Kymenlaakson ruokaperinteen tarinallistaminen osana liiketoimintaa

Kymenlaakson ruokaidentiteetti on saanut eri suunnista vahvoja vaikutteita, jotka ovat rikastaneet alueen ruokakulttuuria. Pitkät yhteydet ja kauppasuhteet itärajan taakse ovat näkyneet myös kymenlaaksolaisissa ruokapöydissä.

Alueen ravintola- ja matkailualan ammattilaiset ovat tutkineet paikallista ruokaperinnettä ja yhdessä ideoineet tarinan Kymenlaakso menulle, jossa hyödynnetään Itärannikolle ominaisia raaka-aineita ja makuja. Osa yrittäjistä on käyttänyt menun kaikkia raaka-aineita ja rakentanut alku-, pää-, ja jälkiruokakokonaisuuksia brändinsä mukaisesti. Osa on ideoinut kevyempiä vaihtoehtoja kokonaiselle menulle. Näin syntynyt Itärannikon makumatkat sisältää niin fine dining elämyksiä kuin ryhmille sopivia paketteja ja matkustavan perheen lounasratkaisujakin.

Kymenlaakso menun taustatarina ja paikalliset tuotteet näkyvät monin tavoin mukana olevien yritysten markkinoinnissa ja tarjoiluratkaisuissa.

Yritykset ovat rakentaneet uusia ruokamatkailutuotteita ja aterian ääressä koettavia elämyksiä.

Kymenlaakson ruokaidentiteetti ja sen mukainen menukokonaisuus sisältää seuraavat komponentit ja raaka-aineet:

KALAT:

Lohi on Kymenlaakson vaakunassa ja hyvin perinteinen ruokamateriaali. Myös silakka, ahven ja kuha ovat merkittävässä roolissa, sesonkivaihtelut huomioiden.

LIHAT:

Lammas on kuulunut oleellisena osana saariston historiaan, ja sillä on ollut merkittävä rooli myös seudun ruokapöydissä, joten liharaaka-aineeksi valittiin karitsa.

VIHANNEKSET:

Peruna, kaali, lanttu ja nauris ovat pääosissa, mutta muitakin vihanneksia hyödynnetään.

KYMIJOKI on aina ollut laaksokuntansa elämän virta. Se oli Ruotsin ja Venäjän rajajoki lähes 70 vuoden ajan, vuosina 1743–1809.

Silti ihmiset ylittivät jokea, ja samalla vaihdettiin ruokaohjeita ja ideoita.

Monista Kymijoen varren ja eteläisen

Kymenlaakson kartanoista tuli kansainvälisiä ihmisten ja ajatusten kohtauspaikkoja.

Kartanoiden -niin kuin usein pappiloidenkinpuutarhoista tuli mallipuutarhoja, joiden kautta uudet kasvikset, marjat ja maustekasvit tulivat tutuiksi myös tavallisten ihmisten pihoilla.

Kun ihmiset kulkivat maasta toiseen ja löysivät uudet kotiseutunsa, he myös toivat mukanaan omat tapansa tuottaa ja valmistaa ruokaa. Uudet naapurit vaihtoivat ajatuksiaan ruuanlaitosta. Näin kävi varsinkin Kotkassa, jossa sahateollisuus tarjosi työtä 1780-luvulta lähtien. Savonrata toi niin paljon työväkeä, että Kotkaa alettiin nimittää Savolaisten Amerikaksi.

Norjasta tullut Hans Gutzeit perusti Kotkaan Norjan sahan eli Norskan vuonna 1872. Hänen mukanaan Kotkaan tuli paljon norjalaisia työntekijöitä. Norjalaiset toivat mukanaan myös aivan uudenlaisia tapoja valmistaa kalaa ja krislattua leipää.

Tuoreita ideoita toivat maailmaa kiertäneet merenkulkijat, jotka saapuivat Kotkan satamaan. Kekseliäät äidit ja vaimot nappasivat näistä kertomuksista mahdollisuuksiensa mukaan uutta piristystä ruokaan.

Ulkosaarelaiset saivat erityisen paljon vaikutteita Virosta, jossa he kävivät kaksi kertaa vuodessa seprakaupoilla. Saarelaiset veivät silakkaa ja toivat Virosta esimerkiksi viljaa, perunaa, lanttua, porkkanaa ja muita juureksia. Mukana kulkeutui ruokaohjeita, joita ulkosaarelaiset taas kertoivat eteenpäin markkinamatkoillaan Suomen mantereelle.

Kymenlaakson vaakunassa komeilee hyppäävä lohi, jolla on kultaiset evät. Lohi onkin ollut niin Kymijoessa kuin itäisellä Suomenlahdella tärkeä ja arvostettu saaliskala.

Kymijoesta nostetuista varsin muhkeista lohista on tallella tietoja 1300-luvulta lähtien. Pietariin vietiin paljon kalaa, ja

Pietarin hovissakin syötiin Kymijoen lohta. Kymijoen lohista syntyi aikanaan suurta eripuraa. Vuonna 1794 tsaari Paavali I lahjoitti

Valamon luostarille oikeuden kalastukseen

Kyminkartanon lohiapajilla. Munkit kalastivat siellä runsaat 50 vuotta. Munkkien kalastus päättyi vuonna 1847, kun he kyllästyivät loputtomiin riitoihin paikallisten isäntien kanssa.

Lohi oli kalastajille arkiruokaa. On jopa kerrottu, että Kymijoen kalastajilla oli sääntö, ettei heille saanut tarjota lohta ruuaksi kuin kuutena päivänä viikossa. Liika oli liikaa…

Silakoita vilakoita

Haili on ollut tärkeä ruokakala Kymenlaakson rannikolla. Hailit olivat siis värskejä eli tuoreita kaloja. Kun ne suolattiin, ne muuttuivat silakoiksi. Varsinkin ulkosaarilla kaikki suolattu kala muuttui silakaksi. Oli silakkasiikaa, silakkaahventa ja silakkasärkeä.

Kotkassa kulkevat kalakauppiaat möivät kottikärryistään tuoretta hailia, ja kauppa kävi. Mieluiten hailit paistettiin voissa ja maustettiin suolalla. Veikko Lavi antoi laulussaan oikein reseptin nuottamiehen silakkaruuaksi:

”Savukala hyväkala / kapakala makupala / eipä voita ihanoita / silakoita vilakoita / merivettä perunoita / sekaan suolaa hiukan voita / sehän se on nuottamiehen sapuskaa.”

Mutta monet muutkin kalat ovat olleet rannan ja jokivarren ihmisille mieluista ruokaa. Särjistä siikaan on osattu valmistaa sesonkien mukaisesti maistuvia aterioita.

Lampaat laidunsivat Kotkansaarella

Nykyinen vilkas kaupunkikeskusta Kotkansaari oli aikanaan pitkälti eläinten laidunmaata, lampaiden ja lehmien valtakuntaa. Myös Ruotsinsalmen linnoituskaupungin aikana ja myöhemmän sahateollisuuden ja sataman nousun aikaan karjalle löytyi hyvinkin tilaa saarelta.

Lampaita on pidetty joskus myös Kymijoen saarissa ja ulkosaarten läheisissä pienemmissä saarissa. Jo vuonna 1638 Haapasaaren ainoassa talossa oli neljä lehmää, nuori nauta ja kymmenen lammasta.

Perunaa, kaalia, lanttua ja porkkanaa kasvoi melkein joka pihassa, ja niitä käytettiin runsaasti keittoihin, muhennoksiin ja piirakoihin, kuten vaikkapa lanttua lohkopiirakkaan. Peruna oli pääruokaa lähes joka aterialla.

lammaskaalia ja juuresruokia, talvella madekeittoa ja piirakoita, kesällä ahvenia paistettuina ja keitossa tai suolasärkiä perunoiden kanssa. Ja köyhinä aikoina juuri kalat ja oman kasvimaan anti saattoivat pelastaa kymenlaaksolaisia ihmisiä nälänhädästä. Kuten Veikko Lavi on riimitellyt:

”En silloin ollut kranttu, kun maistui nauris, lanttu.”

Ennen aikaan elettiin vahvasti sesonkien mukaan. Esimerkiksi syksyisin valmistettiin