Suomen Yrittäjät - toiminnan vuosi 2013

Suomen Yritt채j채t Toiminnan vuosi 2013

Sisällys

3

Suomen Yrittäjien 18. toimintavuosi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Suomen Yrittäjät keskittyi neljään painopisteeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Vaisu talouskehitys korosti kilpailukyvyn merkitystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Tutkimuksilla lisää tietoa yrittäjyydestä ja sen vaikutuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10 Yritysverouudistusten vuosi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12 Työelämä ja sosiaaliturva – yrittäjän arkea . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14 Yritysten sääntely-ympäristössä ja yrityslainsäädännössä riitti työtä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18 Koulutuspolitiikkaa yrittäjyyden tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22 Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa yritysten näkökulmasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24 Liikennepolitiikkaa 2013 – maakuntakenttien puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 EU-edunvalvontaa yrittäjyyden hyväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .26 Yritysten kansainvälistyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Kunnallinen ja alueellinen elinkeinopolitiikka – isoja avauksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .28 Järjestötoiminta – uutuutena opiskelijajäsenyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29 Jäsenpalveluita parannettiin entisestään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30 Työpaikka yli 60:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .31 Viestintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32 Suomen Yrittäjien Sypoint Oy tuottaa palveluita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .33

Suomen Yrittäjät on maan kattavin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät toimii 400 paikallisyhdistyksen ja 4 0 00 luottamushenkilön voimin jokaisessa Suomen kunnassa. Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustoissa vaikuttaa 2 020 yrittäjävaltuutettua. Suomen Yrittäjiin kuuluu 116 000 yritystä.

4

Suomen Yrittäjien 18. toimintavuosi On jälleen ilo kiittää jäsenyrittäjiä, luottamus- ja toimihenkilöitä ja keskeisiä sidosryhmiä yrittäjyyden hyväksi vuonna 2013 tekemästänne työstä.

Edunvalvontaa – yrittäjän asialla Tapahtumia yrittäjyyden puolesta Markkinointia ja viestintää

Heikko talouskehitys jatkui ja johti vuoden kokonaistuotannon supistumiseen.

Vaatimaton kysyntä, yrityslaskujen pidentyneet maksuajat ja pankkirahoituksen saatavuuden vaikeutuminen vaikuttivat maksuvalmiusongelmien kasvuun.

Yritysten luottohäiriömerkinnät lisääntyivät tuntuvasti.

Paremmista talouden näkymistä alkoi kuitenkin näkyä merkkejä. Muun muassa syksyn Pk-yritysbarometrissa oli varovaisen toiveikkaita sävyjä.

Talouspoliittisessa keskustelussa vakiintui käsitys, että Suomella on julkisen talouden tasapaino-ongelman lisäksi merkittävä kilpailukykyongelma. Suomen Yrittäjät toi tätä viestiä omalta osaltaan julkiseen keskusteluun, jotta päätöksentekijät ryhtyisivät tarvittaviin, kilpailukykyä parantaviin toimiin. Helmikuussa pitämässään ohjelmansa puolivälitarkastelussa maan hallitus pyrkikin rakentamaan uusia kasvun eväitä veropolitiikan avulla. Siihen tähtäsi hallituksen yhteisö- ja osinkoveron uudista-

mispäätös. Yhteisöveroa laskettiin tuntuvasti, 4,5 yksiköllä 20 prosenttiin. Samalla kuitenkin luovuttiin yhteen kertaan verotetun osingon mahdollisuudesta ja säädettiin huojennusalueelle 7 prosentin osinkovero.

Yhteisöverouudistus ei koskenut toiminimiyrittäjien ja henkilöyhtiöiden verotusta. Olemme vaatineet kyseisten yrittäjien verotuksen kannustavuuden parantamista. Vaikka vaatimuksemme sai vastakaikua poliittisessa kentässä, muutosta ei ole vielä toteutettu.

Hallitus päätti elokuussa nk. rakennepoliittisesta ohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Rakennepoliittisessa ohjelmassa oli useita SY:n esillä pitämiä elementtejä, kuten kuntien tehtävien karsiminen, kuntia velvoittavien normien vähentäminen ja väljentäminen sekä useita työn tarjontaa parantavia toimia. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutuminen jäi kuitenkin epävarmaksi,

sillä suuri osa ohjelmasta oli vielä poliittisten aikomusten tasolla tai ne vaativat merkittävää jatkovalmistelua.

Edellä mainittujen lisäksi jäsenyrittäjälle tärkeitä asioita eteni: elinkeinonharjoittajan uuden alun helpottaminen velkajärjestelylainsäädäntöä uudistamalla, kauppakeskusyrittäjän vapaapäiväoikeutta koskevan hallituksen esityksen antaminen ja eduskunnan enemmistön tuki yrityslaskujen ylipitkien maksuaikojen suitsimiseksi uudella lainsäädännöllä.

Merkittävimpänä takaiskuna voidaan pitää EY-tuomioistuimen ratkaisuun perustuvaa vuosilomalain muutosta, joka antaa oikeuden siirtää vuosilomaa myöhemmin pidettäväksi vuosiloman aikana ilmenneen sairauden verran. Vastustimme lainmuutosta voimakkaasti, mutta vaatimaamme muutosta hallituksen esitykseen ei tehty vedoten mm. tuomioistuimen päätöksen velvoittavuuteen.

Syksyllä toteutettiin yhdessä aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten kanssa onnistunut valtuustot koolle -operaa-

5 tio. Yli 200 kunnassa Valtuustot kokoontuivat käsittelemään yrittäjyyteen liittyviä asioita ja sitoutuivat huomiomaan yrittäjyyden päätöksenteossaan.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt solmivat työllisyys- ja kasvusopimukseksi nimetyn keskitetyn tulopoliittisen ratkaisun. Ratkaisun palkkalinja oli maltillinen. Suhtauduimme työllisyys- ja kasvusopimukseen kuitenkin kokonaisuutena kriittisesti, koska se ei edistänyt tarvittavia työmarkkinoiden rakennemuutoksia.

Huono taloustilanne vaikutti järjestön jäsenkehitykseen, sillä yritysten lopettamiset näkyivät myös jäsenpoistumassa aiempaa selvemmin. Järjestöpoliittiset päätökset pois lukien jäsenmäärä kuitenkin kasvoi hiukan. Suurin jäsenpotentiaali on edelleen isoissa kaupungeissa, kun taas monella pienellä paikkakunnalla järjestäytymisaste on niin korkea, että merkittävää kasvua ei voi enää odottaa.

Mikko Simolinna puheenjohtaja

Jussi Järventaus toimitusjohtaja

6

Suomen Yrittäjät keskittyi neljään painopisteeseen

1

Korostimme yrittäjyyden merkitystä talouden kasvulle ja uudistumiselle velkakriisitilanteessa.

2

• Yrittäjyyden merkitys ymmärretään yhä paremmin.

Nostimme esiin suomalaisen työmarkkinamallin kehittämistarpeita.

• Hallitus lupasi rakennelinjauksissaan selvittää työlakien muutostarpeet paikallisen sopimisen edistämiseksi. Asia kuitenkin jätettiin työmarkkinajärjestöjen keskinäisen valmisteluun.

• Työllisyys- ja kasvusopimuksessa suositeltiin liitoille sopeutuskeinojen sallimista työehtosopimuksissa yrityksen joutuessa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Kirjauksia ei sopimuksiin kuitenkaan tullut.

31.12.2012

1.1.2013

Suomen Yrittäjien järjestötunnuksen suunnitteli professori Kyösti Varis 1996.

Uudistunut järjestötunnus ja visuaalinen ilme julkistettiin vuodenvaihteessa.

• Ilmeen uudistuksen yhteydessä haluttiin säilyttää Y-logo, mutta sitä muokattiin hieman vastaamaan nykyvaatimuksia.

• Uusi ilme yhdisti aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset kattojärjestöön ja vahvisti viestiä vahvasta järjestötoimijasta.

• Lisäksi loimme toimialajärjestöillemme oman tunnuksen.

Suomen Yrittäjissä vuoden alussa

116 000

jäsenyritystä

joista 55 000 työnantajayritystä, joissa yli 500 000 palkansaajaa.

Edunvalvontaa – yrittäjän asialla Tapahtumia yrittäjyyden puolesta Markkinointia ja viestintää

Facebook 8 258 tykkääjää Twitter lähes 1 600 seuraajaa 1.1. Yrittajat.fi -sivuston uusi ulkoasu julkaistiin

TAMMIKUU

Uudistuneet verkkosivut palvelevat yrittäjiä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita nyt entistä paremmin.

Yrittäjyysuutiset ovat esillä nopeammin ja selkeämmin, ja arvokkaan yrittäjyystiedon löytää helpommin.

Valtakunnalliset jäsenetuyhteistyökumppanit: Fennia, Tallink Silja Oy, Elisa Oyj, Fonecta Oy, Vetonaula Oy, Teboil Oy Ab, Neste Oil, Autotalo Laakkonen Oy, Europcar Oy, Viking Line, Best Western Hotels Finland, Restel Hotel Group, Holiday Club Resorts Oy, Skapat Oy, Eilakaisla ja Itella Oyj.

7

3

4

Vahvistimme yrittäjien asemaa kuntauudistuksessa ja erityisesti palvelumarkkinoilla ja hankinnoissa.

Kehitimme Suomen Yrittäjiä palvelujärjestönä.

• Palvelustrategiakirjaus on tulossa kuntalakiin.

• Neuvontapalveluun otettiin yhteyttä yli 50 000 kertaa.

• Torjuttiin kuntalain kirjaus valtakunnallisesta yhteishankintayksiköstä.

• Käynnistettiin omistajavaihdospalvelu.

• 240 kunnassa järjestettiin Valtuustot koolle -tilaisuus Yrittäjän päivänä 5.9.

• Avattiin Synergia-palvelu.

• Vaikutettiin EU-direktiiviuudistukseen mm. siten, että velvoite hankintojen jakamiseksi hyväksyttiin.

• Julkaistiin oppaat paikallisyhdistystoiminnasta ja nuorten yrittäjien toiminnasta.

• Turvattiin Suomen Yrittäjien edustus hankintalain kokonaisuudistuksessa.

• Perustettiin uusi ruotsinkielinen lehti Foretagare i Finland.

• Julkaistiin kuntien tehtävistä ja tuottavuudesta kaksi asiakirjaa, joilla on ollut vaikutusta julkiseen keskusteluun ja jotka näyivät hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa.

• Uudistettiin verkkosivuja.

• Ylitettiin sosiaalisen median seuraajatavoitteet.

23.1. Suomen Yrittäjät ehdotti

järeitä kilpailukykyä vahvistavia

hallituksen puolivälitarkasteluun

22.1. Suomen Yrittäjien hallituksen kokouksessa vieraili valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen.

1) Yrityskohtaisella sopimisella kohti parempaa tuottavuutta ja vahvempaa työllisyyttä.

2) Rakennemuutos verotukseen myöhentämällä yritykseen jäävän tulon verotusta.

3) Ammatissa oppimista kehitettävä, jotta nuoret työllistyisivät paremmin.

25.1. Vanhemmuuden kulut ovat kaikkien asia Suomen Yrittäjänaisten kansalaisaloite vanhemmuuden kustannuksista sai monta isoa järjestöä taakseen heti alkumetreillä. Sitä tukivat mm. Naisjärjestöjen Keskusliitto sekä Suomen Yrittäjät ja Akavan Erityisalat.

Yrittäjien kannustava verotus on jokaisen asia!

18.1. Yrittäjäinfo 1/2013

24.1. Yrittäjäsanomat 1/13

Perintälain uudistuksessa lisää suojaa yrittäjille

Tarjonta romahtaa

Velkojen perintään liittyvät säännökset muuttuvat maaliskuun puolivälissä joiltain osin. Uudistuksilla tavoitellaan hyvän perintätavan noudattamisen tehostamista sekä ehkäistään kohtuuttomien suurten perintäkulujen perimistä.

Julkisten hankintojen kansallisten kynnysarvojen nostamisella on dramaattiset vaikutukset. SY esittää parempaa mallia. Kynnysarvojen korottaminen suosii isoja yrityksiä. Pienet putoavat pelistä.

8

Vaisu talouskehitys korosti kilpailukyvyn merkitystä Pk-yritysten ansiosta työllisyys säilyi hyvänä, vaikka talouskehitys jäi vaisuksi. Pankkien sääntely kiristyi, mikä tiukensi yritysrahoituksen saatavuutta.

Vuoden talouskehitys jäi poikkeuksellisen vaisuksi Suomessa, vaikka kansainvälisessä taloudessa nähtiin jo hienoista positiivista virettä. Työllisyys säilyi olosuhteisiin nähden kohtuullisena – suurelta osin pienten ja keskisuurten yritysten ansiosta.

Julkinen keskustelu Suomen talouden kilpailukyvyn heikkenemisestä jatkui. Kyse on taloutemme suorituskyvyn jatkuvasta, asteittaisesta rapautumisesta. Suhteellisilla yksikkötyökustannuksil-

la mitaten Suomen kilpailukyky heikkeni edelleen.

Nykyiset toimet eivät riitä korjaamaan kilpailukykyä, sillä suomalaiset työkustannukset ovat karanneet kauas kilpailijamaiden yläpuolelle ja tuottavuudessa on jääty jälkeen.

Jotta talous pääsisi kasvuun ja kestävyysvajetta saataisiin kurotuksi umpeen, hallitus sopi vuonna 2013 rakenneuudistusohjelmasta. Konkreettisia ratkaisuja ei saatu.

Vaikutimme pitkäjänteisen yritysrahoituksen puolesta Euroopan keskuspankin toimet vakauttivat euroalueen rahoitusmarkkinoita vuoden 2012 loppupuolella. EKP jatkoi tätä alentamalla ohjauskorkonsa ennätysmäisen matalaksi 0,25 prosenttiin.

Pk-yritysten rahoituksen saaminen vaikeutui, kun pankkien vakavaraisuusvaatimusten ja oman pääoman laadun kansainvälinen sääntely etenivät. Yrityskohtainen hajonta uusien luottojen eh-

11.2. Pk-yritysbarometri, kevät

3.—5.2. Puheenjohtajien neuvottelupäivät Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten luottamushenkilöt kokoontuivat kiteyttämään tulevan vuoden toiminnan painopistealueita.

Tilaisuudessa huomioitiin perinteikkäästi myös vuoden 2012 mallikkaimmat paikallisyhdistykset ja toimialajärjestö.

Yrittäjien mielestä valtiontalouden tasapainotuksessa pitää keskittyä säästöihin.

Pk-yritysbar ometri kevät 2013

Sekä veronkorotuksilla että menosäästöillä 39 % Menosäästöillä 58 % Veronkorotuksilla 3%

Edunvalvontaa – yrittäjän asialla Tapahtumia yrittäjyyden puolesta Markkinointia ja viestintää

HELMIKUU

14.2. Yrittäjä 1/13

9 doissa ja marginaaleissa jatkoi kasvuaan. Erittäin matalat markkinakorot heikensivät pankkien perusliiketoiminnan kannattavuutta, mikä heijastui pankkien hinnoitteluun, riskinottoon ja asiakasvalintaan.

Selvitimme pankkien yritysluottopolitiikan muutoksia kyselyillä, teimme tiivistä yhteistyötä rahoitusalan edunvalvojien kanssa, pidimme asiaa esillä julkisuudessa ja viestitimme pankeille pitkäjänteisen ja joustavan yritysrahoituksen merkitystä koko talouden kehityksessä.

Pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen turvaamiseksi käynnistimme pitkän aikavälin vaikuttamisyhteistyön. Tavoitteena on vaikuttaa eurooppalaiseen pankkisääntelyyn ja sen kansalliseen täytäntöönpanoon. Lisäksi pyritään vaikuttamaan kansainväliseen rahatalouden ja rahoituksen yhteistyöhön.

teena oli, että ohjelma tarjoaisi toimivammin innovaatiorahoitusta ja hankkeita nimenomaan pk-yrityksille. Olemme mukana myös Tekesin hallinnoimassa kansallisessa pk-yritystukiryhmässä.

Innovaatiopolitiikassa uutta suuntaa Osallistuimme EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelman valmisteluun. Tavoit-

Helmikuu oli ankaraa verovaikuttamisen aikaa Maaliskuun kehysriiheen hallitus pohti yritysverotuksen uudistusta: yhteisöveron laskua kaavailtiin, mutta samalla yrittäjien kokonaisverotus uhkasi kiristyä.

Yrittäjien osinkoverotus säilyi muita pääomatuloja kevyempänä, mikä on tärkeää yrittäjien riskinottoon kannustamiseksi.

21.2. Yrittäjäsanomat 2/13 Osingot jätettävä rauhaan Yhteisöveron laskeminen ei riittäisi paikkaamaan osinkoveron kiristystä.

Järventaus vaatii kokonaisverotuksen säilyttämistä kannustavana.

Suomen Yrittäjien kehittämisohjelmaa käsiteltiin aluejärjestöjen luottamushenkilökoulutuksissa.

10

Tutkimuksilla lisää tietoa yrittäjyydestä ja sen vaikutuksista Tutkimme yrittäjyyttä eri kanteilta, jotta yrittäjyydestä saataisiin koko ajan uutta tietoa.

Pk-yritysbarometrit helmi- ja syyskuussa • Molemmissa barometreissa yrittäjien suhdanne- ja liiketoimintaodotukset olivat vaisut.

• Pk-yritykset kärsivät laajasti ylipitkistä maksuajoista ja viranomaisten epäyhtenäisestä toiminnasta.

• Pk-yritysbarometrit tehtiin ja julkaistiin yhdessä Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Yrittäjien tulot ja verot -selvitys

Yksinyrittäjäkysely

• Yrittäjän verotus on lähes viisi prosenttiyksikköä kireämpää kuin samantuloisen palkansaajan.

• Valtaosa Suomen 170 000 yksinyrittäjästä haluaa laajentaa yritystoimintaansa, usein tekemällä töitä muiden yrittäjien kanssa.

Pankkien palvelumaksut -selvitys • Yrityksiltä perittävissä palvelumaksuissa on huomattavia eroja eri pankkien välillä. Edullisimmissa pankeissa kustannukset ovat useita kymmeniä prosentteja pienemmät kuin kalleimmissa pankeissa.

Yritysrahoituskysely • Rahoituksen ehtojen kiristyminen on jatkunut ja rahoituksen hankintaaikeissaan epäonnistuneiden tai niistä luopuneiden yritysten osuudet ovat kasvaneet.

POMO-koulutukset • Paikallisyhdistysten uusista puheenjohtajista puolet osallistui POMO II -koulutukseen.

Helsingin POMO II:ssa valmistauduttiin tuleviin Yrittäjän päivän tapahtumiin.

WWW.YRITYSPORSSI.FI Valtakunnallinen yritysten myynti- ja ostopalvelu tavoittaa yritysten ostajat ja myyjät ja saattaa heidät yhteen.

Edunvalvontaa – yrittäjän asialla Tapahtumia yrittäjyyden puolesta Markkinointia ja viestintää

Yrityspörssi tukee vahvasti omistajanvaihdostarpeita Suomessa on paljon yrityksiä, jotka tarvitsevat toiminnalleen jatkajan. Näiden jatkajien löytäminen ja törmäyttäminen ostajien kanssa on myös kansantaloudellinen haaste.

Toimivan yrityksen ostaminen voi myös olla alkusysäys yrittäjäksi ryhtymiselle ja oman unelman toteuttamiselle. Yrityspörssi vastaa juuri tähän haasteeseen.

MAALISKUU

Palvelu tukee vahvasti omistajanvaihdosbuumia ja toimii hyvänä väylänä ja kohtauspaikkana kaikille alan toimijoille. Alueelliset Yrityspörssit toimivat luontevana kanavana paikalliselle omistajanvaihdostoiminnalle ja ne tuovat palveluun mukaan paikalliset asiantuntijat ja toimijat. Yrityspörssi on kasvava ja kehittyvä palvelu kaikille asiantuntijoille, omistajanvaihdosta suunnitteleville ja lähtöpiste oman unelman toteuttamiselle.

15.3. Yrittäjäinfo 2/2013 Lakineuvoja vastaa: Vuosiloman ansaintaperiaate?

Miten työntekijä ansaitsee vuosilomaa? Milloin työntekijä saa ns. täydet lomat?

Mitä tarkoitetaan 14 päivän ja 35 tunnin ansaintasäännöillä?

11 Vauhtia omistajanvaihdoksiin

• Pk-yritysten asiakasyritysten keskimääräiset laskunmaksuajat ovat pidentyneet.

• Kysely tehtiin yhdessä mm.

Suomen Pankin kanssa.

Muu tutkimus • Selvitettiin pk-yritysten ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä.

• Erottelimme työ- ja elinkeinomisteriön työolobarometristä pk-yritysten tulokset. Kävi ilmi, että pienissä yrityksissä työtekijät voivat hyvin.

• Pilotoitiin uusi osaamisbarometri.

Käynnistimme kolmevuotisen omistajanvaihdoshankkeen, jonka tavoitteena on varmistaa omistajanvaihdosten mahdollisimman hyvä sujuminen koko Suomessa.

Hankkeessa luodaan palvelupolku, määritetään palvelut ja niiden tuottajat sekä selkeytetään eri osapuolten roolit omistajanvaihdoksen koko elinkaarella.

Järjestimme Omistajanvaihdos 2013 -konferenssin sekä alueellisia tilaisuuksia ja kartoitettiin alueellisten omistajanvaihdospalveluiden tilaa. Lisäksi tuotettiin materiaalia ja artikkeleita medialle.

26.3. SY:n hallitus totesi:

Verouudistus kuumensi tunteita Kataisen hallitus teki 21.3. kehysriihessään päätöksen yritysverotuksen rakennemuutoksesta.

Riihen jälkeen velloi raju verokeskustelu.

Pidimme verouudistusta suuren yrittäjäjoukon edun mukaisena.

SY torjui jäsentensä verotuksen merkittävän kiristyksen; uhkana oli lähes täysin kahdenkertaiseen osinkoverotukseen siirtyminen.

Kevään suuri yritysveroremontti oli tarpeen, ja seuraava tavoite on saattaa henkilöyhtiöiden ja toiminimien verotus samalle tasolle osakeyhtiöiden verotuksen kanssa.

21.3. Yrittäjäsanomat 3/13 Tuhannet nuoret kiinni työelämään Koulutussopimus kiinnostaa yrittäjiä.

Sopimuksen purkumahdollisuutta pidetään tärkeänä.

Pk-yritysbarometrin mukaan yritysten suhdanneodotukset eivät vuoden aikana olleet kovinkaan positiivisia

Muutokset pk-yritysten suhdanneodotuksissa olivat loppuvuodesta varsin pienet. Joka neljäs pk-yritys arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana, ja 21 % pelkäsi niiden edelleen heikkenevän.

Suurin muutos tapahtui kaupan toimialalla. Kaupan odotukset olivat selvästi heikommat kuin muilla päätoimialoilla, mikä on poikkeuksellista. Kaikkein synkin tunnelma kaupassa oli 10–19 henkeä työllistävissä sekä yli 50 hengen yrityksissä.

Suhdannetilanteen heikkeneminen on pkyritysten näkökulmasta jatkunut. Vastaajista 29 % kertoi olosuhteiden olevan vuodentakaista huonomman, kun edellisessä barometrissa vastaava osuus oli 25 %. Lasku tapahtui suurelta osin kaupan alan yrityksissä, joista peräti 42 % sanoi tilanteen olevan vuodentakaista huonomman.

Kokoluokittain yritysten tilanne säilyi alkuvuoden kaltaisena siltä osin, että pienimmät yritykset olivat lähitulevaisuuden suhteen selvästi optimistisempia kuin suuremmat pk-yritykset. Näkemyserot näiden yritysryhmien välillä kuitenkin kasvoivat, ja yli 50 hengen yritysten pessimismi voimistui saldoluvun pudotessa lukemaan –12. Tämä viittasi siihen, että talouden nopeaan kohenemiseen ei uskottu.

Suomen Yrittäjät ja Seedi Oy käynnistävät Ravistajat.

Tavoitteena on nostaa esille yritystään, toimialaansa ja suomalaisten arkea ravistelleita yrityksiä.

Samalla haetaan uusia yrittäjäpersoonia.

12

Yritysverouudistusten vuosi Talouskasvun ja työllisyyden edistämisen kannalta vuoden tärkein veropäätös tehtiin osakeyhtiöiden verotukseen, kun Kataisen hallitus laski yhteisöveron 20 prosenttiin.

Osinkoverohuojennuksen poistaminen torjuttiin Iso yhteisöveron alennus edellytti muutoksia myös osinkoverotukseen. Vaikutimme siihen, että lopputulos muodostui yrittäjyyteen ja kasvuun kannustavaksi.

Vaikka suurella joukolla verotus myös lievästi kiristyi osinkoverohuojennuksen tuottoasteen laskiessa, kokonaisuus parani. Yhteisöveron lasku hyödyttää niitäkin yrittäjiä, jotka eivät ole kyenneet maksamaan itselleen osinkoja.

Yritysverouudistus keventää osakeyhtiöiden verotusta. Noin puolet yrityksistä on kuitenkin elinkeinonharjoit-

tajia tai henkilöyhtiöitä, joihin ei sovelleta yhteisöveroa. Kun vain yhteisöveroa on laskettu ja pääomaveroa korotettu, nämä pienyritykset uhkaavat jäädä vaille kannustavasta verokehityksestä. Siksi vaadimme elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotukseen 5 prosentin suuruista yrittäjävähennystä. Esitys herätti laajasti keskustelua eri puolueissa. Asiasta tehtiin eduskunnassa myös talousarvioaloite, mutta päätöksiä ei tehty.

Arvonlisäverokantojen noustessa olemme vaatineet jo pitkään alv:n liukuvan alarajahuojennuksen nostoa

22 500 eurosta 50 000 euroon. Asia on saanut poliittista vastakaikua, mutta päätöksiä asiassa ei ole tehty. Myöskään ehdotuksemme maksuperusteisista alvtilityksistä ei edennyt.

Elinkeinoverolain uudistamista selvittänyt valtiovarainministeriön työryhmä selvitti konserniverotuksen uudistamistarpeita. Ajoimme etenkin keinotekoisen tulolähdejaon poistamista ja vaadimme, että eri tulolähteiden voitot ja tappiot tulee kuitata keskenään. Työryhmä siirsi asiat jatkovalmisteluun.

22.4. Kunnilla liikaa tehtäviä (535) Julkaisu sai paljon huomiota valtakunnan eri medioissa, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala avasi raportin sisältöä MTV3-uutisille.

Lisäksi myös Yle ja maakuntalehdet uutisovat julkaisun sisällön perusteella kuntien tehtävien karsimisesta.

Syksyllä valtioneuvosto päätti rakennepoliittisessa ohjelmassaan kuntien tehtävien vähentämisestä.

Edunvalvontaa – yrittäjän asialla Tapahtumia yrittäjyyden puolesta Markkinointia ja viestintää

HUHTIKUU

Suomen Yrittäjien verosivusto avattiin

11.4. Yrittäjät.fi -uutinen

Jäsenille lisättiin tiedottamista verouudistuksesta ja avasimme nettisivuillemme verot-osioon oman sivuston aiheesta. Päivitetty sivusto löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi/verot2014

Nyt se on lopullisesti selvä: Vuosiloman karenssi poistuu.

4.4. Yrittäjä 2/13

13 Esitys verovelkarekisteristä vaatii korjauksia Hallitus antoi loppuvuodesta esityksen verovelkarekisteristä. Rekisterillä voisi tarkastaa sähköisesti verovelkatietoja, jotka selvitetään nykyisin verovelkatodistuksilla tai jotka on merkitty maksuhäiriöinä julkisiin luottotietorekistereihin.

Vaadimme lainvalmistelussa, että yrittäjiä, jotka pyrkivät hoitamaan asiansa, ei leimata rekisterillä. Vaatimus kuultiin siten, että rekisteriin ei joudu, jos verovelvollinen on sopinut maksujärjestelystä verottajan kanssa.

Ajamme myös sitä, että suunniteltu 5 000 euron raja tulee korottaa kolminkertaiseksi. Maksuaikakäytäntöä tulee myös korjata, koska verovelat johtuvat usein kohtuuttomiksi venyneistä maksuajoista.

Torjuntavoittoja Edunvalvonta on paitsi omien tavoitteiden ajamista, myös huonojen päätösten torjumista. Onnistuimme estämään useita yrittäjille epäedullisia muutoksia.

Sijoitusvarallisuuden erottelua yritysten liikevarallisuudesta ei toteutettu.

Osingon verotusta haluttiin hallitukses-

sa kiristää siten, että yrityksen nettovaroihin ei laskettaisi kaikkea yhtiön varallisuutta. Vastustimme taseiden avausta liiketoiminnassa olevien varojen ja yksityisluonteisten sijoitusvarojen erottelemiseksi. Valmistelimme tausta-aineistoa taseavausten ongelmista päättäjille ja onnistuimme torjumaan rajaukset.

Varojenjaon kiristys vapaan pääoman rahastoista torjuttiin. Osakeyhtiöiden pääomapalautusten verotusta uhattiin kiristää tavalla, joka olisi käytännössä lopettanut pääomasijoitukset pk-yrityksiin. Vaikutimme esityksen korjaamiseen niin, että pk-yritysten pääomapalautuk-

sia ei käytännössä veroteta, jos ne palautetaan sijoituksen tekijälle 10 vuodessa.

Vaadimme yhdessä ammattijärjestöjen kanssa kilometrikorvausten leikkauspäätöksen perumista, koska paljon autoa ajavien matkakorvaukset on vaikea toteuttaa oikeudenmukaisella tavalla. Leikkaus peruttiin.

Vaadimme myös kotitalousvähennyksen leikkausten perumista, koska näin voidaan huolehtia kotitalouksille palveluita tarjoavien yritysten työpaikoista.

Hallitus päätti korottaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärän vuoden 2014 alusta 2 000 eurosta 2 400 euroon.

30.4. Olemme tehneet järjestelmällistä työtä

23.­— 24.4. Kunnallisjohdon seminaari Sibelius-talo, Lahti • osallistujia yli 500 Seminaari kokoaa yhteen kuntapäättäjiä ja yrittäjävaikuttajia. Kaksipäiväisessä tapahtumassa luodaan katse tulevaan ja pohditaan kunnan elinvomaisuuden kehtittämistä.

Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään Seinäjoella 14.—15.5.2014.

ELINKEIN OPOLIIT TISEN OHJELMA N TYÖKIRJ A 2013 –20 16

Elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja 2013—2016

Nousimme komeasti kolmanneksi Helsingin Sanomien valiokuntavaikuttamisselvityksessä. Lehti selvitti, mitä toimijoita valiokunnat kuulivat vuosina 1998–2013.

Tapahtumassa julkaistiin työkirja alueellisen ja paikallisen elinkeinovaikuttamisen tueksi.

Saatavilla on myös ruotsinkielinen painos.

Yksi mittari on osallistuminen eduskunnan työskentelyyn. HS:n selvityksessä Suomen Yrittäjien edelle valiokuntavierailujen määrässä nousivat vain EK ja MTK. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) totesi Helsingin Sanomille, että SY:n nousu vakiolausunnonantajaksi on poikkeuksellinen.

Kuva: Juha Tanhua

17.4. VALELASKUJA SATELEE JÄSENISTÖLLE FB-keskustelu kävi kuumana. Sosiaalinen media toimi tehokkaana väylänä mm. valelaskuttajista.

Parhaimmat FB-päivitykset keräsivät kymmeniä tuhansia lukijoita, ja niitä jaettiin hyvin tehokkaasti.

Suomen Yrittäjiä on kuultu peräti 927 kertaa.

25.4. Yrittäjäsanomat 4/13 Veroale ei ole lahja kenellekään Österbottens Företagareförening erosi Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyydestä.

Pääministeri Katainen puhuu työllisyyden vahvistamisesta palkankorotuksia parempina vaihtoehtoina.

14

Työelämä ja sosiaaliturva – yrittäjän arkea Yrittäjä tarvitsee sosiaaliturvaa yrittäjän näkökulmasta.

Työnantajina työelämän sääntely koskettaa isoa osaa yrittäjistä. Vaadimme siihen isoja rakenteellisia uudistuksia.

Työmarkkinarakenteita on kehitettävä

Työlainsäädännössä voittoja ja tappioita

Olemme hakeneet muutosta varsinkin yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuuksiin. Korostimme tarvetta arvioida työsuhdeturvaa uudelleen, jotta palkkaamisen kynnys madaltuisi. Hallitusohjelman perusteella hallitus ei aio panostaa työelämän rakenteiden kehittämiseen. Hyvinvoinnin turvaamiseksi on Suomessa tehtävän työn kilpailukykyä parannettava, ja taloudessa tarvitaan riittävästi työpanosta. Ilman korjausliikkeitä hyvinvointi rapautuu.

Nollatyösopimuksia selvittävä työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen ongelmien sisällöstä ja niiden ratkaisukeinoista. Pidimme esillä sääntelyn haasteellisuutta ja sitä, että sillä lisättäisiin työllistämisen kynnystä. Nollasopimukset ovat polku työelämään.

Osa-aikatyöntekijöiden lisätyöoikeutta pohtiva työryhmä painotti hyvien käytäntöjen jakamista ja kehittämistä sekä yhtenäisten ja avointen pelisääntöjen luomista työpaikoilla. Onnistuim-

me tavoitteessamme, sillä työryhmä ei päätynyt esittämään lainsäädäntömuutoksia.

Vastustimme ajatusta siitä, että nuoremmat irtisanottaisiin ennen vanhempia työntekijöitä. Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli totesivat, ettei sääntelyä tarvita. Sääntelyn katsottiin mm. jäykistävän työmarkkinoita, heikentävän nuorten työntekijöiden asemaa ja olevan ongelmallinen yhdenvertaisuussääntelyn kannalta.

Vuosilomapalkan määräytymisen muutokset vastasivat tavoitteitamme.

Yrittäjälläkin on tietosuojaa puhelinmyyntitilanteissa.

Suomen Yrittäjien ja Tietosuojavaltuutetun yhdessä laatima ohjeistus yrittäjälle.

Edunvalvontaa – yrittäjän asialla Tapahtumia yrittäjyyden puolesta Markkinointia ja viestintää

2.5. Synergia – kontakti- ja hakupalvelu Suomen Yrittäjien jäsenyrittäijille

TOUKOKUU

• Synergia sisältää Yrityshaun. Lisäksi Synergian valttikorttina on perinteisiin ”nettipuhelinluetteloihin” verrattuna käyttäjien keskinäinen vuorovaikutus.

• Yrittäjä voi mm. tarjota palvelujaan paikallisille yrittäjille, keskustella yrittäjäkollegoidensa kanssa haluamistaan aiheista eli markkinoida ja tehostaa omaa yritystoimintaansa.

• Synergia on maksutta kaikkien jäsentemme käytettävissä.

10.5. Yrittäjäinfo 3/2013 Yrityksessä työskentelevän perheenjäsenen sosiaalivakuutukset Yksinyrittäjän ensimmäinen työntekijä tulee usein lähipiiristä. Työntekijänä toimivaa perheenjäsentä kohdellaan välillä työn-tekijänä, välillä yrittäjänä.

Tämä vaikuttaa merkittävästi hänen sosiaaliturvaansa.

16.5. Yrittäjä 3/13

15 Sen sijaan vastustimme jyrkästi ns. karenssipäivien poistoa eli vuosilomalain säännöstä, jonka mukaan työntekijä voi sairastuessaan siirtää vuosilomaansa heti ensimmäisestä päivästä lukien.

Seitsemän päivän karenssi poistettiin.

Muutokset perustuivat EY-tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Esitimme mallia, jolla nollakarenssi olisi rajattu koskemaan ainoastaan 24 päivän vuosilomaa ja normaalin 30 päivän vuosilomalla olisi ollut kuuden päivän omavastuuaika.

Tasa-arvolain muutosten jatkovalmistelussa tarkoituksena oli laajentaa

sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot koskemaan myös sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää sekä näihin liittyvää oletus- ja läheissyrjintää. Kannatamme tavoitteita, mutta pidämme muutosesityksiä osittain ylimitoitettuina sekä vaikeaselkoisina. Esityksessä ei ole otettu huomioon muutosten vaikutuksia pienille yrityksille. Jätimme eriävän mielipiteen yhdessä muiden työantajapuolen edustajien kanssa.

Sitoudumme kehittämään vammaisyrittäjyyden mentorointimallia sekä osal-

listumaan tutkimukseen vammaisyrittäjyydestä.

Vuorotteluvapaa, opintovapaa ja vanhemmmuuden kustannukset Valmistelussa on vuorotteluvapaajärjestelmän uudistaminen siten, että järjestelmän käyttöä rajoitetaan mm. saantiedellytyksiä tiukentamalla. Työryhmä esitti vuorotteluvapaan ns. työhistoriaedellytyksen nostamista 10 vuodesta 17 vuoteen. Lisäksi vuorottelijan sijaiseksi palkattavalta vaadittaisiin useamman kuukauden työttömyyttä.

Pidämme esitettyjä muutoksia kannatettavina ja perusteltuina.

Opintovapaalain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän keskeisimpiä kiistakysymyksiä olivat opintovapaaseen oikeuttavan koulutuksen määrittely, opintovapaan antaminen, työntekijän oikeus keskeyttää opintovapaa sekä työnantajan mahdollisuus siirtää opintovapaata.

Tavoitteenamme oli estää se, että työntekijän subjektiivista oikeutta opintovapaisiin kasvatettaisiin. Työryhmä ei saavuttanut yksimielisyyttä, ja ministeriö keskeytti asian valmistelun toistaiseksi.

17.—19.5. Get Together – Nuorten yrittäjien tapahtuma • Turku • osallistujia noin 200 • Vuoden nuori yrittäjä -palkinto: Liikunta- ja hyvinvointikeskus Aplico Oy:n toimitusjohtaja Jutta Österberg.

SY:n asiantuntija koulutti jäsenistöä yrittäjän lakisääteisestä sosiaaliturvasta.

Koulutus otettiin erittäin hyvin vastaan, ja sitä on tarkoitus tarjota myös jatkossa.

• seuraava tapahtuma 5.–6.6.2014 paikkana Kokkola & Kalajoki

al finns | 3

Ledare Potenti

27.5. Företagare i Finland 1 / 2013

21.5. Arvonlisäveropäivät

23.5. Yrittäjäsanomat 5/13 Pienillä kovat paineet Mikroyritysten liikevaihto ja tulos romahtivat. Tappiolle painuneiden yritysten määrä taas on noussut.

Ruotsinkielisille jäsenille tarkoitetun lehden ensimmäinen numero julkaistiin viikolla 24.

Företagarinfo, jäsenille suunnattu lakipaketti julkaistaan lehden mukana.

m

s turismr Kvarkenbara lösninga

trafik & turis

siktar på håll

16 Katsoimme, että vanhemmuudesta työnantajille koituvia kustannuksia on korvattava nykyistä laajemmin. Tuimme Suomen Yrittäjänaisten kansalaisaloitetta vanhemmuuden kustannusten maksamisesta yhteisistä varoista.

Perhevapaalta töihin palaamisessa tavoitteenamme on estää sääntelyn kiristyminen ja työnantajalle aiheutuvan hallinnollisen taakan lisääntyminen.

Säännökset ovat kunnossa, eikä tarvetta lainsäädäntömuutoksille ole.

Verovähennys kannustaa kouluttamaan työntekijöitä Työnantaja saa jatkossa verovähennyksen tai sitä vastaavan korvauksen työntekijöiden osaamisen kehittämisestä, joka perustuu yhteistoimintalain mukaiseen koulutussuunnitelmaan. Yhteistoimintalain soveltamisalan ulkopuolella olevilla yrityksillä ei ole vastaavaa velvollisuutta, mutta verovähennyksen saaminen edellyttää näissäkin yrityksissä koulutussuunnitelman laatimista.

Lainmuutoksilla ei säädetty työnantajille velvollisuutta kouluttaa henkilös-

töään tai henkilöstölle subjektiivista oikeutta koulutukseen. Kouluttamiseen päätettiin kannustaa lisäverovähennyksellä.

Tilaajavastuulaki Tilaajavastuulain muutostarpeita selvittävän työryhmän väliraportissa ehdotettiin yhteistä tiedonjakokanavaa, josta kaikki tilaajavastuulaissa edellytettävät tiedot olisi saatavissa. Kanava olisi yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ), jossa on jo yritysten perustiedot. Kannatimme ehdotusta.

Väliraportissa käsiteltiin myös vähimmäistyöehtojen noudattamisen varmistamista sekä erilaisia malleja, joissa yritys voisi joutua suoraan taloudelliseen vastuuseen alihankkijayrityksen velvoitteista. Vastustimme näitä ehdotuksia.

Muiden työnantajatahojen kanssa vastustimme myös yrityksen taloudellisen vastuun laajentamista koskemaan sopimuskumppanien velvoitteita. Tilaajavastuu säilyikin edelleen velvollisuutena selvittää alihankkijaa koskevat tiedot ennen sopimuksen tekemistä.

Selvitys Kesätyöntekijät ja lomat yrityksissä 2013 Pk-yrittäjät palkkasivat ennätysmäärän kesätyöntekijöitä.

Yrittäjistä 10 % ei pidä varsinaista kesälomaa lainkaan.

Korkeintaan yhden viikon lomaa pitää 19 %.

Noin viidennes vastaajista viettää kesälomaa 1–2 viikoa ja noin kolmannes pitää lomaa 2–4 viikkoa.

Yli neljä viikkoa kesälomalla on reilut 10 % yrittäjistä.

5.6. Suvipäivävastaanotolle osallistui noin 200 henkilöä järjestön eri sidosryhmistä.

Pk-yrityksistä noin 45 %:ssa kesätyöntekijöiden sopimuksen pituus on keskimäärin noin 2 kuukautta.

19.6. Kutsuimme Valtuustot koolle 5.9.

Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset kutsuivat oman kuntansa valtuuston koolle allekirjoittamaan sitoumuksen siitä, että kunta ja yrittäjät lupaavat kehittää kuntaansa yhdessä niin, että yrityksillä on siellä hyvä toimia.

Edunvalvontaa – yrittäjän asialla Tapahtumia yrittäjyyden puolesta Markkinointia ja viestintää

Ravistajien asiantuntijaraatiin liittyi yrittämisen asiantuntijoita.

Mukaan ravistamaan lähtevät Elisa, Fennia, Finnvera, Itella ja Tekes sekä Audit SUM, Juridia ja Taaleritehdas.

KESÄKUU

13.6. Yrittäjäsanomat 6/13 3.–4.6. Omistajanvaihdosseminaari

Yli 80 000 nuorelle kesäduuni Pk-yrittäjät ovat innostuneet palkkaamaan aiempaa enemmän kesätyöntekijöitä.

17 Palkkaa käteisenä

Yrittäjän työttömyysturva muuttui

Käteisen rahan käyttöä palkanmaksussa koskevat muutokset toteutettiin vuonna 2013. Muutokset liittyivät valtioneuvoston periaatepäätökseen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi.

Hallituksen esitys uhkasi rajoittaa mahdollisuutta maksaa palkka käteisellä tavalla, joka olisi ollut haitallista erityisesti syrjäseudulla toimiville yrittäjille. Vaikutimme asiassa siihen, että käteispalkanmaksun edellytyksenä olevaa ”pakottavan syyn” sisältöä laajennettiin.

Osallistuimme luovilla aloilla työskentelevien ja muiden itsensä työllistävien sosiaaliturvatyöryhmän työhön. Pidimme erityisesti esillä nykyisessä lainsäädännössä olevan jaon yrittäjiin ja työntekijöihin säilyttämistä. Jätimme eriävän mielipiteen työryhmän esitykseen siitä, että yrittäjätyö pitäisi tietyissä tilanteissa vakuuttaa työntekijän eläkevakuutuksella. Vastustimme myös sitä, että työntekijän työeläkevakuutukseen (TyEL) lisättäisiin säännös, jonka perusteella lain soveltamisalan piiriin kuuluisi myös luonnollisen henkilön tekemä työ,

joka perustuu hänen ja yksityisen alan toimeksiantajan kanssa solmimaan toimeksianto- tai konsulttisopimukseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön epävirallisessa työryhmässä uudistettiin työttömyysturvalakia. Valmistelussa oli myös yrittäjän työttömyysturva, mutta meitä ei kutsuttu mukaan. Muutoksia tuli mm. yritysomaisuuden myyntivoiton jaksotuksen perusteisiin, työssäoloehdon kertymiseen, vakuuttamisen alarajaan sekä ansiopäivärahan perusteena olevaan työtuloon. Kannatimme pääasiassa muutoksia.

Työterveyshuolto kunnossa Työterveyshuoltokyselymme paljasti, että jäsenyrityksistämme työterveyshuollon oli järjestänyt 88 prosenttia. Alle puolet työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen järjestäneistä yrityksistä koki palveluista olevan hyötyä erityisesti työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauspoissaolojen ehkäisyssä. Lähes viidennes ei osannut sanoa, onko palvelusta hyötyä vai ei. Kaikkein pienimmissä yrityksissä hyöty koettiin muita harvemmin ja oltiin epätietoisempia mahdollisesta hyödystä.

SuomiAreenalla Omistajanvaihdoshanke käynnistyi

keskusteltiin nuorten työllistämisestä ja tekemättömän työn kustannuksista.

SuomiAreenan suurin uutinen Toimitusjohtaja Jussi Järventaus vaati, että pekkaspäivistä ja lomarahoista pitäisi päästä eroon.

17.7. Yrittajat.fi -uutinen Kilpailukykyä parannettava — lomarahat ja pekkaset pois: Suomi on vaarallisella vajoamisen uralla, ja työpaikkoja häviää, varoittaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

HEINÄKUU

18

Yritysten sääntely-ympäristössä ja yrityslainsäädännössä riitti työtä Vaikeuksiin joutuneen yrittäjien tilanne paranee huomattavasti, kun yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoimintaan liittyvät velat voi pian järjestellä velkajärjestelymenettelyn mukaisesti.

Nykyinen liikeaikalaki ei ole käytännössä taannut yrittäjille lain mukaista vapaapäiväoikeutta. Onnistuimme kehittämään lakiluonnosta hyvään suuntaan.

Esimerkiksi uutta lainsäädäntöä sovellettaisiin kaikkiin sopimuksiin niiden tekoajankohdasta riippumatta. Lisäksi kauppakeskuksessa toimiva elinkeinonharjoittaja voisi päättää viikonpäivästä, jona hän haluaa pitää vapaan.

Harhaanjohtavan markkinoinnin torjuntaa jatkettiin. Teimme maaliskuussa 2012 oikeus-, työ- ja elinkeinosekä liikenne- ja viestintäministeriöille aloitteen harhaanjohtavaan markkinointiin puuttumiseksi.

Vuonna 2013 edistimme lainsäädäntömuutosten toteutumista ja osallistuimme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Muutosehdotukseemme sisältyi myös harhaanjohtavan markkinoinnin torjuntaa koskevaan lakialoitteeseen, jonka allekirjoitti 102 kansanedustajaa.

Toukokuussa julkaistiin SY:n ja Tietosuojavaltuutetun yhdessä laatima ohjeistus Yrittäjälläkin on tietosuojaa puhelinmyyntitilanteissa. Lisäksi hyödynsimme perustamaansamme huijauksen vastaista foorumia tiedottamalla sen jäsenille uusista huijauksista.

Kritisoimme voimakkaasti sitä, että myös yritysten väliset suhteet otettaisiin

Yrittäjät ikääntyvät, 50 % yrittäjistä iältään 50+, vauhtia omistajanvaihdoksiin Käynnistimme heinäkuussa hankkeen, jolla sujuvoitetaan yritysten omistajanvaihdoksia.

Hankkeessa määritetään omistajanvaihdoksiin liittyvät palvelupolut, palvelut, toimijat ja heidän roolinsa. Yhtenä tavoitteena on myös selkeyttää julkisten ja markkinaehtoisten toimijoiden työnjakoa.

Omistajanvaihdos koskee yli 70 000 yritystä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Seinäjoen AMK:n 2012 tekemän tutkimuksen mukaan myyntiin on menossa 28 000 yritystä, sukupolvenvaihdos on odotettavissa 15 000 yrityksessä ja yrityksen työntekijät tai johto on jatkamassa yrityksen toimintaa n. 10 000 yrityksessä. 20 000 yritystä lopettaa, kun nykyinen yrittäjä jättää yritystoiminnan. Useat nyt omistajanvaihtoon tulevat yritykset ovat omistajiensa perustamia ja tulossa siis ensimmäiseen omistajanvaihdokseensa.

yhdenvertaisuuslain soveltamisalan piiriin. Asian jatkovalmistelussa tulisi vielä ottaa esille mahdollisuus säätää erillinen työelämää koskeva yhdenvertaisuuslaki, joka tekisi lain soveltamisesta työelämässä selkeämpää.

Väestönsuojien rakentamisvelvoitteet ovat kehittyneet yrittäjien kannalta oikeaan suuntaan. Uuden pelastuslain myötä velvoitteet kevenivät, ja rakennettavien suojien määrän arvioidaan vähentyneen 35–65 prosenttia. Velvoitteiden periaatteelliset, taloudelliset sekä teknisesti epätarkoituksenmukaiset epäkohdat ovat silti edelleen olemassa. Olemme ajaneet pitkään velvoitteen poistamista.

4 % Seuraavan 10 vuoden aikana odotettavissa sukupolvenvaihdos yli 70 000 yrityksessä: 10 % 20 % sukupolvenvaihdos lopetus

38%

28%

ulkopuolinen yrityksen muut omistajat muu

Edunvalvontaa – yrittäjän asialla Tapahtumia yrittäjyyden puolesta Markkinointia ja viestintää

ELOKUU

Omistajanvaihdosten kohteena olevat yritykset ovat alueellisesti merkittäviä työllistäjiä ja verotulojen lähteitä. Reilusti yli 200 000 henkilöä saa elantonsa näistä yrityksistä. Se tarkoittaa vuosittaisia verotuloja seuraavasti: kunnallisveroja 1 200 Meur, valtioveroja 300 Meur ja yhteisöveroja 60 Meur.

16.8. Yrittäjäinfo 4/2013 Ilmoita epäasiallisesta perinnästä Perintätoiminnan harjoittamisella tarkoitetaan saatavien perintää toisen lukuun sekä sellaisten omien saatavien perintää, jotka on otettu vastaan yksinomaan perintätarkoituksessa.

22.–23.8. Toimihenkilöpäivät Aulangolla Suomen Yrittäjien rengit koolla Hämeenlinnassa Aulangolla. Tapahtumassa oli mukana 130 järjestötoimijaa pohtimassa ja kiteyttämässä yhdessä tulevan vuoden tavoitteita ja haasteita.

19 Väestön suojaaminen ei kuulu yritystoimintaan, vaan on yhteiskunnan tehtävä.

tävin maksukyvyttömyyslainsäädäntöön esitettävä muutos sitten vuoden 1993, jolloin lait säädettiin. Onnistuimme myös siinä, ettei velallisen asumisen suojaa velkajärjestelyssä käytännössä heikennetty.

Syksyn Pk-yritysbarometrista ilmeni, että kohtuuttoman pitkät maksuajat ovat yleistyneet merkittävästi. Jätimme oikeusministeriölle ehdotuksen, jonka mukaan yritysten välisissä sopimuksissa maksuaika rajoitettaisiin 30 päivään niin, että sääntö olisi pakottava.

Eduskunnassa tehtiin myös samansisältöinen lakialoite, jonka allekirjoitti 103 kansanedustajaa.

Maksukyvyttömyys ja pitkät maksuajat yrittäjien riesana Pitkäaikaisena tavoitteenamme on ollut lieventää yritystoiminnassa epäonnistumisen seurauksia. Olimme mukana selvittämässä, miten yrittäjien asemaa velkajärjestelyssä voitaisiin parantaa. Ehdotukset vastasivat tavoitteitamme. Merkittävin on se, että myös yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoimintaan liittyvät velat voitaisiin järjestellä tietyillä edellytyksillä velkajärjestelylain mukaisesti. Kyseessä on merkit-

Jäsenille lähetetyyn kyselyyn vastasi 5 200 yrittäjää.

Tilintarkastuslainsäädäntöä muutetaan Vastustimme työ- ja elinkeinoministeriön ehdotusta muuttaa tilintarkastuslainsäädäntöä siten, että tilintarkastajalle säädettäisiin velvoite ilmoittaa tilintarkastuksen aikana ilmenneistä rikosepäilyistä tarkastuksen kohteena olevan yhteisön tai säätiön vastuuvelvollisille. Tilintarkastajalla olisi tietyissä tilanteissa velvollisuus ilmoittaa epäilynsä myös poliisille. Totesimme muun ohella, että harmaa talous ja talousrikollisuus esiintyvät valtaosaltaan sellaisissa oloissa, joihin ilmoitusvelvollisuudella ei olisi mitään vaikutusta. Ilmoitusvelvollisuuden

säätäminen johtaisi todennäköisesti tilintarkastuskustannusten kasvamiseen, mikä olisi vastoin yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä koskevia linjauksia. Vastustuksen ansiosta ehdotusta ei annettu.

Yhdessä Taloushallintoliiton kanssa pidimme esillä osakeyhtiölain mukaisen pääomalainan käsittelyä kirjanpidossa ja toimitimme asiaa koskevan ehdotuksen työryhmälle, jonka tehtävänä on selvittää kirjanpitolain ja siihen liittyvän muun sektorilainsaadannön muutostarpeet.

Ulkomaiset luokituslaitokset eivät tunnista pääomalainan käsittelyä suomalaiseen tapaan, vaan luokittelevat sen

22.8. Kuin yhdestä suusta: Lomarahat ja pekkaset pois Pk-yrittäjät ovat lähes yksimielisiä siitä, että työntekijöiden lomarahoihin ja pekkaspäiviin on puututtava kovalla kädellä.

Toimitusjohtaja Jussi Järventauksen heinäkuussa tekemä avaus saa vankkaa kannatusta yrittäjien keskuudessa.

Suomen Yrittäjien jäsenille lähetetyyn kyselyyn vastasi 5 200 yrittäjää. Yrittäjistä 70 % poistaisi molemmat ja 23 % poistaisi joko pekkaset tai lomarahat. Vain 7 % vastaajista ei kajoaisi kumpaankaan.

Järventauksen mukaan tekemättömän työn kustannuksiin on puututtava tavalla tai toisella. Yrittäjien hätä on suuri.

– Palkkojen on noudatettava yritysten palkanmaksuvaraa. Se tarkoittaa väistämättä sisäistä devalvaatiota.

Maltilliset palkkaratkaisut ovat tärkeitä, mutta kurovat menetettyä kilpailukykyä kiinni hitaasti, Järventaus sanoo.

Ledare

Industri och

logistik –för

en produktivare

och smidigare

Finland | 3

26.8. Företagare i Finland 2 / 2013

22.8. Yrittäjäsanomat 7/13

IK

INDUSTRI & LOGIST

r och smidighet retag Innovationefakto rer för teknologifö ångs viktigaste framg

30.8. Tunteet leimahtivat välittömästi:

Huoli kuluista kasvaa

Pienelle yritykselle ei yhtään mitään

Suomen Yrittäjien ehdotus lomarahojen ja pekkasten poistamisesta saa jäsenistössä lähes sataprosenttisen tuen.

Hallituksen julkistamat veropäätökset herättävät vilkkaan keskustelun Facebook-sivustollamme.

20 normaaliksi vieraaksi pääomaksi. Tästä johtuen vientiä tai ostoja ulkomailta harjoittava pk-yritys (ei IFRS-säännöksin tilinpäätöksensä laativa) joutuu todellista taloudellista tilannettaan heikommin reitatuksi.

Ympäristönsuojelulakia uudistetaan Ympäristönsuojelulainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on turvata ympäristöarvot, torjua ilmastonmuutosta, edistää materiaalitehokkuutta sekä ehkäistä jätteen syntymistä. SY ei osallistunut hankkeen työryhmään.

Uudistuksessa on sovitettava yhteen yritystoiminnan edellytykset ja ympäristönäkökulmat niin, ettei elinkeinotoimintaa tai sen sijoittumista rajoiteta kuin aivan välttämättömissä tapauksissa.

Kritisoimme voimakkaasti nk. luontoarvopykälän sisällyttämistä ympäristönsuojelulakiin. Sen mukaan yritystoiminta olisi tullut sijoittaa niin, ettei se turmele toiminnan sijoituspaikalla valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävää luonnonarvoa. Säännös olisi johtanut siihen, että yritystoiminnan sallittu sijoittuminen olisi epävarmaa, vaikka maankäyttöratkaisut ja mahdollisten valitus-

prosessien lopputulokset antaisivat siihen mahdollisuuden. Hallituksen esitys ei enää sisällä säännöstä sellaisenaan.

Julkisen ja yksityisen sektorin kilpailutilannetta selkeytettiin Kilpailuneutraliteettia yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välillä vahvistettiin kahdella lainmuutoksella. Kuntalain muutos edellyttää pääsääntöisesti, että kunnat yhtiöittävät sellaisen liikelaitosmuotoisen ja virastomuotoisen taloudellisen toiminnan, jota harjoitetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Kilpailulain muutos antoi kilpailu- ja kulutta-

javirastolle valtuudet puuttua julkisen sektorin toiminnasta aiheutuviin neutraliteettihäiriöihin, viime kädessä kieltämällä toiminta.

Kannatimme kuntalakiin tehtyjä muutoksia. Valmistelun aikana painotettiin, että lähtökohtana tulee olla julkisen sektorin pidättyminen toiminnasta yksityisillä markkinoilla. Vaikutimme kunnissa niin, että niissä harkittaisiin sellaisista toiminnoista luopumista, joissa markkinoilla on olemassa olevaa tai potentiaalista tarjontaa.

Myötävaikutimme myös siihen, että kaikki hankinnat on lähtökohtaises-

10.9. Pk-yritysbarometri, syksy

5.9. Valtuustot koolle yrittäjyyden puolesta

Kyselytutkimus kertoo, että pk-yritykset säilyttävät työpaikat.

Yrittäjän päivänä Yli 200 kunnassa valtuustot ja yrittäjät istuvat saman pöydän ympärille miettimään yrittäjyyden edellytysten parantamista.

Pk-yritysbar ometri kevät 2013

Edunvalvontaa – yrittäjän asialla Tapahtumia yrittäjyyden puolesta Markkinointia ja viestintää Yrityksiä sai ehdottaa Ravistajat-sivuilla.

Yhteensä ehdokkaaksi tulee 181 yritystä.

1.9. alkanut viikko oli suosituin viikko Facebook- sivustolla

4.9. Tee oikein – älä erehdy tilinpäätöksessäsi tai verotuksessa -koulutus

SYYSKUU

Tee oikein -kirjan julkistus

21 ti jaettava osiin pk-yritysten osallistumisen helpottamiseksi. Ajamme samaa periaatetta myös kansalliseen hankintalakiin. Kansallisen hankintasääntelyn uudistamisessa on paineita kynnysarvojen nostamiseksi, kolmannen sektorin tuottajien aseman helpottamiseksi ja julkisen sektorin organisaatioiden keskinäisen yhteistyön vapaammaksi sallimiseksi. Lain soveltamisalan pitää olla mahdollisimman laaja, mutta sääntelyä pitää keventää selvästi.

Korostimme järkevän maapolitiikan ja maankäytön suunnittelun merkitys-

tä terveelle kilpailulle ja toimiville markkinoille. Asiaa selvittäneen työryhmän loppuraportissa on hyviä ja SY:n tavoitteiden mukaisia kirjauksia yrittäjille merkittävistä ongelmakohdista, kuten maankäytön markkina- ja kilpailuvaikutuksista sekä kaavaprosessin kestosta ja läpinäkyvyydestä. Maankäyttöja rakennuslakiin ehdotetaan lisättäväksi velvollisuus arvioida kilpailun toimivuus.

Useiden aluejärjestöjen alueilla keskusteltiin vilkkaasti jätteenkuljetuksen järjestämisestä. Joissain tapauksissa kunnallisten jäteyhtiöiden ja lautakunti-

en edustajat antoivat kunnallisille päättäjille väärää tietoa lain vaatimuksista ja sisällöstä. Aluejärjestöille toimitettiin ohjeluontoinen kirje, minkä lisäksi SY:n toimisto antoi asiantuntijatukea ja lausuntoja aluejärjestöjen ja paikallisten yritysten käyttöön.

Kohti parempaa sääntelyä ja kevyempää byrokratiaa Olemme edustettuna sääntelyn kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa. Lainsäädännön laadun parantamista jatkettiin, mutta konkreettista edistys-

tä saavutettiin niukasti. Kaikki ministeriöt kuitenkin velvoitettiin pyytämään työ- ja elinkeinoministeriöltä lausuntoa hallituksen esitysten yritysvaikutusarvioinneista ennen esityksen viemistä valtioneuvostokäsittelyyn.

Yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä jatkettiin työministerin valtiosihteerin johtamalla kokoonpanolla. Sääntelytaakan keventämiseen sitouduttiin myös hallituksen rakennepoliittisissa linjauksissa, mutta konkreettista tavoitetta ja toimintaohjelmaa ei ole valmisteltu.

27.9. Yrittäjävähennys myös pienille!

Esitimme uutta yrittäjävähennystä, joka keventäisi myös elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotaakkaa. Budjettiriihen yhteisöverokevennykset koskevat vain osakeyhtiöitä. – Talouskasvun kannalta on erittäin tärkeää, että hallitus huomioi tasapuolisesti eri yrittäjyyden muotoja ja ottaa huomioon näkyvästi myös pienimmät yritykset, johtaja Anna Lundén sanoo.

17.9. SY:n hallitus hyväksyi kolme uutta toimialajärjestöä:

– Myös pieniä yrityksiä tulisi palkita riskistä, sillä ne ovat tärkeitä työllistäjiä. Pelkkä ansioverotuksen keventäminen ei kuitenkaan lisää yrittäjyyden kannusteita, koska yrittäjille tulevat näin vain yleiset palkkaveron kevennykset. Vaikka ansioverotukseen tehdään inflaatiotarkistus, ei se kavenna riittävästi verotuksen tasoeroa myöskään osakeyhtiöihin nähden, Lundén sanoo.

• Kotityöpalveluyhdistys • Suomen muusikkoyrittäjät • Venealan keskusliiton Finnboat.

26.9. Yrittäjäsanomat 8/13 3.–4.9. Myy, markkinoi ja menesty -seminaari

12.9. Yrittäjä 4/13

Yrittäjä, varo rahanpesijää Perinteisten rahanpesureittien hankaloituminen voi lisätä rikollisten yrityksiä valjastaa yrittäjiä yhteistyöhön.

22

Koulutuspolitiikkaa yrittäjyyden tukemiseksi Yrittäjän oma osaaminen on ratkaisevaa yrityksen menestykselle. Tavoitteenamme on, että yrittäjillä on riittävät tiedot mahdollisuuksistaan osaamisensa kehittämiseen ja koulutuksen aikaisesta sosiaaliturvasta.

Yrittäjyyttä vahvistettiin koulutuksessa Teimme useiden YES ry:n jäsenjärjestöjen kanssa yhteisen kannanoton sekä sisällölliset ehdotukset yrittäjyyden turvaamiseksi peruskoulun ja lukion uudistettavissa opetussuunnitelmissa. Niiden pohjalta yrittäjyyssisältöjä lisättiin vuonna 2013 tehtyihin opetussuunnitelmaluonnoksiin.

Vuoden lopussa valmistui hallituksen esitysluonnos ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä. Aloitteestamme yrittäjyyden edistäminen nostettiin siinä

ammatillisen koulutuksen keskeiseksi tavoitteeksi. Yrittäjyyden asemaa vahvistetaan myös sisällöllisesti.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksessa tulee varmistaa toimiva ja riittävä alueellinen ammattikorkeakouluverkosto sekä monipuolinen koulutus- ja palvelutarjonta. Toteutimme selvityksen yrittäjien käsityksistä ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuudesta sekä yrittäjien käyttämistä ammattikorkeakoulupalveluista. Yrittäjät pitävät kattavaa ammattikorkeakouluverkostoa erittäin tarpeellisena.

Koulutustehtävään liittyvät maksulliset palvelut eivät saa aiheuttaa kilpailuhäiriöitä. Uudistimme esityksen koulutuksenjärjestäjien maksullisista palveluista mahdollisesti aiheutuvien kilpailuvääristyminen ennaltaehkäisystä tehdyn suosituksen päivittämisestä.

Esitimme ei-työsopimusuhteeseen perustuvan mallin käyttöönottoa ammatillisessa koulutuksessa. Esitys käynnisti laajan yhteiskunnallisen keskustelun nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä yrittäjille kevyemmäksi,

15.10. Ehdotus ylipitkien maksuaikojen säätelemiseksi Teimme aloitteen yritysten välisten maksuaikojen rajaamisesta 30 päivään.

Myös eduskunnassa tehtiin lakialoite asiasta.

Taustalla on pk-yritysten vaikeutunut tilanne, kun suuryritykset ja jopa valtionyhtiöt ovat pidentäneet maksuaikojaan.

3.10. Omistajanvaihdos 2013 -konferenssi Vuoden omistajanvaihdosasiantuntijana palkittiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkijayliopettaja Elina Varamäki.

Edunvalvontaa – yrittäjän asialla Tapahtumia yrittäjyyden puolesta Markkinointia ja viestintää

LOKAKUU

5.10. Yrittajat.fi -uutinen

11.10. Yrittäjäinfo 5/2013

Yritykset löysivät Sanssi-kortin: Tuhansia työllistynyt nuorten työllistämiseen tarkoitetun Sanssikortin suosio on myös kasvussa.

Yrittäjänä työskentely eläkeiässä Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63–68-vuotiaana. Yritystoimintaa ei tarvitse lopettaa eläkkeen saamiseksi.

16.10. Ajankohtaisveropäivä-seminaari 17.10. Yrittäjä 5/13

23 jotta koulutuskynnys saataisiin matalammaksi.

Olimme mukana Taitaja-kilpailuissa sekä Skills-toiminnassa. Myös Nuori Yrittäjyys -toiminnassa vahvistui korkea-asteen opiskelijoiden osallistuminen esimerkiksi Vuosi yrittäjänä -toimintaan. Osallistuimme myös opettajakoulutuslaitosten yhteiseen YVI-yrittäjyyshankkeeseen sekä Lappeenrannan ylipiston Yrittäjyyskasvatusmittaristohankkeeseen.

Osaavan työvoiman varmistaminen on ratkaisevan tärkeää

Koulutustilijärjestelmää ei otettane käyttöön eikä yrityksille aseteta asiassa uusia kustannusvastuita, vaan aikuiskoulutusta kehitetään nykyisen tukijärjestelmän pohjalta.

Tavoitteenamme on, että ammattitaitoisen työvoiman ja yritystoiminnan liikkuvuus EU:n sisällä on mahdollisimman vapaata. Ammattipätevyysdirektiivistä saavutettiin yksimielisyys. Ammattien säätely ei lisäänny direktiivin vaikutuksesta Suomessa. Käyttöön otetaan eurooppalainen ammattikortti, joka helpottaa tutkintojen vertailtavuutta. Kaik-

Osallistuimme koulutustiliä käsittelevään työryhmään. Vaikutamme siihen, että aikuiskoulutustarjonta on riittävää ja että koulutukseen osallistumisaktiivisuus pysyisi vähintään nykyisellä tasollaan. Tavoitteena on myös se, että aikuiskoulutusjärjestelmää mahdollisesti muutettaessa yrittäjille ei aseteta uusia kustannusvastuita. Koulutustilin kaltaisen uuden järjestelmän synnyttämiselle ja uusien kustannusvastuiden asettamiselle yrittäjille ei ole perusteita.

ki opiskelijavaihdot ja työharjoitteluohjelmat kootaan yhdeksi ERASMUS-ohjelmaksi. Nuorten kansainvälistä opiskelu- ja työharjoittelua lisätään oleellisesti.

Tavoittenamme on, että yrittäjillä on riittävät tiedot mahdollisuuksistaan osaamisensa kehittämiseen ja koulutuksen aikaisesta sosiaaliturvasta. Koulutuksen järjestäjät ovat pitäneet yrittäjän oppisopimuskoulutusta strategisesti tärkeänä ja pyrkineet säilyttämään yrittäjille suunnatut koulutusresurssit kohtuullisina.

18.—20.10. Valtakunnalliset yrittäjäpäivät, Lappeenranta

18.10. Suomen Yrittäjien liittokokous

• 1 700 osallistujaa

• Suomen Yrittäjien uusi hallitus valittiin liittokokouksessa Lappeenrannassa.

Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot: • Keitele Forest • Lihajaloste Korpela • Martinex • yrittäjä Markku Wuoti

• EU-vaaliohjelma hyväksyttiin.

Myös ohjelman kärjet esiteltiin: kannustaminen äänestämään, pk-yrittäjyyden suuri merkitys EU:n taloudelle ja tarve suitsia haitallista sääntelytulvaa.

Sähköinen jäsenkortti • lanseerattiin yrittäjäpäivillä.

Kortti sai innostuneen vastaanoton ja pilotti laajenee jäsenistölle 2014.

Kuva: Heimo Turunen

rvicen kan alltid

Ledare Kundse

bli bättre | 3

28.10. Företagare i Finland 3 / 2013

24.10. Yrittäjäsanomat 9/13 Vihdoin samalle viivalle

ce

handel & servi

En livskraftig mål stadskärna som

Ahdingossa oleva yrittäjä saa mahdollisuuden velkajärjestelyyn ja keventää taakkaansa.

24

Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa yritysten näkökulmasta Ilmastolakiin ei ole tulossa velvoitteita yrittäjille Vaikutimme ilmastolain valmisteluun virkamiesten ja yhteistyötahojemme kautta. Lakiin ei ole tulossa velvoitteita yksityisille toiminnanharjoittajille. Pidämme lain tavoitteita hyvinä, mutta esitimme epäilyn lain tuomasta lisäarvosta nykyiseen ilmastopolitiikan suunnitteluun verrattuna sekä huolen hallinnollisen työn lisääntymisestä ja päällekkäisestä työstä. Ilmastopolitiikan kus-

tannustehokkuutta ja yritysvaikutuksia on arvioitava nykyistä paremmin.

Suomessa pk-yrityksille suunnattu energiatehokkuuden edistäminen perustuu tiedon jakamiseen ja vapaaehtoiseen energiakatselmus- ja sopimustoimintaan. Pk-yritykset voivat saada tukea energiakatselmuksiin ja energiatehokkuusinvestointeihin. Pk-yrityksille tulee tarjota kannusteita ja apua parantaa energiatehokkuutta vapaaehtoisesti.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa luvataan edistää yrittäjyyttä Suomen kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi vuoden lopulla kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen.

Teimme siihen useita muutosehdotuksia, jotta sen tavoitteet ja periaatteet eivät olisi kohtuuttomia pienten yritysten ja elinkeinoelämän kannalta.

Yhteiskuntasitoumus on periaatteellinen tavoitepaperi, eikä siinä esitetä konkreettisia toimenpiteitä. Se voi kuitenkin vaikuttaa eri tahojen asenteisiin ja toimintaan toimenpidesitoumus-

ten kautta ja siten myös pk-yrityksiin kohdistuviin vaatimuksiin.

Yhteiskuntasitoumus on SY:n tavoitteiden mukainen, koska siinä on myönteinen asenne yritysten kestävän toiminnan edistämiseen ja käsitelty tasapainoisesti kestävän kehityksen, sosiaalista, taloudellista ja ekologista ulottuvuutta. Yhteiskuntasitoumuksessa luvataan mm. edistää yrittäjyyttä ja innovaatioita sekä kehittää palvelusektoria ja kannustaa yrityksiä ja yhteisöjä tarjoamaan kuluttajille kestävästi tuotettuja tuotteita ja palveluita.

11.11. Tupo ei pelasta Suomen kilpailukykyä

8.11. Oikein mitoitetut tehtävät, tehokkuutta ja kustannustietoisuutta 10 esitystä kuntien tuottavuuden ja yritysten toimintaedellytyksien parantamiseksi julkaistiin.

Työllisyys- ja kasvusopimuksen nimellä kulkeva tulopoliittinen kokonaisratkaisu tuli voimaan, kun riittävän moni liitto teki sopimuksen mukaiset palkkaratkaisut.

Palkankorotukset olivat toki pieniä, mutta valitettavasti ne tukevat Suomen kilpailukyvyn palautumista aivan liian hitaasti. Siksi olisi ollut tärkeää, että palkkajoustoja olisi lisätty liittotasolla.

Oikein mitoitetu t tehtävät, tehokkuutta ja kustannustiet oisu

utta Kymmenen esityst ä kuntien tuotta yritysten toimin vuuden ja taedellytyksien parantamiseksi

Suomi kaipaa Suomen Yrittäjien esittämää mallia, lakiin perustuvaa mahdollisuutta sopia asioista yritystasolla, työehtosopimuksista poiketen.

Malli olisi paitsi yrittäjien, myös koko Suomen etu.

Edunvalvontaa – yrittäjän asialla Tapahtumia yrittäjyyden puolesta Markkinointia ja viestintää

7.11.

10 000 tykkää MEISTÄ www.facebook.com/suomenyrittajat

MARRASKUU

35–44-vuotiaat ovat Facebook-sivustomme ahkerampia kävijöitä

Liikennepolitiikkaa 2013 – maakuntakenttien puolesta Jorma Ollilan johtama Älykäs ja oikeudenmukainen liikenne -työryhmän työ julkaistiin vuoden lopussa. Vaikutimme siihen eri tasoilla.

Suomen Yrittäjien ja sen toimialajärjestöjen linjaukset liikenteen hinnoitteluun olivat SY:n liikennevaliokunnan yksi painopiste vuoden aikana.

Suomelle laaditaan lentoliikennestrategiaa. Oleellisin kysymys on maa-

kuntakenttien asema ja maakuntien saavutettavuus. SY, Keskuskauppakamari ja EK toimivat yhteistyössä vuoden aikana ja vaikuttivat lentoliikennestrategiaan maakuntien lentoyhteyksien kehittämiseksi ja turvaamiseksi.

25.11. Yrittäjän velkajärjestely helpottumassa Olimme mukana työryhmässä, jossa kehitettiin yrittäjien velkajärjestelyä. Pienyrittäjät ovat jatkossa vihdoin samalla viivalla palkansaajien kanssa velkajärjestelyssä, mikäli velkajärjestelytyöryhmän ehdotukset toteutuvat.

18.11. Valtakunnallinen jäsenkampanja käynnistyi Jäsenten suositteluun nojautuva kampanja jatkuu läpi vuoden 2014.

19.11. Suomen Yrittäjien hallitus keskusteli kokouksessaan ylipitkien maksuaikojen sääntelystä.

14.—16.11. Yrittäjän veroseminaari

27.—28.11. Yrittäjämedioiden foorumi Kohdetietoa yrittäjistä, kerrottiin myös Yrittäjämedioiden vuoden lukijatutkimuksen tulokset.

25

21.11. Yksinyrittäjäkysely paljasti: valtaosa yksinyrittäjistä ei toimi yksin, vaan useamman yrittäjän verkostossa.

Yksinyrittäjä laajentaa yritystoimintaansa verkostoitumalla.

Suurin osa yhden hengen yrityksistä pyrkii kasvattamaan toimintaansa mahdollisuuksien mukaan.

Runsas kolmannes pyrkii säilyttämään liiketoiminnan koon nykyisellään.

Voimakkaasti kasvuhakuisia on 5 %.

Kasvua haetaan mm. verkostomaisella yhteistyöllä, joka on usein turvallisempi ratkaisu kuin työntekijöiden palkkaaminen, sillä työllistäminen on riski ja kallista etenkin kaikkein pienimmille yrityksille.

Toiminnan Voimakas lopettaminen kasvu

7% 5% Webinaari-koulutuksiin osallistui vuoden aikana yli 500 henkilöä Vihdoinkin valtakunnallinen ja pienyrittäjän ajankäytölle sopiva tapa kouluttautua.

35 % Nykyisen tilanteen säilyttäminen

53 % Kasvu mahdollisuuksien mukaan

21.11. Yrittäjäsanomat 10/13 Vihdoin samalle viivalle Ahdingossa oleva yrittäjä saa mahdollisuuden velkajärjestelyyn ja keventää taakkaansa.

26

EU-edunvalvontaa yrittäjyyden hyväksi UEAPME ja ETSK Jatkoimme tiivistä yhteistyötä eurooppalaisten pk-yritysten kattojärjestön UEAPME:n kanssa niin hallitustasolla kuin valiokunnissa ja suorien asiantuntijakontaktien kautta. Edustajamme UEAPME:n hallituksessa on puheenjohtaja Mikko Simolinna, joka toimii myös UEAPME:n lakivaliokunnan puheenjohtajana. Lisäsimme panostustamme suoraan EU-edunvalvontaan ja UEAPMEyhteistyöhön tekemällä edunvalvontayhteistyöstä sopimuksen Suomen kuljetus- ja logistiikka ry:n kanssa.

UEAPME laati aloitteestamme ohjelman vuoden 2014 europarlamenttivaaleja varten. Osallistuimme ohjelman val-

misteluun ja saimme läpi tavoitteemme, jonka mukaan pk-yrityspolitiikan tehostaminen ja eurooppalaisen sääntelyn parantaminen pienet ensin -periaatteen hengessä edellyttää myös rakenteellisia uusituksia EU-instituutioiden suhteen.

Edustajamme toimi vuoden puoliväliin saakka Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ETSK:n pk-yritysten puhemiehenä. Tehtävä antoi laajat mahdollisuudet tehdä yhteistyötä EU-parlamentin pk-yritysryhmän suuntaan sekä komission ja eurooppalaisten elinkeinoelämän järjestöjen kanssa.

Käynnistimme valmistelutyön EUvaaliohjelmaksi. Valmistelun osana toteutetun kyselyn mukaan 95 % yrittä-

jistä katsoo EU:sta olevan suomalaiselle yrittäjyydelle selvästi enemmän hyötyä kuin haittaa.

EU-lainsäädäntöhankkeista aktiivisimman vaikuttamisen kohteena oli julkisten hankintojen direktiiviuudistus. Direktiivin sisältö hyväksyttiin vuoden lopulla. Pk-yritysten kannalta myönteisin muutos oli periaatteellinen velvollisuus jakaa hankinnat pk-yrityksille sopivampiin osiin.

EU-ohjelman kärjet julkistettiin Lappeenrannassa SY:n liittokokouskannanottona. Kärjet olivat: kannustaminen äänestämään, pk-yrittäjyyden suuri merkitys EU:n taloudelle ja tarve suitsia haitallista sääntelytulvaa.

Parempi sääntely EU käynnisti vuoden aikana niin sanotun REFIT-ohjelman, jonka tavoitteena on parantaa koko sisämarkkinasääntelyn kilpailukykyä. Ohjelmaa pohjustettiin muun muassa niin sanotulla TOP 10 -kuulemisella yrityksille raskaimmista EU-laeista. Osallistuimme kuulemiseen ja lukuisiin REFIT-ohjelmasta järjestettyihin eduskunnan valiokuntakuulemisiin.

Liiallinen sääntely nousi laajasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Asiaan kiinnitettiin huomiota mm. Pirkanmaan Yrittäjien SY:n liittokokoukselle tekemässä aloitteessa.

Julkisten hankintojen sääntelyuudistus 10.12. Joulupuurotilaisuus tilaisuudessamme kävi 200 sidosryhmien edustajaa eri organisaatioista.

Nuorten yrittäjien toiminnan käsikirja Opas tukee alueellisten nuorten yrittäjien verkostojen syntyä ja kasvua.

Euroopan parlamentti hyväksyi julkisten hankintojen sääntelyuudistuksessa pk-yrityksille tärkeän periaatteen, jonka mukaan hankinnat on jaettava osiin.

Muodollinen päätös uudistuksesta siirtyi vuoden 2014 tammikuuhun.

Edunvalvontaa – yrittäjän asialla Tapahtumia yrittäjyyden puolesta Markkinointia ja viestintää

Ledare Hur

mår du? | 3

5.12. Yrittäjäinfo 6/2013 4 / 2013

Uusi verovähennys kannustaa kouluttamaan työntekijöitä

jouluKUU

2.12. Företagare i Finland

ende

socialskydd Företagarnas sdagen intresserar rik

hälsa & välmå

Koulutusvähennys kannustaa kehittämään työntekijöiden osaamista. Koulutuksen tulee perustua suunnitelmaan, jonka toteutumista seurataan.

2.12. Yrittäjä 6/13

Yritysten kansainvälistyminen Team Finland -verkosto aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Osallistuimme konseptin kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä strategian valmisteluun.

Team Finland -yhteistyönä järjestetyssä kansainvälistymis- ja kaupanesteselvityksessä yritykset ilmoittivat 1 300 kaupanesteestä. Varsinaisen selvityksen teki ulkoministeriö, mutta osallistuimme sen toteutukseen partnerina. Selvitys on konkreettinen apuväline, kun kaupanesteitä pyritään purkamaan.

Pk-yritys — ­ hyvä työnantaja selvitys kertoo, että pk-yrityksissä pomolla ja työntekijöillä on hyvät välit.

12.12. Yrittäjäsanomat 11/13 Isot erot yritysten välillä Mikro- ja pienyrityksissä esimies-alainensuhde toimii parhaiten.

27

Lokakuussa käynnistyi Finpron täydelliseen uudistamiseen tähtäävä prosessi. Finpro jakaantuu kahteen osaan.

Olemme mukana uudistushankkeen ohjausryhmässä ja Finpron hallituksessa.

Viides Kivinet-kiertue (kilpailukykyä viennistä) käynnistyi maaliskuussa.

Kiertueella kerrottiin yrittäjille, minkälaisia kansainvälistymispalveluita on yrityksille on tarjolla. Kiertue on toimiva esimerkki yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä. SY on yksi Kivinet-partneri.

Venäjä-yhteyksiä vahvistettiin Otimme kantaa kansainvälistymismäärärahojen tasoon. Yritysten yhteishankkeille sekä kansainvälistymisorganisaatioille tarkoitetut määrärahat onnistuttiin saamaan suhteellisen hyvälle tasolle vuodeksi 2014. Yritysten hankevalmistelut Venäjälle oltiin lopettamassa.

Vuoden 2014 talousarvion eduskuntakäsittelyssä siihen lisättiin määräraha.

Pidämme tämän momentin jatkamista tärkeänä.

Yhteistyössä eri sidosryhmien välillä valmisteltiin Venäjän-kaupan valkoinen kirja, joka on yrittäjien näkemys niistä asioista, jotka tulee saada kuntoon Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa. Asiakirjaa on jaettu laajasti Venäjän ja Suomen hallinnossa.

Valtakunnallisten yrittäjäpäivien yhteydessä järjestettiin keskeisiin edunvalvontateemoihin keskittyvä seminaari teemalla Venäjä – mahdollisuuksien markkinat.

suomen yrittäjien neuvontapalveluihin tulI yli 55 000 puhelua!

6 790

Autoimme jäsenyrittäjiä tuntia heitä askarruttavissa juridisissa asioissa.

Jäsenille tarkoitettuun neuvontapalvelun aiheita olivat mm. verotus, työoikeus ja harhaanjohtava markkinointi.

Erityisesti taistelu harhaanjohtavaa markkinointia ja huijarilaskutusta vastaan onnistui aktiivisen jäsenkunnan avulla.

Facebook 10 131 tykkääjää

Paikallisyhdistyksen käsikirja julkaistiin tukemaan luottamushenkilöidemme työtä. Kattava perusteos antaa hyvät eväät paikallisyhdistyksen toimintaan.

Twitter lähes 7 000 seuraajaa yrittajat.fi keskimäärin 55 000 kävijää/kk Paikallisyhdistyk

sen käsikirja

28

Kunnallinen ja alueellinen elinkeinopolitiikka – isoja avauksia Kunta on usein yrityksen läheisin kumppani. Siksi yrittäjäjärjestö vaikuttaa kuntien ja kuntatalouden kehitykseen.

valtuustot koolla 5.9.

Alueellisen ja paikallisen elinkeinovaikuttamisen tueksi alue- ja paikallisyhdistyksille julkaistiin uusi Elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja.

Vuoden aikana tehtiin myös kaksi merkittävää keskustelunavausta. Huhtikuussa Kunnallisjohdon seminaarissa julkistettu Kunnilla liikaa tehtäviä – mitä pois sekä marraskuussa julkistettu Oikein mitoitetut tehtävät, tehokuutta ja kustannustietoisuutta -raportit keräsivät laajasti huomiota sekä medioissa että poliittisten päättäjien keskuudessa.

Kunnallisjohdon seminaari järjestettiin huhtikuussa Lahdessa. Onnistunut tapahtuma keräsi ennätysmäärän, yli 500 osallistujaa.

Kuntien palvelurakenteiden ja palvelutuotannon uudistaminen Pyrimme vaikuttamaan kunta- ja palvelurakenteen uudistumiseen niin, että edellytykset kuntien ja yksityisen sekto-

Oulu

rin väliselle yhteistyölle paranisivat. Järjestämisvastuu ja tuotantovastuu pitää erottaa nykyistä selkeämmin. Kuntapalveluissa avain kustannustehokkuuteen on toimivissa markkinoissa.

Tavoittena on, että kuntien elinkeinotoiminnalle määritellään selkeät pelisäännöt. Markkinoilla operoimisen sijaan kuntien tulisi ensisijaisesti rakentaa yhteistyötä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Nostimme vuoden aikana esille kilpailuneutraliteettiongelmia ja niiden vaikutuksia pk-yritysten elinmahdollisuuksiin.

Kuntien ja julkisen sektorin hankinnat Jatkoimme työtä sen puolesta, että kunnat edistäisivät hankinnoillaan markkinoiden toimivuutta ja monimuotoisuutta. Tavoitteena on turvata pienten ja keskisuurten yritysten mukanaolon edellytykset.

Kaavi

Edunvalvontaa – yrittäjän asialla Tapahtumia yrittäjyyden puolesta Markkinointia ja viestintää

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Kuva: Kaavin Yrittäjät

Varsinais-Suomen hankinta-asiamies -toimintamallia kehitettiin ja laajennettiin. Se otettiin käyttöön myös EteläSavossa, Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla.

Pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen tärkeää aluekehityksessä Osallistuimme 2014 käynnistyvän ohjelmakauden suunnitteluun sekä työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rakennerahastojen että TEM:n innovaatiopoliittisen ohjelman tekemiseen. Tavoitteena oli, että tulevalla rakennerahasto-ohjelmakaudella rahoitusta tulee ohjata entistä enemmän pk-yrityksien toiminnan kehittämiseen. Yhdeksi rakennerahastokauden painopisteistä valittiinkin pkyritysten kasvu ja kansainvälistyminen.

Myös maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa yrittäjyys nousi keskeiseksi teemaksi.

Järjestötoiminta – uutuutena opiskelijajäsenyys Ruotsinkielinen toiminta

Opiskelijat, nuoret ja senioriyrittäjät

Jäsenyrityksistä noin 2 200 on rekisteröitynyt ruotsinkielisiksi. Määrä väheni hieman, koska Österbottens Företagareförening erosi Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyydestä huhtikuussa.

Vuoden aikana perustettiin kaksi ruotsinkielistä paikallisyhdistystä, Malax Företagare ja Vörå Företagare. Näihin paikallisyhdistyksiin on liittynyt moni ÖF:n entinen jäsen ollakseen mukana Suomen Yrittäjissä.

Vuoden aikana perustettiin Företagare i Finland -lehti. Lehden sisällöntuotantoon osallistuivat kaikki aluejärjestöt, joilla on ruotsinkielisiä jäseniä. Uuden lehden lisäksi SY tuotti ruotsinkielisille jäsenilleen kuusi kertaa ruotsinkielisen Företagarinfo-jäsentiedotteen.

SY:n liittokokous 2012 päätti opiskelijajäsenyyden luomisesta. Opiskelijajäsenyys on mahdollista kaikille opiskelijoille peruskoulun jälkeisillä koulutusasteilla tammikuusta 2014 alkaen. Se tarjoaa korkea-asteella tai toisella asteella opiskeleville nuoriso- ja aikuisopiskelijoille hyötyjä, joista on merkittävää lisäarvoa yrittäjyyttä harkitseville.

Nuorten yrittäjien toiminta vilkastui entisestään. Valtakunnallinen päätapahtuma Get Together järjestettiin Turussa 17.–19.5. yhdessä VarsinaisSuomen Yrittäjien kanssa. Tapahtumaviikonloppuun osallistui pari sataa nuorta yrittäjää eri puolilta Suomea.

Jatkoimme seniorijäsenyyden tunnettuuden kasvattamista ja perustim-

Sitoumuksen yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi allekirjoittivat seuraavat kunnat ja kaupungit:

Rautjärvi

Kuva: Rautjärven Yrittäjät, Marko Myllymäki

Helsinki Töölö KoillisHelsinki Etelä-Karjala Lauttasaari Imatra VanhaLappeenranta kaupunki Luumäki Itä-Helsinki Parikkala Kainuu Ruokolahti Kajaani Rautjärvi Sotkamo Savitaipale KeskiTaipalsaari Pohjanmaa Etelä-Savo Toholampi Mikkeli Ylivieska Pieksämäki Kokkola Savonlinna Perho Juva Haapajärvi Kangasniemi Halsua Hirvensalmi Kaustinen Mäntyharju Kalajoki Rantasalmi Toholampi Heinävesi Veteli Pertunmaa

me senioritoimikunnan. Sen keskeisin tavoite on selkeyttää seniorijäsenyyttä ja -toimintaa yhdessä keskustoimistossa seniorijäsenyydestä vastaavan henkilön kanssa.

Jäsenmäärä hyvällä tasolla Huono taloustilanne vaikutti jäsenkehitykseen, sillä yritysten lopettamiset näkyivät myös jäsenpoistumassa aiempaa selvemmin. Suurin jäsenpotentiaali on edelleen isoissa kaupungeissa. Monella pienellä paikkakunnalla järjestäytymisaste on niin korkea, että merkittävää kasvua ei voi enää odottaa.

Nurmijärvi Pornainen Porvoo Satakunta Pukkila Eura– Raasepori Kiukainen Tuusula Oulainen Huittinen– Vihti Oulu Vampula Lappi EteläOulunsalo Jämijärvi Kittilä Pohjanmaa Pudasjärvi Kankaanpää Alajärvi– Ranua Pyhäjärvi Karvia Sodankylä Lehtimäki Raahe Kokemäki Kemijärvi Alavus– Lavia Rovaniemi Siikajoki Töysä Taivalkoski Luvia Salla Evijärvi Merikarvia Länsipohja Tyrnävä Ilmajoki Nakkila Enontekiö Utajärvi Isojoki Vihanti Pori– Kemi Isokyrö Noormarkku Jalasjärvi Keminmaa Yli-Ii Ylikiiminki Ulvila– Kolari Karijoki PohjoisKullaa Muonio Kauhajoki Karjala Uusimaa Pello Kauhava– Ilomantsi Askola Simo Alahärmä– Eno Hanko Tervola Ylihärmä– Pyhäselkä Hyvinkää Tornio Kortesjoki Juuka Inkoo Ylitornio Kristiina Kontiolahti Järvenpää PohjoisKuortane Karkkila Pohjanmaa Lieksa Kurikka– Liperi Kerava Haapavesi Jurva Nurmes Kirkkonummi Laihia Haukipudas Outokumpu Klaukkala Ii Lappajärvi Polvijärvi Lapinjärvi Kempele Lapua Rääkkylä Lohja Kiiminki Seinäjoki– Kuivaniemi Tohmajärvi Myrskylä Peräseinäjoki Valtimo Mäntsälä Kuusamo –Ylistaro Liminka

29 Järjestöpoliittiset päätökset pois lukien jäsenmäärämme kasvoi hiukan toimintavuonna. Se, että kokonaisjäsenmäärä väheni lievästi ensimmäistä kertaa historiassamme, johtui Österbottens Företagarföreningenin keväisestä päätöksestä irtautua SY:n jäsenyydestä.

Osa noin tuhannesta eronneesta jäsenestä on palannut järjestöön RannikkoPohjanmaan Yrittäjien alueelle perustettujen uusien paikallisyhdistysten kautta.

Pirkanmaa Akaa Soini Hämeenkyrö Teuva Ikaalinen Vimpeli Juupajoki Ähtäri Kangasala Häme Kihniö Forssa Lempäälä Hattula Mänttä ja Hausjärvi Vilppula Humppila Nokia Hämeen- Orivesi linna Parkano Janakkala Pirkkala Jokioinen Punkalaidun Loppi Pälkäne Riihimäki Ruovesi Tammela Sastamala Ypäjä Tampere KeskiUrjala Suomi Valkeakoski Jyväskylä Vesilahti Joutsa Virrat Muurame Ylöjärvi Keuruu PäijätKinnula Häme Laukaa Asikkala Pihtipudas Hartola Viitasaari Heinola Kymi Hollola Kouvola HämeenHamina koski Kotka Kärkölä Lahti Nastola

Orimattila Padasjoki Sysmä Pk-seutu Vantaa RannikkoPohjanmaa Maalahti Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Savo Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä

VarsinaisSuomi Aura Kaarina– Piikkiö Kemiö Koski Tl Kustavi Laitila– Pyhäranta Lieto Loimaa– Alastaro Marttila Masku Mynämäki Naantali– Rymättylä Nousiainen Paimio Parainen Pöytyä Raisio Salo– Halikko– Kiikala– Suomusjärvi– Kisko– Kuusjoki– Muurla– Pertteli– Perniö– Särkisalo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa

30

Jäsenpalveluita parannettiin entisestään Olemme palveluorganisaatio.

Tuotamme jäsenyrityksillemme lakineuvontapalveluja sekä laadukkaita koulutuksia ja seminaareja.

Tarjoamme yhteistyökumppaneidemme kautta myös yritystoimintaa hyödyttäviä etuja jäsenyrittäjille.

Edunvalvontaa – yrittäjän asialla Tapahtumia yrittäjyyden puolesta Markkinointia ja viestintää

Neuvontapalveluista tukea edunvalvontaan Jäsenyrittäjille maksuton valtakunnallinen neuvontapalvelu opastaa ja neuvoo yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Viime vuonna puheluita tuli yli 50 000. Lisäksi jäsenyritysten käytettävissä ovat olleet aluejärjestöjen järjestämät neuvontapalvelut.

Vuoden aikana panostettiin neuvontapalveluiden tunnettuuteen jäsenistön keskuudessa, ja tulos näkyi puheluiden lisääntymisenä. Neuvontapalveluiden tiedonkeruuta vakiinnutettiin ja tietoja hyödynnettiin edunvalvonnassa.

Valtakunnallinen jäsenetu- ja markkinointiyhteistyö tarjosi hyötyä yrittäjille Vuonna 2013 Suomen Yrittäjillä oli 16 valtakunnallista yhteistyökumppania, jotka tarjosivat jäsenyrityksille jäsenetuja. Tavoitteena oli saada jäsenyrityksille kattava määrä käytännöllisiä ja rahanarvoisia etuja, jotka hyödyttävät

suoraan jäsenyrityksen liiketoimintaa.

Myös kumppanuuskriteerit selkeytettiin ja sopimuksista rakennettiin pitkäjänteisiä sekä tavoitteellisia. Yhteistyön määrää kumppanien kanssa lisättiin.

Koulutukset auttavat kehittämään yritystä Yrityksille myytävää koulutusta järjestää Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Järjestimme viisi yrittäjille ja työntekijöille tarkoitettua seminaaria: • Laki- ja työsuhdepäivät • Omistajanvaihdosseminaari • Myy, markkinoi ja menesty!

• Ajankohtaisveropäivä • Yrittäjän veroseminaari.

Verkkokoulutuksilla vastattiin valtakunnalliseen koulutuskysyntään. Aluejärjestöjen kanssa järjestettiin viidellä paikkakunnalla Työlait tutuksi -koulutuskierros, jossa kouluttajina toimivat SY:n lainopilliset asiantuntijat.

Yrityspörssi auttaa yrityskaupoissa Yritysten myyjien ja ostajien kohtaamispaikka, Yrityspörssi-palvelun myönteinen kehitys jatkui. Palvelun ilmoitusmäärät kasvoivat lähes 25 prosenttia.

Kuukausittaiset käyntimäärät kasvoivat yli 40 prosenttia ja sivulatausten määrä yli 50 prosenttia. Palvelu tavoittaa parhaimmillaan yli 20 000 kuukausikävijää.

Synergia vinkaa verkostoitumaan Synergia-palvelu lanseerattiin keväällä. Palvelu esittelee luvan antaneiden jäsenyrityksen tiedot ja mahdollistaa jäsenten välisen sähköisen kanssakäymisen. Synergian tunnettuutta kasvatettiin laajalla kampanjalla. Palvelu kerää noin 15 000 kuukausikävijää. Uusi palvelu on otettiin hyvin vastaan, joskin haasteita riittää kävijämäärissä ja palvelun jalkauttamisessa jäsenyritysten aktiiviseen käyttöön.

Työpaikka yli 60:lle Henkilöstömme koostuu eri alojen asiantuntijoista.

31 Suomen Yrittäjissä ja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:ssä työskenteli vuonna 2013 yhteensä kuutisenkymmentä henkilöä.

Henkilöstön keski-ikä oli 45 vuotta.

Suomen Yrittäjien esimiehiä ja muuta henkilöstöä koulutettiin, ja myös työhyvinvointia parannettiin. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa syvennettiin.

Suomen Yrittäjien tehtävä Parantaa yrittäjien asemaa, yrittämisen edellytyksiä sekä rakentaa Suomesta yrittäjyyden yhteiskunta.

Tavoitteet Menestyvien yritysten ja yrittäjien määrä lisääntyy ja yrittäjien taloudellinen ja sosiaalinen asema paranee. Yrittäjyys nousee keskeiseksi tekijäksi eri organisaatioiden toiminnassa.

Toiminnan lähtökohtana yrittäjyyden perusarvot: Vapaus: oikeus ja vapaus yrittää ja tehdä työtä.

Vastuu: vastuu jäsenistä, vastuu koko maan kehityksestä edistämällä yrittäjyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä. Vastuuta on myös jäsenten ja järjestön sidosryhmien kohteleminen oikeudenmukaisella tavalla ja heidän näkemyksensä huomioon ottaminen.

Luovuus: valmius ja aktiivisuus ennakkoluulottomasti etsiä uusia ratkaisuja yrittäjyyden edistämiseksi. Muutosvalmius olosuhteiden ja ympäristön muuttumisen johdosta, mutta myös pitkäjänteisyys ja peräänantamattomuus tavoitteiden toteuttamisessa.

Työtä yrittäjien puolesta

32

Viestintä Marraskuussa 2012 hyväksytty viestintästrategia otettiin käyttöön.

Ilme uudistui.

Keskityimme toiminnassamme suunnitelmallisuuteen ja järjestelmällisyyteen.

Edunvalvontaa – yrittäjän asialla Tapahtumia yrittäjyyden puolesta Markkinointia ja viestintää

Jäsenviestintää monessa kanavassa Jäsenilleen Suomen Yrittäjät viesti mm.

Yrittäjäinfo-jäsentiedotteella, sähköisillä uutiskirjeillä ja verkkopalvelu yrittajat. fi:llä, jonka kävijämäärä kasvoi toimintavuonna 27 prosenttia. Palvelu tavoitti keskimäärin yli 165 000 kuukausittaista eri kävijää tai vastaavasti 41 000 viikoittaista eri kävijää. Ruotsinkielisiä tiedotuspalveluja ovat Företagsnyckeln-lehti, Företagarinfo, uutiskirje sekä ruotsinkielinen osio yrittajat.fi-sivuilla. Lisäksi Yrittäjäsanomissa julkaistiin Svensk Resumé.

Yrittäjäsanomat-jäsenlehti ja tilattavalla Yrittäjä-aikakauslehti ovat yrittäjien omat uutismediat, joita jaetaan myös sidosryhmille. Yrittäjäsanomien lukijamäärä (KMT-luku) oli vuoden lopus-

sa 105 000. Yrittäjä-lehden levikki kasvoi keskiarvolla mitattuna 11,7 prosenttia 18 689:ään. Loppuvuodesta tilauskanta oli yli 20 000. Vuoden aikana valmisteltiin Yrittäjä-lehden uudistusta.

Sosiaalisen median käyttöä viestinnässä tehostettiin huomattavasti. Tavoite oli nostaa Facebook-seuraajien määrä reilusta 7 000:sta 10 000 tykkääjään vuoden 2013 aikana. Se toteutui marraskuussa. Facebookin ohella sosiaalisen median kanavista hyödynnettiin erityisesti Twitteriä, jonka seuraajamäärä nousi 1 600:sta lähes 7 000 seuraajaan vuoden. SY liittyi myös kuvien ja videoiden jakamissovellukseen Instagramiin vuoden lopulla. SY on elinkeinoelämän ja ay-järjestöjen joukossa ylivoimainen sosiaalisen median seuraajamäärissä.

Visuaalisen ilmeen päivitys Suomen Yrittäjien visuaalinen ilme kirkastettiin tammikuussa. Ilme yhdisti aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset kattojärjestöön ja vahvisti viestiä vahvasta järjestötoimijasta sekä tuotti kustannussäästöjä ja vähensi päällekkäistä suunnittelutyötä.

Visuaalisen ilmeen kirkastaminen ja yhtenäistäminen päivitti väri- ja kuvamaailman ja uudisti kirjasimet. Yrittäjien Y-logo säilytettiin, mutta sitä muokattiin paremmin tämän päivän vaatimuksiin sopivaksi.

Vuoden aikana aloitettiin myös laaja ja monimuotoinen jäsenkampanja, jossa panostettiin sekä jäsenpysyvyyden parantamiseen viestien selkiyttämisen että uusien jäsenyritysten hankkimiseen suosittelun kautta.

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy tuottaa palveluita Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n tehtävänä on palvella Suomen Yrittäjien (omistajan) perustoimintoja ja toiminta-ajatusta.

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n tilikausi 1.1.–31.12.2013 oli yhtiön 29. varsinainen tilikausi. Yhtiö kuuluu konserniin, jonka emoyhtiö on Suomen Yrittäjät ry.

Yhtiön toimialana on elinkeinoelämään suuntautuva koulutus-, kehittämis-, tutkimus-, kustannus- ja tiedotustoiminta sekä alaan liittyvä julkaisutoiminta.

Yhtiön keskeiset toimintamuodot:

Palveluiden loppukäyttäjä on jokainen SY:n jäsenyritys.

• printti- ja sähköisen median kustantaminen • maksullisen, yrittäjän ja jäsenyritysten henkilökunnan ammattitaitoa kohottavan koulutuksen järjestäminen • yrityskaupan markkinapaikan, Yrityspörssin ylläpitäminen Muita liiketoimintamuotoja ovat yrittäjien palkitsemistuotteet ja yrittäjien ammattitaitoa parantavan kirjallisuuden julkaiseminen.

Kolutuksiin ja seminaareihin osallistui 1 927 henkilöä.

Leppiniemen kirjaa Tee oikein – älä erehdy tilinpäätöksessäsi tai verotuksessasi myytiin 843 kpl.

33

Viestintäpalveluita yrittäjille ja järjestölle

Muut painotuotteet ja kirjat

Yhtiö kustansi järjestön piirissä julkaistavat valtakunnalliset mediat: Yrittäjäsanomat, Yrittäjä-lehti ja Yrittajat.fi.

Sähköisiä verkkoverkkopalveluja julkaistaan ja kustannetaan osoitteessa www.yrittajat.fi. Yrittajat.fi uudistui tammikuussa järjestön ilmeen uudistuessa.

Voimakkaamman uutispanostuksen lisäksi sivustolla aloitti myös yhdeksän yrittäjäbloggaajaa. Yrittajat.fi aloitti uutisten ristiin linkityksen Kauppalehden, Talouselämän ja Maaseudun Tulevaisuuden kanssa vuonna 2013.

Ravistajat Sypoint Oy ja Seedi Oy aloittivat yhteisen Ravistajat-hankkeen syksyllä 2012 Ravistajat-hanke on uudenlainen formaatti, jossa mielenkiintoisen sisällön lisäksi yhteistyökumppanit ovat lehtijutuissa. Hanke tukee myös omistajan tavoitteita. Hankkeen yhteydessä valmistui kirja huhtikuun alussa 2014.

Yrittäjäristejä ja työntekijöiden ansioristejä myytiin 1 451 kpl.

Yhtiö kustansi uutena kirjana Jarmo Leppiniemen kirjan, Tee oikein – älä erehdy tilinpäätöksessäsi tai verotuksessasi. Kirjaa myyntiin vuonna 2013 yhteensä 843 kpl.

Koulutus Kertomusvuonna järjestettiin viisi seminaaria (1–2 pv), joissa kohderyhmänä olivat yritykset (omistaja-yrittäjät sekä työntekijät): Laki- ja työsuhdepäivät, Omistajanvaihdosseminaari, Myy, markkinoi ja menesty!, Ajankohtaisveropäivä sekä Yrittäjän veroseminaari.

Lyhytkoulutusten (1 pv, ½ pv, 1 h/ webinaarit) aihepiirit noudattelivat liiketoiminnan kehittämisen teemoja.

Hallinto Yhtiön toimitusjohtajana toimii SY:n varatoimitusjohtaja Anssi Kujala (oman toimen ohella). Yhtiössä työskentelee 13 henkilöä ja kaksi provisiopalkkaista puhelinmyyjää.

suomen yrittäjät

116 000 20 120

Meillä on yli

jäsenyritystä joista 55 000 työnantajayritystä, joissa yli 500 000 palkansaajaa.

aluejärjestöä

joissa

edunvalvonta

100

asiantuntijan neuvontaverkosto jäsenten käytettävissä.

Yrittäjyyttä tukevia lausuntoja kirjoitettiin ja annettiin tiedoksi

työntekijää.

Vuoden 2014 alusta 20 aluejärjestöä, Lapin Yrittäjät ja Länsi-Pohjan Yrittäjät fuusioituivat.

400 4 000 1 100 52 yli

paikallisyhdistystä

Teimme

12

114

tutkimusta yrittäjyydestä.

luottamushenkilöä

yli

jäsentä kuntien valtuustoissa

toimialajärjestöä

Annoimme neuvontapalvelua jäsenyrityksille yhteensä

6790 tuntia.

Suomen Yrittäjien keskusliitossa yli

60

työtekijää, joiden keski-ikä on

45

vuotta.

Neuvontapuheluita lakineuvontaan tuli lähes

55 000

Järjestimme

tapahtumat lehdet & verkko Yrittäjäsanomat

11

6 6

numeroa

Yrittäjä-lehti

Yrittäjäinfo

numeroa.

105 000

lukijaa, Kansallinen Mediatutkimus 2013, Levikintarkastus Oy, levikki

numeroa.

93 574 11,7

Yrittäjä-lehden levikki kasvoi

4 55 000

Företagarna i Finland

numeroa.

yrittajat.fi

39

koulutustilaisuutta ja seminaaria, joihin osallistui

prosenttia.

1 927 40 1 549

Järjestöseminaari toimialajärjestöjen edustajille

henkilöä.

Näissä kävi yli

35

osallistujaa.

eri alan asiantuntijaa kouluttamassa jäseniämme.

osallistujaa.

Kunnallisjohdon seminaari

Järjestimme

500

kuntavaikuttajaa kokoontui Lahteen.

16 2 284

Get Together – Nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma

tapahtumaa, joihin osallistui

200 osallistujaa.

henkilöä.

yksilöityä kävijää/kk.

Koulutimme

87

luottamushenkilöä järjestön paikallistoiminnan tueksi. [POMO-koulutukset] Webinaarikoulutuksiin ennätyksellinen osallistujamäärä Lähetimme jäsenillemme vuoden aikana uutiskirjettä, joiden vastaanottajamäärä oli

11

814 292

500 henkilöä.

vastaanottaja

www.yrittajat.fi www.yritysporssi.fi www.yrittajamediat.fi synergia.yrittajat.fi www.facebook.com/suomenyrittajat www.twitter.com/suomenyrittajat www.youtube.com/user/yrittajat www.instagram.com/suomenyrittajat

Suomen Yritt채j채t Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI PL 999, 00101 Helsinki puhelin 09 229 221 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi