Yrittäjäsanomat 10/14 by Suomen Yrittäjät

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

10/2014

ALEKSI POUTANEN

Pääkirjoitus: Tuhansien yrittäjien elämä helpottuu | 3 MARRASKUU

4-5

Löydä oikea työntekijä Yli puolella pienistä yrityksistä on vaikeuksia löytää työntekijöitä. Rekrytointiin erikoistuneen Heebon Susanna Rantanen vinkkaa, miten löydät oikeat ihmiset.

uutiset: Maksuaikojen lyhennys nytkähti eteenpäin | 6

uutiset: Sadat yrittäjät ovat antaneet äänensä | 7

uutiset: Sähköinen ajanvaraus yrittäjien ulottuville | 8

arjessa: Hallitse oma ajankäyttösi | 20

yrityskauppa: Ulkopuolinen apu toi uusia tuulia | 24 – 25

yrityskauppa: Yrityskauppa pelasti kaksi konkurssilta | 26 – 27

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi

Kaikki tärkeä tieto sinulle nopeasti ja luotettavasti YLI 50 000 ERI KÄVIJÄÄ VIIKOSSA

NYT MYÖS KÄTEVÄSTI MOBIILISSA!

PALKKAATKO TYÖNTEKIJÄN KATSO YRITTAJAT.FI

MYY JA MARKKINOI

KAIKKI TÄRKEIMMÄT LASKURIT MUKANASI

SYNERGIA. YRITTAJAT.FI

hyötytietoa l ratkaisuja l uutisia l verkostoja

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

Maksuaikoihin tulee muutos – ja hyvä niin Pk-yritykset eivät voi toimia suurempien yritysten pankkeina.

uomen Yrittäjien aloite maksuajoista etenee. Oikeusministeriössä valmistellaan ehdotusta yritysten välisten maksuaikojen lyhentämisestä. Tarkoitus olisi muuttaa lakia siten, että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on sovittu. Nykyisin vastaava aikaraja on 60 päivää. Sääntely olisi edelleen sopimuksenvaraista, ei pakottavaa. Asiantuntijoiden mukaan se kuitenkin ohjaisi käytäntöä niin, että 30 päivää koettaisiin normaaliksi enimmäismaksuajaksi. Hallituksen esitys on tarkoitus valmistella kovalla vauhdilla. Tavoitteena on saada esitys viimeistään seuraavan kevään eduskuntavaaleissa valittavan eduskunnan käsiteltäväksi.

Pitkät maksuajat ovat tuttu juttu muualla Euroopassa, erityisesti maanosan eteläisissä kolkissa. Pitkittynyt taloustaantuma ja globaalit markkinat ovat johtaneet siihen, että suuret yritykset pitkittävät laskujensa maksamista pk-yrityksille entistä useammin myös Suomessa. Se ei ole oikein. Pk-yritykset eivät voi olla suurten yritysten pankkeina. Kun pk-yritys ei saa ajoissa maksua toimittamastaan palvelusta tai tuotteesta, se joutuu helposti itse vaikeuksiin, kun maksua odottavan yrityksen pitää löytää korvaavaa käyttöpääomarahoitusta. Pitkä maksuaika johtaa usein myös siihen, että arvonlisävero on tilitettävä ennen kuin yritys on itse saanut suorituksen tililleen. Osa yrittäjistä on esittänyt huolensa lakimuutoksen käytännön vaikutuksista. Kysymyksiä on herännyt muun muassa siitä, että muuttuuko todella mikään? Toisaalta osa yrittäjistä pelkää, että 30 päivän maksuajasta tulee uusi käytäntö nykyisen 14 päivän tilalle. Nykyisinhän valtaosa maksusuorituksista hoituu edelleen kahdessa viikossa. Hyviä kysymyksiä. Muutoksen vaikutuksia pitääkin seurata tarkasti. On pidettävä mielessä mahdollisuus sääntelyn tiukentamiseen jatkossa, jos käytäntö niin vaatii. Joka tapauksessa lakimuutos on hyvä ja tarpeellinen. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen auttaa viime kädessä kaikkia. Nyt kun on päästy alkuun, niin pitäisikö seuraavaksi tarttua rivakasti turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseen? Siinäkin riittää työmaata.

Kun pk-yritys ei saa ajoissa maksua toimittamastaan palvelusta tai tuotteesta, se joutuu helposti itse vaikeuksiin. Hyvä niin. Maksuaikaongelmat koskettavat nimittäin tuhansia yrittäjiä ja yrityksiä. Viime syksyn Pk-yritysbarometrissa 44 prosenttia vastaajista kertoi, että oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuajan. Näistä lähes viidennes on joutunut hyväksymään jopa 60 päivän maksuajan ja 36 prosenttia yli 60 päivän maksuajan. Huonoa esimerkkiä näyttävät esimerkiksi osa valtionyhtiöistä.

Maksuaikoihin tulee muutoksia

6 | Kirjanpito muuttuu – Katso miten 7 | Yli 500 antanut äänensä kuulua 12 | Talvivaaralle kävi köpelösti, ja alihankkijoille

debatti:

16 |

Timo Peltonen vs. Sari Wulff

arjessa:

18 |

Kameraliike luottaa yhä kivijalan voimaan

20 | Hallitsetko ajankäyttöäsi? Vinkit arjen pyörittämiseen 22 | Sauna oli menossa säppiin – Sitten löytyivät asiakkaat

YRITYSKAUPPA:

24 |

Ulkopuolinen apu ratkaisi kaupassa

26 | IKI-Kiuas ja erilainen yrityskauppa

vapaalla:

28 |

Suomeen syntyi kissakahvila

Resumé:

31 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi:

Miten etsit työntekijöitä? Keskustelu jatkuu: www.yrittajat.fi

Jussi Järventaus: Yrittäjän ääntä on kuunneltava Kolumni JUSSI JÄRVENTAUS

jussi.jarventaus@yrittajat.fi

Jos palkkaaminen olisi helpompaa ja edullisempaa, moni yrittäjä palkkaisi apulaisen.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

uomen Yrittäjille on tullut syksyn

mittaan poikkeuksellisen paljon huolestuneiden jäsenten yhteydenottoja huonosta taloustilanteesta ja yrittäjien pärjäämisestä. Erityistä aktiivisuutta on osoittanut Kiteen Yrittäjien pitkäaikainen puheenjohtaja, valtakunnallisen yrittäjäpalkinnonkin saanut yrittäjä Esa Halttunen. Näiden yhteydenottojen seurauksena Suomen Yrittäjät päätti käynnistää Yrittäjän ääni -hankkeen, jolla haluttiin avata yrittäjille suora kanava eduskuntaan. Yrittäjät pääsivät kertomaan kansanedustajille, miten tilanne pitää korjata. Pyysimme lisäksi yrittäjiä arvioimaan ja asettamaan tärkeysjärjestykseen tulevan tavoiteohjelmamme painopisteitä. Lopputulos oli vaikuttava. Vastaanotim-

me yli 400 yrittäjien mielipidettä tarvittavista toimista. Kentän näkemykset vastasivat hyvin Tampereen liittokokouksemme vastikään hyväksymiä vaikuttamisemme painopisteitä ja tavoitteita: keveämpi ja kannustavampi verotus, pienempi julkinen sektori, joustavammat työmarkkinat, sääntelyn keventäminen ja paremmat yksinyrittämisen olosuhteet. Mielipiteissä oli merkillepantavaa, että työelämäkysymykset askarruttivat myös yksinyrittäjiä. Jos palkkaaminen olisi helpompaa ja edullisempaa, moni yrittäjä palkkaisi apulaisen.

Julkisessa keskustelussa korostetaan kasvuyritysten merkitystä. Esimerkiksi peliyhtiö Supercellin kasvu ja omistajilleen tuoma vauraus onkin komea esimerkki yrittäjyyden luomista mahdollisuuksista.

Kasvuyritysten ohella on kuitenkin erityisen painokkaasti kiinnitettävä huomiota taloutemme selkärangan, tavallisen pienyrittäjän tilanteen helpottamiseen. Yhteiskunta voi omilla toimillaan luoda mahdollisuuksia yrittäjän toimeentulon parantamiseen ja mahdollisuuksiin kasvaa. Näin tapahtuu, kun yllämainitut tavoitteemme toteutetaan. Esimerkiksi, jos laajennetaan arvonlisäverotuksen huojennusaluetta nykyisestä 22 500:sta 50 000 euroon, vähennetään yrittäjien kustannuksia ja parannetaan toimeentulon mahdollisuuksia. Nyt tarvitaan käytännön tekoja. Suomen haasteet ovat niin kovat, että yrittäjän ääntä kuunnellaan nyt herkemmällä korvalla kuin mahdollisesti milloinkaan aikaisemmin.

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Uutiset Haussa moniosaaja

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Onko ollut vaikeuksia löytää uusia työntekijöitä? 2 –20 henkeä työllistävät yritykset, % vastanneista Paljon

Melko paljon

Pk-yrittäjä ei uskalla palkata, koska pieni yritys tarvitsee itsenäisiä moniosajia. Rekytoinnin tärkein väylä on työnhakijan yhteydenotto yrittäjään. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi

k-yrityksen on suuryhtiötä vaikeampi palkata uusia työntekijöitä. Ongelma on sitä suurempi, mitä pienempi yritys on. Tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet 2 – 20 hengen yrityksistä kokee, että uusien työntekijöiden löytäminen on vaikeaa. 21 – 100 hengen yrityksissä ongelmia rekrytoimisessa on koettu noin neljänneksessä. Sopivan työvoiman puute on kasvun jarru. Tämä käy ilmi esimerkiksi kahdesti vuodessa tehtävästä Pk-yritysbarometrista. Samaan aikaan markkinoilla on yhä enemmän vapaata työvoimaa, kun suuret yritykset irtisanovat. – Yritykset kokevat uuden työtekijän palkkaamisen riskinä. Virherekrytointia pelätään, sanoo tutkija Tuula Vehmas. Uudet työpaikat syntyvät nykyään pääasiassa pk-yrityksiin. Vuonna 2011 uusista työpaikoista alle 50 hengen toimipaikkoihin syntyi 90 prosenttia. Ainoastaan neljä prosenttia syntyi vähintään 100 hengen toimipaikkoihin.

Henkilökohtaiset ominaisuudet tärkeitä. Pk-yrittäjä kokee, että heidän tarpeeseensa sopivia työntekijöitä ei löydy suoraan markkinoilta. Ammattikohtainen ja yleisosaaminen eivät ole silti tärkeimpiä tekijöitä, kun pk-yritykset valitsevat uusia työntekijöitä. – Hyvin monelle yritykselle tärkeää ovat työnhakijan henkilökohtaiset ominaisuudet, Vehmas sanoo. Henkilökohtaisissa ominaisuuksissa yrittäjät pitävät tärkeänä aloitekykyä, ongelmanratkaisutaitoja, stressinsietokykyä, asiakaspalvelutaitoja ja tiimityötaitoa. – Näiden valmiuksien tukemiseen tulee myös koulutuksen järjestäjien kiinnittää

huomiota. Pienessä yrityksessä kaivataan moniosaajia. Täytyy myös pystyä myyntija markkinointityöhön ja omattava riittävät ATK-taidot, Vehmas huomauttaa.

Heikosti tunnetut yritykset. Pienissä yrityksissä palkkaaminen on monella tavalla vaikeampaa kuin suuressa. Pk-yritykset kärsivät myös siitä, että ne ovat huonommin tunnettuja kuin suuret yhtiöt. Näin mahdolliset työntekijät eivät osaa ottaa yhteyttä yrityksiin. Samaan aikaan pk-yrityksellä ei ole käytettävissään esimerkiksi henkilöstöosastoa. Usein palkkaukset tekee yrittäjä itse. – Osittain on kyse siitä, että on pienet resurssit. Rekrytointiin käytettävä aika ja raha ovat rajallisia. Vehmaksen mukaan pk-yrittäjille ei ole tutkimuksen perusteella muodostunut vakiintuneita käytäntöjä. Työhaastattelut eivät välttämättä ole suunniteltuja vaan ne tehdään improvisoidusti. – Kovin paljon ei käynyt ilmi, että yrityksillä olisi systemaattisia rekrytointikäytäntöjä. Pienet resurssit näkyvät myös siinä, mitä kanavia yritys käyttää rekrytoimiseen. 2 – 20 työntekijän yritykset ilmoittavat, että tärkein palkkausväylä on suorat yhteydenotot yrityksiin. Vehmaksen mukaan yrittäjät arvostavat työntekijää, joka uskaltaa ottaa yhteyttä, vaikka työpaikka ei olisi julkisesti auki. – Monet sanoivat, että suora yhteydenotto yritykseen on osoitus oma-aloitteisuudesta, mitä yrittäjät työntekijöissään arvostavat, Vehmas sanoo.

Jatka keskustelua

Melko vähän

Mihin rekrytointiongelmat ovat liittyneet? 2 –20 henkeä työllistävät yritykset, % vastanneista Muut syyt Uudenlainen tehtävä, johon on vaikea löytää sopivaa henkilöä Hakijoiden kielitaito

Liian vähän hakijoita

6 4

17 Hakijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet

Hakijoilta puuttuu tarvittava koulutus

Hakijoilta puuttuu tarvittava työkokemus

Mitä rekrytointikanavia käytätte? 2 –20 henkeä työllistävät yritykset, % vastanneista

Suorat yhteydenotot Tiedotus tuttavien ja henkilöstön kautta

59 53

TE-toimistojen työnvälitys Koulut ja oppilaitokset Yksityinen työvoiman vuokraus ja välitys Lehti-ilmoittelu Yrityksen omat internet-sivut Sosiaalinen media (esim. Linkedin, Facebook) Muu kanava

35 25 22 20 13 5

verkossa: www.yrittajat.fi

Tällaisia taitoja yrittäjät hakevat

Näin tutkittiin • Pk-yritykset ja työvoiman kohtaanto -tutkimuksessa tarkasteltiin työvoiman kohtaanto-ongelman taustalla olevia syitä pk-yritysten näkökulmasta ja pyrittiin muodostamaan käsitys, mitä erityisesti 2 – 20 henkeä työllistäville yrityksille tarkoittaa sopiva työvoima. • Tutkimuksen teki tutkija Tuula Vehmas Helsingin yliopistosta.

Ei lainkaan

2 –20 henkeä työllistävät yritykset • Tutkimusaineistona olivat haastattelut sekä verkkokyselyn vastaukset. • Kohdealueina oli Kanta-Häme, Kymenlaakso ja pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Uusimaa. Tulokset ovat pääasiassa yleistettävissä koko maahan. • Tutkimuksen rahoittajina toimivat työ- ja elinkeinoministeriö, Uudenmaan liitto, Hämeen liitto ja Kymenlaakson Liitto.

1. Aloitekyky 2. Ongelmanratkaisutaidot 3. Stressinsietokyky 4. Asiakaspalvelutaidot

5. Tiimityötaidot 6. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot 7. Ajanhallintavalmiudet

LÄHDE: Pk-yritykset ja työvoiman kohtaanto, Helsingin yliopisto, 2014

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Palkkatyössä oleva ihminen,

Ota kantaa!

jolla on myös Y-tunnus tai Myel-vakuutus, saattaa jäädä vaille työttömyyskorvausta, jos hänen palkkatyönsä loppuu.

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n päälakimies Risto Airikkala.

ALEKSI POUTANEN

Juuri nyt: Älä vaan haksahda tähän vanhaan ansaan Ulkomainen laskuhuijaus on taas aktivoitunut. Suomen Yrittäjien valtakunnalliseen neuvontapalveluun on tullut jälleen useita yhteydenottoja Office Direct Store -nimisen ulkomaisen yhtiön lähettämistä omituisista tarjouksista ja laskuista. Vastaavia puheluita saatiin samasta yrityksestä viimeksi syyskuun loppupuolella. Huolestuneitten yrittäjien yhteydenottojen mukaan Office Direct Storen laskulta näyttävän tarjouksen perusteena on ollut pääosin erilaisia ohjelmistopaketteja. – Yrittäjät ovat luulleet kirjeitä laskuiksi ja pitäneet niitä aiheettomina, sillä mitään tuotetta tai palvelua ei ole koskaan tilattu. Yrittäjien mukaan kirjeen lähettäneeseen ulkomaiseen yhtiöön ei ole edes ollut mitään yhteyttä ennen laskujen saapumista, kertoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen. Rytkönen ohjeistaa, että saapuneen 580 euroa maksavan tarjouksen voi tässä tapauksessa jättää huomioimatta.

Suunnittele etukäteen. Rekryammattilainen Susanna Rantanen neuvoo yrittäjiä miettimään tarkkaan, millaista ongelmaa uusi työntekijä palkataan ratkaisemaan.

Palkkauksessa ehkä on aina ei Kokenut hr-alan yrittäjä kannustaa yrityksiä miettimään, mitä ongelmaa uusi työntekijä palkataan ratkaisemaan. Susanna Rantanen on kokenut hr-alan ammattilainen, joka nyt pyörittää kahta alan yritystä, Heeboa ja Eminea. Taustastaan huolimatta hän myöntää, että rekrytoinneissa on helppoa tehdä virheitä. – Minulla on niin pitkä kokemus rekrytoinneista, että tiedän yleensä mitä etsin. Huomaan

1. Profilointi Profiloinnilla tarkoitetaan, että yrityksessä pohditaan tarkkaan, millaiseen tehtävään ihmistä haetaan. – Täytyy olla todella hyvä käsitys siitä, millaista ongelmaa ratkomaan uutta ihmistä haetaan. Usein menee niin, että haetaan ihmistä, jolla on tietty kokemus. Rantasen mukaan profiloinnissa ei pidä kopioida muiden yritysten rekryilmoituksia tai mukautua siihen, mitä edeltävä työntekijä on tehnyt vaan pohtia, mitä uuden työntekijän pitäisi saada aikaan vaikkapa ensimmäisen puolen vuoden aikana.

2. Sopivuus kulttuuriin

Rekryprosesseissa haetaan usein ihminen, joka on paperilla sopiva tehtävään. Aiem-

kuitenkin, että olen altis tekemään rekrytoinneissa samoja mukavuudenhaluun liittyviä virheitä kuin muut. Rantanen laati Yrittäjäsanomille listan, jonka avulla yrittäjä voi tehostaa uusien työntekijöiden etsimistä ja palkkaamista. Listan lisäksi Rantanen kannustaa yrittäjää kuuntelemaan omaa intuitiota työnhakijoista. Jos on epäilyksiä, kannattaa sanoa ei. – Ehkä ja kompromissi on aina ei. Haun aikana työnhakijasta heränneet epäilykset toteutuvat yleensä.

pi kokemus toisella työnantajalla ei takaa, että uusi työpaikka innostaisi, jos esimerkiksi yrityksen kulttuuri on erilainen. – Ei pidä keskittyä siihen, mitä työntekijä on tehnyt vaan miten hän on tehnyt.

3. Tunnettuus Suurilla yrityksillä on etu pk-yrityksiin nähden tunnettavuudessa. Siksi pienen yrityksen pitää pystyä tekemään itseään tunnetuksi sosiaalisessa mediassa. – Ilmoitus nettisivuilla ja MOL:ssa eivät riitä, Rantanen sanoo.

4. Hakijaviestintä Rekrytointiprosessi koskettaa usein isoa ihmisjoukkoa. Se on hyvä mahdollisuus parantaa kuvaa yrityksestä

työnantajana. – Rekrytointiprosessi pitää tehdä nopeasti. Optimi on 2 – 3 viikkoa. Se tarkoittaa, että yrittäjän on varattava aikaa kalenteristaan hakemusten lukemiseen ja haastattelujen tekemiseen.

5. Perehdytys Rekrytointiprosessi ei pääty työsopimuksen allekirjoittamiseen. On varmistettava, että uusi työntekijä saa perehdytystä riittävästi, jotta tietää työnantajan tavoitteet ja odotukset. Rantasen mukaan onnistumisia on käytävä läpi, jotta neljän kuukauden aikana saadaan varmuus siitä, että valinta on onnistunut. – Uudelle työntekijälle on annettava jatkuvasti tavoitteita ja palautetta. Kannattaa käydä nämä asiat läpi vaikka viikoittain.

200

Parturi-kampaajat pulittavat tänä vuonna 200 euroa poikkeusluvasta pitää liikettään auki itsenäisyyspäivänä.

Viime vuonna summa oli 120 euroa. Koko maan poikkeusluvat käsittelevästä Lapin aluehallintovirastosta kerrotaan, että hinta nousi asetuksen vuoksi. – Se lähtee laista, ja on asetuksen tasolla määritelty, kertoo ylitarkastaja Juha Lämsä. Aluehallintovirasto voi myöntää poikkeusluvan erityisen syyn, kuten liikkeen sijainnin, matkailun tai yleisötapahtuman vuoksi. Samalla lailla säädellään sekä suurten vähittäiskauppojen että parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloja.

Osinkoverojen muutos ei maistu yrittäjille Suomen Yrittäjät torjuu Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan keskustelualoitteen osinkoverotuksen muuttamisesta. Eva on esittänyt Kasvun prosentit -julkaisussaan, että kaikkia osinkotuloja tulisi kohdella samalla tavalla riippumatta yrityksen liiketoiminnan luonteesta. Esitys kohtelisi siis pörssiosinkoja ja listaamattomien pk-yritysten osinkoja jatkossa samalla tavalla. Suomen Yrittäjien mielestä huonoa esityksessä on erityisesti se, että siinä esitetään luopumista osinkoverotuksen yrittäjähuojennuksesta. Vaikka verotus yksinkertaistuisikin, esitys kiristäisi merkittävästi nykyistä omistajayrittäjien verotusta. Se vähentäisi työllisyydestä vastanneiden yrittäjien riskinottohalua. – Talouskasvun aikaan saamiseksi on välttämätöntä kannustaa yrittäjiä ottamaan riskiä, sillä kasvuun tähtääviä yrityksiä ei synny nykyisinkään riittävästi. Jos verotusta halutaan kehittää, on huomioitava seikat, jotka vaikuttavat yrittäjyyden kannustavuuteen ja sitä kautta työllistämiseen ja kasvuun, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Uutiset

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Maksuaikojen lyhentäminen etenee Suurimmat valtionyhtiöt kertovat jo nyt noudattavansa pääasiassa 30 päivän maksuaikaa. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi

onen yrittäjän pitkäaikainen toive saattaa olla lähempänä toteutumista, sillä oikeusministeriö on alkanut valmistella ehdotusta yritysten välisten maksuaikojen lyhentämisestä. Toteutuessaan lakimuutos tarkoittaisi sitä, että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Nyt vastaava aika on 60 vuorokautta. Pitkät maksuajat syövät käyttöpääomaa ja nostavat rahoituskustannuksia. Yrittäjäsanomat kysyi suurimmilta valtionyhtiöiltä näiden maksuaikakäytännöistä. Yritykset kertoivat pitävänsä maksuajat jo nyt pääasiassa korkeintaan 30 päivässä. Rautatieliikenteestä vastaava valtionyhtiö VR kertoi yrityksen käyttämien maksuaikojen venyvän 14 vuorokaudesta 45:een.

Maksuajat neuvotellaan joka sopimukseen erikseen. Simon Indola

– Maksuajat neuvotellaan joka sopimukseen erikseen, emme ole muuttaneet käytäntöämme, kertoo VR-konsernin hankintajohtaja Simon Indola.

Yhtiöistä löytyy myös ymmärrystä suomalaisten pk-yritysten hädälle maksuaikojen pidentyessä. Esimerkiksi Itella pyrkii 14 vuorokauden maksuaikoihin kotimaisten kuljetusalihankkijoiden osalta, jotka ovat pääasiassa pieniä pk-yrityksiä. Itellan vuosittaisista 850 miljoonan euron ostoista noin puolet on kuljetusalihankintaa. – Heidän kykynsä kestää pidempiä maksuaikoja on heikko. Emme siksi ole lähteneet hakemaan pidempiä maksuaikoja, kertoo Itellan hankinnoista vastaava johtaja Harri Kämppä.

Kansainvälistyminen pidentää. Maksuaikojen pidentyminen on kiihtynyt Suomessa erityisesti vuonna 2008 käynnistyneen finanssikriisin jälkeen. Ilmiö oli aiemmin yleisempi vain EteläEuroopassa, mutta nyt ilmiö on levinnyt yrittäjien mielestä myös Suomeen. Myös Suomen talouden kansainvälistyminen pidentää maksuaikoja. Itellan Kämpän mukaan maksuaikojen lyhentäminen heikentää suomalaisten yritysten kilpailuetua ulkomaisiin kilpailijoihin nähden. Suurempien kansainvälisten yritysten osalta Itella pyrkii 45 päivän maksuaikoihin. Se heijastaa Kämpän mukaan yleistä eurooppalaista tasoa. Keskimäärin Itellan maksuajat ovat noin 30 vuorokautta. – Lievää pidennystä meidän maksuajoissamme on tapahtunut, koska myös meidän pitää optimoida omia rahoitustarpeitamme, Kämppä sanoo. Useat Itellan kansainvälisesti toimivat asiakkaat vaativat Itellalta 60 päivän maksuaikoja.

Ymmärrystä pk-yrityksille. Alkosta, Altiasta, Itellasta ja Veikkauksesta kerrotaan, että yhtiöiden maksuehdot ovat jo nyt suunnitellun muutoksen mukaiset, eli korkeintaan 30 vuorokautta.

hans eiskonen

Keskustele aiheesta verkossa: www.yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät haluaa lakimuutoksen nykyisen eduskunnan käsittelyyn

Nyt ylipitkät maksuajat ovat ajaneet pienyrityksiä taloudellisiin vaikeuksiin. Siksi Suomen Yrittäjien mukaan muutos lakiin olisi erittäin tervetullut. Tarkoitus olisi muuttaa lakia siten, että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Nykyisin vastaava aikaraja on 60 päivää. – Sääntely olisi edelleen sopimuksenvaraista, ei pakottavaa. Se kuitenkin oletettavasti ohjaisi käytäntöä niin, 30 päivää koettaisiin normaaliksi enimmäismaksuajaksi, lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo. Ministeriön mukaan asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus valmistella siten, että se

voidaan viimeistään saattaa seuraavan kevään 2015 eduskuntavaaleissa valittavan eduskunnan käsiteltäväksi. – Asiaa olisi tärkeä kiirehtiä niin, että hallituksen esitys ehdittäisiin antaa nykyiselle eduskunnalle, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. Viime syksyn Pk-yritysbarometrissa 44 prosenttia vastaajista kertoi, että oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuajan. – Näistä lähes viidennes oli joutunut hyväksymään 60 päivän maksuajan ja 36 prosenttia yli 60 päivän maksuajan. Valtaosa maksuaikoja koskeviin kyselyihin vastanneista yrittäjistä ei ole ollut tyytyväisiä nykyiseen maksuaikojen sääntelyyn, vaan ovat halunneet muutosta, Makkula taustoittaa.

Kirjanpitoon iso muutos vuonna 2016 Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi

ksityinen liikkeenharjoittaja voi välttyä vuotuisen tilinpäätöksen laatimiselta. Kirjanpitolakia saatetaan muuttaa niin, että yksityisen liikkeenharjoittajan ei olisi pakollista tehdä vuotuista tilinpäätöstä vuoden 2016 tilikauden alusta. Laki on nyt lausuntokierroksella.

– Jos yrittäjä tykkää tilinpäätöksen tehdä, hän voi sellaisen laatia, mutta emme pidä sitä pakollisena, sanoo hallintojohtaja Timo Kaisanlahti Keskinäisestä työeläkevakuutusyhtiö Varmasta. Kaisanlahti on työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolain uudistusta pohtivan työryhmän puheenjohtaja. Lain muutosehdotus on lausuntokierroksella tammikuun loppuun asti. Taloushallintoliitto on huolis-

saan siitä, että yrittäjän talouden seuranta jää vähälle, jos tilinpäätöstä ei tehdä. Jos yritys kasvaa, eikä tilinpäätöksiä ole tehty, voi yrittäjä joutua vaikeuksiin, arvioi Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala.

Yrittäjä tietää parhaiten. Kaisanlahti uskoo, että yrittäjä tiedostaa itse, jos tilinpäätökselle on tarvetta. – Ei pidä aliarvioida ihmisten

ymmärtämistä. Kaisanlahden mukaan verottajaa varten laadittava, lähes tilinpäätöstä vastaava laskelma, on riittävä. Ojalan mukaan se ei kuitenkaan voi korvata tilinpäätöstä, mutta joissain tapauksissa pienyrittäjä voisi silti pärjätä ilman. – Jos sillä tavalla pystyy yhteiskunnallisessa umpiossa elämään ja hissun kissun olemaan, ettei tarvitse tilinpäätöstä vakuutuksia tai

rahoitusta varten. Taloushallintoliitto ei kuitenkaan kannata kirjanpitolain muutosta tältä osin. – Ei nähdä tätä järkevänä. Yhtä lakia muuttamalla tilanne ei parane, vaan muitakin lakeja pitää muuttaa, Ojala sanoo. Mahdollinen lakimuutos liittyy Euroopan unionin direktiiviin, jolla halutaan keventää byrokratiaa ja yksinkertaistaa pieniin yrityksiin kohdistuvia sääntöjä.

Uutiset

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yli 500 antanut äänensä kuulua Yrittäjän ääni -kampanja saanut yrittäjät liikkeelle. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

rittäjän ääni -kampanja on innostanut jo satoja yrittäjiä esittämään toiveensa kansanedustajille, vaikka kampanja on ollut käynnissä vasta vajaan kuukauden. Suurin osa toiveista koskettaa tuttuja aiheita. Lähes 40 prosenttia vastaajista pitää tärkeimpänä asiana verotuksen saamista kannustavaksi niin, että yrittäjät voisivat kasvattaa firmojaan, luoda työpaikkoja ja investoida. Toiseksi eniten kannatusta saa vaatimus sääntelyn järkeistämisestä. Avoimissa viesteissä korostuu myös paikallinen sopiminen työpaikoilla. Esimerkiksi jyväskyläläisen Stylehunterin omistava Suvi Widgrén kertoo haastatelleensa useita nuoria, mutta syystä tai toisesta heidän palkkaaminen ei onnistu. Stylehunter on ketju, joka myy vaatteita. – On ikävä kuulla, että työntekoa rajoitetaan jonkun sossun tuen tai minkä tahansa tuen takia. Se on suorastaan järkyttävää, Widgrén kertoo. Tällä hetkellä Stylehunterilla on noin 30 työntekijää. Viihdeohjelmatoimisto Team Simisamia pyörittävä Sami Alasimi on Widgrénin kanssa samoilla linjoilla. Hänkin palkkaisi mielellään nuoria töihin. – Toivoisin myös järkevämpää verotusta. Ei niin, että maksetaan moneen kertaan samoja veroja.

Karenssi pois. Lvi-alalla olevan Hakonen Palvelujen Saija Hakonen esittää niin ikään huolen työllistämisestä. – Suomi lähtee nousuun vain uusilla työpaikoilla. Näitä ei synny, jos palkkaamisen kustannuksia ja riskejä ei lasketa. Meillä on tällä hetkellä sellainen tilanne, että vaikka töitä on liikaakin, on yrityksen tulevaisuus vaakalaudalla kiristyneen hintakilpailun ja liian kovien työnantajamaksujen takia.

Sairausloman karenssin poistuminen kaihertaa yhä yrittäjien mieliä. Viime lomakausi oli ensimmäinen, kun karenssi ei ollut voimassa. – Sairauslomiin pitäisi laittaa karenssiaika, kuten esimerkiksi Ruotsissa on. Työterveyshuolto antaa sairauslomaa mitä ihmeellisimmistä syistä, kommentoi tilitoimisto Peltokankaan Susanna Peltokangas. Yrittäjien ääni -kampanja saavutti ensimmäisen etapin kaksi viikkoa sitten, kun Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen luovutti yrittäjien viestit eduskun-

taryhmien puheenjohtajille. – Onneksi aika laajasti jo ymmärretään, että Suomi tarvitsee yrittäjiä, jotta taantumasta noustaan. Teot kuitenkin puuttuvat vielä, Mäkynen sanoo ja toivoo, että yrittäjien viesteillä on vaikutusta. Yrittäjät voivat edelleen esittää toiveitaan osoitteessa: www.yrittäjänääni.fi Widgrénin ja Alasimin sekä monen muun yrittäjän Verotus ehdotukset ovat yksinkertaiseksi. nähtävissä myös Viihdeohjelmatoimiston Youtubessa. Sami Alasimi ei pidä

järkevänä, että yrittäjä maksaa päällekkäisiä veroja.

• Voit kertoa oman mielipiteesi osoitteessa: www.yrittäjänääni.fi

Vielä ehdit mukaan: Huippuseminaari Lahden Sibeliustalossa pohditaan 27. marraskuuta, miten tulevaisuuden kuntapalvelut järjestetään ja tuotetaan. Lisäksi huippuseminaarissa etsitään vastauksia kysymykseen: onko tulevaisuus veronmaksajan painajainen vai mahdollisuus uuteen? Tätä seminaaria ei yhdenkään kuntatoimijan tai yrittäjän kannata jättää väliin. Ilmoittautumiset 20. marraskuuta mennessä: www.yrittajat.fi/tapahtumakalenteri. Seminaari on maksuton.

EU:sta irtoaa yrityksille rahaa Euroopan unionilla on miljoonakaupalla rahaa, jotka odottavat ottajaansa. Tähän aiheeseen paneudutaan 3. joulukuuta järjestettävässä koulutuksessa. Tilaisuus on Suomen Yrittäjien tiloissa: Mannerheimintie 76 A, Helsinki. Koulutus on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on tarjottavana Euroopan markkinoille ylivertaista teknologiaa ja jotka tähtäävät Euroopan markkinajohtajuuteen. Koulutuksessa saat kokonaisvaltaisen näkemyksen siitä, millainen on hyväksyttävä hanke ja kuinka rahoitushakemus tehdään.

Ilmoittautumiset 24. marraskuuta mennessä: www. yrittajat.fi/koulutuskalenteri

Ketkä tänä vuonna Linnaan Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto palaa parin vuoden tauon jälkeen takaisin Presidentinlinnaan Helsinkiin. Paikalle odotetaan 1 800 vierasta. Viime vuosina juhlissa on totuttu näkemään kosolti yrittäjiä, joten tuskin tämäkään vuosi tekee poikkeusta. Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta on tänä vuonna lauantai, joten teemaan liittyviä juhlia on luvassa eri puolilla Suomea.

Älytön tilanne. Stylehunterin Suvi Widgrén pitää järkyttävänä, että sossun tuet ovat esteenä nuorten palkkaamiselle.

Onko digitaalisuus uhka vai mahdollisuus? Digitaalisuus muuttaa nopeasti murroksessa olevaa yhteiskuntaa esimerkiksi tietoturvallisuuden, automaation ja sähköisen asioinnin osalta. Koskettaako jokin näistä omaa organisaatiotasi? Helsingissä 11. joulukuuta järjestettävä koulutustilaisuus tarjoaa tietoa ja näkemyksiä muun muassa organisaatioiden tulevaisuuden osaamistarpeiden ja työnkuvien muutoksista. Ilmoittautumiset 5. joulukuuta mennessä: www. osaamistyokalu.fi/eforum2014. Osoitteesta löytyy myös lisätietoa tapahtumasta.

11/2014

• Yrittäjän ääni on kampanja, jossa yrittäjät pääsevät kertomaan kansanedustajille ajatuksiaan yrittäjyydestä ja työllistämisestä.

• Lisäksi yrittäjä voi valita tärkeimmän tavoitteen.

Ajassa:

Kouluttaja Jerri Laine on tehnyt yli 150 Tekes- ja EU-hanketta, joissa läpimenoprosentti on ollut yli 90. Kokemusta siis löytyy.

Mikä Yrittäjän ääni

• Avoimessa kohdassa yrittäjä voi ehdottaa, mitä eduskunnan pitäisi tehdä, jotta yritykset menestyisivät.

Nuoret töihin. Joensuulaisen Punapandan Elisa Rauma jakaa huolen nuorten työllistymisestä.

Seuraava Numero ILMESTYY 11.12.

Uutiset

Suorat Alkoholia nautitaan enää harvoin yrityksen laskuun

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT MEERI UTTI

Suomella on vielä paljon tilaa kehittyä palvelujen digitalisoinnissa. Aleksi Issakainen

Kysymys: Yritykset ovat taantuman takia vähentäneet pikkujouluja. Näkyykö tämä Joensuun Teatteriravintolassa, ravintolapäällikkö Sanna Könönen?

Vastaus: Jollain tavalla näkyy, mutta huonomminkin voisi olla. Meille on etua siitä, että olemme samassa talossa Joensuun kaupunginteatterin kanssa. Moni pikkujouluporukka haluaa yhdistää teatterin ja ruoan. Meillä käydään ennen tai jälkeen teatteria syömässä tai yrityksillä saattaa olla myös omaa ohjelmaa, kuten soittoa, laulua, karaokea tai muuta musiikkia, taikuria, stand upia ja improvisaatioteatteria, laidasta laitaan. Musiikki on olennainen osa pikkujouluja.

2 Kysymys: Ovatko pikkujoulujen juhlijat olleet siivosti?

Vastaus: Meillä on tosi ihana asiakaskunta, ei ole ollut mitään järjestyshäiriöitä. Toimimme 100-vuotiaassa kaupungintalossa, jonka puitteet edesauttavat hyvin juhlien onnistumista. Glögiä on otettu, mutta kohtuudella. Vuosien varrella on firmojen pikkujoulukäytäntö on muuttunut niin, että harvoin enää on niin sanottua ”avointa piikkiä” koko iltaa. Osa yrityksistä saattaa tarjota ruoan kanssa lasillisen tai kaksi, mutta suurin osa yrityksistä tarjoaa vain ruokaa, ja kukin itse maksaa alkoholit.

3 Kysymys: Mitä pikkujoulupöytään katetaan?

Vastaus: Pikkujouluihin ei nykyään toivota perinteistä jouluruokaa, koska sitä tulee muutenkin syötyä niin paljon joulun alla. Joulubuffetissamme näkyy joulu, mutta modernilla tavalla. Esimerkiksi perinteisiä laatikoita emme buffetissamme tarjoile, mutta toki jos asiakas niitä haluaa, teemme ne tilauksesta. Perinteistä joulubuffetissamme on esimerkiksi kinkku, lohi ja karjalanpiirakat.

Verkkoon. Fonectan Aleksi Issakainen toivoo, että suomalaiset yritykset ottaisivat mallia Tanskasta.

Ryminää sähköiseen ajanvaraukseen Fonecta lanseeraa tammikuussa uuden digitaalisen ajanvarauspalvelun yrityksille. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

ilpailu sähköisissä ajanvarauksissa kiristyy entisestään, kun Fonecta lanseeraa uuden palvelunsa tammikuussa. Lanseerauksen mittakaavasta kertoo jotain se, että Fonectan tavoitteena on saada heti ensimmäisen vuoden aikana napattua markkinajohtajuus ajanvarauksessa Suomessa. – Suomella on vielä paljon tilaa kehittyä palvelujen digitalisoinnissa. Esimerkiksi Tanskassa onlineajanvaraus löytyy hyvinvointialalla lähes puolelta yrityksistä. Suomessa 50 000 yrityksestä ajanvarausta verkossa tarjoaa vasta reilut tuhat yritystä. Tyypillisesti nekin ovat isompia toimijoita. Pienillä yrityksillä ei ole perinteisesti teknologiaosaamista, eikä markkinoinnin resursseja, sanoo Fonectan New Ventures -yksikköä vetävä Aleksi Issakainen. Issakaisen mukaan sähköinen ajanvarauspalvelu sopii kaikille yrityksille, jotka pystyvät määrittämään palvelulle keston, hinnan ja resurssin. Esimerkkeinä hän mainitsee kampaamot, kosmetologit ja vaikkapa autokorjaamot. Ydinkohderyhmässä on 27 000 suomalaisyritystä. – Tarjoamme sähköiseen ajan-

varaukseen kaikki työvälineet ja hakumedian, joka keskittää palveluiden hakemisen, vertailun ja ostamisen yhteen paikkaan. Kuluttajille palvelu tuo helppoutta ja saatavuutta, Issakainen luettelee. Fonecta Ajanvaraus tukeutuukin isoihin kävijävirtoihin. Yleensä pienen palveluyrityksen on vaikea saada kävijöitä eli uusia asiakkaita omille verkkosivuilleen.

Peloille poikittaista. Verkko-ostot ovat Suomessakin kovassa kasvussa. Kokonaiskakku on jo yli 10 miljardia euroa vuodessa. Näistä ostoista lähes 60 prosenttia on palveluita. – Palveluostot ovat pitkälti paikallisia. Tarvetta ajavat kuluttajat, Issakainen kertoo. Ruotsissa vastaava palvelu on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Startup-yritys Boka Direkt on kehittänyt sähköistä ajanvarausta ja länsinaapurissa yrityksiä on mukana lähes 3 000. Boka Direkt myy kuukaudessa 300 000 palvelutapahtumaa. – Teknologia on heidän kehittämänsä. He eivät ajatelleet kuitenkaan palvelun kansainvälistämistä. Me skaalaamme sen yhteistyössä kansainvälisesti jo vuoden sisällä,

Issakainen sanoo. Hänen mukaansa seuraava tärkeä vaihe on saada yrittäjät voittamaan pelkonsa sähköisistä palveluista. – Tyypillinen kommentti on sel-

lainen, että mitä jos yhteydet eivät toimi. Virheitä pelätään myös paljon. Niitä pelkoja lähdemme nyt taklaamaan. Asiakkaat ovat kuitenkin jo verkossa, Issakainen kertoo.

Mikä Ajanvaraus • Palvelualan yrityksistä vain murto-osa tarjoaa sähköisiä varauspalveluja verkossa. • Viime vuonna verkkokauppaostojen arvo oli Suomessa 10,5 miljardia euroa. Näistä palveluostoja oli noin 60 prosenttia. • Suurin osa palveluostoista on matkoja, ravintolavarauksia, elokuvalippuja tai lääkäripalvelujen ostoja.

• Sähköisiä ajanvarauspalveluja tarjoavia yrityksiä on useita. Yleensä ne jakautuvat kahteen leiriin: Toiminnanohjausjärjestelmän ja CRM:n yhdistelmään, joka pääasiassa mahdollistaa paremman asiakaspalvelun sekä verkkovaraamisen yrityksen kotisivuilta. Toinen kategoria on palvelu, joka koostuu yksinkertaisista työkaluista aikojen ja palveluiden hallintaan sekä vahvasta mediaulottuvuudesta, jolla houkutellaan kävijöitä sivuille.

Uutiset

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Terveysalan yritykset turhautuivat Fysioterapia- ja kuntoutusalan yrittäjät ovat seuranneet huolestunein mielin soteen liittyvän lakiesityksen valmistelua. Alan yrittäjäjärjestön eli Fysi ry:n julkilausumassa todetaan, että onnistunut uudistus ei synny hätäisellä aikataululla, eikä ilman huolellista valmistelutyötä. – Tarvitaan todellinen rakenneuudistus, jossa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä tuotetaan kansalaisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Tunnetko parhaan kirjanpitäjän Vuoden kirjanpitäjä -kilpailu etsii vuosittain maan parasta kirjanpitäjää. Kilpailuun voi ehdottaa sellaisia henkilöitä, jotka toimivat kirjanpitotehtävissä yksittäisessä yrityksessä, yhteisössä tai ulkoistetussa taloushallintopalvelussa tai tilitoimistossa. Palkintona maan parhaalle kirjanpitäjälle on 2 000 euron arvoinen matkalahjakortti, Vuoden kirjanpitäjä 2015 -voittodiplomi sekä voittajan nimellä kaiverrettu kiertopokaali. Ehdotukset jätetään sivustolla vuodenkirjanpitaja.fi olevan lomakkeen kautta. Ehdotuksia voi jättää marraskuun loppuun asti.

Suuryritykset neuvovat pieniä Suomessa kokeillaan uudenlaista yritysyhteistyötä, jossa suuryritykset tukevat kasvuyrityksiä antamalla niiden käyttöön omaa osaamistaan. Sparrauksesta on startupeille hyötyä etenkin yritystoiminnan alkuvaiheessa, kun henkilö- ja talousresurssit ovat niukat ja muodostuvat helposti pullonkaulaksi kasvulle. Mukana on kymmenen isoa yritystä ja kuusi kasvuyritystä: Cargoteciin kuuluva Kalmar, Castren & Snellman, Elisa, Fortum, Glaston, Itella, Metso, Nordea, Nokia Networks ja Tieto sekä startupit Cater it, CloudStreet, Coreorient, Nocart, Pamoja Cleantech ja Simosol. – Tunnustelimme eri osapuolten tarpeita ja päätimme lähteä rohkeasti pilotoimaan, kertoo konseptin kehittänyt Tapio Peltonen. Molemmat osapuolet ovat hyötyneet uudesta mallista: kasvuyrittäjät ovat saaneet käyttöönsä arvokasta ulkopuolista erityisosaamista ja suuryritysten asiantuntijat ruohonjuuritason tuntumaa yrittäjyyteen.

Neuvo aloittavalle yrittäjälle: Myy Uusien yritysten kannattaa parantaa kaupallistamis- ja myyntitaitojaan jo yrityksen varhaisessa kehitysvaiheessa. Aalto-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan yrityksen perustajaryhmän myyntikykyjen puutetta ei voida korvata markkinoinnilla tai muulla tuotekehitysosaamisella. Yrityksen ensimmäinen merkittävä kauppa vaikuttaa huomattavasti

myynnin kasvuun tulevaisuudessa sekä ohjaa yrityksen kehittämistä pitkällä aikavälillä. – Ne yritysten perustajat, joilla on vahvaa kaupallista sekä yrittäjyyteen liittyvää osaamista, käyttävät huomattavasti enemmän proaktiivisia myyntikäytäntöjä. Tulokset poikkeavat selvästi niistä perustajista, joiden osaaminen on yksipuolista, kertoo Aalto-yliopis-

ton tutkija Ilona Pitkänen. – Proaktiivinen ja arvoperustainen myynti tuottavat tuloksia pitkällä aikavälillä ja ne vaikuttavat ensimmäisen merkittävän kaupan syntymiseen, Pitkänen jatkaa. Aivan yrityksen alkuvaiheessa perustajien tulisikin keskittyä kehittämään omia myyntitaitojaan, ei vain kehittää tuotteita tai yritystä. Myös palkkaamalla koke-

neempia myyjiä ja hyödyntämällä kokeneiden yrittäjien osaamista voidaan proaktiivista myyntiä lisätä. Tutkimuksessa tarkasteltiin 113 eri alojen startup-yritystä ja niiden ensimmäistä merkittävää kauppaa. Tutkimus alkoi vuonna 2011 Aalto-yliopiston Start-Up Centerin ja Aalto Entrepreneurship Societyn yhteistyönä.

Uutiset

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

ALEKSI POUTANEN

Katuruoan lähettiläät

Pertti Kallioinen ja Pasi Hassinen perustivat Street Gastro -ruokakioskin vajaat kaksi vuotta sitten. Katuruoka maistuu helsinkiläisille niin hyvin, että yrittäjät ovat avanneet vaunun lisäksi kaksi ravintolaa. Tavoitteena on saada tuotteita vähittäiskauppoihin ympäri maata. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi

Mistä saitte idean Street Gastro -ruokakioskiin? Pertti Kallioinen: Uskoimme paremman katuruoan kysyntään Suomessa, ja ajankohta oli otollinen. Halusimme lähteä tekemään jotain omaa, sekä tuoda tv:stä tuttu katuruoka saataville. Ravintolat avasimme, jotta ruokailmiöstä tulisi ympärivuotinen.

Miten kehitätte Street Gastron ruokatuotteita? Pertti: Näiden ohjeiden mukaan: Matkusta. Syö. Juo. Nauti. Mieti. Ja mikä tärkeintä: kirjoita asiat muistiin. Pasi Hassinen: Aikaisempi ura kokkina on tehnyt sen, että aina syödessään jotain hyvää miettii heti, että miten kyseistä asiaa voisi soveltaa omissa tuotteissa.

Miten saitte Street Gastron ruokia myyntiin Stockmannin Herkkuun?

Pasi: Stockmann lähestyi meitä, kun he olivat suunnittelemassa katuruokakampanjaa. Se oli hyvä pään avaus, mutta tarkoituksena on saada vähittäiskauppatuotteemme ensi vuonna laajempaan jakeluun. Pertti: Stockmannilta haluttiin, että lähdemme tekemään heille lihoja. Tuotteita tulee lisää ja muihin kauppoihin myös.

Miten katuruokakulttuuri on viime vuosina kehittynyt Suomessa? Pertti: Uskomattoman paljon. Se on saanut aivan eri aseman kuin olisi kaksi vuotta sitten uskonut. Hyvään suuntaan mennään. Kerrankin olemme samalla aikajanalla ruokakulttuurissa muiden maiden kanssa. Pasi: Muutamassa vuodessa on tapahtunut paljon ja trendi on kasvava. Alulla on iso katuruokaliike, jossa yrittäjät, päättäjät ja tapahtumajärjestäjät ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään.

Miten Street Gastro aikoo mullistaa suomalaisen ruokakulttuurin?

Kuka: Pasi Hassinen

Koetteko olevanne pikaruokapaikka?

Pertti: Meidän ruoka valmistuu nopeasti, mutta sana pikaruoka mielletään epäterveelliseksi, mitä me emme ole. Voimme olla terveellisempi ja parempi pikaruokavaihtoehto, jos joku kysyy. Pasi: Kyllä ja ei. Meidän ruoka valmistuu nopeasti, mutta on terveellistä ja ravitsevaa. Pikaruoka mielletään usein epäterveelliseksi, mikä antaa sanalle huonon kaiun.

Pasi: Tarjoamalla suomalaisille uusia makuelämyksiä niin ravintoloissa kuin vähittäiskauppatuotteissa. Tämä vaatii tietenkin myös laajentumista. Pertti: Tuomalla täydellisesti kypsennetyt lihat useampaan meidän ravintolaan sekä ruokakauppaan.

Ikä: 32. Perhe: Vanhemmat ja kolme sisarusta. Työura: Kahdeksan vuotta kokkina Suomessa ja maailmalla, muun muassa ravintoloissa Chez Dominique, Postres ja G.W. Sundmans. Yrittäjänä puolitoista vuotta. Motto: Kova työ antaa avaimet menestykseen.

Kuka: Pertti Kallioinen

Ikä: 28. Perhe: Isä, äiti, sisko, tyttöystävä ja koira. Työura: Kokki koko työuran. Kymmenen vuotta ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Motto: Usko tekemiseesi.

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

ÄLÄ MYY MITÄÄN.

Ennen kuin tarkastat taustat. kauppalehti.fi/yrityshaku

Hae suomalaisten yritysten ja yhteisöjen perustiedot veloituksetta ja ilman rekisteröitymistä. Helposti yhdestä osoitteesta.

Uutiset

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

TALVIVAARA /LEHDISTÖKUVA

Talvivaaran konkurssiin on varauduttu

Talvivaara etsii uutta yrittäjää

SINI P

Talvivaara Sotkamo aiheutti pk-yrityksille miljoonatappiot. Tiedossa ei ole, että kaivosyhtiön ongelma olisi kaatanut muita yrityksiä. vuonna 2008. – UPM:n tehtaan lopettamisen jälkeen varauduttiin pahimpaan, Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi mutta sitä ei tullutkaan. Tehtaan alueella on nyt enemmän työalvivaaran kaivok- paikkoja kuin oli tehtaan aikana, sen tarina ei vält- Ojalehto sanoo. Ojalehdolla ja Koneyrittäjien tämättä ole vielä ohi, mutta iso osa liiton toimitusjohtajalla Matti aliurakoitsijoista Peltolalla ei ole tiedossa, että Talon jo valmistautu- vivaaran vaikeudet olisivat kaanut pahimpaan ja alaskirjannut taneet tai kaatamassa alihankkijoita konkurssiin. Iso joukko saataviaan kaivokselta. Kainuun Yrittäjien toimitus- yrityksiä joutuu kuitenkin tekejohtaja Pekka Ojalehto muistut- mään suuriakin alaskirjauksia taa, että kaivos voi jatkaa vielä saamisistaan. toimintaansa, jos – Uskoisin, että sielhankkeelle löytyy tä tulee isoja luottouusi omistaja. tappioita. Näitä haa– Tilanne on vielä voja paikataan vieauki. Ainakin siellä on lä kauan. MyöhemTalvivaara purku- ja puhdistusmin voi olla vaikea töitä 10 – 15 vuodeksi, sanoa, että minkä Sotkamolla sanoo Ojalehto. konkurssin Talvivaaon noin 400 Ojalehto arvioi, etra on sitten saattavelkojaa. tä kaivoksella on tehnut aiheuttaa. nyt urakoita noin parikymmentä Kainuun Yrittäjien Suurimmat menetykset miljäsenyritystä. joonia. Talvivaara Sotkamolla on yhteensä noin 400 velkojaa. Ei konkursseja. Ojalehdon mu- Joukossa on monia pk-yrityksiä. Velkoja valmistauduttiin leikkaan on vielä varhaista sanoa, mitkä ovat Talvivaaran mah- kaamaan, kun Talvivaara Sotkadollisen konkurssin seuraukset mo kertoi hakeutuvansa velkaalueen yrityksille ja työpaikoille. saneeraukseen. Pk-yrityksistä suurimmat saaHän vertaa tilannetta UPM:n Kajaanin tehtaan lakkautamiseen tavat Talvivaara Sotkamolta oli Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

400

joensuulaisella maarakennusliike E. Hartikaisella. Toimitusjohtaja Arto Hartikaiselle kaivosyhtiön konkurssi ei tullut yllätyksenä. Yhtiölle jäi Talvivaarasta saatavia kaikkiaan noin kolmen miljoonan euron edestä. – Me kirjasimme saatavamme alas jo vuonna 2013, kun totesimme, ettemme tule sieltä koskaan mitään saamaan. Eikä tämä siksi enää vaikuta meihin millään muotoa, Arto Hartikainen kertoo. E. Hartikainen Oy teki vuosikaudet Talvivaarassa erinäisiä alueurakoita. – Esimerkiksi patorakentamista, maanpoistoa ja kivensiirtoa. Urakoimme siellä noin viiden vuoden ajan ja teimme noin kymmenkunta urakkaa, Hartikainen kertoo.

EN N

Ainakin siellä on purku- ja puhdistustöitä 10 – 15 vuodeksi. Pekka Ojalehto

• Talvivaaran esiintymä on alun perin löytynyt Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksissa vuonna 1977. • Pekka Perä osti kaivosoikeudet Outokummulta 2003. • Talvivaara Kaivososakeyhtiö listautui Lontoon pörssiin ja myöhemmin Helsingin pörssiin. Osakkeen hinta oli korkeimmillaan yli seitsemän euroa. • Kaivos aloitti toimintansa 2008. • Talvivaara painui tappiolliseksi prosessissa ilmenneiden ongelmien ja malmien hinnan laskun takia. Vuosina 2010-2013 Talvivaara Kaivososakeyhtiö teki 725 miljoonaa euroa tappiota. • Talvivaara-konserni hakeutui yrityssaneeraukseen vuonna 2013. Saneerauksessa konsernin velkoja leikattiin rajusti. • Kaivosta pyörittänyt tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo hakeutui konkurssiin 6. marraskuuta. Kaupankäynti yhtiön osakkeella keskeytettiin. • Talvivaaralle etsitään nyt jatkajaa.

Talvivaaran alihankkijan asema on erittäin huono Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula sanoo, että velkojien asema riippuu siitä, onko saatavilla vakuutta vai ei. – Jos ei ole, tilanne on erittäin huono. Tyypillisesti käy niin, ettei saa mitään. Jaettavaa ei vain yksinkertaisesti riitä. Muutenhan yritys ei olisi konkurssissa. Hänen mukaansa marssijärjestys saatavien osalta on selvä: vakuudelliset ensin. Yleensä tähän

kastiin kuuluvat rahoituslaitokset. Verottajallakaan ei ole erityisasemaa. – Lisäksi yrityssaneerauksen alkamisen ja saneerauksen päättymisen välissä syntyneet velat ovat etuoikeutetussa asemassa. Muutenhan yritys ei saisi millään rahoitusta, Makkula selvittää. Siitä huolimatta saatavat kannattaa ilmoittaa. Makkula arvioi, että yksittäisen alihankkijan on erittäin vaikea varautua etukäteen vastaaviin tilanteisiin. Pk-yritys pystyy harvoin neuvottelemaan ison yrityksen kanssa maksujärjestelyistä, joihin ei liity riskiä. Tällöin kysymykseen tulisi rahat ensin, palvelut sitten -periaate.

Uutiset

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Nyt on syytä havahtua

Kuittivalvonta jatkuu koko marraskuun

Verkon merkitys suomalaisten arjessa korostuu huimaa vauhtia. Joka kolmas suomalainen teki nimittäin viimeisimmän ostoksensa verkossa. Tiedot selviävät Googlen teettämästä laajasta kansainvälisestä kuluttajakäyttäytymistä selvittävästä tutkimuksesta, Consumer Barometeristä. Hotelliöiden varaamisessa luku on vieläkin hurjempi. Peräti 80 prosenttia suomalaisista varaa hotelliyön verkossa. Tutkimuksen mukaan verkkoa käytetään laajasti myös tiedonhakuun. Yli puolet suomalaisista käytti verkkoa vertailuun ja tutkimiseen ennen ostopäätöksen tekemistä. – Viimeistään nyt suomalaisten yritysten on syytä havahtua siihen, että verkko- ja mobiilipalvelut ovat kanavia, joissa palvelun, valikoiman ja helppokäyttöisyyden on oltava kansainvälisellä tasolla, sanoo Googlen maajohtaja Anni Ronkainen. Yrittäjäsanomien viime vuonna tekemästä kyselystä selviää, että yrittäjät eivät ole vielä heränneet nykypäivään. Verkkokauppa on vain joka kymmenennellä. Toinen mokoma miettii verkkokauppaa.

Verohallinto, Poliisi ja Aluehallintoviranomainen tekevät koko marraskuun kuittivalvontakäyntejä yrityksissä valtakunnallisesti. Verottajan mukaan käynneillä valvotaan kuitintarjoamisvelvollisuuden noudattamista, kuittien sisältöä sekä ohjataan yrittäjiä kuitintarjoamislakiin liittyvissä kysymyksissä. Verohallinnosta varoitetaan laiminlyöntimaksusta, jos kuitin jättää

tarjoamatta tai sen tietosisältö on puutteellinen. Laiminlyöntimaksu on suuruudeltaan 300 – 1 000 euroa. Kuitintarjoamislaki astui voimaan 1. tammikuuta ja se on herättänyt paljon kysymyksiä. Keskeisiä aiheita ovat olleet muun muassa kassakoneen hankinta, kuitin tietosisältö ja lain soveltaminen eri toimialoilla. Laki koskee kaikkia tavaroita tai palveluja myyviä elinkeinoharjoitta-

jia. Yrityksen liikevaihdon on tosin oltava yli 8 500 euroa vuodessa. Kuitinantovelvollisuutta on perusteltu sillä, että se helpottaa kuluttajia havaitsemaan myyntiä, jota ei merkitä kassaan tai kirjanpitoon. Laki ei tee kassakoneita pakolliseksi. Yrittäjä voi antaa asiakkaalle käsinkirjoitetun kuitin myös jatkossa.

Eläkeläiset ja työttömät innostuivat Uusyritysten neuvonnan avulla on aloittanut tammisyyskuussa 6 000 uutta yritystä. Kasvua viime vuoteen on kaksi prosenttia. – Taloustilanteeseen nähden tulos on ilahduttava. Lukujen taustalla vaikuttaa alueelliset erot ja paikalliset tapahtumat. Työttömien osuus uusyrityskeskusten asiakkaista on nousussa. Sivutoimiyrittäjyys on lisääntynyt jo jonkin aikaa. Opiskelijoiden osuus on kasvanut erityisesti alueilla, joissa on ammattikorkeakoulutusta tai yliopistollista opetusta. Yksi kasvava asiakasryhmä ovat eläkeläiset, sanoo toimitusjohtaja Pekka Tsupari. Starttiraha- ja jatkostarttirahalausuntoja annettiin 4 474 kappaletta eli 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Eniten uusia yrityksiä perustettiin palvelualalle.

kiitä ja muista Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.

Uutiset

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Sarjayrittäjä jakaa oppejaan ”Yhteistä epäonnistumisissa on se, että toimintatavat ovat olleet jäykkiä.”

Heidi Strengell

Tikan hyvät exitit Fuksiini Sites

• Tikka oli 24-vuotias, kun yritys myytiin pörssiyhtiö Afarakille vuonna 2003.

Magenta Sites

Josi Tikkanen

• Pilvipalveluja kehittänyt yritys myytiin usealle ostajalle.

josi.tikkanen@yrittajat.fi

aneli Tikka on Suomen menestyneimpiä sarjayrittäjiä ainakin, jos mittarina käyttää exitien eli yrityksistä irtaantumisten määrää. Tikan mukaan onnistumisista oppii huomattavasti enemmän. – Epäonnistumisista oppii kyllä paljon, mutta monesti on vaikea sanoa, että miksi epäonnistuimme. Tikan yrittäjäura ei käynnistynyt menestyksellä. Hän perusti ensimmäisen yrityksensä Taika Technologiesin 21-vuotiaana vuonna 1999. Yritys sai rahoitusta viisi miljoonaa euroa pääomasijoittajilta, mutta päätti hakeutua konkurssiin 2002. – Yhteistä kaikissa epäonnistumisissa on se, että toimintatavat ovat olleet liian jäykkiä. Tikan mukaan epäonnistumisia yhdistää usein myös se, että niissä väärät ihmiset tekevät vääriä asioita väärällä fokuksella ja väärillä metodeilla. Yhteistä on myös, että vuorovaikutus yrityk-

IRC-Galleria • Tikka oli toimitusjohtaja, kun suomalainen sosiaalisen median pioneeri myytiin Sulakkeelle 2007 pääasiasa osakevaihdolla.

Dopplr • Marko Ahtisaaren ja Lisa Sounion startup myytiin Nokialle vuonna 2009.

Brain Alliance • Verkkopalveluja kehittänyt Brain Alliance myytiin Sopranolle vuosina 2009 – 2011.

Applifier • Yhdysvaltalainen Unity osti pelialan yritys Applifierin keväällä 2014.

Exitien erikoismies. Taneli Tikka sanoo, että onnistumisia tulee, kun oikeat ihmiset tekevät oikeilla metodeilla oikeita asioita. sessä on huonoa. Usein jäykät toimintatavat liittyvät liiketoimintasuunnitelmaan. Hänen mukaansa ne sisältävät paljon oletuksia maailmasta ja tulevaisuudesta, joita ei ole varmistettu. – Liikesuunnitelmat ovat täyttä paskaa. En enää tee niitä. Liiketoimintasuunnitelman voi tehdä

oman ajattelun jäsentämiseksi, mutta sitten ne pitää siirtää fiktiohyllyyn.

Kymmenen exitiä. Onnistumiset ovat seurausta päinvastaisesta: oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita oikeilla metodeilla, joita kehitetään tarvittaessa.

Yhteensä yrityksiä, joissa hän on ollut mukana, on myyty noin kymmenen. Onnistumisiksi Tikka laskee niistä Fuksiinin, Magentan, Brain Alliancen, IRC-Gallerian myymisen Sulakkeelle, kuvapalvelu Dopplrin myymisen Nokialle ja Everplayn myymisen Unitylle. Everplayn myy-

misestä kerrottiin keväällä 2014. Tällä hetkellä Taneli Tikka työskentelee Tiedossa yksikössä, jonka vastuulla on kehittää teolliseen internetiin liittyviä sovelluksia. Yksikön toiminta on Tikan mukaan startupmaista. – Tärkeää on kokonaisuuden, ei osien optimointi.

...kenkäkauppa, konepaja, kahvila, kirjapaino, kyläkauppa, kuljetusliike, kauneushoitola, korjaamo, kukkakauppa, kuntosali, kampaamo, koulutuspalveluyritys, keittiökalustemyymälä...

LÖYDÄ OMA UNELMASI

yritysporssi.fi

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

Uutiset

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Andrea Francolini

Samuli Leisti: henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Purjehduksen täyteinen työ • Samuli Leistin yritys One Sailing Finland Oy on kilpapurjehdukseen erikoistunut yritys. Yhtiö järjestää venemessuja, yhteistyökumppanitapahtumia ja charter-kilpailuja asiakkaille.

Aiomme lyödä Atlantin ylityksen reittiennätyksen! Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Aloitin purjehduksen, kun olin kuusivuotias. Isä toi peräkärryllä punaisen Marius-nimisen optimistijollan minulle. Siitä starttasi purjehdusurani Kotkan Pursiseuran kasvattina. Menestyin optimistijollalla ja pääsin edustamaan sekä Euroopan- että maailmanmestaruuskilpailuihin. Optimistijollan jälkeen siirryin 15-vuotiaana 470-olympialuokkaan, jossa minut valittiin nuorten olympiavalmennusryhmään. Kilpailin jonkin aikaa kunnes koin niin sanotusti purjehdus-burnoutin. Purjehdus sai jäädä ja vaihdoin alppihiihtoon. Armeijassa laivastossa kuitenkin aktivoiduin purjehtimisen suhteen uudestaan ja päädyin puolustusvoimien purjehdusmaajoukkueeseen. Sieltä siirryinkin purjehtimaan köliveneillä. Talvisin on tullut purjehdittua eri maissa monenlaisilla veneillä. Olen purjehtinut paljon Euroopassa ja kaukaisimmillaan olen kisannut Japanissa. Pienestä pitäen haaveena on ollut Atlantin ylittäminen. Viime vuonna pistimme ylitysprojektin

alulle ja tänä vuonna täyttäessäni sopivasti 40 vuotta osallistumme ARC-kilpailuun Las Palmasista St. Luciaan. Matkaa kertyy 2 800 mailia ja purjehdimme 22 hengen miehistöllä. Tavoitteenamme on rikkoa nykyinen reittiennätys 10 vuorokautta 21 tuntia 25 minuuttia ja 10 sekuntia. Miehistöstä puolet on suomalaisia. Projekti on yksi Suomen suurimmista liki 25 vuoteen. Veneenä meillä on yksi maailman nopeimmista yksirunkoisista köliveneistä eli 100-jalkainen Leopard 3. Siinä on 1 604 neliötä purjepinta-alaa, kun tavallisessa isokokoisessa perhepurjeveneessä vastaava luku on noin 170 neliötä. Tällaista venettä ei ole Suomessa nähty. Harrastukseni muuttui nelisen vuotta sitten ammatikseni. Kun olen veneessä, koen tekeväni omaa juttuani, mutta maissa olen töissä, vaikka teen asioita purjehduksen parissa. Parasta purjehduksessa on mielestäni vapaus. Haluan viedä suomalaista purjehdusta eteenpäin ja tällä tulevalla matkalla sekä Leopardilla saamme taatusti myös kansainvälistä huomiota lajille. Kyse on hienosta ja isosta suomalaisesta ennätysyrityksestä.

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

debatti Muut lehdet

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Yrittäjät kokevat heinäkuun alussa voimaan tulleen rakennusalan ilmoitusvelvollisuuden kalliina ja tehottomana harmaan talouden torjujana. Uudistuksen mukaan verottajalle pitää raportoida kuukausittain työmaiden urakoitsijoista ja työmaalla liikkuvista työntekijöistä. Rakennusalan yrittäjä Timo Peltonen ja Verohallinnon Sari Wulff keskustelevat uudistuksen hyödyistä ja haitoista.

Miten heinäkuun alussa voimaan tulleen rakennusalan ilmoitusvelvollisuusmuutoksen kohdalla tehtiin yritysvaikutusten arviointia? Vai tehtiinkö sitä ollenkaan? Nyt alan yritykset ovat kokeneet muutoksen työläänä ja kustannusvaikutuksiltaan kalliina ratkaisuna.

Yhteiskunta pyörii niillä verotuloilla, joita yritystoiminnan kautta pystytään aikaansaamaan, ja mitä suurempi se potti on, sitä paremmin meillä kaikilla menee. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen Yle.fissä

Verohallinto selvitti myös yritysten toiveita ja tarpeita menettelystä ja ilmoittamistavoista palvelututkimuksessa, joka toteutettiin syksyllä 2013. Haastattelututkimuksessa oli mukana pieniä ja suuria rakennusalan yrityksiä, tilitoimistoja, ohjelmistotaloja, kuntia ja muita ilmoitusvelvollisuuden piiriin tulevia toimijoita. Ilmoituskanavia myös pilotoitiin yhdessä yritysten kanssa.

Yhteisövero määräytyy kannattavuuden perusteella: vanhoja tappioita saa vähentää kymmenen vuotta. Tämä on luonnollisin syy sille, ettei veroja makseta. Asianajotoimisto Boreniuksen veroryhmän vetäjä Janne Juusela Kauppalehdessä.

Onhan se selvää, että jos olisi mahdollisuus rekisteröidä auto Viroon ja ajaa sillä Suomessa, niin moni suomalainenkin tekisi niin.

Mitä hyötyä muutos on tuonut yhteiskunnalle? Miten paljon se on esimerkiksi lisännyt valtion verotuloja? Mitkä puolestaan ovat olleet järjestelmän kustannukset?

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen Ilta-Sanomissa.

Jos ilmoitusvelvollisuuden aiheuttamat kustannukset yrittäjille ja yhteiskunnalle ylittävät järjestelmästä saatavan hyödyn, niin voidaanko siitä luopua?

Jos julkisia palveluita vapautetaan, syntyy hyvin nopeasti tarjontaa. Valinnanvapaus ei koske pelkästään sotea. Pekka Sipola

Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen.

Kolumni Janne Makkula

janne.makkula@yrittajat.fi

Oikeusministeri Henrikssonia on syytä kiittää siitä, että hän kuunteli yrittäjiä.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö

Timo Peltonen, Poxytec Oy:n toimitusjohtaja

Janne Makkula: Maksuehtolaki edunvalvontaprosessina

irjoitin vuoden alun kolumnissani

edunvalvonnasta ja yhteiskuntavaikuttamisesta. Käsittelemättä jäi se, mitä Suomen Yrittäjien yhteiskuntavaikuttaminen konkreettisesti on. Kerron lyhyesti maksuehtolakia koskevan edunvalvontaprosessin kulun. Oikeusministeriöhän ilmoitti kaksi viikkoa sitten, että se valmistelee esityksen maksuehtolain muuttamiseksi siten, että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Nykyisin vastaava aikaraja on 60 päivää. Prosessi SY:ssä lähti liikkeelle siitä, että aloimme syksyllä 2013 saada yrittäjiltä yhteydenottoja kohtuuttomista maksuehdoista. Syksyn pk-yritysbarometri vahvisti

ilmiön laajuuden. Barometriin vastanneista 44 prosenttia kertoi, että oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuajan. Päätimme toimia ja teimme 15.10.2013 oikeusministeriölle lainsäädäntöaloitteen maksuehtolain muuttamiseksi. Esitimme pakottavaa sääntelyä, jolloin yritysten välisissä sopimuksissa enimmäismaksuaika säädettäisiin 30 päiväksi.

Vähän ennen joulua 2013 oikeusminis-

teri Anna-Maja Henriksson ilmoitti, että hän haluaa selvittää keinoja, jolla voitaisiin estää yritysten välisten maksuaikojen pidentyminen. Asiaa ryhdyttiin selvittämään SY:n, oikeusministeriön ja EK:n yhteistyönä. Selvitystyö jatkui työryhmässä koko kevätkauden 2014. Työn tuloksena syntynyt

maksuehtolakia koskeva muistio valmistui ja oikeusministeriö lähetti sen lausunnoille 18. kesäkuuta. Tervetullut tieto siitä, että lakimuutosta ryhdytään valmistelemaan, tuli SY:lle marraskuun 2014 alussa. Osa yrittäjistä olisi halunnut pakottavan sääntelyn, osa oli sitä ehdottomasti vastaan. Kaikkea haluamaansa ei voi saada. Vaikuttamistyö on aina tasapainottelua ja kompromissien hakemista sekä sisäisesti että muiden sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi EK on johdonmukaisesti vastustanut sääntelyn kiristämistä. Konkreettinen edunvalvonnan tulos on kuitenkin se, että lakimuutosten valmistelu alkoi. Oikeusministeri Henrikssonia on syytä kiittää siitä, että hän kuunteli yrittäjiä.

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Liian vähäinen raha on startupissa ongelma. Raha ei riitä kunnollisen tuotteen tekemiseen riittävän nopeasti, eikä rahaa ole markkinointiin. Joudutaan lähtemään liian pienesti liikkeelle, ja lyhyeksi koko homma sitten jääkin. Toki toinenkaan ääripää ei ole hyvä, jossa rahaa on liikaa. Tapani Saarinen startupeista.

Facebookkommentit

Valtiovarainministeriö teki lain säätämisen yhteydessä vaikuttavuusarvioita, joihin alan liitot saivat ottaa kantaa. Rakennusala arvioi, että alan yrityksille aiheutuisi uudistuksesta pysyviä vuosittaisia kustannuksia noin 40 miljoonaa euroa. Ohjelmistojen ja muiden järjestelmien muutostöiden hinnaksi arvioitiin 43 miljoonaa euroa. Tietojärjestelmämuutosten osalta arvio perustui 10 000 euron kustannukseen yritystä kohden. Yrityskohtaisesti tosiasialliset kustannukset kuitenkin vaihtelevat ja riippuvat käytetyn automaation asteesta.

Yrittäjien simputus täytyy ehdottomasti saada aisoihin! Naurettavaa pelleilyä virkkaillaan EU:n määräämänä. Mutta mikä ihme on tuo kasvuhimo. Miksi täytyy kasvaa? Eikö riitä, että pärjää? Marjo Kuittinen

Kaikki vähennykset pois ja kaikille sama veroprosentti. Sitä millä tuloilla aletaan veroa maksaa, voidaan sorvata erikseen.

Lakia säädettäessä tiedostettiin yritysten hallinnollisen taakan lisääntyminen, mutta harmaan talouden torjuminen ja kilpailun tervehdyttäminen koettiin hallinnollista taakkaa tärkeämmäksi.

Matti Savolainen

Koska menettely on vasta alkuvaiheessa, ei tarkkoja analyysejä ole ollut vielä mahdollista tehdä. Tässä vaiheessa ilmoitettujen tietojen perusteella on kuitenkin noussut tutkittavaksi jo useita kymmeniä tuhansia epäselviä tapauksia. Selvittelyssä on yrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet toimintansa loppuneen, mutta tilaajilta saadut tiedot osoittavat toisin sekä yrityksiä, jotka eivät ole rekisteröityneet arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, vaikka urakkatietojen mukaan näin pitäisi olla. Ristiriitaisuuksia on löydetty myös urakka- ja työntekijätietojen sekä kausiveroilmoitustietojen välillä. Lisäksi ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten verovelvollisuuksien muodostumista Suomeen tutkitaan.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Josi Tikkanen, uutispäällikkö Riikka Koskenranta, toimittaja (perhevapaalla) Katri Simola, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki

Verohallinnon tietojärjestelmäkustannukset menettelyn osalta olivat 4,2 miljoonaa. Lisäksi tarvitaan useiden kymmenien henkilöiden työpanos, jotta valvonta voidaan toteuttaa lain edellyttämässä laajuudessa. Menettelystä luopuminen saattaisi tulla kyseeseen, jos se todettaisiin hyödyttömäksi. Jo nyt on kuitenkin havaittavissa, että uusi menettely tervehdyttää alaa ja vähentää harmaata taloutta, sillä muutaman kuukauden ilmoitustietojen perusteella selvittelyyn on noussut jo noin 20 000 epäselvää tapausta. Verohallinto kertoo tarkemmin lukumääristä heti, kun tutkintaan nousseiden tapausten tuloksista on riittävästi tietoa. Pekka Sipola

Lehti ei vastaa

Sari Wulff, verohallinnon ylitarkastaja

• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Mielipide

Yrittäjien syrjintä TE-toimistoissa!

len emeritus-sarjayrittäjä. Olen perustanut Suomeen yli 40 yritystä ja työllistänyt tuhat ihmistä. Olen huolestuneena seurannut Suomen tilannetta uusien työpaikkojen suhteen. Yrittäjyysasenne juhla- ja poliittisia puheita lukuun ottamatta, on todella synkkä. Suurinta vastustusta yrittäjyyttä kohtaan tapaa laitoksista, jotka on perustettu työnteon lisäämistä varten, kuten TE-toimistossa, eli suomeksi sanottuna työkkärissä. Viimeisin episodini yrittäjyyden vastaisuudesta tulee tyttäreni taholta. Hän toimi pari vuotta yrittäjänä. Alkaessaan odottamaan toista lasta hän päätti myydä liiketoimintansa 1.8.2013 ja aloittaa äitiysloman. Lokakuussa 2014 loppuvan kilpailukiellon jälkeen tarkoitus oli aloit-

Suurinta vastustusta yrittäjyyttä kohtaan tapaa laitoksista, jotka on perustettu työnteon lisäämistä varten, kuten TE-toimistossa. taa yritys uudelleen. Ajatus oli työllistää yrityksessä itsensä ja neljä työntekijää ja myöhemmin lisää. Äitiysloma loppui tou-

kokuussa 2014. Tyttäreni etsi itselleen töitä ja ilmoittautui työkkäriin työttömäksi työnhakijaksi. Töitä ei löytynyt. Työkkäri ja ja Ayt-kassa antoivat ymmärtää, että tytär saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Asia ei ollutkaan niin helppoa. Meiltä vaadittiin lisäselvityksiä. Sen jälkeen työttömyyskorvaus evättiin, koska tyttäreni työllistyy omassa yrityksessään. Teimme selvityksen, ettei tytär mitenkään voi työllistyä yrityksessä, jolla ei ole toimintaa tai pankkitiliä ja hän on kilpailukiellossa. Voimme näyttää toteen kirjanpitäjän, verottajan ja tilintarkastajan avulla, että toimintaa ei ole. Tätä ei uskottu, koska yritystä ei oltu poistettu alv- ja ennakkoperintärekisteristä. Emme poistaneet yritystä alv-rekiste-

ristä, koska toimintaa oli tarkoitus jatkaa kilpailukiellon poistuttua. Uusi kielteinen päätös tehtiin ennen kuin selvityksemme oli toimitettu perille. Valitimme asiasta työttömyysturvalautakuntaan, josta kävi ilmi, että päätöstä pitää odottaa kevättalveen 2015. Tyttäreni sai tässä vaiheessa yrittäjyydestä tarpeekseen ja ilmoitti, ettei hän ala tällaiseen maahan yrittäjäksi. Teimme valituksen työttömyysturvalautakunnalle. Vasta tässä vastineessamme voimme toimittaa työkkärille myös kirjanpitäjän ja tilintarkastajan lausunnon, ettei tytär voi mitenkään työllistyä yrityksessä, jolla ei ole mitään toimintaa. Asia on edelleen kesken. Seppo Pennanen, Kuopio

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

arjessa

Pommitus ei nujertanut valokuvausyritystä Perheyritys Osakeyhtiö Osk. Rajala selvisi aikoinaan Neuvostoliiton pommituksista. Nyt yritys on saavuttanut vankan aseman markkinoilla. Menestyksen eväinä on ollut rohkeus ja nuukuus.

havinaa

Sarjassa selvitämme poikkeuksellisen pitkäikäisten yritysten salaisuudet.

1919

Oskari Rajala ryhtyy valokuvaajaksi ja valokuvaustarvikkeiden kauppiaaksi. Hän perustaa Osakeyhtiö Osk. Rajalan.

1930-luku

vesa-matti väärä

Oskari Rajala rakentaa ja myy OR-merkkisiä kameroita, kunnes Neuvostoliiton pommitukset tuhoavat kameraverstaan.

AARRE. Jorma Helmisellä on tallessa isoisänsä nimikirjaimia kantavia OR-merkkisiä kameroita. Oskari Rajala valmisti niitä verstaallaan, Suomen Kameratehtaalla (SKT) Turussa.

HISTORIAA. Jarmo Helmisellä on kopio Suomen ensimmäisestä valokuvasta, joka otettiin Turussa vuonna 1842. Henrik Cajander kuvasi Nobelin talon dagerrotypia-menetelmällä.

KAARINA Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi

uomi oli juuri itsenäistynyt, kun Oskari Rajala polkaisi käyntiin sivuvaunullisen Indian-moottoripyöränsä ja lähti matkaan. Rajala kiersi ympäri maata ja valokuvasi kaikki kirkot. Kuvista hän teki postikortteja ja koetti saada niitä kaupaksi. – Ei niitä paljon ostettu. Mutta pakko oli jotain yrittää, kun oli yksinhuoltajan isätön poika isossa kaupungissa, kertoo Jarmo Helminen isoisästään. Sinnikäs loimaalainen, joka oli vasta turkulaistunut, perusti valokuvausliikkeen kotiinsa. Kun myy-

täviä kameroita oli vaikea saada, hän alkoi rakentaa niitä itse. Oskari Rajala nikkaroi nimikirjaimiaan kantavia OR-merkkisiä kameroita takapihan verstaalla. Kameran runko oli puuta, suljin tehty metallinpalasta, ja linssi sekä etsin olivat tuontitavaraa. Liiketoiminta sujui hyvin, kunnes jatkosodan pommitukset tuhosivat verstaan. Rajalan tytär Hilkka Helminen siirtyi yrityksen toimitusjohtajaksi sodan jälkeen. Hilkka Helmisen poika Jarmo Helminen suunnitteli muunlaista uraa, mutta äiti sai käännettyä nykyisen toimitusjohtajan pään. Jarmo Helmisen kahdelle pojalle, Jorma ja Jyrki Helmiselle sen sijaan oli itsestään selvää tulla yritykseen mukaan.

Muut yritykset sanoivat, että Rajala on rosvo, ja että myydään liian halvalla. Jarmo Helminen

– Kai se on veressä siirtynyt tämä yrittäjyys, Jorma Helminen pohtii isänsä työhuoneessa. Ikkunalautoja koristaa liuta pommituksista selvinneitä OR-kameroita.

Oman merkin lisäksi Rajala erottui muista valokuvausliikkeistä 1990-luvun puolivälissä, kun digitaalikamerat tulivat markkinoille. – Silloin oli tyypillistä ajatella, että filmi on ainut oikea tapa kuvata, ja että asiantunteva liike ei myy digikameroita. Me olimme rohkeampia kuin muut keskimäärin, Jarmo Helminen muistelee. Kun digikamerat eivät menneet kaupaksi, Rajala laski hintoja Saksan tasolle, jolloin kate painui nollaan. – Muut yritykset sanoivat, että Rajala on rosvo, ja että myydään liian halvalla. Mutta Saksa määrää hintatason maailmanmarkkinoilla, Jarmo Helminen selventää. Rajala on ollut edelläkävijä myös ympäristöystävällisyydessä. Todisteena tästä Jarmo Helminen kai-

vaa myhäillen työpöytänsä laatikosta harmaan muovikamman, joka on tehty kierrätetystä filmipurkista. Yritys on saavuttanut niin hyvän aseman kotimaan markkinoilla, että kilpailu on vähäistä. – Ulkomaiset verkkokaupat ja kotimaiset kodinkoneketjut ovat kilpailijoita, mutta eivät pienet studiot tai fotoliikkeet Suomessa, Jorma Helminen arvioi. Nuuka eläminen on auttanut menestymään. Jarmo Helminen kertoo nostaneensa yrityksestä osinkoa vain kahtena vuonna. Viime vuosina Rajalan liikevaihto on ollut 50 miljoonan euron hujakoilla. Verkkokauppa kasvaa, mutta myymälät ovat yhä tärkeitä. – Kivijalka on vahvempi, mutta ilman verkkoa ei voi tulla toimeen.

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

36 %

19 Jopa kolmannes suomalaisista osti viimeisimmän ostoksensa verkosta kertoo Googlen tekemä tutkimus.

vesa-matti väärä

1960-luku

Rajala alkaa valmistaa värikuvia omassa laboratoriossaan ja avaa myymälät Paimioon sekä Poriin.

1970-luku

Valokuvaustarvikkeiden maahantuonti aloitetaan uudelleen. Perustetaan audiovisuaaliseen alaan erikoistunut AV-Rajala.

1990-luku

Raisioon ja Helsinkiin avataan myymälät.

Osakeyhtiö Osk. RAJALAN toimitusjohtaja Jarmo Helminen (oik.) tutkailee valokuvataulua yhdessä poikiensa, hallitusten jäsenten Jorma ja Jyrki Helmisen (vas.) kanssa. Kaarinalaisessa liikehuoneistossa toimivat myös perheen perustamat muut valokuvaukseen liittyvät yritykset: valokuvaustarvikkeita maahantuova Foka Oy, valokuvia kehittävä Color-Kolmio Oy ja koulu- ja päiväkotikuvauksia tekevä Suomen Koulukuvaus Oy.

2001

Tulevaisuuden kamera ikuistaa ehkä myös hajun

Valokuvien ottaminen kiihtyy, mutta Osakeyhtiö Osk. Rajalan yrittäjät uskovat niiden säilyttävän tenhonsa. – Kuvat eivät menetä merkitystään, mutta niiden käyttötarkoitus muuttuu. Meille on yksi lysti, mihin ihmiset käyttävät kuvia, sanoo Jorma Helminen. – Kunhan ihmiset kuvaavat mahdollisimman paljon ja eri laitteilla, Jarmo Helminen jatkaa. Suurin osa ihmisistä ei enää teetä valokuvistaan paperikuvia. Kuvia painetaan sen sijaan vaikkapa vaatteisiin tai astioihin. Osakeyhtiö Osk. Rajalan toimiala on Jarmo Helmisen mukaan niin laaja, että

hän haluaisi kutsua sitä valokuvauskaupan sijaan muistojen ikuistamiseksi. – Siinä kamerat ovat vain yksi väline. Kissojen, koirien ja perheenjäsenten lisäksi ihmiset ikuistavat nykyisin itseään. Helmiset pohtivat, ettei selfie-hypetys luultavasti kestä ikuisesti. Kuvauskohteiden ohella välineet muuttuvat. Tulevaisuuden kamerassa voi olla monipuolinen valikko. – Filmiherkkyys kehittyy varmasti. Ne ovat luultavasti pimeännäkökiikareiden tyyppisiä. Myös kolmiulotteisuus tulee kameroihin. Ominaisuuksina voi olla haju, maku ja ääni, Jyrki Helminen visioi.

Varsinais-Suomen Yrittäjät valitsee Rajalan vuoden perheyritykseksi.

2012

Rajala avaa myymälän sekä Joensuussa että Kuopiossa ja toisen myymälän Tampereella.

2005

Rajala Pro Shop -myymälöitä on Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Porissa. Rajala Camera -myymälöitä on Turussa, Paimiossa ja Raisiossa. Studio Rajala toimii Turussa, Raisiossa, Porissa ja Paimiossa.

2008

Rajala ostaa myymälän Tukholmasta ja toisen Malmöstä, ja avaa myymälät Rajala-nimisinä.

Arjessa

Tiesithän, että... Kovaa kasvua yritysveroissa: Yli 140 kunnassa Verottaja on julkaissut viime vuoden verotiedot. Verottajan mukaan yrityksille määrättiin viime verovuodelta tuloveroja 4,6 miljardia euroa. Summa on suunnilleen sama kuin vuotta aikaisemmin. Tuloveroja maksoi yhteensä 105 000 yhteisöä. Kunnittain arvioituna yli kymmenen prosentin kasvulukuja yhteisövero-osuudessa oli peräti 141 kunnassa. Eniten yritysten maksamien yhteisöverojen osuus kasvoi Eurajoella, peräti 125 prosenttia.

Alvia kertyy vanhaan tahtiin Verohallinnon lokakuussa keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 4 510 miljoonaa euroa. Pääosa kasvusta tuli henkilöasiakkaiden tuloverosta, jota kertyi 95 miljoonaa viime vuotta enemmän. Lokakuulle ajoittuneet kertaluontoiset, suuret ennakon täydennysmaksujen ja jäännösverojen erät nostivat myös yhteisöverokertymän 65 miljoonan kasvuun. Arvonlisäveroa kertyi lokakuussa 23 miljoonaa vuodentakaista vähemmän. Pidemmän aikavälin trendi on vain himpun verran positiivisempi.

Löydät tärkeät luvut verkosta

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjän kadonnutta aikaa etsimässä Yrittäjä piti viikon verran päiväkirjaa. Asiantuntija antoi vinkkejä ajanhallintaan. Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

iikuntakeskusyrittäjä Taru Vähätalon viikko sisälsi muun muassa automatkoja, sähköpostivaihtoa, gaalaillan, palavereja, tennistunteja ja -turnauksen sekä appivanhemmista huolehtimista. – Kyseinen viikko oli hiukan poikkeuksellinen muun muassa viikonlopun gaalan vuoksi. Kaiken kaikkiaan monipuolinen ja mielenkiintoinen viikko, Vähätalo arvioi. Viikon loppupuolella aika oli niin kortilla, että Vähätalo joutui lykkäämään osan työtehtävistään seuraavalle viikolle. Aikaa ei riittänyt tarpeeksi esimerkiksi siihen, että hän olisi pystynyt käymään läpi kaikki haluamansa työasiat henkilökunnan kanssa. – Myös aika perheen kanssa jäi vä-

MIKA KANERVA

hemmälle useina iltoina tapahtuvien menojen vuoksi, Vähätalo harmittelee. Vähätalo ei ole ongelman kanssa yksin, sillä moni yrittäjä tuskailee ajan riittämättömyyttä. Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Elon teettämässä Yrittäjämittari 2014 -tutkimuksessa viidennes vastaajista kertoi kaipaavansa kaikista eniten tukea juuri ajanhallintaan. Vastaajista noin joka kolmas kaipasi eniten tukea henkilökohtaiseen hyvinvointiinsa. Hyvinvointivalmentaja Magnus Lönnqvistin mukaan nämä kaksi asiaa liittyvät olennaisesti toisiinsa. Hän antoi Vähätalolle vinkkejä ajanhallintaan ja hyvinvointiin.

Kuka: Taru Vähätalo Ikä: 52 Perhe: Kolme aikuista tytärtä ja mies. Työ: Toimitusjohtajana GoGo Liikuntakeskus Oy:ssä, GoGo Liikuntakeskus City Oy:ssä ja GoGo Express Oy:ssä. Liikevaihto: Kolmen yrityksen liikevaihto on tänä vuonna yhteensä reilut seitsemän miljoonaa euroa. Henkilöstö: Kolmessa yrityksessä työskentele yhteensä noin 47 henkilöä.

Taru Vähätalon viikko Alennuslaskuri

Maanantai 3.11.

Tiistai 4.11.

Keskiviikko 5.11.

Torstai 6.11.

7.00 Herätys. 9.00 Toimistolla. Viikon-

6.35

6.00 Herätys. 7.15 Aamumessu Aleksan-

7.00 Herätys. 9.00 – 11.00 Palaveri Tekes-

lopun aikana tulleiden sähköpostien lukeminen ja niihin vastaaminen sekä viikon laskujen tarkistaminen ja hyväksyminen.

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

12.00 – 13.00 LesMills Body Balance- tunnin ohjaaminen ja keskustelua asiakkaiden kanssa.

13.30

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Nopea suihku sekä evässalaatti.

14.00 – 16.00 ClubManagereiden kanssa viikkotapaaminen.

16.00 – 17.00 Päivän sähköpostien lukeminen ja vastaaminen.

17.00 – 19.00 Nordean neuvottelukunnan kokous.

23.00 Nukkumaan.

Verotuksen määräpäivät http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

7.30

Herätys puhelinsoittoon, joka koski uuteen GoGoExpressiin murtautumista Linnainmaalla. Käynti GoGo Expressissä, johon oli murtauduttu.

8.00 – 9.00 Tennistunti. 10.00 Toimistolla sähköpostien läpikäyminen.

terin kirkossa.

8.00 – 9.00 LesMills Body Balance -tunnin ohjaaminen.

10.00 – 11.00 Uuden työntekijän haastattelu tammikuussa avattavaan GoGo Express Lahteen.

12.00 – 14.00 Ajaminen Tampe-

11.00

Pankinjohtajan tapaaminen.

12.00

Palaveri Marketing Directorin kanssa.

14.00

Muutamien uusien laitteiden tilaaminen GoGo Liikuntakeskus Cityyn ja GoGo Hermiaan.

reelta Lahteen, jossa palaveri valmistuvan keskuksen omistajan kanssa. Myös uuden GoGo Expressin valomainos- ja ikkunateippausneuvottelut käytiin läpi.

15.00 – 16.30 Valmistuminen yri-

16.00– 18.00 Ajaminen takaisin

tysjohtamisen ammattitutkintoon Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa. Juhlat.

18.00– 21.30 Aamulehden naistenilta Tampere-talossa.

23.00 Nukkumaan.

Lahdesta Tampereelle. Matkan aikana puheluita ja tulevan suunnittelua Marketing Directorin kanssa.

18.00 – 19.00 Tennistunti. 23.00 Nukkumaan.

hankkeesta.

11.00 – 11.30 Linssileikkauksen jälkeinen lopputarkastus silmälääkärin kanssa.

11.30 EY-gaalapuvun sovitus. 12.30 – 14.30 Appivanhempien vienti lääkäriin sekä heistä huolehtiminen.

15.00 – 16.00 GoGo Express Linnainmaalla käyminen ja henkilökunnan sekä asiakkaiden kanssa keskustelu.

16.00 eteenpäin Sähköpostien lukeminen ja niihin vastaaminen.

19.00 – 22.00 Ystävättärien kanssa illallinen.

23.00 Nukkumaan.

Arjessa

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT Jar m

ati l

LA L I T S O KÖP STIIN! H Ä S O JOK KORTTI PO A A L I T I LAITA TA 05

Magnus Lönnqvist

2014 yrittajat.fi

l e h t i , j o k a l i p u t ta a p e r i k s i a n ta m at to m u u d e l l e

”Taru nukkuu kohtuullisen hyvin aikuiseksi”

HISSIPUHE KUNTOON! Startup-yrittäjät hiovat jo kovaa vauhtia myyntipuhettaan Slushia varten.

SILKKINEN TIE AASIAAN Kiina näyttelee isoa roolia perheyritys Marja Kurjen kasvussa.

Hyvinvointivalmentaja Magnus Lönnqvist Clover Bonum Oy:sta kommentoi Taru Vähätalon viikkoa. – Taru urheili noin kuusi tuntia viikon aikana, mikä riittää hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi. Suositus kannustaa liikkumaan puoli tuntia päivittäin reippaan kävelyn vastaavalla teholla. Lisäksi tulisi harjoittaa liikkuvuutta, koordinaatiota ja lihaskuntoa viikoittain. Oletan, että Taru syö säännöllisesti, vaikka ruokailumerkinnät ovat puutteelliset. Välipaloilla saa ylläpidettyä hyvän energiatason läpi päivän. Vettä voi hyvin juoda pari litraa päivän aikana, jotta kehon nestetasapaino on kunnossa. Taru nukkuu kohtuullisen hyvin aikuiseksi. Hän myös elää perin säännöllistä elämää ja menee nukkumaan samaan aikaan sekä arkena että viikonloppuna. Hyvinvoinnin optimoimiseksi on hyvä pyrkiä säännölliseen unirytmiin läpi viikon ja myös viikonloppuisin. Johtajan työ vaatii säännöllistä kanssakäymistä ihmisten kanssa joko sovittujen tapaamisten muodossa tai sitten spontaanisti. Tämän lisäksi johtaja hoitaa lukemattomia muita tehtäviä, jotka usein alaisille ovat näkymättömiä. Tekemättömät työt ja hoitamatta jätetyt vastuut stressaavat. Mutta Taru tekee viisaasti siinä, ettei hän lue sähköposteja tai tee muita konttorirutiineja viikonloppuisin, Lönnqvist sanoo.

kestittäminen.

17.00

Äänestys kirkollisvaaleissa ja haudalla käyminen.

23.00 Nukkumaan.

Vähän luksusta

Toimi heti ja tilaa, Suomen Yrittäjien jäsenille vain 48 €/vuosi. Voit maksaa tilauksesi kätevästi myös jäsenmaksun yhteydessä. Muistathan, että tilausmaksun voi vähentää yrityksen verotuksessa. Tilaa nyt Yrittäjä-lehti, laita kortti postiin tai sähköpostilla yrittajat.fi tai yrittaja-lehti.fi! Hinta jäsenille vain 48 euroa (sis. alv 10 %) / 6 numeroa Ei-jäsenille 58 euroa (sis. alv 10 %) / 6 numeroa

Postimaksu on maksettu puolestasi

mistelua.

13.00 – 16.00 Isänpäivävieraiden

Yrittäjä on meidän, yrittäjien, oma lehti. Lehti on täynnä yrittäjiä kertomassa omasta arjestaan, ilmiöistä, keksinnöistä, menestyksestä ja käännekohdista. Unohtamatta vapaa-aikaa.

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

9.00 Herätys. 11.00 Isänpäiväruokailun val-

Pakkomielle

Sunnuntai 9.11.

tilaan Yrittäjä-lehden!

19.00 Saunaan. 23.00 Nukkumaan.

Innolla

3 KYLLÄ,

02.30 Nukkumaan.

Tenniskilpailut (Naiset 45). Oma peli kesti tunnin, sen jälkeen vain joukkueen kannustusta.

Nimi .........................................................................

gaalaan Oopperatalolle, jossa Entrepreneur of the Year -kilpailun finaali.

15.00

Keksintö

Osoite ......................................................................

11.30 Meikki. 13.00 Kampaus. 14.00 Lähtö Helsinkiin. 18.00 Hotellilta kuljetus EY-

.................................................................................

Gaalapuvun noutaminen.

Mikä moka!

................................................................................

11.00

TILAA

PL 999 00101 Helsinki

Helsingistä, matkalla GoGo Liikuntakeskuksen vaa’an vienti korjaukseen.

postien läpikäymistä.

A V I T H E L 3 x Yrittäjä

.................................................................................

10.00 Herätys. 11.00 Ajaminen Tampereelle

! A O R U IN 48 E

Yksi tuulenpuuska muutti freestylelaskija Pekka Hyysalon elämän. Nyt hän haluaa auttaa muita vakavasti vammautuneita.

Sopimus 600366

6.30 Herätys. 8.00 – 9.30 Kuntosalilla. 9.30 – 11.00 Toimistolla sähkö-

VALLOITTAVA TAISTELIJA

Sähköposti .............................................................

Lauantai 8.11.

Kotimaisista saunoista saa verikuppausta ja kylpytakki-illallisia.

.................................................................................

Perjantai 7.11.

ELÄMYKSIEN LÖYLYT

Arjessa

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yritetään vielä Heikko kesä sai Mika Ahosen pohtimaan yrityksensä lopettamista. Hän päätti vielä yrittää.

aleksi poutanen

Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi

iime kesä oli kuuma. Se oli huono uutinen Mika Ahoselle. Ihmiset eivät halunneet saunoa kaupungissa. Yrittäjä Ahonen teki tappiota koko kesän. Ahonen joutui pohtimaan kysymyksiä, jotka ovat tuttuja monelle yrittäjälle: onko oma liikeidea sittenkään oikea? Kaipaavatko asiakkaat tuotettani? Kannattaako tämä koskaan? Onko tässä mitään järkeä? Silti saunan pyörittäminen on Ahoselle tärkeää. Hänestä tuli itse yleisten saunojen vakioasiakas 28-vuotiaana. Hän uskoo, että kiireetön saunominen yhdessä muiden kanssa olisi hyvästä kiireiselle kaupunkilaiselle. – Jos tämä olisi minulle vain elanto, ei harmittaisi niin paljon. Minusta yleinen sauna on samanlainen kulttuuripalvelu kuin vaikkapa kirjasto, Ahonen sanoo.

Opettajasta yrittäjäksi. Ahonen lopetti työnsä luokanopettajana, kun hän aloitti Sauna Hermannin yrittäjänä tammikuussa 2013. – On mukavaa tehdä työtä itselle ja on mukavaa tehdä tätä. Tämä on hyvän mielen palvelua. Luokanopettajan vapauteen en kuitenkaan tässä pääse. Opettajillahan on vapaata 3 – 4 kuukautta vuodessa. Ahonen aloitti yrittäjänä tilanteessa, jossa vuodesta 1953 toimineen saunan asiakaspohja oli jo rapautunut. – Vanhoilla yrittäjillä oli käynyt samat asiakkaat vuosia. Oli saunottu ja juotu pullakahvia, Ahonen kuvaa. – Ne vanhat ihmiset alkoivat sitten pikku hiljaa eri syistä lopettamaan käymisen. Ahonen uudisti saunan konseptin palaamalla juurille. Hän sisusti saunan pukuhuoneen 1950-luvun

Saunan lumoissa. Mika Ahonen rakastaa yleisiä saunoja. Hän on ollut vakioasiakas yli kymmenen vuotta.

Oikeastaan sisuunnuin vain viime kesästä. Ajattelin, että perkele nyt luukutan vielä enemmän. Mika Ahonen

tyyliin, uusi ruokalistan ja etsi uusia asiakasryhmiä.

Uusia ideoita. Viime kesänä kuumuus piti ihmiset poissa saunasta. Ahonen ehti pohtimaan muiden

töiden ottamista. – Sitten mietin, että eihän se voi mennä niin, että rahoitan toisella työllä tätä saunaa. Ahonen aloitti kampanjan, jonka tavoitteena oli vielä katsoa, kaipaavatko helsinkiläiset Sauna Hermannin kaltaista yleistä saunaa. – Oikeastaan sisuunnuin vain viime kesästä. Ajattelin, että perkele nyt luukutan vielä enemmän, Ahonen sanoo. Ahonen jakoi lisää mainoksia lähialueilla, pommitti medioita juttuvinkeillä, etsi yhteistyötä lähialueen yhteisöjen ja yritysten kanssa sekä järjesti tapahtumia, jotta sauna tulisi tutuksi. Parhaiten vaikutti näkyvyys me-

Joulukuu

diassa. – Alkoi tulla myös hautajaisvieraita. Yksikin halusi kuvata paikkaa, kun kohta sitä ei enää ole. Se satutti Ahosta. – Eivätkö ihmiset yhtään mieti, että miltä se yrittäjästä tuntuu. Kova panostus on nyt kasvattanut kävijämääriä. Vielä ei ole varmaa, että onko vaikutus pysyvä. Näkyvä some-kampanja on myös tuonut neuvojia. – Kaikenlaisia markkinointimiehiä on tullut neuvomaan, että mitä kannattaisi tehdä. Olen voinut sanoa kaikille, että tuota on jo kokeiltu tai sitten idea on huono. Yleisen saunan ongelma on, että se saattaa edustaa jo mennyttä

Tärkeät päivät sinulle

aikaa. Ahonen ei kilpaile muiden yleisten saunojen kanssa vaan kaikkia muita vapaa-ajanviettotapoja vastaan. – Minun täytyisi saada ihmiset ymmärtämään, mikä mahdollisuus tämä on. Voi saunoa rauhassa ja jutella. Ahonen ei ole miettinyt, mitä hän tekee, jos Sauna Hermanni ei kannata. – En halua isoa mersua tai kivitaloa. Sellainen ei voi kuitenkaan jatkua, että tilille ei jää riittävästi rahaa, jotta voisi palkata jonkun tänne, jos minulta vaikka jalka katkeaisi. – Aion ainakin vielä ensi kesän katsoa.

MARRASkuu

20.11.

22.11.

25.11.

1.12.

3.12.

• Lokakuun arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus (tavaroiden ja palvelujen EU-myynti).

• Verotilin tiliote Verotili-palvelussa, www.vero.fi/verotili.

• Ennakkoveron eräpäivä.

• Jäännösveron ensimmäisen erän maksupäivä (muut kuin yhteisöt) • (jäännösveron 2. erän eräpäivä on 3.2.2014). • Vuoden 2013 metsänhoitomaksun eräpäivä.

• Veronpalautukset vuodelta 2013 maksetaan pankkitileille (muut kuin yhteisöt). Jos tili- numeroa ei ole ilmoitettu Verohallintoon, palautus maksetaan 11.12.2014 alkaen maksuosoituksena Pohjola Pankin välityksellä.

MARRASkuu

Joulukuu

Arjessa

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Näin Mika Ahonen etsii uusia asiakkaita Sauna Hermannin Mika Ahonen aloitti syksyllä kampanjan, kun asiakkaat katosivat kesällä.

Nuori johtaja on tuttu mies Ohjelmistoyhtiö Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen on valittu vuoden nuoreksi johtajaksi 2014. Tuomariston mukaan Vincitiä johdetaan avoimuuden, luottamuksen ja yhdessä tekemisen ehdoilla. Vuoden nuori johtaja -palkinnon saa vuosittain esimerkillisellä tavalla yritystään luotsaava alle 40-vuotias johtaja. Kilpailussa määritelty hyvä johtajuus merkitsee kannusta-

vaa työilmapiiriä, päämäärätietoista otetta johtamiseen ja toimivaa vuorovaikutusta työntekijöiden ja johdon välillä. – Johtaminen on tiimityötä. Hyvä johtaja antaa työntekijöille mahdollisuuden tehdä parhaansa, onnistua ja nauttia onnistumisista. On helppo johtaa ihmisiä, jotka suhtautuvat omaan tekemiseensä intohimolla ja innostuneisuudella. Avainasemassa

onkin oikeiden ihmisten rekrytoiminen ja heidän kuunteleminen. Tämä palkinto kuuluukin jokaiselle vincitläiselle yhtä paljon, Kuitunen sanoo. Avoimuuden ja luottamuksen vahvistamiseksi Vincit on julkaissut sisäisesti henkilöstönsä palkkatiedot. Tavoitteena on kehittää palkkamallia avoimen keskustelun avulla sekä avata koko henkilöstölle

palkkatason perusteet. Vaikka palkkojen sisäinen julkistaminen ei ole ongelmaton ratkaisu, halusi 80 prosenttia Vincitin työntekijöistä kertoa palkkansa työkavereilleen jo ensimmäisen kyselykierroksen perusteella. Vincitin liikevaihto oli viime vuonna noin 4,1 miljoonaa euroa. Yhtiö on paukuttanut vuosikausia hyvää tulosta.

Sosiaalinen media

Mika Ahosen mukaan sosiaalisessa mediassa kannattaa olla, mutta se ei automaattisesti tuo uusia kävijöitä. – Kun aloitin, Sauna Hermannilla oli sata tykkääjää Facebookissa. Nyt niitä on tuhat. Se ei kuitenkaan näy kävijämäärissä. Facebookissa on kiva tykkäillä asioista, mutta ihmiset eivät välttämättä tee oikeasti mitään.

Ansaittu julkisuus

Ansaitulla julkisuudella tarkoitetaan näkyvyyttä perinteisen median jutuissa. Ahonen pommitti medioita, jotta nämä tekisivät aiheesta juttua. Tuloksena oli usea juttu lehdissä ja radioissa.

Tapahtumat

Ahonen on järjestänyt tapahtumia esimerkiksi ravintolapäivän yhteydessä ja avoimien ovien päivän, jotta paikka tulisi lähialueen asukkaille tutuksi.

Yhteistyöt

Ahonen on ottanut yhteyttä alueen yrityksiin ja yhteisöihin, ja tarjonnut yhteistyömahdollisuuksia.

Mainosten jakaminen

Ahonen jakoi mainoksia lähialueiden kauppoihin ja kirjastoihin.

MUKANA YRITTÄJYYdEN KAIKISSA VAIHEISSA! Suomen Yrittäjien jäsenenä et jää yksin. Valvomme etujasi ja olemme äänitorvesi päättäjiin. Voit myös luottaa siihen, että läheltäsi löytyy asiantuntemusta aina tarvittaessa. Lisäksi yhteistyökumppaneidemme tarjoamat edut tuovat rahanarvoisen lisän jäsenyyteesi. Jäsenyys Suomen Yrittäjissä kannattaa monella tavalla.

YRITTÄJYYTEEN lIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA! Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysju-

joiden lisäksi käytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen

ridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollis-

verkosto sekä alueelliset neuvojat, jotka tavoitat aluejärjestö-

ja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristö-

si kautta. Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin

asioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja

klo 9–16 puh. 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle.

omistajanvaihdoksissa. Suomen Yrittäjien omien asiantunti-

AINUTlAATUISET VAlTAKUNNAllISET JÄSENEdUT 2014! Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien

kinointiin, majoitus- ja kokouspalveluihin, sähköön, postitus- ja

menestystarinoissa. Käytä edut hyväksesi. Saat alennuksia ja

tietotekniikkapalveluihin sekä säästöä polttoainekuluihin. Muis-

etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkavies-

ta myös oman aluejärjestösi jäsenilleen neuvottelemat edut.

tintään, autopesuun, autonvuokraukseen, myyntiin ja mark-

Katso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut.

Joulukuu

5.12. • Lokakuun rakentamis- ilmoitukset oltava perillä Verohallinnossa.

VARMISTA JÄSENYYTESI JATKOSSAKIN JA TAKAA ETUSI MYÖS ENSI VUONNA. YRITTAJAT.fI

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

YRITYSKAUPPA

Ulkopuolinen apu ratka Sukupolvenvaihdoksessa nousi esille kysymyksiä, jotka piti päättää etukäteen. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

lkopuolisen avun ottaminen vastaan oli yksi parhaita päätöksiä, mitä olemme tehneet. Näin sanoo räätälöidyistä kalusteistaan tunnetun Temalin toimitusjohtaja Harri Höglund. Höglund otti Temalissa vetovastuun kolme vuotta sitten, kun perheyrityksessä saatiin sukupolvenvaihdos toteutettua. Toisena pääomistajana yhtiössä on Höglundin sisar Nina Zischka. Hän vastaa markkinoinnista ja on vahvasti mukana myynnin johtamisessa. Ulkopuolinen apu olisi jäänyt hyödyntämättä, mikäli sitä ei olisi tarjottu. – Olimme siinä uskossa, että homma on sillä selvä. Eihän se ollut. Asiantuntijalla oli keskusteleva tapa edetä. Hän selvitti luopujan ja jatkajien toiveita sekä näkemyksiä. Olimme aika hämmästyneitä isän pelosta, että haluaisimme muuttaa yrityksen kulttuuria ja henkeä, Höglund kertoo. Hänen mukaansa kenellekään ei olisi edes tullut mieleen osakassopimuksen tekeminen vaihdostilanteessa. Perheenjäsenet arvioivat myös toistensa heikkouksia ja vahvuuksia. – Saimme määriteltyä sitoutumisasteen. Se on erittäin tärkeää. Myös luopujan ja jatkajan roolitus on hyvä keskustella etukäteen, Höglund sanoo ja kertoo esimerkin: – Myyntipalaverissa isä sanoi

Jaakko Martikainen

yhdelle idealle ei, ja me olimme sitä mieltä, että hyvä. Sen jälkeen sovimme, että asiat käydään läpi etukäteen eikä muiden edessä.

Johtaminen muuttunut. Isä Boris Höglund on Temalissa hallituksen puheenjohtajana. Operatiivisessa toiminnassa hän ei ole mukana. Toimitusjohtaja kuvaa roolitusta nyt selkeäksi. – Hallituksen puheenjohtajan tehtävä on perheyrityksessä enemmän osallistuva. Pystymme herkemmin keskustelemaan aiheista, Harri Höglund arvioi. Vaikka Temalissa henki ja kulttuuri ovat säilyneet, johtamistapa on muuttunut. Höglund kertoo, että uusi sukupolvi jakaa enemmän vastuuta. – Meni jonkin aikaa, että porukka tuli sinuiksi meidän tapaamme johtaa. Se ei myöskään sopinut kaikille henkilöille. Sinällään yhtiön tavoitteet eivät ole muuttuneet. Asiakkaillekin uusi sukupolvi esiteltiin jo hyvissä ajoin. Harri oli mukana vuosisopimusneuvotteluissa tärkeimpien asiakkaiden kanssa. Temaliin hän siirtyi neljä vuotta ennen vaihdosta. – On tärkeää, että kaikki näkevät yhtiön jatkuvuuden. Erityinen tapaus. Höglundin perheen sukupolvenvaihdoksessa auttanut Aronia Groupin toimitusjohtaja Sammy Lindholm ei pidä Temalin tapausta aivan tyypillisenä. Syykin on selvä: raha ei näytellyt roolia vaihdoksessa. – Raha saa usein liiankin suuren

esko keski-vähälä

Sisarukset. Harri Höglund (vas.) ja Nina Zischka luotsaavat nyt Temalia. Yrittäjät sanovat, että kuluttajat ovat olleet Ukrainan kriisistä lähtien todella varovaisia.

roolin keskusteluissa. Nyt sukupolvenvaihdosta käsiteltiin osana yhtiön strategiaa. Niin se pitäisikin mennä. Sukupolvenvaihdosta tulisi lähtökohtaisesti käsitellä yhtiön näkökulmasta, ei luopujan, Lind-

on nimenomaan toiminnan organisoiminen järkevästi. – Osakassopimuksessa tärkeintä on pelisääntöjen läpikäyminen. Sen idean myyminen on helppoa, Lindholm kertoo.

Kauppahinta osoittautui vääräksi

unettomia öitä. Jani Takamaa myöntää, että asiantuntija-apu olisi ollut tarpeen yrityskaupassa.

holm sanoo. Lindholm kuvaa oman osuutensa suurimpana lisäarvona sitä, että hän kartoitti jokaisen ajatukset ja hyvät sekä huonot puolet. Tärkeintä yrityskauppatilanteissa

Pietarsaaren Kiinteistöpalvelu Oy:n ostanut yrittäjä Jani Takamaa harmittelee, että hän ei käyttänyt asiantuntija-apua ostaessaan yritystä. Moni käytännön asia olisi sujunut paljon rouheammin. – Ilmoitin heti, että ostan, kun yritystä minulle tarjottiin. Siinä yhteydessä jäi pelisäännöt sopimatta, Takamaa myöntää. Hänen mukaansa asiantuntijasta olisi ollut monenlaista apua itse kauppatilanteessa ja varsinkin sen jälkeen. – Kaikki olisi hyvä olla paperilla.

Varsinkin se, kuinka kauan edellinen omistaja on yrityksessä mukana. Yleensä yritystä myyvä yrittäjä haluaa välittömästi eläkkeelle. Tällä kertaa kävikin toisin. Yrittäjän oli vaikea luopua rakkaasta yrityksestään. Lisäksi keskustelua käytiin siitä, kuka omistaa kaupan jälkeen osan laitteista. Myös kauppahinta osoittautui Takamaan mukaan vääräksi. Koneet eivät olleet parhaassa mahdollisessa iskussa. Lisäksi eläkkeelle mielinyt yrittäjä oli jättänyt asiakkuuksien hoitamisen

vähemmälle huomiolle. – Maksoin yrityksestä liikaa. Ei ollut helppo tehtävä kääntää hiipuvaa yritystä kasvu-uralle. Aluksi emme olleet mukana kaikissa tarjouspyynnöissä, kun edellinen omistaja oli aiemmin ilmoittanut, ettei halua niihin osallistua. Osa työntekijöistäkin harasi aluksi uusia suunnitelmia vastaan. Yrityksen kurssi on nyt kuitenkin kääntynyt. Ostohetkellä Pietarsaaren Kiinteistöpalvelun liikevaihto oli noin 400 000 euroa. Tänä vuonna liikevaihto on jo päälle miljoonan.

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

aisi

intapyyntö, rahoitus ja liian myöhäinen ajankohta ovat yleisimmät syyt, miksi yrityskauppa jää toteutumatta, kertoo tuore tutkimus. Tiedot eivät yllätä, sillä yrityskauppojen asiantuntijat kertovat vuodesta toiseen samoista ongelmista. Suomessa tehdään vuosittain vain pari tuhatta pk-yrityskauppaa, kun niitä tulisi tehdä pelkästään yrittäjien ikääntymisestä

Rahoitus kelpaa selitykseksi. Varamäen mukaan tutkimustie-

doissa oli yllättävää, että erityisesti myyjät pitivät rahoitusta suurempana ongelmana kuin ostajat. – Rahoitusta saatetaan tosin käyttää julkisena syynä neuvotteluista vetäytymiseen silloin, kun varsinaista syytä ei haluta ilmaista. Pyydetty hinta voi myös olla liian korkea. – Osa kaupoista jää toteutumatta, koska myytävä yritys on käytännössä elinkelvoton, kun otetaan huomioon yrityskaupasta syntyvä rahoitusrasite. Lisäksi yritystä lähdetään myymään usein liian myöhään. Eläkkeelle mielivä yrittäjä ei kehitä yritystään enää viimeisten vuosien aikana. Suurin yksittäinen syy yrityksen myynnille on juuri eläköityminen. – Yrityksen elinkelpoisuutta ja tulevaa tuottoa pohtiessaan ostajat ja rahoittajat ottavat huomioon toimialan, tuotteiden ja markkinoiden näkymät, Varamäki sanoo.

Kriittiset menestystekijät ennen omistuksen vaihtumista 1. Ostokohteen valinta ja arviointi

• Kotipaikka: Järvenpää • Toimitusjohtaja: Harri Höglund • Omistus: Harri Höglund ja Nina Zischka molemmat 40 prosenttia, loput osakkeet vanhemmilla.

• Yrityskauppaprosessin ensimmäisessä vaiheessa ostajayrityksen on valittava ja arvioitava ostokohde. Tämän tekijän osalta on kaksi eri näkökulmaa: strateginen ja organisatorinen yhteensopivuus.

2. Ostohinta • Yrityskaupan rahoituksen näkökulmasta ostohinta ei saa olla liian korkea.

3. Ostokohteen koko • Ostokohde ei saisi olla liian suuri eikä liian pieni suhteessa ostajayrityksen kokoon.

4. Yrityskauppakokemus ja yrityskauppojen asema strategiassa • Menestystekijänä voi olla myös

JUH

A U

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

johtuen yli tuplasti enemmän. Ostajien mielestä kaupat jäivät tekemättä yleensä liian korkean hinnan takia. Myyjien mielestä taas rahoituksen saaminen oli suurin ongelma. – Arvonmäärityksessä tarvittaisiin usein asiantuntija-apua. Nykyään asiantuntijoita hyödyntävät lähinnä kokeneet ja koulutetut yrityskaupan tekijät, kertoo dosentti Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Varamäki johti Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tehtyä tutkimusta Kesken jääneet yrityskaupat — myyjien ja ostajien näkökulma. Tutkimus selvitti yrityskauppoja pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta. – Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että yrityskaupat, joiden avulla säästetään työpaikkoja, saadaan päätökseen, Varamäki toteaa.

Kimmo Koivikko

• Mikä: Temal valmistaa räätälöityjä kalusteita kylpyhuoneisiin, kodinhoitohuoneisiin ja keittiöihin.

Helsingin sataman vienti kasvoi lokakuussa seitsemän prosenttia viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Lokakuussa vietiin 480 000 tonnia tavaraa.

Syyt ovat todella tutut, miksi yrityskauppa kaatuu Yritystä lähdetään usein myymään liian myöhään. Hintapyyntöihin pitää saada järkeä, rahoitus myös ongelma.

Temal

. Elina Varamäki Varamäki hakisi ratkaisua rahoitusongelmiin pääomarahastosta, joka sijoittaisi kotimaassa toimiviin pieniin yrityksiin. Sijoittajina voisivat olla eläkevakuutusrahastot ja muut institutionaaliset sijoittajat, julkiset rahoittajat sekä yksityiset pääomasijoittajat. – Rahaston toimintatapoihin pitäisi kuulua myös hallitustyöskentelyyn osallistuminen. Näin saataisiin kokeneiden yrittäjien tietotaitoa uuden omistajan käyttöön, Varamäki kertoo.

Kriittiset menestystekijät omistuksen vaihtumisen jälkeen

oppiminen toisten tekemistä yrityskaupoista ja ulkopuolisen asiantuntemuksen hyödyntäminen.

1. Yhdistämisstrategia • Yhdistämisen on oltava riittävä ja tehokas.

5. Seurusteluaika • Ostokohteeseen tutustuminen ennen omistajanvaihdosta auttaa yrityskaupan osapuolia rakentamaan uskoa yrityskauppaan ja luottamusta toiseen osapuoleen.

6. Viestintä • Ennen yrityskauppaa molempien osapuolten on huolehdittava viestinnästä työntekijöille epävarmuuden torjumiseksi.

7. Palkitsemisjärjestelmä • Yrityskaupan jälkeen on tärkeää kehittää uusi palkitsemisjärjestelmä edistämään yksilöiden asenteiden ja motivaation kehittymistä tukemaan uuden organisaation tavoitteita.

2. Johtajuus • Johtajuus on yrityskauppaprosessin yksi kriittinen menestystekijä.

3. Toimenpiteiden toteuttamisen aikataulu

ja rahaa vievä prosessi, on päivittäisestä johtamisesta huolehdittava myös yrityskaupan eri vaiheissa.

5. Viestintä • Yrityskaupan jälkeinen viestintä on laajalti tunnistettu yhdeksi menestystekijäksi.

6. Kulttuurierojen johtaminen

• Yhdistämiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisaikataulun on oltava tilanteen mukainen.

• Kulttuurisen (yrityskulttuurit ja kansalliset kulttuurit) yhteensopivuuden johtaminen.

4. Yhdistämistiimi ja päivittäisistä tehtävistä huolehtiminen

7. Henkilöresurssien johtaminen

• Vaikka yrityskauppa on monimutkainen ja aikaa

• Hyvät henkilöstöjohtamisen käytännöt lisäävät työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista.

• Liikevaihto: Noin 8,7 miljoonaa euroa. • Työntekijöitä: Yhteensä noin 65, Järvenpäässä ja Nakkilassa. • Historia: Temalin juuret ulottuvat aina vuoteen 1920 asti. Hackman myi emalitehtaan vuonna 1994, jolloin Temal perustettiin. Toimitusjohtajana aloitti Boris Höglund.

Yrityspörssi mainiossa vireessä Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Keväällä uudistettu Yrityspörssi on hyvässä kasvussa. Kävijämäärät ovat kasvaneet keväästä yli 20 prosenttia ja sivulatausten määrä yli 75 prosenttia. Aktiivisia ilmoituksiakin on yli 400 kappaletta.

Yrityspörssi on markkinapaikka, jossa kohtaavat yritysten myyjät ja ostajat sekä asiantuntijat. – Pieniä ja keskisuuria yrityksiä myydään vuosittain vain pari tuhatta, kun kauppoja pitäisi tehdä pelkästään yrittäjien ikääntymisestä johtuen yli tuplasti enemmän. Kyse on tuhansista

työpaikoista. Yrityskauppojen vauhdittamiseen tarvitaan asiantuntija-apua ja kauppapaikkoja. Yrityspörssi.fi-palvelu on yksi keino vauhdittaa ostajien ja myyjien kohtaamista, sanoo vastaava verkkotuottaja Janne Pärnänen. Valtakunnallisena palveluna alkanut Yrityspörssi laajenee myös

alueellisesti. Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Satakunnassa Yrityspörssit ovat jo käytössä. Seuraavaksi käynnistyy Etelä-Savon Yrityspörssi. Alueellisilla pörsseillä on tärkeä rooli seudullisen yritysmarkkinan kehittämisessä ja vauhdittamisessa.

yrityskauppa

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

MEERI UTTI

Hieman erilainen yritysk Isän ja pojan riidat saivat päätöksen, kun uusi IKI-Kiuas syntyi. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

ikäli tätä yrityskauppaa ei olisi tehty, olisimme molemmat nyt konkurssissa. Näin kuvailee tuntojaan IKI-Kiukaan Samuli Kerrman. Nyt tilanne IKI-Kiukaassa on rauhallinen, mutta toisin oli kolmisen vuotta sitten, jolloin hyvässä kasvussa olleessa kiuasyrityksessä isän ja pojan väliset suhteet ajautuivat törmäyskurssille. Alkoi yli kaksi vuotta kestänyt viileä kausi, jonka aikana kanteita lähetettiin ristiin rastiin. – Juristit nettosivat hyvin, Samuli Kerrman muistelee. Kuvio on mutkikas.

Samulin isä Jouni Kerrman omisti IKIn tavaramerkin ja osan mallisuojista. Poika oli puolestaan vuosikausia rakentanut yrityksen brändiä ja myyntiä menestyksekkäästi. – Toimme markkinoille halvemman Kajo-merkin kopioinnin takia. Kiukaat tehtiin yhteistyössä aasialaisen alihankkijan kanssa. Isä pelkäsi, että Kajo syö IKIn markkinat, mutta kävikin toisinpäin. Siinä vaiheessa ajatukset lähtivät eri suun-

tiin, Samuli Kerrman kertoo. Lopulta isä myi immateriaalioikeudet silloiselle alihankkijalle, pieksämäkeläiselle JK Rosterille, ja siirtyi itsekin pois IKIstä. Ja nimenomaan JK Rosterin leipiin.

Sopu syntyi lopulta. Keskinäinen taistelu alkoi näkyä molempien yritysten myynnissä. Asiakas ei enää tiennyt, mistä on oikein kysymys. Se näkyy myös IKIn liikevaihdossa. Vielä 2010 yritys oli hyvässä

Samppa oli vapauden lähettiläs. Sellainen Ahtisaari, joka saapui taloon. Jouni Kerrman

kasvussa ja saavutti lähes kolmen miljoonan euron liikevaihdon. Viime vuonna liikevaihto oli alle miljoonan. Lopulta ikävän tilanteen ratkaisemiseksi tarvittiin ulkopuolinen. Nokialla 15 vuotta kansainvälistä uraa tehnyt Samppa Ruohtula etsi itselleen sopivaa tapaa ryhtyä yrittäjäksi. Muutaman mutkan kautta hän päätyi ostamaan isäKerrmanin osakkeet JK Rosterista ja siirtyi pieksämäkeläisyrityksen

Roolit ovat selvät molemmilla

IKI-Kiukaalla on neljä merkittävää omistajaa. Siitä huolimatta kaikki kulminoituu Samuli Kerrmanin ja Samppa Ruohtulan keskinäiseen työnjakoon. – Samppa hoitaa hallinnon ja ihmis- eli diplomaattiasiat. Nyt meillä on diplomiinsinöörikin talossa, Kerrman kommentoi. Lisäksi isot asiakkuudet ovat Ruohtulan harteilla. Kerrman itse keskittyy tuotteisiin ja markkinointiin.

– Me halutaan olla erilainen. Vähän outo ja vaarallinenkin. Tämä on tällaista Red Bull -markkinointia, Kerrman kuvaa. Hänen mukaansa yksi osoitus kyseisestä markkinoinnista on Slush. IKI-Kiukaalla oli telttasauna kasvuyritystapahtumassa Helsingissä. Työntekijät eivät ole vielä täysin tottuneet kaksikon työnjakoon. Aiemmin IKI oli Samuli Kerrmanin juttu ja työntekijät kääntyivät aina hänen puoleensa. – Ajan kanssa porukka tottuu. Siinä

menee hetki. Olemme itse arvioineet, että vuoden verran, Ruohtula sanoo. IKI-Kiukaalla on tällä hetkellä 12 työntekijää. Heistä viisi on Pieksämäellä entisiä JK Rosterin työntekijöitä. – Teemme nyt enemmän asioita in housena, kun on omat hitsaajat. Muuten JK Roster tekee ruostumattomasta teräksestä tuotteita muun muassa elintarvike- ja rakennusteollisuudelle. Esimerkiksi Hartwall Areenan kaiteet ja portaat ovat meidän tekemiämme, Ruohtula kertoo.

YRITYSKAUPPA

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kädet nousivat pystyyn

IKI-Kiukaan kiukaita on kopioitu ympäri maailman. Kaikki perustuu isoon kivimassaan eli ensin lämpiävät kivet. Kiviä pitää kasassa korkea kehikko. – Olemme nostaneet kopioinnissa jo kädet pystyyn. Viimeksi saksalaisetkin alkoivat tehdä samanlaisia kiukaita. Pitää olla vain ylpeä, että kopioidaan, sanoo IKIKiukaan toimitusjohtaja Samppa Ruohtula. Jatkossa yhtiö on asettanut tavoitteekseen pärjätä ulkomailla. Suomen markkinat ovat täynnä. Tällä hetkellä IKI-Kiukaan liikevaihdosta 5–10 prosenttia tulee ulkomailta. – Suomessa volyymi ei enää kasva. Keski-Euroopassa on vahva saunakulttuuri, samoin Itä-Euroopassa, Baltiassa ja Venäjällä, Ruohtula listaa. Hänen mukaansa vaikeuksia asettaa nimenomaan erilainen kulttuuri. Tapa saunoa on erilainen. Lisäksi muualla Euroopassa asiakas ostaa koko saunan, eikä valitse yksitellen esimerkiksi kiuasta. – Emme halua viisastella eli ryhtyä harrastamaan kulttuurivientiä. Brändin rakentaminen on kuitenkin huomattavasti vaikeampaa kuin Suomessa, Ruohtula sanoo.

2015 EHDOTA

www.vuodenkirjanpitaja.fi

Yrityspörssi

Löylyä lisää. Samppa Ruohtula (vas.) ja Samuli Kerrman ovat löytäneet sopivat roolit IKI-Kiukaassa. Nyt katseet käännetään enemmän ulkomaille.

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

kauppa toimitusjohtajaksi. Ruohtula ryhtyi tunnustelemaan mahdollisuutta sopia riita. – Samppa oli vapauden lähettiläs. Sellainen Ahtisaari, joka saapui taloon, Kerrman maalailee. Sopu sai sinettinsä huhtikuussa tänä vuonna, kun IKI-Kiuas Oy osti JK Rosterin liiketoiminnan. IKI osti myös Kajon liiketoiminnan ja Ruohtula siirtyi uuden IKIn toimitusjohtajaksi. Samuli Kerrman on yhtiön hallituksen puheenjohtaja. – Kauppaan liittyi hirveä määrä paperia ja 17 erilaista dokumenttia. Tämä oli kuitenkin helpointa toteuttaa näin, Kerrman sanoo. Ruohtula on päässyt seuraamaan omituista näytelmää aitiopaikalta, mutta kuitenkin ulkopuolisena. Hänen mukaansa missään vaiheessa ei ole kaduttanut. – Kaikki on mennyt yllättävän hyvin. Tilanne oli sellainen, että mietimme, voiko tämä mitenkään onnistua, Ruohtula kertoo. – Meillä on vahva brändi. Moni luulee, että olemme paljon isompia kuin todellisuudessa olemmekaan, hän jatkaa.

parasta kirjanpitäjää!

Onnistunut yrityskauppa vaatii...

Yhteinen tahtotila – Molempien osapuolten pitää oikeasti haluta yrityskauppaa.

Pesä puhtaana – Pitää jo etukäteen karsia rönsyt.

3 4

Taloudelliset edellytykset – Yrityskaupalla pitää olla joku lisäarvo ja järki. Kaikki muu tulee tekemisen kautta

Kauppa

Majoitus, ravintola

Muut toimialat

Vuosikymmeniä toiminut laadukkaiden ja yksilöllisten, aikuisten naisten vaatteiden vaateliike. Liike katutasossa, ydinkeskustassa. Myymälässä 88m2 ja sosiaali- ja varastotilat 35m2 alakerrassa. Myyntihintaan sisältyy nimi, varasto, kalusteet ja koneet sekä pitkäaikaiset asiakkuudet. 1965 Kannattava lahjatavara-, rautakaupan ja keittiökalustevalmistuksen liiketoiminta E-Karjalassa vilkkaan 6-tien varrella. Lisätietoja Laskentakonsultit Oy Tony Ihander (tony.ihander@laskentakonsultit.fi) 1950 Sisustus- ja lahjatavaraliike/kahvila idyllisessä kansakoulussa. Myydään idyllisen sisustus-ja lahjatavaraliikkeen/kahvilan liiketoiminta kiinteistöineen. Liiketoiminta ja kiinteistö on mahdollista myydä myös erikseen. 1945 Eläkkeelle jäämisen vuoksi sähköasennus- ja valaisinliike. Hyvällä paikalla sijaitseva liiketila Pirkanmaalla. Sähköasennustoimintaa vuodesta 1993, Valomestarit-ketjun jäsen. 1933

Majoitustoimintaa harjoittava AAAluokan yritys Kajaanissa. Omalla tontilla sijaitseva 32 vuotta toiminut yritys myydään pitkän työuran päätteeksi. Omat hyväkuntoiset kiinteistöt. Asunto 4 h + k samassa kiinteistössä. 26 huonetta, aamiaisravintola, saunatilat 2 kpl. Alan osaajalle tilaisuus. 2011 Myydään osakeyhtiö. Asiakaspaikkoja noin 50, Tehokkaat ja toimivat keittiö- ja ravintolatilat. Asianmukaiset koneet ja kalusteet. Hyvämaineinen ja hyvin hoidettu yritys. 1863

Myydään 6,25 % kalastusvälineiden valmistukseen, maahantuontiin ja niiden jakeluun erikoistunut yrityksestä Wake Fishing Oy www.wakefishing. com. Hinta: 55 000 eur. Lisätietoja: timo@staffer.fi 1987

Teollisuus Erittäin tunnettuja valokuvakehyksiä valmistava yritys. 1943

Palvelut Vuokratiloissa (n. 300m2) toimivan maalaamon liiketoiminta myynnissä hyvällä sijainnilla. Muutaman vuoden vanha suuri maalausuuni ja hyväkuntoiset työkalut. Hinta varustuksesta riippuen 60 – 100 000 €. 1850

Ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Liikenne Eläkkeelle jäämisen johdosta raskaankaluston korjaamon varaosavarasto ja korjaamokalusto Pohjois-Pohjanmaalla. Korjaamo harjoittaa monenlaista raskaankaluston korjaustoimintaa ja merkkihuoltoja. 1944 2004 perustettu osakeyhtiö. Toiminta alkanut 1995 yhdellä traktorilla, nykyisin 9 autoa 4 traktoria 3 kaivinkonetta 3 pyöräkonetta ja paljon muuta toimintaa. Lähinnä maanrakennusta turvetta, lunta ja asfalttia. työntekijöitä 12 – 19 kpl. Liikevaihto vajaa 2 milj. 2041

Kiinteistöala Haapajärven keskustassa pienkerrostalon koko osakekanta, jossa hotelliravintola, 6 asuinhuoneistoa ja 3 liikehuoneistoa. Tilat vuokrattu toistaiseksi voimassaolevalla sopimuksilla. Soveltuu yrittäjälle tai sijoittajalle. 2040 Etelä-Savossa teoll.kiinteistö 1 144 m2, 170 m2 varasto ja 4 auton talli, Pieksämäen keskustassa, oma tontti 5488 m2. Siisti kunto. Hyvä keskeinen sijainti, 5 muuta kaupunkia 100 km säteellä. Soita 044 254 4433. 2030

Yritysvälittäjät

Myytäviä kohteitamme:

Kauneudenhoitoalan yksityinen oppilaitos Costa del Solilla ............100 000 Vakavarainen elintarvikealan maahant.- ja markkinointiyhtiö... 680 000 Tilitoimisto .......................................114 000 Lähes 40 vuotta toiminut rakennusliike ..................................700 000 Moottoriajoneuvojen korien ja perävaunujen valmistus .........3 500 000 Kannattava Hampurilaisgrilli Etelä-Suomessa .............................. 120 000 Autoelektroniikan korjauspalvelua........100 000 + lisäkauppasumma Lastensuojelulaitos .....160 000 + kiinteistö Pieni monimerkkikorjaamo Tuusulassa.........................................38 000 Ruokaravintola Helsingin keskustassa....................................400 000 Omia metallialan tuotteita valmistava yritys Satakunnassa ... 300 000 Rautakauppa ................. 200 000 + varasto Automaalaamo/peltikorj. ja hinaustoiminta Varsinais-Suomessa .......455 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

ETSITÄÄN RAHOITUSTA Haetaan kumppania/sijoittajaa kasvuyritykseen. Multi Cap Tech Oy valmistaa rakennusteollisuuden tuotteita kotimaahan ja vientiin uudella robottitekniikalla. 3 v. toiminnan jälkeen haemme kumppania tehokkaaseen kasvuun. 1984

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla EMIL BOBYREV

Tuomio kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Munat. Indonesiassa on tavattu takapuolesta munia pullauttava mies. Tiettävästi Evira aikoo tarkastaa munien alkuperän ja harkitsee hymynaaman leimaamista vasempaan kankkuun.

Osakesäästäjä. Jippiin ja Talvivaaran tankkaukset sen osoittivat: suomalainen osakesijoittaminen rakentuu Sulo Vilen -tyyppiseen teoriaan.

Pikkujoulut. Kaikkihan tietää, että pikkujoulut on vuoden hauskin päivä. Mutta kuinka moni muistaa, että pikkujoulujen jälkeinen arkipäivä on yleensä vuoden ahdistavin.

Paluu kotiin. Linnanjuhlat juhlitaan tänä vuonna taas Presidentinlinnassa. Paikalla on lähes 2 000 vierasta ja 1 000 virolaista rakennusmiestä.

Movember. Viiksikuukausi teki kertaheitolla amislaisistakin trendikkäitä.

Tylsää. Valvira on julkaissut päivitetyt ohjeet alkoholimainontaan. Kansa kohahti pikkumaisuudesta, kun vieläkään ei saa mainostaa vanhaa kunnon Tenutähtikaraokekilpailua.

kysymystä

Tiina Aaltonen: Kissakahvilassa kuunnellaan kehräystä ja rapsutellaan 1

Olette Suomen ensimmäinen kissakahvila, mitä se tarkoittaa?

Kissakahvila Purnauskiksessa voi viettää aikaansa kissoja rapsutellen ja kehräystä kuunnellen sekä nauttia samalla pientä syötävää ja juotavaa. Laki muuttui muutama vuosi sitten niin, että eläimet saavat tulla ravintolaan tai kahvilaan paikan omistajan luvalla. Siihen tämänkin pohjautuu. Ennen tilojen vuokrausta täällä kävi terveysviranomaiset ja eläinlääkäri tarkistamassa, että paikka soveltuu toimintaamme.

Mistä idea moiseen?

Koko juttu on lähtöisin Taiwanista vuodelta 1998. Sieltä kissakahvilat levisivät ensin Aasiaan ja sitten Eurooppaan. Nyt myös Amerikassa perustetaan ensimmäisiä. Ihmisillä ei ole enää aikaa kokopäiväisesti lemmikin hoitoon. Kaikkialla ei edes saa pitää kaupunkiasunnoissa lemmikkejä. Esimerkiksi Japanissa on siitä syystä paljon koira-, kissa- ja jopa pöllökahviloita.

Kuinka monta kissaa kahvilassa on? Kissanne etsivät ilmeisesti myös kotia itselleen?

Purnauskiksessa kissoja on kaikkiaan kah-deksan. Kissat ovat tulleet meille ympäri Suomea. Tampereelta olemme saaneet kissoja yhteistyökumppanimme Kisu ry:n kautta. Kaikki kissam-

me etsivät uutta kotia itselleen. Ensisijaisesti ohjaamme kissoista kiinnostuneet ottamaan yhteyttä Kisu ry:hyn.

Voiko oman kissansa tuoda kahvilaan mukaan?

Ei voi tuoda. Aluksi meillä oli vain seitsemän kissaa ja kun yksi tuli viikon myöhemmin mukaan laumaan, niin kaikki alkoivat taas sähisemään toisilleen. Lauma voi muuttua pysyvästikin, jos kissat hermostuvat jostakin.

Esimerkiksi Japanissa on paljon koira-, kissa- ja jopa pöllökahviloita.

tua?

Onko teillä tarjolla maailman kalleinta kahvia Kopi luwakia, joka on sivettikissan ulostamista pavuista jauhet-

Sitä on tulossa meille. Ystäväni kävi paikan päällä Aasiassa toteamassa, että kissat ovat todellakin vapaina eläviä yksilöitä, eivätkä mitään häkkieläimiä.

Äityvätkö mirrit välillä kissatappeluihin?

Kaikki meidän kissamme ovat rauhallisia ja kehrääviä sekä ihmisiin ja toisiin kissoihin tottuneita. Pohdimme kuitenkin nyt, onko kahdeksan kissaa optimaalinen määrä. Meillä on paljon melko samanikäisiä poikakissoja, ja heillä on välillä hiukan arvojärjestyskiistoja.

Kuka? Tiina Aaltonen Yritys: Kissakahvila Purnauskis Kotoisin: Iisalmesta Motto: Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa.

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Maailman kaikista nisäkäslajeista

jopa viidennes on lepakoita. Esimerkiksi pohjanlepakko on Suomessa yhtä yleinen kuin peippo. Helsingin Yliopisto

Baanalla

Joulupukki teleporttaa ympäri Suomea

elsingissä joulun juhlinta alkaa 23.11. Aleksin joulukadun avajaisilla, kun ylipormestari Jussi Pajunen ja joulupukki avaavat jouluvaloin koristellun Aleksanterinkadun. Jouluvalot syttyvät kello 16. Jouluisa tunnelma jatkuu 29.11.–6.1. Joulumaailma-tapahtumassa Kolmen Sepän aukiolla ja Ylioppilasaukiolla. Senaatintori täytyy Tuomaan markkinoiden punaisista myyntikojuista 8.12.–21.12. Tampereen Joulutori on auki 5.12. – 22.12. Keskustorilla. Myynnissä muun muassa kotimaisia puu-, villa-, lasi- ja keramiikkatuotteita. Uniikkeja käsi-

töitä löytyy myös Tallipihan joulukylästä 22.11. – 23.12. Särkänniemen Koiramäen joulu ilahduttaa perheen pienimpiä viikonloppuisin 22.11.– 4.1. ja joulukuussa myös keskiviikkoisin. Turussa Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat ovat auki neljänä viikonloppuna 22.– 23.11., 29.–30.11., 6.– 7.12. ja 13.– 14.12. Torin musiikki-, teatteri- ja sirkusesitysten lisäksi Vanhan Raatihuoneen salissa esitetään joulukonsertteja. Suomen suurimmat joulumyyjäiset -niminen tapahtuma järjestetään 30.11. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa.

Mikä: Joulun humua kaduilla ja toreilla. Missä ja milloin: Ympäri Suomen marraskuusta tammikuun alkuun. Mukana myös: Joulupukki, tonttuja ja kanssaihmisiä joulumielellä. Lisätietoa: Pukeudu lämpimästi ja suuntaa läheisimmälle torille tai joulukadulle.

15%

Alle 25-vuotiaista vain 15 prosenttia käyttää verkkoa ainoastaan tietokoneella. Älypuhelinta tämän ikäisistä käyttää 88 prosenttia.

Teatterista vinkkejä menestymiseen

Jazzmusiikki rentouttaa Helsingissä

Helsingin Kaupunginteatteri esittää 1960-luvun musikaalikomediaa ”Miten menestyä vaivatta liike-elämässä”. Tarina kertoo nuoresta miehestä, joka onnistuu kipuamaan erään yrityksen hierarkiassa nopeaan tahtiin yhä ylemmäs. Miehellä on apunaan oppikirja, josta hän ammentaa tietoa, kuinka työelämässä voi menestyä vaivattomasti. Kirjan ja neuvokkuutensa avulla hän ylenee ikkunanpesijästä suuryrityksen toimitusjohtajaksi. Lopulta bisneskoukerot vaarantavat kuitenkin sekä lupaavasti alkaneen uran että suhteen kauniin sihteerin kanssa. Seuraavat näytökset: 29.11. kello 19.00 ja 11.12. kello 19.00.

Jazzmusiikki saattaa rentouttaa yrittäjää joulukiireiden keskellä. Ympäri Helsinkiä 8.–13. joulukuuta soiva We Jazz järjestetään nyt toista kertaa. Kansainvälisesti tunnettuja esiintyjiä ovat muun muassa tanskalais-brittiläis-ruotsalainen pianotrio Phronesis, saksalainen Nils Wogram Root 70 With Strings ja etiopialainen Hailu Mergia. Tapahtuman tarkka ohjelma löytyy internetistä www.wejazz.fi -sivustolta. Ennen festivaalia järjestetään ennakkotapahtumia. Viluinen yrittäjä voi esimerkiksi ostaa lämmittävän neuleen Helsinki Design Weekistä, jossa esitellään festivaalin neulemallisto.

Helsingin Yrittäjien 75-vuotisja itsenäisyysjuhla

Syyskokous

Muuallakin tapahtuu Etelä-Karjala

Juhana Vartiainen. Seminaari on maksuton. Ilmoittaudu 20.11. mennessä: www. kilpailujalostaa.fi/kalenteri

Yrittäjän tietoisku

25.11. klo 8.30 – 12, Technopolis Skinnarila, kokoustila Suvorov, Lappeenranta. Kannustinjärjestelmien verokohtelu ja henkilöstön tuottavuus. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/etelakarjalanyrittajat/tapahtumakalenteri/

Kun koulu loppuu

27.11. klo 16.15 – 18.15, Lappeenrannan Lyseon lukio. Kun koulu loppuu -kiertue. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/etelakarjalanyrittajat/tapahtumakalenteri/

Häme Yrittäjyystiistai

25.11. klo 18, HAMK, C-rakennus, Kotipesä, Vankanlähde 9, Hämeenlinna. Yrittäjien yhdessäoloa iltapalan ja yrittäjyyden äärellä, puhujavieraana Kim Väisänen tiedonhävitysyhtiö Blanccosta. Ei ennakkoilmoittautumisia. Lisätiedot: Juha Ketola 040 574 8769.

Puhtia hyvinvointiin ja jaksamiseen

27.11. klo 17.30 – 20.30, Palokunnantalo, Palokunnankatu 18, Hämeenlinna. Hyvinvoinnista ja jaksamisesta puhuu viulisti, MuM Raakel Lignell. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: ulla.haukijarvi@syo.fi tai 010 841 4047. Lisätietoja: http://puhtiahyvinvointiinjajaksamiseen.blogspot.fi

Kainuu Yrittäjien aamutreenit

21.11. klo 8 – 9.30, Koulutusavain Oy, Pohjolankatu 28 B, Kajaani. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työhyvinvoinnin edistäjänä.

Hyrynsalmen Yrittäjät ry:n syyskokous ja pikkujoulu

29.11. klo 18.30, Lounasravintola Palaga, Hyryntie 56, Hyrynsalmi. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: Eeva-Liisa Kemppainen 0400 768 219 tai eeva-liisa.kemppainen@ hyrynsalmi.net

Suomussalmen Yrittäjät ry:n syyskokous ja pikkujoulu

29.11. klo 18, Lounaskahvila-konditoria Ämmän Herkkusuu, Jalonkaarre 1, Suomussalmi. Lisätietoja: www.yrittajat.fi/ kainuunyrittajat/tapahtumakalenteri/

Tule tapaamaan Kajaanin johtoa joulupuuron merkeissä 3.12.2014 klo 8, Ravintola Ranch, Kajaani. Paikalla kaupunginjohtaja Jari Tolonen ja kansliapäällikkö Risto Hämäläinen. Lisätietoja: Kajaanin Yrittäjät, pj. Miariikka Tervonen 050 531 7975.

Viennin ensiaskeleet

Keski-Pohjanmaa Kirkkokonsertti Lohtajalla

3.12. klo 8.15 – 10.30, ELY-keskus, A-rappu, 4. krs., Kirkkokatu 12, Lahti. Maksuton info on tarkoitettu kaikille kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrityksille PäijätHämeessä. Ilmoittautuminen 26.11. mennessä: www.phyrittajat.fi/kalenteri

1.12. Lohtajan kirkko. Järjestäjänä Lohtajan Yrittäjät. Lisätietoja: Pirjo Tuikka 0400 261 306.

Savo

Keski-Suomi

25.11. klo 18, Hotelli Cumulus, kokoustila Assari, Puijonkatu 32, Kuopio. Kaikille avoin puheenjohtajapaneeli. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautuminen välittömästi: savo@yrittajat.fi

Nuoret Yrittäjät Stagella

27.11. klo 12.30 – 16, Jyväskylän Parkour Akatemia/ Sirkuskoulu, Ahjokatu 8, Jyväskylä. Nuorten yrittäjien bisnesseminaari ilman perinteisiä penkkejä, pönötystä, puhuvia päitä tai pääsymaksua. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.lyyti.in/stage

Keski-Suomen Yrittäjien syyskokous

27.11. klo 17 – 20, Jyväskylän Paviljonki, Lutakonaukio 12, Jyväskylä.

Yrittäjä työllistää -seminaari

1.12. klo 13 – 19, Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä. Vinkkejä muun muassa johtamiseen, jaksamiseen, verkostoitumiseen ja menestykseen. Osallistumismaksu 80 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 20.11. mennessä https://cross.media.fi/ TPSeminaari2014

Verosuunnittelun ABC

4.12. 9.30 – 11.15, Talenom, Vapaaherrantie 2, Jyväskylä. Varojen jako ja verotus sekä verotuksen ajankohtaiskatsaus. Ilmoittautumiset: lea.sinivaara@talenom.fi tai 0207 525 410. Tilaisuus on maksuton, mutta paikkoja on rajallisesti.

Pohjois-Karjala Maakunnallinen Yrittäjäjuhla

29.11. ovet avautuvat klo 16.30, ohjelma alkaa klo 17, Carelia-sali, Yliopistokatu 4, Joensuu. Vuoden 2014 yrittäjäpalkintojen jaon lisäksi Taikahuilu-ooppera. Ilmoittautuminen välittömästi: http://www.pkyrittajat.fi/event/maakunnallinen-yrittajajuhla/ Lisätietoja: merja.blomberg@yrittajat.fi

Päijät-Häme Seminaari: Vain kilpailu jalostaa – hyvinvoinnin tulevaisuus 27.11. klo 13 – 16, Sibeliustalo, Lahti. Miten tulevaisuuden kuntapalvelut järjestetään ja tuotetaan? Onko tulevaisuus veronmaksajan painajainen vai mahdollisuus uuteen? Pääpuhujana VATT:n ylijohtaja

Savon Yrittäjien puheenjohtaja vaihtuu

Maakunnallinen Yrittäjäjuhla

22.11. klo 17, Kuopion Musiikkikeskus. Kerran vuodessa pohjoissavolaiset yrittäjät saavat kokoontua yhteen viettämään omia Linnan juhliaan. Lisätietoja: www. savonyrittajat.fi

Savon Yrittäjien syyskokous

27.11. klo 17.30, Hotelli Atlas, kokoustilat 3.krs., Haapaniemenkatu 22, Kuopio. Ilmoittautumiset 21.11. mennessä: savo@ yrittajat.fi tai 017 3680 500.

NYV PikkuJoulut

28.11. klo 18, Ravintola Maljassa. Ennen PikkuJouluja aloitellaan iltaa After Wörksien merkeissä klo 16.30 alkaen. Maksuttomat Pikkujoulut on tarkoitettu Savon Yrittäjien jäsenyrittäjille (alle 35 v.). Ilmoittautumiset 20.11. mennessä mia. hakulinen@yrittajat.fi

Uusimaa Mentorointi tutuksi!

24.11. klo 15 – 17, Yrittäjätila, Annankatu 36 B, Helsinki. Mentorilta saat sparrausapua yrityksen strategisiin ja taktisiin linjauksiin, kasvuun ja omaan henkilökohtaiseen toimintaasi yrittäjänä. Lisätietoja: Pääkaupunkiseudun Yrityskummit, Esko Valkeala 050 586 2288 tai esko.valkeala@ yrityskummit.fi

Yritysmyönteinen Helsinki -keskustelutilaisuus

3.12. klo 8.30–10, Yrittäjätila, Annankatu 36 B, Helsinki. Helsingin uutta yleiskaavaa valmistellaan parhaillaan. Nyt on mahdollisuus kysyä ja kertoa mielipiteensä.

Hankintaklinikka

3.12. klo 14–16.30, Yrittäjätila, Annankatu 36 B, Helsinki. Tervetuloa tutustumaan hankinta-asiamiespalveluun Hankintaklinikalle Helsingin Yrittäjien Y-tilaan iltapäiväkahvien merkeissä.

5.12. klo 18, Hotelli Scandic Parkin Visionjuhlatila, Mannerheimintie 46, Helsinki. Helsingin Yrittäjien perinteinen itsenäisyysjuhla on tänä vuonna myös Helsingin Yrittäjien 75-vuotisjuhla.

Joulupuurot

10.12. klo 11 – 13, Yrittäjätila, Annankatu 36 B, Helsinki. Poikkea joulupuurolle oman aikataulusi mukaan. Jouluisen tunnelman lisäksi asiaa yrittäjän hyvinvoinnista klo 11.30.

Tietoisku koulutuksesta: Uutta myyntiä uusin välinein

8.12. klo 17 – 19, Innopoli 1, Tekniikantie 12, Espoo. Osallistu pääkaupunkiseudulla tammikuussa 2015 käynnistyvään Digisome-yrittäjä -koulutukseen, joka valmistaa suorittamaan yrittäjän ammattitutkinnon. Maksuton tietoisku. Ilmoittautumiset 1.12. mennessä espoon.yrittajat@ espoonyrittajat.fi Lisätietoja: www. espoonyrittajat.fi

Hankintainfo

11.12. klo 12.30 – 15.30, Valtuustotalo, Valtuustosali, Espoonkatu 5, Espoo. Maksuton hankintainfo: Kuinka yritys mukaan Espoon kaupungin hankintoihin – auttaako kaupungin uusi Pienhankintatyökalu? Mitä tekee Hankinta-asiamies? Mitä muutoksia on tulossa hankintalakiin? Mikä on Palvelutori-toimintamalli? Ilmoittautumiset 5.12. mennessä espoo @helsinki.chamber.fi tai 09 2286 0339.

Yrittäjäsähly

Joka keskiviikko klo 9 – 10, Tiikeri Areena, Osmankäämintie 5, Vantaa. Maksuton yrittäjäsähly. Lisätietoja: 010 322 1720 tai toimisto@ vantaanyrittajat.fi

25.11. klo 18, CS lounas/ Pitoisäntä, Martinkyläntie 43, Vantaa. Sääntömääräinen kokous. Tarjoilun mitoittamiseksi ilmoittaudu välittömästi 010 322 1720.

Yrittäjäaamu

26.11. klo 9, Vantaan kaupungintalo, Asematie 7, Vantaa. Viisi jäsenyrittäjää tapaa Vantaan kaupungin johtoa. Ilmoittautuminen välittömästi esa.manttari@ vantaanyrittajat.fi tai 0400 557 411.

Omistajanvaihdostreffit

27.11. klo 8, Yrityspalvelukeskus Leija, Elannontie 3, Vantaa. Yrityksen ostamisesta kiinnostuneiden ja toiminnan jatkajaa etsivien verkostoitumistapahtuma. Asiantuntijoina Finnvera, Nordea, Talenom ja YritysVantaa. Ilmoittautumiset 21.11. mennessä. Lisätietoja: info@yritysvantaa.fi

Aamuklubi

1.12. klo 8 – 10, Naisresurssikeskus Pihlaja, Unikkotie 2 C, 2 krs., Vantaa. Nuorten yrittäjien verkostoitumista. Ilmoittautumiset katja.teras@vantaanyrittajat.fi

Joulupuuroa ja glögiä

2.12. klo 8 – 10, Yrityspalvelukeskus Leija, Elannontie 3, Vantaa. Mukana yhteistyökumppanit Finnvera, Intrum Justitia ja SYT-kassa. Ilmoittautumiset 25.11. mennessä: toimisto@vantaanyrittajat.fi. Lisätietoja: 010 322 1722.

Christoph Treier

25.11. klo 18, Bygdegården, Sockenvägen 22, Tenala. Christoph Treier är en av de ledande mentala tränarna i Europa. Anmäler dig senast 20.11. www.uudenmaanyrittajat.fi/tapahtumakalenteri

Lisätietoja ja lisää tapahtumia löytyy aluejärjestöjen nettisivuilta.

YRITTÄJÄN KUNTOLOMAT 2015 Suomen Yrittäjät ry järjestää yrittäjien lomia yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa.

Täytä hakemus osoitteessa www.mtlh.fi Lisätietoja: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/kuntolomat/

PARHAAT PALVELUT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

TULOSTINTARVIKKEITA

YRITYSPALVELUT ALoITA vIEnTI AfRIKKAAn!

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

Hanki yrityksellesi asiakkaita Etelä-Afrikasta !

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

OTA YHTEYTTÄ Arno Lappalainen +358 40 480 6693 www.vientitoimisto.fi

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TILITOIMISTOT Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070

Vantaa 029-193 9999 Kerava 045-340 2370 Helsinki 09-6225 715 – www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

YRITYSSOVELLUKSET

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133

kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA ISTOT OHJELMISTOT

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta yttö ja tietojen tallennus 24/7 koekä

Tilaa ,90 €/kk 9 3 kk 1

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

OHJELM

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com Soita: puh. 040 966 2067

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion: En person som är anställd men

som också har ett FO-nummer eller en LFöPL-försäkring kan bli utan arbetslöshetsersättning om lönearbetet upphör.

Risto Airikkala, chefsjurist för lant- och skogsbruksproducenternas centralförbund MTK

I anställning blir ett kanske alltid ett nej En erfaren företagare inom HR-branschen uppmuntrar företag att tänka på vilket problem den nya medarbetaren anställs för att lösa. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi

usanna Rantanen är en erfaren HR-proffs som idag driver två företag inom branschen, Heebo och Emine. Trots sin bakgrund medger hon att det är lätt att begå misstag vid rekryteringar. – Jag har en så lång erfarenhet av rekryteringar att jag brukar veta vad jag letar efter. Jag märker dock att jag är benägen att begå samma misstag som alla andra vid rekryteringar. Dessa misstag beror på bekvämlighet. För Yrittäjäsanomat utarbetade

Rantanen en lista med vars hjälp en företagare kan effektivera sökandet och anställandet av nya medarbetare. Förutom listan uppmuntrar Rantanen företagaren att lyssna på sin egen intuition om arbetssökande. Om det finns misstankar, är det bäst att säga nej. – Ett kanske och en kompromiss är alltid ett nej. De misstankar som väckts om en arbetssökande under sökandet kommer vanligtvis att besannas.

1. Profilering Med profilering avses att man på företaget noga överväger för vilken uppgift man söker en människa.

– Det måste finnas en mycket god uppfattning om vilket problem den nya personen förväntas lösa. Ofta går det till så att man söker en person som har en viss erfarenhet, säger Rantanen. Enligt Rantanen skall man inte kopiera andra företags rekryteringsannonser i profileringen eller finna sig i det som en tidigare medarbetare har gjort utan man skall tänka på vad den nya medarbetaren bör åstadkomma t.ex. under det första halvåret.

2. Lämplighet för kulturen I rekryteringsprocesser söker man ofta en människa som är lämplig för uppgiften på papper. Tidigare erfarenhet hos en annan arbetsgivare garanterar inte att man brinner för den nya arbetsplatsen om t.ex. företagets kultur är annorlunda. – Man skall inte koncentrera sig på det som arbetstagaren har gjort utan på hur han eller hon har gjort det.

PARHAAT PALVELUT YRITYSSOVELLUKSET

”

Tiedot siirtyivät kitkattomasti vanhasta järjestelmästä Lemonsoftiin. Alkuun tarvittiin vain yhden päivän intensiivikoulutus. Kun kaikki tieto on samassa ympäristössä, ei liiketoiminnan tueksi ole kaivattu muita ohjelmistoja.

”

Toimitusjohtaja Helena Ahlbäck Hioma-aine Oy, Porvoo

Lue lisää, miten Lemonsoft ohjaa metalliteollisuudelle ratkaisuja tuottavan yrityksen omaa tuotantoa ja välitystuotetoimintaa. www.lemonsoft.fi

010 328 1000 I info@lemonsoft.fi I VANTAA I VAASA I JOENSUU

Aleksi Poutanen

Susanna Rantanen

3. Välkändhet Stora företag har en fördel gentemot SME-företag när det gäller välkändhet. Därför måste ett litet företag kunna göra sig känt i sociala medier. – Det räcker inte med en annons på en webbplats och på MOL, säger Rantanen.

4. Kommunikation med sökande Rekryteringsprocessen berör ofta en stor grupp människor. Det är en bra möjlighet att förbättra bilden av företaget som arbetsgivare. – Rekryteringsprocessen måste skötas snabbt. Det optimala är 2 – 3 veckor. Detta innebär att företagaren

TILITOIMISTOT

måste reservera tid i sin kalender för att läsa ansökningarna och göra intervjuerna.

5. Introduktion Rekryteringsprocessen slutar inte med undertecknandet av anställningsavtalet. Man skall se till att den nya medarbetaren får tillräckligt med introduktion så att han eller hon är medveten om arbetsgivarens mål och förväntningar. Enligt Rantanen måste man gå igenom framgångar för att inom fyra månader kunna försäkra sig om att valet har varit lyckat. – Man måste kontinuerligt ge mål och respons till en ny medarbetare. Det är bra att gå igenom dessa saker till exempel en gång i veckan.

Gå inte i den här gamla fällan Till Företagarna i Finlands riksomfattande rådgivningstjänst har kommit flera förfrågningar om underliga brev från det utländska bolaget Office Direct Store. Oroliga företagare som tagit kontakt med FiF säger att Office Direct Stores erbjudande, som ser ut som en faktura, främst består av olika programpaket. –Företagarna har trott att breven varit fakturor och ansett dem vara ogrundade, eftersom man aldrig hade beställt någon produkt eller tjänst, berättar Företagarna i Finlands juridiska ombud Atte Rytkönen. – I det fall som förfrågningarna om Office Direct Store gäller har det inte varit fråga om en direkt faktura utan enligt de medföljande avtalsvillkoren om ett erbjudande som på ett vilseledande sätt ändå ser ut som en faktura. På ett sådant erbjudande behöver man inte reagera, utan det kan ignoreras.

10/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

TUKEA YRITTÄJYYTEEN JA RAHANARVOISIA

J ETU A! Liity nyt Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykseen: olet samalla myös aluejärjestön ja Suomen Yrittäjien jäsen. Saat rahanarvoiset edut ja palvelut koulutuksista ja neuvonnasta vakuutuksiin ja tietopalveluihin. Paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Liity jäseneksi tai suosittele meitä: osallistut Suomessa tehdyn A-sarjan Mercedes-Benzin arvontaan! LIITY: yrittajat.fi/jaseneksi SUOSITTELE: yrittajat.fi/suosittele

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA! Suomen Yrittäjiin kuuluu kaikkiaan 116 000 jäsenyritystä, 400 paikallisyhdistystä, 20 aluejärjestöä sekä 56 toimialajärjestöä.