Yrittäjäsanomat 4/2015 by Suomen Yrittäjät

Y r i t tä j i e n va a l i t Katso, miten yrittäjäehdokkailta sujuivat vaalit.

T o l k k ua m a k s ua i k o i h i n Yrityksien välisiä maksuaikoja rajaava laki tulee voimaan toukokuussa.

Y r i t tä jä n kesäloma Yrittäjän pitää varautua ajoissa, jos aikoo pitää kesälomaa.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

04 2015 yrittajat.fi

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

Pk-yritys kaukalossa Puolet pk-yrityksistä panostaa markkinointiin alle 1000 euroa vuodessa. Porilainen LT-Sähkö käyttää markkinointiin jopa 15000 euroa vuosittain. Yritys näkyi tällä kaudella myös jääkiekon SM-liigajoukkueen paidassa.

4–7 Huoltoaseman moniosaaja Yrittäjä Marit Mertsalmi johtaa huoltoasemaa, jossa työskentelee lähinnä naisia. Se ihmetyttää asiakkaita. Sivut 24 –27

Täydellinen työn tekijä Työvoiman tarve ja kesto kertovat, millainen tekijä työlle kannattaa hankkia. Katso eri työsuhteiden ja -sopimusten hyvät ja huonot puolet. Sivut 18 – 19

Passion for results

AIHEUTTAAKO KIRJANPITO HARMAITA HIUKSIA? Harmaantuminen voi olla valinta. Accountor hoitaa yrityksesi talousasiat. Aina ajallaan ja oikein. Ilman harmaita hiuksia. Meillä sinua palvelee aina oma yhteyshenkilö. Tilaa ilmainen Raha-Apumme osoitteessa raha-apu.accountor.fi accountor.fi

Yrittäjäsanomat

04/15 Huhtikuu yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

Haluatko valkokankaalle?

Katso Vuoden nuori yrittäjä

Ohjaaja Virpi Suutari etsii pien- ja yksinyrittäjiä uuteen dokumenttielokuvaansa. Lue lisää osoitteessa: bit.ly/yrittäjäelokuva

Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon saaja julkistetaan Get Together -tapahtumassa Levillä 24.4. Lue voittaja julkistuksen jälkeen: www.yrittajat.fi

tapahtumat

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

top- 5 lu e tu im m at

Yrittäjä torilla

Torikauppa on muuttunut viime vuosina, kauppias Jussi Päivänurmi arvioi yli 30 vuoden kokemuksellaan. bit.ly/torikauppias

Varaudu tuhoon ajoissa Yrittäjä Milla Tähkänen oli kovan paikan edessä, kun varastosta alkoi leijailla palaneen käryä. Koko varasto oli palanut. Yrityksen kannattaa varmistaa, että vakuutukset on järkevästi hoidettu. Sivu 10

Kauppiaan viesti

Somejulkkis ja kauppias Sampo Kaulanen haluaisi, että ihmiset ymmärtäisivät, ettei hävikkiruoka ole uhka vaan mahdollisuus. bit.ly/jouninkauppa2 Yrittäjän kesäloma

Kuopi o 5.-6.5.

Kuntajohto ja yrittäjät Kuopiossa Kunnallisjohdon seminaari pidetään tänä vuonna Savossa. Kaksipäiväisessä tapahtumassa ovat mukana muun muassa tuore valtakunnansovittelija Minna Helle, Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Juhani Jokinen ja valtiovarainministeriön Tulevaisuuden kunta -asiantuntijaryhmää vetänyt dosentti Juha Kostiainen. Paikalle Kuopioon on tulossa jopa 700 vierasta.

Katso, millä vinkeillä yrittäjä Oskari Uotinen mahdollistaa kesälomansa. bit.ly/yrittäjänkesäloma

vinkit pa lv e l u s e t e l i

Paneelissa keskustellaan, miten palveluseteli mahdollistaa valinnanvapauden kansalaisille, tuo säästöjä ja antaa mahdollisuuksia yrittäjille. j u l k i s e t h a n k i n n at

Yrittäjät ja kunnanjohtajat keskustelevat, kuinka julkisista hankinnoista saataisiin yrittäjälähtöisempiä.

Sinustako tähti

Ohjaaja Virpi Suutari etsii yrittäjiä tekeillä olevaan dokumenttiinsa. bit.ly/yrittäjäelokuva

Vinkkejä franchisingiin Franchising-yrittäminen yleistyy myös Suomessa. Markus Sippo kertoo Yrittäjä vinkkaa -palstalla, miten sekä yrittäjä että ketju voivat menestyä. Tärkeää on, että yhteistyö ketjun ja yrittäjien kesken on mahdollisimman tiivistä. VMP-ketjussa toimiva Sippo palkittiin vuoden franchising-yrittäjänä. Sivu 20

Valelaskuja liikkeellä

Vinkkejä, miten aiheettoman laskun kanssa tulee menetellä. bit.ly/valelasku

arto wiikari

t i l aa

Yrittäjä

t weetit

-l e ht i !

to imi tu s

Yrittäjien vuotuinen valtakunnallinen huipputapahtuma Yrittäjäpäivät järjestetään tänä vuonna lokakuun alussa Vuokatissa. Yrittäjäpäivillä kuulet innostavia yrittäjätarinoita, tutustut toisiin yrittäjiin ja pääset halutessasi virkistymään liikkuen. Perjantaina kaikki ovat tervetulleita osallistumaan Suomen Yrittäjien liittokokoukseen ja toisessa salissa voi seurata suorana Nordic Business Forumin esityksiä Helsingistä. Lauantaina suorapuheiset yrittäjät Hjallis Harkimo ja Jethro Rostedt. www.yrittajapaivat.fi/

kimmo koivikko

@TuomoYliHuttula

Sääntelyruuvia löyhennettävä, jotta yritysrahoitus toimisi nykyistä paremmin. Riskirahoitukselle uusia kanavia.

@JanneMakkula

Miten vähimmäistyöajasta säätäminen lisäisi työllisyyttä? Kertokaa, kun en ymmärrä. Mistä ne tunnit tipahtavat? #yrittäjät #0-työsopimus

@terolahtinen

Jokainen yrittäjä on nollatuntisopimuksella.

@SarasvuoJari

Yrittäjä on vuoden 2014 ammatti- ja järjestölehti Yrittäjä-lehti palkittiin vuoden 2014 ammatti- ja järjestölehtenä Edit-aikakauslehtikilpailussa. Tuomariston mukaan lehden laadukas ulkoasu ja ajankohtaiset aiheet saavat myös muut kuin alan ammattilaiset tarttumaan lehteen. Kuvassa Josi Tikkanen, Lotta Tammelin, Maarit Kattilakoski ja Katri Simola Yrittäjän toimituksesta.

päätoimittaja 040 507 2762

josi tikkanen

uutispäällikkö 050 326 9701

lotta tammelin

toimittaja 09 2292 2969

katri simola

toimittaja 040 669 4976

Ja siitä tulosta, jota toimittajat sinnikkäästi väittävät ”verottomaksi”, on yrittäjä maksanut veron jo kolmesti.

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

Markkinointiässä näkyy ja kuuluu Suomalaiset pk-yritykset käyttävät markkinointiin vähän rahaa. Porilainen LT-Sähkö tekee monipuolista markkinointia. Yrittäjä Tomi Lehtonen kannustaa kokeiluihin. Teksti josi tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi Grafiikka maarit kattilakoski

ähköfirman ei kuulu näkyä. Näin Tomi Lehtosen isä ajatteli. Lehtonen on ajatellut asian toisin. Hän osti LT-Sähkön isältään vuonna 2011. Lehtosen LT-Sähkö Oy tekee sähköurakointia ja -suunnittelua, sähköasennuksia sekä hälytysjärjestelmien asennus- ja ylläpitopalveluita kuluttajille ja yrityksille. Laaja palveluvalikoima ja asiakaskunta tarkoittavat, että yrityksen pitää näkyä useassa paikassa ja kanavassa. Yritysasiakkaita Lehtonen metsästää pääasiassa yhteistyöyritystensä kautta. – Meillä on kumppaneina esimerkiksi rakennusalan yrityksiä. Näiden kautta saamme uusia asiakkaita. Tänä vuonna pyrin etsimään viisi uutta kumppania, Lehtonen sanoo. Kuluttajapuolella Lehtosen markkinointipaletti on laaja. – Teemme Google-mainontaa ja olemme panostaneet nettisivuihin. Teemme myös silloin tällöin lehtija radiomainontaa sekä olemme mukana urheilutapahtumissa. Lehtonen on sähköasentaja, joka on oppinut yrittämisen käytännössä, myös markkinoinnin.

NäiN pk-yritykset markkiNoivat

– Olen käytännön kautta selvittänyt ja tutkinut, mikä toimii. Jos tekee yhden asian, eikä siitä tule mitään, ei siihen voi lopettaa, Lehtonen kannustaa. Viime kaudella LT-Sähkö otti ison askeleen ja lähti sponsoroimaan SM-liigajoukkue Porin Ässiä. – On se paljon isompi panostus kuin paikallinen jalkapallojoukkue, mutta saimme järkevän paketin. Näymme paidassa ja teemme muuta yhteistyötä, Lehtonen sanoo.

Pk-yritykset varovaisia LT-Sähkö ei ole tyypillinen pk-yritys jo senkin takia, että noin 700 000 euron liikevaihtoa tekevä yritys tekee markkinointibudjetin. Lehtosen mukaan budjetti on noin 10 000 – 15 000 euroa vuodessa. – Olen pyrkinyt pitämään siitä kiinni, mutta se on aika usein ylittynyt. Kasvatan budjettia, jos näen, että lisätehoa on saatavissa. Fonectan tutkimukseen vastanneista pk-yrityksistä noin puolella markkinointibudjetti oli alle tuhat euroa tai yrittäjä ei osannut sanoa budjetin suuruutta. Tutkimuksen tehnyttä Fonectaa yrittäjien konservatiivisuus markkinoinnin suhteen ei yllätä.

gallup X 3

Miten markkinoitte? Turkka Huhtala, Riippumattojen maailma Myymme riippumattoja verkkokaupassa. Aluksi panostimme Googlen AdWordsnäkyvyyteen. Silloin se oli edullista. Kilpailu lisääntyi ja kustannus klikkausta kohti nousi. Irtisanoimme AdWordsin ja totesimme, että se ei näkynyt myynnissä. Olemme panostaneet verkkosivuihin ja siten näymme edelleen hyvin hakutuloksissa. Ville Hakala, Sofi Filtration Asiakkaamme ovat prosessiteollisuuden laitoksia, joissa on runsaasti vettä käytössä. Tuotteemme on automaattisesti itsepuhdistuva vedensuodatin. Markkinoimme esiintymällä alan seminaareissa ja osallistumalla verkostoitumistilaisuuksiin. Verkko on tärkeä markkinointikanava erityisesti ulkomailla. Kun julkistamme siellä uuden tutkimuksen, markkinoimme sitä LinkedInissä. Harri Turunen, Hermannin viinitila Yritykset ovat tärkein asiakasryhmämme. Tämän lisäksi niitä ovat ravintolat, turistit ja paikalliset asukkaat. Teemme suoria sähköpostikampanjoita ja myös postikampanjoita. Käytämme myös mainoksia, mutta niiden tehoa voi olla vaikea mitata. Myös Facebook-ryhmä on hyvä markkinointikanava. Meidän alalla mainonnassa on oltava aina kirkkaana mielessä, mitä alkoholilaki sanoo mainonnasta.

Suomalaiset pk-yritykset markkinoivat varovasti. Fonectan tutkimus kertoo, että suurin osa yrityksistä panostaa markkinointiin vähän rahaa.

→

Yrittäjäsanomat

mihiN seuraavista yritykseNNe oN käyttäNyt rahaa viimeiseN 12 kuukaudeN aikaNa? Omat verkkosivut

75 %

Käyntikortit, esitteet tai visuaalinen ilme

67 %

Oma domain-nimi (esim. yrityksennimi fi)

62 %

Näkyvyys sosiaalisessa mediassa esim. LinkedIn, Facebook

35 %

Näkyvyys internetin hakemistopalveluissa

34 %

Mediamainonta esim. lehti-, TV- tai radiomainonta

28 %

Liikelahjat ja tarvikkeet

27 %

Messut tai muut alan tapahtumat

26 %

Sähköinen suoramarkkinointi esim. sähköpostilla

25 %

miteN arvioisit rahaNkäytöN jakautuNeeN eri osa-alueilla viimeiseN 12 kk aikaNa?

NäihiN markkiNoiNtikaNaviiN yritykset käyttävät rahaa

omat verkkosivut

muu kuiN maiNittu

muu Hakusanamainonta esim Google AdWords

23 %

Omat asiakastapahtumat ja -tilaisuudet

22 %

Näkyvyys yrityshakemistoissa (Keltaiset sivut)

20 %

Näkyvyys puhelinluetteloissa (Valkoiset sivut)

18 %

Asiakasrekisteri tai kanta-asiakasohjelma

16 %

Ulkomainonta

13 %

Suoramarkkinointi postitse

13 %

Oma verkkokauppa

12 %

Internet-mainonta esim. bannerit

Ulkoistettu myyntityö esim. Kontaktointi

Ajanvaraus verkossa

Diilipalvelut

Käyntikortit, es itteet tai visuaa linen ilme Mediamainonta esim. lehti-, TV - tai radiomaino Oma domain-ni nta mi (esim. yrityks ennimi fi) Messut tai muu t alan tapahtum at Näkyvyys intern etin hakemistopa lveluissa esim. Hakusanamaino Fonecta fi nta esim. Googl e AdWords Liikelahjat ja ta rvikkeet Omat asiakastap ahtumat ja -tila isuudet Näkyvyys yritysh akemistoissa (K eltaiset sivut) Näkyvyys sosiaa lisessa mediass a esim. LinkedIn Näkyvyys puhe , Facebook linluetteloissa (V alkoiset sivut) Sähköinen suor amarkkinointi es im. sähköpostil Oma verkkokaup la pa Suoramarkkinoi nti postitse Ulkoistettu myy ntityö esim. ko ntaktointi Ulkomainonta Asiakasrekisteri tai kanta-asiaka sohjelma Internet-maino nta esim. bann er it Ajanvaraus verk ossa Diilipalvelut

markkiNoiNtiBudjetit ovat PieNiä

tutkimukseeN vastaNNeet yritykset liikevaihdoltaaN

PaljoNko arvioit, että yrityksesi käyttää yhteeNsä vuodessa (euro) myyNtiiN ja markkiNoiNtiiN? Alle 1 000 €

€

19,1 %

1 000-2 000 €

10,9 %

2 000-5 000 € Ei osaa sanoa

11,8 %

39,8 % 5 000-10 000 € 10 000-20 000 € Yli 20 000 €

7,4 %

10,3 8,3 7,1 6,2 6,0 5,0 4,4 3,7 3,2 2,9 2,5 2,1 2,0 1,6 1,3 1,3 1,3 0,9 0,3 0,1

6,4 %

1 132

0-100 000 euroa

398

100 000-200 000 euroa

317

200 000-400 000 euroa

350

400 000-1 miljooNa euroa

170

1-2 miljooNaa euroa

171

2-10 miljooNaa euroa

yli 10 miljooNaa euroa

eN osaa saNoa

1 132

4,7 % Lähde: Fonectan tutkimus, johon haastateltiin 2 680 yrittäjää. Kuvat: Pixhill

Yrittäjäsanomat

jussi partanen

Teemme Google-mainontaa ja olemme panostaneet nettisivuihin. Teemme myös silloin tällöin lehtija radiomainontaa sekä olemme mukana urheilutapahtumissa.

– En sanoisi, että se olisi yllättävää. Odotuksemme oli, että iso joukko on muutosnopeudeltaan hidasta, seniorianalyytikko Sami Suominen sanoo. Iso pulma markkinoinnissa on se, että rahaa ei budjetoida erikseen markkinointiin ja siten sitä ei suunnitella. Suomisen mukaan markkinoinnin varovaisuus ei selity yritysten toimialalla tai täysin edes koolla. Myös isommissa pk-yrityksissä markkinoinnin suunnitelmallisuus ja budjetointi voivat olla vähäistä. Yrittäjien varovaisuutta markkinoinnin suhteen selittää tiedon puute, pysyminen vanhoissa malleissa ja se, että markkinointia ei nähdä ydintoimintana. – Uskon, että kyse on siitä, että markkinointia nähdään mainonnan synonyymina. Kun markkinointia ei nähdä ydintoimintona, panostus kokonaisuutena jää pieneksi ja siirtymävaihe on aika hidas.

Tomi Lehtosen LT-Sähkö on tämän kauden näkynyt SM-liigajoukkue Porin Ässien rinnassa.

Menestyksen resepti Harva yrittäjä rakentaa markkinointia suunnitelmallisesti monen kanavan varaan, kuten LT-Sähkön Lehtonen. Kannattaisi, sillä ne ovat usein avain menestykselliseen yritystoimintaan. Fonectan Suomisen mukaan tutkimuksen tuloksista näkee, että markkinoinnin suunnitelmallisuus, monikanavaisuus ja asiakaslähtöisyys yhdistävät menestyviä yrityksiä. Vähän markkinointiin panostavan yrityksen kannattaa aloittaa pistämällä tavoitettavuus kuntoon. – Täytyy olla löydettävissä myös digitaalisissa kanavissa. Sieltä asiakkaat etsivät palveluita. Sen jälkeen yritys

on tilanteessa, jossa voidaan lähteä laaja-alaisemmin pohtimaan brändin rakennusta ja muuta markkinointia.

Uusiin kaupunkeihin LT-Sähkö on toiminut lähinnä Porin alueella, mutta aikoo nyt laajentaa Raumalle ja Pirkanmaalle. Se tarkoittaa, että Lehtonen pääsee kokeilemaan uusilla alueilla hyväksi kokemiaan markkinointikeinoja. – Raumalla olemme jo aloittaneet markkinoinnin ja kesällä aloitamme Tampereella. Nyt yritys työllistää seitsemän henkeä. Jos laajentuminen onnistuu,

työntekijämäärä voi nousta kymmeneen. Fonectan tutkimuksessa mitattiin myös yrittäjien edelläkävijyyttä. Tomi Lehtonen kuuluu todennäköisesti siihen joukkoon, joka on ensimmäisinä kokeilemassa uutta vaikka onnistumisesta olisi hyvin vähän takeita. Tutkimuksen mukaan 15,9 prosenttia yrittäjistä on tällaisia. – Minulla on halu kehittyä ja mennä eteenpäin. Jos tekee vain samaa asiaa, se käy äkkiä tylsäksi. Nyt joka päivä on erilainen ja minun täytyy oppia paljon. Se pitää draivia päällä, Lehtonen sanoo.

Miten kuvailisit yritystänne uusien asioiden kokeilijana? Vastaajien osuus %

Lähde: Fonecta

Tutkimuksen mukaan 8,1 yrityksistä tavoittelee nopeaa kasvua.

45,3% Maltillisesti

Vajaa puolet yrityksistä tavoittelee maltillista kasvua.

Kasvua voi tulla Kolmasosa yrityksistä ei ole asettanut kasvutavoitetta, mutta kasvu on toivottavaa.

51,6 %

15,9 %

Kokeilemme uusia asioita yleensä silloin, kun ne alkavat yleistyä ja alalla alkaa olla kokemusta niistä.

Nopeaa kasvua

29,2%

omaksuminen

Emme ole aivan ensimmäisten joukossa, mutta kokeilemme miellämme uutta, jos koemme sen järkeväksi.

8,1%

19,5 %

8 %

5 %

Olemme ensimmäisinä kokeilemassa ennakkoluulottomasti uutta, vaikka onnistumisesta olisi hyvin vähän takeita.

17,5% Ei kasvulle

Otamme jotain uutta käyttöön vasta, kun siihen on aivan pakko ryhtyä.

Kokeilemme usein uutta vasta pitkään harkittuamme sitä ja usein hieman muita perässä.

17,5 prosenttia yrityksistä vastasi, että heille ei ole tarvetta kasvattaa nykyistä liiketoimintaa.

Lähde: Fonecta

Yrittäjäsanomat

Yrittäjät arastavat markkinointikoulutusta jarkko översti

Varsinkin vaikeina taloudellisina aikoina yrittäjät eivät satsaa oman markkinointiosaamisensa kehittämiseen, uskoo Suomen Yrittäjien koulutuksista vastaava kehityspäällikkö Johanna Haanpää. Suomen Yrittäjät järjestää koulutuksia yrittämisen eri osa-alueista, mutta markkinointiin liittyvät koulutukset vetävät tällä hetkellä heikosti osanottajia. Paremmin kävijöitä keräävät esimerkiksi verotukseen ja kirjanpitoon liittyvät koulutukset. Haanpää arvioi, että yritykset käsittävät markkinoinnin usein mainonnaksi. Ajatuksena on, että markkinointi on kulu, joka ei tuota euroja takaisin tarpeeksi nopeasti. – Markkinointi nähdään suppeimmillaan vain mainontana. Markkinointi on kuitenkin paljon muuta kuin ilmoitus paikallislehdessä tai yritysesite, Haanpää sanoo. Vaikeina aikoina toivotaan itsensä kouluttamisesta nopeampaa vaikutusta yrityksen liiketoimintaan kuin noususuhdanteessa. Haanpää kannustaa yrittäjiä näkemään markkinoinnin laajempana osaalueena, johon kuuluu esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen hinnoittelu, asiakaspalvelu, reklamaatiot ja jakelukanavat. Markkinointi on kokonaisvaltainen ajattelutapa, joka pitää aina olla asiakaslähtöistä ja johtaa yrityksen positiivisen brändin luomiseen. Haanpää kehottaa yrittäjiä opiskelemaan markkinointia omaa yritystä tukevalla tavalla ja keskittymään positiivisen asiakaskokemuksen luomiseen.

Varaa

yrityksellesi osastopaikka!

Johanna Haanpää

– Moni asiakas arvostaa tavoitettavuutta, omien tarpeiden huomiointia, aikataulussa pysymistä ja helppoa asiointia hinnan lisäksi. Sanotaan, että hyvä asiakaskokemus kerrotaan yhdelle ja huono kokemus ainakin seitsemälle. Suomen Yrittäjät järjestää keväällä vielä webinaarin yritysblogin hyödyntämisestä. Haanpää myös suosittelee Pillillä ja pasuunalla -käsikirjaa yrittäjille, jotka haluavat päivittää omat viestintäja markkinointitaidot.

Kunta-alan kumppanit koolla 9.-10.9.2015 Kuntatalo Helsinki

Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

kommentti

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Koko ajan hereillä Amerikkalainen televisiosarja Mad Men on avannut miljoonille ihmisille mainoksien maailmaa. Se maailma on kuitenkin vanhentunut. Mad Menissä luovat nerot yrittävät keksiä isoa kohderyhmää puhuttelevaa ideaa, jonka varaan iso kampanja rakentuu. Ison kampanjan piti onnistua, sillä esimerkiksi koko joulumyynti saattoi olla kiinni sen onnistumisesta. Digitalist-seminaarissa puhunut Juuso Myllyrinne kertoi, että digitaalisessa mainosmaailmassa paukkuja ei enää kannata laittaa yhteen isoon kampanjaan. Nuorempana Myllyrinne oli tunnettu radiokasvo, joka yhdessä Mikko ”Peltsi” Peltosen kanssa juonsi aamuradio-ohjelmaa. Nyt Myllyrinne toimii maailman suurimpiin mainostoimistoihin kuuluvan TBWA:n strategiajohtajana. Myllyrinteen viesti oli, että yrityksen kannattaa säästää kolmasosa markkinointibudjetistaan

mahdollisuuksiin, joita avautuu vuoden aikana. Suuret mainostajat mittaavat ja seuraavat jatkuvasti kuluttajien käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa ja muussa digitaalisessa maailmassa. Oikeille yleisöille kohdistetun pikakampanjan voi tehdä nopeasti, kun se on järkevää. Tämä voi kuulostaa etäiseltä monelle yrittäjälle, mutta juuri pieni yritys on suurta ketterämpi reagoimaan, kun päätöksentekoketju on lyhyt. Tällaisesta pienestä yrityksestä on hyviä esimerkkejäkin. K-Kauppias Sampo Kaulanen kerää tuhansia seuraajia Facebookissa pikakommenteillaan. Kun Arnold Schwarzeneggerin kerrottiin tulevan Suomeen, armeijatavaraa myyvä verkkokauppa Varusteleka varasti huomion tekemällä elokuvatähteä kauppaan houkuttelevan videon. Sosiaalisen median kampanjat saattavat epäonnistuakin, mutta aina kannattaa olla hereillä.

Kysy vapaista osastopaikoista Maritta Mäkelä maritta.makela@ kuntalehti.fi

Yrittäjäsanomat

rami salle

Uutiset

Jussi Järventauksen mukaan uuden hallituksen on lisättävä joustoja työmarkkinoilla ja varmistettava, että kokonaisveroaste laskee.

”Kaikki puolueet ovat korostaneet yrittäjyyden merkitystä” Puolueiden puheet yrittäjyyden puolesta tulee näkyä myös hallitusohjelmassa, Jussi Järventaus painottaa. vaalit Yrittäjät ovat tärkeä ryhmä tulevissa hallitusneuvotteluissa, uskoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. – Yrittäjien asia oli vahvasti esillä keskusteluissa ja puolueiden vaaliohjelmissa ennen vaaleja. On hyvä syy olettaa, että yrittäjät ovat myös hallitusohjelmaa tehtäessä keskeinen kasvun hakemiseen liittyvä ryhmä. Kaikki puolueet ovat korostaneet yrittäjyyden merkitystä, ja nyt on näiden puheiden realisoitumisen aika. Vaaleissa menestyivät erityisesti oppositiopuolueet, kun keskusta ja perussuomalaiset ovat nyt eduskunnan suurimmat ryhmittymät. Hallitus voidaan muodostaa kolmen suurimman puolueen varaan, mahdollisesti täydennettynä jollakin pienemmällä puolueella. – Tämä on edellisiä vaaleja selvempi tilanne hallituksen rakentamiseen. Tuloksen pohjalta on mahdollista rakentaa selkeämpi ratkaisu, Järventaus uskoo.

Työmarkkinaratkaisut tärkeitä Suomen Yrittäjät nosti ennen eduskuntavaaleja esille viisi teemaa, jotka ovat tärkeitä suomalaisten yrittäjien ja yritysten menestyksen kannalta. – Työmarkkinarakenteita on muutettava siten, että helpotetaan työllistämistä ja parannetaan suomalaisen työn kilpailukykyä. Tärkeintä on laajentaa paikallista sopimista: työehtosopimuksesta voidaan poiketa, jos sekä yrityksen työnantajat että työntekijät ovat

Työmarkkinarakenteita on muutettava siten, että helpotetaan työllistämistä ja parannetaan suomalaisen työn kilpailukykyä.

siihen valmiita. – On löydettävä parhaat ratkaisut yhdessä työnantajien ja työntekijöiden kesken, jotta työpaikat säilyvät ja yritys voi kasvaa ja menestyä. Työllistämisen riskiä on pienennettävä esimerkiksi koeaikaa pidentämällä. Järventaus pitää tärkeänä, että yksinyrittäjien verotusta ja sosiaaliturvaa pidetään esillä vaalikauden aikana. – Työllistämisen helpottaminen voi vaikuttaa myös siihen, että yksinyrittäjät palkkaavat apua, jos se on helpompaa ja vähemmän riskialtista.

Viron veromallista selvitys Suomen kohonnut veroaste on Jär-

ventauksen mukaan nyt esteenä yrittämiselle, riskinotolle ja investoinneille. Tämän takia veroastetta pitää pystyä laskemaan. – On sovittava julkisen talouden sopeutustoimista niin, että syntyy uskottava polku kokonaisveroasteen alentamiseen. Suomen Yrittäjät vaatii uudelta hallitukselta Viron veromallin toimivuuden selvittämistä Suomessa. Viron veromallissa yritykset eivät maksa veroa tuloksestaan vaan verotus tapahtuu vasta osingoista. – Se kannattaa pistää käyntiin hetki kärkeen, Järventaus sanoo. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

@kimvaisanen

Hallitusneuvotteluita enemmän jännittää ainoastaan se, että alkaako lakkoilu ennen vai jälkeen vapun #vaalit2015

@JussiKurppa

Minkähän näköinen olisi lopputulos sähköisellä äänestyksellä? #vaalit2015

@Aittamaki

Miksi nämä kaikki politikot puhuvat kovasta työstä? Miten oli hyvä, älykäs, tai tuloksellinen työ? #vaalit2015

Joka neljännellä sykkii yrittäjäsydän vaalit Yrittäjät menestyivät viime sunnuntain eduskuntavaaleissa hyvin. Peräti 47 valitulla kansanedustajalla on jonkinlainen yritystausta, eli hän joko on yrittäjä tai on tullut aiemmin valituksi eduskuntaan yrittäjänä. Kaikkiaan yrittäjäehdokkaita oli yli 360. Yrittäjätaustaisten ehdokkaiden kovin ääniharava oli odotetusti keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, joka sai yli 30 000 ääntä Oulun vaalipiirissä. Sipilän jälkeen yli 10 000 ääntä kirjauttivat myös kokoomuksen ehdokkaana ollut Jaana Pelkonen Helsingistä, Uudenmaan ehdokas Harry Harkimo (kok.), Anne Kalmari (kesk.) Keski-Suomesta ja maatalousyrittäjä Hannakaisa Heikkinen (kesk.) Savo-Karjalasta.

Harry Harkimo Lähelle kymmentätuhatta pääsivät myös Anne Berner (kesk.), maatalousyrittäjä Jari Leppä (kesk.) Kaakkois-Suomesta ja Kimmo Tiilikainen (kesk.) KaakkoisSuomesta.

Vähän yllätyksiä Eduskuntavaalit tarjosivat yrittäjäehdokkaiden osalta varsin vähän

Anne Berner yllätyksiä. Ehkä suurin yllätys jysähti Pirkanmaalta, kun Kimmo Sasi (kok.) jäi varasijalle. Muuten Pirkanmaa oli vahvasti edustettuna. Vaalipiirissä oli eniten yrittäjäehdokkaita, yli 50, ja lopulta kahdeksan meni myös läpi. Kovin ääniharava oli keskustan Mikko Alatalo, joka sai lähes

7 000 ääntä. Muita tunnettuja läpimenijöitä olivat kokoomuslaiset Pauli Kiuru, Harri Jaskari ja Arto Satonen. Lapissa puolestaan kärkikahinoihin nousi tuttu hahmo, keskustan Paavo Väyrynen. Hän sai melkein 7 000 ääntä. Yhtenä yllätyksenä voi pitää myös sitä, että Eero Lehti (kok.) joutui jännittämään läpimenonsa puolesta loppumetreille.

Yli 300 000 ääntä Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan läpimenneet yrittäjäehdokkaat saivat yli 320 000 ääntä. Eduskuntaan valitut keskustan yrittäjäehdokkaat saivat eniten ääniä, noin 165 000. Kokoomus joutui tyytymään puolet pienempään äänimäärään. Perussuomalaiset ehdokkaat

saivat kolmanneksi eniten ääniä, noin 41 000. Läpimenneet demariehdokkaat joutuivat tyytymään noin 15 000 äänimäärään. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @KimmoKoivikko

Läpi meni Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan 47 valitulla kansanedustajalla on yrittäjätausta. Läpimenneet yrittäjät saivat yli 320 000 ääntä. Yhteensä yrittäjäehdokkaita oli vaaleissa yli 360. Näistä yli 50 oli Pirkanmaalta.

Yrittäjäsanomat

Tämä etu vain Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille:

Talouselämä-lehti 5 numeroa 19,90 € + pysyvä jäsenale -20 %. Tilaa nyt!

Sttk:n Ralf Sund: Vientiteollisuus palkkaveturiksi

Ilkka Salonen: Lähden Venäjältä vapaaehtoisesti

S. 14

Dan Steinbock: Kiina remontoi velkansa S. 43

nro 10 | 13.3.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi

nro 11 | 20.3.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi

S. 11

nro 14 | 10.4.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi

O ERKKA RAIL VAALEISTA:

SIPILÄ INI JA SOyht een

SELLUN PALUU

sopivat

S. 32

Sellu on valopilkku Suomen riutuvassa taloudessa. Kemijärveläiset haaveilevat 400 000 tonnin sellutehtaasta.

UKRAINA

Sotiminen laantuu, talouskriisi uhkaa

S. 36

S. 6

YHTIÖKOKOUKSET

Iiris Herlin, Heppu Pentti ja muut uudet hallitusvaikuttajat S. 28

Vielä kerran SEPPÄLÄ

RAKENTAMINEN

RISKINOTTO

Maaret Heiskari: Venäjä on mieletön mahdollisuus

Rahastot toivat vuokra-asuntobuumin S. 8

S. 24

URATIE

Johanna Söderström amerikkalaisjätin ylimmässä johdossa

ANALYYSIT

Raisio kompastui sokeriin

Eveliina Melentjeff ostaa tappiollisen muotitalon. Hän uskoo, että ilman Stockmannin kahleita se pärjää. S. 38

S. 35

S. 53

SIT ANALYY

N METSOEPTI S E R A M LA TOIMII AN

KI OM, NO A, AHLSTR, TELIASONER E AT RENKA O, VIKING LIN VALI

S. 30 – 35

Esko Rantanen: Elvytys on roskaa

1+3=3

Ähky uhkaa, tilauksia tulvii Turkuun S. 6

Tentissä Paavo Arhinmäki (vas), Carl Haglund (rkp), Ville Niinistö (vihr) ja Päivi Räsänen (kd) S. 21 – 29 nro 13 | 2.4.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi

ILMARINEN

Mikko Mursula ostaa Amerikanasuntoja S. 44

URATIE

KASVUALA

Suomi on autosoftan suurvalta S. 8

S. 22

ANALYYSIT

Putin kaatoi Tikkurilan maalin S. 43

S. 15

Tällä kertaa kaikki on toisin

5 numeroa vain KASVUIHME

Päivi MononenMikkilä vaihtoi turkikset tupakkaan S. 51

LOBBARI ISKEE HALLITUSOHJELMAAN

Keskustalle on tarjolla kolme kumppania. Yksi jää rannalle. TELAKAT

Vaalit 2015

S. 14

nro 12 | 27.3.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi

Näin Supercell sen teki – Apple, Aasia ja Super Bowl S. 6

Ei sentään. Kupla on tulossa, ja se puhkeaa ajallaan.

Rahaa on

”Yksikään kannattava hanke ei jää rahoittamatta”, vakuuttaa Finnveran Katja Keitaanniemi

ANALYYSIT

S. 26

Supercellin salaisuus: Jo yli 2 miljardin euron yhtiö S. 40

S. 30

VENÄJÄ

Putin paikkaa valuuttapakoa S. 36 Sijoittajat karsastavat yhä S. 46

Norm. 37,50 €

Etu nyt 47 % Pysyvä Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetu -20 %.*

TALOUSELÄMÄ-lehdessä tehdään täysillä töitä sen eteen, että lisätiedon saaminen talouden käänteistä ja taustoista olisi ymmärrettävää, miellyttävää ja jopa viihdyttävää. TALOUSELÄMÄ ilmestyy kerran viikossa, perjantaisin. Tilaa ja tutustu! TILAA TALOUSELÄMÄ NÄIN Tilaa netistä: tilaa.talouselama.fi, kirjoita tarjoustunnus-ruutuun 102L035A

Lähetä sähköposti: lehtikampanja@ talentum.fi, kirjoita viestin otsikkoon 102L035A

Soita tilaajapalveluun: 020 442 4100 (ma–pe klo 8.15–16.30) , mainitse tilatessasi tunnus 102L035A.

TILAUSEHDOT: *Tilaus on kestotilaus ja se jatkuu 6 kk:n laskutusjaksoin Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, -20 % normaalihinnasta. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100. Puheluhinnat (sis. alv 24 %): Lankapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

TE_yrittajasanomat_4_2015_254x365.indd 1

16.4.2015 8:50:20

Yrittäjäsanomat

juha tanhua

suomal ainen ulkomaill a

Tuli tuhosi koko varaston Tulipalo tuhosi Milla Tähkäsen yrityksen varaston. Yrittäjä kehottaakin kaikkia panostamaan vakuutusasioihin.

Timo Nurminen neuvoo vientiyrityksiä Arabiemiraateissa

Toimialat Lahtelainen sisus-

Olen kotoisin Helsingistä. Lähdin maailmalle jo 6-vuotiaana, jolloin isäni työ vei perheeni Irakiin. Sen jälkeen olen asunut Kuwaitissa, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Vuonna 2008 perustin Frontier-yritykseni Arabiemiraatteihin. Markkinoilla toimi silloin ainoastaan Finpro. Näin ison mahdollisuuden auttaa suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään Lähi-itään ja Arabiemiraatit oli paras paikka yrityksen perustamiselle. Maa sallii 100-prosenttisen ulkomaisen omistuksen vapaakauppa-alueilla sekä nollaverotuksen 100 vuoden ajaksi. Sellaisesta tarjouksesta ei voinut kieltäytyä, joten otin pankkilainaa ja muutin tänne. Päivääkään ei ole tarvinnut katua. Olemme toteuttaneet yli 130 kansainvälistymisprojektia eri toimialojen yrityksille. Välillä byrokratia turhauttaa ja asiat eivät mene kuten Strömsössä. Palaverit peruuntuvat tuntia ennen ja ihmiset vastaavat huonosti sähköposteihin. Henkilökohtainen vuorovaikutus on tärkeää. Jos aloitat palaverin kertomalla yrityksestäsi tai tuotteesta ennen, kuin tutustut vastapuoleen henkilönä, olet jo lähtenyt väärään suuntaan. Suomessa ollaan maailman kärjessä yrittäjien tukemisessa. Täällä yrittäjä on todella yksin, mikä saattaa monelle tulla shokkina. Suomessa yrittäjät tuntuvat usein itse korottavan omaa arvostusta ja asemaansa yhteiskunnassa. Täällä yrittäjyys on niin arkinen osa elämää, ettei kenenkään tarvitse sitä erikseen korostaa. Menestyminen vaatii läsnäoloa, sopeutumista kulttuuriin, kontaktiverkostoa ja kovaa työtä. Arabiemiraatit on monikulttuurinen ja turvallinen paikka asua, eikä se auringonpaistekaan pahitteeksi ole.

tustavaroita ja vaatteita myyvä yrittäjä Milla Tähkänen koki elämänsä järkytyksen tämän vuoden tammikuussa. – Viiden aikaan iltapäivällä myymälässä alkoi tuntua voimakas savu. Lähdin katsomaan, mistä se tulee. Ja sieltähän se tuli meidän alakerran varastosta. Kaikki oli jo palanut, Tähkänen kertoo. Tulipalo oli saanut alkunsa keittolevystä, joka oli mennyt ilmeisesti vahingossa päälle. – Emme edes käytä sitä, mutta joku oli ehkä pyyhkäissyt rätillä pöytää ja kytkin oli mennyt päälle. Myös myymälä kärsi savuvahinkoja ja kaikki tekstiilit menivät myyntikelvottomiksi. Tulipalon jälkeen tilanne Millan putiikissa oli melko ankea. – Kyllä siinä muutaman päivän mietti, että jaksanko aloittaa tämän kaiken taas alusta uudestaan. Olimme juuri vuotta aikaisemmin muuttaneet, ja kaikki oli jo kerran laitettu uusiksi. Kyllä se innostus sieltä onneksi sitten pikku hiljaa hiipi pintaan.

Muista suojeluehdot

Hommat jatkuvat taas Nyt Millan putiikissa käy jo kauppa taas täydellä tohinalla. Liike oli kiinni ainoastaan kuukauden ajan. – Me olimme aika nopeita. Ei ollut vaihtoehtoja. Palohetken kanssa kävi sillä tavalla tuuri, että kevättavaroita oli juuri vasta tulossa lisää ja sisällä oli lähinnä talven alennusmyyntitavaraa. Jos kaikki kevään uutuudet olisivat palaneet, emme olisi saaneet mistään lisää. Henkisesti oman yrityksen palaminen oli isompi juttu. – Luonnollisesti se oli ihan hirveä shokki.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

meeri utti

Jan-Erik Mobergin voittama auto on valmistettu Suomessa.

Milla Tähkäsen Millan putiikin varasto paloi tammikussa. Hyvien vakuutusten avulla yritys pääsi takaisin toimintaan noin kuukaudessa. Tähkänen kehottaakin muita yrittäjiä tarkistamaan vakuutusturvansa.

Yritys ei kärsinyt juuri rahallista vahinkoa vakuutusten ansiosta. – Oikeastaan emme kärsineet juuri mitään rahallisia vahinkoja, koska meillä oli hyvä vakuutus. Minulla oli keskeytysvakuutus ja varaston arvo oli vakuutettu täydestä arvostaan. Oma vakuutusyhtiöni keskeytysvakuutus toimii niin, että he korvaavat niin kauan kunnes yrityksen liikevaihto nousee vahinkoa edeltävälle tasolle. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

Fennian yksikönjohtajan Pekka Mäkisen mukaan yritykset on yleensä hyvin vakuutettu paloriskin varalta. – Yritys voi ottaa myös keskeytysvakuutuksen, Mäkinen kertoo. Pienissä alle 10 työntekijän yrityksissä voidaan tehdä täysarvoperiaatteella toimiva vakuutus. Jos yrityksen tiedot on ilmoitettu oikein, eikä kyse ole vakuutuspetoksesta, niin ihan äkkiä ei Pekka Mäkisen mukaan tule tilannetta, jossa palovakuutus ei palovahinkoja korvaisikaan. – Korvauksen määrää saatetaan vähentää esimerkiksi 25–50 prosenttia, jos suojeluehtoja ei ole noudatettu ja tällä on vaikutusta vahingon syntymiseen tai määrään. Esimerkiksi ulkoseinällä ei saa säilyttää palavaa materiaalia, kuten kuormalavoja tai jäteastiaa.

Yhden puhelun pitäisi riittää palkkaukseen yksinyrittäjät Hitsauslaitteita huoltava ja jälleenmyyvä yksinyrittäjä Jan-Erik Moberg Weldtec Oy:stä on harkinnut palkkaavansa yritykseensä lisää työvoimaa. Sitä ei kuitenkaan ole tehty hänen mukaansa turhan helpoksi. – Olen palkkaamassa tytärtäni töihin. Siinä on kuitenkin aivan liikaa byrokratiaa. Minun pitää olla yhteydessä neljään eri instanssiin, että voin palkata jonkun, Moberg sanoo. Jan-Erik Moberg ihmettelee myös, etteivät tahot toimi keskenään yhteydessä. – Jokaikinen asia on urkittava erikseen, ja lomakkeisiin pitää täytellä samoja tietoja. Tänä päivänä, kun meillä on tietokoneet, pitäisi riittää, että olet yhteydessä yhteen viranomaiseen, yrittäjä ehdottaa. Mobergin tuoreet palkkaussuunnitel-

mat johtuvat siitä, että toimialan näkymät alkavat kirkastua vuonna 2008 alkaneen ahdingon jälkeen. – Laman aikana myynti tippui lähes 40 prosenttia. Tilanne on nyt noin kuuden kuukauden ajan näyttänyt jo paremmalta. Myös teollisuuskoneita menee, mikä on yleensä merkki, että myös teollisuus alkaa pian vetää, hän kertoo. Jan-Erik Moberg sai taannoin puhelun, jota hän ei koskaan unohda. – Olin juuri vetänyt kaikki suojavarusteet ylleni, kun puhelin soi ja Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja soitti ja kyseli, olenko ollut tyytyväinen yrittäjäjärjestön jäsenyyteen, Moberg muistelee. Varatoimitusjohtajalla oli muutakin asiaa, sillä Moberg oli voittanut Suomen Yrittäjien jäsenhankintakampanjan

pääpalkinnon eli Uudessakaupungissa valmistetun Mercedes-Benz -auton. – Kysyin heti, että onko tämä joku pilapuhelu. Ajattelin, että tämä on varmaan se hetki, jos joskus ottaa sydämestä, JanErik Moberg kertoo.

Miten arvottiin?

Arvontaan osallistuivat kaikki kampanjan aikana Suomen Yrittäjiin liittyneet uudet jäsenet sekä kaikki ne suosittelijat, joiden suositus on johtanut jäsenyyteen. Arpalipukkeen nosti 9139 nimen joukosta toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Arvonnan kumppaneina toimivat MercedesBenz, Nordea Pankki Oyj, Neste Oyj ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia.

Yrittäjäsanomat

A n a ly y s i

Väylä auki ulkomaille vienti Vuosien kurjistumisen kierre Turun telakalla näyttää vihdoinkin pysähtyneen. Perinteinen telakka ajautui sivuraiteille osana korealaista STX-monialayhtiötä. Vaikeudet iskivät myös telakan laajaan alihankintaverkostoon. Osa alihankkijoista pääsi kiinni STX:n muihin töihin esimerkiksi Ranskassa. Noin 15 prosenttia Ranskassa parhaillaan valmistuvasta Oasis 3 -risteilijän koneista, laitteista ja alihankinnasta on ostettu Suomesta. Telakan hiljentyminen aiheutti myös konkursseja. Alihankkijat työskentelivät tilanteen parantamiseksi muun muassa yli 40 yrityksen yhteenliittymällä, joka pyrki omalla työllään varmistamaan laivatilauksia. Yrittäjät olivat jopa valmiita ostamaan osan telakasta. Huhtikuussa telakan omistus siirtyi kokonaan saksalaiselle Meyer Werftille operaatiossa, jossa työ- ja elinkeinoministeriö onnistui myymään telakan, jota se ei edes omistanut. Viime vuoden puolella alkanut kauppa on jo nyt poikinut lisätyötä turkulaistelakalle ja sen alihankijoille. Jo nyt telakalle on kanavoitu useita tilauksia ja vahvasti näyttää siltä, että

pixhill

Turun telakan uusi omistaja kanavoi tilaisuuksia Suomeen, mutta voi olla myös pk-yrityksille portti vientiin. saksalaisomistaja tekee niin myös jatkossa.

Turun kautta maailmalle Huhtikuussa noin sata meriteollisuusalan pk-yritystä esittäytyi Meyerille. Yli 2500 suoraan työllistävä saksalainen yritys käyttää paljon myös alihankintaa ja se pyrkii nyt kartoittamaan uusia yhteistyökumppaneita Suomesta. Meyerin osto- ja materiaalihallinnan johtaja Ralf Sempf kommentoi, että yrityksellä on hyvät kokemukset ja pitkät suhteet monien alihankkijoiden kanssa Suomessa. Suomeksi kyse on siitä, että vaikeiden vuosien jälkeen Suomesta on avautunut väylä monille yrityksille uusille markkinoille. Harvoin yritys pääsee näyttämään kyntensä ensiksi Suomessa ja sitten vientmarkkinoille ison kumppanin auttamana. Jos vientiponnistelut tuntuvat liian vaikeilta Suomessa tottuneelle yritykselle, on apua tarjolla. Julkinen rahoitus auttaa monin keinoin vientiin tähtäävää toimintaa. Lisäksi voi olla hyvä vahvistaa omia joukkoja viennin ammattilaisella. Nokian ja suurten metsäyhtiöiden vaikeudet

@toivakka Erinomainen tapaaminen Jan Meyerin kanssa. Meyerin telakka on tullut Suomeen kasvamaan ja jäädäkseen. Huolehditaan kilpailukyvystämme!

tarkoittavat sitä, että Suomessa on runsaasti vapaana kokeneita viennin ammattilaisia, jotka ovat tottuneet tekemään kansainvälistä kauppaa. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

@KRajanaro Jos telakka esimerkkinä niin voisivatko suomalaiset ottaa oppia saksalaisesta liiketoimintaosaamisesta? #vaalit2015 @Lennuliini Toivottavasti #Turku saa uuden tilauksen! #telakka #työllisyys #yhteiskunta.

Toukokuussa helpotusta pitkiin maksuaikoihin

Aloite vuonna 2013 Suomen Yrittäjät teki loppuvuo-

desta 2013 oikeusministeriölle aloitteen maksuehtolain muuttamisesta. Samoihin aikoihin eduskunnassa tehtiin suunnilleen saman sisältöinen lakialoite, jonka allekirjoitti yli sata kansanedustajaa. Makkulan mukaan lakiuudistus osoittaa selvästi, että lainsäätäjä tarkoittaa hyväksyttäväksi maksuajaksi nimenomaan 30 päivää, vaikka pidemmästä maksuajasta voi edelleen sopia. – Se, että toinen osapuoli vain ilmoittaa maksuehtojen pidentyneen, ei ole sopimista, Makkula painottaa. Makkula korostaa, että lain astuttua voimaan on seurattava, että mahdollisuutta sopia kuukautta pidemmistä maksuajoista ei käytetä väärin. – Jos käy ilmi, että sitä käytetään hyväksi pienyrityksiä vastaan, lainsäädäntöä pitää tiukentaa. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

pixhill

Laki Yritysten välisiä maksuaikoja lyhentävä laki ehti eduskuntaan ajoissa. Laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista muuttuu siten, että maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Ennen raja oli 60 päivää. – On erittäin tärkeää, että hallitus ja eduskunta ehtivät käsitellä asian, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula Suomen Yrittäjistä. Suomen Yrittäjien mukaan muutos on todella tarpeellinen, sillä nyt ylipitkät maksuajat ovat ajaneet pienyrityksiä taloudellisiin vaikeuksiin. Syksyn 2013 Pk-yritysbarometrissa 44 prosenttia vastaajista kertoi, että oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuajan. Näistä lähes viidennes oli joutunut hyväksymään 60 päivän ja 36 prosenttia yli 60 päivän maksuajan.

Uusi lakimuutos pähkinänkuoressa Maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Ennen raja oli 60 päivää. Laki astuu voimaan 1. toukokuuta.

Yrittäjäsanomat

mikko makkonen

Puku vaihtui haalariin Pasi Saarinen teki pitkän uran Abloylla, mutta alkoi yrittäjäksi, kun toimitusjohtajavalinta ei osunut kohdalle. Yrityskaupat Pasi Saarinen työskenteli Abloylla yli 20 vuotta. Viimeksi hän vastasi Lukot-liiketoiminnasta, jossa työskentelee suoraan yli 240 työntekijää. Nyt Saarinen on 11 henkilöä työllistävän Ovestan toimitusjohtaja. Muutos oli nopea. – En ollut pitkään miettinyt yrittäjäksi alkamista. Abloylla oli toimitusjohtajavalinta meneillään. Kaikista ennakkoodotuksista huolimatta en tullut valituksi. Silloin mietin, että jatkanko vai keksinkö jonkun muun jutun. Päädyin silloin sellaiseen ratkaisuun, että suuryhtiöt on nähty, Saarinen sanoo.

Pasi Saarisesta tuli yrittäjä pikavauhtia, kun hän osti Ovesta Oy:n.

Suuresta pieneen Saarisen ura Abloylla alkoi vuonna 1994. Paria vuotta myöhemmin hän vastasi Abloyn ovensuljintehdas-projektista. Projekti oli merkittävä Abloyn Joensuun tehtaalle, jonne saatiin liki 100 uutta työpaikkaa. Ovestan liikevaihto on 1,3 miljoonaa euroa ja sen toiminta-alueena on koko Suomi. Mittakaava Abloyhin verrattuna on paljon pienempi. Tämä oli Saarisen suurin huoli ennen yrityksen ostamista. – Isossa yrityksessä on tottunut siihen, että kaikkeen on asiantuntijat ja tekijänsä. Pelkona oli, että miten pärjään pienessä piirissä, kun ei ole tukifunktioita, Saarinen sanoo.

Saarisen mukaan hyppy yrittäjyyteen ei ole niin suuri, kun sitä vertaa hänen siirtymisiin Abloylla, jossa hän ehti työskennellä useassa eri tehtävässä. Uransa aikana Saarinen on työskennellyt tuotannon, myynnin ja markkinoinnin sekä liiketoiminnan johdon tehtävissä. Ennen liiketoimintayksikön johtajuutta hän toimi viisi vuotta kotimaan myynti- ja markkinointijohtajana. – Vaimolle sanoin, että ei tämä ole niin iso juttu. Muista, että mitä kaikkea olen 20 vuoden aikana Abloylla tehnyt.

Saarinen on nyt ollut yrittäjänä muutaman viikon. – Ensiksi pitää tuntea kaikki tuotteet, tuotanto ja asiakkaat. Sitten voi alkaa miettimään uusia juttuja. Yritys on pärjännyt lama-aikanakin hyvin ja tehnyt tulosta. Tarkoitus on kasvaa myös jatkossa, Saarinen sanoo. – Nyt vedän haalarit päälle ja lähden tekemään ovia. Puvun olen nyt jättänyt pois. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Ovesta Oy Mitä tekee: Erikoisväliovia Perustettu: 1977 Kotipaikka: Joensuu Henkilöstö: 11 Liikevaihto: 1,3 miljoonaa euroa Omistus: Auvo Ahlholm, Teuvo Pursiainen ja Marjo Jukarainen myivät yrityksen Pasi Saariselle.

Suomen Yrittäjien kevätetu Irtiotto arjesta - tervetuloa!

Suomen Yrittäjien ja Restel Hotel Groupin sopimus valtakunnallisista majoitus- ja kokouspalveluiden jäseneduista on voimassa vuoden 2015 loppuun. Haluamme kiittää Suomen Yrittäjien jäsenistöä hyvästä yhteistyöstä tarjoamalla keväisen lisäedun.

Vietä miniloma kylpylän lämmössä, nauti hemmotteluhoidoista ja makunautinnoista. Koe monipuolisen allasosaston riemut vesiliukumäkineen, pienimpien ilona lasten altaat! Kylpyläloma sisältää 1 yön majoituksen 2 hengen Standard-huoneessa, perhepaketissa lisäksi 1 lisävuoteen lapselle (alle 15-v.), runsaan buffet-aamiaisen sekä kylpylän allasosaston, saunojen ja kuntosalin käytön. Muille lapsille lisävuode 10,- / yö. Koskee vain uusia varauksia ja vapaa-ajan matkustusta. Tarjoushintaisia huoneita on rajoitettu määrä / päivä. Etusi jopa 61%. (Normaalihinta 149-179,- / kahden hengen huone)

Kylpyläloma Rantasipi Eden, Nokia Kahdelle Perheelle Voimassa 30.4.-30.6.2015.

alk. 70,- / yö

alk. 80,- / yö

Lisätiedot rantasipi.fi/suomenyrittajat Varaukset hotellimaailma.fi tuotetunnuksella YRITTAJALOMA tai puhelimitse 020 055 055 (0,59 €/min + pvm/mpm).

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

yrittäjät.fi

Q&A

Uusi yrittäjäkaksikko työllisti vanhat herrat Lvi-ratkaisuja Miksi ryhdyit yrittäjäksi, Sari Kauppinen? Etsimme Annen kanssa omaa yritystä, koska meistä tuntui, että se olisi meille oikein hyvä ratkaisu. Tiesimme, että tämän yrityksen yrittäjät hakivat jatkajaa, ja päädyimme tekemään liiketoimintakaupan helmikuun alussa. Edellisillä yrittäjillä riittää vielä virtaa, joten herrat ovat tuntityöläisinä mukana vielä muutaman vuoden ennen eläköitymistään. Se on ihan ehdoton juttu meille ja samalla signaali asiakkaille, että asiat hoituvat yhtä hyvin kuin ennenkin. Millainen toimialan tilanne on Kainuussa? Kilpailua on sekä urakointi- että suunnittelupuolella. Tämän vuoksi Ely-keskus ei myöntänyt meille investointitukea. Starttirahaa kuitenkin saimme. Suunnittelu ei ole sidottu maantieteellisesti mihinkään tiettyyn paikkaan, mutta teemme töitä etupäässä lähialueilla. Erityisesti 1960–70-luvulla rakennettu talokanta on räjähtämässä käsiin. Teemme lvi-ratkaisuja myös uudiskohteisiin, kuten hoitolaitoksiin. Mitkä ovat vahvuuksiasi yrittäjänä? Halu tehdä hyvää ja laadukasta työtä.

Olemme hyvin vihkiytyneitä alaan ja meillä molemmilla on alalta yli 15 vuoden kokemus. Yritysneuvoja sanoi, että olemme hyvä paketti. Täydennämme toisiamme, koska minulla on kokemusta erityisesti urakoinnista ja Annella suunnittelusta. Millaisia tavoitteita sinulla on yrityksen suhteen? Ensinnäkin työllistää itsensä ja hommata perheelle leipä. Muutaman seuraavan vuoden aikana tärkeintä on luoda vakaa yritys ja viestiä asiakkaille, että yritys pystyy jatkamaan myös uusien yrittäjien luotsaamana. Toimimme kuten meidän slogan: innolla ja ammattitaidolla.

Sari Kauppinen aloitti yrittäjänä Anne Hostin kanssa alkuvuodesta. Heidän kajaanilainen yrityksensä LVI-Suunnittelutoimisto Kaiplan Oy suunnittelee sekä uusien että vanhojen rakennusten lvi-ratkaisuja. Suunnittelussa yritys hyödyntää 3Dteknologiaa. Lisätietoa: www. lvisuunnittelutoimisto.com

Mitä vinkkejä antaisit muille uusille yrittäjille? Ely-keskuksella on ilmainen nettipalvelu. Siellä on kysymyksiä, joihin täytyy osata vastata ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Sitten vain ei muuta kun kokeilemaan. Anna palaa ja ole utelias. Tietoa löytyy, mutta se pitää vain osata etsiä. Kannattaa myös hankkia hyvä kirjanpitäjä. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Sekä Sari Kauppisella (vas.) että Anne Hostilla on lvi-alalta yli 15 vuoden kokemus.

HALUATKO YRITYKSELLESI ASIANTUNTEVAA JA HENKILÖKOHTAISTA PALVELUA? Aktiassa yrittäjä saa kaikki pankkipalvelut tavalla, johon yleensä vain suuryritykset ovat tottuneet. Yritys saa oman, sen asioihin perehtyvän asiakasvastaavan, joka huolehtii sekä yrityksen että yrittäjän henkilökohtaisten pankkiasioiden sujumisesta. Tervetuloa Aktia Pankkiin! Ota yhteyttä puh. 010 247 6700. Lisätietoja myös www.aktia.fi.

Puhelujen hinnat kiinteästä linjasta 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

miska puumala

Yrittäjäsanomat

Pääkirjoitus

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

4x maksuaika

Maksuaikoja pitää seurata

appu on tänä vuonna juhlapäivä muillekin kuin pelkästään työväelle. Ainakin tuhansissa pk-yrityksissä kannattaa poksauttaa simapullot skoolausta varten. Ensimmäinen toukokuuta astuu nimittäin voimaan laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista. Lain avulla pyritään rajoittamaan yritysten välisiä maksuaikoja. Jatkossa maksuaika elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Ennen raja oli 60 päivää. Ylipitkät maksuajat ovat ajaneet pienyrityksiä taloudellisiin vaikeuksiin. Se on väärin. Vääryyden mittaluokasta kertoo jotain se, että Pkyritysbarometrin vastaajista 44 prosenttia kertoi, että oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuajan. Näistä lähes viidennes oli joutunut hyväksymään

kolumni

Antti Neimala, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja antti.neimala@yrittajat.fi

60 päivän maksuajan ja 36 prosenttia yli 60 päivän maksuajan. Karmeita lukuja. Ongelmat ovat koskettaneet erityisesti niitä yrityksiä, jotka ovat asiakassuhteessa suurten yritysten kanssa. Ilmiöhän rantautui Suomeen muualta Euroopasta finanssikriisin jälkimainingeissa. Toisaalta on hyvä muistaa, että suurin osa maksuehdoista on yhä 14 päivää. Intrum Justitian maksutapatutkimuksesta selviää, että keskimäärin suomalaisyrityksillä maksuehto on 20 päivää ja tunnollisuus maksaa laskut ajoissa on kärkipäätä muihin eurooppalaisiin yrityksiin verrattuna. Siitä huolimatta lakimuutos tulee tarpeeseen. Jatkossa pitää seurata, että mahdollisuutta sopia kuukautta pidemmistä maksuajoista ei käytetä väärin. Jos näin käy, lainsäädäntöä pitää tiukentaa.

Onnea vaalien voittajille – edessä on huikea urakka Vaalit on käyty. Kansa on puhunut. Voittajat ovat juhlansa ansainneet. Siispä on syytä onnitella uusia kansanedustajia. Vaalit olivat erilaiset kuin ennen. Taloudellisesti vaikeat ajat leimasivat koko vaalikautta. Hallituksen muodostamiseen liittyvät ongelmat siirtyivät hallituksen sisälle ja näkyivät vielä uusiin vaaleihin valmistauduttaessa. Kokoomuksen ja Sdp:n välien kiristyminen sekä niiden ja perussuomalaisten tasainen kilpa toiseksi suurimman puolueen paikasta vaikuttivat asetelmiin. Vaalikuhinakin oli erilaista kuin aiemmin. Sosiaalisen median merkitys kasvoi, vaalikoneita oli entistä enemmän ja vaalien viihteellisyys lisääntyi jälleen. Samalla puolueiden perinteiset vaaliohjelmat ja etujärjestöjen tavoiteohjelmat pitivät pintansa. Suomen Yrittäjien tavoiteohjelman kärkitavoitteet olivat: työmarkkinat uudistettava, julkista sektoria pienennettävä, verotuksen kannustavuutta lisättävä, yksinyrittäjien asemaa parannettava ja turhasta sääntelystä luovuttava. Tavoitteemme olivat hyvin esillä puolueiden ohjelmissa, ehdokkaiden tavoitteissa ja vaalikonevastauksissa sekä yleisessä keskustelussa. Hallituksen muodostamisen valmistelu käy kiivaana. Näyttää siltä, että ajatus suppeammasta, muutamaan tärkeimpään tavoitteeseen keskittyvästä hallitusohjelmasta toteutuu. Sen päälle valmistellaan tarkempi hallitusohjelman täytäntöönpanosuunnitelma. Toivottavasti uusi tapa toimia johtaa siihen, että maahan saadaan yhtenäinen hallitus. Me pidämme yrittäjyyden asiaa vahvasti esillä koko vaalikauden. Kattoteemamme #työn_tekijä ja tavoitteemme purivat hyvin ennen vaaleja. Huolehdimme siitä, että ne purevat myös vaalien jälkeen. Päättäjät, yrittäjät ovat valmiina tarjoamaan kansalaisille työtä ja toimeentuloa. He odottavat kansanedustajilta rohkeita päätöksiä.

yrittäjät.fi

pixmac

Keskustelu

30 Maksuaika

Maksuaika yritysten välisissä saatavissa saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Ennen raja oli 60 päivää.

44 Huima luku

Pk-yritysbarometrin vastaajista 44 prosenttia kertoi, että oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuajan.

20 Maksuehto

Intrum Justitian maksutapatutkimuksen mukaan suomalaisten yritysten keskimääräinen maksuehto on 20 päivää.

Tunnollisia

Samaisesta maksutapatutkimuksesta selviää, että suomalaiset yritykset maksavat laskunsa keskimäärin kuusi päivää myöhässä.

Yrittäjäsanomat

Kymmenen askelta kohti menestystä

piirros janne harju

Suomen Yrittäjien aluekehitysohjelmassa on tehty listaus, jonka avulla yritykset menestyvät jatkossa paremmin omalla alueellaan. Jokainen vastaaja sai poimia tärkeimmät pointit.

Hanna Munter, Harjula-Catering Oy ”Infrakysymykset nousevat aina tärkeimmäksi aiheeksi Varsinais-Suomessa. Erityisesti oma lentokenttä ja tiestön kunto. Turun lentokenttää käytetään paljon bisnesmatkailuun ja myös vapaa-ajan matkustamiseen. Markkinathan sen kentän kohtalon viime kädessä ratkaisee. Toivonkin hartaasti, että ihmiset käyttäisivät kenttää. Pienten lentokenttien kohtalo ei ole vain Turun ongelma. Pitäisi tarkastella, miten pienemmillä kentilläkin olisi elinmahdollisuuksia. Turun telakan merkittävästi parantunut tilanne lisää bisnesmatkustajien tarpeita lentää suoraan Turusta muualle Eurooppaan. Yrittäjät kaipaavatkin enemmän vuoroja. Tiestön osalta moottoritie Helsinkiin on hyvässä kunnossa. Valtatie 8 on seuraavaksi tärkein asia. Valtatietä perusparannetaan ja laajennetaan, mutta parannustyöt pitää tehdä Raumalle asti. Maakunnan menestys lepää paljon logistiikan varassa. Tiestön kunnolla on vaikutusta myös matkailuun.”

Minna Nissilä, Leppälehdon Puutarha Oy ”Julkiset hankinnat eivät toimi Hämeessä parhaalla mahdollisella tavalla. Niihin liittyy myös yritysvaikutusten arviointi. Julkisista hankinnoista kyllä ajatellaan kauniisti, mutta teot ovat jääneet vähiin. Meillä on aloittamassa hankinta-asiamies, joka käy julkisia hankintoja läpi. Hänen pitäisi kartoittaa tilanne. Helposti ajatellaan, että on laitonta suosia paikallisia. Yrittäjät eivät sitä haluakaan, vaan reilua kilpailua. Pienhankinnat ovat erittäin tärkeitä pk-yrityksille. Muutaman tonnin ostokset ovat pienille yrityksille isoja kauppoja. Hankinta-asiamiehen tehtävä on saada kaikki osapuolet ymmärtämään toisiaan ja puhumaan samaa kieltä. Yrittäjien ja hankintoja tekevien on hyvä tietää, mitä kaikkea on olemassa. Kunnat ovat tehneet päätöksiä yritysvaikutusten arvioimisesta, mutta vain 3–4:llä arvioita tehdään oikeasti. Vaikutusten arviointi olisi iso askel eteenpäin.”

Lue lisää: yrittäjät.fi

Timo Leppänen, Kajaanin Tilitaito Oy

”Nostan esiin infran ja liikenneyhteydet. Ne ovat a ja o alueelle, joka on sisämaassa ja kaukana kaikesta. Lentoliikenne on täällä hyvällä mallilla. Yhteydet säilyvät, se on ykkösjuttu. Aiemmin on ollut siihen liittyen tiettyä epävarmuutta. Myös junayhteydet ovat kohtuulliset, vaikka henkilöliikenteessä joudutaankin pääosin vaihtamaan junaa. Nopeuksia voisi nostaa, mutta se vaatii rahaa. Tiet ovat huonossa kunnossa. Varsinkin routa, vesi ja pakkaset heikensivät tiestöä entisestään. Korjausvelka alkaa olla jo iso. Ainakin näin Volvo-kuskin näkökulmasta. Muun infran osalta tietoliikenneyhteydet ovat varmaan parasta mitä kuvitella saattaa. Myöskään toimitilojen saanti ei ole mikään ongelma. Täällä on valmiiksi kaavoitettua maata vaikka sellutehtaalle. Yksi kilpailuvaltti on myös Renforssin rannan alue. UPM:n jäljiltä kapasiteettia on vähän isompaankin sähkönkulutukseen ja vieläpä kilpailukykyiseen hintaan. Nyt pitäisi saada enää yrityksiä.”

Askelta

1) Yrittämisen olosuhteet kuntoon 2) Globalisaatio on mahdollisuus kasvuun 3) Metropolialueesta veturi globaaliin kilpailuun 4) Kasvukäytävät ovat väylä alueiden menestykseen 5) Julkisista hankinnoista voimaa aluetalouteen 6) Valtionhallinto yhdelle luukulle 7) Liikenne yhdistää alueet ja sen toimijat 8) Toimivat yritysmarkkinat varmistavat alueellisen elinvoiman 9) Yrittäjyys kasvaa osaamisesta 10) Yritysvaikutusten arviointi automaattiseksi osaksi kaikkea päätöksentekoa.

Pentti Patosalmi, Ferroplan Oy ”Julkisissa hankinnoissa on runsaasti kehittämistä. Esimerkiksi paikallisen elinkeinoyhtiön kanssa on keskusteltu hankinta-asiamiehestä, mutta suhtautuminen on ollut nihkeää. Pelkona on, että taasko tulee yksi kerros hallintoa lisää. Hankinta-asiamiehestä olisi mikro- ja pk-yrityksille äärettömän suuri tuki. Samalla saadaan hankintojen väliin neutraali henkilö. Hän kouluttaisi ja toisi yhteen niin yrittäjiä kuin hankkijoitakin. Päijät-Hämeessäkin julkisten hankintojen osalta puhutaan kymmenistä miljoonista euroista. Täällä toimitaan nykyisin aika perinteisellä tapaa. Välttämättä kumpikaan osapuoli ei tiedä mahdollisuuksista. Pk-yritystenkin pitää katsoa peiliin. Koulutuksia on hyvin tarjolla, osallistuminen on aika olematonta.”

Nina Rasola, RL Huolinta Oy ”Neljä kohtaa sopii Etelä-Savoon kuin nenä päähän: liikenne, yritysmarkkinoiden toimivuus, julkiset hankinnat ja yritysvaikutusten arviointi. Etelä-Savo elää puusta ja osittain myös matkailusta. Valtatie 5 ja siihen liittyvät kuviot ovat erittäin tärkeitä. Liikenteellisesti olemme pystyneet pitämään hyvän tason. Pelkona on, että infraa ei kehitetä. Sen eteen on taisteltu. Ratkaiseva kysymys on, mitä tapahtuu tästä eteenpäin? Muuten yritystoiminta on täällä hyvin pienyritysvaltainen. Alle kolme henkeä työllistäviä on 79 prosenttia yrityskannasta. Huolestuneena olen seurannut erityisesti Mikkelin osalta, että hankintojen koot suurenevat ja niitä niputetaan yhteen. Kuntapuolella ajatellaan, että pienten yritysten pitäisi verkostoitua, mutta osaaminen puuttuu. Pienemmissä kunnissa julkiset hankinnat sujuvat suhteellisen hyvin. Oppimista on molemmilla osapuolilla. Väestö maakunnassa on iäkästä. Yli puolet jäsenistämme on täyttänyt 51 vuotta. Alle 30-vuotiaita on neljä prosenttia jäsenistä. Yritysmarkkinoiden pitäisi olla hallittuja ja toimivia. Eri toimijoiden pitää miettiä näitä asioita tiiviimmin yhdessä. Niin kuntien, yritysten kuin oppilaitostenkin.”

Yrittäjäsanomat

y r i t tä j ä n y timessä

kuukauden blogi

Näin markkinointikeinot eroavat

oni yrittäjä on kysynyt minulta, miten heidän kannattaisi markkinoida. Ensimmäiseksi kysyn vastakysymyksen: Onko kohderyhmäsi yrityspäättäjä vai kuluttaja?

1) Asiakkaani on yritys Yrityspäättäjiin saa parhaiten yhteyden soittamalla. Päättäjältä päättäjälle -keskustelussa paras tapa on puhelu ja henkilökohtainen tapaaminen. Jotta puhelussa ensimmäisenä et joutuisi selittämään, mikä firmasi on, kannattaa joskus käyttää massakanavia (massaposti, massakirje), jotta yrityksen brändi ennen kylmäsoittoa on edes vähän tunnettu kohderyhmälleen. Päättäjien postit menevät usein suoraan roskiin, joten varaudu siihen, että joudut joka tapauksessa selittämään, mitä firmasi tekee. Suosittua on myös sisältömarkkinointi, jossa kerrotaan blogeil-

la, kirjeillä, artikkeleilla omasta osaamisesta ja vakuutetaan lukija. Tekstejä markkinoidaan yrityspäättäjille. Myös kutsuvierasaamiaiset ja seminaarit ovat hyvä tapa saada kontakti yrityspäättäjään. Muista, että kutsukin on viesti.

2) Asiakkaani on kuluttaja Kuluttajamarkkinoinnissa tavoitellaan usein isompia kohderyhmiä. Jos B2B-viestinnässä pyritään saamaan sata yritystä asiakkaaksi, niin kuluttajabisneksessä yleisö on tuhatkertainen. Isommille markkinoille suuntaavien yritysten koh-

Uuden asiakkaan hankkiminen on aina kalliimpaa kuin vanhan pitäminen.

deryhmät ovat jopa miljoonia. Tällöin tarvitset massamarkkinointia tai massaräätälöityä digimarkkinointia. Massoja saa kiinni parhaiten käyttämällä siihen soveltuvaa markkinointikanavaa. Digimarkkinoinnin (display, online video, mobiili, hakukonemainonta, sisältömarkkinointi) lisäksi kannattaa muistaa perinteisemmät radio, tv ja printtikanavat. Kuluttajille viestejä voi saada läpi myös viestinnällä. Jos yrityksesi tai brändisi on tehnyt jotain uutisen arvoista, kannattaa siitä kertoa medialle. Joku saattaa julkaista yrityksesi nimen jopa ilmaiseksi. Oli kohderyhmäsi yrityspäättäjä tai kuluttaja, molemmissa tapauksissa tärkeintä on muistutusmarkkinointi. Uuden asiakkaan hankkiminen on aina kalliimpaa kuin vanhan pitäminen. Pidä kiinni vanhoista asiakkaistasi ja varmis-

ta, että potentiaalisista asiakkaistasi tulee maksavia asiakkaita. Verkkomainonnassa suosittua nykyään on retargetointi. Olet varmaan huomannut, kuinka verkkomedioiden bannerit seuraavat sinua, kun olet käynyt yrityksen sivuilla. Kannattaa muistuttaa itsestään niille kuluttajille, ihmisille ja päättäjille, jotka ovat jo osoittaneet jotain kiinnostusta yritystäsi ja brändiäsi kohtaan. Muistutusmarkkinointia kannattaa tehdä retargetoinnin lisäksi myös sähköpostilla, postilla ja tietenkin puhelimitse. Puhelimitse ja naamakkain käyty keskustelu jättää aina voimakkaimman muistijäljen. Lopulta markkinointi on muistijälkien jättämistä.

lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai

Ilkka O. Lavas Kirjoittaja on kuluttaja- ja päättäjämarkkinointia tekevän Improve Media Oy:n toimitusjohtaja, City-lehden julkaisija ja media-alan sarjayrittäjä.

yrittajat.fi

Heidi Ekholm-Talas @EkholmTalas Heidi on sarjayrittäjä: mm. Digitapahtumatoimisto Eventgarden, Kipasu Sisustussuunnittelu & Remonttipalvelut. Kim Väisänen @kimvaisanen Kim on tiedonhävitykseen erikoistuneen Blanccon toimitusjohtaja. Hän myös sijoittaa lupaaviin kasvuyrityksiin. Susanna Rantanen @RantanenSusanna Susanna on yrityskulttuuriin rekrytointisovellusta kehittävän Heebon ja työntekijäkokemuksen kehittämiseen erikoistuneen Eminen perustaja sekä Boardman2020-verkoston hallituksen puheenjohtaja. Antti Hyrkäs @anttiherkko Antti on viestintäkonsultti ja tutkija, joka tekee väitöskirjaa yrittäjyydestä. Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi

Yrittäjä, avaa yrityksellesi verkkokauppa nyt – saat 2 kuukautta ILMAISEKSI! * * Tarjous koskee uusia Suomen Yrittäjien jäsennumerolla avattuja MyCashflow-verkkokauppoja. Jäsennumero syötetään avauslomakkeen kampanjakoodi-kenttään. Voimassa rajoitetun ajan. Ilman jäsennumeroa avattuihin kauppoihin normaali 14 päivän kokeilujakso. Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma

Pulse247 Oy/MyCashflow | myynti@mycashflow.fi | 020 741 9171 | www.mycashflow.fi

Analysaattori. Talousjohdon työkalu nro 1. Analysaattori on pk-yrityksen talouspäättäjän työkalu, joka auttaa hallitsemaan alati muuttuvaa toimintaympäristöä. Se ratkaisee yrityksesi kaikki ulkoiset tietotarpeet: mitä tapahtuu eri toimialoilla, yrityksissä ja taloudessa. Analysaattori on työkalu yritysarviointiin ja taloudelliseen päätöksentekoon. Löydät kattavasti yritysten perustiedot, juridiset vastuuhenkilötiedot, heidän yrityssidoksensa sekä muut vastuuasemien mukaiset päättäjätiedot. Saat käyttöösi kaksi luokitusta: riskiluokituksen sekä menestyjäluokituksen, joka analysoi hyvin menestyviä yrityksiä. Analysaattori tehostaa päivittäistä tekemistä. Voit helposti luoda omia seurantaryhmiä asiakkaista, kilpailijoista ja muista tärkeistä toimijoista. Seuraat kätevästi yritysten muutostietoja, kuten nimityksiä ja tuloskatsauksia. Visuaalisuus auttaa positioimaan ja löytämään trendejä.

Yksi työkalu. Kaikki ulkoiset tiedot. Kiinteä hinta.

Tutustu tarkemmin Balance Analysaattoriin www.balanceconsulting.fi/analysaattori Voit myös soittaa 010 665 2460 tai lähettää meilin balance@balanceconsulting.fi

Yrittäjäsanomat

Arki

vinkit

Löydä puuttuva palanen

KOKOAIKAINEN TYÖNTEKIJÄ Kokoaikaisiksi työsuhteiksi määritellään yleensä työsuhteet, joissa tehdään töitä esimerkiksi 37,5 tai 40 tuntia viikossa. Yritys solmii työsuhteen, joka on toistaiseksi voimassaoleva tai tietyin edellytyksin määräaikainen. Työnantajaa velvoittavat laki ja mahdollisesti työehtosopimus.

Lisätyövoimaa pohtivan yrittäjän kannattaa punnita tarkkaan, millaiseen työhön tekijää tarvitaan ja miten työpanos hankitaan.

Työnantaja toimittaa palkasta ennakonpidätyksen, maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksun ja työttömyysvakuutusmaksun, ottaa työntekijöille työeläke- ja tapaturmavakuutuksen ja tiettyjen edellytysten täyttyessä myös ryhmähenkivakuutuksen sekä antaa kausiveroilmoituksen ja vuosi-ilmoituksen. Säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan pitää myös ilmoittautua Verohallinnon työnantajarekisteriin.

Teksti Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi Grafiikka Maarit Kattilakoski

almennuskeskuksella on työvoimaa joka lähtöön. Vakituisia kokoaikaisia työntekijöitä on noin parisenkymmentä. Freelancereita, määräaikaisia ja osa-aikaisia työntekijöitä on noin 300 eri puolilla Suomea. Jokaisen työntekijän kohdalla työsopimus tai työsuhde on tarkkaan harkittu. – Koulutus- ja valmennuspäälliköt ovat vakituisia ja kokoaikaisia, mikä on luonnollista. He kouluttavat ja ohjaavat kausiluonteisia työntekijöitä, jotka ovat pakostakin määräaikaisia, osa-aikaisia tai freelancereita. Se on palapeliä ja sovittelua kautta linjan, kertoo toimitusjohtaja Janne Nousiainen. Monet kurssien vetäjistä ovat alalla töissä tai opiskelujensa loppuvaiheessa, joten heidän ei edes olisi mahdollista vetää kursseja täysipäiväisesti. Valmennuskursseja järjestetään yleensä syyskuun ja toukokuun välillä. Kurssien tarkoituksena on valmentaa oppilaita jonkin oppilaitoksen tiettynä päivämääränä järjestettävään pääsykokeeseen. – Tämä pistää painoa rekrytointiprosessiin. Jos rekrytointi epäonnistuisi, se olisi hirveä paikka, eikä koeaikakaan pelasta, Nousiainen toteaa. Huonojen rekrytointien välttämiseksi hakija vetää näyteluentoja, joista tämän pitää suoriutua tarpeeksi hyvin edetäkseen työntekijäksi. Työntekijöiden laatua arvioidaan muun muassa kurssipalautteen perusteella. Valmennuskeskus järjestää myös työvoimapoliittisia kursseja. Niitä vetävät myös työntekijät, joilla on nollatuntisopimus. – Ely-keskukset tilaavat kursseja julkisen tarjouskilpailun päätteeksi. Emme monestikaan etukäteen tiedä, kuinka monta kurssia tilataan, joten emme aina voi luvata tunteja etukäteen, Nousiainen kertoo. Kaikista Suomen palkansaajista nollatuntisopimus oli viime vuonna neljällä prosentilla.

Asiakkaat määrittävät työvoiman tarpeen ja keston Kun lisätyövoiman hankkiminen tulee ajankohtaiseksi, yrittäjän kannattaa miettiä tarkkaan, millaiseen työhön tekijää tarvitaan ja miten työpanos hankitaan. – Ei voi antaa mitään yleispätevää neuvoa siihen, kannattaako työpanos hankkia työsuhteisesti vai esimerkiksi alihankintana.

Työvoiman tarpeen ja keston määrittävät lopulta yrityksen asiakkaat, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula Suomen Yrittäjistä. Makkula painottaa hyvän, kirjallisen työsopimuksen tärkeyttä. Esimerkiksi koeajasta on tärkeä sopia nimenomaisesti. Myös määräaikaisen työsuhteen pituus kannattaa punnita tarkkaan. – Yrittäjän on syytä olla tarkkana, koska tässä on miinan paikka. Jos tehdään esimerkiksi vuoden määräaikainen sopimus, mutta sijaistettava työntekijä palaakin ennen aikojaan, on yrittäjä kuitenkin sitoutunut työllistämään työntekijän määräajan loppuun asti. Kannattaa siis sitoa määräaikaisuus sijaistettavan poissaolon kestoon, Makkula neuvoo. Määräaikaisia sopimuksia voi tehdä useita peräkkäin, mutta jokaiselle sopimukselle on oltava perusteltu syy, kuten sijaisuus. Jos työvoiman tarve on jatkuva, sopimuksen pitää lain mukaan olla toistaiseksi voimassaoleva.

Plussat & miinukset

+ Työvoima on sitoutunutta + Määräaikaisella sopimuksella saadaan esimerkiksi sijaisuudet hoidettua – Työnantajariski, jos palkattu työntekijä ei olekaan sopiva – Määräaikainen sopimus saattaa olla riski, jos se on tehty liian pitkäksi ajaksi, eikä töitä ei ole tarjolla

Lähteet: Verohallinto, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Yrittäjien Janne Makkula

Työnantajariski saa monet varpailleen Työvoiman työllistäminen yrityksen ulkopuolelta saattaa olla omia työntekijöitä kalliimpaa. – Usein esimerkiksi vuokratyön käyttö on kalliimpaa kuin oman työntekijän käyttäminen, koska käyttäjäyrityksellä ei ole työnantajariskiä. Kustannukset ovat korkeampia, koska työnantajayritys kantaa riskin ja hankkii katteensa, Makkula sanoo. Riski siitä, ettei oma työntekijä olekaan sopiva, jarruttaa työsuhteiden solmimista. – Erityisesti pien- ja yksinyrittäjät kokevat palkkaamisen riskin usein niin korkeaksi, että he eivät palkkaa omaa työntekijää, vaan hankkivat työpanoksen toiselta yrittäjältä. Esimerkiksi vuokratyövoiman käyttö on kuitenkin vielä varsin pientä. Kaikista työllisistä runsas prosentti työskentelee vuokratyöntekijöinä. Vajaa kolmannes yrittäjistä on työnantajayrittäjiä. Määrä on pysynyt samana eli noin 90 000 yrityksessä viimeiset kymmenen vuotta. Samana aikana yksinyrittäjien määrä on kasvanut yli 40 000:lla. – Tämä kuvastaa hyvin sitä, mistä sitä työvoimaa hankitaan. Palkkaamisen kynnystä pitäisi alentaa, että yrittäjät uskaltaisivat ottaa työntekijöitä myös työsuhteeseen, Makkula toteaa.

pa l k a n s a a j i e n t yo s u h t e e t

Jatkuva kokoaikatyö 73,6 %

Jatkuva osa-aikatyö 11,7 %

Määräaikainen kokoaikatyö 10,5 % Määräaikainen osa-aikatyö 4,3 %

Lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus 2015, helmikuu

Yrittäjäsanomat

Palkan lisäkustannukset

Yrittäjä voi valita, kannattaako työ teettää omalla työntekijällä vai hankkia työvoimaa ulkopuolelta. Työnantajavelvollisuudet ja kustannukset vaihtelevat eri muotojen välillä.

Ulkopuoliselle työntekijälle työnantaja maksaa keskinäisessä sopimuksessa määriteltyä työkorvausta. Työsuhteessa olevalle työntekijälle maksetaan palkkaa, jonka kulut vaihtelevat toimialoittain ja yrityksen koon mukaan.

Työvoiman vaihToehToja OSA-AIKAINEN TYÖNTEKIJÄ

VUOKRATYÖNTEKIJÄ

ALIHANKKIJA

Osa-aikaisiksi työsuhteiksi määritellään yleensä työsuhteet, joissa tehdään töitä vähemmän kuin kokoaikaisissa työsuhteissa.

Työvoimaa tarvitseva yritys tekee sopimuksen työntekijöitä vuokraavan yrityksen kanssa. Työvoimaa vuokraava yritys maksaa työntekijän palkan ja hoitaa myös muut työnantajan velvoitteet. Työvoimaa käyttävä yritys ohjaa ja opastaa työntekijää sekä valvoo työn tekemistä ja vastaa työturvallisuudesta työpaikalla.

Yritys tekee sopimuksen alihankkijan kanssa. Työlainsäädäntöä ei sovelleta.

Yritys solmii työsuhteen, joka on toistaiseksi voimassaoleva tai tietyin edellytyksin määräaikainen. Työnantajaa velvoittavat laki ja mahdollisesti työehtosopimus. Työnantaja toimittaa palkasta ennakonpidätyksen, maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksun ja työttömyysvakuutusmaksun, ottaa työntekijöille työeläke- ja tapaturmavakuutuksen ja tiettyjen edellytysten täyttyessä myös ryhmähenkivakuutuksen sekä antaa kausiveroilmoituksen ja vuosi-ilmoituksen. Säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan pitää myös ilmoittautua Verohallinnon työnantajarekisteriin. Yksi tyypillinen osa-aikaisuuden muoto on niin sanottu nollatuntisopimus, jossa minimityötuntien määräksi on sovittu nolla tuntia.

Plussat & miinukset

Käyttäjäyrityksen on tilaajavastuulain mukaan yleensä hankittava vuokrayritykseltä kaupparekisteriote, todistus verojen maksamisesta, todistus eläkevakuutuksen ottamisesta tai selvitys erääntyneistä eläkemaksuista, selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta sekä selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Plussat & miinukset + Ulkopuolinen voi paikata yrityksen osaamisen aukkoja + Ei työnantajariskiä – Usein kalliimpaa kuin oman työntekijän käyttäminen – Työn laatu saattaa vaihdella eri vuokratyöntekijöiden välillä

+ Paikkaa ajoittain ilmenevää työvoiman tarvetta + Nollatuntisopimus joustaa sekä työnantajan että työntekijän mukaan – Työnantajariski, jos palkattu työntekijä ei olekaan sopiva – Määräaikainen sopimus saattaa olla riski, jos se on tehty liian pitkäksi ajaksi, eikä töitä ei ole tarjolla

Käyttäjäyrityksen on tilaajavastuulain mukaan yleensä hankittava alihankintaa tekevältä yritykseltä kaupparekisteriote, todistus verojen maksamisesta, todistus eläkevakuutuksen ottamisesta tai selvitys erääntyneistä eläkemaksuista, selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta sekä selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Jos suorituksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, työkorvauksen maksaja toimittaa ennakonpidätyksen sekä antaa kausiveroilmoituksen ja vuosi-ilmoituksen. Freelancerit ovat useimmiten alihankkijoita. Työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, jos työnantaja valvoo työtä ja työtä tehdään työnantajan määrittelemänä aikana tietyssä paikassa.

Plussat & miinukset + Laaja sopimusvapaus + Ulkopuolinen voi paikata yrityksen osaamisen aukkoja + Ei työnantajariskiä – Saattaa olla kalliimpaa kuin oman työntekijän käyttäminen – Työn laatu saattaa vaihdella eri alihankkijoiden välillä

TyEL-maksu: Työnantajan osuus eläkemaksuista vaihtelee yrityksen palkkasumman ja työntekijän iän mukaan. Vuoden 2015 TyELmaksuissa käytetään viitteenä vuoden 2013 palkkasummaa. Jos palkkasumma oli alle 1 990 500 euroa, TyEL-maksu on kokonaisuudessaan 24,7 prosenttia. Työnantajan osuus TyEL-maksusta on alle 53-vuotiaan työntekijän kohdalla 19 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneen työntekijän kohdalla 17,5 prosenttia. Sosiaaliturvamaksu: Sosiaaliturvamaksun osuus on 2,08 prosenttia palkasta. Pakolliset vakuutukset: Ryhmähenkivakuutusmaksun summa vaihtelee yhtiöittäin. Työtapaturmavakuutusmaksu vaihtelee työn tapaturmariskin ja yrityksen koon mukaan. Vuonna 2014 maksun suuruus vaihteli 0,1 – 7 prosentin välillä. Työttömyysvakuutusmaksu: Työnantajan osuus työttömyysvakuutusmaksusta on 0,8 prosenttia palkkasummasta, joka on enintään 2 025 000 euroa ja 3,15 prosenttia tämän ylittävästä osasta. Lomaraha: Lomarahaa maksetaan, jos työehtosopimuksessa on tätä koskeva määräys tai käytäntö on vakiintunut. Usein lomapalkan yhteydessä maksettava lomaraha on yleensä 50 prosenttia lomapalkan määrästä. Kun vuotuinen lomarahan määrä jaksotetaan vuoden jokaiselle kuukaudelle, on lomarahan osuus noin 4 – 5 prosenttia kuukausipalkasta. Muut sosiaalikulut: Kuluihin sisältyvät muun muassa työterveyshuolto, lääkärintarkastukset, sairausajan palkka, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan palkka, luottamusmies- ja työsuojelukoulutus, työvaatteet, työturvallisuudesta huolehtiminen sekä työtapaturmista aiheutuvat kustannukset.

gallup

Pekka Alutoin toimitusjohtaja, SähköALU Oy Suurin osa työntekijöistämme on vakituisessa työsuhteessa. Meillä on myös osa-aikaisia työntekijöitä, jotka opiskelevat töiden ohella. Noin viidennes työntekijöistä on tullut meille ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen ja ammattikorkeakoulun työharjoittelun kautta. Työssäoppimispaikkoja on vain vähän tarjolla, joten tulijoita olisi enemmänkin. Tilanne hyödyttää molempia, koska me saamme motivoituneita työntekijöitä ja opiskelijoilla pitää olla alalta yhden vuoden kokemus, ennen kuin he voivat toimia yksinään sähköasentajina.

Raimo Pekkonen toimitusjohtaja, Kaukoravintolat Oy Työvoimatoimiston kautta olemme työllistäneet nuoria harjoittelijoiksi. He aloittavat esimerkiksi sushibuffetin täyttämisestä ja pöytien kattamisesta ja putsaamisesta. Jos heillä on asenne kohdallaan, koulutamme heistä tarjoilijoita noin vuodessa. Tämän jälkeen alalla viihtyvä nuori voi hakeutua alan oppilaitoksiin ja kouluttautua eteenpäin tai opiskella työn ohella. Mikäli käyttäisimme vuokratyövoimaa, olisivat kustannukset meille huomattavasti kalliimmat. Nuorten työllistämiseen on saanut tukea ja näin kynnys kouluttamattoman nuoren palkkaamiseen on matalampi.

Susanna Rantanen yrittäjä, Heebo Oy Meillä on yrityksen rekrytoinnissa juuri hyvin mielekäs vaihe meneillään. Syvennämme tiimin osaamista ja jaamme vastuita uudelleen. Vältämme perinteisiä rekrytointikanavia, ja rekrytoimme erityisesti sosiaalisen median kautta. Saamme määrällisesti vähemmän hakemuksia, mutta ne ovat laadukkaampia. Kaikki työntekijämme ovat kokoaikaisia toistaiseksi voimassaolevilla sopimuksilla. Tämä on tärkeää sitoutumisen kannalta. Meillä oli kerran osa-aikainen työntekijä, mutta asiakasprojektien kannalta oli hankalaa, kun hän ei ollut aina paikalla.

Yrittäjäsanomat

meeri utti

Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

yrittäjät.fi

Markus Sippo ryhtyi Riku Lomanin kanssa yrittäjäksi syvimmän laman aikaan. ”Meitä pidettiin hulluina”, Sippo kertoo. Kovalla työllä kaksikko kuitenkin saavutti erinomaisen liikevaihdon jo seuraavana vuonna.

”Kaikkien ei tarvitse yksin huutaa”

Henkilöstövuokrausta

Tiivis yhteistyö ketjun ja muiden yrittäjien kanssa tuo franchisingista suurimman hyödyn yrittäjälle. Yrittäjä Markus Sippo antaa vinkkejä vuorovaikutukseen. Miten sinusta tuli franchisingyrittäjä? Työskentelin VMP Groupin myynnissä toimihenkilönä ja lähdin franchisingyrittäjäksi, kun siihen tarjoutui hyvä tilaisuus. Edellinen yrittäjä ei enää jatkanut Lohjalla ja Raaseporissa, joten ryhdyimme siihen yhtiökumppanini Riku Lomanin kanssa. Nyt olemme olleet franchisingyrittäjiä viisi ja puoli vuotta. Miten franchisingyrittäjyys eroaa muusta yrittäjyydestä? Franchisingyrittäjäksi voi olla pikkuisen matalampi kynnys lähteä ja riski on erilainen kuin muilla yrittäjillä. Meillä on kuitenkin Rikun kanssa oma osakeyhtiö, eli riski on olemassa. Maksamme VMP Groupille tietyn liikevaihdon kautta määräytyvän summan, ja saamme sitä vastaan esimerkiksi kirjanpidon, it-palvelut, lakipalvelut, palkkahallinnon ja markkinoinnin. Jos nämä hoitaisi itse,

siinä voisi säästääkin, mutta en edes harkitse lähtemistä sellaiseen ruljanssiin, koska aika on rahaa, ja aikaa siihen menisi paljon. Olemme tyytyväisiä tähän malliin. Mitä yrittäjäksi ryhtyvän pitäisi tietää ennakolta? Tietää perusasiat ketjusta, sen taloudellisesta kunnosta ja liiketoimintasuunnitelmasta. Kannattaa myös selvittää, kuuluuko ketju Suomen Franchising-Yhdistykseen. Jos ketju kiinnostaa, voi soittaa ketjussa jo oleville yrittäjille, ja kysyä ovatko he olleet tyytyväisiä, miten yhteistyö ketjun kanssa sujuu ja elääkö työllä. On myös hyvä muistaa, että kun franchisingyrittämisen joskus lopettaa, ei rahaa saa kuin mahdollisen liiketilan ja irtaimiston myynnistä. Franchisingyrittäjä ei pysty myymään liiketoimintaansa, josta on maksanut franchisingantajalle käyttömaksua. Kaikki mitä ideoin, tulee VMP:n nimiin.

Saan siitä toki mainetta ja kunniaa, mutta en välttämättä paksuutta lompakkoon. Miten franchisingyrittäjä pystyy hyötymään franchisingantajasta mahdollisimman paljon? Kannattaa lähteä heti erittäin aktiiviseen yhteistyöhön. Asiat on hyvä ensin ottaa vastaan, ja arvostella niitä vasta sitten perustellusti. Muutosvastaisuus ei saa kuulua sanavarastoon ja aloitelaatikossa kannattaa aina olla jotain. Ketjua voi kehittää omien vahvuuksiensa avulla. Olemme Rikun kanssa antaneet vinkkejä esimerkiksi myyntiin ja markkinointiin. Meitä on 23 franchisingyrittäjää VMP:ssä. Teemme tiivistä yhteistyötä keskenämme ja meillä on yrittäjäjohtokunta, joka kerää ideoita ja ehdotuksia ja kehittää niitä eteenpäin ketjulle ehdotettavaksi. Kaikkien ei tarvitse yksin huutaa, että haluaa tätä ja tätä,

Markus Sippo on franchisingyrittäjä henkilöstöpalvelualan yritys VMP Groupin Lohjan sekä Raaseporin toimipisteessä. Suomen Franchising-Yhdistys valitsi maaliskuussa Sipon ja hänen yhtiökumppaninsa Riku Lomanin vuoden 2015 franchisingyrittäjiksi. VMP Group tarjoaa henkilöstövuokraus- ja rekrytointipalveluita.

vaan meitä oikeasti arvostetaan ja kuunnellaan. Mitä vinkkejä antaisit kasvuun? Brändi on toki merkittävä, mutta ketju ei suoraan tuo kasvua, vaan sen eteen pitää itse tehdä töitä. Aloitimme franchisingyrittäjinä vuonna 2009 syvimmän laman aikaan, ja meitä pidettiin hulluina, kun ryhdyimme silloin yrittäjiksi. Teimme todella pitkää päivää ja vuonna 2010 saavutimme kovan viiden miljoonan euron liikevaihdon. Ketjun kautta paljon on valmiina, mutta on yrittäjästä itsestään kiinni, miten sen saa toimimaan. Kuinka paljon ketjun yhdenmukaista linjaa voi ja kannattaa venyttää? Toiminnan pitää olla brändin konseptin mukaista. Uusia ideoita kannattaa kuitenkin aina esittää ja esimerkiksi markkinointimateriaalia voi hieman versioida.

VMP:llä on hyvin vapaat kädet ja esimerkiksi hinnoittelun saa itse päättää täysin vapaasti, kunhan se on järjellinen. Toimistojen ikkunateippausten pitää olla yhtenäiset, mutta sisäpuolella yrittäjän persoona saa näkyä. Meillä ei esimerkiksi ole viherkasveja, koska ne kuolisivat alle viikossa, mutta urheilullisina ihmisinä olemme järjestäneet asiakkaillemme muun muassa triathlonkoulun. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

yrittäjä vinkkaa Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli yksinyrittäminen.

Verkostoidu viisaiden kanssa Muilta yrittäjiltä saa vertaistukea ja apua ideoiden sparraukseen. Verkostoidu siis rohkeasti erityisesti itseäsi viisaampien ja kokeneempien yrittäjien kanssa, neuvoo yrittäjä Markus Nurmi.

Mene tulta päin Yksinyrittäjänä tärkeintä on olla rohkea. Älä valmistaudu asioihin liikaa, sillä et ole koskaan valmis, mutta sinun on mentävä eteenpäin, jotta kehittyisit. Tulta päin! rohkaisee yrittäjä Esa Arokki.

Huolehdi kannattavuudesta Yrityksen pitää tuottaa voittoa. Pehmeitä arvoja voi toki olla, mutta taloudelliseen kannattavuuteen täytyisi kiinnittää enemmän huomiota, sanoo yrittäjä ja tietokirjailija Janne Jääskeläinen.

Luo itsestäsi brändi Perinteisen verkostoitumisen sijaan voit kasvattaa tunnettuuttasi pitämällä teksti-, kuva- tai videoblogia. Ne ovat halpoja ja helppoja tapoja luoda henkilöbrändiä, vinkkaa yrittäjä Perttu Tolvanen.

Yrittäjäsanomat

3 vinkkiä pääomasijoittajan etsimiseen Rahoitus Pääomasijoittajaa kasvun vauhdittajaksi hakevan yrittäjän kannattaa pitää yrityksensä kunnossa, miettiä uusia kasvumahdollisuuksia ennakkoluulottomasti ja olla valmis rakentamaan yhteisymmärrystä sijoittajan kanssa, kertoo Vaaka Partnersin toimitusjohtaja Juha Peltola. Vaaka Partners on Suomen suurimpia pk-yrityksiin sijoittavia yrityksiä, jolla on juuret 1980-luvun lopussa aloittaneessa OKO Venture Capitalissa. – Sijoitamme suomalaisiin kannattaviin keskisuuriin yrityksiin enemmistöomistajana. Teemme sijoituksen, jos meillä on ajatus, miten voimme auttaa yritystä kasvamaan. Yrittäjälle pääomasijoitus voi tarjota mahdollisuuden kasvun vauhdittamiseen, yrityksen osittaiseen myymiseen tai sukupolvenvaihdoksen rahoittamiseen. Pääomasijoittaminen jaetaan tyypillisesti niin sanottuihin venture- ja buyoutsijoituksiin. Kasvaviin startup-yrityksiin kohdistuvat venture-sijoitukset saavat julkisuudessa enemmän huomiota, vaikka myös Suomessa enemmän rahaa kohdistuu perinteisimpiin pk-yrityksiin. Esimerkiksi viime vuonna startupit keräsivät sijoituksia 110 miljoonaa euroa, kun perinteiset pk-yritykset saivat 580 miljoonaa euroa sijoituksia. Vaaka Partnersilla ei ole toimialarajoituksia sijoituskohteissa. Yritys on sijoittanut it-yrityksiin, mutta yhtä lailla perinteisemmillä toimialoilla toimiviin yrityksiin. – Pääosa sijoituksista kohdistuu kasvaville toimialoille. Toisaalta myös toimialoilta, joissa on ylikapasiteettiä, huono kannattavuus tai jotka supistuvat, voi löytyä tähti. Tammikuussa julkistetun sijoituksen rahasto teki hyvin arkiseen toimialaan. Se osti enemmistön kiinteistöhuoltokonserni Kh-kiinteistöpalveluista. – Markkina kasvaa noin viisi prosenttia vuodessa, mutta tavoitteena on jatkaa

Juha Peltola

Tällaisia sijoituskohteita Vaaka Partners etsii 1. Kannattavuus Yhtiön liiketoiminnan tulee olla kannattavaa, sen riskit hallinnassa ja strategisen aseman vahva. 2. Kasvumahdollisuudet Yrityksellä tulee olla merkittäviä kasvumahdollisuuksia orgaanisesti ja/tai yrityskaupoin. Pääomasijoittajan voi ottaa mukaan ideoimaan jo ennen yrityskauppaa kasvun rakentamisen ammattilaisena. 3. Yhteinen ymmärrys Yrittäjän täytyy olla valmis rakentamaan jaettu yhteinen ymmärrys yrityksen liiketoiminnan kehittämisestä, ellei tarkoitus ole luopua yhtiöstä kokonaan esimerkiksi uudelle toimivalle johdolle.

markkinoita nopeampaa kasvua, Peltola kertoo. Peltolan mukaan toimialaa kasvattaa kaupungistuminen. – Orgaanisen kasvun lisäksi on mahdollista kasvaa yrityskaupoin. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Laki- ja työsuhdepäivät 19. — 21.5.2015 Silja Linen m/s Serenade välillä Helsinki —Tukholma — Helsinki

Ohjelma ja puhujat PK-yrityksen toimintaympäristö nyt ja tulevaisuudessa l johtava asiantuntija Tuomo Alasoini, Tekes

Hyvän työpaikan rakentaminen l toimitusjohtaja Mona Rundberg, Great Place to Work® Institute Finland Yrityskulttuurin johtaminen: miten saada yritys kukoistamaan? Case: ZEF, Suomen parhaat työpaikat 2015, 2. sija pienet organisaatiot l toimitusjohtaja Jaakko Alasaarela, ZEF Oy Työaikalain päivityspaketti l tarkastaja Jukka Kurki, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Eläkeuudistus 2017. Mikä muuttuu? l lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät Työsopimuslaki: Työsuhteen elinkaari l lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät Tuoreita oikeustapauksia työoikeudesta – mitä työnantaja voi niistä oppia? l asianajaja, varatuomari Outi Tähtinen, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Vuosilomalaki: Päivitä tietosi! l lainopillinen asiamies Atte Rytkönen, Suomen Yrittäjät Milloin ja miksi kannattaa laatia osakassopimus? l lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät Immateriaalioikeudet liiketoiminnassa l lainopillinen asiamies Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät

k u u k a u d e n k a u p pa Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi

Hyvät puitteet, helpoksi tehty.

Ohjelma oli mielenkiintoinen ja hyvin rakennettu!

Verkosta www.yrittäjät.fi/lakityösuhde löydät tarkan ohjelman sekä luennoitsijoiden esittelyt.

Seminaarin osallistumismaksu jäsenille alkaen 453 €/hlö (alv. 0 %), normaalihinta alkaen 603 €/hlö (alv. 0 %). Hintaan sisältyy monipuolisen seminaarin lisäksi luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä FAME-musikaali.

It-yritys osti kotisivuliiketoimintaa Yrityskaupat Planeetta Internet Oy on ostanut Servia Finland Oy:n kotisivuliiketoiminnan. Liiketoimintakaupan myötä Servian noin 500 asiakkuutta siirtyvät Planeetta Internetille. Myös Servian asiakaspalveluhenkilöstö siirtyy Planeetta Internetin palvelukseen. Servia on käyttänyt Planeetta Internetin kapasiteetti-, ylläpito- ja valvontapalveluita kotisivupalveluidensa tuottamisessa vuodesta 2007. Kaupan myötä Planeetta Internet vastaa palveluiden teknisen ylläpidon lisäksi myös asiakaspalvelusta, teknisestä tuesta ja laskutuksesta. Kaupalla Planeetta Internet vahvistaa

kotisivupalveluiden valikoimaansa. – Toimialallamme tulee jatkossakin tapahtumaan konsolidointia, ja Planeetta Internet etsii jatkossakin aktiivisesti uusia ostokohteita. Yrityskaupat ovat hyvä tapa löytää osaavaa henkilökuntaa kasvavaan liiketoimintaamme ja toisaalta parantaa kannattavuutta kasvavien volyymien avulla, sanoo Planeetta Internetin toimitusjohtaja Lauri Kasti. Planeetta Internetin liikevaihto viime vuonna oli vajaat 2,2 miljoonaa euroa. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 30.4.2015 www.yrittäjät.fi/lakityösuhde tai sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. (09) 229 229 23/Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan nimi, syntymäaika, hyttivaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat sekä laskutusosoite. Lisätietoja: Assistentti Kirsi Härkönen, kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 tai kehityspäällikkö Johanna Haanpää, johanna.haanpaa@yrittajat.fi, p. 040 501 5308

Järjestäjä: Suomen Yrittäjät / Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

Yrittäjäsanomat

a - p keränen

kalenteri Pk-yrityksen ja yrittäjän verosuunnittelu 8.5.2015 9:30 - 10:45 Omalla koneellasi Koulutuksen sisältö on eri yhtiömuotojen verotus, yrittäjän kokonaisverotus eri yrittäjyyden muodoissa ja optimaalinen osingonjako.

Oskari Uotinen haluaa pitää kiinni kunnon kesälomasta myös yrittäjänä. Hän aloittaa varustautumaan kesän lomakauteen jo vuodenvaihteessa.

VINKKiä LOMAAN

Yrittäjä pitää pitkän kesäloman – näillä vinkeillä se onnistuu Yrittäjä Oskari Uotinen valmistautuu kesälomaan jo vuodenvaihteesta lähtien. Katso, millä vinkeillä Uotinen mahdollistaa kesälomansa. Hyvinvointi Usein kuulee puhuttavan, ettei yrittäjillä ole mahdollisuuksia kesäloman pitämiseen tai ainakaan pitkään lomailuun. Konsultti- ja kouluttajayrittäjä Oskari Uotinen ei välitä moisesta uskomuksesta. – Ajattelin pitää puolitoista kuukautta pitkän kesäloman. Toki suhtaudun kesälomaan hitusen eri tavalla kuin ehkä palkansaaja, joten pieniä hommia on tehtävä myös loman aikana. Olen kuitenkin omassa yrityksessäni yksin, joten ainakin laskuja on maksettava, mutta pääasiallisesti voin maata vaikka rannalla, jos haluan. Oskari Uotinen on toiminut yrittäjänä viisi vuotta. Hän kouluttaa pääasiassa opettajia oman InFlowyrityksensä kautta. Intosome puolestaan digitalisoi yrityksiä.

Viime vuosi oli ensimmäinen, jolloin Uotinen pääsi nauttimaan pitkästä kesälomasta. Kesän lomailu edellyttää yrittäjältä varautumista. – Kesäloman pitäminen edellyttää, että yrityksellä on vakaa tulovirta, ja että kassa kestää myös lomailun. Aloitan kassan kartuttamisen kesää varten jo vuoden alussa tai jopa ennen sitä. Seuraan tilannetta Excelissä ja olen luonut tietyn budjetin. Yrittäjän on Uotisen mukaan myös osattava pysyä lomailupäätöksessään, vaikka töitä irtoaisi kesäajallekin. – Kyllä minullekin aina pukkaisi jotain tulemaan, mutta on pysyttävä päätöksessään. Toki minun toimialallani on helpompi lomailla kuin monella muulla olisi. Yksinyrittäjyys voi olla Uotisen

mukaan myös hyvä edellytys lomailulle. – Yksinyrittäjänä ei ole vastuita työntekijöistä kesän aikana. Ei tarvitse hommata sairastuneelle sijaista ja niin poispäin. Pitkän kesäloman hinta on se, että muu vuosi painetaan täysillä. – Muulloin ei lomia juuri pidetä ja muu vuosi on myös aika kiireistä. Nämä riippuvat siitä, mitä kukakin haluaa painottaa ja miten omaa aikaansa arvottaa. Omat harrastukseni painottuvat kesälle, ja pidän myös kesän lämmöstä, joten olen valinnut näin. Olen myös huomannut, että erityisesti nuoret yrittäjät pitävät jo nykyään enemmän lomaa kuin ehkä aiemmin on totuttu tekemään.

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

Valmistaudu Puskuria kesäkassaan pitää alkaa kerätä jo reippaasti ennen kesää.

Kuntaväki Kuopioon 5.–6.5. klo 12 alkaen Kuopion Musiikkikeskus Yrittäjät ovat elintärkeitä kunnille, samoin yrittäjä tarvitsee mahdollisimman elinvoimaisen kunnan. Kaikki alvista 6.5.2015 9:30 - 12:30 Ravintola Pääpostin auditorio, Postikuja 1, Helsinki Arvonlisäveropäivä antaa kattavan katsauksen ajankohtaisiin asioihin arvonlisäveroon liittyen.

Luo budjetti Esimerkiksi Excelistä voi seurata, että rahaa jää joka kuukausi talteen niin, että loma luonnistuu. Pysy päätöksessäsi Älä napsi töitä kesäksi, jos olet päättänyt lomailla. Jaa töitä Jos et ole yksinyrittäjä, jaa töitä niin, että lomailu onnistuu. Töitä lomalla Ymmärrä se, että joudut tekemään pieniä hommia myös lomallasi. Laskut on maksettava ja meilejä katsottava.

Työsuhdepäivät merillä 19.5.2015 - 21.5.2015 Silja Linen m/s Serenade välillä Helsinki-Tukholma-Helsinki Laki- ja työsuhdepäivät tarjoaa eväitä sekä hyvän työpaikan rakentamiseen että työsuhteen eri vaiheiden kehittämiseen. Lisätietoa Suomen Yrittäjien koulutuksista ja tapahtumista: www.yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

Näin reagoit valelaskuun Iso joukko yrittäjiä on saanut valelaskuja samalta taholta. Katso toimintaohjeet, jos sait tällaisen laskun.

1 Reklamoi Perusteettomaan laskuun kannattaa reklamoida kirjallisesti.

2 Käytä sähköpostia Sähköpostilla tehty reklamointi on vaivatonta ja sen etuna on se, että yrittäjälle jää todiste reklamoinnista.

3 Ota yhteyttä Tarvittaessa ota yhteyttä Suomen Yrittäjien valtakunnalliseen neuvontapalveluun, puh. 09 229 221.

Lue lisää: bit.ly/valelasku

Löydä tärkeät luvut verkosta Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

Yrittäjäsanomat

Hyvä pomo johtaa edestä Marit Mertsalmi pyörittää liikenneasemaa, jossa valtaosa työntekijöistä on naisia. Se tuntuu hiertävän osaa asiakkaista. Teksti JANNE AROLA Kuvat PETRI BLOMQVIST

irrin Nesteen Facebook-sivun taustakuvassa yrittäjä Marit Mertsalmi makaa työntekijöidensä sylissä ja näyttää voitonmerkkiä. Ei aivan tavallinen markkinointikuva suomalaiselle huoltoasemalle. Kuva on työpaikan viimevuotisista pikkujouluista, ja siinä poseeraa parhaimpiinsa laittautuneena Mertsalmen lisäksi 12 naista ja yksi mies. Sellainen on tämän nykyaikaisen liikenneaseman työntekijöiden sukupuolijakauma. Eikä se mieskään ole mikään kiintiörasvakoura, sillä asemien tarjonnassa on nykyään enemmän ravintoloita ja ruokakauppoja kuin autojen huoltoa ja korjausta. Toki Kirrin Nesteellä tehdään edelleen asiakkaille pieniä huoltotöitä, kuten pyyhkijän sulkien vaihtoja. – Kaikkien työntekijöiden täytyy olla moniosaajia. Pitää tietää polttoaineista, -nesteistä ja kaasuista, Veikkauksesta, Sibyllasta, kaupan tavaroista ja Kotipizzasta, Mertsalmi luettelee. – Moni voi ajatella, että täällä ollaan vain huoltsikalla töissä. Mutta kun tulee uusia työntekijöitä, he aina hämmästyvät, kuinka paljon kaikkea täällä tehdään. Kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan Mertsalmen mukaan purematta niele sitä, että valtaosa työntekijöistä on naisia. – Moni kysyy kassalla, että onko teillä miestä täällä, hän sanoo.

Ex-miehen kautta Nesteelle Marit Mertsalmi on kasvanut yrittäjäperheessä. Hänen vanhempansa omistavat muuramelaisen nosturifirman, ja hänen äitinsä on toiminut muun muassa Muuramen Yrittäjien puheenjohtajana. Vanhemmat ovat luonnollisesti olleet Mertsalmen suurin tuki yrittäjänuralla ja antaneet mallin siitä, mitä yrittäminen ylipäätään on. Nuorempana se ei kuitenkaan innostanut Maritia. Teini-ikäisenä kapinoiva tyttö katseli vanhempiensa työntekoa ja ajatteli, että mikä

itu on puurtaa koko elämänsä kauheasti töitä. – Silloin en vielä ymmärtänyt yrittämisen ideaa. Mutta myöhemmin siihen vain kasvoi. Mertsalmi ehti kuitenkin opiskella itsensä lastenohjaajaksi ja urheiluhierojaksi ennen kuin ikään kuin ajautui yrittäjäksi. Vuonna 1998 hänen silloinen aviomiehensä jatkoi omien vanhempiensa jalanjäljissä kauppiaana Jyväskylän Savelassa sijaitsevalla Neste-asemalla. Vähän myöhemmin Mertsalmi meni mukaan yritykseen ja kävi itsekin kauppiaskoulutuksen. – Työnjako oli hyvä. Mies teki tilaukset ja minä hoidin henkilöstöasiat. Avioeron jälkeen Mertsalmi kuitenkin jätti Nesteen ja meni pariksi vuodeksi vanhempiensa firmaan toimistotöihin. Mutta kun syksyllä 2010 Nesteeltä soitettiin ja kysyttiin, kiinnostaisiko Mertsalmea ryhtyä Kirrin Nesteen yrittäjäksi, vastausta ei tarvinnut miettiä pitkään. Toimistotyö oli alkanut jo puuduttaa, ja muutenkin Mertsalmi tykkää siitä, että on monta rautaa tulessa. Marit Mertsalmesta tuli Kirrin Nesteen yrittäjä alkuvuonna 2011.

Kuin yhtä perhettä Mertsalmi ei halua olla pomo, joka hautautuu toimistoon pyörittelemään papereita. Talousja henkilöstöasioiden lisäksi hän tekee samoja hommia kuin työntekijänsäkin: siivoaa, palvelee kassalla, kerää astioita pöydistä, keittää kahvia ja tiskaa. – Oma esimerkki on tärkeää, Mertsalmi sanoo. – Hyvä johtaja osaa tehdä kaikki samat asiat kuin työntekijänsäkin. Työntekijöistään Mertsalmi puhuu perheenä, jonka jokaisesta jäsenestä hän välittää ja huolehtii. Hän arvelee, että työntekijöistä huolehtiminen on yrittäjäkodin perintöä. Yksinyrittäjänä Mertsalmi on kuitenkin viime kädessä yksin vastuussa kaikista yrityksensä asioista. Esimerkiksi ravintolatoiminnan pyörittäminen hänen on pitänyt opetella alusta asti, koska kokemusta alalta ei ollut.

Kaikkien työntekijöiden täytyy olla moniosaajia. Pitää tietää polttoaineista, -nesteistä ja kaasuista, Veikkauksesta, Sibyllasta, kaupan tavaroista ja Kotipizzasta.

Marit Mertsalmi

→

Ikä: 45 Koulutus: Ylioppilas 1988, lastenohjaaja 1990, urheiluhieroja 1991, yrittäjän ammattitutkinto 2006, yritysjohtajan erikoisammattitutkinto 2009. Ura: Yrittäjänä Savelan Nesteellä Jyväskylässä vuosina 1998–2008 ja Kirrin Nesteellä Jyväskylässä vuodesta 2011. Perhe: Kaksi aikuista lasta, jotka opiskelevat päätoimisesti. Toinen lapsista työskentelee osa-aikaisesti Kirrin Nesteellä ja toinen Mertsalmen ex-miehen edelleen pyörittämällä Savelan Nesteellä.

Yritt채j채sanomat

25 Marit Mertsalmesta tuli Kirrin Nesteen yritt채j채 alkuvuonna 2011.

Yrittäjäsanomat

Yrittäjänä oppii siihen, että tulee muutoksia ja pitää olla joustava. Eihän elämä muutenkaan ole helppoa. Ongelmia tulee aina, ja ne on tarkoitettu ratkaistavaksi.

Yhteistyöbrändien valmiit konseptit helpottavat käytännön työtä. Esimerkiksi K-kaupassa kulloisetkin myynnin kärkituotteet päätetään keskusvetoisesti, ja ne ovat koko ketjun laajuisia. Mertsalmi kertoo olleensa nuorempana varsinainen stressaaja, joka murehti kaikkia mahdollisia asioita pitkään etukäteen. Turha huolehtiminen on karissut yrittäjäkokemuksen myötä. – Nykyään sitä osaa ottaa rauhassa asian kerrallaan ja huolehtia sen loppuun. Liikenneasemayrittäjälle esimerkiksi tiskikoneen tai pakastimen hajoaminen kesken päivän voi aiheuttaa ylimääräisiä sydämentykytyksiä, varsinkin, jos on sali on asiakkaita täynnä. Vaikka takahuoneessa olisi kaaos, asiakkaille on pystyttävä olemaan iloinen ja ystävällinen. Kirrin Nesteen työyhteisössä ollaan avoimia ja varmistetaan, että työkavereilla on hyvä olla. – Minullekin on sanottu, että mene nyt tauolle, äläkä edes vilkaise sähköpostia, Mertsalmi kertoo nauraen.

Kukat saivat kyyneliin Pari kilometriä Kirrin Nesteeltä etelään sijaitsee suuri Palokan marketalue, johon Osuuskauppa Keskimaa avasi ABC-liikenneaseman tammikuussa 2009. Kirrin Nesteen edellinen yrittäjä kertoi Mertsalmelle, että ABC:n avaaminen vei myynnistä noin 30 prosentin osuuden. Pikkuhiljaa vuosien varrella sitä on kuitenkin saatu takaisin. – Nyt asiakkailta tulee tosi paljon viestiä, että hyvä kun laitatte ABC:lle kampoihin, Mertsalmi kertoo.

Asiakaspalvelu Avoimuus parantaa myös asiakaspalvelun laatua.

Mertsalmi ei kuitenkaan hirveästi vilkuile, mitä kilpailijat tekevät. Hän nimittäin ajattelee niin, että mitä enemmän uusia kauppoja ja palveluita seudulle syntyy, sitä enemmän alueella liikkuu ihmisiä ja sitä suurempi osa vierailee myös hänen liikenneasemallaan. Menestyksekkään aseman pyörittäminen vaatii silti paljon työtä. Kirrin Nestekin on auki joka päivä puoleen yöhön saakka. Työvoimakustannukset ovat kovat, koska illan viimeisinä tunteina myynti useimmiten laskee selvästi. Silloin voi tehdä esimerkiksi erilaisia huoltotöitä, kuten siivousta. Mertsalmi ostaa vain vähän palveluita alihankkijoilta. – Yrittäjänä oppii siihen, että tulee muutoksia ja pitää olla joustava. Eihän elämä muutenkaan ole helppoa. Ongelmia tulee aina, ja ne on tarkoitettu

Marit Mertsalmi on kasvanut yrittäjäperheessä. Hänen vanhempansa omistavat muuramelaisen nosturifirman.

Johtaminen

Hyvä johtaja huolehtii työntekijöistään ja tekee samoja töitä kuin muutkin.

ratkaistavaksi. Mertsalmi kokee, että parhaiten kilpailijoista voi erottua hyvällä asiakaspalvelulla. Taloustilanne on mikä on, eikä asiakkailla välttämättä ole rahaa tehdä isoja ostoksia. Moni esimerkiksi miettii, ostaako lounaan vai einespitsan. – Haluamme asiakkaiden mieltävän, että meille on kiva tulla ja meiltä saa hyviä elämyksiä, Mertsalmi sanoo. Jokin aika sitten eräs vanhempi rouva kyseli Mertsalmelta, paljonko myynnissä olleet tulppaanit maksavat. Sitten hän pyysi Mertsalmea valitsemaan sopivan kimpun. Nainen maksoi kukat, mutta ojensi ne saman tien Mertsalmelle kiitokseksi hyvästä palvelusta. – Mä olin ihan liikuttunut, Mertsalmi sanoo ja liikuttuu uudelleen tapausta muistellessaan.

Läheiset

Lähellä on hyvä olla luotettavia ihmisiä, joille purkaa yrittäjyyden iloja ja suruja.

Neste Oil K-Market Kirri Neste Oil K-Market Kirri on liikenneasema, joka sijaitsee Nelostien varrella vajaat kymmenen kilometriä Jyväskylän keskustan pohjoispuolella. Marit Mertsalmi aloitti Kirrin Nesteen franchising-yrittäjänä tammikuussa 2011. Hän pyörittää toimintaa oman osakeyhtiönsä, Mbravon, kautta. Tällä hetkellä yritys työllistää 15 ihmistä ja sen liikevaihto on noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Yhteistyöbrändejä ovat muun muassa Kotipizza, Sibylla ja K-Market. – Näen sen asiakkaan etuna, että on vaihtoehtoja. Se on yksi hyvä syy pysähtyä meillä, Mertsalmi sanoo.

Yrittäjäsanomat

3 x k i r j at

h yö t y s o v e l l u k s e t Yrittäjäsanomat esittelee sovellukset, jotka auttavat yrittäjää arjessa. ANDROID WINDOWS PHONE

Manageri: Jalkapallon huippujohtajien johtamissalat Mike Carson Auditorium Englannin Valioliigajoukkueen managerointi on kovan luokan yritystoimintaan rinnastettavaa työtä. Suuret resurssit, huippupelaajat, jatkuva kiinnostuksen kohde sekä jatkuva arvostelu asettavat managereille isoja paineita, joiden ristiaallokossa tulisi vielä saavuttaa menestystä. Miten näissä puitteissa voi tehdä haastavaa johtamistyötä onnistuneesti? Tämän kysymyksen Mike Carson asettaa kirjassaan Manageri. Kirja rakentuu lukuisten haastatteluiden ympärille ja se tuo manageroinnin arkipäivän lähelle. Carson valottaa toimintaympäristön ja johtamisen haastavuutta hyvin ja monipuolisesti, joskaan mitään valmista kaavaa se ei tarjoa. Kirjaan kannattaa tarttua, jos haluaa vinkkejä monimutkaisen johtamisen kysymyksiin tai jos jalkapallo on muutenkin sydäntä lähellä. Lopulta – monen muun johtamiskirjan tapaan – kirja palautuu siihen, mistä johtamisessa on lopulta kysymys: ihmisistä ja ihmisten kohtaamisesta jokapäiväisessä elämässä.

Helppo valuuttamuunnin

VR Mobiili

Helppo valuuttamuunnin -sovellus sisältää yli 180 eri valuuttaa, ajantasaiset kurssit ja suosikkilistat. Näet heti ensisilmäyksellä haluamasi valuuttakurssit itserakentamaltasi suosikkilistalta. Toimii myös Offline-tilassa eli ei vaadi verkkoyhteyttä. Muuntaa jopa 22 valuuttaa kerralla. Ajantasaiset kurssit ja grafiikat tuottaa Yahoo.com.

VR Mobiililla voit hakea aikatauluja, ostaa kotimaan kaukoliikenteen junalippuja ja lähiliikennealueen vyöhykelippuja sekä varata sarjalipun paikan. Saat liput avattua myös ilman verkkoyhteyttä. Veturi-asiakkaana voit valita suosikkimatkoja ja paikkatoiveita. Sovelluksesta löytyvät myös ajantasainen liikennetilanne ja junien kulkutiedot.

ONNISTU YRITYSKAUPASSA OMISTAJANVAIHDOSSeMINAARI • omistajanvaihdosta suunnitteleville, luopujille ja jatkajille • yritysostoa harkitseville • omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille Seminaarin puheenjohtaja: veroasiantuntija, kauppatiet. lisensiaatti, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy

Torstai 4.6.

Perjantai 5.6.

10.00

8.45

Plan D: Yritys pöytälaatikkoon tai sen lopetus varatuomari Juhani Hopsu, Talousjuristit Oy

9.15

Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta veroasiantuntija, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy • mikä osa yrityksestä siirtyy? • miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti • onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta?

Kahvi ja hedelmiä, ilmoittautuminen

10.30 Seminaarin avaus varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 11.00

Millä asenteella ja tekemisellä firma kiinnostavaksi? VM, yrittäjä, kauppaneuvos, kauppatieteen kunniatohtori Eero Lehti

12.00 Valmistautuminen yrityksestä luopumiseen puheenjohtaja Riitta Korpela, Suomen Omistajanvaihdosseura

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen veroasiantuntija, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy • omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa • omistuksen siirtäminen lähipiirissä • lahja, perintö, lahjanluonteinen tai markkinahintainen kauppa • yrityksen varojen käyttö järjestelyssä • yrityksen omaisuuserien arvostaminen verotuksessa • yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä

12.00 Ota johtajuus haltuun omalla karismallasi – jatkajan rooli yrittäjänä Senior Mentor Eerik Lundmark, CxO Mentor Oy 13.00 Buffet-lounas 13.45 Yrityksen arvonmääritys toimitusjohtaja Pentti Lahti, Ekonomitoimisto Lahti Oy

16.00 Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa asianajaja, osakas Esa Halmari, Hedman Partners • aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja • sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa • osakassopimukset • työsopimukset omistajanvaihdoksessa 17.30 18.15 19.00

Kysymyksiä asiantuntijoille Tauko Omistajanvaidoskeilaus

20.30 Buffet-päivällinen

11.45

Kahden päivän koulutuspaketti (ilman majoitusta) sisältää seminaarin ja laajan seminaariaineiston sekä lounaat ja kahvit.

409 € (+ alv) / 569 € (+ alv)

Ilmoittautuminen viimeistään 25.5. www.yrittajat.fi/ov2015 tai koulutus@yrittajat.fi tai 09 229 229 23/Kirsi Härkönen. Mainitse valitsemasi paketti ja ruoka-allergiat.

Buffet-lounas

12.30 Finnvera yrityskauppojen rahoittajana aluejohtaja Juha Ketola, Finnvera 13.00 Yrityscase: Sukupolvenvaihdos & taantuma ja kansainvälistymisen tavoitteet toimitusjohtaja Wille Viittanen, Wiitta Oy 13.45 Kahvi 14.15 Kasvava ja kehittyvä yritys halutumpi kuin kutistuva – käytä rahoitusinstrumentteja ajoissa yrittäjä, enkelisijoittaja Riku Asikainen 15.00 Kysymyksiä asiantuntijoille 16.00 Hyvää kotimatkaa!

Koulutus- ja virkistyspaketti (majoituksella) sisältää seminaaripäivien lisäksi laajan seminaariaineiston, lounaat ja kahvit, buffet-päivällisen ruokajuomineen, majoituksen, aamiaisen, OV-keilauksen sekä kylpylän (huoneissa kylpytakit) ja kuntosalin vapaan käytön. Jäsenhinta / normaalihinta per hlö 469 € (+ alv) / 629 € (+ alv) kahden hengen huoneessa 519 € (+ alv) / 679 € (+ alv) yhden hengen huoneessa

Ilmiön kaava Johanna Puolitaival, Lauri Hilliaho Talentum Ilmiöiden luominen ja hallitseminen ovat iso mahdollisuus myös yrittäjälle. Kirjoittajakaksikko kertoo suomalaisten esimerkkien kautta, kuinka ilmiö syntyy ja miten sitä pidetään yllä.

Risto Wal de n

4. – 5.6.2015 Kylpylähotelli Aulanko, Hämeenlinna

14.50 Onnistu omistajanvaihdoksessa – tee Parempi suunnitelma Senior Legal Counsel Seppo Mikkola, Mandatum Life 15.15 Kahvi, verkostoituminen ja huoneisiin majoittuminen

Flash Boys Michael Lewis Tammi Flash Boys on viime vuosien kohutuimpia talouskirjoja – eikä syyttä. Lewis osoittaa vetävästi, miten pienet sijoittajat jäävät suurten jalkoihin, kun tietokoneiden tekemä supernopea kauppa on yleistynyt.

IPHONE ANDROID WINDOWS PHONE

Aloita omistajanvaihdokseen valmistautuminen ajoissa! Peruutusehdot: 25.5. jälkeen tehdystä peruutuksesta peritään peruutusmaksua 130 € (+ alv) per osallistuja. Myöhemmin kuin neljä arkipäivää ennen seminaarin alkua tehty peruutus veloitetaan kokonaan. Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

Yhteistyössä:

Yrittäjäsanomat

Minä iida liimatainen

Maanantai 30.3.

Keskiviikko 1.4.

Olin sparraamassa toista yrittäjää sosiaalisesta mediasta, nettisivujen tekemisestä ja it-asioista. Yleensä sparrattavani ovat yksinyrittäjiä tai muutaman hengen yrityksiä kaikilta toimialoilta. Useimmat asiakkaistani ovat naisia, ja saatamme käydä läpi niinkin yksinkertaisia asioita kuin vaikka oman laitteen käyttämistä – kännykän ja tietokoneen. Yleinen kysymys on, että miten sosiaalisen median postauksia jaetaan kännykästä. Yleensä 90 prosenttia niistä kouluttamistani yrittäjistä, jotka sanovat, etteivät he tarvitse somea mihinkään, innostuvat kuitenkin lopulta sitä käyttämään.

Olin kouluttamassa kolmen tunnin ajan noin 20 yrittäjää sosiaalisesta mediasta ja yrittäjyyden asioista. Osallistujat olivat naisia Keski-Suomesta. Heillä oli jo jonkinlaista pohjatietoutta somesta, joten kävimme läpi vähän edistyneempiä kysymyksiä. Minun vahvuuteni kouluttajana on se, että puhun asiakkaitteni kanssa samaa kieltä. En käytä vaikeita termejä, ja tarvittaessa vaikka piirrän, miksi asiat toimivat niin kuin toimivat. Saan siitä hyvää palautetta.

Redesan Oy:n Sanna Jylänki sparraa muita yrittäjiä parempiin tuloksiin.

Arkivideoita ja teatteria Yritysneuvontaa tekevän Redesan Oy:n Sanna Jylälängin työviikkoon kuuluu somesparrausta, arkivideoita ja aivojen nollausta.

Tiistai 31.3. Nuoria kansainvälisiä opiskelijoita ja lukiolaisia oli tutustumassa Yrittäjän Kumppanitaloomme Jyväskylässä. Yrittäjän Kumppanitalo on toimintatalo pienyrittäjille, yhteiselle tekemiselle ja kehittymiselle. Olen pistänyt sen pystyyn muutama vuosi sitten, ja siellä on noin 10 yrittäjää nyt vuokralla. Järjestän koulutuksiani pääasiassa siellä. Pienyrittäjien yhteisö tuo monenlaisia synergiaetuja, kun saamme esimerkiksi markkinointikuluja pienennettyä. Kun yhdelle tulee asiakas, saa hän myös muilta yrittäjiltä palveluita toisilta toimialoilta. Lisäksi saamme toisiltamme tukea, eikä tarvitse yrittää ihan yksin.

MIKÄ VALINNANVAPAUS? Valinnanvapaus on sitä, että saat itse valita tarvitsemasi sosiaali- ja terveyspalvelun tuottajan – oli se sitten hoitaja, lääkäri, kuntouttaja tai kotiavustaja. Sinä tiedät parhaiten, mikä sinulle on hyväksi. Valinnanvapaudessa raha seuraa asiakasta. Kun asiakas äänestää jaloillaan, palvelut paranevat ja monipuolistuvat. Voit valita paikan, johon pääset jonottamatta ja joka sopii juuri sinun tarpeisiisi.

85%

suomalaisista olisi kiinnostunut kokeilemaan palvelusetelin käyttöä.

66%

Jokaisella asiakkaalla ja potilaalla on mahdollisuus kuntapäättäjistä valita. Palveluntuottajien on sen sijaan palveltava suhtautuu myönteisesti kaikkia – ne eivät saa valita asiakkaitaan. valinnanvapausmalliin siirtymiseen.

MIKSI VALINNANVAPAUS? Nykyisin esimerkiksi terveyskeskuslääkärille jonotetaan viikkoja, jopa kuukausia. Eniten tarvitsevat saavat vähiten. Hoito on epätasa-arvoista. Sosiaali- ja terveyspalveluja on uudistettava KunPalveluntuottaja palvelujen tuottajiksi Palveluasuminen hyväksytään myös yrityksiä ja yrittäjiä,

Palvelunjärjestäjä Asiakas ja tehostettava. Kunta Potilas Palvelunjärjestäjä Kunta terve

Asiakas

Palveluntuottaja

Potilas Palveluasuminen kilpailu tuottaa laadukkaita ja Palvelunjärjestäjä Asiakas Palveluntuottaja oikean hintaisia palveluja, Kunta Potilas Palveluasuminen

80%

suomalaisista haluaa tehdä itse päätöksen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajasta.

68%

sote-alan vaikuttajista suhtautuu valinnanvapausmalliin myönteisesti.

93%

asiakkaista oli Jyväskylässä erittäin tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun.

77%

kansalaisista suhtautuu myöteisesti valinnanvapausmalliin siirtymiseen.

86%

suomalaisista pitää hyvänä, että kunta käyttää julkisten terveyspalvelujen tuottamisessa myös yksityisiä palveluntuottajia.

Palvelunjärjestäjä Asiakas Palveluntuottaja palvelujen paranee, Kunta Potilassaatavuus Palveluasuminen

potilaat pääsevät nopeasti hoitoon, tasa-arvo lisääntyy.

Mitä mieltä sinä olet? Kerro mielipiteesi.

WWW.VALITSEVAPAASTI.FI

Lähteet: Consumer Compass /Smartum 2011, Aula Research Oy/TPL, LPY ja THPT 2012 ja 2014, Jyväskylän kaupunki 2011,

HALUAISITKO ITSE PÄÄTTÄÄ, KUKA SINUA HOITAA?

Yrittäjäsanomat

Torstai 2.4. Kuvailin automatkalla Youtubeen yrittäjän arjesta kertovan arkivideon. Videoni ovat noin minuutin mittaisia ja kerron niissä jotain yrittäjyyteen liittyviä asioita. Videoissa on aina jokin koulutuksellinenkin sanoma. Lähdin kuvaamaan videoita ihan koemielessä, kun tiedän, että videot saavat sosiaalisessa mediassa upotettuna paljon enemmän katselukertoja kuin vaikka pelkät tekstit tai kuvat. Seuraajani ovat olleet yllättävän tyytyväisiä videoihin. Olen saanut pyyntöjä esimerkiksi taukojumppavideoista.

Perjantai 3.4.

tuomio

Jyväskylän Kaupungin teatterissa päästiin läheisten näytökseen ihastelemaan omien rinsessojen kanssa Prinsessa Ruususta. Päästiinpä myös takahuoneeseen ja kuvaan itsensä Maritta Viitamäen kanssa. Rakastan itsekin näyttelemistä ja kunhan lapset kasvaa, aion alkaa harrastaa tätä oivaa aivojen nollaustoimintaa. Yrittäjäkin tarvitsee esiintymistaitoja paljon arjessaan – mikäpä onkaan parempi tapa oppia niitä kuin teatteri-ihmisten kanssa. Aktiivisen verkostoitumisen myötä sitä pääsee monenmoiseen mukaan.

Kuluneen kuukauden nousut ja laskut

Anttipasta Kiitos demarien tarjoaman gurmeeelämyksen, suomalainen ruokakulttuuri on seuraavatkin vuosikymmenet ulkomaalaisten pilkan kohteena.

Viikonloppu 4.4.–5.4. Jalat olivat rasittuneet, kun olin juossut ympäriinsä kaupoissa ja asiakkailla. Jalat siis kylpyyn ja läppäri syliin. Yritän tehdä hyvin vähän töitä viikonloppuisin ja iltaisin. Pyhitän viikonloput yleensä perheelle ja aivojen nollaamiselle. Rentoudun yleensä pelaamalla lasten kanssa tai itsekseni kännykällä. Pelaan timantti-, karkkitai HeyDay-pelejä kännykällä. Joistain niistä voi oppia yrittäjyyttäkin samalla. Lisäksi käyn mieheni kanssa tanssimassa ja harrastamme yhdessä myös karavaanaritouhuja. Miehenikin on yrittäjä ja välillä kahden yrittäjän on päästävä kotoa ihan muihin maisemiin.

kiitä ja muista Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätiedot: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.

Vuorenvalloittaja Jos vuori ei tule Kim Jong-unin luo, Mr. Kim menee vuoren luo ja kostoksi poplari päällä. Vanha pohjoiskorealainen sananlasku. Nuorekas eduskunta Vaaleja hehkutettiin nuorten esiinmarssina. Marssi näkyi siten, että kansanedustajien keski-ikä putosi 0,7 vuotta 47,3 vuoteen. Nolla sopimusta Nollasopimusten kieltämistä ajetaan voimakkaasti, vaikka se merkitsisi sitä, että usea pieni yritys voisi tarjota sitten nolla sopimusta.

Yrittäjäsanomat

TULOSTINTARVIKKEITA

LAATUJÄRJESTELMÄT

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070

Vantaa 029-193 9999 Kerava 029-193 9999 Helsinki 09-6225 715 – www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TALOUSHALLINTO

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI

KYSY TARJOUS! Tiedustelut:

KARI SALKO 0400 604 133 kari.salko@alma360.fi AJONEUVOPAIKANNUS

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Taloushallinnon ohjelmat

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena.

• Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu

Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta ja -Link tietojen tallennus 24/7 S RT

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

työUU UUT lavojen jaannus

LASKUTUS

www.route-tracker.com

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

OSTORESKONTRA

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

KIRJANPITO

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

Kirjanpito-ohjelma

PALK ANLASKENTA

aik to Vaih eiden pstimilla välin F-tunni R

Soita: puh. 040 966 2067

Laskutusohjelma

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA ISTOT OHJELMISTOT

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

OHJELM

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

Yrittäjäsanomat

Yrityspörssi

MITEN NOLLAAn? iiro rautiainen

Mikko Peltolan yritys Mekope Oy valmistaa teräsportaita ja -rakenteita.

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa

Sähkö- ja lämpöala

Muut toimialat

Tikkurilan keskustassa sijaitseva terveyskauppa/hoitola. Liike on toiminut 25 vuotta samalla paikalla. Liiketila on 160 neliötä ja se jakautuu myymälätilaan ja hoitolaan. LV 350 000 €. Liike on voittoa tuottava. 2422

Sähköasennusliike. Korjausrakentamista sisältäen normaalin sähkösuunnittelun. Perustettu 1993, liikevaihto 850000 euroa. Vakiintunut asiakaskunta Helsingissä ja voitollinen toiminta. Ei pitkäaikaista velkaa. 2421

Toimistotekniikka-alan yritys (myynti ja huolto) Uudellamaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 7. Vuokratut toimitilat 400 m2. 587

Osakkuus verkkokauppassa. Elämyslahjoja myyvä ja markkinoiva verkkokauppa. Toiminta on siirrettävissä ja laajennettavissa merkittävästi, työntekijöitä 1,5. Tilaisuus toimintaan osallistuvalle tekijälle. Soita 040 728 4720. 2378 1978 perustettu taidekauppakehystämö. Eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Keskeisellä paikalla Taidekehystäjät ry:n jäsenyritys. Laaja asiakaskunta, laadukas ja arvostettu liike. Koulutettu henkilökunta. Kehyslistojen oma maahantuonti. 2334 OstetaanAutoja.fi/Ostetaan Autoja Autoliike Oy:n liikevaihto 3-kertaistui 2014 miljoonaan euroon. Liikepaikka on optimaalinen: 500:n neliön autohalli Itäväylällä. Koko yrityksen hinta 150 000 €. 45 %:n osuus 67 500 €. 2363 Pulla-leipämyymälä loistosijainnilla kauppakeskuksessa Tampereen seudulla. Vuokratila. Reippaalle yrittäjälle tai pariskunnalle todella loistava tilaisuus. Toimintaa on helppo jatkaa. 2264 Hyväsijaintinen kauppapuutarha/ hautaustoimisto ja kukkakauppa, omistajan eläköitymisen johdosta. Puutarhan 2,1 hehtaarin tontilla on n. 2000 m2 lasi- ja muovihuoneita, peruskorjattu omakotitalo ja varastorakennus. 2301

Yritysvälittäjät

Teollisuus Tuottavan yrityksen toiminnat erikseen tai sopimuksen mukaan Uudellamaalla, jonka toimialat Urakointi/ Purkutyöt/Konepalvelut/Rakentaminen ja Korjaamopalvelut. Liikevaihto 400 000 - 500 000 euroa. Yritys on velaton. 2415

Majoitus, ravintola, elintarvike Kaamasen kievari. Kaamanen on pieni kylä Inarista 28 km. pohjoiseen. Ympärillä erämaata ja mainiot kalastusvedet sekä metsästysmaat. Inarijärvelle on matkaa n. 20 km. Liike sijaitsee 4-tien varressa. 2423 Lounas/tilausravintola 80+30 asiaksapaikkaa. Omat tilat 160m2, laaja asiakaspiiri, puistomainen ympäristö, Uusimaa. Ostotarjoukset: maja@msoynet.com. 2367 Suomen menestyneimmän ja kannattavan Frozen yogurt myymälän liiketoiminta vilkkaan ja tunnetun kauppakeskuksen paraatipaikalta. Liiketoiminnassa huikeat kasvumahdollisuudet. 2287

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 28.5.2015

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.

Myytäviä kohteitamme: Huippusuosittu ruokaravintola Fuengirolassa/Costa del Sol.........134 000 Työmaakoneiden maahantuonti ja myynti ............200 000 + varasto Ruokaravintola ja pub Tallinnan Vanhassa Kaupungissa ................300 000 Kirjakauppa ja toimistotukku...... 180 000 Huolto-asema ...............................590 000 Konepaja hakee toimitusjohtajaa Mahdollisuus osaomistukseen. Myös koko osakekanta myytävänä ............................Neuvotellaan Kansainvälinen cleantechteknologialiiketoiminta ............ 1 500 000 Hitsaus- ja teollisuuden kunnossapitoalan alihankintayritys .......................... 220 000 Käsityöliike kaupungin keskustassa .................................... 85 000 Menestyvä ravintola- ja matkailuyritys saaristokunnassa............... 475 000

OSTETAAN YRITYS Toimialan kokenut ammattilainen ostaa hyvän tilitoimiston Turusta. 2404 Ostetaan tili- tai tilintarkastustoimisto. Nyt haemme ostettavaa kohdetta Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen tai Oulun seudulta. Yht.otot: elina.salmivala@econia. com. Tutustu yritykseemme lisää www.econia.com. Tarjoa! 1168

PILLILLÄ VAI

Katleena Kort

Arvonlisäveropäivät 6.5.2015

rittäjä uo on kasvuy Katleena Kortes jonka eritietokirjailija, ja yliaktiivinen asiasosiaalinen media, koisalaa ovat iestintä. markkinointiv kaspalvelu ja tiettäEi oo totta on blogi an Katleen än alan luetuin viestinn västi Suomen a haraikanaan Katleen blogi. Vapaakaa a, taikuutta, keskiai rastaa partiot ilua. ja viikinkimiekka

Aamupäivä 6.5. Arvonlisäveropäivä l katsaus kotimaan arvonlisäverotukseen

äidinkielen Seppänen toimii ja Helmi Leea yt työkohän on keränn Patjas on yrittäjä Liisa-Maria opettajana, ja kuin än opettaja. ston viestinn yläasteelta, lukiosta Liiketalousopi kemusta niin palkin. laansa ovat asiakas oppilaitoksesta Hänen erikoisa ammatillisesta aikutus iltaan äiseltä ammat viestintä, vuorov velutilanteiden Leea on ensimm kokemukLiisa-Marian hänen keinot. , joten ja vaikuttamisen sairaanhoitaja esta tilanteilöytyy osoitte asiakaspalvelu n aikutin mukaa Vuorov blogi sensa ksen voi utin.fi. Vapaakorkeakoulutu www.vuorovaik den todellisen . Vapaaaria harjoittaa yspoliklinikalta aikanaan Liisa-M hankkia päivyst a, on tiaan: maatal harrastaa partiot kolmatta ammat aikanaan Leea kaksi viikaksosten tarhaikäisten leivontaa, joista emännyyttä lenkkeilyä ja a. . kumoavat toisens kuin jaloissa sa ikään juostes meistä

A YRITTÄJILLE

Ernst & Young Oy

ÄN KÄSIKIRJ

Pekka Hyttinen,

Normaalihinta on 54 € + alv. 10 %

Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio, Helsinki

Jäsenhinta 45 € + alv. 10 %.

– VIESTINN PASUUNALLA? PILLILLÄ VAI

vat sinulta Faceasiakkaasi halua esite? lehteen? Mitä taan tehokas yrityksestäsi ? Kuinka laadi essä Miten saat jutun haastattelussa i – ja miten ihme pitää toimia radio tät ydinviestis bookissa? Miten ? ivu? Kuinka kitey ja asiakkaille toimiva nettis sidosryhmille lle, Millainen on ilöstö henk ttua selkeästi mainossen saa kerro jälle. Se on kuin käsikirja yrittä va viestinnän halua ulkoistaa unalla on katta . Kaikki eivät Pillillä vai pasu ssa paketissa iseen. intäosasto sama ejä itse tekem toimisto ja viest kirja antaa vinkk tämä joten , intää viestintään, yrityksensä viest alisen median asuhteisiin, sosia ta löytyy ratkaisut medi stintään. Kirjas unalla antaa än ja asiakasvie Pillillä vai pasu eet. kinointiviestintä tunnit kiinnostan miseen, mark eivät äidinkielen verkossa toimi uus niille, joita ppios kielio jopa pieni n arkeensa. voi soveltaa omaa joita jä, e, ja esimerkke teinen tietojärkäl asti keissejä teos eikä perin Kirjassa on runsa alukuinen haku unalla on nope Pillillä vai pasu lukijansa. joka uuvuttaa le, sekä opiskelijoil aville yrittäjille iosti myös aloitt Kirja sopii main yritys. imessä oma joilla on tähtä

Ernst & Young Oy

HYVINVOINTI Harrastan hiihtoa ja osallistun kilpailuihin, jotka kestävät 24 tuntia. Tänä vuonna tällainen kilpailu järjestettiin Vierumäellä. Kilpailussa hiihdetään vuorokauden ajan, ja se kuka hiihtää pisimmän matkan, voittaa. Itse hiihdin 275 kilometriä ja tulin kilpailun viidenneksi. Olen aina hiihtänyt, mutta koska olen isokokoinen, en ole kovin nopea. Kestävyysominaisuuteni ovat kuitenkin vahvat, joten olen päätynyt siten tämän lajin pariin. Kuntoliikunta auttaa yritystoiminnassa, sillä se helpottaa stressiä. Hyvä kunto edistää myös jaksamista. Olen osallistunut neljästi tähän 24 tunnin hiihtoon. Ensimmäisellä kerralla oli 32 astetta pakkasta ja hiihdin vain noin 109 kilometriä. Ensi vuodeksi tavoitteeni on 300 kilometriä. Hiihdän 50 kilometrin pätkissä puolen tunnin tauolla. Tauon aikana syödään, vaihdetaan kuivaa ylle ja jotkut jopa nukkuvat makuupusseissa. 200 kilometrin jälkeen pää alkaa jo himmentyä ja loppumatka on lähinnä

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

ia esuo, Liisa-Mar

Titta Joki-Korpela,

Mikko Peltola: Vuorokaudessa kuluu noin 27 000 kilokaloria

Patjas ja Leea

Seppänen

PASUUNALLA?

KÄSIKIRJA YR VIESTINNÄN

ITTÄJILLE

taistelua itsensä kanssa. Syön hiihdon aikana energiageelejä ja juon energiajuomia. Geeliä aletaan mättää heti hiihdon alusta alkaen, että voimat riittäisivät loppuun saakka. Tankkaan myös edellisellä viikolla hunajalla. Join hunajaa noin kilon verran neljän päivän aikana. Sykemittarin mukaan 24 tunnin hiihtämisessä kuluu noin 27 000 kilokaloria. Itselläni on kilpailua varten valmiina kuudet erittäin liukkaat sukset. Vaihdan sukset aina 50 kilometrin välein. Suksen on toimittava myös eri kelioloissa, sillä yöllä on erilaiset olosuhteet kuin päivällä. Kun kisan jäljiltä tulee maaliin, on niin uupunut, ettei uni oikein meinaa tulla. Muutama vuorokausi menee haahuillessa, eikä tiedä, missä edes on. Käyn kisan jälkeen myös avannossa ja vaikka se hullulta kuulostaakin, niin hiihdän hiukan, että saa jalat auki. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

45 € Viestintä on yrityksesi elinehto (+ alv. 10 %)

Katleena Kortesuo, Liisa-Maria Patjas ja Leea Seppänen

UUTUUS TUTUSTU JA TILAA www.yrittajat.fi/kirjallisuus

Lisätietoa: www.yrittajat.fi/alv2015 Iltapäivä 6.5. Kv-toimintojen alv-päivä l kansainvälinen tavara- ja palvelukauppa Lisätietoa: www.yrittajat.fi/kvalv2015 Edullinen yhteishinta! Tiedustelut: koulutuspäällikkö Helena Leiviskä, 040 551 9667, helena.leiviska@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Kimmo Koivikko, päätoimittaja ⚫ Josi Tikkanen, uutispäällikkö ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Lotta Tammelin, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja (perhevapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski ja Raija Lehtonen, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Alma 360 / Asiakasmedia ⚫ PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 ⚫ myynti@alma360.fi ⚫ www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.