KÄVELLEN KOTKANSAARELLA JA KARHULASSA
Pie 25
E1 8 23
KOTKAN KAUPUNGINTALO – KOTKAN KIRKKO 750 m
Jokipuisto 22
Kotkan kaupungintalon 1 E. Huttunen, 1934, edustalla on ensimmäinen kaupunkiin hankittu julkinen veistos Kotkan Pojat, Essi Renvall, 1951. Kauppatorin kulmalla Kirkkokadun varrella on toinenkin merkittävä funkistalo, entinen Suomalainen Säästöpankki 2 P. Blomstedt, 1936. Matka jatkuu ohi Sibeliuksenpuiston pääkirjaston, L. Heinänen ja M. Enegren, 1978, ja Kotkan kirkon, J. Stenbäck, 1898, ympäristöön, joka kertoo rakennustaiteen vaiheista 1800-luvun lopulta nykypäivään. Rakennuksia esittelevä opaste on kirjaston edessä. Kirjaston vieressä on akateemikko Toivo Pekkasen muistomerkki 3 Tahdon voima, Arvo Siikamäki, 1985, ja kirkon vasemmalle puolelle sijoittuu Toivo Pekkasen hautamuistomerkki 4 Wäinö ja Matti Aaltonen, 1962. Sankarihauta-alueella sijaitsee muistomerkki 5 Sankareiden lepo, Emil Filèn, 1951. Kirkon oikealla puolella on Karjalaan jääneiden muistomerkki 6 Karjalainen Äiti, Jyrki Sailo, 1962.
Siikakoski
31
Emil Wikströmin Tukinuittaja Jokipuistossa entisen uittoväylän varrella
30
27 29
KYMINSUU – KOLMIKULMA – KARHUNKATU 4 km
28
32
8
26
Jumalniemi
33
Kyminsuu
Pa lo
ki
in els
H
34
to r
Kotkan kirkon ympäristö
6
Kotkankatu
Kansallinen kaupunkipuisto
5
Kotkan kirkko 1898
3
Lyseo 1905
Vanha Heiliön talo paloasema 1909–14 1898
Keskuskatu
36 36 36 36 36
5 6
Kirkkokatu
HOVINSAARI
Kantasatama 2 1
7
KOTKANSAARI
15
11
14
16
KATARIINA
19
Iso
pu
9
VEISTOSKUVAT, KARTAT JA GRAAFINEN TOTEUTUS:
7
ist o
Seppo O. Vakkari PAINATUSVALMISTELUT, ETUKANNEN TOTEUTUS:
Sanna Nevalainen / Avidly PAINO: Painokotka, 2019 KANSIKUVA: Lukas Pearsall Pisara meressä, Jaakko Pernu
1 km
18
Katariinan Meripuisto
JULKAISIJA: Cursor
Kuusinen
Sapokka 13
Ruotsinsalmenkatu
10
12
2
Sib 4 eli uk p Ka ui senTo up sto ri pa 3 ke sk us Pa sa at i
Nuorisotalo 1898
4 Kirkkokatu
Pääkirjasto 1978
8
Kansallisen kaupunkipuiston alue kartalla
Alvar Aallon suurtyön Sunilan alueen, 1936–1954, pohjoispäässä on yhden perheen tyyppitaloja 32 . Pienasunnoista koostuvat terassitalot 33 ovat kokonaisuuden valokuvatuimpia rakennuksia. Kerros- ja rivitalot 34 asettuvat viuhkamaisesti loivaan mäntymetsärinteeseen. Insinöörien rivitalo 35 ja johtajan edustushuvila Kantola 36 sijaitsevat omassa rauhassaan rantatonteilla tehtaan 37 varjossa.
Korkeavuorenkatu
Lyseo, entinen kauppaoppilaitos 1911
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on kertomus Itämeren ja Kymijoen antimien varaan syntyneestä linnoitus- ja rajakaupungista, joka on kasvanut moni-ilmeiseksi satama- ja teollisuuskaupungiksi. Moderni Kotka on joki-, merenranta- ja saaristoluonnon monimuotoisuutta vaaliva vehreiden puistojen kaupunki. Kaupungin eri vaiheita ilmentävät historialliset alueet ja monumentit sekä rakennus- ja puistoarkkitehtuuri, jotka ovat keskeinen osa kotkalaisuutta.
Merikotka 1939
36
nv u pu ore ist n o
Kauppakatu
Vuorelankulma 1927 Ahlqvistin talo 1878
Langinkoski
35
1 Sat1,7 akatu amkm SUNILAN ALUE
SUNILA
ni 37
Satamakatu
KOTKAN KONSERTTITALO – SAPOKAN VESIPUISTO 1,8 km
Kyminsuun erottelupaikan 26 kautta kulkivat nykyajan Kotkan kehityksen alkuun saattaneet miljoonat tukit. Karhulan teollisuusimperiumin hallitsijan, kapteeni evp. William Ruthin uusrenessanssityylinen Hovi 27 Ricardo Björnberg, 1892, on kaupungin koristeellisin rakennus. Hyvin säilyneissä vaatimattomissa taloissa 28 nykyiseen Teollisuuspuistoon johtavan patruunan nimikkokadun varrella toimii lukuisia yrityksiä. Reitti Kolmikulmasta Sudenkatua pitkin Karhunkadulle kertoo karhulalaisten asumisesta pienissä mökeissä ja paanupytingeissä 29 1800-luvun lopulla, paritaloissa 30 1920-luvulla ja laadukkaissa kerrostaloissa 31 1940-luvulta alkaen.
KARHULA
E1
Puiston näköalatasanteelta 7 on näkymä Kantasatamaan ja Merikeskus Vellamoon, Ilmari Lahdelma, 2008. Lahden toisella puolella on Alvar Aallon suunnittelema Sunilan tehdas ja asuinalue. Isopuistossa sijaitsee Kotkansaaren vanhin julkinen rakennus Pyhän Nikolaoksen kirkko 8 Jakov Perrin, 1799–1801. Kirkon edessä on Maria Purpuria esittävä patsas, Juta Eskel, 1999. Maria Purpurin kerrotaan pelastaneen kirkon 1855 englantilaisten hävitykseltä. Kuusisen saarelle johtava Ruotsinsalmenkadun osa nimettiin 2011 Juha Vainion kaduksi. Saaren lounaiskärjessä sijaitsee Ruotsinsalmen taisteluissa 1789–90 kuolleiden merimiesten muistomerkki 9 Mikhail Anikushin, 1998. Saarelta on näkymät ulkomerelle sekä Varissaaren ja Kukourin linnoitussaariin. Varissaaressa on Ruotsinsalmen meritaistelujen muistomerkki, Henrik Bruun, 1940.
Sapokanlahden venesatamasta akvaariotalo Maretariumin 15 Laitila Arkkitehdit, 2002, edustalta kulkee osin luonnontilaista merenrantaa pitkin reitti historiallisten Ruotsinsalmen linnoitusyhdyskunnan (1790–1855) jäännösten vieritse. Matkan varrella ohitetaan idyllinen Meriniemen rakennus 16 Th. Borchardt, 1898, joka rakennettiin alkujaan Gutzeitin tehtaanjohtajan asunnoksi. Nykyisin siinä toimii ravintola ja pursiseura. Katariinan Meripuisto 17 on 1700-luvun Ruotsinsalmen linnoitusraunioiden 18 tuntumaan rakentunut 20 hehtaarin ulkoilualue, jossa on jäännöksiä myös 1900-luvun öljysatamasta. Mereen kurkottavalla niemellä on niin leikki- ja liikuntavälineitä kuin vainajien tuhkansirottelupaikkakin. Puistoon rakennettu mietiskelylabyrintti mukailee keskiaikaisen Chartresin katedraalin mallia. Lukuisista piknik-paikoista erikoisin on aivan meren rantaan sijoitettu alue, jossa on mahtava purjeenmuotoinen kivinen pöytä 50 hengelle. Paikoitusalueella on veistos 19 Graniittikalliota varten, Mindaugas Navakas, 1995. Meripuisto sai vuonna 2012 Euroopan viherrakentajien järjestön ELCAn Trend Award -palkinnon ja Viherympäristöliitto myönsi alueelle vuoden Ympäristörakenne 2012 -palkinnon. Puisto kuuluu Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon, joka ulottuu avomereltä Kymijoen alajuoksun merkittävimmille koskille saakka.
20
21
Kyminlinna
PALOTORNINVUORENPUISTO – KUUSISEN SAARI 2 km
SAPOKKA – KATARIINAN MERIPUISTO 3 km
Karhulan sydämessä vilkkaan torin laidalla seisoo kineettinen teräsveistos 20 Viestejä ystäville, Antti Maasalo, 2002. Kun ylittää valtatiekanjonin ja kääntyy Kyminlinnantielle, pääsee Kotkan uusimpaan puistoon. Jokipuistossa on käytetty näyttävästi kivirakenteita ja virtaavaa vettä. Lummelampi on saanut innoituksensa Claude Monet’lta. Teräsveistos 21 Alkulähteellä, Antti Maasalo, 2013, nousee seitsemän metrin korkeuteen suihkulähteen keskeltä. Toisaalla puistossa voi löytää Raimo Kuusikin pieniä graniittisia eläimiä vuodelta 2013. Emil Wikströmin Tukinuittaja 22 hankittiin Kotkaan jo vuonna 1952. Nykyiseen paikkaansa se siirrettiin 2014, jolloin taiteilijan syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Alkuperäisen 1889–90 tehdyn kipsiveistoksen toisinnon valoi pronssiin kuvanveistäjä Arttu Halonen. Puiston viereiseltä urheilukentältä nousevat portaat uimahallille, jonka pihaa koristaa karhulalaisen Esko Heikkilän teräsveistos 23 Portsari ja kaksonen, 1995. Karhulantien itäpuolella avautuu sankarihautausmaa, jota vartioi arkkitehti Hilding Ekelundin ja kuvanveistäjä Viktor Janssonin suunnittelema sankarimuistomerkki. Mäen päällä kohoaa Kymin kirkko 24 intendentin konttori C.L. Engelin johdolla, 1850. Vanha hautausmaa 25 on otettu käyttöön vuonna 1729 ja se on täynnä paikallishistoriaa, kymiläisten sukujen ja suurmiesten muistomerkkejä.
24
Kaupungin kahteen keskustaan kannattaa tutustua kävellen. Nähtävyydet ja palvelut ovat lyhyiden matkojen etäisyydellä toisistaan.
Konserttitalon 10 alunperin työväentalon, Eliel Saarinen ja Herman Gesellius, 1907, editse kulkee Kotkan veistospromenadin keskeisin osa. Matka kannattaa suunnata Toivo Pekkasen puiston 11 kautta Fuksinpuistoon 12 jossa on näyttävien atsaleaistutusten lisäksi runsaasti perenna- ja köynnöslajeja. Puistosta johtaa kävelytie Kotkan tunnetuimmalle puistoalueelle, monipuoliseen Sapokan Vesipuistoon 13 . Puiston näyttävän vesiputouksen laella sijaitsevat Sapokan Kivikotkat – suomalaisten rakennuskivien kokoelma 14 .
KARHULAN TORI – JOKIPUISTO – KYMIN KIRKKO 2,4 km
ta r i
Korkeakoski
17
Varissaari Kukouri
#puistopääkaupunki #visitkotkahamina
MUTKIA MATKASSA, Pertti Kukkonen betoni, 2010 Pertti Kukkosen veistoksellinen penkkiryhmä elävöittää Kirkkokatua. Kukkonen on kehittänyt betonin esteettisiä ominaisuuksia ja tehnyt alaan liittyviä keksintöjä. 3
autopelti, 2010 Taiteilijan kyky nähdä autonrohjakkeissa yksilöllisen eläimen muotoja vaatii läheistä suhdetta laidunkarjaan. läpivärjätty betoni, 2005 "Punaisen värin halusin ruohon vihreyden takia. Sinistä ja vihreää en koskaan käytä. Vihreä kuuluu luonnolle ja sininen taivaalle. Ulkoilmassa veistos muuttuu sään, valon ja kosteuden vaihtuessa."
18 PORTTI, Birthe Marie Løveid
tu ka
15 14
13
TOIVO PEKKASEN PUISTO
Akvaariotalo Maretarium
12 8
Tallin
FUKSINPUISTO 10 11
ka nan
tu
1000 m
Venesatama
9
SAPOKAN VESIPUISTO
37 AHTAAJAT, Oskari Jauhiainen
pronssi, 1966 Satamatyöläisten sosiaalisia oloja parantamaan 1950-luvun alussa perustettu Satamien sosiaaliyhdistys halusi kunnioittaa ahtaustyötä panemalla toimeen kutsukilpailun. Patsaasta tuli Pohjoismaiden ensimmäinen ahtaustyölle omistettu veistos.
en lm
maalattu pelti, 1995 Oddvar I.N. Daren asuu ja työskentelee Trondheimissa Norjassa. Hänen työnsä ovat maalauksia, kuvanveistoa ja maisemataidetta. O-HOY tuli Kotkaan Palotorninvuoren jyrkänteelle vuonna 1995 Port of Art -näyttelyn yhteydessä.
sa
35
36 O-HOY, Oddvar I.N. Daren
sin
36
ot
alumiini, 2002 Palotorninvuorelle johdattavissa Tuliportaissa kotkalainen tekijä kertoo pohtivansa elämän tärkeyttä tässä ajassa, jossa ihmiset jaetaan jyrkästi onnistujiin ja epäonnistujiin. Teos kuvaa minuuden etsimistä ja toistemme löytämistä.
Ru
19
u at
Konserttitalo
20
18
u at
Ke
21
17
7
tu ka
16
6
ivo
22 kusk s
27 24 25
ISOPUISTO
28
Ka
23
35 TULIPORTAAT, Tapio Sinisalo
24 AURINKOONKATSOJA, Tapio Junno
maalattu pronssi ja lasikuitu, 2011 Tommi Toijan veistosten päähenkilönä on usein pieni poika, jolla on lyhyet jalat ja suuri pää. Katsojan on helppo samaistua hahmoon, joka välittää ihmisen tuttuja tunteita: viattomuutta, kateutta, nolostumista, ihmisen pienuutta maailman tuulissa.
tu ka
o kk
nk ni ee pt
pronssi, 2010 Simonssonin taiteelle ominaista ovat eläimet tai naamioituneet lapsenomaiset hahmot. Idoli on istuva jäniksentapainen olento, jolla suuret antennimaiset korvat.
29
Ka
34 IDOLI, Kim Simonsson
23 PYLVÄS, Kain Tapper
25 TUULENVIEMÄÄ, Tommi Toija
r
Kaupunginteatteri
30
26
Ki
5
tu ka an
värjätty betoni, 2002 Olavi Lanu vietti osan nuoruudestaan Kotkassa, josta hänellä on paljon kauniita muistoja. Hän on kansainvälisesti arvostettu maa- ja ympäristötaiteilija, joka ammensi aiheensa varsinkin kivistä ja puista.
31
tk
teräs ja alumiini, 2013 Teos rakentuu Suomen uhanalaisista kasveista. "Pyrin ilmaisemaan teoksessa samanaikaisesti kauneutta ja voimaa ja toisaalta haurautta ja uhkaa. Heijastavat spiraalit, joista näemme peilikuvamme, muodostavat kasvien kasvualustan. Ne kiertyvät maailmankaikkeuden sykkeestä."
pronssi, 1955 Kuvanveistäjä, professori Jussi Mäntynen tunnetaan eläinaiheistaan. Mäntynen toimi Helsingin yliopiston eläinmuseossa konservaattorina 20 vuoden ajan ennen ryhtymistään päätoimiseksi taiteilijaksi. Kotkat-veistos on suunniteltu suihkukaivon keskusfiguuriksi.
33
Ko
12 PYLVÄSPYHIMYKSET, Kirsi Kaulanen
33 KOTKAT, Jussi Mäntynen
2
4
32
32 MUODONMUUTOKSIA, Alexander Reichstein
22 LEPÄÄVÄ PAJUTYTTÖ, Olavi Lanu
pronssi, 2001 Tapio Junno tunnetaan erityisesti miesaiheisista pronssiveistoksistaan. Voimakkaan maskuliiniset hahmot ilmentävät usein ihmisen olemassaolon ahdistusta, puhdasta läsnäolon hetkeä tai persoonan kahtiajakautumisen kokemusta. Junnon veistos on ensimmäinen vartavasten Veistospromenadille hankittu teos.
SIBELIUKSENPUISTO
musta graniitti, 2002 Matti Nurminen on käyttänyt veistosmateriaaleja laajalla kirjolla: puuta, lujitemuovia, pronssia ja kiveä. Veistokset ovat aiheeltaan klassisia, abstraktin ja esittävän välimailla, usein portteja tai torneja. Nurminen hallitsee kompaktit muodot ja pystyy virittämään niihin veistoksellista jännitettä.
21 TARRAUTUMINEN, Matti Peltokangas
Tori
3
Kauppakeskus Pasaati
31 AHDAS PORTTI, Matti Nurminen
teräslanka, 2011 Teoskokonaisuus kuvaa lapsen kehitystä. Hyönteisten lailla lapset käyvät läpi monia kehitysvaiheita, hetken mönkivät toukkana, kohta jo lähtevät miltei lentoon.
Kaupungintalo
u at
11 SIIVEKKÄÄT, Samuli Alonen cor-ten-teräs ja ruostumaton teräs, 2016 Nuoremman polven kuvanveistäjä ja taideseppä Samuli Alonen on tehnyt teräsperhosia aiemminkin, mutta nyt mittakaava on suurempi. Teokset ovat Kotkan Seudun Puutarhaseuran lahjoitus Kotkan kaupungin Veistospromenadille Vihervuoden 2016 kunniaksi.
PALOTORNINVUOREN PUISTO
Puuvenekeskus
www.visitkotkahamina.fi www.puistojenkotka.fi
uk
ruostumaton teräs, 2016–2017 Missä loppuu vesi, missä alkaa taivas? Taiteilijaprofessori Eero Hiironen on mestarillinen veden heijastusten kuvaaja. Kesän 2016 laajan näyttelyn jälkeen Sapokan Vesipuistoon perustettiin taiteilijan nimeä kantava aukio, johon kuuluu seitsemän veistosta. Ruusuterassin vesialtaassa ovat Veden vartija, Vedestä lähtenyt ja Vesitorso.
puu, 2011 Puu on Pernulle luontainen materiaali, sillä hänen isänsä oli veneenveistäjä. Pernu on käyttänyt paljon pajua, jota kasvaa hänen kotiseudullaan Kokkolassa runsaasti. Pisara meressä on tehty käsitellystä puusta.
20 VELLO, Kimmo Schroderus
37
35 34
30 PISARA MERESSÄ, Jaakko Pernu
19 MATKALLA, Kimmo Pyykkö
pronssi, 2004 Akateemikko Kain Tapper on suomalaisen minimalistisen taiteen tärkeimpiä edustajia. Tapperilla on lähtökohtana taiteessaan luonnon moninaisuus, vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelu. Pylvään muodot liittyvät taiteilijan tarkoin valitseman sijoituspaikan rakennettuun ympäristöön, kivimuuriin ja läheisiin kirkkoihin.
36
tel: +358 40 135 6588 info@kotkahamina.fi
Ravintola Kairo
1
ul
10 EERO HIIRONEN -AUKIO
t Sa
Kotkan-Haminan seudun matkailu
u at
Ko
SAPOKAN ELÄINVEISTOKSET, Hannele Kylänpää pronssi, 2007–2015 Hannele Kylänpään pornssiveistoksia on sijoitettu eri puolille Vesipuistoa katsojien yllättäen löydettäviksi. Rusakko loikkii Tallinnankadun länsipäässä.
ak
am
u at
teräs, 1997 Teos Juhlistaa Kotkan ja Fredrikstadin välistä ystävyyssuhdetta. Portin sisarteos paljastettiin vuonna 2000 Fredrikstadissa. Portin edessä on Susanna Tuorelaisen Sadekivet vuodelta 1990.
Kotkan punainen graniitti, 2002 Seitsenosaiseen veistokseen takertuneet graniittipallot voisivat taiteilijan mukaan olla vaikkapa kaktuksia, takiaisia tai puusta pudonneita hedelmiä.
Kantasatama
pronssi, kulta ja graniitti, 2007 Kaksi ilvestä sivuavat toisiaan kuin laivat yössä. Markku Hirvelän muita teoksia Kotkassa ovat huvipurjehduksen pioneerin Hans Gutzeitin muistomerkki Meriniemessä ja pronssinen Tuulet yli merien Kotkan syväsatamassa.
pronssi, 1995 Veistos on saanut täydentävän kommentin reaalisosialismin jälkeisen ajan alkuvuosilta.
8 CALVUS, NUORI UKKOSPILVI, Hanna Vihriälä alumiini, 2008 Rypälemäinen muoto on tippunut taivaalta ja jäänyt ympäröivän maiseman ja kaupungin vangitsemaksi vierailijaksi maan päälle. Calvus, joka tarkoittaa paljasta, on vappupallojen muodoista koostuva kukkakaalimainen pilvi.
Merikeskus Vellamo
29 YÖKULKIJAT, Markku Hirvelä
17 LENININ PUUTTUVA KÄSIVARSI, Krzystov Bednarski
teräs, 2004 Vello-nimi kehkeytyi, kun taiteilija kysyjille kuvaili teoksensa muotokieltä vellovaksi. Ars Fennicalla palkittu tekijä on taivuttanut ja hitsannut veistokseensa 600 metriä kymmenmillistä haponkestävää tankoa.
9
cor-ten-teräs, 2014 Hannu Sirenin veistokset ovat abstrakteja, arkkitehtonisia kokonaisuuksia. Hänen vanhempansa olivatkin arkkitehtejä ja pitivät toimistoaan Kotkan Keskuskadulla. Varjo koostuu neljästä suorakaiteen muotoisesta teräselementistä, jotka on sijoiteltu lähelle toisiaan – ja lähelle isän ja äidin suunnittelemaa Kuparitaloa.
pronssi, 1979 Rintakuva on lahja ystävyyskaupunki Tallinnalta. Saarenmaalaistaiteilija on myöhemmin veistänyt muistomerkit muun muassa virolaiselle sotilaalle ja Viron kansallisen liikkeen isälle Villem Reimanille.
ELÄMÄNTANSSI, Virpi Kanto betoni, 2015 Mitä tapahtuu madonnan takaraivossa? Levollisin ilmein hän tarkkailee Kotkan vanhinta puistoa, jonka ensimmäiset puut istutettiin 1700-luvun lopussa linnoituskaupungin kirkon rakentamisen yhteydessä. 7
Kotkansaarella on maan suurin ulkoilmagalleria. Kymmenet laatuveistokset elävöittävät puisto- ja katunäkymiä. Ainutlaatuista veistotaidetta voi löytää yllättävästäkin paikasta. Veistospromenadin sydän on Keskuskadun Lehmusesplanadi, jossa on nähtävillä tasaisena virtana maan ansioituneimpien kuvanveistäjien teoksia. Reitti kulkee Lehmusesplanadilta pohjoiseen kohti Kantasatamaa ja etelän suuntaan kohti Sapokan Vesipuistoa. Kiertämällä koko Veistospromenadin tulee samalla tehneeksi noin neljän kilometrin kävelylenkin.
28 VARJO, Hannu Siren
16 AJATTELEVA LENIN, Mati Varik
läpivärjätty betoni, 2005 Amerikan arkusta katkesi kahvat ja tavarat jäivät Kotkaan jalkakäytävälle. Matkaan tuli tauko. Professori Kimmo Pyykkö tunnetaan myös siitä, että hänen ateljeessaan presidentti Kekkonen teki aikoinaan leipälapio-omakuvansa.
27 YLÖSNOUSEMUS, Heikki Häiväoja
betoni, 1969 Julkisivuteos on kestänyt paremmin aikaa kuin seurakuntakeskus, jonka arkkitehtuuriin se läheisesti liittyy. Monipuolisen taiteilijan käsialaa olivat myös vuoteen 1993 käytössä olleet yhden ja viiden markan kolikot.
15 ELINVOIMAINEN LÄSNÄOLO, Federico Assler
KOTKAN KILPI, Pekka Pitkänen pronssi, 2018 Kilpi on aiheena seurannut kauan Pekka Pitkäsen uraa, samoin teoksissa toistuvat yksityiskohdat; ne ovat muistumia nuoruudesta nahkurinverstaalla. Taiteellisessa ilmaisussa on nähtävissä vaikutteita oppivuosista Kain Tapperin ateljeessa. 6
KOTKAN VEISTOSPROMENADI
k pa up
OVIDIUKSEN TANSSI, Olli Mantere diabaasi, teräs ja valo, 2005 Kaupunginteatterin laajennuksen yhteydessä järjestetyn kutsukilpailun kotkalaistaiteilijan voittajateoksen ympyrän muotoon asennetut tanssivat kivet saavat iltavalaistuksen veden lailla valoa heijastavasta teräsympyrästä teatterin uudisosan seinällä. 5
14 VASIKAT, Miina Äkkijyrkkä
graniitti, 1985 Akateemikko, kirjailija Toivo Pekkasen muistomerkki on kirkkopuistossa. Siellä on myös Pekkasen hautamuistomerkki, jonka ovat suunnitelleet Wäinö ja Matti Aaltonen vuonna 1962. Kotkassa syntynyt Pekkanen teki läpimurtonsa 1930-luvulla työläisistä kertovilla kirjoillaan.
Ka
ÄITI MAAN LAPSET, Anneli Sipiläinen puu ja pronssi, 2014 Antiikin Romulus ja Remus -aiheen tulkinta kuuluu Suomen puuveistotaiteen Grand Old Ladyn perhesuhteita käsittelevään kokonaisuuteen. Teoksen hankinnan mahdollisti kauppakeskus Pasaati. 4
26 TAHDON VOIMA, Arvo Siikamäki
cor-ten-teräs, 1989 Teräslevystä polttoleikatut tanssivia naisia kuvaavat tyylitellyt hahmot ovat samanaikaisesti sekä kevyitä että raskaita, muodot ovat jännitettyjä kaaria.
ie
KOTKAN POJAT, Essi Renvall pronssi, 1951 Kotkan ensimmäinen julkinen veistos kuvaa aikansa yhteiskunnallisen optimismin ja toivon ilmapiiriä. Tyylillisesti veistosta voidaan pitää 1930-luvun perinteen jatkajana. Juha Vainio levytti kappaleen Kotkan poikii vuonna 1982 ja se on yksi hänen suosituimpiaan. 2
13 AURINGONPALVOJAT, Jean-Erik Kullberg
Puisto t
ÖINEN IMPI, Pekka Kauhanen alumiinipronssi, 2012 Pekka Kauhasen veistos leijailee Kantasataman alueella valaisinpylväässä merimiesravintola Kairon tuntumassa. Kauhanen lähestyy usein aihetta paikan historian pohjalta. Tunteeko illan kulkija nenässään lupauksia antavan parfyymin tuoksun? 1
Meriniemi