6 minute read

Mikael Jantunen ponkaisi Vuosaaren kentiltä koripallomaajoukkueeseen ja korisammattilaiseksi.............................................s

Mikael Jantunen palloili Vuosaaren kentiltä Susijengin kulmakiveksi

Advertisement

Syyskuun EM-kisoissa täpärästi Espanjalle hävitty puolivälieräottelu jäi ammattilaisuran viimeiseksi Susijengin pitkäaikaiselle kapteeni Shawn Huffille, joka asuu Vuosaaressa. – Ehkä Vuosaaren vesijohtovedessä on jotain kummallista, kun maajoukkueessa on pelannut ja pelaa meitä vuosaarelaisia. Vakavasti puhuen minun kohdallani Vuosaari tarjosi niin hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet helppoon urheiluun, että sillä on varmasti ollut merkitystä polullani ammattiurheilijaksi, Jantunen toteaa.

Kuva: Susijengi

– On mielenkiintoista, että ulkomailla asuessa pääsee tutustumaan uusiin kulttuureihin. Yksi ei kuitenkaan muutu, vaikka maat vaihtuvat: eri maiden Ikeat ja niiden kalusteiden kasaamisohjeet ovat tulleet varsin tutuiksi, minulla on ulkomailla aina samanlainen sisustus kodeissani, Mikael Jantunen nauraa. Kuva: Susijengi

Suomen miesten koripallomaajoukkueen eli Susijengin laitahyökkääjä Mikael ”Micke” Jantunen, 22, kasvoi aikuiseksi Vuosaaressa. Perheensä kanssa Porslahdentiellä asunut nuorukainen oli tuttu näky taloyhtiönsä pelikentällä heittämässä korista. – Taloyhtiön kenttä on yhdistetty sähly-, tennis- ja koriskenttä, jossa harvemmin oli muita. Eikä siellä juuri tuullut, kuten esimerkiksi Aurinkolahden rannan kentällä. Kotikentällä olin välillä isosiskon, toisinaan isän ja joskus äidinkin kanssa hiomassa heittojani, Italian Trevison kaupungista lokakuun puolivälissä puhelimitse tavoitettu Mikael Jantunen kertoo. 205 senttimetriä pitkä korisammattilainen aloitti koripallon 11 vuoden iässä Wartti Basketissa. Ensimmäinen palloilulaji, joka sytytti kilpailuhenkisen pojan urheiluliekin, oli kuitenkin jalkapallo, jota Jantunen aloitti pelaamaan muistikuviensa mukaan heti kun FC Viikingeissä alkoi hänen ikäluokkansa toiminta. Jalkapalloa Jantunen pelasi niin Rastiksen koulun (Nordsjö lågstadieskola) välitunneilla kuin vapaa-ajallaan Kartanon kentillä tuntikaupalla päivittäin. Jantusen harjoitusmäärät olivat valtavia, sillä hän koki suunnatonta riemua kavereidensa kanssa pelaamisesta.

Lopulta koripallon tultua mukaan kuvioihin oli tehtävä lajivalinta, sillä kroppa ei kestänyt kahden lajin intohimoista pelaamista. Onneksi myös koripallotreenit olivat kodin lähellä Vuosaaren Urheilutalolla tai Kallahden koululla (nykyään Merilahden peruskoulu), joka oli myös Wartti Basketin kotipelien areena. Koris valikoitui Jantusen lajiksi, sillä siellä pelasi enemmän läheisiä kavereita ja joukkuekin pärjäsi erinomaisesti.

Ikävä talviurheilua Vuosaaressa

– Lapsuuteni oli urheilun värittämä, talvisin muistan hiihtäneeni isäni kanssa Mustavuorella ja pelanneeni lätkää kavereiden kanssa Heteniityn ulkojäillä. Itse asiassa noita Vuosaaren talviurheiluhetkiä kaipaan välillä, sillä olen viettänyt viime vuosina talvet koripalloa pelaten ulkomailla, sanoo Vuosaaren Rastiksen ruotsinkielisessä päiväkodissa ja ala-asteella ollut Jantunen.

Palloilulajit ovat vetäneet Jantusta puoleensa pienestä pitäen myös niiden sosiaalisen puolen vuoksi. – Oli siistiä vapaa-ajalla käydä kavereiden kanssa heittämässä palloa Myllypuron Liikuntamyllyssä ja sen jälkeen jutella tunti kentänlaidalla kaikista maailman asioista. Menin jo pienenä pitämään hauskaa kentälle kavereiden kanssa, ja sitä samaa ajatusmaailmaa olen vaalinut aikuisenakin, paaluttaa Italian pääsarjan Trevisoon kesällä kahden vuoden sopimuksen tehnyt entinen vuosaarelainen.

Pelaajana valttina monipuolisuus

Italiaan Micke päätyi Belgian pääsarjan BC Oostendenestä, jonka kanssa hän voitti viime kaudella ensimmäisellä ammattilaiskaudellaan Belgian mestaruuden ja vei nimiinsä liigan parhaan kuudennen pelaajan palkinnon. Kun vielä kuluvana vuonna Susijengi sijoittui EM-kisoissa kahdeksan parhaan joukkoon ja lunasti paikkansa ensi vuoden MM-kisoihin, voisi sanoa, että urheilullisesti vuosi 2022 on ollut Jantuselle erinomainen. Sekä ison että pienen laitahyökkääjän pelipaikalle soveltuva koripalloilija luettelee suurimmiksi vahvuuksikseen koriskentällä monipuolisuuden ja puolustuspelaamisen. – Myös hyökkäyspelaamiseni on koko ajan kehittynyt ja pystyn aika monella pelin eri osa-alueella suorittamaan hyvällä tasolla. Fyysisissä ja urheilullisissa ominaisuuksissa sekä kaukoheitoissa on puolestaan eniten petrattavaa. EM-kisoissa Espanjaa vastaan puolivälierässä yli puolesta kentästä heittämäni kolmonen oli enemmänkin hyvää tuuria kuin taitoa, Jantunen vähättelee.

Liki 100-kiloinen hyökkääjä kertoo tavoitteekseen koripallon saralla voittaa maajoukkueen kanssa jotakin ja pelata mahdollisimman korkealla tasolla, oli se sitten Euroopan suurissa sarjoissa tai NBA:ssa. – En kauheasti stressaa tai vaivaa päätäni, missä pelaan vaikkapa kahden vuoden päästä, sillä uskon, että kovalla päivittäisellä työnteolla saavuttaa ansaitsemansa aseman urheilussa, mietiskelee ulospäin suuntautunut ja huumorista pitävä korispelaaja.

Treenaaminen italialaispätsissä yllätti

Jantusen edustama Treviso on pelannut 24.10. mennessä Italian pääsarja Serie A:ssa neljä ottelua, joista tuloksena on kolme tappiota ja yksi voitto. Suomalaishyökkääjän mukaan joukkueen peli etsii vielä uomiaan, sillä pelaajisto on ollut kasassa vasta niin vähän aikaa. Harjoitushallin lähellä Trevison ydinkeskustan tuntuman lähiössä asuva maajoukkuepelaaja kehuu seuran tehneen pelaajiensa arjen helpoksi. – Ruokakin on Italiassa erinomaista, ja seura auttaa kaikissa asioissa myös kentän ulkopuolella. Ehkä suurin totuttelukysymys oli muutamat ekat treenit lähes 30 asteen helteessä harjoitushallis-

Wartti Basketin B-pojat vuonna 2016 Euroopan Nuorten Liigan osaturnauksessa Liettuan Birzaissa. Jantunen takarivin keskellä.

Kuva: Elena Jantunen

Mikael Jantunen (numero 29) juoksemassa kohti koria 7.2.2016 Kallahdessa pelatussa Wartti Basketin ja Munkkiniemen Kisapoikien B-junioreiden ottelussa. Kuva: Ritva Köppä-Laitinen

samme, jossa ei ole ilmastointia, mutta nopeasti siihenkin tottui, Jantunen hymähtää.

Vuosaarenhuipulle halajava korishuippu

Märskyn lukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut Jantunen siirtyi vuonna 2019 Utahin yliopistoon opiskelemaan ja pelaamaan Utahin NCAA-yliopistosarjan joukkueeseen. Koripallo tulee kuljettamaan monipuolista ja muuntautumiskykyistä pelaajaa maailmalla vielä pitkään, mutta yksi asia on säilynyt ulkomailla vietettyjen vuosien keskelläkin: Vuosaaressa tulee käytyä yhä kesäisin, sillä Jantusen molemmat vanhemmat asuvat lapsuuden kotikaupunginosassa. – Kaikki tavarani Suomessa löytyvät yhä vanhempieni kodeista. Jos lapsuuden Vuosaaren lempipaikkani kotieni ulkopuolella oli Kartanon jalkapallokenttä, niin nykyään viihdyn todella hyvin Vuosaarenhuipulla, siellä käyn usein Vuosaaren vierailuillani. Kyllä Vuosaari on potentiaalinen paikka, jonne voisin muuttaa takaisin ulkomaiden jälkeen. Se on monipuolinen, kasvava ja kehittyvä lähiö, muutenkin kaikki elämään tarvittava löytyy Itä-Helsingistä, Jantunen pohtii.

Lajin hauskuus tulee säilyttää

Mikael Jantunen pitää korisuransa suurimpina saavutuksina Susijengin viime aikojen menestystä, ja hänellä on vahva usko, että tulevaisuudessa Suomen maajoukkue saatetaan nähdä arvokisoissa jopa mitaleilla. – En tätä tekisi tuhansia tunteja vuodessa, ellei koris olisi niin hauskaa ja antoisaa. Vaikka tuntuu, ettei esimerkiksi tänä kesänä juuri ollut lomaa koripallosta, niin joka hetkestä olen pyrkinyt nauttimaan – ja aika hyvin siinä mielestäni olen onnistunutkin.

Yksi menestysresepteistä Jantusen urheilu-uralla on tähän asti tainnut olla se, että kovaa mutta pilke silmäkulmassa tinkimätöntä työtä tekemällä saavuttaa ansaitsemansa paikan. Tie saattaa viedä Vuosaaren ulkokentiltä ties vaikka joku päivä tarunhohtoisille NBA-parketeille. Se on lähes varmaa, että Susijengi on saanut vuosiksi eteenpäin taas yhden vuosaarelaistaustaisen kulmakiven.

Lukijalta

Vuosaarta yläilmoista Saseka-talon kuntoa ja käyttöä parannetaan

Kuva otettu lentokoneen ikkunasta matkalla Kreetalle. Alla Vuosaaren satama ja osa Vuosaarta.

Terveisin Merja Liewendahl

Vuosaaren monipuolinen eläimistö

Vuosaaressa näkee nykyisin usein metsäkauriita, peuroja ja supikoiria. Sen sijaan esimerkiksi siilit ovat harvinaistuneet.

Kuvaterveisin Matti Pöhö

Kylpyhetki

Mikko Pesola esitti 19.10. Vuosaari-lehden Lukijalta-palstalla irrallisen ja perustelemattoman väitteen, että Sasekan ”asukastiloja aiotaan turmella”.

Päinvastoin. Keskeisen rannan pysäköinti Oy, joka hallinnoi pysäköintialueiden lisäksi Saseka-taloa, on ryhtynyt korjaamaan kiinteistöä ja parantamaan sen käyttöastetta. Saseka-talo on säilynyt liki alkuperäisessä asussaan vuonna 1995 tehdyn peruskorjauksen jälkeen. Kuluvan vuoden välttämättömät korjaukset ovat koskeneet vesikaton vuotoja, julkisivun halkeamia, ikkunoiden maalipintoja ja viemäröintiä. Lisäksi taloon on tehty suunnitelmia sisustuksen ehostamiseksi.

Vuosien saatossa Sasekan käyttöaste on hiipunut. Talossa toimivat aktiivisesti vain Vuosaaren musiikkikoulu Vuomu ja Itä-Helsingin Taideseura ry. Muu käyttö on vähäistä ja vuokraus liki olematonta.

Sasekan hoitokustannukset ovat noin 90 000 euroa, josta pelkästään lämmitykseen menee 30000 euroa. Ensi vuonna lämmitys- ja sähkökustannuksiin kuluu tuhansia euroja lisää. Kaikki nämä kustannukset koituvat omistavien taloyhtiöiden maksettavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi 72 asunnon taloyhtiölle laskennallisesti 7 700 euron hoitovastiketta, jota voidaan pienentää vain vuokra- ja käyttötuloilla.

Tämän päälle tulevat peruskorjauskulut, jotka syövät Keskeisen Rannan Pysäköinti Oy:n hallinnoimia säästöjä tänä vuonna likipitäen 100 000 euroa. Lukijat voivat arvioida, montako sataa euroa maksaa jokainen kokous tai tapahtuma, joka tiloissa nykyisellä käyttöasteella järjestetään, ja kuinka monipuolisesti tilat palvelevat asukkaita? Nykypäivänä asukkaat eivät ole kiinnostuneita enää vain tiloista, vaan heidän käytettävissään olevista palveluista.

Keskeisen rannan pysäköinti Oy:n hallitus suunnittelee taloyhtiöiden ja yhteistyöosapuolten kanssa Sasekan elvyttämistä ja käyttöasteen parantamista. Sasekan tilat, noin 900 neliötä eivät mihinkään häviä, vaan niiden käyttötarkoitusta kehitetään ja palveluja parannetaan vastaamaan paremmin asukkaiden tarpeita. Asiasta tiedotetaan Vuosaari-lehden palstoilla sitä mukaa kun palvelut ovat käytettävissä. Sasekan monipuolinen perinne ja käyttö kaipaavat uudistumista!

Ari Serkkola, Keskeisen Rannan Pysäköinti Oy:n hallituksen jäsen

Tikka työssään

This article is from: