Suomi on yritystensä summa by Suomen Yrittäjät

arktinen yhteistyö

matkailu kaivostoiminta luontoympäristön hyödyntäminen

luonnonvarat

alueiden menestysohjelma

rajayhteistyö

suomi on teknologiateollisuus yritystensä energiasektori summa maatalouselinkeinot Perusteollisuus arktinen tutkimus

matkailu

metsät ja mineraalit

elintarvikeklusteri

Cleantech energia- ja bioklusteri elintarvikeklusteri Pk-yritysverkosto

Bioteknologia

Biotalous terveyssektori

Biotalous

digiteknologia

terveysteknologia uudistuva teknologia

älykkäät koneet

metsäklusteri

järvi- ja metsäekosysteemit

Venäjä-osaaminen Vapaa-ajan asuminen

teräsrakentaminen

matkailu

maatalous Ympäristöosaaminen energia meriklusteri muotoilu Bioteknologia Pietarin yhteydet Cleantech matkailu saaristoluonto

metropolikehitys

kansainvälinen linkki

alueiden menestysohjelma sisällys Suomen Yrittäjät – Työtä ja koko maan yrittäjien näkemyksiä aluekehitykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . .6 Työ ja hyvinvointi tehdään pk-yrityksissä . . . . . . . . . . . . . . .10 Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys kasvaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Aluepolitiikka on yhtä kuin vahva yrittäjyyspolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

Alue on yritystensä summa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Elinkeinorakenteen muutos ja kansalaisten muuttoliike huomioitava . . . . . . . . . . 18 Alueet menestyvät yli rajojen, valmiudet kansainvälistymiseen mahdollistavat kasvun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Erilaisia alueita vahvistettava Suomen menestystekijöinä . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Toimivat yhteydet mahdollistavat menestyksen kaikkialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Liikennepolitiika vaikuttaa yrityksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Lentokentät, satamat ja rataverkosto yrityksien henkireikiä . . . . . . . . . . . . . . . . Kuljetustukijärjestelmä turvattava . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ei ruuhkamaksuja, ei lisärasitteita liikkumiselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

33 34 35 36

Energia on välttämätöntä – monimuotoinen tuotanto tulevaisuutta . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Markkinaehtoisia investointeja sähköntuotantoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Uusiutuva energia luo paikallisia työmahdollisuuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Turpeen rooli alueellinen – energiakäyttöä on ohjattava suunnitelmallisesti . . . . . . Energiatehokkuudessa säästöpotentiaalia – tietoa ja kannusteita pk-yrityksille . . .

40 41 42 43

Oikein kohdennetulla koulutuksella uusiutuvaa osaamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .44 Laaja-alaisia osaajia ja tehokkaampaa työnvälitystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Rakenteellinen kehitys osaamisperusteisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

innovaatiotoiminnalla alueellisen kasvun keskuksia . . . . . 50 Lisää innovaatiokannusteita pk-yrityksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

Yritykset luovat elinvoiman . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .54 Uudet yritykset estävät yrittäjyysvajeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 Omistajanvaihdoksilla elinkelpoisille yrityksille jatko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 Kansainvälistyminen vaatii omia tuotteita vientiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

Julkiset hankinnat aluekehityksen vauhdittajaksi . . . . . . . .60 Vuoropuhelu on polku parempiin hankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

Suomen aluekehityksen painopisteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 Matkailu luo tarvetta palveluille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Digitalisaatio lisää tuottavuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Biotaloudesta uutta talouskasvua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Cleantech ymmärrettävästi arkeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Luonnonvaroissa käyttämättömiä mahdollisuuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

65 67 68 69 70

Rajatuista alueista toiminnallisiin kokonaisuuksiin . . . . . . .72 Hallinnon rakenteet uudistettava rohkeasti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 Hallintoa kevennettävä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82 Valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa antaa paikallista voimaa . . . . . . . . 86

välineitä yrittäjälähtöiseen aluekehitykseen . . . . . . . . . . . .88 Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Innovatiiviset kaupungit -ohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Suomen EU-rakennerahasto-ohjelma 2014–2020 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

90 91 93

tiivistelmä: Askeleet alueiden menestykseen . . . . . . . . . . . . .98

Julkaisija: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki puhelin 09 229 22, toimisto@yrittajat.fi, www.yrittäjät.fi Painopaikka: Eura Print Oy 2015 Kannen kuva mukaillen: Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi, Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050, luonnos 9.1.2015/YM, TEM ja LVM

Yrittäjälähtöiseen aluekehittämiseen Suomi on muuttunut – ja muuttuu. Myös Suomen hallinnolliset rakenteet muuttuvat. Tätä kirjoittaessa arvaillaan esimerkiksi, millaiseksi maakuntien rooli muuttuu, mitä tehtäviä peruskunnille jää ja millainen on valtion aluehallinnon rooli. Jokaisen alueen – on se historiallinen maakunta tai suuralue – menestyksen kannalta oleellisempaa on huomata, että taloutemme kivijalka on muuttunut keskittyneestä ja suuresta teollisuudesta laajaan ja pienemmistä yrityksistä muodostuvaan verkostoon. Elinkeinorakenteen muutos muuttaa edelleen talouden ja työelämän rakenteita tavalla, jota emme vielä osaa ennakoida. Muutoksien tulee näkyä myös aluekehittämisen instrumenteissa. Pk-yrityksillä on merkittävin vaikutus Suomen kasvu-uralle pääsemiseksi. Työpaikkojen syntyminen ei ole yhden patruunan ratkaistavissa, vaan nyt tarvitaan tuhansien pienten patruunoiden panosta. Aluekehitystoimilla voidaan edesauttaa yritysten menestymistä, kasvua, kansainvälistymistä sekä osaamispääoman kehittymistä ja siten vahvistaa yritysten merkitystä alueen taloudelle. Vaikka yrityksille sijainnilla ja saavutettavuudella on merkitystä, niiden menestystä määrittää lopulta jokin muu kuin hallinnollisesti rajattu alue. Tulevaisuuden yrittäjälähtöisen aluekehittämisen pitää pystyä irtaantumaan tiukkaan maantieteellisesti rajatuista alueista. Näkökulmaa on uudistettava niin, että kehitystyötä ohjaavat alueiden menestystekijät eli menestyvät yritykset. Tällä tarkoitetaan sitä, että aluekehitystyön painopiste siirretään toiTyöpaikkojen minnalliseen kehittämiseen samalla, kun halsyntyminen ei ole yhden patruunan lintoa yksinkertaisteratkaistavissa, vaan taan ja kevennetään. nyt tarvitaan tuhansien pienten patruunoiden panosta.

Kansainvälistyvä liiketoimintaympäristö ja oikeiden verkostojen löytäminen ovat haaste erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Suomi tarvitsee yhä enemmän yrityksiä, joilla on omia tuotteita vientiin – emme voi olla enää riippuvaisia pelkästään suurista alihankintaketjuista. Kansainvälistymisen edistämiseksi on luotava toimintatavat, joiden avulla kaikenkokoiset yritykset voivat ponnistaa kaikkialta Suomesta tärkeisiin ulkomaisiin verkostoihin ja hyödyntää niistä saatavilla olevaa uusinta tietoa, osaamista ja kumppanuuksia. Alueiden menestys vaatii kumppanuutta, jossa ovat mukana yrittäjät, eri kokoluokan yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut oppilaitokset, kunnat ja kehittämisyhtiöt sekä kaikki julkiset organisaatiot. Aluekehityksen tavoitteeksi on asetettava Suomen menestysmahdollisuuksien kasvattaminen siten, että parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä. Alueen menestys on sen yritysten menestyksen summa.

Anssi Kujala varatoimitusjohtaja Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien aluekehitysohjelma on valmisteltu laajasti yrittäjäjärjestökenttää osallistaen. Ohjelmaversioihin on pyydetty lausuntoja alue- sekä toimialajärjestöjen toimija luottamushenkilöiltä. Valmistelua koordinoineen työryhmän puheenjohtajana toimi Anssi Kujala ja vastuullisena sihteerinä Hannamari Heinonen. Työryhmän muita jäseniä ovat olleet Susanna Kallama sekä Armi Murto, Eini Lemmelä, Mika Haavisto ja Mika Tuuliainen. Työhön on osallistunut myös muita Suomen Yrittäjien toimihenkilöitä. Suomen Yrittäjien hallitus on hyväksynyt tämän ohjelman kokouksessaan 20.1.2015.

Suomen Yrittäjät – Työtä ja koko maan yrittäjien näkemyksiä aluekehitykseen

Ohjelman tavoitteet • Taustoittaa alueiden ja yrityksien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä; tuoda esiin tekijöitä, joilla on merkitystä yrityksien ja alueiden kehittämistyölle. • Vaikuttaa niin yrittäjien kuin muidenkin aluekehityksen parissa toimivien henkilöiden päätöksiin omassa vaikuttamisympäristössään. • Toimia ajatustenherättäjänä; avata keskustelua siitä, mistä lähtökohdista, millä näkökulmalla ja mihin aluekehitystoimien tulisi johtaa. • Tehdä esityksiä toimenpiteistä, joilla Suomen Yrittäjien mielestä on vaikutusta alueiden kehitykseen. Tämä yleisohjelma on siten myös taustapaperi mahdollisille alueellisille tai toimialakohtaisille ohjelmille.

Ohjelman toivotut käyttäjäryhmät • Ohjelman ensisijaisena kohderyhmänä ovat Suomen Yrittäjien paikallis-, alue- ja toimialajärjestöjen toimijat. • Ohjelma on käyttökelpoinen myös niille aluekehityksen parissa työtä tekeville, jotka haluavat saada työhönsä yrittäjänäkökulmaa. Näitä kohderyhmiä ovat kunnat, seudulliset kehittämisyhtiöt, maakuntaliitot ja valtion viranomaiset, kuten ELY-keskukset. • Ohjelman toivotaan tarjoavan myös virikkeitä seuraavaan hallitusohjelmaan. Ohjelman lopussa on nostettu esiin 10 päälinjaa eli ydintavoitteet.

20 aluejärjestöä * yli 400 paikallisyhdistystä

lappi *

58 toimialajärjestöä 115 000 jäsenyritystä PohjoisPohjanmaa *

yli 1 300 jäsentä kuntien valtuustoissa yli 4 000 luottamushenkilöä

kainuu *

keskiPohjanmaa * savo * rannikkoPohjanmaa *

eteläPohjanmaa *

keskisuomi *

satakunta * Pirkanmaa *

Varsinaissuomi *

Pohjoiskarjala *

etelä-savo * Päijäthäme *

häme * uusimaa *

eteläkarjala * kymenlaakso *

helsinki * Pääkaupunkiseutu *

Suomen Yrittäjät – koko maan yrittäjien näkemyksiä aluekehitykseen Suomen Yrittäjät on elinkeinoelämän suurin, 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö. Järjestössä on mukana yrityksiä kaikilta toimialoilta. Jäsenrakenne vastaa suomalaista yritysrakennetta; puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrityksiä. Suomen 90 000 työnantajayrityksestä Suomen Yrittäjiin kuuluu 50 000 yritystä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu lähes 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 58 toimialajärjestöstä. Järjestön ylivoimainen vahvuus on maantieteellinen kattavuus, edustavuus eri toimialoilla sekä ennen kaikkea tuhannet järjestön luottamushenkilöt vaikuttamassa kaikkien yrittäjien puolesta. Suomen Yrittäjien ja sen toimialajärjestöjen jäseniä on mukana eri puolilla Suomea useissa aluekehitystyötä tekevien organisaatioiden hallinnossa, muun muassa kuntien valtuustoissa, kuntayhtymissä ja maakuntaliitoissa sekä maakuntien yhteistyöryhmissä. Yrittäjäjärjestön jäsenet toimivat erilaisten kehittämishankkeiden ohjausryhmissä, perinteisestä kyläpolitiikasta kansallisiin kärkihankkeisiin. Yrittäjäjärjestön toimijat vahvistavat kukin merkittävällä tavalla oman alueensa elinvoimaa.

Työ ja hyvinvointi tehdään pk-yrityksissä

Jo yli kymmenen vuoden ajan uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001–2012 yli 250 henkilöä työllistävät suuryritykset palkkasivat 7 164 henkeä. Pk-yritykset loivat yli 100 000 työpaikkaa.

101 722

7 164 10

Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys kasvaa Pienten ja keskisuurten yritysten rooli työllistäjänä ja maamme hyvinvoinnin takaajana on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Suomesta on tullut pienten verkostoituneiden yritysten maa. Tilastojen mukaan Suomen suurimmat yritykset eivät ole pystyneet lisäämään työvoimaansa kotimaassa, vaan äkillisten rakennemuutosten seurauksena irtisanoneet jopa satoja työntekijöitään. Suomea ei ole nähty houkuttelevana maana uusille investoinneille ja näin työpaikoille. Maamme menestys perustuu yhä enemmän pkyritysten varaan. Tämä kehitys ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, ettei tulisi tavoitella mittavia teollisuusinvestointeja tai panostaa vientiyritysten toimintamahdollisuuksiin. Julkisen talouden kestävyysvaje vaatii nykyisen toiminnan tehostamista esimerkiksi turhaa sääntelyä ja tarpeetonta purkamalla sekä sen moniportaisuutta madaltamalla. Julkisella sektorilla ei ole mahdollisuuksia rekrytoida uusia työntekijöitä eläkkeelle jäävien tilalle. Suomalaiset ovat korkeasti koulutettuja. Meillä on huippuosaamista, joka on mahdollistanut innovaatiokulttuurin syntymisen. Kaiken työn on varmistettava, että talouden taantuma tai muut vielä ennakoimattomat haasteet eivät kuihduta Suomea. Suomen on kyettävä luomaan edellytykset kehittyvälle, mutta myös käytännönläheiselle yritystoiminnalle, joka parantaa jokaisen alueen kilpailukykyä sen omista lähtökohdista.

Yrityslainsäädännön lähtökohdaksi on otettava pienet ensin -periaate.

Julkisen sektorin keskeinen tehtävä on avata markkinat yrittäjyydelle ja kannustaa yrityksiä kasvuun. Kehitystyöhön suunnattavien panostusten on katsottava rohkeasti tulevaisuuteen. Aluekehityksen tarkoitus ei ole torjua kehitystä ja tarrautua menneeseen, vaan vahvistaa ja ohjata kehitystä niin, että mahdollisimman moni hyötyy. Esimerkiksi avoin data1 ja ennakoivaan yhteistyöhön pyrkiminen yritysten kanssa ovat välineitä, joita viranomaisten tulisi hyödyntää muun muassa valtion keskus-, alue- ja paikallishallintoa uudistettaessa. Julkisen hallinnon tietoja avaamalla luodaan uusia mahdollisuuksia muun muassa liiketoiminnalle, kansalaisvaikuttamiselle, hallinnon tehostamiselle sekä koulutukselle ja tutkimukselle. Hyviä esimerkkejä datan avaamisesta ovat maanmittauslaitoksen maastotietojen avaaminen vuonna 2012 sekä Ilmatieteen laitoksen sää-, ilmastoAluekehityksen ja meridatan sekä ilmastomallien vaitarkoitus heittainen avaamiei ole torjua kehitystä, nen vuoden 2013 vaan ohjata sitä niin, alusta lähtien.

että mahdollisimman moni hyötyy.

1 Avoin julkinen tieto = julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä jalostamatonta informaatiota, joka on vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. https://www.avoindata.fi

yritysrakenne suomessa

Yritysten määrä kokoluokittain

Työntekijöiden määrä eri kokoluokkien yrityksissä

Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kokoluokittain

Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2013

Aluepolitiikka on yhtä kuin vahva yrittäjyyspolitiikka Aluekehityksessäkin oleellista on, että yrityksien perusedellytykset ovat kunnossa. Tässä käsitellään niitä tekijöitä, joilla on merkitystä jokaiselle yritykselle riippumatta niiden koosta tai sijainnista.

## Työmarkkinat uudistettava – luodaan uusia työpaikkoja Suomalaiset työmarkkinarakenteet ovat jäykät. Suomalaisten yritysten kilpailukyky on heikentynyt, ja työttömyys on kasvanut. Työn kilpailukyvyn parantaminen edellyttää työmarkkinajärjestelmän rohkeata uudistamista. Keskeiseksi tavoitteeksi on asetettava työpaikkatason sopimismahdollisuuksien lisääminen lainsäädännön muutoksilla.

## Julkista sektoria pienennettävä – turvataan kansalaisten hyvinvointi Liian korkea julkisten menojen taso jarruttaa talouden kasvua ja heikentää kansalaisten hyvinvoinnin perustaa. Näköpiirissä oleva talouskasvu ei riitä palauttamaan tasapainoa. Julkisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen on pienennettävä takaisin alle 50 prosenttiin. Työn tuottavuutta julkisissa palveluissa on lisättävä. Tämä edellyttää yritysten ottamista mukaan palvelutuotantoon tehostamaan toimintaa ja kannustamaan innovaatioihin. Kuntien ja valtion tehtäviä pitää karsia ja palveluita organisoida uudestaan.

## Verotuksen kannustavuutta lisättävä – tuetaan yritysten menestymistä Verotuksen kiristäminen vahingoittaa kasvua ja työllisyyttä. Verotusta on kehitettävä tukemaan yritysten kasvua, kehittämistä, työllistämistä ja investointeja. On esimerkiksi selvitettävä mahdollisuus myöhentää yritykseen jäävän tulon verotusta, mahdollistettava joustavat sukupolven- ja omistajanvaihdokset ja huolehdittava yrityksen omistajien verotuksen kannustavuudesta.

## Yksinyrittäjien asemaa parannettava – mahdollistetaan yrittäjänä pärjääminen Yksinyrittäjien määrän lisääntyminen kymmenillä tuhansilla on merkittävin työmarkkinoittemme rakennemuutos. Heidän osuutensa on jo 65 prosenttia kaikista yrityksistä. Yksinyrittäjät työllistävät itsensä ja luovat verkostoitumisen kautta taloudellista aktiivisuutta ympäröivään yhteiskuntaan. Yksinyrittäjien asema ja olosuhteet on otettava paremmin huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. On otettava niin sanottu pienet ensin -periaate yrityslainsäädännön lähtökohdaksi, jotta sääntelykuorma on kohtuullinen yritysten valtaenemmistölle. Lisäksi on jatkettava yrittäjän sosiaaliturvan puutteiden korjaamista ja madallettava työntekijän palkkaamisen kynnystä.

## Turhasta sääntelystä luovuttava – annetaan tilaa yrittäjyydelle ja luovuudelle Hyvällä ja oikein kohdennetulla sääntelyllä annetaan tilaa luovuudelle, yrittäjyydelle ja työnteolle. Sääntelyn määrä on karannut käsistä, ja tuloksena on ollut ylimääräisiä kustannuksia ja riskejä, jotka heikentävät yrittäjyyden yleisiä edellytyksiä. Lainsäädännön keskeiseksi tehtäväksi on määriteltävä yrittäjyyden vahvistaminen. Tarvittaessa muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden on joustettava, sillä hyvinvointi syntyy kannattavien yritysten jatkuvasta menestyksestä.

#yrittäjät

www.yrittajat.fi/kunta

Alue on yritystens채 summa

Tavoitteita • Hyväksytään erilaiset alueet ja kannustetaan alueita löytämään ja hyödyntämään omat vahvuutensa. • Kaavoituksen tulee olla sujuvaa ja selkeää. Muuten se hidastaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja yritysten liiketoimintaedellytyksiä. • Yritysten näkökulmasta on tärkeää, että sääntelyä vähennetään ja selkiytetään lupaprosesseja. • Verojen ja veronluonteisten maksujen korotukset ovat todellisia esteitä kilpailukyvylle, siksi niitä ei tule tehdä. • Keskuskaupunkien ja työssäkäyntialueiden roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle vahvistetaan. • Rakennemuutospaikkakunnille tulee luoda suunnitelmat, joihin kirjataan keskeisten toimijoiden roolit, tehtävät toimenpiteet sekä muutoksen ennakoinnin ja siihen varautumisen mallit. • Vahvistuva monikulttuurisuus, lähialueiden merkitys ja kaksikielinen kulttuuriperimä tunnustetaan menestystekijäksi. • Laaditaan alueellinen pohjoismainen strategia, jolla tavoitellaan lisää vetovoimaa ja poistetaan rajaesteitä.

Elinkeinorakenteen muutos ja kansalaisten muuttoliike huomioitava Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan (ALLI)2 mukaan työikäisten muuttoliike suuntautuu Etelä-Suomeen ja keskuksiin sekä Tampereen ja Helsingin kaltaisten keskusten ympäryskuntiin. Väestön määrä on vähentynyt maaseudulla ja kauempana kasvukeskuksista sijaitsevissa kaupungeissa, jotka eivät ole kyenneet tarjoamaan riittävästi työpaikkoja. Saman arvion mukaan maahanmuuttajat painottuvat suurimpiin keskuksiin, mutta kantaväestön vanhemmat ikäluokat muuttavat pienille paikkakunnille. Väestö keskittyy kaupunkikeskuksiin. Siellä missä on ihmisiä – ovat he sitten työikäisiä tai eläkeläisiä – on kysyntää palveluille ja mahdollisuuksia tuottaa palveluita ja tuotteita.

kaupungistuminen Väestö tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan 1980–2013, henkilöä

Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne

Kehityskuvaa laaditaan laajana hallintorajat ylittävänä yhteistyönä, johon osallistuvat muun muassa ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä Liikenneviraston asiantuntijat.

Väestön tiivistyminen jatkuu

Väestön kokonaismuutos

Maan sisäinen muuttoliike

Luonnollinen kokonaismuutos

Maahanmuutto, netto

Lähde mukaellen: Aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyö ALLI/TEM, LVM, YM, 2013

Keskittyminen kaupunkeihin on kuitenkin Suomessa useimpiin muihin Euroopan maihin verrattuna alkanut huomattavan myöhään ja on edelleen kesken. Suomessa on menossa historiallisen nopea kaupungistuminen. Vuoteen 2030 mennessä yli puoli miljoonaa ihmistä muuttaa kaupunkeihin. Tällä on merkittävät vaikutukset asunto- ja liikennepolitiikkaan. Keskittyminen ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö muut alueet menestyisi Suomessa tai ihmiset haluaisi asua eri puolilla maata. Päinvastoin, Suomen vahvuuksia ovat monipuolinen tuotanto- ja palvelurakenne, joka jakautuu kohtuullisen tasaisesti eri puolille maata. Tätä luontaista kehitystä pitää vahvistaa. Kuvattu muuttoliike ja kaupungistuminen ovat kuitenkin tunnistettavissa globaaleiksi trendeiksi, joita on vaikea pysäyttää. Muuttoliike tulee nähdä alueiden erilaisuuteen perustuvan kehitystyön voimavarana. Sen avulla voidaan tunnistaa luonnollisia menestysalueita, joiden menestystekijöitä vahvistamalla voidaan saada aikaan niin vahvaa kasvua, että sen hyödyt säteilevät laajalle. Maan sisäisen muuttoliikkeen lisäksi myös Kaupungistuminen maahanmuutto tulee nähdä elinvoimaion globaali trendi, jota suutta vahvistavana on vaikea pysäyttää. voimavarana.

Alueet menestyvät yli rajojen, valmiudet kansainvälistymiseen mahdollistavat kasvun Tavaroiden ja palveluiden viennin osuus bruttokansantuotteesta on peräti 40,1 prosenttia. Suomi ja suomalaiset yritykset ovat vahvasti riippuvaisia ulkomaankaupasta. Suomalaisten yritysten on kehitettävä aktiivisesti kansainvälistä kilpailukykyään. Ulkomaankauppa tuo investointeja ja työpaikkoja Suomeen sekä vahvistaa houkuttelevuutta sijoittajien näkökulmasta. Suomi ja sen alueet tarvitsevat menestyäkseen enemmän yrityksiä, joilla on omia tuotteita suoraan vientiin, ilman isoja alihankintaketjuja. Tämän vuoksi suomalaisyritykset tarvitsevat nykyistä enemmän kansainvälisiä työntekijöitä ja kumppanuuksia. AluekehiKansainvälisyys tyksessä tällä on rattarkoittaa myös kaiseva merkitys. Suomessa on monikulttuurisuuden kansainvälisiä yriymmärtämistä. tyksiä, mutta yleisesti ottaen työyhteisömme eivät ole valmiita ottamaan ulkomaalaisia, jos he eivät puhu suomea. Tämä on haaste myös maahanmuuttajien kotoutumisessa, sillä suomen kielen taito on avain työmarkkinoille pääsemiseksi. Suomalaiset yritykset tarvitsevat kansainvälistymisstrategiat, jotka sisältävät kielisalkun eli tiedon yrityksessä olemassa olevasta kielitaidosta sekä suunnitelman kehittää ja laajentaa tarvittavaa kielitaitoa. Työntekijöiden kielitaitovalmiuksiin kannattaa panostaa osana kansainvälistymisstrategiaa. Englanti on elinkeinoelämässä yleisimmin käytetty vieras kieli, mutta useamman vieraan kielen osaajia tarvitaan yhä enemmän. Kansainvälisyys ja kielitaito tarkoittavat jo nykyisin englannin kielen ja eurooppalaisen kulttuurin tuntemisen lisäksi vähintään toisen vieraan kielen hallintaa ja monikulttuurisuuden syvempää ymmärtämistä.

Esimerkiksi itäisen Suomen alueella venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin tuntemus vahvistavat yrityksien menestymistä. Venäjän kielen merkitys ulottuu huomattavasti laajemmalle ja vaikuttaa niin kauppaan, matkailuun kuin teollisuuteenkin. Myös Suomen ja Viron välistä yhteyttä on syytä kehittää ja vahvistaa. Globaalista näkökulmasta katsoen Suomea ja Viroa pidetään toisinaan jopa yhteisenä talousalueena. Tulevaisuudessa se voisi sellainen ollakin. Tämä edellyttää mailta yhteisiä tavoitteita ja enemmän yhteistyötä. Molempien maiden yritykset voisivat hyötyä yhteisistä panostuksista viennin kehittämisessä esimerkiksi kaukomarkkinoilla. Lisäksi yhteistä agendaa voisi löytyä start-up yritysten toimintaedellytysten parantamisessa, sillä monet riskisijoittajat toimivat jo nyt sekä Suomessa että Virossa. Tavoitteena tulee olla yhteisen talousalueen lujittaminen ja vahvistaminen suhteessa globaaliin kilpailuun. Se, että yritykset siirtyvät Suomesta Viroon tai päinvastoin ei kasvata talousaluetta, vaan vastaa lähinnä rahan siirtämistä taskusta toiseen. Suomessa on kaksi kansalliskieltä. Ruotsinkielisen ja suomenkielisen kulttuurin vuorovaikutus on luonut maamme väestölle yhteisen kulttuuriperinnön. Juuri kulttuurin kautta ihmiset ilmaisevat perinteitään ja identiteettiään. Tätä perinnettä on syytä hyödyntää monikulttuurisuuden lisääntyessä Tarvitsemme eri puolilla Suomea. enemmän Alueellisesta näköyrityksiä, joilla kulmasta suomenon omia tuotteita ruotsalainen kultsuoraan vientiin. tuuriperimä keskittyy vahvasti Suomen rannikko- sekä saaristoseudulle eikä ole koko maata kattava ilmiö.

Vaikka kaksikielisyys ei kosketa koko maata, ruotsinkieliset ympäristöt ja suomenruotsalainen kulttuuri vahvistavat myös maamme pohjoismaisia siteitä. Kahden kansalliskielen osaaminen ja läsnäolo ovat läpileikkaavia ominaisuuksia toiminnassa ja menestyksen rakentamisessa niillä alueilla, joilla on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, joilla harjoitetaan rajat ylittävää yritystoimintaa ja joilla työvoima liikkuu Suomen, Ruotsin ja Norjan rajojen yli. Suomen ja sen alueiden tulee hyödyntää entistä vahvemmin lähialueitaan yrityksien kansainvälistymisessä erityisesti siellä, missä se on luonnollista.

Erilaisia alueita vahvistettava Suomen menestystekijöinä Suomessa on erilaisia alueita, joilla on erilaiset historialliset lähtökohdat, nykypäivän tarpeet ja odotukset. Suomessa on ollut perinteisesti kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikkaa, jotka ovat osin toimineet irrallisina toisistaan ja kansallisesta aluekehittämisestä. Kaupunki- ja maaseutupolitiikkaan liittyvä vastakkainasettelu on vähenemässä kuntarakenteen muutoksen vuoksi. Esimerkiksi Oululla on laajat alueet maaseutua, ja Kuopio on Suomen suurimpia maidontuottaja-alueita. Perinteisten aluerajojen muutokset tuovat mukanaan uusia kehittämisen avaimia niin kaupunkeihin kuin maaseudullekin. Suomi tarvitsee uudenlaisen, hyvin fokusoidun alueellisen kasvuja innovaatiopoliittisen kokonaisnäkemyksen. Sen tulee toimia kaupunki- ja maaseutupolitiikan yleisenä strategisena suunnannäyttäjänä. Näkökulmana tulee olla koko maan voimavarojen ja painopistealueiden hyödyntäminen. Tulevaisuudessa aluekehittämisen tulisi fokusoitua enemmän kansallisesti merkittäviin teemakokonaisuuksiin, joissa myös EUohjelmia pystytään hyödyntämään nykyistä tehokkaammin. Nykyisen kaupunki–maaseutujaon ylittäminen on tärkeää toteutettaessa esimerkiksi biotalouden kaltaisia kansallisia teemakokonaisuuksia ja -ohjelmia. Paikallisesti tärkeää on edistää kehittämistyötä toiminnallisten aluekokonaisuuksien tasolla. Myös metropolipolitiikka on syytä nähdä tämän kokonaisuuden suhteellisen itsenäisenä osana.

Menestyvä metropolialue on koko maan etu Suomi on väkimäärältään pieni, keskikokoisen kiinalaisen kaupungin kokoinen valtio. Kansainvälinen kilpailu on yhä enemmän metropolien, ei valtioiden välistä. Tämä on huomioitava myös suomalaisessa aluekehitystyössä. Metropolialueemme menestys voi vaikuttaa koko maahan. Toisaalta myös metropolialueen toimijoiden on tunnistettava roolinsa Suomen edustajana metropolien kilpailussa. Metropolialue kasvaa voimakkaasti sekä sisäisesti että laajenemalla alueellisesti. Yhtenäinen taajamarakenne ulottuu pääkaupunkiseudun neljän kaupungin rajojen yli kehyskuntiin ja jopa Lahteen saakka. Metropolialueelle on useita määritelmiä. Yleisimmin sillä tarkoitetaan aluetta, johon kuuluu yhdeksän kuntaa, joissa asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta. Nämä kunnat ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi , Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Vuoteen 2040 mennessä seudun väestön on ennakoitu kasvavan noin 300 000 asukkaalla. Tämän määritelmän mukaisen metropolialueen osuus maan työpaikoista on tällä hetkellä 33 prosenttia ja maan bruttokansantuotteesta 34 prosenttia. (Lähde: Metropolialueen yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys, Valtiovarainministeriö 2014) Nopeasti kasvava metropoli tarvitsee menestyäkseen panostusta yritysten kilpailukyvyn parantamiseen ja siten muun muassa asumiseen, liikenteeseen, koulutukseen ja työvoiman saatavuuteen. Metropolialueen suuri väMetropolialueen estöpohja mahdollistaa on tunnistettava roolinsa yritysten erikoistumisen ja laajat liike-eläSuomen edustajana män asiantuntija- ja metropolien kilpailussa. tukipalvelut. Metropolialueen vahvuutena ovat korkeasti koulutettu väestö sekä muuta maata suurempi maahanmuuttajaväestön

osuus. Alueen koulutettu ja monipuolinen väestörakenne luo hyvät edellytykset innovatiivisille uusille tuote- ja palvelukonsepteille sekä yritystoiminnan kasvulle ja kansainvälistymiselle. On tärkeää on, että kansainväliset yritykset näkevät metropolialueen houkuttelevana sijaintipaikkana, sillä kansainvälisellä tasolla kilpailukykyinen metropolialue tuottaa elinvoimaa koko Suomelle. Metropolialueen on oltava talouden, tutkimuksen ja kulttuurin keskittymä. Metropolialueen vetovoimaisuutta tulee kasvattaa luomalla kansainväliselle yritystoiminnalle kilpailukykyinen toimintaympäristö. Viestimällä ja markkinoimalla metropolialueen vahvuuksista kansainvälisille toimijoille lisätään alueen tunnettuutta ja houkutellaan maahan ulkomaista osaavaa työvoimaa, investointeja, tutkimusta, matkailijoita ja kongresseja. Metropolin kilpailukyvyn kannalta on keskeistä panostaa liikenneyhteyksien kehittämiseen ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuteen. Yritysten tarvitsemien erilaisten toimija liiketilojen kustannustason kohtuullisuudesta tulee huolehtia niin vanhoja alueita kehitettäessä kuin uusia kaupunginosia rakennettaessa. Kansainvälistyvillä työmarkkinoilla tarvitaan laadukkaita ja keskenään hyvin koordinoituja asettautumispalveluita. Tärkeää on myös toimia aktiivisesti erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Metropolialueen hallinnolliset rajat ja toimintakulttuurien erilaisuus jarruttavat alueen kehittämisen kannalta tärkeiden yhteistoimintamuotojen aloittamista. Yhtenäinen metropoli toimii vain, jos hallinnon rajat eivät hankaloita kuntalaisten ja yritysten arjen sujuvuutta. Hallintokulttuurien yhtenäistämien, kuntarajojen kohtuuhintaisia madaltaminen ja palvelutuotannon yhteasuntoja tarvitaan näistäminen ovat simetropolialueelle. ten välttämättömiä kansainvälisesti vetovoimaisen metropolin luomiseksi.

Kaupunkiseudut alueensa moottoreina Aluepolitiikka on Suomessa perinteisesti tarkoittanut maan eri osien tasapuolista kehittämistä. Jos erityispiirteitä on huomioitu, on tämä yleensä tarkoittanut haja-asutusalueiKuopio den kehittämistä erilon Suomen suurimpia lisillä toimenpiteillä. maidontuottaja-alueita. Tämä on ollut perusteltua Suomen kehityksen kannalta. Sen sijaan kehittyvät kaupunkiseudut omine erityisongelmineen eivät ole saaneet juurikaan huomiota. Viime vuosina on syntynyt suurempia ja yhtenäisempiä kaupunkiseutuja, mikä on nostanut esiin tarpeen huomioida erilaiset alueet kaikessa päätöksenteossa. Kuntauudistuksen merkitys korostuu erityisesti kaupunkiseuduilla, joilla asuu kaksi kolmasosaa maamme väestöstä. Suurimpien kaupunkien ja niiden lähiseutujen erityisasema alueellisen kasvun vetureina ja toisaalta sosiaalisten ongelmien kasautuminen suurimpiin kaupunkeihin edellyttävät kaupunkipolitiikan vahvistamista. Kaupunkiseudut ovat merkittäviä väestön sekä yritys- ja elinkeinoelämän keskittymiä, joissa on suurempi maahanmuuttajien ja koulutetun väestön osuus. Elinkeinopoliittisesti kaupunkiseudut ovat maamme kannalta tärkeiden toimialojen keskittymiä. Näiden työssäkäyntivyöhykkeiden kehittymistä on tuettava, sillä se mahdollistaa useamman kunnan pysymisen elinvoimaisena. Noin 90 prosenttia kasvusta syntyy kaupunkikeskuksissa. Riittävän suuri väestöpohja tarjoaa asiakaskunnan erikoistuneille kuluttajapalveluille ja kaupalle. Suuri yritysten määrä luo kysyntää liike-elämän asiantuntija- ja tukipalveluille.

Maaseudusta hengittää koko Suomi Maaseudun kehittämisessä tulee korostaa yritysten, yritteliäisyyden ja yrittäjämäisen asenteen merkitystä maaseudun elinvoimaisuudelle. Maaseutu on yrittäjyyteen ja luovuuteen kannustava ympäristö. Maaseudun asukkaiden näkökulmasta on olennaista, että julkinen sektori sitoutuu järjestämään peruspalvelut verovaroin lähellä palvelujen tarvitsijoita. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että julkinen sektori myös yksiselitteisesti tuottaa palvelut. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen tulee erottaa entistä vahvemmin toisistaan. Palvelujen tuottamisessa tulee hyödyntää yksityisen sektorin osaamista ja voimavaroja. Tyypillistä yritystoimintaa maaseudulla ovat perusmaatalous ja metsätalous sekä niihin liittyvä yritystoiminta, matkailu-, terveysja hyvinvointipalvelut sekä elintarvikkeiden jalostukseen liittyvä yritystoiminta. Näille kaikille on leimallista sitoutuminen paikkaan. Maaseutu tarjoaa ympäristönä mahdollisuudet myös monelle muulle toimialalle. Aluekehittämisessä on tunnistettava maaseudun vahvuudet ja löydettävä innovatiivisia ratkaisuja. Maataloustuotannon rakennemuutokset, teknologinen kehitys ja tuotantoyksiköiden kasvaminen ovat vaikuttaneet siihen, että yritysverkostojen rooli on kasvanut. Maatalousyritykset tarvitsevat menestyäkseen monenlaisia palveluja. Maaseudun elinkeinojen erityistarpeiden – kuten kunnon tiet, tietoliikenne, peruspalvelut ja yritystoiminnan kehittämispalvelut – on oltava kuntien elinkeinopolitiikan tavoitteiden kärjessä. Harvaanasutulla maaseudulla korostuu se, että elinkeinopoliittisesti tärkeät liikenneväylät pystytään pitämään kunnossa ja että kuljetusalan sekä yksityisautoilun kulut ovat kohtuulliset. Esimerkiksi heikkokuntoinen perusinfra on iso pullonkaula; biomassa ei metsistä liiku mihinkään, elleivät tiet ja sillat ole kunnossa. Metsäteollisuudessa suurimmat tonnimäärät liikkuvat puun kuljetuksissa, ja silloin pienten teiden rooli korostuu. Biotalouden tavoitelluista uusista työpaikoista syntyy loppujen lopuksi vähemmistö tehtaisiin. Puun korjuu ja kuljetus ovat kasvavia aloja, ja pienten yritysten rooli on ratkaiseva. Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat etätyöskentelyn aloilla, joilla työn tekeminen ei ole paikkaan sidottua. Tämä edellyttää muutoksia myös työlainsäädäntöön sekä lisäksi uudenlaisen työskentelykulttuurin omaksumista.

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tulee oppilaitosten tehdä tiiviimpää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. On tärkeää, että nuoret ovat valtakunnallisesti yhdenvertaisessa asemassa koulutuksen ja ammatin valinnanvapauden suhteen. Nuorille on tärkeää mahdollisuus kiinnittäytyä omalle kotiseudulleen, ja silloin tarvitaan muun muassa Suomen Yrittäjien esittämän koulutussopimuksen kaltaisia oppimismuotoja. Yhtä tärkeää on kysyntälähtöinen koulutus, joka huomioi työelämän tarpeet ja antaa nuorelle lähtökohtaisesti takuun kouluttautua alalle, joka tarvitsee työvoimaa. Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttu alue on muuhun Suomeen verrattuna omaleimainen alue, jonka saavutettavuuden ja TKI-toiminnan kehittäminen vaatii erityisiä toimia. Alueen vetovoimatekijät on yhdistettävä kilpailukykytekijöihin, kuten hankintaosaamiseen. Julkisilla hankinnoilla on tutkittu olevan merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Tämä edellyttää hankintayksiköiltä avoimuutta sekä nykyistä vahvempaa osaamista ja markkinatietoisuutta. Innovatiiviset ratkaisut julkisten palveluiden tuottamisessa tukevat maaseudun yrittäjyyttä. Esimerkkejä innovatiivisista palveluratkaisuista ovat liikkuva hammashuolto ja magneettikuvaus, jollaisia toimii jo nyt eri puolilla Suomea. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon yhteistyön kehittäminen on mahdollisuus harvaan asutuilla alueilla. Uudenlaiset toimintatavat ja innovaatiot mahdollistavat alueen kehittymisen sen omista lähtökohdista. Esimerkiksi oppilaitosten ja yritysten yhteistyöllä mahdollistetaan entistä valmiimpien työntekijöiSuomen den rekrytointi yrityksiin ja sekä nuorten että yripitää toimia tysten pysyminen aluarktisella alueella eella. Yrittäjyysosaaaktiivisesti ja misen lisääminen oposallistaa pilaitoksissa parantaa nuorten työllistykehitystyöhön mismahdollisuuksia yrittäjiä aloilla, joilla niin kuteri toimialoilta. suttuja valmiita työpaikkoja on vähän tarjolla.

Arktinen alue – heräävä mahdollisuus Arktisella alueella sijaitsevat mittavat ja vielä suhteellisen käyttämättömät luonnonvarat, kuten metsää, kalaa, riistaa sekä mineraaleja. Venäjän arktisella alueella on maailman suurimmat käyttämättömät öljy- ja kaasuvarannot, joihin maailman energiateollisuuden kiinnostus on kohdistunut. Samalla myös arktisen alueen merkitys matkailun kannalta on kasvamassa. Arktinen alue on Suomen näkökulmasta merkittävä mahdollisuus, joka vaatii pitkäjänteistä kansallista yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä kansainvälistä verkottumista. Merkittäviä tekijöitä ovat infran rakentamistarve ja palveluiden kysyntä. Suomen pitää toimia arktisella alueella aktiivisesti ja osallistaa kehitystyöhön yrityksiä ja yrittäjiä eri toimialoilta. Näin voidaan parhaiten varmistaa myös se, että erilaiset näkökulmat, uhat ja mahdollisuudet huomioidaan. Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa vuonna 2017 tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden olla hahmottamassa Arktisen alueen tulevaisuutta. Koillisväylän aukeaminen Aasian ja Euroopan välisille merikuljetuksille sekä Suomen ja Euroopan energiahuoltovarmuuden turvaaminen avaavat merkittävät markkinat myös suomalaisyrityksille. EU:lla on kolme merkittävää intressiä arktisella alueella: • alueen ilmastoon ja ympäristöön vaikuttaminen globaalien ilmastoneuvotteluiden kautta • taloudelliset intressit: energiaa ja kalaa EU:n markkinoille • EU on merkittävä merellinen toimija, 90 prosenttia EU:n kaupasta tapahtuu meritse. Arktisen alueen markkinoiden hyödyntämiseen tarvitaan yritysten yhteistoimintamalleja, joissa huomioidaan muun muassa merenkulku- ja satamainfrastruktuuri, kaivossuunnittelu, arktiselle alueelle soveltuvat teknologiat ja palvelut sekä vesivoima- ja vuorovesienergiaratkaisut.

Toimivat yhteydet mahdollistavat menestyksen kaikkialla

31 Tavoitteita • Liikennepoliittisessa päätöksenteossa liikennettä tulee tarkastella yritysten, alueen ja koko Suomen kilpailukykytekijänä. • Yritysten logistiikkakustannuksia ei tule lisätä tienkäyttömaksuilla. • Lähivuosina tulee panostaa ensisijaisesti tiestön ja ratojen kunnon parantamiseen ja ylläpitoon. • Etelän ja pohjoisen välisen liikenteen lisäksi myös poikittainen liikenne tulee ottaa huomioon. • Uudet suuret kehittämisinvestoinnit vaativat entistä tarkempaa arviointia ja priorisointia. • Alueellinen saavutettavuus edellyttää elinkeinopoliittisesti tärkeiden liikennehankkeiden toteuttamista. Kaupunkiseutujen yhteysvälien nopeuttaminen on ensisijaisen tärkeää saavutettavuuden parantamisessa. • Kuljetustukijärjestelmällä ylläpidetään harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä vähentämällä pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannusrasitetta. • Tulevaisuuden tärkeitä kasvualoja ovat muun muassa matkailu, kaivostoiminta ja uusiutuvien luonnonvarojen jalostus. Niiden potentiaalin hyödyntäminen edellyttää kohdennettuja satsauksia liikenneverkkoon. • Liikenne-, logistiikka- ja matkakeskuksilla sekä tavara- että henkilöliikenteelle parannetaan liikenteen sujuvuutta ja saavutettavuutta. • Sujuva työmatkaliikenne on sekä metropolialueen että kaikkien kasvukeskusten kehitys- ja kilpailukykytekijä. Sen saavuttamiseksi on luotava varma ja aikataulunmukainen joukkoliikenne, jossa reitit, lippujen hinnat, vuorovälit ja tiedotus vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. • Tulevaisuuden liikkuminen voi syntyä palveluista. Sujuvat matkaketjut edellyttävät asiakkaiden nopeaa tiedonsaantia liikenteen tilanteesta. • Nopeat ja turvalliset tietoliikenneyhteydet pitää ulottaa maan kaikkiin osiin. Tämä vahvistaa Suomen kilpailukykyä kansainvälisesti sekä edesauttaa yrityksien sijoittumista syrjäisille seuduille, mikä vaikuttaa edelleen kuntien elinvoimaisuuteen. • Kotimaisen ammattiliikenteen toimintaedellytykset tulee turvata. Muiden kuin kotimaisten kuljetusalan toimijoiden tulee toimia Suomessa samoin ehdoin.

Suomi sijaitsee kaukana Keski-Euroopan ja Aasian markkinoista. Myös maamme sisäiset etäisyydet ovat pitkät. Haastavat tal-

violosuhteet aiheuttavat lisäkustannuksia ja hidastavat liikennettä. Yritysten on huomioitava saavutettavuus ja kuljetuskustannukset sijaintipaikan valinnassa ja investointipäätöksissä. Alueiden tavoitettavuuden, kehittymisen ja yritystoiminnan kannalta toimivat liikenne- ja viestintäyhteydet ovat keskeisiä. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien ulottaminen koko maahan edesauttaa yritystoiminnan sijoittumista ja syntymistä syrjäisemmille seuduille. Tietoliikenneyhteyksien merkitys myönteisen aluekehityksen aikaansaamiseksi on erittäin suuri. Tieliikenteellä on Suomen liikennejärjestelmässä keskeinen rooli. Tiestön ja siltojen kunnostaminen ja ylläpito sekä liikenteen sujuvuuden varmistaminen ovat avainasemassa kilpailukykyisen liikennejärjestelmän kannalta. Liikennejärjestelmän kunto ja toimivuus, väylä- ja logistiikkaratkaisut ovat erittäin merkittäviä tekijöitä yrityksille tehtäessä investointi- ja sijoittumispäätöksiä. Liikenteen ja logistiikan ratkaisut ovat myös tärkeitä kasvuja kilpailukykytekijöitä yrityksille.

Suomen on tarvittaessa oltava valmis satsaamaan liikennehankkeisiin, joilla on laajaa elinkeinopoliittista merkitystä.

Liikennepolitiika vaikuttaa yrityksiin Hallituksen tärkein liikennepolitiikan ohjelma on liikennepoliittinen selonteko. Selonteon laatiminen on hyvä keino arvioida, suunnitella ja kehittää liikennejärjestelmää pitkäjänteisesti. Selonteossa tehdään liikennepolitiikan merkittävimmät linjaukset. Pidemmän aikavälin tavoitteissa tulee olla esillä muun muassa perustienpidon riittävät määrärahat, kuljetustuen kehittäminen ja polttoaineverotuksen saaminen kohtuulliselle tasolle. Näillä tekijöillä on kustannusvaikutuksia elinkeinoelämälle. Esimerkiksi kaivostoiminta tarvitsee menestyäkseen toimivaa ja tehokasta logistiikkaa. Suomen on tarvittaessa oltava valmis satsaamaan lisärahoitusta hankkeisiin, joilla on laajaa elinkeinopoliittista merkitystä. Ja näin valita myönteinen tahtotila ja valmius edistää yrittäjyyttä ja elinkeinotoimintaa.

Tavarankuljetukset tieliikenteessä 2001–2014, miljoonaa tonnikilometriä

liikenteen ja logistiikan ratkaisut ovat myös tärkeitä kasvuja kilpailukykytekijöitä yrityksille.

Lähde: Tilastokeskus 2014, Tieliikenteen tavarankuljetukset kuljetussuorite miljoonaa tonnikilometriä

Lentokentät, satamat ja rataverkosto yrityksien henkireikiä Matkailualan ja kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten menestyminen edellyttää hyviä lentoyhteyksiä ja lentoasemia. Suomen lentoasemaverkoston toiminta ja palvelutaso sekä matkailullisesti tärkeiden lentokenttien kansainvälinen kilpailukyky on turvattava, jotta elinkeinotoiminnan kannalta tärkeät lentoyhteydet säilyvät. Lentorahdin globaali merkitys tulee kasvamaan. Suomi voi hyötyä tämän kehityksen synnyttämistä liiketoimintamahdollisuuksista, mutta se ei onnistu tukeutumalla pelkästään olemassa oleviin logistiikka-alueisiin lentorajoitusten sekä lentorahtikoneiden vaatimusten vuoksi. Tarvitaan rohkeutta ja uutta ajattelua edustavia investointeja lentorahti- ja logistiikka-alueisiin. Tämänkaltaisen liiketoiminnan mahdollisuudet ovat merkittävät ja hankkeita tullee joka tapauksessa toteutumaan jonnekin päin Pohjois-Eurooppaa. Suomi ja sen ”asumattomat seudut” liikenneyhteyksien varrella ovat sekä taloudellisesti että yhteiskunnan vakauden näkökulmasta realistinen toteuttamisvaihtoehto. Kattava satamaverkosto ja meriliikenne ovat viennin kannalta välttämätön osa liikennejärjestelmää. Kaupunkien omistamien satamien yhtiöittäminen tarjoaa mahdollisuuden tehostaa ja kehittää satamien toimintaa varmistaen niiden hintakilpailukyvyn. Myös rataverkolla on iso roolinsa henkilö- ja tavaraliikenteessä sekä yritysten logistiikkaketjun osana. Sujuvammilla ratayhteyksillä metropolialueen ja suurten kaupunkikeskusten välillä voidaan helpottaa metropolialueen ongelmia muun muassa asuntotuotannossa ja edesLentorahdin auttaa yritystoiminnan sijoittautumista teglobaali merkitys hokkaammin toimikasvaa. Suomen van infrastruktuukannattaa hyödyntää rin vaikutusalueelle.

kehityksen synnyttämät liiketoimintamahdollisuudet.

Raideliikenteen kehittäminen on kriittinen tekijä alueiden saavutettavuudelle ja idänkaupalle. Trans-Siperian ratayhteyden toimivuus luo selkeää synergiaa Suomen kansainvälisille toimijoille. Raideliikenteellä tavara saadaan Etelä-Suomesta Kiinaan yhdeksässä päivässä, laivarahdilla parissa kuukaudessa. Lentorahtia ei voida käyttää tehokkaasti teollisuuden raskaiden osakomponenttien toimittamiseen.

kuljetustukijärjestelmä turVattaVa Yrityskohtaisia kuljetustukia on viime vuosina leikattu, ja järjestelmän jatko on kyseenalaistettu. Kuljetustuen kokonaissumma on ollut jo pitkään viisi miljoonaa euroa vuodessa. Varatut rahat eivät kuitenkaan riitä, koska yritysten hakemien tukien määrä on vuodesta 2010 alkaen noussut noin kuudesta seitsemään miljoonaan euroon vuosittain. Ruotsissa jaetaan kuljetustukia kymmenkertaisesti Suomeen verrattuna, 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tuen suuruus on 10–45 prosenttia riippuen tukialueesta ja kuljetusmatkan pituudesta. Tukea myönnetään kuljetusyritysten suorittamiin kuljetuksiin tieliikenteessä, raideliikenteessä sekä meriliikenteessä, mutta ei etäisyydestä riippumattomille pakettikuljetuksille. Ruotsissa kuljetustuki ei koske henkilöstö-, pikarahti- tai matkahuoltokuljetuksia. Ruotsissa ei ole käytössä niin sanottua de minimis -tukea. Ruotsin tukijärjestelmä on paikoin kolminkertainen Suomeen verrattuna. KuljetustukijärjesajoneuvoliikenTeen telmää on kehitettävä hinnoiTTelu ottaen huomioon koko logistiikkamerkitsisi tosiasiassa ketju. Järjestelmän lisäveroa, joka kohdistuisi on parannettava eri yrityksiin, kuljetuksiin ja alueilla toimivien työpaikkaliikenteeseen. yritysten mahdollisuuksia toimittaa tuotteitaan eri puolille maata ja erityisesti vientiin.

Ei ruuhkamaksuja, ei lisärasitteita liikkumiselle Suomessa on selvitetty pitkään liikenteen hinnoittelua ja verotusta. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että liikenteen hinnoittelun mahdollisia muutoksia tarkastellaan rinnakkain kokonaisuutena eri liikennemuotojen kannalta. Mahdolliset muutokset liikenteen hinnoitteluun ja verotukseen vaativat huolellisen ja kokonaisvaltaisen yritysvaikutusten arvioinnin. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että liikennesektori maksaa veroja noin viisi miljardia euroa vuodessa ja liikenteeseen käytetään valtion rahoitusta vajaat kaksi miljardia euroa vuodessa. Kunnat panostavat lähinnä liikenneväyliin ja joukkoliikenteeseen. Eri suunnitelmissa arvioidaan, että ajoneuvoliikenteestä perittävä maksu eli niin sanottu ”ruuhkamaksu” ohjaa liikkumista kestäviin kulkumuotoihin sekä tuottaa lisärahoitusta joukkoliikennepalveluihin ja seudun kilpailukyvyn edellyttämiin väyläinvestointeihin. Se, miten esitetyt maksut teknisesti toteutettaisiin, jätetään avoimeksi. Maksu yleensä tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi tietulleja, muuta ruuhkamaksua tai ajokilometrien mukaan määräytyvää maksua. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu merkitsisi tosiasiassa lisäveroa, joka kohdistuisi yrityksiin, kuljetuksiin ja työpaikkaliikenteeseen. On tärkeää, että niin työmatka- ja asiointiliikenne kuin tavaraliikennekin toimivat kustannustehokkaasti, eikä ihmisten tai tavaroiden liikkumista rasiteta lisämaksuilla. Varsinkin perinteiset tietullit tai ruuhkamaksut olisivat kohtalokkaita yritysten toiminnalle. Ylimääräinen vero liikjoukkoliikenteen kumiselle ei ratkaise liikenteen haasteita, vaan suosiota joukkoliikenteestä tuvoidaan kasvattaa vain lee tehdä aidosti kiltekemällä liikkumisesta pailukykyinen vaihtohelppoa, nopeaa ja ehto autoilulle. Joukkoliikenteen suosiota kustannuksiltaan voidaan kasvattaa vain kohtuullista. tekemällä liikkumisesta helppoa, nopeaa ja kustannuksiltaan kohtuullista.

Suomen Liikenneverkko 2013, km Metron linjapituus

Raitiotien linjapituus

Rautateiden ratapituus

5 944

Sisävesiväylät

9 844

Rannikkoväylät

10 112

Kadut

28 899

3, 6

Maantiet

78 093

Matkustajamäärät suomessa 2013, miljoonaa henkilöä Lentoliikenne 5

19,0

Vesiliikenne 22,5 5

Raitiotieliikenne 56,7 Metroliikenne 63,5 Rautatieliikenne 69,3 Linja-autoliikenne 4, 6 351,8

Kotimaanliikenteen tavarankuljetussuorite, miljoonaa tonni-km7 Lentoliikenne 6 1 Sisävesiliikenne 290

Rannikkoliikenne

1 903

Rautatieliikenne

9 470

Tieliikenne 1 2 3 4 5 6 7

20 967

Valtion radat Liikenneviraston ylläpitämät tiet (31.12.), pois lukien rampit ja lauttavälit Kunnan kunnossapitämät kadut ja tiet Sisältää tilausliikenteen, mutta ei yksityistä liikennettä Kotimainen ja kansainvälinen Vuoden 2012 tieto Tonnikilometri kuvaa kuljetustyön määrää, joka lasketaan tavaramäärän ja kuljetusmatkan tulona (tonni x km) Lähde: Tilastokeskus, Liikenne ja matkailu

Energia on välttämätöntä – monimuotoinen tuotanto tulevaisuutta

Tuulivoima 0,2

Vesivoima 3,4

Muut energialähteet 3,6

Turve 3,6

Sähkön nettotuonti

4,2

Maakaasu 8,0

Hiili 10,9

Ydinenergia 18,5

Öljy 23,4

Puupolttoaineet 24,2 Lähde: Tilastokeskus 2013, Energian kokonaiskulutus

Tavoitteita • Alueellisten toimijoiden on mahdollistettava uudet investoinnit energiantuotantokapasiteettiin sekä sujuvoitettava hallinnollisia menettelyitä. • Hallinnollisten prosessien yritysten oman energiantuotannon käyttöönottamiseksi on oltava mahdollisimman kevyet. • Alueiden on hyödynnettävä mahdollisuudet luoda energia-alan yrityksille kotimarkkinat, jotta yritykset saavat viennissä tarvittavaa uskottavuutta. • Alueellinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen politiikka on huomioitava liikenteen ja tietoliikenneyhteyksien toiminnan sekä häiriöttömän energiansaannin turvaamisessa.

Energia-alan pk-yrityksiä syntyy lisää. Ne kasvavat, työllistävät ja turvaavat samalla alueen muiden yritysten ja toimijoiden kohtuuhintaisen energiansaannin.

Kohtuuhintainen ja luotettava energiansaanti on yritysten ja kansantalouden toiminnan edellytys ja kilpailukykytekijä. On tärkeää turvata energian saatavuus ja kilpailukykyinen hinta samaan aikaan kun vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Siksi on varmistettava riittävästi energiantuotantokapasiteettia tuleville vuosikymmenille.

Markkinaehtoisia investointeja sähköntuotantoon Markkinaehtoiset investoinnit sähköntuotantoon ovat tärkeitä, jotta voidaan lisätä sähkönhankinnan omavaraisuutta, korvata käytöstä poistuvat sähköntuotantolaitokset sekä kattaa sähkönkulutuksen kasvu. Alueellisella päätöksenteolla on oma roolinsa energia-alan investointien vakaan, ennakoitavan ja sujuvan toimintaympäristön luomisessa. Päätöksenteossa on pyrittävä johdonmukaisuuteen kansallisten energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden kanssa ja huomioitava energiainvestointien pitkä vaikutusaika. Tässä erityisen tärkeä rooli on energiayhtiöiden omistajaohjauksella.

Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 1970–2013, terajoulea

TJ= terajoule

Lähde: Tilastokeskus 2014, Energiankulutus

Uusiutuva energia luo paikallisia työmahdollisuuksia Uusiutuvan energian edistäminen on energiatehokkuuden parantamisen lisäksi yksi tärkeimmistä keinoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Uusiutuvan energian edistämisen tulee tapahtua pienimmin mahdollisin kustannuksin, jolloin myös yrityksiin kohdistuvat kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Uusiutuvan energian teknologioiden kehittyminen mahdollistaa enenevässä määrin myös pk-yritysten toimimisen energiantuotantoketjussa. Jo nyt metsähakkeen korjuussa, kuljetuksessa ja hyödyntämisessä on mukana paljon pk-yrityksiä. Tuulivoiman, maalämmön, bio- ja aurinkoenergian hyödyntäminen tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille. Alueiden kannalta tämä merkitsee uutta elinvoiman lähdettä: energia-alan pk-yrityksiä tulee lisää, ne kasvavat, työllistävät ja turvaavat samalla alueen muiden yritysten ja toimijoiden kohtuuhintaisen energiansaannin. Tuulivoimalla, pienillä biopolttolaitoksilla ja aurinkopaneeleilla voidaan tuottaa sähköä pienissä yksiköissä, kuten kotitalouksissa ja yrityksissä, pääasiassa niiden omaan tarpeeseen. Yritykselle suurin hyöty omasta sähköntuotannosta tulee siitä, että ulkopuolelta ostettavan sähkön tarve ja siihen liittyvät kustannukset vähenevät. Pienimuotoisen sähköntuotannon ja siinä syntyvän ylijäämäsähkön markkinoiden edistäminen parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää joustavasti omaa sähköntuotantoa ja alentaa energiakustannuksiaan. Uusiutuvan Yritysten oman energiantuoenergian tannon käyttöönottamisen tulee olla hallinnollisesti mahdolliteknologioiden simman kevyttä ja samanlaista kehittyminen eri alueilla. Sähkön pientuottamahdollistaa jille tulee ottaa käyttöön netpk-yritysten tomittarointi, joka parantaisi pienimuotoisen sähköntuotoimimisen tannon kannattavuutta. Edistäenergiantuotantomällä pienimuotoista sähköntuoketjussa. tantoa luodaan myös markkinat yrityksille, jotka tarjoavat esimerkiksi älyverkkoratkaisuja ja energiasuunnittelua.

Turpeen rooli alueellinen – energiakäyttöä on ohjattava suunnitelmallisesti Turve on hitaasti uusiutuvaa biomassapolttoainetta. Sen osuus Suomen vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta on vaihdellut viime vuosina viiden ja seitsemän prosentin välillä. Käyttö vaihtelee jonkin verran muun muassa sähkömarkkinatilanteen ja lämmitystarpeen mukaan. Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön ja lämmön yhteistuotannon polttoTuulivoimalla, aineista turpeen osuus on ollut viime vuopienillä biopolttolaitoksilla sina 17–20 prosentja aurinkopaneeleilla tia. Käyttö vaihtevoidaan tuottaa sähköä lee paljon alueittain. kotitalouksissa ja Noin puolessa Suomen maakunnista yrityksissä niiden turve on selvästi täromaan tarpeeseen. kein kaukolämmityksen polttoaine. Suomessa tuotetusta sähköstä turpeen osuus on viidestä kahdeksaan prosenttia. Turve on kotimainen polttoaine, joten se lisää energiahuollon varmuutta. Alueilla, joilla turvetta tuotetaan sillä on myös tärkeä rooli työllisyyden ja turvetuotannossa mukana olevien yritysten kannalta. Suurimmat turvevarat ovat Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Suomen kansallisena tavoitteena on suunnitelmallisesti vähentää turpeen energiakäyttöä sen ympäristöhaittojen takia siten, ettei se korvaudu kivihiilellä. Vuonna 2013 päivitetyn kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaan turpeen rooli puupolttoaineita täydentävänä polttoaineena vähenee tulevaisuudessa uutta tekniikkaa käyttöön otettaessa ja päästövähennystavoitteiden kiristyessä. Turpeen energiakäyttöä on ohjattava pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti sekä huomioitava turvetuotannon ympäristövaikutusten aiheuttamat haitat matkailualalle.

Energiatehokkuudessa säästöpotentiaalia – tietoa ja kannusteita pk-yrityksille Energiatehokkuuden parantaminen on edullinen keino vähentää hiilidioksidipäästöjä, koska se vähentää energiantarvetta ja siten myös kustannuksia. Se myös turvaa energian saatavuutta ja vähentää tuontienergian tarvetta. Parantamalla energiatehokkuuttaan yritykset voivat vähentää energiantarvettaan, pienentää energiakustannuksiaan ja vähentää energian hinnan vaikutusta energiakustannuksiinsa. Pienten yritysten haasteena energiatehokkuuden parantamisessa ovat resurssien ja osaamisen puute. Pienten ja keskisuurten yritysten energiatehokkuuden edistämiseksi kaikilla yrityksillä tulee olla tasapuolisesti saatavilla tietoa ja neuvontaa energiatehokkuudesta. Energiatehokkuussopimusjärjestelmää tulee kehittää siten, että kaikilla yrityksillä on tasapuoliset ehdot sopimukseen liittymisessä. Samalla tulee selvittää mahdollisuudet hallinnollisten maksujen alentamiseen pk-yrityksille esimerkiksi porrastamalla maksu yrityksen koon mukaan. Energiatehokkuussopimusten ja energiakatselmusten tulee edelleen säilyä pk-yrityksille vapaaehtoisina ja tuet pk-yritysten energiakatselmuksiin ja energiatehokkuusinvestointeihin tulee säilyttää. Raportoinnin ja energiakatselmusmallien on oltava pk-yrityksille suunniteltuja ja siten kustannuksiltaan ja työmäärältään pk-yritysten toteutettavissa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa toimia, jotka lieventävät ilmastonmuutoksen seurauksien kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntiin ja hyödyntävät sen positiivisia vaikutuksia. Sopeutumistoimia ovat esimerkiksi tulvariskien kartoittaminen ja niihin varautuminen sekä sähkönsiirron ja jakelun turvaaminen poikkeustilanteissa. AluEdistämällä eiden kehittämisessä on huopienimuotoista mioitava ilmastonmuutoksähköntuotantoa seen sopeutuminen. Tärkeiluodaan markkinat den infrastruktuurien toimintaa tulee kustannusteyrityksille, jotka tarjoavat hokkaalla tavalla suojata etuälyverkkoratkaisuja ja käteen sekä suunnitella toienergiasuunnittelua. met mahdollisten häiriötilanteiden varalle.

Oikein kohdennetulla koulutuksella uusiutuvaa osaamista

Tavoitteita • Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on turvattava. Alueilla on luotava sitä varten konkreettiset toimenpideohjelmat yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa. • Kaikille ammatillisen ja korkea-asteen opiskelijoille tulee taata yrittäjämäiset valmiudet sekä yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamiseen liittyvät perustiedot. • Kaikilla alueilla on laadittavat kattavat, esimerkiksi maakunnalliset, yrittäjyyskasvatuksen ja -opetuksen strategiat. Strategiat tulee kytkeä alueiden elinkeinostrategioihin sekä maakunnan alueella sijaitsevien ammatillisen oppilaitosten ja korkeakoulujen strategioihin. • Yrittäjien ja oppilaitosten kumppanuustoimintaa on lisättävä koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla. • Joustavia, työelämälähtöisiä opiskelumahdollisuuksia tulee edelleen kehittää erityisesti korkeakoulutuksessa. • Mikroyritysten kanssa tehtävän harjoitteluyhteistyön pitää olla tuettua. Harjoittelu- ja päättötyövaiheet sitouttavat opiskelijat työpaikkoihin ja paikkakuntaan. • Yrityskauppamarkkinoihin ja yritysten osto-osaamisen kehittämiseen tulee luoda tunnistettu toimintamalli kaikissa ammattikouluissa ja korkeakouluissa.

Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö on merkityksellistä aluekehitystyön onnistumiselle.

Oppiminen tapahtuu paitsi koulussa ja työpaikoilla myös yhä enemmän avoimissa, jopa kansainvälisissä verkostoissa, kuten järjestöissä tai vielä vapaamuotoisemmissa yhteisöissä. Kouluasteiden ja oppimisverkostojen välistä yhteistyötä ja avoimuutta voisi korostaa yhä enemmän. Työelämä on seuraavien vuosien aikana suurimmassa muutoksessa sitten teollistumisen. Ammatteja ja ammattirakenteita häviää ja uusia syntyy muun muassa digitalisoitumisen, robotisoitumisen ja kansainvälistymisen myötä. Koulutuksen ja tutkimuksen on pystyttävä lisäämään yksilöiden, työyhteisöjen ja yritysten uusiutumiskykyä. Tutkintojen on annettava vakaa perusta ammattitaidon jatkuvalle vahvistumiselle, yrittäjämäisille valmiuksille ja elinikäiselle oppimiselle. Yhteiskunnan nopea muutos haastaa koulutusjärjestelmän. Osaamista ei voida rakentaa pelkästään nykyisten koulutusrakenteiden varaan. Yhä suurempi osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla – sekä yrittäjän oman osaamisen vahvistaminen että työntekijöiden kouluttaminen. Yhteiskunnan koulutusresursseja onkin kohdennettava yritysten ja koulutuksenjärjestäjien yhteistyön vahvistamiseen. Näin luodaan edellytykset koko väestön ja erityisesti nuorten osaamisen varmistamiselle. Jopa kolme neljäsosaa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö on merkityksellistä aluekehitystyön onnistumiselle. Yrittäjät korostavat koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja työelämäyhteyksien kehittämistä. On panostettava Mitä voimakkaasti uusiin pienempi menetelmiin ja keyritys hitettävä erityisesti työssä oppimiseen sitä enemmän perustuvia kouluarvostetaan hyvän tuksen järjestämisubstanssiosaamisen sen tapoja. Työssä lisäksi laaja-alaista oppiminen mahdolosaamista. listaa myös nuorten kiinnittymisen omalle kotiseudulleen.

Yrittäjyysstrategioita laadittaessa oppilaitosten ja korkeakoulujen yrittäjyystoiminnan tulee keskittyä uuden yrittäjyyden synnyttämiseen, yrittäjien osaamisen kehittämiseen, yritysten uudistumisja kilpailukyvyn lisäämiseen sekä kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Laaja-alaisia osaajia ja tehokkaampaa työnvälitystä Suomen Yrittäjien selvitysten mukaan yrittäjät pitävät opiskelijoiden osaamista ja työelämävalmiuksia pääsääntöisesti hyvinä. Ammatillisen osaamisen lisäksi arvostetaan niin sanottuja yleisiä valmiuksia. Yleisesti toivottuja, sopivan työntekijän ominaisuuksia yrityksen toimialasta riippumatta ovat muun muassa kielitaito, oma-aloitteisuus, kustannustietoisuus, asiakassuhdeosaaminen, joustavuus, oppimiskyky ja -halu, sosiaalisuus sekä ulospäinsuuntautuneisuus. Yksittäinen yritys hakee oppilaitosyhteistyöstä uutta osaamista, konkreettista apua yritystoimintaan ja verkostoja mahdollisiin tuleviin työntekijöihin. Yritysten koko korreloi osaamistarpeisiin: mitä pienempi yritys sitä enemmin arvostetaan hyvän substanssiosaamisen lisäksi laaja-alaista osaamista. Monissa pienissä yrityksissä on kokemuksia siitä, että sopivaa työvoimaa on vaikea löytää. Hyvin usein yrityksen kokemus työvoiman saatavuudesta on kaksitahoinen; yleisiin tehtäviin ja rutiiniluonteisiin tehtäviin saadaan sopivia työntekijöitä, mutta erikoisosaamista on vaikea löytää. Koulutuksen saatavuus alueilla vaikuttaa yritysten edellytyksiin rekryYrittäjät korostavat toida osaavaa työvoimaa, joka mahdolliskoulutuksen taa yrittämisen petyöelämälähtöisyyttä rusedellytykset sekä ja työelämäyhteyksien kasvun ja kansainkehittämistä. välistymisen yrityksen sijaintipaikasta riippumatta. Toinen pk-yritysten rekrytointiongelma on hakijalta tarvittavan työkokemuk-

sen puuttuminen. Opintojenaikaiset työelämäyhteydet sekä yritysten ja oppilaitosten tiivis yhteistyö osaamistarpeiden ennakoimisessa korostuvat. Mahdollisuuksia hankkia osaavaa työvoimaa voidaan parantaa myös kehittämällä työnvälitystä. Työ- ja elinkeinohallinnon on otettava myös yksityisten henkilöstöpalveluyritysten tarjoamat mahdollisuudet osaksi julkisia työvoimapalveluita. Tämä toteutuu luontevimmin palvelusetelin avulla. Työvoimaa tarvitseva yritys voisi palveluseteliä käyttämällä hankkia rekrytointipalveluita juuri omaa toimialaansa tunTyö- ja elinkeinotevalta henkilöstöpalhallinnon veluyritykseltä. Yksityisten välityspalveon otettava yksityisten luiden kehittämisen henkilöstöpalveluyritysten ohella on erittäin tärtarjoamat mahdollisuudet keää, että työ- ja elinosaksi julkisia työvoimakeinohallinto käynpalveluita palvelusetelin nistäisi vihdoin keskitetyn sähköisen markavulla. kinapaikan työnhakijoiden ja yritysten ja muiden työnantajien käyttöön.

Työttömyysaste, % koulutusasteen mukaan 2000–2012

Lähde: Soininvaara-Vartiainen: Lisää matalapalkkatyötä 2013

Rakenteellinen kehitys osaamisperusteisesti Ammatillista koulutusta sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa korkeakoulujärjestelmää ja niiden rakenteita on kehitettävä kokonaisuutena. On mahdollistettava alueelliset kokeilut, joissa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisen oppilaitosten palveluja opetustoimintoja yhdistetään osaamisperusteisesti. Ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa koulutuksenjärjestäjien tulee mahdollistaa kaikille opiskelijoille kokemus yritystoiminnan perustamisesta ja johtamisesta osana opintoja. Lisäksi kaikille opiskelijoille tulee taata mahdollisuus kansainvälisen opintojakson suorittamiseen. Yritysmarkkinat ja yrityskauppaosaaminen on yhdistettävä ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen toimintaan vahvasti. Opiskelijoiden yrittäjämäisten valmiuksien kehittyminen osana oppimisprosessia pitää taata kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla. Oppilaitosten ja korkeakoulujen sijainti ei saa olla esteenä opintojen aloittamiselle, ammatilliselle lisäkoulutukselle tai korkeaasteen täydennyskoulutukselle missään päin Suomea. Yleissivistävän koulutuksen saatavuus on turvattava kaikkialla Suomessa. Opiskelussa tulee hyödyntää tietoja viestintäteknologian mahdollisuuKaikille det. Oppilaitosverkopiskelijoille koa tulee sopeuttaa väestönkehitykseen tulee taata huolehtien samalla mahdollisuus koulutuksen saakansainvälisen tavuudesta ja laaopintojakson dusta sekä alueellisuorittamiseen. sesta ja valtakunnallisesta kattavuudesta.

innovaatiotoiminnalla alueellisen kasvun keskuksia % Kuljetus ja varastointi 2 Rakentaminen 3 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 6 Muut toimialat 12 Puunjalostusteollisuus 17 Muu teollisuus 18 Energia- ja jätehuolto 18 Muu informaatio ja viestintä 24 Arkkitehti- yms. palvelut 24 Elintarviketeollisuus 26 Tekstiilit, vaatteet, nahkatuotteet 27 Metalli- ja konepajateollisuus 27 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 35 Kemianteollisuus 48 Atk, ohjelmistot, konsultointi 53 Elektroniikkateollisuus 63

T&K-toimintaa harjoittavien vähintään 10 henkilöä työllistävien yritysten osuus toimialoittain vuonna 2013

Lähde molempiin kuviin: Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6206. 2013, Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminta. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 2.3.2015]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tkke/2013/tkke_2013_2014-10-30_kat_002_fi.html

tavoitteita • Otetaan käyttöön palvelusetelit yrityspalveluissa. setelillä yrittäjät voivat hankkia tutkimus-, kehittämisja innovaatiopalveluita joustavasti oppilaitoksista, korkeakouluista tai muilta innovaatiopalveluiden tuottajilta. • Varmistetaan helpot ja yrityslähtöiset rahoituspalvelut. erityisesti tulee huomioida mikroyritysten ja yksityishenkilöiden innovaatiotoiminnan edistäminen. • kaupunkien, kuntien ja alueiden elinkeinopalvelujen pitää kattaa yritysten elinkaaren kaikki vaiheet. • Yrityspalvelutoimijoiden yhteistyön tehostamiseksi alueelle pitää laatia ”kuka tekee mitäkin ja mitä ei tee” -kartat. • alueen innovaatiokentän toimijat on kuvattava ja eri rahoitusmuodot ja -mahdollisuudet tunnistettava.

yriTysTen T&k-menojen rahoiTus vuonna 2013 miljoonaa euroa

6 muu 25 julkinen, pois lukien tekes

Omarahoitus 4 335

27 ulkomaat

muu 268

210 tekes

Toimiva innovaatiotoiminta syntyy yritysten, tutkimuksen, oppilaitosten, yksityisten osaajien ja julkisen sektorin yhteistyöstä sekä niiden resurssien tehokkaasta hyödyntämisestä. Parhaimmillaan niistä muodostuu alueellisen kasvun luovia keskuksia, jotka tuottavat ympäröivälle elinkeinoelämälle ja julkiselle sektorille uusia ratkaisuja ja vahvistavat samalla alueen vetovoimaisuutta ja houkuttavuutta myös kansainvälisesti. Kokeilevuus ja sallivuus ovat julkisen sektorin ja yritysten uudistumisen edellytyksiä. Alueiden kehittämisen näkökulmasta käyttäjälähtöisyys, muotoilun ja muun luovan osaamisen hyödyntäminen, älykkään kaupungin rakentaminen ja kokeilualustojen luominen edistävät nopean kokeilemisen kulttuuria, jossa epäonnistumiset sallitaan. Fyysinen saavutettavuus, asioiden mutkattomuus ja kevyt byrokratia ovat menestyvän yritystoiminnan elinehtoja.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain 1997–2013, miljoonaa euroa

Lähde: Findikaattori 2014, Tutkimus- ja kehittämistoiminta YVT=yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta

Lisää innovaatiokannusteita pk-yrityksille Alueen kaiken innovaatiotoiminnan tavoitteena tulee olla olemassa olevien yritysten menestyminen ja uuden yrittäjyyden synnyttäminen. Käytännössä pk-yritysten, erityisesti pienten yritysten, kasvuja innovaatiotoimintaa pitää kuitenkin pystyä aktivoimaan. On tärkeää, että yrittäjille ja yksityishenkilöille on tarjolla kohtaamisen rajapintoja ja käytännönläheisiä palveluita tuote- tai palveluinnovaatioiden kehittämisessä. Kattavan oppilaitos- ja korkeakouluverkoston tulee taata yrittäjille ja yrityksille mahdollisuus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintapalveluihin (TKI) ja uusimpaan osaamista täydentävään koulutukseen. Yliopistojen osaamisresurssit on hyödynnytettävä alueellisen elinkeinoelämän kehittämisessä tasavertaisesti ammattikorkeakoulujen kanssa. Elinvoimainen alue perustuu menestyvään yrittäjyyteen, osaavan työvoiman saatavuuteen ja kattaviin osaamispalveluihin. Kuntien yhteisenä tehtävänä on tarjota kilpailukyvyn kehittymiselle paras mahdollinen toimintaympäristö ja siten luoda asukkaiden hyvinvoinnille ja yritysten menestykselle hyvät edellytykset. Innovaatioiden rahoittamisen keskeinen haaste on kansallisen, alueellisen ja paikallisen vuorovaikutuksen tiivistäminen. Erityisesti alueiden vahvuuksista ja yritysten tarpeista lähtevään kehittämiseen pitää paInnovaatioiden nostaa. Samoin pienrahoittamisen ten kasvuhakuisten yritysten rahoituskeskeinen haaste on mekanismeja pitää kansallisen, kehittää. Tulee huoalueellisen ja lehtia, että rahoituspaikallisen kriteerit ja rahoitukvuorovaikutuksen siin liittyvä hallinnollinen työ mahdollistatiivistäminen. vat aidon kehittämisen ja innovaatiot kaiken kokoisessa yritystoiminnassa.

Yritykset luovat elinvoiman

Tavoitteita • Alueellisten kehittämisyhtiöiden, uusyrityskeskusten, ELY-keskusten ja yrittäjäjärjestöjen keskinäistä yhteistyötä tulee kehittää ja tavoitteiden yhdensuuntaistaminen varmistaa yritysmarkkinoita kehitettäessä. • Elinkeino- ja kehittämisyhtiöiden roolia yrityspalveluiden tuottajina sekä rahoituspalvelujen välittäjinä vahvistetaan niin, että valtion ja kehittämisyhtiöiden yhteistyön perustana on yhteistyösopimus, jossa tehtäväjako määritellään. • Kuntien/kaupunkien strategioiden ja elinkeino-ohjelmien keskeiseksi tavoitteeksi on otettava kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön tiivistäminen. • Ennakoidaan ja varaudutaan suunnitelmallisemmin äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) tilanteisiin alueilla, sillä vastuu alueellisesta elinkeinopolitiikan kehittämisestä ja äkillisten rakennemuutostilanteiden johtamisesta kuuluu alueelle itselleen. Tämän vuoksi on luotava ÄRM-malli, joka vastaa ennakoivasti käynnissä olevaan isoon rakennemuutokseen.

Alueiden elinkeinoelämän kehittämisen kulmakivet yrittäjyyden näkökulmasta ovat aloittavat yritykset, omistajanvaihdokset sekä kasvu ja kansainvälisyys. Aluetalouden näkökulmasta tulevaisuudessa vain yritystoiminta luo uutta: menestyviä yrityksiä, tuotteita, palveluita, työpaikkoja ja hyvinvointia.

Uudet yritykset estävät yrittäjyysvajeen Uusia yrittäjiä ja erityisesti uusia yritysideoita tarvitaan aina, samoin kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Uusia yrityksiä perustetaan Suomessa vuosittain noin 30 000. Perustetuista yrityksistä lähes 60 prosenttia lopettaa toimintansa ensimmäisten viiden vuoden aikana.3 Uusyrityskeskusten palveluja hyödyntävillä yrityksillä elinajanodote on huomattavasti korkeampi. Suomen Uusyrityskeskus ry on asettanut jäsenyrityksilleen tavoitteen, että sen asiakasyrityksistä on viiden vuoden jälkeen yhä toiminnassa 80 prosenttia. Alustavien tutkimustulosten mukaan tämä tavoite myös saavutetaan. Uusyrityskeskusten toiminnan kehittäminen Kotimaassa edistää merkittävästi alueellista elinvoimaa. hallinnolliset rajat

eivät saa estää yritysten yhteisiä kansainvälistymispyrkimyksiä.

Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri 2012 5 Experian pH, calculs BPCE (www.bpce.fr/en) Groupe BPCE is France’s second largest bank, formed by the 2009 merger of CNCE (Caisse nationale des caisses d’épargne) and BFBP (Banque fédérale des banques populaires) 3

Omistajanvaihdoksilla elinkelpoisille yrityksille jatko Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa omistajanvaihdos on edessä yli 70 000 yrityksessä. Niissä työskentelee reilusti yli 200 000 henkilöä, joiden vuosittain maksama kunnallisvero on noin 1,2 miljardia euroa ja valtionverokertymä 300 miljoonaa euroa. Yritysten omistajanvaihdokset lisääntyvät lähivuosina koko maassa yrittäjien jäädessä eläkkeelle. Osa yrityksistä lopettaa luonnostaan, osa jatkajan puuttuessa. Yrittäjien ikääntyminen ei ole ainoa syy omistajanvaihdoksille. Omistajanvaihdos voidaan myös nähdä vaihtoehtona uudelle yritykselle, tai se voi olla kasvun ja kansainvälistymisen väline myös jo toimivalle yritykselle. Omistajanvaihdoksia ovat yrityksen myynti ulkopuoliselle, sukupolvenvaihdos, yrityksen myynti yrityksessä jo toimiville ja yrityksen lopettaminen. Seuraavien kymmenen vuoden aikana odotettavissa olevat omistajavaihdokset jakautuvat seuraavasti:4 • myyntiin (ulkopuoliselle) 28 000 yritystä • sukupolvenvaihdos 15 000 yritystä • myyntiin (management (MBO) tai employee (EBO) by out -järjestelynä) 10 000 yritystä • lopettaminen 21 000 yritystä

Ranskassa selvitettiin5 toteutuneita omistajanvaihdoksia niiden yrittäjien osalta, jotka olivat ilmoit4 Muu taneet aikovansa myydä lii10 ketoimintansa 1–2 vuoYrityksen den sisällä. Keskimäärin muut 54 ikävuoteen saakka omistajat omistajanvaihdokset toteutuivat yrittäjien toiveiden mukaan. Näistä yrittäjistä noin seitsemän

Seuraavan 10 vuoden aikana odotettavissa sukupolvenvaihdos yli 70

Sukupolvenvaihdos

Ulkopuolinen

Lopetus

000 yrityksessä

Lähde: Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri 2012 Yli 55-vuotiaiden yrittäjien odotukset seuraavien 10 vuoden aikana yritystoimintaan liittyen.

prosenttia kertoi myyntihalukkuudestaan ja toiveet toteutuivat. 55–59-vuotiaiden yrittäjien tilanne on hyvin erilainen. Näistä yrittäjistä 17,8 prosenttia aikoi myydä liiketoimintansa, mutta myyntitoiveista vain 47 prosenttia (8,3 % /17,8 %) toteutui. Edelleen 60 vuotta täyttäneet olivat nuorempia ikäryhmiä halukkaampia myymään, mutta toiveista toteutui tässäkin ryhmässä vain 46 prosenttia. Suomessa tilanne lienee samanlainen. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisemassa omistajabarometrissa6 tutkittiin 55 vuotta täyttäneiden yrittäjien omia näkemyksiä ja odotuksia omistajanvaihdoksista. Barometrin mukaan omistajanvaihdoksia tulisi tapahtua noin 5 000 vuosittain, jos yrittäjien odotukset toteutuisivat. Omistajanvaihdoksia tapahtuu kuitenkin vain arviolta 2 000 vuosittain. Uusien yrittäjien löytäminen yritystoiminnan lopettavien tai esimerkiksi eläkkeelle siirtyneiden tilalle on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä, jossa onnistuminen Omistajanvaihdos on ratkaisevan tärkeää on vaihtoehto koko Suomen kannalta. uudelle yritykselle Tutkimusten valossa näyttää siltä, että yrittäsekä keino kasvattaa ja jän ikääntyessä hänen kansainvälistää yritystä. kykynsä pitää yritystään kilpailukykyisenä ja kiinnostavana ostokohteena vähenee. Omistajanvaihdospalvelut on perinteisesti suunnattu ikääntyneille yrittäjille. Jatkossa painopisteen tulisi olla myös yrityskauppamarkkinoiden yleisessä kehittämisessä. Omistajanvaihdos tulisi nähdä vaihtoehtona uudelle yritykselle sekä keinona kasvattaa ja kansainvälistää yritystä. Yritysmarkkinat (omistajanvaihdosmarkkinat) ovat Suomessa kehittymättömät ja pirstaleiset. Yrityskauppoihin liittyviä suomenkielisiä verkkosivustoja on yli kuusikymmentä, mutta ostajat ja myyjät eivät kohtaa. Markkinoita tulee kehittää alueellisesti. Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri 2012, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksikkö

Kansainvälistyminen vaatii omia tuotteita vientiin Panostaminen yritysten kansainvälistymisen edistämiseen on panostusta koko Suomen kilpailukykyyn. Tavoitteena on kannustaa useampia yrityksiä kansainvälistymään. Suomi menestyy, jos meillä on yhä enemmän yrityksiä, joilla on omia tuotteita vientiin. Team Finland -toiminta kokoaa eri organisaatioiden palveluja yhteiseen verkostoon. Kaiken lähtökohdaksi on asetettava entistä vahvemmin asiakaslähtöisyys: asiakkaita ovat yrittäjät ja yritykset eivätkä viranomaiset ja poliittiset päättäjät. Kansainvälisten ja alueellisten Team Finland -verkostojen päällekkäisyyksiä on purettava ja yhteistyötä tiivistettävä. Haasteena on myös Team Finlandin tunnettuus. Kotimaassa hallinnolliset rajat eivät saa estää yritysten yhteisiä kansainvälistymispyrkimyksiä. Paljon on vielä tehtävä ennen kuin järjestelmä toimii optimaalisesti. Alueellinen kansainvälistymisrahoitus on edelleen asiakkaalle sekava kokonaisuus. On myös huolehdittava siitä, että kansainvälistymisen edistämiseen tarkoitetut organisaatiot pystyvät paikantamaan ja ottamaan haltuun laajoja hankkeita ja keräämään konsortioita. Kansainvälisessä yhteistyössä katseen pitää ylittää hallinnolliset rajat ja tarvittaessa myös maiden rajat. Yksityisen sektorin dynaamiset omat kansainväliset verkostot ovat suuressa roolissa yri9,84 tysten kansainvälistyMuut 12,89 misen edistämisessä. KemianVienninedistämisreteollisuus 6,7 sursseja tulisi suunSähkö- ja nata tähän toiminelektroniikkataan esimerkiksi teollisuus palveluseteleinä.

11,19

7,17

tuotevienti vuonna 2014 miljardia euroa, ennakkotieto

Koneet ja laitteet

8,05

Metsäteollisuus

Metallit ja metallituotteet Lähde: Tilastokeskus, Kauppa

Julkiset hankinnat aluekehityksen vauhdittajaksi 35 miljardia euroa

yhteenlaskettuna 35 miljardin euron arvosta vuodessa.

78 % pk-yrityksistä pitää julkista sektoria kiinnostavana asiakasryhmänä.

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavara-, palveluja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät sekä liikelaitokset tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkiset hankinnat tulee tehdä avoimesti, tasapuolisesti, syrjimättömästi ja suhteellisesti hankintalakia noudattaen. Sääntelyn tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä.

Julkisia hankintoja tehdään

Ongelmia - monimutkaiset menettelyt - kohtuuttomat kelpoisuusvaatimukset - liian suuret hankintakokonaisuudet Ratkaisuehdotuksia - yrittäjäystävällinen sääntely - hankintaosaamisen vahvistaminen - avoin kilpailutus pienhankinnoissa - markkinavuoropuhelu

Tavoitteita • Julkisilla hankinnoilla on mahdollista saavuttaa merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia kasvuun ja työllisyyteen (htv ja bkt)7. Julkisia hankintoja pitää käyttää markkinoiden luomiseen ja kehittämiseen. Julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli aluekehittämisen työkaluna. • Julkiset hankinnat pitää nähdä ja hyödyntää aluekehityksen, elinvoiman vahvistamisen yritystoiminnan kasvun ja innovaatioiden edistämisen välineenä. Julkisen sektorin tulee tunnistaa vastuunsa markkinoiden toimivuudesta sekä roolinsa terveen kilpailun edistämisessä. • Kuntien ja kuntayhtymien hankintastrategiat ja -ohjeet tulee jalkauttaa käytännön työhön nykyistä paremmin. • Julkisen sektorin ja yritysten hankintaosaamista on parannettava koulutusta ja yhteistyötä lisäämällä. • Kuntien ja kuntayhtymien tulee kilpailuttaa avoimesti myös pienhankintansa. • Isot hankintakokonaisuudet jaetaan osiin ja osatarjoukset hyväksytään.

Paremmat julkiset hankinnat syntyvät tiivistämällä yhteistyötä yrittäjien ja kuntien välillä.

Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, 2014 7

Suomen Yrittäjien joka toinen vuosi teettämä Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely osoitti keväällä 2014, että yrittäjät ovat tyytymättömiä kuntien hankintapolitiikkaan. Yrittäjät arvioivat kuntien hankintapolitiikan keskiarvoksi 6,3. Erityisesti seuraavien asioiden arvioitiin kehittyneen huonompaan suuntaan: • Yrityksillä ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita. • Kunnan hankintaosaaminen ei ole riittävää. • Kunta ei jaa hankintoja osiin. • Kunta ei huomioi pienhankinnoissa paikallisia yrityksiä. • Kunta ei tiedota tulevista hankinnoista tai niihin liittyvistä linjauksista. Saman kritiikin voidaan arvioida kohdistuvan julkisiin hankintoihin yleisesti. Julkinen sektori tekee vuosittain julkisia hankintoja noin 35 miljardilla eurolla. Pienhankintoja tehdään arviolta 50 000–100 000 kappaletta vuodessa. Näiden hankintojen yhteenlaskettu arvo on vähintään kaksi miljardia euroa. Summa on valtava, varsinkin kun sen suhteuttaa enemmistöä edustaviin yrityksiin8, joiden yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto on noin 63 miljardia euroa.

julkiset hankinnat ovat keino vahvistaa alueen elinvoimaa, yritysten kasvua ja innovaatioita.

93,4 prosenttia yrityksistä on 1–9 henkilön yrityksiä.

Vuoropuhelu on polku parempiin hankintoihin Alueellisesti julkisten hankintojen toimivuutta ja pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin tulee edistää kehittämällä hankintayksiköiden osto-osaamista ja tiivistämällä hankinnoissa yhteistyötä yritysten kanssa. Julkisissa hankinnoissa asetettavien kriteerien tulee olla toteutettavissa. Tämä tulee varmistaa markkinakartoitusten avulla. Hankintakriteerit on pyrittävä asettamaan siten, että ne edistävät markkinoiden toimintaa ja hallinnollinen taakka kriteerien täyttämisen todentamisesta ei muodostu esteeksi pk-yrityksille osallistua kilpailuun. Kuntien ja kuntayhtymien tulee ottaa julkiset hankinnat välineeksi alueen elinvoiman vahvistamiseen, yritystoiminnan kasvuun ja innovaatioiden edistämiseen. Näin julkinen sektori voi kantaa vastuunsa ja edesauttaa markkinoiden toimivuutta. Tällä on erityisen iso merkitys sosiaali- ja terveyspalveluille. Erityisesti suurimmilla kaupungeilla ja kuntayhtymillä tulisi olla nykyistä merkittävämpi rooli edelläkävijämarkkinoiden synnyttämisessä. Uudet ratkaisut voivat liittyä muun muassa energia- tai vesihuollon järjestelmiin, joukkoliikenteeseen, kiinteistöihin ja rakentamiseen tai terveydenhuoltoon. Yksi onnistuneiden julkisten hankintojen edellytys on, että Kaupungeilla ja kunta tai kuntayhkuntayhtymillä tymä tietää oman tuotantonsa kustulisi olla nykyistä tannukset. Kuntien merkittävämpi rooli ja kuntayhtymien edelläkävijämarkkinoiden tuleekin tuotteissynnyttämisessä. taa omat palvelunsa, asettaa laatukriteerit ja laskea oman tuotantonsa hinta.

suomen aluekehityksen painopisteet

ALUEiLLA PAinOTTUViA ELinKEinOJA TULEVAiSUUDEn ALUErAKEnTEESSA monien elinkeinojen maaseutu biotalouteen perustuva alue metsäteollisuuden ja biotalouden keskittymä kaivostoiminta kaupunkiseutujen ja kasvuvyöhykkeiden monipuolinen elinkeinorakenne alue, jolla matkailun kannalta erityistä merkitystä

Lähde: Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi, Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050, luonnos 9.1.2015 / YM, TEM ja LVM

Menestyäkseen pitää tehdä valintoja. Näin toimivat yksilöt ja yritykset. Valintoja pitää tehdä myös kansallisesti ja alueellisesti. Kansallisia painopistealoja on linjattu vuosikymmenien varrella useasti. Tämänhetkisiä painopisteitä ovat biotalous, cleantech sekä digitaalinen liiketoiminta. Nämä eivät ole kuitenkaan ainoita mahdollisuuksia, joiden avulla vauhditetaan Suomen elinkeinojen uudistumista ja talouden nousua. Alueiden näkökulmasta kansalliset kasvun kärjet ovat merkittävä mahdollisuus. Kukin alue valitsee itse omat vahvuutensa ja painopistealueensa omista lähtökohdistaan. Alueiden tulee pohtia omia vahvuuksiaan kansallisten strategioiden valossa ja hyödyntää niiden toimenpiteitä. Tällöin alueet pääsevät kansallisten strategioiden imuun ja samalla toteuttavat niiden tavoitteet.

Matkailu luo tarvetta palveluille Matkailulla on paljon isompi merkitys kuin yleensä käsitetään. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa matkailulla on kiistatta erittäin merkittävä rooli, ja sen kasvupotentiaali on merkittävä. Huomattavan työllistävän vaikutuksen lisäksi matkailu kerryttää myös vientituloja. Lisäksi matkailu lisää palvelujen kysyntää ja näin edesauttaa niiden säilymistä myös alueen asukkaiden käytettävissä. Matkailu näyttää niin maailmalla kuin Suomessakin kasvavan yleistä talouskasvua vahvemmin. Erityisesti Suomen asema aivan VenäjänkupeessasekäerinomaistenAasianyhteyksien päässä avaa matkailualallemme suuria mahdollisuuksia, joihin nyt on osattava suunnitelmallisesti tarttua. Venäjällä on, monista Aasian maista puhumattakaan, laaja kasvava 2013 suomessa keskiluokka, josta suuri osa ei ole koskaan edes oli yhteensä käynyt ulkomailla. On 20,2 miljoonaa yöpymistä, vain meistä itsestämme joista 5,9 miljoonaa kiinni, miten osaamme täkansainvälistä. män valtavan potentiaalin hyödyntää.

Suomalaisten yrittäjien kannalta matkailu voi jatkossa olla kerrannaisvaikutuksineen vieläkin merkittävämpi ala. Palvelualat ovat viime vuosien elinkeinopoliittisessa keskustelussa jääneet liian vähälle huomiolle. Teollista rakennettamme koettelevan globaalin murroksen puserruksissa Suomessa on ymmärrettävä panostaa myös kasvaviin palvelualan sektoreihin. Erityisesti matkailu on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää, koska kyse on erittäin työllistävästä elinkeinosta, joka jakaa hyvinvointia laajasti maan eri osiin. Matkailualan haasteena on sen suuri heterogeenisuus. Alalla on Suomessa yli 27 000 eri yritystä ja muuta toimijaa. Yhteistyötä ja aidosti koordinoitua markkinointia on luvattoman vähän. Yhteiskunnan tukirahatkin sirpaloituvat mitä moninaisimpiin hankkeisiin. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä matkailualan yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä tukea matkailuelinkeinon kasvua. Tavoitteena on ensin huolellisesti analysoida matkailualamme kokonaisuus, sen vahvuudet ja heikkoudet. Analyysin jälkeen voidaan panostaa kärkihankkeisiin ja -teemoihin sekä ryhtyä määrätietoisesti parantamaan alan yhteiskunnallista asemaa sekä arvostusta. Matkailun kysymykset ovat aktiivisesti esillä alueilla, joissa matkailu on merkittävä toimiala. Keskeisiä kysymyksiä ovat olleet muun muassa liikenneyhteyksien vaikutus matkailuun, kaavoituskysymykset suhteessa ympäristön suojelun tarpeisiin sekä tällä hetkellä akuutti kysymys edustuskulujen verovähennysoikeuden poistamisesta yrityksiltä. Esimerkiksi TEMin on syytä jakautua eri puolille Suomea arvioimaan matkailun edistämiseen liittyviä alueellisia erityiskysymyksiä. Lisäksi tavoitteena on, että matkailualan yrittäjillä olisi maakunnallinen kanava Matkailualan vaikuttaa alueensa mathaasteena kailun kehittämiseen.

on heterogeenisuus. Alalla on Suomessa yli 27 000 eri yritystä ja toimijaa.

Digitalisaatio lisää tuottavuutta Digitalisoituminen on Suomelle keskeinen mahdollisuus lisätä tuottavuutta, ja se on hyödynnettävä täysimääräisesti. Digitalisaatiota kuvataan teolliseksi vallankumoukseksi, joka muuttaa perusteellisesti tuotteet, palvelut, tuotantotavat ja markkinat. Teollinen internet (Internet of things), suuret tietovarannot, robotit, esineiden 3D-tulostus ja muut teknologiat mullistavat teollisuuden, ja niitä hyödynnetään yhä enemmän myös palvelualoilla. Yritysten siirtyminen teolliseen internetiin ja digitaaliseen liiketoimintaan sekä robottien käyttöön ovat keinoja säilyttää teollista tuotantoa Suomessa ja luoda uusia palveluja. Robotiikalla on todellista potentiaalia luoda työpaikkoja, parantaa työn tuottavuutta ja turvallisuutta sekä parantaa vanhenevan väestön elämänlaatua. Tällä hetkellä robotiikan kehittymistä voi tarkastella esimerkiksi seitsemän eurooppalaisen robotiikan strategisen tutkimusagendan sovellusalueella: teollinen valmistus, terveys ja hyvinvointi, maatalous, kuluttajarobotit, liikenne ja logistiikka, julkisen sektorin robotit, esimerkiksi ympäristö ja turvallisuus, sekä yritysrobotit, tuotteet ja palvelut yrityksille. Digitalisaatio sekä kasvava aineeton talous vaikuttavat työmarkkinoihin ja työn tekemisen tapaan laajasti. Nopeasti muuttuvassa maailmassa uusiutumiskyky on jatkuva haaste, kun ammatteja häviää ja uusia syntyy. Työn pysyvyys heikkenee ja vaatimukset kasvavat. Digitalisaatio ja muut globaalit megatrendit muovaavat tulevaisuuden menestyjiä; tulevaisuudessa yritystoimintaa voi syntyä muun muassa nanolääkärin, kaupunkimaanviljelijän, datakaappaukDigitalisaatiota sen asiantuntijan sekä 3D-tulostusinsinöökuvataan teolliseksi rin ydintoimintaan. vallankumoukseksi, joka Digitaalisen maamuuttaa perusteellisesti ilman menestystetuotteet, palvelut, kijäksi muodostuu hyvän johtamisen, tuotantotavat ja huippuosaamisen ja markkinat. yhteisöllisen oppimisen kulttuuri.

Työelämän laatuun, toimintatapojen kehittämiseen ja jaksamiseen liittyvät kysymykset tulevat yhä keskeisemmiksi. Kehityksessä on huomioitava myös tietoturvallisuus. Suomi on riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien turvallisuudesta ja toimivuudesta. Pankit, puhelinoperaattorit, kaikki julkiset palvelut terveydenhoitoa myöden nojaavat tietojärjestelmiin. Valtioneuvoston selonteossa Tuottava ja uudistuva Suomi – digitaalinen agenda vuosille 2011–2020, tuottavan ja uudistuvan Suomen digistrategia painotukset kohdistuvat palveluiden kehittämiseen, kestävään kehitykseen, sisämarkkinoiden toimivuuteen EU:ssa, käyttäjälähtöisyyteen, tietovarantojen vapaaseen hyödynnettävyyteen sekä osaamiseen, saavutettavuuteen ja johtamiseen.

Biotaloudesta uutta talouskasvua Suomi pyrkii kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa ja kestävää taloutta. Suomen runsaiden uusiutuvien luonnonvarojen ansiosta biotalouden rooli kestävän talouden toteuttamisessa on merkittävä. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, jossa tuotteita, palveluita ja energiaa tuotetaan uusiutuvista luonnonvaroista. Metsien kasvava hyödyntäminen on keskiössä biotaloudessa. Biotalous on nähtävä vahvemmin tulevaisuudessa Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perustana. Tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden kotimaisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kasvulla. Uuden liiketoiminnan lisäksi päämäärinä ovat kilpailukykyinen toimintaympäristö, vahva osaamispohja ja biomassojen käytetBiotalous tävyys ja kestävyys. on nähtävä Biotaloutta on edistettävä muun vahvemmin muassa varmistaSuomen kilpailukyvyn malla riskirahoija hyvinvoinnin tuksen saatavuus perustana. biotalouden kasvuyrityksille, kohdentamalla julkista tut-

kimus- ja innovaatiorahoitusta biotalouteen, lisäämällä Suomen tunnettuutta biotalouden edelläkävijänä, viestimällä ulkomaisille toimijoille investointimahdollisuuksista Suomen biotalouteen osana Team Finland -toimintaa sekä rahoittamalla julkisin ja yksityisin varoin biotalouden hankkeita. Myös EU:n kasvustrategiassa biotalouden rooli on tärkeä. EU rahoittaa Horisontti 2020 -ohjelman kautta muun muassa puhdasta energiantuotantoa, kestävää maataloutta ja resurssitehokkuutta.

Cleantech ymmärrettävästi arkeen Cleantech tarkoittaa tuotteita, palveluita ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön. Cleantech-liiketoiminta perustuu energia- ja ympäristöteknologiaan. Suomen cleantech-liiketoiminnan vahvuuksia ovat resurssitehokkuus, bioenergia Cleantechja biopohjaiset tuotteet. innovaatioita Suomen cleantechin strategisen ohjelman voidaan edistää tavoitteena on kasvatselkeyttämällä taa cleantech-yritysten ja nopeuttamalla määrä ja liikevaihtoa, lupaprosesseja. kasvattaa cleantechin kotimarkkinoita, luoda uusia työpaikkoja sekä parantaa Suomen tunnettuutta cleantech-maana. Tavoitteiden toteuttamiseksi edistetään cleantech-investointeja, luodaan demonstraatioympäristöjä ja nostetaan cleantech Suomen maabrändin kärkiteemaksi. Lisäksi kehitetään yritysten toimintaympäristöä huomioimalla cleantech kansainvälisessä vaikuttamisessa, selkeyttämällä ja nopeuttamalla lupaprosesseja, kehittämällä sääntelyä innovaatioita ja niiden käyttöönottoa tukevaksi ja varmistamalla tulevaisuuden osaamispohja tutkimuksella ja koulutuksella.

Luonnonvaroissa käyttämättömiä mahdollisuuksia Suomessa on poikkeuksellisen runsaasti luonnonvaroja. Tärkeitä luonnonvaroja ovat muiden muassa metsät ja vedet. Vesivaroiltaan Suomi on maailman rikkaimpia maita, ja vetemme on puhdasta. Turve- ja kiviainesvaramme ovat runsaat. Ne riittävät jälkipolville ja säilyvät monimuotoisina, jos niitä käytetään ja hoidetaan kestävästi. Lisäksi luonnostamme löytyy paljon erilaisia luonnonvaraisia kala- ja riistalajeja, marjoja ja sieniä. Metsät peittävät suurimman osan maamme pinta-alasta, ja puiden kasvu ylittää reilusti hakkuut. Metsien hallittu käyttö säilyttää talousmetsien monimuotoisuuden ja turvaa puunkasvun. Yhteiskunta on onnistunut luomaan edellytyksiä teollisen puurakentamisen kehitystyölle ja markkinoille. Teollisuus on puolestaan kehittänyt uusia rakentamisen järjestelmiä, teknologioita ja rakentamisen tuoteosia, minkä seurauksena teollinen puurakentaminen on edennyt viime vuosina vahvasti Suomessa. Yhteiskunnan tukitoimet puurakentamisen edistämiseksi ovat perusteltuja osana biotalousstrategiaa ja ilmastomuutoksen vastaista taistelua. Metsän ja puun jalostus ovat biotalousstrategian selkäranka. Rakennusteollisuutta palvelevat puutuoteteollisuuden tuotteet edustavat uusiutuvia, vähähiilisiä materiaaleja, jotka mahdollistavat siirtymisen resurssitehokkaaseen rakentamiseen. Kaivannaisalan tuotteita, metalleja ja mineraaleja, kiviainesta ja rakennuskiviä, tarvitaan nyky-yhteiskunnassa välttämättömien tuotteiden, palvelujen ja infrastruktuurin tuottamiseen. Globaali väestön kasvu, kaupungistuminen ja elintason nousu ovat lisänneet raaka-aineiden kysyntää. Kaivannaisala ja siihen liittyvä jatkojalostus, teknologiateollisuus, tutkimus ja kehitys ovatkin Suomelle merkittävä kasvun mahdollisuus. Suomen on tavoiteltava kaivosteollisuuteen ulkomaisia investointeja. Arktisen alueen, mukaan lukien Pohjois-Suomi, mahdollisuudet energia- ja mineraalivarantojen sekä uusien kuljetusreittien hyödyntämiseksi edellyttävät Suomelta voimakkaita panostuksia. Ilmastonmuutoksen myötä ja jäiden sulaessa näihin luonnonvaroihin on tulevaisuudessa entistä helpompi päästä käsiksi. Useat maat ovat ilmoittaneet halunsa hyödyntää alueen luonnonvaroja. Myös laivaliikenne arktisella alueella lisääntyy uusien meriväylien auetessa. Toisaalta tämä toiminta uhkaa vaarassa olevaa arktista luontoa ja sen lajeja.

ArKTiSEn ALUEEn LUOnnOnVArAnnOT

©Nordr

Valdez ALASKA

CHUKOTKA

LS Finland - NR0837

YUKON

KANADA SAKHA

LUOTEISTERRITORIOT

VENÄJÄ

NUNAVUT

TAIMYR KRASNOYARSK YAMALONENETS

NUNAVIK (QUEBEC)

Urengoi

GRÖNLANTI NENETS

KOMI

LABRADOR

RUOTSI SUOMI

ISLANTI

Pohjoinen napapiiri Valtion/alueen raja

FÄRSAARET

NORJA

Keskimääräinen jään laajuus syyskuussa vuosina 1979–2000 Merijään laajuus syyskuussa 2007

Kaasu-/öljyvarannot ja mahdolliset esiintymät Kaasuntuotanto Öljyntuotanto Tärkeimmät kaivosalueet Pääkaasulinja/pääöljyputki Suunniteltu pääkaasulinja/pääöljyputki

Lähde mukaellen: Nordregio. Kartan datan lähde: Grid-Arendal, ACIA, AMAP, Gaz de France, East European Gas Analysis, NSIDC, United States Geogolical Survey. Analysointi & kartan alkuperäinen suunnittelu: J. Roto/J. Sterling

Rajatuista alueista toiminnallisiin kokonaisuuksiin avi

€ maistraatti

€€€ §

maakunta ELY

€

kunta € € €

€

poliisi §

€

valvira YRITYS

Sääntelyrakenteen on oltava yrittäjyyden elinkaaren vaiheet huomioiva. Kaiken yrityksiä koskevan sääntelyn lähtökohtana tulee olla markkinoiden toimivuuden edistäminen ja oikeudenmukaisten pelisääntöjen luominen. Sääntelymassa on käynyt pienille yrityksille ylivoimaiseksi. EU:ssa on arviolta 20 000 säädöstä. Suomessa pelkkiä lakeja on voimassa lähes 2 000. Sääntelyjärjestelmä vaikuttaa yritysten toimintaan koosta ja toimialasta riippumatta. Pk-yritysbarometrien mukaan lähes puolet työllistämisen esteistä koostuu asioista, joihin vaikutetaan yhteiskunnan päätöksillä. Esteinä korostuvat irtisanomiseen liittyvä riski, työlainsäädäntö ja työehtosopimukset.

73 Tavoitteita • Pienet ensin -periaate tulee ottaa näkökulmaksi ja yritysvaikutusten arviointi työkaluksi kaikkeen päätöksentekoon. • Hallintouudistuksen perusperiaatteita tulee olla luottamus, asiakaslähtöisyys, sujuvat palveluprosessit ja innovatiiviset sekä kustannustehokkaat palveluratkaisut. • Aluehallinnon yksiköiden pitäisi muodostua toiminnallisen yhteyden mukaan. Aluetalous, työssäkäynti, liikennejärjestelmät ja muu infra selkeästi osoittavat oikean toiminnallisen yhteyden. • Valtion paikallis- ja aluehallintovirastojen määrää tulee vähentää niin, että syntyy mahdollisimman kevyt hallinto ja yksinkertaiset hallinnolliset menettelyt. Valtionhallinnon tulee näyttäytyä alueilla yhden luukun periaatteen mukaisesti. Oleellista ei ole, missä palvelu sijaitsee, vaan että se on helposti saatavissa. • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) ja aluehallintovirastojen (AVI) ohjausjärjestelmää on tehostettava ja toimintaa kehitettävä niitä yhdistämällä sekä sääntelyä purkamalla. • Alueiden ja yrittäjien yhdenvertaisuuden on toteuduttava valtionhallinnossa muun muassa lainsäädännön soveltamisessa. Yhdenvertaisuutta voidaan edistää prosessien avoimuudella. Lupaprosessissa kerättävälle datalle on oltava joku peruste: mihin tietoja käytetään ja mihin sitä tarvitaan. Tiedon on oltava kaikkien saatavilla. • Aluekehittämisen foorumit tulee jäsentää selkeämmin. On pohdittava, tulisiko alueen kehittämistyö järkevää keskittää yhteen pöytään, jonka ympärille eri tahot kootaan ja jonka vaikutusvaltaa lisätään. Erilaisten työryhmien ja kokoonpanojen merkitystä alueilla on pystyttävä tarkastelemaan kriittisesti resurssitehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmista. Yrittäjäjärjestön osallisuus päätöksenteossa on välttämätöntä myös tulevaisuudessa. • Julkista rahoitusta on ohjattava nykyistä enemmän pk-yritysten toimintaan, kuten tuotekehitykseen, investointeihin ja viennin edistämiseen. Tämä edistää parhaiten koko Suomen ja sen alueiden kilpailukykyä ja työllisyyttä. • On tehtävä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti rohkeita linjauksia, jotka lisäävät yritysten mahdollisuutta tuottaa palveluita. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee määrätietoisesti edetä kohti raha seuraa asiakasta -mallia. Ensimmäinen askel kohti tavoitetta olisi luoda kansalaisille oikeus saada sote-palveluja palvelusetelillä.

Tulevaisuudessa aluekehittämisen on oltava yrittäjälähtöistä. Sen tavoitteena on oltava alueiden menestysmahdollisuuksien kasvattaminen yritysten toimintaolosuhteita vahvistamalla. Kehittämispanokset tulee kohdentaa yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Näin syntyy uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä, jotka luovat uusia työpaikkoja. Ajattelussa on irrottauduttava perinteisestä maantieteellisesti rajatusta kehittämisestä. Kehittämistyössä aluetta ei saa jatkossa ymmärtää tiukasti rajattuna, hallinnollisiin rakenteisiin nojautuvana maantieteellisenä alueena, vaan erilaisten alueiden muodostamana nauhana tai verkostona. Tulevaisuuden aluekehitystä pitää tarkastella toiminnallisten kokonaisuuksien näkökulmasta. Seuraava kuvasarja havainnollistaa jo hahmotettuja toiminnallisia aluekokonaisuuksia. Lisäksi on monia muita toiminnalliselta pohjalta kehittyviä alueita, kuten Innovatiiviset kaupungit, Pohjoinen kasvukäytävä , Rail Baltica ja AiRRport. Merkittävä esimerkki kasvukäytävästä on E18 eli Eurooppatie 18, joka alkaa Pohjois-Irlannin Craigavonista ja päättyy Venäjän Pietariin. Tie on keskeinen osa Pohjolan kolmion liikennekäytävää. Suomen tavoitteena on rakentaa koko alueellaan oleva osuus E18:sta moottoritietasoiseksi vuoteen 2018 mennessä. E18:lla on rajat ylittävää vaikutusta yritysten sijoittumiseen ja saavutettavuuteen. Toiminnallisia alueita yhdistää yhteinen nimittäjä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi toimiala, elinkeino, osaaminen, markkina-alue, työssäkäyntialue, liikenneyhteydet tai luonnonvarat. Uusien alueiden tunnistamisessa pitää tehdä rohkeita linjauksia. Esimerkiksi muuttoliikettä, suuntautuneisuutta, työssäkäyntialueita ja pendelöintiä analysoimalla voidaan tunnistaa ns. kasvukäytäviä. Kasvukäytävät rakentuvat tyypillisesti kasvukeskuksista, maaseutumaisista kaupungeista ja maaseudusta. Tällaista aluetta kehitettäessä ei voida lähteä ajattelusta, että kaupunkikeskuksen toimet ovat erilaisia kuin maaseudun kehittäminen, vaan lähtökohtana pitää olla kasvukäytävän tavoitteet.

kanSainväliSet kaSvukäYtävät

ARKTINEN

AMERIKKA

POHJOISMAAT ROVANIEMI

UUMAJA SEINÄJOKI

AASIA

JYVÄSKYLÄ

LAPPEENRANTA OSLO

EUROOPPA

TURKU PIETARI

TUKHOLMA TALLINNA

VENÄJÄ

BALTIA

KÖÖPENHAMINA

MOSKOVA

Lähde mukaellen: www.suomenkasvukaytava.fi

Suomen kaSvukäYtäviä Helsingistä Tampereelle ulottuva Suomen kasvukäytävä (ent. Helsinki–Hämeenlinna– Tampere -kasvukäytävä HHT) muodostaa maan merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden. Suomen kasvukäytävän vaikutusalueella asuu jo joka kolmas suomalainen. Kasvukäytävällä pendelöi yli 300 000 henkeä, jotka kuntarajojen lisäksi ylittävät usein maakuntarajoja. Suomen kasvukäytävä muodostaakin yhtenäisen työmarkkina-alueen ja yritysten kannalta yhtenäisen työvoimapoolin. Alueen merkitys kansallisen kasvun ja kilpailukyvyn kivijalkana on kiistaton.

Lähde mukaillen: www.suomenkasvukaytava.fi

7676

YritYSten määrä kunniSSa Yhteensä 283 290 yritystä vuonna 2013, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous.

9 – 126 127 – 153 154 – 270 271 – 762 763 – 2 836 2 837 – 11 582 11 583 – 48 466

Pienemmässä karttakuvassa yritystihentymät.

Lähde: Tilastokeskus

Hallinnon rakenteet uudistettava rohkeasti Hallinnollisilla alueilla tarkoitetaan alueiden kehittämisen yhteydessä perinteisesti kuntia ja niistä muodostettuja kokonaisuuksia. Näitä ovat mm. seutukunnat, maakunnat ja suuralueet. Lisäksi Suomi on jaettu mm. maakuntiin, vaalipiireihin, ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen toimialueisiin sekä viimeisimpänä sote-alueisiin. Suomessa on 317 kuntaa (Manner-Suomi 301 + Ahvenanmaa 16), 18 + 1 maakunnan liittoa, 15 ELY-keskusta, 13 vaalipiiriä ja kuusi aluehallintovirastoa, jotka kuvaavat hallinnon sirpaloitumista. Tulevaisuuden aluekehittämisen tulee irtaantua maantieteellisesti rajatuista alueista. Aluekehityksen näkökulmaa on uudistettava niin, että kehitystyötä ohjaavat alueiden menestystekijöihin perustuvat toiminnalliset kokonaisuudet, avoin data ja resurssitehokkuus. Perinteinen hallintoalueisiin rajautuva aluekehittäminen on haaste kilpailukyvylle, kasvulle ja kehittymiselle. Aluehallintoa on yksinkertaistettava ja hallinnollisia raja-aitoja purettava. Alueiden erilaisuus on tunnistettava ja huomioitava hallinnon rakenteita uudistettaessa. Koska hallinnollisten alueiden rajat piirtyvät usealla eri tavalla, on alueiden selkeä määrittely vaikeaa. Hallinnon ja ohjausjärjestelmien selkiyttäminen on tarpeen. Oleellista on turvata samalla tasaarvoiset yrityspalvelut maan eri osissa. Kunnat ovat siirtäneet joitakin tehtäviä yhteistoimintasopimuksilla alueellisille lautakunnille. Tehtävien Kaupunkijärjestämisestä vastaa keskuksen ja nk. isäntäkunta. Kunnalla saattaa olla usemaaseudun ampi yhteistoiminkehittäminen eivät tasopimus, joissa on voi olla erillään – mukana vaihteleva lähtökohtana pitää joukko kuntia mahdollisesti myös maaolla kasvukäytävän kuntarajat ylittäen. kehittäminen. Seudulliset kehittämisyhtiöt ovat yrityksien kannalta merkityksellisiä toimijoita.

hallinnolliSet alueet ovat keSkenään erikokoiSia

317 kuntaa

18 + 1 maakunnan liittoa

13 vaalipiiriä

6 aluehallintovirastoa

15 ELY-keskusta

317 kuntaa, 18 + 1 maakunnan liittoa, 15 ELY-keskusta, 13 vaalipiiriä ja 6 aluehallintovirastoa. Tulevaisuuden aluekehittämisen tulee irtaantua maantieteellisesti rajatuista alueista.

Tehokas ja vaikuttava aluekehitystoiminta syntyy yhteisen tahdonmuodostuksen kautta poliittisen päätöksenteon, viranomaisten, alueen toimijoiden, yritysten ja tutkimuslaitosten hyvänä yhteistyönä. EU:n rakennerahastovarojen ja kansallisten voimavarojen kohdentaminen aluekehityksen kannalta keskeisiin avainhakkeisiin ja kärkialoihin on välttämätöntä, unohtamatta niitä yrityksiä, jotka työllistävät muuten ja joilla on kasvupotentiaalia. Kaiken julkisen hankerahoituksen kohdentaminen entistä voimakkaammin muun muassa uusien elinkeinojen aikaansaamiseen, elinkelpoisten yritysten omistajanvaihdoksiin ja kasvuhakuiseen yritystoimintaan on välttämätöntä. Yksiselitteisen linjauksen on oltava se, että julkisella rahoituksella saadaan aikaan pysyviä elinkeinopoliittisia vaikutuksia. Vaikuttavuuden ja tuloksien aikaansaamiseksi hallinnon yksinkertaistaminen on välttämätön ja ainoa tavoite.

Kehitys kulkee tavoiteltuun suuntaan, kun yrittäjyyden ja työllistämisen esteitä poistetaan hallintoa yksinkertaistamalla.

81 ympäristölupaprosessi Lupahakemus AVI KUNTA

Kuuluttaminen Lausunnot

AVI KUNTA

Muistutukset ja mielipiteet asianosaiset tai asukkaat

Luvan hakijan kuuleminen Lupaharkinta

AVI KUNTA

Päätös

Mahdollinen täytäntöönpanomääräys

AVI KUNTA

Päätöksestä tiedottaminen ja julkipano

HALLINTO-OIKEUS KORKEIN HALLINTO OIKEUS

Muutoksenhaku

Lainvoimainen päätös

Valvonta ja tarkkailu

Hakijalta peritään käsittelystä maksu. Eduskunta hyväksyi helmikuussa 2015 muutokset, joiden tarkoituksena on sujuvoittaa ja vauhdittaa ympäristö- ja maa-aineslupaprosesseja sekä karsia turhaa lupabyrokratiaa.Uudistukselle on tarvetta sillä Suomessa on ympäristöluvanvaraisia toimintoja on noin 18 000, mikä on kansainvälisesti verrattuna paljon.Uudistuksen myötä ympäristölupien automaattisista määräaikaistarkistuksista luovutaan ja maa-ainesluvan ja ympäristöluvan menettelyt yhdistetään. Uudistuksen arvioidaan vähentävän lupahakemuksia noin 20 prosentilla. Ympäristönsuojelulain uudistaminen jatkuu. Tavoitteena on edelleen karsia lupiin liittyvää sääntelyä ja ottaa käyttöön yksinkertaisempia lupamenettelyjä. Suomen Yrittäjien mielestä ympäristöä tulee jatkossakin suojella järkevällä valvonnalla ja sääntelyllä. Yritystoiminnan tarpeet tulee ottaa tasapainoisesti huomioon ympäristönsuojelun tarpeiden kanssa.

Hallintoa kevennettävä Valtion aluehallintoon tehtiin merkittäviä uudistuksia viimeksi vuoden 2010 alussa. Parhaillaan valmistelussa on valtion keskushallinnon uudistus. Uudistus koostuu viidestä osa-alueesta, joita ovat yhtenäinen valtioneuvoston rakenne, virastorakenne, valtionhallinnon ohjausjärjestelmien kehittäminen, ylimmän johdon virkarakenne sekä valtioneuvoston yhteisen hallintoyksikön perustaminen. Myös aluehallinnon seuraavaa uudistusta valmistellaan. Tässä yhteydessä on tarpeen tarkastella valtion aluehallinnosta vastaavien ELY-keskusten, aluehallintovirastojen, TE-toimistojen ja maistraattien sekä yksittäisten virastojen tarjoamien palveluiden keskittämistä jopa yhdeksi aluevirastoksi. On tärkeää, että valtionhallinnossa mietitään asioinnin helppoutta kaikkien asiakkaiden, erityisesti yritysten ja niiden palvelujen, näkökulmasta. Aluehallinnon uudistusta tulee tarkastella kokonaisuutena, ei pelkästään valtion aluehallinnon uudistuksena.

Valtionhallinnon organisaatiot hallinnon tasoittain

Lähde: Keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys -hanke (VIRSU), Aluehallinnon selvitysryhmän raportti, Valtiovarainministeriön julkaisuja 4/2015

Maakunnat tulee nähdä voimavarana hallinnon päällekkäisyyksiä purettaessa. Olennaisia kysymyksiä yrittäjien kannalta ovat: • Tarvitaanko tehtävissä viranomaisen läsnäoloa? • Voidaanko tehtävät hoitaa virtuaalisesti tai sähköisesti? • Voidaanko tehtäviä vähentää? • Mikä on tehtävien vaikuttavuus? Kaikkein tärkeintä kuitenkin on se, saavatko yritykset tarvitsemansa viranomaispalvelut nopeasti ja kohtuuhintaisesti. Kehitys kulkee tavoiteltuun suuntaan silloin, kun yrittäjyyden ja työllistämisen esteitä poistetaan hallintoa yksinkertaistamalla. Samalla on kuitenkin huolehdittava yritysten tarvitsemien palveluiden saatavuudesta. Palveluiden tarjoamisessa tärkeää ovat luottamus, yrityslähtöisyys ja ketteryys. Innovatiiviset, paikallisesti järkevät ja kustannustehokkaat palveluratkaisut ovat tervetulleita uudistuksia. Alueiden toimijat ovat väsyneitä jatkuviin muutoksiin ja uudistushankkeisiin, jotka eivät lopulta paranna palveluita ja vähennä julkisen sektorin kustannuksia. On tärkeää, että yrittäjäjärjestö on mukana kaikessa alueellisessa vaikuttamistyössä. Erilaisten työryhmien ja kokoonpanojen merkitystä alueilla on kuitenkin pystyttävä tarkastelemaan kriittisesti resurssitehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmista.

Valtion paikallis- ja aluehallintovirastojen määrää tulee vähentää niin, että syntyy mahdollisimman kevyt hallinto ja yksinkertaiset hallinnolliset menettelyt.

Kuntien edustuksellinen aluehallinto elää murrosta Heinäkuussa 2013 voimaan tullut kuntarakennelaki asetti kunnille velvollisuuden selvittää yhdistymistä. Selvitysperusteita olivat palveluiden edellyttämä väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne sekä kunnan taloudellinen tilanne. Enimmillään kuntia on ollut Suomessa vuonna 1940, yhteensä 602. Vuoden 2015 alusta astui voimaan kolme kuntaliitosta. Kuntien lukumäärä Suomessa on nyt 317, joista 16 kuntaa sijaitsee Ahvenanmaalla. Kuntien määrä vähenee edelleen. Samaan aikaan kuntien velvoitteet ovat lisääntyneet koko ajan. Vuonna 1940 tehtäviä oli 40. Tällä hetkellä niitä on reilusti yli 500 ja lisäksi 1000 niistä johtuvaa velvoitetta. Sote-uudistus, valtionosuusuudistus, kuntauudistus ja erilaiset lisävelvoitteet tuovat väistämättä mukanaan sen, että tulevaisuudessa kunnan rooli on erilainen. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot vievät noin 50 prosenttia kuntien rahoista ja hallinnosta. Sote-uudistuksen myötä on perusteltua kysyä, onko kunta enää se sama itsehallinnollinen yksikkö, jota sillä lain mukaan tarkoitetaan. Tämä vaikuttaa väistämättä myös kuntien omaan aluehallintoon ja maakuntien kykyyn kehittää omaa aluettaan. Haasteita on myös edustuksellisuuden toteutumisessa. Valtion aluehallinnon uudistusten ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun yli 50 000 muutosten myötä tullee tarpeelliseksi määrittää nykymuotoi20 001–50 000 sen kuntien aluehallinnon roolia uudelleen.

47 10 001–20 000 136 alle 5 000

82 % Suomen kunnista on alle 20 000 asukkaan kuntia.

kpl

5 000–10 000

asukasta Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan

UUSIA YRITYKSIÄ 2011*

* Uusien yritysten osuus

1 000 henkilöä kohden vuonna 2011, ikäryhmä 15–64 Suomi: Pois lukien säätiöt, taloyhtiöt, kansalaisjärjestöt, viranomaiset, uskonnolliset yhteisöt ja kuntien omistamat yhtiöt Norja: Pois lukien alkutuotanto. Lähde: Tilastokeskukset, Statistiska centralbyrån/ Kasvuanalyysi (Ruotsi). valtakunnanraja maakunnallinen raja

Uudet yritykset 1 000 henkilöä, ikäryhmä 15–64 12,5 > 11,0–12,5 10,0–11,0 9,0–10,0 8,5–9,0 7,0–8,5 5,5–7,0 < 5,5

Pohjoismaiden keskiarvo 10,6

Lähde: Nordregion

Valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa antaa paikallista voimaa Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistustarpeesta vallitsee laaja yksimielisyys. Toistaiseksi uudistus ei ole edennyt muun muassa siksi, että tehdyt lakiesitykset ovat olleet ristiriidassa perustuslain kanssa. Selvää kuitenkin on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen ja rahoituksen uudistustyö jatkuu. Uudistusta ohjaavaksi periaatteeksi on nostettava järjestäjä ja tuottajan erottaminen toisistaan. Järjestämisvastuuta kantavan tahon tulee olla riippumaton tuottajista. On todennäköistä, että uudistuksen myötä järjestämisvastuu keskitetään nykyistä suuremmille tahoille. Palvelujen järjestämisvastuun keskittäminen on usein tarkoittanut palvelujen tuotannon keskittämistä. Tällä on selkeä vaikutus kuntien ja alueiden vetovoimaan. Kun palvelut kaikkoavat, vetovoima vähenee. Vetovoimalla taas on suora vaikutus alueen menestykseen. Julkisen ja yksityisen sektorin vahva kumppanuus palveluiden järjestämisessä ja markkinoiden kehittämisessä sekä avaamisessa tukisi alueiden kehittämistä. Tällä on myös merkittävä työllisyysvaikutus. Sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimii lähes 20 000 yritystä, jotka työllistävät yhteensä 60 000 ihmistä. Menestyvä yritys tuo verotuloja ja työpaikkoja kuntaan. Kotimaiset pk-yritykset ovat ketteriä lähipalveluiden tuottajia kaikkialla Suomessa. Alueiden elinvoimaa voidaan vahvistaa hyödyntämällä valinnanvapautta sote-uudistuksessa. Valinnanvapaus tarkoittaa, että kaikki Kun laatukriteerit täyttäkehittämispanokset vät sote-palvelujen tuottajat asetetaan suunnataan yritysten samalle viivalle toimintaedellytysten ja asiakas saa itse parantamiseen, syntyy valita, kenen paluutta liiketoimintaa, veluja hän käyttää. uusia yrityksiä ja Julkinen rahoitus seuraa asiakasta. uusia työpaikkoja.

Valinnanvapaudesta on tehty suomalaisille, päättäjille ja alan asiantuntijoille lukuisia kyselyjä. Kaikki tulokset tukevat valinnanvapauden hyödyntämistä. On selvää, että alueiden vetovoimaisuuden kannalta valinnanvapausmalliin siirtyminen olisi positiivinen päätös. Tällä hetkellä valinnanvapautta voidaan toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelusetelin avulla. Palvelusetelin perusidea on se, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä antaa kuntalaiselle palvelusetelin, jolla hän voi ostaa tarvitsemansa palvelun. Palveluntuottajia voivat olla yksityiset yritykset, yrittäjät, järjestöt tai säätiöt. Velvoittamalla sote-palvelujen järjestäjä käyttämään palveluseteliä, varmistettaisiin lähipalvelut eri puolilla Suomea sekä tuettaisiin alueiden elinvoimaa ja vetovoimaisuutta.

Valinnanvapaus on yhteinen tahto

72% kansalaisista

66% kuntapäättäjistä

Kansalaisten, kuntapäättäjien ja sote-vaikuttajien mielipiteitä valinnanvapaudesta on selvitetty useissa tutkimuksissa. Tulokset ovat kaikissa tutkimuksissa samansuuntaisia: selkeä enemmistö kannattaa valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

68% sote-vaikuttajista Lähde: Aula Research Oy

välineitä yrittäjälähtöiseen aluekehitykseen

inkaohjelma 2014–2020 www.tekes.fi

0,2 miljardia € Rakennerahasto-ohjelma 2014–2020 www.rakennerahastot.fi

2,6 miljardia €

Maaseutuohjelma 2014–2020 www.maaseutu.fi

8,2 miljardia €

Tavoitteita • Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman vision mukaan maaseutu on vuonna 2020 yritteliäisyyteen ja luovuuteen kannustava hyvä elämisen ympäristö. • Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteena on, että maaseudulla sijaitsevien yritysten määrä kasvaa, niiden kilpailukyky paranee sekä yrittäjien liiketoimintaosaaminen vahvistuu ja uskallus uusiin investointeihin lisääntyy. • Innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä sekä työpaikkoja. • INKA-ohjelmassa kehittäminen ja pilotointi toteutetaan aidoissa kehitysympäristöissä käyttäjien, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä. Kaikilla toimenpiteillä tavoitellaan yritysten viennin kasvattamista. • Suomi saa EU:lta tukea aluekehittämistyöhön kahdesta rakennerahastosta, aluekehitysrahastosta (EAKR) ja sosiaalirahastosta (ESR), yhteensä 1,3 miljardia euroa. Suomi panostaa saman verran ns. vastinrahaa omaan Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahastoohjelmaansa. • Pk-yritysten kasvu, kilpailukyvyn parantaminen sekä osaamisen ja innovaatioiden edistäminen ovat Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto -ohjelman keskeisiä tavoitteita.

Aluekehitystä on toteutettu pitkään erilaisilla ohjelmilla. Esimerkiksi Innovatiiviset kaupungit -ohjelmassa ja EU:n rakennerahastoohjelmissa tehdyt linjaukset ohjaavat resursseja. Tässä ei käsitellä kaikkia ohjelmia, mutta nostetaan esille muutama eri tavoin suomalaisten yrityksien toimintamahdollisuuksia edesauttava ohjelma.

Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman vision mukaan maaseutu on vuonna 2020 yritteliäisyyteen ja luovuuteen kannustava hyvä elämisen ympäristö. Vuosien 2014–2020 kokonaisohjelman lähtökohtana on paikkaperustainen kehittäminen. Paikkaperustaisuus tarkoittaa, että politiikka sekä kehittämistyö tunnistavat paikkojen monimuotoisuuden ja ottavat huomioon erilaisten paikkojen lähtökohdat ja tarpeet. Ohjelmassa maaseutu nähdään erottamattomana osana kansallista menestystä ja yhteiskuntaa. Kokonaisohjelmassa on viisi teemaa: 1. osallisuus ja lähidemokratia 2. asuminen ja palvelut 3. infrastruktuuri ja maankäyttö 4. elinkeinot ja osaaminen 4. ekosysteemipalvelut. Ohjelman tavoitteena on, että maaseudulla sijaitsevien yritysten määrä kasvaa, niiden kilpailukyky paranee sekä yrittäjien liiketoimintaosaaminen vahvistuu ja uskallus uusiin investointeihin lisääntyy. Ohjelma kiinnitMatkailu- ja tää huomiota myös siihen, että elinkeinohoivayrittäjyys rakenne maaseudulla ovat myös maaseudun on palveluvaltaistukasvavia toimialoja. nut. Maaseudun kasvavia toimialoja ovat perinteisemmän maaseutuyrittäjyyden lisäksi matkailu ja hoivayrittäjyys.

Kokonaisohjelman mukaan asiakkaiden valinnanvapauden lisääntymisellä, esimerkiksi palvelusetelin käytön laajenemisella, on positiivinen vaikutus maaseudun palveluihin ja elinvoimaan. Tämä vahvistaa edellytyksiä luoda maaseudullekin toimiva monituottajamalli, jossa palveluja tuotetaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kaiken kaikkiaan maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa korostetaan yritysten, yritteliäisyyden ja yrittäjämäisen asenteen merkitystä maaseudun elinvoimaisuudessa ja sen kehittämisessä. Kokonaisohjelma tarjoaa toimivan väylän yrittäjävetoisen aluekehityksen vahvistamiselle, ja alueiden kannattaa hyödyntää sen tarjoamat työkalut tehokkaasti.

Innovatiiviset kaupungit -ohjelma Innovatiiviset kaupungit -ohjelma eli INKA on askel alueiden menestystekijät tunnistavaan aluekehittämiseen. INKA-ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä sekä työpaikkoja. Tavoitteet saavutetaan tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiiviillä paikallisella yhteistyöllä ja voimavarojen koonnilla. Kehittäminen ja pilotointi toteutetaan aidoissa keOikeilla hitysympäristöissä strategisilla käyttäjien, yritysten valinnoilla ja julkisen sektorin vaikutetaan yhteistyönä. Edelläkävijämarkkinoiden konkreettisesti luomiseksi kaupunalueen kien odotetaan lisäämenestymiseen. vän myös innovatiivisten julkisten hankintojen käyttöä. Kaikilla toimenpiteillä tavoitellaan yritysten viennin kasvattamista.

Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt ohjelmaan viisi kansallista teemaa ja niiden vetovastuussa olevat kaupunkiseudut. Kumppaneiksi on hyväksytty seitsemän muuta kaupunkiseutua. Vetovastuussa olevat keskittymät on lihavoitu: • Biotalous: Joensuu, Jyväskylä ja Seinäjoki • Kestävät energiaratkaisut: Vaasa, Lappeenranta ja Pori • Tulevaisuuden terveys: Oulu, Kuopio, Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku • Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus: Tampere, Lahti, Oulu, pääkaupunkiseutu ja Turku • Kyberturvallisuus: Jyväskylä • Tekes on jakanut kaksi palkintoa parhaiten INKA-ohjelman tavoitteita toteuttaneille tahoille:

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

Kuopio

Seinäjoki

Pääkaupunkiseutu tulevaisuuden terveys Oulu Turku

Tampere

biotalous Joensuu Jyväskylä

kyberturvallisuus Jyväskylä Oulu

Pori kestävät energiaratkaisut Vaasa Lappeenranta

Pääkaupunkiseutu

älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampere

Turku

Lahti Lähde: Tekes

• Oulun kaupunki palkittiin parhaana innovatiivisten ratkaisujen edistäjänä ja julkisten hankintojen kehittäjänä. Oulu on tehnyt pitkäjänteistä työtä innovatiivisten julkisten hankintojen ja ratkaisujen kehittäjänä. Kaupungin strategiassa on määritelty, että vuonna 2020 kaupungin hankinnoista tehdään 20 prosenttia käyttäen fiksuja ja innovatiivisia menettelyjä. • Älykkään sähköverkon pilottihanke Sundom Smart Grid Vaasan Sundomissa palkittiin parhaiten käynnistyneenä hankkeena. Älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle alueen kotitalouksissa. Nämä esimerkit ovat osoituksia siitä, että oikeilla strategisilla valinnoilla vaikutetaan konkreettisesti alueen menestymiseen.

Suomen EU-rakennerahasto-ohjelma 2014–2020 Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla eli koheesiopolitiikalla tavoitellaan jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä alueiden välisten kehityserojen vähentämistä. Suomi saa tukea aluekehittämistyöhön kahdesta rakennerahastosta, aluekehitysrahastosta (EAKR) ja sosiaalirahastosta (ESR), yhteensä 1,3 miljardia euroa. Suomi itse laittaa saman verran ns. vastinrahaa omaan Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelmaansa. Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa ja 13 erityistavoitetta. Kaikkien hankkeiden tulee toteuttaa jotakin näistä erityistavoitteista. Edelliseen ohjelmakauteen (2007–2013) verrattuna EU:n rahoitusosuus on pienentynyt 0,4 miljardia euroa. Uudella rakennerahastokaudella tavoitellaan sekä uusien yrityksen syntymistä että olemassa oleville uutta liiketoimintaa, liikevaihdon ja henkilöstön lisäystä sekä osallistumista tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Suomen Yrittäjät uskoo, että kun kohdistetaan rahoitus mahdollisimman suoraan yritysten toimintaympäristöön vaikuttaviin hankkeisiin, ei rahoituksen vähentyminen ole este saavuttaa hyviä tuloksia. Hankekausi on nähtävä ennen kaikkea mahdollistajana, jossa yksinkertaistetut kustannusmallit, 30 prosentin ennakkorahoitusmahdollisuus ja 90 vuorokauden maksatuslupaus ovat luvattuja helpotuksia hankehallinnointiin. Yrittäjiä on vahva ennakkokä-

sitys, että hanketoiminta on hankalaa ja rahoitukseen sisältyy liikaa rajaavia ehtoja. On välttämätöntä panostaa yrityksille kohdennettuun markkinointiviestintään. Julkista rahoitusta tulisi jatkossa kohdentaa enemmän laajoihin alueiden välisiin ja valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin. Kehittämishankkeina tulisi voida rahoittaa myös kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä teemoittaisia väylähankkeita. Yritystukien painopistettä pitäisi siirtää investointien rahoittamiseen. Kehittämishankkeilla on vaikutusta vain silloin, kun ne ovat yrityslähtöisiä. Kaikilla pk-yrityksillä ei ole resursseja hallinnoida hankkeita, vaan sen roolin voisivat ottaa esimerkiksi kehittämisyhtiöt, korkeakoulut tai edelläkävijäyritykset. Jokaiseen kehityshankkeeseen tulee ottaa mukaan pk-yritys (mielellään alle 10 henkilön yritys) tai toimialan yritys, jonka liiketoimintaan kehitystyöllä on suora yhteys. Seudulliset kehittämisyhtiöt auttavat palveluillaan ja osaamisellaan yrityksiä kehittämään toimintaansa ja parantamaan kilpailukykyään kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Suomen Yrittäjät teettää joka toinen vuosi Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn, jossa arvioidaan muun muassa seudullisten kehittämisyhtiöiden tai vastaavien toimintaa. Viimeisimmässä kyselyssä kokonaisarvosana oli 6,7. Tyydyttävää arvosanaa selittää se, että kehittämisyhtiöiden toiminta ei ole riittävän tunnettua yrityksissä. Suomen Yrittäjät on jo esittänyt suosituksina, että ajankohtaisen tiedon välittämistä yritysten ja toimijoiden välillä parannetaan, yrittäjiä valitaan seudullisten kehittämisyhtiöiden hallituksiin ja kehittämisyhtiö kartoittaa vuosittain erityisesti mikroyrityksien osaamis-, investointi- ja kehittämistarpeet.

Kehityshankkeisiin tulee jo suunnitteluvaiheessa ottaa mukaan yritys, jonka liiketoimintaan kehitystyöllä on suora yhteys.

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelman

toimintalinjat ja erityistavoitteet

Rahoitus/miljoonaa € Toimintalinjat

TL 1

EAKR

ESR

Pk-yritystoiminnan tukeminen

Kansallinen

Yhteensä

328,4

656,8

434,8

869,6

233,7

467,4

164,1

328,2

99,5

199,0

-- Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) -- Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen -- Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen TL 2

Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen -- Tutkimus-, osaamis- ja innovaatio- keskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta -- Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen -- Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

TL 3

Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus -- Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen -- Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen -- Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen

TL 4

Koulutus, ammattitaito ja welinikäinen oppiminen -- Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasaarvoa tukevien palveluiden parantaminen -- Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

TL 5

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta -- Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

TL 6

Tekninen tuki

23,6

47,2

TL 7

Tekninen tuki

15,4

30,8

yhteensä 2,6 miljardia € Lähde: www.rakennerahastot.fi

Miten haen rahoitusta? Suunnittele hanke.

Hakuajat ja oman alueen rahoitusasiantuntijat löytyvät osoitteesta www.rakennerahastot.fi. Hakijan on hyvä olla jo suunnitteluvaiheessa yhteydessä rahoittavaan viranomaiseen laadukkaan ja ohjelmaasiakirjan mukaisen hakemuksen tekemiseksi.

Hakija jättää hakemuksen EURA 2014 –järjestelmässä www.eura2014.fi hakuilmoituksessa annettuun määräaikaan mennessä. Hakemus jätetään käsittelyyn verohallinnon Katso-tunnuksia käyttäen. Hakemusta ei tarvitse tulostaa ja toimittaa rahoittavalle viranomaiselle erikseen allekirjoitettuna. Tarvittavat liitteet toimitetaan sähköisesti EURA 2014 -järjestelmän kautta. Yhteishankkeessa vain päätoteuttaja käyttää EURA 2014 -järjestelmää.

Rahoittava viranomainen arvioi ja pisteyttää hakemuksen. Rahoittavan viranomaisen edustaja (valmistelija) voi pyytää tarkennuksia ja lisätietoja hakijalta mm. varmistaakseen, että hankkeen kustannusarvio on kohtuullinen, muut rahoittajat ovat sitoutuneet omiin osuuksiinsa ja yhteistyösopimukset on laadittu.

Rahoittavan yksikön päällikkö hyväksyy tai hylkää rahoituspäätöksen valmistelijan esityksestä.

Hankkeen käynnistyttyä rahoittava viranomainen kutsuu tuensaajan aloituspalaveriin, jossa käydään läpi rahoituksen ehdot. Rahoittava viranomainen neuvoo ja ohjaa hankkeen toimenpanon käynnistymisessä ja toteuttamisessa koko hankkeen elinkaaren ajan. Jos hankkeen toteuttamisen aikana herää kysyttävää tai jokin asia on jäänyt epäselväksi, kannattaa ottaa hyvissä ajoin yhteyttä rahoittavaan viranomaiseen.

• Pk-yritykset voivat saada rahoitusta

-- uusien yritysten käynnistymiseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen -- liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen -- kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistäviin pk-yritysten investointeihin ja kehittämishankkeisiin -- yritysklustereiden, yritysverkostojen ja muiden yritysten yhteistyömuotojen kehittämiseen -- pk-yritystoimintaa tukeviin liikenne- ja logistiikkayhteyksiin sekä älyliikenneratkaisuihin.

• Pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot voivat saada rahoitusta

-- uusien vähähiilisyyttä edistävien yritysten käynnistymiseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen -- kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistäviin pk-yritysten vähähiilisyyttä tukeviin investointeihin ja kehittämishankkeisiin -- materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukeviin yritysverkostoihin ja muihin yritysten yhteistyömuotoihin -- vähähiilisten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, kaupallistamiseen ja uuden teknologian käyttöönottoon -- vähähiilisten liikennejärjestelmien ja liikkumismuotojen sekä asumisen energiatehokkuuden, innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen.

• Pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ja kunnat voivat saada rahoitusta

tiivistelm채: Askeleet alueiden menestykseen 8

5 4

5 0 3 0 1

Tiivistelmään on koottu keskeisiä päälinjoja, joiden avulla Suomen Yrittäjät uskoo alueiden menestyvän.

Yrittämisen olosuhteet kuntoon

Työpaikkojen turvaaminen. Yrittäjyyden yleisten toimintaedellytyksien parantaminen edellytys koko maan elinvoimalle on suurin muutosvoima. Erityisen merkityksellistä se on alueilla ja alueilla, joissa olosuhteet ovat muuta maata heikommat. Työpaikkojen turvaaminen on tärkeää siellä, missä työn kysyntä on muuta maata vähäisempää. Kaikilla alueilla ei ole mahdollisuuksia yleisesti sovittuihin palkankorotuksiin. Siksi tarvitaan paikallista sopimista. Oman alueen elinvoiman ja työpaikkojen turvaamiseksi. Työvoimakustannusten nousua ei yhtä helposti pystytä siirtämään hintoihin kuten siellä, missä kysyntä on vahvaa. Oleellista on kuitenkin se, että yrittäjyyden toimintaedellytyksien parantaminen on nostettava kaikkien toimijoiden tekemän aluekehitystyön kärkiteemaksi.

Globalisaatio on mahdollisuus kasvuun

Maailma on pienempi kuin ennen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Se mitä tapahtuu New Yorkissa vaikuttaa lopulta myös Helsingissä ja Kainuussa. Alueiden menestys pohjautuu globaalien trendien sovittamiseen omaan toimintaympäristöön. Osa yrityksistä syntyy suoraan kansainväliseksi – sijainnista riippumatta. Kansallisen aluepolitiikan ja aluekehitystyön pitää tukea alueita omien tulevaisuuden vahvuuksien löytämisessä, ei vanhan säilyttämisessä.

Metropolialueesta veturi globaaliin kilpailuun

Vastuuta koko maan puolesta. Metropolialueen rooli Suomen veturina on tunnustettava, ja sille on annettava tarvittava asema ja työkalut. Alueen on kilpailtava muiden metropolien– ei maan sisällä – kanssa Suomeen saatavista investoinneista, osaajista ja yrityksistä. Menestyvä metropolialue pystyy parhaimmillaan tukemaan koko Suomen kilpailukyvyn ja menestyksen parantamista.

Kasvukäytävät ovat väylä alueiden menestykseen

Valintoja yli rajojen. Suomesta on tunnistettava kasvukäytävät, joilla on merkitystä usean alueen, maaseudun ja kaupunkikeskusten menestymiseen. Alueiden on yhdessä nostettava rajat ylittävät kasvukäytävät aluekehityksen kärjiksi. Hallinnolliset rajat eivät määritä menestystä.

Julkisista hankinnoista voimaa aluetalouteen

Yli 20 miljardin euron kysymys. Julkisilla hankinnoilla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Julkisen sektorin tehtäväksi on annettava markkinoiden kehittäminen, innovaatioiden edistäminen sekä alueen yritysten elinvoimaisuuden vahvistaminen julkisten hankintojen avulla. Tavarahankintojen lisäksi yritykset tulee hyväksyä laajemmin mukaan julkisten palvelujentuotantoon.

Valtionhallinto yhdelle luukulle

Helppoa ja nykyaikaista palvelua. Valtion paikallis- ja aluehallintovirastojen määrää tulee vähentää. Päämääränä pitää olla mahdollisimman kevyt hallinto ja yksinkertaiset hallinnolliset menettelyt. Julkisen hallinnon tulee näyttäytyä alueilla yhden luukun periaatteen mukaisesti. Oleellista ei ole, missä palvelu sijaitsee, vaan että se on helposti saatavissa. Uudistuksen yhteydessä myös prosessit tulee läpivalaista ja järkiperäistää sekä hyödyntää digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet.

Liikenne yhdistää alueet ja sen toimijat

7 100

Saavutettavuus määrittää menestyksen. Lähivuosina tulee panostaa ensisijaisesti teiden ja rautateiden kunnonparantamiseen ja ylläpitoon. Etelän ja pohjoisen välisen liikenteen lisäksi myös poikittainen liikenne on otettava huomioon. Uudet suuret kehittämisinvestoinnit vaativat entistä tarkempaa arviointia. On priorisoitava niitä investointeja, joista on kansallista hyötyä. Liikennettä tulee kehittää palveluna, joka vahvistaa Suomen ja kasvukäytävien kilpailukykyä.

101

Toimivat yritysmarkkinat varmistavat alueellisen elinvoiman

Omistajia elinkelpoisille yrittäjille. Alueellisen yritystoiminnan kehittämisen ytimessä ovat aloittavat yritykset, omistajanvaihdokset sekä kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset. Omistajanvaihdos tulee nähdä vaihtoehtona uudelle yritykselle tai se voi olla sysäys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Toimivat, dynaamiset omistajanvaihdos- eli yritysmarkkinat varmistavat sen, että osaamista ja omaisuutta ei hukata eikä alueellista vireyttä vaaranneta.

Yrittäjyys kasvaa osaamisesta

Enemmän uusia yrittäjiä koko maassa. Yrittäjyyskasvatuksessa ja -koulutuksessa painotus tulee keskittyä kolmeen asiaan: yrittäjyysstrategioita laadittaessa oppilaitostenyrittäjyystoiminnan tulee fokusoitua uuden yrittäjyyden synnyttämiseen, yrittäjien osaamisen kehittämiseen ja yritysten uudistumisja kilpailukyvyn lisäämiseen. Erityyppisten alueiden osaamisen vahvistamiseksi tulee luoda uusia oppimisen välineitä, kuten esimerkiksi Suomen Yrittäjien esittämä koulutussopimus.

Yritysvaikutusten arviointi automaattiseksi osaksi kaikkea päätöksentekoa

Yritykset luovat elinvoiman. Jokaisessa kunnassa ja jokaisella alueella tehdään yritykseen vaikuttavia päätöksiä. Ne vaikuttavat joko suoraan tai epäsuorasti yritysten toimintaedellytyksiin eli mahdollisuuksiin menestyä. Yritysvaikutusten arviointi tulee ottaa automaattisesti kiinteäksi osaksi kaikkea päätöksentekoa. Tämä Suomen Yrittäjät ei tarkoita, että päähaluaa vahvistaa töksiä tehtäisiin yriyrittäjävetoista tysten ehdoilla, vaan, että yhteiskunta tiealuekehitystä. dostaa yritysten merkityksen hyvinvoinnin rakentajina.

KUNNAT & YRITTÄJYYS Yrittäjämyönteisen kuntavaikuttamisen tueksi tarjoamme: 1. www.yrittajat.fi/kunta. Tietoa ja työkaluja elinkeinopolitiikan ja kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseen. 2. Kuntavaikuttaja-uutiskirje. Elinkeinopolitiikan sekä yrittäjien ja kuntien yhteistyön ajankohtaiskatsaus. Lähetetään kuusi kertaa vuodessa. 3. Kunnallisjohdon seminaari. Kunta-alan huippuseminaari kokoaan yhteen lähes tuhat kuntapäättäjää ja yrittäjävaikuttajaa. 4. Elinkeinopolitiikan työkirja. Käytännönläheinen työkirja oman kunnan elinkeinopoliittisen työn kehittämiseksi. 5. Koulutus ja tuki. Aluejärjestöjen ja Suomen Yrittäjien asiantuntijat ovat käytettävissä asiantuntija-apuna kuntien ja yrittäjäjärjestöjen tilaisuuksissa. 6. Edunvalvonta. Toimimme useissa ministeriöiden työryhmissä, joissa pyrimme vaikuttamaan virkamiehiin ja päättäjiin.

#yrittäjät www.yrittajat.fi/kunta

102

103