Yrittäjä-lehti 4/2014

04 2014 yrittajat.fi

L E H T I , j o K a p y l l i stä ä s ä ä n t e ly l l e j a k u m a r ta a va pa u d e l l e

PERÄMETSIEN PARONIT Suomi on täynnä perheyrityksiä, joiden kotipaikka on keskellä ei-mitään.

Minkälainen asema paroneilla on kotikunnissaan?

TUKIPOHJALLISILLA MAAILMALLE Erkki Hakkalan perustama Footbalance on menestys.

Satu Tiivola on ollut yrittäjänä jo 64 vuotta, eikä eläköityminen ole käynyt edes mielessä.

Hänellä on yksi neuvo nuoremmille.

PAKKOMIELTEENÄ MAALITUOMARI Kun tuomari soittaa, Tommi Pekkala vastaa.

3 x Yrittäjä

I

Mikä moka!

SATUMAINEN TAHTONAINEN I

Keksintö

I

Innolla

I

Pakkomielle

I

Vähän luksusta

zen it wit h t h e p ow e r of b oa ® JALAS® Zenit -mallisto edustaa turvajalkineiden huippua. Saat mukavuutta koko päiväksi, erinomaisen pidon ja suojan kovissakin paikoissa.

Siksi päätimme tehdä Zenitistä entistäkin kätevämmän. Mallisto on nyt saatavilla Boa® Closure System -kiinnitysmekanismilla – avaaminen ja sulkeminen käy vain yhdestä napista kiertämällä.

jalas® 1728 / s3 src jalas® 1718 / s3 src jalas® 1738 / s3 src jalas® 1708 / s1 p src

Saat lisätietoja JALAS® Zenit-malliston jalkineista,ottamalla yhteyttä meihin. info@ejendals.fi | www.ejendals.com

t e rv e t u loa TWITTER MamWorkin @PiaKaarina on ollut puolitoista vuotta yrittäjänä. Tänään on juhlapäivä: hän saa maksettua palkan itselleen! @taivashelvetti

&

Huikeaa rohkeutta Jos tämän lehden sisältö pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi ROHKEUS. Rohkeus kasvattaa yritystään, rohkeus keksiä uutta ja rohkeus ottaa riskejä.

Toimittajamme Hannu Hallamaa lähti ottamaan selvää, mikä yhdistää suomalaisia Peräkylien paroneita. Ja kuinka paljon niitä ylipäätään löytyy.

Löytyihän niitä, paljon.

Esimerkiksi puun jalostukseen erikoistuneen Keitele Groupin liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa. Yhtiön pääkonttori on vajaan 2 500 asukkaan Keiteleessä. Samalla Keitele Group työllistää paikkakunnalla 330 työntekijää. Eläköitynyt emerituskunnanjohtaja toteaakin, että Keiteleen työpaikkaomavaraisuus on 120 prosenttia. Ja se on kaikki yrittäjien ansiota.

Hallamaan jutussa syvennytään toisenkin perheyrityksen arkeen. Aukeaman 20–21 kartasta selviää, että vastaavia menestystarinoita on joka puolella Suomea.

Myöhemmin lehdessä toimittajamme Lotta Tammelin purkaa fysioterapeutti Erkki Hakkalan elämäntyön. Kuinka Hakkala keksi Footbalancen? Ja ennen kaikkea, miten hänen onnistui kasvattaa Footbalancesta kansainvälinen menestystuote?

Kirsikkana kakun päällä kerromme Satu Tiivolan tarinan. Tänä syksynä 90 vuotta täyttävä Tiivola on ollut yrittäjänä 64 vuotta, eikä hän haikaile eläkkeelle. Päinvastoin. Ideoita pursuaa edelleen.

Rohkeuden lisäksi niin peräkylien paroneita, Footbalancea kuin Tiivolaakin yhdistää yksi tärkeä piirre. Jokainen on myös halunnut kuunnella asiakkaitaan. Se on arvo, josta kaikki yrittäjät voivat ottaa oppia. z

Kimmo Koivikko Päätoimittaja

W yrittajat.fi

Lue uusimmat yrittäjäuutiset aina ensimmäisenä.

Katso myös tärkeät päivämäärät, maksut ja laskut.

3

tä s s ä n u m e r o s s a 6 3 Yrittäjää

Tosi-tv-sarjaan osallistuminen oli jättipotti pienelle leipomolle. Bageri & Konditori Aroman hapanjuurileipää hamuavia saapuu ostoksille jopa busseilla.

12

16 Ilmiö

Perämetsistä löytyy vahvoja perheyrityksiä, jotka saattavat työllistää pienten paikkakuntien asukkaista leijonanosan. Mitä löytyy kasvavan perheyrityksen takaa?

24 Menestystarina

Fysioterapeutti Erkki Hakkala näki vaivaisenluissa ja lättäjaloissa kansainvälisen markkinaraon. Hakkalan rohkeus kasvatti yrityksestä maailmanlaajuisen menestyksen.

31 Harppaus

Hullu K-kauppias Sampo Kaulanen ei jaksa yritysten tylsiä Facebook-sivuja. Jounin Kaupan Naamakirja-sivuilta voikin lukea pieruista tai megatempauksista.

32 Keksintö

16

Miltä kuulostavat pahvihuonekalut? Kartonkitehtaassa syntyy nyt myös listoja rakennusteollisuuteen sekä kierrätettäviä huonekaluja.

10

24

44 Pakkomielle

Oulun Kärppien kotipeleissä Tommi Pekkala päättää viime kädessä, kävikö kiekko maalissa vai ei. SM-liigasta Pekkalan suosikkijoukkuetta ei löydä, sillä kotiinpäin vetäminen lopettaisi tuomaroinnin.

50 Matkalla

Lähtisitkö viiniretkelle Ranskaan vai jalkapallomatkalle Englantiin? Elämysmatkat vetävät yhä väkeä, vaikka talous sakkaakin.

va k i o t 6

4

aluksi

syvenny

yhdessä

lo p u k s i

3 x Yrittäjä

12

Mikä moka!

31

Harppaus

42

Innolla

49

Havinaa

57

Ei järjen häivää

58

Kolumni

44

LAURIN & KLEMENT – YLELLISIN OCTAVIA

Uusi ŠKODA Octavia Laurin & Klement Herrat Laurin ja Klement olivat tinkimättömiä etsiessään hyvää laatua. Tästä syystä he perustivat vuonna 1895 oman yrityksen ja aloittivat tarinan, joka jatkuu yhä. Korkealuokkainen varustelutaso, hienostunut tyyli, parhaat materiaalit ja yksityiskohtia myöten hiottu laatu kuuluvat myös uuteen ŠKODA Octavia Laurin & Klement -malliin. Siksi se kantaa perustajiemme nimeä. ŠKODA Octavia Laurin & Klement alk. 34 452,47 €, autoveroton suositushinta alk. 26 595 € + arvioitu autovero 7 857,47 € CO2päästöllä 141 g/km, yhdistetty kulutus 6,1 l/100 km. Malliston yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt 4,1- 6,1 l/100 km ja 106-141 g/km.

Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein.

Maahantuonti: HELKAMA Vuokraus: AVIS

Tykkää meistä facebook.com/SkodaSuomi

3 y r i t tä j ä ä TEKSTI Tero Karjalainen, Lotta Tammelin ja Hannu Hallamaa KUVAT Pekka Sipola, Aleksi Poutanen ja Mikko Lehtimäki

W lamia.fi

Tupakavereista liikekumppaneiksi

A

rmeija ei tunnetusti erota herroja ja narreja toisistaan, vaan he asuvat kaikki samassa tuvassa. Joskus käy niin, että samaan tupaan sattuu tuleva liikekumppani.

Viestimiehet Henri Halmelahti ja Lauri Järvenpää tutustuivat toisiinsa parikymppisinä reserviupseerikoulussa Haminassa.

Nyt, 25-vuotiaina siviileinä, he pyörittävät verkkokaupparatkaisuja myyvää Lamia Oy:tä Helsingin kantakaupungissa Töölössä.

Halmelahti on käynyt Helsingin kauppakorkeakoulun, Järvenpää on opiskellut teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä.

– Olemme lähtökohtaisesti aika erilaisia.

Ilman armeijaa olisi tuskin tullut tutustuttua tekniikasta kiinnostuneeseen tyyppiin, Halmelahti sanoo.

Verkkokaupan on sanottu hävittävän perinteiset pikkuliikkeet kaupunkien keskustoista.

Kaksikko ei näkemystä jaa. Heidän mukaansa eri kaupankäyntimuodot tukevat toisiaan.

Asiakkaat tutustuvat tuotteisiin verkossa ja hakevat tarvitsemansa kivijalkaliikkeestä – tai päinvastoin.

– Kun myynti polkee paikallaan, kasvu tulee verkosta, Järvenpää toteaa.

Verkkokauppojen tekeminen on osoittautunut kannattavaksi liikeideaksi. Kaksi ja puoli vuotta sitten perustettu yritys on joka vuosi vähintään nelinkertaistanut liikevaihtonsa.

– Tulevaisuudessa kasvetaan aivan varmasti.

Hommia on, jos vain löytyy osaajia, Halmelahti sanoo. z

LAMIA Mitä: Verkkokaupparatkaisujen toimittaja.

Ketkä: Lauri Järvenpää (kuvassa vas.) ja Henri Halmelahti.

Kotipaikka: Helsinki.

Liikevaihto: Noin 400 000 euroa.

Mitä seuraavaksi: Toimitilojen laajentaminen naapuriliikehuoneistoon. Myyntihenkilön ja sovellusasiantuntijan palkkaaminen.

Suosittele tutulle yrittäjälle Suomen Yrittäjien jäsenyyttä. Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään 116 000 jäsenen valmiin verkoston, josta löytyy niin kumppaneita kuin asiakkaitakin. Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin! Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa. Suosittele osoitteessa yrittajat.fi/suosittele.

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

& Kuoleman korjaajat

K

un ihminen kuolee kotiinsa, eikä kukaan häntä huomaa hetkeen kaivata, on näky usein karmaiseva. FI-Servicen työntekijöille se tarkoittaa kuitenkin työtä. Desinfektioalan yritys desinfioi ja poistaa päätyökseen hometta, mutta viikoittain kohteeksi päätyy myös kalmasiivous.

– Hämmästyttävän paljon kalmasiivouksia oikeastaan on, kun useat yritykset näitä tekee ja meilläkin koko ajan niitä on, kertoo desinfektori Arto Laine.

Kalmasiivouskohteessa voi olla vastassa mitä tahansa.

– Paikat ovat todella eriasteisia. Ihminen on saattanut olla kuolleena kaksi päivää tai jopa puoli vuotta. Siivouksen määrä riippuu myös siitä, mihin ihminen on kuollut. Usein esimerkiksi vanhukset ovat koettaneet mennä kylpyhuoneeseen ja kuolevat matkalle.

Kun vessamatka jää viimeiseksi, eikä huolestuneita omaisia ilmaannu pian paikalle, alkaa keho päästää ruumiinnesteitä lävitseen.

– Ne menevät läpi parketista, muovimatosta ja imeytyvät jopa betoniin asti. Silloin on vastassa isompi urakka, kun betoni on piikattava pois, Laine selvittää.

Yleensä työnkuva on selkeä: kaikki saastunut materiaali viedään kaatopaikalle, mahdolliset tuholaiset myrkytetään, huoneistoa siivotaan tarvittavassa määrin ja desinfioidaan hajua poistavilla kemikaaleilla. Sitten tarkastellaan, vaatiiko kohde isompaa remonttia. Tärkeää on myös, että työ aiheuttaa mahdollisimman vähän melu- tai hajuhaittaa naapureille.

Näissä hommissa tietty työasu on välttämätön.

– Sehän ei ole millään tavalla terveellistä kulkea näissä kohteissa ilman suojaimia. Kokosuojapuku, kumihanskat, kumisaappaat ja hengitysmaski, Laine luettelee asustusta.

– Hengitysmaskin kone on valjailla kiinni selässä ja maski on päässä, hän jatkaa.

Laineen mielestä kalmasiivous ei vaadi työntekijältä mitään erityispiirteitä.

– Kun ei tunne sitä kyseistä ihmistä, on tämä työtä siinä missä kaikki muukin työ. Kyllä sanoisin, että viemäreissä sukeltavilla on inhottavampi työ, hän epäilee. z

FI-SERVICE Mitä: Desinfioi homekohteita, tekee kalmanpoistoja, tuholaistorjuntaa ja jälkivahinkojen torjuntaa.

Kuka: Arto Laine.

Kotipaikka: Vantaa.

Liikevaihto: Noin 400 000 euroa.

Mitä seuraavaksi: Yritys harkitsee alkavansa poistaa seuraavaksi myös asbestia.

8

W fi-service.fi

9

&

Leipää perinteisin menoin

M

ylläkkä alkoi heti, kun ensimmäinen jakso lähetettiin televisiossa, kertoo Bageri & Konditori Aroman yrittäjä Maria Vestergård.

– Lähdin sinä iltana töihin ja leivoimme koko yön. Aamusta asti tuli valtavasti asiakkaita, jopa busseilla. Ei sitä olisi voinut uskoa.

Suomen paras leipomo -sarjaan osallistumisen myötä Mustasaaressa Vaasan lähellä toimivan yrityksen myynti kasvoi 500 prosenttia heti kättelyssä, Vestergård kertoo.

Kisan voiton myötä kasvu vain jatkui.

– Ihmisiä tulee ympäri Suomea, asiakkaita on käynyt Oulusta ja Helsingistä asti.

Yritys on palkannut kaksi työntekijää lisää ja laajentanut toimintaansa niin paljon kuin nykyiset tilat antavat myöten.

Tällä hetkellä kaikki tuotanto myydään suoraan, jälleenmyyjien tarpeisiin ei kapasiteetti veny.

– Kun kello on viisi, on leivät myyty loppuun, Vestergård tiivistää.

Aroman päätuote on hapanjuurileipä, jonka leipominen on työlästä puuhaa.

10

Joulukuussa 2011 perustetun yrityksen alkutaipaleella Vestergårdin pitikin tehdä paljon työtä kertoakseen, miksi leipä on kalliimpaa kuin suurleipomoiden lähikaupoille toimittama.

– Saimme onneksi heti kanta-asiakkaita jotka kertoivat, että tällaista leipää on etsitty.

Vestergård on koulutukseltaan ravintolaesimies, ja ennen yrittäjäksi ryhtymistä hän toimi leipomo- ja konditoriatuotteiden myyjänä. Yritysajatuksen hän toi Ruotsista, jossa tutustui hapanjuurileipään. Kun sopiva leipuri löytyi, syntyi Aroma.

– Lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttäminen on meille tärkeää. Pyrimme ostamaan paikallista ja hyvää laatua.

Jauhot tosin tulevat Liperistä, sillä sieltä saamme parasta, Vestergård kertoo.

Osallistumista tv-sarjaan Vestergård ei ole katunut, vaikka suostuikin mukaan vasta kieltäydyttyään ensin kaksi kertaa.

– Varmistin, että henkilökunnallekin sopi. Se oli hieno kokemus. Pääsimme näyttämään miten leivotaan vanhoilla menetelmillä.z

W aroma.fi

BAGERI & KONDITORI AROMA Mitä: Leipomo, konditori, kahvila.

Kuka: Maria Vestergård.

Kotipaikka: Mustasaari.

Työntekijöitä: 4.

Palkittu: Voitti Jimillä esitetyn Suomen paras leipomo -kilpailun.

Mitä seuraavaksi: Vestergårdilla ei toistaiseksi ole laajentamissuunnitelmia, vaikka kysyntää riittää. ”Asiakkaat haluavat, että pysymme tällaisena kuin nyt olemme.”

...kenkäkauppa, konepaja, kahvila, kirjapaino, kyläkauppa, kuljetusliike, kauneushoitola, korjaamo, kukkakauppa, kuntosali, kampaamo, koulutuspalveluyritys, keittiökalustemyymälä...

LÖYDÄ OMA UNELMASI yritysporssi.fi

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

TEKSTI Kimmo Koivikko PIIRROS Janne Harju

Auringosta nousi kohu

A

urinko on noussut tapetille. Tai oikeammin aurinkosähkö ja sen hyödyntäminen sekä verotulkinnat.

Erityisesti Etelä-Suomen yrityksillä olisi hyvät mahdollisuudet aurinkosähkön hyödyntämiseen. Sähkön tuottaminen aurinkovoimalla alkoi kiinnostaa yrityksiä, sillä paneelien hinnat ovat laskeneet viime vuosina reippaasti.

Sitten tilanteeseen puuttui Tulli. Tullin mukaan kaikki yli 50 kilovolttiampeerin aurinkosähkön tuottajat joutuvat rekisteröitymään, ja jos sähköä menee yhtään jakeluverkkoon, joutuu tuottaja maksamaan veroa kaikesta siinä kuussa tuottamastaan energiasta.

Tullin antama verotusohje hyydyttikin aurinkopaneelien asennukset tänä vuonna.

Motiva Oy:n asiantuntija Milja Aarnin kommentoi, että yritysten kannalta verotus olisi kannustava, jos itse käytetystä sähköstä ei joutuisi maksamaan veroa.

12

Kun kohu nousi, poliitikotkin heräsivät.

Esimerkiksi ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr) mukaan valtiovarainministeriö korjaa verotuksessa olevan ongelman. Näin sovittiin budjettiriihessä.

Vahinko taisi kuitenkin jo tapahtua.

Esimerkiksi aurinkopuistoja suunnitelleet energiayhtiöt ovat varuillaan. Samoin aurinkopaneeleita mielineet pk-yritykset.

Avoimia kysymyksiä on paljon.

Aurinkosähkö on kovin marginaalinen ongelma, mutta kuulostaa jotenkin tutulta.

Joku asia on yrityksen kannalta järkevää ja jopa houkuttelevaa, mutta erilaiset lain ja verotuksen tulkinnat vesittävät koko kuvion. Virkamiehet valvovat tiukasti ja poliitikot ihmettelevät, että mites tässä näin kävi.

Sitten ihmetellään, miksi Suomeen ei synny kasvua eivätkä ulkomaiset yritykset halua maahamme investoida.

Nuoli osui taas omaan jalkaan.z

ƧÖååèƧ Parhaat sovellukset mobiiliin juuri nyt

KUKA SOITTAA? Fonecta Caller yksi Suomen suosituimmista hyötysovelluksista. Sovellus on ladattu jo yli miljoonaan suomalaiseen älypuhelimeen. Caller on digitaalinen puhelinluettelo, jolla voi hakea kätevästi yhteystietoja. Ehkä vielä hyödyllisempi ominaisuus on soittajan henkilöllisyyden selvittäminen. Kun puhelin hälyttää, Caller hakee tietokannastaan numeron tiedot ja näyttää soittajan tiedot ruudulla. Tiedät jo vastatessasi, kuka sinulle soittaa.

Android, IOS, Windows Phone, Symbian / ilmainen

TU !

T E T S I D A O U R U U A E A TIL TI VAIN 47 LEH Yrittäjä on meidän, yrittäjien, oma lehti. Lehti on täynnä yrittäjiä kertomassa omasta arjestaan, ilmiöistä, keksinnöistä, menestyksestä ja käännekohdista. Unohtamatta vapaa-aikaa.

Toimi heti ja tilaa, Suomen Yrittäjien jäsenille vain 47 €/vuosi. Voit maksaa tilauksesi kätevästi myös jäsenmaksun yhteydessä. Muistathan, että tilausmaksun voi vähentää yrityksen verotuksessa.

Tilaa nyt Yrittäjä-lehti!

Hinta jäsenille vain 47 euroa (sis. alv 10 %) / 6 numeroa Ei-jäsenille 57 euroa (sis. alv 10 %) / 6 numeroa

KYLLÄ, tilaan Yrittäjä-lehden!

Nimi .........................................................................

Osoite ......................................................................

.................................................................................

Postimaksu on maksettu puolestasi

PL 999 00101 Helsinki

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

.................................................................................

Sopimus 600366

................................................................................

Sähköposti .............................................................

EXCELIT KALAREISSULLE Microsoftin tuotteet eivät ole jokaisen suosikkeja, mutta käytännössä standardeja yrityselämässä.

Liikkuvalle yrittäjälle onkin tärkeää, että Word-, Excel- ja PowerPoint-asiakirjoja voi tarkastella ja muokata kännykän kautta mistä päin maailmaa tahansa.

Office Mobilen avulla sisältö ja muotoilu säilyvät kännykällä muutoksia tehdessä, joten asiakirjat näyttävät edelleen samalta, kun käsittelet niitä seuraavan kerran PC:llä tai Macillä.

Android, IOS, Windows Phone / ilmainen

.................................................................................

MILLOIN AKKU LOPPUU? Älypuhelinten suurin heikkous on akun kestämättömyys. Yrittäjän elämässä sammunut puhelin on katastrofi. Akun tilanteen seuraamista helpottamaan voi ladata useita erilaisia akkusovelluksia. Android-puhelimissa suosittu sovellus on Battery, joka näyttää akun varaustilanteen selkeänä prosenttilukuna näytön ylälaidassa.

Android / ilmainen

0%

SUURELLA OSALLA TOIMITTAJISTA JA POLIITIKOISTA ON YHÄ KÄSITYS, ETTÄ LISTAAMATTOMAT YRITYKSET EIVÄT MAKSA OSINGOISTA LAINKAAN VEROA. VOIKO ENEMMÄN VÄÄRÄSSÄ OLLA!

Loma ohi.

Arki. Stressi.

Lama. Pakotteet.

Pumppu leikkaa kiinni. Soittakaa hätänumeroon!

YRITTÄJÄN SYKE

112

Lyhyt oppimäärä osingoista Toimittajien ja poliitikkojen ymmärrys yritysverotuksesta on ala-arvoista.

Sen osoitti karusti tapaus Laura Räty. Ministerin palkanmaksujärjestelyt nousivat tapetille, kun Yleisradio uutisoi aiheesta. Tosin Taloussanomat oli tehnyt samasta aiheesta jutun jo kesällä, ilman isompaa kohua.

Seuraavaksi alkoi vaahtoaminen "verovapaista osingoista". Verokikkailu ja -suunnittelu rinnastettiin jopa yhteiskunnan syöpään. Samalla jokainen suomalainen pyrkii minimoimaan verotustaan erilaisin vähennyksin. Myös Viron matkat tekevät kauppansa, kun suomalaiset hakevat edullisemmin verotettua alkoholia naapurimaasta.

Yritysverotus on monimutkainen asia, mutta siitä huolimatta olisi ihan kiva, että ensin tutkitaan, sitten hutkitaan.

Verottomia osinkoja ei ole. Kaikista osingoista veroa on maksettu vähintään yhteen kertaan, yleensä jopa kahdesti.

Todellisuudessa yrittäjän keskimääräinen tulo oli 44 974 euroa vuonna 2012. Tätä uudempaa virallista lukua ei ole vielä julkaistu. Tästä summasta ansiotuloa oli 74 prosenttia ja pääomatuloa 26 prosenttia. Verotuksen jälkeen käteen jäävät tulot olivat 34 298 euroa.

Vertailun vuoksi. Vastaavasti palkansaajalle jäi käteen samalla tulotasolla 34 569 euroa.

Yrittäjän kokonaisveroaste oli 33,2 prosenttia ja palkansaajan 28,0 prosenttia, kun kaikki verot huomioidaan.

14

"Pakotteita ei pidä vähätellä, koska kriisin pitkittyessä vaikutukset voivat olla merkittävät.

Tarpeen mukaan etsimme helpottavia toimia aloille, joita pakotteet koskevat, esimerkiksi maataloussektorille tai vientiponnisteluihin ylipäätään."

Alexander Stubb lupaa jeesiä Venäjä-pakotteiden kurittamia yrittäjiä.

a rvosana

9-

Julkisuudessa on rummutettu Putin-juustoja, mutta maitojättien lisäksi esimerkiksi kuljetusala on kärsinyt ja Venäjälle suuntautuvan viennin rahoitus on vaikeutunut huomattavasti.

Ukrainan-kriisistä leimahtaneen kauppasodan arvioidaan nostavan jopa työttömyysastetta 0,2 prosenttiyksikköä. Kaikki toimet ovat nyt siis kotiinpäin!

Top 3 Yleiset suhdannenäkymät 1) Keski-Pohjanmaa 2) Pääkaupunkiseutu 3) Helsinki Liikevaihdon kasvu 1) Helsinki 2) Pääkaupunkiseutu 2) Keski-Pohjanmaa Henkilökunnan määrän kasvu 1) Helsinki 2) Pääkaupunkiseutu 3) Varsinais-Suomi 3) Kanta-Häme Investointien kasvu (kaikilla miinuksella) 1) Pääkaupunkiseutu 2) Helsinki 3) Kymenlaakso Kannattavuus 1) Pääkaupunkiseutu 2) Etelä-Savo 3) Helsinki 3) Keski-Suomi Vakavaraisuus 1) Pääkaupunkiseutu 2) Helsinki 3) Keski-Pohjanmaa Tuotekehitys 1) Helsinki 1) Pohjois-Pohjanmaa 3) Pääkaupunkiseutu 3) Pohjois-Karjala

Suomi jakautuu entistä enemmän Laitoimme maakunnat paremmuusjärjestykseen uusimman pk-barometrin vastausten perusteella.

Kartasta selviää, missä näkyy seuraavan 12 kuukauden aikana valoa ja minne ei päivä paista. Erityisesti Helsinki ja muu Pääkaupunkiseutu ovat aivan omassa luokassaan muihin maakuntiin verrattuna. Synkin kuva tulevasta on Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Lapissa.

Maakunnat sijoitettiin paremmuusjärjestykseen jokaisen osatekijän perusteella ja sijoitukset laskettiin yhteen.

Mitä vähemmän maakunta sai pisteitä, sitä paremmat näkymät alueen yrityksillä on muihin alueisiin verrattuna.

Näin mitattiin: Mittaristona on käytetty pk-barometriin vastanneiden yritysten arvioita yleisestä suhdannenäkymästä, liikevaihdon kasvusta, henkilökunnan määrän kasvattamisesta, tulevista investoinneista, kannattavuuden kehityksestä, vakavaraisuudesta ja panostuksista tuotekehitykseen.

115

½ ÖÖ®

48

POHJOIS-POHJANMAA

124

KAINUU

49

KESKI-POHJANMAA

85

66

POHJANMAA

ETELÄ-POHJANMAA

82

SATAKUNTA

80

65

55

57

38

ETELÄ-SAVO

59

PÄIJÄT-HÄME

KANTA-HÄME

39

90

POHJOIS-KARJALA

KESKI-SUOMI

PIRKANMAA

VARSINAIS-SUOMI

118

POHJOIS-SAVO

102

ETELÄ-KARJALA

85

KYMENLAAKSO

UUSIMAA Pääkaupunkiseutu 12 Helsinki 13

10.9.–14.9.

9.10.–10.10.

SISUSTUS UUSIKSI Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma Habitare järjestetään jälleen Helsingin Messukeskuksessa 10.–14. syyskuuta. Samanaikaisesti järjestetään myös antiikin ja vintagen myyntitapahtuma.

SCHWARZENEGGERIN SEURASSA Pohjois-Euroopan merkittävin liikeelämän seminaari Nordic Business Forum 2014 järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 9.–10. lokakuuta.

Päätähtinä ovat Sir Alex Ferguson, Arnold Schwarzenegger ja Matti Alahuhta.

10.10.–11.10.

ħ

kalenteri

PELLE PELOTTOMAT VIITASAARELLE Valtakunnallinen Keksintöjen viikko järjestetään Viitasaarella 10.–11. lokakuuta. Tapahtuma kokoaa paikalle keksijöitä, valmistajia, jakelukanavien edustajia, rahoittajia sekä palveluntuottajia.

15

ilmiö

Asiakkaat päättävät kasvun, sanoo yhtiön myyntiä johtava Lassi Virtanen vaatimattomasti.

Matti Virtanen on ottanut toimitusjohtajan paikan isän siirryttyä hallituksen puheenjohtajaksi.

16

PIKKUKYLIEN

PARONIT Teksti Hannu Hallamaa & Kuva Vesa-Matti V채채r채

17

Pieniltä paikkakunnilta, joskus kovinkin syrjässä kasvukeskuksista löytyy voimakkaita, alueellisesti merkittäviä perheyrityksiä.

Millä eväillä syntyy tyhjästä yhden sukupolven aikana yritys, joka työllistää satoja ihmisiä ja tuo leivän suvun pöytään?

Yrittäjä-lehti kävi vierailulla kahdessa vakaasti kasvaneessa yrityksessä kysymässä menestyksen salaisuuksia.

M

aisema on kuin Suomi-filmeistä: metsää, järviä, välillä harvakseltaan peltoaukea. Metsän siimeksestä, kymmenien kilometrien päässä päätiestä löytyy sahalaitos, joka kuuluu Suomen suurimpiin: Keitele Group.

– Me olemme täällä suurten metsien keskellä, tiivistää teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio.

Kun Keiteleellä sirkkeli soi ja puristimet paukkuvat, 600 kilometrin päässä lounaassa tehdään töitä myös varsin pittoreskissa ympäristössä. Vain 20 kilometrin päässä Turun keskustasta maisemaa hallitsevat suuret peltoaukeat ja hevosten laitumet. Ruskoon kuuluvassa Vahdossa maaseudun rauhaan ilmestyi jo vuonna 1972 dynaaminen toimija, kun Lassi Virtanen valmisti paikallisen kuljetusyrittäjän tilauksesta ensimmäiset perävaununsa.

– Ei täällä silloin muuta teollisuutta ollut, vanhassa sepänverstaassa toimintansa aloittanut VAK Oy:n hallituksen puheenjohtaja kertoo.

18

Kun aloitimme, suuren sahan tuotanto oli 100 000 kuutiota. Nyt sahaamme pelkästään Keiteleellä 500 000 kuutiota, kertoo teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio.

W

yrittajat.fi/fi-FI/ minustakoyrittaja/ omistajan-jasukupolvenvaihdos/ sukupolvenvaihdos/

19

Suomi täynnä paroneita Rani Plast Oy

Betset Oy

Toimiala: Rani Plast valmistaa pakkausmateriaaleja polyeteenistä ja polypropeenista. Yhtiö on maailman markkinajohtaja sähköeristemateriaaleissa.

Päätoimipaikka: Teerijärvellä Kruunupyyssä (6 700 asukasta). Teerijärven lisäksi yhtiöllä on tuotantoa Tervakoskella ja Myrskylässä sekä Ruotsissa, Slovakiassa ja Ukrainassa.

Liikevaihto: 162 miljoonaa.

Työntekijöitä: 333.

Toimiala: Valmisbetonin ja betonilaattojen valmistus.

Päätoimipaikka: Kyyjärvi (1 400 asukasta). Lisäksi tehdas Hämeenlinnassa, Nurmijärvellä ja Helsingissä sekä Venäjällä.

Liikevaihto: 28 miljoonaa.

Työntekijöitä: 149.

Satateräs Oy Toimiala: Satateräs valmistaa siirto- ja nostolaitteita.

Päätoimipaikka: Siikainen (1 600 asukasta).

Liikevaihto: 6,5 miljoonaa.

Työntekijöitä: 35.

Luvian Saha Oy

Liikevaihto- ja työntekijätiedot vuodelta 2013. Lähde: Suomen Asiakastieto

Toimiala: Luvian Saha valmistaa esimerkiksi sahatavaraa, pintakäsiteltyjä sisustuspaneeleita ja massiivipuulattioita.

Päätoimipaikka: Luvia (3 350 asukasta).

Liikevaihto: 68 miljoonaa.

20

Tejara Oy Toimiala: Tejara harjoittaa laivan- ja rakennusalan alihankintaa, valmistaa konepajateollisuuden tuotteita ja tekee kiinteistösaneerauksia.

Päätoimipaikka: Ihodessa Pyhärannassa (2 150 asukasta).

Liikevaihto: 8,8 miljoonaa.

Työntekijöitä: 83.

VAK Oy Perustettu vuonna 1972.

Valmistaa ammattiliikenteen kuljetuskalustoa.

Liikevaihto: 60 miljoonaa euroa.

Työntekijöitä: 400.

Perustaja: Lassi Virtanen.

Pölkky Oy Toimiala: Saha- ja puunjalostusteollisuus.

Päätoimipaikka: Kuusamo (16 000 asukasta).

Lisäksi tuotantoa Taivalkoskella, Kajaanissa ja Oulussa.

Liikevaihto: 153 miljoonaa.

Työntekijöitä: 151.

Keitele Group Oy Perustettu vuonna 1981.

Sahaa ja jatkojalostaa puuta.

Liikevaihto: 155 miljoonaa.

Työntekijöitä: 350.

Perustaja: Ilkka Kylävainio.

PRT-Forest Toimiala: Saha- ja puunjalostusteollisuus sekä taloteollisuus.

Päätoimipaikka: Pyhäntä (1 600 asukasta).

Lisäksi tuotantoa Lapinlahdella, Pudasjärvellä ja Torniossa.

Liikevaihto: 131 miljoonaa.

Työntekijöitä: 751.

MH-Betoni Toimiala: Betonisten seinäelementtien tuotanto Päätoimipaikka: Toivakka (2 400 asukasta).

Liikevaihto: 8 miljoonaa.

Työntekijöitä: 65.

Metalliset Oy Toimiala: Konepajateollisuuden alihankkija.

Päätoimipaikka: Heinävedellä (3 600 asukasta).

Lisäksi tehtaat Tsekissä, Virossa ja Kiinassa.

Liikevaihto: 19 miljoonaa.

Työntekijöitä: 102.

Finncont Oy Toimiala: Finncont kuuluu Euroopan johtaviin metallisten ja muovisten IBC-säiliöiden valmistajiin.

Päätoimipaikka: Virrat (7 300 asukasta).

Liikevaihto: 19 miljoonaa.

Työntekijöitä: 128 (2012).

Koskisen Oy Toimiala: Koskisen sahaa ja jatkojalostaa puuta lastulevyksi ja vaneriksi sekä valmistaa elementtejä talonrakennuksen tarpeisiin.

Päätoimipaikka: Järvelässä Kärkölän kunnassa (4 700 asukasta). Lisäksi yhtiöllä on toimintaa Vierumäellä, Hirvensalmella ja Venäjällä.

Liikevaihto: 188 miljoonaa.

Työntekijöitä: 757.

VAIKKA YRITYKSET OVAT tyystin eri toimialoilla ja eri puolilla Suomea, löytyy Ruskon ja Keiteleen voimanpesistä paljon yhteistä. Molemmat ovat kasvaneet vakaasti pienestä alusta merkittäviksi työllistäjiksi paikallisesti ja alueellisestikin. Keitele Groupin palkkalistoilla on 350 työntekijää, joista Keiteleellä 330 – lisäksi yrityksen kautta saa työtä noin 250 alihankkijaa. VAK-konsernissa taas on 400 työntekijää, joista noin 260 työskentelee yhtiön tehtaalla Ruskossa ja muut huoltoverkostossa eri puolilla Suomea.

– Työntekijöistä 60 on ruskolaisia, 100 Turusta ja 100 seudun muista kunnista, summaa toimitusjohtaja Matti Virtanen.

Molemmat yritykset toimivat pienissä kunnissa, Keitele Group melkeinpä pikkuruisessa: Keiteleellä on vajaat 2500 asukasta, Ruskossa noin 6 000. Vahto, joka liitettiin Ruskoon vuonna 2009, oli parintuhannen asukkaan kunta.

– Kunnan asenne on ollut aina hyvä, kertoo Lassi Virtanen pienellä paikkakunnalla toimimisen eduista.

VIRTANEN PERUSTI yrityksensä kotiseudulleen, isänsä vanhaan sepänverstaaseen, Kylävainion tarina on erilainen.

Porista kotoisin oleva puunjalostusteknikko oli 1970-luvun lopulla töissä suurella puutukkurilla, mutta kehitteli samalla ajatusta uudenlaisesta sahalaitoksesta. Kartoituksen jälkeen paikaksi valikoitui Keitele. Siellä ei tuolloin ollut sahaa, joten seudulta oli mahdollista hankkia puuta. Keiteleen kunta oli hyvin kiinnostunut uudesta tulijasta, se kun oli aloittanut 1970-luvulla määrätietoisen teollistumisohjelman. Niinpä kunta järjesti tulijalle tilat ja oli aluksi mukana vähemmistöosakkaana. Kun sahaaminen

21

1 2 3 4

Omistaja, joka vie yritystä eteenpäin tavoitteellisesti ja haluaa kasvaa.

Paronien tunnusmerkit

Monipuolinen, kasvun mahdollistava taloudellinen ja henkinen pääoma.

Osaamista, yhteistyöverkostoja ja luotettavia kumppaneita.

Uskallusta kasvaa, rohkeutta ja kasvun vaatima kyky ottaa riskejä.

vuonna 1981 alkoi, oli firmassa töissä kymmenisen työntekijää.

– Sittemmin tältä seudulta on lopetettu kymmenkunta sahaa, ja me olemme kasvattaneet kapasiteettiamme, Kylävainio toteaa.

Molemmat yritykset ovat varsinaisia kunnanisien ja poliitikkojen unelmia: vientiä tekeviä vakaita kasvajia, jotka tuovat kotipaikalleen työpaikkoja ja verotuloja. Keiteleen tapauksessa kunta olisi aivan eri näköinen ilman Keitele Groupin menestystä, toteaa heinäkuussa eläköitynyt emerituskunnanjohtaja Eero Ryhänen.

– Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 120 prosenttia, elinkeinorakenne on poikkeuksellinen. Ja se on kaikki yrittäjien ansiota, Keiteleessä ei ole mitään luojan luomaa etua, yli 20 vuotta kuntaa johtanut Ryhänen sanoo.

KEITELE GROUP luonnollisesti vei puuta ulkomaille toiminnan alusta asti.

VAK puolestaan oli kotimarkkinayritys ensimmäiset 20 vuotta, kunnes ryhtyi 1990-luvun alussa viemään tuotteitaan Ruotsiin. Nyt viennin osuus liikevaihdosta on noin neljännes ja kasvaa.

– Markkinaosuutemme Ruotsissa on vielä pieni, kertoo Matti Virtanen.

Molemmilla yrityksillä lähtö rivakammalle kasvu-uralle tapahtui 1990-luvulla. VAK:n Lassi Virtanen kertoo, että yrityksen liikevaihto kävi lamavuosina alimmillaan 15 miljoonassa markassa eli parissa miljoonassa eurossa. Nyt yhtiö on Suomen markkinajohtaja lämpötilasäädeltyjen perävaunujen ja kuormatilojen valmistajana.

– Kun lamasta oli selvitty, minulla kävi mielessä, että tästä voi tulla suuri yritys, Lassi Virtanen muistelee.

22

KEITELE GROUPIN kohdalla merkittävä käänne oli pääsy Japanin markkinoille vuonna 1992. Yhtiön konsepti, puutavaran sahaaminen asiakkaan toivomiin mittoihin sopi japanilaisille, ja amerikkalaisen kauppahuoneen kautta saatiin pää auki. Sillä tiellä Keitele Group on vieläkin: tuotannosta noin 80 prosenttia menee Kaukoitään, ja kokonaisuudessaan viennin osuus on yli 90 prosenttia.

– Pohjoisen tiheäsyinen puu sopii japanilaisille, Kylävainio selittää.

Keiteleen puu meni aluksi japanilaisille jalostajille, jotka liimasivat puun ja tekivät liimapuusta paikallisten talopakettien osia.

– Sitten ostajat kysyivät meiltä, miksemme jalosta sahatavaraamme liimapuuksi, Kylävainio muistelee.

Aluksi jatkojalostaminen tarkoitti aihioiden ja sormiliitosten tekoa, mutta vuonna 2005 käynnistyi liimapuutehdas.

– Valmistamme kaikki osat, mitä japanilaisen pientalon runkoon tarvitaan. Se on maailman tehokkainta rakentamista, talon runko on koossa kolmessa päivässä, Kylävainio selvittää.

SUOMESTA PUUTTUU mittelstandia, vahvoja alansa huippua olevia suurehkoja perheyrityksiä. Saisiko VAK:n ja Keitele Groupin kehityksestä osviittaa siitä, millaiset eväät tällaisen yrityksen kehitykseen tarvitaan?

Innovatiivisuus ja tuotekehitys, asiakkaan kuunteleminen. VAK:n vahvuutena on alusta asti ollut kyky tehdä juuri asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä vaunuja ja kuormatiloja sekä kehittää suomalaisten kuljetusyrittäjien tarpeisiin suunniteltuja tuotteita. Esiin nousee V-slider-vaunu, jossa on pituussuunnassa säädettävä kuormatila, jonka ansiosta

Mitä löytyy kasvavan perheyrityksen takaa?

Kasvavan ja menestyvän yrityksen taustalta löytyy aina omistaja, joka vie yritystä eteenpäin tavoitteellisesti ja haluaa kasvaa, kertoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun emeritusprofessori Matti Koiranen.

– Tämä on yksittäisistä tekijöistä tärkein. Mutta sen rinnalle tarvitaan tietenkin monipuolinen kasvun mahdollistava pääoma, taloudellisen lisäksi henkinen.

Jotta yritys voi kasvaa, pitää yrittäjällä luonnollisesti olla osaamista, mutta myös yhteistyöverkostoja ja luotettavia kumppaneita.

– Lisäksi tarvitaan uskallusta kasvaa, rohkeutta ja kasvun vaatimaa kykyä ottaa riskejä, Koiranen toteaa.

Usein tyhjästä ponnistavien perheyritysten kohdalla Koiranen korostaa myös ominaisuutta, jota hän kutsuu yrittäjämäiseksi neuvokkuudeksi.

Niukkoja resursseja on pystyttävä hyödyntämään muita tehokkaammin.

– Pitää olla kykyä voittaa rajoitteet. Kun rahat loppuvat, niin ajattelu alkaa.

Koirasen mukaan monella lupaavasti kasvavalla pk-yrityksellä on ongelmana yrittäjyyden hiipuminen perustajasukupolven eläköityessä.

Jokaisen sukupolven pitää tavallaan keksiä yrittäjyys uudelleen ja vastustaa kiusausta mukavoitua hyvältä vaikuttavaan markkina-asemaan.

– Keskisuuren yrityksen asema on vaikea, kun ei ole enää pienen yrityksen joustavuutta ja vielä ison yrityksen skaalaetuja. Silloin pitää verkottua pienempien ja suurempien kanssa.

Julkiselta sektorilta Koiranen ei kaipaa uusia tukia, mutta toivoo nykyistä parempia rahoitustuotteita juuri kasvun avittamiseen. Harvalla perheyrityksellä on riittäviä pääomia, ja suuri ulkopuolisen rahan määrä taas merkitsee epämiellyttävää päätösvallan vähenemistä.

– Mutta veroasioissa pitäisi turvata toimintaympäristön ennakoitavuus ja vakaus, Koiranen heittää palloa hallituksen suuntaan.

LUKUINA Yrittäjämäinen neuvokkuus eli niukkoja resursseja on pystyttävä hyödyntämään muita tehokkaammin.

Kun rahat loppuvat, niin ajattelu alkaa.

Emeritusprofessori Matti Koiranen

7,5

miljardia

Suomen pk-yritysten viennin arvo vuonna 2013.

Lähde: Tulli

yhdistelmään voidaan kytkeä toinen täysimittainen puoliperävaunu.

– Tykkäsin tehdä tuotteita omin käsin, vaikka hallissaolo väheni jo 1980-luvun alussa. Se osaaminen auttaa tuotekehityksessä ja myyntityössä, kertoo Lassi Virtanen.

– Lassi ideoi tuotteita asiakkaiden kanssa ja tuotekehitysosasto suunnittelee, kertoo Matti Virtanen työnjaosta.

Suurin osa yrityksen valmistamista tuotteista on räätälöityä tilaustavaraa.

Matti Virtasen mukaan kymmenen samanlaisen perävaunun sarja on jo poikkeuksellinen.

ASIAKASTARPEESEEN vastaaminen oli Keitele Groupinkin ideana. Miksi tehdä bulkkia, kun kaikkien kannalta tulee edullisemmaksi sahata puu jo sahalla loppukäyttäjän tarvitsemaan mittaan.

Itse asiassa mittatarkkuus lähtee liikkeelle jo metsästä.

– Olemme tehneet Ponssen kanssa yhteistyötä 1980-luvulta alkaen, kertoo Kylävainio.

Vaikka Kylävainiolla onkin tekninen koulutus, hän kertoo kokevansa itsensä enemmänkin kauppamieheksi. Aiemmin kaupanteko vei miehen tiuhaan Japaniin, mutta nyt leijonanosan reissaamisesta hoitavat pojat Mikko ja Matti.

– Japanilaiset ovat täsmällisiä, vaativia ja uskollisia asiakkaita, Kylävainio kertoo.

Ja kiinnostuneita ostamansa tavaran alkuperästä sekä kauppakumppaneista.

Keiteleen kirkolla japanilaiset retkikunnat ovat tuttu näky.

KUTEN PERHEYRITYKSISSÄ on tapana, uskollisuus ulottuu työntekijöihinkin. VAK-laisten vaihtuvuus on Mat-

ti Virtasen mukaan vähäistä, ja Keitele Groupissa puolet alkuperäisistä työntekijöistä on vielä remmissä. Kylävainiolle on kunnia-asia, että yritys ei ole historiansa aikana joutunut lomauttamaan tai irtisanomaan. Koneet pidetään käynnissä, vaikka myynnin kate olisi heikko.

– Mutta ei meillä ole ollut yhtään tappiollistakaan vuotta, Kylävainio toteaa.

VAK puolestaan kärsi vuoden 2009 kriisissä siinä määrin, että lomauttamaan jouduttiin. Lassi Virtasen mukaan väki suhtautui asiaan tyynesti: jos ei ole tilauksia, ei ole töitäkään.

– Mutta on selvä vahvuus, että työntekijät tietävät, että omistaja pitää firmasta kynsin hampain kiinni.

MOLEMMAT YRITYKSET hakevat kasvua: Keitele Groupilla on käynnissä suuri laajenemisoperaatio, kun sen hankkimat tuotantolaitokset Alajärvellä ja Kemijärvellä laitetaan Keiteleellä kehitettyyn iskuun. Tuotanto voi nousta lähivuosina yli miljoonaan kuutioon sahatavaraa, josta noin puolet jatkojalostetaan. Yhtiö tähyää mielenkiinnolla etenkin EteläKorean suuntaan, jonne Kylävainio povaa puutalobuumia.

– Kun aloitimme, suuren sahan tuotanto oli 100 000 kuutiota. Nyt sahaamme pelkästään Keiteleellä 500 000 kuutiota.

VAK taas voi lisätä tuotantoa nykykapasiteetilla kymmeniä prosentteja, kertoo Matti Virtanen. Yhtiö ryhtyi hiljattain valmistamaan itse eristyselementit, kun alihankkijan kapasiteetti loppui.

– Asiakkaat päättävät kasvun, sanoo yhtiön myyntiä johtava Lassi Virtanen vaatimattomasti. z

13%

Suomen pk-yritysten osuus viennin arvosta vuonna 2013.

Lähde: Tulli

68%

Sadan suurimman yrityksen osuus Suomen viennistä.

68 %

Lähde: Tulli

25%

Ruotsin pk-yritysten osuus maan viennistä.

Lähde: Finpro

70%

Tanskan pk-yritysten osuus maan viennistä.

Lähde: Finpro

23

M E N E S T YS TA R I N A

Fysioterapeutti Erkki Hakkala kehitti parvekkeellaan tukipohjallisen, joka valloittaa nyt maailmaa.

Maailmanvalloituksessa on ollut apuna myös se, ettei Hakkalalla ollut minkään sortin häpeäkynnystä.

VARMOIN Teksti Lotta Tammelin & Kuvat Aleksi Poutanen

Ei

rkki Hakkala vilkaisee asiakkaansa jalkoja.

Tuomio on välitön. Vaivaisenluut ovat jo näkyvissä ja varpaat ovat kääntyneet virheasentoon. Hakkalan innovoima jalka-analyysilaite kertoo myös karua kieltä: vasemmassa jalassa on pronaatio eli se taittuu liiaksi sisään.

Erkki Hakkala on fysioterapeutti, joka on erikoistunut alaraajojen ongelmiin.

– Olen aina ollut yrittäjä. Perustin aikanaan yksityisiä terveyspalveluita tarjoavalle Diacorille alaraaja-analyysiyksikön. Sitä hommaa tehdessäni aloin kuitenkin ihmetellä, miksi kalliita yksilöllisiä ortooseja eli tukipohjallisia tehdään niin paljon ja miksi niissä kestää niin kauan, Footbalance System Oy:n perustaja Erkki Hakkala kertoo.

– Vastaanotolleni oli myös koko ajan pitkät jonot, vaikka olin laajentanutkin toimintaa, hän jatkaa.

Silloin Hakkala päätti ryhtyä toimeen, ja yksilöllisesti muotoiltavia pikapohjallisia valmistavan Footbalance System Oy:n tarina oli saanut alkunsa.

24

ENSIKSI HAKKALA alkoi kartuttaa tukipohjallisten markkinamahdollisuuksia.

– Havaitsin, että markkinoilla on kalliita yksilöllisesti valmistettavia pohjallisia ja sitten puolestaan jalkineliikkeissä myytäviä halpoja ja huonoja pohjallisia.

Näiden tuotteiden välissä ei ollut mitään vaihtoehtoa.

Tähän rakoon Hakkala päätti iskeä.

– Halusin, että tuote tehdään helposti ja nopeasti. Silloin sillä voisi olla hyvät mahdollisuudet menestyä.

Pitkän uran tehnyt fysioterapeutti myös tiesi, etteivät jalkojen virheasennot ole vain suomalaisten ongelma.

– Kyseessä on maailmanlaajuinen tuote, sillä kaikissa maissa käytetään tukipohjallisia. Tukipohjallinen on myös paras mahdollinen tapa korjata jalan virheasentoja. Tajusin heti, että tässä on myös kansainvälinen mahdollisuus, Hakkala muistelee.

48-VUOTIAS Erkki Hakkala ei liikoja ujostele. Yrityksensä kehittämisessä hän on aina epäröimättä uskaltanut ottaa yhteyttä ihmisiin, jotka voisivat auttaa häntä ja Footbalancea eteenpäin.

– Marssin vuonna 2003 Oma yritys –messuilla juttelemaan Keksintösäätiön

Footbalance Systems Oy:n on toimitusjohtaja Klaus Rauhansalo (vas.) sekä perustaja ja tuotekehittäjä Erkki Hakkala pitävät pohjallisbisneksessä huimaa vauhtia yllä.

Innovatiivisen ja yksilöllisesti muotoiltavan tukipohjallisen testiryhmä on myös hulppea: Susijengi koripallossa, Jokerien a-juniorit jääkiekossa, Vuosaaren Viikingit jalkapallossa ja Kokkolan Tiikerit lentopallossa.

ASKELIN

25

1.

ständille yrityssuunnitelmistani. He innostuivat ja näkivät ideassani potentiaalia. Sain heiltä 10 000 euroa rahoitusta pohjallisen kehittämiseen ja ensimmäisten IPR-oikeuksien hakemiseen.

Tässä kohtaa Hakkala ei halunnut toimia aivan perinteisellä tavalla.

– Käytin osan saamastani rahoituksesta IPR:n hakemiseen, sillä ajattelin heti, että tuotteen suojaaminen on todella tärkeätä. En kuitenkaan käyttänyt loppurahoja pohjallisten kehittämiseen, kuten oli sovittu, vaan katsoin, että on tärkeämpää luoda tuotteelle aivan ensiluokkainen markkinointimateriaali.

Niinpä Keksintösäätiön myöntämät rahat pääsivät hyötykäyttöön mainostoimisto BB:n hyppysissä.

– Ajattelin, että minun on esiteltävä pohjalliset niin monelle taholle, että tarvitsen todella hyvän esityksen. Tuotetta ei siis vielä varsinaisesti ollut, vaan ha-

26

lusin tehdä markkinoinnin ensiksi, Hakkala selvittää.

ERKKI HAKKALAN käänteinen lähestymistapa kertoo jotakin miehen lujasta uskosta ideaansa kohtaan.

– Minulla oli koko ajan hyvin vahva usko tuotetta kohtaan. Tiesin, että pystyn tekemään siitä menestyksen, hän muistelee.

Saman aikaan, kun mainostoimisto purkitti Footbalancen presentaatiota, aloitti Hakkala myös liiketoimintasuunnitelman luomisen Finpron kanssa.

– Kartoitimme kansainväliset markkinat ja mahdollisuudet. Finpro teki todella hyvää työtä, ja käytin tuolloin luotua liiketoimintasuunnitelmaa todella pitkään, Erkki Hakkala kiittelee.

Muutenkin Hakkalalla on vain hyvää sanottavaa valtiollisista instansseista, kuten Finnvera ja Tekes.

– Kaikki suomalaiset pk-yrityksiä aut-

tavat kumppanit ovat olleet Footbalancelle elintärkeitä. Voin antaa ainoastaan positiivista palautetta näistä kaikista.

Vuonna 2004 oli aika jättää sisään ensimmäiset patenttihakemukset.

–Tekes astui mukaan kuvioihin vuonna 2004, kun sain heiltä valmisteluhankerahoitusta, Hakkala selvittää.

Sitten oli taas aika toimia Erkki Hakkalalle tyypillisellä tavalla.

– Otin yhteyttä kauppakorkeakoulun rahoituksen professoriin Toivo Koskeen, ja teimme hänen kanssaan ensimmäiset rahoitussuunnitelmat. En tuntenut häntä ennestään enkä tiedä, onko se tavanomaista, että ihmiset pyytävät tuolla tavoin apua muilta, mutta olin vain itse päättänyt toimia niin.

– Mielestäni ihmiset suhtautuvat hirveän ystävällisesti, kun heihin vain ottaa rohkeasti yhteyttä. Minulla ei ollut ainakaan siinä vaiheessa vielä mitään niin sanottua häpeäkynnystä, vaan otin roh-

1. Footbalancen jalka-analyysilaite valmistetaan Suomessa. Erkki Hakkala on käyttänyt sen kehittelemisessä alan parhaita osaajia.

2. Klaus Rauhansalon ja Erkki Hakkalan jalat voivat hyvin. Koko Footbalancen 32-henkinen työntekijäporukka tallustelee mielellään yksilöllisesti muotoilluilla pohjallisilla.

3. Jalkaongelmat ovat yleisiä ja ne ovat yleensä perinnöllisiä. Suomalaisilla on matala holvikaari ja usein pronaatiota eli jalka taittuu sisäänpäin. Jos ongelmia ei korjata, alkavat ne myöhemmällä aikavälillä aiheuttaa kipuja ja särkyjä. Pohjallinen on ainoa tapa korjata virheasento.

4. Erkki Hakkala aloitti pohjallisten prässäämisen parvekkeellaan housuprässillä. Nyt konsepti on jo hioutuneempi ja pohjalliset valmistuvat alle kymmenessä minuutissa.

3.

2.

keasti yhteyttä erityyppisiin henkilöihin, Hakkala jatkaa.

PALJON OLI jo tässä vaiheessa tehty, mutta tuotetta ei vieläkään varsinaisesti ollut. Nyt Hakkala päätti keskittyä siihen. Taas tarvittiin eri alojen ammattilaisten apua.

– Keräsin useamman alan yrityksistä tiimin. Oli yrityksiä muovialalta, designista sekä materiaalien toimittajia ynnä muita. Kaikki tekivät osansa tuotteen kehittelystä, ja saimme ensimmäisen prototyypin tehtyä.

Sitten Hakkala aloitti testaukset.

– Useat yrittäjät ovat aloittaneet uransa autotallista, mutta minä aloitin parvekkeelta. Minulla oli parvekkeella vaateprässi, jolla prässäsin pohjallisia kasaan, Hakkala muistelee.

Myös perhe pääsi apuhommiin.

– Lapset muistavat yhä, kuinka he repivät muovikalvoja valmiiksi leikatuista

4.

pohjallisista pois. Se oli heidän mielestään hauskaa aikaa, Hakkala nauraa.

Kun pohjalliset oli saatu Hakkalan mieleisiksi, alkoi Footbalancen konsepti olla kasassa. Yksi asia oli kuitenkin varmaa: Erkki Hakkala halusi pohjallisyritykseensä ulkopuolisen toimitusjohtajan.

Eikä Hakkalalle kelvannut ihan mikä tahansa johtaja. Hän halusi Antti Pihlakosken.

VUONNA 2005 Suomessa järjestettiin yleisurheilun MM-kisat. Kisat kohtasivat jatkuvalla syötöllä vastoinkäymisiä: Helsingissä satoi ja ukkosti, kovat tuulet vaikeuttivat järjestelyitä, kisapaikan sähköt reistailivat eivätkä edes kuulutukset toimineet.

Hakkala katseli kisoja televisiosta ja ihmetteli, miten MM-kisojen toimitusjohtaja Antti Pihlakoski jaksoi kaikkien näiden vaikeuksien keskellä kuitenkin

pysyä päivästä toiseen positiivisella mielellä.

– Tiesin, että Pihlakoski oli jättämässä Suomen Urheiluliiton toimitusjohtajan paikan ja siirtymässä puheenjohtajaksi.

Niinpä sitten päätin soittaa miehelle ja kysyä, kiinnostaisiko toimitusjohtajan paikka Footbalancessa.

Pihlakoski kiinnostui ehdotuksesta.

– Hän seurasi ensiksi yrityksen toimintaa puolisen vuotta sivusta. Sitten hän teki investoinnin ja lähti yritykseen yhtiökumppaniksi.

Antti Pihlajakosken saaminen mukaan yritykseen oli Footbalancelle iso etu.

– Oli hienoa, että sain hänet vakuutetuksi tästä liiketoiminnasta. Olisihan hänelle ollut muitakin ottajia. Pihlakoski on yleisurheilupiireissä erittäin tunnettu vaikuttaja, ja hänellä on hyvin laajat kontaktit urheilualan vaikuttajiin myös ulkomailla.

27

Eri vaivat eri maissa Erimaalaisten ihmisten jalkaongelmat eroavat toisistaan. Esimerkiksi Amerikassa kärsitään isoista jaloista ja Suomessa matalakaarisista ja sisäänpäin kääntyvistä jaloista.

– Sitten kuitenkin esimerkiksi japanilaisilla on pienet jalat, jotka ovat hyvin leveät varvasosasta. Japanilainen jalka on myös supinoiva eli korkeakaarinen, toisin kuin suomalainen jalka, joka on lättänämpi, fysioterapeutti ja Footbalance System Oy:n perustaja Erkki Hakkala kertoo.

Vaikka japanilaisten jalat ovat kärjestä leveät, ei jalkinevalmistajien puolella tähän olla kuitenkaan vielä havahduttu.

– Siksi japanilaiset joutuvat usein käyttämään hiukan liian isoja kenkiä, mikä puolestaan aiheuttaa uusia ongelmia. Se aiheuttaa myös pohjallista ajatellen tiettyjä vaatimuksia, jotka meidän on pohjallisvalmistajana otettava huomioon, luettelee Footbalance System Oy:n toimitusjohtaja Klaus Rauhansalo.

Kaikki markkinat ovat siis hiukan erilaisia, eikä yksi tuote kopioidu suoraan kaikkiin maailman maihin.

– Se on otettava huomioon tuotekehityksessä, Hakkala ja Rauhansalo painottavat.

ERKKI HAKKALA tarvitsi Antti Pihlakosken kontaktiverkostoa ja osaamista Footbalancen seuraavassa siirrossa.

– Olin katsonut, että suurin urheilu alan ketju on Intersport. Sillä on yli 4000 liikettä kansainvälisesti. Tarvitsin jonkun, joka tunsi sen maailman ja jolla oli tarvittavat kontaktit.

Elettiin vuotta 2006 ja Footbalancella oli käytössään pikkuruinen showroom, jossa esitellä tuotteita potentiaalisille ostajille.

– Pihlakoski sai suostuteltua Intersportin Suomen-toimitusjohtajan tulemaan tapaamaan meitä. Muistan yhä, kun hän tuli paikalle todella epäilevänä ja kuinka hänen asenteensa muuttui esittelyn edetessä. Sovimme, että lähdemme pilotoimaan pohjallista ja siihen liittyvää asiakaspalvelukonseptia Intersportin myymälöissä.

Pilotoinnin tulokset ratkaisisivat, saisiko Hakkalan muotoiltava pikapohjallinen pysyvän paikan liikkeen tuotevalikoimasta.

– Tuotteet menivät myyntiin kolmeen liikkeeseen ja tavoite oli, että seitsemässä kuukaudessa pohjallisten piti myydä tietty määrä.

Taas Hakkalalla oli näytön paikka.

– Astelin uudelleen mainostoimistoon.

Tällä kertaa olimme saaneet rahoitusta Tekesiltä tuotekehitykseen. Päätin kuitenkin, että sillä rahalla tehdään nyt iso tv-mainos. Mainoksesta tuli todella hieno, Erkki Hakkala kehuu.

Ja jälleen kerran riskinotto kannatti.

– Saavutimme Intersportin asettamat myyntitavoitteet seitsemässä viikossa seitsemän kuukauden sijaan.

– Se oli vaan aivan pakko varmistaa,

Yrityksen perustaja Erkki Hakkala on luottanut tuotteeseensa aina. Jo alusta asti oli selvää, että pohjallisella on myös kansainvälistä potentiaalia. Kesällä aloittaneen toimitusjohtaja Klaus Rauhansalon tehtävä on nostaa firma seuraavalle kansainväliselle tasolle.

28

että myyntitavoite täyttyisi. Muuten emme ikinä olisi saaneet jatkoa Intersportilta, hän jatkaa.

VUONNA 2007 Footbalancen pohjallisia sai jo jokaisesta Intersportin Suomenliikkeestä.

– Pohjalliset valmistettiin Espanjassa.

Suomesta ei valitettavasti löytynyt sen tyyppistä osaamista, joka olisi pystynyt valmistamaan pohjia tarpeeksi suuria määriä. Jalka-analyysilaitteet sen sijaan valmistetaan kokonaan Suomessa.

Iso etappi yritykselle oli myös yhdysvaltalaisen Road Runners Sports -ketjun vakuuttaminen Footbalance-pohjallisen toimivuudesta.

– He olivat itse asiassa jo valinneet liikkeisiinsä toisen vähän vastaavan tuotteen, mutta saimme heidät vakuuttumaan, että Footbalancen konsepti on parempi. Niinpä aloitimme yhteistyön vuonna 2009, ja pohjallisia alettiin myymään myös Yhdysvalloissa.

Samaan aikaan Footbalance pääsi myös kansainvälisiin Intersportin valikoimiin. Pohjallisen maailmanvalloitus oli alkanut isolla volyymilla.

Kansainvälistyminen vaatii kuitenkin pääomia. Isoja sellaisia.

– Ymmärsin sen, että haaveeni vahvasti kansainvälisestä yrityksestä vaatii myös ulkopuolista rahoitusta. Aloitimmekin vuonna 2010 etsimään ulkopuolisia pääomasijoittajia.

Ottajia Footbalancelle löytyi – ja useita.

– Meillä oli loppusuoralla kolme sijoitusyhtiötä, jotka olivat kiinnostuneita tekemään sijoituksen Footbalanceen. Päädyimme lopulta tekemään yhteistyötä ruotsalaisen Scopen kanssa, Erkki Hakkala kertoo.

Scope valikoitui joukosta ykköseksi, koska yhtiössä työskenteli useita henkilöitä, jotka olivat onnistuneet nostamaan ahdingossa olleen urheilun megamerkin Puman taas kannattavaksi.

– Ja kaikki tietävät, mihin nousuun Puma on sittemmin noussut, Hakkala huomauttaa.

LOPPUVUODESTA 2010 Hakkala päätti myös vahvistaa yrityksensä hallitusta.

Nyt hän halusi hallituksensa puheenjohtajaksi Amer Oy:n entisen toimitusjohtajan Roger Talermon.

– Talermo oli juuri jäänyt pois Amerista, ja ajattelimme, ettei tämän parempaa kansainvälistä urheilubisnesosaaja löydy Suomesta. Sitten otimme häneen yhteyttä, Erkki Hakkala kertoo.

Roger Talermokin halusi seurata Footbalancen edesottamuksia noin puolen vuoden ajan, kunnes näytti hallituspaikalle vihreää valoa.

FOOTBALANCE SYSTEMS OY Liikevaihto oli 7.2 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Liikevaihto kasvoi vuodesta 2012 kuusi prosenttia.

Tulosta yritys teki 160 000 euroa.

Yrityksessä on 32 työntekijää.

W www.liikuniinvoit.fi/ node/542

29

Henkilövaihdoksia oli luvassa myös lisää, sillä Antti Pihlakoski jätti vetovastuun uudelle toimitusjohtajalle Tom Jungelille.

Kasvanut Footbalance alkoi kaivata myös osaavaa talousjohtajaa. Tähän tehtävään palkattiin Klaus Rauhansalo.

Toimitusjohtaja Tom Jungelin tehtävä oli nostaa Footbalance seuraavalle kansainväliselle tasolle.

– Hän palkkasi minut talousjohtajaksi, koska minulla oli kansainvälistä bisnestaustaa sekä startup-yritystaustaa aiemmalta uraltani. Meidän tehtävämme oli rakentaa yritys seuraavaan kansainväliseen iskuun ja sitä olimme jo tehneet aiemminkin, muistelee Footbalance Oy:n toimitusjohtajana tänä keväänä aloittanut Klaus Rauhansalo vuotta 2012.

Molemmat miehet onnistuivat tehtävässään.

– 2012 oli meille erittäin hyvä kasvuvuosi, sillä Footbalance kasvatti liiketoimintaansa 80 prosenttia vuodesta 2011, Rauhansalo laskeskelee.

Jungel ja Rauhansalo onnistuivat myös kääntämään operatiivista tappiota tehneen kasvuyrityksen ensimmäistä

kertaa plussan puolelle.

– Saimme startup-vaiheen stabiloitua kansainvälisesti toimivan kasvuyrityksen vaiheeksi.

VIIMEISEN PUOLEN VUODEN aikana Footbalance on käynnistänyt yhteistyön jakelijoiden kanssa seitsemässä uudessa maassa.

– Menemme jakeluverkostolaajentumisen kautta. Teemme partnerisopimuksen paikallisen jakelijan kanssa, joka myy tuotteemme kohdemaassa jälleenmyyjille. Tämä on kustannustehokkaampi tapa, kuin palkata maailmalle omia myyjiä, Rauhansalo selvittää.

Tuoteportfoliota on myös laajennettu reippaasti ja tullaan laajentamaan jatkossakin.

– Aloitimme yhdellä yksilöllisesti muotoiltavalla pohjallisella, mutta sen jälkeen olemme lanseeranneet esimerkiksi eri lajeihin soveltuvat pohjalliset. Tänä keväänä meiltä tuli Suomen ja Israelin markkinoille myös yksilöllisesti muotoiltava varvassandaali. Emme ole nähneet sporttimaailmassa vastaavaa tuotetta ke-

nelläkään muulla, kertoo Erkki Hakkala, joka on nykyään omistautunut taas yrityksen tuotekehitykselle ja innovoinnille.

Hakkalalle onkin tärkeää, että Footbalancen tuotekehitys on ajan hermolla.

– Tällä hetkellä 3D-teknologia menee kovaa vauhtia eteenpäin ja sitä silmällä pitäen meillä on käynnissä Footbalance 2.0 -pilottihanke. Kun asiakkaalle on kerran muotoiltu yksilöllinen pohjallinen, voidaan se 3D-tekniikalla skannata asiakkaan profiiliin, minkä jälkeen hän voi ostaa yksilöllisesti muotoiltuja pohjallisia suoraan verkkokaupasta, Rauhansalo kertoo.

– 3D-skannaus on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden aikana, Erkki Hakkala jatkaa.

Rauhansalon ja Hakkalan katseet on käännetty luottavaisin mielin tulevaan.

– Nyt elämme taas uutta vaihetta firmalle. Olemme saaneet yrityksen siihen taloudelliseen kuntoon, että kansainvälinen kasvu on mahdollista tehdä kannattavasti. Nyt on minun vuoroni ottaa viestikapula ja lähteä viemään Footbalancea taas eteenpäin, toimitusjohtaja Klaus Rauhansalo lupaa.z

G4S Kotiturva on helppokäyttöinen, edullinen ja kattava hälytysjärjestelmä, joka suojelee kotiasi murroilta, tulipaloilta ja vesivahingoilta. Nyt saat G4S Kotiturvan ilman aloitusmaksua.

Tutustu ja tilaa:

Tarjous Yrittäjä-lehden lukijoille!

Tarjoamme lisätunnistimet Yrittäjä-lehden lukijoille -50 %. Mainitse kampanjatunnus Yrittäjä myyntipuhelun aikana. Jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa www OSXMXYVZE ½.

Tarjous voimassa 30.9.2014 asti.

OSXMXYVZE ½ OSX

h a r p pau s TEKSTI Teppo Kuittinen

W Hullu K-kauppias

Y

lläksen K-kauppias Sampo Kaulanen on noussut lyhyessä ajassa huikeaksi netti-ilmiöksi. Diili-tv-ohjelmasta monelle tuttu ”Diili-Sampo” kerää jatkuvasti kymmeniä tuhansia tykkäyksiä Facebookpäivityksilleen.

– Yritysten Facebook-sivut ovat yleensä kauhean tylsiä, Kaulanen toteaa.

Kaulanen lähti eri suuntaan. Hän on kirjoittanut esimerkiksi päivityksen siitä, kun asiakas on pieraissut K-kauppiaan lähellä ja häipynyt, jolloin kauppias on jäänyt hajujen kanssa ja toinen asiakas on tullut paikalle.

– Kaikki parhaat jutut pidetään yleensä jemmassa, Kaulanen toteaa.

Tä m ä n opin

www.facebook.com/ Jouninkauppa

Kaikista huimimpana juttuna Kaulanen pitää Hullun polkaisu -hyväntekeväisyystapahtumaa. Hän laittoi hassun Facebook-kuvan itsestään kokovartalotrikoissa ja lupasi polkea Jäämerelle kyseisessä asussa, jos saa 50 000 tykkäystä.

– Se oli aivan sellainen päähänpisto. Ideasta toteutukseen meni 15 minuuttia ja sain sen 50 000 tykkäystä alle viikossa.

– Sitten ajattelin, että mie en lähde itsekseni polkemaan, vaan teen siitä tapahtuman. Saa osallistua kuka vain. Pitkin Suomea alkoi tulla ilmoittautumisia.

Lopulta Norjaan lähti 60 pyöräilijää ja saman verran huoltojoukkoja.z

Sosiaalisen median maailma on kauhean raaka. Se ei anna anteeksi mitään virheitä, Sampo Kaulanen toteaa. Kun K-kauppias laittoi veneilykuvan Tampereelta, Facebook-tykkääjät paheksuivat, kun hänellä ei ollut pelastusliivejä päällään. Hyväkin juttu voi kääntyä hetkessä negatiiviseksi.

Kaulasen mukaan somessa tuleekin olla aina hyvin rehellinen.

31

K Ä Ä N N E K O H TA Teksti Lotta Tammelin & Kuvat Lehtikuva / Jorma Pouta ja Martti Kainulainen sekä Satu Tiivolan arkisto

34

Syyskuun alussa 90 vuotta täyttäneelle yrittäjä Satu Tiivolalle on pukeutuminen ollut aina hänen tavaramerkkinsä.

- Pukeutuminen ja värit ovat olleet minulle hyvin tärkeitä. Katson tarkasti, miten pukeudun. Kaikki nämä vuodet yrittäjänä ja sisäänostajanakin toimineena voin sanoa, että minulle on kehittynyt vaatteiden ja värien suhteen erittäin tarkka silmä, Satu Tiivola arvioi.

RAUTAROUVA 35

Satu Tiivola on yrittäjä, joka loi yhdeksän Lolloa kolmessa vuodessa ja hankki hotelli- ja ravintola-alalle sen ansaitsemaa arvostusta. Nyt hän on 90-vuotias, mutta eläkkeelle jäänti ei ole käynyt edes mielessä.

Pi

inkkiin bleiseriin pukeutunut sirorakenteinen nainen astelee varmoin askelin Porvoossa Haikon kartanon hillityssä ja arvokkaassa miljöössä. Ohi kulkiessaan hän kumartuu lähes huomaamattaan kohentamaan sivupöydällä olevaa leikkokukka-asetelmaa.

Tämä kaikki kuvaa hyvin hänen persoonaansa – kauppaneuvos ja yrittäjä Satu Tiivola (ent. Vuoristo) on aina ollut itsevarma ja tarkka, mutta silti värikäs ja rohkea persoona.

Tänään Tiivola on virkeä ja iloinen. Hän on omistamassaan Haikon kartanossa antamassa lehdistölle syntymäpäivähaastatteluja. Syyskuun ensimmäisenä päivänä Tiivola on saavuttanut kunnioitettavan 90 vuoden iän. Iän, jota hänestä ei uskoisi ikinä.

Tiivolalla on aihetta juhlaan myös siksi, että plakkariin on kilahtanut kaikkiaan 64 vuotta yrittäjänä.

– Kaiketi yrittäjäurani hienoin hetki oli ensimmäisen putiikkini avajaiset maaliskuussa 1950, Tiivola muistelee.

Yrittäjyys on Satu Tiivolassa kenties sisäsyntyistä, sillä kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1977 ansainnut Tiivola leikki jo lapsena mieluiten kauppaleikkejä. Myytäväksi kelpasivat tuolloin hienot kävyt ja kauniit pyöreäksi hioutuneet kivet.

– Tiesin aina, että haluan yrittäjäksi, hän nauraa.

Ja kauppiaaksi hän myös pääsi, pienen onnenkantamoisen avittamana.

VUONNA 1950 Satu Tiivolan aviomies Leo Vuoristo päätti täyttää Vakioveikkaus-kupongin. Vuoristo raksi lapun täyteen rakseja eli jalkapallon tasapelejä. Tähdet olivat Vuoriston perheelle suotuisassa asennossa, sillä jokainen ruksi napsahti oikein ja Leo Vuoristo sai itselleen siihen mennessä Suomen suurimman veikkausvoiton. Voittorahoille keksittiin helposti käyttöä.

– Mieheni oli aina sitä mieltä, etten saisi myydä kykyjäni muiden hyväksi, vaan minulla pitäisi olla oma putiikki, Tiivola kertoo.

36

Niin tehtiin ja Helsinkiläinen Muotihuone Oy avasi ovensa.

Alku ei kuitenkaan ollut aivan yksinkertainen.

– Elettiin sotien jälkeistä aikaa ja tavaraa oli vaikea saada.

Halusin tekstiilitavaraa, mutta tukkukaupat olivat vain täynnä paperia: paperikenkiä, -laukkuja ja muuta sellaista.

Nuori naisyrittäjä oli kuitenkin saanut kokeneimmilta kauppiailta vihiä, että parempaakin tavaraa olisi niin sanotusti tiskin alta tarjolla.

– Minä tiesin, että eräässä tukkukaupassa olisi villaa, puuvillaa, flanellia ja muita ihanuuksia myytävänä. Olin kuitenkin aika nuoren näköinen, eivätkä kauppiaat suostuneet tarjoamaan minulle muuta kuin paperitavaroita.

Silloin Tiivola joutui soittamaan miehensä apuun.

– Ja niinhän ne ovet takahuoneeseen aukenivat. Se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun jouduin yritystoiminnassani turvautumaan mieheni apuun, Satu Tiivola nauraa.

KUNNIANHIMOINEN Satu Tiivola ei kuitenkaan tyytynyt yhteen muotiliikkeeseen.

– Aika pian minulla oli jo kuusi liikettä. Kolmisen vuotta siihen taisi mennä.

Tiivolan laajennusstrategiaan kuului, että hän hankki useita vierekkäisiä liiketiloja ja perusti niihin toisiaan tukevia liikkeitä, kuten kangas, tekstiili-, kemikaali- ja kenkäkaupan. Näin asiakkaalla oli mahdollisuus saada monta tarvitsemaansa tuotetta yhdellä iskulla.

– Tämä oli minun alkuni. Olen kuitenkin aina rakastanut ylellisyyttä ja naisten kauniita alusvaatteita. Siksi olin päättänyt vaihtaa alaa heti, kun ajat hiukan paranisivat ja saisin itse tuotua sodanjälkeiseen Suomeen kunnollista tavaraa.

Naisten alusvaateliikkeelle olikin jo huoneisto varattuna Helsingin Kaivotalosta. Liikkeen nimi kuitenkin uupui yhä.

– Minulla ja miehelläni oli matka varattuna Roomaan. Roomassa jokaisessa pylväässä ja tolpassa oli näyttelijä Gina Lol-

SATU TIIVOLA Historia: Satu Tiivola aloitti taiteita harrastavan Ilmari WallHakalan tekstiililiikkeen juoksutyttönä ja eteni myymälänhoitajaksi.

Tulevaisuus: Kauppaneuvos on päättänyt rakentaa Haikon mailla sijaitsevasta metsästä metsäpuistikon.

Suunnitteilla on ainakin kuusikko ja koivikko.

Neuvo: Yrittäjät tekevät pitkiä ja raskaita työpäiviä, joihin tarvitaan vastapainoa. Siksi on erittäin tärkeätä, että yrittäjällä on jokin harrastus. Tiivolalla se on ollut hyväntekeväisyys.

37

lobrigidan mainos. Hänellähän oli hyvin korkea povi, ja se oli vallan anteliaasti tuotu esiin. Muistan ajatelleeni, että vai Lollo, sehän olisi loistava nimi alusvaateliikkeelle.

Vähän aikaa Tiivola punnitsi, miten Suomessa mahdettaisiin suhtautua Lollo-nimeen.

– Kehtaisikohan liikkeen nimetä Lolloksi, me mietimme, mutta niin me sitten vain kehtasimme, Kauppaneuvos hymyilee.

Uskallus oli tässä kohtaa valttia.

– Arijoutsi ja muut pakinoitsijat kirjoittivat paljon tästä nimestä, ja saimme niistä vaikka kuinka hyvää markkinointia. Lollo oli suomen kielessä uusi sana, helppo lausua ja saatoimme toivottaa ”lollottajat” tervetulleeksi liikkeeseemme, Tiivola vitsailee.

38

Tiivola myy Lollot terveydellisistä syistä ja siirtyy miehensä rinnalle ravintola-alalle. He omistavat tuolloin jo Porvoon Seurahuoneen, Espilän ja Teatteri-grillin.

1964

Ensimmäinen alusvaateliike Lollo perustetaan Kaivotaloon. Liikkeen slogan on ”Lollosta loisto linjat”. Kaikkiaan Lollo-liikkeitä avataan vuosien varrella yhdeksän kappaletta. Vuoristojen teettämän tutkimuksen mukaan joka neljännellä suomalaisnaisella oli Lollosta hankitut alusvaatteet.

1955

1950

Satu Tiivolan ensimmäinen oma muotiputiikki Helsinkiläinen Muotihuone Oy avaa ovensa nykyisellä Urho Kekkosen kadulla. Putiikin tyytyväisiin asiakkaisiin kuuluu esimerkiksi Sylvi Kekkonen.

MYÖSKÄÄN LOLLO ei jäänyt yhden hitin ihmeeksi, vaan Tiivola oli asettanut riman korkealle.

– Minulla oli tavoitteena kymmenessä vuodessa kymmenen Lollo-liikettä.

Upeasti sisustetut ja ylelliset myymälät täynnä mitä hienoimpia Ranskasta tuotuja alushepeneitä vetivät kuitenkin paremmin kuin yrittäjäkauppias oli uskaltanut toivoakaan.

– Viidessä vuodessa Lolloja olikin jo yhdeksän.

Minulla oli siis hurja vauhti. Kymmenes myymäläni ei kuitenkaan ollut Lollo, vaan Aleksanterinkadulla sijaitseva tekstiilimyymälä. Myimme siellä hienoja ranskalaisia leninkejä huippusuunnittelijoilta, kuten esimerkiksi Christian Diorilta, Tiivola kertaa.

Sitten asiat eivät enää edenneetkään kuten inno-

Aviopari ostaa Helsingin Kaivohuoneen, joka on surkeassa kunnossa ja remontoi sen suosituksi ravintolaksi. Haikon kartano viettää avajaisiaan elokuussa 1966.

SAMETTIPINTAISELLA antiikkisohvalla istuva yrittäjä on rupatellut iloisesti, mutta kun puhe kääntyy hänen aviomiehensä Leo Vuoriston kuolemaan, Tiivola vakavoituu silminnähden.

– En yleensä kadu tekemiäni päätöksiä, mutta sitä kadun, että Leon kuolemasta seuranneen surun aikana tein liian suuria päätöksiä. Haluan puhua tästä asiasta ihan opetustarkoituksessa muille yrittäjille, Tiivola painottaa.

Leo Vuoristo kuoli jonkin aikaa sairasteltuaan kesällä 1973. Puolison, yrittäjäkumppanin ja opettajankin pois meno oli Tiivolalle musertava tilanne. Hän kutsuukin tuota aikaa ”surun vallan ajaksi”.

– Myin pois Helsingin Seurahuoneen, jonka olin itse vähän aiemmin pelastanut, kun sen paikalle oli kaavailtu tavarataloa. Olimme tehneet siihen ison remontin, ja sitten Leo kuolee. Minä hölmönä myin

Helsingin Seurahuone siirtyy perheen Helsingin Hel omistukseen i k ja j se kunnostetaan. k VuoristoV i yhtiöt on Pohjoismaiden suurin hotelli- ja ravintola-alan perheyritys. 1976 myös ravintola Adlon liitetään yhtiöön.

1970-luku

1965–1966

ALAN VAIHTO ei ollutkaan Tiivolalle aivan helppo siirto.

– Olin ollut tekstiilikauppiaana kunnioitettu ja arvostettu. Liikkeemme olivat kehuttuja ja voitimme niillä erilaisia palkintojakin. Muotialalla oli tietynlainen vahva kulttuuri olemassa. Henkilökunta rakasti työtään, ja tunne oli jotenkin mukana kaikessa tekemisessä. Ravintola- ja hotellialasta en voinut sanoa samaa. Se oli jotenkin ihan toinen maailma minulle.

Satu Tiivola alkoikin pohtia, miten saisi myös uudelle alalleen luotua vankempaa koulutusta ja voimakkaampaa arvostusta. Ensiksi hän liittyi Suomen Hotelli- ja ravintolaliiton naistoimikuntaan,

joka keräsi rahaa hotelli- ja ravintolakoulu Perhon sisustamiseen. Sitten Tiivola ryhtyi toimiin myös omissa yrityksissään.

– Keksin, että taiteen kautta saan luotua alalle omaa vahvempaa kulttuuria.

Niinpä Tiivola alkoi kerätä esimerkiksi Haikon kartanoon taidetta, antiikkia ja yleistä kauneutta.

– Se herätti hirveästi huomiota. Jopa siinä määrin, että vanhemmat alkoivat soitella minulle, että voisivatko heidän lapsensa tulla meille töihin oppimaan matkailu- ja markkinointialaa. Se antoi sysäyksen sille, että alan arvostus nousi ja ihmiset olivat ylpeitä työstään. Se oli upeaa, Tiivola muistelee.

Monilta osin Satu Tiivola kiittelee hotelli- ja ravintola-alan osaamisestaan aviomiestään.

– Hän oli minun paras opettajani, Tiivola painottaa.

– Olen myös itse nopea oppimaan ja tekemään päätöksiä. Olen kyllä onnellinen tänään siitä päätöksestä, että myin Lollo-liikkeet.

Leo Vuoristo kuolee vuonna 1973. Satu Tiivola avioituu uudelleen vuonna 1975 Suomen Yhdyspankin pääjohtajan Mika Tiivolan kanssa.

1980-luvun jälkeen

kas kauppias olisi halunnut.

– Olen aina kärsinyt vatsavaivoista, ja aloin sairastella. Vauhti oli ollut liian kova.

Satu Tiivolan vatsavaivoja hoidettiin aina Kööpenhaminassa asti, mutta lääkärit olivat sitä mieltä, että stressitasoa olisi syytä laskea pysyvästi hiukan alemmas.

– Lääkäri sanoi miehelleni, että olisikohan paikallaan palkata yhtiöönne ulkopuolinen toimitusjohtaja, että rouvanne pääsisi hiukan vähemmällä, Tiivola siteeraa.

Aluksi ajatus oli tarkalle ja tiukasti lankoja käsissään pitäneelle Satu Tiivolalle täysin vieras.

– En kyllä huoli ketään ulkopuolista, sanoin miehelleni. Mutta sitten aikaa kului, ja Leo pyysi minua myymään Lollot pois ja siirtymään kokonaan hotelli-ravintola-alalle.

Tiivolan aviomies Leo Vuoristo oli tuolloin jo tunnettu ravintolayrittäjä, jonka omistuksessa olivat esimerkiksi Suomen ensimmäinen hampurilaisravintola Broadwaybar sekä Porvoon Seurahuone.

– Niin minä suostuin Leon ehdotukseen, ja myimme kaikki liikkeet pois paitsi Aleksanterinkadun leninkikaupan. Sitten siirryin mieheni rinnalle ravintola-alalle.

Satu Tiivola toimii Vuoristoyhtiöiden toimitusjohtajana vuoteen 1983. Sen jälkeen hän on hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2004 asti.

39

Kulttuurin nälässä Syyskuun 1. päivä syntymäpäiviään viettänyt Kauppaneuvos Satu Tiivola rakastaa taidetta.

– Taide merkitsee minulle aivan hirvittävän paljon.

Kun tulen kiireisen päivän jälkeen kotiin, istahdan olohuoneeseeni ja katson taulujani. Silloin rauhoitun, hiljennyn ja saan tauluista voimaa, hotelliyrittäjä kertoo.

Tiivola on vuosien saatossa kerännyt Haikon kartanoon paljon huipputaidetta.

– Olen huutanut tänne esimerkiksi Suomen silloin kalleimman huutokauppateoksen Albert Edelfeltin Porvoo Linnamäeltä nähtynä -taulun.

Haikon kartanon avajaisten alla Tiivola kutsuikin joukon ystäviään auttamaan kaikkiaan 120 taideteoksen ripustamisessa hotellihuoneisiin. Ystävättäret ojensivat tauluja ja hän naulasi.

– Tämä on sitä minun kulttuurin nälkääni, hän nauraa.

Tiivola on kuulunut Albert Edelfeltin säätiön hallitukseen, ja hän toimi sen puheenjohtajana vuosina 1975–2004. Vuonna 2004 hänet nostettiin säätiön kunniapuheenjohtajaksi. Säätiö on perustanut Tiivolalle nyt myös syntymäpäivärahaston.

– Sieltä annetaan rahaa Edelfeltin taiteen tutkijoille, nuorille taiteilijoille ja erilaisiin taidekohteisiin.

Tiivola toivookin, että mikäli joku häntä haluaisi syntymäpäivän johdosta muistaa, voi mahdolliset kukkarahat lahjoittaa Edelfeltin säätiön Satu Tiivola -rahastoon: FI44 5358 0620 3081 45.

sen heti pois. Ja vielä halvalla. Tein päätöksiä liian hätäisesti ja suruissani.

Seurahuoneen myymisen taustalla oli Satu Tiivolan ajatus siitä, että hän halusi perustaa kylpylän.

– Tiesin ja ymmärsin, että kylpylä ehkäisee sairauksia. Ajattelin, että mieheni eläisi yhä, jos olisimme jo omistaneet sellaisen hänen sairastuessaan, ja häntä olisi voitu hoitaa siellä.

Kylpylän hankintaa varten tuore leski myi myös Porvoon Seurahuoneen, jonka aviopari oli vain vuosia aiemmin nostanut uuteen kukoistukseen.

– Kun suruvaihe oli ohitse, tajusin olleeni hölmö: pankistahan saa lainaa, jos sellaista tarvitsee. Mielessäni oli kuitenkin ollut isäni opetus, että omaa rahaa pitää sijoituksissa olla aina vähintään puolet. Loput saa olla lainaa, Tiivola kertoo.

– Tämä kuitenkin opetuksena kaikille muille: suruvaiheen aikana ei saa tehdä isoja päätöksiä ja pitää keskustella muidenkin ihmisten kanssa päätöksistään, Tiivola opastaa.

SATU TIIVOLA myöntää tehneensä yrittäjän urallaan muitakin virheitä, mutta niistäkin hän on aina selvinnyt sinnikkyytensä ja idearikkautensa turvin.

Eräs Tiivolan uran hauskimmista erheistä sattui, kun hän päätti ostaa Arolan kutomosta heidän kaikki liilat villalankansa ja kudottaa niistä 1000 neuletakin ja –puseron settiä. Liila oli kuitenkin sen aikaisessa konservatiivisessa Suomessa vielä uusi ja vieras väri. Kauniit neulesetit jäivätkin roikkumaan Lollojen vaaterekkeihin.

– Kukaan ei ostanut niitä. Suomalaiset ajattelivat,

40

ettei liila sovi meidän ihomme sävyyn, yrittäjä sanoo.

Tiivola ei kuitenkaan niellyt tappiotaan mukisematta.

– Puin ylleni kauniin valkoisen vekkihameen ja tuon liilan neulesetin. Sitten marssin Stockmannille juuri avattuun Elisabeth Ardenin kauneussalonkiin ja pyysin heitä ehostamaan minut puseroon sopivalla meikillä. Hiukset laitettiin myös kuntoon.

Sitten Tiivola suuntasi Aleksanterinkadulle.

– Kahtena päivänä kävelin Aleksanterinkatua hiljalleen edestakaisin ja katselin mukamas näyteikkunoita.

Se riitti. Pian kaikkialla kohistiin uudesta muotiväristä, ja viikossa kaikki liilat neulesetit oli myyty loppuun.

– Eli pitää panna itsensä myös likoon. Onnistuminen oli hieno tunne, Satu Tiivola muistelee.

TIIVOLA ON laittanut myös itseänsä likoon muulloinkin uransa aikana.

– Olen ollut oman aikani edelläkävijä monessa asiassa. Koskaan en ole kuitenkaan pelännyt tehdä rohkeita päätöksiä.

Melko uskalias idea oli esimerkiksi se, kun he Leo Vuoriston kanssa päättivät tuoda stripteasen Suomeen.

– Kävimme mieheni kanssa paljon Euroopassa kuuntelemassa orkestereita, joita sitten palkkasimme esiintymään myös omiin ravintoloihimme. Sitten vatsatanssijat ja striptease nousivat Euroopassa muoti-ilmiöksi. Aloimmekin Leon kanssa pohtia,

toimisiko sama myös meidän ravintoloissa.

Suomi on tunnettu byrokratiastaan, ja ennen ensi-iltaa paikalla oli terveystarkastaja, poliisi ja rouvainkerhon edustajat tutkimassa, olisiko show tarpeeksi sovelias ja siveellinen julkiseen esitykseen.

– Tarkkailu oli kovaa. Pääosin show kuitenkin hyväksyttiin ja esitykset sai käynnistää.

Vaikka rohkeiden ravintoloitsijoiden luoma uusi ilmiö oli muodissa vain tovin, olivat Vuoristot kuitenkin taas onnistuneet menestyksekkäästi rikkomaan rajoja ja luomaan Suomeen uusia puheenaiheita.

TÄNÄ PÄIVÄNÄ kylpylä- ja kokoushotellina toimiva Haikon kartano on Satu Tiivolan silmäterä.

– Perheelläni oli ollut haave saada Helsinki–Kotka-väliltä omaksi kartano, jolla olisi tausta ja historia.

Armas Lindgrenin suunnittelemassa Haikossa historiaa oli yllin kyllin, mutta niin oli myös remontoitavaa.

– Tämähän oli ostettaessa ihan keskeneräinen ja kamala.

Tiivola oli kuitenkin innokas ja hyvä etsimään maan parhaat asiantuntijat yrittäjäperheen avuksi Haikon kunnostustöihin.

– Meillä oli täällä sata rakennusmiestä töissä, ja mieheni valvoi kunnostustöitä. Kunnostustyöt vei-

VERONUMERO.FI-PALVELU ON SUUNNATTU RAKENNUSALAN YRITYKSILLE VEROTUSMENETTELY- JA TYÖTURVALLISUUSLAKIEN VELVOITTEIDEN HOITAMISEEN.

vät kaikkiaan vuoden verran.

Rakennuksen sisäpuolet ovat kuitenkin Satu Tiivolan omaa käsialaa. Kartanon päärakennuksen jokainen huone on omistajan itsensä sisustama, ja jokainen Haikon esine on rakkaudella sinne valittu.

– Olen piirtänyt kaikki sisustukset itse. Kaksi kuukautta istuin kotona ja piirsin piirtämistäni.

Kun se urakka oli valmis, lähdin Pariisiin, Brysseliin ja Lontooseen sekä Suomesta antiikkihuutokauppoihin ja huusin itse kaikki tavarat tänne.

Minä halusin luoda tänne romanttisen tunnelman. Sellaisen kuin täällä oli 1850-luvun lopulla, Tiivola selvittää.

Satu Tiivolalla on myös tapana yöpyä kartanohotellissaan muutama päivänä viikossa. Hän pitää tärkeänä, että vieraat näkevät omistajan kantavan yhä huolta yrityksestään.

Hän kokee, että on ollut suuri onni olla yrittäjä.

– Työ on ollut mielekästä ja elämäni on täyttänyt työnilo ja innostus sen tarjoamiin tilaisuuksiin.

Kantavana voimana yrittäjäurallani on ollut rakkaus elämää kohtaan.

Haikon päivittäisessä liiketoiminnassa 90-vuotias rautarouva ei kuitenkaan ole enää varsinaisesti mukana.

– Olen toki hallituksen jäsen, ja kyllähän minä täällä yhä töitä teen. En aio koskaan jäädä eläkkeelle, Tiivola virnistää.z

TYÖMAAREKISTERI ON RATKAISU TILAAJALLE JA YRITTÄJÄLLE. RAKENNUSTYÖN TIEDOT KIRJATAAN PALVELUUN JA SAMALLA TYÖMAALLE MUODOSTUU JULKINEN TYÖMAA-AVAIN.

41

innolla TEKSTI Tero Karjalainen KUVA Pekka Sipola

Hyvä mieli ja muutamia asiakkaita

T

yöskentelen kiinteistönvälittäjänä, ja IF Sibbo-Vargarna tarjosi seuralehdestä mainospaikkaa. Sain idean, että miksei kuviota seuran tukemiseksi voisi kehittää pidem-

mälle.

Istuimme Vargarnan seurasihteerin kanssa alas ja loimme niin sanotun "30 ja 3" -mallin. Siinä seuran kautta minulle tulleet asiakkaat saavat välityspalkkiosta 30 prosentin alennuksen, ja tästä palkkiosta maksan seuralle kolme prosenttia.

Asiakkaita tulee seuran kautta muutamia vuodessa, joten vuositasolla puhutaan satasista ehkä tuhannesta eurosta.

Itselläni ei ole urheilutaustaa, mutta mieheni on pelannut aikoinaan jalkapalloa Vargarnassa. Seura on Sipoossa vahvasti läsnä, ja erityisen läheiseksi toiminta on tullut lasten kautta.

Vanhempi tyttö on seitsemän- ja nuorempi viisivuotias.

Seitsemänvuotias kävi kesällä Vargarnan kolmeviikkoisen yleisurheiluleirin, joka oli tosi kiva. Nuorempi on innostunut jalkapallosta, ja olemme ajatelleet, että hän alkaisi pelata sitä.

Vargarnaa tukemalla saan hyvän mielen ja muutamia asiakkaita. Molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä, etenkin kun olen ymmärtänyt, ettei seura kylve rahassa.

Tuentarvitsijoita on kaikkialla paljon. Tyttöni käy pientä kyläkoulua, jolle joku oli jättänyt testamentilla rahaa koululaisten iltapäivätoimintaan. Siinäkin raha menee äärimmäisen tärkeään kohteeseen.

Uusi Lastensairaala on tärkeä hanke ja sitä tukee moni, mutta muitakin apua tarvitsevia säätiöitä ja seuroja on. Hyöty voi olla molemminpuolinen.

Minulla on kuva, että hyväntekeväisyys on lisääntynyt ja myös ikävät huijaustapaukset. Minusta olisi tärkeää, että jokainen lahjoittaja perehtyisi siihen, mitä tukee.

Viime syksynä olin mukana kiinteistönvälittäjien kampanjassa, jossa lahjoitettiin kaikista toimeksiannoista 50 euroa Heikki Hurstin asunnottomille järjestämälle soppajonolle.

Sinne meni muutama satanen, ja se tapahtui helposti.

Jokaisen kannattaa miettiä, mikä on lähellä omaa sydäntä, ja lähteä mukaan auttamaan.z

NINA LÅNG Historia: Olen koulutukseltani sosionomi (amk) ja olen työskennellyt lastentarhanopettajana, lasten vastaanottokodissa ja naisten turvakodissa. Lasten syntymästä tuli taitekohta elämään.

Aloin kiinteistönvälittäjäksi, kun muutimme Nurmijärveltä Sipooseen ja myimme oman asuntomme.

Nykyisyys: Pyhitän kaiken töiltä jäävän ajan perheelle. Nuorena pelasin squashia ja ratsastin. Yritän käydä tunnin kävelyllä kaksi kertaa viikossa aamulla ennen töihin lähtöä.

Tulevaisuus: Jos olisi aikaa harrastaa, harrastaisin vaikka mitä. Ajattelen aina, että no sitten joskus.

42

W sibbo-vargarna.fi

IF Sibbo-Vargarna: Sipoolaisseura perustettiin vuonna 1928 jalkapalloa varten. Nykyisin Vargarna on yleisseura, jonka riveissä voi muun muassa yleisurheilla, pyöräillä, suunnistaa ja hiihtää.

43

44

pa k ko m i e l l e TEKSTI Tero Karjalainen KUVAT Vesa Ranta

W

sm-liiga.fi

Tämä videomaalituomarikoppi: Raksilassa Oulussa. Samassa tilassa otteluiden aikana on myös otteluvalvoja.

Ehdottomasti: Tuomarin yleisin kysymys on, kävikö kiekko maalissa?

45

W oulunkarpat.fi

Ajankohtaista: Oulun Kärpät lähtee tällä viikolla alkavaan jääkiekon SMliigakauteen hallitsevana Suomen mestarina.

Kausi 2014–2015: Runkosarjassa pelataan yhteensä 420 ottelua.

Uutta: Liigaan nousi täksi kaudeksi Vaasan Sport, kun Helsingin Jokerit lähti liigasta itäeurooppalaiseen KHL-sarjaan.

46

Kun tuomari soittaa, Tommi Pekkala vastaa

Epäselvä maalitilanne tiivistää jääkiekko-ottelun tunnelman. Tuomari luistelee aitioon, ottaa kypärän päästä ja soittaa. Oulun Kärppien kotipeleissä puhelimeen vastaa usein Tommi Pekkala.

Katsojat odottavat, syntyikö maali vai ei.

– Äänieristeitä ei ole, joten yleisön ääni kuuluu koppiin tosi hyvin. Välillä tuntuu, että kuvan saaminen kestää ja kestää.

Kun kuvaa tulee, katson tilanteen ja teen ratkaisun näkemäni perusteella, kehitysvammaisten palvelukotiyrittäjä sanoo.

Oululainen Pekkala sanoo, ettei hänellä ole suosikkijoukkuetta SM-liigassa.

– Kotiinpäinveto veisi luottamuksen ja harrastus loppuisi varmaan kokonaan.

Pekkalalla alkaa nyt 15. kausi jääkiekon SM-liigassa. Sitä ennen Pekkala vihelsi muun muassa linjatuomarina nykyistä Mestistä vastaavassa 1. divisioonassa.

– Haluan pysyä huippukiekossa mukana siinä roolissa, mikä on itselleni löytynyt, Pekkala sanoo.

47

POHA 2020/2013/3385/15.11.2013, Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry

Talkoiden tÜpinätirehtÜÜri

Suomen Yrittäjien digilippaan lÜydät osoitteesta lipas.uls2017.fi/sy Haasta yrittäjätuttusi mukaan lahjoittamaan.

Lahjoita valitsemasi summa tilille: FI93 5541 2820 0199 67 Saaja: Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry, nimetĂśn lahjoitus viitenumerolla 2927.

Jos haluat nimesi julkaistavaksi sekä Uuden lastensairaalan että Suomen Yrittäjien sivuilla, lahjoita viitenumerolla 2985.

KUN YRITTÄJÄ KÄÄRII HIHAT, SILLOIN TAPAHTUU. Yrittäjä jos kuka tietää, että sairaala ei rakennu, vaan se rakennetaan.

Kutsumme 116 000 Suomen Yrittäjien jäsenyritystä näyttämään voimansa ja osallistumaan uuden lastensairaalan rakentamiseen.

Tule mukaan kympillä – lahjoitetaan yhdessä kympillä miljoona!

Laskuoppi menisi silloin näin: 10 e x 116 000 jäsenyritystä = 1 160 000 â‚Ź www.yrittajat.ďŹ /uusilastensairaala

h av i n a a TEKSTI Teppo Kuittinen KUVA Valmistaja

JOkaisen POlkupyörä Jopo-konseptin innoittajana uskotaan olleen vuonna 1962 esitelty englantilaisen Alex Moultonin F-runkoinen polkupyörä, jossa käytettiin pieniä pyöriä. Pienen pyöräkoon idea oli helpottaa pyörään nousemista ja saada säätövarat suuremmiksi, eli yksi runko sopisi kaiken kokoisille.

Joposta tulikin todellinen Suomi-pyörä, jota käyttivät niin lapset kuin aikuiset.

"Jopo käy pojalle 8-vuotiaana – Jopo on hänen mittojensa mukainen vielä aikamiehenäkin. Jopon ajokorkeuden säätö käy parilla kädenliikkeellä.

Jopo muuttuu hetkessä pojan pyörästä isän pyöräksi," lehti-ilmoituksissa mainostettiin aikoinaan.

Jopon poikkeava ulkonäkö ei tullut vain rungon mallista vaan rungonvalmistustekniikasta. Siinä käytettiin autoteollisuudesta mopedien valmistukseen siirtynyttä teräslevyn prässäystekniikkaa. Tosin levyrungon rakenteellisessa kiertojäykkyydessä oli toivomisen varaa. Postipyöräversioissa lisättiinkin rungon sisään vahvikkeita.

Teollinen muotoilija Eero Rislakki suunnitteli pääväreihin perustuvan väriskaalan. Nimi valittiin mainoskampanjalla, joka tuotti 28 000 nimiehdotusta. Jopo-nimi tulee sanoista ”JOkaisen POlkupyörä”.

Jopon uusi tuleminen alkoi 1990-luvulla, kun vanhoista Jopoista tuli nuorison haluamia kulttipyöriä. Helkama lanseerasi Jopon uudelleen vuonna 2000. Teräslevyrunko korvattiin putkirungolla, joka muotoiltiin näyttämään vanhalta Jopolta. Jopo on Pohjoismaiden myydyin polkupyörämalli.z

Lähde: Jopo-kirja (Atena).

W helkamavelox.fi

49

M AT K A L L A

MAAILMAN

KATOLLA 50

Taloudella menee huonosti, mutta ihmiset kaipaavat yhä elämyksiä. Mitä suurempi elämys, sitä varmemmin sille löytyy yhä kysyntää. Himalajan huipulle nouseminen, viiniretki Ranskaan, jalkapallomatka Englantiin ja sukellussafari Malediiveille myyvät edelleen vahvasti.

Teksti Teppo Kuittinen & Kuvat Matkatoimistot

O i

llaan yli kuuden kilometrin korkeudella merenpinnasta kapuamassa kohti Nepalin Himalajan Island Peak -huippua. Huippu näkyy jo, mutta matka etenee hitaasti. Ilman happipitoisuus on vain 40 prosenttia.

Yksi reippaampi askel saa kehon voimakkaasti hengästymään.

Hitain askelin suomalainen retkikunta saavuttaa huipun ja istahtaa lumeen lepäämään. Viimeisenä huipun saavuttaa matkailuyrittäjä Kalle Viira, retkikunnan johtaja. Hän kaivaa kameran esiin ikuistaakseen tämän hetken.

Hänen asiakkaansa – suomalaisen Kapua-hyväntekeväisyysjärjestön vapaaehtoiset – tajuavat väsymyksensä keskeltä saavuttaneensa jotain ainutlaatuista.

Kuvaan taltioituu vuoden kestäneen projektin onnistumisen tuoma riemu.

Tällaistakin voi olla yrittäjän arki. Kalle Viira on osakas sekä myynti- ja markkinointijohtaja Mandala Travel -yrityksessä. Matkatoimisto on tunnettu Nepalin-vaelluksistaan ja muusta vuorimatkailusta. Vahvoja elämyksiä on tarjolla myös Andeilla, Patagonian alueella sekä vaikka Siperian- tai Mongolian-junamatkalla.

– Meidän matkoilla mennään alueille, missä on autenttista nähtävää. Oikeita eläimiä ja aitoja ihmisiä, Viira toteaa.

– Uusi tuotteemme Sri Lankan kiertoajelu myi viikossa loppuun.

Sri Lanka on lomasaarityyppinen kohde, johon pääsee isojen kansainvälisten matkatoimistojen kautta. Suomalainen Mandala Travel löysi kuitenkin markkinaraon erikoistumalla. Siira muistuttaa, että puhutaan eri tuotteesta, jos kyseessä 30–40 hengen bussiryhmä tai 8–18 hengen ryhmä, kuten Mandala Travelin matkoilla.

– Meillä pyritään siihen, että ihmiset näkevät ja kokevat enemmän. Voidaan mennä vähän lähemmäksi paikallisia juttuja ja paikkoihin, mihin isoilla ryhmillä ei pysty menemään.

Erottuminen isoista kilpailijoita tuo matkalle vähän lisää hintaa, mutta ei niin paljon kuin moni luulee.

– Pienenä toimijana voimme olla hinnoittelussa kilpailukykyisiä. Me myymme sisältöä. Esitteissämme ei ole hotellien kuvia, vaan myymme elämyksiä.

ERIKOISMATKATOIMISTO on varmasti kallis, ajattelee moni. Ei suinkaan, toteaa Ranskan-matkoihin erikoistuneen Pamplemoussen toimitusjohtaja Helena Lieto-Pihlajaoja.

– Millä estäisi sen, että ihmiset ajattelisivat meidän olevan kalliimpia kuin joku muu, Lieto-Pihlajaoja tuumii.

– Meillä on hirveän flätti organisaatio ja kaikki kontaktit ovat suoraan Ranskaan, eli emme käytä välikäsiä. Tämä tuo säästöjä asiakkaalle.

Pihlajaoja törmää silti ajattelutapaan, että koska hänen toimistonsa on erikoistunut vain Ranskaan ja toimiston väki on alan asiantuntijoita, niin matkojen

51

2.

täytyy olla hirveän kalliita.

– Mietitään, että uskaltaako niiltä edes kysyä, mitä meidän porukka maksaisi.

Toisaalta moni ei ajattele enää näin.

Pamplemousse on tänä vuonna tekemässä reilun miljoonan euron liikevaihdon kuten viime vuonnakin, yleisen talouden ongelmista huolimatta. Pamplemousse on kuin matkailualan räätäliliike. Kaikki tehdään mittatilausten mukaan. Matkoille ei ole tiettyjä lähtöpäiviä, vaan matkat varataan asiakkaan toivomalle ajankohdalle.

Suosituimpia ovat viinimatkat Ranskaan. Pihlajaojan yritys on järjestänyt viinimatkoja nyt kymmenen vuotta.

Vuosien saatossa matkojen luonne on muuttunut. Viinitilakäyntien määrää on supistettu, sillä ihmiset haluavat ennen kaikkea nauttia eivätkä nähdä mahdollisimman monta viinikellaria.

– Yhdeksän kymmenestä on ihan puhtaasti lifestyle-matkustajia, jotka haluavat viiniseudulle katsomaan maaseutuelämää. Mitä siellä viinitilalla tapahtuu? Halutaan elää sitä elämää ja olla osa sitä, Lieto-Pihjalaoja toteaa.

LIPUT, LIPUT JA LIPUT. Siinä kolme tärkeintä asiaa, jos matkatoimisto järjestää matkoja urheilutapahtumiin.

– Meillä ei kukaan ole ikinä jäänyt ilman lippuja, Suomen Björk&Boströmin osakas ja toimitusjohtaja Kimmo Kannas toteaa.

– Alalla on paljon yrityksiä ja välistä meille on soitettu, että toisen toimiston kautta ei tullutkaan lippuja. Sitä kautta olemme saaneet aika paljon asiakkaita.

Asiakkaat luottavat meihin.

Kannas on alan veteraani. Hän on luonut suhdeverkoston, jota kautta monet liput on saatu myyntiin. Björk&Boström oli Suomen olympiakomitean yhteistyökumppani Sotšin kisoissa. Nyt toimisto tekee yhteistyötä Koripalloliiton kanssa

52

1.

MM-kisojen fanimatkoissa.

Perinteinen suuri tapahtuma toimistolle ovat jääkiekon MM-kisat, jotka ovat erityisesti yritysasiakkaiden suosiossa.

Jalkapallossa toimisto järjestää matkoja Englannin, Espanjan, Saksan ja Italian liigojen otteluihin.

– Englannin liiga myy parhaiten, loput aika tasaisesti, Kannas kertoo.

Lippujen kanssa täytyy ottaa huomioon monenlaisia asiakkaita. Esimerkiksi Englannissa Kannaksen toimisto on tehnyt yhteistyösopimuksia sellaisten hotellien kanssa, jotka ottavat vastaan tulossa olevien asiakkaidensa ottelulippuja.

– Jotkut hotellit eivät halua ottaa lippuja vastaan. Kumppanihotellien kanssa olemme neuvotelleet samalla omat hinnat meidän asiakkaillemme.

SUOMEN TALVI on masentava. Marraskuu on pitkä, pimeä ja sateinen. Joulukuukin Pohjois-Suomi pois lukien.

Eipä ihme, että Intian valtameren paratiisisaariryhmä Malediivit houkuttelee turkoosine vesineen ja koralliriuttoineen.

– Aloitimme tänä vuonna sukellussafarit Malediiveille, ja syksyn safarit myytiin nopeasti loppuun, Divetravel Finlandin yrittäjä Ismo Kuusisto iloitsee.

– Malediiveilta löytyy eksotiikkaa, valashaita ja muuta isoa merenelävää. Vesi on kirkasta ja näkyvyyttä 30 metriä.

Kuusiston mukaan myös Egyptin sukellussafarit tekevät tuloaan nyt, kun lentoliikenne on palautunut. Egypti on ollut monelle sukeltajalle perinteinen talvilomakohde. Taloudellinen taantumakaan ei

2 3 1 4

1. Divetravel Finland aloitti tänä vuonna sukellussafarit Malediiveille ja syksyn safarit myytiin nopeasti loppuun, yrittäjä Ismo Kuusisto iloitsee.

2. Halutaan tietää mitä siellä viinitilalla tapahtuu, elää sitä elämää ja olla osa sitä, yrittäjä Helena Lieto-Pihjalaoja kertoo.

W http:// futisforum2.org

Elämyksiä ympäri maailmaa 1.

2.

hillitse intohimoisia lajin harrastajia.

– Monella on sellainen taloudellinen tilanne, että kerran vuodessa voi käydä sukeltamassa, Kuusisto toteaa.

Kuusiston yrityksen sukellussafareille voivat ilmoittautua vain lajia harrastavat. Aloittelijoita ei voida kouluttaa merellä mutta jatkokoulutuksen järjestäminen on mahdollista. Politiikka rajaa asiakaskuntaa, mutta toisaalta Suomessa on paljon sukelluksen harrastajia. Seurat järjestävät sukellussafareita itsekin, mutta moni on kääntynyt kaupallisen toimijan puoleen.

– Monet ovat huomanneet, että on parempi, kun kaupallinen operaattori hoitaa koko paketin. Ei tule sitä tuskaa, että jos joku seuraporukasta peruuttaa, niin toisten hinta nousee, Koivisto toteaa. z

3.

4.

Himalajan alueella voi sekä kiipeillä, vaeltaa että pyöräillä. Mandala Travel järjestää kymmenen päivän pyöräilyvaelluksen halki Himalajan karunkauniiden vuoristomaisemien. Retki huipentuu Tanglang Lan solan (5360 m) ylitykseen.

Nautitteko puolisosi kanssa jotain tiettyä shamppanjaa häissänne? Haluaisitteko tutustua nyt kyseistä viiniä valmistavan viinitilan toimintaan? Pamplemousse järjestää räätälöityjä matkoja Ranskaan. Uutuutena Ranskan-matkoissa ovat linnaretket.

Oletko haaveillut "El Clásicon" eli Barcelonan ja Real Madridin kohtaamisen kokemisesta paikan päällä? Nähdä maailman paras jalkapalloilija Lionel Messi. Mietityttääkö lippujen saanti? Matkatoimisto Björk&Boström mainostaa itseään sillä, että kukaan heidän asiakkaansa ei ole jäänyt ilman lippua.

Turkoosi meri, valkoiset hiekkarannat. Tämä idylli on piirtynyt monen ihmisen haaveisiin.

Malediivien saariryhmä Intian valtameressä tarjoaa tätä idylliä. Monsuunikausi kestää toukokuusta marraskuuhun, eli jouluna ja Suomen hiihtolomien aikaan sää on parhaimmillaan.

53

ƧëóÝóãƧáêàè êèéÖƧ Välillä kannattaa sijoittaa vapaa-aikaan.

TEKSTI Lotta Tammelin KUVAT Valmistajat

Kiväärien kunkku Syysmetsälle laatutietoinen yrittäjä nappaa kainaloonsa Sako 85 XL 90 Anniversary Serie -kiväärin. Kyseessä ei ole mikä tahansa tussari, vaan täysiverinen safarikivääri, jossa on pähkinäpuinen tukki, nahkainen laukku ja suomalaisyrityksen juhlavuoden kunniaksi Sako 90v -juhlakaiverrukset. Aseita valmistetaan vain 90 kappaletta, joten pane hösseliksi, jos mielit tähän eksklusiiviseen joukkoon.

Hinta noin 20 000 euroa.

Syksy on saapunut ja nyt jos milloin on syytä panostaa omaan hyvinvointiinsa.

Kun jalat pysyvät kuivina ja kädet lämpiminä, on huomattavasti mukavampi naukkailla tuhtia punkkua ja kannella kullattua kivääriä.

Tyylillä rattiin Tuntuuko Mersun ohjauspyörä jo ikävän vilpoiselta aamuisin?

Jos pihistit ratinlämmittimen hankinnassa, vastaus ikävään tilanteeseesi voivat olla ajohanskat. Sakari Sausolta nappaat mukaasi miehekkäät, sporttiset ja mukavan tuntuiset hansikkaat autoiluhetkiä varten. Hanska on hirvennahkaa, mitäs muutakaan.

Vuorettomuus takaa napakan otteen ratista. Väreinä musta ja konjakinruskea.

Hinta noin 67,50 euroa

54

Kenkää lätäköille

Ukkoa lasiin

Suomalaiselle on luksusta päästä syksyisin kuivin jaloin töihin. Apuun napataan kumisaapas, mutta ei ihan mitä tahansa rönttöstä. Suomalainen kenkäguru Julia Lundsten on suunnitellut Nokialle saapasmalliston, jossa tyylitietoinenkin bisnesnainen kehtaa marssia palaveriin. Strap Wedgessä on tukeva kiilakorko ja huikeat keltaiset yksityiskohdat. Saapas kestää myös 40 asteen pakkasta, jos jostain omituisesta syystä haluaa sellaisissa lämpötiloissa saapastella.

Unohda kesän jääskumpat ja vaihda tymäkkään punkkuun. Aito, arvokas, viisas, jäärä – sellainen on luksuspunkku Matsu El Viejo eli ”Ukko”. El Viejo on tuotettu Tinta de Toro -lajikkeesta ja viiniköynnökset ovat yli 100-vuotiaita. Maku on täyteläinen. Kypsää marjaisuutta tasapainottavat paahteiset aromit, kahvi ja vanilja. El Viejo on upea vaativampien ja tyylikkäiden liharuokien viini.

Runsaassa monipuolisuudessaan El Viejo on myös mitä mainioin nautiskeluja meditaatioviini.

Hinta noin 109 euroa.

Hinta on 32,90 euroa Alkon tilausvalikoimassa.

55

F1-lääkäri

Tuottaja

Aki Hintsa

Arman Alizad

Toimitusjohtaja

Kouluttaja

Hostelliyrittäjä

Tomi Pienimäki

Katleena Kortesuo

Ville Virkki

Pentti Hietanen Tampere Big Band

Karoliina Blackburn

Simo Frangén

lehti, joka pyllistää sääntelylle ja kumartaa vapaudelle järjettömiä asioita, huomioita ja epäkohtia maailmassamme.

31. vuosikerta Painos 22 063 ISSN-L 1237-2234 ISSN 1237-2234 (painotuote) ISSN 2242-8844 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjien Sypoint Oy PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Faksi 09 229 22810 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin 09 229 221 toimitus@yrittajat.fi Päätoimittaja Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi Vastaava päätoimittaja Anssi Kujala anssi.kujala@yrittajat.fi Toimittajat Tero Karjalainen tero.karjalainen@yrittajat.fi

Vaarallinen ekosaippua

E

kokauppa Ruohonjuuressa on myyty asiakkaiden omiin täyttöpulloihin saippuaa. Saippuaa, joka koostuu kookosöljystä, merisuolasta ja vedestä. Kaupan asiakas kertoo käyttäneensä samaa täyttöpulloa seitsemän vuotta. Minkälaisen jätevuoren hän onkaan toiminnallaan ehkäissyt?

Nyt luonnonsuojelu saa kuitenkin loppua, kieltää Tukes. Ajatelkaa lapsia, he parahtavat ja vetoavat siihen, että piltit saattavat juoda pesuainetta, mikäli se on missä lie pakkausmerkittömässä törpössä.

Kansa pöyristyy ja lähettää Tukesiin niin paljon sähköpostia, että suomalaisen virkamiehen postilaatikko repeää liitoksistaan.

Nyt päättäjä nöyrtyy ja tajuaa, että kollega Saksassa on tulkinnut EU-pykälää toisin ja saksalainen säästää yhä Maapalloa roskalta. Maalaisjärki hurraa jo hetken voittoaan.

Kunnes ministeriö puuttuu puheeseen. Tukes on lupaillut liikoja. EU kieltää koko ekosaippuan ensi vuonna.

Aivan liian vaarallista tavaraa, EU katsoo, eikä perustele sen kummemmin. Virkamieskin myöntää, ettei kukaan oikeastaan tiedä, miksi näin on päätetty. Piste, älkää kansalaiset kyselkö enempää! z http://www.saippua.net/

Teppo Kuittinen teppo.kuittinen@yrittajat.fi Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Hannu Hallamaa (perhevapaalla) hannu.hallamaa@yrittajat.fi Riikka Koskenranta (perhevapaalla) riikka.koskenranta@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Raija Lehtonen ja Anna Lantee Taitto Maarit Kattilakoski maarit.kattilakoski@yrittajat.fi Kannen kuva Kuvasiskot, Satu Tiivolan arkisto Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 2555 Faksi 09 448 358 myynti@alma360.fi www.yrittajamediat.fi Ilmoitushinnat 2/1 1/1 2 x 1/2 1/2 1/4

6 150 4 200 4 500 2 400 1 600

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221 Painopaikka UPC Print ISO 14001 ympäristösertifioitu kirjapaino Painopaperi Kansi UPM Fine 200g Sisus UPM Fine 100g

Best Western Business Advantage

®

Maksuton etuohjelma pk-yrittäjille € € € € €

Kanta-asiakaskortilla yrityksesi saa jopa –10 % majoitusedun tuhansissa Best Western -hotelleissa sekä muita rahanarvoisia etuja. Lisäksi saat yrittäjänä itsellesi lisäpisteitä aina, kun työntekijäsi yöpyvät hotelleissamme.

Lue lisää nettisivuiltamme www.bestwestern.fi/business-advantage tai ota yhteyttä maksuttomaan palvelunumeroomme 0800 12010.

kolumni

Pomot BB-taloon

O

len elänyt viime aikoina erästä tuskaa. Miten pk-yritys voi päästä maailmalle kauppaa tekemään omin voimin? Mistä saisi apua ja tukea?

Yksi vastaus voisivat olla erilaiset yritysryppäät eli klusterit, mutta niihin sisältyy muutama perustavaa laatua oleva ongelma.

Wikipedia määrittelee klusterin näin: Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs eli rypäs) yleisterminä tarkoittaa joukkoa samanlajisia kohteita, jotka kasvavat tai muulla tavoin pysyvät yhdessä.

Toiminnallisten kohteiden muodostaman klusterin osien ajatellaan useimmiten jollain tavalla hyötyvän keskinäisestä yhteydestään toisiinsa ja klusteriin kokonaisuutena.

Oleellista on, että klusterin osien ajatellaan useimmiten jollain tavalla hyötyvän keskinäisestä yhteydestään. Hyvä, että keskellä on noin monta määritelmän tyhjäksi tekevää sanaa, koska juuri tässä kohdassa klusterin haasteet alkavat.

Klusteriin eli yritysrypäkseen osallistuvat yritykset lähtevät mukaan toivorikkaina kuin joulutontut, mutta homma karahtaa pikkujuttuun nimeltä asenne.

Suomessa vallitsee pelko kertoa muille omista (liike)ideoistaan, kehityshankkeistaan tai mistään sisäisistä asioista. Pelätään, että joku varastaa ideat tai ainakin tulee sairaalloisen kateelliseksi niistä. Ja usein myös tulee, mikä taas osaltaan estää aidon yhteistyön syntymisen.

Klusterin kokouksissa luvataan sekä hyvää että kaunista, mutta kotiyrityksessä yhteys otetaan vanhaan tuttuun alihankkijaan tai kaveriin, jonka kanssa on toimittu vuosia. Aidon yhteistyön lisäksi toiminnasta puuttuu avoimuus ja luottamus.

Eräässä klusterin aloituspalaverissa pohdittiin, onko suomalaisilla toimijoilla tarpeeksi osaamista lähteäkseen yksin (yhdessä) valloittamaan suurta maailmaa. Ehdotettiin eurooppalaisten ottamista mukaan uskottavuuden lisäämiseksi. Lisäksi pohdittiin suurten ja pienten yritysten motiivia klusteriin kuulumiseen. Joutuvatko isot vetureiksi, raahaamaan pieniä perässään kuin kivirekeä?

Uskon klusterien voimaan, kunhan seuraavat asiat saadaan kuntoon: 1) Asenne. Ei varmasti oteta mitään eurooppalaisia yrityksiä mukaan tähän. Eikä ainakaan ruotsalaisia. Meillä ON osaamista ja siihen pitää luottaa ja lähteä viemään sitä maailmalle rinta kaarella.

2) Avoimuus. Ymmärrän kilpailijoiden kyräilyn toisiaan kohtaan, mutta muut voisivat höllätä vähän. Ideat rohkeasti esille. Koskaan ei voi tietää, mitä niistä kehittyy, kun uusia tahoja otetaan mukaan keskusteluun.

3) Isot ja pienet yhdessä. Ison yrityksen edustaja kertoi, että he tekisivät mielellään yhteistyötä pienen kanssa, koska pienissä yrityksissä ollaan innovatiivisia. Ideat pieniltä, resurssit isoilta.

4) Itseohjautuvuus. Ylhäältäpäin annettu tehtävänanto ei motivoi ketään. Kun ryhmän annetaan itse valita koulutusympäristönsä ja oppia vapaasti toisiltaan, tulokset ovat hyödyllisiä kaikille jäsenille.

5) BB-talo. Klusterin jäsenet on suljettava BB-talon tyyliseen paikkaan kolmeksi kuukaudeksi.

Tämän jälkeen tiedetään, kuka on kaveri ja kuka ei. Kokemuksen jälkeen on myös selvä, kelle soitetaan ensin.

No, missä olisi hyvä paikka BB-klusteritalolle? z

# Lue lisää yrittäjäblogeja: yrittajat.fi

58

Minna Patosalmi on kuljetinratkaisuihin erikoistuneen Ferroplanin osakas.

ETERA – EUROOPAN PARAS ELÄKEVAKUUTUSSIJOITUSORGANISAATIO

Puhutaanko rahasta?

Vievätkö taloudelliset huolet yöunesi? Ei hätää, ainakin kassavirtaan voimme vaikuttaa.

Meillä maksat työeläkemaksuja kuukausittain juuri sen mitä pitää. Et liikaa, etkä liian vähän.

Ehkä siksi yhdeksän kymmenestä asiakkaastamme suosittelee meitä.

Ota yhteyttä etera.fi/puhutaanko

Näinä aikoina tarvitaan

merkkejä

paremmasta.

Suomalaisen Työn Liiton myöntämä merkki on helppo tapa kertoa yrityksen arvoista ja osaamisesta asiakkaille. Se antaa vauhtia myyntiin ja markkinointiin.

Käy nyt osoitteessa

www.merkkipaiva.fi ja testaa, mikä yllä olevista merkeistä sopii parhaiten kuvaamaan sinun yrityksesi toimintaa.

Se vie ajastasi vain minuutin, mutta pian jokainen päivä voi olla yrityksessäsi merkkipäivä.

Merkkipäivää kannattaa myös juhlia. Arvomme kaikkien testin tehneiden yritysten kesken maan taatusti hehkeimmän bilebändin nostattamaan yritysjuhlien tunnelmaa!