Pärnun kävelyreitit

Page 1

LIN A LIN

NI NI

NI

Rüütli 51a

Wine Piccadilly

3.JÕE

NIID

IK A

I LIIV A

NI STA KA

LI

E AR KA ER ST

SAA

KOO Restoran Wesset LI

A

U

MA KA

R JA

RU

RII

LUU

PST Side 14

Kuursaal

27 LA

INE

6

Mere pst 22

I T MMSAARE PS

Rannakohvik

29

Scandic Rannahotelli ravintola Ranna pst 5

8

RA VI

LI

Ranna pst 1d

9

AM

LE

26

INE

A AIS

24 25

A.H

UD

I

22

RE P

Supeluse 21

Tervise Paradiisi VIII KO OLI kerroksen Romantic MA I Baari ARE MMSA A.H. TA

NA

SIDE

A.H. TA

PAR D

N

Lehe Kohvik

R JA

VILLA

27

I

ELL

KA

PAP L

SIDE

USS

-JÕ E

23

A Itaalia Restoran Si-Si

Supeluse 26

UD

K AR

RLI

UR

MM

AA J AM K AR

PAJ U

E

RU

8

SU

Pärna 12 HE I

I

U

I

A

Kutsumme Sinut nauttimaan ainutlaatuisesta vihertävästä valosta puiston siimeksessä, vanhojen puuhuviloiden lumoavasta kauneudesta, kimmeltävältä mereltä kaikuvista kiljahduksista ja paikallisten käsityömestareiden luomuksista. Kävelyretkilläsi Sinua saattelee kahviloista tihkuva uunituoreiden leivonnaisten hurmaava tuoksu.

4

SPA Estonia Pargi talo VIII kerroksen kahvila

KA

ELL

AIS

NA

ST

USS

20

LA

NA UK

Ammende Villa ravintola

Lehe 5

KA

RE P

K AR

I LI

PAR D

E

Nikolai 32

KA

ALI K AN

7

TI

AR

Kahvila Supelsaksad

KOO L R-K

LI

A

OS

RK A

VIK

LII

VA

RM

U

AIS

SUU

NA

I

E-P

ÕIE

VÄ IK

Pärnun jännittävä ja vanhan aidon kylpyläkauden mielenrauhaa tarjoava miljöö suorastaan odottaa ja vaatii löytämistä.

1

Mere pst 7

T

SA

R JA

LI

MN

KA

KA

SIDE SAA

ST

SE

8

R ÄHN NI R ÄH

I HN RÄ

NI R ÄH

I

I SE KUU

TAM M

K AA NA P

KO O

E

OST

PAPL I

9

LIIVA

SILLU

LAATS

RIIA

E

KA A.H.

9

R AN

LIBL

I TISE

K A L AM

ME LA KA

ARETI

HE UK

E

E MuuliVIK

Hyvä vieras

18

Seedri 6

SID

AIA PAPL I

KUU

9

PILL

EHE

O NN HE

O

UK

E-K

LI

17

Mõnus UTex-Mex R-J ÕE Margarita I Akadeemia 5 KASTAN Lootsi 6

SID

E-P

I

ST

6

SU

16

Jahtklubi ravintola

6

A

PAR D

26

I

Kuninga 1

SPA Tervise katon baari KO O

TULB NA P

Passion Cafe

ESKI

KOID U

E

ELL

AIS

Vee 12

I I

R-K

KIV

BI TUL

USS

Postipoiss

. TA

2.JÕE

EPA E-S VÄ IK

NN HE I OST R-P SUU I

OST

SUU

VÄI K

15

Kuninga 15

5

R-P

AIA

K AR

T

10

SUU

A

AK A

SUP R AN

7

6

MN

ESK

Edelweiss

KI SUUR-V

E -V

LI

E

SIDE

ELU

KO O

UK

VÄ IK

14

Kuninga/Nikolai 15/13

KIV

BE

VAS E

AIA

EPA SUU

I

I

SUP

SE ELU

3.JÕE

E 1.JÕE 2.JÕ

GI AP AR VA N

RINGI

OST

E-K

R-S

IKU

IKR ST

MM

AAV

MA SADA

RE P

HO

SE ELU SUP

SE

E-P

I

11

4SUUR-VES

RIIA

La Boca -JÕE

GI

ME

OS

SUUR

R-P

TI

13

Nikolai 24

LIILIA

29

2 6

E

VÄI K

PST

LEHE

8 6

UK

Steffani pizzarestoran

3

IK

ARE

LI

U SU E-K

E

MSA

KO O

12

Kuninga 25

NI

KA J

7 5

VÄ IK

Cafe Grand

NU

TUSE

EPA R-S

VÄI K AUL I

11

Pühavaimu 20

LIIVA

MERE PST

25 A.H . TA M

U

AUL I OSI

Kahvila Mahedik

STA

I

10

KA

SON

6 MERE PST

VEET ORN

VÄI K DAM

Sõõrikubaar

R PÄ

LAN

I AAD

I

KÖ IE

SU

R JA

4.JÕ

E

R JA

ELL

KA

ISE

AIS

USS

NT

ESP

LEM

9

Pühavaimu 15

KA

K AR

AM

14

RII

A. A

IM

8

Pühavaimu 15

-JÕE

TUI

GI

KA

24

4

GI

5 SUVITUSE SUVI

VIN

13

AR AP

TU

KÖ IE

I

UNA

JALA

G PAR

NA PÄR

AIA

VAL L

AIA

RINGI

OSI

22

RO

2

N VA

KUNINGA

ALI HOSPID

NA PÄR

SÄÄSE

23

12

IMU

ESPLANAADI 12 RO

MERE PST

4

11

ADI

IKU

GI

RÜÜTLI 15

7

VÄIK E

SUUR-JÕ

PIKK

6

PÜHAVA

RINGI

NIKOLAI

MM

ANA

3

U

NIKOLAI

RE

A ELG

HOMM

PÜHAVAIM

13 LÕUNA

P. KERESE

ESPL

3

HOSPIDALI

GILDI

RIN

15 14

16

A LÕUN

10

U

NIKOLAI

KUNINGA

UUS 2 1 3 2 ÜTL RÜ I 8 11 9 10 KUNINGA

VEE

R MU

I

MALMÖ

VEE

I

AKADEEMIA

UL

IT ÖD OO SÖ 3 MIN GA SEE DR 20 I

UUS

17 2

ULI RING

6

ÕHTU PÕIK VANA-TALLINNA

GI

MU

ÕHTU

RIN

MU

18

1 RÜÜTLI 9

PIKK MUNGA

8

K

VINGI

ÕE E MA J

RINGI

I

PÕI

PÕHJA

TEN

TS I LOO

VÄIKE-JÕE SUUR-JÕE

PIKK

KESKVÄLJAK

7

LAI

AIDA 5 PÕHJA

VEE

AKADEEMIA

ÕHTU

K AP

1

TS I LOO

IK A

MÄ E Frens Café

U

MA

R Pühavaimu 15 ÄÄMA

LAI

KALDA

7

Ringi 11

2

4

6

IK A

OJ A Asian Village

Jazz Cafe

SAUGA-JÕEKALDA

LAI

Pärnun kävelyreitit

R5OH U

Aida 7

LIBL

2

Müüriääre kahvila OMI

PÄRNU JÕGI

LU MN T

4

TÄH E

MÄ E

PLO

R ÄÄ

AAPSA

Cafe Cello konserttisalissa

LIBL

A

DA

ALDA

3

RO

POH

LA

ÕUN

A

ÕEK AL

TÄH E

NNI

R ABA SUUR-J

Pagaripoisid HU Pühavaimu 11

TÄH E

LA EDE

SUUR-JÕEK

RÄÄMA

U VÄIKE-AR

NT

5 SENI J.V. JANN

2

Nikolai 12

Aida 4 KUU

SENI

6 EE

Kadri kahvila ME

MÄ E

LIN

J.V. JANN

TE T

Keskväljak 1

PIR

A LUB J

JA

R Ä ÄMA

Teatrikohvik EHITAJA

U

MÄ E

A

PÜS

RÄÄMA

RÄÄMA

GA

ARU

DE

ANGER

-SAU

TAM OJ A

KAEVU PÕIK

UTI

ROH

MÄ E

ÄMA VANA-RÄ

TALLINNA M

HAVI

JAANI

LOO

UUS

TIM

ME

ALLIKA

NNI

I

TAM

EPI PIR

KIRSI

LEPA

KADAKA

ÜLASE

R AB

OJ A

DA

SI

USE

HAV

K AN

1

ALLIKA

ILV

NI

A

U

13

KA LLI

E

PIR

RI

12

E TE

LE KahvilatLILkävelyreittien varrella

KUU

PII

ARU

NOORTE VÄL JAK

JAA

ROH

ILVESE

ESE

K AN

A

KLI MIH

LI

JAT

A

OJA A

ÜLASE

RI MA K AD

RI A

DA

HITA

E

KAEVU

LUB J

TAM M

ILVESE

5

LIN

SII

ROHELINE

-SA UGA

SE LIN

-SA UGA

HE

A MNT

4 UUS

OJA

RI K AD

K PÕI EHE

JAA

VO O

NI

RIM

ME NUR

USE HOB

GU

RÕU

IME

RI

OR

PII

VO

TALLINN

VAH E

VAN A

OJA

ÕUN

A LUB J U

VE

1

KIT

OJA

MUR

J

HO

GU RÕU

SAR

U

TUR

ELINE

SA

I

AA

NNA MNT

E

MA

I

NT

Kesäpääkaupungin taika ei katoa talvellakaan, se vain muuttaa väriään.


NNI

A

R AB

A

ÕUN

NNI

A

LA

LI

A

LIN

KUU

3.JÕE

E 1.JÕE 2.JÕ

VINGI

3.JÕE

EHE

O

NN

HE

EPA

E-S

VÄ IK

K A L AM

NN

O

SILLU

TISE

2.JÕE

GI AP AR VA N

HE

LAATS

ARETI

HE

ME

LA

KA

IKE

I

OST

R-P

SUU

UK

HN

E-K

E

KIV

I

VAS E

I

EPA

NI

BE

I

OST

-

Valokuvat:

VÄI K

I

RINGI

I

E-P

I

UR

RIIA Aija, Turundustugi, Annika Haas, Indrek UK Toomas Olev, Jaak Nilson, Margit Kurvits, MN T E KO Luik Kati Vaas, Urmas OL

R JA

SON

E-K

R-S

IKU MM HO

VÄI K

DAM

SU VÄ IK

R JA

SUU

AIA

T E PS

VEET ORN

LIIL

KA

USE

AAV

POH

ILV

NNI MÄ

ÕUN

MURAKA

KIRSI KIRSI

R ABA

ESE

K AN

A

KLI

MIH

LEPA

ÜLASE

RI

MA

RI K AD

ÜLASE

RI

K AD

K

PÕI

EHE

JAA

VO O

NI

RIM

ME

KADAKA

NI

LUB J

A

IKR

LA

EDE

DA

MA

A

LUB J

NI

VAL L

SI

PÜS

ÕE

E MA J

NUR

A

SADA

USE

HOB

PÜSSI

LIN

ÕIK

SE P

KIT

JAA

MER

DALI

ADI

NT

HOSPI

A. A

ES

NA PLA

S

13

ISE

E

IA KÖ Pärnun kaupungKoonnut SA Pärnumaa Turism ja I E inhallitus yhteistyössä oppaiden yhdistyksen ja Pärnun museon kanssa. Tekstien lähteinä on käytetty KO PA Hansenin Liina tekstejä ja julkaisua “Avasta Pärnu OL I -SE R omal käel” ST (2003). I VÄ UU PO

I

KA LEM

KA

GI

11

IM

4.JÕ

AM

GI

JALA

G PAR

A

10

SUUR-JÕ www.visitparnu.com E

RII

VIN

AIA

VA

12

KUNINGA

IMU

ESPLANAADI

RÜÜTLI R PA NA

E-

JÕE JÕE80011 Pärnu Uus VÄIKE-4, -JÕE +372 4473 000, info@visitparnu.com SUURpuh. Suosittelemme, että kierrätte kävelyreitit oppaan johdolla, sillä opas kertoo vielä paljon mielenkiinPIKKtoisia lisätietoja reitin kohteista. Opaspalveluita voi tilata joko soittamalla Pärnun matkailutoimistoon TU puh. (+372) 447 KÖ 3000 tai lähettämällä I IE sähköpostia osoitteeseen info@visitparnu.com TUI

15

16

PÜHAVA

ADI

N LÕU

U

ANA

RINGI

GI

NIKOLA

M

A ELG

Pärnun matkailutoimisto VÄIK

AIA

PÜHAVAIM

ESPL

10

NIKOLAI

RIN

P. KERESE

kennettu punatiilinen koulutalo, jota suunniteltaessa on tavoitteena ollut myöhäisklassinen symmetria.

A LÕUN

13

14

9

7

VEE

17

RINGI

KUNINGA

LÕUNA

I

16

RÜÜTLI 8

KUNINGA

IKU

4

17

6

RING

HOMM

NIKOLAI

3

UUS

HOSPIDALI

1

GILDI

MUNGA

MALMÖ

VEE AKADEEMIA

RÜÜTLI

LAI

Muut kävelyreittikartat käätöpuolella PIKK

VEE

UUS

ÕHTU PÕIK VANA-TALLINNA

ITO I ÖD valmistuOM Lon Ö U Koidulan puiston vieressä vuonna 1875 S ING MU nut entinen Pärnun poikalyseo, nykyiseltä nimeltään A MURU SEE Pärnun Kuningakadun peruskoulu. AnkarannäköiDR I nen uusrenessanssityylinen vuosina 1870–1875 ra-

2

ÕHTU

ÕE

LUB J

GU

RÕU

HOB

USE

ÕLI

GU

RÕU

DE

7

PIKK

5

Kuninga 29

10

PÕHJA

KESKVÄLJAK

I

E MA J

AKADEEMIA

TEN

GI

11 Entisen Pärnun poikalyseon ULI ja keskikauMU pungin koulujen voimistelu- ja urheilusali,

Lisää tietoja Pärnusta!

AIDA

Historiallinen keskikaupunki

Grand -nimisen ravintolan. Vuonna 1923 rakennettuun kompleksiin kuuluvat vielä piharakennus ja romanttinen kioski. Vuonna 1928 päärakennus IK muutettiin Olev Siinmaan suunnitelmien mukaan I PÕ S hotelliksi (Grand Hotel), jonka ensimmäiseen kerT O O rokseen valmistui Café Grand. L Kauniin puiston keskellä on kansallisen heräämisajan tunnetun runoilijan, toimittajan ja ensimmäisen vironkielisen näytelmän tekijän Lydia Koidulan (alunperin Lydia Emilie Florentine Jannsen; 1843– 1886) patsas, joka valmistui 1929 kuvanveistäjä Amandus Adamsonin viimeisenä työnä.

RÄÄ1MA

PÄRNU JÕGI

3

PÕHJA

KALDA

I Victoria-hotelli, Kuninga 25 OTS Ennen Koidulan puistoa näet Victoria-hotellinLOja Café

10 Lydia Koidulan patsas

Tervetuloa tutustumaan Pärnuun, Viron kesäpääkaupunkiin!

Punaisen tornin pihalta pääset Hospidalikadulle Seegi Majan luokse. Hospidali 1 on vanhin koko ajan rakennettuna ollut tontti koko kaupungissa. Rakennuksen ulkoseinät ovat vuosilta 1250–1350. Nykyilmeen talo sai 1658, jolloin siitä tuli seegi maja eli hospitali eli vaivaistalo. Rakennus kunnostettiin 1600-luvun tyyliseksi ja vuodesta 1999 lähtien siellä toimii historiallinen ravintola Seegi Maja.

LAI

tiin 1696–1700. Vuonna 1762 sen osti kauppias ja raatiherra Jacob Jacke. Tässä talossa toimi Pärnun ensimmäinen (Ruotsin) konsulaatti. Kauppahuoneen konttori toimi täällä aina vuoteen 1939 eli kauppaliikkeen sulkemiseen saakka.

E

KESÄPÄÄKAUPUNKI

LAI

Kuninga 28 ns. peltokivistä tehty talo rakennet-

9

ÄE Vuonna 1835 Pärnu poistettiin linnoitettujen kaupunkien luettelosta. Kaupunginmuuri purettiin. Kaupunki laajeni nopeasti ja saavutti kuuluisuutta kylpyläkaupunkina. Vuonna 1838 Pärnun ensimmäinen kylpylä aloitti toimintansa. MÄ

17 Seegi Maja, Hospidali 1

5

ÕHTU

KEVA

1

KYLPYLÄKAUPUNKI M

ALLIKA

RINGI

VÄIKE -TOOM E

JAA

USE

GU

RÕU

U

R AH

ÕLI

HOB

VA

LAE -TOOM E

on hirsirakennus, joka pystytettiin ilmeisesti 1700-luvun alussa, jolloin Pärnu kuului jo Venäjän valtakuntaan ja koko valtion alueella oli kivirakennusten rakentaminen kielletty Pietarin kaupungin rakentamisen takia.

LINNOITETTU KAUPUNKI

1600-luvulla Pärnusta kehittyi Ruotsin itäisten alueiden tärkeä linnoitus, jonka puolustusrakennelmat olivat aikansa moderneimpia. Suuren Pohjan sodan (1700– 1721) jälkeen Venäjän imperiumin länsirajaa suojaava merilinnoitus.

KAEVU

SUUR

KAEVU

SUUR-

Kuninga 26

K AP

VÄIKE-TOOME

1

useita kertoja uudistettu kivitalo. Se on tyypillinen barokkikauden kauppiaan talo symmetrisine pohjapiirustuksineen. 1700-luvun ilmeen rakennus sai vuosien 1978–1982 kunnostustöiden aikana.

RIN

herdiselmend@hotmail.com. Huovutusta eri tekniikoilla. Kadri Tekstiilikoda: +372 5558 8187, kadri.rebane@mail.ee. Kansallispuvut ja keskiajan puvut, LU M vaatteiden lainaus. Silkkimaalaus, kangaspaino, kangaspuilla NT kudotut tekstiilit, gobeläänit. SAUGA-JÕEKALDA Eddi Potitehas: +372 5648 8714, info@potitehas.ee Dreijaamalla valmistettu käyttökeramiikka. Endla Disain: +372 516 7214, endla3@gmail.com Kierrätysmateriaalista valmistettuja vaatteita, koruja ja HAAPS taloustarvikkeita. ALU M Rebase Puu ja Kivi Koda: +372 514 7303,NT hjalmarnelk@hot.ee. Punottuja tai paperista valmistettuja töitä, kivitöitä. KES6088, K raina.subi@mail.ee Raina Villapildid: +372 506 Neulahuovutustekniikalla valmistettuja tauluja ja koruja. Asetelmia kuivakukista. Nukukoda: +372 5560 0434, nukukoda@gmail.com Nukkejen valmistaminen. LUHA S Kolme Loovusekamber: +372 5669 3471, OO tagetal@gmail.com. Polymeerisavesta valmistettuja koruja, virkkaus, kutominen, vanutus, makrameetyöt Leeda Vaibakoda: +372 5360 6051, MEREKALDA leeda.ots@gmail.com, kangaspuilla kudottuja sisustustekstiilejä. Signe Nahakoda: +372 5349 2615, signetaremaa@hot.ee Nahasta valmistettuja seinävaatteita, huonekaluja, koruja ja sidottuja kirjoja. Kirsti Ehted: +372 5665 3077, kirstituum@gmail.com TEE ADAMA KAUBAS Emalointitekniikalla tehtyjä ja metallista valmistettuja uniikkikoruja. Ene 7 Asja: +372 553 3956, risoene@hot.ee Solmiot, nuket, laukut, huivit ja muut tekstiilityöt. 2 VAASI: +372 5646 0045, kati@vaasvaas.ee Puisia käsintehtyjä kodin tarve-esineitä ja lahjavaratoita. Ketruskamber: +372 521 8299, julika@jaanitalu.eu Käsin karstattua, kehrättyä ja kasviväreillä värjättyä villalankaa. Margiti Savituba: +372 528 0082, margitk@hot.ee Käsintehtyä keramiikkaa ja pienoisplastiikkaa. Lasteriiete ja Lelude Kamber: +372 5374 5424, +372 5558 3819, jaanikakeskyla@gmail.com Yksilöllisiä lastenvaatteita, kudottuja ja virkattuja leikkikaluja. Marika Lapitöö tuba: +372 5662 3843, marika@marikarose.ee Tilkkutöitä.

ROHELINE

AUG A

ARU

I

Herdise Vildikoda: +372 553 6321,

15 Asuin-ja liiketalo, Rüütli 45

Punainen torni

HANSAKAUPUNKI

1300-luvun alussa Pärnu hyväksyttiin Hansaliittoon. Pärnu oli arvostettu satama idän ja lännen välisessä kauT ja passa. Täällä meriteitse tuodut tavarat lastattiin lotjiinAM ME OJ A kuljetettiin Venäjälle.

Hommikukadulla on portti, jonka takana on 1400luvulla kaupunginmuurin kaakkoisnurkkaan raKAEVU kennettu vankitorni. Se on ainoa säilynyt Uuden PÕIK Pärnun hansakaupungin puolustustorni. Nimensä kivestä rakennettu torni sai sitä sekä sisältä että RÄÄMA Vuonna ulkoa suojanneen tiilivuorauksen mukaan. RÄÄMA1624 torni oli 4-kerroksinen ja vankilakerros on 6 metrin syvyinen. Tornista on säilynyt kolme kerrosta. Se restauroitiin ilman tiilivuorausta 1973–1980. Nykyisin tornissa on käsityöpaja ja galleria (katso A nr. 3). EK ALD Õ J kulttuurireitti

Pitkin Aiakatua kuljet Pärnun museon (katso kulttuurireitti nr. 15) ohi ja saavut Rüütlinaukiolle. Pärnu-hotellin paikalla oliA aiemmin entinen EndlaR Ä ÄM SENI teatterin J.V. JANN talo, mistä kertoo muistokivi hotellin vieressä Aiakadun varrella. 23.2.1918 luettiin teatterin parvekkeelta ensimmäistä kertaa Viron itsenäisyysIKE-ARU VÄ90-vuotispäivänä julistus. Tämän tapahtuman Rüütlinaukiolla avattiin vapauspatsas, joka muistuttaa tuhoutuneen teatteritalon parveketta. Aukion joenpuoleisella A sivustalla on vuonna 1939 valmistunut -JÕEKALD pankkitalo. Entisen rautatieaseman kohSUURedustava dalla pankin vieressä on pieni höyryveturi ja vaunu, jotka sijoitettiin sinne kapearaiteisen Pärnu–Valgarautatien avajaisten (1911) 110-vuotisjuhlien yhteydessä.

SENI 8 Barokkityyliset entiset kauppiaiden J.V. JANN talot Kuningakadulla Kuninga 24 on kadun vanhin, toisin myöhemmin

KAUPUNKIOIKEUDET TAM

ME Täkäläiset vesireittien varrella sijaitsevat tilapäiset asuipaikat mainitsi jo arabialainen maantieteilijä al-Idrisi OJA vuonna 1154. Esimmäinen kirjallinen maininta Pärnusta on vuodelta 1251. Kaupunkioikeudet Pärnu sai vuonna ROH 1318. U

OJA on ensimmäinen Rüütli- ja Ringikadun kulmassa kaupunginmuurin ulkopuolelle pystytetty rakennus eli vuonna 1866 valmistunut entinen Korkeampi tyttökoulu. Myöhemmin rakennus muutettiin liiketaloksi ja sen lisäsiipeen tuli kaupunginapteekki. Neuvostokaudella rakennuksessa oli upseerikerho.

16

NT

ÕG

RI

A 13 Rüütli plats eliVARüütlinaukio N A - R Ä ÄM TALLINNA M

AJ

Killan työpajat:

A-S

Kun käännyt Kuningakadulle, niin näätkin jo Elisabetin kirkon Htornin. Kirkko on tunnettu konsertAVI LIN tipaikka ja kuuluisa uruistaan. Vuosina 1744–1747 DA UUS -SAU rakennettu kirkko on barokkiaikakauden merkittäGA vimpiä sakraalirakennuksia Virossa. Vuonna 1750 JA vihitty kirkko nimettiin kirkon rakentamista rahoitANGER taneen Venäjän keisarinnan Jelizavetan kunniaksi Pyhän Elisabetin kirkoksi. Kirkon eteläpuolella sijaisti kaupungin vanhin teatterisali eli ns. Lato.

HAVI

G AU

AN

PII

MURAKA

Rüütli- ja Hommikukadun kulmassa on uusgoottilainen kahdessa osassa valmistunut rakennus: ILVESE 1890-luvulla valmistunut Rüütli- ja Hommikukadun kulmarakennus ja 1904 valmistunut pidennys Rüütlikadulle. Rakennuksessa on eri aikoina ollut kauppa, kauppa ja varasto, asuntoja, ruokala, kasino, hotelli ja toimistotiloja. Nykyisin rakennuksessa ALLIKAon Bristol-hotelli ja kauppoja.

Entistä Pärnun poikalyseota vastapäätä on vuonna 1904 valmistunut kertaustyylejä edustava ristinA muotoinen Kristuksen kirkastumisen kirkko. LIK SeuraLkirkkoon. A kunta kuuluu Viron omaan ortodoksiseen A NOORTE VÄLJAK on 11 ikonia RjaU kirkon seiniä koristaa Ikonostaasissa 11 seinämaalausta.

7 Elisabetin kirkko, Nikolai 22

JAANI

KIT Pärnun Maarja-Magdaleenan kilta on ensimmäisen SE VAN mainittu kerran kirjallisissa lähteissä jo 1400-luvun A-S lopussa.AU1500-luvulla se muuttui käsityöläisten kilGA laksi. Talon eri tiloihin ja eri kerroksiin on kokoontunut suuri osa kaupungin taidekäsityöläisistä. Täällä on mahdollista seurata käsityömestareiden työtä, ostaa tai tilata tuotteita tai heittäytyä itse käsit-LOO yöläisen rooliin. KA Joka kuukauden toisena lauantaina DE KU kaikki ovat tervetulleita osallistumaan työpajojen AM avoimiin oviin. Muina I aikoina on asiasta syytä sopia mestarin kanssa etukäteeen. V

12 Ortodoksinen Kristuksen kirkastumisen kirkko, Aia 5

IKIVANHA KOTIPAIKKA

Pärnu on virolaisten ikivanha kotipaikka. Eräs Viron vanhimmista asutuista paikoista on Pulli Pärnujoen rannalla. OHU Asutusta jo R9000–8500 vuotta eKr.

14 Entinen korkeampi tyttökoulu, Rüütli 40

E

ti-pe 11-17, la 11-15, +372 447 1901, info@maarjamagdaleenagild.ee, www.maarjamagdaleenagild.ee

Veekadun eli “Vesikadun” varrelta löytyy slaavilaisia ruokia tarjoava Postipoiss-krouvi. Vaikka se UUS muistuttaakin -SA majataloa, niin se rakennettiin alunperin vuonna UGA1834 venäläisten tyyppipiirrustusten mukaiseksi teurastamoksi. Vuonna 1844 se kunnostettiin hevospostiasemaksi ja 1978 resrautoitiin ravintolakäyttöön.

ROHELIN

2 Maria-Magdaleena Kilta, Uus 5,

6 Postipoiss-krouvi, Vee 12

E

Koulun edestä alkoi Riian postimaantielle saakka OJA johtanut poppeleiden reunustama puistokatu ns. OJA Aleksanterin allee. Pärnun poikalyseossa opiskelivat useat virolaiset ministerit ja poliitikot jne., joille on koulun eteisaulaan pystytetty muistolaatta. Koulun eteen on istutettu surujalava valtiomies Jüri Vilmsin (1889–1918) muistoksi ja pystytetty muistomerkki virolaiselle shakkimestarille Paul Keresille I Vanhan koulutalonIILviereen rakennetV(1916–1975). OO vuosituhannen vaihteessa uusi S urheilusali, joka tiin RIM ILVESE sopii Eideaalisesti tälle paikalle ja jonka ikkunoista HE heijastuu vanha koulu ja jonka muurimaisia seiniä koristavat vain pienet pimeässä hehkuvat ikkunat.

RI

pungin ainoan säilyneen jyrkkäkattoisen hirsirakennuksen. Talo rakennettiin vuosina 1738–1740. Siellä on näyttely Pärnun kaupungin historiasta, kaupunkiin liittyvistä keskeisistä henkilöistä, ystävyyskaupungeista ja historiallisista hansakaupungeista. VAH

nelmat purettiinkin. Vallitukset säilytettiin suojanaSA myrskyjä vastaan ja pätkä vallihautaa laivojen talvisatamana. Vuonna 2010 vallihaudan “kaarteessa” siTUR ns. Vallikäär uudistettiin – pitkin maavalleja jaitseva U valaistut polut, komea suihkulähde keskelkulkevat lä vallihautaa ja suojeltu puistoalue houkuttelevat lomailijoita ja lepäilijöitä. Portin luona on entisen linnoitetun Pärnun pienoismalli, jonka avulla saa paremman kuvan entisistä linnoitteista ja siitä, mitä niistä on säilynyt nykypäivään saakka. Se on osa 1400–1800-luvun linnoitusten kävelyreitistä.

A MNT

AH Matkailutoimistosta Kun astut KIT ulos Raatihuoneen E SE näet vasemmalla kadun toisella puolella keskikau-

AA

TALLINN

ke-to 12-18, muina päivinä ja ryhmille vain tilauksesta, +372 444 8149, www.parnu.ee V

VILJA

PII

1 Kaupunkiporvarin talo, Nikolai 8,

HE

Historiallinen keskikaupunki

NT

Pärnu tarjoaaU taide-elämyksiä sekä taiteesta nautUS tiville että taidetta SA luoville. Kaupungin kulttuuriGA Endla-teatteri, Pärnun konelämän keskuksia Uovat serttitalo, monet taidegalleriat ja taidekäsityöläisten työpajat. Kulttuurireitti kuljettaakin useillekin S paikoille keskelle nykykulttuuria menneiden aiko-ARVE jen henkeä, taitoja ja romantiikkaa.

IME

PIIRI

OR

Historiallinen keskikaupunki M TALLINNA

VO

Työpaja

ME

Historiallinen keskikaupunki NUR

Kulttuurireitti

K


Kylpylävieraan reitti

Olev Siinmaan jäljillä

Historiallinen keskikaupunki

Kulttuurireitti Työnnä kartta toiselle puolelle

Pärnun kuuluisa hiekkaranta on vain alle varttitunnin kävelymatkan päässä keskikaupungilta ja reitin varrella on viehättäviä kahviloita ja kauniita puistokatuja. Kylpyläkaupungin tunnelmaan pääsee heti, kun kulkee läpi Tallinnan portista (katso Historiallinen keskikaupunki 5), mikä oli osa entistä kaupungin puolustusjärjestelmää. Vuonna 1835 Pärnu poistettiin linnoituskaupunkien luettelosta ja tuli mahdolliseksi kaupungin kasvaminen ja laajeneminen kaupunginmuurien ja maavallien ulkopuolelle. 1800-luvun lopussa suunniteltiin ja toteutettiin laaja ranta-alueen rakentaminen: puistot, leikkipuistot, urheilukentät, kylpylät ja kesäasunnot. Tämä muutti alueen unohtumattomaksi kävelyretkien kohteeksi. Vuonna 1890 Pärnu otettiin keisarillisten loma-alueiden viralliseen luetteloon ja kaupunginherrojen kunnianhimo kehittää kylpyläkaupunkia kasvoi. 1920-luvulta alkaen Pärnusta kehittyi auringonpalvonnan ja aktiivisen seuraelämän kautta eräs Viron suosituimpia loma- ja virkistyskeskuksia. Myös Pärnun kesäpääkaupungin titteli kertoo paljon kaupungin asemasta Virossa.

1 Pärnun Pursiseura, Lootsi 6

Pärnun pursiseura löytyy Vallihaudan ja joen yhtymäkohdasta. Vuonna 2010 valmistui pursiseuran talon laajennus ja nykyisin se on viihtyisä paikka sekä ruokailuun että purjehtimiseen tutustumista varten. Pursiseuran tiloissa on purjehdussimulaattorit ja ravintolapöytiin maalatut merimerkit ovat sekä pienien että suurien asiakkaiden suosikkeja. Pursiseuran perustivat jo 1906 tsaari-Venäjän meriupseerit satamapäällikön johdolla. Tuolloin paikalliset lehdet kirjoittivat: “Oli kaunista katsella, kuinka alukset kuin suuri joutsenparvi lähtivät liikkeelle satamalaiturin luota...” Yhä vielä on tunnelmallista seurata valkoisia jahteja ja nuorten optimistijollia. Pursiseuran talon takana on Tarton yliopiston Pärnun collegen mielenkiintoinen rakennus. Se valmistui vuonna 1999, kun oli kulunut tasan 300 vuotta yliopisto-opetuksen aloittamisesta Pärnussa. Vuonna 2001 valmistui punatiilinen kirjasto, joka on kunnostettu entisestä Austerin korkkitehtaasta. Rakennuksen edessä on aurinkokello (2004) ja Hannes Starkopfin veistos Kompassi (1999). Collegea vastapäätä on pompöösi Tervis-kylpylä, jonka kompleksi on rakennettu useassa eri vaiheessa. Tervis on Viron suurin kylpylähotelli.

2 Pärnun aallonmurtaja

Pärnujoen vasemman rannan aallonmurtaja on muodostunut yhdeksi kaupungin symboliksi. Tarina kertoo, että rakastavaiset, jotka suutelevat toisiaan aallonmurtajan päässä jäävät yhteen ikuisesti. Vuosina 1863–1864 rakennettujen kahden aallonmurtajan yhteispituus on noin 5 km. Kun vesi on matalalla, voi myös nähdä vuonna 1769 rakennettujen puisten aallonmurtajien osia, joita kansa kutsuu Katariina aallonmurtajaksi, sillä ne rakennettiin tsaarittaren käskystä. Kerrotaan myös että kivet aallonmurtajiin tuotiin talvella jääteitse Kihnusta ja laskettiin jäähän tehtyjen aukkojen kautta paikoilleen. Silloin tällöin aallonmurtajat jäävät kokonaan veden alle.

3 Veistoskuja Rantapuistossa

Meren rannalla kulkevaa kävelytietä reunustavat veistokset. Veistoskuja alkoi syntyä 2001, kun Pärnun I kansainvälisten veistospäivien aikana pystytettiin alueelle ensimmäiset teokset. Nykyisin tien varrella on 18 työtä, jotka on valmistettu dolomiitista, metallista, teräksestä tai betonista. Raaka-aineena on käytetty myös vuoden 2005 tammikuun myrskyn kaatamia puita.

4 Ammende Villa, Mere pst 7

Kauppias Hermann Leopold Ammendelle kuulunut villa valmistui 1905. Se on Viron parhaita näytteitä varhaisesta jugendista. Vuosina 1927–1935 rakennuksessa toimi kesäkasino ja II maailmansodan jälkeen klubi. Neuvostokaudella rakennusta käytettiin 7

Tämän kävelyreitin varrella tutustut virolaisen funkkiksen parhaisiin näytteisiin. Rakennukset on suunnitellut vuosina 1925–1944 Pärnun kaupunginarkkitehtinä toiminut Olev Siinmaa. Hänen ideoidensa pohjalta syntyi Pärnun kylpyläkaupunkimiljöö: uudet asuinalueet, ravintolat, kahvilat ja kylpylät sekä Rantapuisto. Aluksi klassismia suosineesta Siinmaasta kehittyi Viron kuuluisimpia funkkisarkkitehtejä, joka jätti pysyvän merkkinsä virolaisen arkkitehtuurin historiaan.

Kävelyretki keskikaupungilla vie kaupungin historialliseen sydämeen. Reitin varrelta löydät Pärnun keskeisimmät rakennustaiteelliset nähtävyydet, muistomerkit ja kirkot, jotka kertovat Sinulle kaupungin tarinaa aina barokkikauden linnoituksesta alkaen.

1 Olev Siinmaa talo, Rüütli 1a

Raatihuone käsittää itse asiassa kokonaisen korttelin, jonka vanhin rakennus valmistui 1797 kauppiaan asuintaloksi. Vuonna 1806 siellä asusteli kaupungissa vieraillut tsaari Aleksanteri I. Tarinan mukaan tsaarin käskystä kauppiaan talosta tuli vuonna 1806 kaupungin komandantin talo. Vuodesta 1839 alkaen raatihuone. Hieman uusbarokkiin ja uusgotiikkaan viittaava jugendtyylinen lisärakennus valmistui 1911 mm. Pärnun kaupunginvaltuuston kokoustilaksi. Vuodesta 2009 alkaen raatihuoneessa on Pärnun matkailutoimisto. Nikolainkatu on saanut nimensä täällä sijainneesta Nikolain kirkosta, mikä tuhoutui II maailmansodan aikana. Kirkon muistokivi on entisen kirkkotarhan tammien alla. Nikolain kirkon kappelissa säilytettiin Mustaa ristiä, joka on kuvattu Pärnun vaakunassa. Kirkko oli tunnettu pyhiinvaelluskohde.

Kapealla nurkkatontilla Rüütlikadun alussa oleva rakennus on arkkitehti Olev Siinmaan tuotannon tyylikkäimpiä näytteitä. Se on vuonna 1993 arkkitehdille itselleen rakennettu omakotitalo, joka kuuluu virolaisen funktionalismin huipputöihin. Rakennuksen jokainen yksityiskohta sekä ulkona että sisällä on tarkkaan harkittu ja tällä tavalla pienelle tontille on saatu mahtumaan jopa pieni kukkatarhan ja terassin yhdistelmä. Talon sisätiloissa on säilynyt runsaasti sinne rakennettuja alkuperäisiä funkkishuonekaluja ja muuta sisustusta.

2 Jakobsonin villa, Lõuna 2a

Rannan suuntaan liikkumalla päädyt pian Jakobsonin villan luokse. Vuonna 1936 valmistuneen omakotitalon Siinmaa suunnitteli yhteistyössä arkkitehti Anton Soansin (1885–1966) kanssa ja se edustaa virolaisen funkkistyylisen asuntorakentamisen huippua. Taloa ympäröivä alue on aitojen, muurien ja terassien alulla jaoteltu piha-alueiksi, jotka sitovat arkkitehtuurin ja maiseman yhdeksi kokonaisuudeksi. Rakennuksen geometrisen muotokielen ja fasadin takana on piilossa mestarillisesti ja rationaalisesti tehdyt tilaratkaisut. Myös talon sisätilojen alkuperäinen ilme on osittain säilynyt.

3

Toominga- ja Seedrikadun villat

Toominga- ja Seedrikadulle tullessa juuri ennen Tervis-kylpylähotellia näet kaupunginarkkitehti Olev Siinmaan suunnittelemia suosittuja “rusettikattoisia” villoja. Vuosina 1932–1934 rakennetut omakotitalot (16 kpl) muodostavat yhtenäisen korttelin, joka on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan: korkeat katot, kivi- ja paanukatot, kukkatarhat talojen edessä, suorakaiteenmuotoiset suuret tontit ja vihreät sisäpihat. Seedrikadun päässä ennen Ammende Villaa on Kalle Vellevoogin suunnittelema modernien valkoisten villojen ryhmä.

4 Pieni esiintymislava, Mere pst 24

Rantaa kohti kävellessäsi päädyt tsaarinaikaisen kylpyläelämän keskipisteeseen eli vanhan Rantakasinon eli Kuursaalin luokse. Sen takana on vuonna 1937 valmistunut pieni esiintymislava. Rakennuksen kaareva silinterimäinen muoto muodosti puiston kanssa tehokkaan aksentin ja se oli eriomainen näyte Siinmaan yksinkertaisesta mutta mieleenjäävästä muotokielestä. Vuonna 1985 samalle paikalle rakennettiin esiintymislavan kopio, joka ei valitettavasti heijasta alkuperäistä eleganssia.

5 Mutakylpylä, Ranna pst 1

Kuursaalin eli Vanhan rantakasinon luota näkyy eräs Pärnun kuin kylpyläkaupungin symboleita eli vuonna 1927 valmistunut Mutakylpylä. Kyseessä on loistava näyte Siinmaan klassismin kauden tuotannosta. Yhdessä arkkitehtien Erich von Wolffeldtin ja Aleksander Nürnbergin kanssa suunnitellun rakennuksen dominantti on sen pylväiden koristama pääsisäänkäynti. Rakennuksen kumpaakin siipeä kaunistavat kuvanveistäjä Voldemar Melnikin (1887–1949) suunnittelemat veistokset. Siinmaan suunnittelemat huonekalut ovat hävinneet.

1 Raatihuone, Uus 4 / Nikolai 3

Raatihuoneessa on Pärnun matkailutoimisto, joka on kesällä auki joka päivä klo 9-18 ja talvella (15.09-15.05) ma-pe klo 9-17; la–su klo 10-14

2 Jekateriinan kirkko, Vee 8

Määräyksen Jekateriinan kirkon rakentamiseksi antoi Pärnussa vieraillut tsaaritar Katariina II, joka hämmästeli sitä, että kaupungissa oli ortodoksien käytössä vain yksi kirkko – nyt jo hävinnyt Johanneksen kirkko. Vuonna 1768 valmistunut kirkko on koko Viron tyylikkäin ortodoksinen kirkko ja se on ollut aikanaan modernin ortodoksisen kirkkoarkkitehtuurin mallina koko Baltiassa. Rakennuksessa on ensimmäistä kertaa pyritty yhdistämään 5-kupolinen kirkko ja antiikin arkkitehtuurin muotokieli. Seurakunta kuuluu Moskovan patriarkaatin alaisuuteen.

3 Rüütlikatu

Jos kävelet Jekateriinan kirkon luota läpi Lastenpuiston päädyt Rüütlikadulle. Sekä paikallisten että turistien suosima kävelykatu on kaupungin vanhankaupungin pääkatu, jonka varrella voit tutustua eri vuosisatojen värikkääseen arkkitehtuuriin. Osa kadun nykyilmeestä tuo mieleen Pärnun legendaariset aallonmurtajat – aaltomaiset penkit, korkeat majakoiden kaltaiset katulamput ja kotiloita muistuttava katukiveys.

4 Kauppias Mohrin talo ja varastoaitta,

Rüütli 21/23

Vuonna 1681 valmistunut kauppias Mohrin talo Rüütlikadulla on kaupungin ensimmäisiä taloja, jonka pitkä sivu on rakennettu kadun suuntaiseksi. Vuoden 1820 kunnostustöiden aikana rakennus sai klassismin mukaisen ulkoasunsa. Rakennuksessa ovat vierailleet sekä kuningas Kaarle XII että tsaaritar Katariina II. Rakennuksen julkisivuun on kiinnitetty hevosenkenkä, joka tarinan mukaan kuului Kaarle XII:n ratsulle. Talon sisäpihalla on vanha varastoaitta. Kadulla talon edessä on vironkielisen lehdistön perustajan ja koulumestarin J. V. Jannsenin pronssinen patsas, jonka katse on suunnattu kohti vastapäistä lehden toimitusta.

5 Tallinnan portti ja Vallikäär

Kaupunginarkkitehtinä Siinmaa suunnitteli myös monia pienrakennuksia: rantapaviljonkeja, kioskeja

Kuningakadun jatkeen varressa on koko Baltian ainoa säilynyt 1600-luvun kaupunginmuurin porttirakennus. Vuoteen 1710 saakka sitä kutsuttiin joko Kaarle Kustaan tai Kuninkaan portiksi. Portilta vei silta yli vallihaudan ja sieltä postitie jatkui pitkin Riiankatua aina jokilautalle saakka ja sieltä Vanhan Pärnun kautta Tallinnan suuntaan. Portti, kaksi bastionia ja niiden välinen osa vallihautaa päätettiin 1800-luvulla säilyttää, vaikka muut linnoitusraken-

4

9

6 Lehtikioski ja lasten leikkipuiston sadekatos Rantapuistossa

Muusika Kamber ja Heini Pilliparandus: +372 5691 2950, +372 506 7162, soo7@hot.ee Soitinkamari ja soitinten korjauspalvelu. Akustista musiikkia. Paljon soittimia!

3 Punaisen tornin lasipaja,

Hommiku 11. ti-la 10-17, kesällä ti-su 10-17, +372 443 4611, +372 5626 3593, soojyri@gmail.com, www.punanetorn.ee

Hommikukadulla on talojen välissä piilossa ainoa säilynyt osa Pärnun keskiaikaista kaupunginmuuria – nurkkatorni. Punaisen tornin lasipajassa valmistetaan kierrätyslasista taidetta. Tornin galleriassa järjestetään näyttelyitä. Käsityöliikkeestä löydät virolaista käsityötä ja matkamuistoja. Kesäisin on vanhalla sisäpihalla hansatori, opetellaan kädentaitoja ja järjestetään piknikejä. Työpajoissa voi itsekin kokeilla lasinvalmistusta ja tehdä lasisia koruja ja minivitraaseja.

4 Pärnun Konserttitalo ja Kaupungin- galleria, Aida 4, ma-pe 10-18, la 10-16, www.concert.ee/parnu, Linnagalerii +372 443 6433, info@linnagalerii.ee, www.linnagalerii.ee

Pärnun Konserttitalo löytyy, kun suuntaat askeleesi kohti jokea ja siltaa. Maailmankuulu kapellimestari Neeme Järvi liittyy olennaisesti Pärnuun. Vuonna 2002 valmistunut konserttitalo on koko kaupungin musiikkielämän keskus ja sieltä ovat kodin itselleen löytäneet myös musiikkikoulu, -kauppa ja Kaupungingalleria, joka löytyy talon ensimmäisen kerroksen vasemmasta siivestä.

5 Lydia Koidulan museo, Jannseni 37,

ti-la 10-17, kesällä ti-la 10-18. +372 443 3313, info@pernau.ee, www.pernau.ee

Jos Sinulla on runsaammin aikaa kävele sillan yli ja poikkea Viron erään kuuluisimman kirjailijan kotimuseoon. Museoon on sillalta vain 10 minuutin matka. Museossa kerrotaan Lydia Koidulasta ja hänen isästään J.V. Jannsenista, joka oli koulumestari ja ensimmäisen vironkielisen sanomalehden perustaja. Museossa esitellään elämää Virossa kansallisen heräämisen aikana. Perusnäyttelyn osa on myös 1800-luvun puolivälin tyypillinen koululuokka. Entisessä työhuoneessa voi tutustua virolaisen lehdistön alkuun ja ruokasalissa saa käsityksen Jannsenin perheen kodin ilmapiiristä ja aikakauden elämäntavasta.

6 Endla-teatteri ja teatterin galleria,

Keskväljak 1, avattu esitysten aikana, kahvila avoinna ma–to 8.3022, pe 8.30-24, la 11-24, su 11-20, esitysten aikana ja max yhden tunnin esityksen jälkeen, +372 442 0666, teater@endla.ee, www.endla.ee

Endla-teatteri sijaitsee Keskusaukion reunalla heti sillan päässä. Teatterin lisäksi rakennuksessa voi nauttia hyvästä musiikista, kuvataiteesta ja ruoasta. Teatterin galleriassa esitellään pääosin teatteritaiteilijoiden tuotantoa. Gallerian näyttelyt ovat sekä teatterin eri tiloissa että Teatterikahvilassa.

7 Pärnun kaupunginkirjasto

Akadeemia 3, kesä–elokuussa ma-pe 10-18, la 10-17, Syys–toukokuussa ma-pe 10-19, la 10-17, +372 445 5707, pkr@pkr.ee, www.pkr.ee

Endla-teatterin vieressä olevassa Pärnun kaupunginkirjaston päärakennuksessa voi tutustua virolaiseen kirjallisuuteen. Kirjaston Porrasgalleriassa ja ensimmäisessä kerroksessa voi tutustua myös kuvataiteeseen. Vuonna 2008 rakennus palkittiin Viron kulttuurirahaston palkinnolla.

8 Venus-bastionin paja, Õhtu 1,

Vallikäär, touko–syyskuussa ma-su 11-18, Loka–huhtikuussa to-su 11-18, +372 510 6657, info@sepakunst.com, www.sepakunst.com

Kaupunginkirjaston takana entisen bastionin tornin luona Vallikäärin vieressä on vanha paja. Paja on eräässä kaupungin vanhimmista rakennuksista, joka on 1700-luvulta. Täällä voi seurata sepän työskentelyä, kokeilla itse omia taitojaan ja ostaa ja tilata sepän takomia esineitä. 2


Kulttuurireitti 9 Keramiikkapaja Maripott, Õhtu 7,

ti-pe 10-18, la 10-15, kesällä ti-la 10-18, +372 5647 9940, maripotti@gmail.comKeep walking on

Pitkin Õhtu-katua päädyt pienen keramiikkapajan luokse. Tallinnan porttia vastapäätä (katso Historiallinen keskusta nr. 5) on keramiikko Marit Lilienthalin kauppa ja työpaja. Täällä voi katsella mestarin työskentelyä ja hankkia itselleen Pärnuaiheista keramiikkaa. Viehättävässä liikkeessä voi myös itse kokeilla omia taitojaan esimerkiksi dreijan ääressä.

10 Galleria Vuhti, Ringi 40, ti-la 11-18, kesällä ti-su 1118, +372 442 2212, vuhtimaja@hot.ee, www.vuhti.com

Ringikadulle tullessa löydät edestäsi Galleria Vuhtin, mistä voit ostaa uniikkikeramiikkaa ja kodintekstiilejä: mattoja, verhoja, peitteitä ja tyynyjä. Talo on Pärnun vanhoja komeita ns. villoja. Voit myös tutustua restauroidun rakennuksen sisätiloihin.

11 Pärnun taidekoulu, Kerese 3,

+372 444 3536, kunstikool@hot.ee, www.kunstikool.parnu.ee

Kun käännyt Keresekadulle niin päädyt pian Pärnun taidekoulun luokse. Täällä järjestetään myös kuvataidekursseja.

12 Uuden taiteen museo, Esplanaadi 10, kesä–elok-

uussa ma-su 9-21, syys–toukokuussa ma-su 9-19, +372 443 0772, muuseum@chaplin.ee, www.chaplin.ee

Vuonna 1992 Esplanaadikadulle perustettu modernin taiteen museo yllättää mielenkiintoisilla näyttelyillään. Museon peruskokoelmissa on yli 400 taideteosta ja videoteekissä yli 1200 dokumenttielokuvaa. Perinteisiä tapahtumia ovat Mies ja Nainen -taidenäyttely ja Pärnun elokuvafestivaali. Museossa on myös internetpiste, kahvila ja myymälä, missä myydään taidetta, kirjallisuutta ja matkamuistoja.

13 Pärnun taiteilijatalo, Nikolai 27, ti-pe 12-18, la 12-16. +372 443 6433, info@linnagalerii.ee, www.linnagalerii.ee

Pitkin Supelusekatua kävellessä päädyt Kunstnike Majan eli Pärnun taiteilijatalon luokse, joka sijaitsee 1930-luvun funkkistalossa. Talossa on sekä näyttelytiloja että taiteilijoiden ateljeita. Jos haluat osallistua työpajoihin, niin ennakkorekisteröityminen on pakollista: Andrus Joonase Maalistuudio: +372 5192 6783,

a_joonas@hotmail.com. Akryyli- ja öljymaalaukset. Tiina Tekstiilikoda: +372 529 2744, tiina@tekstiilikoda.ee, www.tekstiilikoda.ee Huovutus, kudonta- ja neuletyöt, korujen valmistaminen.

14 Villa Artis, A. Adamsoni 1, ma-pe 10-17, kesällä ma-su 10-18, +372 447 1480, artis@reiser.ee, www.reiser.ee

Villa Artisin galleria toimii vuodesta 2009. Taidenäyttelyiden lisäksi järjestetään myös kirjallisuusja musiikki-iltoja. Talvisin osa tiloista muutetaan näyttely- ja taiteilijoiden työtiloiksi.

15 Pärnun Museo, Aia 4, ti-la 10-18, 15.6.–15.8. ma-su 10-18, +372 443 3232, info@pernau.ee, www.pernau.ee

11 000 vuotta historiaa -perusnäyttely esittelee Pärnun kaupungin ja Viron vanhimpien asuttujen alueiden historiaa. Museon arkeologinen kokoelma on Viron vanhimpia ja rikkaimpia. Museon näyttelysalin näyttelyissä esitellään historian ohella toisinaan myös kuvataidetta.

3

Kylpylävieraan reitti

Olev Siinmaan jäljillä

Olev Siinmaan jäljillä

myös parantolana ja ravintolana. Perusteellisen kunnostuksen jälkeen rakennuksessa avattiin vuonna 1999 edustushotelli ja -ravintola. Nykyisin Ammende Villa on eräs Pärnun suosituimpia nähtävyyksiä, jonka lumoavasti yhdistää maailmanluokan hotellin ja ravintolan ja joka on paikka, missä järjestetään myös taidenäyttelyitä ja konsertteja.

5 Villa Katariina, Mere pst 14

Tsaarinajan kylpyläkauden villojen parhaiten säilynyt ryhmä on Suvituse- ja Merekadun nurkalla. Sana villa ilmestyi ensimmäistä kertaa kaupungin asemakaavaan vuonna 1898. Hyväkuntoiset ja puupitsillä kaunistetut rakennukset luovat kylpyläkaupunkimaista ilmapiiriä. Tornien koristama Villa Katariina onkin 1800-luvun lopusta. I maailmansodan jälkeen rakennus toimi pensionaattina ja II maailmansodan jälkeen parantolan vuodeosastona. Rakennus kunnostettiin 1995 ja se on käytössä hotellina.

6 Vanha rantakasino eli Kuursaal, Mere pst 22

Tsaarinajan kylpyläelämän keskus oli vuonna 1880 valmistunut Kuursaal eli suomalaisittain Seurahuone tai Vanha rantakasino. Rakennuksella on yli 100 vuoden aikana ollut monta käyttötarkoitusta, esim. tanssisali ja elokuvateatteri. Nykyisin useita kertoja restauroidussa rakennuksessa toimii Viron suurin kapakka. Rantakasinon pieni esiintymislava (katso Olev Siinmaan jäljillä nr. 4) on kesäisten suosittu paikka erilaisille musiikkitapahtumille. Kuursaalin vieressä on muusikko-säveltäjä Raimond Valgren (1913–1949) muistomerkki, joka valmistui Valgren 90-vuotisjuhliin. Muistomerkillä voi tutustua myös säveltäjän suosituimpiin sävelmiin.

7 Rantapuisto

Pärnun kylpyläelämän valtasuonen eli Supelusekadun päässä on arvorakennus, entinen Pärnun mutakylpylä (vrt. Olev Siinmaan jäljillä nr. 5) sekä Rantapuisto. Vapaan metsäpuiston rakentaminen alkoi 1882 kaupunginjohtaja O. A. Brackmannin käskystä. Aikaisemmin kyseinen maa-alue oli pääosin ollut heinä- ja laidunmaana. Vaikka Pärnu silloin oli pikkukaupunki, rakennettiin tänne viheralueita suurkaupunkien tapaan. Suunnitelma tilattiin Riian puistojen johtajalta Georg Kuphaldtilta. Kaupunkiin perustettiin taimitarha ja palkattiin kaupunginpuutarhuri. Nykyisin puiston pinta-ala on 48,4 hehtaria ja se ulottuu aallonmurtajalta aina Sidekadulle saakka. Puisto suojeltiin 1958. Kesäkuussa 2010 avattiin kunnostettu ja uudistettu puisto, joka lumoaa ihmiset vaihtelevilla kävelyteillään, suihkulähteillään, piknikpaikoillaan ja leikkikentillään.

8 Kuntoreitti

Vuonna 2007 avattiin kylpyläkaupungin 170-vuotisjuhlien aikana pitkin uimarantaa ja rantaviivaa kulkeva merkitty kuntoreitti, joka alkaa rantapuistosta. Reitti sopii sauvakävelijöille, rullaluistelijoille ja muille kuntoilijoille. Puisin viitoin, joista selviää myös kuljettu matka, merkitty reitti on ympärivuotisessa käytössä.

9 Rantapromenadi

Kuntoreitti kulkee osittain pitkin vuonna 2006 valmistunutta Rantapromenadia, joka on kaikkien romantikkojen ehdoton lemmikki. Promenadi yllättää monenlaisilla ja vaihtuvilla materiaaleillaan sekä erilaisilla suihkulähteillään. Romanttinen valaistus tuo rantaan aktiivista elämään myös auringonlaskun jälkeen. Promenadi on sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden rakastama kävelypaikka kesättalvet. Promenadia pitkin kävellessäsi kuljet ohi Rannahoone-ravintolasta (katso Olev Siinmaa jäljissä nr. 7) ja Rannahotellista (katso Olev Siinmaa jäljissä nr. 8) ja päädyt kaupungin moderneimman kylpylähotellin Tervise Paradiisin luokse. Täällä on myös Viron suurin vesipuisto.

8

1

3

5

vanveistäjä Juhan Raudseppin reliefi Äiti ja lapsi sekä dekoratiivinen koristelu pääsisäänkäynnin ympärillä. Alkuperäisestä sisutuksesta on säilynyt marmoriset vesikaivot ja takorautaiset porraskaiteet. II maailmansodan aikana koululle rakennettiin palotorni. Koulua vastapäätä on puisto, joka vuodesta 1939 kantaa Olev Siinmaan nimeä.

jne. Niistä merkittävimmät ovat 1937 suunniteltu lehtikioski ja 1940 valmistunut lasten leikkipuiston sadekatos Rantapuistossa. Alkuperäisen mallin mukaan tehdyssä lehtikioskissa toimii nykyisin kesäisin turisti-infopiste.

7 Rannahoone, Ranna pst 3

Vuonna 1939 valmistunut Rannahoone kuuluu Viron funktionalistisen ranta-arkkitehtuurin parhaimmistoon. Kahvila-ravintolarakennuksen pyöreät ja suuret vitriini-ikkunat avautuvat merenpuolelle. Sen silmiinpistävin osa on suuri betonista rakennettu sienimäinen parveke, ensimmäinen laatuaan koko Baltiassa. Teräsbetonisen sienen rakenteet ja sen pintaa koristavat laudoituksen jäljet jätettiin tarkoituksella näkyviin. Nykyisin rakennuksessa on yökerho ja ravintola. Rakennuksen luota alkaa Rantapromenadi.

11 Sairaalan lisärakennus, Sillutise 6

Ilmeeltään ankara ja asjallinen vuosina 1938–1940 rakennettu sairaalan lisärakennus muodostaa sopivan vastapainon sairaalan vanhan osan fasadin eklektiselle arkkitehtuurille. Punatiilisen 2-kerroksien korkean sokkelin päälle rakennetusta lisäosasta valmistui vain ensimmäinen osa, toisen ja kolmannen osan rakentamisen keskeytti alkava II maailmansota. Nykyisin rakennus seisoo tyhjänä.

12 Seuratalo “Noorus”, Roheline 1b

8 Rannahotell, Ranna pst 5

Jos aikaa kaupunkiin tutustumiseen on enemmän, kannattaa arkkitehtuurista kiinnostuneen matkailijan suunnata askelensa yli Pärnujoen Rääman kaupunginosaan. Vuonna 1933 valmistui Siinmaan suunnittelemana Rääman nuoriso- ja seuratalo. Siinmaalle tyypillisiä piirteitä: korkea katto, mitoiltaan monipuolinen julkisivu, lakoniset seinäpinnat, erilaiset ikkunat ja taitava variointi, edessä kukkatarha. Nykyisin rakennuksessa on toimintakeskus.

Rantapromenadin vierellä on Rannahotell. Puiston reunalla elegantilta ja edustavalta vaikuttava Rannahotell on virolaisen modernin kylpylä- ja rantaarkkitehtuurin merkittävimpiä näytteitä. Se rakennettiin vuosina 1935–1937 Olev Siinmaan ja Anton Soansin yhteistyönä. Rakennuksessa on useita parvekkeita ja lasipintaiset fasadit. Hotellin huomiotakiinnittävä aksentti on kuitenkin puolikaarevaan päähän loppuva siipi, joka vaikuttaa merelle lähtevältä laivalta. Rakennuksen eteläsiipi valmistui 1938.

13 Koulutalo, Raba 3

Vuosina 1929–1931 rakennettu koulutalo kuuluu Siinmaan tuotannon varhaiskauteen. Rakennuksen ulkoasussa voi havaita vaikutteita 1920-luvun ns. tradionalismista: tiheäruutuiset ikkunat ja korkea aumakatto. Koulun sisällä on säilynyt alkuperäistä sisustusta ja koristelua, jotka ovat sopusoinnussa rakannuksen ulkoasun kanssa.

9 Papli- ja Kaarlikadun korttelit

Tammsaaren puistotien, Kuuse-, Kaarli-, Lehe- ja Paplikadun varrella voimme nähdä eri aikoina monella eri tyylillä rakennettuja villoja. Vuosina 1934–1936 rakennetun Papli- ja Kaarlikadun korttelin suunnittelussa on käytetty samantapaisia taloja kuin pari vuotta aikaisemmin suunnitellulla Seedrija Toomingakadun alueella (katso nr. 3). Kaarli- ja Paplikadun suunnitteluun ovat vaikuttaneet tulvat. Kapteeni Kurgon Villa -hotellin (Papli 13) nimikyltin pylväässä voi nähdä viimeisimmän suurtulvan eli vuoden 2005 tammikuun tulvan korkeimman vedenpinnan tason. Kurgo Villan tekee erityiseksi myös se, että 1935 täällä lomaili Viron valtionpäämies Konstantin Päts. Tavallinen kansa kehuskeli, että he kävelevät samoilla kaduilla ja samalla rantahiekalla kuin valtion korkein johto.

Olev Siinmaa

(vuoteen 1936 saakka Oskar Siiman) syntyi 12.11.1881 Pärnussa puusepänliikkeen omistajan poikana. Hän opiskeli vuosina 1911–1914 Saksassa Wismarin ja Konstanzin teknisissä korkeakouluissa, jonka jälkeen työskenteli Lyypekissä sisustusarkkitehtinä. Viroon hän palasi vuonna 1921 ja työskenteli aluksi Darmerin puujalostustehtaalla ja rakennusfirmoissa. Vuosina 1925–1944 hän oli Pärnun kaupunginarkkitehti. Vuonna 1944 hän pakeni Ruotsiin, missä työskenteli Norrköpingin kaupunginarkkitehtinä. Olev Siinmaa kuoli 29.3.1948 Norrköpingissä.

10 Koulutalo, Kooli 13

Vuosina 1938–1940 rakennetun koulutalon fasadi on erinomainen näyte funkkiksen ajattelutavoista. Yksinkertaisen muotokielen kontrastin muodostaa tahallisen edustava pääfasadi, jota kaunistavat ku-

7

8

5

3

6


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.