Yrittäjäsanomat 9/2014 by Suomen Yrittäjät

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

09/2014

LOKAKUU

emil bobyrev

Pääkirjoitus: Kansa kyllästyi turhaan kyttäykseen | 3

12-21

Täydellä sydämellä Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät täyttyi rakkaudesta, kun lähes 2 000 yrittäjää kokoontui Tampereelle. Uusi puheenjohtaja Jyrki Mäkynen lupaa kääriä heti hihat.

Rakkauden ilta

uutiset: uutiset: verkostot: Nettihuijarit jahtaavat Kaikki tehot irti Näin rakennat nyt pk-yrityksiä | 4 – 5 ylimääräisestä ajasta | 8 – 9 itsellesi verkostot | 30 – 35

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä, saisiko olla hetken hengähdystauko? 020202 Pro -palvelun avulla yrittäjä saa itselleen vapauden keskittyä käsillä olevaan työhön tai vaikkapa pienen tauon kiireen keskellä. Autamme päivittäin jo satoja pk-yritysten asiakkaita ja pidämme liiketoiminnan rattaat pyörimässä. Tarjoamme sinulle nyt maistiaisen siitä, miltä palvelumme tuntuu: saat hengähdystauon kahvikupposen ääressä ja rauhan tutustua 020202 Pro -palveluun. Nouda kahvikuponkisi* ja tutustu palveluun osoitteessa Fonecta.ﬁ /020202pro

*Kampanjakuponkeja jaetaan rajoitettu 3700 kpl erä. Kupongin itselleen lunastanut voi noutaa kahvin veloituksetta mistä tahansa Suomen R-kioskista 31.12.2014 mennessä.

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: uutiset:

Kun valvonta ylitti sietokyvyn Syksy on mullistanut lopullisesti suomalaisten käsitykset sääntelystä ja byrokratiasta.

yksyn ehdoton puheenaihe on ollut sääntely ja byrokratia. Se on ajanut ohi jopa paljon kohua herättäneiden Venäjän vastapakotteiden, Suomen luottoluokituksen laskun ja

soten. Sääntelystä ja byrokratiasta on tosin keskusteltu jo vuosikausia, mutta nyt suomalaisten mitta alkaa olla täynnä. Niin palkansaajat, yrittäjät kuin poliitikotkin ovat sitä mieltä, että Suomi on sääntelyn luvattu maa. Lopullisesti kuppi meni nurin vuodenvaihteessa voimaan astuvan alkoholilainsäädännön uudistuksen tultua julki. Kukaan ei ymmärrä, miten Koffhevosten nimen vaihtaminen muuttaa lasten ja nuorten suhtautumista alkoholiin.

Alkoholi herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Yksi viranomainen jopa epäili, että vilkas keskustelu sosiaalisessa mediassa olisi panimoteollisuuden masinoima. Toisessa ääripäässä ollaan valmiina ajamaan kaikki sääntely alas. Miten tähän on tultu ja ehkä tärkein kysymys: miten turhasta sääntelystä päästäisiin eroon? Ensin on tunnistettava, paljonko Suomessa on erilaista sääntelyä. Vasta sen jälkeen voidaan alkaa arvioida, mikä sääntelystä ja byrokratiasta on turhaa ja miten turhan sääntelyn purkaminen vaikut-

8 | Pieni yritys on mainio työnantaja 10 | Katja Noponen seuraa murrosta aitiopaikalta

debatti:

22 |

Heikki Kovanen vs. Suvi Haaparanta

22 | Luova tuho tekisi Suomelle terää

taa kokonaisuuteen. Surullista on, että oikein kukaan ei tunnu tietävän, montako yrityksiä koskevaa lakia, asetusta tai viranomaismääräystä on voimassa. Puhumattakaan siitä, että kenen pitäisi ottaa vastuu sääntelyn purkamisesta. Esimerkiksi Yrittäjäsanomien kysely eduskuntapuolueille osoitti, kuinka jokaisen puolueen sormi osoittaa sinne tänne. Uutta sääntelyä tulee erityisesti EU:n toimesta. Kun kokonaisuus ei ole selvillä ja osa sääntelystä koetaan turhaksi, syntyy yksittäistapauksista helposti päiväkausia kestäviä puheenaiheita. Tikunnokkaan ovat viime aikoina päässeet valvovat viranomaiset, kuten Tukes, Aluehallintovirasto, Valvira ja Tulli. Ja hyvä niin. Sosiaalisen median ja muunkin median luoma paine pakottaa viranomaisetkin miettimään jonkun laintulkinnan järkevyyttä. Yksittäistapausten ruotiminen ei kuitenkaan ole ratkaisu ongelmaan. Pallo on poliitikoilla ja virkamiehillä. Heidän on kannettava vastuunsa. Vastuunpakoilusta hyvä esimerkki on taannoinen kuntien tehtävien karsiminen. Lopputuloksena ei tullutkaan säästöjä ja sääntelyn purkamista, vaan muutama tehtävä lisää. Esimerkki osoittaa täydellistä piittaamattomuutta. Lopulta sääntelyn ja byrokratian purkamisessa on kyse yrittäjyysilmastosta. Jos yrittäjä kokee, että Suomi on turhan sääntelyn maa, hän ei investoi, ei pysty kasvamaan eikä synnytä uusia työpaikkoja. Sellaista yhteiskuntaa tuskin kukaan haluaa.

Jos yrittäjä kokee, että Suomi on turhan sääntelyn maa, hän ei investoi, ei pysty kasvamaan eikä synnytä uusia työpaikkoja.

Näillä eväillä löydät kaiken tärkeän Yrittajat.fi:stä

arjessa:

24 |

Turusta löytyi yli 100-vuotias lelukauppa

26 | Mistä yksinhuoltaja saa apua? 28 | Kasvu Open ratkesi Jyväskylässä

verkostot:

30 |

Yritystalossa on tiheä verkostojen seitti

34 | Kaksi yrittäjää, kaksi tapaa verkostoitua

vapaalla:

36 |

Juristit keksivät pikkujoulut uudestaan

resumé:

39 |

Nyheter på svenska

Yrittajat.fi: Ovatko laitteesi ajan tasalla? Ota kantaa verkossa!

Anssi Kujala: Yrittäjän ääni – ja tuki yrittäjälle Kolumni ANSSI KUJALA

anssi.kujala@yrittajat.fi

Yrittäjyys on ratkaisu yhteiskunnan ongelmiin, se ei ole ongelma.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.

uomen Yrittäjät aloitti juuri Yrittä-

jän ääni -kampanjan, jonka kautta pääsee antamaan suoran palautteen kansanedustajille. Kampanjaan voit osallistua kertomalla mielipiteesi osoitteessa www.yrittäjänääni.fi Välitämme ehdotukset kansanedustajille ja luovutamme ne myös eduskuntaryhmille. Tällä kampanjalla, joka on osa eduskuntavaalikampanjaamme, viritämme vaalikeskustelua jo nyt yrittäjyyden suuntaan. Minulta kysytään usein, mitä tukea yrittäjät Suomessa tarvitsevat. Todella huono kysymys. Eivät yrittäjät tarvitse tukea. Yrittäjyys on ratkaisu yhteiskunnan ongelmiin, se ei ole ongelma eikä tukikohde. Kysyjiltä unohtuu se, että juuri yrittäjät luovat tämän maan hyvinvoinnin ja mahdollistavat sen, että verovaroin tue-

taan kaikkia väestönosia. Yrittäjät eivät vaadi katettua pöytää vaan tukevan pöydän – siis olosuhteet kuntoon. Kannustavat olosuhteet ovat tärkeintä yrittäjälle: rahoituksen saatavuus, kannustava verotus ja toimivat työmarkkinat. Tuoreimman pk-barometrimme mukaan työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen on keskeisiä keinoja edistää yrittäjyyttä – ja näin myös työllisyyttä – lähivuosina. Tuen sijasta tarvitaan vapautta. Eri toimialoille on tullut lisää normeja ja sääntelyä. Se hidastaa kasvua tai jopa estää yritystoiminnan kannustavuuden. Osa näistä on turhia, päällekkäisiä ja keskenään ristiriitaisia. Onneksi useat puolueet ovat intoutuneet kitkemään tarpeetonta sääntelyä. Toivon, että seuraava hallitus totisesti käy sääntelyn kimppuun.

Yhteen asiaan kuitenkin tukea tarvitaan: uuden yrittäjäsukupolven löytämiseen. Yrittäjämäinen asenne työmarkkinoilla on selvitysten mukaan lisääntymässä, ja nuoret näkevät yritystoiminnan aiempaa houkuttelevampana vaihtoehtona palkkatyölle. Esimerkiksi lukiolaisten liiton mukaan lukiolaisista 77 prosenttia voisi harkita ryhtyvänsä yrittäjäksi. Tätä myönteistä asennemuutosta tarvitaan – ja sitä kannattaa vähän tukeakin. Yrittäjä, mitä seuraavan hallituksen pitäisi tehdä? Sääntely kuriin vai työehdot paikallisesti sovittaviksi? Anna äänesi kuulua nyt! www.yrittäjanääni.fi Kaikkien muiden kuin yrittäjien kannattaa kuunnella yrittäjän ääntä – jos haluaa tukea suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Uutiset

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Pk-sektori kiinnostaa verkkorikollista Viime vuosina tietojenkalasteluyritykset ovat alkaneet kohdistua yhä enemmän myös pieniin yrityksiin.

39% 2501 + työntekijää

50%

Kiristyshaittaohjelmat salaavat tietokoneen sisällön käyttökelvottomaksi. Pk-yrittäjän on aika herätä ja hoitaa tietoturva-asiansa tilanteen tasalle.

Olemme alkaneet nähdä enenevässä määrin tiedon salausta hyödyntäviä kiristyshaittaohjelmia.

Erkki Mustonen

– Pk-yrityksen arvokkaan tiedon joutuminen väärään paikkaan voi aiheuttaa yritykselle aikamoisia liiketoiminnan riskejä tai pahimmillaan jopa toiminnan keskeytyksen, kertoo F-Securen tietoturva-asiantuntija Erkki Mustonen. Ikävää jälkeä voi syntyä myös silloin, kun jokin haittaohjelma pääsee leviämään holtittomasti yrityksen verkossa. – Yrityksen tietoja voidaan manipuloida ja järjestelmien toimintaa voidaan häiritä, Mustonen visioi.

Salauksella kiristystä. Tietoturvarikolliset myös keksivät jatkuvasti uusia konnuuksia.

Ajantasaiset ohjelmat. Suojautuminen tietoturvauhkilta vaatii monta asiaa. – Jos lähdetään tekniikan puolelta liikkeelle, niin kaikki verkkoon liitetyt laitteet on suojattava teknisesti. Älypuhelimet, tabletit, Windows- tai Mac-laiteet, Erkki Mustonen luettelee. Teknisiä suojausmenetelmiä on paljon. – Laitteiden käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot täytyy pitää ajantasaisina. Sen lisäksi käytössä pitää olla päivitetty virustorjunta- ja palomuuriohjelmisto. Vaihtoehtoja näistä ohjelmistoista on paljon, selvittää myös Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturvaasiantuntija Aleksi Tarhonen. Jos yrityksen kannettavan tietokoneen muistissa kulkee mukana esimerkiksi työntekijöiden henkilötietoja, on Tarhosen mukaan harkittava myös kiintolevyn salausta eli kryptausta. – Jos kone vaikka varastettaisiin, niin salatut tiedot eivät päädy sitä kautta rikollisten käsiin, Tarhonen muistuttaa.

32%

1 –250 työntekijää

61 %

19%

31%

30%

2012

2013

18% 2011

18%

18 prosentilla suomalaisista oli virustorjuntaohjelma mobiililaitteessaan.

61%

57%

57 prosenttia suomalaisista tekee ohjelmistopäivityksiä tai pitää automaattipäivitystä päällä.

61 prosenttia suomalaisista käyttää vahvoja salasanoja.

Tiesitkö?

LÄHDE: SYMANTEC

k-yrityksistä on tullut verkkohyökkääjille mielenkiintoista riistaa. Turun ammattikorkeakoulun yliopettajan Jarkko Paavolan mukaan syy tähän on se, että hyökkääjät ovat havainneet pk-sektorin tietoturvan heikohkon tason. – Hyvin usein pk-yritystä käytetään porttina yrityksen suurempaan yhteiskumppaniin. Pk-sektorilla on myös usein käsitys, ettei heillä ole hyökkääjiä kiinnostavia tietoja, Paavola harmittelee. Totuus on kuitenkin toinen, sillä esimerkiksi tietoturvayhtiö Symantecin raportin mukaan vuonna 2012 kaikista kohdistetuista tietoturvahyökkäyksistä 31 prosenttia kohdistui nimenomaan pk-yrityksiin. Luku on 2010-luvulla noussut reippaasti. Ilkeäksi tilanteen tekee se, että pahimmillaan tietoturvauhat voivat olla pk-yrityksille kohtalokkaita.

251 –2500 työntekijää

31%

LÄHDE: Microsoft Oy 2012

lotta.tammelin@yrittajat.fi

– Olemme alkaneet nähdä enenevässä määrin tiedon salausta hyödyntäviä kiristyshaittaohjelmia. Kun kone saastuu kiristyshaittaohjelmalla, niin ohjelma salaa käyttäjän koneella olevat tiedostot. Sen jälkeen tulee kiristysviesti, että jos ei maksa, tiedot jäävät salatuiksi. Siksi yrityksen tärkeä data pitää olla aina varmistettua, että tiedot saadaan palautettua, Mustosen painottaa. – Ja palautusta pitää myös testata, että se varmasti toimii. On monta tapausta, että varmistukset ovatkin olleet rikki tai tiedot puutteellisia, hän lisää. Alan ammattilaisten mukaan myös Applen Mac-käyttäjien olisi syytä ottaa pää esiin puskasta. – Mac-koneisiin ei kohdistu kovinkaan paljon viruksia, mutta se on huolestuttavaa, että viisi vuotta vanhat haittaohjelmat toimivat erittäin hyvin tämän päivän Maceissa. Se tarkoittaa sitä, että siellä ei ole tehty ohjelmistokorjauksia. Täysin suojaamattomat Mac-koneet ovat nykyään verkkorikollisille otollista maastoa, tietoturvaasiantuntija painottaa.

50 %

Lotta Tammelin

31%

50 %

Uudet uhat vaanivat

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

31 prosenttia suomalaisista luo jokaiselle käyttäjätililleen oman salasanan.

8-merkkinen salasana, joka sisältää erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita, on tietokoneelle helpompi murtaa kuin 20-merkkinen helposti muistettava lause tai sarja sattumanvaraisia sanoja.

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: On tärkeää höllentää osakeyhtiölakia

siten, että kunnilla on oikeus päästä katsomaan miten yrityksissä julkisia varoja palvelujen tuottamiseen käytetään.

JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine tiedotteessa.

Ota kantaa!

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Juuri nyt:

Näin suojaudut verkkohyökkäyksiltä

Muutama päivä vielä aikaa – miten rahoitat vientikaupat Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelman syksyn hakuaika päättyy lokakuun lopussa. Luvassa on ilmainen koulutus ohjelmaan hyväksytyille. Suurin osa pk-yrityksestä käyttää edelleen perinteistä ja riskialtista menetelmää eli laskua ilman luottovakuutusta. Vientikaupan rahoitus -ohjelma tarjoaa tietoa ja käytännön työkaluja vientikauppojen rahoitukseen. Ohjelma on suunnattu suomalaisille suoraa vientiä harjoittaville pk-yrityksille.

Tietokoneet Käyttäjän tärkeimmät toimet ovat:

– Pk-yritykset eivät aina tunne vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä rahoitus- ja maksuratkaisuja. Oikein valinnat edistävät neuvotteluja, ja voivat olla ratkaiseva tekijä tarjouskilpailun voittamisessa, kertoo rahoituspäällikkö Erno Ihto Finnverasta.

• Näiden lisäksi ohjelmien asentamisessa, lataamisessa ja sähköpos• Virustorjuntaohjelmiston käyttäminen. tin liitetiedostojen käsittelyssä on syytä • Hyvien salasanojen pitää varansa ja valitseminen. käyttää järkeä. • Pääsyn rajoittaminen verkkolaitteisiin internetistä. Lähde: F-Secure • Ajantasaisten, päivitettyjen ohjelmistojen käyttäminen.

Yritykset valitaan ohjelmaan hakemusten perusteella. Ohjelmaan valittavan yrityksen liiketoiminnan täytyy olla kannattavaa sekä ensimmäiset vientikaupat pitää olla tehty ja yrityksellä tulee olla halu edelleen kasvaa vientiä lisäämällä.

Mobiililaitteet • Ota pin-koodi käyttöön. • Käytä erillistä suojakoodia tai uudemmissa puhelimissa olevia sormenjälkitunnistimia. • Ota käyttöön puhelimen automaattinen lukitus järkevällä viiveajalla. • Kännyköittenkin sisältöjä voi salata. Salaus onnistuu yleensä kännykän asetuksista. • Ohjelmistojen ajantasaiset turvapäivitykset kannattaa aina asentaa.

Pilvipalvelut • Pilvipalveluista yli 90 prosenttia on amerikkalaista tuotantoa. • Pilvipalveluiden käyttäjällä ei tällä hetkellä ole oikein muuta ratkaisua, kuin luottaa pilvipalvelun tarjoajan

rakentamaan tietoturvaan. • Jos haluat olla erittäin varovainen, älä tallenna liiketoiminnallesi elintärkeitä tietoja pilvipalveluihin.

• Eniten haittaohjelmia on Android-puhelimille. • Virustorjuntaohjelmistoja on myös kännyköille. • Yleensä kännyköiden virukset ovat kuitenkin sellaisia, että käyttäjä itse hyväksyy sen asentamisen laitteeseen. Ole siis tarkkana, mitä sallit asennettavaksi. • Lataa sovelluksia vain luotetuista kauppapaikoista. Lähde: Viestintävirasto

Lähde: F-Secure

Suomen Yrittäjät on avannut nettisivun, jonka kautta jokainen yrittäjä voi lähettää viestin kansanedustajille. Yrittäjän ääni -kampanjan tavoitteena on kertoa päättäjille, minkälaisia tuntoja yrittäjillä on mielessään. Ensimmäisessä osassa yrittäjät pääsevät esittämään mielipiteensä kysymykseen, mitä eduskunnan pitäisi tehdä, jotta yritykset menestyisivät. Toisessa osassa pitää valita tavoite, jonka yrittäjä kokee tärkeimmäksi: www.yrittajat.fi/yrittajanaani.fi

Verovelkarekisteri tulee joulukuussa Paljon kritiikkiä herättänyt yritysten verovelkarekisteriä koskeva laki astuu voimaan joulukuussa.

Kommentti Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Nyt, ei vasta myöhemmin! Kun tutustuin tätä juttua tehdessäni yritysten tietoturva-asioihin, oli helppo huomata, miten iso osa turvallisuudesta syntyy oikeastaan asenteista. Alalla onkin käytössä sanonta: 20 prosenttia tietoturvasta on tekniikkaa ja loput 80 prosenttia hallinnollisia asioita. Työntekijöiden käytöksellä on myös iso rooli. Millä sivuilla käydään, kenen laitteita käytetään tai mitä somessa puhutaan. Jonkinlaiset pelisäännöt olisivatkin paikallaan jopa siihen pienim-

Vaalit lähestyvät: Nyt on aika lähettää viesti

päänkin pihtiputaalaiseen perusfirmaan. Pk-yrityksen on tänä päivänä enää turha tuudittautua siihen, että tietoturvahyökkäykset olisivat vain isojen yritysten päänvaiva. Tosiasiassa isot firmat panostavat näihin asioihin niin isolla kädellä, että rikolliset ovat kääntäneet katseensa löperömpään pk-sektoriin. Miltäs sinun tietoturvasi näyttää – ovatko päivitykset kunnossa vai painoitko taas myöhemminnappulaa?

Joulukuusta alkaen jokainen voi katsoa Verohallinnon sivuilta Y-tunnuksen avulla, onko yrityksellä yli 10 000 euroa sellaista verovelkaa, jonka maksamisesta se ei ole sopinut verottajan kanssa. Rekisteristä voi tarkastaa sähköisesti sellaisia tietoja, jotka on selvitetty tähän mennessä yritysten verovelkatodistuksilla tai jotka on merkitty maksuhäiriöinä julkisiin luottotietorekistereihin. Suomen Yrittäjät on ollut huolissaan yrittäjien oikeusturvasta etenkin silloin, kun yrityksellä on tilapäisiä maksuvaikeuksia, mutta se pyrkii toimimaan moitteettomasti. Yrittäjäjärjestö vaatikin, että kunnolla asioita hoitavia yrittäjiä ei saa leimata. Lopulta eduskunta nosti verovelkamerkinnän alarajaa suunnitellusta 5 000 eurosta 10 000 euroon, jotta satunnaiset viiveet eivät vie yritystä rekisteriin. Rekisteriin ei myöskään joudu, jos verovelvollinen on sopinut maksujärjestelystä.

Uutiset

Suorat MunaEggsPress kurvaa luoksesi!

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tällainen on uusi Yrittäjä tarvitsee ja ansaitsee oman uutiskanavan ja tietopankin. Kaikki tärkeä

Kysymys: Kananmunatuottaja Mikko Välttilä Vaahteramäen tilalta, ajatte munataksiksikin kutsuttua MunaEggsPress-kuorma-autoa, josta myytte ulkokanan munia suoraan ostajille. Miten munataksinne on otettu vastaan?

Vastaus: Aivan järjettömän hyvin! Olen itsekin ihan ymmälläni, että miten tässä näin kävi. Facebook-ryhmässämme on nyt jo 4 500 ihmistä ja heistä aktiivisia ostajia on noin 3 000. Meillä on myyntialueena käytännössä koko lounainen Suomi: Porvoosta Tammisaareen ja Porista Tampereelle sekä Hämeenlinnasta Lahteen.

2 Kysymys: Mistä idea munataksiin syntyi?

Tutut osastot

Yrittajat.fi:n päänavigaatiosta löydät helposti suositut osastot, kuten Yritystoiminnan ABC, Työnantajan ABC sekä Verot ja rahat.

Uutiset

Yrittäjäsanomien uutiset löytyvät myös verkosta. Kerromme kaikki yrittäjän arkeen vaikuttavat uutiset nopeasti ja luotettavasti. Seuraamalla yrittäjäuutisia päivittäin, tiedät mitä tapahtuu. Lähetä meille uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Vastaus: Olen ollut yritykseni alusta asti todella aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Niinpä kyselin Facebook-ryhmältäni, että miten saisin muniani paremmin kaupaksi. Sieltä tuli ensimmäiset ideat jäätelöautosta, joka myisikin munia. Jalostin ideaa muutaman kuukauden, ja siitä se sitten lähti.

3 Kysymys: Suomessa on vain kolme ulkokanalaa, jossa kanat saavat elellä vapaasti ulkona ja kanalassaan. Kanalanne ovat siis harvinaisuus. Huomaako vapaamman elämän munan mausta?

Vastaus: Yönsä kanamme viettävät normaalissa lattiakanalassa. Aamulla avaan luukut, ja ne jotka haluavat, painuvat pihalle. Asiakkaat ainakin sanovat, että stressittömämmän elämän maistaa munista. Itse on paha mennä arvioimaan, kun en ole vuosiin enää syönyt muita munia. Ulkokanan muna on kuitenkin ehkä hiukan täyteläisempi rakenteeltaan. Valkuainen on kiinteämpi. Keltuainen on ollut ainakin nyt kesän ajan todella syvän keltainen, lähes jopa oranssi. Ehkä se kuitenkin talveksi vaalenee, kun ulkoa ei löydy oikein enää ruohoa.

Olemme Twitterissä

Suomen Yrittäjät löytyy Twitteristä. Twitter-tilillä @suomenyrittajat on jo 11 700 seuraajaa. Tilille päivittyvät muun muassa Yrittäjäsanomien päivittäiset nettiuutiset.

Olemme Facebookissa

Suomen Yrittäjät löytyy myös Facebookista. Tykkääjien määrä on noussut lähes 14 000:een. Voit osallistua aktiivisesti keskusteluun yrittäjille tärkeistä aiheista.

.fi t a j a t t i yr i: s k u v i s koti setukset.

a laimen a vaihdetaan e s a a v A si ss taan, jo joita osoitteek h o k y r ir Siir soite. K rittajat.fi o n u v i s ww.y koti http://w a muutokset. Tallenn

Uutiset

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi tieto pitää löytyä nopeasti.

Mobiili

Yrittajat.fi:n suosituimmat osiot löytyvät käyttäjäystävällisesti myös mobiilista osoitteessa: www.yrittajat.fi. Voit lukea puhelimesi kokoon optimoituja sisältöjä, kuten uutisia, blogeja, tapahtuma- ja koulutuskalenteria. Lisäksi voit käyttää laskureita, katsoa jäsenedut, liittyä jäseneksi tai etsiä ostettavaa yritystä.

Yrittäjän arkea helpottavat tärkeät laskurit ovat nyt myös etusivulla. Voit esimerkiksi laskea katelaskurilla, paljonko tuotteen alennettu hinta vaikuttaa katteeseen. Tai voit laskea, paljonko työntekijän palkkaaminen todellisuudessa sinulle maksaa.

Koulutus ja tapahtumat

Koulutus- ja tapahtumakalenteri löytyy jatkossa etusivulta oikeasta laidasta.

Jäsenelle

Jäsenedut löytyvät jatkossakin etusivulta. Lisäksi voit liittyä jäseneksi näppärästi verkossa.

Yrityspörssi

Yritysten markkinapaikka eli Yrityspörssi löytyy jatkossakin etusivulta oikeasta laidasta.

Ajassa: Miten kohtaat ostajan tai myyjän Perinteinen Omistajanvaihdos-konferenssi on vuorossa 11. marraskuuta Helsingissä hotelli Crowne Plazassa. Tilaisuuden ohjelma on aikaisempien vuosien tapaan kiinnostava ja korkeatasoinen. Kantavana teemana on kohtaaminen – ostajan ja myyjän välillä sekä luopujan ja jatkajan välillä. Paikalla on yrittäjiä kertomassa omista kokemuksistaan yrityskauppatilanteessa. Konferenssissa palkitaan myös Vuoden omistajanvaihdosasiantuntija 2014.

Laskurit

82 782

Uudistunut Yrittajat.fi-verkkosivusto teki viikolla 36 uuden kävijäennätyksen. TNS Metrixin mittauksen mukaan verkkosivustolla oli yli 82 000 eri viikkokävijää. Viikon kovimmaksi puheenaiheeksi nousi turha sääntely, kun yrittäjät ihmettelivät pesuaineiden myyntikieltoa asiakkaiden omiin astioihin.

Ilmoittautumiset 31. lokakuuta mennessä: www.yrittajat.fi/tapahtumakalenteri

Osaatko kertoa yrityksesi arvon? Oman yrityksen arvo pitää tietää, varsinkin jos on myymässä yritystä. 14. marraskuuta klo 10 –11.15 pidettävässä webinaarissa selviää, mitkä ovat eri arvonmääritysmenetelmät, miten arvonmäärityksen voi tehdä kertoimien avulla ja oman pääoman arvon sekä liiketoiminnan arvon välinen ero. Kouluttajana toimii yritystalouteen erikoistunut Toivo Koski TulosAkatemiasta. Koulutus toteutetaan vuorovaikutteisena verkkoseminaarina. Ilmoittautumiset viimeistään 10. marraskuuta: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

Superhyperkyberturvallista Järjestyksessään 106. Bisnestreffit järjestetään Helsingissä 14 marraskuuta teemalla: Superhyperkyberturvallista. Treffeillä tietoturvatilannetta päivittää F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, joka kertoo tilanteesta nyt, verkon uhista ja asevarustelusta verkossa. Treffien kohderyhmänä ovat turvallisuudesta kiinnostuneet yrittäjät. Tilaisuus alkaa klo 8.00 ja kestää tunnin. Lisätiedot, taustalinkit ja ilmoittautuminen Tieken sivulla: www.tieke.fi/x/rQAZAg

Verotietoa pukkaa, laivalla Yrittäjien perinteinen veroseminaari on vuorossa 19. marraskuuta. Tällä kertaa vero-oppia on luvassa Viking Linen Mariellalla välillä Helsinki–Tukholma. Laiva on lastattu kovilla verotuksen asiantuntijoilla ja yrittäjät saavat varmasti kaiken tarvittavan verotiedon kahden päivän aikana. Ilmoittautumiset 5. marraskuuta mennessä osoitteessa: www.yrittajat.fi/veroseminaari.

Blogit

Yrittäjät haluavat keskustella arjestaan: iloista, murheista, epäoikeudenmukaisuudesta, onnistumisista ja ylipäätään yrittämisestä. Yrittajat.fi:ssä on kasvava joukko bloggaajia, jotka haluavat herättää keskustelua. Yrittäjät ovat Yrittäjän ytimessä.

10/2014

Seuraava Numero ILMESTYY 20.11.

Uutiset

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Hukka-ajat käyttöön Pk-yrityksiä houkuttelevat uudet verkkopalvelut, jotka auttavat löytämään hukkaajoille asiakkaita.

aleksi poutanen

Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi

ähes kaikki parturikampaajat kärsivät hukka-ajoista. Kalenteriin jää tyhjää tilaa, mutta samaan aikaan parturiaikoja samalle päivälle etsii iso joukko mahdollisia asiakkaita. Tämän ongelman takia Helsingissä parturi-kampaajana ja maskeeraajana työskentelevä Kaija Heijari joutui päivystämään asiakkaita kivijalkaliikkeessä, jos kalenteriin jäi aikoja. Asiakkaiden kulutustottumukset ovat kuitenkin muuttuneet siten, että harva etsii parturia kävelemällä sisään. – Tunnistimme ongelman. Ei ole ollut kanavaa, jossa kertoa tarjonta ja kysyntä olisivat voineet kohdata, sanoo Perutuusaika.fi:n toimitusjohtaja Lari Mykrä. Peruutusaika.fi kokoaa yhteen muun muassa lähipäivien kampaamoaikoja, joita kuluttajat voivat ostaa sivujen kautta. Yritys ottaa 10 prosentin osuuden myytyjen aikojen hinnoista. Peruutusaika.fi toimii vielä ainoastaan pääkaupunkiseudulla ja Tampereella, mutta se aikoo levittäytyä suurimpiin kaupunkeihin. Yritys laajensi tänä vuonna muun muassa kosmetologeihin ja hierojiin. – Viimeisen vuoden aikana olemme välittäneet noin 2 300 aikaa, joista noin 1 500 viimeisen puolen vuoden aikana, Mykrä sanoo. Yksi käyttäjä on Heijari, joka

Lisää asiakkaita. Kaija Heijari toimii Hair 911 -liikkeessä Helsingissä. Hän markkinoi ylimääräisiä aikojaan verkkopalvelun avulla.

Ei ole ollut kanavaa, jossa kertoa tarjonta ja kysyntä olisivat voineet kohdata. Lari Mykrä

kauppaa palvelun kautta ylimääräisiä aikojaan.

Kimppadiilit laskussa. Yrittäjien ja työntekijöiden luppoaika on ongelma, jota ratkoo nyt moni uusi yritys. Nettipalvelut mahdol-

listavat sen, että ylimääräisiä aikoja tai palveluita voidaan myydä nopeasti. Palvelujen markkinoiminen digitaalisesti ei ole sinänsä uusi asia. Suomessakin paljon huomiota saaneet kimppadiilipalvelut rynnistivät markkinoille muutama vuosi sitten. Kimppadiilien idea on myydä yrittäjän palvelua alennettuun hintaan oman alustansa kautta. Kimppadiilien ongelma oli, että ne sitoivat yrittäjät tarjoamaan alennettuja palveluksia pitkäksi aikaa. Yrittäjien havaintojen mukaan tarjouksia käyttivät erityisesti tarjouksien metsästäjät, joista ei tullut vakioasiakkaita. Kimppadiilien suosion lasku näkyy siinä, että tarjoajien määrä on vähentynyt. Alan ykkönen kansainvälisesti on Groupon, joka

toimii edelleen myös Suomessa. Grouponkin kertoo muuttaneensa toimintamalliaan diilibusineksesta erilaisten toimialojen markkinapaikaksi.

Suosittelutalous kasvaa. Yrittäjän kannalta tärkeää on, että iso osa uusista palveluista perustuu suositteluun ja arviointeihin. Myös Peruutusaika.fi:ssä käyttäjät voivat arvioida ostamaansa palvelua. Yksi suunta on, että palveluita yhteen kokoavan palvelun sovellus suosittelee uusia yrityksiä. Suomalaisen Sportsetterin idea syntyi, kun toimitusjohtaja Niko Karstikko pohti ylijäämäkapasiteetin ongelmaa. Esimerkiksi liikunta-alalla yrittäjä investoi vaikkapa kuntosaliin, jossa kapasiteetti ei ole sidottu asiakkaiden määrään.

Kuntosali on olemassa, oli siellä paljon tai vähän asiakkaita. Näin syntyi Sportsetterin palvelu, jossa asiakas ostaa liikuntakertoja, joita hän voi käyttää useassa kohteessa. Yrityksen sovellus suosittelee aiempien mieltymysten pohjalta seuraavia lajeja. – Suomessa meillä on 60 – 70 partneria. Olemme saaneet jo isoimmat messiin, Karstikko sanoo. Sportsetter aloitti Suomesta, mutta on nyt levinnyt Yhdysvaltoihin. Suomessa yritys on myynyt jo noin 10 000 urheilukertaa. Karstikko uskoo, että seuraava isompi trendi on siirtyminen palveluista tavaroihin. – Nyt isompi suunta on jakamistaloudessa, jossa ihmiset jakavat omia tavaroita, joita he käyttävät vähemmän.

Pienessä yrityksessä työntekijä voi paremmin Tuoreen selvityksen mukaan työntekijä luottaa työpaikkansa pysyvyyteen enemmän suuressa yrityksessä.

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

ienessä yrityksessä on monen työntekijän mielestä parempi olla. Ainakin pienissä yrityksissä ristiriidat työntekijöiden ja johdon välillä ovat harvinaisempia kuin suurissa. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien pk-yritys – hyvä työnantaja -selvityksestä. Selvityksen mukaan työntekijöiden ja johdon väliset suhteet kokee avoimiksi ja luottamuksellisiksi

Työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja Työntekijämäärä luottamukselliset alle 10 10–49 50–249 250+ Yht.

lähes 90 prosenttia työntekijöistä mikroyrityksissä, eli alle 10 henkeä työllistävissä yrityksissä. Yli 250 hengen yrityksissä kolme neljäsosaa koskee samoin. Pk-yrityksissä ollaan myös tyytyväisempiä esimiestyöhön. Selvityksen tehnyt Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen selittää tuloksia sillä, että pienissä yrityksissä omistajayrittäjä osallistuu samaan työhön kuin työntekijänsä. – Käytännössä omistajajohtaja

Työpaikalla välitetään tietoja avoimesti

tekee työtä alaistensa kanssa ja tuntee hyvin työn ja siinä tapahtuvat muutokset sekä työntekijänsä ja heidän työolonsa, Rytkönen arvioi. Pienissä yrityksissä työntekijät myös kokevat, että he pystyvät vaikuttamaan eniten omaan työtahtiin, työtehtäviin sekä töiden jakoon. – Pienimpien yritysten työntekijät myös kokevat suuremmissa yrityksissä työskenteleviä henkilöitä useammin, että esimiehet antavat palautetta työssä onnistumisen

Työntekijämäärä alle 10 10–49 50–249 250+

Yht.

On varma työpaikkansa säilymisestä

osalta ja että esimiehet kysyvät useammin mielipidettä työntekijöitä koskevissa päätöksissä, Rytkönen sanoo. Työhyvinvoinnin kannalta on merkittävää myös, että lähes 40 prosenttia mikroyrityksissä työskentelevistä on varma työpaikkansa säilyvyydestä. Pk-yritykset työllistävät noin 63 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä. Alle 50 työntekijän yritykset työllistävät yhteensä 45 prosenttia henkilöstöstä.

Työntekijämäärä alle 10 10–49 50–249 250+ Yht.

Sopii erittäin hyvin

40,5

24,9

17,0

15,5

26,1

Täysin samaa mieltä

43,4

26,7

21,3

18,5

28,8

Täysin samaa mieltä

38,4

33,7

30,1

21,9

32,7

Melko hyvin

48,4

57,0

60,5

59,7

55,9

Jokseenkin samaa mieltä

31,9

41,8

48,0

50,0

41,6

Jokseenkin samaa mieltä

36,6

36,1

36,6

40,6

36,9

Melko huonosti

9,7

15,1

19,4

15,2

Jokseenkin eri mieltä

19,4

25,1

20,1

24,6

22,4

Jokseenkin eri mieltä

16,5

21,5

22,0

25,0

20,7

Erittäin huonosti

1,4

3,0

3,2

5,4

2,9

5,2

6,4

10,6

6,9

7,1

8,5

8,7

11,4

12,5

9,7

Lähde: Suomen Yrittäjät / PK-YRITYS – HYVÄ TYÖNANTAJA 2013

Täysin eri mieltä

Uutiset

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kommentti Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi

Kahden kerroksen yrityksiä

Ole ajoissa liikkeellä, jos haluat joulutorille Helsingin Senaatintorin joulutori eli Tuomaan Markkinat uudistuu tänä vuonna. Järjestäjien mukaan tavoitteena on luoda keskieurooppalainen fiilis, mutta muuten Saksan kuuluisia joulutoreja ei haluta matkia. – Monipuolistamme tarjontaamme. Mukaan on tullut uusia toimijoita, tori

ei ole enää käsityöpainotteinen, sanoo tuottaja Eija Malin. Hänen mukaansa esimerkiksi ruualla on iso merkitys kävijöiden houkuttelemiseksi paikalle. Markkinoiden keskelle sijoittuu kahvila ja ravintola anniskeluoikeuksineen. Kahvilaa pitää Paavo Koistinen, jonka konditoriatuot-

teet valmistaa Karoliinan Kahvimylly Joutsasta sekä Siiskosen leipomo Mikkelistä. Ravintolatoiminnasta vastaa Mat Catering. – Toivomme, että ruoka ja erilaiset tapahtumat houkuttelevat ihmisiä uudelleenkin torille. Luvassa on trendikästä katuruokaa, Malin lupaa. Tuomaan Markkinat

kiinnostavat kaupunkilaisten lisäksi yrittäjiä. Tänä vuonna hakemuksia tuli yli 200, kun runsaat 100 myyntikojua oli vapaana. – Tämän vuoden paikat ovat jo menneet, mutta ensi vuoden osalta haku alkaa heti alkuvuonna, Malin sanoo. Tuomaan Markkinat on avoinna 8.–21. joulukuuta.

5 300

Suomen kovimmaksi bisnesseminaariksi nousseen Nordic Business Forumin voittokulku jatkuu. Seminaari myytiin loppuun jo ensi vuodenkin osalta, vajaassa viikossa. Lokakuussa 2015 järjestettävään huippuseminaariin osallistuu tuhansia yrittäjiä.

Digitalisaatiosta ja sen vaikutuksista on puhuttu vuosia. Nyt teoriasta on tulossa käytäntöä. Yrittäjän kannattaa olla hereillä. Verkkokauppa syö isojen suomalaisten kauppojen liikevaihtoa. Pienienkin on pärjättävä kilpailussa, jossa vastassa on valtavilla volyymeilla toimivat kansainväliset yritykset. Digitalisaatio muuttaa myös palvelualojen toimintalogiikkaa. Toisilla aloilla vanhat yritykset kärsivät. Esimerkiksi amerikkalaiset Airbnb ja Uber tuovat kokonaan uudet kilpailijat takseille ja hotelleihin. Sääntely on aiemmin pitänyt taksialan vakaana. Hotellialalla suuret investointikustannukset ovat rajoittaneet kilpailijoiden määrää. Nyt kenestä tahansa voi tulla taksikuski tai hotellinpitäjä. Pahimmillaan uudet palvelut puristavat yritykset vertailuun, jossa ratkaisee vain hinta. Parhaimmillaan uudet verkkopalvelut auttavat perinteisiä yrityksiä löytämään uusia asiakkaita. Parturit ovat hyvä esimerkki alasta, joka voi selvästi hyötyä uusista palveluista. Ylijäämäaikojen tarjoaminen isolle joukolle kuluttajia voi synnyttää liikevaihtoa, joka muuten olisi jäänyt syntymättä.

Näin tutkittiin • Suomen Yrittäjien selvitys pohjaa työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometriin. • Tiedot kerätään Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä syys-lokakuussa. • Vuonna 2013 vastaajia oli 1 121 yksityiseltä sektorilta. Tulokset voidaan yleistää koskemaan kaikkia työssä olevia palkansaajia. • Suomen Yrittäjät on tätä selvitystä varten analysoinut vuoden 2013 työolobarometrin yhteydessä kerättyjä tietoja ja tehnyt niistä työpaikan koon mukaisia koonteja. Tutkimus löytyy osoitteesta: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ pk_yritys_hyva_tyonantaja2013/

Pidä varasi huippukunnossa. Älä anna varojesi rapistua äläkä tuloskunnon karista. SiSu pistää varasi systemaattiseen valmennukseen. Tule juttelemaan, miten suuntaat säästösi ja sijoituksesi tavoittelemaan lajiensa mestaruutta. Tehdään sinulle SiSu – Sinun Suunnitelmasi varojesi hoitoon. Tutustu osoitteessa nordea.fi/sisu tai soita Asiakaspalveluumme 0200 3000 (pvm/mpm) 24h / vrk ja varaa aika tapaamiseen.

Uutiset

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

ALEKSI POUTANEN

Murroksen pyörteissä Vuoden Valtakunnalliseksi Yrittäjänaiseksi valittu Katja Noponen seuraa suomalaisen työelämän murrosta aitiopaikalta. Katja Noponen Oy on valtakunnallinen valmennus- ja kuntoutusalan yritys, jonka ydinosaamista ovat työhön kuntoutumiseen, työhön paluuseen ja työllistämiseen liittyvät toimenpiteet.

Kuka? Katja Noponen

Ikä: 38 Työura: Vuodesta 2002 toiminut yrittäjänä. Yritys on kasvanut vahvasti, ja nykyään Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja. Perhe: Aviomies taloushallinnon johtotehtävissä ja kaksivuotias poika. Motto: ”Kaikkea ei voi saada, mutta aina kannattaa yrittää”.

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Miltä suomalaiset työmarkkinat näyttävät tällä hetkellä? Miten itse kehittäisit kotimaamme työmarkkinoita? Työmarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi työelämän kehittäminen sekä aktiivinen työvoimapolitiikka ovat tärkeitä asioita näiden voimakkaiden yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Vanhoja menetettyjä aloja ei kannata kaipailla takaisin vaan tarvitaan uusilta aloilta uutta työtä Suomeen.

Suomalaiset työmarkkinat ovat murroksessa, ja muutos näkyy meillä muun muassa siinä, että nykytekniikka on isolta osalta korvannut rutiinityöt monilla teollisuuden toimialoilla. Samaan aikaan ikärakenteen muutos voimistuu ja kasvattaa hoiva- ja terveyspalvelujen kysyntää.

Miksi yrittäjän kannattaisi palkata osatyökykyinen? Työnantajilla on helposti tietämättömyyttä osatyökykyisten palkkaamista kohtaan. Vaikka työntekijä olisi sairauslomalla nykyisessä työssään, hän on samaan aikaan todennäköisesti kelpoinen esimerkiksi muihin tehtäviin nykyisen työnantajan ulkopuolella. Työnantajalla on mahdollisuus myös taloudellisiin kannusteisiin osatyökykyistä palkatessa esimerkiksi palkkatuen muodossa.

Anna vinkki, miten madaltaa sairauspoissaolokuluja? Kaikilla työpaikoilla pitäisi jo työkykyongelmien alkuvaiheessa ratkoa ongelmia, kuten työn kuormittavuutta, ergonomiaa, työasentoja, rannetukia ja työnkiertoa. Pitää myös ennalta huomioida työtehtävät, joihin liittyy suurentunut riski: toistuvat, voimakkaat, yksipuoleiset kuormittumiset sekä paine, tärinä ja kylmyys. Jokaisella on myös vastuu itsestään huolehtimisesta elämäntavoilla, liikunnalla ja työstä palautumisella.

Minkä ikäisenä itse aiot eläköityä?

Minkälainen työvoimapotentiaali eläköityvät ihmiset ovat? Nostaisin tärkeimmäksi työvoimapotentiaaliksi ne, jotka ovat vielä työelämässä. Tällä hetkellä tuijotetaan liikaa työurien pidentämisessä alku- ja loppupäähän. Olennaisinta työurien pidentämisessä on keskittyä niihin yli kahteen miljoonaan työntekijään, jotka ovat työurien keskivaiheilla. Siellä on aivan liian monta, jotka ovat putoamassa ennenaikaisesti eläkkeelle.

Uskon, että yrittäjyyden mahdollistamilla työelämän joustoilla on mahdollisuus työskennellä nykyistä eläkeikää huomattavasti pidempäänkin, jos vain intoa ja terveyttä riittää.

Uutiset

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tämä etu vain Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille:

Talouselämä-lehti 5 numeroa 19,90 €

+ kaupan päälle Kevytmielistä kirjoittelua, sanoi Paasikivi -kirja + pysyvä jäsenale -20 %. Tilaa nyt! ”

ä yvä s y on p

: rede atuW

on S Aut o r t s Me otu

d ”Pu

.2014 19.9 32 | nro

TALOUSELÄMÄ kertoo ja taustoittaa viikon tärkeimmät talousaiheet ja niiden seuraukset. Lehti tarjoaa lukijoille yllättäviä elämyksiä tarttumalla myös kulutuksen, kuten kotien, harrastusten, urheilun ja kulttuurin talouteen.

Talouselämä ilmestyy kerran viikossa, perjantaisin.

90 33 | nro

a.fi elam lous w.ta | ww € 0 | 7,5 .2014 26.9

KKA I-PE N: OLL ÄINE IK T LYY

en ka T Pek

ut otk nni p ä A Milt uivat, n? t tun säläine V. e55p

Soita tilaajapalveluun: 020 442 4100 (ma–pe klo 8.15–16.30) *, mainitse tilatessasi tunnus 102L104A.

Ä Ä N N I E S STE VA 35

, oon t a N ars! m S. 12

IMA VO NO FEN

N UU AK TAT S HIN

LAT SA

1 S. 1

DER IAN OLL LA C U U T

OM 6 | 17 S. SU nroS.324

et, orm N , elec sse Gen i ja Pon avon EITÄ Olv t Ylä-S M H a I v o TI1 S. 4

S. 2

N E D H IN A K ARD a J r L a MI v 36a VEN

sten alai inen m o Su ytym koi al S. 6 vetä e ene pak asta a h Ra oskov S. 9 M rdin t veri njo milja . S. a k a pean inin ass Put t Ekuorropoeiönitväaar n ydhito S. 37 a u v u i in rigljiar am em skiaKh kka enkeinn u h n i ä r o e T ka P Pek

unta eisk

ht ty-y

ä kö alas sä a KE S ONyövää n ? a t t r Ä i i a EL STU UR, tm nisoa rashelama.f aso e ki la| whwjwa.talou DI EIL lu 0€ UU PÄRbOeV:ATSS k ,5 i 7 T | EKoSlAN ALAI E.10k.2a 014 55

N VIE

E LIIK

u utu ista yy j m l a s b v syök . S tub s n er S . Talou selkää d n a a t x s a s e v Al paika otta k teri inis keassa nit puu m ä i Pä in va mppa ku leih vaa allitus h ÄJÄ

a.fi elam lous w.ta | ww € 0 7,5 14 | 0.20 10.1 35 | nro

ttuu muun n i ä i N nom eko e eläk

S. 3

a k i a i s Uu

A R A T VA ISSÄ Y N S S A R PÖ LKA kä

een jälk uun n u tel nous S tais t kän äntyvä auramo t i p i ä V y k t yn uotot Pekka t pu s aso nairin johtaja k k l Pa na Fin mitus on toi i vu lupaa Ens

Aon jyrk ävät

t t y e s p k Syö lokset u t s o j

TILAUSEHDOT: * Tilaus on kestotilaus ja se jatkuu 6 kk:n laskutusjaksoin Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, - 20 % normaalista hinnasta. Nimi- ja yhteys4 tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksenS. 3ilmoitja 4 tamalla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100. *Puhelun hinta (sis. alv 24%): Lankapuhelimesta: 8,35 snt/ puhelu + 7,06 snt/min. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,14 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

ST1 en, tton n A a Mik

TE_yrittajasanomat_254x365_marras.indd 1

it erg lenb sivat l a W appa ien va n h ilaa a rnroot p n p p lmSe. 4k4riisi an u h a e E k h a m i l p l e n n Ha tun S. 6 man Tok enaaon tresikunto O s T pör S. 2N8NEVIRAS

li iraa Am eala: k Kas

S STU UDI KEU ELÄ

TI VIT SEL TE-

IL RTS WÄ

4 S. 2

JA STA TI A K isin R ÄRÄH en väk TA i a k k ultt ista ai s AS S v n K a j o l A k roo S. 6 OS PIMU AA meno T n O e S S JA nti sois k a u L k k PA kaa . 6

LA KOP JÄN NEL

Lähetä sähköposti: lehtikampanja@talentum.fi, kirjoita viestin otsikkoon 102L104A

A E R

HE SIPU HIS

eik äki l

Lau

200

a.f elam lous w.ta | ww € 0 | 7,5 .2014 3.10 34 | nro

etem tti H r a M

itto n vo e

S. 3 ine K:ll toon Joka tuo HJeuroa35 n u S. ntik 000

aa host e t ä nil

Kirpeitä kommentteja, osuvia tulkintoja, ahkeraa paneutumista. Talouselämän toimitus on 75 vuoden ajan edistänyt tinkimättömästi taloudellista ajattelua, vaikka jutut eivät aina miellytä kohteitaan.

Tilaa netistä: tilaa.talouselama.fi, kirjoita tarjoustunnus-ruutuun 102L104A

33 va aa

37,50 €

:n yy täjät r y an m en Yrit%.* v m o r u o S k P ysy väjäsenetu - 20 ken Kos i

Arvo

TILAA TALOUSELÄMÄ NÄIN

S. 12

uor

n s tuo u m i

N o rm .

TILAAJALAHJA: Kevytmielistä kirjoittelua, sanoi Paasikivi – 75 vuotta Talouselämää

eet” läkk e u ohtu ille k

r u e s I % aan 7 4 R t y n ot KTO Etu v r lit A Vaa t

KAUPAN PÄÄLLE

49,-

Sop

n: ” tune

s. 38

a.fi elam lous w.ta | ww € 0 | 7,5

n i a v a o 5 numer se L Las

SI LYY ANA TE- AUTO- TA AIS PPI KAU . 35 s

i teer iosih onen t l a Aliv ti Antt Mat ei

jä tä enä

tä Hei fmailat 16:14:21 gol k20.10.2014 iin s ro 4

12 ALEKSI POUTANEN

Uutiset YRITTÄJÄPÄIVÄT

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjäpalkittu Keinänen:

Nyt on oikea aika investoi Romu Keinäsen edellinen satsaus oli kaataa yrityksen. Silti mielessä on taas uusi iso investointi. Karjaa Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi

ämä on historiallinen hetki, Jyri Keinänen sanoo puhelun päätteeksi. Hän istuu yhdessä veljensä Harri Keinäsen kanssa Romu Keinänen Oy:n työmaakopissa Karjaalla. Keinänen sai puhelimeensa juuri tiedon, että Saksasta on tulossa hänen tilaamansa S-sarjan Mersu. – Tämä on ensimmäinen kerta, kun ostan melkein uuden auton. Aiemmin olemme kulkeneet pakettiautoilla, Keinänen sanoo. Mersu ei ole ainoa palkinto, jonka Keinänen saa kovasta uurastuksestaan romubisneksessä. Viime viikonloppuna Keinänen palkittiin kolmen muun yrittäjän tavoin Valtakunnallisella Yrittäjäpalkinnolla. Keinänen on raivannut yrityksensä alan viidennen suurimman joukkoon. Romu Keinänen käsittelee mustaa rautaa eli magneettista

metallia Espoossa ja Karjaalla. Yritys ostaa erilaista romua teollisuudelta ja kunnilta 400 kilometrin säteellä Karjaan yksiköstä. Käsittelyn jälkeen 90 prosenttia tuotteista menee vientiin. Romu Keinänen on kasvanut jatkuvasti sekä liikevaihdossa että materiaalimäärissä mitattuna.

Verkostoituja. Keinänen päätyi romualalle etsikkoajan jälkeen. Hän työskenteli nuorena rakennusalalla Neuvostoliitossa. Suomeen paluun jälkeen hän kokeili muun muassa autokauppaa ja rakennusalaa. Vuonna 1998 Keinänen aloitti mies ja pakettiauto -toiminimen. Romuala kehittyi voimakkaasti 1990-luvun ja 2000-luvun taitteessa. Keinänen näki mahdollisuuden kasvaa. – Se on puppua, jos menestynyt yrittäjä sanoo, että on menestynyt, kun on niin etevä. Menestyksessä on kyse siitä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan oikealla asenteella. Jotain syitä menestykselle voi kuitenkin etsiä.

– Kyllähän sinä olet verkostoitunut hyvin, sanoo Keinäsen veli Harri, joka tuli mukaan yritykseen 2000-luvun alussa. – Mitä se verkostoituminen oikein on, Keinänen jää miettimään. Hetken jälkeen hän huudahtaa. – Ehkä se on minulla sitä, että en ole koskaan lähettänyt yhtään sähköpostia. Minulla on tämän puhelin ja ruutuvihko, Keinänen sanoo. Hän uskoo, että asiakkaat arvostavat suoraviivaista otetta, jossa yrittäjä tulee tutuksi ja yrittäjän sana pitää. Mutkattomuus näkyy myös tavassa, jolla Keinänen johtaa noin 30:een kasvanutta henkilökuntaansa.

– Ruotsalaisen yrityksen johtaja sanoi, että Keinänen, jos joku meillä puhuisi kuten sinä, meillä olisi kriisipalaveri.

Lähellä pohjaa. Kun talous romahti 2008, Keinänen oli juuri avannut uuden aseman Karjaalla. Investointi oli maksanut miljoonia, ja lainaa yrityksellä oli kolme miljoonaa euroa. Uusi asema avattiin elokuussa. Varasto oli täynnä tavaraa, jonka hinta romahti puoleen. – Minun virheeni oli, että en myynyt heti vaan jäi odottamaan hintojen palautumista. Keinänen arvioi, että hinnat pysyvät alhaalla 3 – 6 kuukautta, mut-

ta se jatkuikin 24 kuukautta. – Sanoin miehille, että ei tämä kaadu, mutta iltaisin saunassa mietin, mitä tapahtuu. Nyt Keinänen arvioi, että yksikin lisävirhe olisi kaatanut yrityksen. – Köli meni niin läheltä pohjaa kuin mahdollista ilman, että vaurioita syntyi.

Uusi investointi? Romualan yritys on tiukasti kiinni maailmantaloudessa. Karjaan romukentän karussa taukopissa Keinänen ynnäilee, että hinnat määrää nyt Turkki. Muutama viikko sitten hinnat putosivat yli 10 prosenttia, kun Aasiasta myytiin halvalla mustaa rautaa Turkkiin.

Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot myönnettiin tänä vuonna kouvolalaiselle Kaslink Foodsille, lempääläläiselle Robit Rocktoolsille, espoolaiselle Romu Keinäselle ja oululaiselle Tutorikselle. Palkinnot jaettiin Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtumassa, Valtakunnallisilla yrittäjä-

päivillä Tampereella lauantai-iltana. Palkitut valitsi lautakunta, johon kuuluu edustajia Suomen Yrittäjistä, Suomalaisen Työn Liitosta, Yksityisyrittäjäin Säätiöstä ja Fenniasta. Valtakunnallisia yrittäjäpalkintoja on jaettu vuodesta 1968 lähtien.

Uutiset YRITTÄJÄPÄIVÄT

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Veljekset. Jyri Keinänen (vas.) perusti Romu Keinäsen 1998. Hänen veljensä Harri tuli mukaan 2000-luvun alussa.

Kaslink Foods menestyy sopimusvalmistajana Sirpa Papinaho

.Raino Kukkonen

22 vuoden palkkatyövuoden jälkeen Raino Kukkonen pisti säästöt ja omakotitalon peliin: hän alkoi yrittäjäksi. Kukkonen oli työskennellyt Kainuun meijerissä koko uransa. – Halusin elämässä eteenpäin. Minusta tuntui, että olin kasvanut kukkaruukusta ulos Kainuun meijerissä. Kukkonen on perustanut useita yrityksiä, joista isoimmaksi on kasvanut Kaslink Foods Oy. Aluksi Kaslink Foods valmisti kastikkeita sopimusvalmistajana Järvisuomen Portille. Tuotantokapasiteettiä jäi yli, joten Kukkonen alkoi kartoittaa kaupan keskusliikkeiltä, olisiko mahdollista saada markkinoille omia tuotteita. Keskusliikkeet ehdottivat, että Kaslink keskittyisi sopimusvalmistukseen. – Se oli hyvä, että uskoin heitä, sillä nyt voimme keskittyä tuotantoon ja tuotekehitykseen. Markkinoinnin hoitavat asiakkaat, Kukkonen sanoo. Sopimusvalmistuksen myötä Kaslinkin tuotteita viedään jo 16

maahan, sillä yksi yrityksen asiakkaita on Unilever. Sopimusvalmistaja on kiinni asiakkaissaan ja heidän menestyksessään. Tätä riskiä pidetään kurissa riittävällä määrällä tuoteryhmiä ja asiakkaita. Kaslinkin resepti toimii, sillä 2014 liikevaihto nousee jo noin 60 miljoonaan euroon. – Piha on nytkin täynnä Lemminkäisen rakennusmiehiä. Rakennamme uutta tilaa niin, että tehtaan pinta-ala nousee yli 10 000 neliömetriin, Kukkonen sanoo.

Kaslink Foods Oy • Mitä tekee: elintarvikealan sopimusvalmistaja • Liikevaihto: 50,7 miljoonaa euroa (2013) • Perustettu: 2001 • Toimitusjohtaja: Raino Kukkonen • Henkilöstö: 108 • Kotipaikka: Kouvola • Omistus: Kukkosen perhe

Robit Rocktools tähtää 100 miljoonaan euroon

oida Herkästä maailmantaloudesta huolimatta Keinänen pohtii taas uutta investointia, jonka yksityiskohdista hän vaikenee hymyillen. Uusi investointi kasvattaisi volyymia noin 30 prosenttia. – On nurinkurinen tilanne, kun raha on halpaa, mutta yritykset eivät investoi. Sitten kun talous taas lähtee virkistymään, Suomessa ihmetellään taas, että miksi me ei olla ajoissa laitettu asioita kuntoon, Keinänen sanoo.

Robit Rocktools on monessa mielessä sitä mitä Suomeen kaivataan. Se on kasvava vientiyritys, joka aikoo kasvaa myös jatkossa. Vienti on toimitusjohtaja Jussi Rautiaisen mukaan syy, miksi yritys on pystynyt kasvamaan vaikeassa taloustilanteessa. –Asetimme muutama vuosi sitten tavoitteeksi olla 100 maassa. Saavutimme sen viime vuonna, kun aloitimme Ugandassa, toimitusjohtaja Jussi Rautiainen kertoo. Viennin kasvu on onnistunut kovalla jalkatyöllä. Rautiainen pitää tärkeänä, että myyntimiehet ovat asiakkaissa maailmalla 100 – 120 päivänä vuodessa. Yritys aikoo jatkaa kasvua. – Selkeä tavoite on, että orgaanisesti kasvamme 50 miljoonaan

robit rocktools

Robit Rocktools Ltd • Mitä tekee: kallioporaustyökaluja • Liikevaihto: 40 miljoonaa euroa vuonna 2014 • Perustettu: 1985 • Toimitusjohtaja: Jussi Rautiainen • Henkilöstö: 100 • Kotipaikka: Lempäälä • Omistus: Harri Sjöholm sekä toimiva johto

.Jussi Rautiainen

Tutoris haluaa olla hyvä työpaikka vesa ranta

Romu Keinänen Oy • Mitä tekee: metalliromun kierrätystä • Liikevaihto: 13,9 miljoonaa euroa (2013) • Perustettu: 1998, osakeyhtiö perustettiin 2001 • Toimitusjohtaja: Jyri Keinänen • Henkilöstö: 30 • Kotipaikka: Espoo, toimintaa myös Karjaalla • Omistus: Jyri Keinänen, Kaisa Syrjä ja Harri Keinänen

euroon saakka ja sitten yritysostoilla 100 miljoonaan euroon. Robit Rocktools on nyt Harri Sjöholmin ja toimivan johdon omistuksessa. Yrityksen tarina käynnistyi 1985 ja sen juuret ovat Tamrockissa.

.Laura Juvala

Kun Laura Juvala perusti Tutoris Oy:n, hän halusi luoda jotakin uutta kuntoutuksen alalle. Tutoriksen Startti-Matka-Pysäkki -toimintamallissa kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä kanssa mietitään vahvuudet ja pulmat keskittyen siihen mikä toimii ja kuntouttaen siellä missä taitoja tarvitaan. Malli on toiminut, sillä Tutoris on alansa suurin valtakunnallinen toimija. Se tarjoaa puhe-, toiminta-, fysioterapia- ja hoivapalveluja muun muassa Kelalle, kunnille, erityis- ja sairaanhoitopiireille, vakuutusyhtiöille ja yksityishenkilöille. Liikevaihto on kasvanut jo yli kymmenen vuoden ajan keskimäärin yli 50 prosenttia vuodessa. Toimitusjohtaja Juvala ei halua ottaa onnistumisia vain omaan piikkiinsä. – Tämä ei ole vain yrittäjästä kiinni, Juvala sanoo. Tutoriksessa panostetaankin hyvään henkeen ja työhyvinvointiin. – Meillä on oma sanasto. Silp-

puamme, linkoamme ja myllytämme. On tärkeää, että jokainen työntekijä tulee kuulluksi. Silppuaminen tarkoittaa viikkopalavereita, joissa käydään läpi asiakascaseja. Muutaman kerran vuodessa yrityksessä lingotaan kehityskeskusteluissa. Tiimimylly on kerran vuodessa oleva kehityspäivä. – Myös hikoilemme ja herkistelemme. On erittäin tärkeää, että vietämme aikaa yhdessä myös vapaa-ajalla esimerkiksi urheillen.

Tutoris Oy • Mitä tekee: kuntoutus- ja hoivapalvelut • Liikevaihto: 13,3 miljoonaa euroa • Perustettu: 2003 • Toimitusjohtaja: Laura Juvala • Henkilöstö: Konsernissa on 160 työntekijää • Kotipaikka: Oulu • Omistus: Laura Juvala

YRITTÄJÄPÄIVÄT Uutiset

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT EMIL BOBYREV

Viisi isoa muutosta Suomen Yrittäjät linjasi Yrittäjäpäivillä Tampereella, että Suomen talouspolitiikkaan tarvitaan iso muutos tulevalla vaalikaudella:

Työmarkkinat uudistettava – luodaan uusia työpaikkoja

• Suomen jäykkää työmarkkinajärjestelmää pitää uudistaa rohkeasti. Tulevan hallituksen on otettava itselleen vastuu työelämän kehittämisestä. On toteutettava lainsäädännön muutokset, joiden tuloksena yrittäjille ja työntekijöille annetaan paremmat mahdollisuudet sopia työehdoista työpaikoilla.

Julkista sektoria pienennettävä – turvataan kansalaisten hyvinvointi

• Julkisen talouden kestävyysongelma on ratkaistava pienentämällä julkisen sektorin osuus taloudesta nykyisestä 60 prosentista takaisin alle 50 prosenttiin. Erityisen tärkeää on lisätä tuottavuutta julkisissa palveluissa. Siksi yritykset on otettava laajemmin mukaan palvelutuotantoon tehostamaan toimintaa ja kannustamaan innovaatioihin.

Verotuksen kannus tavuutta lisättävä – tuetaan yritysten menestymistä

• Kun julkisen sektorin osuutta taloudesta pienennetään, jää tilaa alentaa Suomen liian kireää vero-

tusta. Verotusta on muutettava tukemaan yritysten kasvua, kehittämistä, työllistämistä ja investointeja. Pienyrityksiä on kannustettava kasvuun uudenlaisella yrittäjävähennyksellä. Suuret yrittäjäikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, joten verotuksen on mahdollistettava joustavat sukupolven- ja omistajanvaihdokset.

Yksinyrittäjien asemaa parannettava – mahdollistetaan yrittäjänä pärjääminen

• Suomen yrityksistä jo 65 prosenttia on yksinyrittäjiä. Yksinyrittäjien asema ja olosuhteet on otettava paremmin huomioon päätöksenteossa. Yrityslainsäädännössä on aina ajateltava ensin pieniä yrityksiä, jotta sääntelykuorma on kohtuullinen yritysten valtaenemmistölle. On huolehdittava myös pienimpien yritysten verotuksen kannustavuudesta, jatkettava yrittäjän sosiaaliturvan puutteiden korjaamista ja madallettava työntekijöiden palkkaamisen kynnystä.

Turhasta sääntelystä luovuttava – tilaa yrittäjyydelle ja luovuudelle

• Hyvällä ja oikein kohdennetulla sääntelyllä annetaan tilaa luovuudelle, yrittäjyydelle, työnteolle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Tarvitaan vähemmän ja parempaa sääntelyä. Jotta sääntelyn määrä saadaan kuriin, poliitikkojen on tehtävä lainsäädännön järkeistämisestä selvä linjaus ja käynnistettävä ohjelma työn toteuttamiseksi.

uusi kippari. Yrittäjien uusi puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sai heti ensimmäisellä äänestyskierroksella yli puolet äänistä.

Työrukkaset heti käteen Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtaja Jyrki Mäkynen paaluttaa, että Suomella ei ole aikaa odottaa seuraaviin eduskuntavaaleihin asti. Tampere Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

uomen Yrittäjien uusi puheenjohtaja Jyrki Mäkynen aikoo panna heti tuulemaan. Viime viikonloppuna Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä Tampereella puheenjohtajaksi valittu Mäkynen löysi heti monta epäkohtaa, jotka pitää korjata. – Tällainen kannatus pistää sanattomaksi, mutta se ei kestä kauaa, Mäkynen kertoi heti valinnan jälkeen. Eikä sanattomuutta pitkään kestänytkään. – Eduskuntavaalikeskustelujen keskiöön on saatava suomalaisten yritysten menestyminen ja kasvu. Varat on ensin kerättävä, vasta sen jälkeen voidaan jakaa, Mäkynen sanoi. Hän nosti kärkeen työmarkkinaasiat eli paikallisen, yrityskohtai-

sen sopimisen. Nykyinen malli on aikansa elänyt. Joillakin yrityksillä on enemmän palkanmaksuvaraa kuin toisilla. Joustavuutta tarvitaan etenkin taloustaantuman aikana. – Se on se iso kuva ja vaatii muutoksen. Asiasta on puhuttu pitkään ja kaikki näkee, missä tilanteessa ollaan. Meillä ei ole varaa odottaa näiden asioiden kanssa ensi huhtikuun 19. päivään asti, Mäkynen sanoi viitaten eduskuntavaaleihin. Yhtenä epäkohtana nykymenosta puheenjohtaja mainitsi soten. Hänen mukaansa tällä pohjalla siitä ei tule hyvää.

Virosta mallia. Lisäksi Mäkynen haluaa selvityksen niin sanotusta Viron veromallista. – Se on todella merkittävä juttu. Mallissa on piirteitä, jotka eivät meille istu, mutta tuloksen verotus Viron mallin mukaisesti on yksi idea, mihin suuntaan pitäisi mennä. Viron veromallissahan yrityksen voitoista maksetaan veroa vasta

voittoja kotiutettaessa. Näin yritykselle jää voimavaroja investoida ja kehittää toimintaansa. Uusi puheenjohtaja kommentoi myös yksinyrittäjien asemaa Suomessa. – Se on paljon arvostuskysymys. Paljon puhutaan työllistämisen

tärkeydestä, jolloin yksinyrittäjät jäävät keskustelujen ulkopuolelle. Siellä taustalla on kuitenkin kovaa osaamista ja yksinyrittäjät tekevät paljon työtä verkostojen kautta. Seinäjoella asuva Mäkynen aikoo jatkossakin olla aktiivisesti mukana yrityksessään. Hänen yri-

tyksensä Oy HM Profiili Ab myy toimistojen ja muiden julkisten tilojen kalustamista ja siihen liittyviä palveluita. – Haluan pitää aidosti jalkani oman yritykseni tekemisessä. En siis palkkaa vielä ulkopuolista toimitusjohtajaa, Mäkynen sanoi.

Tällainen on Mäkynen yrittäjänä

Yrittäjänä Jyrki Mäkynen ei voivottele, vaan uskoo tulevaan. Tuore puheenjohtaja aloitti työuransa aikanaan Martelassa aluekonttorin johtajana ja vientipäällikkönä. – Tein ehdotuksen, että Martela muuttaisi Vaasan piirin yrittäjävetoiseksi ja ryhtyisin itse yrittäjäksi alueelle yhdessä silloisen Vaasan konttorin vetäjän kanssa, Mäkynen kertoo. Alan yrittäjäksi ryhtyminen lamavuonna 1992 oli rohkea päätös, sillä toimija julkisten tilojen kauppa on hyvin suhdanneherkkää. – Parhaimpia juttuja oli, kun ensimmäisen vuoden aikana asiakkailta tuli viestiä, että he haluavat tehdä meidän kanssa bisnestä, kun ”te ette voivottele tätä tilannetta, vaan oikeasti uskotte, että tästä mennään eteenpäin”. Mäkyselle yrittäjyys on ennen kaikkea vapautta. – Vapautta tehdä omia valintoja, vapautta tehdä asiat omalla tavalla ja tehdä intohimoisesti sitä, mitä haluan. Jyrki Mäkynen on uskaltanut myös vuosien

varrella kehittää bisnestään rohkeasti. – Meistä on vuosien mittaan tullut puhtaasti myyntija palveluorganisaatio. Kalusteiden asentamiseen, muuhun palvelutoimintaan ja osaan suunnittelusta käytetään yhteistyökumppaneita. Tämä mahdollistaa sopeutumisen talouden heilahteluihin, Mäkynen toteaa. Mäkysen tavoitteena on, että Suomen Yrittäjät on vuonna 2017 arvostetuin ja kuulluin järjestö yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Hän myöntää yrittämisen olevan kova laji. – Mutta se on samalla antoisin tapa tehdä työtä! Minulle yrittäjyys on arvo, aate ja työ. Olen ylpeä yrittäjyydestä, hän hehkuttaa.

Jyrki Mäkynen

Ikä: 50 Yritys: Oy HM Profiili Ab Liikevaihtoennuste 2014: 4,2 milj. Työntekijöitä: 7 henkilöä

YRITTÄJÄPÄIVÄT Uutiset

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Näin äänestettiin

2185 ääntä oli jaossa

Jyrki Mäkynen

1 125 51,5

ääntä prosenttia eli äänistä. Paula Aikio-Tallgren

665 30,4

ääntä eli prosenttia äänistä. Jari-Pekka Koponen

395 18,1

eli äänistä.

ääntä prosenttia

Varapuheenjohtajat

Mikko Akselin

Ikä: 45 Yritys: Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijayritys TietoAkseli Oy Liikevaihtoennuste 2014: 7 milj. Työntekijöitä: 70

Juhani Hyry

Ikä: 60 Yritys: Teollisuusyritys Hyrles Oy Liikevaihtoennuste 2014: 17 milj. Työntekijöitä: noin 200

Tommi Matikainen

Ikä: 36 Yritys: Imatran Työstöasennus (uusi nimi ITA Nordic) Liikevaihtoennuste 2014: 4,2 milj. Työntekijöitä: 25

Hanna Munter

Ikä: 36 Yritys: Harjula-Catering Oy Liikevaihtoennuste 2014: 0,2 milj. Työntekijöitä: Muutama osa-aikainen

”Palaan nyt yritystoimintaan” Suomen Yrittäjien puheenjohtajan tehtävät jättänyt Mikko Simolinna, 68, ei haikaile vielä eläkkeelle. Päinvastoin. – Palaan nyt yritystoimintaan. Jatkossa olen enemmän ja syvällisemmin mukana. Neljä vuotta fokus on ollut järjestötoiminnassa, Simolinna sanoo. Hänen yrityksensä United Software Distributors on it-ratkaisuihin erikoistunut yhtiö. USD:n liikevaihto tytäryhtiöineen on vajaat kuusi mil-

joonaa euroa. Simolinna on yrityksessä hallituksen puheenjohtajana. Simolinna kuvaa oloaan huojentuneeksi puheenjohtajakauden päätteeksi. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta hän pitää ensisijaisen tärkeänä, että nuoret pääsevät töihin. Simolinna on alusta asti puhunut oppisopimusmallin kehittämisen puolesta. Nykyinen malli ei ole toiminut tarpeeksi tehokkaasti. Se on myös

yrittäjille kallis. – Nuorille pitää avata tehokkaampi väylä pk-yrityksiin ammattiin oppimisen kautta. Nuorten lisäksi Simolinna puhuu niin sanotun Viron veromallin ja paikallisen sopimisen puolesta. – Aiheet ovat nousseet keskusteluagendalle. Maalia kohti mennään pikku hiljaa, Simolinna sanoo.

EM IL

Mikko Simolinna

15 BO

Uutiset YRITTÄJÄPÄIVÄT

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Viesti puheenjohtajalle: Muista yk 1. Mitä odotat uudelta puheenjohtajalta?

2. Anna vinkki kanssayrittäjällesi

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Kuvat Emil Bobyrev

Mikko Nurmi Dificon Oy, Turku

Niilo Huttunen Rakennusliike Niilo Huttunen Oy, Iisalmi

Jarmo Sallila LVT-Putki Oy, Rauma

1. Yksinyrittäjien etuja pitää ajaa entistä enemmän. Verotus-

1. Toivon johtajalta voimia ja taitoa viedä jaloa aatettamme

1. Järjestön pitää uudistua! Nyt tarvitaan uutta virtaa,

asiat vaivaavat yrittäjiä ja työllistäminen pitäisi tehdä helpommaksi. 2. Kuntosalikäynnit ja avantouinti auttavat jaksamaan arjessa. Avantouinti pitää flunssan loitolla ja karaisee. Viikonloppuna, kun käy avantouinnilla, niin jaksaa taas tehdä töitä koko viikon.

eteenpäin päättäjille. Byrokratiaa pitää nyt purkaa, sillä hallinnolliset asiat vievät yrittäjän aikaa aivan liikaa suhteutettuna yritysten liikevaihtoon. 2. Verkostoitukaa ja tavatkaa toisianne. Puurramme kaikki samojen asioiden parissa. Yrittäjyys on kestävyyslaji. Ei pidä lannistua!

sillä olemme kangistuneet liikaa vanhaan. Järjestö on etääntynyt yrittäjien ruohonjuuritasosta, eikä yrittäjän ääni kuulu päättäjille saakka. 2. Nyt kun on lama, niin jaksakaa sinnitellä, kyllä ajat tästä vielä paranevat. Yrittäjiä tarvitaan kovasti!

Satu Ukkonen Acu-Ukkonen, Pälkäne

Jukka Vattukallio Aitek Oy, Iisalmi

Mari Laaksonen CleanMarin Oy, Helsinki

1. Yksinyrittäjien asioita pitää ajaa nyt painokkaammin

1. Toivon jämäkämpää otetta ja uusia tuulia. Yrittäjät on nyt

1. Odotan dynaamisuutta ja rautaisempaa otetta kuin

eteenpäin. Pienyrittäjien verotukseen on myös tartuttava tehokkaammin. Se on ollut tapetilla jo pitkään, mutta mitään ei silti tapahdu. 2. Neuvoisin, että muistakaa yrittäjät huolehtia myös vapaaajan pitämisestä. Ei saa tappaa itseään työllä!

saatava mukaan päätöksentekoon ja kuulluiksi. Yrittäjien asiaa on koko ajan vain heikennetty, eikä helpotettu, niin kuin pitäisi! 2. Olen oppinut kantapään kautta, että pitää uskoa itseensä ja arvostaa omaa tekemistään. Älä polje itseäsi alaspäin!

edelliseltä puheenjohtajalta. Verotus on myös kynnyskysymys yrittäjien arjessa tällä hetkellä, ja työnsivukuluihinkin olisi syytä puuttua. 2. Muistakaa kanssayrittäjät, että avoimuudella pärjää aika pitkälle!

Mikko Seppälä Rakennus-Seppälä Oy, Kärkölä

Tiina Wangel Vääksyn Lääkärikeskus, Vääksy

Seppo Tuovinen Avas-Apuvälineet Oy, Helsinki

1. Jotain uutta pitäisi nyt saada tähän järjestöön. Olen ollut

1. Ottakaa entistä voimakkaammin huomioon pk-yrittäjät

1. Yrittäjäjärjestön jäsenten kansainvälistymistä pitää

mukana kolme vuotta ja vahvasti tuntuu siltä, että uudistusta tarvitaan. Esimerkiksi omalla alallani, rakennusalalla, kärsitään kovasti kilpailusta naapurimaittemme kanssa. 2. Nyt täytyy vaan jaksaa painaa täysillä! Muistakaa myös se, että yrittäjän pitää pystyä uudistumaan ja muuntautumaan.

ja yksinyrittäjät. EU-lainsäädäntöön pitää myös puuttua. Suomessa EU-lainsäädäntö tuodaan käytäntöön aivan turhan tiukasti. Muissa maissa suhtaudutaan paljon loivemmin. Teemme tällä ainoastaan haittaa itsellemme. 2. Verkostoidu ja jaa tietoa. Ole avoin! Tietoa ei kannata pantata.

edistää aiempaa enemmän. Toivon myös räväkkyyttä. Puheenjohtajan pitää pystyä olemaan myös koko Suomen puheenjohtaja. 2. Muistakaa lenkkeily ja luonnossa liikkuminen. Niistä saa energiaa arkeen. Toivotan kaikille myös voimia yrittämiseen!

Uutiset YRITTÄJÄPÄIVÄT

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

sinyrittäjät!

P U L GAL

Ovi lu ma kema ailm tto oih miin in

t y n y t Lii

Suomalaisen yrityskorttiasiakkaaksi

Yrityskortilla saat 10 % alennuksen toimistotarvikkeista, myös kalentereista. Mervi Rastas Lempeän Suvanto Oy, Pello 1. Lappilaisena toivon, ettei meitä unohdeta. Liikenneyhteydet Lappiin pitää pitää kunnossa. Tavaran ja ihmisten pitää pystyä liikkumaan helposti. Tarvitsemme alueelle myös lisää yrittäjiä. 2. Luottakaa itseenne ja omiin näkemyksiinne. Usko omaan tekemiseen on tärkeintä. Koittakaa pysyä positiivisena! Verkostukaa, älkääkö jääkö yksin!

Muista yhteistyökumppania!

saat

10 samaa painettua kirjaa

alennukseN

osta lahjaksi vähintään

10%

Tane Hakkarainen Alppilan Autohuolto, Helsinki 1. Otteiden pitää parantua! Verotus on saanut ainakin oman autokorjaamoalamme ihan sekaisin. Kärsimme myös työvoimapulasta, sillä osaajia ei meinaa löytyä. 2. En osaa tässä taloustilanteessa sanoa muuta, kuin jaksamista kaikille!

UUTUUS

2995 Ville Haapasalo, Kauko Röyhkä, Juha Metso ”ET MUUTEN TÄTÄKÄÄN USKO...” Ville Haapasalon 2000-luku Venäjällä Docendo

Laura Löppönen Punkaharjun Kuljetus Muhonen Oy, Kulennoinen 1. Mielestäni järjestön pitäisi panostaa nyt enemmän aivan niihin pienempiin yrityksiin ja yksinyrittäjiin. Pienempien puolta on pidettävä tiukemmin. 2. Mielestäni yhteistyö on kaiken perusta. Verkostoituminen onkin todella tärkeää, ja sitä on tehtävä sekä isojen että pienten yritysten kanssa.

UUTUUS

2495 Tuomas Kyrö ILOSIA AIKOJA, MIELENSÄPAHOITTAJA WSOY

Uutiset YRITTÄJÄPÄIVÄT

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

KUVAT: emil bobyrev

157. Satakuntalaiset olivat saapuneet paikalle vähän isommalla joukolla. – Kaikkiaan meitä on 157. Tulimme yhteiskuljetuksilla paikalle. Olen koonnut Satakunnan alueelta ison porukan jo monta vuotta, Erja Lindholm (kolmas vas.) Luvialta kertoo.

Tasapaino. Sari Jokiniemen ja Esko Myllyksen sydänasu oli syntynyt kolmen pienyrittäjän yhteistyön avulla. Kuljetusyrittäjä Myllykselle ajat ovat olleet vaikeita, mutta Jokiniemellä riittää töitä hoiva-alalla. – Kun meidät laskee yhteen, on töitä tarpeeksi, he naureskelivat.

Sydämen asialla

Hellurei ja hellät tunteet, sanottiin perjantain tervetulojuhlassa Tampereella. Rakkaus-teemaisessa tilaisuudessa vedettiin ylle pinkkiä sekä mustaa ja annettiin tunteiden roihuta.

Tontut. Helena Suominen (vas), Minna Ilola, Sirkka Reko, Jaana Riskasalo, Tiina Hämäläinen, Hannele Heinänen ja Leena Vallimäki olivat paikalla tonttuina, mutta eivät vakoilemassa kuka on kiltti vai tuhma. He olivat kertomassa Säkylän joulupukkijuoksusta.

Siivekkäät. Cupido-joukko oli tyytyväinen puheenjohtajavaalin tulokseen. – Oli meille mieleinen lopputulos, sanoivat Minna Ruponen, Merja Lehto, Kari Mattila ja Eeva Mattila. Satumaista. Jaana Kärkkäinen eli Miss Kinkku vuodelta yksi ja kaksi sekä Riitta Rimmi, joka tunnetaan myös sammakkorinsessana, olivat saapuneet Tampereelle Juvalta. Hauskat asut olivat löytyneet Mikkelin teatterin rekvisiittavarastosta.

Rakkauden viestit. Anne-Mari Aaltonen jakoi muille vieraille sydämiä, joissa oli aforismeja rakkaudesta. “Mies vaimotta on kuin päivä auringotta.”

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Katso kaikki kuvat: www.yrittajat.fi

Konkari. Sirpa Huhtala oli yrittäjäpäivillä kymmenettä kertaa. – Täällä on aina hauska tavata ihmisiä eri aloilta.

Rautaa. – Kuka nyt ei sikaa rakastaisi, kommentoi asuaan rautakauppias Matti Mehtälä Ylivieskasta. Ei meitä kovia jätkiä enää montaa ole, linjasi Mehtälä yksityisten rautakauppojen vähäisyydestä.

vapahtaja. Jukka Niemelän rakkaus oli raamatullista. – Jos teema on rakkaus, mikä sopisi paremmin kuin Jeesus.

1800 yrittäjää vietti Valtakunnallisia Yrittäjäpäiviä Tampereella.

Uutiset YRITTÄJÄPÄIVÄT

Tampereelta Kainuuseen Ensi vuonna Valtakunnallisia Yrittäjäpäiviä vietetään 2. – 3.10. Vuokatissa Katinkullassa. Vuonna 2016 tapahtuma pidetään Vaasassa ja vuonna 2017 Joensuussa.

2016 Vaasa

2014

Tampere

2015

Vuokatti

2017

Joensuu

Uutiset YRITTÄJÄPÄIVÄT

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

...juhlat jatkuu Kuvat Emil Bobyrev

Sulosoinnut. Olen hänen Juliansa ja hän minun Romeoni. Hän laulaa minulle koko illan serenadeja, siksi kitara. Saa nähdä toimiiko kosiskelu, kertoo raumalaisen Sisustalo Kodinonnen Johanna Närvä puolisonsa Juhan kanssa.

Kokopuku. Jukka Vattukallio ja kaima Jukka Ryhänen olivat pukeutuneet kokopinkkiin. – Asut löytyivät netistä. Kun teema oli pinkki, ajattelimme, että mennään sitten täysillä. Toinen vaihtoehto oli kokovartalokondomi, miehet nauravat.

liekeissä. – Me ollaan pirun rakastuneita, huusivat raahelaiset yrittäjät. Kaikki kahdeksan yrittäjää olivat eri aloilta, mutta verkostoituminen oli saattanut heidät yhteen. Menossa mukana olivat Jussi ja Tarja Miilukangas, Kirsi Asunmaa, Paula Snellman, Elina Kippola, Sanna Paakkonen ja Veli-Pekka sekä Tuija Rajamäki.

Uutiset YRITTÄJÄPÄIVÄT

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Knallimies. Risto Mollin asun täydensi knalli, jolla on muulloin toisenlainen käyttötarkoitus. – Lapset käyttävät sitä uima-altaassa.

Pantteri iskee. Maria Kurko, Ulla Kilpinen, Terhi Sundelin ja Kia Katariina Järvinen tulivat ihailemaan Jari Koposen pantteriasua.

Komissaari. Perttu Hietanen oli pukeutunut komissaariksi. – Tässä on Juice-vaikutteita, mutta kyseessä on EU-komissaarin virka-asu.

www.peugeot.ﬁ

usi Boxer on kokenut paljon, antaakseen sinulle enemmän. Ajotestejä rankoissa oloissa. Kolmen vuoden edestä ikääntymistestejä. 500.000 ovien avaamista ja sulkemista -30 oC pakkasista +80 oC helteisiin. Kaikki parhaan luotettavuuden ja laadun varmistamiseksi. Boxerin kokovalikoima on laaja ja varusteet runsaat. Vakiona: ESP-ajonhallinta, kosketusnäyttö, ilmastointi, radio/CD, Bluetooth, vakionopeudensäädin ja polttoainetoiminen lisälämmitin ajastimella. Lisävarusteina mm. peruutuskamera ja älykäs luistonesto & alamäkihidastin. Kaikki vaivattomampaan ja tarkempaan työntekoon.

CO2 alk. 180 g/km

Markkinoiden levein tavaratila < 1870 mm >

Uudet huipputaloudelliset ja luotettavat HDi-moottorit

Etu voimassa Peugeot Boxer, Expert ja Partner VAN asiakastilauksiin 8.10.-31.12.2014. *Boxer L4H2 Peugeot Boxer alk. 25.300 € + arv. autovero 2.599,49 €. Kokonaishinta 28.499 € sis.toimituskulut.

UUSI PEUGEOT BOXER

VAIN 199€ Etusi jopa 2250 €*

KÄYTÄNNÖLLINEN KOSKETUSNÄYTTÖ VAKIONA AINOANA LUOKASSAAN

Kori-, ovi- ja alustarakenteita vahvistettu kauttaaltaan

CO2-päästöt 180 g/km. Keskikulutus 6,8 l/100 km.

VANEROINTI JA TALVIRENKAAT

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

debatti Muut lehdet

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Miksi Helsingissä kauppoihin ei saa tuoda täydennyksiä

aamuöisin, ihmettelee kuljetusyrittäjä Heikki Kovanen. Jätehuoltokin hoituisi hänen mielestään helpoiten aamuyöstä. Kaupunkia huolestuttaa asukkaiden yöunet ja asumisviihtyvyys, vastaa ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta. Kumpi voittaa?

Miksi Helsingin ruuhkia pahennetaan merkittävästi kieltämällä jätteiden yökeräys ja kauppojen yöjakelu? Lähes kaikissa suurkaupungeissa jätteet kerätään yöllä. Jos jäteautot saisivat aloittaa työt jo klo 05 ja jatkaa työpäivää illalla, voitaisiin jätteiden keruu kieltää ruuhka-aikoina klo 07 – 09 ja 15 – 18. Jäteautot ehtisivät tyhjentää kuormat näinä aikoina. Ruuhkat lisäävät päästöjä ja hidastavat ihmisten työmatkoja, myös joukkoliikenteen. Kaupungeissahan on hyväksyttävä enemmän ääntä kuin maaseudulla. Puolen tunnin aikaistuskokeilu tuntuu lapselliselta, eikä anna oikeaa kuvaa vaikutuksista.

Ensihoidon kustannukset ovat karanneet, minkä johdosta palvelutasoa joudutaan heikentämään. Etelä-Pohjamaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää Ilkassa

Työn verotuksen keventäminen kannustaa työn vastaanottamiseen, kouluttautumiseen, uralla etenemiseen ja lisätyön tekemiseen.

Miksi vanhat ja suuripäästöiset bussit ja kuorma-autot saavat ajaa Helsingin keskustassa. Muista sivistysmaista tuodaan vanhat autot Suomeen, koska täällä niiden ajamista keskustoissa ei ole kielletty.

Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen KD-lehdessä

Suomalaisista valtaosa on edunsaajia, jotka eivät halua eduistaan luopua, joten turha taistella tuulimyllyjä vastaan. Kannattaa antaa ainut ääni mikä vaikuttaa ja äänestää jaloillaan. Yrittäjä Juha Ketola Verkkouutisissa

Miten suhtaudutte maanalaisiin palvelukatuihin, joita lisäämällä palveluliikennettä saataisiin pois kaduilta? Ruuhkat vähenisivät ja katuja vapautuisi esimerkiksi kävelykeskustalle, kun poikittaisliikennettäkin saataisiin ohjattua maan alle.

Loistava menneisyys, joka oli vuosina 2000–2008, se on nyt ohi.

PEKKA SIPOLA

Pääministeri Alexander Stubb Länsi-Uusimaassa

Heikki Kovanen, kuljetusyrittäjä

Petri Malinen: Mitä pitää tapahtua, että syntyy kasvuasenne? Kolumni Petri Malinen

petri.malinen@yrittajat.fi

Meillä on liikaa vallalla käsitys, että mitään ei tarvitse muuttaa.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien ekonomisti

uomen luottoluokitus laski vajaat kolme viikkoa sitten, kun Standard & Poor’s muutti Suomen luottoluokitusta pykälää heikommaksi. Lasku ei tullut suurena yllätyksenä kenellekään, mutta ensireaktiot olivat hämmentävän vähätteleviä. Vaikka luottoluokituksen lasku ei tullut yllätyksenä, on se signaali jostain paljon vakavammasta kuin vähäisistä välittömistä vaikutuksista. Se kertoo kyvyttömyydestämme selviytyä tulevista haasteista. Standard & Poor’s perusteli muutosta väestön vanhenemisella, vientituotteiden heikolla kysynnällä, elinkeinoelämän avainalojen alamäellä, työmarkkinoiden jäykkyydellä ja vaikeudella tehdä päätöksiä. Ongelmat kulminoituvat viimeksi

mainittuun. Jos meillä olisi kyky puuttua näihin yleisesti tunnustamiimme ongelmiin, me pystyisimme omilla ratkaisuillamme vaikuttamaan kaikkiin muihin seikkoihin paitsi vientituotteiden kysyntään. Yhteiskunnan suuntautuessa vahvasti eteenpäin, se ei halua jäädä kiinni vanhoihin rakenteisiinsa. Se haluaa luoda uutta, parempaa, tehokkaampaa ja ihmisten elämää parantavaa. Kaikessa tässä on kyse vanhojen rakenteiden kaatumisesta. Vanhojen rakenteiden ylläpitäjillä on usein valtavasti rahaa ja valtaa hankkeissa, jotka eivät ole tätä päivää. Ongelma näyttäytyy pahimmillaan poliitikkojen puolustaessa vanhoja rakenteita. Meillä on liikaa vallalla käsitys, että mitään ei tarvitse muuttaa.

Tietyt toimialat ovat vuodesta toiseen vaikeuksissa ja niihin sysätään lisää valtion tukirahaa. Lainsäädännöllä rakennetaan esteitä uusille kilpailijoille tai toimijoille, jotka voisivat ratkaisevasti muuttaa kilpailuasetelmaa. Vanhat korporaatiot pitävät kiinni vallastaan. Valitettavasti tällainen yhteiskunta ei mitenkään ruoki kasvua. Meidän tulee sallia luovan tuhon eteneminen. Luova tuho tappaa jäykät, muuntautumishaluttomat, muita tarpeettomasti hyväksikäyttävät rakenteet. Luova tuho luo uutta ja piristää. Mikä tässä on väärin? Talous huutaa rakenneuudistuksia! Jos luottoluokituksen lasku herättää meidät tajuamaan tilanteen vakavuuden ja ryhtymään toimiin, on kyseessä onnenpotku.

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Tästä kansalaisaloite, niin saadaan asia enemmänkin framille. Samalla nähdään haluaako hallitus oikeasti säästää. Vesa Veijonen virkamiesten lomien lyhentämisestä.

Facebookkommentit Kannatan vapaata yrittäjyyttä, itse en lähes missään tapauksessa haluaisi palkkatyöläiseksi. En tarvitse työehtosopimuksia, enkä turhanpäiväisiä ammattiliittoja, vaan pystyn itse neuvottelemaan työehtoni. Siksi olen yrittäjä.

Yöjakelu ei sinänsä ole kiellettyä, jos sen aiheuttama melu ei häiritse asukkaiden yöunta. Haittoja arvioidaan STM:n asumisterveysohjeen perusteella. Jätehuoltomääräyksissä jätekuljetukset asuinkiinteistöllä on kielletty 21 – 07 välisenä aikana. Päiväaikaan kaupungin asukkaat suhtautuvat meluun kärsivällisesti, mutta yöaikaan tilanne on toinen. Yöunen häiritseminen vähentää asumisviihtyisyyttä ja pitkittyessään aiheuttaa terveyshaittaa. Onkin haasteellista löytää ratkaisu, joka mahdollistaa sujuvan jakelun/keräyksen ja samalla turvaa terveellisen, viihtyisän ja vähämeluisan asuinympäristön. Asiaa parhaillaan selvitetään. Hiljaista ja myös vähäpäästöistä kalustoa ja työmenetelmiä tulisi kehittää. Iltaaikainen keräys ja jakelu ovat sallittua ja suositeltavaakin.

Juha Kuusisto

Pitäisikö yrittäjyyskoulutuksessa vielä enemmän tuoda esille myös mahdollisuutta ostaa valmis yritys? Ettei tarvitse lähteä aivan nollasta liikkeelle. Heikki Oskari Ahola

HSL ja HSY edellyttävät kantakaupungin ympäristövyöhykealueella busseilta ja jäteautoilta Euro V -tasoa. Ympäristövyöhykkeen laajentamista myös muihin ajoneuvoihin on selvitetty, mutta tällä hetkellä se ei olisi kustannustehokasta. Helsingissä erityisesti ilmanlaatuongelmia aiheuttavaan typpidioksidiin puree vasta upouusi Euro VI -kalusto, jonka vaatiminen ei vielä ole realistista. Kaupunkiin kaavaillaan jakelu- ja keräysliikenteelle pysäköintitunnusta, jonka hinta voitaisiin porrastaa päästöjen mukaan. Vähäpäästöiset henkilöautot saavat jo pysäköintialennuksen Helsingissä.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Josi Tikkanen, uutispäällikkö Riikka Koskenranta, toimittaja (perhevapaalla) Teppo Kuittinen, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki

Helsingin keskustan alla jo sijaitsevan huoltotunnelin käytön kehittäminen on hyvin kannatettavaa. Onkin hyvä, että kaupunki on jo käynnistänyt selvityksen siihen liittyen. Olisi tärkeää, että jakeluliikenteessä huoltotunnelin käyttämistä saataisiin tehostettua, jotta erityisesti Aleksanterinkatu kävely-ympäristöineen vapautuisi jalankulkuun ja joukkoliikenteelle, ja liikenne kantakaupungissa muutenkin vähenisi.

PEKKA SIPOLA

Lehti ei vastaa

Suvi Haaparanta, ympäristötarkastaja

• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

KIrje

Millainen on yrityksesi palvelukonsepti?

aadukkaasta palvelusta puhutaan paljon, mutta mitä se oikeastaan on? Lähes kaikilla toimialoilla puhutaan asiakaslähtöisyydestä, mutta monesti palvelun laatua arvioivilla kriteereillä on enemmän tekemistä logistiikan kuin asiakastyytyväisyyden kanssa. Organisaatioissa tehdään palvelun laatuoppaita ja luodaan standardeja, mutta jos asiakas ei tiedä palvelusta tai ymmärrä sen hyötyjä, tarjonta ja tarpeet eivät kohtaa. Ratkaisevaa on, miten asiakas palvelun kokee, sillä laatukokemus syntyy lopulta asiakkaan mielessä. Laadin eteläsuomalaisen urheiluseuran lasten pallokoululle palvelukonseptin. Pallokoulun toimintaan laadittiin selkeä toimintamalli ja pallokoulun asema seu-

Millainen on sinun yrityksesi palvelukonsepti? Luoko se toiminnalle jatkuvuutta? ran toiminnassa selkeästi myös määriteltiin. Monesti urheiluseuroissa varsinkaan lapsille suunnattua liikuntapalvelua ei toteuteta niin suunnitelmallisesti kuin olisi tarvetta. Toiminta sinällään saattaa olla hyvinkin laadukasta, mutta toiminnan

suunnittelua ei ole toteutettu pitkäjänteisesti ja asiakkaan kokemus jää tästä syystä vajaaksi. Asiakkaat odottavat toiminnalta selkeää suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä. Arvojen ja toimintaperiaatteiden toivotaan näkyvän selkeästi toiminnassa. Asiakaslähtöisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuunnellaan vain asiakkaiden toiveita ja tarpeita. Asiakaslähtöisyys on terveellä pohjalla, jos suunnittelussa pystytään tasapainoisesti ottamaan huomioon sekä asiakkaiden että yrityksen tarpeet. Palvelukonseptia kehitettäessä pitäisi myös miettiä sen yhteys yrityksen tai sen palvelun brändiin. Sen tulee vedota asiakkaan tunteisiin ja ennen kaikkea olla linjassa päivittäisen toiminnan kanssa. Millainen on sinun yrityksesi palvelu-

konsepti? Luoko se toiminnalle jatkuvuutta ja vähentääkö se riippuvuutta yksittäisistä avainhenkilöistä? Tuoko se käytännönläheisiä työkaluja toiminnan tueksi? Onko se myös käytännön tasolla linjassa tavoitellun brändin kanssa? Vai luotatko tämän sijaan tuuriin siitä, että tänään kunnossa oleva toiminta on automaattisesti ajan tasalla myös jatkossa? Artikkeli pohjautuu Mika Takalan ylemmän AMKtutkinnon opinnäytetyöhön Tampereen ammattikorkeakoulun Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa. Mika Takala toimii markkinointisuunnittelijana Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuksessa. Mika Boedeker toimii yliopettajana Tampereen ammattikorkeakoulun Liiketoiminta ja palvelut -yksikössä.

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

arjessa

havinaa

Sarjassa selvitämme poikkeuksellisen pitkäikäisten yritysten salaisuudet.

kuvat: vesa-matti väärä

1911

Italialainen Antonio Casagrande muuttaa perheensä kanssa Riikasta Turkuun. Antonio Casagranden Amadeo-isä oli syntynyt Genovan lähellä, mutta Antonio-poika syntyi Pietarissa, josta muutti Riikaan kauppiaaksi.

1912

Antonio Casagrande avaa Turkuun lyhyttavarakaupan, jolle antaa nimeksi Amerikkalainen Pasaari. Liike myy muun muassa mandoliinin kieliä, kipsipatsaita, kampoja ja leluja.

1920-luvun loppu Liike siirtyy vähitellen Antonion pojalle Wilhelm Casagrandelle.

Kolme sukupolvea. Leluliike Casagranden yrittäjäsuvun Renato Casagrande, tytär Sabrina Casagrande sekä tyttärentytär Daniela Nieminen työn touhussa.

1930

Kauppa muuttaa Linnankadulle Reginan taloyhtiöön. Liike myy entistä enemmän leluja ja nimeksi vaihdetaankin Leluliike Casagrande.

Lelukauppa kuin elokuvasta Kävele Turun tuomiokirkon ohi, Aurajoen rantapengertä pitkin, käänny Linnankadulle ja astu 102-vuotiaaseen lelukauppaan. Elämä voi olla kuin satuelokuvaa.

Teppo Kuittinen teppo.kuittinen@yrittajat.fi

elukaupan sisällä katse kiinnittyy ainakin kaikilla miespuolisilla asiakkailla sähkökäyttöisiin avoautoihin, joilla lapsi voi ajaa pihalla kuin oikeaa autoa. – Aivan sama onko kyseessä vuoden ikäinen poika vai neljäkymmentävuotias mies, niin molemmat huomaavat heti nuo autot, Sabrina Casagrande naurahtaa. Sabrina Casagrande vetää perheensä yritystä jo neljännessä polvessa. Sabrina Casagranden isoisoisä Antonio Casagrande aloitti lelujen myynnin Turussa vuonna 1912. Antonion pojanpoika, Sabrinan isä Renato Casagrande auttaa yhä liikkeessä päivittäin. – Isä on täällä aina ensin. Avaam-

me virallisesti kymmeneltä, mutta isä on avannut liikkeen usein jo puoli kymmeneltä tai yhdeksältä, Sabrina Casagrande kertoo. Renato Casagranden yrittäjäisä Wilhelm Casagrande piti pojalleen kovaa kuria. Yrittäjäperheessä tehtiin aina töitä. – Isä sanoi aina ettei terve ihminen lomaa kaipaa. Kun menin naimisiin vuonna 1967, niin silloin sain kaksi päivää vapaata, Renato Casagrande muistelee hymyssä suin. Sen verran Casagranden lelukauppiaiden neljäs sukupolvi eroaa edeltäjistään, että työn ei anneta viedä ainakaan hautaan. – Olen aina sanonut, että tämä yritys ei saa viedä terveyttä eikä perhettä. Se ei ole sen arvoista, Sabrina Casagrande pohtii. Hymy on herkässä kun isä ja tytär kertovat perheyrityksestään

Isä sanoi aina ettei terve ihminen lomaa kaipaa.

Renato Casagrande

lelukaupan takahuoneessa. Renato vilkuilee välillä vesi kielellä työpöydällä olevaa pussia, jossa on hänen poikansa Dino Casagranden tuomia nahkiaisia. Casagranden viides sukupolvi, Sabrina Casagranden Daniela-tytär pyörittelee päätään äitinsä ja isoisänsä jutuille. Sabrina Casagrande kertoo olevansa onnellinen elämästään yrittäjänä. Hän teki vuosia töitä mui-

1960-luku

Liikkeen vetovastuu siirtyy vähitellen Wilhelm Casagranden nuorimmalle pojalle Renatolle, joka viihtyy liikkeessä huomattavasti paremmin kuin koulun penkillä.

den palkkalistoilla ennen kuin palasi perheyritykseen. Lelukauppiaan elämä ei silti ole helppoa. Haasteet ovat samat kuin kaikilla keskustojen erikoisliikkeillä – automarketit. – Meillä käy lapsiasiakkaita lähinnä lauantaina. Silloin perheillä on aikaa. Mutta lauantaisinkin moni perhe suuntaa automarkettiin. Lisää kilpailua on tuonut Suomeen muutama vuosi sitten rantautunut suuri Toys´R´Us -leluliiketju. Pieni yksityinen lelukauppa voi kilpailla vain palvelulla ja erikoistumalla. – Mutta liikaa ei voi erikoistuakaan. Suomi on niin pieni maa. Jossain miljoonien ihmisten suurkaupungissa voit erikoistua vaikka yhteen ainoaan leluun ja pärjätä sillä. Suomessa se ei ole mahdollista, Renato Casagrande muistuttaa.

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

61 262

1990-luku

1970-luku

Lelujen maahantuonti Suomeen vapautuu. Aikaisemmin tuontilisenssit rajoittivat kilpailua. Lisenssien ehtona oli yrityksen ikä, ei koko. Niinpä iäkäs Leluliike Casagrande oli hyötynyt merkittävästi maahantuonnin sääntelystä.

Rakentamisilmoituksia jätettiin verottajalle heinäkuulta yhteensä 61 262 kappaletta.

1980-luku

Lelujen määrä yleistyy vauhdilla maahantuonnin vapauduttua ja hintojen laskettua. Katteet pienenevät lelukauppiailla.

Leluhitit tulevat piirretyistä tvsarjoista ja elokuvista. Renato Casagrande soittaa ajoittain armeijakaverilleen, MTV:n johtoon kuuluvalle Tauno Äijälälle ja kysyy tulevasta ohjelmistosta. Näin Casagrande tietää tilata etukäteen varmoja hittileluja.

2000-luku

AARREAITTA. Sabrina Casagrande esittelee lelumuseota liikkeensä alakerrassa.

Tv-kanavien määrä moninkertaistuu ja netti yleistyy. Leluhittien ennustaminen käy entistä vaikeammaksi ja hitit vaihtuvat nopeammin. Automarkettien yleistyminen lisää kilpailua.

Salainen lelumuseo avautuu kysymällä

Tätä et varmasti tiennytkään. Leluliike Casagranden kellarissa on upea lelumuseo. Renato Casagrande on kerännyt sinne satoja leluja, joista vanhimmat ovat 1900-luvun alusta. Esillä on esimerkiksi upea saksalaisen höyrylaivan pienoismalli vuodelta 1902. Vanhimmat lelut ovatkin kaikki Saksasta, joka oli sata vuotta sitten lelujen ykkösmaa. Renato Casagranden vanhojen lelujen keräily tiedetään Turussa, ja ajoittain asiakkaat tulevat vanhojen lelujen kanssa joko lahjoittamaan tai kauppaamaan niitä Casagrandelle.

Vanhojen lelujen näyttely oli ensin leluliikkeen myymälätiloissa kun yritys juhli 100-vuotissynttäreitään. Sieltä näyttely siirtyi kellariin. Lelumuseossa on käynyt myös koululais- ja eläkeläisryhmiä. – Vanhat lelut kiinnostavat itse asiassa enemmän iäkkäitä ihmisiä, yrittäjä Sabrina Casagrande toteaa. – Emme voi pitää museota koko ajan auki, koska henkilökunnan edustajan tulee olla aina paikalla. Mutta jos henkilökunnalta kysyy, että saako nähdä museon, niin sitten viemme asiakkaan alakertaan, Casagrande vinkkaa.

2012

Leluliike Casagrande juhlii 100-vuotista taivaltaan. Leluliike on yhä edelleen Reginan talossa, isompiin liiketiloihin muuttaneena. Neljäs sukupolvi, Renato Casagranden tytär Sabrina Casagrande on ottamassa vetovastuuta yrityksestä.

2014

Sabrina Casagrande vetää yritystä, mutta Renato Casagrande on yhä joka aamu ensimmäisenä töissä ja auttamassa. Myös Casagranden lelukauppiaiden viides sukupolvi osallistuu jo yrityksen toimintaan, sillä Sabrina Casagranden tyttäret Daniela, Olivia ja Minéa auttavat liikkeessä koulupäivien jälkeen.

Arjessa

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT Johannes Wiehn

Tiesithän, että... Veropäätöksissä on virheitä

Lasten ollessa isällään teen täyttä työviikkoa. Katariina Terävä

Verohallinto tiedottaa, että yritysten verovuoden 2013 ja 2014 verotuspäätöksissä on virheitä. Osa yrityksistä on saanut päätöksiä, joissa ei ole huomioitu yritysten maksamaa ennakon täydennysmaksua. Virheellisen verotuspäätöksen saaneen yrityksen ei tarvitse tehdä asian osalta mitään. Virhe korjataan Verohallinnossa automaattisesti. Korjatut verotuspäätökset lähetetään yrityksille mahdollisimman pian.

Tarkista työtulosi Yrittäjän on syytä tarkistaa työtulonsa ja päivittää se ajan tasalle. Yel-työtulo vaikuttaa eläkkeen määrään, mutta myös muuhun sosiaaliturvaan. Työssäoloehto täyttyy, jos yrittäjällä on ollut työssäoloehtoon luettavaa yritystoimintaa viimeisen neljän vuoden aikana 18 kuukautta. Vuoden 2015 alussa vaadittu aika laskee 15 kuukauteen. Työssäoloehtoon luetaan vain kuukaudet, joina Yel-vakuutuksen työtulo on ollut vähintään 8 520 euroa vuodessa. Vuoden 2015 alusta vähimmäistyötulo nousee noin 12 500 euroon vuodessa. Yrittäjän on tehtävä Yeltyötulon muutospyyntö omaan vakuutusyhtiöön sekä ilmoitettava itse Yel-työtulomuutoksesta työttömyyskassaan.

Yksinhuoltajayrittäjä tarvitsee vahvan tukiverkon Yksinhuoltajayritttäjän arkeen ei sairastaminen mahdu. Mistä löytyy apua, jos näin kuitenkin käy? Kristiina Markkanen toimitus@yrittajat.fi

Löydät tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Verotuksen määräpäivät http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

aikki alkoi, kun Katariina Terävän cycling-ohjaaja kysyi häneltä kesken tunnin, eikö tänään irtoa. Hetken päästä Terävä alkoi voida pahoin. Hänet kuljetettiin sairaalaan, jossa oireilun syyksi ilmeni aivoverenvuoto. Aivoverenvuoto pysäytti hänen Terävä Elämä -hyvinvointiyrityksen liiketoiminnan pariksi vuodeksi. Kun Terävä makasi sairaalassa, hänen isosiskonsa auttoivat käytännön asioissa: hoitivat yrityksen paperitöitä ja puhuivat lääkärin kanssa. Terävän 1-, 2- ja 4vuotiaat lapset asuivat pahimman ajan yli isänsä luona, jonka kanssa Terävällä on yhteishuoltajuus. Terävää kohtasivat vaikeat ajat hänen päästyä sairaalasta. Lapset aloittivat samoihin aikoihin koulun ja päivähoidon ja arjessa oli järjestelemistä, koska hän ei toipilaana saanut muun muassa ajaa autoa. – Minulla ei ollut vielä ystäviä Imatralla, koska olin

muuttanut sinne vasta hiljattain ennen sairastumistani. Onneksi oli edes tarmoa. Silloin tällöin Terävä sai henkistä tukea asiakkailtaan. Hän huomasi painonhallinta- ja kehonkoostumusneuvontaa antaessaan pystyvänsä juttelemaan asiakkailleen luottamuksellisesti vaikeuksistaan.

Asiakkaista tuli hänelle ajan myötä ystäviä ja tärkeä tukiverkko. Mutta mitä jos ystäviä ja tarmoa ei olisi ollut? Terävä oli toipilas, yksinhuoltaja ja yksityisyrittäjä. Rahat eivät riittäneet, sillä bisnes ei pyörinyt. Muistihäiriöistä aivoverenvuodon vuoksi kärsinyt ja siksi sekavahko Terävä muun muassa

”naurettiin ulos sossusta”. Yhteiskunnan apu olisi ollut tarpeen, mutta hän ei tiennyt, minne soittaa. Ennen sairastumista Terävä teki viikonlopputöitä, mutta hän on parannuttuaan luopunut niistä. Arki on silti edelleen hektistä ja vaatii periksi antamatonta asennetta ja aikatauluttamista.

– Lasten ollessa isällään teen täyttä työviikkoa ja -päivää. Kun he ovat minun luonani, haluan olla kotona heidän lähtiessä kouluun ja hakea heidät päivän päätteeksi.

Sihteeristä yrittäjäksi. Lisäapua olisi tarvinnut aikoinaan myös oululainen Kirsi Huovinen.

Kotipalvelu on kadonnut kuntien palvelutarjonnasta Maria Ruuska toimitus@yrittajat.fi

Yksinhuoltajayrittäjä on nykySuomessa palvelujen suhteen hyvin yksin, jos hänellä ei ole ystävien ja sukulaisten turvaverkkoa tai hyviä välejä lapsen toiseen vanhempaan. – Pärjätäkseen yksinhuoltajan ja hänen lapsensa on oltava aina terveitä, summaa Yhden Vanhemman Perheiden Liiton toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo. Vielä 80- ja 90-luvuilla monissa kunnissa perheiden oli mahdollista saada kunnalta kodinhoitaja avuksi muutamiksi päiviksi esimerkiksi lasten sairastellessa.

Sosiaalihuoltolaissa lukee edelleen, että kotipalvelua ”annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella”. Sairisalon mukaan lapsiperheiden kotipalvelua ei ole kuitenkaan näkynyt kunnissa enää pahemmin 2000-luvulla. Yksinhuoltajien arjen organisointiin liittyvät haasteet näkyvät jo muita perhetyyppejä korkeampana työttömyysasteena. Sairisalo kehottaa eroavia tekemään kaikkensa, jotta hoivavastuu pystyttäisiin jakamaan molempien vanhempien ja kenties myös iso-

vanhempien kesken eron jälkeen. Jos välimatkat läheisten välillä ovat lyhyet, on lasta saattaa paikasta toiseen erilaisissa tilanteissa. Joillakin paikkakunnilla Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa maksullista lastenhoitoapua. Väestöliitolla on myös maksullinen Kotisisar-palvelu, josta saa lastenhoitoa ja kotiapua. Lastenhoitomarkkinoilla on myös kaupallisia toimijoita, kuten pääkaupunkiseudulla toimiva Stella. Kesäaikoina moni yksinhuoltaja voi saada apua erilaisista kesäleireistä, joita järjestävät kaupungit ja kunnat sekä erilaiset järjestöt, kuten Lapsen kesä ja Pelastusarmeija.

Arjessa

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ruohonleikkurilla Ylläkselle, jos... Taivas+Helvetti-kirjan isällä Mika Mäkeläisellä on nyt kovat piipussa. Mäkeläinen on kuvauttanut itsestään videon Oranssi jouluhaaste, jonka tavoitteena on innoittaa yrittäjiä ostamaan kirja. Taustalla on Taivas+Helvetti-kirjan tekijöiden lupaus lahjoittaa tänä vuonna 60 000 nuorelle eli yhdelle ikäluokalle yrittäjäkirjat. Kuvio menee niin, että ostamalla yhden kirjan teki-

jät lupaavat lahjoittaa toisen nuorelle koululaiselle. Tavoite lähenee, sillä tällä hetkellä lahjoituskirjoja on Mäkeläisen mukaan koossa noin 35 000. Mäkeläinen laittaa itsensä peliin humoristisesti kuvatulla videolla. Hän lupaa muun muassa muuttaa yrityksensä kirjoille Äkäslompoloon ja ajaa Ylläkselle Sampo Kaulasen kyläkauppaan, mikäli 60 000 lahjoitetun kirjan

tavoite täyttyy. Video löytyy Youtubesta: https:// www.youtube.com/watch?v= 1LSFUyk8SaU Taivas+Helvetin kakkososa on saanut lentävän lähdön. Yrittäjän päivänä syyskuun alussa julkaistua kirjaa on myyty tuhansia kappaleita. Kirjan kannessa on senttihuutokauppa DealDashin omistaja William Wolfram.

Yrityksille

Enemmän tyytyväisiä asiakkaita. Vähemmän käteisen käsittelyä.

Hektistä. Kolmen lapsen päätoiminen huoltaja Katariina Terävä sai aivoverenvuodon kaksi vuotta sitten. Nyt hän voi paremmin, mutta arki on yhä kiireistä.

Hän siirtyi muutama vuosi sitten toimistosihteerin työstä muihin osaaikaisiin tehtäviin viettääkseen enemmän aikaa silloin 8-vuotiaan tyttärensä kanssa. Hän palasi taloudellisista syistä pian kuitenkin täysipäiväiseen työhön. Lopulta Huovinen ryhtyi yrittäjäksi, sillä se tuntui parhaalta ratkaisulta lapsenkin kannalta. – En ehtisi hoitaa asioita, jos tekisin täysiä työpäiviä. Huolehdin kaikesta yksin sekä kotona että töissä, hän kertoo. Huovisen RyhtiKikka-yritys on erikoistunut hierontaan. Hieronnat ovat hänen fysiikalleen raskaita, minkä vuoksi hän tekee töitä kahdesta kuuteen tuntia päivässä. Se ei taloudellisesti kannata. Lapsen kanssa hän ei voi lomailla vaikka haluaisikin, koska jo viikon loma olisi taloudellinen katastrofi taloudellisesti epävarmana aikana. Lomat rajoittuvat lähinnä pitkiin viikonloppuihin ja yksittäisiin vapaapäiviin. Onneksi arkea oli helpottamassa myös mummin ja lapsen isän tarjoama korvaamaton apu.

Nyt avausmaksu

0€

ja raportointipalvelu maksutta (norm. 50 € + 50 €)

Tee kaupankäynnistä helpompaa ja ota käyttöön Sonera Maksupäätepalvelu. Kannettava Verifone VX680 3G -maksupääte sopii myös lähimaksamiseen ja istuu pienikokoisena käteen kuin käteen. Laitteessa on värillinen kosketusnäyttö. Kiinteä kuukausihinta 52,90 € (alv. 0 %) sisältää kaiken tarvittavan eli maksupäätteen, ohjelmistot, lisenssit, maksutapahtumien välityksen ja varmennuksen sekä langattoman tiedonsiirron Soneran matkapuhelinverkossa. Laite toimitetaan käyttövalmiina suoraan yritykseesi.

Lisää tietoa Soneran Maksupäätepalvelusta:

• www.sonera.fi/maksupaate • Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat • Myyntipalvelu 0800 134134

Arjessa

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Muuttaako tämä yrittäjä maailm Suomalaisyrittäjä Petteri Koljonen kertoo kehittäneensä yhtiökumppaninsa kanssa lähes häviöttömän sähköjohdon. Kansainväliset suuryhtiöt eivät usko sen olevan mahdollista. Teppo Kuittinen teppo.kuittinen@yrittajat.fi

altakunnallisen Kasvu Open -kasvuyrityskilpailun voitti tänä vuonna todella huima liikeidea. Kuopiolaisen Spindecon kaksi yrittäjää kertovat kehittäneensä lähes häviöttömän sähköjohdon. Kyseessä on pinnoiteinnovaatio, joka synnyttää sähköjohdon sisälle magneettikentän, mikä puolestaan saa elektronit kulkemaan suoraan eteenpäin. Normaalisti kun sähköjohdossa kulkee sähkövirtaa, elektronit poukkoilevat johdon seinämiin ja toisiinsa. Tämä aiheuttaa sähkövirran häviötä ja hukkalämpöä. Spindecon toimitusjohtaja Petteri Koljosen mukaan idean keksi alun perin hänen liikekumppaninsa, Kuusamossa asuva Pekka Saastamoinen. Idean isä on koko 2000-luvun opiskellut omatoimisesti kvanttifysiikkaa ja nanoteknologiaa.

Vuotuinen arvo maailmanlaajuisesti yli 500 miljardia euroa. Petteri Koljonen

– Olemme vuodesta 2007 alkaen kehittäneet päätoimisesti tätä teknologiaa. Spindeco perustettiin vuonna 2010. Olemme tehneet työtä pitkälti omalla kustannuksella. Tekesiltä olemme saaneet rahoitusta tutkimukseen, Koljonen kertoo. Koljosen mukaan potentiaaliset markkinat ovat valtavat. Lähes häviötön sähköjohto mahdollistaa

LOKAkuu

entistä ohuempien sähköjohtojen käytön. – Jos rakenteiden sisään asennettavissa sähköjohdoissa saadaan kymmenen prosentin materiaalisäästö, on sen vuotuinen arvo maailmanlaajuisesti yli 500 miljardia euroa, Koljonen toteaa. – Markkinat ovat niin suuret, ettei sitä voi edes ymmärtää. Siksi olemme pitäneet matalaa profiilia tähän asti, sillä patentointi on vielä kesken. Koljosen mukaan pinnoitetun johtimen magneettikenttä jatkuu myös pinnoittamattomiin johtimiin. Näin ollen sähkölaitteiden energiantarve laskee keskimäärin 20 prosenttia. Samalla laitteiden sisäpuolinen lämpötila laskee, mikä lisää niiden käyttöikää. – Olemme lämpökameralla varmistaneet, että lämpötilat todella laskevat. Koljosen mukaan lopullinen tavoite on saavuttaa johtimessa täysin häviötön tila eli suprajohtavuus. Yrityksellä ei ole toistaiseksi liikevaihtoa. Yritys aikoo aloittaa kokeilut pinnoitteen teollisen mittakaavan tuotannossa vielä tämän vuoden aikana. Yrityksessä on Koljosen ja Saastamoisen lisäksi töissä Jari Luostarinen, joka vastaa keksintöjen maailmanlaajuisesta patentoinnista. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Tulikiven, Karelia-Upofloorin ja Honkarakenteen entinen toimitusjohtaja Esko Teerikorpi. Tekes ja Kasvu Openin tuomaristo uskovat Spindecon hurjaan liikeideaan. Jos keksintö todella toimii, voisi kuvitella jättiyhtiöiden maailmalta kolkuttelevan jo suomalaisyrityksen ovella. Yrityksen patenttihakemuksen tiedot löytyvät helposti Google-haun avulla. – Kansainväliset isot pelurit eivät usko, että tämä on mahdollista, Koljonen toteaa.

MARRASkuu

tommi anttonen

HUIKEA IDEA. Yrittäjä Petteri Koljonen piirsi taululle, kuinka hänen yrityksensä keksintö toimii. Sähköjohdon elektronit eivät poukkoile vaan kulkevat suoraan uuden pinnoitteen muodostaman magneetti-kentän ansiosta.

Kasvu Openissa useita huimia liikeideoita

Spindeco juhli kasvuyrityskilpailu Kasvu Openin finaalissa Jyväskylässä startup-sarjan voittajana. Kunniamaininnan samassa sarjassa sai oululainen Meontrust, jonka tuote MePIN on tunnistusjärjestelmä 3D-turvatekniikkaa käyttäville korttimaksuille. Oululaisyritys valittiin kesällä 300 eurooppalaisen yrityksen joukosta Mastercardin yrityskiihdyttämöön. Meontrust ja viisi muuta eurooppalaista startupia työskentelevät 12 kuukauden ajan Dublinissa luottokorttiyhtiön

MARRASkuu

tuotekehityksen ja tutkimuksen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on löytää teknologialle käyttökohteita. Konseptoinnin lisäksi oululaiset pääsevät Mastercardin kautta kontaktiin potentiaalisten asiakkaiden, kuten luottokortteja kuluttajille myöntävien pankkien, kanssa. Liiketoimintansa jo vakiinnuttaneiden, mutta kovaa kasvua hakevien yritysten Start again -sarjan voitti jyväskyläläinen Sleipner Finland. Yritys on kaivosalalle keskittynyt laitetoimittaja, joka on ratkaissut asiakkaidensa raskaiden

telakoneiden siirto-ongelmat. Sleipner asentaa telaketjujen reunaan kumipyörät, mikä vähentää telaketjujen rasitusta ja pidentää niiden käyttöikää. – Tuotettamme voisi kuvailla niin, että laitamme telakoneille rullaluistimet jalkaan, myyntija markkinointijohtaja Janne Pöllänen kuvaili. Start again -sarjassa kunniamaininnan sai kajaanilainen energiatehokkaita valaistusratkaisuja kehittävä, valmistava ja toimittava Valtavalo. Yrityksen päätuote on loisteputken tilalle asennettava loisteputken

Tärkeät päivät sinulle

MARRASkuu

31.10.

1.11.

5.11.

7.11.

12.11.

• Viimeiset verotuspäätökset vuodelta 2013 on toimitettu asiakkaille. • Vuoden 2013 verotus päättyy.

• Vuoden 2013 verotustiedot tulevat julkisiksi ja ovat nähtävillä verotoimistoissa.

• Syyskuun rakentamisilmoitukset oltava perillä Verohallinnossa.

• Syyskuun 2014 arvonlisävero, merityönantajasuoritukset ja arpajaisvero: paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa. • Lokakuun 2014 työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä vakuutusmaksuvero: paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa. • Neljännesvuosittain ilmoittavien heinä-syyskuun 2014 arvonlisävero, työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot: paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa.

• Syyskuun 2014 arvonlisävero, merityönantajasuoritukset ja arpajaisvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä. • Lokakuun 2014 työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä vakuutusmaksuvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä. • Neljännesvuosittain ilmoittavien heinä-syyskuun 2014 arvonlisävero, työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä.

Arjessa

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

man?

Suomalainen mailavalmistaja pääsi NHL-jäille Suomalais-venäläisellä NHL-jääkiekkoilijalla Aleksander ”Sasha” Barkovilla on käsissään uusi salainen ase. Kapistuksen vartta koristaa sininen Suomen kartta ja jättikokoinen teksti Cannon. Kyse on vuonna 2013 perustetun pirkkalalaisen Cannon Hockey Oy:n jääkiekkomailasta. – Sasha on yksi tarkimpia ihmisiä mailojen suhteen. Se, että hän valitsi meidän mailamme, kertoo,

että olemme tehneet jotakin oikein. Kun samalla myös isot mailavalmistajat tarjosivat hänelle sopimuksia, Cannon Hockeyn toimitusjohtaja Pasi Pulkkinen kertoo. Se, että NHL-kiekkoilija pelaa ottelunsa suomalaisvalmistajan pelivälineellä, ei ole ihan pikkujuttu. – Ei se nyt ihan elämän ja kuoleman paikka meille ole, mutta ei kyllä kovin kaukanakaan siitä,

Pulkkinen iloitsee. – Nyt kun Barkov pelaa meidän mailallamme, ei tarvitse enää todistella kenellekään, että onko maila hyvä. Se auttaa meitä aivan valtavasti ja on markkinoinnin kannalta aivan lottovoitto, hän jatkaa. Aleksander Barkov on tällä hetkellä ainoa NHL-pelaaja, joka kyseisen merkin mailoja käyttää. Hän kiinnostui Cannonista somepalvelu

mallinen led-valo. Valtavalon led-valoputket valmistettiin aikaisemmin Kiinassa. Nykyään valmistus tapahtuu Kajaanissa. Tuotanto on täysin automatisoitu, minkä ansiosta Valtavalo kertoo pääsevänsä kansainvälisiä kilpailijoita korkeammalle laatutasolle. – Pystymme tarjoamaan kilpailijoita pidempää valaistuksen käyttöikää. Jokainen tuotteemme testataan, minkä vuoksi niillä on myös pitkä takuu, Valtavalon toimitusjohtaja Markku Laatikainen taustoitti.

marraskuu

20.11. • Lokakuun arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus (tavaroiden ja palvelujen EU-myynti).

Onko yrityksesi kassassa varoja, joita kukaan ei huomaa? Yrityksen varoja ei kannata jättää pölyyntymään, vaan pistää ne poikimaan. Olemme asiantuntijoita yritysten varallisuudenhoidossa, joten osaamme kertoa, mihin ja miten juuri sinun yrityksesi kannattaa sijoittaa. Lue lisää osoitteesta op.ﬁ/sijoita tai varaa aika Osuuspankkiin soittamalla numeroon 010 252 9625.

Yhdessä hyvä tulee.

Twitterin välityksellä. – Kiekkoilija Niclas Lucenius twiittasi kokeilleensa mailojamme, ja Barkov vastasi siihen jotain. Laitoin sitten Barkoville muutaman mailan testattavaksi. Siitä se sitten lähti, Pulkkinen sanoo. – Jouduimme maksamaan NHL:lle 60 000 euroa lisenssimaksua siitä, että valmistajan nimi saa näkyä mailassa.

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

verkostot

Naapureista syntyi yh Turun Logomo Byrån yrityksistä yli puolelle on virinnyt lisää bisneksiä yhteistyöstä muiden vuokralaisten kanssa.

Kuvat Vesa-Matti Väärä

Teppo Kuittinen teppo.kuittinen@yrittajat.fi

ritystalot ja -puistot ovat mainio tapa yrityksille verkostoitua muiden vuokralaisyritysten kanssa. Hyvänä esimerkkinä tästä käy Turun Logomo Byrå, jonka yritysvuokralaisista yli 60 prosenttia on saanut lisää bisnestä verkostoitumalla yritystalon muiden asukkaiden kanssa. Asia kävi ilmi, kun Logomo Byrå teki vuokralaisilleen kyselyn vuoden toiminnan jälkeen viime kesänä. Byråssa toimii lähes 60 yritystä ja 300 luovan alan sekä muiden alojen ammattilaista. Mikko Lesosen yhden miehen digimainostoimisto Sylinteri on toiminut Logomossa alusta asti eli kesästä 2013 alkaen.

VIERAITA. Joni Petroff (vas.) ja Mikko Lesonen saivat vieraita toimistoonsa.

Siitä lähti verkostoituminen. Koko ajan on jotain vireillä.

Mikko Lesonen

– Verkostoituminen toimii täällä aika hyvin. Ensin tein graafista suunnittelua täällä toimivan Encoden yhteen mobiilisovellukseen. Alakerrassa toimii Studio General. Ryhdyttiin sitten tekemään sen yrittäjän Andy Pilkkeen kanssa mobiilipuolen juttuja, Lesonen muistelee. – Siitä lähti verkostoituminen. Koko ajan on jotain vireillä. Tuolla käytävillä kun pyörii, ja jos on sosiaalinen ihminen, niin tulee juteltua muiden yrittäjien kanssa. Lesosen tiloissa toimii alivuokralaisena Joni Petroffin Jicco Design. Hän tekee samanlaista digisuunnittelua kuin Lesonenkin. Pääosin miehillä on omat asiakaskuntansa, mutta kaksikko tekee myös yhteistyötä muunkin kuin vuokranmaksun suhteen. – Olen ollut todella tyytyväinen, mitä tämä ympäristö tarjoaa. Olen ehtinyt puolessa vuodessa saada

myös asiakkaita täältä. Tein yhden projektin Ovena-yrityksen kanssa, Petroff kertoo.

Kankaita ja verhoja netissä myyvä Ada&Ina yritys toimii Lesosen ja Petroffin naapurissa. Yrittäjä Soile Makkonen perusti yrityksensä Englannissa ja edelleen 90 prosenttia myynnistä menee Englantiin. Yrityksen neljä ompelijaa ja neljä varasto- sekä konttorityöntekijää ovat

Englannissa, mutta omistajayrittäjä Makkonen pyörittää yritystään Turusta käsin. Makkonen suunnittelee parhaillaan yhteistyötä Lesosen kanssa. – Mikon on tarkoitus päivittää meidän nettisivujen ulkoasua, Makkonen kertoo. Lesosen ja Makkosen naapurissa työskentelee Sakari Männistön perinteistä graafista suunnittelua tarjoava Solar Design -yritys. Männistö

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

28,9 mrd.

Suomessa heinäkuussa käynnissä olleiden rakennusurakoiden kokonaisarvo oli 28,9 miljardia euroa.

teisö

2015 EHDOTA

parasta kirjanpitäjää!

www.vuodenkirjanpitaja.fi

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

POIS KOTOA. Marjatta Katajamäki iloitsee kun saa tehdä töitä yrittäjätalon yhteisössä.

HARVINAISUUS. Soile Makkosen yritys on Englannissa. Vain yrittäjä itse muutti Suomeen.

UUTTA JA VANHAA. Graafinen suunnittelija Sakari Männistö hankki Englannista satavuotiaan kohopainon. Painotuotteiden suunnittelu tapahtuu tietokoneella.

on tehnyt Makkosen yritykselle esitteen ja Lesoselle kuvituksia nettiprojekteihin. – Ihmiset ovat täällä ymmärtäneet aika kivasti, että ei kannata kääntää keittiöveitsellä ristipäistä ruuvia kun naapurista saattaa löytyä ruuvimeisseli. Yleensä kun kantaa työn oikeaan paikkaan tehtäväksi, niin pääsee tekemään niitä varsinaisia omia töitään, Männistö toteaa.

”Asiakkaita tullut, vaikka en ole markkinoinut”

Yrittäjä Marjatta Katajamäki on tehnyt pitkän uran tilitoimistoalalla. – Päätoimisena 15 vuotta ja sitä ennen sivutoimisena kymmenen vuotta, Katajamäki laskee. Aina viime vuoden kesään asti Katajamäki työskenteli omakotitalonsa yhteydessä olleissa työtiloissa. Hänellä on yksi osa-aikainen työntekijä. – Yksi tuttu yrittäjä ja asiakkaani oli tulossa Logomolle ja kertoi tästä paikasta. Minulle tuli olo, että tällainen on varmaan kiva paikka ja aloin kyselemään tiloja. – Olen tykännyt todella paljon. Kun tekee lähes yksin töitä, niin on kiva kun näkee ihmisiä, Katajamäki iloitsee. Tilitoimistopalvelut M. Katajamäki Ky:llä on vakiintunut asiakaskunta, joten Katajamäki ei muuttanut Logomoon saadakseen uusia asiakkaita. – Aika matalaa profiilia olen pitänyt, mutta silti olen vuoden aikana saanut täältä viisi uutta asiakasta ja välillisesti heidän kauttaan kolme asiakasta. Lisäksi parin kanssa neuvottelut ovat kesken, Katajamäki kertoo.

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa

Palvelut

Muut toimialat

Vuosikymmeniä toiminut laadukkaiden ja yksilöllisten, aikuisten naisten vaatteiden vaateliike. Liike katutasossa, ydinkeskustassa. Myymälässä 88 m2 ja sosiaali- ja varastotilat 35 m2 alakerrassa. Myyntihintaan sisältyy nimi, varasto, kalusteet ja koneet sekä pitkäaikaiset asiakkuudet. 1965 Myydään kannattava lahjatavara-, rautakaupan ja keittiökalustevalmistuksen liiketoiminta E-Karjalassa vilkkaan 6-tien varrella. Lisätietoja Laskentakonsultit Oy Tony Ihander (tony.ihander@laskentakonsultit.fi) 1950 Sisustus- ja lahjatavaraliike/ kahvila idyllisessä kansakoulussa. Myydään idyllisen sisustus-ja lahjatavaraliikkeen/kahvilan liiketoiminta kiinteistöineen. Liiketoiminta ja kiinteistö on mahdollista myydä myös erikseen. 1945 Eläkkeelle jäämisen vuoksi sähköasennus- ja valaisinliike. Hyvällä paikalla sijaitseva liiketila Pirkanmaalla. Sähköasennustoimintaa vuodesta 1993, Valomestarit-ketjun jäsen. 1933

Vuokratiloissa (n. 300 m2) toimivan maalaamon liiketoiminta myynnissä hyvällä sijainnilla. Muutaman vuoden vanha suuri maalausuuni ja hyväkuntoiset työkalut. Hinta varustuksesta riippuen 60 – 100 000€. 1850 Toimitila- ja vuokravälitystoimintaan sekä kiinteistökonsultointiin erikoistunut Kiinteistötoimisto Helsingissä. Toimintaa koko Suomessa. Kannustava toimintaympäristö. 1171

Myydään yli 40-vuotta toiminut autokorjaamo Lappeenrannassa. Korjaamo toimii 130 m2 vuokratiloissa autopeltikorjaamona ja on muunneltavissa huoltokorjaamoksi. Myös osakkuudet huomioidaan. Hp. 62 000 euroa, tarjoa. 1780

Teollisuus Erittäin tunnettuja valokuvakehyksiä valmistava yritys. 1943

Majoitus, ravintola, elintarvike Myydään osakeyhtiö. Asiakaspaikkoja noin 50, Tehokkaat ja toimivat keittiö- ja ravintolatilat. Asianmukaiset koneet ja kalusteet. Hyvämaineinen ja hyvin hoidettu yritys. 1863

Liikenne Myydään eläkkeelle jäämisen johdosta raskaankaluston korjaamon varaosavarasto ja korjaamokalusto Pohjois-Pohjanmaalla. Korjaamo harjoittaa monenlaista raskaankaluston korjaustoimintaa ja merkkihuoltoja. 1944

Yritysvälittäjät

Myytäviä kohteitamme: Suosittu ruokaravintola Costa del Solilla .............................125 000 Ruokaravintola ja pub Tallinnan Vanhassa Kaupungissa................ 400 000 Vakavarainen elintarvikealan maahantuonti- ja markkinointiyhtiö .........................680 000 22-paikkainen hoivapalveluyritys Itä-Suomessa ........................Tarjous Lomakeskus Lapissa..................... 545 000 Ammatillinen perhekoti ................170 000 Kunto- ja hyvinvointikeskus......... 220 000 + nettokassavarat Parturikampaamo Espoossa .........38 000 Luomuun ja laatuelintarvikkeisiin erikoistunut hyvin kannattava lähikauppa Helsingin keskustassa.....450 000 Autovaraosaliike Satakunnassa ..550 000 Purku-urakointiin ja maanrakennukseen erikoistunut rakennusyhtiö .............................. 400 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 20.11.2014

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa www.yritysporssi.fi

VERKOSTOT

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä yrittäjä voi oppia startup-yrittäjältä? Vuoden suurin kasvuyritystapahtuma Slush on jo ovella. Yrittäjä voi oppia monia asioita tutustumalla startup-yrittäjiin. Teppo Kuittinen teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Taitavat myyntipuheet

Raju kasvuhalukkuus

Startup-yrittäjien on pakko osata kiteyttää liikeideansa sillä tavalla että se on ymmärrettävissä ja herättää sijoittajan tai rahoittajan kiinnostuksen. Startup-tilaisuuksissa on tiukat aikarajat. Muutamassa minuutissa täytyy pystyä tekemään vaikutus, vaikka yrittäjä ei olisikaan luontaisesti ulospäin suuntautunut, puhelias myyntimies. Kuuntelemalla startup-tapahtumien myyntipuheita eli ”pitchauksia” oppii, kuinka eri tavoin voi rakentaa esityksen omasta liikeideastaan.

Startup-yritys eroaa tyypillisestä pk-yrityksestä kasvuhalukkuutensa suhteen. Jokainen yritys pyrkii toki kasvamaan, mutta startupit pyrkivät 50-100 prosentin kasvuun joka vuosi. Tavoitetaso on asetettu erittäin korkealle. Tutustuminen startup-yrittäjiin voi saada yrittäjän miettimään oman yrityksensä kasvattamista vähän rivakammin kuin mitä hän on tähän asti tehnyt.

Hurjat riskit

Startup-yrityksen riskiprofiili on erilainen kuin pk-yrityksissä. – Se on vähän kuin all in pokerissa eli laitetaan kaikki peliin, yrittäjä ja bisnesenkeli Ari Korhonen toteaa. – Sillä tavalla tulee sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Startup määritelläänkin, että se on tavallaan kokeilu, että löytyykö liiketoimintamalli tietyn idean ympärille, Korhonen jatkaa.

Suunnanmuutokset

”Talo on tulessa”

Startup-yrittäjät ovat hanakoita kokeilemaan uutta ja myös vaihtamaan suuntaa hyvin äkkiä. – Jos se mitä on yritetty, ei vedäkään, niin suunta vaihtuu. Voi olla, että kilpailija ehti ensin markkinoille tai alkuperäisellä idealla ei koskaan ollutkaan markkinoita. Tai sitten on käynyt niin, että aluksi markkinoita oli, mutta maailman muuttuessa niitä ei enää ole, Ari Korhonen kertoo.

Lisää tilaa. Viime vuonna Slush järjestettiin viimeistä kertaa Helsingin Kaapelitehtaalla. Tänä vuonna tapahtuma siirtyy Messukeskukseen.

Siellä oppii uusista teknologioista ja miten oman bisneksen voisi digitalisoida ainakin osittain. Ari Korhonen

Startup-yrittäjän elämää voi peilata omaansa myös toiselta kantilta. Esimerkiksi startupyrittäjän täytyy hoitaa taloushallinto siinä missä muidenkin yrittäjien, mutta startup-yrittäjä joutuu tasapainoilemaan lakisääteisten velvollisuuksien ja yrityksen liikeidean nopean testaamisen välillä. – Startup-yrittäjä toimii kuin hänen talonsa olisi tulessa. Siinä ei ehkä ihan kaikkia rutiineja kerkeä miettimään, kun kaiken ydin on miettiä, että mikä se liiketoiminta on ja miten sen saisi pyörimään, Ari Korhonen kuvailee.

”Rohkeasti mukaan, yrittäjät!”

Ari Korhonen on eräs Suomen tunnetuimpia bisnesenkeleitä. Hän möi vuonna 2004 energia- ja kiinteistöalan ohjelmistoja tuottaneen Komartekin silloiselle WM-datalle. Muutaman vuoden Korhonen toimi palkkajohtajana, jonka jälkeen hän aloitti uransa bisnesenkelinä ja sijoittajana. Hän kannustaa kaikkia yrittäjiä tulemaan Slushiin ja muihin startuptapahtumiin.

– Siellä oppii uusista teknologioista ja miten oman bisneksen voisi digitalisoida ainakin osittain. Ja jos sijoittaminen kiinnostaa, niin alkuun pääsee aika pienillä summilla, Korhonen muistuttaa. Korhosen mukaan tyypillinen enkelisijoitus per yritys ja sijoituskierros on 10 000 – 50 000 euroa. – Voi sijoittaa pienemmänkin summan kuin kymppitonnin. Erittäin tyypillinen sijoitus on joku 15 000 – 20

000 euroa. Jos sijoittaminen kiinnostaa, Korhonen kannustaa rekisteröitymään Slushiin ja muihin tapahtumiin sijoittajan ominaisuudessa. Tällöin startupyritykset ottavat aktiivisesti kontaktia ja sopivat ennakkoon tapaamisia. – Jos menee tapahtumaan vain pyörimään, niin se on vähän kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Siellä on niin paljon porukkaa, että on vähän tuurista

kiinni, keneen jossain ständin nurkalla törmää. Kuka tahansa yrittäjä voi myös antaa ns. hikipääomaa startupille. Eli omistusosuuden vastineeksi enkeli antaa rahan lisäksi työpanoksen sijoituskohteelle. Kyse voi olla vaikka taloushallinto-osaamisesta tai kontakteista vientimaissa. – Uuden vientimaan avaaminen voi olla ihan yhdestä kontaktista kiinni, Korhonen muistuttaa.

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

verkostot

Yrittäjä, myytkö laskulla? Asiakkaan luottotiedot kannattaa tarkastaa aina ennen kauppaa, se on helppo tapa välttyä luottotappiolta. Henkilön luottotiedot on kätevä palvelu, joka kertoo nopeasti ja luotettavasti yksityishenkilöiden maksuhäiriömerkinnät.

Osta luottotietoraportti osoitteesta: www.kauppalehti.fi/luottotiedot

verkostot

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Twitter tai HYNY – verkostoissa on vo Kaksi yrittäjää, kaksi tapaa verkostoitua. Superverkottujilla pitää kiirettä. ALEKSI POUTaNEN

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Kuka? Samuli Laurikainen • Ikä: 34 • Kotoisin: syntynyt Rantasalmella, asun Helsingissä • Yritys: luomuviljelen Silmusalaatteja Vantaalla. • Vinkki muille: Sinuhe Egyptiläinen tuntuu tällä hetkellä parhaalta bisneskirjalta ikinä!

let ahkera järjestöverkostoituja, missä kaikessa olet mukana? Olen mukana Nuorkauppakamarissa, Helsingin nuorissa yrittäjissä (HYNY), VVO aluetoimikunnassa ja VVO talotoimikunnassa. Aiempaa taustaa on niin partiosta, killasta, ylioppilaskuntatoiminnasta kuin erilaisista kerhoista ja jäsenlehdistä. Nyt kun viikossa ei välttämättä ole vapaita tunteja, on harrastaminen valitettavasti jäänyt vähemmälle. Sosiaalinen media ja yhteydenpito ystäviin puhelimella ovat muodostuneet sitäkin tärkeämmäksi. Ovatko järjestöt paras tapa verkottua? Järjestöt ovat ihan ok tapa, mutta

kyllä yritysten välinen kauppa ja avioliitot ovat vielä parempia tapoja. Seminaareissa ja vaikkapa bussimatkalla voi myös verkostoitua. Riittää että näkee, kuulee tai lukee mielenkiintoisesta tyypistä ja ottaa häneen sitten yhteyttä. Oletko hyötynyt konkreettisesti järjestöjen kautta luomista kontakteistasi? En olisi yhtä päämäärätietoinen, ellen Nuorkauppakamarissa olisi verrannut itseäni muihin ja todennut: En minä nyt tuota herraa tyhmempi ole – päinvastoin. Itsensä haastaminen ja maailman katsominen mahdollisuuksien kautta sekä tietenkin hyvät ystävyyssuhteet ovat olleet tärkein anti. Minkälaisiin verkottumistapahtumiin osallistut? HYNYn verkostobileisiin ja afterwork-hetkiin pyrin mahdollisuuksien mukana osallistumaan. Lisäksi Nuorkauppakamarin tärkeimmissä tapahtumissa koitan olla mukana. Lisäksi seuraan oman alan kansainvälisen kasvun, viennin ja starp-up-maailman mielenkiintoisia tapahtumia. Käytätkö myös muita kanavia verkostoitumiseen? Aika paljon ystävät myös vinkkaa-

En olisi yhtä päämäärätietoinen, ellen Nuorkauppakamarissa olisi verrannut itseäni muihin. Samuli Laurikainen

vat tapahtumista, joiden arvelevat minua kiinnostavan. Myös monilla sähköpostilistoilla mukana oleminen auttaa seuraamaan tarjontaa. Pyrin jokaisessa tapahtumassa jär-

jestelmällisesti tutustumaan yhteen uuteen mielenkiintoiseen henkilöön. Sanomalehdistä seuraan mielenkiintoni kohteita ja saatan ottaa artikkelissa mainittuun hen-

kilöön yhteyttä ja kysellä häneltä aiheeseen liittyen. Myös mielenkiintoisten ilmiöiden tai henkilöiden Facebook-sivun seuraaminen voi aukaista jännittäviä verkostoja.

verkostot

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

voimaa

Kuka? Pauliina Mäkelä • Ikä: 43 • Kotoisin: Tampereelta • Yritys: Kinda Oy http://kinda.fi/ auttaa, tukee ja valmentaa sosiaalisen median hyödyntämisessä yksilöitä ja yrityksiä. • Vinkki muille: Muista kysyä uudelta tuttavuudelta, onko hän LinkedInissä ja verkostoidu lähettämällä verkostoitumiskutsu. Pidä jatkojohtoa mukana tapahtumissa; joku aina tarvitsee sähköä ja saat samalla uusia kontakteja.

let ahkera someverkostoituja, missä kaikissa sosiaalisen median kanavissa olet mukana? Olen sosiaalisen median kouluttaja, joten olen vuosien varrella kirjautunut satoihin erilaisiin sosiaalisen median palveluihin. Tällä hetkellä käytössä on noin 60 erilaista somepalvelua, joista osaa kuten Facebook, WhatsApp, Instagram, Twitter ja LinkedIn käytän päivittäin ja osaa harvemmin.

AKTIIVINEN. Samuli Laurikainen on kokenut järjestöihminen. Aktiivisesti mies toimii esimerkiksi Helsingin nuorissa yrittäjissä ja Nuorkauppakamarissa.

Onko sosiaalinen media mielestäsi paras tapa verkottua? Sosiaalinen media mahdollistaa tehokkaan verkostoitumisen, joka voi lähteä liikkeelle kasvotusten tai verkossa. Sosiaalisen median avulla kontaktit pysyvät lähellä, vaikka asutaan kaukana toisistaan tai eri maissa. Mikä sovelluksista on paras kanava juuri verkostoitumiseen?

Ammatilliseen verkostoitumiseen LinkedIn on paras sosiaalisen median palvelu. Asiantuntijan kannattaa olla keskustellen mukana Twitterissä sekä jakaa omia esitysmateriaalejaan SlideSharessa. Kuinka paljon sinulla on seuraajia eri kanavissa? Kuinka paljon someilu vie päivittäin aikaasi? Tällä hetkellä henkilökohtaisen 000 verkostoni koko on yli 12 henkilöä, jotka ovat Facebook-ystäviä, Instagram-seuraajia, Twitter-seuraajia, Google+-seuraajia, LinkedIn-kontakteja sekä puhelimeni yhteystiedoissa olevia hen-

kilöitä. Tämän luvun olen saanut lasketuksi Brewster-sovelluksella. Sosiaalisen median muutoksista on pysyttävä kartalla, joten työmaani on sosiaalisessa mediassa ja käytän siihen aikaa yrittäjän työpäivän verran.

SOSIAALINEN. Pauliina Mäkelällä on käytössään lähes 60 erilaista sosiaalisen median sovellusta. Niistä noin viisi sovellusta on käytössä aktiivisesti.

Oletko hyötynyt konkreettisesti sosiaalisen median kautta luomistasi kontakteistasi? Miten? Olen saanut joukkoistamalla yritykselleni nimen kysymällä verkostoltani nimiehdotuksia. Olen löytänyt yhteistyökumppaneita. Olen saanut kaikki asiakkaani sosiaalisen median ja suositteluiden

kautta. En ole käyttänyt yhtään rahaa markkinointiin, vaan olen läsnä sosiaalisessa mediassa ja teen sisältömarkkinointia asiakkaiden hyödyksi. Olen saanut luennointi-, haastattelu- ja tv-esiintymiskutsuja. Lisäksi olen saanut useilta ystäväyrittäjiltä apua ja tukea erilaisiin yrittäjyyttä koskeviin asioihin.

Tänään on hyvä päivä perustaa verkkokauppa Aloita vaikkapa lataamalla suosittu verkkokauppaoppaamme ilmaiseksi sivuiltamme osoitteessa www.mycashflow.fi. Tutustu samalla MyCashflow’n monipuolisiin ominaisuuksiin ja näppäriin toimintoihin. Halutessasi voit perustaa yrityksellesi oman vaivattoman verkkokaupan vaikka saman tien! Lisätietoja MyCashflow’sta ja verkkokaupan perustamisesta saat myynnistämme 020 741 9171, myynti@mycashflow.fi.

Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla Tuomio

ALEKSI POUTANEN

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Maineen kirkastus. SAK:n johto järkyttyi. Ay-liikkeen salainen ase, liitto-orava Salme Pasi onkin vain Putoushahmo.

Rahoitus kuntoon. Sunny Car Centerin rahoittajaksi ovat tiettävästi ehdolla arabiprinssin lisäksi myös Vuorovetten prinssi ja kulttimaineeseen noussut Pikku prinssi.

kysymystä

Viski-gate? Messuilleko .

vaikea houkutella väkeä paikalle? Jatkossa Kirjamessutkin tunnetaan nimellä Viski-Kirja-Whiskey-messut.

Tuki vähäosaisille. Eläkeläiset toivovat Antti Rinteeltä näin talven alla näkemystä, että kattaako ilmainen kalastuslupa myös Espanjan Aurinkorannikon kalavedet.

Johtolanka? Ruotsin .

puolustusvoimat miettii nyt kuumeisesti, miksi Jari Komulainen on käyskennellyt viime päivinä Tukholman saaristossa.

Pirta Karlsson: Fondiassa osataan pitää hauskaa! 1

Lakipalveluyritys Fondia oli tänä vuonna Great Place to Work -listauksessa Euroopan kymmeneksi paras työpaikka pk-yrityskategoriassa. Minkälaiset pikkujoulut hyväksi rankattu työpaikka järjestää?

ovat sen mukaisia. Pidämme kivalla tavalla hauskaa.

Meillä järjestetään pikkujoulut tammikuussa ja ne kulkevat nimellä Winter party. Järjestämme juhlat tammikuussa, koska niin monilla on joulun alla paljon menoja. Meillä on sellainen perinne sisäisten juhlien kanssa, että järjestämme ne hyvin pitkälti itse. Joukko vapaaehtoisia suunnittelee teeman ja hoitaa järjestelyt.

Mielestäni raha ei ole se, mikä ratkaisee. Tietenkin juomat ja ruoat maksavat, mutta koska teemme kaiken muun itse, saamme juhlat järjestettyä kohtalaisen halvalla.

Mitä Winter Partyissä tehdään?

Stressi. Pankkien stressitestien vaikutukset jäävät vähäiseksi ongelmamaa Italiassa, sillä saapasmaassa kukaan ei tiedä, mitä stressi tarkoittaa.

Tänä vuonna Winter Partyissamme oli mafiateema. Juhlissamme on usein aina teema ja ihmiset pukeutuvat sen mukaisesti. Henkilökuntamme on siitä loistavaa, että he todella jaksavat nähdä vaivaa pukujensa kanssa. Myös juhlapaikan sisustus oli mafiahenkinen. Söimme hyvin ja tanssimme loistavan bändin säestyksellä. Ensivuoden juhlista emme voi vielä paljastaa mitään.

Osaavatko juristit irrotella? Meillä ainakin osaavat! Meillä on ihan huippuporukka ja hyvä henki. Juhlatkin

Tarvitaanko hyvän henkilöstötilaisuuden järjestämiseen paljon rahaa?

Anna vinkki, mitä pitää huomioida pikkujouluja tai Winter partyja järjestettäessä?

Meillä on ihan huippuporukka ja hyvä henki. Juhlatkin ovat sen mukaisia.

Ehkä neuvoisin antamaan ihmisten järjestää itse tilaisuuksia. Siten saa oman näköisiä tilaisuuksia.

Miten se, että olette Great Place to Work näkyy konkreettisesti yrityksenne arjessa?

Se näkyy aivan kaikessa, mitä teemme. Great Place to Work -tunnustusta ei saada tempuilla, vaan se lähtee yrityksen arvoista ja arjesta. Siitä, että luotetaan ihmisiin ja arvostetaan ihmisiä. Se on myös tinkimättömän monivuotisen työntulosta. Emme suostu joustamaan niistä asioista, joita pidämme tärkeänä.

Kuka: Pirta Karlsson Työ: Fondian henkilöstöjohtaja Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Motto: Tartu tilaisuuteen!

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Vuosittain Suomessa jopa

2 000 yritystä ja 8 000 työpaikkaa uhkaa loppua sen takia, että yrittäjän jäädessä eläkkeelle yritykselle ei löydy jatkajaa.

1,99 €

Yhden Monsteri-Nenän, Nenäpäivän kampanjatunnuksen, tuotolla voidaan hankkia esimerkiksi koululounas kymmenelle nepalilaislapselle.

Baanalla

Tuhansien yrittäjien kasvutapahtuma

asvuyrityksille tarkoitettu Slush on suuri ja kaunis. Helsingin Messukeskukseen odotetaan 18.–19. marraskuuta jopa 10 000 vierailijaa. Järjestäjät ovat todenneet, että jopa seitsemän vuotta sitten Helsingissä järjestetyt Euroviisut jäävät kakkoseksi Slushin rinnalla. Viime vuonna Slush kokosi yli 7 000 osallistujaa ja 1 200 yritystä. Slushista on kasvanut osallistuvien sijoitusrahastojen määrän perusteella Euroopan johtava sijoittajatapahtuma. Viime syksyn tapahtuma kokosi Helsinkiin 118 kansainvälistä sijoitusrahastoa. Rahaa on siis paikalla miljoonakaupalla.

Sadat startupit ovatkin miettineet sopivaa hissipuhetta jo kuukausikaupalla. Aikaa sijoittajan houkuttelemiseksi ei ole minuuttia, kahta pidempään. Ja vaikka et itse hakisikaan rahaa kasvuun tai kansainvälisyyttä, kannattaa mennä aistimaan tunnelmaa. Slushista voi löytyä idea, jota et ole vielä keksinyt. Tätä tilaisuutta ei kannata missata.

Mikä: Kasvuyritystapahtuma Slush Missä ja milloin: 18.–19.11. Helsingin Messukeskuksessa Mukana myös: Pääjärjestäjä Miki Kuusi Lisätietoa: www.slush.org

Helsinki täyttää 75 vuotta

Juhlaa ja palkintosadetta

Helsingin Yrittäjät täyttää 75 vuotta. Ja mikä sopiikaan paremmin merkkipäivän viettoon kuin yhdistää itsenäisyyspäivän juhla mukaan kuvioon. Syntymäpäivää ja itsenäisyyttä juhlistetaan 5. joulukuuta Hotelli Scandic Parkin Visionjuhlatilassa. Ohjelmassa on muun muassa vuoden helsinkiläisen yrityksen julkistaminen ja muisteloita yhdistyksen 75-vuotistaipaleelta. Vatsantäyteisen illallisen päätteeksi tanssitaan ikivihreiden ja tuoreemmankin musiikin tahdissa. Ilmoittautumiset 14. marraskuuta mennessä https:// www.lyyti.fi/reg/Helsingin_ Yrittajien_75vuotis_ja_itsenaisyysjuhla_2680

Vaikka Valtakunnallisista yrittäjäpäivistä ei ole vielä kulunut kuin viikko, niin marraskuussa juhlat jatkuvat. 22. marraskuuta Kuopiossa juhlitaan ja palkitaan Savon yrittäjiä. Juhlapuheen pitää Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Luvassa on myös tanssia ja karaokea. Ilmoittautuminen päättyy 7. marraskuuta. Lisäksi 29. marraskuuta Joen-suussa juhlitaan ja palkitaan Pohjois-Karjalan yrittäjiä. Juhlapuheesta vastaa Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen. Yhtenä huipennuksena on myös esitettävä Taikahuilu-ooppera. Ilmoittautumiset viimeistään 12. marraskuuta mennessä.

Muuallakin tapahtuu Etelä-Karjala Älä missaa verosuunnittelua

11.11. klo 8.30 –12.30, Imatran kylpylä. Verosuunnittelulla on mahdollista vaikuttaa yrittäjän lompakkoon päätyvään rahamäärään. Suunnittelu korostuu erityisesti osakeyhtiöissä. Verosuunnittelusta kertovat alan asiantuntijat aamupäivän aikana. Ilmoittautumiset 5. marraskuuta mennessä Etelä-Karjalan Yrittäjien verkkosivujen kautta.

Etelä-Savo Mato matkaa Sulkavalle

3.11. klo 17.30 –19.00, Sulkavan yhtenäiskoulun juhlasali. Must Art Oy:n Mato Valtonen luennoi aiheesta Uteliaisuus idean synnyttäjänä ja innovaatiot tulevaisuuden työelämässä. Ilmoittautumiset lokakuun loppuun mennessä: aki.virolainen@ sulkava.fi

Helsinki Mistä löytyy jatkaja?

18.11. 18.00 –21.00, Talentum/ Ruoholahden Ankkuri, Itämerenkatu 23. Helsingissä arvioidaan olevan 5 000 yrittäjää, jotka suunnittelevat lopettavansa toimintansa viiden vuoden kuluessa. Ainakin osa näistä yrityksistä on sellaisia, joiden toiminnan jatkaminen olisi uudelle yrittäjälle varteenotettava vaihtoehto. Vaihtamo-illassa kuulet yrityskauppojen asiantuntijoita ja tapaat yritysten myyjiä ja ostajia. Ilmoittautumiset 7. marraskuuta Helsingin Yrittäjien verkkosivujen kautta.

Häme Kosolti yrittäjäjuhlia

15.11. klo 18.00 –23.59, Forssan Yrittäjäjuhla, Hotelli Scandic Forssa. 15.11. klo 19.00 –23.59,

Kalvolan ja Rengin Yrittäjäjuhla, Lasimäen ravintolassa Iittalassa. 22.11. klo 18.00 –23.59 Humppilan Yrittäjäjuhla, Otsolan Hovi, Otsolantie 20. 28.11. klo 18.00 –23.59 Hausjärven Yrittäjäjuhla, Pihvipaikka, Riihimäentie 3620, Oitti. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Hämeen Yrittäjien verkkosivuilla.

Myyntiin apua

Vain kilpailu jalostaa – hyvinvoinnin tulevaisuus. Miten tulevaisuuden kuntapalvelut järjestetään ja tuotetaan? Onko tulevaisuus veronmaksajan painajainen vai mahdollisuus uuteen? Tule mukaan syksyn ajankohtaisimpaan seminaariin. Ilmoittaudu 20. marraskuuta. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: www.yrittajat. fi/paijathameenyrittajat/tapahtumakalenteri/

Yrittäjien aamutreenit

Kivijalkakin pärjää

Kainuu 7.11. Intotalo Oy, Kauppakatu 7, Kajaani Myynnin johtamisen seitsemän sudenkuoppaa. Luvassa ajatuksia herättäviä puheenvuoroja myynnistä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Kainuun Yrittäjien verkkosivuilla.

Lappi Yrittäjäjuhlia koko kuukausi

Luvassa on yrittäjäjuhlia eri puolilla Lappia koko kuukauden ajan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: http://www.yrittajat.fi/lappi/ tapahtumakalenteri

Pirkanmaa Sähköinen kilpailutus

21.11. 8.30 –12.00, Holiday Club Lapinniemen kylpylä, Lapinniemenranta 12, Tampere Hilman päivän sähköisen kilpailuttamisen seminaari. Teemana ensimmäisenä järjestämisvuotena on kilpailutusten sähköistäminen. Tilaisuuden jälkeen yrityksillä on mahdollisuus varata aika hankintaneuvontaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.yrittajat.fi/fi-FI/pirkanmaanyrittajat/ tapahtumakalenteri/

Päijät-Häme Kilpailu jalostaa

27.11. klo 13.00 –16.00, Sibeliustalo, Lahti. Huippuseminaari:

Satakunta 25.11. klo 18 –20, Satakunnan Yrittäjien toimisto, Isolinnankatu 24, Pori. Satakunnan Yrittäjät haluaa kannustaa, neuvoa ja auttaa kehittämään kivijalkakauppiaita sekä muita yrittäjiä ajattelemaan ydinliiketoimintaansa uudelleen ja ennen kaikkea asiakkaan näkökulmasta. Ilmoittautuminen: http://www.lyyti.in/kivijalkakauppa

Yrittäjä,

uskallatko yrittää ilman turvaa? Ota itsellesi työttömyysvakuutus SYT-kassasta www.syt.fi. - kassa

Savo Uudistuva sote

31.10. klo 9 –12, Iisalmen Kulttuurikeskus. Palveluseteleiden ja hankintojen mahdollisuudet. Savon Yrittäjät ja PohjoisSavon hankinta-asiamies -hanke järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä palveluseteleiden ja hankintojen mahdollisuuksista kertovan aamupäivän. Ilmoittautuminen: mia.simpanen@yrittajat.fi, p. 044 3680 505

Varsinais-Suomi Nuoret risteilee

28.11. Piknik-risteily, klo 8.00 –20.00. Innokkaimmille verkostoitujille on yhteiskuljetus jatkoille Turun keskustaan. Puhujista ja ohjelmasta löytyy lisätietoja: http://yrittajanuoret.fi/ tapahtumat/risteily/. Ilmoittaudu mukaan nopeasti.

Lisätietoja ja lisää tapahtumia löytyy aluejärjestöjen nettisivuilta.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

PARHAAT PALVELUT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

TULOSTINTARVIKKEITA

YRITYSPALVELUT ALoITA vIEnTI AfRIKKAAn!

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

Hanki yrityksellesi asiakkaita Etelä-Afrikasta !

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

OTA YHTEYTTÄ Arno Lappalainen +358 40 480 6693 www.vientitoimisto.fi

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TILITOIMISTOT Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070

Vantaa 029-193 9999 Kerava 045-340 2370 Helsinki 09-6225 715 – www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

YRITYSSOVELLUKSET

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133

kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOSUUNTTI A ETOSUU

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

NTA

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA OHJELMISTOT JELMISTOT

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta yttö ja tietojen tallennus 24/7 koekä

Tilaa ,90 €/kk 9 3 kk 1

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com Soita: puh. 040 966 2067

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

PARHAAT PALVELUT EDUSTUKSIA Etsimme myyntiedustajia Yrityksemme myy herkullisia joulun elintarvikeliikelahjoja yrityksille. Laajennamme liiketoimintaamme ja etsimme myyntiedustajia seuraaville talousalueille: Oulu–Rovaniemi, Kuopio, Tampere, Jyväskylä, Mikkeli–Joensuu, Turku ja Helsinki.

Vuoden 2014 kuvasto löytyy kotisivuiltamme www.eurogross.fi Lisätietoja antaa tj Jan-Erik Bång 0400-614827, jan-erik@eurogross.fi

resumé Med företagarpriset belönade Keinänen:

Nu är det rätt tid att investera aleksi poutanen

TILITOIMISTOT

Bröderna. Jyri Keinänen grundade Romu Keinänen år 1998. Hans bror Harri kom med i början av 2000-talet.

Romu Keinänens förra stora investering nästan fällde företaget. Ändå har man en ny investering i tankarna. YRITYSSOVELLUKSET

”

Tiedot siirtyivät kitkattomasti vanhasta järjestelmästä Lemonsoftiin. Alkuun tarvittiin vain yhden päivän intensiivikoulutus. Kun kaikki tieto on samassa ympäristössä, ei liiketoiminnan tueksi ole kaivattu muita ohjelmistoja.

”

Toimitusjohtaja Helena Ahlbäck Hioma-aine Oy, Porvoo

Karis Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi

et är struntprat om en framgångsrik företagare säger att framgången beror på företagarens egen skicklighet. I framgång är det fråga om att vara på rätt plats i rätt tid med rätt attityd, säger Romu Keinänen Oy:s verkställande direktör Jyri Keinänen. Romu Keinänen Oy belönades med det Nationella företagarpriset i Tammerfors. Keinänen har gjort sitt företag till en av de fem

Nära botten. När ekonomin rasade 2008, hade Keinänen just öppnat en ny station i Karis. Investeringen hade kostat miljoner och företaget hade tre miljoner euro i lån. Keinänen bedömde att priserna hålls nere 3 – 6 månader, men situationen fortsatte i 24 månader. Nu bedö-

Kaslink Foods Oy

Robit Rocktools Ltd

Specialmejeriföretaget Kaslink Foods Oy som grundades 2001 har koncentrerat sig på att tillverka bland annat laktosfria och laktosfattiga mjölk- och gräddprodukter samt såsprodukter under kundernas egna varumärken. Personalantalet och omsättningen har i sex år vuxit med i genomsnitt 50 procent per år.

Det år 1985 grundade Robit Rocktools Ltd i Lembois tillverkar borrkronor för bergbrytning och specialborrkronor för jordborrning. Företaget exporterar sina produkter till över hundra länder. Hemligheten med framgången är aktivt fotarbete internationellt samt högklassiga produkter. I år förutser företaget en tillväxt på 15 procent, även om marknaden inte ger någon hjälp i tillväxten.

.Raino Kukkonen Kaslink Foods Oy

.Jussi Rautiainen Robit Rocktools Oy

Lue lisää, miten Lemonsoft ohjaa metalliteollisuudelle ratkaisuja tuottavan yrityksen omaa tuotantoa ja välitystuotetoimintaa. www.lemonsoft.fi

010 328 1000 I info@lemonsoft.fi I VANTAA I VAASA I JOENSUU

största i branschen. Romu Keinänen hanterar svart järn, dvs. magnetisk metall, i Esbo och Karis. Företaget köper olika skrot från industrin och kommunerna inom 400 kilometers radie från Karis-enheten.

mer Keinänen att ett enda ytterligare misstag skulle ha fällt företaget. – Kölen gick så nära botten som möjligt utan skador. Trots det känsliga läget i världsekonomin funderar Keinänen igen på en ny investering som skulle öka volymen med cirka 30 procent. – Det är absurd situation, när pengar är billiga, men företag inte investerar. Sedan när ekonomin börjar återhämta sig, kommer man igen att förundra sig i Finland varför vi inte har ordnat upp saker i tid, säger Keinänen.

Tutoris Oy Det Uleåborgsbaserade Tutoris Oy producerar tal-, verksamhets-, fysioterapioch vårdtjänster. Talterapeuten Laura Juvala grundade företaget år 2003. Hon ville utveckla ny praxis och effektiva tillvägagångssätt i rehabiliteringsbranschen. På drygt tio år har företaget blivit den största finländska nationella aktören i branschen. Omsättningen har ökat redan i tio år med i genomsnitt över 50 procent per år.

.Laura Juvala Tutoris Oy

09/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Syksyn hyväntuulisin kokousmatka Hinta-laatusuhteeltaan ylivertainen merikokous tarjoaa tiimillesi tai työyhteisöllesi huvin ja hyödyn kätevästi samassa paketissa. Laivalta löydät niin kokous-, ravintola-, majoitus- kuin viihdepalvelutkin kaikki saman katon alla. Mahdollisuus edullisiin tuliaisostoksiin sekä upea merinäköala sisältyvät hintaan. Kerro meille toiveesi, me hoidamme loput. Sydämellisesti tervetuloa!

Visioi viisaasti Helsingistä Helsinki–Tallinna-päiväkokous.

Helsinki–Tukholma-kokous. Viking Gabriella/Mariella

alk. 118, 50 €/hlö

Viking XPRS

alk. 35 €/hlö

Saaristosynergiaa Turusta Vuorokauden merikokous. Turku–Tukholma,Viking Amorella

alk. 55, 50 €/hlö

Vuorokauden merikokous. Turku–Tukholma,Viking Grace

alk. 59 €/hlö

Varatessasi vähintään 20 henkilön kokousmatkan, saat henkilökohtaisenn lahjakortin. Kokouspaketit sisältävät hytin, aterioita ja kokoustilan. Päiväkokouspaketti ilman hyttiä. Varaukset: Helsinki (09) 123 571, ryhma@vikingline.com Turku (02) 333 1332, ryhma.turku@vikingline.com Tampere (02) 333 1200, ryhma.tampere@vikingline.com Pidätämme oikeuden muutoksiin.