Yrittäjäsanomat 11/2014 by Suomen Yrittäjät

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Tiedätkö asiakkaasi toiveet | 3

11/2014

JOULUKUU

4-5

Korttimaksut nousukiitoon Käteinen häviää kuluttajien lompakosta. Yrittäjän kannattaa tarjota maksutapoja asiakaskunnan mukaan.

3 1 0

% 7

4 1 0

77% kuluttajista

maksaa ostoksensa pääasiassa korteilla.

23% kuluttajista

maksaa pääasiassa käteisellä.

2 uutiset: Keskivertoyrittäjä ajaa saksalaisella autolla | 6

2015

VUOSI

uutiset: Katleena Kortesuon viestintävinkit | 8

uutiset: Messut ovat SIM Finlandin portti vientiin | 12

Yrittäjät kertovat: Tällainen tulee ensi vuodesta | 20 – 21

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi

Kaikki tärkeä tieto sinulle nopeasti ja luotettavasti YLI 50 000 ERI KÄVIJÄÄ VIIKOSSA

NYT MYÖS KÄTEVÄSTI MOBIILISSA!

PALKKAATKO TYÖNTEKIJÄN KATSO YRITTAJAT.FI

MYY JA MARKKINOI

KAIKKI TÄRKEIMMÄT LASKURIT MUKANASI

SYNERGIA. YRITTAJAT.FI

hyötytietoa l ratkaisuja l uutisia l verkostoja

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

TÄLLAINEN ON YRITTÄJÄ

Minkälaisen lupauksen annat ensi vuodelle?

8 | Vinkkejä yrittäjän viestintään 10 | Minna Parikka kiittää suomalaisia naisia

Osa yrittäjistä odottaa poliitikoilta lupausten täyttämistä, osa tarttuu itse toimeen.

18 | Vammaisyrittäjä puolustaa vammaisten oikeuksia

rittäjiä ei voi laittaa samaan muottiin. Sen todisti jälleen kerran taannoinen Ylen Ajankohtaisen kakkosen Yrittäjyysilta. Yksi puhuu pakkoyrittäjyydestä, toinen toivoo valtiovallalta apua arvonlisäverotuksen huojentamiseen, kolmas puhuu Viron veromallista, neljäs sosiaaliturvan parantamisesta ja viides näkee yrittäjyyden mahtavana tilaisuutena toteuttaa omia haaveitaan. Ongelmat ja tavoitteet ovat kovin erilaisia. Suuri massa eli yksinyrittäjät ovat yrittäjinä ensisijaisesti siksi, että se antaa heille vapauden ja toisaalta elannon. Toisessa päässä ovat startupit, jotka näkevät globaalit markkinat ja kansainväliset rahoituskierrokset edessään jo yritystä perustettaessa.

Valtio ei voi luoda työpaikkoja eikä pelastaa elinkelvottomia yrityksiä. Sen sijaan valtion tehtävä on huolehtia, että yrittämisen olosuhteet ovat kunnossa. Homekoulujen korjaamisella Suomea ei pelasteta. Jos yksinyrittäjät ovat sitä mieltä, että työntekijän palkkaaminen on liian iso riski ja joustoja tarvitaan, niin silloin huoli on otettava vakavasti. Jos taas kasvuhakuiset yritykset ovat sitä mieltä, että Viron veromalli takaa hyvät kasvun edellytykset ja mahdollisuuden investoida, niin ainakin mallin hyötyjä pitää nopeasti tutkia. Ja jos yrittäjät kokevat turhan byrokratian ja sääntelyn vievän liikaa tehokasta työaikaa, niin purkutalkoisiin on ryhdyttävä rivakasti. Samalla on hyvä pohtia, miksi Suomi ei kiinnosta ulkomaisia sijoittajia samassa suhteessa kuin esimerkiksi Ruotsi. Ideaalitasolla hyvä yritys ei ole riippuvainen ympärillä vallitsevista olosuhteista. Niitä yrityksiä on vähän. Hyvistä yrityksistä kannattaa kuitenkin ottaa oppia. Mitä ne tekevät paremmin? Miksi ne menestyvät, vaikka toimialalla menisi muuten huonosti? Yrittäjiä ja yrityksiä parjataan markkinoinnin ja myynnin heikkoudesta. Osa näkee kilpailun peikkona. Niihin panostaminen on pitkälti asennekysymys. Lopulta tärkeimmät kysymykset ovat: Mitä asiakkaat haluavat? Ja miksi yritykseni on olemassa? Kun näihin kysymyksiin löytää vastaukset, on uuden vuoden lupaus astetta helpompi tehdä.

Lopulta tärkeimmät kysymykset ovat: Mitä asiakkaat haluavat? Ja miksi yritykseni on olemassa? Siitä huolimatta, miksi nämä kaksi ”äärilaitaa” laitetaan niin usein vastakkain? Kun kaikki yrittäjät ja yritykset menestyvät, Suomikin menestyy. Ensimmäinen askel kohti menestystä on päästä eroon valittamisen kulttuurista. Valittaminen syö hirveästi energiaa ja estää järkevien ratkaisujen löytämisen. Valittamiseen sortuvat niin yrittäjät, palkansaajat kuin päättäjätkin. Sitten onkin aika ryhtyä töihin.

arjessa:

16 |

AAMES: KIRJOITUSKONEISTA PILVIPALVELUIHIN

VUOSI 2015:

20 |

YRITTÄJÄT ENNUSTAVAT ENSI VUOTTA

22 | Tärkeimmät tärpit ensi vuoteen

vapaalla:

24 |

MARKO KAHELIN TEKEE JOULURUUAT

25 | Katso, mitä Suomessa tapahtuu

Resumé:

27 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi:

Kelpuutatko pelkästään käteistä? Ota kantaa verkossa!

Antti Neimala: Onko optimismilla rajaa?

Kolumni

ANTTI NEIMALA antti.neimala@yrittajat.fi

Pakkoyrittäjyyskeskustelu on selvästi synkän ajan tuote.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja

ptimismilla ei ole ylärajaa.

Näin tiivisti eräs yrittäjä näkemyksensä yrittäjyydestä. Suomen tilanne on niin ahdistava, että tällainen myönteisyys on kortilla. On kuitenkin hyvä muistaa, että yrittäjyys on rajattomien mahdollisuuksien laji. Realismia kyllä tarvitaan, mutta myönteisyys ja yrittäminen liittyvät lähtemättömästi toisiinsa. Optimismista liikkeelle lähteminen auttaa suhtautumaan esimerkiksi keskusteluun pakkoyrittäjyydestä. Pakkoyrittäjyyskeskustelu on selvästi synkän ajan tuote. Pelkkä termikin kuulostaa niin pelottavalta ja masentavalta, että se jää mieleen. Se on vahingollista, koska ongelmien paisuttelu vie keskustelun sivuraiteelle. Pakkoyrittäjyys on onneksi marginaalinen ilmiö ja sitä esiintyy

aivan varmasti vähemmän kuin pakkotyötä.

Uuden EU-komission ensimmäisissä

toimissa esiintyy ennen näkemätöntä optimismia. Komissio on rakennettu rohkeasti eri tavalla kuin ennen. Siilojen rajoja on murrettu ja huomiota on kiinnitetty oikeisiin asioihin: kasvuun, kilpailukykyyn, yrittäjyyteen ja parempaan sääntelyyn. Komission uusi rakenne kuvaa uskoa muutoksen mahdollisuuteen ja kykyä toteuttaa muutoksia käytännössä. Hienointa on, että yrittäjyys on ensimmäistä erikseen vastuutettu yhdelle komissaarille, puolalaiselle Bienkowskalle. Uudistukset luovat isoja odotuksia käytännön politiikan suhteen. Komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen esittelemä 300 miljardin euron

investointipaketti on sekin oikea optimismin ruumiillistuma. Komission takauksilla ja Euroopan Investointipankin rahoituksella yritetään rakentaa pakettia, jota vivutetaan 15-kertaisella yksityisellä rahoituksella. Kyynikot ovat jo tuominneet harjoituksen epäonnistumaan. Niin tai näin, ennakkoluulottomia avauksia on mukavampi kuunnella kuin tuomiopäivän julistuksia. Suomessa optimismin ja realismin liittoa solmitaan ensi kevään eduskuntavaaleissa. Yrittäjät arvostaisivat valoisaa ja uskottavaa tulevaisuudennäkymää, joka kannustaa investointeihin, kasvuun ja työllisyyteen. SY tarjoaa vaalikeskusteluun omat näkemykset. Ne nojaavat vahvaan optimismiin ja tarjoavat päättäjille samalla realistisia eväitä yrittäjyyden vahvistamiseksi.

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Uutiset Tärkeintä on tuntea asiakaskuntansa, ja tarjota niitä maksuvaihtoehtoja, millä asiakkaat haluavat maksaa, asiantuntija neuvoo. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi

markkinakaupassa. – Oman arviomme mukaan ainoastaan käteismaksuja ja laskutusta käyttäviä yrityksiä on yrittäjien parissa vielä suhteellisen paljon, vaikka korttimaksaminen onkin Suomessa hyvin suosittua ja maailmanlaajuisestikin vertailtuna aktiivisinta kärkeä, sanoo Nordean Aarnio-Halme.

Käteisen käyttö vähenee lähivuosi-

– Se on yksinkertaisesti vähemmän työläs vaihtoehto. Käteisen kanssa yrittäjän pitää liikehtiä ympäriinsä ja miettiä vaihtorahat ja päiväkassan tilitys. Käteinen on kalliimpaa, kuin korttimaksujen käyttö, Tyrkkö sanoo. Kortilla maksaminen on myyjälle käteistä edullisempaa noin 3 – 4 euron ylittävissä maksuissa, arvioidaan työja elinkeinoministeriön työryhmän tänä vuonna julkaisemassa raportissa. Raportin mukaan käteismaksuissa kiinteät kustannukset ovat matalammat, mutta muuttuvat kustannukset korkeammat kuin korttimaksuissa. Käteistä käytetään erityisesti majoitus- ja ravitsemisalalla, päivittäistavarakaupassa, parturi- ja kampaamoalalla, kosmetologipalveluissa sekä tori- ja

na tasaisesti, arvioivat Suomen Pankki ja Finanssialan Keskusliitto (FK). – Mutta sitä on vielä käytössä hyvin pitkään, Tyrkkö sanoo. Korttimaksuja vastaanottaa OPPohjolan arvioiden mukaan jo yli 100 000 yrittäjää. Tyrkön mukaan korttimaksaminen on yleisempää erityisesti pääkaupunkiseudulla, kun taas joillakin maaseutualueilla käteistä käytetään enemmän. FK:n kehityspäällikön Pirjo Ilolan mukaan osa yrittäjistä luottaa jo ainoastaan korttimaksuihin. – Osa yrittäjistä ei halua edes pitää käteistä, koska se on turvallisuusriski. Käteisen ja korttien lisäksi yrittäjä voi ottaa maksun vastaan esimerkiksi lähimaksulla tai mobiilirahana. Lähimaksamisessa pieniä ostoksia voi maksaa kortilla ilman pin-koodia. – Lähimaksaminen nopeuttaa maksamista, mutta ei vähennä käteisen käyttöä, arvioi maksuväline- ja turvallisuusasioiden asiamies Matti Räisäsen Kaupan liitosta. Mobiilimaksamisessa maksu suoritetaan mobiililaitteella. – Mobiilimaksupäätteet ovat vasta saamassa jalansijaa Suomessa, ja odotammekin niiden suosion erityisesti pienyrittäjien keskuudessa lisääntyvän merkittävästi, Aarnio-Halme uskoo. Räisäsen mukaan mobiilimaksaminen ei vielä ole kivijalkakauppiaan kannalta oleellinen maksutapa. – Mutta sitä kannattaa seurata. Ilolan mukaan yrittäjän on tärkeintä tuntea omat asiakkaansa, ja tarjota heille niitä maksuvaihtoehtoja, millä he haluavat maksaa.

ankkikortin suosio päivittäistavaraostoksissa on kovassa kasvussa. Pankkikorttia vinguttaa jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta, kun vielä vuosi sitten pankkikorttia käytti tavallisimmin vähän yli puolet. Sen sijaan käteisen käyttö on vähentynyt reiluun viidennekseen. – Yksittäisen yrityksen kohdalla muutos asiakkaan maksutavoissa on voinut olla kymmeniäkin prosentteja, sanoo tiedottaja Susanna Aarnio-Halme Nordeasta. Pk-yrittäjä on hyötynyt muutoksesta, arvioi OP-Pohjolan johtaja AnneMari Tyrkkö. Hänen mukaansa kortti on yrittäjälle käteistä vaivattomampi maksutapa.

Käteinen on kalliimpaa, kuin korttimaksujen käyttö. Anne-Mari Tyrkkö

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Millä maksutavalla maksatte tavallisimmin päivittäisostoksenne? % vastaajista (n=2394 vuonna 2014) 70

Käteisellä

Pankkikortilla/ pankkikorttiominaisuudella/ debit-ominaisuudella *)

50 40

VisaElectrontai muulla Electron-kortilla

30 20

Yleisluottokortilla/ luottokorttiominaisuudella/ credit-ominaisuudella **)

10 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2010 2012 2013 2014

*) vuodesta 2010 lähtien kysytty pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella/debit-ominaisuudella, aiempina vuosina kysytty pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella **) vuodesta 2010 lähtien kysytty yleisluottokortilla/luottokorttiominaisuudella/credit-ominaisuudella, aiempina vuosina kysytty yleisluottokortilla/luottokorttiominaisuudella

Mitä eri maksutavat maksavat yrittäjälle? Debit:

Credit:

• Debit-korteissa myyjältä peritään aina • Credit-korteista myyjältä peritään ostoksen vähintään neljä senttiä maksutapahtumalta. loppusummasta riippumatta 0,9 prosenttia Kun ostoksen arvo nousee noin 13 euroon, ostoksen arvosta, mutta kuitenkin aina myyjältä perittävä hinta muuttuu vähintään 4 senttiä tapahtumalta. prosentuaaliseksi 0,31 prosenttiin • American Express- ja Diners ostoksen arvosta. Kun ostoksen Club -luottokortit ovat noin Pöytämalliset loppusumma on 242 euroa, 0,3 – 3 prosenttiyksikköä maksupäätteet, jotka käytsaavutetaan yläraja eli 75 kalliimpia myyjälle kuin tävät kiinteää ADSL-verkkoyhteyttä, senttiä. Sen enempää ei Visa- ja Master Card peritä, vaikka ostoksen maksavat kauppiaalle keskimäärin -kortit. hinta ylittäisi 242 euroa. noin 38 euroa kuukaudessa.

Kannettavat maksupäätteet maksavat kauppiaalle kuukausittain keskimäärin noin 50 euroa sisältäen operaattorin sim-kortin vuokran. Molempiin summiin lisätään vielä arvonlisävero.

Käteinen:

Muita maksutapoja:

• Käteisen tilitys- ja käsittelykulut ovat keskiverrolle pienyrittäjälle noin muutamia kymppejä kuukaudessa. Setelien tilitys on halvempaa kuin kolikoiden tilitys. • OP-Pohjolan tietojen mukaan pk-yrittäjä tilittää keskimäärin seteleitä kerralla noin 4 000 euroa. Tämän yksittäisen tilityksen palvelumaksu on yrittäjälle 4,30 euroa. Keskimääräinen kolikkotilitys on 330 euroa, joka maksaa yrittäjälle 8,60 euroa. Pk-yrittäjä tilittää keskimäärin noin 4 kertaa viikossa. • Käteisen käsittely- ja tilityskuluja voi minimoida esimerkiksi kierrättämällä itse käteiskassaa. Setelit kannattaa tilittää ilman kolikoita, joita voi käyttää kassassa vaihtorahana. Kolikoita voi tilittää harvemmin erillisinä kolikkotilityksinä.

• Lähimaksaminen: Yrittäjän kannattaa suosia lähimaksamisessa debit-puolta, sillä se on yrittäjälle credit-tapahtumaa halvempi. Valtaosassa uusia maksupäätelaitteita lähimaksuominaisuus on jo valmiina, mutta vaatii aktivoinnin. • Mobiilimaksaminen: Korttimaksuja voi vastaanottaa älypuhelimella tai tabletilla esimerkiksi iZettlen kautta. Maksupääte maksaa noin 60 euroa. Välityspalkkiot vaihtelevat kuukausimyynnin mukaan 2,75 ja 1,50 prosentin välillä. Kuukausimyynnin ollessa esimerkiksi noin 5 000 euroa, välityspalkkiot ovat noin 120 euroa. Lähteet: Finanssialan Keskusliitto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupan liitto, Nordea, OP-Pohjola

Lähde: Finanssialan Keskusliitto

Yrittäjä hyötyy korteista

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Rahoitus on nyt ihan

sekaisin meillä. Olemme kieltäneet pankkeja ottamasta riskejä, koska pelkäämme pankkikriisiä.

Osmo Soininvaara Akavan Uusi työ – uusi talous -seminaarissa.

Ota kantaa!

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Juuri nyt:

Meeri Utti

Yrittäjiä on jälleen kuultu: Yrittäjäsanomat uudistuu Yrittäjäsanomat uudistuu vuodenvaihteessa. Ensimmäinen uudistettu lehti tulee tammikuun lopussa.

T E RV E M E N O A E U JA H A L L I T U S Epliqui sanimaior autestaut odisean numes etrepe dolo dolore natatur expeliquenit quam volupta tincto.

Y R I T TÄ JÄ PÄ I VÄT VA K U U T T I TA A S Epliqui sanimaior autestaut odisean numes etrepe dolo dolore natatur expeliquenit quam volupta tincto.

JOKAMIEHEN S TA RT - U P Epliqui sanimaior autestaut odisean numes etrepe dolo dolore natatur expeliquenit quam volupta tincto.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

01 2015 yrittajat.fi

1/2 s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

– Olemme saaneet lukijoiltamme palautetta, jossa toivotaan lisää hyötytietoa, apua yrittäjien Puolet töissä, puolet poissa arkeen. Yrittäjät tarvitsevat tietoa erityisesti verotuksesta, lainsää04 däntömuutoksista, sääntelyn muutoksista, myynnistä, markkinoinnista, johtamisesta, kasvusta, viennistä ja yrityskaupoista. Näitä sisältöjä on uudistetussa lehdessä entistä enemmän, sanoo päätoimittaja Kimmo Koivikko.

Sairauspoissaolot disinctiume etur sitiunt orepuditquia consed quoffic tendissi volorrum. Empor inulluptiunt landad quam, nuseaquamusdant utendis autatur, sinciticorum etusciat dolore volor sanditios por aut omnimposame.

Utti tulessa

Tekniikan ihmelapsi

Plautemporem volora dis inctiume etur sitiunt orepudit qui omnihillitia consed quo offic tendis si volorrum. sivu 19

Plautemporem volora dis inctiume etur sitiunt orepudit qui omnihillitia consed quo offic tendis si volorrum. sivu 24

Hänen mukaansa myös yrittäjien hyvinvointiin liittyvien juttujen määrä lisääntyy. – Jatkossa kaikki päivittäiset yrittäjäuutiset ovat verkossa. Yrittäjäsanomien uutisia voi seurata osoitteessa: www.yrittajat.fi, Koivikko lisää. Yrittäjäsanomien lukijamäärä on ollut kovassa kasvussa. Käteinen. Liisa Heinosen elintarvikeliikkeessä voi maksaa ainoastaan käteisellä.

”Kun oravannahkoja ei enää ole”

Liisa Heinonen lähti heti maaliostoksille vuokrattuaan Helsingin Töölössä sijaitsevan liiketilan. Seinät saivat oranssia, keltaista ja vihreää väriä, hyllyt ja vanha vaaka punaisen pinnan. – Valkoinen oli niin kalsea. Värit ovat nyt samat, kun silloin aloittaessani, Heinonen kertoo. Silloin oli vuosi 1974. Kaupassa käy lähialueen asukkaita, eduskunnassa työskenteleviä ja läheisessä huoneistohotellissa majoittuvia. Japanilaiset turistit ostavat serviettejä kotiin viemisiksi. Eniten ostetaan tuoreita ja kuivattuja hedelmiä. Haastattelun aikana myös makeiset ja päivän lehdet tekevät kauppansa – käteisellä.

Elintarvikeliike Heinosessa voi maksaa ainoastaan käteisellä. Heinonen on pitäytynyt käteisessä, koska se on helpointa, ja ostokset ovat pääosin pieniä. – Korttihan vain lisää kuluja, kun pankille menee palkkio. Se on niin selvää käyttää käteistä, kun näkee heti rahan. Heinonen ei ole harkinnut maksupäätteen hankintaa, eikä aio jatkossakaan hyväksyä korttimaksuja. – Vakituiset asiakkaat ymmärtävät käteisen käytön. Jos ei ole aiemmin käynyt, joku saattaa ihmetellä, mutta seuraavalla kerralla muistaa, että pitää olla käteistä. Lähin pankkiautomaatti on noin 300 metrin päässä.

Kuinka pian rahat ovat yrittäjän tilillä? Sirukortilla maksettaessa rahat siirtyvät noin kahdessa pankkipäivässä. Magneettijuovalla maksettaessa voi mennä noin viisi pankkipäivää. Yösäiliöstä noudettu käteinen on yrityksen tilillä noin yhden pankkipäivän päästä. Jos käteisen rahan vie talletusautomaattiin, se on yrityksen tilillä heti.

Toista oli aiempina vuosikymmeninä, jolloin lähellä oli kolme pankkia. Neljässäkymmenessä vuodessa ajat ovat Heinosen mukaan muuttuneet huonommaksi. – Vuokrat ovat nousseet ja ihmiset menevät nykyään isompiin kauppoihin, hän harmittelee. Heinonen tulee kuitenkin yhä toimeen ja saa elintarvikeliikkeestä elantonsa. Pieniä ostoksia tekevien lisäksi kaupassa käy asiakkaita, jotka ostavat sieltä lähes kaikki elintarvikkeensa ja taloustavaransa. Heinosen mukaan käteinen soveltuu mitä parhaiten Museokadulla sijaitsevaan liikkeeseen. – Myymälä on vanha muutenkin, niin sopii käteinen raha, kun oravannahkoja ei enää ole.

Lukijamäärä on noussut kolmessa vuodessa 85 000 lukijasta 118 000 lukijaan. Myös verkossa lukijamäärät ovat kasvaneet vuosittain keskimäärin 22 prosenttia. Tällä hetkellä Yrittajat. fi-sivustolla on yli 50 000 eri viikkokävijää.

11.12.

Joulumyynti pienenee tänä vuonna ennusteen mukaan 1,5 prosenttia viime vuodesta. Viime vuonna joulumyynnin arvo vähittäiskaupassa oli 3,85 miljardia euroa. Verkko-ostosten suosio kasvaa jatkuvasti. Suomalaiset nettishoppailevat ahkerimmin 11. joulukuuta. Verkkoostoksiin käytetään tuolloin 54 miljoonaa euroa.

Kotitalousvähennyksen korotus saattoi lisätä remontointia Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousi vuoden 2014 alusta 2 000 eurosta 2 400 euroon. Korotettu vähennys on lisännyt kiinnostusta kodin remontointiin, arvioi elinkeinopoliittinen johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT ry:stä. Suurempi summa mahdollistaa isompienkin remonttien suunnittelun.

Käteisellä maksetaan pieniä ostoksia

– Mitä isompi kotitalousvähennys, sitä enemmän se kannustaa sitä käyttämään, Kärkkäinen sanoo.

Vuonna 2012 käteisellä tehty ostos maksoi keskimäärin 13 euroa, kun debit-korteilla keskimääräinen ostos oli 31 euroa ja creditkorteilla 64 euroa, selviää Kaupan liiton tilastoista.

– On ainakin pysynyt samana, ja ehkä mahdollisesti lisääntynyt, Kärkkäinen arvioi.

Kotitalousvähennyksen käyttö on kuluvana vuonna saattanut korotuksen ansiosta hieman kasvaa.

Siivousalalla korotus ei ole näkynyt. Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry:n puheenjohtaja Eija Lenkkerin mukaan kotitalousvähennystä on käytetty viime vuosien tahtiin. Korotus ei ole lisännyt siivouspalveluiden käyttöä, koska taloudellinen tilanne on vaikea.

Uutiset

Suorat Alkoholiton kippistely kasvaa

1 Kysymys: Alkossa myydään noin 50:tä erilaista alkoholitonta juomaa. Kahta kuohujuomaa valmistaa pohjoiskarjalainen KontioMehu. Miten alkoholittomat juomat maistuvat suomalaisten suuhun, yrittäjä Pasi Kiiskinen?

Vastaus: Alkoholittomat juomat ovat tänä päivänä kovassa huudossa, kun ihmiset kuntoilevat ja huolehtivat itsestään. Niiden kulutus on noussut, vaikka Suomessa tullaankin aina jälkijunassa. Tulevaisuudessa alkoholittomien juomien markkinaosuus kasvaa koko ajan ja toimijoita tulee alalle lisää.

2 Kysymys: Ketkä juovat alkoholittomia kuohujuomia?

Vastaus: Kuohujuomiamme ei valmisteta käymismenetelmällä, joten alkoholia ei haihduteta juomista pois. Tämän vuoksi tuotteet sopivat myös lapsille. Paljon on nuoria aikuisia, jotka ovat absolutisteja, ja heidän joukkonsa kasvaa koko ajan. Osa haluaa laadukkaita kuohujuomia, eikä halua tyytyä vain Pommaciin. Myös varttuneempi ikäluokka suosii alkoholittomia juomia. On myös ihmisiä, jotka käyttävät lääkkeitä, eivätkä sen takia voi juoda alkoholia. Ihan lapsetkin juovat meidän juomia.

3 Kysymys: KontioMehu tuottaa vuosittain noin 40 000 litraa kuohujuomaa. Kuinka paljon sitä myydään joulun ja uuden vuoden alla?

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tapaa toinen yrittäjä Yrittäjäsanomat selvitti: Meitä on moneen lähtöön, mutta tällainen minä olen, Keijo Keskivertoyrittäjä. Siis keskimäärin. Onko meillä taloushallinto hanskassa? 38 % on ulkoistanut reskontran tilitoimistolle. 30 % on ulkoistanut palkanmaksun tilitoimistolle. 10 % on ulkoistanut perinnän. 27 % ei käytä lainkaan tilitoimiston palveluja. Paljonko meillä kuluu aikaa hallintoon? 55 % käyttää keskimäärin alle puoli

työpäivää viikossa hallinnollisiin töihin.

30 % käyttää keskimäärin noin yhden

Palkkaanko? Minulla ja 60 %:lla

kollegoistani ei ole tällä hetkellä tarvetta rekrytoida työntekijöitä. Ne, jotka palkkaavat, rekrytoivat itse.

työpäivän viikossa hallinnollisiin töihin.

Tarkistanko taustat? Vain joka neljäs meistä ei käytä mitään yritys- tai luottotietopalveluita.

Verkko-ostokset Minä ja kollegoistani 60 % on

ostanut viime aikoina tuotteita netistä. Minä tai muut 68% kollegoistani emme ole ostaneet viime aikoina palveluita netistä.

Verkkosivut 65 %

Yritykselläni on kotisivut, kuten kollegoistani. Yhdeksällä prosentilla ne on suunnitteilla. Yritykselläni ei ole verkkokauppaa, sillä kollegoistani vain 7 %:lla ne on käytössä. Yhdeksällä prosentilla ne on suunnitteilla.

Vastaus: Myymme tasaisesti ympäri vuoden, mutta meillä on selkeitä myyntipiikkejä. Vuodenvaihteessa tulee huomattavaa myynnin kasvua. Lakkiaiset ja valmistujaiset loppukeväästä ovat ehkä vuodenvaihdettakin suositumpaa aikaa. Vanhemmat haluavat tarjota nuorille alkoholitonta, vaikka illalla saattaa sitten mennä alkoholillista. Myynti kasvaa myös vappuna ja kesällä, kun on häitä.

Mitä me teemme netissä? 97 % käyttää sähköpostia. 95 % käyttää pankkipalveluja. 62 % etsii tietoa vapaa-ajan tapahtumista. 58 % käyttää julkishallinnon palveluja. 58 % varaa matkoja.

Mitä me teemme somessa? 57 % käyttää aktiivisesti tai seuraa Facebookia. 26 % käyttää aktiivisesti tai seuraa LinkedIniä. 17% käyttää aktiivisesti tai seuraa Twitteriä. 12% käyttää aktiivisesti tai seuraa Instagramia.

Uutiset

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Olen palvelualan yrittäjä. Työllistän itseni lisäksi 1–3 henkilöä. Yritykseni liikevaihto on alle 200 000 euroa. Noin 40 prosenttia pkyrittäjistä saavuttaa tätä suuremman liikevaihdon.

Luottoluokitus kertoo paljon yrityksestäsi Vahvimpien yritysten joukossa turbulenssi on ollut kovaa. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Minä, suomalainen yrittäjä, asun ruuhkaSuomen ulkopuolella ja olen 48-vuotias mies. Virkatovereistani 34 prosenttia on naisia.

Tienasin noin

44 000

euroa vuonna 2013.

Minulla ei ole ulkopuolista rahoitusta, mutta kollegoistani 43 prosentilla on.

Autoilu Kuljen paikasta toiseen mieluiten autolla. Nykyinen autoni on oma, kuten kollegoistani.

aksukäyttäytyminen eli maksuviiveet ja -häiriöt vaikuttavat nopeimmin yritysten luottoluokituksiin, kertoo Suomen Asiakastiedon varatoimitusjohtaja Heikki Koivula. Lisäksi luottoluokitukseen vaikuttavat yhtiön taloudellinen tilanne tilinpäätöstietojen perusteella. Koivulan mukaan yritysten kannattaa tehdä kaikkensa, jotta luottoluokitus pysyy mahdollisimman hyvänä. Sillä on vaikutusta muun muassa pankkien myöntämän lainan määrään ja hintaan. Myös muut yritykset seuraavat tarkasti kumppaniensa taloudellista tilaa. – Maksa ajoissa laskut tai neuvottele. Jos tilanne menee trattavaiheeseen asti, sillä on jo iso merkitys. Kannattaa myös miettiä omien saatavien varmistaminen

Maksa ajoissa laskut tai neuvottele. Jos tilanne menee trattavaiheeseen asti, sillä on jo iso merkitys.

Heikki Koivula

kaikin keinoin, Koivula neuvoo. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa neuvot voivat olla helpommin sanottu kuin tehty. Pari viikkoa sitten Asiakastieto julkisti tietoja, joiden mukaan jopa 50 000 yrityksen luottoluokitus on heikentynyt vuoden aikana. Lisäksi noin 20 000 yritystä on lopettanut, mennyt konkurssiin, fuusioitunut tai niiden luokittaminen on muusta syystä lopetettu.

Turbulenssia. Koivula kertoo Yrittäjäsanomille, että turbulenssi on kovaa erityisesti vahvimpien yritysten kohdalla. Jopa kolmasosa AAA-luokituksen yrityksistä

on pudonnut matalampaan luokkaan. Toisaalta AA+-luokasta on noussut lähes vastaava määrä vahvimpien joukkoon. Sen sijaan aiemmin C-luokassa olleista yrityksistä 80 prosenttia on yhä heikoilla. Loput ovat joko ajautuneet konkurssiin tai lopettaneet. – Muutokset ovat merkittäviä. Vaikeudet näkyvät erityisesti toimialoilla, jotka ovat suhdanneherkkiä, Koivula sanoo. Esimerkiksi isot supermarketit ovat kuluttajien varovaisuudesta huolimatta hyvässä kunnossa ja niistä 37 prosentilla on korkein AAA-luokitus, kun monilla toimialoilla parhaaseen luokkaan ei yllä yksikään yritys. Vastaavasti puhelinpalvelukeskuksista joka neljäs (24 prosenttia) on heikoimmassa C-luokassa. Tänä vuonna tilikautensa päättäneistä yrityksistä peräti 38 prosenttia on menettänyt liikevaihtoaan. Asiakastiedon selvityksen mukaan kaikista aktiivisista yrityksistä joka neljännellä lasku on ollut vähintään 10 prosenttia eli toiminta on supistunut merkittävästi. Vastaavasti noin joka viides yritys on tänä vuonna raportoinut vähintään kymmenyksen kasvusta.

76%:lla

Ajamme todennäköisesti saksalaisella autolla. Yritykseni käytössä on keskimäärin 0,52 henkilöautoa. Omassa tai perheen käytössä on keskimäärin 1,57 henkilöautoa. Yritykseni käytössä on keskimäärin 0,56 pakettiautoa. Omassa tai perheen käytössä on keskimäärin 0,20 pakettiautoa. Ajan autoa vuodessa keskimäärin 33 801 kilometriä. Kuudella prosentilla kollegoistani mittariin tulee yli 100 000 kilometriä.

Matkustanko? Aion tehdä ensi vuonna 4,4 vähintään yhden yön työmatkaa kotimaassa ja 3,0 ulkomaan matkaa. Aion matkustaa myös vapaa-ajalla. Kotimaassa teen 3,9 vähintään yhden yön matkaa ja ulkomailla 2,8.

Kouluttaudunko? Todennäköisesti. Oman toimialan ammatillisen osaamisen kehittäminen kiinnostaa, samoin 39% kollegoitani.

Mitä hankintoja teen? Ostan ehkä ensi vuonna uuden puhelimen. Niin tekee myös 30% kollegoistani. Ostan ehkä tietokoneenkin. Niin tekee myös 26% kollegoistani.

Palvelusetelien käyttö yhä koomisella tasolla Julkinen sektori kasvaa reilusti nopeammin kuin yksityinen palveluntuotanto. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

ksityiset yritykset eivät ole saaneet enempää jalansijaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuot-

tajina. Uusimmat tilastot kertovat, että kuntien sote-menot kasvoivat välillä 2012–2013 noin 900 mil-

Näillä mennään ensi vuosi.

Palveluseteli 0,12 mrd. €

Kuntien sote-hankinnat yksityisiltä 2,54 mrd. € eli 11,8 %

34 prosenttia. • Yrittäjistä miehiä on 66 prosenttia. • Yrittäjistä naisia on

LÄHDE: YRITTÄJÄSANOMIEN LUKIJATUTKIMUS 2014

Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen laskelmiin ei ole otettu mukaan lasten päivähoitoa. Kujalan mukaan tilastot osoittavat, että myös palvelusetelien käyttö on yhä koomisella tasolla. Palvelusetelien käyttö kasvoi 47 prosenttia, mutta on euromääräisesti luku on kovin vaatimaton, 117 miljoonaa euroa. – Kunnat eivät ole oivaltaneet setelien tuomia hyötyjä. Isot tuotantoalueet eivät osaa käyttää sitä senkään vertaa. Palvelusetelivelvoite pakottaisi kaikkia kustannusten laskentaan, avaisi markkinoita, toisi valinnanvapautta ja kilpailua, Kujala luettelee.

Kuntien sote-menot 2013

Lisäksi minua kiinnostavat tabletit ja kotisivupalvelut.

Näilläkö mennään?

joonaa euroa. Samalla kokonaispotti nousi 21,5 miljardiin euroon. Julkinen sektori kahmaisi 900 miljoonasta peräti 750 miljoonaa. Julkisen sektorin oma palveluntuotanto on nyt noin 18,9 miljardia euroa. – Julkinen sektori kasvaa hurjasti. Yksityinen puoli ei kasva lähellekään samaa vauhtia, kiteyttää Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Kunnat hankkivat viime vuonna yksityisiltä yrityksiltä palveluja 2,54 miljardilla eurolla. Yksityisten palveluntuottajien osuus on siis 11,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän.

eli noin 120 miljoonaa €

21,5 miljardia

€

EI sisällä lasten päivähoitoa, joka vuoden 2013 alusta siirretty opetus- ja kulttuuritoimeen.

Julkisen sektorin oma tuotanto 18,9 mrd. € Lähde: Kuntaliitto

Uutiset

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Viestintä on yritykselle eline Ilman viestintää kukaan ei tiedä sinusta. Katleena Kortesuo vinkkaa, miten viestiä oikein.

EMIL BOBYREV

Mieti keitä haluat asiakkaaksi ja miten tavoitat heidät.

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

oni yrittäjä pohtii, että miten, missä, miksi ja millä ajalla yrityksestään pitäisi viestiä. Kouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo muistuttaa, että vain silloin ei tapahdu viestintää, kun yrittäjä on ilman tietoverkkoa yksin pimeässä kopissa. – Kaikki on viestintää: liiketilan siisteys, yrittäjän ilme, käyntikortit, nettisivut, someläsnäolo, Kortesuo luettelee esimerkkejä. Viestintä on siis elinehto kaikkein pienimmällekin yritykselle. – Muuten asiakkaat eivät tiedä, millainen yritys on kyseessä. Ajatellaan vaikka autokorjaamoa. Jos se ei viesti, emme tiedä, mitä merkkejä se korjaa, kuinka nopeasti se korjaa tai miten siihen saa edes yhteyden. Jos on vielä aivan untuvikko viestinnän saralla, Katleena Kortesuo kehottaa keskittymään yksikertaisiin kysymyksiin. – Mieti keitä haluat asiakkaaksi ja miten tavoitat heidät. Jos toteat, että haluat asiakkaaksesi pihtiputaalaiset Toyotan omistajat, niin sitten kannattaa varmaan yrittää ostaa Toyotalta heidän asiakasrekisterinsä. Kun kohderyhmä, kanava ja viestin sisältö ovat selvillä, tarvitsee enää vain toteuttaa viestintänsä. Kortesuon mukaan myös läsnäolo sosiaalisessa mediassa alkaa olla nykypäivänä pakollista. – Yritys pitää löytyä Googlella. Google taas ei tunnista yritystä olemassa olevaksi, jos sillä on vain staattiset nettisivut. Pääsy hakutuloksissa kärkikymmenikköön vaa-

Katleena Kortesuo

Kohdistus. Katleena Kortesuo opastaa pohtimaan viestinnässä yleisöä, kanavaa ja viestiä. – Älä mieti itseäsi, vaan sitä, miten kohderyhmäsi käyttäytyy. Lehtimainos on esimerkiksi väärä tapa tavoitella asiakkaakseen 16-vuotiaita nuoria, tietokirjailija sanoo. tii sosiaalisen median läsnäoloa, muu ei auta. Voit kokeilla asiaa googlaamalla vieraalta koneelta yrityksesi toimialan ja paikkakunnan. Omalla koneellasi Google painottaa hakutuloksia käyttäjähistorian mukaan, eikä tulos ole realistinen, koska olet varmastikin käynyt omilla sivuillasi.

Ilmainen viestintävakuutus. Katleena Kortesuon mukaan yritysten yleisin ongelma viestinnässä on se, että ne yrittävät miellyttää kaikkia. – Se ei nimittäin tule onnistumaan. Jos siivoaja haluaa myydä palveluaan alueen varakkaille ihmisille ja mainostaa laatua, nopeutta ja helppoutta, niin hän voi nostaa hiukan hintojaan. Samalla on kuitenkin hyväksyttävä se, että hinta on viesti, joka karkottaa vähävaraisemmat asiakkaat. Se on kuitenkin ok, koska kaikkia ei voi

tavoitella yhtä aikaa. Apuakin viestintäpulmiin on saatavilla – myös ilmaiseksi. – Netistä googlaamalla löytyy apua. Suomessa on valtava määrä viestinnän blogeja. Myös omalta yrittäjäverkostoltaan kannattaa kysyä neuvoa, että miten olette hoitaneet nämä jutut, Kortesuo opastaa. Kriisitilanteita varten Katleena Kortesuo neuvoo kilpailuttamaan viestintätoimiston valmiiksi. – Se ei maksa mitään, mutta joskus voi tulla se päivä, kun Iltalehden toimittaja soittaa, että haluaisitteko kommentoida tätä väkivallantekoa, jonka henkilöstönne edustaja osoitti asiakastanne kohtaan. Siinä vaiheessa on hyvä sanoa, että odota hetki ja soittaa sille jo kilpailutetulle viestintätoimiston ihmiselle, johon luotat. Se on ilmainen viestintävakuutus, hän ohjeistaa.

Miten olla somessa?

Miten somessa sitten pitäisi olla? Katleena Kortesuo vinkkaa valitsemaan työporukasta ilmaisullisesti lahjakkaimman hoitamaan hommaa. – Jos porukasta ei löydy hyvää kirjoittajaa, löytyykö edes keskinkertainen valokuvaaja tai hyvä supliikkimies? Jos ajatellaan vaikka sitä autokorjaamoa, niin hyvälle supliikkimiehelle voi antaa videokameran käteen ja hän voi selittää, kuinka hän vaihtaa tämän alapallonivelen. Siitäkin voi tulla jo aika hauskaa kamaa, Kortesuo ehdottaa. Sisällöiksi someen kelpaavat myös varoittavat esimerkit. – Jos pysytään yhä siellä autokorjaamossa, niin kuvataan vaikka ne kaikista vaarallisimmat tapaukset. Voi ottaa kuvan

murtuneesta akselista ja kertoa, että jos sillä olisi ajettu vielä 100 kilometriä, niin tuloksena olisi ollut valtava onnettomuus. Hätkähdytysviestintä on mielenkiintoista. Vinkit toimivat myös. – Vaikka video, jossa kerrotaan, että näin vaihdat tuulilasinpyyhkimet itse. Tämä on avustavaa viestintää eli sisältömarkkinointia. Mikä sitten on riittävää läsnäoloa? – Uusi sisältö kerran viikossa on aika vähän, mutta sillä voi aloittaa. Esimerkiksi Instagramkuvan jakaminen vie minuutin. Jos kohderyhmäsi on netissä, niin älä käytä kahta tuntia lehtiilmoituksen tekemiseen, vaan käytä se aika ilmaiseen someen.

Milloin yrittäjä tarvitsee viestintätaitoja? Aloita tästä.

Onko kanssasi asiakas?

Kyllä.

Ei. Onko kanssasi potentiaalinen asiakas?

Kyllä.

Tarvitset juuri nyt viestintätaitoja.

Kyllä.

Ei. Onko ketään kanssasi?

No nyt et tarvitse viestintätaitoja.

Kyllä. Kyllä.

Oletko netissä tai puhelimessa? Ei.

Kyllä. Näkeekö joku juuri nyt ilmeesi ja pukeutumisesi?

Ei. Istun yksin pimeässä komerossa.

c eioototta.fi

Ei.

Uutiset

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

nehto Viisi tapaa ampua itseään jalkaan somessa

1 Et seuraa, mitä sinusta puhutaan • Nykyään kaikki työ on julkista. Ota käyttöön Google Alerts: Voit kiittää kehuista, saat kehittämisehdotuksia ja voit hallita kriisiä.

2 Oma tyyli ja viesti on hukassa • Tyyli on yhdistelmä persoonaasi piirteistä. Oletko hauska vai vakava? Oletko puhelias vai hiljainen? • Viesti on yhdistelmä kiinnostuksesi kohteista ja yrityksesi palveluista. On vaarallista olla yhden asian ihminen. Kerro vaikka vähän harrastuksistasi.

3 Olet väärässä somekanavassa • Ei ole Facebook-pakkoa. Oletko kuva-, video vai teksti-ihminen? Twitter on vaikuttajille, SlideShare asiantuntijoille, Instagram ja Pinterest visuaalisille aloille ja Youtube opasvideoille.

4 Suutut • Mokat ovat ok, heikkoudet ovat ok, viha ei ole. Ole omapersoonasi, mutta ole täydellinen sinä.

5 Mokien piilottelu • Somessa ei ole mattoa, jonka alle voi lakaista jotain. Jos tunaroit, pyydä anteeksi!

Kasvuyritykset saivat kasaan 77 miljoonaa Suomalaiset startup-yritykset keräsivät pääomasijoittajilta 23 miljoonaa euroa vuoden kolmannella neljänneksellä, kertoo Suomen Pääomasijoitusyhdistys FVCA:n tuore tilasto. Yhteensä alkuvaiheen kasvuyritykset ovat keränneet tänä vuonna 77 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 25 miljoonaa euroa on tullut kansainvälisiltä sijoittajilta. Sijoitusten

summa uhkaa laskea viime vuodesta, sillä viime vuonna yritykset keräsivät yhteensä 135 miljoonaa euroa sijoittajilta. Vuosi 2013 olikin poikkeuksellisen hyvä sijoitusvuosi suomalaisille kasvuyrityksille. Suomalaiset kasvuyritykset ovat saaneet viime aikoina huomiota Slushin ja useiden menestysyritysten ansiosta. Suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset joutuvat

kuitenkin edelleen antamaan paljon tasoitusta yhdysvaltalaisille yrityksille kerätyssä rahoituksessa. Startupit pystyvät kerätyn rahoituksin turvin levittäytymään markkinoille nopeammin kuin tulovirran avulla tapahtuvalla kasvulla. Tilannetta ei helpota sijoitusten suhteuttaminen väkilukuun, kertoo Yrittäjäsanomien tekemä vertailu. Suomalaiset startupit keräsivät

14 euroa asukasta kohden. Samaan aikaan yhdysvaltalaiset startupit keräsivät 85,5 euroa asukasta kohden. Yhdysvaltojen huikeista rahoituskierroksista sopii hyvin esimerkiksi taksipalvelu Uber. Uber kertoi juuri keränneensä lisärahoitusta vajaat miljardi euroa. Sijoituskierroksen myötä Uberin arvoksi arvioitiin yli 32 miljardia euroa.

Uutiset

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

MEERI UTTI

Kengillä kujeilija Kymmenisen vuotta sitten Minna Parikka sai kenkää italialaisesta yrityksestä. Potkuista sisuuntuneena ja valaistuneena hän perusti oman yrityksen, Minna Parikka Shoes Oy:n. Viime vuonna yrityksen liikevaihto kasvoi yli kolmanneksen nousten yli miljoonaan euroon. Vuoden nuoreksi muotoilijaksi valitun Minna Parikan kengät ovat löytäneet tiensä niin suomalaisten naisten kuin kansainvälisten julkkisten jalkoihin. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi

Miten sinusta tuli menestynyt kenkäsuunnittelija ja -yrittäjä? Päätin ryhtyä kenkäsuunnittelijaksi 15-vuotiaana. Se oli siskoni syytä ja ansiota. Hän kirjoitti artikkelia kenkäsuunnittelijasta, jolloin ymmärsin, että joku voi työkseen miettiä kenkiä kaiket päivät. Ollessani Italiassa töissä, sain kenkää. Se inspiroi minua todella paljon ja tajusin, etten halua olla duunissa äijille. 25-vuotiaana perustin oman yrityksen ja brändin. Täytyy uskaltaa toteuttaa omia unelmiaan.

Mistä saat inspiraatiosi? Suurin inspiraationi tulee matkustamisesta. Matkustan paljon, enkä pidä rutiineista. Tykkään pysyä liikkeessä, katsoa, kiinnostua ja innostua, ja matkustaessa tämä tapahtuu helposti. Matkustan paljon Aasiassa, sillä sieltä saa niin paljon erilaisia näkökulmia ja tuotteet ovat värikkäitä, sarjakuvamaisia ja linkittyvät pop-kulttuuriin. Siellä saa innostua kaikesta pienestä ja söpöstä, sitä jopa vaaditaan.

Millaisia vastoinkäymisiä olet yrittäjänä kokenut ja miten olet selvinnyt niistä?

Kuinka paljon mietit kengän kaupallista potentiaalia sen suunnitteluvaiheessa? Tietysti aina seuraan, mitä olemme myyneet ja myös sitä, mitä on ihasteltu. Mikä on uutta ja häkellyttävää, mikä kiinnittää ihmisten huomion? Mutta en halua tehdä varman päälle. Saa ja pitää uusiutua jatkuvasti. Yritän pitää muodot käytettävinä ja kaupallisina, mutta tuoda mukaan aina jonkin jujun. Esimerkiksi pupunkorvalenkkareissa lenkkareiden muoto on tuttu, mutta pupu yllättää.

Koko ajan tässä on kaikennäköistä. Kansainvälisen talouden tilanne on haastava. Mutta ei pidä stressata, vaan reagoida nopeasti ja katsoa eteenpäin. Alkuaikoina kenkiäni valmistava yritys valehteli toimitusajoista, ja lopulta kävi ilmi, ettei se pystynyt toimittamaan tilausta. Onneksi löysin uuden valmistajan ja kaupat suostuivat vielä ottamaan kengät myyntiin lähes neljä kuukautta myöhässä.

Kuka: Minna Parikka

Ikä: 34. Perhe: Vanhemmat ja valokuvaajasisko Nina Dodd. Työura: Opiskellut kenkäsuunnittelua Englannissa ja työskennellyt suunnittelijana Italiassa ja Lontoossa. Yrittäjäksi vuonna 2005. Motto: Jalat maassa ja pää pilvissä.

Kuinka tärkeänä pidät kansainvälisyyttä?

Miten olet onnistunut kasvattamaan yritystäsi? Keskitymme kansainväliselle puolelle, mutta ennen kaikkea kiitos kuuluu kotikannatukselle, eli suomalaisille naisille. On paljon lojaaleja asiakkaita ja faneja. Ilman heitä ei pystyttäisi viilettämään kansainvälisillä markkinoilla ja kehittämään tuotetta. Suomi on hyvä harjoittelumarkkina ja on opettanut valmiudet toimia kansainvälisillä markkinoilla. Tänä vuonna tullaan taas kasvamaan.

Se on ihan elinehto ja yrityksen alusta saakka ollut tavoite. Aluksi ajattelin, etteivät suomalaiset naiset innostu kengistä, että ne ovat liian naisellisia, värikkäitä ja leikkisiä. Onneksi ajatus oli väärä. Tavoitteet ja kasvumahdollisuudet ovat kuitenkin kansainvälisillä markkinoilla. Ensi keväälle kasvatimme kansainvälisten jälleenmyyjien määrää 120 prosentilla. Kengillä on kulttijälleenmyyjiä, kuten Colette Paris, Le Bon Marché, Neta-Porter, Luisa Via Roma, Isetan ja Harvey Nichols.

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kauppalehti on Suomen paras mobiilissa.

Suomen Digimenestyjät

2014

SUOMEN PARAS MOBIILISSA

Kauppalehti-mobiilisovellus sisältää reaaliaikaisen uutisvirran, päivän lehden uutiset, Helsingin pörssin ja muiden keskeisten markkinoiden tiedot. Sovelluksella voi käyttää markkinatilanteen seurantaan myös Oma lista -palvelua.

Lataa heti sovelluskaupastasi.

Asiakaspalvelumme auttaa mobiilin käyttöön liittyvissä asioissa. Soita 010 665 8110 (ma–pe klo 8.30 – 16.30).

Uutiset

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Vinkki vientiin: Tarvii vaan mennä Ylöjärveläinen hius- ja kauneudenhoitotuotteiden valmistaja luottaa messuihin. Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

erinteisten messujen aika ei ole ohi. Ainakin ylöjärveläinen SIM Finland luottaa niiden voimaan. Hius- ja kauneudenhoitotuotteiden valmistaja on ollut tuttu näky jo vuosikausia alan suurimmilla messuilla Italian Bolognassa. – Meillä on ollut vientiä yli 15 vuotta. Siihen on panostettu. Olemme itse valinneet messut kontaktien takia, sanoo SIM Finlandin toimitusjohtaja Tatu Viherma. Hän ihmettelee suomalaisten vaisua intoa viedä tuotteita tai palveluita maan rajojen ulkopuolelle. Bolognassakin ylöjärveläisyritys edustaa usein yksin Suomea. Muualta Pohjoismaista yrityksiä on helposti kymmeniä. – Tarvii vaan mennä, Viherma kiteyttää. SIM Finlandin kymmenen miljoonan euron liikevaihdosta puolet tulee myynnistä kotimaisille parturi-kampaamoille. Viennin osuus on noin neljännes. Vientiä hoitavat paikalliset maahantuojat, joita on kolmisenkymmentä. Yrityksen kasvu ja menestys on

huomattu myös laajemmin Pirkanmaalla. SIM Finland palkittiin tänä vuonna maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla. – Kartoitamme maahantuojien taustat. Käymme myös paikan päällä tutustumassa. Ensimmäiset tilaukset hoidamme yleensä ennakkomaksulla, joten meille ei ole tullut ohilaukauksia, Viherma kertoo.

EMIL BOBYREV

Jatkuvaa kehittämistä. Viisi vuotta SIM Finlandin toimitusjohtajana ollut Viherma sanoo, että yhtiön valttina on hajusteettomat kampaamotuotteet. Niillä pärjää myös ulkomailla. – Teemme itse tuotekehitystä ja pyrimme tekemään innovatiivisia tuotteita. Aloittaessamme 20 vuotta sitten kemisti oli yksi ensimmäisistä rekryistämme. Olemme olleet uranuurtajia hajusteettomissa tuotteissa. Uutta onkin tulossa markkinoille, tällä kertaa SIM Finland aikoo lanseerata uudet kuivalle ja atooppiselle iholle tarkoitetut ihonhoitotuotteet. Lisäksi yhtiöllä on softa valmiina, jonka tarkoituksena on tarjota parturi-kampaamoille mahdollisuus omaan verkkokauppaan.

Ensimmäiset tilaukset hoidamme ylensä ennakkomaksulla. Tatu Viherma

Tuotteita pitää kehittää, sillä kilpailu alalla on kovaa. Tukkureita on paljon. – Nopeat toimitukset ja ketteryys ovat tärkeä valtti. Parturi-kampaamoilla ei ole varaa pitää isoja varastoja. Pystymme toimittamaan

pieniä eriä nopeasti, Viherma huomauttaa. Se on yksi syy, miksi SIM Finland aikoo jatkossakin tehdä tuotteensa Suomessa. Nykyisin yrityksellä on noin 600 omaa valmistetta. Viherma on seurannut huoles-

tuneena parturi-kampaamoiden konkurssiaaltoa. Konkursseihin on ajanut taloustaantuma ja korotettu arvonlisävero. – Toivoisin heille jonkinlaista kädenojennusta. Siellä on enää aika vähän työllistäviä yrityksiä.

Muuallakin palkittiin: • Etelä-Karjala

• Helsinki

Mitä tekee: Puunjalostusalan perheyritys. Valmistaa muun muassa kuormalavoja sekä sahatavaran jatkojalosteita alihankintana. Kotipaikka: Simpele. Perustettu: 1986. Toimitusjohtaja: Mikko Vanhatalo. Liikevaihto: 11,1 milj. euroa (10/2013).

Mitä tekee: Välittää tapahtumalippuja. Kotipaikka: Helsinki. Perustettu: 1976. Toimitusjohtaja: Mirva Merimaa. Liikevaihto: 2,0 miljoonaa euroa.

• Etelä-Pohjanmaa

Palkitaan helmikuussa 2015.

Vankkapuu Oy

Lapuan Piristeel Oy

Mitä tekee: Valmistaa sadevesijärjestelmiä sekä tikas- ja kattoturvatuotteita. Kotipaikka: Lapua. Perustettu: 1989. Toimitusjohtaja: Hallituksen puheenjohtaja Pentti Piri. Liikevaihto: 18,5 miljoonaa euroa.

Lakeuden Ympäristöhuolto Oy

Mitä tekee: Erikoistunut kierrätykseen. Kotipaikka: Seinäjoki. Perustettu: 1986. Toimitusjohtaja: Timo Hirsimäki. Liikevaihto: 3,9 milj. euroa (4/2014).

• Etelä-Savo

Yrittäjägaala 17. tammikuuta 2015.

Tiketti Oy

• Häme

• Kainuu

Kiantama Oy

Bet-Ker Oy

Mitä tekee: Valmistaa tulenkestäviä massoja ja rakenneosia teollisuudelle. Kotipaikka: Ylivieska. Perustettu: 1977. Toimitusjohtaja: Antti Hautamäki. Liikevaihto: 9,9 miljoonaa euroa.

• Keski-Suomi

Yrittäjägaala 24. tammikuuta 2015.

• Kymi

Suomen Viherpeukalot Oy

Mitä tekee: Jalostaa luonnonmarjoja. Kotipaikka: Suomussalmi. Perustettu: 1973. Toimitusjohtaja: Vernu Vasunta. Liikevaihto: 9,9 miljoonaa euroa (5/2014).

Mitä tekee: Puutarhamyymälä netissä. Kotipaikka: Valkeala. Perustettu: 1988. Toimitusjohtaja: Heikki Okka. Liikevaihto: 3,2 miljoonaa euroa.

• Keski-Pohjanmaa

Yrittäjägaala 7. helmikuuta 2015.

Oy Trio Trading

Mitä tekee: Kalojen ja äyriäisten maahantuoja. Kotipaikka: Kokkola. Perustettu: 1989. Toimitusjohtaja: Ville Sammallahti. Liikevaihto: 34,6 miljoonaa euroa.

• Lappi

• Pirkanmaa

SIM Finland Oy

Mitä tekee: Hius- ja kauneudenhoitotuotteiden valmistaja. Kotipaikka: Ylöjärvi. Perustettu: 1994. Toimitusjohtaja: Tatu Viherma. Liikevaihto: 8,7 miljoonaa euroa.

• Pohjois-Karjala

Computer Program Unit Oy

Mitä tekee: Erikoistunut kassa- ja maksujärjestelmien ratkaisuihin. Kotipaikka: Joensuu. Perustettu: 1986. Toimitusjohtaja: Markku Lahtinen. Liikevaihto: 2,3 milj. euroa (4/2014).

Heikkinen Yhtiöt Oy

Mitä tekee: Lattia-alan urakointiyritys. Kotipaikka: Joensuu. Perustettu: 1985. Toimitusjohtaja: Jarmo Heikkinen. Liikevaihto: 30,1 miljoonaa euroa.

• Pohjois-Pohjanmaa Mitta Oy

Mitä tekee: Erikoistunut mittauksiin, kartoituksiin ja laserkeilauksiin. Kotipaikka: Oulu. Perustettu: 1989. Toimitusjohtaja: Jari Lappi. Liikevaihto: 5,5 miljoonaa euroa.

• Päijät-Häme Pedro Oy

Mitä tekee: Kotien ja julkisten tilojen kalustaja. Kotipaikka: Nastola. Perustettu: 1988.

Toimitusjohtaja: Juha Lehtonen. Liikevaihto: 2,2 milj. euroa (8/2013).

• Rannikko-Pohjanmaa Vöyrin Kone ja Traktori Oy

Mitä tekee: Myy ja ostaa maatalouskoneita ja niiden varaosia. Kotipaikka: Vöyri. Perustettu: 1989. Toimitusjohtaja: Ingvald Heinull. Liikevaihto: 6,3 milj. euroa (2/2014).

• Satakunta

Tehokuivaus Oy

Mitä tekee: Erikoistunut muun muassa kosteuskartoituksiin ja rakenteiden ja vesivahikojen kuivauksiin. Kotipaikka: Pori. Perustettu: 1988. Hallituksen puheenjohtaja: Juha Mäkitalo. Liikevaihto: 5,3 miljoonaa euroa.

• Savo

Ruotsalainen Oy

Mitä tekee: K-Supermarket ja kauppakeskus. Kotipaikka: Nilsiä. Perustettu: 1972. Toimitusjohtaja: Kati Ruotsalainen. Liikevaihto: 22,3 miljoonaa euroa.

Uutiset

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tarkkana verovelkarekisterin kanssa Verovelkarekisteri avautui 1. päivä joulukuuta ja rekisteriin on päätynyt lähes 20 000 yritystä tai elinkeinonharjoittajaa. Verohallinnon rekistereissä on marraskuun puolivälissä poimitun tiedon mukaan yhteensä 593 627 suomalaisyritystä. Verovelkansa perusteella näistä noin 3,3 prosenttia päätyy verovelkarekisteriin. Verottajan mukaan valtaosa yri-

tyksistä hoitaa siis maksu- ja ilmoittamisvelvollisuutensa hyvin. Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin muistuttaa kuitenkin yrityksiä, että verovelkarekisteriin voi joutua myös siksi, että ilmoitus puuttuu. – Yrittäjillä on pelko, että tuleeko verovelkarekisteri leimaamaan yrityksiä varsin kevyin perustein. Rekisteriin voi päätyä myös ilman

verovelkaa, jos ilmoitus puuttuu. Tämä voi siis aiheuttaa sen, että yhdellä jos toisella yrityksellä on verovelkarekisteri välillä punaisella. Grekin kehottaakin tarkkailemaan postiaan. – Rekisteriin joutumisesta ei muistuteta kuin yhden kerran. Se muistutus voi olla vain verotiliote tai arviomaksuunpanokirje, mikäli ilmoitus puuttuu. Jos verojen mak-

sun kanssa on ongelmia, niin on syytä olla yhteydessä Verohallintoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, Grekin muistuttaa. Suurimmat verovelkarekisterissä olevat toimialat ovat rakennusala sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Kaikista verovelkarekisterin yrityksistä 23,6 prosenttia on rakennusalalta sekä 19,1 prosenttia tukku- ja vähittäiskaupan alalta.

Yrityksille

Enemmän bisnestä. Vähemmän paperisotaa. Mitä yhteistä?

Sonera Sopiva Pro -liittymä on loistava valinta liikkuvan työn tekijälle: sillä käytät yhden liittymän kuukausimaksulla jopa viittä laitetta. Se toimii Soneran Aito 4G -verkossa aina verkon maksiminopeudella. Lisäksi puhut, tekstaat ja surffaat pohjolassa ja Baltiassa samaan hintaan kuin kotimaassa.

• Maakunnalliset yrittäjäpalkinnot jakautuvat toimialoittain tasaisesti. Yritykset toimivat varsin perinteisillä toimialoilla. • Palkituista yrityksistä suurin osa on perustettu 1980-luvun loppupuolella. • Yritysten mediaani liikevaihto on 8,7 miljoonaa euroa. • Vain kahdessa yrityksessä toimitusjohtajana on nainen.

Private label. Tatu Viherma sanoo, että SIM Finlandin kasvua vauhdittaa tällä hetkellä erityisesti private labeleiden valmistus.

• Uusimaa

Lankapaja Oy

Mitä tekee: Terästuotteiden valmistaja. Kotipaikka: Vihti. Perustettu: 1951. Toimitusjohtaja: Kari Timgren. Liikevaihto: 20,2 miljoonaa euroa.

RD Velho Oy

Mitä tekee: Tuotekehityspalveluiden tuottamiseen keskittynyt suunnittelutoimisto. Kotipaikka: Vantaa. Perustettu: 2010. Toimitusjohtaja: Mika Kiljala. Liikevaihto: 8,4 miljoonaa euroa.

• Varsinais-Suomi

Oy NIT Naval Interior Team Ltd

Mitä tekee: Laivojen sisustuksiin erikoistunut yhtiö. Kotipaikka: Piikkiö. Perustettu: 2000. Toimitusjohtaja: Jari Suominen. Liikevaihto: 6,9 milj. euroa (9/2013).

Nyt kaupan päälle loistavaääninen Marshall-kaiutin! Hanki nyt Sonera Sopiva Pro N tai L -liittymä ja siihen jokin kampanjapuhelimistamme, saat 400 euron arvoisen Marshall-kaiuttimen.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: www.sonera.fi/yritys/marshall 0800 134 134 (ma–pe 8–16.30) Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat

Uutiset

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Nyt sytytämme kynttilän – ja noin 60 miljoonaa muuta Kynttilävalmistajan onnenhetket ovat käsillä. Jopa 80 prosenttia vuoden kynttilöistä ostetaan nyt.

KUVAT: SUOMEN KERTA OY

Suomen suurin kynttilätehdas • Suomen Kerta Oy on suomalainen perheyritys. • Yritys valmistaa, myy ja markkinoi lyhytkäyttö- ja kattaustuotteita sekä kynttilöitä.

Lotta Tammelin

• Yrityksellä on Suomessa kolme merkittävää tuotantolaitosta Imatralla, Kotkassa ja Riihimäellä.

lotta.tammelin@yrittajat.fi

ynttiläbisneksessä eletään tällä hetkellä vuoden tuottoisinta aikaa. – Kynttiläaika alkaa yleensä syyskuussa ja suurin sesonki kynttilänmyynnissä on lokakuusta joulukuuhun. Myynnin osuus on tuolloin noin 80 prosenttia koko vuoden kynttilöiden myynnistä, kertoo Havi-tuotemerkillä kynttilöitä valmistavan Suomen Kerta Oy:n markkinointipäällikkö Linda Huikko. Loppuvuoden pimeys selittää myynnin huikeaa kasvua, mutta kynttilät kuuluvat myös ajankohdan juhlapäiviin. – Ison piikin myyntiin tekee pyhäinpäivä, jolloin myydään paljon hautakynttilöitä. Itsenäisyyspäivä on seuraava iso myyntiä nostava tekijä ja silloin kaupaksi käyvät Havin sinivalkoiset antiikkikynttilät. Kynttilät kuuluvat myös adventtiin

Pukki. Havi täytti tänä vuonna 185 vuotta. Havin ikonista pukkikynttilää on tehty vuodesta 1939. Pukki-kynttilä on otettu takaisin tuotantoon ja se on myynnissä yksinoikeudella Samu-Jussi Kosken Samuji Koti-mallistossa.

ja tietenkin joulunpyhiin. Huikon mukaan jopa syksyn sää vaikuttaa kynttilämyyntiin. – Kovin lämmin syksy siirtää kynttiläsesongin alkua, ja puolestaan aikaisin satanut lumi lisää kynttilöitten menekkiä. Havin kynttilät valmistetaan Riihimäellä. – Meillä on siellä tällä hetkellä töissä noin 50 henkeä, sillä sesonkiaikana käytetään paljon kausityöntekijöitä. Joulusesonkiin valmistautuminen aloitetaan jo

keväällä. Oma lukunsa onkin arvioida, mikä loppuvuoden menekki tulee aina olemaan. Tänä vuonna uutuustuotteet ovat myyneet hyvin ja niiden tuotantoa on lisätty syksyllä.

Tuikut ja kruunut. Vuodet ovat erilaisia myös kynttiläbisneksessä. – Vuosituotantomme määrä vaihtelee. Korkeimmillaan koko kynttilätuotanto on ollut noin 5 – 6 miljoonaa kiloa. Vuosituotannon vaihtelu johtuu useimmiten

onnistumisessa vientimyynnissä, eritoten kauppaketjujen omien merkkien kohdalla. Tuikkutuotanto on isoin kappalemäärällisesti laskettuna. Vaihteluväliä on tässäkin, sillä tuikkuja valmistetaan 60 miljoonaa – 100 miljoonaa kappaletta per vuosi, Linda Huikko laskeskelee. Suosituimmat Havin tuotteista ovatkin juuri lämpö- ja kruunukynttilät. – Ne ovat klassikkotuotteemme ja niistä Havi tunnetaan. Panos-

• Riihimäen tehdas on Suomen suurin kynttilätehdas. Siellä valmistetaan kaikki Havi- ja Tuikku-tuotemerkkien alla myytävät kynttilät. tamme myös vahvasti laatuun ja lupaamme lämpökynttilöillemme vähintään neljän tunnin paloajan. Havin kruunu- ja antiikkikynttilöillä on myös joutsen merkki, Huikko selvittää. Suomalaiset valitsevat ostoskoriinsa vuodesta toiseen eniten punaisia ja valkoisia kynttilöitä. – Havi täytti tänä syksynä 185 vuotta ja lanseerasimme juhlavuodeksi metallinhohtoiset pöytäkynttilät, sillä metallinhohto on nyt pinnalla kaikessa sisustuksessa.

Uutiset

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT EMIL BOBYREV

Eetu Nikkilä: Heittoa miettiessä ei tarvitse ajatella työasioita Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Olen harrastanut nyt viitisen vuotta jääkolkkaa. Jääkolkkaa voi verrata curlingiin. Se on niin sanottu ”köyhän miehen versio” curlingista, koska kolkkaa on paljon edullisempaa harrastaa. Jääkolkassa heitetään paikaltaan noin nelikiloista ja 30 senttimetriä halkaisijaltaan olevaa varrellista kiekkoa, johon voi vaihtaa pohjalevyjä. Pohjalevy vaikuttaa siihen, miten kiekko liukuu noin 30 metriä pitkällä radalla kohti maalikiekkoa. Jääkolkkaa voi pelata pohjalevyä vaihtamalla myös asvaltilla. Kolkka on joukkuelaji ja yhteen joukkueeseen kuuluu neljä jäsentä, joista jokainen heittää kolkan vuorollaan. Päädyin jääkolkan pariin, kun kerran iltalenkilläni ihmettelin, mitä ihmiset oikein puuhasivat läheisellä ulkojäällä. Paikallinen Jukolan jääkolkkaseura oli paikalla harjoittelemassa Suomen mestaruuskisoihin. Kysyin, että saako tulla kokeilemaan, ja siitä harrastus sitten lähti. Monelle jääkolkka on vieras laji, ja olemmekin käyneet esittelemässä sitä esimerkiksi yläastelaisille paikallisissa kouluissa.

Suomessa lajia harrastaa noin 300 ihmistä ja seuroja on noin seitsemän. Keski-Euroopassa laji on huomattavasti suositumpi. Itävalta ja Saksa ovat lajin huippumaita maailmassa tällä hetkellä. Meidänkin seuralaiset ovat kilpailleet Euroopan- ja maailmanmestaruuskilpailuissa. Itselläni ei kuitenkaan riitä vielä taidot niihin kisoihin. Mielestäni jääkolkassa on parasta se, että siihen on helppo päästä mukaan. Liikerata muistuttaa paljon keilauksessa käytettävää liikettä, mutta ilman vauhtia. Laji ei ole voimasta kiinni, kun pohjalevyä vaihtamalla kolkan saa liikkumaan vaikka puhaltamalla. Kolkan parissa onkin ihan kaikenikäisiä harrastajia. Laji vaatii myös tekniikkaa ja taitoa, sillä heitto-olosuhteet muuttuvat koko ajan. Jää kuluu liukkaammaksi, kun heittoja on ollut useampia. On hieno miettiä, miten heittäessä kannattaa taktikoida. Jääkolkka tuokin mukavasti vastapainoa yrittäjän kiireisen arkeen, kun sopivia heittotaktiikoita miettiessä työjutut pysyvät poissa mielestä. Seuraavaa heittoa miettiessä ei tarvitse ajatella yhtään mitään muuta.

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Metallitöitä • Eetu Nikkilän yritys on EN-Sorvaamo Vilppulasta. Yritys työstää metalleja ja tekee sorvaustöitä manuaalisilla sorveilla. Nikkilään voi olla yhteydessä lisätietoja varten, mikäli on kiinnostunut aloittamaan jääkolkkaharrastuksen.

Yrittäjä, saisiko olla älykäs työkaveri?

Lumia 930

Suomalainen mestariteos

320

Meiltä saat verrattomat laitteet niin kotiin kuin konttorille.

tai 13,40 €/kk. Alv. 0 %

Elisa Yrityspaketti

Elisa Toimisto 365 hinta alk.

50 €/kk

Alv. 0 %

€/kk

Liittymäpaketti yrityksille. Alv. 0 %.

€

• Puhetta 100 min/kk • Tekstareita 50 kpl/kk • Elisa Mobiilidata 4G LTE, 50 Mbit/s

Tilaa elisa.ﬁ/ yritysverkkokauppa

€

Tule käymään tai varaa aika elisa.ﬁ/ajanvaraus

Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia.

Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm

• Uusimmat Officetyökalut ja tärkeät dokumentit aina taskussasi.

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

arjessa

Kirjoituskoneista pilvipalveluihin Aames Oy:n pienen perheyrityksen sitkeä tarina on alkanut konttorikonehuollosta. Nyt Aames myy pilvipalveluja pk-yrityksille.

1944

havinaa

Kaksi mekaanikkoa ja yksi entinen rautatieläinen perustavat Oy Konttorikonehuolto Aameksen. Perustajien nimiä ei ole jäänyt tietoon.

Sarjassa selvitämme poikkeuksellisen pitkäikäisten yritysten salaisuudet.

1953

Vieno Alarik Palonen ostaa Aames Oy:n.

1960-luku

Yritys muutti 1950-luvun alussa Helsingin sisällä nykyiseen liiketilaansa Bulevardinkatu 17 keskeiselle kauppapaikalle.

Kotiinpaluu. Vuonna 1953 Aameksen ostanut Vieno Palanen osallistui toiseen maailmansotaan.

Heidi Rautalahti toimitus@yrittajat.fi

elsingin pommitukset ja toisen maailmansota olivat ohi. Suomen jälleenrakennus oli alkanut. Kaupparekisteriin kirjattiin 24.11.1944 Oy Konttorikonehuolto Aames. Huollettavaa ja korjattavaa pääkaupunkiseudulla riitti. Aameksen mekaanikot korjasivat valtion konttorien kirjoituskoneita, laskukoneita ja spriimonistuskoneita, joita käytettiin kirjapainossa. – Vieno Alarik Palonen oli aina halunnut oman konttorikoneyrityksen ja osti Aameksen vuonna 1953. Isäni oli ennen sotaa työskennellyt palkollisena konttorikonehuoltajana, mutta oma liike kiinnosti enemmän, kertoo yrityksen edellinen omistaja Merja Tattari. Vaikka yrityksessä työskenteli kourallinen korjaajia, tavoite oli vastata nopeudella asiakkaiden tarpeisiin. Mekaanikot lähtivät kiireellä työkeikoille. – Kirjoituskoneet olivat harvinaisia ja kalliita eivätkä ne joutaneet odottamaan korjaamoilla. Yksityishenkilöillä ei juurikaan koneita ollut, Merja Tattari kertoo. Aames suuntasi palvelujaan alusta pitäen yrittäjille ja yrityksille. Nyt eläkepäiviään viettävä Merja Tattari on lapsesta asti ollut mukana

Vieno Alarik Palonen oli aina halunnut oman konttorikoneyrityksen. Merja Tattari

yrityksen toiminnassa. Yritys siirtyi Merja Tattarin ja hänen siskonsa Marita Erikssonin omistukseen isän kuoleman jälkeen vuonna 1976.

Kirjoituskoneet huipputuotteeksi. Yhteiskunnan muutoksiin tarttuminen oli pienen yrityksen elinehto. Suomen rahauudistus 1960-luvulla toi Aamekselle asiakkaita, sillä laskukoneiden ja kirjoituskoneiden summien nollat täytyi asentaa uudelleen. Konttorikoneiden myynti tuli myös osaksi Aameksen toimintaa, kun itäsaksalaisia kirjoituskoneita alettiin tuoda Suomeen. Maineikas alkujaan japanilainen Brother -kirjoituskone tuli myös myyntiin. Aames sai tunnustuksen 1980 – 1990-lukujen tait-

teessa parhaiten menestyneenä Brother -kirjoituskoneiden myyjänä. Koneita myytiin eniten koko Suomessa. – Tästä kunniasta olen erityisen ylpeä, Merja Tattari sanoo. Viimeinen Brother kirjoituskone valmistettiin vuonna 2012 Iso-Britanniassa. – Edelleen meille tulee kuitenkin kyselyjä kirjoituskoneiden korjausnauhoista.

Liiketoiminta uusiksi. Vuosikymmeniä edempänä tietokoneiden syrjäyttäessä kirjoituskoneet moni konttorikoneliike joutui lopettamaan toimintansa. Aames tuli uuden muutoksen eteen. – Poikani kiinnostus yritystämme kohtaan ja tahto laajentaa tietokoneisiin valoi minuun rohkeutta ottaa askel digitaaliseen maailmaan, Merja Tattari kertoo. Aameksen nykyinen toimitusjohtaja Kimmo Tattari tuli mukaan toimintaan heti asepalveluksen päätyttyä 1990-luvun puolessa välissä. – Olin vetämässä Aamesta noin kymmenen vuotta, kunnes kolme vuotta sitten teimme omistajuuden vaihdoksen virallisesti, Kimmo Tattari lisää. Aames liittyi myös 2000-luvun alussa vuonna 1992 perustettuun suomalaiseen italan yritysten Data Group-ketjuun, joka toi ajankohtaiset ohjelmistopalvelut mukaan liiketoimintaan. Pienyrityksen etu oli hakeutua suurempaan ketjuun.

Langaton yrittäjyys. Tänä päivänä konttorityöskentelyn ratkaisut ovat edelleen keskeisiä, vaikka liikkuvuus, langattomuus ja ajan tai paikan riippumattomuus kuvailevat asiakasyritysten tarpeita. Käytännössä oman yrityksen koko toimintaa voi hoitaa tabletin kautta missä vain. – Keskitymme pääkaupunkiseudun asiakkaiden liiketoiminnan tehostamiseen monen räätälöidyn osa-alueen kautta, esimerkiksi vähittäismyyntiyritysten kohdalla kassajärjestelmiin. Tarjoamme monia ohjelmistoratkaisuja, esimerkiksi Visma-ohjelmistoja taloushallintoon tai varmuuskopiointiratkaisuja pilvipalvelimien kautta, Kimmo Tattari selventää. – Vaikeat ajat pakottavat yritykset miettimään omia toimintojaan ja järkiperäistämään liiketoimintaansa. Aames keskittyy tarjoamaan ohjelmistoratkaisuja myös näihin muutoksiin. Tulevaisuus on jo Aameksella suunnitteilla. Liikevaihto on pienoisesti kasvanut viime vuodesta ja tulee olemaan yli 800 000 euroa. – Olen viimeisen puolen vuoden aikana lisännyt henkilöstömääräämme ja nyt meitä on viisi. Pidän tätä positiivisena tuloksena ja ratkaisuna tavoittaa enemmän asiakkaita. Panostamme jatkuvasti omaan osaamiseemme ja asiakkaiden muuttuviin tilanteisiin, Kimmo Tattari sanoo.

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

98%

17 98 prosenttia työnantajista uskoo lounaan nostavan työntekijöidensä työtehoa. 95 prosenttia työnantajista pitääkin erittäin tai melko tärkeänä, että työntekijä syö työpäivän aikana kunnollisen aterian.

MEERI UTTI

1980-luku

Kirjoituskoneiden myynnin huippu.

1970-luku

Elektroniset kirjoituskoneet tulevat markkinoille.

Perheyritys. Aames Oy on ollut samassa perheessä jo kolme sukupolvea. Merja Tattari edustaa edellistä sukupolvea. Kimmo Tattari on nyt yrityksen toimitusjohtaja.

2000-luku 1990-luku

Aamekselle tunnustus kirjoituskonemyynnistä. Koittaa pc-maailma ja ohjelmistomyynnin aika.

Yritysohjelmistot ja Data Group-ketjuun liittyminen.

2014

Kokonaisvaltaiset liiketoiminnan ohjelmistojärjestelmät ja kassajärjestelmät asiakasyritysten tarpeisiin.

Haluaisitko itse pÄÄttÄÄ, kuka sinua Hoitaa? kyselymme mukaan

96% 94%

suomalaisista haluaisi hyödyntää valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

vastaajista olisi valmis käyttämään palveluseteliä.

Lähde: www.valitsevapaasti.fi -sivuston kysely

Mitä mieltä sinä olet? Kerro mielipiteesi.

www.valitsevapaasti.fi

Arjessa

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Pyörätuolista monopoliasemaan

VESA-MATTI VÄÄRÄ

Liikuntavammaiselle Jukka Kumpuvuorelle ei myönnetty tukia lakitoimiston perustamiseen, sillä työkyvyttömyyden uhkaa pidettiin liian suurena. Nyt asiakkaita on jo sen verran, ettei kohta yksi työntekijä enää riitä. Kristiiina Markkanen toimitus@yrittajat.fi

urkulaisella Jukka Kumpuvuorella on oikeustieteen maisterin tutkinto, oma yritys ja monopoliasema vammaisoikeuksien lakiasiaintoimistoissa Suomessa. Lisäksi hänellä on kasvain selkäytimessä, pyörätuoli ja henkilökohtainen avustaja. Vamma ei kuitenkaan ole hänelle hidaste. Päinvastoin, se on kilpailuetu. – Yleiset lakiasiaintoimistot eivät ole kovin hyvin perillä vammaisoikeuksista. Tavallisen lakimiehen voi olla vaikea päästä sisään asiakkaan kokemusmaailmaan. Itse olen vammaisena samassa asemassa asiakkaiden kanssa, Kumpuvuori pohtii. Hän valmistui yliopistosta seitsemän vuotta sitten ja ryhtyi hakemaan töitä. Työn saanti tyssäsi usein siihen, että hakemuksessa mainittiin liikuntavamma. – Työmarkkinat syrjivät vammaisia ja työhaastattelut ovat kiven alla. Jos sellaisen saa, pyörätuolilla voi olla vaikeaa päästä sisään toimistoon. Vaikeasti vammautuneet eivät pääse työelämään mukaan, Kumpuvuori sanoo.

Ei tukea. Kumpuvuori kypsyi lopulta siihen, että lakitoimistojen asenteet peilasivat yhteiskunnan ennakkoluuloja. Hän halusi tehdä työtä itselleen tärkeän asian kanssa omilla ehdoillaan. Suomessa oli tarvetta vammaisoikeuksien toimistolle, joten hän perusti niihin erikoistuvan yrityksen. Kumpuvuori tarvitsee töiden tekemiseen vain tietokoneen ja puhelimen. Hän pystyy tekemään töitä kotoa käsin, mutta etsii parhaillaan uutta toimistoa. Ideaalitilanteessa toimisto ja oma asunto olisivat samassa rakennuksessa. Papereiden kopioimisessa ja työmatkajärjestelyissä

Tärkeät päivät sinulle

auttaa kunnan tarjoama henkilökohtainen avustaja. Muuta tukea yritykselle hän ei sitten saanutkaan. – Toivoin yrittäjäksi ryhtyessäni, että työelämään osallistumistani olisi tuettu ammatillisena kuntoutuksena, Kumpuvuori muistelee. Kun Kelalta napsahti tukisummaksi pyöreä nolla, pettymys oli suuri. – Vaikka työvoimatoimisto teki alkukartoituksen yritykseni toiminnasta ja totesi sen olevan elinkelpoista, en saanut rahallista tukea. Työkyvyttömyyden uhkaa pidettiin niin ilmeisenä, ettei yrittäjyys vähentäisi riskiä.

Paljon töitä. Nyt yrityksellä menee hyvin, ja asiakkaita riittää Hangosta Utsjoelle. Kumpuvuori työskentelee mielellään itsekseen ja nauttii siitä, että voi paiskia hommia neljältä aamulla, jos siltä tuntuu. Hän peräänkuuluttaa silti parempaa tukea vammaisyrittäjille. – Vammaiset itsekin hyötyisivät tietoisuuden lisäämisestä. Vammainenkin voi olla yrittäjä. Juuri siihen tarvitaan tukea: että uskaltaa irrottautua pelosta ja perustaa yrityksen, Kumpuvuori summaa.

Yrittäjäksi. Jukka Kumpuvuoren mukaan työmarkkinoilla syrjitään liikuntarajoitteisia. Hän päätyi perustamaan oman yrityksen.

Näkövammaisissa paljon yrittäjiä

Vammaisyrittäjien kokonaismäärää on mahdotonta sanoa, sillä Suomessa ei pidetä rekisteriä vammaisyrittäjistä. Ainoa taho, jolla on rekisteri vammaisyrittäjistä, on Näkövammaisten keskusliitto. Näkövammaisia yrittäjiä on Suomessa noin tuhat. – Noin 13–15 prosenttia näkövammaisista on yrittäjiä. Heistä valtaosa toimii hieronta- ja fysioterapia-alalla, kertoo Näkövammaisten keskusliiton yrittäjyysneuvoja Jaana Argillander.

JOULUkuu

Vammaisyrittäjyys on asia, josta on verrattain vähän tietoa. Vammaisyrittäjyys nähdään edelleen yrittäjyytenä, johon liittyy jokin yrittäjän henkilökohtainen haaste. Tarkkaa tietoa ei esimerkiksi ole siitä, millaisia esteitä vammainen kohtaa perustaessaan yritystä. Osittain kyse voi olla myös rohkeudesta. – Moni vammainen on epävarma siitä, miten yrityksen perustaminen tai työnteko ylipäänsä vaikuttaa hänen sosiaaliturvaansa, esimerkiksi mahdolliseen

JOULUkuu

eläkkeeseen, sanoo ylitarkastaja Patrik Tötterman Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Vammaiset voivat hyödyntää kaikille kansalaisille avoimia yritystoiminnan käynnistämisen palveluita. Vammaisyrittäjän on lisäksi mahdollista saada verohelpotuksia ja Kelan tai työeläkelaitoksen elinkeinotukea. Apua ja neuvontaa voi saada myös oman liiton kautta. Esimerkiksi Näkövammaisten keskusliitolla on omat yrittäjyysneuvojat.

JOULUkuu

12.12.

22.12.

23.12.

• Lokakuun 2014 arvonlisävero, merityönantajasuoritukset ja arpajaisvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä • Marraskuun 2014 työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä vakuutusmaksuvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä

• Marraskuun arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus (tavaroiden ja palvelujen EU-myynti) • Verotilin tiliote Verotili-palvelussa, www.vero.fi/verotili

• Ennakkoveron eräpäivä.

Arjessa

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tiesithän, että... 804 849 Julkiseen veronumerorekisteriin on nyt merkitty 804 849 henkilöä. Heistä yli kymmenellä prosentilla kansalaisuus on joku muu kuin Suomi. Veronumerorekisteri on tarkoitettu erityisesti rakennusalan työntekijöille, ja sen avulla torjutaan epäreilua kilpailua alalla. – Vaikka työntekijälle on annettu veronumero, häntä ei automaattisesti merkitä veronumerorekisteriin, vaan merkintää on pyydettävä erikseen, muistuttaa ylitarkastaja Sari Wulff Verohallinnosta.

Veroa kertyy nihkeästi Verohallinnon marraskuussa keräämien verojen nettokertymä oli yhteensä 4 934 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 70 miljoonaa euroa. Yhteisöveroa kertyi vaivaiset 76 miljoonaa euroa eli 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Arvonlisäveroa kertyi 10 miljoonaa. Yhteisöverossa ja arvonlisäverossa on jatkunut jo pidempään negatiivinen vire.

Löydät tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

Jättitilaus tuunatuille ambulansseille Tamperelainen Tamlans on saanut ison tilauksen lähinaapuri Norjasta. Yhtiö toimittaa lähivuosien aikana yli 200 ambulanssia norjalaisille sairaaloille. Tilauksen arvo on noin 10 – 15 miljoonaa euroa ja se jakaantuu seuraavalle kahdelle vuodelle sekä vielä kahdelle optiovuodelle. Yhtiöstä arvioidaan, että

tilaus nostaa Tamlansin liikevaihdon kertaheitolla 7,5 miljoonasta eurosta 11 miljoonaan euroon ensi vuoden aikana. Lisäksi tilauksella on isoja vaikutuksia työpaikkojen määrään sekä alihankintayrityksille. Norjan lisäksi Tamlansilla on pilottihankkeita ja toimituksia useissa muissa maissa. Jälleen-

myyntisopimuksia on solmittu jo muun muassa Ruotsiin, IsoBritanniaan, Irlantiin, Tanskaan, Tsekkeihin, Hollantiin ja Venäjälle. Lisäksi käynnissä on yhteistyöneuvotteluita useissa muissa maissa. – Tavoitteenamme on rakentaa yli 30 jälleenmyyjän kansainvälinen verkosto ja kasvattaa viennin osuus liikevaihdostamme jopa

70 prosenttiin, sanoo Tamlansin toimitusjohtaja Kari Ojala. Tamlansin kasvu ei ole sattumaa. Yhtiö on rekrytoinut hallitukseensa kaksi ulkopuolista hallitusammattilaista. Pekka Vartiaisella on kokemusta muun muassa Cargotecista ja vuoden liikemieheksikin valitulla Antero Virtasella muun muassa Panostajalta.

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Vuosi 2015 Mitä odotat ensi vuodelta

gallup

Yrittäjät näkevät joka päivä arjesssaan, mikä on Suomen talouden kehitys ja suunta. Yrittäjäsanomat pyysi 14:ää yrittäjää arvioimaan oman yrityksensä ja Suomen talouden kehitystä vuonna 2015. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi

”Kriisissä voi kasvaa”

Timo Keski-Kasari Juustoportti Jalasjärvi

Toimialamme ei tule muuttumaan merkittävästi ensi vuonna. Itse aiomme panostaa uusiin tuotteisiin ja markkinointiin, jotta pystymme pitämään normaalin kasvun. Suurissa myllerryksissä ja kriiseissä syntyy eniten uutta bisnestä. 1990-luvun lamassa kasvoimme vauhdilla, mutta nyt se ollut vaikeampaa. Meni pitkään, että tajusin tämän. Monesti huomio menee vain vanhan puolustamiseen. Sekin on tärkeää, mutta nyt kannattaa myös panostaa uuteen.”

”Tähtäämme 10 prosentin kasvuun” Aki Tuovinen Offsetpaino L. Tuovinen Ky Paino Kuopio

Graafisella alalla vuosi 2015 tulee olemaan haastava, mutta ne jotka ovat pystyneet joko erikoistumaan tai tehostamaan toimintaansa tulevat pärjäämään. Uskon, että vielä 2015 painojen kakku Suomessa pienenee, mutta pyrimme leikkaamaan aiempaa isomman siivun siitä. Tähtäämme noin 10 prosentin liikevaihdon kasvuun, ilman kannattavuuden laskua. Ensi vuosi ei varsinaisesti pelota yrityksemme puolesta, suurimmat uhkat löytyvät varmasti maailman taloudesta, johon itse emme voi juuri vaikuttaa. Jos työrauha säilyy ja Suomea läheltä koskettavia katastrofeja ei satu, niin kovasti töitä tekemällä varmasti pärjäämme. Innovointeja ja investointeja tulee jatkaa.”

”Hyödymme murroksesta”

Minna Valtari Someco Sosiaaliseen mediaan erikoistunut markkinointitoimisto Turku

”Epävarmuus ”Suomen henkinen positiiviseksi asiaksi” ilmapiiri huolettaa” Juhani Tamminen

Sari Kanti-Paul

Eurotam Oy Yritysvalmentaja Turku

Tekmil Oy Kieli- ja kulttuurikoulutusyritys Tampere

Olemme hyötyneet rakennemuutoksesta, joka markkinoinnissa on menossa, koska olemme uudenlainen toimija. Tänä vuonna kaksinkertaistimme henkilöstömäärän ja kolminkertaistimme liikevaihtomme. Uskon, että vuonna 2015 tahti jatkuu. Ensi vuonna moni yritys joutuu huomaamaan, että markkinointiin myös sosiaalisessa mediassa täytyy käyttää rahaa. Enää pelkkä sisällöntuotanto ei riitä. Esimerkiksi Facebook ei enää näytä brändien sisältöjä isolle joukolle ilmaiseksi vaan näkyvyydestä joutuu maksamaan.”

Minulla on päinvastainen tilanne kuin monilla. Yritysvalmentajalla menee hyvin. Kun yrityksillä ei mene hyvin, ne kouluttavat väkeä. Nyt on minun momentum. Koulutuksissa toimin kuten valmentaja ja päästän yleisön ääneen. Yrityksissä näkyy nyt epävarmuus, joka tulee joukkueeseen tappioputken jälkeen. Se pitää kääntää positiiviseksi asiaksi, sillä epävarmana ihminen on skarppi ja antaa kaikkensa. Nyt korostuvat yhteiskunnassa ja yrityksissä leadership skillsit. On kyettävä kertomaan, mihin joukkue on menossa.”

Olen kysynyt itseltäni, pitäisikö minun pelätä. Meillä on yrityksemme rakenteesta johtuen hyvinkin eri tilanteisiin skaalautuva malli, mikä auttaa taloudellisesti haasteellisina aikoina. OIemme kuin torakka ydinsodan jälkeen. Enemmän pelkään Suomen henkisen ilmapiirin puolesta. Poliitikot eivät uskalla tehdä päätöksiä ennen vaaleja ja se pitää ilmapiirin alavireisenä. Tavoittelemme ensi vuonna samaa tai hieman isompaa liikevaihtoa kuin tänä vuonna. Meitä auttaa se, että asiakkaina on monenlaisia ja monenkokoisia yrityksiä pk-yrityksistä pörssiyhtiöihin.

”Toimiala on myllerryksessä”

”Palkkaamme viisi uutta työntekijää”

”Luvassa uusia brändi-ideoita”

Tiina Wangel Vääksyn Lääkärikeskus Terveyspalvelut Asikkala

Meillä mennään tasaista tahtia, mutta pientä nousua tavoitellaan. Isoja haasteita alalle on tulossa Kanta-potilastiedon arkistoon liittymisessä. Yksityisen sektorin pitäisi liittyä siihen 1.9.2015 mennessä. Iloa meille tuottaa puolestaan uuden työntekijän palkkaaminen. Luotan myös sote-uudistuksen tuovan uusia mahdollisuuksia meille mikroyrittäjille. Koko toimialalla on jonkinlaista myllerrystä ollut havaittavissa. Lähivuodet näyttävät, miten kukin paikkansa löytää. Tilanne voi toisaalta avata kaikille uusia mahdollisuuksia: säästää kustannuksia ja parantaa oikeasti palvelujen saatavuutta.

Henri Halmelahti Lamia Oy Verkkokauppaohjelmistot Helsinki

Kuluvana vuonna olemme kasvattaneet liikevaihtoamme 300 prosenttia, lisänneet henkilöstömääräämme seitsemään ja laajentaneet toimitilojamme. Odotamme kasvun jatkuvan ja liikevaihdon vähintään kaksinkertaistuvan, ja suunnitelmissamme on palkata viisi uutta työntekijää. Yritykset ovat havahtuneet siihen, että tarvitaan kehittyneempiä verkkokaupparatkaisuja kansainvälisen kilpailun kasvaessa. Tähän tarpeeseen pystymme vastaamaan avoimen lähdekoodin verkkokaupparatkaisuillamme. Suomessa on vielä melko vähän osaamista yritystason tarpeisiin räätälöityjen verkkokauppojen toteuttamisessa.”

Olli Hietalahti One Eyed Spirits Oy Alkoholin myynti Helsinki

Euroopassa myynti kasvaa tänä vuonna noin 40 prosenttia ja ensi vuosi näyttää hyvin lupaavalta. Saimme Suomessa huikeasti medianäkyvyyttä viskigaten jälkimainingeissa, joten täälläkin odotamme vahvaa kasvua. USA:ssa avaamme huomattavan määrän uusia osavaltioita. Lisäksi valmistelemme uusia Ron de Jeremy -makuja. Ron de Jeremyn lisäksi pinnan alla kuplii pari uutta brändi-ideaa, jotka saattavat nähdä päivänvalon 2015. Kiristyvä lainsäädäntö heittää kapuloita rattaisiin, mutta siitä selvitään tekemällä niin mielenkiintoisia tuotteita, että ne ansaitsevat paikkansa ihmisten sydämissä.”

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

–/+

Kokonaistuotanto supistuu vuonna 2015 jo neljättä vuotta peräkkäin, Nordean ekonomistit ennustavat. Vuonna 2016 ylletään vain hauraaseen nousuun.

”Äitiysloma muuttaa kuvioita”

Laura Hyvärinen Rukki Finland Oy Pakkausten kehitys Vantaa

Odotan ensi vuodesta hiukan parempaa kuin tämä vuosi on ollut. Liiketoimintani on vielä alussa, mutta luvut ovat parantuneet aina puolivuosittain. Jään ensi vuonna itse äitiyslomalle. Jatkan yrityksen toiminnassa mukana sen verran kuin se on mahdollista. Osa-aikaiset työntekijäni hoitavat omia tehtäviään normaalisti. Venäjä-pakotteet ovat painaneet jonkin verran elintarviketeollisuutta ja se on heijastunut myös meille pakkausteollisuuteen.

”Ei ylitsepääsemättömiä ongelmia” Antti Elomaa

Tampereen Kovakivi Oy Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely Ylöjärvi Ensi vuosi näyttää kivialalla positiiviselta. Uskomme yrityksemme kysynnän pysyvän samana tai hieman jopa kasvavan. Emme ole suunnitelleet ensi vuodelle sen merkittävämpiä muutoksia liiketoiminnan saralla. Haasteita on kai kaikessa bisneksessä joka päivä, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä. Yleisesti ottaen tällä toimialalla menee kohtuullisesti. Kaukoidän vienti kuitenkin tökkii niillä, ketkä sitä harjoittavat.

”Jatkamme ”Muutokset jatkuvat” maltillisella linjalla” Ville Tolvanen Konsultti Rome Advisors Helsinki

Maarit Hannula Smartum Helsinki

3 KYLLÄ, tilaan Yrittäjä-lehden!

Nimi .........................................................................

Osoite ......................................................................

Postimaksu on maksettu puolestasi

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

Tuleva vuosi näyttää yrityksessämme erittäin hyvältä. Pääsemme viemään suomalaista markkinointi- ja managerointiosaamista maailmalle. Odotan kotimaassa selvää kasvua ja uskomme myös ulkomaisten projektien määrän lisääntymiseen. Suomessa ammattimaista managerointiliiketoimintaa on erittäin vähän ja sitä tehdään todella perinteisesti. Alana tämä kuitenkin vanha, mutta sitä ei hirveästi ole modernisoitu missään. Meillä on vahva usko, että pystymme uudistamaan alaa Suomessa ja maailmalla.

.................................................................................

Pulp Management Oy Managerointi- ja mainostoimisto Helsinki

................................................................................

Liiketoiminta näyttää koko lailla tasaiselta ensi vuoden suhteen. Mielenkiintoisia toimeksiantoja odotetaan tietenkin aina. Alalla voisi erityisenä haasteena mainita tuomioistuinten ja syyttäjänlaitoksen resurssit ja prosessien venymisen. Toivoisinkin, että tuomioistuinlaitoksen resursseja lisättäisiin jatkuvan vähentämisen sijaan. Venyminen useissa tärkeissä jutuissa, kuten lasten asioissa on erityisen ongelmallista.

Jere Virtanen

PL 999 00101 Helsinki

SJLaw Lakiasiantoimisto Helsinki

Hinta jäsenille vain 48 euroa (sis. alv 10 %) / 6 numeroa Ei-jäsenille 58 euroa (sis. alv 10 %) / 6 numeroa

.................................................................................

”Viemme managerointiosaamista ulkomaille”

Tilaa nyt Yrittäjä-lehti!

Sopimus 5011084

”Tuomioistuinlaitosten resursseja lisättävä”

Toimi heti ja tilaa, Suomen Yrittäjien jäsenille vain 48 €/vuosi. Voit maksaa tilauksesi kätevästi myös jäsenmaksun yhteydessä. Muistathan, että tilausmaksun voi vähentää yrityksen verotuksessa.

Sähköposti .............................................................

Jatkamme maltillisella linjalla. Viestit asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta ovat sellaisia, että ensi vuosikaan ei näytä kovin hyvältä talouden osalta. Työpaikat vähenevät, mutta toisaalta yritykset eivät ole luopuneet työntekijöille annettavista eduista. Valitettavasti meille ei ole tullut signaaleja siitä, että taloustilanne olisi helpottamassa. Uusi tuotteemme Smartum Lounas voi tuoda kasvua. Tänä vuonna pystyimme muutaman prosentin kasvuun.”

Yrittäjä on meidän, yrittäjien, oma lehti. Lehti on täynnä yrittäjiä kertomassa omasta arjestaan, ilmiöistä, keksinnöistä, menestyksestä ja käännekohdista. Unohtamatta vapaa-aikaa.

.................................................................................

Ensi vuonna muutokset jatkuvat. Suomessa yritysten kriisitietoisuus on kasvanut ja ne hakevat muutosta digitalisaation avulla. Se luo kysyntää uudenlaisille it-osaajille. Teen myös ensi vuonna konsultaatiota ja muutosjohtamista sekä koulutuksia yrityksille. Koulutukset ovat nyt kasvava osa liiketoimintaa. Suomalaisissa yrityksissä murros ja uudistukset jatkuvat myös ensi vuonna. Euroopassa talous voi jo paremmin. Toivottavasti sieltä tulee vetoapua Suomen taloudelle ensi vuonna.”

Saara Jämes

KO A! O K I T H 8 EURO E L A A TIL SI VAIN 4 K E D O U V

VUOSI 2015

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Nämä muuttuvat 2015 Yrittäjäsanomat kokosi yhteen merkittävämmät muutokset yrittäjälle vuodeksi 2015. Yrittäjän verot vuonna 2015 Yhteisövero Yhteisövero pysyy 20 prosentissa, johon se laskettiin vuodeksi 2014.

Pääomatulovero Pääomatuloverotuksen ylempää veroprosenttia korotetaan nykyisestä 32 prosentista 33 prosenttiin. Alempi prosentti on edelleen 30 prosenttia. Raja kuitenkin laskee, sillä ylempään prosenttiluokkaan joutuu jo 30 000 euron tuloilla, kun tänä vuonna raja on ollut 40 000 euroa.

Osinkoverotus Osinkoverotus pysyy pääasiassa ennallaan. Kahdeksan prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta alittava osinko maksetaan kevennettynä 150 000 euroon saakka. Tuosta osingosta 75 prosenttia on verovapaata ja 25 prosenttia verotetaan pääomatulona. Näin tuon osingon veroprosentiksi muodostuu 7,5 – 8,3 riippuen ylittääkö osinko 30 000 euron rajan. Kahdeksan prosentin nettovarallisuuden ylittävästä osuusta 25 prosenttia on verovapaata ja 75 prosenttia ansiotuloverotuksen alaista.

Toiminimiyrittäjät voivat päästä velkajärjestelyyn Mikä muuttuu: Aiemmin velkajärjestelyissä ei voinut järjestellä elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja, vaan yrittäjän oli joko lopetettava elinkeinotoiminta velkajärjestelyyn pääsemiseksi tai hakeuduttava yrityssaneeraukseen.

Vuonna 2015 perittävä yksityisalojen työeläkevakuutusmaksumaksu on keskimäärin 24 prosenttia palkasta. Työnantajan maksu on keskimäärin 18 prosenttia palkoista. Vuonna osuus oli 17,75 prosenttia palkasta.

Tätä varten hallitus on osoittanut velkaneuvontaan miljoona euroa lisää rahaa. Miljoonan euron lisärahoitus mahdollistaa pienyrittäjien pääsyn velkaneuvonnan piiriin. Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula kiittelee päätöstä. – Hyvä päätös. On olennaista varmistaa se, että nyt kun yrittäjille aukeaa mahdollisuus velka-

Janne Makkula

Investointien korotettu poistooikeus sai jatkon

mutta auttaa vain niitä yrityksiä, joilla on tuotannollista toimintaa. Olisi hienoa, jos rajaus vain tuotannollisiin investointeihin voitaisiin poistaa, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin sanoo.

Mikä muuttuu: Hallitus päätti viime keväänä, että tuotannollisten investointien tuplapoistooikeus ei jatku vuonna 2015. Marraskuussa tehdyn päätöksen mukaan poisto-oikeus jatkuukin vielä 2015 – 2016. Käytännössä poisto-oikeuden tuplaantuminen tekee yritykselle investoinnit kannattavammaksi lyhyellä aikavälillä. Kun yritys voi tuplata poistonsa, se voi pienentää tulostaan ja näin maksa-

Tyel 18 %

Ketä koskee: Yrityksiä, jotka tekevät tuotannollisia investointeja. Milloin: Nyt poisto-oikeutta

Satu Grekin maansa yhteisöveroa. Normaalisti verotuksessa käytettävä vuosittainen poisto on 25 prosenttia. Nyt poisto-oikeus voi siis olla 50 prosenttia. – Tämä on myönteinen uutinen,

laajennettiin vuosille 2015 – 2016. Oikeus oli voimassa myös tänä vuonna. Hallituksen politiikka on ollut vaihtelevaa poisto-oikeuden suhteen. Vastaava laki oli edellisen kerran voimassa vuosina 2009 ja 2010. Nyt vähennysoikeus tuli

järjestelyyn, se edellyttää myös riittäviä neuvonnan resursseja. Tämä ratkaisu on tärkeä, se tukee neuvonnan järjestämistä käytännössä.

Ketä koskee: Toiminimiyrittäjiä.

Yel 23,7 – 25,2 % Yrittäjien eläkemaksu eli YEL-maksu on vuonna 2015 alle 53-vuotiailla 23,7 prosenttia (23,3 prosenttia vuonna 2014) ja vähintään 53-vuotiailla 25,20 prosenttia (24,8 prosenttia vuonna 2014).

käyttöön uudelleen 2013 ja sen oli tarkoitus olla voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Suomen Yrittäjien Grekin pitää hallituksen politiikkaa poistojen tuplauksen osalta turhan tempoilevana. – Investoinnit saattoivat kiihtyä kohti loppuvuotta 2014, kun poisto-oikeutta oltiin poistamassa, Grekin sanoo.

Äärimmäisyyttä ja seikkailua maailman pohjoisimmassa yrittäjyystapahtumassa! Varaa päivämäärät ja varaudu pahimpaan. www.gettogether.fi

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN YRITTÄJIEN TAPAHTUMA 24.–26.4.2015 LEVI

Yhteistyössä:

VUOSI 2015

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Työnantajan sote-maksu 2,08 %

Vuoden 2015 työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,08 prosenttia palkasta. Maksuprosenttia sovelletaan vuonna 2015 maksettaviin palkkoihin, palkan ansaitsemisajalla ei ole vaikutusta. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista.

Sähköisten palvelujen vienti muuttuu Näin valmistaudut muutokseen

Mikä muuttuu: Vuoden alusta EU:n sisällä tehtävä sähköisten palvelujen kuluttajakauppa muuttuu arvonlisäverotuksen osalta. Ensi vuoden alusta lähtien arvonlisävero on maksettava siihen maahan, jossa kuluttaja asuu.

SVOP-siirtymäaika loppuu Mikä muuttuu: Hallitus on muuttanut sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston verokohtelua. Sijoitetun vapaan oman pääoman -rahastoon sijoitetaan tyypillisesti rahaa, kun halutaan rahoittaa yhtiötä, mutta ei lisätä osakepääomaa. Lisärahoituksen turvin yritystä voidaan tervehdyttää tai sen kasvua rahoittaa. Listaamattomasta yhtiöstä on mahdollista saada SVOP palautuksena myös jatkossa, mutta palautus on tehtävä 10 vuoden sisällä sijoituksesta ja palautus on

mentävä sen tehneelle omistajalle. Muuten SVOP-palautusta verotetaan jatkossa osinkona.

Ketä koskee: Listaamattomia yrityksiä. Listatuista yrityksistä SVOP-palautukset käsitellään jo osinkona. Milloin: Vuosi 2015 on viimeinen vuosi, kun SVOP-rahastosta voi saada pääoman palautuksina, ei osingonjakona. Tämä edellyttää, että sijoitus on tehty ennen vuoden 2013 loppua.

1. Käy läpi verkkosivusi ja varmista, voiko asiakkaanasi olla muissa EU-maissa asuvia kansalaisia. 2. Rakenna verkkosivut siten, että voit tunnistaa, onko asiakas elinkeinonharjoittaja vai kuluttaja.

Ketä koskee: Kaikkia yrityksiä, jotka toimittavat asiakkailleen sähköisiä palveluita verkon kautta toisten EU-maiden kuluttajille. Palvelut voivat olla esimerkiksi musiikkia, tiedostoja tai ohjelmistoja. Muutos ei vaikuta esimerkiksi myyntiin Applen tai Googlen sovelluskauppojen kautta, koska niissä tapauksissa myynti tapahtuu veroteknisesti yhtiölle.

3. Varmista, että saat tiedon, missä maassa asiakas asuu. 4. Käy läpi taloushallintosi kanssa, kuinka muutos otetaan huomioon prosessissa. 5. Rekisteröidy Verohallinnon palveluun, joka hoitaa maksut Suomesta eri EU-maihin. Voit myös rekisteröityä normaaliksi arvonlisäverovelvolliseksi kaikkiin niihin maihin, joissa asuville kuluttajille myyt näitä palveluita.

Milloin: Vuoden 2015 alussa.

Yrityspörssi Kannattava toimitila- ja kiinteistöhuollon liiketoiminta pääkaupunkiseudulla. Vakiintunut asiakaskunta, henkilöstö ja hyvät referenssit. Nyt helposti alalle tai laajenna liiketoimintaa. 99 000€ + kalusto/ tarjous. 2111 Vuokrataan valmiit toimitilat. Kymenlaaksossa liikenteen risteyskohdassa. Uudenveroinen toimistorakennus 300 m2, korjaamo 500 m2, laajat parkkitilat. Mahdollisuus myös osavuokraukseen heti tai sopimuksen mukaan. 2091 Haapajärven keskustassa pienkerrostalon koko osakekanta, jossa hotelliravintola, 6 asuinhuoneistoa ja 3 liikehuoneistoa. Tilat vuokrattu toistaiseksi voimassaolevalla sopimuksilla. Soveltuu yrittäjälle tai sijoittajalle. 2040 Myydään Etelä-Savossa teoll.kiinteistö 1144 m2, 170 m2 varasto ja 4 auton talli, kaupungin keskustassa, oma tontti 5488 m2. Siisti kunto. Hyvä keskeinen sijainti 5 muuta kaupunkia 100 km säteellä. Soita 044 2544433. 2030

Lukitus ja ovihuollon erikoisliike myytävänä Heinolassa. Yrityksen toimintaa kuuluu uudis- ja saneerausrakentamisen lukitustyöt pääsääntöisesti Päijät-Hämeen alueella. Myymme, asennamme ja tuomme maahan laadukkaita nosto-ovia. Liikkeellä on Abloy -valtuutus. 2064 Myydään 6,25% kalastusvälineiden valmistukseen, maahantuontiin ja niiden jakeluun erikoistunut yrityksestä Wake Fishing Oy (www.wakefishing. com). Hinta: 55 000 eur. Lisätietoja: timo@staffer.fi 1987

PALVELUTARJOUS Liikenne 2004 perustettu osakeyhtiö. Toiminta alkanut 1995 yhdellä traktorilla, nykyisin 9 autoa 4 traktoria 3 kaivinkonetta 3 pyöräkonetta ja paljon muuta toimintaa. Lähinnä maanrakennusta turvetta, lunta ja asfalttia. Työntekijöitä 12 – 19 kpl. Liikevaihto vajaa 2 milj. 2041

Asiantuntijapalvelut Yritysvälitys WBL-Consulting. Yritysvälityspalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille. Kauppaneuvottelut, Yrityskaupan toteuttaminen. Yritysjärjestelyt, tulossuunnitelmat - liiketoimintasuunnitelmat. 2075

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.

Myytäviä kohteitamme:

Kaksi menestyvää baarityyppistä ravintolaa, Costa del Sol .................64 000 (27 000 ja 37 000) Patentoitu suodatin prosessiteollisuuteen ............neuvotellaan Kirjakauppa ja toimistotukku ....... 180 000 Keskiraskas tilauskonepaja........ 3 100 000 Moottoriajoneuvojen korien ja perävaunujen valmistus ........3 500 000 Kiinteistöt perhekoti tai matkailukäyttöön ..........................350 000 Parturikampaamo Espoossa ..........38 000 Pito- ja juhlapalveluyritys Porin talousalueella ......................300 000 Maa- ja metsätalouskoneiden huoltokorjaamo ja varaosaliike Satakunnassa................................ 600 000 Metallialan yritys omalla tuoteryhmällä ................................ 285 000 Raskaan kaluston korjaus- ja huoltotoiminta ...............................468 000 Espanjalainen ravintola-baari Tallinnan keskustassa ....................129 000 ittäjä uo on kasvuyr Katleena Kortes jonka eritietokirjailija, ja yliaktiivinen asiasosiaalinen media, koisalaa ovat stintä. markkinointivie kaspalvelu ja tiettäEi oo totta on Katleenan blogi alan än luetuin viestinn västi Suomen Katleena harikanaan blogi. Vapaa-a aa , taikuutta, keskiaik rastaa partiota a. ja viikinkimiekkailu

äidinkielen Seppänen toimii ja Helmi Leea kerännyt työkoPatjas on yrittäjä ana, ja hän on Liisa-Maria kuin opettaja. opettaj ton viestinnän yläasteelta, lukiosta Liiketalousopis kemusta niin palkin. laansa ovat asiakas oppilaitoksesta Hänen erikoisa ammatillisesta ammatiltaan ä, vuorovaikutus äiseltä viestint velutilanteiden Leea on ensimm karian keinot. Liisa-M joten hänen kokemu ja vaikuttamisen sairaanhoitaja, tilanteiosoitteesta asiakaspalvelu ikutin löytyy blogi Vuorova sensa mukaan voi sen utin.fi. Vapaakorkeakoulutuk www.vuorovaik den todellisen . Vapaaaria harjoittaa yspoliklinikalta aikanaan Liisa-M hankkia päivyst n aa partiota, tiaan: maatalo n Leea harrast kolmatta ammat aikanaa kaksi viikaksosten tarhaikäisten leivontaa, joista emännyyttä lenkkeilyä ja at toisensa. . kuin kumoav juostessa jaloissa meistä ikään

Katleena Kort

A YRITTÄJILLE

Kiinteistöala

Erinomaisella paikalla järven rannalla sijaitseva kiinteistö, jossa mahdollisuudet monenlaiseen käyttöön. Sijainti Puolangalla. Mahdollisuus matkailukäyttöön tai loma-asunnoksi. www.auhonlomaranta.fi, p. 040 5573789. 2118 Majoitustoimintaa harjoittava AAA luokan yritys Kajaanissa. Omalla tontilla sijaitseva 32 vuotta toiminut yritys myydään pitkän työuran päätteeksi. Omat hyväkuntoiset kiinteistöt. Asunto 4h+k samassa kiinteistössä. 26 huonetta, aamiaisravintola, saunatilat 2 kpl. Alan osaajalle tilaisuus. 2011

Muut toimialat

vat sinulta Faceasiakkaasi halua esite? lehteen? Mitä aan tehokas yrityksestäsi Kuinka laadit essä Miten saat jutun haastattelussa? i – ja miten ihme pitää toimia radio ät ydinviestis bookissa? Miten ? ivu? Kuinka kiteyt ille ja asiakkaille toimiva nettis lle, sidosryhm Millainen on ilöstö henk ttua selkeästi mainossen saa kerro jälle. Se on kuin käsikirja yrittä ulkoistaa va viestinnän nalla on katta Kaikki eivät halua . Pillillä vai pasuu ssa paketissa. itse tekemiseen ntäosasto sama antaa vinkkejä toimisto ja viesti joten tämä kirja ntää, viesti ntään, yrityksensä median viesti eisiin, sosiaalisen ta löytyy isut mediasuht stintään. Kirjas nalla antaa ratka n ja asiakasvie et. Pillillä vai pasuu kinointiviestintää t kiinnostane miseen, mark äidinkielen tunni eivät verkossa toimi joita ppiosuus niille, nsa. jopa pieni kielio taa omaan arkee , joita voi sovel e, ja esimerkkejä teinen tietojärkäl asti keissejä teos eikä perin Kirjassa on runsa alukuinen haku nalla on nope Pillillä vai pasuu nsa. lukija joka uuvuttaa opiskelijoille, sekä jille aville yrittä iosti myös aloitt Kirja sopii main yritys. imessä oma joilla on tähtä

edellyttää, että pienten yritysten tilinpäätösvaatimuksia on kevennettävä. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä jätti asiasta esityksen marraskuussa. Työryhmän esitykset merkitsevät toteutuessaan suuria muutoksia suomalaisille yrityksille. Uusi laki huojentaa pien- ja erityisesti mikroyritysten tilinpäätöstä. Mikroyrityksen tilinpäätös olisi nykyistä yksinkertaisempi. Tämä suojaisi yritysten kilpailuetua, koska kilpailijat eivät voisi uudesta tilinpäätöksestä päätellä yrityksen kulurakennetta niin helposti. Pienyritykselle suunnitteilla on teknisiä helpotuksia. Ongelmaksi muodostuu se, että verottajan vaatimukset pienille yrittäjille pitää hallinnollista taakkaa korkeana. Lisäksi esimerkiksi rahoituslaitokset saattavat vaatia yrityksiltä edelleen tarkkuudeltaan nykyisen kaltaisia raportteja.

Ketä koskee: Mikro- ja pienyrityksiä. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän mukaan jopa 76,5 – 85,1 prosenttia suomalaisista yrityksistä kuuluu mikroyrityksen määritelmän piiriin. Milloin: EU:n mukaan muutos on saatettava voimaan viimeistään vuoden 2016 alussa. Työryhmän esitys on nyt lausuntokierroksella eikä lakia olla ministeriön mukaan tuomassa nykyisen eduskunnan käsiteltäväksi.

PILLILLÄ VAI 45 € ia esuo, Liisa-Mar

Yritysvälittäjät

ÄN KÄSIKIRJ

Hevostarvikkeiden maahantuonti/ verkkokauppa (liiketoiminta). Varasto, rekisteröity tuotemerkki, kontaktit, as.rekisteri ym. Mahdollisuus mm. tukkukauppaan. Hinta sis. varaston/ kalusteet jne. Hinta 20 t € / Tarjous 1481

Majoitus, ravintola, elintarvike

Mikä muuttuu: Euroopan unioni

UUTUUSKIRJA

– VIESTINN PASUUNALLA? PILLILLÄ VAI

Kauppa

Kirjanpidon mahdollinen muutos suojaa kilpailuetua

YRITTÄJÄN KÄSIKIRJA

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Patjas ja Leea

Seppänen

PASUUNALLA?

KÄSIKIRJA YR VIESTINNÄN

ITTÄJILLE

(+ alv. 10 %)

Katleena Kortesuo, Liisa-Maria Patjas ja Leea Seppänen

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Pillillä vai Pasuunalla – Viestinnän käsikirja yrittäjille

ETSITÄÄN RAHOITUSTA

Pillillä vai pasuunalla on kattava viestinnän käsikirja yrittäjälle. Se on kuin mainostoimisto ja viestintäosasto samassa paketissa.

Teollisuus Haetaan kumppania/sijoittajaa kasvuyritykseen. Multi Cap Tech Oy valmistaa rakennusteollisuuden tuotteita kotimaahan ja vientiin uudella robottitekniikalla. 3 v. toiminnan jälkeen haemme kumppania tehokkaaseen kasvuun. 1984

Miten saat jutun yrityksestäsi lehteen? Miten pitää toimia radiohaastattelussa? Kuinka laaditaan tehokas esite? Millainen on toimiva nettisivu? Kuinka kiteytät ydinviestisi?

Kirjassa on runsaasti keissejä ja esimerkkejä. Jäsenhinta 45 € + alv. 10 %. Normaalihinta on 54 € + alv. 10 %.

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla Tuomio

EMIL BOBYREV

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Ydinvoima. Fennovoimapäätös toi lisävipinää Olkiluoto kolmosen ranskalaisinsinööreihin. Nyt on enää ratkaisematta, miten ydin ja voima saadaan liitettyä yhteen.

Lähettilään teesit. Bruce Oreck kritisoi suomalaisia, jotka elävät 1950-lukua. Solvauksesta harmistuneet professorit vakuuttavat, että Suomi on ollut henkisesti 1970-luvulla jo vuosikausia.

Verot maksuun. Lounassetelien jälkeen verottaja iskee nyt kovalla kädellä joulupukkeihin harmaan talouden kitkemiseksi.

Pohjois-Korean kybermiehet. Maailma kauhistelee tyrannivaltion hakkereiden taitoja. Mitä tapahtuukaan, kun kybermiesten Commodore 64:ään asennetaan ensi vuonna levyasema.

Kaamos. Suomalaiset odottavat paljon aurinkoenergialta. Äkkiseltään voisi kuvitella tuottoisempiakin aloja.

kysymystä

Marko Kahelin: Joulu on mahtavaa aikaa! 1

Pirkanmaalla sijaitseva Lounasravintola & Pub Eräjärvi houkuttelee asiakkaita talvisin jouluruokapalveluilla. Omistaja Marko Kahelin, miksi päätitte ottaa jouluruokatilauksen valikoimaanne? Se lähti puhtaasti asiakkaiden pyynnöstä. Meillä on pitopalvelu ja kuljetetaan vanhuksille ruoka-annoksia kotiin. Laajennettiin siitä sitten jouluunkin.

Miten jouluruokabisneksellä on mennyt?

Itsenäisyyspäivä. Itähelsinkiläinen luokkaretki olisi ollut paljon uskottavampi, jos anarkistien älykkyysosamäärä olisi ylittänyt heidän kengännumeronsa.

Kattavasti! Päivitän aktiivisesti ravintolan Facebookia, ja sana on levinnyt mainonnan ansiosta hyvin. Tarjotaan jouluruokia tilauksesta nyt viidettä vuotta. Eniten tilataan nimenomaan laatikoita. Koska valmistamme ne maidottomina ja gluteenittomina, ne sopivat lähes kaikille.

Ravintolasi ruokkii, juottaa ja viihdyttää. Mitä teet, kun pääset vapaalle?

Lähinnä opiskelen. Valmistun ammattikorkeakoulusta restonomiksi sopivasti jouluksi. Minulla oli jo ravintolakokin

koulutus vuosituhannen vaihteesta, mutta halusin päivittää tietotaitoani. Pyrin reissaamaan perheen kanssa jonnekin kauas ainakin kerran vuodessa nollatakseni täysin.

Järjestätte joulukuussa kinkkukaraokekilpailun. Onko se sitä miltä se kuulostaa?

On. Se on karaokekilpailu, joka on käyty seitsemänä vuonna. Viimeiset kolme vuotta siinä on ollut jouluteema, ja sen mukaisesti paras laulaja saa palkinnoksi kinkun. Se tosin on pakastekinkku, jonka voittaja joutuu kypsentämään itse.

5 6

Teillä on paljon jouluaiheista ohjelmaa. Onko yrittäjä jouluaattona jo lopen kyllästynyt siihen? Ei, joulu on mukavaa aikaa!

Ravintolanpitäjän näkökulmasta, kyllä vai ei: porsaita äidin oomme kaikki?

Kyllä, jokaisessa meissä asuu pieni porsas, joka joskus näyttäytyykin.

Jokaisessa meissä asuu pieni porsas, joka joskus näyttäytyykin.

Kuka: Marko Kahelin Ikä: 32 Perhe: Avovaimo, tämän kaksi lasta ja yksi yhteinen lapsi Aiemmat työt: Kaikennäköistä: puutavara-auton ja linja-auton kuski ja palomiehen sijainen muutamia mainitakseni

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

92%

Mitä ihmettä? 60 prosenttia

naisista pitää hiuskiinnettä tuotteena, jonka on ehdottomasti löydyttävä kylpyhuoneen kaapista.

Baanalla

Joulun ja uuden vuoden hulinoita

elsingissä voi nauttia Tuomaan markkinoiden humusta Senaatintorilla 21.12. asti sekä Joulumaailma-tapahtumasta Kolmen Sepän aukiolla ja Ylioppilasaukiolla 6.1. asti. Vuoden viimeisenä päivänä kymmenettuhannet ihmiset ottavat uuden vuoden vastaan Senaatintorilla. Ohjelmassa on musiikkiesityksiä, puheita, yhteislaulua ja räiskyvä ilotulitus. Tampereella Joulutori on avoinna Keskustorilla 22.12. asti ja Tallipihan Joulukylä 23.12. asti. Perheen pienimpiä viihdyttää Särkänniemen Koiramäen joulu 4.1. asti viikonloppuisin ja keskiviikkoisin.

Nuoriso voi juhlia vuoden vaihtumista suomiräpduo JVG:n ilmaiskeikalla Vuolteentorilla 31.12. kello 22.45 – 23.10. Uudenvuoden ilotulitus ammutaan puoliltaöin Ratinasta. Turussa Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat järjestetään 13.–14.12. Uusi vuosi alkaa 31.12. lasten tapahtumalla ja omalla ilotulituksella Kupittaalla kello 15 –18.30. Uudenvuoden vastaanottotilaisuus alkaa kello 23 Turun tuomiokirkossa ja kirkon portailla. Kellon lyödessä puolta yötä ammutaan ilotulitteita Samppalinnanmäeltä.

Mikä: Joulun ja uuden vuoden juhlintaa. Missä ja milloin: Joulukuussa ja tammikuussa ympäri maan. Varusteet: Joulumieltä, punainen lakki ja lämmin takki. Muista myös: Lupaus uudelle vuodelle.

Tänä jouluna 92 prosenttia naisista lähettää joulutervehdyksiä ja miehistä 82 prosenttia.

Valofestivaali virkistää

Matkakohteina 80 eri maata

Lux Helsinki -festivaali antaa valohoitoa vuoden pimeimpänä aikana. Tammikuun 4.–8. päivä järjestettävään tapahtumaan on vapaa pääsy. Visuaalisia valoteoksia on yhteensä 13 eri paikassa ympäri Helsingin keskustaa Torikortteleiden sisäpihoilta Finlandia-talolle asti. Teokset ovat nähtävillä pääsääntöisesti päivittäin kello 17– 22. Valoteosten kerrotaan avaavan uuden puolen Helsingin keskustan merkittävimmistä rakennuksista. Yksittäisiä teoksia on mukana 17 erilaista. Teoksia toteuttavat valo- ja mediataiteilijat sekä äänisuunnittelijat Suomesta, Saksasta, Ranskasta, Belgiasta ja Japanista. Lisätietoja: www.luxhelsinki.fi

Matkakuumeen voi käydä mittaamassa Pohjois-Euroopan suurimmassa matkailualan tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 16.– 18. tammikuuta. Matka 2015 -messuilla 80 eri maata esittelee matkailutarjontaansa. Tänä vuonna Nepal, Kambodza, Madagaskar, Bhutan, Uganda, Guadeloupe ja Curacao esittäytyvät messuilla ensimmäistä kertaa. Messujen partnerimaa on Egypti. Rantatunnelmiin pääsee Sun&Sea -alueella, ja Royal Caribbean Pool -baarissa. Messuilla voi tutustua myös yhteen Yhdysvaltojen suosituimmista turistikohteista, keskilännen Hollywoodiksikin kutsuttuun Mall of America -kauppakeskukseen, jolla on kokoa 4,2 miljoonaa neliömetriä.

Muuallakin tapahtuu Etelä-Pohjanmaa Yrittäjien Hyvän Mielen Aamiainen

12.12. klo 7.15 – 9, Hotelli-Ravintola Alma, Ruukintie 4, Seinäjoki. Jouluaamiainen. Esiintymässä Tenorissimo. Tilaisuuden tarjoaa Seinäjoen seurakunta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: eeva-liisa.vainio@ yrittajat.fi tai 06 420 5000.

Etelä-Savo Yrittäjägaala

17.1. klo 18 – 00, Ravintola Pitopata, Rakennus 2, Karkialammentie 6, Mikkeli. Yrittäjien yhteinen gaala, jonka juontaa näyttelijä Mikko Leppilampi. Osallistumismaksu 60 euroa/ henkilö. Ilmoittautuminen 20.12.2014 mennessä osoitteessa www.yrittajat.fi/etelasavo

Kainuu Yrittäjien aamutreenit

12.12. klo 8 – 9.30, Intotalo Oy, Kauppakatu 7, Kajaani. Miten saavutat tavoitteesi vuonna 2015? Lisätietoja: www. yrittajat.fi/kainuunyrittajat/tapahtumakalenteri/

Juhlavuoden Joulukonsertti 14.12. klo 18, Kajaanin kirkko. Suomalaista ja eurooppalaista joulumusiikkia esittävät Heli Paananen, sopraano, ja Liisa Vähäsarja-Juntunen, urut. Konsertti on Kainuun ja Kajaanin Yrittäjien joululahja kaikille kainuulaisille. Lisätietoja: www.yrittajat.fi/ kainuunyrittajat/tapahtumakalenteri/

Keski-Pohjanmaa Joulukonsertti Halsualla

14.12. Halsuan kirkko. Petri Laaksosen konsertti ”Tumman tähtitaivaan alla”. Lisätietoja: Paavo Hietalahti 0400 669 322.

Keski-Suomi POMO I ja luottamushenkilökoulutus

16.12. klo 16 – 21, Kylpylähotelli Peurunka, Peurungantie 85, Laukaa.

Yrittäjäjuhla

24.1. klo 18 – 00, Jyväskylän Paviljonki, Lutakonaukio 12, Jyväskylä. Yrittäjäjuhlassa on asiaa ja viihdettä sopivassa suhteessa. Palkitaan muun muassa oman maakunnan yrittäjiä. Tänä vuonna teemana on Keski-Suomi liekeissä – rakkaudesta yrittäjyyteen. Ilmoittautuminen aukeaa joulukuun alkupuolella osoit-teessa www.yrittajat. fi/keskisuomi

Lappi Sallan Yrittäjien yrittäjäjuhla 12.12. klo 18 – 23.

Pohjois-Pohjanmaa Paikallisen vaikuttamisen päivä

27.1. klo 8.30 – 16, Holiday Inn Oulu, Kirkkokatu 3, Oulu. Koulutustilaisuus, jossa valmennetaan paikallisyhdistysten luottamushenkilöitä tehtäviinsä. Päivä on tarkoitettu kaikille paikallisyhdistysten hallitusten jäsenille. Päivä on maksuton. Ilmoittautuminen 19.1. mennessä osoitteessa www.yrittajat.fi/ pohjoispohjanmaanyrittajat

Päijät-Häme Kauneimmat joululaulut

17.12. klo 19 – 21, Hollolan kirkko. Päijät-Hämeen Yrittäjien perinteinen yhteislauluilta. Tilaisuuden jälkeen joulukahvit Vanhassa Pappilassa. Tilaisuus on maksuton. Ennakkoilmoittautumiset kahvitarjoilua varten 12.12. mennessä: helena.raita@ phyrittajat.fi tai 010 322 4300.

Helsinki TE-hallinnon uudet kehittämispalvelut -info

15.1. klo 8 – 9.30, Yrittäjätila, Annankatu 36 B, Helsinki. Lisätietoja tulossa lähempänä tapahtumaa osoitteeseen: www.yrittajat.fi/helsinginyrittajat/tapahtumakalenteri

Lisätietoja ja lisää tapahtumia löytyy aluejärjestöjen nettisivuilta.

kiitä ja muista Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätiedot: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.

Uutiset

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

HIERONTAA Selkäkipuja,niskakipuja, päänsärkyä, huimausta?

TULOSTINTARVIKKEITA

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

Hierontalahjakortit

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Yksityishenkilöt • Urheilijat Työpaikat • Organisaatiot Hoitolaitokset www.hierontalahtinen.fi p. 040-1446488

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

LAATUJÄRJESTELMÄT

TILITOIMISTOT Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto.

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070

Vantaa 029-193 9999 Kerava 045-340 2370 Helsinki 09-6225 715 – www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133

kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA ISTOT OHJELMISTOT

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta yttö ja tietojen tallennus 24/7 koekä

Tilaa ,90 €/kk 9 3 kk 1

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

OHJELM

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com Soita: puh. 040 966 2067

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion: Vår finansiering är

nu i total oordning. Vi har förbjudit bankerna att ta risker, eftersom vi är rädda för en bankkris.

Osmo Soininvaara i Akavas seminarium Nytt arbete – ny ekonomi.

Detta är året 2015 ”Man kan växa genom en kris” Timo Keski-Kasari Juustoportti, Jalasjärvi ”Det kommer inte att ske några större förändringar i vår bransch nästa år. Själva avser vi att satsa på nya produkter och marknadsföring för att säkra en normal tillväxt. Under stora omvälvningar och kriser gör man flest nya affärer. Under lågkonjunkturen på 1990-talet växte vi snabbt, men den här gången har det varit svårare. Det tog lång tid innan jag insåg detta. Ofta fokuserar man endast på att försvara det gamla. Det är också viktigt, men nu ger det mer att även satsa på nytt.”

”Vänd det osäkra till något positivt” Juhani Tamminen Eurotam Oy Företagscoach, Åbo ”Min situation är den motsatta till många andras. Företagscoachen har flyt. När företagen inte har flyt, utbildar de sin personal. Nu är det mitt momentum. I utbildningar-

na agerar jag som tränare och låter publiken tala. I företagen finns i dag samma osäkerhet som ett lag upplever efter många förluster. Den måste vändas till något positivt, eftersom en osäker människa är skärpt och ger sitt allt. Nu behövs det ’leadership skills’ både i samhället och i företagen. Man måste kunna berätta vart laget är på väg.”

”Vi drar nytta av brytningen” Minna Valtari Someco En reklambyrå specialiserad på marknadskommunikation i sociala medier, Åbo ”Vi har dragit nytta av den strukturförändring som pågår inom marknadsföringen, eftersom vi representerar en ny typ av aktör. I år har vi fördubblat vår personalstyrka och tredubblat vår omsättning. Jag tror att vi fortsätter i samma takt även 2015. Nästa år kommer åtskilliga företag att upptäcka att det krävs pengar även för marknadsföring i sociala medier. Det räcker inte längre att endast producera innehåll. Bland annat kommer Facebook inte längre att gratis visa innehållet i varumärkena för stora grupper, utan synligheten kommer att kosta.”

”Förändringarna fortsätter” Ville Tolvanen Konsult Rome Advisors, Helsingfors ”Förändringarna fortsätter nästa år. I Finland har krismedvetenheten i företagen ökat, och företagen söker efter förändring med hjälp av digitalisering. Detta skapar efterfrågan på en ny typ av it-experter. Jag fortsätter även nästa år med konsultationer och förändringsledarskap, liksom med utbildningar för företag. Utbildningarna är i dag den del av affärsverksamheten som växer. De finländska företagen fortsätter att befinna sig i en tid av omvälvning och förnyelse även nästa år. I Europa är det ekonomiska läget redan bättre, och vi får hoppas att vi får draghjälp av detta även i Finlands ekonomi nästa år.”

”Vi siktar på en tillväxt på tio procent” Aki Tuovinen Offsetpaino L. Tuovinen Ky Tryckeri, Kuopio ”I den grafiska branschen kommer 2015 att vara fyllt av ut-

PARHAAT PALVELUT

gallup maningar. Men de som antingen lyckats specialisera sig eller effektivisera sin verksamhet kommer att klara sig bra. Jag tror att kakan i tryckeribranschen fortsätter att minska i Finland under 2015, men vi försöker få en något större bit av kakan än tidigare. Vi avser att öka vår omsättning med cirka tio procent utan att tappa lönsamhet. Nästa år ter sig i själva verket inte som skrämmande för vårt företag. De största hoten finns säkert i världsekonomin, och dem kan vi i stort sett inte påverka själva. Om vi får arbetsro och slipper katastrofer som berör Finland på nära håll så klarar vi oss säkert bra genom hårt arbete. Innovationerna och investeringarna måste fortsätta.”

”Vi fortsätter med vår moderata strategi” Maarit Hannula Smartum, Helsingfors ”Vi fortsätter att följa vår moderata strategi. Signalerna från våra kunder och samarbetspartner tyder på att de ekonomiska utsikterna inte heller för nästa år ser särskilt bra ut. Antalet arbetsplatser minskar,

men å andra sidan har företagen inte dragit in på förmånerna till de anställda. Tyvärr har vi inte fått några signaler som tyder på att det ekonomiska läget skulle bli bättre. Vår nya produkt Smartum Lounas kan leda till tillväxt. I år nådde vi en tillväxt på några procent.”

”Vi anställer fem nya medarbetare” Henri Halmelahti Lamia Oy Helsingfors, Näthandelsprogram ”I år har vi ökat vår omsättning med 300 procent, ökat vår personalstyrka till sju och byggt ut våra verksamhetslokaler. Vi förväntar oss att tillväxten fortsätter och att omsättningen åtminstone fördubblas, och vi planerar att anställa fem nya medarbetare. Företagen har upptäckt att det behövs mer avancerade näthandelslösningar när den internationella konkurrensen ökar. Vi kan möta detta behov genom våra näthandelsprogram med öppen källkod. I Finland är kompetensen inom praktisk tillämpning av skräddarsydda nätbutiker för företagens behov än så länge relativt liten.”

TILITOIMISTOT

YRITYSSOVELLUKSET Liiketoiminnan kannalta ratkaisevaa on olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Lemonsoftin avulla pystymme entistä paremmin takaamaan jälleenmyyjille tuotteidemme ajantasaiset toimitukset. Minna Puhakka, OpaMuurikka Oy Mikkeli

SeniormedlemSkap i Företagarna i Finland Är du en medlemsföretagare som avslutat företagsverksamheten? Seniormedlemskapet är ett gott sätt att vara med i de bekanta företagarkretsarna sedan man avslutat sin företagsverksamhet!

Hur bli seniormedlem?

Lue lisää, miten OpaMuurikka kokosi Lemonsoftin avulla kaikki toiminnot yhteen järjestelmään. www.lemonsoft.fi

Ta kontakt med ordföranden för din lokalförening eller styrelsemedlem. Kontaktuppgifterna finner du på www.yrittajat.fi -sidorna. Lokalföreningens styrelse beslutar om seniormedlemskap. Medlemsavgift 50 euro/år.

010 328 1000 I info@lemonsoft.fi I HELSINKI I JOENSUU I VAASA

11/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

kenkäkauppa, autokauppa, konepaja, rautakauppa, kahvila, rakennusliike, kirjapaino, kyläkauppa, mainostoimisto, baari, isännöintitoimisto, kirpputori, ravintola, kuljetusliike, kauneushoitola, korjaamo, verkkokauppa, vaatekauppa, kukkakauppa, leipomo, kuntosali, parturi, kampaamo, maansiirtoliike,

LÖYDÄ OMA UNELMASI koulutuspalveluyritys, kodinkonekorjaamo... yritysporssi.fi

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle