Yrittajasanomat3 2014 by Suomen Yrittäjät

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Sotesta syntyi sopu: Kaikkien päästävä mukaan | 3

03/2014

MAALISKUU vot u e n t a Napak n vireeseen aa paremp -sivut 26 –31 Voi hyvin

4–5

Edustusta vai markkinointia? Lasi tai kaksi kuohuvaa voi tehdä markkinoinnista edustusta. Yrittäjät ovat ihmeissään. Syyttävä sormi osoittaa Verohallintoa, joka panttaa ajantasaisia ohjeita monesta muustakin veroasiasta.

uutiset: Markus Maja: Huijarit entistä härskimpiä | 6–7

uutiset: Opettajat ja konsultit kovia yrittämään | 8–9

voi hyvin: Laura Hyvärinen nollaa stressin neulomalla | 26–27

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

RAKENNETAAN YHDESSÄ UUSI LASTENSAIRAALA!

Suomen Yrittäjien digilippaan löydät osoitteesta lipas.uls2017.fi/sy Haasta yrittäjätuttusi mukaan lahjoittamaan.

€

Lahjoita valitsemasi summa tilille: FI93 5541 2820 0199 67 Saaja: Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry, nimetön lahjoitus viitenumerolla 2927. Jos haluat nimesi julkaistavaksi sekä Uuden lastensairaalan että Suomen Yrittäjien sivuilla, lahjoita viitenumerolla 2985.

Kun yrittäjä Käärii hihat, silloin tapahtuu. Yrittäjä jos kuka tietää, että sairaala ei rakennu, vaan se rakennetaan. Kutsumme kaikki 116 000 Suomen Yrittäjien jäsenyritystä näyttämään voimansa ja osallistumaan uuden lastensairaalan rakentamiseen. Sairaalaan tarvitaan vielä paljon laastia, nauloja, harkkoja ja lautoja. Kun kustannukset jakaa jäsenmäärällämme, se on lähes tekemistä vaille valmis. Tutustu puheenjohtaja Mikko Simolinnan omakohtaisiin kokemuksiin Lastenlinnassa, www.yrittajat.fi/uusilastensairaala ja haasta yrittäjätuttusi mukaan. Tervetuloa mukaan.

POHA 2020/2013/3385/15.11.2013, Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry

JUSTUS VOIMAHALI, Talkoiden töpinätirehtööri

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

12 |

Vauvakulujen vatvominen vaatii uutta vauhtia

12 | Nälkää kasvuun: Hae oppia 14 | Prätkä pitää pään kasassa 15 | Jokamiesluokalla vauhdikas alku

Sote-sopu syntyi – Mitä sitten?

debatti:

16 |

Satu Anttila vs. Jukka Laurén

17 | Sivutoiminen yrittäjä haluaa kasvaa

arjessa:

Palvelujen tuottajat pitää asettaa samalle viivalle ja antaa suomalaisille oikeus valita, kuka häntä hoitaa.

allituspuolueet ja oppositio pääsivät viime sunnuntaina sopuun sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta. Jokainen puolue otti saavutetusta sovusta täyden ilon irti ja vastaavaa itsekehua ei ole miesmuistiin nähty. Joka tapauksessa yksituumaisuus löytyi ja hyvä niin. Samalla voi sanoa, että vihdoinkin. Hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi ristitty sote-uudistus on kokenut niin monta käännettä kolmen vuoden aikana, että harva on pysynyt kärryillä. Ilta-Sanomien tekemän pikakyselyn perusteella 84 prosenttia suomalaisista ei tiedä, mistä koko sotessa on edes kysymys.

18 |

120 vuotta takana ja vielä virtaa riittää

virkatyönä, asiantuntijoiden apuun tukeutuen. Lisäksi uudistukselle asetetaan peruspalveluministeri Susanna Huovisen johdolla toimiva parlamentaarinen ohjausryhmä, jossa on mukana kaikkien puolueiden edustus. Tavoitteena on saada esitys valmiiksi toukokuun loppuun mennessä ja lähettää se lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskuntakäsittelyyn esitys tulee syksyllä. Vaarana on, että sanasta järjestämisvastuu alkavat mahdolliset sote-tulkinnat. Erityisesti poliittisesti vasemmalla laidalla on sellainen kuvitelma, jonka mukaan järjestämisvastuu on yhtä kuin tuottamisvastuu. Väärin. Palveluiden tuottamista ei missään nimessä saa betonoida vain julkisen palvelun työksi. Ensinnäkään se ei ole nykyajan hengen mukaista. Kaikissa ratkaisuissa palvelujen tuottajat pitää asettaa samalle viivalle ja antaa suomalaisille oikeus valita itse, kuka häntä hoitaa. Ja raha seuraa potilasta eli asiakasta. Kansalaisille on kuitenkin tärkeintä palvelujen saatavuus ja laatu, ei tuottaja. Sitä mielipidettä on syytä kaikkien arvostaa. Parhaassa tapauksessa lopputuloksena syntyy win–win-tilanne, josta hyötyvät niin asiakkaat, yritykset, kunnat ja valtio.

20 | Koira on kaveri ja erityisen hyvä bisnes 22 | Kiinnitä huomio oikeaan ostamiseen 24 | Kysy mitä vaan, me vastaamme

voi hyvin:

26 |

Hyvä harrastus auttaa jaksamaan

28 | Henkilökunta ideoi, työnantaja maksaa 30 | Näillä vinkeillä jaksat työssä

vapaalla:

32 |

Pääsiäinen tulee ja suklaaherkut

Palveluiden tuottamista ei missään nimessä saa betonoida vain julkisen palvelun työksi. Lyhykäisyydessään sunnuntaina sovittiin, että sote-palvelujen järjestämisvastuu olisi jatkossa viidellä alueella. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Kyse on isosta uudistuksesta, joka vaatii yhteistä jatkovalmistelua. Uudistus valmistellaan pääosin

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi: Oletko joutunut huijaripuhelun uhriksi? Kerro kokemuksesi.

Anssi Kujala: Kuppikuntainen hauskanpitosakki Kolumni

ANSSI KUJALA anssi.kujala@yrittajat.fi

Olemme vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja – mutta keskitämme panoksemme toimiin, joista hyötyvät ensisijaisesti yrittäjät. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja

oskus pitää uskaltaa arvioida omaa toimintaamme – näin julkisestikin. Mittautimme mainettamme, vertaillen Suomen Yrittäjiä hyviin kumppaneihimme EK:hon, Kauppakamariin ja Perheyrittäjien liittoon. Järjestöjen vertailussa jäsenet, potentiaaliset jäsenet ja median edustajat arvioivat SY:n parhaaksi pk-yrittäjyyden asiantuntemuksessa, neuvontapalveluissa, edunvalvonnassa ja yrittäjämyönteisen ilmapiirin luomisessa. Ainoastaan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa jäimme Elinkeinoelämän keskusliitosta. Osin ymmärrettäviä mielikuvia. EK:lla edeltäjineen on ollut asema työmarkkinaosapuolena. Viime vuonna julkaistun Helsingin Sanomien selvityksen mukaan olemme kuitenkin maan toiseksi kuulluin etujärjestö. Viimeisen 15 vuoden aikana

edustajamme on ollut eduskunnan valiokunnissa kuultavana lähes 1 000 kertaa ja ministeriöiden työryhmissä mukana 750 kertaa. Selvityksen tultua julki kansanedustaja Kimmo Sasi totesikin, että 30 vuoden kokemuksella vaikuttajien porukkaan on hänen mielestään noussut yksi uusi järjestö: Suomen Yrittäjät. Tämä kertoo jäsenyrityksiemme kasvavasta merkityksestä Suomen menestymisessä. Olemme vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja – mutta keskitämme panoksemme toimiin, joista hyötyvät ensisijaisesti suomalaiset yrittäjät.

Haasteitakin meillä on. Toiminnan huo-

no tunteminen näkyy 116 000 jäsenyrityksemmekin joukossa. Ei-jäsenten mielestä jäsenyyden käytännön hyödyt ovat epäselvät ja joidenkin

mielestä olemme vanhahtava kuppikuntainen hauskanpitosakki. Kiistän voimakkaasti tuon kuppikuntaisuuden (järjestömme toimintaan osallistuu aktiivisesti 4 000 luottamushenkilöä), mutta jäsenyyden hyödyistä kertomisessa on kiistatta haasteita. Siksi meillä on käynnissä kampanja, jonka avulla kerromme minkä takia kannattaa kuulua yhteiseen järjestöömme. Olemme mukana toteuttamassa tai kumppanina useissa yrittäjyyttä uudelleen määrittävissä hankkeissa. Jo viime vuonna järjestöömme liittyneistä yrittäjistä joka neljäs on syntynyt 80- tai 90-luvulla. Vaikka uudistumme, Suomen Yrittäjien vahvuudet ovat jatkossakin vankka asiantuntemus ja tinkimätön yrittäjien puolesta tehtävä vaikuttamistyö.

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Uutiset

Sekava soppa

Edustustilaisuuden ja markkinointitilaisuuden erottaminen toisistaan lähentelee vaikeusasteeltaan ydinfysiikkaa. Ajantasaiset ohjeet uupuvat myös monesta muusta lakimuutoksesta. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

ritysten edustuskulut tulivat tämän vuoden alusta kokonaan vähennyskelvottomiksi tuloverotuksessa. Markkinointi- ja neuvottelukuluissa vähennysoikeus säilyi. Edustus- ja markkinointitilaisuuksien erottaminen toisistaan ei kuitenkaan ole mikään läpihuutojuttu. – Tilanne on ongelmallinen, ja ongelma on kärjistynyt vuoden alun lakimuutoksen seurauksena. Edustus- ja markkinointikulujen rajanvetotapauksia tulee ihan joka päivä vastaan, kertoo Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala. Yrittäjät ovat täysin ymmällään tilanteesta. Asia myös koskettaa aivan jokaista yrittäjää, sillä rajanveto on hankalaa jopa liikelounaitten kohdalla. Tilannetta ei myöskään helpota Verohallinnon ohje edustuskuluista, joka on vuodelta 1993.

Edustaminen on vapaamuotoista suhteiden ylläpitoa ja kanssakäymistä. Harri Huikuri

– Tuntuu, että tuolloin annettu ohje on lähinnä alkoholipolitiikkaa. Jos lounaalla tarjotaan vaikka viinilasi, niin sitten mennäänkin jo helposti edustustilaisuuden puolelle. Meidän näkökulmasta ohje pitäisi avata ihan auki ja miettiä kokonaan uusiksi uudesta näkökulmasta, Ojala pohtii. Uusi ohjeistus onkin tulossa, mutta se tuo helpoTUsta vain osittain. – Viime vuoden puolella korkein

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Tavanomainen tarjoilu KHO 11.4.2013 T 1227

Esimerkki Oy järjesti •kustantamiensa oppikirjojen

esittelyyn ja markkinointiin sekä niiden käyttäjien kouluttamiseen liittyviä tilaisuuksia opettajille arkiiltaisin ja viikonloppuisin.

hallinto-oikeus antoi myös ratkaisunsa kahdesta markkinointitapauksesta. KHO katsoi tuolloin, että Verohallinnon edustuskuluiksi määrittelemät kulut kävivätkin markkinointikuluista. Tämän seurauksena verottaja on luomassa uutta ohjeistusta asiasta, mutta vain näiden tapausten osalta, Ojala harmittelee.

Missä kulkee raja? No mikä sitten tekee edustustilaisuudesta edustusta ja markkinoinnista markkinointia? – Jos karkeasti mietitään, niin edustaminen on vapaamuotoista suhteiden ylläpitoa ja kanssakäymistä ihmisten kanssa. Niissä tilaisuuksissa ei kouluteta, eikä markkinoida tai myydä mitään virallisen agendan puitteissa, luettelee arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri Deloitte & Touche Oy:stä. Markkinointikuluja syntyy puolestaan esimerkiksi tuote-esittelytilaisuuksista tai uusien tuotteiden esittelystä. – Tilaisuudessa on virallinen ohjelma ja jotakin kevyttä tarjoilua. Myös lounastapaamiset myyntimielessä menevät markkinointikuluihin, selvittää Huikuri. Tilaisuuden tarjoilut vaikuttavatkin luokitteluun. Verohallinnon ylitarkastajan Tiina Rantalan mukaan markkinointikuluja voi vähennellä verotuksessa, mikäli tilaisuuden tarjoilu on tavanomaista. – Tavanomaisuudella tarkoitetaan lounasruoan tasoista tarjoilua tai vaikkapa kahvitarjoilua. Jos tapahtumaan liittyy vaikkapa cocktail-tilaisuus, mennään jo selvästi edustuksen puolelle, Rantala kertoo. Jottei asia olisi liian yksinkertainen, ei alkoholitarjoilu kuitenkaan yksiselitteisesti tarkoita edustustilaisuutta. Tavanomaisuus näyttelee tässäkin pääroolia. – Jos lounaan yhteydessä tarjotaan lasi viiniä, niin voidaan pysyä vielä markkinointi- tai neuvottelukuluiksi katsottavassa tarjoilussa, Rantala selventää.

Ohjeet puuttuvat

Verohallinnolla ole tarjota ajantasaisia ohjeistuksia moneen muuhunkaan äskettäin muuttuneeseeen verolakiin. – Ohjeistukset juoksevat monessa kohtaa jälkijunassa. Joulukuussa tuli useita uusia verolakeja, joista ohjeet uupuvat yhä tai ovat vasta äskettäin valmistuneet, kertoo Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala. Esimerkkeinä näistä ovat muun muassa listautumattomien yritysten osinkojen ennakonpidätyskysymyk-

set ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston palautuksen epäselvyydet. Myös T&K-lisävähennyksen ohjetta odoteltiin vuonna 2013 yli puoli vuotta. – Paljon tulee näissä tilanteissa tilitoimistoilta kysymyksiä, että miten uusia lakeja sovelletaan. Osa työtämme onkin käydä keskustelua ja luoda painetta Verohallinnon suuntaan, että tilitoimistoilla olisi käytössään ajantasaiset ohjeistukset. Kirittävää olisi tosin eduskunnallakin, jotta verolaeista ei päätettäisi aina aivan viime metreillä joulun alla, Ojala summaa.

Keskustele aiheesta verkossa: www.yrittajat.fi

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Jos aiot perustaa yrityksen, varmista,

että se on harrastuksesi, intohimosi tai jotain, josta todella nautit. Älä ryhdy mihinkään vain siksi, että haluat tehdä rahaa.

Sarjayrittäjä Richard Branson BBC:lle.

tilaisuuksiin lähetet•tiinKutsuja yleensä alueellisesti kouluihin. KHO:n päätöksen mukaan Esimerkki Oy:llä oli oikeus vähentää niiden tavaroiden ja palvelujen hintaan sisältyvä arvonlisävero, jonka yhtiö oli hankkinut tavanomaista tarjoilua varten yhtiön verollista liiketoimintaa silmällä pitäen järjestetyissä tilaisuuksissa.

Ota kantaa!

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Juuri nyt: Tilaa itsellesi kunnon ravistus Suomen Yrittäjät julkaisee Ravistajat-kirjan, joka tulee myyntiin 1. huhtikuuta. Voit tilata kirjan jo ennakkoon osoitteessa: www.ravistajat.fi. Kirja perustuu Yrittäjäsanomissa koko viime vuoden pyörineeseen Ravistajatsarjaan. Sarjassa esiteltiin kymmenen eniten omaa toimialaansa ravistellutta yritystä. Ravistajat-kirja on kirjoitettu yrittäjälle, joka haluaa ravistella omaa yritystään. Kirjassa annetaan kartta kohti menestystä, myös aloittaville yrittäjille.

Tavanomaisella tarjoilulla •tarkoitettiin kahvitarjoilua sekä buffet-tyyppistä tai tasoltaan vastaavaa lounastarjoilua ja ruokajuomia.

Tilaisuuksien varsinaisen •ohjelman jälkeen järjestetyistä

illallis- ja cocktail-tilaisuuksista aiheutuneet kulut olivat edustuskuluja, joiden osalta yhtiöllä ei ollut vähennysoikeutta.

Ravistajat-kirjan ovat kirjoittaneet Anssi Kujala, Marko Parkkinen ja Josi Tikkanen. Kolmikko tuntee yrittämisen yrittäjäjärjestön johtajan, konsultin, pk-yritystoimittajan sekä tietenkin yrittäjän näkökulmista. Kirjan julkistuksen yhteydessä valitaan myös kymmenen finalistin joukosta Ravistavin yritys. Finalisteina ovat: Atma Trade, Dermoshop, Fira, Innojok, Juustoportti, Multi Touch, Onnibus, Picosun, Smartum ja St1.

8 000+

Somen Yrittäjien Twittertili @suomenyrittajat on ylittänyt jälleen maagisen rajapyykin. Yrittäjillä on Twitterissä nyt yli 8 100 seuraajaa. Kasvuvauhti on ollut kova, sillä viime vuoden toukokuussa seuraajia oli yli puolet vähemmän. Yrittäjien Twitteriin päivittyvät muun muassa päivittäiset nettiuutiset.

Yli 5 000 osallistujaa – Myös Yrittäjät mukana Kommentti

Suomen Yrittäjät ja Helsingin Yrittäjät ovat mukana Nordic Business Forum 2014 -seminaarissa Helsingin Messukeskuksessa 9.– 10. lokakuuta.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Tapahtumaan on ilmoittautunut yli 5 000 osallistujaa.

Enemmän draamaa kuin uskottiinkaan Ymmärrän kauhistuksen ja tuskan, mutta en usko päätöksen dramaattisiin vaikutuksiin. Näin kommentoi edustuskulujen verovähennyksen poistoa sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman lokakuun Yrittäjäsanomissa. Valtion talouden kannalta vähennyksen poistaminen ei ole ollutkaan dramaattinen. Joidenkin arvioiden mukaan valtio säästää tehdyn päätöksen takia 20 –40 miljoonaa euroa vuodessa. Se on vähän miljardien vuosittaiseen velkaantumisvauhtiin verrattuna. Isossa kuvassa draamaa kuitenkin syntyy. Suoraan verovähennyksen poistaminen vaikuttaa muutenkin kituvaan matkailu- ja ravintola-alaan. Epäsuorasti se vaikuttaa kaikkiin yrityksiin.

Lopulliset veropäätökset tehtiin vasta viime joulukuussa. Siis vain kuukausi ennen vuodenvaihdetta. Monet asiantuntijat kritisoivat voimakkaasti päätösten venymistä. Nyt aikaa ja rahaa kuluu, kun yrittäjät ja tilitoimistot eivät tiedä, miten pitäisi toimia. Edustuskulut ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Moni muukin päätös jäi viime tippaan. Myöhään tehdyt päätökset ja epäselvät ohjeet maksavat lopulta moninkertaisesti enemmän kuin virallisista laskelmista voisi päätellä. Ehkä suurin epäluottamuksen aiheuttaja on kuitenkin jatkuva poukkoilu. Turha siis ihmetellä, miksi yritykset eivät uskalla investoida tai palkata työntekijöitä.

Nordic Business Forum on saanut usean vuoden ajan yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet hakemaan liiketoimintaansa uusia ideoita. Nyt tapahtuma järjestetään ensi kertaa Helsingissä. Suomen Yrittäjät ja Helsingin Yrittäjät kertovat omalla osastollaan, miksi kannattaa ryhtyä yrittäjäksi ja miten yrittäjänä kehitytään hyvästä parhaaksi. Seminaarissa on useita maailmanluokan puhujia, kuten Kalifornian entinen kuvernööri Arnold Schwarzenegger ja Manchester Unitedin entinen manageri Sir Alex Ferguson.

Uutiset

Suorat Näin toimii osingon ennakonpidätys

1 Kysymys: Yksityisen Oy:n on 1. tammikuuta 2014 alkaen pitänyt toimittaa ennakonpidätys, jos osinko on ollut nostettavissa 1.1.2014 alkaen. Miten ennakonpidätys lasketaan silloin, kun osinko verotetaan pääomatulona, Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala? Vastaus: Nyt ennakonpidätyksen määrä on 7,5 prosenttia osingon 150 000 euroon saakka. 150 000 euroa ylittävän osingon osalta ennakonpidätys on 27 prosenttia. Yhtiön pitää seurata eurorajojen ylittymistä saajakohtaisesti. Mikäli henkilö saa osinkoja useammasta yhtiöstä, nämä kaavamaiset pidätysprosentit eivät välttämättä riitä. Ja jos haluaa maksaa kaiken ajallaan, osinkoja varten pitäisi hakea erikseen verokortti, jossa kaikki osingot on huomioitu.

2 Kysymys: Miten menetellään, jos osakkeenomistajalle jaetaan ansiotulona verotettavaa osinkoa?

Vastaus: Ansiotulona verotettavaa osinkoa varten osakkeenomistajan pitäisi kyllä pyytää Verohallinnolta oikean suuruinen ennakonpidätysprosentti, jotta pidätys menisi oikein. Osinko on ansiotuloa, mikäli osingon määrä ylittää kahdeksan prosenttia yhtiön edellisen vuoden tilinpäätöksen perusteella lasketusta osakkeenomistajan nettovarallisuusosuudesta. Jos yhtiöllä ei ole juurikaan nettovaroja, osinko on ansiotuloa.

3 Kysymys: Miten pitää toimia? Vastaus: Ennakonpidätys on toimitettava, kun osinko on nostettavissa. Mikäli yhtiökokous ei ole tehnyt päätöstä maksupäivästä, osinko on nostettavissa yhtiökokouksen jälkeen. Näin ennakonpidätyskin tulee toimittaa yhtiökokouksen jälkeen ja vero tilittää verotilille yhtiön verotiliviitteellä seuraavan kuun 12. päivä. Mutta jos yhtiökokous päättää, että osinko maksetaan myöhemmin, niin ennakonpidätyksen toimittaminenkin siirtyy maksuhetkeen. Osingon ennakonpidätyksestä tehdään kausiveroilmoitus oma-aloitteisena verona. Kausiveroilmoituksen lisäksi yhtiön tulee antaa vuosi-ilmoitus niistä osingoista, jotka ovat olleet nostettavissa edeltäneenä kalenterivuotena.

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Päivä päivältä hä Uusin markkinointihuijaus sai sadat kiukustuneet yrittäjät soittamaan SY:n neuvontaan. Ainakin Ruotsissa puhelinhuijarien juuret juontavat järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

MEERI UTTI

Lotta Tammelin

lottatammelin@yrittajat.fi

yllä minua suututtaa nämä huijausyritykset ja jatkuvat soittelut, kuopiolainen yrittäjä Ari Pärnänen Taloapteekkarista ärähtää. Viimeisen vuoden sisällä yrittäjiä on kiusannut milloin mikäkin puhelinhuijarifirma. Uusin Pärnäsen kohtaama petkutuskokeilu on Suomen Yritysrekisteripalvelut Oy:n lähettämä lasku. Sama lasku, joka on kolahtanut ilmeisesti satojen yrittäjien postiluukusta. – En tunne yritystä ollenkaan, ja 434 euron lasku tuli ilman mitään soittoa, Pärnänen kertoo. Pärnänen ei siis ole ollut aiemmin lainkaan tekemisessä kyseisen yrityksen kanssa, eikä mitään sopimustakaan tai laskutettavaa ole siis voinut syntyä. Suomen Yritysrekisteri Oy:n tarkoitus onkin ollut saada oudosta laskusta hämmentyneet yrittäjät soittamaan laskussa mainittuun asiakaspalveluun – hiukan tyyriimpään sellaiseen. – En yrittänytkään soittaa laskussa mainittuun numeroon. 25 euroa minuutissa, ehei! Totesin heti, ettei tämä voi olla asiallinen lasku, Pärnänen sanoo. Saman firman huijausyrityksen kohteeksi joutui myös kuljetusyrittäjä Markus Maja. – Huomasin, että monet yrittäjät olivat internetissä kyselleet Suomen Yritysrekisteri Oy:n lähettämistä laskuista. Muuten olisin saattanut haksahtaa, ja soittaa laskussa mainittuun numeroon huomioimatta sen kallista hintaa, Maja kertoo.

Järjestäytynyttä touhua. Aiemmin Suomen Yritysrekisterin huijausyritykset olivat vielä härskimpiä. Silloin laskussa luki, että asiakaspalveluun soittaminen maksaisi 1,75 euroa minuutilta. Yrityksen verkkosivuilla kerrottiin kuitenkin palvelun todellinen hinta: 25 euroa minuutti. – Jos lähetetään tietoisesti perusteeton lasku ja erehdytetään soittamaan kalliiseen puhelinnumeroon, niin ei olla kovin kaukana petoksen tunnusmerkeistä, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula kertoo.

Erityisesti silloin, kun aloitin yritystoimintani, soittoja tuli todella paljon. Markus Maja

Viikoittaista. Myös kuljetusyrittäjä Markus Majan postilaakosta kolahti Suomen Yritysrekisteri Oy:n huijauslasku. Suomen Yrittäjien neuvontapalvelut neuvoi Majaa reklamoinnin teossa. Maja kohtaa harhaanjohtavaa markkinointia viikottain.

– Jos aiheettoman laskun on saanut, kannattaa asiasta reklamoida sähköpostilla. Juridista velvoitetta reklamointiin ei ole, mutta eipä ainakaan jää epäselvyyksiä kenellekään, hän ohjeistaa. Sekä Ari Pärnänen että Markus Maja saavat harhaanjohtavan markkinoinnin soittoja viikoittain. – Erityisesti silloin, kun aloitin yritystoimintani, soittoja tuli todella paljon. Alussa joihinkin palveluihin haksahdinkin, kun kuvittelin, että ne olivat jotenkin pakollisia, Markus Maja kertoo.

Maja ja Pärnänen eivät ole ainoita puhelinterrorin uhreja. Suomen Yrittäjien Janne Makkulan mukaan harhaanjohtava markkinointi koskettaa 140 000 yksinyrittäjää vuositasolla. – Tämä on yhteiskunnallinen ongelma ja tähän on löydyttävä ratkaisuja, Makkula painottaa. Makkula myös kertoo, että Ruotsissa puhelinhuijausten takaa on löytynyt järjestäytynyttä rikollisuutta. – Myös Suomen poliisi on todennut, että tyypilliset harhaanjohtavan markkinoinnin toimijat ovat

yleensä niin sanottuja postilokerofirmoja, joiden todelliset henkilöt löytyvät ulkomailta, esimerkiksi Virosta. Tämäkin viittaa siihen, että ilmiön taustalla on järjestäytyneenpää rikollisuutta, Janne Makkula kertoo.

Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

Uutiset

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

ärskimpää

Ajassa: Miten hyödyt sisältömarkkinoinnista?

Saitko aiheettoman laskun – toimi näin! • Jos lasku on mielestäsi aiheeton, reklamoi siitä lähettäjälle, ettei asiasta jää epäselvyyksiä. • Tee reklamointi sähköpostilla, jotta asiasta jää kirjallinen todiste.

Suomen Yrittäjät järjestää sisältömarkkinoinnin webinaarin 4. huhtikuuta. Kouluttajana on kokenut Jari Juslén, joka on markkinoinnin ja verkkomarkkinoinnin ammattilainen. Koulutus toteutetaan vuorovaikutteisena verkkoseminaarina. Hinta jäsenille on 59 euroa + arvonlisävero. Ilmoittautumiset viimeistään 1. huhtikuuta: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

Alkeet on hallussa, on aika oppia lisää Pienyritysten talousjohtamisen jatkokurssi pidetään 10. huhtikuuta Suomen Yrittäjien tiloissa Helsingissä. Aiheina ovat muun muassa eri investointilaskelmamenetelmät, yrittäjän verosuunnittelu sekä kertausta pienyrityksen talousjohtaminen -kurssilta.

Luvassa parempi huominen?

EU-komission on kevään aikana tarkoitus antaa ehdotuksia siitä, miten harhaanjohtavaan markkinointiin tulisi puuttua. – On mielenkiintoista nähdä, mitä sieltä linjataan ja miten se tulee vaikuttamaan Suomen lainsäädäntöön, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula arvioi. EU-komission esitykset on Makkulan mielestä syytä ottaa huomioon myös tulevassa hallitusohjelmassa. – Tämän hallitusohjelman kirjaukset siitä, että harhaanjohtavaan markkinointiin puututaan tällä hallituskaudella, eivät ole varsinaisesti edenneet. Tätä ongelmaa ei kuitenkaan voi lakaista maton alle. Asia koskee 140 000 yksinyrittäjää vuositasolla. Lisäksi käynnissä on kansanedustajien lakialoite siitä, että yrittäjä saisi kuunnella puhelusta nauhoitteen, jos puhelinmarkkinointitilanteesta jää epäselvyyksiä sopimuksen syntymisestä. – Nauhoitteesta selviäisi, onko sopimus syntynyt vai ei. Se on siis kaikkien etu. Itse uskon vahvasti, että muutos tulisi vähentämään harhaanjohtavaa markkinointi selvästi.

Kouluttajana toimii Tulosakatemian Toivo Koski. Hinta jäsenille on 279 euroa + arvonlisävero. Ilmoittautumiset 1. huhtikuuta mennessä: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

Kuntaseminaari kutsuu Kunnallisjohdon seminaari järjestetään tänä vuonna jo 22. kerran. Tällä kertaa paikkana on Seinäjoki 14–15. toukokuuta. Seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjävaikuttajat yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta rentoa yhdessäoloa unohtamatta. Tänä vuonna puhujina ovat muun muassa Esko Aho, Paula Risikko sekä joukko näkemyksellisiä yrittäjiä ja kuntavaikuttajia. Ilmoittautumiset 22. huhtikuuta mennessä: www.yrittajat.fi/ tapahtumakalenteri

Alvit haltuun ja sassiin Toukokuun 20. päivä on syytä marssia Arvonlisäveropäivään. Yrittäjä oppii päivän aikana esimerkiksi arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoituksista ja tietää, mikä on edustuskulua vai neuvottelu- tai markkinointikulua. Kouluttajana on arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri Deloitte & Touche -yrityksestä. Tilaisuus on Ravintola Pääpostin auditoriossa, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki. Ilmoittautumiset viimeistään 12. toukokuuta: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

Uusi numero ei ole käytössä

Suomen Yritysrekisteripalvelut Oy:n lähettämistä laskuista löytyvä uusin puhelinnumero 0600-95559 on teleoperaattori Elisan omistuksessa. – Meillä ei ole kyseisen yrityksen kanssa minkäänlaista sopimusta, eikä tuo numero ole lainkaan toiminnassa, kertoo Elisa Oyj:n asiakasvuorovaikutuksen palveluiden johtaja Anssi Okkonen. Suomen Yritysrekisterin aiemmin käyttämä puhelinnumero oli toiminnassa toisella operaattorilla. Numero

suljettiin hintahuijauksen tultua ilmi. Elisan Okkonen kertoo, että yritykset saavat itse valita, minkä taksaluokan avattavalle palvelunumerolleen valitsevat. Elisan palvelunumerovalikoimasta ei kuitenkaan edes löydy 25 euroa minuutissa maksavia vaihtoehtoja. – Kallein meidän taksoistamme on 4,1 euroa minuutissa maksavat numerot. 25 euroa per puhelu maksava vaihtoehto on kuitenkin olemassa, Okkonen luettelee. Hän muistuttaa myös, että palvelun-

tarjoaja vastaa aina itse sisällöstään, siihen teleoperaattori ei pysty ottamaan kantaa. – Maksullisten puhelinpalveluiden eettinen lautakunta valvoo palvelunumeroiden toimintaa. Lautakunta on määritellyt säännöt, joiden mukaan palveluntarjoajien on toimittava. Jos teleoperaattori havaitsee, ettei sääntöjä ole noudatettu, neuvottelee se asiasta palveluntarjoajan ja lautakunnan kanssa. Vilpillisesti käytetty numero voidaan myös sulkea.

4/2014

Seuraava Numero ILMESTYY 24.4.

Uutiset

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

ALEKSI POUTANEN

vastapaino. Meri Lundahl perusti toiminimen valmennuskurssin opetustyön laskuttamista varten. Se tuo vastapainoa päivätyölle.

Konsultteja ja yksityisopettajia Sivutoimisten yritysten määrä on lisääntynyt vuodesta 2008, arvioi tutkija Pekka Lith. Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

uodesta 2008 vuoteen 2011 sivutoimisten yritysten määrä nousi vajaalla viidellä prosentilla. Sivutoimisia yrityksiä oli vuonna 2011 jopa 35 prosenttia yrityskannasta. – Eläkeläisillä sivutoiminen yrittäjyys on oivallinen tapa rytmittää työtahtia jaksamisensa mukaan ja myydä omaa osaamistaan. Se on yksi tapa pidentää työuria, omistamassaan yrityksessä toimiva tutkija Pekka Lith toteaa. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen huomauttaa, että lainsäädännön ja sosiaaliturvajärjestelmän jälkeenjääneisyys aiheuttaa jopa pullonkauloja työmarkkinoiden joustavuuden hyödyntämisessä. – Tilanteissa, joissa siirrytään usein palkkatyöstä yrittäjäksi tai päinvastoin, on etuuksien määräytymisessä yhteensovittamisen tarvetta. Sivutoiminen yrittäjä on pääasiassa palkansaaja tai työmarkkinoiden ulkopuolella oleva henkilö, kuten eläkeläinen tai opiskelija. TEMin Yrittäjyyskatsauk-

sen mukaan runsaat puolet sivutoimisista yrittäjistä toimii pääasiassa palkansaajana ja kolmannes on eläkeläisiä. Sivutoimisten yritysten määrä oli korkeimmillaan 1990-luvun alun lamaa ennen, jolloin määrä lähes puolittui. Tämä selviää Turun kauppakorkeakoulun vuonna 2006 tehdystä tutkimuksesta Palkkatyöstä yrittäjäksi – tutkimus yrittäjäksi ryhtymisen reiteistä.

Toiminimi tarjoaa toisen vaihtoehdon, jos esimerkiksi palkkatyö ei enää tuntuisi niin merkitykselliseltä.

50 prosenttia mukaan lukien vuosirekisterin ulkopuoliset yritykset. Suhteellisesti eniten sivutoimista yrittäjyyttä on koulutuksessa ja henkilöpalvelualoilla. Kulttuuri- ja viihdetoiminnassa sivutoimisia yrityksiä koko toimialan kannasta on melkein 70 prosenttia (vain vuosirekisteriin kuuluvista 54 prosenttia). Maatiloista kolmannes harjoittaa lisäksi muuta yritystoimintaa.

Yksityisopetuksessa tarjontaa. Eräs tyypillinen sivutoimi-

Meri Lundahl

Vastapainoa päivätyölle. Lun-

nen yrittäjä on espoolainen Meri Lundahl, joka on opettanut vuoden verran lääketieteelliseen tiedekuntaan pyrkiviä opiskelijoita valmennuskurssilla ja yksityisopetuksena. Muun muassa Lithin ja GEM-tutkimuksissa (Entrepreneurship Monitor) ovat mukana myös sivutoimiyrittäjät, jotka täyttävät Tilastokeskuksen vuosirekisterin vaatimukset lukuun ottamatta minimiliikevaihtoa. – Koulutuksessa on paljon sivutoimisia yrityksiä. Yrityksen toiminta voi olla esimerkiksi yksityisopetusta niin liikunta-alalla kuin vaikka ratsastuksenopetuksessa. Sivutoimisen yrityksen ala ei aina kerro yrittäjän päätoimen alasta mitään, Lith kertoo. Sivutoimista yrittäjyyttä esiintyy lähes kaikilla toimialoilla, eniten ammatillisessa ja teknisessä toiminnassa. Yrittäjyyskatsauksen mukaan näillä toimialoilla on usein kysymys korkeasti koulutettujen palkan-

saajien ja eläkeläisten osa-aikaisesta yritystoiminnasta. Lithin selvityksen mukaan liike-elämän palveluissa yritystoiminnan sivutoimisuus lähentelee

dahl perusti toiminimen valmennuskurssin opetustyön laskuttamista varten. Hän on myös koulutettu henkilökohtainen valmentaja. – Yritys mahdollistaa, että

voin tarttua mielenkiintoisiin tilaisuuksiin, jotka tuntuvat hyvältä vastapainolta päivätyölle. Lisäksi toiminimi tarjoaa toisen vaihtoehdon, jos esimerkiksi palkkatyö ei enää tuntuisi niin merkitykselliseltä. Lundahl työskentelee diplomityöntekijänä Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulussa. – Yritystoiminnan lisätuloista on hyötyä, mutta pärjäisin ilman niitäkin. Lundahlin mukaan valmennustyö työllistää 2 – 20 tuntia viikossa, silloin kun valmennusprojekti on päällä. Kesällä ja syksyllä hänellä ei todennäköisesti ole yritystoimintaa. Ensimmäisen tilikauden liikevaihto oli noin 5 000 euroa.

Kommentti Riikka koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Hybridityöurat yleistyvät Palkkatyön ja yrittäjyyden raja on hämärtynyt. Työelämä on aiempaa monimuotoisempaa ja epävarmempaa. Sivutoiminen yrittäjyys on hyvä mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä ja omia valmiuksiaan. Työntekijän sivutoiminen yritystoiminta ei ole työnantajalta pois, vaan sivutoimiyrittäjä pääsee kehittämään osaamistaan monipuolisemmin

tehdessään kahta erilaista työtä. Samalla hän saa hyödyllisiä verkostoja. Sivutoimisissa yrittäjissä palkansaajat ovat suurin ryhmä, seuraavana tulevat eläkeläiset ja loput ovat opiskelijoita tai työvoiman ulkopuolella. Tutkija Pekka Lith arvioi, että eläkeläisten sivutoiminen yrittäjyys yleistyy jatkossakin, kuten myös palkansaajien yritystoiminta.

Uutiset

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Sivutoimisia

2008

97 570 sivutoimista yritystä * 24 000 työntekijää ja 3 mrd € liikevaihtoa

2011

102 180 sivutoimista yritystä * 25 000 työntekijää

l. Tilastokeskuksen * mvuositilaston ulkopuoliset yritykset, jotka eivät täytä liikevaihtovaatimusta. Lähde: TEMin Yrittäjyyskatsaukset (katsausta ei tehty vuonna 2013)

YEL-vakuutus Palkansaaja-yrittäjän on otettava YEL-vakuutus, jos yrittäjätoiminnan työpanos ylittää YEL-työtulon alarajan, eli 7430,59 euroa (2014).

Työntekijän ja yrittäjän rajamailla

Antti Seppinen siirtyi joulukuussa 2013 päätoimisesta yrittäjästä työntekijäksi ja sivutoimiseksi yrittäjäksi. – Konsultoinnissa tulojen vaihtelu oli suurta: välillä oli hyviä jaksoja, mutta nyt elämäntilanteen muututtua hiukan riskittömämpi vaihtoehto sopii minulle paremmin. Espoolainen Seppinen perusti PPTehdas Oy:n sarjayrittäjä Marko Parkkisen kanssa keväällä 2011. Nyt hän omistaa yrityksen yksin. Hän on mukana myös kahdessa muussa yrityksessä. – Tällä hetkellä minulla on paineettomampi tilanne kehittää yrityksen alkuperäistä ajatusta sekä kristallisoida yrityksen tehtäväkenttää ja strategiaa. Seppistä motivoivat lisäansiot, halu kehittää itseään ja haastaa omaa osaamistaan palkkatyön lisäksi. – Sain työnantajaltani sivutoimiluvan. Myös palkkatyö hyötyy, kun oman yrityksen kautta on tullut loistavia verkostoja toisiin yrittäjiin ja mahdollisesti sitä kautta uusia asiakkaita. Seppinen voitti Diili-ohjelman vuonna 2009. Kesällä 2013 päättyneen ensimmäisen kokonaisen tilikauden liikevaihto oli reilut 80 000 euroa. Nyt tavoite on 20 – 30 000 euroa.

Yrittäjä saa vapaapäivänsä Eduskunnan talousvaliokunta tukee pienyrittäjien vapaapäiväoikeutta. Lakimuutos antaisi kauppakeskuksien pienyrittäjille mahdollisuuden pitää liikkeensä suljettuna kerran kalenteriviikossa – valitsemanaan viikonpäivänä. Hallituksen esittämä muutos koskee vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain säännöstä

elinkeinonharjoittajan oikeudesta pitää liikkeensä suljettuna. Muutos merkitsee voimassaolevan, harkinnanvaraisen oikeuden muuttamista pienyrittäjän ehdottomaksi oikeudeksi. Muutos koskee enintään viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä. Esityksen tavoitteena on parantaa pienyrittäjien työssäjaksamista. Valiokunta pitää vält-

tämättömänä, että viikoittainen vapaapäiväoikeus koskee myös sellaisia yrityksiä, jotka toimivat kauppakeskuksissa olematta silti suorassa sopimussuhteessa kauppakeskukseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. huhtikuuta. Sitä sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen ja siihen rinnastettavaan järjestelyyn.

Uraani ei kuulu Suhangon suunnitelmiin Oikaisu. Toisin kuin

Suhanko

helmikuun Yrittä• Platinapalladium jäsanomissa (YS • Nikkeli 2/2014) kerrottiin, • Kupari Suhangon kaivoshankkeen suunnitelmiin ei kuulu uraanin kaivaminen. Sen sijaan Suhangon kaivossuunnitelmassa on mainittu platinapalladium, nikkeli ja kupari.

Uutiset

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Hanna-Kaisa Hämäläinen

Perinnesuksen tekijä

Koko Hankasalmi kiitti, kun Hannu Laitala otti haltuunsa puusuksen tekemisen taidon.

Kuka ostaa puusuksen? Asiakkaani ovat pääosin metsästäjiä, eräilijöitä ja pilkkijöitä. Puusuksea arvostetaan todella paljon metsäsuksena. Pääosa sadan parin vuosituotannosta on metsäsuksia.

juttutuulella

Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Miten ryhdyit suksentekijäksi?

Pääsin Erkki Ylösen apuriksi vuonna 2006. Ylönen sanoi aluksi, ettei opeta suksentekoa. Juttu rupesi kuitenkin luistamaan, ja Erkki opetti kädestä pitäen työn kaikki vaiheet läpi. Kun Ylönen kesällä 2007 kuoli, päätin ostaa yrityksen hänen leskeltään.

Kuinka päädyit Hankasalmelle? Muutimme pääkaupunkiseudulta Hankasalmelle vuonna 2006, kun vaimoni halusi perheenlisäyksen myötä kotiseudulleen. Olin aluksi töissä it-yrityksessä Jyväskylässä, mutta työt loppuivatkin yllättäen. Silloin ajattelin, että käyn katsomassa paikallista suksitehdasta. Olen aina harrastanut käsillä tekemistä.

Mikä puusuksessa kiehtoo?

Puu on materiaalina mielenkiintoinen, kahta samanlaista kappaletta ei ole. Puusta tehdessä pitää olla tarkkana, jotta suksista tulee korkealaatuisia. Raaka-aineen pitää olla ensiluokkaista. Onneksi lähistöltä löytyy toimittajia, joilta saa hyvää puuta.

Miksi puusuksi pitää pintansa? Mitä kireämpi pakkanen on, sen paremmin suksi toimii. Kun sukset tehdään oikein, puu on materiaalina yhtä pitopohjaa, sillä puun syyt ovat kuin pientä kissankarvaa. Teen kaikki sukset tilauksesta. On tärkeää tietää asiakkaan pituus, paino ja hiihtomaasto. Ryteikköön on turha lähteä 280 senttiä pitkillä suksilla.

Ostit perinteikkään yrityksen. Jännittikö siirtymä? Pelkäsin aluksi, että vanhat asiakkaat unohtavat tehtaan, kun omistaja vaihtui. Pelko osoittautui turhaksi. Ylösen Suksi on Hankasalmelle tärkeä, olen saanut täällä pelkkää kannustusta. Hyvä palaute suksista on vahvistanut uskoa tulevaisuuteen.

Kuka? Hannu Laitala

Ikä: 50 Työura: Ennen yrittäjäksi ryhtymistä 15 vuotta it-alalla. Yritys: Suksitehdas Ylönen Hankasalmella Keski-Suomessa. Perhe: Vaimo ja kaksi lasta. Motto: Mahdollisuuksia on maailma pullollaan.

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä, Suunnitteletko omiStajanvaihdoSta tai YritYSkauppaa? Balance Arvo -arvonmääritys antaa selkeän ja perustellun, ulkopuolisen asiantuntijan määrittämän arvion yrityksen osakekannan tai liiketoiminnan käyvästä arvosta. Omistajanvaihdostilanteessa tai yrityskauppaa harkittaessa Balance Arvo palvelee sekä ostajaa että myyjää antamalla selkeän lähtökohdan hinnoitteluun. Balance Consulting on yritysjärjestelijöistä riippumaton arvonmäärittäjä. Arvonmääritys perustuu yrityksen tilinpäätösanalyysiin, yritysjohdon haastatteluun ja arvioon tulevaisuuden näkymistä. Arvonmäärityksessä otetaan huomioon yrityksen liiketoiminta, asiakaskunta, kilpailijat, vahvuudet, riskit, investointitarpeet ja omaisuuserät. Raportti sisältää sekä lisäarvomallin mukaisen että kassavirtapohjaisen arvonmääritystarkastelun. Kaikki kyselyt ja toimeksiannot käsitellään luottamuksellisesti – jo vuodesta 2003. KYSY LISÄTIETOJA ARVONMÄÄRITYKSESTÄ: Soita: 010 665 2302 tai laita sähköpostia: balance@balanceconsulting.fi Lisätietoja myös osoitteesta www.balanceconsulting.fi/arvo

Uutiset

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Pankista lainarahaa vauvakustannuksiin Äitiyslomakustannukset puhuttavat jatkuvasti. Ratkaisuja ei kuitenkaan synny.

juha tanhua

Lotta Tammelin

lotta.tammelin@yrittajat.fi

un yrittäjä Sari Eurénin työntekijä ilmoitti olevansa raskaana, oli Eurénin tunnekirjo ristiriitainen. – Pienessä yrityksessä olemme ihan oikeasti kaikki kuin samaa perhettä. Työntekijän lapsi on meille kuin oma lapsi. Odotimme tulevaa vauvaa innolla, ja seurasimme neuvolakäyntejä kiinnostuksella. Samalla kuitenkin jopa työntekijä tiesi, mikä rasite tilanne oli meidän kassavirrallemme, Orimattilan Verhokulma Oy:n omistaja Eurén kertoo. Rasite oli lopulta niin kova, että Sari Eurén joutui turvautumaan 10 000 euron pankkilainaan kattaakseen työntekijän äitiyslomasta aiheutuneet kulut. – Pienessä firmassa puskuria ei vain ole. Tilanne tuntui epäreilulta. Pohdin, että voiko tämä olla totta. Siitä pankkilainastahan ei ollut minulle tai yritykselleni mitään iloa – täysin hukkaan heitettyä rahaa. Mutta eihän tämä työntekijänkään vika ole. Vika on nyt jossakin isommassa systeemissä. Suomessa vanhemmuuden kustannukset rysähtävät ainoastaan äidin työnantajan niskoille. Eikä nyt puhuta pienistä summista, sillä Yrittäjänaisten Keskusliiton mukaan yksi vauva maksaa työnantajalle keskimäärin 14 000 euroa. Ilmiö ei ole missään tapauksessa uusi, asiasta on jauhettu jo vuosia. – Olen itse ollut yrittäjä nyt 12 vuotta ja tuntuu, että koko ajan on puhuttu, että tälle asialle on tehtävä jotakin. Niin voisihan tässä jo kohta oikeastikin tehdä jotakin. Tilanne on nyt joka tapauksessa kohtuuton. – En myöskään usko, että olen Suomessa ainoa, joka on joutunut rahoittamaan työntekijän äitiyslo-

Vauhtia. Verhokauppias Sari Eurén joutui ottamaan pankkilainaa kustantaakseen työntekijänsä äitiyslomasta kertyneet kustannukset. Pienessä yrityksessä ei vain ole isoja rahapuskureita. Eurén toivookin pikaisia toimia vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi.

Tilanne tuntui epäreilulta. Pohdin, että voiko tämä olla totta. Sari Eurén

makulut lainarahalla. Onhan niitäkin yrityksiä, jotka kaatuvat vastaavassa tilanteessa. Kukaan ei vaan osaa enää kaivata niitä, kun niitä yrityksiä ei enää ole, Sari Eurén napauttaa.

Ruotsin malli. Faktaa on siis se, ettei Suomen käytäntö ole oikeudenmukainen tai toimiva, mutta se, miten vanhemmuuden kustannukset tulisi jakaa, on myös ikuinen kiistakapula. Eurén ehdottaa ratkaisuksi naa-

purimaassamme käytettyä tapaa. – Kustannuksia tuskin voidaan siirtää kokonaan valtion maksettaviksi, kun valtioraukalla ei ole yhtään rahaa. En nyt kumminkaan pitäisi ihan huonona vaihtoehtona Ruotsin-mallia, jossa kustannukset jaetaan kaikkien työnantajien kesken. Vaikka eiväthän nämä lastensaannit työnantajien asioita todellisuudessa ole, hän huomauttaa. – Kerätäänhän yrityksiltä nytkin jo kirkollisverot, Yle-verot ja muut systeemit. Ei niitäkään kukaan käy konkreettisesti näpyttämässä tai maksamassa missään, joten ei nyt luulisi, että tämä asia olisi yhtään sen vaikeampi järjestää teknisesti. Enhän tietenkään yrittäjänä haluaisi mitään lisäkuluja, mutta Ruotsin-malli olisi kuitenkin oikeudenmukaisempi ja perustuisi demokratiaan. Lapsilla on aina isäkin, Eurén jatkaa. Vaikka asiaa vatvotaan tiheään tahtiin julkisuudessa, on Sari Eurén silti skeptinen, että tilantee-

seen saataisiin muutosta piakkoin. – Kyllä tämä on iso työllistämisenkin este. Eikä se saisi olla, jos ajattelen asiaa äitinä. Minullakin

on kaksi lasta. Kyllä lapsia pitää saada hankkia. Työnantajana minulla ei silti ole enää varaa toiseen työntekijän äitiyslomaan.

Tasaus laajalta veropohjalta

EU-tuomioistuin päätti maaliskuun alussa, että työnantajan on maksettava palkkaa hoitovapaalta suoraan äitiyslomalle siirtyvälle, vaikkei välissä ole työsuoritusta. Suomen Yrittäjänaisten mukaan EU-päätös kyykyttää nuoria naisia työnhaussa. Liiton mukaan päätös myös nopeuttaa tarvetta vanhemmuuden kustannusten tasaisesta jaosta. – Jos pidämme maksujärjestelmän ennallaan, EU-ratkaisu kyykyttää nuoria naisia työnhaussa entisestään, ja sitä eivät kai suomalaiset päättäjät

halua, Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen kysyy. – Nykyisellä järjestelmällä, jossa esimerkiksi tämä uusi maksu menee puhtaasti työnantajalta, vaikutus on juuri päinvastainen. Nyt työnantajien on entistä houkuttelevampaa palkata mies naisen sijaan, harmittelee myös liiton varapuheenjohtaja Kerttu Helynen. Suomen Yrittäjänaiset vaatii vanhemmuuden kustannusten pikaista tasaamista laajalta veropohjalta. He tekivät asiasta myös kansalaisaloitteen, jota tuki 110 kansanedustajaa.

Nälkäisille yrityksille tilausta Kasvu Openissa yritykset saavat arvokasta sparrausta. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

altakunnallinen Kasvu Open etsii parhaillaan kasvunälkäisiä pk-yrityksiä.

Kasvu Openin johtajan Uljas Valkeisen mukaan tavoitteena on, että 150 yritystä ja 500 kokenutta yritysjohtajaa törmäytetään keskenään. Näin yritykset saavat parhaan mahdollisen asiantuntijaavun kasvun tukemiseen. – Tämä on kaikille halukkaille maksuton. Osallistujat saavat hyödyllisiä kontakteja, keinoja kirkas-

taa strategiaansa, kehittää osaamistaan sekä tilaisuuksia kohdata rahoittajia, sijoittajia ja mahdollisia kumppaneita, Valkeinen sanoo. Kasvu Openin tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea Helsingistä Kajaaniin ja Vaasasta Joensuuhun. Luvassa on Kasvupolkuja, Kasvun kiitoratoja ja lokakuussa Kas-

vu Open -finaali Jyväskylässä. Kasvupolut ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joissa alueiden omat asiantuntijat tarjoavat apunsa yrityksille ja antavat vinkkejään kasvuun. Kasvun kiitoradoilla tartutaan puolestaan kasvun haasteisiin yrityskohtaisesti Kasvun mylly -työpajoissa yhdessä asiantuntijoiden kanssa.

Kunkin Kasvupolun lupaavin kasvaja saa rahapalkinnon lisäksi paikan valtakunnalliseen finaaliin. Tuomaristo valitsee finaaliin yhteensä 60 yritystä. – Finaaliin päässeet yritykset perataan läpikotaisin, Valkeinen kertoo. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: www.kasvuopen.fi

Uutiset

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Katso tuleva eläkkeesi Yrittäjät vakuuttavat itsensä huolestuttavan alhaisen työtulotason mukaan, kertoo eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen uusi kyselytutkimus. Yrittäjän eläke on 500 euroa pienempi kuin palkansaajan. Juuri eläkkeelle jääneiden yrittäjänaisten eläke oli kyselyssä keskimäärin 1 300 euroa ja yrittäjämiesten 1 800 euroa. – Ymmärrämme toki, että rahanmenoa riittää ja etenkin taantuma-aikana tulo on tiukassa, mutta jos yrittäjä pitää vakuutettua työtuloaan tarkoituksellisesti pienenä, myös hänen eläkkeensä jää pieneksi, Ilmarisen eläkevakuuttamisen asiantuntija Jari Matveinen muistuttaa.

Täällä palkataan lisää Positiivisimmat työllistämisnäkymät löytyvät Pohjois-Suomesta, kertoo ManpowerGroupin globaali työmarkkinabarometri. Manpower Employment Outlook Surveyn mukaan työnantajat eri puolilla Suomea aikovat palkata uusia työntekijöitä huhti-kesäkuun 2014 aikana. Positiivisimmat työllistämisnäkymät raportoidaan Pohjois-Suomessa, kun taas maltillisimpia henkilöstön palkkaamisen suhteen ovat työnantajat Etelä-Suomessa.

14,7

Pienillä yrityksillä kannattavuutta mittaava sijoitetun pääoman tuotto oli viime vuonna keskimäärin 14,7 prosenttia. Suurilla yrityksillä sipo oli 9,9 prosenttia.

Tarkasta aina luottotiedot Kaikki isommat yritykset katsastavat kauppakumppaneittensa luottotiedot säännöllisesti. Pk-yrityksissä systemaattinen tarkistaminen on vielä vähäisempää. Näin ei pitäisi olla, painottaa Suomen Asiakastieto Oy:n varatoimitusjohtaja Heikki Koivula. – Kaikki yritykset hyötyisivät aktiivisesta luottoriskiseurannasta. Heikoissa kantimissa olevan yrityksen riski jättää lasku maksamatta on hyvin suuri. Luottotappiot heikentävät kuitenkin aina yrityksen tuloksentekokykyä, Koivula muistuttaa.

Itäraja pulassa – Turistit kaikkosivat Alkuvuoden kauhu-uutiset venäläisturistien määrästä ja ostoksista voivat saada jatkoa, sillä Krimin kriisi ei ainakaan paranna Venäjän taloustilannetta. Alkuvuonna venäläisturistien rajanylitysten määrä laski yhdeksän prosenttia, tax free-kauppa tammi-helmikuussa 28 prosenttia ja invoice-kauppa neljä prosenttia.

– Olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa kaikki matkailun indikaattorit kääntyivät laskuun, kertoo kansainvälisen liiketoiminnan professori Juha Väätänen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Aiemmin venäläisturismissa on koettu vain kasvuvauhdin hidastumisia. Nyt vaikuttaa siltä, että itätu-

rismin kymmenen vuotta jatkunut rivakan kasvun kausi on päättynyt. Väätäsen mukaan on lisäksi merkkejä siitä, että turistijoukon harvenemisen lisäksi käsillä on myös toinen ongelma. – Venäläisten keskiostokset ovat kääntyneet laskuun. Venäläiset tekevät vuodessa noin 24 miljoonaa matkaa, joista 3,6 mil-

joonaa kohdistuu Suomeen. Rahaa itäturistit jättävät noin 1,2 miljardia euroa. Jos Venäjän talouskasvu pysyy vaatimattomana ja palkkojen kasvu hitaana sekä rupla entisestään heikkenee, merkinnee tämä venäläisten ulkomaanmatkailuinnon ja -kyvyn vähenemistä. Venäjän talouskasvun ennustetaan tänä vuonna jäävän jopa alle prosenttiin.

Uutiset

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

PEKKA SIPOLA

Janne Uskali: Fyysinen temppuilu pitää pään kasassa Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Olen aina halunnut hakea rajojani ja näyttää kavereille extreme-suorituksiani. Kaksipyöräisellä ajaessakin temppuilu alkoi kiinnostaa. Halusin viedä touhua pidemmälle ja aloin harjoitella temppuiluja. Junnunakin haaveilin siitä, että pääsisin mahdollisimman nopeasti töihin ja ostamaan moottoripyöriä itselleni. 2000-luvun alussa aloin miettiä, voisiko prätkällä temppuilua harrastaa. Perustimme stunt-katumoottoripyöräryhmä Plan Been showesityksiä varten. Harrastus lähti liikkeelle hauskanpitomielessä. Kävimme 2 – 3 kertaa viikossa harjoittelemassa temppuja suljetulla alueella. Samalla saimme purkaa työpaineita hymyssä suin. Pian huomasin, että tässä pystyi kehittymään ihan kuin missä muussa lajissa tahansa. Aloimme rakentaa pyöriäkin enemmän stunt-käyttöön. Tämä tarkoitti, etteivät ne enää olleet rekisterissä. Laitoimme pyöriin kaatumisraudat sekä lisäsimme ylimääräisen käsitakajarrun, jonka avulla pyörää pystyy hallitsemaan, kun esimerkiksi istuu ohjaustangon päällä ja ajaa takapyörällä. Keulimisraudan kanssa voi heittää kipinäsuihkua, kun pyörän takapää raapii maata. Idea on se, että pyrimme isolla pyörällä tekemään mahdollisimman huimia temppuja.

Emme käytä kevyttä trial-pyörää. Olemme esiintyneet ulkomaillakin, muun muassa Saksassa Hockenheimissa Nitrolympx-tapahtumassa. Siellä on ollut keskimäärin 80 000 katsojaa. Viimeiset seitsemän vuotta olen tehnyt temppuja KTM:n sponsoroimalla pyörällä. Nyt käytössä on KTM 690 Duke. Plan Been kanssa lopetimme vuonna 2009, minkä jälkeen perustin kahden hengen stunttiajoryhmän nimeltä Dusters. Reilut kolme vuotta sitten saimme perheenlisäystä, siksi en ole voinut antaa harrastukselle enää yhtä paljon aikaa kuin aikaisemmin. Talvisin käymme sisämikroautohallissa muutaman kerran kuussa pitämässä taitoa yllä. Ajokauden aikana pyrimme treenaamaan pari kertaa viikossa. Vaimokin on huomauttanut minun nukkuvan huonommin, jos en pääse liian pitkään aikaan ajamaan. Temppuillessa on pakko miettiä vain sitä tekemistä, mikä tekee päälle hyvää. Muuten työasiat pyörivät paljon mielessä. Lajilla on pieni harrastajakunta. Pääkaupunkiseudulle pitäisi saada kunnollinen asvaltoitu moottorirata. Nyt luvalliset harrastuspaikat ovat aika kortilla.

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Bomber Magazine ja englanninkielinen tablettilehti • Bomber Oy perustettiin vuonna 2001 julkaisemaan ja kustantamaan kotimaista Bomber Magazinea. Yritys työllistää kolme tekijää ja kourallisen freelancereita. Levikki on reilut 10 000. • Helmikuussa yritys lanseerasi englanninkielisen digitaalisen moottoripyörälehden, Worldwide Bomber Magazinen.

Uutiset

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Vesihiihtokaapeli ja 150 muuta ideaa Jokamiesluokan startupista tuli kertaheitolla suosittu. Teemu Jokiniemi perusti jo yrityksen.

aleksi poutanen

Kuntamarkkinoilla 10.-11.9.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

ämeenlinnalainen Teemu Jokiniemi on siirtynyt ratkaisevan askeleen eteenpäin. Jokiniemi päätti ensin testauttaa yritysideaansa vesihiihtokaapelista vajaat kaksi kuukautta sitten alkaneessa Jokamiesluokan startupissa ja innostui saamastaan palautteesta niin paljon, että perusti yrityksen. Jokamiesluokan startupissa kannustetaan yrittäjyyttä haaveilevia jakamaan verkossa ideansa. Sen jälkeen Yrityskummi-verkosto antaa jokaiselle yritysideansa kirjanneelle lyhyen palautteen. Tavoitteena on, että Suomeen tulisi lisää yrittäjiä. – Ideani ei ole uusi, sillä Suomessa toimii ainakin neljä vastaavaa vesihiihtokaapelia. Kaapeli on hiihtohissin tapainen vetolaite, jonka tolpat sijoitetaan molemmin puolin rantaa. Sitten kaikki halukkaat voivat vesihiihtää ilman venettä, Jokiniemi kuvaa. Tuleva yrittäjä on saanut hankkeelleen jo paljon julkisuutta. Radio Novassa on nimittäin pyörinyt yrittäjäkilpailu, johon valikoitui kuusi Jokamiesluokan startup -palveluun rekisteröitynyttä yrittäjänalkua. Jokiniemen idea on yksi finalisteista. Kilpailu huipentuu huhtikuun alussa. Yleisöäänestyksen voittaja saa palkinnoksi 10 000 euron mainoskampanjan radiokanavalla.

Kohti unelmaa. Teemu Jokiniemi sanoo, että investointi vesihiihtokaapeliin maksaa enemmän kuin henkilöauto, mutta vähemmän kuin omakotitalo. Jokiniemi aloittaa sivutoimisena yrittäjänä. Varsinainen päätyö on Fazerilla. – Olen sopinut työnantajan kanssa, että saan olla kesällä neljä kuukautta pois töistä. He tulivat hienosti vastaan. Bisnes keskittyy kuitenkin kesään, Jokiniemi sanoo. Kiitoksia satelee myös Hämeenlinnan kaupungin suuntaan, joka on suhtautunut projektiin innostuneesti. Jokiniemi aikoo myös saada lisämyyntiä vuokraamalla harrastusvälineitä ja pitämällä kesäkahvilaa. – Toivon, että jossain vaiheessa yritys elättäisi läpi vuoden, Jokiniemi haaveilee.

Loistava alku. Fennian ja Suomen Yrittäjien Jokamiehen startup -hanke on saanut lentävän lähdön. Fennian markkinointijohtajan Arto Kämpin mukaan yritysideansa on julkaissut jo 150 potentiaalista yrittäjää. Yritysideoita löytyy laidasta laitaan, aina kukkadesignerista mobiilipeleihin. Yritysideoita on käynyt tutkimassa ja kommentoimassa yli 40 000 vierailijaa. Hanke jatkuu koko vuoden 2014 ajan.

– Olen alkuun todella tyytyväinen. Ideat ovat olleet valmiita ja uusia yrityksiä syntyy varmasti, Kämppi kehuu. Uusien ideoiden lisäksi hän toivoo kokeneita yrittäjiä raatiin. Raatilaiset voivat ilmoittautua osoitteessa: yrittajaraati@jokamiesluokanstartup.fi.

Näin se toimii 1) Rekisteröidy ja kerro yritysideasi ja yritystarinasi.

2) Yrityskorttisi syntyy pal-

veluun. Voit muokata sitä myöhemmin, lisäämällä esimerkiksi kuvia tai videoita, dokumentteja jne.

3) Saat palautetta kokeneiden yrittäjien Yrityskummiverkostosta. He antavat jokaiselle yritysideansa kirjanneelle lyhyen palautteen.

4) Hanki kannatusta yritys-

ideallesi. Kannatuksen avulla voit pärjätä kilpailuissa, joissa voit voittaa palveluja, jotka auttavat yritystäsi pärjäämään.

eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, kun esimerkiksi Itä-Suomessa tarkastajat aloittivat ns. helpoista kohteista. Tarkastuksissa itäsuomalaisille ravintolayrityksille ei jaettu yhtään surunaamaa. Sen sijaan huonon arvosanan sai

Tule kertomaan tuotteistasi ja palveluistasi kuntapäättäjille. Kysy osastopaikoista maritta.makela@kuntalehti.fi

5) Verkostoidu ja tue. 6) Ota askel kohti yrittäjyyttä. Lähde: www.jokamiesluokanstartup.fi

Hymynaamat leviävät eri puolille Suomea Joka kuudennessa elintarvikealan yrityksistä on löytynyt jotain korjattavaa Oiva-tarkastuksissa. Eviran ylitarkastajan Marina Häggmanin mukaan nyt on tehty 17 000 valvontaraporttia. – Valtakunnallisesti ison tai pienen hymyn sai 83 prosenttia yrityksistä. Elintarviketurvallisuus on hyvällä tasolla. Alueiden välillä on jonkin verran eroja. Häggmanin mukaan nyt havaitut alueelliset erot

Kohtaa kuntaasiakkaat

reilut kaksi prosenttia lappilaisista ravintoloista. Hygieniatasossa on eroja erityyppisten elintarvikeyritysten kanssa. – Ravintolatoiminnassa on selkeästi enemmän korjattavaa. Joka viidennessä prosentissa tarkastetuista yrityksistä löytyi korjattavaa. Toisaalta ravintolatoiminta on sellaista, että siellä käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita, toisin kuin esimerkiksi kioskeissa.

Tervetuloa vuoden suurimpaan kunta-alan tapahtumaan Kuntatalolle Helsinkiin. Tapahtuman järjestävät Kuntaliitto ja Kuntalehti.

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

debatti Muut lehdet

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Kauppojen tavarantoimittajilta keräämät markkinointi-

maksut ovat herättäneet närää pienyrittäjien keskuudessa. Esimerkiksi Nisupaakarit Ay:n leipomoyrittäjä Satu Anttila on vetänyt tuotteensa pois osasta Turun Osuuskaupan myymälöitä, kun TOK halusi Anttilan maksavan kaupalle 15 prosentin markkinointimaksua. Anttila haluaakin nyt tietää, mihin markkinointimaksut perustuvat.

Millä perusteella kauppa määrittelee yrittäjältä perittävän markkinointitukiprosentin? Perittävien maksujen suuruus on vaihdellut Kuluttajatutkimuskeskuksen tietojen mukaan kolmesta prosentista jopa 15 prosenttiin yrityksen arvioidusta laskutuksesta. Käytetäänkö prosentin määrittelyyn pärstäkerrointa, hyvä veli -järjestelmää vai vedättekö luvut hatusta?

Ydinvoimalla on myös kansan tuki. Se on ainoa sähkön tuotantomuoto, jossa tätä tukea tarvitaan.

Meppi Eija-Riitta Korhola (kok.) Talouselämässä

Kun tällaisia poliittisia ongelmia tulee, arkinen liiketoiminta luo painetta ratkaista kriisiä rauhanomaisesti.

Pystyisikö kauppa pyörittämään omaa bisnestään ilman markkinointimaksuja? Entä, miten on ostohyvityksen laita? Nyt jos tilaatte kymmenen leipää ja myytte niistä vain viisi, saan laskuttaa vain viidestä. Eikö oma liiketoimintanne ole niin kannattavaa, että voisitte toimia ulkoistamatta riskiä pienyrittäjille?

Idänkauppalinkki Esko Aho Taloussanomille Ukrainan kriisistä

Nykyisen hallituksen vahva usko verotuksen kiristämisen autuaaksi tekevään voimaan on ollut hämmästyttävä.

Lanseerasitte juuri uuden Kotimaista-tuotesarjan, koska kerrotte asiakkaittenne arvostavan kotimaisia tuotteita. Samalla kuitenkin vaaditte meiltä kotimaisilta pientuottajilta täysin kohtuuttomia markkinointisummia, että meidän tuotteemme saisivat yhä jatkaa kauppojenne valikoimissa. Nyt pakotatte meidät lopettamaan tavarantoimituksia, koska pienellä yrityksellä ei ole varaa tuollaisiin markkinointikuluihin. Eikö tässä teidän kotimaisuusajattelussa ole hiukan ristiriitaa?

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Taloustaidossa

Strategia on mietittävä uusiksi, jos keskeinen markkina ei kasva odotetusti.

vesa-matti väärä

Venäjä-asiantuntija Pekka Sutela Kauppalehdessä Venäjästä

Satu Anttila, toimitusjohtaja, Nisupaakarit Ay

Kari Hiltunen: Yksinyrittäjät ovat Suomen voimavara Kolumni

Kari Hiltunen

kari.hiltunen@yrittajat.fi

Yksinyrittäjissä on selkeä kasvupotentiaali myös työllistämisen näkökulmasta. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja

uomessa on yli 260 000 yritystä, joista jo noin 170 000 on yhden hengen yrityksiä. Niiden määrä on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kasvanut noin 45 000:lla, kun työnantajayritysten määrä on samalla jaksolla noussut noin 3 000:lla. Yksinyrittäjyys, osa-aikainen yrittäjyys sekä yrittäjyyden ja palkkatyön vuorottelu ovat kaikki yleistyviä ilmiöitä. Niiden laajuus on niin suuri, että työmarkkinoiden sääntelyn sekä verotuksen rakenteen on otettava ne huomioon. Joutuu kysymään: olemmeko oivaltaneet Suomessa tämän muutoksen? Miten tämä muutos on huomioitu yhteiskunnan päätöksenteossa.

Yksinyrittäjien aseman parantamiseen tähtäävät toimet voidaan jaotella kahteen luokkaan seuraavasti: a) Tarvitaan toimia, joiden ansiosta yrittäjän tilanne olisi mahdollisimman järkevästi turvattu esimerkiksi työttömyyden, sairastumisen tai pysyvämmän työkyvyttömyyden, vanhemmuuden taikka vanhuusajan toimeentulon varalta, b) Tarvitaan toimia, joiden ansiosta yritys pystyisi toimimaan entistä kannattavammin. Yksinyrittäjissä on selkeä kasvupotentiaali myös työllistämisen näkökulmasta. Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyn mukaan yli puolet vastaajista ilmoitti halukkuutensa kasvaa tietyin edellytyksin.

Uusien työpaikkojen syntymisen edellytyksenä on, että työvoimaan liittyviä kustannuksia voidaan helpottaa. Yksi tällainen kannustuselementti olisi se, että toteutetaan elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotukseen viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Toisena esimerkkinä yksinyrittäjyyden huomioimisesta lainsäädännössä on yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimivalle yrittäjälle annettava oikeus vähentää verotuksessa tämän sairastuneelle lapselleen järjestämänsä hoitajan palkkakulut. Uskon, että koko yhteiskunnan pitää huomioida yksinyrittäjien tarjoama potentiaali kasvun luomisessa sekä uusien työpaikkojen synnyttämisessä.

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Tarjottu lounas ei vaikuta businekseen, mutta tarjoamaton vaikuttaa!

Raimo Asikainen toteaa keskustelussa markkinointi- ja edustuskuluista.

Facebookkommentit Eiköhän tässä ole kaikki pienyrittäjät kurimuksessa valtiovallan päättömän poukkoilun johdosta. Mitään selvää linjaa ei näytä olevan.

Hankintasopimuksen markkinointiraha on tuoteryhmäsidonnainen ja on aina osa hankintahinnoittelua, kaupanpidon vaikeus eri tuoteryhmillä vaikuttaa perittävään prosenttiin. Kaikille saman tuoteryhmän toimittajille prosentti on sama, näin kohdellaan tavarantoimittajia tasavertaisesti koosta riippumatta, ja kilpailu toimii reilujen pelisääntöjen mukaisesti.

Petri Haakana kommentoi Yrittäjäsanomien juttua ravintola-alan vero- ja säädöskurituksesta.

Suosittelen, että yritykset menevät suurlakkoon, kaikkien puljut kiinni – ehkä sitten joku kuuntelee meitä yrittäjiä. Johanna Markovna Kalinina räväyttää samassa ketjussa.

Olemme toimineet vuosia juuri Nisupaakareiden kanssa ilman hankintasopimuksen markkinointirahaa. Nisupaakarit toimittavat meille edelleenkin päivittäin tuotteitaan ilman hankintasopimusta. Markkinointiraha on osa hankintahinnoittelua ja voidaan ottaa huomioon muilla keinoin. Leivän hävikkiriski on 100-prosenttisesti vastuullamme, ja suurista marketeistamme Kirkon Operaatio Ruokakassi käy hakemassa leipiä päivittäin jaettavaksi avun tarvitsijoille.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki

Kotimaista-merkki on S-ryhmän ruokakauppojen uusi tuotemerkki, jonka avulla S-ryhmän asiakkaat tunnistavat kotimaiset kaupan oma merkkituotteet valikoimista aiempaa paremmin. Kuten aiemmin jo totesin, emme ole poistaneet Nisupaakareiden tuotteita valikoimistamme. Sopimus tai ei, on ensiarvoisen tärkeää, että kaikkia saman tuoteryhmän tavarantoimittajia kohdellaan tasapuolisesti. Hankimme niitä tuotteita, joita kuluttajat käsityksemme mukaan haluavat ostaa, lähiruoka kuuluu ehdottomasti näihin.

vesa-matti väärä

Lehti ei vastaa

Jukka Laurén, osto- ja valikoimapäällikkö, Turun Osuuskauppa

• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Mielipide

Sivutoiminen yrittäjyys sopii monelle

n arvioitu, että jopa lähes kolmasosa yrityksistä on sivutoimisia: yrittäjä siis pyörittää yritystoimintaansa palkkatyön, eläkkeen tai vaikkapa opiskelun ohella. Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyyn vastasi 265 sivutoimista yrittäjää. Heistä lähes kaksi kolmasosaa toimi yrittäjänä palkkatyön rinnalla. Sivutoimiyrittäjien motiivit ja suunnitelmat ovat hyvin yksilöllisiä. Päätoimisuuteen tähtäävät ”testaajat” kokeilevat liikeideaansa ennen kuin heittäytyvät päätoimiyrittäjiksi. Toisille taas sivutoimiyritys on tapa organisoida kiinnostavaa tekemistä järkevästi ilman että täysipäiväistä yrittäjyyttä tavoitellaan;

Moni sivutoimiyrittäjä haluaa nimenomaan pitää yritystoimintansa pysyvästi osaaikaisena. sivutoimiyrittäjyys voi antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään palkkatyöstä poikkeavalla alalla. Myös moni eläkeläinen jäähdyttelee oman alansa sivutoimiyrittäjänä tehden töitä itselleen sopivaan tahtiin. Sivutoimiyrittäjyys näyttääkin olevan usein elämäntilanteen perusteella valittu ratkaisu:

84 prosenttia vastanneista katsoi sivutoimiyrittäjyyden sopivan parhaiten omaan elämäntilanteeseensa. Harrastuksen pohjalta yritystoiminnan aloittaneet yrittäjät, joille sivutoimiyritys on keino toteuttaa itseään, ovat muita todennäköisemmin kiinnostuneita päätoimisuudesta. Tulos kertoo tunteiden tärkeydestä yritystoiminnassakin: kun yritykseensä suhtautuu intohimolla, siihen haluaa panostaa enemmän ja yrittäjyydestä myös saa enemmän. . Moni sivutoimiyrittäjä haluaa nimenomaan pitää yritystoimintansa pysyvästi osa-aikaisena. Yhteenlaskettuna sivutoimiyritykset tuovat silti kansantalouteen merkittävän panoksen.

Sivutoimiset yrittäjät ovat myös keskimäärin hieman kasvuhakuisempia kuin pk-yrittäjät yleensä; siinä missä 48 prosenttia yrittäjistä uusimmassa Pk-barometrissa pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan tai voimakkaasti, sivutoimiyrittäjistä peräti 58 prosenttia tavoitteli kasvua. Kasvusta olivat kiinnostuneita etenkin naispuoliset ja nuoremmat sivutoimiyrittäjät. Eläkkeellä olevat sivutoimiyrittäjät olivat ymmärrettävästi vähemmän kiinnostuneita kasvusta. Merkittävin kasvun este onkin kyselyn perusteella yrittäjän oma jaksaminen ja aika. Anmari Viljamaa, KTT Elina Varamäki, KTT Seinäjoen ammattikorkeakoulu

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

arjessa

Koko suvun juttu

havinaa 1/4

Sarjassa selvitämme poikkeuksellisen pitkäikäisten yritysten salaisuudet.

Porissa porskuttava 120-vuotias K.T. Tähtinen Oy taitaa metallin ja muutoksen. PORI Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

ylmää terästä ja messinkiä. Niistä on muokattu porilaisen K.T. Tähtinen Oy:n konttorin oven kahva. Kahva hiljattain laajennetussa päämajassa on tietenkin omaa tekoa, koska kyseessä on metallialan yritys. Tähtisläisten käsissä metalli taipuu haluttuun muotoon, eikä ihme, sillä taustalla on 120 vuoden kokemus. Ja mikä poikkeuksellista, yritys on edelleen perustaja Karl Fredrik Tähtisen jälkeläisten omistama ja johtama. – Kuudes sukupolvi opettelee työtä parhaillaan turvakengät jalassa, naurahtaa itse neljättä sukupolvea edustava toimistopäällikkö Leena Haikonen. Varatoimitusjohtaja Vesa Tähtinen nyökkää. Yrityksessä yli 30 vuotta työskennellyt mies toteaa, että peltitöitä ei opi koulun penkillä. Kokemus pitää hakea kentällä, kantapään kautta.

Kuudes sukupolvi opettelee työtä parhaillaan turvakengät jalassa. Toimistopäällikkö Leena Haikonen

– Pitää mennä katoille, että tietää, millaisia tarjouksia antaa, Tähtinen tiivistää.

Kolmella kärjellä. Kattojen ja muiden peltitöiden lisäksi Tähtisen syömähampaiden kolmion muodostavat ilmastointityöt sekä raskaammat metallityöt. Erillisessä hallissa sijaitsevalla verstaalla syntyy esimerkiksi hissikuiluja ja julkisivuremonteissa asennettavia parveketorneja. Hallissa ovat muotonsa saaneet muun muassa Nokian pääkonttorin te-

räksestä ja lasista valmistetut hätäuloskäynnit, kertoo Tähtinen. Työntekijöitä on omien pajojen lisäksi työmailla ympäri Satakuntaa ja Seinäjoen seutua. K.T. Tähtinen on laajentunut alkuaikojen pienestä kupari- ja peltipajasta sata henkeä työllistäväksi yritykseksi. Nopein kasvu tuli 1980-luvulla, jo vuonna 1968 yritykseen töihin tullut Leena Haikonen kertoo. Silti yritys on pysynyt vahvasti suvun hyppysissä: nytkin heitä on työntekijöistä 13. Johto on aina ollut perustajasta polveutuvaa. – Rahkeiden pitää tietenkin riittää, että pääsee nousemaan ylöspäin organisaatiossa. Porukalla on ollut näkemystä ja osaamista, Haikonen kiittelee. Toimitusjohtaja Arto Huumonen, suvun mies tietenkin, komppaa. – Firma on ollut suvun sydän. Täällä on aina ollut jokaisesta sukuhaarasta ja ikäryhmästä porukkaa töissä.

Kilpailu kiristynyt. Vaikka Tähtinen on tehnyt metallista kaikenlaista, 1990-luvulla muutaman veneenkin, on yrityksen kasvu ollut voimakkaasti sidoksissa etenkin rakennusalan kysyntään. Sen perässä yritys laajensi Seinäjoelle 1980-luvulla. Samalla vuosikymmenellä kasvua tuli voimakkaasti etenkin ilmastointipuolelta. Parhaillaan raskaampi metallityö, rautapuoli, taas on vaikeassa kilpailutilanteessa. Baltian suunnalta tuleva edullinen työ on suomalaistoimijalle vaikea paikka. Monipuolisuus, kolmen kärjen taktiikka, on kuitenkin auttanut yritystä. – Joku osasto on aina vetänyt, sanoo Haikonen. Myös työntekijöiden kannalta monipuolisuus on iloinen asia vaikeiden aikojen iskiessä. – Porukkaa voidaan tarvittaessa siirtää osastolta toiselle, kertoo Vesa Tähtinen. Luottomiehet pysyvät. Hyvä työilmapiiri ja satsaus turvallisuuteen ja hyvinvointiin ovat toimineet. Moni työntekijä muokkaa metallia jo neljättä vuosikymmentä Tähtisen haalareissa. Luottamusmieskin huomasi pyörtäneen-

Kokemusta piisaa. K.T. Tähtisen vahvuutena on suvun vahva sitoutuminen yritykseen, kertovat toimitusjohtaja Arto Huumonen (vas.), toimistopäällikkö Leena Haikonen ja varatoimitusjohtaja Vesa Tähtinen.

sä päätöksensä olla pysymättä samassa työpaikassa yli viittä vuotta. – Hän tässä äskettäin huomasi olleensa meillä jo kymmenen vuotta, Haikonen naurahtaa. K.T. Tähtinen Oy ammentaa voimansa juurevasta porilaisuudesta, se käy yrityksen väen kanssa keskustellessa selväksi. Kahvihuoneessa on vedonlyöntitauluk-

ko Ässien peleistä, ja helmikuussa erään kohteen pääurakoitsijalta saatu työturvallisuuspalkinto lahjoitettiin Ässien juniorityöhön. Tulevaisuuden haasteisiin yritys vastaa laadulla ja ammattitaidolla, hötkyilemättä. – Niin monta porukkaa ja sukuhaaraa on mukana, että päätöksetkin tehdään väkisin maltilla.

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

0,3 %

Nordean uuden ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna vain 0,3 prosenttia. Jussi Partanen

Keskustelevaa johtamista

K.T. Tähtisen yrityskulttuurin kuuluu voimakas keskustelevuus. Yhteisöllinen päätöksenteko on vahvuus ja välttämättömyys, sillä omistuspohja on laaja. Osakkeita on 25 kappaletta, joista suurimmalla omistajalla on kolme kappaletta. Kaikki osakkeet ovat suvun käsissä, kertoo toimitusjohtaja Arto Huumonen. – Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, johtokunta äänestää ja enemmistä päättää, hän kertoo päätöksentekoprosessista. Yrityksessä yli 40 vuotta työskennellyt toimistopäällikkö Leena Haikonen toteaa, että kovin usein äänestykseen asti ei mennä. – Yleensä, kun kaikki sanovat mielipiteensä ja asiasta on keskusteltu, ratkaisu löytyy. Monta kertaa ratkaisu on ollut hyväkin. Alkuperäinen esitys on voinut olla jotain aivan muuta kuin mihin lopulta päädytään, sanoo Huumonen. Koska omistus on sidottu sukuun kuulumiseen, on luontevaa, että myös yrityksen johtotehtävissä toimivat suvun jäsenet. Osakkuus yhteisessä projektissa tuo tehoa työhön. – On ihan hyvä, että omistuspohja on jakautunut laajalle. Sitoutuneita on enemmän, kuin jos vain yksi ihminen päättäisi ja määräisi, Huumonen tuumii. Sitoutuminen jatkuu eläköitymisen jälkeenkin. Edellinen toimitusjohtaja Arvo Tähtinen käy yhä yrityksessä joka viikko auttamassa. – Ajatuksena on työllistää suvun jäseniä ja tehdä suvulle vähän rahaakin, Huumonen tiivistää pilke silmäkulmassa K.T. Tähtinen Oy:n idean.

Kuparia ja peltiä. Vaskiseppä Karl Fredrik Tähtinen perustaa yrityksen 3. helmikuuta 1894. Yritys aloittaa toimintansa Porin keskustassa. K.T. Tähtinen on aluksia perheen pyörittämä käsityöyritys, joka tekee kupari- ja peltitöitä.

Luottokiillottajat. K.T. Tähtisen toimeksiantoihin kuului muun muassa Porin kirkon kellotaulun kiillotus. 1960-luvulla yrityksen luonne alkoi muuttua teollisemmaksi, kun lvija rautarakennetöiden määrä korostui.

Arjessa

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT ALEKSI POUTANEN

Tiesithän, että... Osinkojen verotukseen muutoksia Osinkotulon verotus uudistui vuoden alusta. Samalla muutos vaikuttaa myös ennakkoperintään. Merkittävä ero aikaisempaan on, että muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön on toimitettava ennakonpidätys jakamastaan osingosta, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Osingon maksajan on annettava Verohallinnolle kausiveroilmoitus osingoista toimitettavasta ennakonpidätyksestä ja perittävästä lähdeverosta. Kausiveroilmoitus annetaan aikaisintaan osingon nostettavissaolokauden aikana.

Muista veroilmoitus Suurin osa osakeyhtiöistä päätti tilikautensa vuodenvaihteessa. Osakeyhtiöiden on annettava veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Liikkeen- ja ammatinharjoittajilla esitäytetty veroilmoitus sekä elinkeinotoiminnan veroilmoitus pitää palauttaa 2. huhtikuuta tai lomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä 7. toukokuuta tai 15. toukokuuta.

Löydät tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Ratkaisun hetket. Genoscoperin toimitusjohtajalla Tuomas Poskiparralla on käsissään maailman monimutkaisin geenitesti, kuten hän itse asian ilmaisee.

Miljoonien markkin Genoscoper kehitti maailman monimutkaisimman DNA-testin koirille. Suomalaiset käyttävät koirien terveyteen ja hyvinvointiin satoja miljoonia euroja vuodessa. Maria Ruuska toimitus@yrittajat.fi

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Verotuksen määräpäivät http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

oirille DNA-diagnostiikkapalveluita tarjoavalla Genoscoperilla on käsillä jännät paikat. Helsinkiläisyrityksen viime vuonna lanseeraama MyDogDNA-palvelu on maailman ensimmäinen kokonaisvaltainen koirien DNA-testauskonsepti, joka tähtää koirilla tunnettujen mutaatioiden ja perimän monimuotoisuuden kattavaan kartoittamiseen niin yksilö- kuin populaatiotasolla. Toimitusjohtaja Tuomas Poskiparran mukaan ”maailman monimutkaisin geenitesti” on ”kombinaatio väkevää it:tä ja koiragenetiikan osaamista”.

Genoscoperilla on vahva linkki yliopistomaailman: pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja on Helsingin yliopiston molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi. Genoscoper ei ole aivan untuvikko geenitestausbisneksessä. Yritys syntyi vuonna 2009, kun kaksi alan firmaa fuusioituivat. Toinen yrityksistä oli toiminut geenitestauksen parissa jo vuodesta 1995. Viime vuonna Genoscoper päätti keskittyä nimenomaan koiriin ja tiputti valikoimastaan muun muassa hevosten, kissojen, alpakoiden ja possujen testaamisen.

Koirien terveystarkastus. MyDogDNA-testi on koiralle ”geneettinen terveystarkastus”, eli siinä pystytään katsomaan muun muassa, mitä tunnettuja perinnöllisiä

sairauksia eläin kantaa, miten monimuotoinen sen perimä on ja mihin linjastoon se kuuluu. – Geenitietotestin avulla pystytään parantamaan koirien hyvinvointia ennaltaehkäisemällä sairauksia, mutta siitä on myös hyötyä jalostajille sisäsiittoisuuden ehkäisyssä, Poskiparta sanoo. MyDogDNA-konseptissa on vallankumouksellista myös se, että testitulokset tallentuvat ensimmäiseen koirien DNA-tietokantaan, jota kasvattajat voivat hyödyntää. Yliopistot pystyvät käyttämään tietoja myös omassa tutkimustoiminnassaan. MyDogDNA-testi maksaa postikuluineen 138 euroa ja summaan ynnätään vielä testinottokulut eläinlääkärissä, jos tuloksista halutaan viralliset.

Valtavat markkinat. Koirien DNA-testausta tehdään toki muuallakin maailmassa, mutta Tuomas Poskiparta ja kumppanit eivät ole vielä törmänneet toistaiseksi yhtä monipuoliseen testauskonseptiin. – MyDogDNA on herättänyt maailmalla viime aikoina suurta kiinnostusta.

Poskiparta laskeskelee, että Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on tällä hetkellä noin 150 miljoonaa koiraa, joista noin 1,25 – 1,5 prosenttia testataan. Genoscoperin toimitusjohtaja uskoo, että aikaisempaa monipuolisemman testauskonseptin tulo markkinoille kasvattaa testattavien koirien määrää tulevaisuudessa. MyDogDNA:ta on kehitetty koko ajan maailmanmarkkinat mielessä. – Suomi edustaa 0,3 prosenttia kokonaismarkkinoista, joten seitsemännumeroista satsausta konseptiin emme tule saamaan kotimaasta takaisin. Jos siis tuotteen lanseeraus maailmalla onnistuu hyvin, kyseessä voi olla merkittävä vientihitti.

Genoscoper • Perustettu: 2009 • Henkilökunta: 10 henkeä • Liikevaihto viime vuonna: Noin puoli miljoonaa euroa • Pääomistajat: Hannes Lohi ja Matti Koskelo

Arjessa

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

ARVONLISÄVEROPÄIVÄT

Tuomas Poskiparta

Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki Kouluttaja: Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy Aamupäivä / iltapäivä: Jäsenhinta 189 € (+ alv) Normaalihinta 279 € (+ alv) Aamupäivän ja iltapäivän yhteishinta: Jäsenhinta 299 € (+ alv) Normaalihinta 449 € (+ alv)

MyDogDNA on herättänyt maailmalla viime aikoina suurta kiinnostusta.

tiistai 20.5.2014

u iH

ik u r

Tarjoilu sisältyy hintaan.

Arvonlisäveropäivä AAMUPÄIVÄ 9.00 Ilmoittautuminen käynnistyy, kahvi ja voileipä 9.30 Arvonlisäveron ajankohtaiskatsaus • käytännön soveltamistilanteiden päivittyneet alv-tulkinnat • merkittävimmät KHO:n ratkaisut vaikutuksineen • tuoreimmat Verohallinnon ohjeistukset (mm. terveyden- ja sairaanhoitopalvelut) Arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoitukset • henkilöstökulujen vähennykset • yksityisen kulutuksen huomioiminen • edustuskulua vai neuvottelu- ja markkinointikulua? • verohallinnon uuden ohjeen edustuskulutulkinnat • verottoman liiketoiminnan vaikutus Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa • myyntiä vai kulujen edelleenveloitusta? • kulujen edelleenveloitus kotimaassa sekä ulkomaille • verohallinnon ohjeen kannanotot 12.30 Lounas

nat odottavat Perheenjäsenille vain parasta Maria Ruuska toimitus@yrittajat.fi

Suomalaiskodeissa asuu Kennelliiton mukaan yli 650 000 koiraa. Se on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Niin koirien luku- kuin niihin käytetty rahamääräkin ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Kennelliiton viestintäpäällikkö Kaija Unhola arvioi, että suomalaiset käyttävät koiriin rahaa vuosittain jo noin 800 miljoonaa euroa. Koiranomistajat käyttävät edelleen toki paljon rahaa lemmikkiensä muonaan, mutta yhä kasvavassa määrin myös muihin koiriin liittyviin palveluihin, kuten rotujärjestöjen edellyttämiin terveystutkimuksiin, mutta myös eläinlääkäri-, harrastus-, koulutus- ja hyvinvointipalveluihin. Suomessa on jo esimerkiksi parisenkymmentä koirapäiväkotia. – Monesta koirien koulutuspalvelusta, kuten vaikka pentukursseista, joita ennen pitivät vapaaehtoiset, on tullut 2000-luvulla liiketoimintaa, Unhola sanoo. Monen koira-alan liikeidea onkin

saanut vauhtia intohimoisesta harrastamisesta. Tyypillinen koira-alan yritys on pieni yhden, kahden tyypin firma, mutta kasvua ja ketjuuntumista on ollut viime vuosina havaittavissa eläintarvike- ja lääkäripalvelupuolella. Lemmikki-tuoteyhtiö Musti ja Mirrin liikevaihto oli viime tilikaudella jo lähes 64 miljoonaa euroa. Suomalaiset ovat väki- ja koiralukuun suhteutettuna maailman innokkaimpia koiranäyttelyissä kävijöitä. Näyttelyt eivät ole itsessään isoa bisnestä, mutta niiden liepeille on kehittynyt vaikka minkälaista liiketoimintaa. Koirien hyvinvointipalveluja, kuten esimerkiksi hieronta-, fysioterapia-, osteopatia- ja trimmauspalveluita, käyttävät paljon juuri näyttelyitä ja kokeita kiertävät koirat, mutta myös yhä enenevässä määrin aivan tavalliset karvaturrit. – Koiran rooli perheessä on yhä enemmän muuttunut pihan perällä asustelevasta vahtikoirasta aidoksi perheenjäseneksi, Unhola summaa. Ja perheenjäsenillehän halutaan tarjota yleensä parasta.

Ilmoittautuminen viimeistään 12.5 yrittajat.fi/alv2014 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/alv2014

Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä ILTAPÄIVÄ 12.15 Ilmoittautuminen 12.30 Lounas 13.15 Tavaran yhteisökaupan arvonlisäverotus • tavaran yhteisökaupan pääperiaatteet • yhteisömyynnin verottomuuden edellytykset • verolliset yhteisöhankinnat 14.15 Kahvi 14.45 EU:n ulkopuolisen tavarakaupan arvonlisäverotus • EU:n ulkopuolisen tavarakaupan pääperiaatteet • tavaran myynti EU:n ulkopuolelle – vientikauppa • tavarahankinnat EU:n ulkopuolelta – maahantuontitoiminta Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotus • rajat ylittävän palvelukaupan pääperiaatteet • palvelujen myyntimaasäännökset • elinkeinonharjoittajien välillä • milloin ostaja on verovelvollinen ulkomaisen myyjän puolesta? - ostajan laajentunut käännetty verovelvollisuus • - raportointivelvoitteet kausiveroilmoituksella Sähköisten palvelujen alv-uudistus 2015 EU:ssa • katsaus uudistuksen keskeisimpään sisältöön 16.15 Koulutus päättyy

Ilmoittautuminen viimeistään 12.5. yrittajat.fi/alv2014 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/kvalv2014

Arjessa

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Osta oikein Asiantuntija haluaa nostaa oikean ostamisen samaan arvoon myynnin kanssa. Se näkyy suoraan viivan alla.

Kimmo Koivikko

Hallitse toimitusketjusi

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

rittäjät tunnistavat kyllä myynnin ja markkinoinnin, mutta oston ja toimitusketjun hallinnan kanssa onkin jo vaikeampaa. Tätä mieltä on koko uransa toimitusketjun hallinnan parissa työskennellyt Juha Heltimoinen. Hän oli kymmeniä vuosia kansainvälisten suuryritysten palveluksessa, ja omistaa nykyään 4T-Consulting-yrityksen. – Toimitusketjun hallinta tunnetaan todella huonosti. Sillä on kuitenkin huomattava vaikutus yrityksen kassavirtaan, asiakastyytyväisyyteen ja viime kädessä tulokseen, Heltimoinen sanoo. Hän kertoo myös karkean

Hyvät tekniset ratkaisut ja niiden toimivuus tilausten vastaanotossa säästää resursseja, nopeuttaa työskentelyä, lyhentää odotusaikoja, tuo henkilöstösäästöjä ja parantaa asiakastyytyväisyyttä.

Huomioi nämä. Heltimoinen nostaa kolme kriittistä pistettä. Ensimmäinen on

Operatiivinen osto Hyvä saatavuus parantaa asiakastyytyväisyyttä ja vähentää jälkitoimituskustannuksia ja ”eioo-myyntiä”. Hyvä varasto-arvon hallinta vapauttaa pääomaa – varastointi maksaa 2 – 3 prosenttia kuukaudessa koko varastoarvosta. Varastoon kertyvä epäkuranttius vaikuttaa alentavasti yrityksen tulokseen.

Kaupallinen osto

Asiakaspalvelu

esimerkin: – Jos yritys osaa ostaa oikein ja säästää viisi prosenttia ostohinnoista, se näkyy heti parempana nettotuloksena. Saman tuloksen saaminen myymällä vaatii 50 prosentin myynnin kasvun.

Jokainen ostohinnoissa saavutettu alennus vaikuttaa suoraan tulokseen. Yrityksen liikevaihto on esimerkiksi 10 miljoonaa euroa ja nettotulos 5 prosenttia eli 500 000 euroa. Ostot ovat yleensä 50 prosenttia liikevaihdosta eli 5 miljoonaa euroa. Viisi prosenttiakin halvemmat ostohinnat lisäävät tulosta 250 000 euroa ja nostaa nettotuloksen 7,5 prosenttiin. Laskukaava toimii myös esimerkkilaskelmaa pienemmillä summilla.

kaupallinen osto sekä sen ymmärtäminen, toinen operatiivisen oston hallinta ja kolmas varastossa oleva pääoma. Kriittisiin pisteisiin on syytä kiinnittää huomiota erityisesti niillä yrityksillä, joilla on maahantuontia tai kausituotteita myynnissä. Heltimoisen mukaan tärkeintä on valmistautua ostoneuvotteluihin hyvin. Lisäk-

Jos yritys osaa ostaa oikein ja säästää viisi prosenttia, se näkyy heti parempana nettotuloksena.

Tuontikuljetukset Oikealla toimitusehtovalinnalla optimoidaan kustannukset ja vastuut. Volyymien keskittäminen tuo kustannussäästöjä. Tarkat sopimukset ja yhteistyön kehittäminen varmistavat toiminnan laadun ja aikaansaavat säästöjä.

si pitää tuntea markkinat, markkinahinnat ja löytää oikea hinta–laatu-suhde. Ostaja on liian usein – lepsu. Kaikkiin pyyntöihin ei pidä suostua, eikä olla toimittajan vietävissä. Molemmat osapuolet ovat kuitenkin viime kädessä samassa veneessä, hän opastaa. Ostojen hallinnassa kyse on saatavuudesta.

Myynnin tehtävä on kertoa ja ennustaa tuleva tarve. Ostajan työ on puolestaan huolehtia, että tavaraa on oikea määrä oikeaan aikaan. Helppoa, mutta... – Nykyään osto ja myynti keskustelevat jo paremmin. Aiemmin tilauksia tehtiin paljon historiatietojen pohjalta, Heltimoinen sanoo. Yksinyrittäjältä oston ja

Tänään on hyvä päivä perustaa verkkokauppa Aloita vaikkapa lataamalla suosittu verkkokauppaoppaamme ilmaiseksi sivuiltamme osoitteessa www.mycashflow.fi. Tutustu samalla MyCashflow’n monipuolisiin ominaisuuksiin ja näppäriin toimintoihin. Halutessasi voit perustaa yrityksellesi oman vaivattoman verkkokaupan vaikka saman tien! Lisätietoja MyCashflow’sta ja verkkokaupan perustamisesta saat myynnistämme 020 741 9171, myynti@mycashflow.fi.

Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Arjessa

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

5. Varastointi Selkeät prosessit ja toimintaohjeet nopeuttavat toimintaa ja lisäävät kustannustehokkuutta. Virheettömyys tuo säästöjä – ei jälkitoimituksia – ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. Oikea varastointistrategia – oma vai ulkoistettu vaihtoehto yrityksen tilanteen mukaan – kiinteä vai muuttuva kulu.

myynnin optimointi helpottuu, jos yrittäjä pystyy saamaan asiakkailta sitovia tilauksia. Joka tapauksessa ideaalitilanteen löytäminen on yrityksen tuloksen kannalta erittäin tärkeää. – Jos varastossa ei ole tavaraa, asiakkaat ovat tyytymättömiä eikä synny myyntiä. Jos taas tavaraa on liikaa, va-

Toimiva kaupallinen ja operatiivinen yhteistyö luovat pohjan todelliseen kumppanuuteen ja win-win-tilanteisiin. Tämä hyödyntää molempia osapuolia myös vaikeina aikoina ja ongelmatilanteissa. Tee aina kirjallinen sopimus, missä on sovittu kaupalliset ja operatiiviset ehdot sekä sanktiot. Se selkeyttää myös mahdollisissa riita- ja korvaustilanteissa.

rastoon tulee erpäkuranttiutta. Se on pois yrityksen tuloksesta. Heltimoinen kertoo taas esimerkin elävästä elämästä. – Minulla oli asiakkaana yritys, jonka liikevaihto oli kolme miljoonaa euroa ja varastoarvo 350 000 euroa. Laman aikana varastoon syntyi valtava määrä epäkuranttia

tavaraa, joka ei käynyt kaupaksi. Myyntikelvotonta oli jopa 200 000 euron edestä. Yhteistyö yrityksen sisällä ei pelannut ja samaa tavaraa ostettiin jatkuvasti sisään. Se oli lopulta yllätys kaikille ja jouduimme tekemään rankkaa tuotekarsintaa.

LÄHDE: JUHA HELTIMOINEN

Yhteistyöketjuun kuuluvien yhteistyökumppanien kanssa sekä kaupallisten ja operatiivisten sopimusten hallinta

kiitä ja muista Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätiedot: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.

Managed Print Services

Arjessa

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Vastaus:

Kysymys

Osakeyhtiöiden on annettava veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Suurimmalla osalla yhtiöitä tilikausi on kalenterivuosi eli tilikausi päättyy joulukuussa, jolloin veroilmoitus on annettava viimeistään 30.4. Osakeyhtiöiden veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä on siis aina sama, ellei tilikautta ole muutettu. Yli 60 prosenttia osakeyhtiöistä antaa veroilmoituksen sähköisesti. Sähköinen ilmoittaminen on helpoin ja vaivattomin tapa antaa veroilmoitus. Vuoden 2013 aikana tilikautensa päättäneille yhtiöille on lähetetty esitäytetty veroilmoitus. Paperisia veroilmoituslomakkeita ei postiteta yhtiöille, joiden tilikausi on päättynyt alkuvuodesta 2014. Lomakkeiden sijasta yhtiöt saavat tiedotteen, jossa ohjataan sähköiseen asiointiin. Ylitarkastaja Tiina Rantala, Verohallinto

Saako kertyneen lomapalkan maksaa työntekijälle pois joka kuukausi, vai pitääkö lomapalkka maksaa vain loman yhteydessä?

Vastaus: Työntekijä tienaa kunakin kuukautena varastoon lomapalkkaa. Lomapalkalla työntekijällä on käytössään lomansa aikana työnantajan varastoon säästämät rahat. Lain mukaan lomapalkka pitää maksaa ennen lomaa. Tarkkaan ottaen laissa ei sanota ajallisesti kuinka paljon ennen. Työehtosopimuksissa on määräyksiä siitä, milloin (viimeistään) ennen loman alkua lomapalkka maksetaan. Ei ole estettä sille, että maksaa lomapalkkaa ilman varastointia jo ennakkoon kuukausittain. Ennakkoon maksaminen voi kyllä johtaa loman alkaessa lomapalkan täsmäytyspulmiin. Miten huomioidaan, jos työntekijän palkka on noussut tai laskenut ennen loman alkua? Lain mukaan työntekijän pitää saada se palkka, mikä hänellä on loman alkaessa. Lisäksi voi tulla täsmäytystarvetta, jos työntekijä on siirtynyt kahden lomapäivän ansainnasta työsuhteen kestettyä yli vuoden 2,5 päivän loman ansaintaan. Asianajaja Ilpo Moisala Asianajotoimisto Ilpo Moisala Oy

Kysy mitä vain!

Palkkaan pian 67-vuotiaan eläkeläisen kahden vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Meneekö hänestä TYEL- tai sosiaaliturvamaksua?

Vastaus: Alle 68-vuotiaasta työntekijästä tulee maksaa TyEL-maksu sekä työnantajan sosiaaliturvamaksu. Em. osalta maksuvelvollisuus päättyy työntekijän 68-vuotissyntymäpäivää seuraavan kuukauden alkuun. Sen sijaan työttömyysvakuutusmaksua ei tarvitse enää maksaa 65 vuotta täyttäneestä työntekijästä. Työtapaturmavakuutus sen sijaan tulee olla otettuna kaikille työntekijöille iästä riippumatta. 67-vuotiasta palkatessa on myös hyvä muistaa, että työsopimuslain mukaan työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Solmittavaan työsopimukseen kannattaakin sisällyttää huomio em. säännöksestä ja todeta,

että ko. sopimuksella on nimenomaisesti tarkoitettu jatkaa henkilön työsuhdetta myös aikaan 68 vuoden täyttämisen jälkeen. Lainopillinen asiamies Harri Hellsten Suomen Yrittäjät

Kysymys Miten edustuskulut nykyään kirjataan kirjanpitoon, kun ne eivät ole enää verovähennyskelpoisia?

Vastaus:

helposti erottaa ilmoitettavaksi veroilmoituksella omana vähennyskelvottomana eränään. Vähennyskelpoisuuden poisto verotuksessa ei vaikuta edustuskulujen kirjanpidolliseen käsittelyyn – ne vähennetään edelleen tilinpäätöksessä tilikauden kuluna. Tilinpäätöksellä edustuskulut ovat kohdassa ”liiketoiminnan muut kulut”. Ylitarkastaja Tiina Rantala Verohallinto

Kysymys

Vastaus: Edustuskulut ovat vuodesta 2014 lähtien elinkeinotulon verotuksessa kokonaan vähennyskelvottomia, kuten ne ovat jo aikaisemmin olleet arvonlisäverotuksessa. Edustuskuluja on tavallisesti seurattu kirjanpidossa muista menoista erillisenä eränä kirjaamalla ne omalle kulutililleen. Kirjanpidossa edustuskulut kirjataan edelleenkin omalle tililleen ja ne voidaan

HUHTIkuu

Jos palkkaan 14-vuotiaan kesätöihin, niin koskevatko häntä jotkut työaikarajoitukset? Entä meneekö hänestä työeläke- tai sosiaaliturvamaksuja?

Yrittäjäsanomat etsii vastaukset sinulle tärkeisiin kysymyksiin. Lähetä meille kysymyksesi osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi.

Kysymys

HUHTIkuu

Kysymys

Tärkeät päivät sinulle

Aikaisemmin olen saanut osakeyhtiölleni paperisen veroilmoituslomakkeen, josta on näkynyt viimeinen mahdollinen palautuspäivä. Viime vuonna jätin veroilmoituksen sähköisesti ja nyt en saanut enää paperista lomaketta. Mistä nyt tiedän, milloin veroilmoitus on jätettävä?

HUHTIkuu

14-vuotiaaseen työntekijään sovelletaan lakia nuorista työntekijöistä, jossa on erityisiä ehtoja sekä 13 – 14-vuotiaille että erikseen 15 – 17-vuotialle. 14-vuotias voi työskennellä maksimissaan puolet hänen koulunsa kesäloma-ajasta ja hän voi työskennellä enintään seitsemän tuntia vuorokaudessa ja enintään 35 tuntia viikossa. Ylityö on kiellettyä ja työn tulee tapahtua kello 8 – 20. Työ voi alkaa jo kello kuusi, mikäli siihen on painava syy. Työ voi myös työntekijän suostumuksella jatkua kello 23 saakka, mikäli työ on työnantajan kodissa tapahtuvaa kotitaloustyötä ja siihen on erityinen syy. 14-vuotiaalle kuuluu yli neljän ja puolen tunnin työpäivinä 30 minuutin ruokatauko. Kahden työpäivän välissä on oltava vähintään 14 tunnin pituinen tauko ja työviikon yhden vapaan on oltava vähintään 38 tunnin pituinen. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle maksetusta palkasta. Työttömyysvakuutusmaksu maksetaan alkaen 17-vuotiaalle työntekijälle. Työeläkemaksu koskee alkaen 18-vuotiaita työntekijöitä. Suomen Yrittäjien lakineuvoja Niina Karjunen

HUHTIkuu

2.4.

7.4.

14.4.

22.4.

harjoittajien elinkeinotoiminnan veroilmoituksen, esitäytetyn veroilmoituksen palautuspäivä (palautus voi olla myös 7.5. tai 15.5., tarkista päivämäärä lomakkeelta).

osalta paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa. • Maaliskuun 2014 työnantajasuoritusten, muiden ennakonpidätysten ja lähdeveron sekä vakuutusmaksuveron osalta paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa.

osalta sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä. • Maaliskuun 2014 työnantajasuoritusten, muiden ennakonpidätysten ja lähdeveron sekä vakuutusmaksuveron osalta sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä.

veron yhteenvetoilmoitus (tavaroiden ja palvelujen EU-myynti).

• Liikkeen- ja ammatin-

• Helmikuun 2014 arvonlisäveron

• Maaliskuun arvonlisä-

HUHTIkuu

23.4.

• Ennakkoveron

eräpäivä.

Arjessa

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tämä etu vain Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille. Tilaa nyt! n i a v a o r 5 nume

90 37,50 € Norm.

% 7 4 t Etu ny :n täjät ry t i r Y n Suome %.* Pysyväjäsenetu - 20

TALOUSELÄMÄ kertoo ja taustoittaa viikon tärkeimmät talousaiheet ja niiden seuraukset. Lehti tarjoaa lukijoille yllättäviä elämyksiä tarttumalla myös kulutuksen, kuten kotien, harrastusten, urheilun ja kulttuurin talouteen.

Yksi tilaus, neljä tapaa lukea Talouselämän sisältöä - milloin, miten ja missä vain: • painettu Talouselämä-lehti • Talouselämä iPad-lehti ja

NETISTÄ: tilaa.talouselama.fi, täytä tarjoustunnusTilaa Talouselämä näin sarakkeeseen 102L024A NETTI: tilaa.talouselama.fi, kirjoita tarjoustunnus-ruutuun 102L024A SÄHKÖPOSTI: lehtikampanja@talentum.fi, kirjoita viestin otsikkoon 102L024A PUHELIN: 020 442 4100 (ma–pe klo 8.15–16.30) *, mainitse tilatessasi tunnus 102L024A.

Talentumin uudessa Summa-palvelussa • digitaalinen sisältö sekä • digitaalinen näköislehti! Talouselämä ilmestyy kerran viikossa, perjantaisin.

TILAUSEHDOT: * Tilaus on kestotilaus ja se jatkuu 6 kk:n laskutusjaksoin Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, - 20 % normaalista hinnasta. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100. *Puhelun hinta (sis. alv 24%): Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 7,06 snt/min. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puhelu + 17,14 snt/min. Ulkomailta ao. maan ulkomaanpuhelumaksu.

TE_yrittajasanomat_254x365_huhti.indd 1

20.3.2014 9:12:49

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

VOI HYVIN

Jaksaa, jaksaa Miten yksinyrittäjä pitää huolta omasta työhyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan? Miten sujuu vaikkapa tyky-päivä yksinänsä? Viisi yksinyrittäjää kertoo omat hyvinvointivinkkinsä. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Kuka: Netta Herranen • Yritys: Studio Pepita • Perustettu: heinäkuu 2011 • Mitä tekee: Käsintehdyt uniikkikorut ja pienesineet

Kuka: Antti Sulkanen • Yritys: AN-Cadsolutions • Perustettu: 2002 • Mitä tekee: Toimii maahan-

JOHANNES WIEHN

len toiminut yrittäjänä nyt kaksi ja puoli vuotta. Työtä on ollut viime aikoina paljon, ja olen pitänyt itseni työkunnossa erityisesti liikunnalla. Olen lapsesta saakka harrastanut tanssia, ja tämä harrastus on pysynyt kalenterissa edelleen. Minulla onkin showtanssitreenit kerran viikossa, ja alkuvuodesta aloittamani tankotanssi oli mukava lisä omine voimallisine haasteineen. Collieni kanssa olen myös harrastanut agilitya säännöllisen epäsäännöllisesti. Asun Kotkassa ja työpajani sijaitsee Kouvolan puolella, joten ajomatkaa kertyy noin 60 kilometriä suuntaansa. Ajon aikana kuuntelen aina musiikkia. Myös pajalla töitä tehdessä musiikki soi, sillä siitä saa lisäenergiaa ja inspiraatiota. Joskus myös täysi tekemättömyys tekee terää. Vapaailtoina sohvan nurkkaan käpertyminen ja koirien kainaloon ottaminen on ollut aivan ihanaa. Se ehkä lataakin akkuja kaikkein parhaiten oikein hektisinä aikoina. Juttukaveri on myös minulle tärkeä. Yrittäjäkaverille on helppo purkaa huoliaan ja murheitaan työasioiden puolesta, ja häneltä saa vertaistukea. Samalla tavalla perheen ja muun lähipiirin antama tuki on merkityksellinen. Oman ajan ottaminen, varsinkin luovalla alalla on tärkeää, sillä stressaantuneena luovuus katoaa.

tuojana, jälleenmyyjänä, kouluttajana ja palveluntarjoajana 3D-tulostimille, 3D-skannereille, CNC-jyrsin- ja kaiverruskoneille sekä CAD/ CAM-ohjelmistoille.

Kuka: Merja Hammar EMIL BOBYREV

”Tarvitsen tanssia, musiikkia ja juttukaverin”

• Yritys: Idea Illuusia • Perustettu: 2001 • Mitä tekee: Graafista suunnittelua

”Liikunta on elinehto”

äyn vähintään kerran viikossa hölkkälenkillä ja parhaassa tapauksessa kolmesti. Lenkkeily auttaa silloin, kun päässä pyörii paljon asioita ja ajatuksen on pysyttävä kasassa. Pistän puhelimesta päälle hyvää musiikkia, ja minulla pitää myös ehdottomasti olla Runkeepersovellus, jotta pääsen näkemään tarkasti hölkätyn matkan ja siihen käytetyn ajan. Viime kesänä ostin myös polkupyörän pitkän pitkästä aikaa, mutta vielä en kovin pitkiä pyörälenkkejä tehnyt, kun veri veti mieluummin hölkkäämään. Aloitin viime vuonna myös uimisen. Liikunnan lisäksi olen myös tehnyt pieniä säätöjä työhuoneellani. Kiikutin kahvikoneen työpöydän vierestä sohvan lähelle, jotta tajuaisin nousta välillä tietokoneelta päivän aikana. Hommasin tänne myös Darts-taulun ja nyt voin kahvi- tai ruokatauoilla vähän heitellä tikkaakin. Ilman itselle soveltuvaa liikuntaa en jaksaisi yrittää. Voisikin sanoa, että minulle liikunta on elinehto.

”Koukutuin golfiin”

len ollut yksinyrittäjänä kohta 13 vuotta. Kymmenen vuotta sitten sain työtoimeksiannon yhteydessä mahdollisuuden tutustua peliin nimeltä golf. Koukutuin välittömästi. Siitä lähtien on kaikki lumettoman maan aika kulunut kenttiä kolutessa. Mainostoimistoyrittäjänä päivät kuluvat hiirtä heilutellessa ja istuskellessa. Siksipä golf on mitä mainioin tapa päästä liikkeelle, ja eipä ole hartiakipuja ollut sen jälkeen. Golfswingi irrottaa jumit ja noin 10 kilometrin kävely lähes päivittäin terveysliikuntatasoisella sykkeellä tekee hyvää. Kesän aikana tulee kierroksia plakkariin noin 100, eli monta kertaa viikossa tulee lähdettyä huiskimaan. Golfkierroksella en sitten ehdi työasioita miettimään. Kun pelikausi loppuu, aloitan kuorolaulun. Laulan Naiskuoro Pytingissä 24 muun naisen kanssa. Kuorolaulun taas sanotaan pidentävän ikää sosiaalisuutensa ja haastavuutensa vuoksi.

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

15 400

henkilöä osallistui Kelan tukemaan aikuisten kuntoutuspsykoterapiaan vuonna 2013. Se on Kelan yleisin kuntoutustoimenpide.

Tutkittua:

47 %

yrittäjistä voi hyvin ja arvioi työkykynsä hyväksi. Heillä stressi on hallinnassa, eivätkä he koe jatkuvaa kiirettä tai työn ja perheen yhteensovittamisen ristiriitoja. Yritykset menestyvät melko hyvin, mikä ruokkii yrittäjän sisäistä eheyttä.

42 %

yrittäjistä arvioi työkykynsä hyväksi, vaikka jaksamista uhkaavat kiire, työ-perhekonfliktit ja henkinen uupumus, ovat jo selkeästi näkyvissä. Tähän ryhmään kuuluvien yrittäjien haasteena on, että yrittäjät eivät tiedosta omia riskejään, vaan pitävät jaksamistaan hyvänä, mikä voi johtaa työkyvyn yllättävään romahtamiseen.

11 %:lla

yrittäjistä työkyvyn menettämisen riski on kohtuullinen. Heidän työkykyään kannattelee yrityksen menestyminen, mutta rasittaa jatkuva kiire.

11 %

Kuka: Arto Pietilä • Yritys: Rakennustoimi Arto Pietilä

KATI LAUKKANEN

Kuka: Laura Hyvärinen

ALEKSI POUTANEN

• Perustettu: 1999 • Mitä tekee: Rakennusalan

• Yritys: Rukki Finland

asiantuntijapalvelut, rakennustöiden valvonta, kuntoarviot

• Perustettu: helmikuussa 2013

”Neulomista ja päiväkirjamerkintöjä”

len toiminut nyt vuoden yrittäjänä, ja joutunut toden teolla miettimään, miten pidän jaksamistani yllä. Stressitaso, itsensä johtaminen, uuden opettelu ja epävarmuudessa eläminen vievät paljon enemmän tahdonvoimaa kuin palkkatyössä uran rakentaminen. Kuntoilin jo ennen yrityksen perustamista, mutta liikunnalliset harrastukset olivat lähinnä painonhallintaa varten. Nykyisin harrastukset ovat vastapainoa työlle, kropan ja pään nollausta. Viikoillani on säännöllinen runko, myös viikonloppuisin, mutta

• Mitä tekee: Pakkausten kehitystä

tästä joustetaan tarvittaessa. Tämän lisäksi pyrin useampana iltana laittamaan koneen kiinni ainakin pari tuntia ennen nukkumaan menoa ja siirtymään olohuoneen lattialle venyttelemään tai sohvan nurkkaan neulomaan. Iltaisin ennen nukahtamista kirjoitan lyhyesti päivän kohokohdat päiväkirjaan, ja luen muutaman sivun jotain kirjaa, joka vie ajatukset pois omasta elämästä. Terveellisestä syömisestä, veden juomisesta ja ruokailuajoista pyrin pitämään kiinni, mutta se ei ole helppoa täysien päivien keskellä.

”Tein omat työhyvinvointiteesit”

aulasin omat työhyvinvointiteesini konttorini oveen, kun ryhdyin yrittäjäksi vuon-

na 1999. Ensimmäinen teesini on, että pidän itseni hyvässä fyysisessä kunnossa. Teen kuntosalitreenin vähintään kolmesti viikossa. Jos mahdollista, yritän katkaista työpäivän salikäynnillä. Se kirkastaa kummasti ajatuksia ja antaa melkoisesti lisää tehoja iltapäivän töihin. Onnekseni yritystoimintani konsulenttina on sellaista, että voin hiukan vaikuttaa päiväohjelmaani.

Toinen teesini liittyy hyviin yöuniin. Nukun mielelläni kahdeksan tuntia yössä, mutta minimi on seitsemän. Jos en pysty pitämään kiinni siitä, alkavat ajatukset paakkuuntua ja se vaikuttaa työtehoon vähintäänkin häiritsevästi. Välillä pitää myös irrottautua arjesta. Se onkin kolmas teesini. Tällä hetkellä pidän viikoittain soittotreenit joko ihan yksinään tai bändin kanssa. Kerran vuodessa kokoonnumme myös nuoruusaikaisten kavereiden kanssa viettämään pidennettyä viikonloppua. Lisäksi pidän vähintään kerran vuodessa viikon irtioton koko roskasta. Läppäristä virta pois, ja virkapuhelin kiinni, ja matkustan pois tutuista ympyröistä.

yrittäjistä kokee itsensä selvästi uupuneiksi ja työkykynsä huonoksi. Yritysten kannattavuus on useimmissa tapauksissa heikko ja yrittäjillä on voimakas halu yritystoiminnan lopettamiseen. Noin kolmanneksella näistä yrittäjistä tilannetta vaikeuttaa romahtanut terveys.

5 %:lla

yrittäjistä työkyvyn menettämisen riski on erittäin suuri, sillä heidän työkykyään ylläpitää enää ainoastaan supermiesefekti. Supermies-efektissä yrittäjä ei kykene näkemään oman jaksamisensa ja terveytensä heikkenemistä.

50 %

palkansaajista kokee vähintään muutaman kerran viikossa työn imua eli innostumista työstään.

22 %

työntekijöistä kokee työstressiä. Tämä vastaa EU-maiden keskitasoa.

Lähde: ElO JA TTL

VOI HYVIN

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

EMIL BOBYREV

Vexve Oy • Yritys: Vexve Valves valmistaa erityisesti kaukolämpöja kaukokylmäverkkoihin tarkoitettuja korkealaatuisia pallo- ja läppäventtiilejä. Vexve Verto on kotimainen markkinajohtaja etäluettavissa vesimittareissa. Verto-palvelu on käytössä jo 100 000 suomalaisessa rivi- ja kerrostalokodissa. Vexve Controlsin valmistamat venttiilit ja säätölaitteet on tarkoitettu vesikeskuslämmitteisten pientalojen lämmönsäätelyyn. • Perustettu: 1960 • Työllistää: 130 henkeä • Liikevaihto: vuonna 2013 49 miljoonaa euroa • Perustaja: Jorma Nieminen, nykyinen omistaja Jarmo Nieminen

Vexveläinen on timmissä kunnossa Sastamalalaisessa Vexve Oy:ssä voidaan hyvin. Sen takaavat mittavat panostukset terveyspalveluihin, liikuntaan ja koulutukseen.

– Terveydellä on liki 40 prosentin merkitys siinä, miten ihminen kokee työssä jaksamisensa. Meillä onkin käytössä erittäin laajat työterveyshuoltopalvelut. Ne sisältävät myös esimerkiksi painonhallintaan liittyvät ohjaukset ja tupakoinnin lopettamisen tukipalvelut, AnnaStiina Boström sanoo. Lisäksi yrityksessä on käytössä Laaja terveysturvavakuutus. – Jos työntekijä tarvitsee esimer-

Lotta Tammelin

Kasvukipuja. Vexve on kasvuyritys, ja välillä kiivas kasvu on näkynyt myös henkilöstön hyvinvoinnissa.

Kun työterveyshuollon palveluihin panostettiin entisestään, luku tippui neljään prosenttiin.

lotta.tammelin@yrittajat.fi

eidän tavoitteemme on, että henkilökuntamme on niin timmissä kunnossa sekä osaamiseltaan että terveydeltään, että he kelpaisivat koska tahansa kilpailijamme palvelukseen, kertoo Vexve Oy:n henkilöstöjohtaja Anna-Stiina Boström. Kuulostaa ehkä riskialttiilta työhyvinvointistrategialta, mutta Vexven henkilökunta ei kuitenkaan ole loikannut kilpakumppaneiden palvelukseen ja vienyt osaamistaan mennessään. – Päinvastoin henkilökunnan sitoutuminen ja yhdessä tekemisen meininki on vain vahvistunut, Boström jatkaa. Vexve Oy on suomalainen perheyritys, joka on erikoistunut energian säästämiseen tarkoitettuihin palveluihin ja tuotteisiin. Metallialalla toimiva ja keskiraskasta tuotantotyötä tekevä kasvuyritys on todella halunnut panostaa henkilöstönsä hyvinvointiin.

kiksi leikkaushoitoa, niin hän pääsee nopeasti vaikkapa yksityiselle sektorille tarvittaviin toimenpiteisiin. Näin työntekijä ei joudu odottelemaan pitkiä aikoja jonoissa ja hänet saadaan nopeammin takaisin työkykyiseksi.

Vuonna 2008 kiivaimmassa kasvuvaiheessa sairauspoissaolot veivät pahimmillaan liki yhdeksän prosenttia käytettävästä työajasta.

Sydän mukana tekemisessä

Vexve Oy:n hallituksenpuheenjohtaja ja omistajayrittäjä Jarmo Nieminen näkee henkilöstön yrityksen tärkeimpänä voimavarana. Siksi yrityksessä on haluttu panostaa siihen, että työntekijöillä on hyvä olla töissä. – Hyvinvoiva henkilöstö tekee hyvää tulosta, Nieminen summaa. Työntekijöiden tyytyväisyys myös näkyy. – Paras kiitos on hyvin tehty

työ siten, että sydän on mukana tekemisessä. Tämä kiitos näkyy ja kuuluu omistajalle asti. Tulokset kertovat, että panostukset ovat olleet onnistuneita. – Kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys kertovat minulle, että vexveläisillä on edellytykset tehdä työnsä hyvin. Lisäksi henkilöstön sitoutuminen ja kehittyminen ovat merkki työstä innostumisesta, Jarmo Nieminen kertoo.

– Vuonna 2008 havaitsimme, että kolmen vuoden vahva kasvutahtimme rokotti henkilöstöä ja kasvukivut olivat nähtävissä kasvaneina sairauspoissaoloina, Boström kertoo. Tilanteeseen tartuttiin heti ja panostuksia terveyspalveluihin lisättiin entisestään. – Nyt sairauspoissaolomme ovat noin neljän prosentin luokkaa. Se on metallialan keskitason alapuolella, ja olemme siihen tyytyväisiä. Vexvessä tuetaan myös omaehtoista työkyvyn ylläpitoa. – Löytyy esimerkiksi sählyryhmä, juoksu-, maastopyörä- sekä vakituinen jalkapalloporukka. Kun ihmiset tekevät asioita yhdessä, niin siinä tullaan tutuiksi ja porukkahenki vahvistuu. Se on sellaista kaveriaikaa työntekijöiden välillä, kuvaa Vexven tehdaspäällikkö ja varatyösuojeluvaltuutettu Pasi Nieminen. Ideat tyky- ja liikuntatoimintaan tulevat henkilöstöltä. – Mietimme mieleiset tyky-tekemiset työntekijöiden keskuudessa valmiiksi. Työnantajan tehtäväksi jää mahdollistaa ideat. Koskaan ei mitään ideaa ole ammuttu alas, Pasi Nieminen kiittelee. Liikunnan ja työterveyshuollon kanssa pyhän hyvinvointikolminaisuuden muodostaa myös koulutus. – Kasvuyrityksellä ei ole varaa osaamattomuuteen, henkilöstöjohtaja Anna-Stiina Boström painottaa. – Osaaminen on myös iso osa työssä jaksamisen kokemusta. Tuemme ja kannustamme pitkiinkin koulutusohjelmiin ja tutkintotavoitteisiin. Siten vahvistamme henkilöstömme työmarkkinakelpoisuutta, hän jatkaa.

Hyvinvointi. Vexve Oy:ssä harrastetaan yhdessä. On juoksu-, sähly-, maastopyörä- ja jalkapalloporukkaa. Työnantajan henkilökunnalle tarjoamat huippuedut lisäävät työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia.

Terveyttä edistävä työpaikka Työpaikan voimavaroja ovat: 1. terveys ja toimintakyky 2. koulutus ja osaaminen 3. arvot ja asenteet 4. motivaatio ja työtyytyväisyys

Työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat: 1. johtamiskäytännöt 2. työyhteisöjen toimivuus 3. töiden organisointi 4. henkilöstön osaaminen ja voimavarat 5. työympäristö ja työturvallisuus 6. hyvät kumppanuudet, verkostot ja yhteistyö 7. työterveyshuolto strategisena kumppanina Lähde: Työterveyslaitos

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Suosittele tutulle yrittäjäkaverille Suomen Yrittäjien jäsenyyttä. Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään yli 100 asiantuntijaa neuvomaan ja opastamaan yritystoiminnassa. Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin! Suosittele Suomen Yrittäjiä osoitteessa yrittajat.fi/suosittele. Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa.

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

VOI HYVIN

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä, muista öljytä koneistosi 1.

Hae tukea verkostoista

Mene mukaan yrittäjäverkostoihin. Muiden yrittäjien kokemuksista on hyötyä, sillä heidän tietojaan hyödyntämällä kaikkea ei tarvitse opetella kantapään kautta. Toisilta yrittäjiltä voi myös saada vertaistukea. Vaikka sinulla olisi yrityksessäsi erinomainen porukka, esimerkiksi johtamisasioissa saatat olla yksin. Moni yrittäjä huomaa tulleensa pomoksi melkein vahingossa, kun liiketoiminta kasvaa. Toisilta yrittäjiltä voit saada vinkkejä johtamisen kehittämiseen.

Seuraa jaksamistasi

Oman hyvinvoinnin tarkkailusta kannattaa tehdä järjestelmällistä. Tee esimerkiksi kuukausittainen kalenterimerkintä, jotta muistat pysähtyä asian äärelle. Et varmasti kykene antamaan täyttä työpanosta, jos jaksamiskuppisi on tyhjentymässä. Hyviä työkaluja jaksamisen seuraamiseen ovat uni ja työaamun tuntemukset. Jos töihin lähteminen ei tunnu hyvältä, pysähdy miettimään asiaa. Havainnoi myös, tunnetko olosi aamulla levänneeksi ja nukutko riittävästi.

Millä konsteilla yrittäjä pitää huolta jaksamisestaan ja työkyvystään? Pk-yrittäjien työhyvinvointia tutkinut Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Tiina Heusala nostaa esiin seitsemän peruskonstia. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Irrottaudu harrastamalla

Vaikka toisten yrittäjien kanssa on mukava pyöriä, muista ottaa välillä kunnon nollaus. Mielellään myös liikunnalla, sillä hyvä fyysinen kunto tukee henkistäkin jaksamista. Harrasta niin, ettei samoissa ympyröissä ole muita yrittäjiä, eikä harrastus liity työhösi. Yrittäjäporukassa juttu kääntyy helposti yrittämiseen, joten et pääse irtautumaan kunnolla arjestasi.

Uskalla ulkoistaa

Kaikkea ei voi eikä tarvitsekaan osata itse. Hanki rohkeasti käyttöösi muiden asiantuntemusta: osta palveluita tai hyödynnä yrittäjäverkostoasi. Monesti yrittäjillä on liian korkea kynnys varsinkin palveluiden ostamiseen tai toimintojen ulkoistamiseen. Ei löydy aikaa ottaa selvää vaihtoehdoista tai rahaa hankkia palvelua. Jos ostopalvelu kuitenkin auttaa sinua, se säästää lopulta aikaa ja tuo rahaa. Voit itse keskittyä yrityksen liiketoiminnan kannalta olennaisiin asioihin.

Kehitä itseäsi johtajana

Tuntuuko siltä, että johtaminen tökkii? Et ole yksin, sillä johtamista pitää harjoitella ja oma tyyli etsiä. Tärkeintä on ymmärtää, että johtaminen on taito, jota pitää kehittää ja jota jokainen voi oppia. Itsetuntemus on tässä tärkeä työkalu. Eväitä voi hakea kursseilta, opiskelemalla itse ja hankkimalla sparrausta toisilta yrittäjiltä. Muista myös pyytää työntekijöiltäsi palautetta johtamisestasi.

Jaa vastuuta

Monessa yrityksessä yrittäjä pitää kaikkia lankoja käsissään. Näin käy varsinkin silloin, kun liiketoiminta ja työntekijämäärä ovat päässeet kasvamaan kuin varkain. Yrittäjän pitää osata keskittyä olennaiseen ja jakaa vastuuta toiminnasta työntekijöille. Delegointi antaa työntekijöille tilaisuuden kasvaa. Kun he samalla osallistuvat tiiviimmin yrityksen kehittämiseen, syntyy uusia ideoita ja näkökulmia.

Vaihda vapaalle

Älä ole koko ajan töissä. Suuri työtuntien määrä ei ole tehokkuuden merkki, sillä harva jaksaa tehdä ympäripyöreitä päiviä tuotteliaasti. Arkisen ajankäytön tasapainon lisäksi myös pidemmät irtiotot ovat tärkeitä. Lomalla saat perspektiiviä siihen, missä yritys menee. Myös omaa tekemistä on helpompi hahmottaa, kun arkiympyrät ovat kaukana. Etkö uskalla lähteä lomalle, koska yritys ei pyöri ilman sinua? Älä ole ainoa, joka on perillä yrityksen asioista, vaan osallista työntekijäsi.

Nyt on jokamiesluokassa yritystä P

erustimme Jokamiesluokan startup –hankkeen kannustaaksemme yrittäjyyttä harkitsevia ottamaan ensimmäisen askeleen. Palvelusta jokainen aloittava yrittäjä saa vertaistukea ja on mukana hankkeen kilpailuissa. Moni aloittava yrittäjä arvostaa ja kaipaa myös kokeneiden yrittäjien tukea ja näkemystä. Jokainen yrittäjä voi olla mukana jakamalla tietoa hankkeesta omalla alueellaan tai tulemalla mukaan palvelun yrittäjäraatiin.

Tule mukaan:

VOI HYVIN

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Reikäpallolle kyytiä Vantaalaisyrittäjille jo kolme vuotta pyörinyt sählyvuoro on jumppaa, yhdessäoloa ja verkottumista.

ALEKSI POUTANEN

Hannu Hallamaa

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

eskiviikkoaamuisin joukko yrittäjiä kokoontuu palaveriin Vantaan Tikkurilaan. Palaverin aiheena on jo kolmisen vuotta ollut sähly. Peleissä jo alusta asti mukana ollut Ari Ala-Sippola kertoo, että yksinyrittäjälle Vantaan Yrittäjien sählyvuoro tuli hyvään saumaan. – Kun aloitin toiminimiyrittäjänä, jäi liikunta tosi vähiin. Päätin heti lähteä mukaan, kun näin ilmoituksen yrittäjien sählyvuorosta. Tällaiseen järjestettyyn toimintaan oli helppo lähteä mukaan. Kalusteasennuksia tekevä AlaSippola oli aiemmin kuntoillut työnantajan sählyvuorolla. Nyt viikon sporttailut hoituvat yrittäjäseurassa. – Järjestän työt niin, että pääsen aamulla pelaamaan. Fyysisen työn takia illalla ei välttämättä jaksa

Tossu vinkuu. Mika Pärssinen siirtää pallon eteenpäin Vantaan Yrittäjien sählyvuorolla Tiikeriareenalla.

enää urheilla, Ala-Sippola kertoo. Sählyvuoron vakikävijöihin kuuluu myös Anaconda Cablingin toimitusjohtaja Pekka Anttila. Liikunnan lisäksi sähly tarjoaa myös

verkottumismahdollisuuksia. – Työasioista tulee juteltua ohimennen. On tietenkin helpompi soittaa tutulle yrittäjälle, jos hänellä on palvelua, jota tarvitset.

Myös Ala-Sippola pitää sählyvuoron sosiaalista puolta tärkeänä. Reikäpalloa on mukava käydä laukomassa tutulla porukalla. Ja kuten joukkuepeliin kuuluu, muka-

na on myös urheilun ulkopuolista puuhaa. – Keväällä on pyritty järjestämään kesän korkkaus, Ala-Sippola kertoo.

www.yritysporssi.fi

Yritysvälittäjät

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa Ympäristöalan yritys, jolla toimintaa koko Suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Omat toimitilat n. 400 m2. Tarjousten mukaan!

Palvelut, liikenne

Kultasepänliikkeitä pääkaupunkiseudulla. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 1 000 000 - 1 300 000 €. Työntekijöitä 8 - 10. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 300 000 € + varasto.

SY-27012014-3538

SY-20022014-3610

Valaisimien ja kodin pienkoneiden erikoisliike Keski-Suomessa. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 200 m2.

Kello- ja kultaliike + verkkokauppa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 550 000 €.

SY-30012014-3552

Lastenvaateliike Mikkelissä. Vuokratut toimitilat. SY-07022014-3574

Myydään osuus/haetaan rahoitusta työkoneiden ja ajoneuvojen maahantuonti-, vähittäis- ja jälleenmyyntiyritykselle Uudellamaalla. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 275 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-24022014-3617

50 % osuus rakennuspinnoitteiden maahantuonti -ja myyntiyrityksestä Lahdessa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 200 m2. Hintapyyntö 140 000 €. SY-25022014-3624

Lähikauppa (tiloissa myös posti) ja asuin- / liikekiinteistö Etelä-Savossa. Yritys sopii perheyritykseksi.

SY-10022014-3575

SY-12032014-3656

Teollisuus Vakavarainen suunnittelutoimisto Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 120 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat n. 85 m2. SY-30012014-3553

Kannattava elintarviketeollisuuden yritys Itä-Suomessa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat. Hintapyyntö 1 200 000 €. SY-10022014-3578

Kauneushoitola-myymälä KeskiUudellamaalla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 1 + yrittäjä. Vuokratut toimitilat 68 m2. SY-04022014-3564

Kaksi palvelupesulaa, toinen Uudellamaalla ja toinen Pirkanmaalla. SY-14022014-3591

Osuus tilitoimistosta (myös vähäistä isännöintitoimintaa) VarsinaisSuomessa. Liikevaihto 1 000 000 2 000 000 €. Työntekijöitä 16 - 20. Vuokratut toimitilat 425 m2. SY-14022014-3592

Kiinteistötoimisto (erikoistunut toimitilakiinteistö- ja vuokravälitystoimintaan sekä kiinteistökonsultointiin) Helsingissä. Toimintaa koko Suomessa. Vuokratut toimitilat. SY-21022014-3612

25 vuotta toiminut AAA-luokituksen omaava autokorjaamo Jyväskylästä. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 360 m2. Hintapyyntö 195 000 €. SY-05032014-3644

Kirjapaino Pohjois-Pohjanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Vuokratut toimitilat 150 m2. Hintapyyntö 150 000 €. SY-10022014-3579

Turvallisuusalalla toimiva teollinen yritys Keski-Pohjanmaalla. Toimintaa myös ulkomailla. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat. SY-04032014-3637

Rakentaminen Varsinais-Suomen alueella toimiva vakavarainen ja kannattava kevyt- ja raskasöljylaitteiden myynti-, asennus-, huolto- ja korjauspalveluja tarjoava yritys. Liikevaihto 250 000 300 000 €.

SY-28012014-3547

Maanrakennusosakeyhtiö KantaHämeessä. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 600 000 €.

SY-07022014-3572

Vesi- ja lämpöasennusyritys Uudellamaalla. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat n. 300 m2. Hintapyyntö 290 000 €.

SY-04032014-3638

Muut toimialat Hautaustoimisto ja kukkakauppa Uudellamaalla. Toimintaa koko Suomessa. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 200 000 €.

SY-07032014-3654

Myytäviä kohteitamme: Arkkitehtitoimisto, Lounais-Suomi .................... 110 000 Tilitoimisto, Etelä-Suomi...... 175 000 Kuljetusliike, Pirkanmaa ...... 199 000 Maahantuonti, Länsi-Suomi ........................250 000 Keittiösaneeraus, Pääkaupunkiseutu ...............525 000 Kuntolaitteiden myynti, Etelä-Suomi .........................495 000 Konepaja, Etelä-Suomi ........395 000 Moottorikelkkasafariyritys, Lappi / Levi ...........................295 000 Perheleipomo/kahvila, Keski-Suomi ........................385 000 Sähköurakointiliike, Etelä-Suomi .........................500 000 Lisää kohteita löydät sivuiltamme! Ota yhteyttä: Puh. 0207 421150 www.suomenyritysmyynti.fi

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 24.4.2014

Majoitus, ravintola, elintarvike Ravintola Lappeenrannassa, Lauritsalan keskustassa. Vuokratut toimitilat 174 m2. Hintapyyntö 20 000 €. SY-31012014-3555

Elintarvikealan tuotantoyritys Pirkanmaalla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 1. Hintapyyntö 95 000 €. SY-06022014-3570

AAA-luokan grilli Pohjois-Savossa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 45 000 €.

Grilli- ja elintarvikekioskin liiketoiminta + varasto Kempeleessä. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Vuokratut toimitilat.

SY-25022014-3622

SY-20032014-3694

Tilausravintola/maatilamatkailukohde Keski-Suomessa. Omat toimitilat n. 400 m2. Hintapyyntö 25 000 €.

Matkailualan yritys Lapissa. Omat toimitilat. Ravintolassa 55 asiakaspaikkaa. Talviaikaan 18 vuodepaikkaa, kesäisin 48.

SY-12032014-3657

Yrityspörssin ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa www.yritysporssi.fi

SY-21032014-3697

Myytäviä kohteitamme: Ohjelmistoyritys .......................... 300 000 Kannattava liikekiinteistöjen vuokrausliiketoiminta ...............2 500 000 Media-alan yritys ..................neuvotellaan Kemissä toimiva vähittäismyyntialan erikoisliike ..................127 700 Kuusamossa toimiva tuotannollista palveluliiketoimintaa harjoittava yritys .........407 000 Mainos- ja markkinointiyritys ........................250 000 ................................................+ nettokassa Autofiksaus-yritys, PK-seutu .......... 73 000 Valokuvaamo Satakunnassa ..........36 000 Hautaustoimisto ja kukkakauppa Savossa .................. 275 000 Autoelektroniikan korjauspalvelua ........................... 300 000 ...................................+ lisäkauppasumma Raskaan kaluston korjausja huoltotoiminta ......................... 468 000 Liikehuoneiston osakekanta ........ 195 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

OSTETAAN YRITYKSIÄ Vakavarainen satakuntalainen tilitoimisto haluaa ostaa tilitoimiston osakekannan tai liiketoiminnan Satakunnan alueelta. Omat tai vuokratut toimitilat. SY-20022014-3609

Yrityspörssin säännöt osoitteessa

www.yritysporssi.fi

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla KATI LAUKKANEN

Tuomio kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Lisää tuloja. Hallitus löysi kehysriihessä keinon valtion velkaantumisen taittamiseksi. Mentalisti Noora Karma saa ennustaa kymmenen seuraavaa vuotta oikeat lottonumerot ja homma on sillä selvä.

Tuulahdus vanhaa. Antti Rinne vaatii lisää valtio-omisteisia yhtiöitä kannattavan kasvun turvaamiseksi. Listan kärjessä ovat uusi posti- ja lennätinlaitos, pari Kemijärvelle sijoitettavaa paperikonetta ja väritelevisiotehdas.

Huolen murtama. Vladimir Putin otti otsaansa botox-hoidot pari vuotta liian aikaisin, sillä nyt hän ei voi näyttää tarpeeksi huolestuneelta ulkomailla asuvien venäläisten kohtalosta.

Liberaalia. Valko-Venäjä antoi periksi. Jääkiekkokisoihin saavat osallistua isäntämaan lisäksi myös vastustajajoukkueet.

Besserwisseröinti. Paavo Arhinmäki on tuskastunut yksityiseen sektoriin, joka ei osaa tehdä kauppaa ulkomaille. Hän lupaakin näyttää esimerkkiä ja harkita vakavasti paikkaa RAY:n tai Veikkauksen johdossa poliittisen uran jälkeen.

Jee, sopu. Suomalaiset voivat huokaista helpotuksesta, kun poliitikot pääsivät sopuun sotesta. Enää pitäisi tietää, mitä koko sote edes tarkoittaa.

kysymystä

Tapani Korpi: Aikuistuotteet ovat myydyimpiä suklaitamme 1

Käykö suklaa kaupaksi pääsiäisenä, kun Kultasuklaan valikoimissa ei ole yllätyssuklaamunia? Pääsiäinen on ennen ollut meille isompi sesonki kuin tänä päivänä. Se ei merkittävästi lisää myyntiä. Yritysasiakkaat ovat meille tärkeitä, ja joulu on suurin sesonkimme. Voimme tehdä spesiaalituotteita yrityksille, muun muassa sijoittaa yrityksen haluaman yllätyksen erikokoisten pääsiäismunien sisään.

Mitä tuotteita myytte pääsiäisenä? Ennen ostettiin nykyistä enemmän pupu-, ankka- ja kukkosuklaapatsaita. Nyt myymme enemmän pääsiäismunia, joissa on rommitryffelitäyte. Kaiken kaikkiaan levysuklaa on isoin tuoteryhmämme. Seuraavana tulevat räätälöitävät tilaustuotteet.

Miten panostatte tuotekehitykseen ja trendien hermolla pysymiseen? Tuotekehityksestä, myymälöiltä ja asiakkailta tulee koko ajan ideoita. Aloimme valmistaa raakasuklaata tietääkseni ensimmäisinä Suomessa. Tänä päivänä meillä on monipuolinen valikoima raakasuklaata. Suklaisen alihankintatyön kysyntä on lisääntynyt. Meillä on monipuolinen tuotantokoneisto: voimme päällystää esimerkiksi marjoja, hedelmiä, lakritsia tai keksiä suklaalla ja teemme myös asiakkaan reseptillä tuotteita.

Millaisia vientisuunnitelmia Kultasuklaalla on? Vienti kiinnostaa meitä. Olemme juuri päässeet mukaan Venäjän-kauppaan. Aloimme tutkia Venäjän markkinoita 3 – 4 vuotta sitten, pari vuotta sitten vaihdoimme yhteistyökumppania ja saimme luotua kontakteja. Lisäksi Japanissa, Koreassa ja Saksassa ovat jälleenmyyjät. Valmistus on Hämeenlinnan Iittalassa.

Miten päädyit ostamaan suklaatehtaan vuonna 2002? Minusta tuli suklaayrittäjä vahingossa. Olin Saarioisilla töissä vajaat 16 vuotta. Aloin etsiä myytäviä yrityksiä, silloin en tiennyt suklaa-alasta mitään. Sitten kemiat kohtasivat myyjällä ja ostajalla, mikä ratkaisi kaupan. Perustaja toimi neuvonantajana vain kuukauden. Olimme vähän aikaa helisemässä, mutta osaavien työntekijöiden avulla pääsimme hyvään alkuun.

Muutamia spesiaalituotteitanne myydään myös aikuisviihdekaupoissa, kuinka näin pääsi käymään? Aikuistuotteet olivat valikoimissa jo, kun aloitimme. Puskaradio kertoo, että tänne alkoi tulla porukkaa naama punaisena katsomaan Iso mama- ja Nimetönsuklaapatsaita, joista olivat kuulleet. Ne ovat myydyimpiä tuotteita nettikaupassamme. Kuuntelemme asiakasta, ja asiakas saa monta kertaa toiveensa läpi.

Joulu on suurin sesonkimme.

Kuka? Tapani Korpi Perhe: Arja-vaimo hoitaa yrityksen kahta myymälää ja taloushallintoa. Perheeseen kuuluvat 12-vuotiaat kaksostytöt. Aiemmat työt: Olin Saarioisilla 16 vuotta ostopuolella. Sitä ennen olin vanhempieni yrityksessä liimatehtaassa. Motto: Usko tulevaisuuteen ja onnistuminen motivoivat yrittämään.

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä?

Suomessa katoaa vuosittain noin 11 000 ajokorttia ja 8 000 passia, jotka usein päätyvät varkaille.

Baanalla

Kuka verkottuu tykeimmin?

ritystä Stadiin! järjestetään torstaina 8. toukokuuta jo kahdeksatta kertaa. Tapahtumapäivää vietetään Vanhalla Ylioppilastalolla kello 11 – 18, jonka jälkeen tilaisuus huipentuu kaikille avoimeen After Work -iltamaan kello 18 – 21. Luvassa on sekä ohjattua että vapaata verkostoitumista, hyvää seuraa, ruokaa ja juomaa. Yritystä Stadiin! on Helsin-

gin Yrittäjien päätapahtuma ja samalla Suomen suurin yksipäiväinen koulutus- ja verkostoitumistapahtuma yrittäjille, yrittäjähenkisille ja kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille. Päivän tarkoitus on tarjota yrittäjille ja tapahtuman yhteistyökumppaneille mahdollisuus verkostoitua. Tapahtumassa voi kohdata potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

Valtiovallan kuulumiset kertoo elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.). Ilmoittaudu osoitteessa yritystastadiin.fi.

Mikä: Yritystä Stadiin! -koulutus- ja verkostoitumistapahtuma Milloin: Torstaina 8. toukokuuta klo 11 alkaen Missä: Helsingissä Vanhalla Ylioppilastalolla Lisätietoa: www.yritystastadiin.fi

27%

Suomessa kulutetuista väkevistä alkoholijuomista tuodaan matkustajatuontina. Viineissä vastaava luku on 17 %, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Rukan rinteeseen mars!

Ompeluala muuttuu, yhteisö pysyy

Rukalla järjestetään lauantaina 5. huhtikuuta yrittäjille Aamu hyvinvoinnille. Rantasipi Rukahovissa järjestettävässä tilaisuudessa on ohjelmassa Fennian ja Elon vinkkejä jaksamiseen sekä kuulumisia Resteliltä ja Rukalta. Tilaisuuden vetää yhteen Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien hallituksen jäsen Hannu Virranniemi. Aamiaistilaisuuden jälkeen on mahdollista siirtyä rinteen puolelle. Tilaisuus on maksuton ja mukaan mahtuu sata nopeinta. Ilmoittaudu osoitteessa https://www.lyyti.fi/reg/ Ruka_05042014. Ilmoittautumisaika päättyy 28. maaliskuuta.

Ompelualan Yrittäjät viettivät yhdistyksensä 20-vuotisjuhlaa 1. maaliskuuta Vantaalla. Yli 20 osallistujaa keränneessä tilaisuudessa jaettiin huomionosoituksia pitkään toiminnassa mukana olleille aktiiveille sekä luodattiin alan tilannetta. Ompeluyrittäjien toimintaympäristö on muuttunut yhdistyksen toiminta-aikana nopeasti, totesi puheenjohtaja Liisa Raitamäki. Raitamäki korosti yhdistystoiminnan yhteenkuuluvuutta luovaa merkitystä alalla, jolla useimmat toimijat ovat yksinyrittäjiä. – On tärkeää kuulua joukkoon muiden saman alan ammattilaisten kanssa.

Stagelle nousee valovoimaisia puhujia. Tapahtumassa palkitaan myös Vuoden Maakunnallinen Nuori Yrittäjä sekä Start Up 2014! -kilpailun voittaja. Lisätietoja tapahtumasta www.uptoyou.fi

Osaatko sinä tehdä bisnestä po-russki?

Muuallakin tapahtuu Etelä-Savo MITÄ sä duunaat?

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisfoorumi 8.4. klo 12 –16 Esedun juhlasali, Otavankatu 4, Mikkeli. Foorumissa valotetaan, miksi yrittäjyyden edistämistoimet eri kouluasteilla ovat merkityksellisiä oppilaan, koulun, yrityksen ja yhteiskunnan kannalta. Ilmoittautuminen www.pienyrityskeskus.aalto.fi/koulutus. Lisätietoja Laura Rautio, puh. 040 1799 425, laura. rautio@aalto.fi

Mukaan someen

Sosiaalisen median mahdollisuudet 14.4. klo 17 – 20 Pienyrityskeskus, Lönnrotinkatu 7, Mikkeli. Koulutuksessa kuulet, mistä kannattaa lähteä liikkeelle. Ilmoittautuminen 9.4. mennessä: http:// tinyurl.com/some14, lisätietoja Kirsi. blomberg@miset.fi tai marja.narhi@ aalto.fi

Kohtaa asiakas somessa

Asiakaskohtaaminen sosiaalisessa mediassa 15.4. ja 6.5., Pienyrityskeskus, Lönnrotinkatu 7, Mikkeli. Kahden päivän valmennuksessa opit, kuinka asiakasta lähestytään sosiaalisessa mediassa, mitä ja miten sinne kirjoitetaan. Sosiaalinen media luonnolliseksi osaksi yrityksen muuta toimintaa. Hinta 320 €. Lisätietoja www. pienyrityskeskus.aalto.fi/ koulutus

Miten osallistua hankintoihin Hankintakoulutus 16.4 klo 12 – 16 Kajaanin kaupungintalossa, Pohjolankatu 13. Tilaisuudessa keskustelua mm. siitä, mitä vaatimuksia tarjoajilta voidaan edellyttää. Ilmoittautuminen koulutukseen www.yrittajat.fi/kainuu. 30 euroa per henkilö.

Keski-Suomi Rallia ja karaokea

Wiitaracen kilpailupäivä 26.4. Lähtö ja kisakahvit: Wiikin Kartano, klo 12.00. Maali: Urpilan kartano (yrittäjien iltajuhla alkaa klo 18.) Witas-alueen yrittäjien autokuntien ilmoittautumiset kisaan 21.4. mennessä Janne Hänniselle p. 0500 818357 tai janne.hanninen@k-market. com. Kisamaksu 50€/autokunta (sis. ruokailu 5 henkilölle). Maksu Kinnulan yrittäjien tilille: 475300-128646. HUOM! Mukaan mahtuu 25 joukkuetta. Osallistua voi vaikka yritys ei ole yhdistyksen jäsen, mutta vain yritykset voivat osallistua, ei yksityiset.

Kajaanissa EU-paneelia ja viihdettä

Yrittäjien Kevätpörinät 25.4. Ilta alkaa Kainuun Yrittäjien kevätkokouksella Scandic Kajanuksessa. Ohjelmassa myös EU-paneeli, buffet ja biletystä. Ilmoittautuminen www.yrittajat.fi/kainuu 16.4 mennessä. 40 euroa per henkilö.

Nuorten yrittäjien asiatietoilta 10.4. klo 17 Cumulus Joensuu, Kirkkokatu 20, Joensuu. Asiatietoillassa kuulet, miten voit itse vaikuttaa mm. sosiaaliturvasi rakentamiseen. Tietoiskujen jälkeen pientä iltapalaa ja verkostoitumista. Maksuton, mutta tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 3.4. mennessä www. pkyrittajat.fi > Tapahtumat tai merja. blomberg@yrittajat.fi

Pohjois-Pohjanmaa Opi myynnistä

Keskustelun paikka myynnistä ja markkinoinnista 27.3. Klo 8 – 10 Ravintola Rauhala, Mannenkatu 4, Oulu. Näihin halutaan yrityksissä panostaa, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Entä suomalainen palvelukulttuuri, mitä se on? Paikkoja rajoitettu määrä, ilmoittaudu heti.

Päijät-Häme Nuorten yrittäjien kantapöytä 4.4. klo 19 Päijät-Hämeen nuorten yrittäjien ilta Lahden Teerenpelissä joka kuukauden ensimmäinen perjantai. Ei erillistä ilmoittautumista.

Luottoriskien hallinta tutuksi

Vaikuta elinkeinoasioihin

Kainuu

Asiaa nuorille

Rentoa yhdessäoloa

Häme Edunvalvonnan seudulliset työpajat. Forssa 1.4, Hämeenlinna 16.4. ja Riihimäki (kaikki klo 18 – 21). Yrittäjille ja kuntapäättäjille tarkoitetuissa tilaisuuksissa keskustelussa kuntien keskeisiä elinkeinoasioita. Lisätiedot www.hameenyrittajat.fi/tapahtumakalenteri

Pohjois-Karjala

Pirkanmaa Asiakaskontakteja Hollannista

Pirkanmaan Yrittäjien järjestämä kontaktikisa Hollanti 8. – 10.4. Kisa kannustaa yrittäjiä kansainvälistymään lähtemällä tapaamaan potentiaalisia asiakkaita uusille markkina-alueille. Rentohenkisessä kisassa tavoitellaan kahden päivän aikana mahdollisimman monta uutta asiakaskontaktia kohdemaasta. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: sirja. paavolainen@pirkanmaanyrittajat.fi

Mitä luotonanto ja siihen liittyvät riskit ovat? 9.4. Klo 8.30 – 10 Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, Lahti. Tule kuulemaan arkipäivän kokemuksiin pohjautuen, miten tehdä parempia luottopäätöksiä. Aiheina Suhdanteet, Luottopolitiikka on yrityksen kivijalka sekä Asiakkaan taloudellisen tilan arviointi. Yhteistyössä Suomen Asiakastieto. Ilmoittautuminen 31.3. mennessä www.phyrittajat.fi/ kalenteri

Savo Palkintoja ja startuppia

Up To You - yrittäjyystapahtuma 8.4. Viihdekeskus Iso Cee, Kuopio. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma keräsi yli 500 nuorta yrittäjää tai yrittäjyydestä kiinnostunutta.

Pisnesrehvit

Miten €urot saadaan pysymään PohjoisSavossa 28.4. Klo 12 – 17 Kuopiossa. Järjestäjät: Savon Yrittäjät ja Pohjois-Savon hankinta-asimieshanke. Pisnesrehvit pureutuvat siihen, miten yritykset, kunnat ja kaupungit saadaan käyttämään alueen yrityksiä ostoissaan ja pienhankinnoissaan. Lisätietoja tapahtumasta mia.hakulinen@ yrittajat.fi

Uusimaa

(Helsinki, Espoo, Vantaa, Pääkaupunkiseutu) Asu&Elä-messut

Messut 12.4. Klo 10 – 15 Askola-Areena, Askola, www.askolassatapahtuu.fi

YEL:n kiemurat auki

Ratkaisujen aamiainen 11.4. Klo 8 – 9.30 Lounasravintola Salpaparkki, Alikeravantie 26, Kerava. Miten YEL-työtulosi määrä vaikuttaa toimeentuloon, jos sairastut tai jäät työttömäksi. Yhteistyössä SYT-kassa ja Fennia. Lisätietoja: anne.kanerva@ uudenmaanyrittajat.fi, Ilmoittautumiset: www.uudenmaanyrittajat.fi/tapahtumakalenteri

Yrittäjä myyjänä

Myynti on jokaisen yrityksen menestyksen perusta 16.4. Klo 17.30 – 21 Laurea, Uudenmaankatu 22, Hyvinkää. Kouluttajana toimii KTM Timo Rope. Rope on toiminut markkinoinnin kehittämistehtävissä vuodesta 1976. ”Siellä missä kaikki ajattelevat samoin, ei kukaan ajattele kovin paljon”. Yhteistyössä Elisa. Ilmoittautumiset: www.uudenmaanyrittajat.fi/ tapahtumakalenteri

Venäläiset tulevat taas toukokuussa! 10.4. Klo 8 – 10 Hotelli Pilotti, Veromäentie 1, 01510 Vantaa. Tilaisuuden aikana kerrotaan venäläisestä ostoskäyttäytymisestä, mainostamisesta, tapakulttuurista, mentaliteetista ja opit tärkeimmät kohteliaisuusfraasit venäjäksi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen katja.teras@vantaanyrittajat.fi

Naisille muodista

Naisten ilta 8.4. Klo 18 – 21 Yrityspalvelukeskus Leija, Elannontie 3, Vantaa. Tapahtuma vain naisille muodista ja kauneudesta. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: katja.teras@vantaanyrittajat.fi

Miten pääset lehtiin

YEE! @ Kauppalehti: Miten teet itsestäsi/ yrityksestäsi uutisen? 2.4. Klo 16.30 – 19. Kauppalehti, Alvar Aallon katu 3 C, Helsinki. Tutustumisen lisäksi oma yritys -toimituksen toimittaja kertoo aiheesta ”miten teet itsestäsi/yrityksestäsi uutisen”. Tilaisuus on tarkoitettu alle 40-vuotiaille yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Ilmoittautumiset anni. onnela@espoonyrittajat.fi

Varsinais-Suomi Kiire kuriin

Kiire kuriin – Mahdollisuus ajatustenvaihtoon 3.4. Astrum-keskus, Salo klo 17.30 – 20. 10.4 Hotelli Aquarius, Uusikaupunki klo 17.30 – 20. Kaipaatko eväitä ajankäytön kehittämiseen? Onko tarvetta työterveyshuollon palveluille? HYVE–hankkeen tilaisuudessa kerrotaan vinkkejä ajankäyttöön. Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa. www.yrittajat.fi/varsinaissuomenyrittajat. Lisätietoja ja lisää tapahtumia löytyy aluejärjestöjen nettisivuilta.

Lisätietoja ja lisää tapahtumia löytyy aluejärjestöjen nettisivuilta.

PARHAAT PALVELUT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä ja tule käymään! www.consista.fi www.paritilit.fi

YRITYSPALVELUT

Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070

ALoITA vIEnTI AfRIKKAAn! Hanki yrityksellesi asiakkaita Etelä-Afrikasta !

Sinun paikallinen tilitoimistosi

OTA YHTEYTTÄ Arno Lappalainen +358 40 480 6693 www.vientitoimisto.fi

Helsingissä on Consista Oy ja

Lohjalla Paritilit Oy

YRITYSSOVELLUKSET

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133

kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu TIETOSUUN

KIRJANPITO

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

TIETOSUUN

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

OSTORESKON TRA

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

TIETOSUUN

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

Palkat

Laskutusohjelma

PALK AT

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

TIETOSUU

NTA

LASKUTUS

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös

Palkanlaskentaohjelma TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

KirjanOstopito reskontra Laskutus

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontra ohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Paikannuksen edelläkävijä Route-Tracker ajoneuvopaikannus seuraa koko autokalustosi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena tietokoneella tai kosketusnäyttöpuhelimella. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan

• Kuljetukset ja työt hallintaan • Ei turhia ajoja - ei poikkeamia reitiltä • Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia • Kustannukset pysyvät kurissa - tiedot tallentuvat ja pysyvät tallessa • Automaattinen seuranta ja tietojen tallennus 24/7

Automaattinen ajopäiväkirja Saat automaattisesti ajopäiväkirjan verotukseen ja laskutukseen. Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion: Om du tänker starta ett

företag, se till att det är din hobby, din passion eller någonting som du verkligen njuter av. Starta ingenting enbart för att du vill göra pengar.

Serieföretagaren Richard Branson till BBC

Allt fräckare dag för dag Det nyaste marknadsföringsbedrägeriet fick hundratals ilskna företagare att ringa Företagarna i Finlands rådgivning. Åtminstone i Sverige har telefonbedragarna sina rötter i organiserad brottslighet.

ag blir så förbannad på dessa bedrägeriförsök och ständiga påringningar, snäser Kuopioföretagaren Ari Pärnänen från Taloapteekkari. Under de senaste åren har företagare retats av än det ena och än det andra telefonbedrägeriföretaget. Det nyaste bedrägeriförsöket som Pärnänen stött på är en faktura från Suomen Yritysrekisteripalvelut Oy. Samma faktura har sannolikt dimpat ner från hundratals företagares postlucka. – Jag känner inte alls till företaget, och fakturan på 434 euro kom utan någon påringning, säger Pärnänen. Pärnänen har alltså inte tidigare haft någonting att göra med ifrågavarande företag, och det kan alltså inte ha kommit till ett avtal eller något att fakturera. Suomen Yritysrekisteri Oy:s syfte har alltså varit att få företagare som är förbluffade över den konstiga fakturan att ringa den kundtjänst som nämns i

Om man medvetet sänder en obefogad faktura och missleder folk att ringa till ett dyrt telefonnummer, börjar det uppfylla kriterierna för bedrägeri.

Janne Makkula

fakturan – en kundtjänst av en lite dyrare sort. Tidigare var Suomen Yritysrekisteris svindelförsök ännu fräckare. Då stod det på fakturan att det kostar 1,75 euro per minut att ringa kundtjänsten. På företagets webbplats angav man emellertid tjänstens verkliga pris: 25 euro per minut.

BLUFFRÄKNING. Ari Pärnänen fick en sådan bluffräkning från Suomen Yritysrekisteripalvelu Oy.

– Om man medvetet sänder en obefogad faktura och missleder folk att ringa till ett dyrt telefonnummer, börjar det uppfylla kriterierna för bedrägeri, säger Janne Makkula, chef för lagstiftningsärenden på Företagarna i Finland. – Om man har fått en obefogad faktura, lönar det sig att reklamera via e-post. Det finns ingen juridisk skyldighet att reklamera, men åt-

PARHAAT PALVELUT YRITYSSOVELLUKSET

Lemonsoftin avulla olemme pystyneet tehostamaan tuotantoa sekä parantamaan asiakaspalvelua ja toimintamme laatua. Markkinointijohtaja Juha Halonen Elkome Systems Oy, Kangasala

Lue lisää, miten Elkome Systems kokosi Lemonsoftin avulla kaikki toiminnot yhteen järjestelmään. www.lemonsoft.fi

010 328 1000 I info@lemonsoft.fi I VANTAA I VAASA I JOENSUU

minstone blir inget oklart för någon, instruerar han. Enligt Janne Makkula, chef för lagstiftningsärenden på Företagarna i Finland, berör vilseledande marknadsföring 140 000 ensamföretagare på årsnivå. – Detta är ett samhälleligt problem och det måste finnas lösningar på detta, påpekar Makkula. Makkula berättar också att i Sverige har man upptäckt att det

TILITOIMISTOT

ligger organiserad brottslighet bakom telefonbedrägerier. – Också i Finland har polisen konstaterat att de typiska aktörerna bakom vilseledande marknadsföring vanligtvis är så kallade postboxföretag som i verkligheten opererar från utlandet, till exempel från Estland. Även detta tyder på att det ligger organiserad brottslighet bakom fenomenet, säger Janne Makkula.

Beställ en ordentlig skakning (ravistus) till dig själv Företagarna i Finland publicerar Boken Ravistajat, som börjar säljas den 1 april. Du kan beställa boken på förhand på adressen: www.ravistajat.fi. Boken baserar sig på serien Ravistajat som pågått i Yrittäjäsanomat hela förra året. I serien letade man efter tio företag som mest skakat om sin bransch. Boken Ravistajat har skrivits för en företagare som vill skaka om sitt företag. I boken ges företagaren, också nya företagare, en karta till framgång. Boken behandlar ett tema som är viktigt ur den finländska synvinkeln: hur kan ett företag bli och förbli framgångsrik? Boken Ravistajat är skriven av Anssi Kujala, Marko Parkkinen och Josi Tikkanen.

03/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

ETERA – EUROOPAN PARAS ELÄKEVAKUUTUSSIJOITUSORGANISAATIO

Puhutaanko rahasta? Tuntuuko, että tarvitset rakettifysiikan Nobelin ymmärtääksesi jotain työeläkemaksuista? Ei huolta. Meistä saat nopean ja selkeäsanaisen kumppanin. Ehkä siksi yhdeksän kymmenestä asiakkaastamme suosittelee meitä. Ota yhteyttä etera.fi/puhutaanko