Yrittajasanomat7 2013

ETUSIVU

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K JLFD<E PI@KKvAvK ={I<K8>8IE8 @ =@EC8E; JÄSENLEHTI WWW.YRITTAJAT.FI

Pääkirjoitus: Suomi on täynnä valuvikoja | 3

7/2013 Unelmasta totta Rehtori sanoi, että Marko, olet kuuro, ku sinun on turha tuhlata aikaa musiikkihömpötykseen. aik Signmark

uuti uutiset: PUU PUUN JA KUOREN VÄL VÄLISSÄ – ISOT EIV EIVÄT MAKSA | 6 – 7

Kulut saatava alas 4–5

Pi`kk a`jk 0* gifj\ekk`X fe j`k d`\ck # \kk kp ek\b`a `[\e cfdXiX_Xk aX g\bbXj\k g`k _\`kk ifdlbfggXXe% KXljkXccX fe _lfc` aXkblmXjk` bXjmXm`jkX blcl`jkX%

AVAINLIPPU SALKOON JA MYYNTI KASVUUN!

uuti uutiset: NYT TÖIHIN: KU KUNNAT JJA YRI YRITTÄJÄT TTÄJÄT J YH YHDESSÄ ESSÄ | 8

ravistajat: HENRY BACKLUND OSAA VERKKOKAUPAN | 14 –15

Avainlippu sopii yritykselle, joka haluaa viestiä tuotteittensa tai palveluidensa kotimaisuudesta ja suomalaisuuteen liittyvistä arvoista ja näin erottua positiivisesti markkinoilla kilpailijoista. 96 % kuluttajista tunnistaa Avainlipun ja se on vahva brändi myös yritysasiakkaille.

LISÄTIETOA AVAINLIPUN MYÖNTÄMISESTÄ: WWW.AVAINLIPPU.FI

1

2

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

Miksi yhä useampi yritys keskittää vakuutuksensa Ifiin?

Ifistä saat korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Tosin parhaassa tapauksessa et saa sitä ollenkaan.

Olemme kehittäneet työkaluja ja toimintatapoja, joilla löydämme yhdessä yrityksesi todennäköisimmät vaaranpaikat. Saat myös apua riskien vähentämiseen ja oikeiden vakuutusten valintaan.

Anna palaa yrittäjä! Me emme anna.

Aloitetaan tekemällä Oikea Turva -kartoitus.

Olemme tehneet yrityksille satoja vapaaehtoisia sähkötarkastuksia, joihin sisältyy sähkökeskusten lämpökuvaus infrapunakameralla. infrap pun unakameralla. YYhdeksässä hdeksässä tapauksessa tapauks ukss essa e ssa kymmenestä löytyi

Oikea Turva -kartoituksessa selvitämme nykyisen vakuutusturvasi ja päivitämme sitä tarpeen mukaan. Saat juuri sinulle ja yyrityksellesi sopivat vakuutusratkaisut, joilla turvaat toimeentulosi ja varmistat yrityksesi toiminnan jatkuvuuden.

Etkä maksa mistään turhasta.

jotain korjattavaa, keskimäärin 15 vikaa per yritys. Vahinkotilastomme mukaan joka kolmas yrityksen tulipalo on sähkön aiheuttama. aihe ai heuttama a. Tylyjä Tyly Ty lyjä jä lukuja. lukuja. k Siksi päätimme m tehostaa tarkastus tarkastus-

toimintaa ja rekrytoimme viisi nuorta AMK-sähköinsinööriä, joista koulutimme sähköturvallisuuden asiantuntijoita.

If Turvatesti paljastaa piilevät riskit Räätälöity If Turvatesti käy läpi riskit, joista todennäköisimmin on vaaraa yrityksesi työntekijöille tai omaisuudelle. Saat myös selkokieliset ohjeet puutteiden korjaamiseen.

Korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

Katso kuinka lämpökuvaus tehdään youtube.com/ ifvahinkovakuutus

Tässä ovat at uud u uudet u et asiantuntijamme ja heidän toimipaikkansa: Ari-Pekka Alatalo, Kouvola, Juuse Tammilehto, Tampere, Heidi Liimatainen, Ku K Kuopio, opio opi o, Mat Matti ti Hap Happonen, Happon ponen, en, Espoo, kouluttaja Jussi Lehtonen, Pori sekä sekä Aki Ta Tainio, Tai inio, i Oulu

Vain Ifistä!

Ilmainen sopimuskonsultointi.

Investointitukea turvatoimiin.

J vahinko kuitenkin sattuu, Jos yyksi ilmoitus meille riittää ja otamme asiasi hoitoon. Käsittelemme Pohjoismaissa 1,4 miljoonaa vahinkoa vuodessa, jjoten tiedämme kuinka toimia, jjotta vahinko haittaa mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Asiakkaamme antavat korvauspalvelullemme arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1–5.

Vahingontorjunta voi olla vakuutuksesi arvokkain ominaisuus.

Lue lisää if.fi/torjuvahingot tai soita 010 19 15 00.

3

.&)'(* YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

12 |

KUSKIPULA UHKAA – PELASTAAKO INTTI?

16 | Joogaaja jaksaa paremmin 18 | Nuorta takojaa hankala löytää 20 | Lähiruoka ja bisnes, paha yhtälö

Valuvikoja on vähän siellä sun täällä Tempoileva politiikka on pahinta myrkkyä yritysten kannalta.

L

istaamattomien yritysten osinkoverotukseen on jälleen tulossa viilauksia. Poliitikot puhuvat ”valuvikojen” korjauksesta, mutta yrittäjä puhuu vieterimäisestä politiikasta.

Helsingin Sanomat uutisoi viime sunnuntaina, että valtiovarainministeriö haluaa korjata sekavassa kehysriihessä tehtyjä päätöksiä.

Ratkaisuja odotetaan valtion budjetin kehysriiheen mennessä. Hallitus päätti alun perin, että listaamattomien yritysten osinkoja verotetaan 85-prosenttisesti pääomatulona, jos osingot ylittävät 150 000 euron rajan tai ne ovat yli kahdeksan prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta.

Vai millä nimellä voi kutsua tilannetta, jossa yksinyrittäjät ovat joutuneet vaikeuksiin arvonlisäveron jatkuvasta korotuksesta? Tai asetelmaa, jossa verotus voi sanella yrityksen yhtiömuodon valinnan?

Veromuutosten pitäisi olla mahdollisimman neutraaleja eri yhtiömuotojen välillä. Hallituksen keväällä päättämä yhteisöveron lasku keventää osakeyhtiöiden verotusta. Samalla kuitenkin henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verot nousevat, kun pääomaverotuksen progressio kiristyy. Ajankohtainen aihe ei ole aivan mitätön, sillä Suomen noin 260 000 yrityksestä puolet ovat pienyrittäjiä.

Yhteinen nimittäjä kaikille valuvioille on se, että jokainen esimerkki aiheuttaa tavalla tai toisella harmaita hiuksia yrittäjälle.

Lisää byrokratiaa, huolta ja kuluja.

Tempoileva politiikka ei ole eduksi kenellekään.

Nyt eletään elokuun loppua, eikä vieläkään ole tarkkaa tietoa siitä, miltä lopullinen yritys- ja osinkoverotus näyttää.

Yhtä surkuhupaisa veropelleily nähtiin t&kvähennyksen kanssa. Vähennyksen ympärillä oli hypeä kuin nuorisotakuulla konsanaan, kunnes kevään kehysriihessä se päätettiin haudata vuosi etuajassa.

Julkinen sektori saa rahansa yritysten maksamista veroista. Olisi siis kohtalaisen reilua, että maksajia kohdeltaisiin sen arvoisesti.

DEBATTI:

22 |

JORMA KORTESOJA VS. PEKKA RAJAJÄRVI

23 | PS: Keskustelu kytee jättiliitoksesta

ARJESSA:

24 |

SIGNMARKIN RÄPPI PUREE YLEISÖÖN

26 | Thaipoimija pitää yrittäjän leivässä

TALOUS:

28 |

KIVIJALOILLA VAIKEAA – KAIKKI IDEAT KÄYTTÖÖN

30 | Olisiko osakeyhtiön paikka?

VAPAALLA:

32 |

KATARIINALLA IINALLA ON TUPLASYNTTÄRIT SYNTTÄRIT IT

”Valuvika on uusi muotisana, joka näyttää korvanneen sanan epäoikeudenmukaisuus.”

Uudessa mallissa osinkoja verotettaisiinkin 85-prosenttisesti ansiotuloveron mukaan.

Muutoksia muutosten perään.

Valuvika on uusi muotisana, joka näyttää korvanneen sanan epäoikeudenmukaisuus.

Tämänkertainen valuvika korjaa tilannetta, jossa estetään hyvin kannattavien yritysten, kuten lääkäriasemien, tilien tyhjennys. Ollaan korjaustoimista mitä mieltä tahansa, niin erilaisia valuvikoja löytyy vähän sieltä sun täältä.

Ne jäävät kuitenkin poliitikkojen puheissa vähemmälle huomiolle.

RESUMÉ::

35 |

NYHETER PÅ SVENSKA

YRITTAJAT.FI:

Kurittaako iso yritys maksuajoissa?

Ota kantaa verkossa!

Anssi Kujala: Vapautta hengiltä sääntelyn sijasta Kolumni ANSSI KUJALA anssi.kujala@yrittajat.fi

Yrityksien kannalta tärkeintä on työpaikkoihin liittyvä sääntely.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.

K

auppias ei saa halkaista

kaalia kaupassaan, kuljetusyrittäjän työaikaa rajoitetaan ja sosiaalialan yrittäjä hengästyy lisääntyvien henkilöstö- ja neliömitoitusvaatimuksien opiskelussakin.

Kieltoja, rajoituksia ja normeja siis riittää.

Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan pelkästään erilaisten lupien hakeminen ja viranomaisten vaatima raportointi aiheuttaa yksityiselle sektorille vuosittain noin kahden miljardin euron kustannukset.

Vaikka ”normituksilla” ei liene tavoiteltu haitallisia vaikutuksia, sääntelyinto on totisesti karannut käsistä.

Jäsenyrittäjiltämme tulee aiheellisesti yhä enemmän viestejä siitä, kuinka tarpeettomilta tuntuvilla määräyksillä

rajoitetaan yritystoimintaa. Aivan oikein.

Suomen Yrittäjät on toiminut vuosia sen puolesta, että yrityksille ei luoda kohtuutonta hallinnollista taakkaa. Pahimmat ylilyönnit on pystytty estämään.

Nostimme keväällä keskusteluun kuntien lakisääteiset tehtävät ja niistä aiheutuvat rajoitteet kuntien elinvoimalle.

Esitimme, että 535 lakisääteisen tehtävän määrää tulisi vähentää parilla sadalla.

Kunnat ovat toki yrityksille tärkeitä kumppaneita, mutta tämä ovat vain yksi kokonaisuutta.

Yrityksien kannalta merkittävintä on työpaikkoihin liittyvä sääntely. Työmarkkinaneuvotteluissa on tapana tehdä erilaisia työelämän ”laatupaketteja”, joiden myötä syntyy lisää hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Lieneekö ainutta-

kaan ratkaisua, joka olisi innostanut yrityksiä aidosti ottamaan uusia työntekijöitä?

Tämän syksyn neuvotteluissa on syytä välttää jokaista linjausta, joka lisää yrityksille hyödytöntä sääntelytaakkaa.

Myönteistä on se, että laajemminkin julkisessa keskustelussa aletaan käsitellä tarpeetonta sääntelyä ja muutkin kuin me nostavat ongelman esiin.

Hallitus on jo linjannut että ministeriöiden pitää tarkastella kuntien velvoitteet ja jatkossa yritysten sääntelytaakkaa lisääviä päätöksiä ei enää tehdä. Näistä linjauksista on pidettävä kiinni.

Ei siis säädellä työtä ulos, estetä yritystoiminnan ja julkisenkin sektorin mahdollisuuksia uudistuksia. Annetaan vapauksia, yritysten toimia luovasti, työllistää ja lopulta kasvattaa yhteistä kakkuamme.

4

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

UUTISET Huoli kuluista kasvaa

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Pitäisikö lomarahat ja pekkaset poistaa?

ALEKSI POUTANEN

! ä l l Ky

Suomen Yrittäjien ehdotus lomarahojen ja pekkasten poistamisesta saa lähes 100-prosenttisen tuen. kästään lomarahojen poistaminen toisi kuuden prosentin säästöt palkkojen kokonaiskuluihin.

B`ddf Bf`m`bbf kimmo.koivikko@yrittajat.fi

P

k-yrittäjät ovat lähes yksimielisiä siitä, että työntekijöiden lomarahoihin ja pekkaspäiviin on puututtava kovalla kädellä. Näin ollen Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen heinäkuussa tekemä avaus saa vankkaa kannatusta yrittäjien keskuudessa.

Yrittäjistä 70 prosenttia poistaisi molemmat ja 23 prosenttia poistaisi joko pekkaset tai lomarahat. Vain seitsemän prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ei kajoaisi kumpaankaan. Tiedot selviävät Suomen Yrittäjien jäsenille lähetetystä kyselystä, johon vastasi 5 200 yrittäjää.

Lisäksi yrittäjät saivat arvioida, mitä muita vaihtoehtoja kulujen karsimiseksi löytyy. Ehdotuksia tuli yhteensä 2 700.

Eniten närää aiheuttaa loma-ajalla sairastamisen karenssin poistuminen ja korkea arvonlisävero.

Tekemättömän työn kustannuksia ei saa tulla lisää.

Marjo Veitonmäki

– Tekemättömän työn kustannuksia ei saa tulla lisää. Kustannuksien leikkaaminen pitää ottaa keskusteluissa esille, vaikka se onkin pelottava mörkö. Kilpailutilanne on mikä on ja uskon, että kyse on yrittäjien aidosta hädästä, sanoo helsinkiläisen Pelti- ja Rautatyön toimitusjohtaja Marjo Veitonmäki.

Hänellä on yrityksessään noin 40 työntekijää. Veitonmäki itse ei ole käynyt työntekijöidensä kanssa aiheesta keskustelua.

– Saavutetuista eduista on vaikea luopua. Niistä syntyy kuitenkin yrittäjille huikeat kokonaiskustannukset. Ongelma koskettaa erityisesti työvoimavaltaisia aloja, toimitusjohtaja arvioi.

Suomen Yrittäjät on laskenut, että pel-

MARJO VEITONMÄKI EMIL BOBYREV

Osa palkkaratkaisua. Toisenlainenkin nkin mielipide löytyy. Sivutoimisena matkaiailualan yrittäjänä toimiva Ari Pajukoski pitää lomarahoja ja pekkasia osana sovittua palkkaratkaisua.

– En keksi tilannetta, jossa tällainen asia saataisiin sovittua. Palkan-saajat kuluttavat rahat kesällä esimerkiksi matkailuun ja ravintoloihin, joten lomarahojen poistaminen olisi alalle vakava isku, Pajukoski pohtii.

Hänen yrityksensä Tärppi Matkat on kalastusmatkailuun erikoistunut yritys.

Pajukoski sanoo kuitenkin ymmärtävänsä kaikkien yrittäjien vaikeaa tilannetta, jossa kustannukset nousevat ja nykyistä tulotasoa on vaikea ylläpitää.

– Ihmelääkettä ei ole, mutta helpottaisin yksinyrittäjien asemaa ja poistaisin yritysten turhaa byrokratiaa, Pajukoski miettii.

Marjo Veitonmäellä on puolestaan yksi täsmäehdotus, joka vaikuttaa heti kuluihin.

– Lomasairasajan karenssin poistaminen on virhe ja päätös pitää muuttaa, hän vaatii.

Ei!

ARI PAJUKOSKI

”Sisäinen devalvaatio tehtävä”

>

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus on tyytyväinen, että hänen heinäkuinen keskustelunavauksensa lomarahojen ja pekkaspäivien poistamisesta saa niin vahvan tuen yrittäjiltä.

– En muista saaneeni koskaan kentältämme niin paljon myönteistä palautetta kuin nyt. Kritiikin ohella jonkin verran hyväksyvää viestiä tuli myös palkansaajilta, jotka ymmärtävät työllisyysnäkökulman, Järventaus sanoo.

Hänen mukaansa tekemättömän työn kustannuksiin on puututtava tavalla tai toisella. Yrittäjien hätä on suuri. Palkansaajan ja koko yhteiskunnan kannalta parasta on, että työllisyysaste on mahdollisimman korkea.

– Palkkojen on noudatettava yritysten palkanmaksuvaraa. Se tarkoittaa väistämättä sisäistä devalvaatiota.

Maltilliset palkkaratkaisut ovat tärkeitä, mutta kurovat menetettyä kilpailukykyä kiinni liian hitaasti. Tarvitaan mahdollisuus yrityskohtaisesti sopia poikkeamista työehtosopimuksiin. Niin tehdään Saksassa, jossa työllisyys on muuhun Eurooppaan verrattuna hyvässä kunnossa.

Missä keskustelu? Toimitusjohtaja kritisoi suomalaista keskustelukulttuuria: kiihkoton keskustelu ongelmista ja niiden ratkaisuista näyttää mahdottomalta.

Yritysten kilpailukyky on heikko,

. Aljj` A im\ekXlj

teollisuudessa on voimakas rakennemuutos, vienti ei vedä, työttömyys lisääntyy ja valtio velkaantuu.

– Suurin ongelma on se, että leimataan eikä edes päästä keskustelemaan itse asiasta, Järventaus sanoo.

– Kaikkia ei voi miellyttää, jos haluaa esittää rakennemuutoksia, hän jatkaa.

5

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

Faktaa vai fiktiota: Miljardin yhteisöveroalennus pitää perua.

Ota kantaa!

Miljardi olisi paljon järkevämpää käyttää työllistävään elvytyspolitiikkaan.

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

Vasemmistoliiton puoluevaltuuston varapuheenjohtaja G`X Cf_`bfjb`

8cc\ bpdd\e\j mXjkXXa`jkX gf`jkX`j` g\cb k cfdXiX_Xk%

9%

14 % (+ gifj\ekk`X mXjkXXa`jkX gf`jkX`j` g\cb k g\bbXjg `m k%

www.yrittajat.fi

MX`e j\`kj\d e gifj\ekk`X mXjkXXa`jkX g`k `j` k`cXek\\e \eeXccXXe%

7%

Mihin sojottavat käppyrät?

Suomen Yrittäjät ja Finnvera julkaisevat pk-yritysten odotuksia luotaavan pk-barometrin 10. syyskuuta.

70%

Suomen Yrittäjien jäsenille lähetettyyn Webropol-kyselyyn vastasi 5 192 yrittäjää.

J\`kj\d e bpdd\e\jk mXjkXXaXjkX gf`jkX`j` kp ek\b`a `[\e cfdXiX_Xk aX g\bbXjg `m k%

C pkppb dl`kX mX`_kf\_kfaX bljkXeeljk\e bXij`d`j\bj`6

”

Keskittyisin erilaisten joustojen lisäämiseen, jolloin työtä tehdään paljon silloin, kun sitä on ja vähemmän kuorman aikana pidetään vapaata. Samoin palkallisten yllätysvapaiden (sairauslomat, lastenhoito, rokuli jne.) kustannusten vähentäminen on tärkeää.”

” ”

Karenssipäivän käytäntö voimaan!”

Samaa sarjaa on tulossa oleva uudistus sairastamisesta loman aikana ja loman siirrosta,

Juuri nyt:

oli suuri virhe tuoda tuo lisäkikka.”

”

Yrittäjä ja työntekijä voisi sopia yhdessä joustavasti työn pelisäännöistä ilman ammattiliittojen holhoovaa otetta.”

”

Tyel-järjestelmä on auttamattomasti vanhentunut. Niillä rahoilla, mikä vuosittain tilitetään työeläkeyhtiöille, voisi palkata pari työntekijää, ja saada siis lisää veronmaksajia.”

” ” ” ” ”

Sosiaaliturvasta yrittäjät joutuvat maksaa aivan liikaa.”

Voi sitä lomarahaa myös pienentääkin.”

Työntekijän irtisanominen täytyy olla helpompaa.”

Alv pienemmäksi.”

Ay-jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus pois ja palkkaratkaisuksi 0 prosentin korotus kolmeksi vuodeksi.”

Ehdotuksia kustannusten karsimiseksi tuli yhteensä 2 700.

Syksyn julkistukseen kohdistuu erityisen paljon odotuksia, sillä viime aikaiset talousuutiset ovat olleet synkkää luettavaa. Ennakkotietojen mukaan barometrissa on ikäviä tietoja isojen yritysten kiristyneistä asenteista laskujen maksuun. Yrittäjistä yli 40 prosenttia kertoo joutuneensa hyväksymään yli 30 päivän maksuaikoja.

Ongelma koskettaa erityisesti teollisuuden alihankintayrityksiä.

Liikevaihto

Kannattavuus

40 Vuoden ensimmäisen pk-barometrin mukaan yritysten liikevaihto- ja kannatta20 vuusodotukset olivat aiempaa paremmat, 2/13 2/13 mutta toisaalta inves0 tointikäppyrä sojotti 1/11 1/12 1/13 1/11 1/12 1/13 alaspäin. Muualla Vakavaraisuus Investoinnit 10 kuin palvelualoilla 30 yritykset aikoivat tehdä investointeja 30 prosenttia vä0 20 hemmän kuin viime 2/13 2/13 vuonna. Myös maksuvaikeuksia koke- 10 –10 neiden osuus oli 1/11 1/12 1/13 1/11 1/12 1/13 noussut 18 prosentiin.

LÄHDE: SY:N PK-BAROMETRI 1/2013

?

?

?

?

5.9.

Yrittäjän päivän pääjuhla on tänä vuonna Helsingissä. Marina Congress Centerissä järjestettävässä juhlatilaisuudessa kertovat omista yrittäjäkokemuksistaan muun muassa tiedonhävitykseen erikoistuneen Blanccon toimitusjohtaja Kim Väisänen ja Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo.

Lisäksi valtiovalta esittää tervehdyksensä.

Yrittäjän päivän päätapahtuman vastuullinen järjestäjä on Yrittäjän Päivä -säätiö. Säätiön taustavoimina on laajasti Suomen elinkeinoelämää ja yrittäjätahoja.

Yrittäjän päivä on merkitty myös almanakkaan merkkipäiväksi.

Kommentti

Osaa vaatia tilitoimistolta

B@DDF BF@M@BBF

Professori Jarmo Leppiniemen uusi kirja paneutuu yritysten tilinpäätökseen ja verotukseen.

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Miksei keskustelu maistu?

Jussi Järventauksen Suomi-Areenalla heinäkuussa tekemä avaus työntekijöiden lomarahojen ja pekkasten poistamiseksi aiheutti myrskyn. Mutta vain hetkeksi.

Keskustelu hyytyi heinäkuun helteisiin muutaman palkansaajajärjestön ärtyneen vastakommentin jälkeen. keen.

Puhuttiin ahneudesta ja sortamisesta.

Nyt helteet ovat ohi.

Yrittäjät ovat ilmaisseet voimakkaan kantansa, jossa ossa sama viesti toistuu: tekemättömän työn kulut on saatava atava alas. Lisäksi yrittäjät ehdottivat kyselyssä 2 700 ajatusta tusta kulujen karsimiseksi. Yksimielisyys ja aktiivisuus kerrtovat huolesta. Huoli omasta toimeentulosta ja kyvystä ystä

ylläpitää työpaikkoja. Työntekijällekin lienee parempi, että hän saa pitää työpaikkansa.

Palkkakustannukset ja muut kulut ovat alkaneet karata käsistä. Maltillisetkaan palkkaratkaisut eivät auta, jos toisaalla vyö kiristyy.

Yrittäjille viimeinen niitti näyttää olleen lomasaiYri rastelun karenssin poistuminen. Se paisuttaa lisää rastel kustannuksia. kusta Jos lomarahoihin ja pekkasiin ei haluta puuttua, niin mihin sitten? Olisi vaihteeksi mukava kuulla rakentavia ideoita. ideoit Kuka uskaltaa ottaa kopin?

Ku

Leppiniemen mukaan molemmissa on hyvin paljon sääntelyä ja oikeuskäytäntöä. Samalla taloudelliset vaikutukset voivat olla jopa kohtalokkaita, jos ja kun virheitä tehdään.

– Niin tilinpäätöksellä kuin verotuksellla on useita merkityksiä. Voiko yrittäjälle antaa lainaa ja toisaalta verojen määrä, Leppiniemi luettelee.

Hänen tärkein viestinsä yrittäjälle on se, että tilitoimistolta pitää osata vaatia apua.

Tee oikein -kirja julkaistaan 4. syyskuuta.

6

UUTISET

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

HANS EISKONEN

Jopa valtionyhtiöt Yli 30 000 pk-yrittäjää kärsii ylipitkistä maksuajoista.

I``bbX Bfjb\eiXekX riikka.koskenranta@yrittajat.fi

A

inakin 30 000 pk-yrittäjää kärvistelee suuryritysten ylipitkien maksuaikojen kanssa.

Prosessi menee näin: 45 päivää netto. Ota tai jätä. Yli 40 prosenttia pk-yrityksistä on syyskuussa julkistettavan pk-barometrin mukaan joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuaikoja.

Jopa valtio-omisteisilla yrityksillä, kuten VR Yhtymällä, on hankinnoissaan pääsääntönä 45 päivän maksuehto.

Valtion omistajaohjausasioiden virkamiessihteeri Sallamaari Muhonen kertoo, ettei valtio-omistaja puutu VR:n taktisiin eikä toiminnallisiin asioihin.

– VR:n yhteiskuntasuhdejohtaja totesi, että maksuehtoja on tiukennettu yleisesti pari vuotta sitten osana VR:n yleistä tehostamista.

Kaksi nimettömänä esiintyvää pienyrittäjää, talotekniikka-alalta ja teknisestä kaupasta, kertovat VR Yhtymän laittavan kaupanteon ehdoksi 45 päivän maksuajan. Yrittäjien syyttävä sormi kohdistuu lisäksi Metsoon ja Ruukkiin.

Nämä ovat pörssiyrityksiä, joissa on valtio-omistus.

– Suuret yhtiöt kyykyttävät pienempiään. Katteet ovat menneet tiukoiksi, ja tuntuukin, että tässä saa toimia pankkina suurien yritysten investointeihin, uusmaalainen talotekniikka-alan yrittäjä ihmettelee.

Katteet ovat menneet tiukoiksi ja tuntuukin, että tässä saa toimia pankkina suurien yritysten investointeihin.

Ikävä jäänne. Ongelma ei ole uusi. Maksuajat alkoivat pidentyä finanssikriisin kanssa samoihin aikoihin.

– Firmat, joilla on ollut lyhyempi maksuaika, ovat alkaneet pidentää maksuaikojaan. Tämä on tässä taloudellisessa tilanteessa huono asia.

Taloushallintoliiton puheenjohtaja ja Rantalainen & Rekola Nieminen Oy:n perustaja Leena Rekola-Nieminen komppaa talotekniikka-alan yrittäjän kokemuksia ylipitkien maksuaikojen yleistymisestä.

– Pienet ovat puun ja kuoren välissä, kun isot eivät maksa ja pankit ovat kiristäneet luotonantoaan.

– Yrittäjällä voi olla akuutti rahantarve, ja rahat pitäisi saada 30 päivässä. Tällöin yrittäjä saattaa joutua viivästyneen maksun takia käyttämään rahoitusyhtiötä. Näin syntynyt vuotuinen korko on hirvittävä, yksinyrittäjä kritisoi tiukentuneita maksuehtoja.

Ilmoitus etukäteen tai yksipuolisesti. Yksinyrittäjä kertoo VR Yhtymän edustajan esittäneen asian sähköpostissa niin kuin tämä olisi heidän ainoa käytäntönsä.

– Ilmoittivat, että maksuehdon pitää olla 45 päivää, kun tarjosin normaalia 30 päivää.

Yrittäjä kertoo VR:n ehdottaneen aiemmin jopa 60 päivän maksuaikaa. Silloin hän taipui antamaan alennusta, jotta

kaupan maksuehdoksi saatiin 30 päivää.

1980-luvulla oli tavallista, että laskuun merkattiin esimerkiksi 30 päivää netto, 14 päivää –2 prosenttia. Talotekniikan yritys ei toimi näin, mutta vastaanottaa tällaisia laskuja.

– Näillä katteilla ei ole varaa tuohon.

Pienemmät toimijat myöntävät kahden prosentin alennuksen nopeammasta maksusta.

Hän jatkaa, että hänellä ei ole ollut ongelmia VR:n tytäryhtiöiden kanssa. Niistä maksut ovat tulleet ajallaan. Teknisen kaupan toimija sai maksuehdon tietoonsa tarjouspyyntövaiheessa.

– Mielestäni on eri asia, jos urakkasopimusta tehdessä neuvotellaan maksuaika. Silloin myyjä tietää ehdot. Mutta yksipuolisesti maksuajan muuttaminen ei ole oikein, Rekola-Nieminen sanoo.

UUTISET

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

Ajassa:

kiristävät Firmat, joilla on ollut lyhyempi maksuaika, ovat alkaneet pidentää maksuaikojaan.

7

Olethan sinä hyvä esimies?

Jokainen yrittäjä tarvitsee sparrausta esimiestyöhönsä. Esimiestyön kehittämiseen tarjoutuu tilaisuus (.% jppjbllkX Hotelli Seurahuoneella (Kaivokatu 12, Helsinki) järjestettävässä tilaisuudessa.

Mitä on tehtävissä?

Kouluttajana toimii työyhteisövalmentaja ja Zulia Oy:n toimitusjohtaja I``kkX JXXi`bXe^Xj. Pääteemoina ovat hyvä esimiestyö, vuorovaikutus, jaksaminen, onnistuminen ja menestyminen.

>

Yli 4 000 pk-yritystä koskeva kysely kertoo, että 40 prosenttia on joutunut sopeutumaan yli 30 päivän maksuaikoihin. Tästä joukosta yli kolmannes on joutunut hyväksymään yli 60 päivän maksuehtoja. Teollisuudessa tilanne on vielä pahempi. Onko pienyrittäjällä mitään tehtävissä?

– Hän voi yrittää neuvotella maksuajoista, mutta isoissa yrityksissä ollaan kanssa aika tiukoilla. Jos ne antavat yhdelle periksi, sana kulkee.

Yrittäjä voi hakea joustavaa rahoitusta pankeilta, yrityskiinnityksiä tai muuta sellaista vastaan.

Tuntemukseni kyllä on, että rahoitusta ei myönnetä, vaikka vakuudetkin olisi, kertoo Taloushallintoliiton puheenjohtaja ja Rantalainen & Rekola Nieminen Oy:n perustaja Leena Rekola-Nieminen.

Ilmoittautumiset 9. syyskuuta mennessä osoitteessa: www.yrittajat.fi-FI/koulutus/

Ota myynti haltuun ja uskalla menestyä Yritys kuin yritys tarvitsee raikasta ravistelua, näkemystä sekä nostetta myyntiin ja markkinointiin.

Tähän kaikkeen tarjoutuu tilaisuus 25.–).% jppjbllkX reipashenkisessä laivaseminaarissa. Seminaarin puheenjohtajana toimii rautainen markkinoinnin ammattilainen, Fonectan markkinointi- ja viestintäjohtaja AlbbX$G\bbX Mlfi`.

Tiedustelut: koulutuspäällikkö Helena Leiviskä, p. ka@yrittajat.fi. Ilmoit09 229 22994 tai helena.leiviska@yrittajat.fi. nnessä www.yrittajat. tautumiset 10. syyskuuta mennessä fi-FI/koulutus/

AfgX bfeblijj\aX% Vuoden 2010 tietojen mukaan viivästyneet maksut aiheuttavat joka neljännen konkurssin Euroopassa.

Yritysten välistä kauppaa koskevista maksuajoista määrätään laissa kaupallisten sopimusten maksuehdoista. Lain lähtökohtana on suojata velkojaa. Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula sanoo, että on pohditVE SA tava, pitäisikö pienTY yritystä suojata nykyistä lakia enemmän määräämällä laissa ehdoton katto maksuajalle.

Siis tehdä sääntelystä C\\eX I\bfcX$E`\d`e\e pakottavaa.

Sipilä kertoo: Näin kasvat ulkomailla

NI

Suomen Yrittäjät järjestää yhdessä Suomi–Etelä-Afrikkan seuran ja Suomen liikemiesten Lähetysliiton kanssa Yrittäjyy-rin dellä hyvää elämää -seminaarin vaa Yrittäjien varatoi)-% jppjbllkX. Seminaarin avaa ä miettii i ii puheenh mitusjohtaja K`df C`e[_fcd. Hän vuorossaan, miten Suomi ja kehittyvät maat voisivat hyödyntää toinen toisiaan. Keskustan puheenjohtaja Al_X J`g`c puolestaan kertoo, miten kansallisesta menestyksestä päästään kansainväliseen kasvuun.

Seminaari järjestetään Suomen Yrittäjien tiloissa (Mannerheimintie 76 A, Helsinki) ja mukaan mahtuu 60 nopeinta ilmoittautujaa. Ilmoittautumiset 19. syyskuuta mennessä osoitteessa: www.yrittajat.fi/ yrittajyydella-hyvaa-elamaa

500 mahtuu vielä mukaan Ilmoittautuminen Valtakunnallisille Yrittäjäpäiville käy kuumana. Mukaan mahtuu kuitenkin vielä 500 nopeinta.

”60–90 päivää on normi”

Tapahtuman teeman, Ylitä rajasi, ympärille on koottu kattavasti ohjelmaa rajakaupan erityispiirteistä paikallisiin yrittäjäesimerkkeihin ja heidän menestystarinoihinsa.

>

Gaalan juhlapuhujaksi on lupautunut EU-komissaari Fcc` I\_e.

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät järjestetään Lappeenrannassa (/%Å)'% cfbXbllkX. Ilmoittautumiset osoitteessa: www.yrittajapaivat.fi.

8/2013

NE

Euroopassa maksuajat ovat venyneet jopa 120 päivään.

Tämä tarkoittaa, että koko tuotantoketjussa maksuaikoja on pidennettävä, jotta käyttöpääoman tarve ei kasvaisi liian rajusti.

Hyrles Oy:n toimitusjohtaja Juhani Hyry sanoo, että hyötyjinä tässä ovat rahoituslaitokset, joille maksetaan turhaan korkoja.

– Ideaali tilanne olisi sellainen, jossa maksu tulee saman tien, kun tavara lähtee.

– Käyttöpääoman rahoituksen kulut kuitenkin viime kädessä maksaa asiakas, joten koko ketjun kilpailukyky heikkenee.

Tavallisesti suuret kansainväliset päähankkijat edellyttävät Hyryn SI N I PE mukaan 60 – 90 päiNN A vän maksuehtoja.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm sanoo, että EteläEuroopassa on perinteisesti olleet pitkät maksuajat.

Nyt näin on valitettavasti myös Suomessa.

Al_Xe` ?pip

N

Pienemmät toimijat myöntävät kahden prosentin alennuksen nopeammasta maksusta.

SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 26.9.

UUTISET

8

Suorat E\ca ebpdg`e mXb`fbfimXlj g\i`ek blcl`jkX

1 Kysymys: Sonera kertoi yritysasiakkaille yhtiön siirtyneen kesäkuun alussa vakiokorvaukseen, jolla katetaan viivästyneen laskun perintäkulut. Summa on neljäkymmentä euroa per lasku riippumatta sen loppusummasta.

Mitä moinen muutos käytännössä tarkoittaa, laskutuksesta vastaava johtaja Jarno Kekäläinen?

Vastaus: EU:n kattava laki saatavien perinnästä tuli voimaan jo maaliskuussa. Se mahdollistaa käytännössä vakiomaksun määräämisen laskun myöhästymisestä. Kun lasku on myöhästynyt siten, että velkojalla on oikeus viivästyskorkoon, on velkojalla oikeus saada 40 euron vakiokorvaus perintäkuluista. Maksukehotuksista emme enää rahasta erikseen, vaan vakimaksu on vakimaksu.

Viivästyskoron laskuttamiseen uudistus ei vaikuta.

Meillä on tehty linjaus, että maksu peritään, kun lasku on viipynyt pari viikkoa. Sikäli, kun lasku on edelleen maksamatta 90 päivän jälkeen eräpäivästä, siirtyy se perinnässä seuraavaan vaiheeseen.

2 Kysymys: Onko muita mahdollisuuksia maksun siirtämiseen?

Vastaus: Muistutan, että laskujen maksua voi siirtää asiakas- ja itsepalveluissa, mikäli maksupäivät ovat ongelmallisia. Kun siirtää ajoissa, ei laskusta tietenkään peritä neljänkympin korvausta.

3 Kysymys: Millaista palautetta olette saaneet uudistuksesta?

Vastaus:

Asiasta on tullut kyselyjä. Uudistus hämmästyttää varmasti aluksi yrityksiä. Täydellistä ajankohtaa muutoksille ei olekaan. Kesäkuu on ehkä sittenkin heinäkuuta parempi.

Jarno Kekäläinen

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

Ministeri ravistelee kuntia liikkeelle VESA-MATTI VÄÄRÄ

Yrittäjät turvaavat palvelut, jos kunta niin suo.

Mikä sitoumus?

Pi`kk a k aX blekXg kk a k Xcc\b`iaf`kkXmXk pc` )'' bleeXjjX j`kfldlbj\e Pi`kk a e g `m e %

?`X Ja Ycfd hia.sjoblom@yrittajat.fi

K

unnat nääntyvät tehtävätaakkansa alle.

Samalla yrittäjät ihmettelevät ohitseen lipuvia rahavirtoja ja olisivat valmiita myymään osaamistaan ja tuotteitaan myös kunnille.

Auttaisiko ahdinkoa, jos yritykset ja kunnat löytäisivät yhteisen sävelen ja yhteisiä ratkaisuja kuntien palvelujen turvaamiseksi?

– Umpisolmua ei saada auki ilman innovatiivista vuoropuhelua.

Ongelmat on ratkaistava. Ei ole vaihtoehtoa, sanoo kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.).

– Toivon, että kunnat olisivat aktiivisia. Yrittäjät ovat jo olleetkin, Virkkunen jatkaa.

Yksi esimerkki yrittäjien aktiivisuudesta on 5. syyskuuta Yrittäjän päivänä yli 200 kunnassa järjestettävä tilaisuus, jossa yrittäjät ja kuntavaikuttajat käyvät Virkkusen mainitseman umpisolmun kimppuun. Tavoitteena on, että molemmat osapuolet allekirjoittavat yhteisen sitoumuksen.

Virkkunen kehottaa kuntia myös pohtimaan niitä normeja, jotka haittaavat ja jarruttavat asioiden hoitamista tuottavasti.

Pirstaleisessa kuntakentässä vakiovastauksia tai -ratkaisuja ei ole.

Kaiken toivottomuuden keskellä on hyviäkin merkkejä.

– Kunnissa on menty eteenpäin esimerkiksi kilpailutuksen ja hankintojen osaamisessa. On opittu muistamaan, ettei vain hinta ratkaise. Laatukriteerit ovat myös tärkeitä.

Tuhon tie. Virkkunen muistuttaa, että resurssit eivät näillä suhdanteilla lisäänny. Bruttokansantuote on putoamassa vuoden 2008 tasolle.

– Ei tästä päästä eteenpäin, jos toteuttajatahot taistelevat keskenään, Virkkunen sanoo.

Hänen mukaansa kuntien normeja ja velvollisuuksia on pakko purkaa. Näin on myös päätetty tehdä.

Ministeriöt tekevät lokakuuhun mennessä omia ehdotuksia purettavista tehtävistä. Työ on iso. Jokainen uudistus aiheuttaa muutoksia lakiin ja asetuksiin.

Tavoitteena on karsia tehtäviä ensi vuoden aikana, jotta uudet linjaukset olisivat käytännössä 2015.

– Kunnissa käydään kovaa keskustelua regulaatioista. Keskustelu ei ole vain Suomen sisäistä. Sama ongelma on muissakin Pohjoismaissa.

FjXglfc\k j`kflklmXk kf`d`dXXe bleeXe \c`emf`dXe b\_`kk d`j\e glfc\jkX mXcklljkfbXl[\ccX )'(* Å )'(-% J`kfldlbj\e kXmf`kk\\eX fe dlle dlXjjX pi`kk a dp ek\`j\e `cdXg``i`e \[`jk d`e\e# \c`eb\`efa\e aX pi`kk d`j\e \[\ccpkpjk\e b\_`kk d`e\e# bleeXe gXcm\cldXibb`ef`[\e bXjml aX kXjXglfc`e\e b\_`kkpd`e\e j\b bleeXe m\kfmf`dX`jll[\e b\_`kkk d`e\e% Jlfd\jjX fe pc` 0 -'' mXckllk\kklX% C _\j afbX m``[\j mXckllk\kkl fe pi`kk a % Pi`kk a mXckllk\kklaX fe ) ')'%

KUKA MAKSAA. Salolainen kokoomusvaltuutettu ja hieroja-yrittäjä Reijo Salokannel pitää tärkeänä, että keskustellaan myös siitä, kuka rahoittaa julkisen puolen jatkuvasti kasvavat menot.

Hieroja etsii pelastusta

>

Salolainen yrittäjä ja kaupunginvaltuutettu Reijo Salokannel (kok.) tuntee kotikaupunkinsa talousahdingon. Hän on yksi Suomen yli kahdestatuhannesta yrittäjävaltuutetusta ja pitää tärkeänä, että yrittäjien ääni kuuluu päätöksenteossa.

– Joskus tuntuu, että vallalla on ajatus, ettei yhtään mitään saisi yksityistää. Uskon, että olisi löydettävissä multi-malli

Vapaampiin kuntiin. Virkkunen sanoo, että aikaa ei ole hukattavaksi.

– Valtionosuuksia leikataan koko ajan. Miljardien leikkaukset pakottavat uusiin ratkaisuihin. Jos emme löydä ratkaisuja, joudumme kiristämään verotusta.

Kuntaministerin mielestä onnistuminen edellyttää suurempia

niin, että yrittäjien ja julkisen puolen lonkerot menisivät toimivasti limittäin.

– Kuntien pitäisi pitää huolta yrittämisen edellytyksistä.

Vireyttä ja elinvoimaa tarvitaan kaikkialla.

Salokannel toivoisi etenkin palveluseteleiden yleistyvän.

Tällä hetkellä palveluseteleitä käytetään noin 40 miljoonalla eurolla, vaikka kuntien sosiaalija terveystoimen kulut ovat yli

kuntia, joissa kuitenkin on huolehdittava samaan aikaan myös kunnallisen itsehallinnon säilyttämisestä.

Yksi avain voi löytyä vapaakuntakokeilusta, johon haetaan halukkaita jo syksyn aikana. Virkkunen sanoo, että esiselvitykset ovat jo meneillään ja kokeilu voisi alkaa 2015.

20 miljardia euroa.

– Asiakkaat voisivat itse valita palvelun tarjoajan, ja yrittäjillä olisi mahdollisuus tarjota. Etu olisi jälleen kerran yhteinen.

– Kuntien tehtäviä joudutaan ilman muuta karsimaan.

Yrittäjien ja valtuutettujen pitäisi koko ajan keskustella siitä, miten löytyisi uusia tapoja tehdä asioita toisin ja nykyistä huokeammin.

Henna Virkkunen

UUTISET

7/2013 Â&#x203A; PI@KKvAvJ8EFD8K

EÂ&#x20AC;`e kf`d`` aflbbf$ iX_f`klj `klj Unen ja hyvinvoinnnin mitn taamiseen keskittynyt suomalainen startupddit yritys Beddit hoikokoaa rahoitusta kovalla vauhdilla.

Kahden kuukauden pituiseksi suunniteltu 80 000 dollarin joukkorahoituskampanja Indiegogo-palvelussa ehti saavuttaa lähes tavoitteensa jo ensimmäisen viikon aikana.

Joukkorahoitukseen osallistujat käytännÜssä ennakkotilaavat Bedditin uuden kuluttajatuotteen, joka tuodaan rahoituksen tuella markkinoille syksyn 2013 aikana. Kampanjalla on jo yli 600 rahoittajaa ja ennakkoon tilattujen tuotteiden määrä lähestyy tuhatta. Rahoittajista ei tule yrityksen omistajia, vaan rahoitus kerryttää Bedditille liikevaihtoa.

67 %

Kunnan ja yritysten välinen yhteistyÜ koetaan kunnissa myÜnteisenä järjestettäessä kuntosalipalveluita. Kuntien liikunnan ammattilaiset eivät myÜskään pääsääntÜisesti koe yksityisiä saleja kilpailijoina.

Tavallisimmin vastaajat kannattavat kuntosalipalvelun järjestämistä yhteistyÜssä kunnan ja yritysten kesken. Tätä mieltä on peräti 67 prosenttia vastaajista.

Jclj_ klf ?\cj`eb``e -' d`caXi[`X Euroopan merkittävimpiin kasvuyritystapahtumiin lukeutuva Slush järjestetään kuudetta kertaa 13.â&#x20AC;&#x201C;14. marraskuuta Helsingin Kaapelitehtaalla.

Tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa Pohjois-Euroopan ja Venäjän kasvuyrityskentän kohtauspaikkana ja tekee tänä vuonna uuden Aasian aluevaltauksen.

Paikalle odotetaan yli tuhatta alkuvaiheen yritystä ja 5 000 kävijää. â&#x20AC;&#x201C; Laajennuimme viime vuonna yhdeksi Euroopan isoimmista kasvuyritystapahtumista. Slushissa oli edustettuna yli 30 miljardin euron arvosta riskipääomaa paikalla olleiden noin 50 kansainvälisen venture capital -rahaston kautta. Sijoittajien kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta odotamme riskisijoituspääoman määrän kaksinkertaistumista tänä vuonna, tapahtuman pääjärjestäjä Miki Kuusi kertoo.

Yrittäjä: Käytä kummia Yrityskummit tarjoavat konkreettista apua yrityksen asioissa. Joskus riittää puhelinsoitto, toisinaan kummius jatkuu pidempään. â&#x20AC;&#x201C; Tänä vuonna meille on tullut yli 500 yhteydenottoa, ja kaikkia on autettu. Osa on ohjattu esimerkiksi Uusyrityskeskuksen puoleen, kertoo Suomen Yrityskummit ry:n yrityskummiasiamies Minna Järvinen.

â&#x20AC;&#x201C; Avuntarjontaan on riittävästi resursseja. Meille on tullut paljon uusia kummeja. Tosin pääkaupunkiseudulla kummit joutuvat joskus sanomaan ei-oota, hän jatkaa.

Kysyntä on lisääntynyt viime vuosina. Yrityskummitoiminnan tavoitteena on yrittäjien auttaminen.

Yrityskummit ovat kokeneita yritysjohtajia ja elinkeinoelämän asiantuntijoita, jotka ovat lupau-

si s as ss anss sa kan essa ises amis paam T pa Ta : m.: mm. m m mme äm itäm lvit selv se a nta mint oimi etoi iket esii liliik kses tyks rity o yyri Onkko On a at a? matt tama otta odot od t tut astu iras sair sa s jos jo sa, assa aras vaar va en seen äkilillilise nutt äk tunu autu Ole ko vvarrau Olet n? teen? myyytee tÜmy yttÜ yvyt Ükyv tyÜk ty tu atttu, taat o ta ulo ntul eent imee toim esii to hees erhe per op Onko On ? ää? ttää lätt y lä uuss yl os onnettomuu jo än t vä riititttä stanut ri m st a mi ar ko vvar Oletko Olet i? esi? es elllles an ititse va urva etur e äkket el n kun äsi ku stäs dest eyde r ey ditt terv e di o eh ol huol n hu iten Mite M Mi ? ä? eellllä? l kkkkee elä et e olet ol

tuneet antamaan osaamisensa yritysten kehittämiseen. Palvelu on yrittäjille maksutonta matkakuluja lukuun ottamatta ja yrityskummeille vapaaehtoista. Yrityskummitoiminta on myÜs luottamuksellista.

Suomen Yrityskummit ry:ssä on noin 1 050 kummia. Yrittäjä voi hakea apua www.yrityskummit. ďŹ -sivuilta.

â&#x20AC;&#x201C; 2â&#x20AC;&#x201C;4 %

IXb\ekXd`j\e dÂ&#x20AC;Â&#x20AC;iÂ&#x20AC; mÂ&#x20AC;_\e\\ kÂ&#x20AC;eÂ&#x20AC; mlfeeX )Ă&#x2026;+ gifj\ekk`X% IXb\ekXd`e\e fe jlg`jklelk af m``[\e g\iÂ&#x20AC;bbÂ&#x20AC;`j\e mlfj`e\caÂ&#x20AC;ee\bj\e X`bXeX% Ll[`jiXb\ekXd`e\e fe fcclk cXjbljjX glfc`kf`jkX mlfkkX \`bÂ&#x20AC; dllkfjkX gXi\dgXXe fc\ clmXjjX%

Yrittäjä, sinä olet tärkein.

Oletko varautunut yllättäviin tilanteisiin?

osi aolo ssao poiss en poi oden vuod n vu len uole Mitä puo eellesi h perh a s ksaa mak ma a ssa dess uude uu d lliss ode to ? si? esi nalle m nn oimi stoi tyst rity ja yyri

9

!!"#

#

Ota nyt yhteys omaan yhteyshenkilÜÜsi tai soita a yritysten puhelinpalveluun un puh. 01019 5101 (8-18).

Leila Rajala ala aja Liiketoimintajohtaja aa LähiTapiola Uusimaa

$ %

&

$ %

$ %

'

$ %

(

$ %

)

$ %

&

10

UUTISET

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

MEERI UTTI

Yksityisopetus tekee tuloaan TutorHouse uskoo yksityisen lisä- ja tukiopetuksen käytön kasvavan, kun mahdollisuus tulee suomalaisille tutuksi.

juttutuulella

?Xeel ?XccXdXX hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Alkaako abiturienttien valmentaminen jo elokuussa?

Se alkoi jo kesäkuussa. Viimeistään nyt abiturientit käynnistelevät opiskelua.

Kuka palvelujanne tilaa?

Kuka? Pekka Impiö

Ikä: 47 Työura: Klkfi?flj\ Fp1e kf`d`kljaf_kXaX% Kf`d`elk X`\dd`e c``bb\\eaf_[fe bfejlckk`eX <\iX =`ecXe[ Fp1jj # kf`d`kljaf_kXaXeX B\jbljbXlggXbXdXi`e GXcm\cl Fp1jj j\b Xj`Xeklek`aX$ aX g cc`bb k\_k m`jj B\jbljbXlggXbXdXi`jjX j\b fg`jb\clX`bf`eX fg\kkXaXeX% Perhe: G `m`$mX`df# _XddXjc b i`% Motto: GXefjklj Xia\e _\cgfkkXd`j\\e aX fgg`d`j\\e dXbjXX `kj\ej dfe`$ b\ikX`j\jk` kXbX`j`e%

Millainen on tyypillinen asiakkaanne?

Niitä on useita. On ysiluokkalaisia, jotka tähtäävät johonkin haluttuun lukioon. Lukion ekaluokkalaisille opiskeluvauhdissa tapahtuu melkoinen muutos, joten tarvitaan tutorointia esimerkiksi matematiikassa. Abit voivat olla kunnianhimoisia tai kaivata tukea kirjoitusten läpäisyyn. Lisäksi autamme oppimisvaikeuksista kärsiviä.

Eräs ryhmä ovat kiireiset pk-yrittäjät. Varsinkin naiset helpottavat arkeaan hankkimalla opettajan kotiin, kun eivät ehdi auttamaan lapsiaan läksyissä.

Aloititte toimintanne 2010. Mistä tuli alkusykäys?

Ihmettelin, kun kuuntelin perheiden kertomuksia siitä, miten yksityisopettajaa tarvittaisiin, mutta kouluvirastosta ei rahalla saa, eikä omien verkostojen kautta löytynyt. Totesimme, että tässä on selvä mahdollisuus auttaa perheitä täydentämällä julkista opetusta.

Kumpaa kaivataan nyt, lisä- vai tukiopetusta?

Mitä teette julkista opetusta paremmin?

Tilanne on 50–50, on tavoitteellisia nuoria, jotka tarvitsevat sparrausta, sekä nuoria, jotka eivät opi ryhmässä. Jos nuori ei opi akateemisella tavalla, hänelle haetaan opiskelutekniikka.

Missä aineissa palveluitanne kysytään?

Matematiikka, vieraat kielet ja äidinkieli ovat suosittuja.

Tarjoamme täydentävää palvelua. Esimerkiksi lukioissa ei juuri tunneta tukiopetusta. Myös opiskelutekniikan opiskelulla voi saada hyviä tuloksia aikaan, siihen panostetaan liian vähän.

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

11

12

UUTISET

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

JARKKO VIRTANEN

Kuskit tulevat intistä Puolustusvoimien koulutus korostuu kuorma-autokorteissa. ?Xeel ?XccXdXX hannu.hallamaa@yrittajat.fi

K

Tähän joukkoon työnantajien pitäisi iskeä tiukemmin kiinni, sanoo insinöörikomentajakapteeni Ilmo Suurnäkki Pääesikunnasta.

– Noin puolet menee armeijasta suoraan kuljetusalan töihin, muiden tilanne on hämärän peitossa.

Kuljetusyritysten lisäksi kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyden hankkinutta väkeä tarvitaan esimerkiksi rakennus-, arvokuljetusja muuttoyrityksissä.

uljetusyritykset ovat tulevaisuudessa pitkälti puolustusvoimien kouluttaman työvoiman varassa.

Tämä johtuu kuorma-autokorttien suorittamisen romahtamisesta. Siviilissä C-kortin ajajien määrä uhkaa jäädä tänä vuonna alle 4 000 hengen.

– Kuljetusala tarvitsee vähintään 4 000 uutta kuljettajaa vuoVinkkiä nuorille. sittain. Melkein joMuuttopalvelu NieGlfcljkljmf`dXk men Palvelut Oy:n kainen kortin ajanut bflclkkXX pitäisi saada jäämään tuotannon henkilösalalle, sanoo Suomen mlfj`kkX`e * ,'' töpäällikkö Tomi SaKuljetus- ja Logistiiklonoja kertoo, että blca\kkXaXX% ka SKAL:n koulutusyrityksen Helsinginpäällikkö Eino Simotoimipisteessä avaunen. tuu vuodessa 10 – 15 C-kortteja ajettiin aiemmin yli ammattipätevyyden vaativaa kul- OPPIA SAAMASSA. Kari Tainio (vas.) ohjeistaa Kaartin Jääkärirykmentissä kuljettajaksi koulutettavaa Otto Puttosta ennen ajoon lähtöä.

20 000 vuodessa. Määrät romah- jettajan tehtävää. tivat vuonna 2010 alle puoleen täsKaikkiaan kyseisiä kuljettajia tä, kun raskaan kaluston ammatti- on yrityksessä 80. Niemi kouluttaa nen vuotta 2010 C-kortin suoritkuljettajilta ryhdyttiin vaatimaan ammattipätevyyksiä itse. Väkeä taneet saavat ajaa kuorma-autoa perustason ammattipätevyyttä. rattiin saadaan myös armeijan ilman ammattipätevyyttä. kautta, SKAL:n ja puolustusvoiJotta rattia saisi 10.9.2014 jäl Jlfd\X l_bXX c _`mlfj`eX glcX XddXkk`blca\kkXa`jkX# mien järjestämien rekrytointitilai- keen ammatissa kääntää, pitää g\cb Jlfd\e Blca\klj aX Cf^`jk``bbX JB8C% suuksien avulla. tämän ryhmän suorittaa viisi jat JB8C m\kfXXb`e c``b\ee\$ aX m`\jk`ek d`e`jk\i` e j\b – Vinkkaamme armeijaan läh- kokoulutuspäivää. fg\kljd`e`jk\i` e :$Xafbfik`e jlfi`kljd i`\e jXX$ dössä oleville työntekijöille, että – Uskon, että koulutus hoided`j\bj` efljlle% JB8C _XclX`j` dllkkXX cX`ej [ ek varusmiespalveluksessa kannat- taan ammattiliikenteen yritysten j`k\e# \kk bfik`e mf`j` jlfi`kkXX `cdXe XddXkk`g k\$ taa hankkia kuorma-autokortti ja parissa, mutta muissa yrityksismppkk Xcc\ )($mlfk`XXeX% ammattipätevyys, Salonoja ker- sä tietoisuus voi olla heikompaa.

C`j bj` cf^`jk``bbX$XcXe bflclkljkX g`k `j` JB8C1e too.

Jos asiaa ei ole ensi syyskuussa dlbXXe c`j k # aX blfidX$Xlkfeblca\kkXaXe XddXkk`$ Kuljettajista ei vielä ole pulaa, hoidettu, auto jää poliisin pysäytg k\mpp[\e jlfi`kkXd`jkX _\cgfkkXX% Epbp`j\e (+' kX` Eino Simonen mutta Salonoja uskoo armeija- täessä siihen. Tämä voi koskea )/' bflclkljklee`e klkb`eefe i`eeXcc\ g`k `j` clf[X väylän korostuvan rekrytoinnissa. niin putkiasentajaa kuin puistom pc # afjjX g k\mpp[\e mf`j` jXX[X bfb\\e _pm bjpkpcc Syyskuussa 2014 nimittäin loppuu työntekijääkin, sanoo SKAL:n Sijlfi`klbj\ccX% Nyt on käynnissä uusi notkah- siirtymäaika, jonka puitteissa en- monen. dus, sillä vuoden alusta voimaan tullut uusi ajokorttilaki vaatii alle 21-vuotiailta ammattipätevyyden hankkimista ennen C-kortin suorittamista. ammattiväylä raskaan yhdistelmän mäkortin.

Puolustusvoimien kouluttamien puikkoihin on varusmiehillä hyvin Armeijassa koulutetaan C-kuljetkuljettajien määrä laskee lähivuoYrittäjille herätys. Kuskipula tiedossa. tajia ja yhdistelmäkuljettajia, jotka sina useilla sadoilla, kun varussiis uhkaa kuljetusalaa, joten puoPuolustusvoimat toivoo, että mahsaavat myös perustason ammattipätekuntia lakkautetaan. lustusvoimien vuosittain koulutdollisimman moni sen kouluttama vyyden.

Insinöörikomentajakapteeni Ilmo taman noin 3 500 kuorma-auto- ja kuljettaja päätyisi alan tehtäviin myös Nykyään vain joka kuudennella Suurnäkki Pääesikunnasta arvioi, että yhdistelmäkuljettajan merkitys siviilissä. Ajotaidon ja ammattipätekoulutettavalla on C-kortti siviilistä, nykyisestä 3 500 kuljettajan luvusta korostuu. vyyden ylläpito palvelee sodan ajan joten oppia joudutaan hakemaan päädytään hieman yli 3 000 kouluArmeijasta siviiliin päästessään henkilöautopohjalta. Kuskiksi haluavia joukkotuotannon tarpeita, Suurnäkki tettavan lukuun. Nyt koulutettavista heiltä löytyy tarvittava ajokortti ja toteaa. on riittävästi, sillä varsinkin sujuva kuljettajista kolmasosa ajaa yhdistelammattipätevyys.

3500

Pula kuskeista

Kuljetusala tarvitsee vähintään 4 000 uutta kuljettajaa vuosittain.

Koulutusmäärät pienenevät

>

UUTISET

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

J\e`fi`\e dXkbXkf`d`jkf cXXa\e\\ Ryhmämatkatoimisto o MatkaSeniorit on ostanut Oy Kon-Tiki Tours Ltd:n.

Sekä MatkaSeniorit että Kon-Tiki säilyvät myös jatkossa markkinoin-tiniminä. Matkay Seniorit keskittyy palvelemaan senioriyhdistyksiä ja Kon-Tiki tarjoaa palveluita laajemmalle asiakaskunnalle. Kon-Tiki on keskittynyt matkavalikoimassaan eri puolille maailmaa suuntautuviin alkuperäiskulttuuri-, luonto-, vaellus- ja muihin harrastematkoihin. Yhtiön on perustanut Rauni Tirri, joka jatkaa kaupan jälkeen yrityksen palveluksessa.

MatkaSenioreiden virallinen nimi on Blue Sky Travel ja yhtiön liikevaihto on noin 2,9 miljoonaa euroa. Se on siis lähes kolme kertaa suurempi kuin nyt ostettava matkatoimisto.

C`j klimXX# c`j pi`kk a` Turvallisuusalalla toimiva Turvatiimi kertoo tehneensä kesän aikana kolme liiketoimintakauppaa. Kaupoissa palvelutoiminnan ottavat vastuulleen paikalliset Turvatiimi-yrittäjät. Kaupat liittyvät kesäkuussa lanseerattuun uuteen yrittäjäkonseptiin.

– Ensisijainen tavoitteemme oli vahvistaa asemaamme Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Onnistuimme siinä, ja tuoreimpana Turvatiimiyrittäjänä alueella aloittaa 1. syyskuuta Kari Koskisen vetämä Turvallisuuspalvelu KK-Security Oy, kertoo Turvatiimin kehityspäällikkö Antti Nuutinen.

Turvatiimi kertoo hakevansa jatkuvasti uusia yrittäjiä tavoitteena rakentaa maan kattavin yrittäjäverkosto.

FXj`j klf kp k Jlfd\\e Oasis-risteilijän rakennustyömaa Ranskan St. Nazairessa sijaitsevalla STX:n telakalla avaa uusia ovia suomalaisyrityksille. Finpron mukaan ranskalaiset hakevat telakkakompleksille pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita.

Tilauksia on saanut jo 20–30 suomalaisyritystä.

Eräs Oasis-rakennustyöhön mukaan päässeistä on lieksalainen komposiittiosaaja Joptek, joka toimittaa hyttimoduulien lattioita ja seiniä sekä parvekeita ja hyttien ovia alukseen. Sopimuksen arvo on 15 miljoonaa euroa.

St. Nazairessa tehdään mahdollisesti toinenkin Oasis-alus.

Pimenevät illat myyvät hälyttimiä Kun kesämökit tyhjenevät, valvonta- ja j hälytyslaitteita asentavilla yrit yrityksillä alkaa sesonki.

– Kun ihmiset jättävät syksyllä mö mökin, turvallisuusasiat tulevat m mieleen. Syyskuusta lumien tuloon as asti sen huomaa, sanoo Savonlinnan V Vartiointikeskuksen toimitusjohtaja M Mikko Aalto.

Syksyn kysyntäpiikin vahvistaa 17 vuoden kokemuksella Jämsässä toi-

mivan S & L -turvapalvelun yrittäjä Esa Sipovaara. Kiirettä pitää myös keväisin, kun lomakauden alla asennetaan hälytyslaitteita koteihin.

– Uudet kesämökit alkavat olla kuin omakotitaloja, niissä on vedet ja lämmöt päällä talvellakin. Hälytyslaitteilla varaudutaan niin murtoihin, paloihin kuin vesivahinkoihinkin. Kaikesta saadaan tietoa omistajan puhelimeen, Sipovaara kertoo.

Valvonta- ja hälytyslaitepakettien kokoonpano vaihtelee luonnollisesti asiakkaan toiveiden mukaan. Aalto kertoo, että tavallisesti asennetaan keskusyksikön lisäksi pari liikeilmaisinta, ovitunnistin ja savutunnistin langattomat kaukosäätimet. Hälytys lähtee maailmalle keskusyksiköstä GSM-teknologialla: asennuskohteelle ainoa vaatimus on sähkövirran löytyminen.

Onneksi moni yrittäjä tietää, että työt voi hoitaa vaikka tien päällä.

DNA Liikkuva Laajakaista yrityksille on tehokas, missä ikinä ty yöskenteletkin. työskenteletkin.

Samsung Galaxy S4

19

79

€/kk/24 kk (alv. 0 %)

DNA Y-paketti DN alk. 15,90 €/kk/24 kk (alv. 0 %)

Yrittäjän älypuhelimessa on innovatiivisia ratkaisuja arjen hallintaan ja yhteydenpitoon, iso viiden tuuman kosketusnäyttö kestävällä lasilla ja 13 megapikselin kamera. Se on edistyksellinen Galaxy-puhelin ja tukee 4G LTE -yhteyksiä.

DNA Kauppa tarjoaa nyt napakan Y-paketin, jossa myös netti ja liittymä on optimoitu yrittäjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi.

Hae omasi lähimmästä DNA Kaupasta tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

13

20% C\`gli`k Xim`f`mXk# \kk afbX m``[\j c\`gfdfklfk\ klc\\ af bXlggfa\e _pccp`cc\ lcbfdX`ckX%

14

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

RAVISTAJAT MIKKO LEHTIMÄKI

KASVUA IDÄSTÄ. Henry Backlundin kipparoima Dermoshop on kääntänyt katseensa Venäjälle. Ensimmäinen etappi on Pietari.

Verkon pioneeri Henry Backlundista tuli puolivahingossa menestyvä yrittäjä ja hänen yrityksestään verkkokaupan edelläkävijä.

KORSNÄS B`ddf Bf`m`bbf kimmo.koivikko@yrittajat.fi

H

enry Backlund myöntää rehellisesti, että hän ei oikein edes tiennyt, mikä internet oli.

Siitä huolimatta hänen omistamaansa ihonhoitoja kosmetiikkatuotteita myyvää Dermoshopia pidetään yhtenä suomalaisen verkkokaupan menestys-

tarinoista ja pioneereista. Ja sitä se onkin.

– Vuonna 1996 verkko oli niin uusi. Minulle tuli eräs 17-vuotias kaveri kertomaan, että on tällainen internet. Keskustelin hänen kanssaan pitkään ja hän teki meidän ensimmäiset kotisivut. Ne olivat aika alkeelliset eikä myynnissä ollut montaa tuotettakaan, Backlund muistelee.

Ainakaan rohkeuden puutteesta yrittäjää ei voi siis syyttää.

Kesti vielä neljä vuotta, kunnes Backlundkin huomasi, että verkkokaupasta tulisi menestys. Sitä ennen asiakkaat tilasivat tuotteita vanhalla kaavalla: joko puhelimitse tai katalogissa olleella tilauslomakkeella.

– Meillä avautui viime vuonna kymmenes kehitysversio verkkokaupasta, Backlund toteaa.

Laskulla, kiitos. Vain yksi asia on

säilynyt: nimittäin laskulla maksaminen.

Vaikka verkkokauppa antaa mahdollisuuden yritykselle saada rahat tilille heti, Dermoshopin asiakkaista lähes 80 prosenttia valitsee edelleen laskun. Kassanhallinnan kannalta se ei välttämättä ole paras ratkaisu.

– Eräs pankinjohtajakin kommentoi, että toi on erittäin tyhmä juttu. Koko verkkokaupan ideahan on saada rahat heti tilille. Meille ovat kuitenkin ryhmätilaukset tärkeitä ja silloin laskun lähettäminen on järkevin tapa, Backlund perustelee.

Hän ei suostu jakamaan neuvoja onnistuneen verkkokaupan pyörittämiseen, mutta kertoo oman yrityksensä filosofian.

– Verkkokauppa on rakennettu vain yhden uniikin tuotemerkin eli Dermosilin varaan. Tuotteiden pitää olla kunnossa ja uutuuksia

Asiakkaan kiinnostus herää, kun tuotteita ei saa muualta.

Henry Backlund

on lanseerattava melkein joka kuukausi. Lisäksi kauppaympäristön on syytä toimia, toiminnan oltava läpinäkyvää ja asiakaspalvelun pelata. Myös asiakaslehti on meille edelleen tärkeä.

Backlundin mukaan noin 100 000 asiakkaalle lähtevä lehti on kallis tehdä, mutta tukee hyvin sähköistä kauppaa ja toisinpäin.

Vain verkosta. Kuten toimitus-

johtaja sanookin, ainoa keino saada Dermosil-tuotteita on ostaa ne Dermoshopin verkkokaupasta.

Kauppojen hyllyiltä Dermosiliä on turha etsiä. Backlundin mukaan se on mahdollisuus, mutta myös haaste.

– Se on meille kilpailuvaltti.

Asiakkaan kiinnostus herää, kun tuotteita ei saa muualta. Toisaalta kaikki eivät tiedä meistä. Meidän täytyy käydä syksyllä läpi näitä asioita, mutta peruslinjoista pidetään kiinni.

Lisäksi Backlund puhuu paljon profiloinnista ja laadusta. Tuotteiden profilointi korostuu kilpailun kiristyessä.

– Tiedämme tarkalleen mitä teemme ja mitä tarjoamme. Haluamme myös pitää langat omissa käsissämme, Backlund sanoo.

Dermoshop kehittää tuotteensa itse. Kemistit kehittävät reseptit, alihankkijat valmistavat tuotteet,

15

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

Ravistajissa mukana:

OSA

6/10

Näin Ravistajatsarja etenee 1)

Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) 3)

Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

4)

Kovin Ravistaja valitaan ensi vuoden tammikuussa.

Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu),

Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu), Fira (toukokuu) ja St1 (kesäkuu).

Dermoshop pähkinänkuoressa ;\idfj_fg k pkk k e mlfeeX *' mlfkkX% P_k` fe g\iljk\kkl mlfeeX (0/*% ;\idfj_fg b\_`kk aX dpp `_fe$ _f`kf$ aX bfjd\k``bbXklfkk\`kX ;\idfj`c$klfk\d\ib`cc % Klfkk\`kX mf` fjkXX mX`e p_k` e fd`ckX m\ibbfj`ml`ckX% @_fe_f`kfklfkk\`kX p_k` fe dppepk mXjkX (00'$clmle XcljkX XcbX\e% J`k \ee\e ;\idfj_fg`X \[\cj` GXekXcfe`$e`d`e\e pi`kpj# afbX fc` fdg\c`df% ;\idfj_fg`e g\iljkXaX ?\eip 9XZbcle[ fe \[\cc\\e p_k e

fd`jkXaX aX kf`d`kljaf_kXaX% ? e\e g\i_\\ej kp jb\ek\c\\ dp j pi`kpbj\jj % MXXjXe c _\cc Bfije j`jj g $ dXaXXejX g`k m e ;\idfj_fg`e c``b\mX`_kf fc` m``d\ mlfeeX ef`e )+ d`caffeXX \lifX% P_k` e c``b\$ kf`d`ekX fe mXij`e bXeeXkkXmXX# j`cc klcfj fe b\`bblelk mlfj`$ bXlj`X *#/Å+#( d`caffeXe \life m c`cc % Bfije j`e c`j bj` ;\idfj_fg`ccX fe bfekkfi` ?\cj`e^`jj j\b fdXk p_k` ej M`ifjjX aX M\e a cc % Dppek` fe dp j Ilfkj``e%

Dermoshopin matka maailmalle on kulkenut reittiä Ruotsi–Viro–Venäjä. Matka ei ole ollut helppo. Vain Virossa kaikki sujuu mallikkaasti.

– Ruotsi tuli mukaan yli kymmenen vuotta sitten. Se on kuitenkin täysin eri maailma kuin Suomi. En täysin ymmärrä heidän bisneslogiikkaansa ja miten asiakkaat toimivat. Kuluttajat eivät välttämättä arvosta tietoa tuotteen sisällöstä vaan lankeavat enemmän designiin, sanoo toimitusjohtaja Henry Backlund.

Lisäksi Ruotsi oli Suomeen verrattuna jälkijunassa verkkomaksamisessa.

Venäjällä on toisenlaiset ongelmat.

Dermoshop on panostanut Venäjän-myyntiin tosissaan 2,5 vuotta.

jonka jälkeen ne tulevat takaisin Korsnäsiin pakattavaksi ja asiakkaalle lähetettäväksi. Yhtiöllä on tällä hetkellä noin 300 eri tuotetta.

Muutos yhtiön alkuajoilta on ollut hurja.

Alun perin opettajaksi opiskellut Backlund oli mielessään luvannut, ettei koskaan ryhdy yrittäjäksi. Sen jälkeen hän osti kuitenkin Korsnäsissä olleen ompelimon ja myö-

>

Ravistajien asiantuntijaraadin arviot Korsnäsissä päämajaansa pitävästä Dermoshopista ovat lähes identtiset.

Kaikki kehuvat toimivaa verkkokaupan konseptia ja erinomaista asiakaspalvelua.

– Hyvät tuotteet ja toimiva konsepti, eihän menestykseen muuta tarvita, sanoo Elisan myyntijohtaja Kalevi Westerlund.

Hänen mukaansa Dermoshop on oivaltanut verkkokaupan mahdollisuudet jo 90-luvulla ja pitkäjänteisesti kehittänyt omaa verkkokonseptiaan. Erityismaininnan ansaitsevat ryhmätilaukset.

– Esimerkillistä on se, että Dermoshopin verkkopalvelu on myös viestintäkanava. Asiakas on keskeisessä roolissa ja vuorovaikutteisuus tuo arvokasta tietoa suoraan tuotekehitykselle.

Kilpailtu ala. Myös Itella Postin liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen hehkuttaa Dermoshopin kykyä kommunikoida suoraan loppuasiakkaidensa kanssa. Hänen mukaansa myynti on innovatiivista.

– Dermoshop kykenee kasvamaan erittäin kilpaillulla alalla, Ketonen muistuttaa.

Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo kertoo vielä rahoittajan näkökulman yrityksestä: – Rahoittajaa ihastuttaa yrityksen arvot ja toimintafilosofia, joka kiteytyy hyvin yrityksen toimitusjohtajan sanoihin: ”Järjestys ja luovuus ovat kaksi lempisanaani”.

– Menestyvän yritystoiminnan harjoittaminen vaatii molempia: luovuutta ja erinomaista järjestystä. Asioiden hallinta ja hallussapito varmistavat, että luovan ajattelun tulokset toteutuvat tuloksellisesti, Paloheimo muistuttaa.

Kalevi Westerlund

Pasi Ketonen

Annamarja Paloheimo

Kolme pointtia

Uusille vesille

>

Loistavaa asiakkaiden palvelua

– Venäjä on tällä hetkellä pettymys. Alussa oli paljon esteitä. Ei löytynyt kunnon jakelijaa, eivätkä asiakkaat välttämättä halua kuriiria kotiovensa taakse. Siitä syystä olemme perustaneet sinne erillisiä noutopisteitä, Backlund kertoo.

– Tuntuu, että ihmiset eivät ylipäätään uskalla ostaa verkkokaupasta, hän jatkaa.

Suomessa sen sijaan Dermoshop hakee kasvua uudella konseptilla, joka lanseerataan syksyllä.

Konseptin ideana on tarjota seuroille ja yhdistykselle myyntiin ihonhoitotuotteita. Tuotteet kantavat Mosho-nimeä. Mosho Oy on oma yhtiö.

– Seurat ovat kovasti kyselleet niitä ja saavat samalla tuottoja. Tavoitteenamme on saada vielä tänä vuonna 500 yhdistystä asiakkaiksi, Backlund sanoo.

hemmin perusti solariumliikkeen Turkuun.

– Solarium oli kosmetiikka-alan alku. Buumi oli kova ja asiakkaat alkoivat kysellä voiteita, Backlund muistelee.

Hän myös huomasi, että ompelimo ei ollut kannattavaa liiketoimintaa ja alkoi kunnolla keskittyä ihonhoitotuotteisiin ja kehitellä omaa konseptia.

– Myin ihonhoitotuotteita sairaaloiden käyttöön ja se oli erittäin kilpailtu ala. Henkilökunta alkoi kuitenkin soitella ja tilata tuotteita omaan käyttöönsä. Se oli Dermoshopin alku.

Sairaaloihin sopivat hajustamattomat tuotteet alkoivat kiinnostaa kuluttajia laajemminkin.

– Siitä syntyi oikeastaan lopullinen ahaa-elämys, Backlund sanoo.

1

Yritys on tehnyt paljon rohkeita päätöksiä: muuttanut yrityksen toimialaa, lähtenyt rohkeasti mukaan verkkokauppaan, pitänyt linjansa tuotteiden jakelussa ja hakee kasvua ulkomailta.

2

Dermoshop panostaa tuotteiden raaka-aineisiin ja on onnistunut brändäämään tuotteensa hyvin.

3

Yhtiö myy tuotteensa pelkästään passaan. omassa verkkokaupassaan.

Sekoita pakkaa! v e\jk jlfj`bb`Xj`1 nnn%iXm`jkXaXk%Ò

v e` Xee\kkl 6 419

16

UUTISET

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

Outi Lammi:

Iyengar – Ja hartiat pysyvät kunnossa ?Xeel ?XccXdXX hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Joogatunnille meneminen on minulle kuin miniloma. Joogaan kotonakin, mutta on aivan eri asia päästä harjoittelemaan rauhallisessa ympäristössä, joka on kokonaan joogaamiselle varattu.

Meillä on kiva ryhmä, jossa on hyvä henki ja ohjaajamme on hyvä tyyppi.

Harrastan iyengarjoogaa.

Aloitin joogaamisen vuonna 2004 hathajoogalla, mutta se oli liian leppoisaa – saatoin nukahtaa kesken tunnin. Siirryin sitten astangajoogaan, joka on dynaamisempaa, mutta tuntui, että tyyliin kuuluvat punnerrukset jumittivat tietokonetyön rasittamat hartiani. Sitten löysin nyt harrastamani iyengarjoogan, jonka tyylin perustaja B. K. S. Iyengar kehitti turvalliseksi ja hoitavaksi. Käytämme esimerkiksi vyötä ja tukitiiliä. Niiden avulla kehon linjat saadaan oikeiksi, eikä joogaajan tarvitse esimerkiksi väkisin kurottaa kättään lattiaan, jos liikkuvuuden kanssa on ongelmia.

Iyengarjoogassa ollaan pitkiä aikoja samassa asanassa eli asennossa, se oli minulle aluksi haastavaa. Toisaalta harjoituksissa teh-

dään erilaisia asentosarjoja, joten vartalon kuormitus jaksottuu.

Harrastin aiemmin pitkänmatkanjuoksua, mutta jouduin lopettamaan pidempien matkojen juoksemisen pudottuani hevosen selästä. Loukkasin onnettomuudessa lonkkani ja selkäni. Kärsin onnettomuudesta toipuessani kivuista, mikä sai minut miettimään vartaloani ja liikkumista.

Niin kiinnostuin joogasta.

Teen istumatyötä ja matkustan paljon. Jooga auttaa tästä aiheutuviin ongelmiin ja sen tuoma liikkuvuus helpottaa myös muusta liikunnasta palautumista. Joogaharjoitus voi olla aivan lyhytkin; jos tunnen, että hartiani ovat jumissa, voin tehdä kotitoimistolla kesken päivää lyhyen avaavan ja rentouttavan liikesarjan.

Harrastuksen mukana tullut meditointi taas auttaa kiireen hallinnassa, vaikken mikään hypermeditoija olekaan. Meditaation avulla voi tiedostaa, miten levoton mieli on, ja löytää keskittymistä auttavia keinoja.

Joogaamisesta on tullut minulle elämäntapa. Harrastuksen parissa tapaa hyväkuntoisia senioreja, joiden näyttämä esimerkki kannustaa jatkamaan.

henkireikä JXiaXjjX pi`kk a k b\ikfmXk `ekf_`df`j\jkX _XiiXjklbj\jkXXe%

Tietotyötaitojen päivitystä Flk` CXdd` fe bflclkkXaX aX k`\kfb`iaX`c`aX# afbX fe kf`d`elk g kf`d`j\jk` pi`kk a e mlf[\jkX )''-% Bflclkljk\e# mXcd\eeljk\e aX b`iafa\e X`_\`eX fmXk \i`cX`j\k [`^`XaXe k`\kfkp jj m ckk d kk d k kX`[fk aX mXcd`l[\k% ? e f_aXX kp gXaf`ccX aX cl\eef`ccX fi^Xe`jXXk`f`kX \j`d\ib`bj` gXi\dg``e \j`kpj^iXÒ`bbXb pk ek `_`e%

HANKI YRITYKSELLESI AVAINLIPPU JA ANNA SUOMALAISEN TYÖN NÄKYÄ!

Avainlippu sopii yritykselle, jonka tuotteet ja palvelut on valmistettu tai tuotettu Suomessa. Avainlippu on Suomen tunnetuin alkuperämerkki ja se viestii yrityksesi arvoista ja luo myönteistä mielikuvaa myös ulkomailla.

Suomalaisen Työn Liiton jäsenenä voit saada Avainlipun käyttöoikeuden lisäksi hyödyllisiä jäsenetuja. Liity ainutlaatuiseen joukkoon, jossa yritykset, yhteisöt, kuluttajat ja työntekijät edistävät yhdessä suomalaista työtä.

OTA YHTEYTTÄ: STL@AVAINLIPPU.FI PUH: 09 696 2430 Lisätietoa Avainlipun myöntämisestä, maksusta ja käyttömahdollisuuksista:

www.avainlippu.fi

tulevat Eilakaislalta

Kyllä kiitos! Olen kiinnostunut liiton jäsenyydestä ja haluan että minuun otetaan yhteyttä koskien Avainlipun käyttöoikeutta.

Yritys

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Y-tunnus Yhteyshenkilö Puhelinnumero Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Suomalaisen Työn Liitto ry Tunnus 5007432, 00003 VASTAUSLÄHETYS

UUTISET

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

B``eefjkXXbf AXgXe` kX` <k\c $Bfi\X Teknologia- ja designyritykset voivat hakea Euroopan komission tukemina opintomatkalle Japaniin ja Etelä-Koreaan.

EU Gateway -ohjelma on Euroopan komission rahoittama liiketoiminnan kehittämishanke. Ohjelman tavoitteena on lisätä kaupankäyntiä EU:n ja KaakkoisAasian kanssa.

Ohjelman puitteissa järjestetään ja rahoitetaan liiketoimintahankkeita rajatuilla korkean teknologian ja designin sektoreilla. Mukana on muun muassa ympäristöön energiaan ö jja ae e gi g aa liittyvät tty y ät teknologiat. knologiat.

Lisätietoja ja hakuajat: kuajat: www.eugateway.eu teway.eu

Vuodekauppias pukkaa hallia Viroon Jenkkisängyistä tunnettu Fennobed on aloittanut Virossa 5 000 neliön halli-investoinnin. Yhtiön tavoitteena on yhdistää verhoomo ja ompelupuoli samoihin tiloihin.

Kyseessä ei ole aivan tavallinen suomalaisyritys, sillä sen ensimmäinen myymälä avattiin Espanjaan vuonna 2004. Suomeen ja Espooseen yritys laajeni vasta alkuvuonna.

Fennobedin toimitusjohtaja

Anja Lehtonen kertoo, että uuden tulokkaan myynti on lähtenyt hyvin liikkeelle.

Varsinainen myymälöiden ketju yhtiöllä on kuitenkin Saksassa.

Tytär Elli Lehtonen vetää Saksassa yritystä ja liikkeitä on jo 17. Osa Saksassa toimivista Fennobed-liikkeistä toimii franchising-konseptilla.

– Tytär ja hänen miehensä saivat hyvän jalansijan markkinoilla, ja

Pi`kpjbXlggX mX_m`jkXX jfd\$glfckX Mediaseurantaan erikoistunut M-Brain on ostanut sosiaalisen median seurantayritys Whitevector Oy:n koko osakekannan.

M-Brain on viime vuosina kasvattanut liiketoimintaansa yrityskaupoin. Yritys on ollut Whitevectorin pienosakas.

– Whitevectorin osto on johdonmukainen osa kasvustrategiaamme, sanoo M-Brainin toimitusjohtaja Tuomo Räsänen.

Whitevector on vuonna 2006 perustettu sosiaalisen median seurannan yritys.

Yhtiön omistajakuntaan ovat kuuluneet muun muassa Finnvera, pääomasijoittaja Inventure sekä joukko yksityissijoittajia.

perustivat lisää liikkeitä. Liikkeitä on tullut niin nopeasti, että en aina pysy laskuissa mukana, Anja Lehtonen sanoo.

– Saksalaiset rakastavat sitä, että tavaroilla on joku tarina, koko ikänsä huonekalualalla kauppaa tehnyt Lehtonen vinkkaa.

Myös Wienissä ja Zurichissä, sekä uusimpana Mallorcan saarella, on Fennobed-kaupat.

Bllj` gifj\ekk`X bXlgXe XcXe pi`$ kpbj`jk gXe` Xcbl$ mlfeeX cXgle cllblcc\# b\ikff BXlgXe c``kkf%

Jäsenkortilla

snt/l

polttoaineesta* ta*

Bfjd\kfcf^`k kfialmXk _XidXXkX kXcflkkX Ensimmäiset kosmetologiyritykset liittyvät Luotettava Kauneus -sertifiointijärjestelmään syys-lokakuussa. Luotettava Kauneus Oy:n partneri Johanna Ahlberg kertoo, että partureille ja kampaamoille luodun järjestelmän saaminen hyvään vauhtiin on innostanut mukaan nyt myös kosmetologit.

Vuoden alusta toiminut Luotettava kauneus myy sertifiointeja yrityksille alan järjestöjen tukemana. Sertifiointijärjestelmään kuuluvat tarkastukset suoritetaan yhteistyössä Suomen Tilaajavastuu Oy:n kanssa.

6%

Jäsenetua Yrittäjille!

-2,2

-2,7

Yrityskortilla

snt/l

polttoaineesta*

*Alennuksen saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia.

Lisätietoja: www.teboil.fi sekä Yrityskortit@teboil.fi

17

18

UUTISET

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

Katoava kisälliperinne Yrittäjät kaipaavat muutoksia oppisopimukseen.

KIRSTI KAJANNE

JOENSUU B`ijk` BXaXee\ toimitus@yrittajat.fi

T

aitokorttelin rakennukset löytyvät aivan Joensuun torin läheisyydestä. Pihalla oleva vanha tiilirakennus on entisöity pienyrittäjien tarpeisiin.

Talon sivurakennuksen alakerrassa toimii jo kuudetta vuotta taidetakomo Tulikiila. Sitä vetävät kaverukset Sami Hyvärinen ja Mikko Nousiainen.

Sisään tultaessa avautuu pieni takomotuotteiden putiikki. Takatiloista kuuluu kalske, kun työharjoittelija takoo lämmintä rautaa, josta muodostuu kaiteen osa. Tulikiilan asiakkaina ovat yritykset ja yksityiset ihmiset. Nuoret käyvät ostamassa kaulakoruja, yritykset tilaavat rakennuksiin aitoja, ovilippoja ja kaiteita.

Nousiainen sanoo, että he haluaisivat oppisopimuksen kautta työntekijän, joka olisi valmis sitoutumaan tarpeeksi pitkäksi ajaksi, jotta hänet pystyttäisiin kouluttamaan.

Heille oli pari vuotta sitten tulossa kisälli, mutta hänelle tarjottiin vain vuoden pestiä. Sepäksi kouluttamiseen menee ainakin kolme vuotta.

YSTÄVYKSET. Mikko Nousiaisesta (vas.) ja Sami Hyvärisestä tuli kaverit Joensuun käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa. Yhteistyötä on jatkunut 11 vuotta.

Pieni apu. Oppisopimuskoulutuskeskus maksaa työnantajalle koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Sepän tutkintoon annettava palkkio on sama kuin artisaanin, eli korvaus on 8,5 euroa tunnilta.

Jos kyseessä on työtön henkilö, työnantaja voi saada myös työvoimahallinnon maksamaa palkkatukea. Opiskelija saa työssä oppimisen aikana työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

– Kisälliperinne voisi elää, jos annettaisiin mahdollisuus. Oppisopimuskorvaus on niin pieni apu.

Ottaen huomioon, että kaikki pitää opettaa aakkosista lähtien, ei tätä opi kahdessa päivässä, kahdessa kuukaudessa tai kahdessa vuodessa, Hyvärinen sanoo.

Ottaen huomioon, että kaikki pitää opettaa aakkosista lähtien, ei tätä opi kahdessa päivässä.

Sami Hyvärinen

Hänen mielestään kuluja voisi verrata siihen, mitä yksi oppilas ammattikoulussa maksaa valtiolle.

– Tulee mieleen, että valtio ajattelee, ettei yritys vain hyödy mistään liikaa, Nousiainen huomauttaa.

Hyvärisen mukaan arvonlisävero on noussut muutamassa vuodessa jo kolme prosenttiyksikköä.

– Jos annettaisiin helpotusta, voisimme myös olla kasvuyritys.

Kun kampaajien ja suutarien arvonlisäveroa laskettiin kokeiluluontoisesti 22 prosentista kahdeksaan prosenttiin, mietimme täällä pajalla, että sitä voisi laajentaa pieniin käsityöläispajoihin. Miksei voisi kannustaa puuseppien ja koruntekijöiden yrityksiä? Silloin voisi pitää tuotteen hinnan järkevänä, Nousiainen lisää.

Yli kymmenen vuoden yritystaipaleella kaksikolla ei ole ollut eripuraa – ei ainakaan rahasta.

Kaikki laitetaan puoliksi.

– Olemme yhtä ahkeria. Hiki valuu kummallakin, Hyvärinen sanoo.

Jatkuvasti kehittyvä kohde KX`kfbfikk\c` j`aX`kj\\ Af\ejlle p[`eb\jbljkXjjX X`mXe kfi`e m`\i\jj % J\ b j`kk bXlggXe\lmfj 8ekk` Al_XeeX Dljkfj\e aX bXlggXe\lmfj G\kk\i GXim`X`j\e kXcfk j\b k``c`j\e g`_X$ iXb\eelbj\e# d`jj Klc`b``cXe kX`[\kXbfdfb`e j`aX`kj\\% K d k``c`kXcf iXb\ee\kk``e mlfeeX (0*( XlkfkXcc`$ aX mXiXjkfiX$ b\eelbj\bj`% ,'$clmlccX j\ kf`d` gfjk`cX`kfbj\e mXiXjkfeX aX @k $Jlfd\e j\d`eXXi`e gllkp clfbbXeX% KX`kfbfikk\c`e kXi`eX Xcbf` )''+# ble Gf_af`j$BXiaXcXe b j`$ aX kX`[\k\fcc`jllj ip epbp`j`e KX`kf Gf_af`j$BXiaXcX ip \kj` llj`X k`cfaX% Fee\bXj jXkkldX fc`# \kk Af\ejlle bXlgleb` fc` jllee`kk\c\dXjjX alli` k\be`j\e m`iXjkfe dllkkfX gf`j gllkXcfbfikk\c`jkX% 8ibb`k\_[`k k\b`m k clfeefbj\k Xj\dX$ bXXmXX aX k`cXejllee`kk\clX mXik\e% Dllkkf kXgX_kl` )'',Å )''. X`bXeX% B j`kp c `j\k aX bX_m`cXe g`k a k jX`mXk kf`d`k`cXk kXcf`jjX% KX`kfbfikk\c`jjX fe epk k `jj e\c`j\ebpdd\ek _\eb`c %

Korvaukset oppisopimusopiskelijasta jopa 1 500 euroa Hallituksen tavoitteena on madaltaa kynnystä tehdä oppisopimus liittämällä siihen ei-työsopimussuhteisena toteutettava ennakkojakso.

Nykyisin oppisopimuskoulutus suoritetaan työsuhteessa. Lisäksi tietopuoliset opinnot ovat oppilaitoksissa.

1

2

Oppisopimuskoulutus on Suomessa enimmäkseen työssä ole-

vien aikuisten täydennyskoulutusmuoto. Yrittäjät kokevat nykyisen mallin useimmissa tapauksissa taloudellisesti hankalaksi ja liian byrokraattiseksi. Siksi se on jäänyt hyvin pieneen osaan nuorten koulutuksessa.

3

Kun yrittäjä on kiinnostunut solmimaan oppisopimuksen työntekijälle tai itselleen, kannattaa ottaa

yhteyttä oman alueen oppisopimuskoulutuksen järjestäjään. Näitä ovat oppisopimustoimistot, oppisopimuskeskukset sekä monet oppilaitokset.

Apua rekrytoimiseen saa myös paikallisesta työvoimatoimistosta.

Nuorten oppisopimuskoulutukseen voi saada palkkatukea ja koulutuskorvausta, yhteensä jopa 1 500 euroa kuukaudessa.

4

Pelkällä yhteiskunnan rahatuella ei nuorten koulutuspaikkoja yrityksiin voida riittävästi lisätä, siksi Suomen Yrittäjät on esittänyt uutta koulutussopimusmallia. Koulutussopimuksessa nuori olisi ammatillisen oppilaitoksen kirjoilla, mutta opiskelisi pääasiassa työpaikalla. Vuoden alusta käynnistyneen nuorisotakuun toteuttaminen on alkuvaiheessa eikä tuloksia ole vielä nähtävissä.

5

UUTISET

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

Joku sentään myy ei-oota Suomalaisten matkustusinto ja lemmikkien määrän kasvu näkyy koiria ja kissoja hoitavissa yrityksissä. Etenkin kesän lomaviikkoina yritykset joutuivat myymään ei-oota.

– Meille mahtuu enimmillään kymmenen kissaa, ja kesällä on melkein koko ajan täyttä, kertoo Espoossa toimivan VillaKissan yrittäjä

Miia Selenius. rinasKesäkiireen vahvistaa Kaarinasttäjä sa toimivan Haukurnaun yrittäjä Annamaija Bogár.

– Koko ajan on täyttä.

Haukurnau on keskittynytt koiriin, joita hoidossa on ollut parn. haimmillaan yli 20 kerrallaan.

Eläinten hoidossa ho ksessä ja lenkityksessä

riittää hommaa Bogárin lisäksi yhdelle työntekijälle ja harjoittelijalle.

Bogár arvioi, että lemmikkieläinhoitoloiden palvelujen kysyntä on kasvamaan päin. Reissaavilla ihmisillä on yhä useammin lemmikkejä: Kennelliiton mukaan Suomessa oli vuoden 2013 alussa noin 650 000 koiraa, kaikkien aikojen ennätys.

19

1 628

K`cXjkfb\jblbj\e dlbXXe kXdd`$b\j blljjX )'(* gXek``e m`i\`cc\ ( -)/ bfeblijj`X# d`b fe ,. bfeblijj`X \e\dd e bl`e mXjkXXmXeX XaXebf_kXeX mlfkkX X`\dd`e%

Antti Neimala: Terve kilpailu eli julkinen sektori kuriin Kolumni 8EKK@ E<@D8C8 antti.neimala@yrittajat.fi

Alc`jk`e alli` ll[\e j ek\cpe \[lemXcmfekX$ mf`kfbj\dd\% J\ fe `kj\ Xj`XjjX jX`iXjkX%

samoilla markkinoilla yritysten kanssa aletaan valvoa.

Tämä on meille edunvalvontavoitto.

Olemme ajaneet kilpailuneutraliteetin turvaavaa sääntelyä jo pitkään, ja nyt eduskunta on hyväksynyt kaksi hallituksen lakiesitystä asiasta. Toisessa edellytetään kuntien yhtiöittävän toimintansa markkinoilla. Toisessa luodaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) oikeus puuttua julkisen sektorin toiminnasta aiheutuviin kilpailuongelmiin.

Julistin juuri uuden sääntelyn edunvalvontavoitoksemme. Se on itse asiassa sairasta. Siis se, että tällaisessa asiassa joudutaan turvautumaan sääntelyyn.

Terveessä tilanteessahan ei pitäisi käydä niin, että julkisen sektorin toimijat sekoittavat markkinat. Niiden

pitäisi keskittyä luomaan yritystoiminnalle kilpailukykyisiä toimintaolosuhteita.

Meillä julkisen sektorin rooli markkinoilla on perinteisesti tärkeä. Valitettavasti ei voida väittää, että yrittäjien toimintaedellytysten parantaminen olisi ollut politiikan keskiössä. Tunnettua on, että eritoten kunnat vastaavat laajasti niin palveluiden järjestämisestä kuin tuottamisesta, hankkimisesta, rahoittamisesta ja valvomisestakin.

Julkinen sektori näkee tuottamiensa palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden ylivertaiseksi. Ehkä siksikin julkinen sektori on ryhtynyt tuottamaan enemmän myös sellaisia palveluita, joita yksityiset yritykset ovat perinteisesti tuottaneet.

Perusasetelma on kääntynyt pää-

laelleen ja samalla koko järjestelmä on tullut entistä heikommin läpinäkyväksi.

Yrittäjäjärjestö kunnioittaa kyllä kuntien mahdollisuutta määritellä palveluiden tuotantorakenteesta ja – tavoista.

Nyt – valvonnan kautta – korjataan ongelmia, jotka ovat johtuneet roolien menemisestä sekaisin. Uusien lakien peruslinjaukset ovat tervetulleita.

Julkisen sektorin perusteettomat edut eliminoidaan. Se on hyvä alku.

On kuitenkin toivottavaa, että neutraliteetin korostuminen nähdään julkisella sektorilla myönteisenä asiana.

Sääntelyn terävöittämisen pitäisi heijastua ennen kaikkea kuntien vapaaehtoiseen omistajaohjaukseen. Kilpailupolitiikka saavuttaa pyrrhoksen voiton, jos palvelurakenteiden uudistamisen perusteet on vahvistettava lakituvassa.

Kuva: Euroopan komissio

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja.

J

ulkisen sektorin toimintaa

Olli Rehn

Lappeenranta 18.–20.10.2013

ILMOITTAUDU NYT -

Jaajo Linnonmaa

PAIKKOJA RAJOITETUSTI! www.yrittajapaivat.fi

Henkka Hyppönen

Inka Henelius

Esko Valtaoja

UUTISET

20

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

Oma kivijalkamyymälä kruunaa KUVAT: JUHA-PEKKA HONKANEN

Usko lähiruuan menekkiin ei lopu, vaikka osalla menee heikosti.

OULU Al_X$G\bbX ?febXe\e toimitus@yrittajat.fi

Y

rittäjät Heikki Räinä ja Tuula Kukkola-Räinä ovat ottamassa isoa askelta eteenpäin liiketoiminnassaan.

Heidän omistamansa Viskaalin kivijalkamyymälä aukeaa Oulun keskustassa elo-syyskuun vaihteessa. Samalla yritys ottaa käyttöön teurastamo- ja tuotantorakennuksen sekä tilamyymälän Muhoksella.

Aiemmin yritys on myynyt lihajalosteita vain suoramyyntinä ja verkkokaupassa.

– Kuluttajien kiinnostus lähiruokaa kohtaan on vasta heräämässä Oulussa ja aika on oikea myymälän avaamiseksi. Kauppoihin odotetaan raaka-aineisiin panostavia kotikokkeja, yrittäjät kertovat.

Viskaali myy lihan lisäksi myymälöissään esimerkiksi kausivihanneksia ja muuta lähi- ja luomuruokaa.

Vastavirtaan. Vastaavat kivijalkakaupat Etelä-Suomessa ovat olleet

HINTOJA EI POLJETA. Jos tilamyymälä ei osoittaudu kannattavaksi, sen aukioloa supistetaan. Hintoja emme lähde polkemaan emmekä tuo lihaa ulkomailta, Heikki Räinä lupaa. lähes kannattamattomia.

Jos kaikki käy kuin on suunniteltu, oma tuotantoketju antaa Viskaalille sen vipuvoiman, mitä lähiruoan myyntiin keskittyneiltä yrityksiltä on puuttunut. Merkittävin investointi on ollut noin kaksi miljoonaa euroa maksanut teurastamo- ja tuotantorakennus.

Siellä voidaan lihanleikkuun

lisäksi valmistaa makkaroita, savustaa, palvata ja raakakypsentää lihaa. Laitos on Pohjois-Pohjanmaalla ainoa laatuaan.

Tuula Kukkola-Räinä kertoo, että investointipäätös on tehty tunteella, mutta liiketalouden periaatteet hyväksyen. Ruokakulttuuriin antaumuksella suhtautuva yrittäjäpari osti lihatilan

vuonna 2011, jolloin teurastamon saati ruokakaupan perustamista ei edes suunniteltu. Limousin-karjan ja Texel-lampaiden kasvattamista varjosti yksi seikka: lähimpäänkin teurastamoon kertyi runsaasti matkaa ja eläinkuljetukset olivat suuria.

– Meillä koko toiminta perustuu ajatukseemme siitä, että eläimillä

tulee olla hyvät kasvu- ja elinolosuhteet. Omassa teurastamossamme voimme varmistua siitä, että nämä asiat ovat kunnossa, Kukkola-Räinä sanoo.

Viskaalin tila ostaa noin puolet käsittelemästään lihamäärästä pohjoispohjanmaalaisilta tiloilta.

Se myös myy teurastamopalveluita niille.

– Tarvitsemme noin kymmenesosan teurastamon kapasiteetista itse ja myymme loput muille tuottajille. Sitä emme epäile, ettemmekö saisi teurastamoa maksettua, sillä tarvetta on, Kukkola-Räinä sanoo.

Mikä markkinaosuus? Lähi- ja

Ratkaisuja juuri sinulle, yrittäjä!

Mercedes-Benz ratkaisut yrittäjälle Mercedes-Benz CharterWay on monipuolisia palveluratkaisuja sisältävä kokonaisuus, joka tarjoaa järkeviä ja yksilöllisiä kuljetusratkaisuja nimenomaan yrittäjälle – aina tarpeen mukaan.

Elisa Maksupäätepalvelu on helpoin ratkaisu yrityksesi maksujen vastaanottamiseen Maksupäätepalveluvalikoimastamme löydät juuri sinun yrityksesi tarpeisiin sopivan ratkaisun: Elisa Menevä sinulle, jolla kauppa käy siellä missä sinäkin ja Elisa Mainio kiinteään myyntipisteeseen. Elisa Mukava sinulle, jolla on kiinteä myyntipaikka sekä laajakaista.

Nettinäkyvyys kerralla kuntoon Fonecta Voima -kotisivupaketti on täyden palvelun tuote, jolla saat yrityksesi näkyvyyden ja löydettävyyden kuntoon verkossa.

Skapat Energia – kilpailutettu sähkönhinta Työn vaarojen selvittäminen Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi kuuluu jokaisen työnantajan tehtäviin.

Skapat Energia Oy tarjoaa ilmaiseksi sähkönhankintapalveluitaan nyt myös kotitalouksille ja pienasiakkaille. Suuremmille asiakkaille Skapat Energia Oy tarjoaa sähkönhankinta- ja energiatehokkuuspalvelut jäsenetuhintaan.

Keskity olennaiseen.

Helpotamme yritystoimintaasi tarjoamalla sinulle ajankohtaisia neuvoja ja konkreettista opastusta yritystoiminnan eri aihepiireistä.

www.yrittajat.fi/ratkaisuja

UUTISET

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

21

lopputuloksen Mistä ostajat?

>

VAHVA USKO. Tuula KukkolaRäinä myöntää, että investointipäätöksessä olivat myös tunteet mukana. luomuruuan markkinoista on esitetty useita arvioita, mutta käytännössä niiden osuutta elintarvikemyynnistä ei tiedä varmasti kukaan.

Sitran liiketoiminnan johtava asiantuntija Jyri Arponen arvioi, että keskusliikkeet tuntevat lähiruuan osuuden omassa myynnissään. Niiden lisäksi maassamme on noin 1 750 tuottaja- ja tilakauppaa, joiden myyntiä ei tilastoida lainkaan.

Pientuottajiin erikoistunutta putiikkiruokaketjua rakentanut Anton & Anton ei ole hylännyt suunnitelmia laajentumisesta, vaikka se on joutunut sulkemaan kaksi sen neljästä myymälästä. Helsingin Kulosaaren myymälä sulki ovensa huhtikuussa, Porvoon liike kaksi vuotta sitten.

– Olemme oppineet, että meidän konseptimme ei toimi missä tahansa. En pidä kuitenkaan poissuljettuna, että Anton & Anton voisi aloittaa myymälän myös Helsingin ulkopuolella, sanoo toimitusjohtaja Andrea Hasselblatt.

Anton & Anton myy myös ulkomaisia elintarvikkeita, mutta vain pieniltä tuottajilta, jolloin ruoan alkuperä on varmasti tiedossa.

Hintakilpailu markettien kanssa ei onnistu.

Sen sijaan yhtiö tarjoaa ruokakasseja, joihin on pakattu kolmen päivän raaka-aineet ruokalistan ja reseptien kera.

Vetoapua yritys saa Heinon tukulta, joka kasvatti omistustaan Anton & Antonissa ja ryhtyi enemmistöosakkaaksi kesäkuussa. Tappiota tekevä yritys ehti etsiä pääomasijoittajaa pitkään.

– Suomessa ei ole ollut muita kuin S- ja Kkauppoja, joten ruokakauppoihin ei ole totuttu sijoittamaan. Ulkomailla erilaisia deli-myymälöitä sen sijaan on runsaasti, Hasselblatt vertaa.

Heinon tukun luottamus pelasti Anton & Antonin, mutta vastaavia pientuottajiin erikoistuneita kauppoja on kaatunut kuluvana vuotena runsaasti. Jopa 30 myymälän ketjuun tähdännyt Aitokauppa lopetettiin kesäkuussa, sillä lähi- ja luomuruoan myyntimäärät eivät enää vakuuttaneet päärahoittajaa Sitraa.

TOIMISTO Liity yrityskorttiasiakkaaksi, saat 10% alennuksen toimistotarvikkeista!

Lue lisää eduista ja liity osoitteessa www.suomalainen.com ssä tai lähimmässä myymälässä

Finlaysonin Kaulaketju -sarjan tuotteet alkaen

2

50

YHDESSÄ ELINVOIMAN PUOLESTA Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset kutsuvat kuntien ja kaupunkien valtuustot koolle Yrittäjän päivänä 5.9.

MIKSI? Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että yrittäjät ja kaikki kuntapäättäjät saavat yhdessä aikaan pysyviä tuloksia kuntien elinkeinopolitiikassa ja elinvoiman turvaamisessa vaalikaudella 2013–2016. Kun yrityksillä on kunnassa hyvät toimintaedellytykset, myös kunta menestyy.

MITEN? Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset ja kuntien valtuustot kokoontuvat yhdessä allekirjoittamaan yrittäjyyssitoumuksen. Sitoumuksen avulla yrittäjät ja kunnat päättävät yhdessä kehittää kuntien elinvoimaa.

Lue lisää www.yrittajat.fi/kunta

YRITTÄJYYS LUO ELINVOIMAA!

22

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

DEBATTI

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Yrittäjä Jorma Kortesoja kysyy sisäasiainministeriön

Muut lehdet

pelastusosaston toimistoinsinööriltä Pekka Rajajärveltä, miksi ihmeessä yrittäjien on pakko edelleen rakentaa väestönsuojia, vaikka se olisi selkeästi julkisen vallan tehtävä.

Väestönsuojien rakentamisvelvoite nostaa tarpeettomasti asumisen kustannuksia ja heikentää näin ostovoimaa. Velvoite rasittaa myös yritystoimintaa, sillä se on kallista. Suojat ovat tärkeitä, mutta eikö niitä ole rakennettu jo tarpeeksi? Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa velvoitteesta on käytännössä luovuttu. Tässä taloudellisessa tilanteessa yrittäjän on vaikea ymmärtää, miksi hänen pitää investoida tilaan, jota ei voi käyttää tuotanto- tai liiketilana. Eikö vaatimuksesta voisi luopua?

Talouden suorituskyvyn parantaminen edellyttää elintason nousuodotuksista tinkimistä. Teollisuuden hintakilpailukyky on palautettava tyytymällä minimaalisiin palkankorotuksiin.

Valtionvarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen Kauppalehdessä

”Oulun mallissa” yhteinen tahtotila on selkeyttänyt ja nopeuttanut myös yritysten kehittymistä. Yritysten pitää saada palvelunsa yhdestä paikasta.

Eikö ainakin liikerakennusten kohdalla velvollisuudesta voisi luopua joko kokonaan tai nostaa rakentamisvelvoitteen neliörajaa?

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala Hämeen Yrityssanomissa

Väestön suojaaminen on julkisen vallan tehtävä, eikä kuulu veronmaksua lukuun ottamatta yritystoimintaan. Eikö kunta voisi huolehtia väestönsuojien rakentamisesta? Ne voisivat tarvittaessa hakea tähän avustusta valtiolta. Uudistus olisi sekä teknisesti että taloudellisesti järkevää ja pitäisi rakentamisen kustannukset kohtuullisina.

Rakennustyömaiden väestä noin 98 prosenttia maksaa kansalaisuudesta riippumatta veronsa Suomeen, joten elvytysrahat eivät valu ulkomaille.

Tuoretuotteiden logistiikan kalleus vaikeuttaa kannattavuuden saavuttamista verkon ruokakaupoilla.

Magenta Advisoryn toimitusjohtaja Markus Huttunen Kauppalehdessä

JARKKO VIRTANEN

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti YLE Uutisissa

OSTA TAI MYY Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle. Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset.

Yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka.

YRITYSPORSSI.FI

AfidX Bfik\jfaX sarjayrittäjä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vpj

23

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Koska asiakkaistamme noin 95 prosenttia on yrityksiä, tulee tämä vaikuttamaan niin, että olemme jo päättäneet lopettaa toiminnan vuodenvaihteessa.

JfeaX N\jk\icle[ kevään kehysriihen edustuskulujen vähennysoikeuden poistopäätöksestä

Facebookkommentit

Ensimmäinen väestönsuoja rakennettiin 1930-luvulla, ja teollisuus oli väestönsuojelujärjestelyissä etunenässä. Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 48 000 väestönsuojaa ja 3,8 miljoonaa suojapaikkaa. Noin 50 kunnassa ei ole yhtään kansalaisille tehtyä väestönsuojaa, ja alle 50 prosentille kunnan asukasmäärästä on suojapaikkoja 285 kunnassa.

Turvallisuuskomitean käsityksen mukaan tarkoituksenmukaisinta on säilyttää väestönsuojien rakentamisvelvollisuus nykyisen vuonna 2011 säädetyn lain mukaisena. Aluehallintovirasto voi myöntää rakentamiselle vapautuksen, jos se aiheuttaa lisäkustannuksia enemmän kuin kaksi prosenttia.

Paperin pyörittäminen se tässä maassa maksaa… Yksityinen hoivalaitoskin joutuu tekemään isot paperityöt suunnitelmista sodan ydinlaskeuman sun muun varalle.

Al_X ?l`bf kommenttiketjussa Marko Parkkisen blogipostaukseen Suomen lamalääkkeistä

Yrittäjien kannalta on vain parempi, että ihmiset saavat kerran vuodessa rahamäärän, joka ei ole mukana kuukausittaisessa budjetissa, jolloin tuo raha tuhlataan helpommin mm. monen jäsenyrityksen yrityksissä.

Väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden kynnys nostettiin vuonna 2011 yleisesti 600 neliömetristä 1 200 neliömetriin ja teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten kynnys 1 500 neliömetriin. Lisäksi lakiin tehtiin muita väestönsuojien rakentamista koskevia kevennyksiä.

Näin saatiin noin 30 miljoonan euron vuotuiset säästöt väestönsuojien rakentamisen kokonaiskustannuksiin. Ilman lainmuutosta väestönsuojien rakentamisen aiheuttamia kustannuksia voisi keventää lisää muuttamalla lain tulkintoja siten, että väestönsuojaa ei laskettaisi rakennuksen kerrosalaan.

Väestönsuojien laitteita valmistavalle teollisuudelle suojien rakentamisen loppuminen asettaa olemassa olevien suojien ylläpidon uhanalaiseksi, koska alan teollisuudelta ei voi edellyttää laitteiden ja järjestelmien tuotantovalmiuden ylläpitoa pelkän huoltovarmuuden takia. Väestösuojien rakentaminen tuo erikoistuneelle teollisuudelle ja rakennustoiminnalle yhteensä noin 750 henkilötyövuotta. Jos väestönsuojien rakentaminen lakkaa, nämä työpaikat menetetään. Väestönsuojien rakentamisen alasajo merkitsisi vakavaa takaiskua alan viennille, joka tuo Suomelle vuosittaisia vientituloja 15 – 20 miljoonaa euroa.

8i` GXalbfjbi kommentoi Suomen Yrittäjien avausta lomarahojen ja pekkaspäivien poistamisesta

Arvonlisäverottoman myynnin rajan nostaminen 50 000 euroon on kyllä ongelmallista ja saattaa yrittäjät kilpailullisesti epätasaarvoiseen asemaan. Arvonlisäverottoman myynnin raja 8 500 euroa on em. syystä riittävä, kun sitä täydentää vielä huojennusalue 22 500 euroon. Asteittain vähenevän huojennusalueen nosto 50 000 euroon saattanee olla vielä mahdollista tärvelemättä kilpailuneutraliteettia.

Sen huomioiminen on nimenomaan yrittäjyyden edistämistä.

Olemme pyrkineet suojelemaan kansalaisia tasapuolisesti. Järjestelmä on nerokas, sillä suoja rakennetaan muun rakentamisen yhteydessä elementtirakentamisen nykytekniikkaa hyväksi käyttäen. Kustannukset maksaa rakennuksen omistaja, ja tilalla on normaaliolojen käyttö. Väestönsuojien rakentaminen on nähtävä osana turvallisuuspolitiikkaa, eikä sitä pidä tarkastella rakentamisen lisäkustannuksena. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuoreen tutkimuksen mukaan 66 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että väestönsuojia pitäisi jatkossakin rakentaa.

Kunnilla on mahdollisuus kaavoituksessa päättää yhteissuojista, ja niitä on tehty jonkin verran.

G\bbX IXaXa im` Toimistoinsinööri Sisäasiainministeriön pelastusosasto

PS.

Keski-Uudenmaan kuntajohtajat yllättivät keväällä, kun he esittivät kahdeksan kunnan suurkuntaa – Suomen kolmanneksi suurinta Helsingin ja Espoon jälkeen. Kuuma-kuntien kuntaliitosselvitys on aivan alkuvaiheessa, ensimmäinen kokous on vasta pidetty. Kuntien on annettava esitys kuntaliitoksesta ensi vuoden heinäkuuhun mennessä.

Yrittäjät pääsevät keskustelemaan suurkuntaliitoksesta Mäntsälässä KeskiUudenmaan elinkeinopäivä -seminaa-

rissa 29. elokuuta. Kyseessä on Kauppakamarin, Yrittäjien ja Kuuma-alueen yhteinen elinkeinoseminaari. Toivomme tietysti, etteivät hankinnat kasva tulevan kuntaliitoksen myötä liian suuriksi. Oma veikkaukseni on, että suurkunta tulee olemaan 5 – 6 kunnan kokoinen. Toivon, että osaisimme olla oikeasti houkutteleva kansainvälisesti. Kuntaliitoksesta toivon myös lisää vetovoimaa alueelle, ja kykyä kilpailla Kehä III:n sisäpuolisen alueen kanssa.

Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja G\ki` >iX\÷\

JARKKO VIRTANEN

DXikk` BXebXXeiXekX kommenttiketjussa ALV:n perusvähennyksen nostosta

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl.

ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla) Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.

Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä.

Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa.

Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen.

Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta.

Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

24

.&)'(* YRITTÄJÄSANOMAT

ARJESSA Pitkää nenää naurajille VESA-MATTI VÄÄRÄ

Signmark ponnisti kuurosta perheestä isoille areenoille.

yrittäjän arjessa

TURKU Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

M

arko Vuoriheimo ei lannistunut hänen muusikkounelmalleen naurajista, vaan puski läpi julkisuuteen.

Vuoriheimo eli taiteilijanimeltään Signmark on ponnistanut kuurosta perheestä kansainvälisille areenoille ja kantaaottavaksi muusikoksi. Hän on käynyt kehittämänsä Silent Shout -konseptin kanssa muun muassa New Yorkissa esiintymässä julkisessa tilassa ihmisoikeuksien ja tasaarvon puolesta. Yrittäjä hänestä tuli vuonna 2009. Vuoriheimo ei koe työn kaupallista puolta hankalaksi.

– Muusikkous ja yrittäjyys täydentävät toisiaan.

Räppiä viittomakielellä. Signmark on viittomakielinen rap-artisti, joka on esiintynyt jo 40 eri maassa.

Hän julkaisee vuoden lopulla kolmannen albuminsa. Signmark teki historiaa olemalla ensimmäinen kuuro artisti, joka on tehnyt julkaisusopimuksen kansainvälisen levy-yhtiön kanssa. Amerikanviittomakielinen Breaking the Rules -albumi ilmestyi vuonna 2010.

Olet kuuro, sinun on turha tuhlata aikaa musiikkihömpötykseen.

Signmarkin koulun rehtori

Warnerin kanssa tehty sopimus sisälsi option toisesta levystä, mutta Vuoriheimo irtisanoi sopimuksen.

Hän odottaa pian julkaistavalta levyltään kansainvälistä menestystä ja uskoo sen hoituvan parhaiten innovatiivisena indie-tuotantona. Suomalaisten tietoisuuteen hän nousi viimeistään vuonna 2009 tultuaan toiseksi Euroviisu-karsinnoissa.

Kivinen tie. Vuoriheimon tie menestykseen ei ole ollut helppo.

Hänen vanhempansa ovat kuuroja, mutta artistin isoäiti näytti hänelle musiikin maailman.

– Päätin yläasteikäisenä, että alan opiskella musiikkia. Nauhoitin MTV:ltä kappaleita videoille ja viitoin nauhoitetun

musiikin sanoituksia. Bassokaiuttimen avulla tunsin rytmin. Treenasin paljon.

Koulun rehtori sanoi, että Marko olet kuuro, sinun on turha tuhlata aikaa musiikkihömpötykseen.

Globaalit markkinat. Kun muusikonalku esitti koulun kevätjuhlassa Ressu Redfordin kappaleen, hän ymmärsi, että haluaa tehdä musiikkia työkseen.

Suomessa on 5 000 kuuroa. Maailmalla kuuroja on 72 miljoonaa. Signmarkin musiikin markkinat ovatkin maailmalla.

– Signmark on englanninkielistä hiphoppia ja vielä kuuron artistin esittämää.

Tämä kombinaatio voi olla suomalaiselle vähän liikaa.

Vuoriheimo on käsitellyt sanoituksis-

saan kuurojen oikeuksia. Kuurot ovat Suomessakin joutuneet odottamaan oikeuksiaan. Warnerin julkaisema toinen levy oli tanssimusiikillisempi, mutta sekin rivien välissä kantaa ottava.

Kasvatustieteiden maisteri Vuoriheimo tuntee musiikin rytmin: bassot, iskut ja värinät auttavat pysymään rytmissä.

– Mikäli lavalla ei ole kunnollisia lattiamonitoreja, joista saisin bassoihin tuntumaa, pyydän silloin yleisöä tekemään minulle rytmityksen käsillään.

Yrittämiseen kuurous ei juuri vaikuta.

Asioita voi hoitaa sähköpostitse ja tekstipuheluilla.

Elävä roolimalli. Vuoriheimo ei pelkää vaikuttamista. Hänet kutsuttiin puhumaan ja esiintymään YK:n ihmisoi-

keusneuvoston vuosikokoukseen viime vuonna.

Tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia esiin nostavan Silent Shoutin tapahtumissa Signmark opastaa yleisöä viittomaan laulunsa kertosäkeen. Nyt hän on ideoinut konseptia mukailevia tapahtumia Suomeen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi.

Yhteistyötiimissä mukana olevat mediapersoonat, kuten Rudi Mickelsson (RudiRok), Viivi Pumpanen ja Signmark toimivat itse elävinä roolimalleina. Syksyllä koittavan koulukiertueen tarkoituksena on inspiroida ihmisiä ja viedä yhdenvertaisuuden viestiä eteenpäin.

Muusikko juhlii artistin uransa 7-vuotissyntymäpäiviä Helsingin Kaivohuoneella lokakuussa.

25

.&)'(* YRITTÄJÄSANOMAT .&)'(* YRITTÄJÄSANOMAT

SYYSKUU

12

Muistathan: Elokuun 2013 työn-

antajasuoritukset, muut ennakonpidätykset, lähdeverot ja vakuutusmaksuvero sekä sähköinen kausiveroilmoitus.

RÄPPÄRI. Marko Vuoriheimolle itselleen keikat ovat levymyyntiä tärkeämpiä, sillä Signmark-konsepti on sellainen, joka pitää nähdä.

Myy, markkinoi ja menesty! seminaari 25.–27.9.2013 Silja Line m/s Symphony, Helsinki –Tukholma–Helsinki

Inspiroivaa asiantuntemusta – huvia ja hyötyä – rentoa meininkiä – tuulahdus Tukholmaa!

SUOMEN YRITTÄJÄT KOULUTTAA TULE MUKAAN! Jari Parantainen

Reetta Koski

Jukka-Pekka Vuori

Keskiviikkona 25.9.

Kuluttajat muuttuvat, LOHAS-kuluttajat tulevat – oletko valmis?

Toimitusjohtaja Taru Eboreime, Tripod Research Oy eē millaisia ovat LOHAS-kuluttajat ja kuinka he toimivat markkinoilla

Tuotteista, brändää, erotu, menesty Tuotteistaja, DI, ”gurumarkkinoija” Jari Parantainen, Noste Oy eē miten tuotteistaminen lihottaa osinkojasi eē kuinka epäonnistut nopeasti ja edullisesti eē miksi on niin tärkeää, että muutut vertailukelvottomaksi

Signmark on englanninkielistä hiphoppia ja vielä kuuron artistin esittämää. Tämä kombinaatio voi olla suomalaiselle vähän liikaa.

Hissipuhetta ja tutuiksi tulemista Ideoija, oivalluttaja Reetta Koski, Ideakoski Oy

SoMe, somempi, somein – kuka korjaa potin?

Signmark

Kuka Signmark?

M``kkfdXb`\c`e\e iXg$ Xik`jk` aX `_d`jf`b\lbj`X \j``e efjkXmX \j``ekpa % <ej`dd `e\e fdX$ bljkXee\c\mp `cd\jkp` mlfeeX )''-# kf`e\e XcYld` NXie\i Dlj`Z`e alcbX`j\dXeX )'('# cfgglmlf[\jkX `cd\jkpp kp e`d\ck e 9XZb kf k_\ YXj`Zj $XcYld` bXb$ j` m``d\`jk \e^cXee`e$ b`\c`j` % J`^edXib Gif[lZk`fej Fp kp cc`jk p_[\e fjX$ X`bX`j\e kp ek\b`a e aX Xc`_Xebb`af`kX%

Miten marginaalimusiikilla pääsee maailmalle?

>

Vihdoin virallinenkin Suomi tunnustaa, että musiikkialan yrittäjyys on oikeaa bisnestä. Bisnes on looginen osa nykypäivää, eivätkä muusikot sitä säiky.

Näin sanoo Music Finlandin tiimijohtaja Sami Häikiö.

– Jos muusikon ura lähtee eteenpäin, tarvitaan hyvin pian yritys hoitamaan taloutta keikkapalkkioiden laskutuksesta alkaen.

Signmarkin ura on hyvässä myötätuulessa.

– Hän on erikoisgenren erikoismies. Musiikin lisäksi hän tekee kuurojen puolesta lähettilästyötä. Artistina hän poikkeaa

valtavirrasta eikä ole mennyt perinteisiä musiikkimaailman peruslakeja pitkin. Kuitenkin esiintyjänä Signmark menee täysin musiikillisilla avuilla läpi, suomalaisen musiikin edistämisjärjestö Music Finlandin Häikiö iloitsee Signmarkin menestystä.

– Edustat sitten räppigenreä tai jotakin muuta, niche-markkinaa on kaikkialla. Jos lumipalloefektin saa käyntiin, ura lähtee yleensä leppoisasti etenemään.

Häikiön mukaan Suomessa on monia kymmeniä seuraavan divisioonan pelaajia, jotka odottavat vuoroaan loikata kansainvälisille markkinoille.

Senior Consultant Eetu Bergman, Into Group Oy eē nokkeluudella ja hyvällä sisällöllä tulos on taattu?

Riko rajasi, tee asioita uudella tavalla, ole erilainen markkinoija Ideoija, oivalluttaja Reetta Koski, Ideakoski Oy eē Herätys! Havainnoi ja poimi – maailma on täynnä ideoita

Torstaina 26.9.

Sosiaalisen median juridiset pelisäännöt OTM, KTM, asianajaja Marita Tapola, Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy eē miten toteuttaa markkinointia sosiaalisessa mediassa eē sosiaalisen median käytön ohjeistus työpaikalla

Markkinointi kasvun moottorina Markkinointi- ja viestintäjohtaja Jukka-Pekka Vuori, Fonecta Oy eē asiakasuskollisuus räjäyttää pankin – tunnista asiakas ja ymmärrä asiakkaan arvo eē yrityksestä brändiksi – miksi ja miten rakentaa yrityksestä brändi

Minustako huippumyyjä – kyllä ja tästä se lähtee!

Yritysvalmentaja, insinööri, innostaja Tuija Rummukainen, Human Energy Oy eē enemmän rahaa, vähemmän kuluja eē potkua – eväitä ja energiaa myynnin nostamiseen

Perjantaina 27.9. kello 9.55 laiva saapuu Helsinkiin.

Lisätiedot, hinnat ja ilmoittautuminen eēwww.yrittajat.fi/mmm2013 eē p. 040 5519 667, Helena Leiviskä

Yhteistyössä:

Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy.

26

ARJESSA

.&)'(* YRITTÄJÄSANOMAT

KUVAT: PAULA MYÖHÄNEN

Marjasatoa korjataan ulkomaalaisvoimin K e b\j e Jlfd\jjX kp jb\ek\c\\ pc` + ''' <L1e lcbfglfc\ckX klcclkkX dXiaXegf`d`aXX% DXiaXjX[fjkX jXX[XXe kXck\\e Xcc\ bpdd\e\e gifj\ekk`X% KXcfl[\cc`j\jk` k ib\`e dXiaX fe dljk`bbX# afbX b``eefjkXX \k\eb`e 8Xj`XjjX% Klfi\`[\e aX gXbXjk\kkla\e d\kj dXiafa\e m`\ee`e Ximf fe pc` )' d`caffeXX \lifX%

MIEHET MUSTIKKAMETSÄSSÄ. Thaimaalaisten marjanpoimijoiden urakka alkaa heinäkuussa lakalla ja päättyy lokakuun alussa puolukkaan.

Thaipoimijat pitävät Suomen marjoissa Marjateollisuus kilpailee parhaista poimijoista. ?Xeel ?XccXdXX hannu.hallamaa@yrittajat.fi

P

itkin maamme metsiä möyrii parhaillaan tuhansia thaimaalaisia marjanpoimijoita, joiden työn hedelmät jalostaa suomalainen marjateollisuus. Suomussalmelaisen Kiantaman laskuun työskentelee 500 poimijaa, viitisen prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

– Seuraavan vuoden marjanpoimintaoperaation valmistelu alkaa jo syksyllä, kun kausi on saatu hoidettua, kertoo toimitusjohtaja Vernu Vasunta.

Kiantama toi ensimmäiset poimijansa maahan vuonna 2007.

Malli aasialaisen työvoiman käyttöön löytyi Ruotsista, jossa thaipoimijat debytoivat kymmenisen vuotta sitten.

– Huomasimme ruotsalaisten kokemuksista, että homma toimii, Vasunta toteaa.

Poimijat rekrytoi ja kouluttaa Thaimaassa Kiantaman paikallinen yhteistyökumppani. Thaimaalaisille jaetaan oppia suomalaisesta

kulttuurista, jokamiehenoikeuksista ja marjanpoimintatekniikasta, sekä kerrotaan, että satovuodet ja sen myötä myös tienestit voivat vaihdella. Nyt marjasato näyttää Vasunnan mukaan jäävän 20 – 25 prosenttia viime vuotta heikommaksi.

– Viime vuonna poimija keräsi keskimäärin 5 300 kiloa marjoja, parhaat pääsivät yli 8 000 kilon.

Kyllä hyvistä poimijoista kilpaillaan, Vasunta kertoo.

Viime vuonna poimija keräsi keskimäärin 5 300 kiloa marjoja, parhaat pääsivät yli 8 000 kilon.

Vernu Vasunta

Kolme kuukautta. Ensimmäiset Kiantaman thaipoimijat saapuivat maahan heinäkuun puolivälissä, viimeiset lähtevät lokakuun alussa. Urakka alkaa hillalla ja päättyy puolukkaan. Tällä hetkellä poimijoita on Juvalla, Kesälahdessa, Luumäellä ja Mikkelissä sekä Pudasjär-

vellä. Parhaat poimijat tienaavat yli kymppitonnin.

– Meidän kannaltamme työ alkaa silloin, kun thaimaalaiset saapuvat Helsinki-Vantaalle. Heitä varten järjestetään kuljetukset, siirtymisiä varten autot ja tietenkin majoitus, Vasunta listaa.

Thaipoimijat toimivat työporukoissa, joissa kokeneet Suomenkävijät opastavat ensikertalaisia.

Vasunnan mukaan Kiantaman väestä neljä viidestä on ollut Suomessa töissä aiemminkin.

– Thaimaalaiset ovat oppineet hyvin omatoimisiksi. Kun he saavat autot ja kartat, häviävät poimijat hyvin äkkiä metsään. Kokemuksesta olemme oppineet, että jos mietityttää, onko jollakin alueella marjoja, saavat thaimaalaiset sen hyvin nopeasti selville.

Viestintää thaipoimijoiden kanssa hankaloittaa näiden rajallinen kielitaito: harva osaa kunnolla englantia. Tätä varten Suomessa on myös Kiantaman thaimaalaisen yhteistyökumppanin kolmihenkinen yhteystiimi.

Pitkää päivää painavien poimijoiden tukikohdiksi valitaan tavallisesti mökkikyliä.

– Käyn kauden aikana vierailemassa jokaisella poimijoiden leirillä. Minulle on tärkeää nähdä, miten heidän työnsä sujuu, Vasunta kertoo.

SAALIS KOTIIN. Työpäivän päätteeksi poimijoiden marjamäärät kirjataan muistiin.

Elintärkeitä vierastyöläisiä

>

– Ilman thaimaalaisia poimijoita Suomessa ei olisi marjateollisuutta tässä mittakaavassa, sanoo Kiantaman toimitusjohtaja Vernu Vasunta suoraan.

Kiantama saa vuositasolla 70 – 80 prosenttia marjoistaan kotimaan metsistä – loput tuodaan Ruotsista. Suomessa yhtiölle toimittaa marjoja thaityöläisten lisäksi kymmeniä suomalaisia sekä joukko ukrainalaisia, jotka aiemmin kesällä työskentelivät mansikkapelloilla.

EU:n ulkopuolelta tulleita

marjanpoimijoita urakoi tänä vuonna metsissä ennätyksellisen paljon. Suurin osa, 3 200, on thaimaalaisia.

Vasunnan arvion mukaan marjoja voitaisiin saada kotimaisinkin voimin jalostajien käyttöön, mutta hinta nousisi tuottajille kovin korkeaksi. Vain hinnakkaita marginaalituotteita kannattaisi valmistaa.

Marja-ala työllistää nyt noin 2 000 ihmistä, ja suuri osa näistä työpaikoista menetettäisiin Vasunnan mukaan ilman thaipoimijoiden panosta.

ARJESSA

.&)'(* YRITTÄJÄSANOMAT

27

HARRI JUSSILA / VILLEN KUVA

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

HERKUTTELUKIN SALLITTU. – Kaikkien on hyvä syödä monipuolisesti ja herkutellakin joskus. Motivaatio työhön löytyy tyytyväisistä asiakkaista ja innostuneesta henkilökunnasta, Ari Taivalsaari sanoo.

Hampurilaismies jo toisessa polvessa Salaattia kuluu entistä enemmän. ?`X Ja Ycfd

Yksilölliset ilmeet. Ari Taivalsaari liput-

hia.sjoblom@yrittajat.fi

taa franchising-yrittäjyyden puolesta. Tuoskon vakaasti, että ulkona syömi- temerkki on vahva pohja, mutta töitä riittää. sen kulttuuri kasvaa, sanoo toisen Viime vuosina ketjun ravintolat ovat uudispolven McDonald´s-yrittäjä Ari taneet ilmettään. Toimiva kustannusmalli on löytynyt yrittäjien ja yhtiön yhteistyöllä.

Taivalsaari.

Se on myös hänen toiveensa tulevaisuu- Tulevaisuudessa on tarkoitus uudistaa palvelumallia. delle.

– Tuotteet ovat vuosien varrella muuttu– Ihmisten pitäisi käyttää enemmän palneet. Alussa kuvittelin, että veluja. Se tuottaa työtä ja hyötuotepaketti on vakaa ja valdyttää meitä kaikkia. mis. On kuunneltava asiakkaiTaivalsaari on kasvanut hamta ja tehtävä suunnitelmia sen purilaisympäristössä. Hänen mukaan. Kilpailu on kovaa. vanhempansa Esko ja Mervi Tai– Tänään halutaan enemvalsaari perustivat kaksikymmän salaatteja ja wrappeja. mentä vuotta sitten JyväskesEsimerkiksi wrappien leipä kuksen McDonald´sin, joka oli on runsaskuituista. Asiakkaat ensimmäinen Mäkkäri Jyväskykatsovat ravintoarvoja. lässä ja 18. Suomessa.

Taivalsaari on yksi viiEnsimmäinen McDonald´s destä McDonald´s-ketjun markSuomessa avattiin aikanaan Ari Taivalsaari kinointiosuuskunnan halliTampereella. Yrittäjänä oli tuksen jäsenestä. Hän on Aimo Toimi, joka oli Esko Taivalsaaren ystävä ja työkaveri edellisen uran toiminut jo lähes kymmenen vuotta McDonald´s-yrittäjien Euroopan yhdisEnson ajoilta.

Ari Taivalsaari aloitti opiskeluaikoinaan tyksen Suomen edustajana. Taivalsaaren mäkkäriuransa Aimo Toimin hommissa. mukaan yhdistyksen olemassaolo kertoo Nyt hän pyörittää seitsemää Mäkkäriä ja yrittäjien merkityksestä ketjussa. Yli 80 työllistää niissä 260 ihmistä. Omia yrittäjä- prosenttia ravintoloista on yrittäjien omistuksessa. vuosia on jo takana 15.

U

Franchising on kahden yrityksen yhteistyö.

Kuukauden kysymys Kysymys:

Miten työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan?

Työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaan työntekijän on esitettävä pyydettäessä luotettava todistus sairastumisestaan.

Työsopimuslaissa ei sen sijaan ole säännöstä siitä, miten työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan tai muusta työkyvyttömyydestään. Ohjeistus sairastumisen ilmoituskäytännöstä kannattaa tarkistaa siitä työehtosopimuksesta, jota työnantaja on velvollinen noudattamaan. Yleensä työehtosopimuksiin on kirjattu, että sairastumisesta on ilmoitettava viipymättä.

Käytännössä työnantajan on syytä huolellisesti ohjeistaa ilmoituskäytännöistä ja valvoa ohjeistuksen noudattamista. Luotuja käytäntöjä on lähtökohtaisesti noudatettava jokaisen työntekijän osalta tasapuolisesti. Ohjeet sairastumistilanteita varten

voidaan laittaa esimerkiksi henkilöstöoppaaseen tai ilmoitustaululle.

Usein työntekijän on ilmoitettava joko soittamalla tai sähköpostitse työnantajalle sairastumisesta heti työkyvyttömyyden alettua. Luotettava selvitys työkyvyttömyydestä on toimitettava työnantajalle viipymättä työpaikan käytäntöjen mukaan.

BlmXkkl bpjpdpj fe kppg`cc`e\e e Jlfd\e Pi`kk a`\e cXb`e\lmfekXXe kXXe klc\mX p_k\p[\efkkf aX j``e fe e gpi`kkp g g``ik\`j\jk` b\ikfdXXe# XXe# d`k blmXkljjX k`cXek\\jjX klc\\ c\\ fkkXX _lfd`ffe% BfjbX k`cXek\\k \\k aX fmXk bl`k\eb`e X`eX pbj`c cc`j` aX fe`$ lj\`e dp j k jj blmXkklaX dfe`$ `e dlfkf`j\dg`X# \` bX`bb`X e``_`e jj jfm\cklm`X j ee bj` mf`[X k jj alkljjX \eeXbf`[X%

Kauppa

Rakentaminen

Muut toimialat

Puutarha/kukkakauppa Uudellamaalla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Omat toimitilat. Hintapyyntö 75 000 €. pihakeskus.fi SY-14052013-2817 Verkkokauppa Tekniikkakauppa. fi. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €.

Työntekijöitä 1. Hintapyyntö 30 000 €.

SY-17052013-2829 Elintarvikeliike Espoossa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €.

Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 320 m2. Hintapyyntö 120 000 €.

SY-17052013-2834 Kukkakauppa Uudellamaalla.

Liikevaihto 100 000 - 200 000 €.

Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat n. 60 m2. Hintapyyntö 78 000 €.

SY-28052013-2909 Ympäristöalan yritys, jolla toimintaa koko Suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 500 000 €.

SY-06062013-2930 Yli 30 vuotta alalla toiminut elintarviketukku Varsinais-Suomessa.

Vakaa asiakaskunta ja laadukkaat tuotteet. Liikevaihto 800 000 €.

Työntekijöitä 2 + 1.

SY-12062013-2942 Veneliike Turussa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 2 000 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 550 + 1 700 m2. Hinta 150 000 €.

SY-17062013-2954 Vähittäiskauppa Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat n.

500 m2. Hintapyyntö 380 000 €.

SY-02072013-2990 Myydään osuus/haetaan rahoitusta kasvavaan lastenvaate ja -jalkineketjuun, jonka liikevaihto 1 – 2 miljoonaa euroa.

SY-19072013-3022 Ford-autojen varaosakauppa.

Toimintaa koko Suomessa. Hintapyyntö 95 000 euroa.

SY-09082013-3064 Myydään yritys tai osuus yrityksestä, jonka toimialana mainostuotteet, tekstiilipainatus, tarrat ja liikelahjat. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa.

Liikevaihto 100 000 - 200 000 €.

Omat toimitilat 182 m2.

SY-14082013-3073

Lvi-alan yritys (LVI-työt, saneeraus, kaukolämpö) Uudellamaalla.

Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €.

Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 150 m2 + autohalli 200 m2.

Hintapyyntö 295 000 €.

SY-17052013-2828 Lattia- ja seinäpäällystealan urakointiyrityksen liiketoiminta pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto vuonna 2012 oli 2 500 000 €.

Työntekijöitä 7 - 10.

SY-16052013-2827 Hautakivi- ja kivialan yritys Länsi-Suomessa. Työntekijöitä 1.

Omat toimitilat 100 m2.

SY-23052013-2889 Valmistus- ja maahantuontiyritys tai sen toimitilat. Sopii eri tuotantoihin. Keskeisellä paikalla pääkaupunkiseudulla.

SY-28052013-2908 Maanrakennusyritys PäijätHämeessä. Hintapyyntö 99 000 €, sisältää koneita.

SY-08082013-3060 Julkisivu-, sisustus- ja verhouselementtiä valmistava RockBlock etsii osakasta. Yritys sijaitsee Kauhajoella. Lisätiedot Mikael Metsälä p. 050 348 4853.

EPY-13082013-3070 Asbesti- ja rakennuspurkuyritys Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 250 000 €.

SY-14082013-3077

Pääkaupunkiseudulla yritys jonka toimialana on asiakasrekistereiden hallinta. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 4 - 5.

Vuokratut toimitilat 120 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-11062013-2936 Henkilöstövuokrauskonserni joka sisältää kaksi eri yritystä.

Liikevaihto 400 000 - 500 000 €.

Vuokratut toimitilat 40 m2. Hintapyyntö 125 000 €.

SY-18062013-2957 Lukkoliike pääkaupunkiseudulla.

Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €.

Työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat 150 m2.

SY-05072013-2995 Hyvinvointisektorilla toimiva yritys High Way of Life Oy. Toimintaa koko Suomessa.

SY-05082013-3053 Päijät-Hämeessä ict-alan yritys, tai osuus yrityksestä. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 90 m2.

Hintapyyntö 150 000 €.

SY-14082013-3079

Majoitus, ravintola, elintarvike Pikaruokaravintola Seinäjoen lähialueelta. Liikevaihto yli 400 000 €. Työntekijöitä 5. Vuokratut 100 m2 toimitilat. Lisätiedot Sari Koskela p. 050 593 9739.

EPY-29052013-2914 Lounasravintola ja pitopalvelu Orimattilassa. Omat toimitilat 150 m2, 64 asiakaspaikkaa. Hintapyyntö 250 000 €.

SY-30052013-2915 Ravintola Pohjois-Suomessa. Liikevaihto 400 - 500 000 €, toimitilat 165 neliötä. Hintapyyntö 95 000€.

SY-19072013-3019 Lounasravintola Etelä-Savossa.

Liikevaihto 200 000 - 300 000 euroa, 170 neliön vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 110 000 euroa.

SY-29072013-3035 Myydään/myydään osuus/haetaan rahoitusta: yökerho VarsinaisSuomessa. Liikevaihto 1 - 2 miljoonaa euroa.

SY-06082013-3055

Palvelut, liikenne Autovuokraamotoiminta Uudellamaalla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 45 m2. Hintapyyntö 49 000 €.

SY-17062013-2950 Arkkitehtitoimiston liiketoiminta.

Toimintaa koko Suomessa, sijainti Pohjois-Pohjanmaalla. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat.

Hintapyyntö 180 000 €.

SY-19062013-2963 Tilitoimisto/osuus Keski-Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat 200 m2.

SY-03072013-2992 Siivous-ja toimitilapalveluyritys Päijät-Hämeessä. Työntekijöitä 21 - 50. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 450 000 euroa.

SY-11072013-3003 Autokorjaamo/autovarustamo Uudellamaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 euroa. Vuokratut toimitilat 230 m2. Hintapyyntö 100 000 euroa.

SY-11072013-3004 Varsinais-Suomessa 14 vuotta toiminut kiinteistönvälitys- ja isännöintiyritys. Liikevaihto 200 000 - 300 000 euroa, hintapyyntö 25 000 euroa.

SY-06082013-3054

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme: Metallituotteiden valmistusta .....200 000 Ruokaravintola................................90 000 Siivousalan yritys .........................550 000 Levyosien ja -rakenteiden valmistus .......................................200 000 + lainojen vakuudet 425 000 Suosittu kesäravintola ................... 85 000 Vuokrattu liike- ja teollisuusrakennus sijoittajalle (KOY) .........390 000 Hotelliliiketoiminta Pohjois-Karjalassa ........................300 000 Konepaja .......................................590 000 Muotivaateliike ...............................60 000 Lemmikkieläintarvike tukku Pääkaupunkiseudulla ...................280 000 Jätekuljetusliike ............................350 000 Purku-urakointiin ja maanrakennukseen erikoistunut rakennusyhtiö .............................. 400 000 Elintarvikealan yritys .................1 550 000 Autokorjaamo ...............................209 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan tilitomisto Lauttasaari, Etelä-Helsinki Länsiväylän varsi, Espoo alueelta. Liikevaihto 50 000 - 150 000 euroa. Vuokratut toimitilat.

SY-10062013-2933

Yrityspörssin ilmoitusehdot osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Teollisuus Puusepänliike Lahden seudulla.

Liikevaihto 1 000 000 - 1 500 000 €.

Omat toimitilat 2 400 m2.

SY-01072013-2988 Myydään tekstiilien paino- ja myyntiyritys Pohjois-Karjalassa.

Liikevaihto alle 100 000 €. Omat toimitilat 130 m2. Hintapyyntö 330 000 €.

SY-01072013-2989

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 26.9.2013

28

.&)'(* YRITTÄJÄSANOMAT

TALOUS ALEKSI POUTANEN

FIILISTELIJÄ. Mekkomanian yrittäjä Mari Teittinen viihtyy myyntituotteidensa keskellä ja pukeutuu mielellään käytettyyn laatuvaatteeseen, kuten tähän 70-luvun Marimekkoon.

Intohimo auttaa pärjää Kekseliäisyys panee vauhtia pieniin erikoiskauppoihin.

Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

K

aupunkien kivijaloissa on liikettä. Kauppoja tulee ja kauppoja menee.

Normaali tahti on, että vuodessa parituhatta erikoiskauppaa lopettaa ja saman verran uusia aloittaa. Tänä vuonna näyttää siltä, että tahti on hieman sekaisin. Kaupan liiton tietojen mukaan kuusi prosenttia kaupan alan yrityksistä eli 2 000–3 000 pisti alkuvuonna lapun luukulle. Asiakaskato vaivaa erityisesti erikoiskauppoja.

Helsinkiläisen Mekkomanian yrittäjä Mari Teittinen puhkuu intoa. Hän myy 30–70-lukujen vaatteita ja asusteita.

– Kaikki alkoi intohimoisesta rakkaudesta kirppareihin. Suurin osa kaupan tuotteista ovat ihmisten myyntitiliin tuo-

mia vanhoja aarteita, joista minä valitsen myyntiin ne ihanimmat. Yritys on kasvanut koko ajan, Teittinen sanoo runsaan viiden vuoden kokemuksella.

Hän ei anna periksi tiukan talouden edessä, vaan kääntää senkin vahvuudeksi.

– Ehkä ihmiset panostavat nyt vielä enemmän laatuun, kestävyyteen ja kierrätykseen.

Vauhtia somesta. Mekkomanian myynnistä vain osa menee suoraan myymälästä asiakkaalle. Yhä suurempi osa kulkee postitse.

Markkinointi hoituu pitkälti facebookin kautta. Moni mekko tai takki ei koskaan ehdi edes myymälän tankoon.

Sopiva ostaja löytyy kasvavasta kantaasiakkaiden joukosta.

– Töitä tässä kyllä saa tehdä, sanoo aiemmin psykiatrian sairaanhoitajana työskennellyt Teittinen.

Yrittäjäksi hän on siirtynyt pikkuhiljaa, askel kerrallaan.

Ensin oli käytettyjen vaatteiden rekki tutun kampaamon tiloissa. Sitten löytyi kumppani, joka halusi myydä käytettyjä

Täytyy uskaltaa tarttua tilaisuuteeen, vaikka tulevaisuudesta ei koskaan voi tietää.

Mari Teittinen

lastenvaatteita. Teittinen jatkoi vielä sairaanhoitajan työtään ja kävi vain välillä tuuraamassa kaupassa.

Liikekumppani luopui puodista ja keskittyi yhä enemmän kierrätysvaatteiden ompeluun. Niitä on nyt myynnissä nykyisessä Mekkomaniassa.

Kivijalkapuoti sitoo. Kierrätysmieliset yrittäjät löytävät toisensa. Nina Tammisen Retonki Oy myy kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita.

Naiset pyörittivät yrityksiään jonkun aikaa samassa kivijalkamyymälässä. Viime helmikuussa Tamminen siirsi toi-

mintansa kokonaan nettiin.

Tamminen työskenteli aikaisemmin studiokoordinaattorina. Nyt hän voi tarvittaessa tehdä samaa työtä Retonki-yhtiönsä kautta.

– Kauppapaikkana kivijalkapuoti on viehättävä, mutta se sitoo. Nettikauppiaana mikään ei periaatteessa estä ajattelemasta, että koko maailma voi olla kauppapaikkana. Uutiset huonosta taloudesta ja ostovoiman heikentymisestä pelottavat, mutta uhat eivät tunnu niin suurilta, kun esimerkiksi toimitilojen kiinteitä kuluja ei ole.

Teittinen taas viihtyy puodissaan.

Kivijalkapuoti on yritys ja elämäntapa.

Edessä on valinta. Ryhtyäkö pysyvästi yrittäjäksi vai palatako sairaanhoitajan työhön?

– Täytyy uskaltaa tarttua tilaisuuteen, vaikka tulevaisuudesta ei koskaan voi tietää.

Pakko lopettaa. Yhdeksän toiminnan vuotta tuli täyteen käytettyä designia ja käyttötavaraa myyvällä helsinkiläisellä Wanhamanialla, kun ikkunoihin ilmestyivät loppuunmyynnistä kertovat laput.

29

.&)'(* YRITTÄJÄSANOMAT

65,4

ALEKSI POUTANEN

miljardia dollaria.

Näin paljon tienaa Roope Ankka Forbeslehden fiktiohahmojen listan mukaan.

Melkein kävi kaupaksi Käytettyjen toimistokalusteiden kauppias auttaisi mielellään julkistakin sektoria säästämään.

Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajasanomat.fi

K

mään

SETTI UUSIKSI. Retonki Oy:n Nina Tamminen varoittaa jämähtämästä.

Yrityksellä pitää olla tilaa kasvaa ja muuttua.

– Liikkeen perustaa nopeasti, mutta lopettaminen on hidasta. Pelkästään vuokrasopimuksen irtisanomisaika pidentää toimiaikaa, sairauslomalle jäävä yrittäjä Päivi Hakkarainen toteaa.

– Jos ajat olisivat vakaammat, olisin varmasti yrittänyt järjestellä niin, että liike pysyy toiminnassa. Nyt päätin näin.

Mari:

Näin selviät:

Rakasta sitä mitä teet Tartu tilaisuuksiin Usko omaan ideaasi Hanki hyvä kirjanpitäjä

Nina: Seiso monen jalan varassa Reagoi nopeasti Ei saa kangistua Ongelmissa puhuminen auttaa

eväällä Heikki Tertsunen koki pienen yllätyksen. Käytettyjä toimistokalusteita myyvän kuopiolaisen yrittäjän varastolle asteli Karjalan lennoston mies, joka oli alustavasti kiinnostunut hankkimaan noin 60 henkilölle työpöytiä, kaappeja ja laatikoita Tertsuselta. Eikä ihme, myynnissä oli kalusteita murtoosalla normaalihinnasta.

– Jos normaalisti työpisteen kalustaminen ilman työtuolia maksaa noin kaksituhatta euroa, olisin tuolloin myynyt setin noudettuna kahdella sadalla eurolla Kuopiosta eräästä tyhjennyskohteesta, Tertsunen toteaa.

HT-Toimistokalusteen yrittäjä odotti pääsevänsä kalustamaan Rissalan varuskunnan laajennusta, mutta joutui kuitenkin pettymään.

Tertsunen kertoo, ettei päässyt edes tekemään kirjallista tarjousta, kun sai tietää lennoston hankkivan kalusteita muualta.

– Eipä tämä minua lopulta hämmentänyt, kun osasin odottaa kielteistä lopputulosta.

Tertsusen mukaan julkiselle sektorille on nykyisten hankintajärjestelyjen takia lähes mahdotonta saada myydyksi käytettyjä toimistokalusteita.

Karjalan lennostosta kerrotaan, että toimistokalusteet hankitaan lähtökohtaisesti valtakunnallisen hankintasopimuksen mukaan Iskulta, mutta Rissalaan on tulossa kalusteita myös lakkautettavista varuskunnista.

Lennoston logistiikkajohtaja majuri Mika Saastamoinen ei tuntenut Tertsusen tapausta, mutta toteaa, että mikään ei estä yksityistä kauppiasta tarjoamasta sopivassa

tilanteessa käytettyjä kalusteita.

Tertsusen mukaan puolustusvoimien hankinnat ovat sisäpiirin tietoa.

– Pienyrittäjät eivät niistä tiedä yhtään mitään.

Miksei kierrätetä? Pääasiassa vakuutusyhtiöiden konttoreiden muutoksista vapautuvia toimistokalusteita realisoiva Tertsunen kertoo, että vuoden 2007 hankintalain jälkeen kaupanteko myös kuntien kanssa on vaikeutunut huomattavasti. Kokonaiskilpailutukseen ei käytettyjä kalusteita myyvä pienyrittäjä voi edes tehdä tarjousta, koska ei voi tietää millaisia kalusteita tulee realisoitavaksi kolmen seuraavan vuoden aikana.

– Tässä olisi säästön paikkoja kunnille, mutta pienyrittäjä syrjäytetään hankinnoista. Tuntuu siltä, ettei kestävää kehitystä haluta edistää. Miksi hankintalaki on tehty niin tiukaksi, että julkiselle sektorille ei kelpaa edes alle viisi vuotta vanha, uudenveroinen kaluste, ihmettelee Tertsunen.

Valtaosin Lappeenranta – Tam-

Tässä olisi säästön paikkoja kunnille, mutta pienyrittäjä syrjäytetään hankinnoista.

Heikki Tertsunen

pere-linjan pohjoispuolella toimiva Tertsunen kertoo, että paikoittain kunnissakin ajatellaan kustannuksia. Hän nostaa esiin Siilinjärven ja Pielaveden sekä Kainuun maakuntayhtymän. Eniten käytettyjä toimistokalusteita menee ostajille, jotka pelaavat omilla rahoillaan.

– Keskivertoasiakas on 1 – 10 hengen pienyritys. Tällainen pk-yritys on yleensä kertatäyttöasiakas.

Toki joukossa on asiakkaita, jotka fuusioituvat ja kasvavat. Parhaat asiakkaani ovat ostaneet kaikki kalusteensa yrityseltäni jo kymmenen vuoden ajan, Tertsunen toteaa.

ARI-PEKKA KERÄNEN

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ. Käytettyjä toimistokalusteita kauppaavan Heikki Tertsusen asiakkaat ovat pääasiassa hintatietoisia pk-yrityksiä.

Yhteishankinta keskittää tilauksia isoille

>

Pk-yritysten jääminen sivuun julkisista hankinnoista on ongelmana tuttu. Suomen Yrittäjien kilpailuasioista vastaava johtaja Antti Neimala toteaa, että pääongelma on rakenteellinen: suurten yhteishankintayksikköjen käyttö ohjaa hankintoja isoille yrityksille. Tämä kutistaa markkinoiden dynaamisuutta.

– Olennaista on, että julkisten hankintojen tekijät osaavat

asiansa ja toteuttavat hankinnat niin, että pk-yritykset voivat päästä mukaan, sanoo Neimala.

Hankintojen pelisääntöihin on lähivuosina tulossa muutoksia, sillä kesällä lyötiin lukkoon EU:n suuren hankintasääntelyuudistuksen sisältö. Neimalan mukaan vaikutukset ovat kaksijakoiset: menettelystä uhkaa tulla entistä hankalampaa, kun ympäristöasiat ja sosiaaliset kysymykset

saavat lisää painoarvoa. Toisaalta hallinnollista taakkaa myös puretaan viranomaisselvitysten osalta, ja direktiivi edellyttää periaatteessa hankintojen pilkkomista pk-yrityksille soveltuviin osiin.

Muutosten saattaminen osaksi kotimaista lainsäädäntöä käynnistyy syksyllä ja niiden pitää olla voimassa kahden vuoden päästä.

30

TALOUS

.&)'(* YRITTÄJÄSANOMAT

Moni miettii jo OY:tä Jos henkilöyhtiöt ja elinkeinonharjoittajat eivät saa verohelpotusta, paine yhtiömuodon vaihtamiseen kasvaa.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

E

nsi viikon budjettiriihellä voi olla ratkaiseva merkitys, kun yrittäjä miettii omistamansa yrityksen yhtiömuotoa.

Hallituksen keväällä päättämä yhtiöveron lasku 20 prosenttiin keventää nimittäin osakeyhtiöiden verotusta. Samalla henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verot nousevat, kun pääomaverotuksen progressio kiristyy.

Yrityksen pyörittäminen on paljon yksinkertaisempaa toiminimellä.

Kai Andersson

Henkilöyhtiöt ovat joko avoimia yrityksiä tai kommandiittiyhtiöitä ja elinkeinonharjoittajat toiminimiä.

Näihin pienyrityksiin ei sovelleta yhteisöverokantaa.

Suomen Yrittäjät on vaatinut, että veromuutokset ovat mahdollisimman neutraaleja eri yhtiömuotojen välillä ja että hallitus keventää verotusta muiltakin kuin vain osakeyhtiöiltä. Yrittäjäjärjestön mielestä verotus ei saa ohjata yhtiömuodon valintaa.

Myös tilitoimistot ovat viestittäneet yhtiöveromuutoksen ajavan

varsinkin tulosta tekevät pienyritykset vaihtamaan yhtiömuodon osakeyhtiöksi.

– Olemme esittäneet, että pääomatulo-osuudesta vain 85 prosenttia on verollista. Jatkossa listaamattomien osakeyhtiöidenkin osingoista verotettava osuus on samaiset 85 prosenttia, selvittää Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundén.

Tällä hetkellä pienyrityksiltä verotetaan pääomatulona kaavamaisesti tulo, joka vastaa 20 prosenttia yrityksen nettovaroista. Ylimenevä osa on progressiivisesti verotettavaa ansiotuloa. Elinkeinonharjoittaja voi valita halutessaan pelkän ansiotuloverotuksenkin.

Verohyöty osakeyhtiöiden hyväksi kasvaa jopa tuhansilla euroilla vuodessa, jos muutoksia ei tehdä. Lukuja voi vertailla oheisesta laskelmasta.

Puolet pienyrityksiä. Suomessa on noin 260 000 yritystä, joista puolet ovat pienyrittäjiä.

Espoolainen taksiyrittäjä Kai Andersson on yksi heistä. Hän myöntää pohtineensa yhtiömuodon vaihtamista.

– Yhä lähempänä ollaan sitä tilannetta, Andersson vahvistaa.

Hän kertoo tilanteen olevan epäoikeudenmukainen pienyrittäjien kannalta, jotka kuitenkin työllistävät paljon työntekijöitä.

Mutta onko sillä loppujen lopuksi väliä, mikä on yrityksen yhtiömuoto?

– Tilinpito ja yrityksen pyörittäminen muutenkin on paljon yksinkertaisempaa toiminimellä.

Jos puhutaan vain pienestä liikevaihdosta, niin yhtiömuodolla ei ole väliä. Tulojen kasvaessa jää jo tappiolle, Andersson sanoo.

Lundén vahvistaa Anderssonin näkemykset.

Hänen mukaansa toiminimi on helppo tapa aloittaa yrittäjyys, kun turha byrokratia jää vähemmälle.

Esimerkkinä hän mainitsee hallituksen valinnan, kokouspöytäkirjat ja rahaliikenteen.

– Pahimmassa tapauksessa jopa yrittämiseksi ryhtymisen kynnys voi nousta.

ALEKSI POUTANEN

Vertailu: Pieni Oy / Pieni toiminimi Tulos 50 000 e, nettovarat 50 000 e Oy-yrittäjä nostaa palkkaa 38 000 e Palkkaverotus

Pieni Oy

Pieni t:mi

- 38 000 e - vero 23 % (8 740 e) - nettopalkka 29 260 e

Ei maksa itselleenn palkkaa

Verotettava tulo - 12 000 e - vero 20 % (2 400 e) - jää 9 600 e

- 50 000 e

Osinko- / - osinko 4 000 (8 % nettovaroista) yritystulon - osinkovero 300 e (7,5 %) pääomaverotus - netto-osinko 3700 e

- yritystulon pääomatulo omatulo 10 000 e (20 % nettov.)

- pääomavero 3 000 00 e (30 %) - ansiotulo-osuudeksi eksi jää 40 000

Yritystulon ansioverotus

otulo 40 000 e - yritystulon ansiotulo - vero 9600 e (24 %)

- ei - ei

Maksetut verot - 11 440 e yhteensä - 22,9 %

- 12 600 e - 25,2 %

Yrittäjälle käteen jää

- n. 33 000 e (32 960 e)

- n. 37 400 e

Yritykseen jää

- 5 600 e - 0 euroa - nettovarallisuus kasvaa tämän verran - nettovarallisuus ei kasva - verotetaan vasta, kun jaetaan - verotetaan loppuun uun asti joka vuosi

Johtopäätöksiä: Oy:lle ja yrittäjälle jää 50 000 euron tuloksesta 1 200 euroa enemmän, jota voidaan käyttää yrityksen toimintaan.

Oy:ssä yhteisöveron jälkeinen tulos (5 600 e) verotetaan vasta, jos voitto jaetaan osakkaille.

LÄHDE: SUOMEN YRITTÄJÄT

Joss toiminimen pääoma- Toiminimen toimintatulo olisi vain 85 %:sti varausmahdollisuutta veronalainen, käteen ei ole huomioitu. Jos jäisi 450 euroa nykyistä oy:ssä myös loppuvoitto enemmän ja pääomajaetaan, verotus olisi tulo-osuuden verotus toiminimeä hieman kevenisi 4,5 %-yksikköä, korkeampi ao. tulo-/ koko yritystulon verotus nettovarallisuustasolla 0,9 %-yksikköä tällä (25,7 %). tulo-/nettovarallisuustasolla.

Vertailu: Kasvava Oy / Kasvava toiminimi Tulos 150 000 e, nettovarat 300 000 e Oy-yrittäjä nostaa palkkaa 70 000 e Palkkaverotus

Kasvava Oy

Kasvava t:mi

- 70 000 e - vero 32 % - nettopalkka 47 600 e

Ei maksa itselleen palkkaa

Verotettava tulo - 80 000 e - vero 20 % - jää 64 000 e

- 150 000 e

Osinko- / - osinko 24 000 (8 % nettovaroista) yritystulon - osinkovero 1800 e (7,5 %) pääomaverotus - netto-osinko 22 200 e

- yritystulon pääomatulo 60 000 00 e (20 % nettov.)

- pääomavero 12 000 + 6400 = 18 400 e (30,7 %) - ansiotulo-osuudeksi jää 90 000

Yritystulon ansioverotus

- yritystulon ansiotulo 90 000 e - vero 32 000 e (35,5 %)

- ei - ei

Maksetut verot - 40 200 e yhteensä - 26,8 %

- 50 400 e - 33,6 %

Yrittäjälle käteen jää

n. 70 000 e (69 800 e)

- n. 100 000 e (99 600 e)

Yritykseen jää

- 40 000 e - 0 euroa - nettovarallisuus kasvaa tämän verran - nettovarallisuus ei kasva - verotetaan vasta, kun jaetaan - verotetaan loppuun asti joka vuosi

Johtopäätöksiä: Oy:lle jää 150 000 euron tuloksesta runsas 10 000 e enemmän yritystoimintaan.

LÄHDE: SUOMEN YRITTÄJÄT

PITKÄ URA. Kai Andersson on ajanut taksia jo 30 vuotta.

Oy:ssä yhteisöveron jälkeinen tulos (40 000 e) verotetaan vasta, jos voitto jaetaan osakkaille.

Jos toiminimen pääomatulo olisi vain 85 %:sti veronalainen, käteen jäisi 2 880 euroa nykyistä enemmän ja pääomatulo-osuuden verotus kevenisi 4,8 %-yksikköä, koko yritystulon verotus 1,9 %-yksikköä tällä tulo-/nettovarallisuustasolla.

Toiminimen toimintavarausmahdollisuutta ei ole huomioitu. Jos oy:ssä koko voitto jaetaan, verotus olisi samalla tasolla ao. tulo-/ netto-varallisuustasolla (33,6 %).

31

.&)'(* YRITTÄJÄSANOMAT

Mistä tunnistaa menestyjän?

Tilaa Kauppa leht tutustumishin

i edulliseen

taan osoit tee ssa kampanjat.k auppalehti.fi / menest yjät. O sallistu sama lla 2000 € ar vois en Hongkong in matkan ar vo ntaan.

Menestyjä selviää kuivin jaloin silloinkin, kun taloudessa tulee lunta tupaan.

Menestyjät 2013 -sarja koko syksyn ajan Kauppalehdessä.

Lue Suomen menestyneimpien yritysten haastattelut ja tarinat Kauppalehdestä joka viikko ja seuraa Menestyjät-rankingiä verkossa joka päivä.

32

.&)'(* YRITTÄJÄSANOMAT

VAPAALLA JUSSI PARTANEN

Tuomio KULUNEEN KUUKAUDEN PLUSSAT JA MIINUKSET

LISÄÄ VEROA VIINASTA. Viro myöntää jo toista vuotta peräkkäin valtion matkailunedistämispalkinnon Suomen valtiovarainministeriölle.

KRIISI. Nyt tarvitaan kriisitietoisuutta, herättelevät kansalaisia kolmen kuukauden lomalta tavoitetut poliitikot.

HELAN GÅR. Taas on se aika vuodesta, kun Suomi muuttuu kaksikieliseksi maaksi.

KOSTO. Hovioikeuden selvitys osoittaa, että ainaisiin juristivitseihin kyllästyneet tuomarit ovat itsekin sangen humoristista sakkia.

TUPOTEATTERI. Dressmannmiehet Häkämies, Lyly ja Mäenpää on nähty jo yhdessä harjoittelemassa hidastettua yhteiskävelyä täydellisen haastattelutunnelman varmistamiseksi.

PEKKASPÄIVÄT. Työaikojen lyhennysvapaat, jotka ovat kuin satiaiset: niitä on paljon, ne aiheuttavat kylmiä väreitä ihokarvoissa ja niistä on vaikea päästä eroon.

6

kysymystä

Katariina Tuominen

Rokki raikaa tuplajuhlissa

1

Olet syntynyt 5. syyskuuta, jolloin vietetään myös Yrittäjän päivää.

Miten aiot viettää tuplajuhlaa, Lankosken Köffin yrittäjä Katariina Tuominen?

Yleensä päivä on sujunut työn merkeissä, mutta nyt menen 4. syyskuuta Helsinkiin Soundgardenin keikalle juhlimaan.

2

tekevät täällä yhä töitä, nyt meidän palkkalistoillamme.

4

Mitä Lankosken loppukesään kuuluu?

Sesonkiaika meillä on kuusi viikkoa juhannuksesta alkaen. Syksymmällä kalastajat ovat iso asiakasryhmä, kun lohi alkaa nousta Merikarvianjokeen.

Mitä kaikkea teet yrittäjänä?

Meillä on ympärivuotinen kahvilaravintola, jonka asiakkaina on kesäisin paljon mökkiläisiä. Ympäri vuoden käy rekkamiehiä ja sesonkiaikana kalastajia. Ravintolan salissa järjestetään esimerkiksi syntymäpäiväjuhlia ja kokouksia. Lisäksi meillä on vuokramökki ja bed and breakfast -palvelu, jota käyttävät varsinkin kalastajat. Kesäkahvilana toimii vuonna 1979 avattu kahvimylly.

Mikä yrittäjän työssä on parasta?

Pidän siitä, että saan olla palvelualalla ja ihmisten kanssa tekemisissä. Kaikki päivät ovat erilaisia, välillä sattuu yllätyksiä. Ruotsinlaivalta tuleva bussi voi tuoda täyden lastin matkustajia syömään kello 22.30, kun normaalisti suljemme 23.00. Emme me heitä tietenkään pois aja, vaan silloin pidetään ovia vähän pidempään auki.

3

6

Miten ryhdyit yrittäjäksi?

Vanhempamme perustivat yrityksen vuonna 1979. Otimme siskoni kanssa vetovastuun vuonna 2008.

Mietimme, että olisi ollut aivan hullua myydä yritys, kun isä ja äiti ovat uurastaneet sen eteen kaikki nämä vuodet.

Vanhempamme ovat eläkkeellä, mutta

5

Lankoski on suosittua kalastusaluetta. Viihdytkö itse vavan varressa?

Minulle tärkeitä harrastuksia ovat musiikki ja hyvät kirjat. Talvella pitää päästä kiireisen kesän vastapainoksi lomalle jonnekin lämpimään, varsinkin Intian Goa on makea paikka.

”Olisi ollut aivan hullua myydä yritys.”

Kuka?

Katariina Tuominen

Ikä: 36 Työ: Lankosken Köffin toimitusjohtaja. Tuominen hoitaa yrityksen paperityöt, sisko vastaa ruokapuolesta.

Perhe: Kaksi lasta, 8-vuotias poika ja tyttö 7-vuotias tytär. Aviomies on myös yrittäjä, myy kalastustarvikkeita.

Unelma: Löytää rohkeutta uudistua yrittäjänä ja viedä toimintaa joka vuosi eteenpäin.

.&)'(* YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Vain neljäsosa ministerien erityisavustajista jatkaa politiikan parissa, kun erilaisiksi johtajiksi päätyy peräti puolet.

STT:n selvitys yli 300 avustajan urasta

16.

33 Kymenlaakso on pudonnut maakuntien kilpailukykyvertailussa vuosikymmenessä yhdeksän sijaa.

Tapahtumia

Baanalla YÖJUOKSULLA. Keuruulla juostiin 12. heinäkuuta Yömaratonin yhteydessä yrittäjien SM-joukkuemaratonviesti, johon osallistui yhdeksän joukkuetta. Voiton vei Futursoft Oy:n Futursoft Racing Team. (kuva: Arto Hyytiäinen)

TUNNELMARAVIT. Loviisaan kokoontui 1. heinäkuuta viitisenkymmentä raviurheilua harrastavaa yrittäjää. Loviisan Yrittäjien teltassa tunnelmoitiin Ascot-laukkakisojen hengessä. (kuva: Roberta Roo)

MAILAN VARRESSA. Siuntion Pickala Golfissa ratkottiin 9.–10. elokuuta yrittäjien SM-tittelit. Kuvassa Liisa Soppela (vas.), Mikko Virtala ja Merja Pentikäinen. (kuva: Jaana Tihtonen)

SUOMIAREENA. Porissa nähtiin heinäkuussa melkoinen tapahtumakimara.

SuomiAreenaan osallistuneet Jouko Viljamaa (vas.) ja Veikko Kiili intoutuivat avustamaan oranssipaitaista pianistia. (kuva: Erja Lindholm)

Suurkaupunki Keski-Uudellemaalle?

M

ikä muuttuisi, jos Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula yhdistyisivät 240 000 asukkaan suurkunnaksi? Tähän yrittäjiä askarruttavaan asiaan perehdytään Mäntsälässä.

Tilaisuudessa pohditaan vaikutuksia kaavoitukseen, kuntapäätöksentekoon ja kasvumahdollisuuksiin. Mukana tapahtumassa on muun muassa yrittäjiä, kuntajohtoa ja poliittisia päättäjiä.

Seminaari järjestetään kello 12.30–16.30. Ilmoittaudu Uudenmaan Yrittäjien verkkosivujen kautta.

Milloin: 29. elokuuta Mäntsälän kunnantalolla Mukana myös: Yrittämisestä muuttuvassa kuntakentässä alustaa SY:n puheenjohtaja Mikko Simolinna

Ilmoittaudu Fennia Prize 2014 -muotoilukisaan Yrityksille suunnatun Fennia Prize -muotoilukilpailun ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä.

Kilpailun tavoitteena on edistää korkeatasoisten tuotteiden ja palveluiden tuottamista.

Fennia Prize -palkinnot luovutetaan tunnustuksena muotoilun kokonaisvaltaisesta ja innovatiivisesta käyttämisestä. Aikaisempina vuosina palkittujen skaala ulottuu sähköpylväästä kirjastokonseptiin ja aktiivikaiuttimista astiasarjoihin. Fennia lahjoittaa kilpailussa jaettavan 35 000 euron palkintopotin.

Vuoden 2014 kilpailussa uutuutena on startup-sarja, johon voivat osallistua enintään viisivuotiaat yritykset.

Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa www.designforum.fi/ fenniaprize. Ilmoittautumisaika päättyy 23. lokakuuta. Kilpailun tulokset julkistetaan helmikuussa 2014.

Etelä-Karjalan Yrittäjät täyttää 70 Merkkipäivän kunniaksi Etelä-Karjalan Yrittäjät järjestää jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen juhlan 7. syyskuuta. Lappeenrannan kaupungintalolla kello 16.00 alkavassa tilaisuudessa jaetaan Maakunnallinen yrittäjäpalkinto sekä paikallisyhdistysten palkinnot.

Juhlan juontaa Vesa Surakka ja musiikista vastaa Jonna Imeläinen. Juhlaan mahtuu 600 nopeinta, varsinaiset kutsut ilmoittautumisohjeineen postitetaan jäsenistölle.

Sulkavan Wiljami-kauppa täyttää sata vuotta Sulkavalla K-market Wiljamin juhlii satavuotisjuhlaansa elokuussa. Kirkonkylällä sijaitsevan kaupan perusti 1913 nykyisin kauppiaana toimivan Tiina Kolehmaisen isoisoisä Matti Vihavainen. Nimensä kauppa sai Vihavaisen pojalta Wiljamilta, joka ryhtyi luotsaamaan liikettä vuonna 1925.

Vuosien varrella kaupassa on tehty luonnollisesti muutostöitä ja laajennuksia, viimeisin viisi vuotta sitten, jolloin kiinteistöön tuli Alkon myymälä. Puolisonsa Heikin kanssa kauppaa pitävä Tiina Kolehmainen kertoo, että kauppiaat ovat koko ajan uskoneet perusasioiden pitämiseen kunnossa, hyvään palveluun ja uudistumiskykyyn.

Tiina Kolehmainen on kirjoittanut kauppiassuvun tarinan satavuotishistoriikkiin. Kaupan historia on myös tallennettu kaupparakennuksessa sijaitsevaan pieneen museoon.

Syysmarkkinat sähköistävät Saarijärven Saarijärven Yrittäjät polkaisevat lauantaina 7. syyskuuta pystyyn Syysmarkkinat. Tapahtumapaikkana on Saarijärven keskusta, joka muutetaan markkinoiden ajaksi kävelyalueeksi.

Syysmarkkinat järjestetään Saarijärvellä nyt kolmatta kertaa.

Myyntipaikkoja voi tiedustella markkinatoimistosta numerosta 040 751 7731 arkisin kello 9–15.

yrittäjä–suomi–yrittäjä Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

Edustuskulu

Veikeä verovähennys, jonka suojiin taitava kirjanpitäjä upottaa kaiken aina perämoottorista baarilaskuun.

34

PARHAAT PALVELUT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TILITOIMISTOT

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

TULOSTINTARVIKKEITA

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä ja tule käymään!

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133

www.consista.fi www.paritilit.fi Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070 Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oy ja

Lohjalla Paritilit Oy

kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

YRITYSSOVELLUKSET

7/2013 PI@KKvAvJ8EFD8K

RESUMÉ

Fakta eller fiktion: Den miljardstora sänkningen av bolagsskatten måste dras tillbaka.

Det vore mycket bättre att lägga de pengarna på stimulanspolitik som leder till sysselsättning.

Vice ordförande G`X Cf_`bfjb` från Vänsterförbundets partifullmäktige.

Förarna kommer från armén

MXik Y i [\k _ e6

?Xeel ?XccXdXX

5.9.

JARKKO VIRTANEN

I framtiden kommer transportföretagen att till stor del få förlita sig på utbildad arbetskraft från försvarsmakten. hannu.hallamaa@yrittajat.fi

D

et beror på att antalet personer som tar lastbilskort har minskat kraftigt. I det civila riskerar antalet nya förare med C-kort att hamna under 4 000.

– Transportbranschen behöver minst 4 000 nya chaufförer per år.

Vi måste få nästan alla som tagit lastbilskort att stanna kvar i branschen, säger Eino Simonen, utbildningschef på Finlands Transport och Logistik SKAL. Förr togs det mer än 20 000 Ckort om året. Den siffran rasade till under hälften år 2010 när man började kräva yrkeskompetens på basnivå av yrkeschaufförer som kör tung utrustning. Nu sker det ytterligare en nedgång eftersom den nya körkortslagen som trädde i kraft i början av året kräver att personer under 21 år skaffar yrkeskompetens innan de skaffar C-körkort.

CHAUFFÖRSLÄRLING. Otto Puttonen, gardist, blir yrkeschaufför och får lastbilskörkort i Sandhamn där han utför sin värnplikt.

En väckarklocka för företagare. Transportbranschen hotas alltså av en brist på förare, vilket gör att de cirka 3 500 lastbils- och kombinationsförare som varje år utbildas av försvarsmakten blir allt viktigare.

När de lämnar armén har de det körkort och den yrkeskompetens som behövs.

Arbetsgivarna borde slå klorna i denna grupp, säger ingenjörkommendörkapten Ilmo Suurnäkki från Huvudstaben.

– Omkring hälften går direkt från armén till ett arbete i transportbranschen, men det är oklart vad resten gör.

Förutom transportföretagen behöver t.ex. byggnads-, värdetransport- och flyttföretag folk med yrkeskompetens för lastbilsförare.

Tips till unga. Tomi Salonoja, personalchef för produktionen på Muuttopalvelu Niemen Palvelut Oy, berättar att företagets avdelning i

Helsingfors årligen behöver 10 – 15 nya chaufförer med yrkeskompetens.

Totalt sett har vi 80 chaufförer med yrkeskompetens i företaget.

Företaget utbildar chaufförerna på egen hand. De hämtar även personal via armén, SKAL och försvarsmaktens rekryteringstillfällen.

– Vi tipsar folk som är på väg in i armén att det lönar sig att skaffa lastbilskort och yrkeskompetens när man gör lumpen, berättar Salonoja.

Thailändska plockare förser Finland med bär ?Xeel ?XccXdXX

PAULA MYÖHÄNEN

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

F

ör närvarande letar tusentals thailändska bärplockare bär i de finländska skogarna. Frukten av deras arbete förädlar den finländska bärindustrin. Kiantama i Suomussalmi har 500 bärplockare, cirka fem procent mer än förra året.

– Förberedelserna inför nästa års bärplockningssäsong börjar redan på hösten när den här säsongen är över, berättar VD Vernu Vasunta.

Kiantama hämtade de första plockarna till Finland år 2007. Idén till att använda asiatisk arbetskraft fick de från Sverige, där thailändska bärplockare gjorde sin debut för

TRE MÅNADER. Kiantamas första thailändska bärplockare kom till Finland i mitten av juli, och de sista åker hem i början av oktober, berättar VD Vernu Vasunta.

omkring tio år sedan.

– Erfarenheterna från Sverige visade att det funkar, konstaterar Vasunta.

Plockarna rekryteras och utbildas i Thailand av en lokal samarbetspartner till Kiantama. Thailändarna får lära sig om den finländska kulturen, allemansrätten och bärplockningstekniken. Dessutom får de veta att skördeåren och därmed även inkomsterna kan variera. Den här gången verkar bärskörden bli 20 – 25 procent mindre än förra året, enligt Vasunta.

– Förra året plockade en person i genomsnitt 5 300 kilo bär; de bästa fick ihop över 8 000 kilo. Det råder absolut konkurrens om de duktiga plockarna, berättar Vasunta.

Den 10 september publicerar Företagarna i Finland och Finnvera en SME-företagsbarometer som pejlar förväntningarna hos små och medelstora företag.

Det ställs ovanligt stora förväntningar på höstens publikation, då den senaste tidens ekonomiska nyheter har varit en dyster läsning. Förhandsinformationen säger att barometern innehåller tråkig information om att stora företag har en allt tuffare inställning till betalningen av fakturor. Över 40 procent av företagarna säger att de blivit tvungna att acceptera betalningsvillkor på mer än 30 dagar.

Problemet berör främst underleverantörer inom industrin.

Företagardagens huvudfest hålls i år i Helsingfors.

Kim Väisänen, VD för Blancco, som är specialiserade på dataradering, och Johanna Ikäheimo, styrelseordförande i Lappset Group, är några av de som kommer att berätta om sina erfarenheter som företagare på festen som anordnas på Marina Congress Center.

Dessutom kommer det en hälsning från staten.

Stiftelsen Yrittäjän Päivä ansvarar för att arrangera huvudevenemanget på företagardagen.

Jk cc biXm g [`e i\m`j`fejYpi Professor Jarmo Leppiniemis nya bok tar upp bokslut och beskattning för företag.

Enligt Leppiniemi finns det oerhört många regler och mycket rättspraxis kring båda.

Samtidigt kan de ekonomiska effekterna bli ödesdigra om och när det inträffar ett fel.

– Både bokslutet och beskattningen har flera betydelser. Det avgör om man kan bevilja en företagare lån och fastställer dessutom skattebeloppet, förklarar Leppiniemi.

Hans viktigaste budskap till företagare är att de måste våga be sin revisionsbyrå om hjälp. Å andra sidan måste företagarrna själva kunna framföra sina åsikter så att de får rätt typ av hjälp.

36

7/2013 Â&#x203A; PI@KKvAvJ8EFD8K

UUSI TOYOTA

PROACE

AMMATTILAISEN KUMPPANI.

Uusi etuvetoinen Toyota Proace on ammattilaisen mittainen tyÜväline. Legendaarisen Hiacen seuraajan kolmen 5-7 m3 korimallin monikäyttÜisyyttä lisäävät liukuovet korin toisella tai molemmilla sivuilla. 1,6 ja 2,0 litran dieselmoottoreissa on tehoa 90-163 hv ja 163 hv:n moottoriin saa automaattivaihteiston. Vakiovarusteluun kuuluvat mm. ilmastointi, automaattinen Webasto-lisälämmitin ja audiojärjestelmä. Active-varustetasossa on lisäksi esim. Bluetooth handsfree audio, vakionopeudensäädin sekä Toyota Traction Select* -luistonestojärjestelmä. Ja Proacen takana seisoo Toyotan koko maan kattava palveluverkosto, joka tuntee suomalaisen ammattilaisen vaatimukset.

Tervetuloa tutustumaan kumppaniisi.

3URDFH PDOOLVWR DONDHQ DXWRYHURWRQ VXRVLWXVKLQWD Ĺš DUYLRLWX DXWRYHUR Ĺš DUYLRLWX NRNRQDLVKLQWD Ĺš 9DSDDQ DXWRHGXQ YHURWXVDUYR DONDHQ Ĺš NN 3URDFH SLWNÂŚ NRULPDOOL DONDHQ DXWRYHURWRQ VXRVLWXVKLQWD Ĺš DUYLRLWX DXWRYHUR Ĺš DUYLRLWX NRNRQDLVKLQWD Ĺš 9DSDDQ DXWRHGXQ YHURWXVDUYR DONDHQ Ĺš NN (8 \KGLVWHWW\ NXOXWXV O NP &2 SÂŁÂŁVWÂľW J NP 7DNXX YXRWWD NP NRULQ SXKNLUXRVWXPDWWRPXXVWDNXX YXRWWD (L O VHNÂŁ O DXWRPDDWWLYDLKWHLVWR