Yrittajasanomat7_2014 by Suomen Yrittäjät

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

07/2014

MEERI UTTI

Pääkirjoitus: Kotimainen kulutus avainasemasssa | 3 ELOKUU

4-5

Paraatipaikalle Liiketiloja kaupunkien keskustoista irtoaa nyt halvalla. Tiina Mäkelän kampaamo sijaitsee Riihimäen keskustassa.

uutiset: Pakotteet päälle, näin se vaikuttaa | 6–7

uutiset: uutiset: Lomasaikuttelun loppulasku: Ajolupa menee 30 000 yritystä kärsijöinä | 7 kohta tuhansilta | 8

arjessa: Elomaan perhe tuntee kiven | 20–21

arjessa: Tunnista stressi ja tee sille jotain | 22–23

rahoitus: Rahasta kasvu ei jää kiinni | 26–31

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

AINA SOPIVASTI AIKAA KULTTUURILLE.

Kun kulttuurinälkä iskee, kuusi päivittäistä lähtöä auttavat. Lähde reissuun kun sinulle sopii ja katsasta Tallinnan Kansallisoopperan tai Taidehallin herkut. Katso lisää kulttuurivinkkejä ja matkusta mukavasti vain kahdessa tunnissa hotellilomalle Tallinnaan, Tallink City Hotel**** alk. 69 €/hlö: tallink.fi/tallinna Operoiva yhtiö AS Tallink Group. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

Lomasaikuttelu ei jäänyt vain puheen tasolle

10 | Miten venäläinen eroaa suomalaisesta 12 | Rakennusyritykset valuvat etelään

Kuluttajien luottamus ratkaisee paljon

debatti:

Kuluttajat ja pk-yrittäjät tarvitsevat uskoa tulevasta. Omalla aktiivisuudella iso merkitys.

arjessa:

esä muutti paljon. Ja ikävä kyllä signaalit ovat olleet enimmäkseen mollivoittoisia. Teollisuuden tilaukset kääntyivät laskuun, kotimarkkinoiden kysynnästä elävä kauppa julkaisi omat madonlukunsa ja Suomen tärkeimmillä vientikumppaneilla menee heikommin. Oman mausteensa ovat tuoneet Venäjän vastapakotteet, joilla on suoria tai epäsuoria vaikutuksia lähes kaikkiin yrityksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö julkaisevat syyskuussa pk-barometrin.

Maailmanpolitiikan analysointi kannattaa jättää muiden harteille. Barometri antaa osviittaa siitä, minkälaiset ovat pk-yritysten odotukset seuraavan 12 kuukauden aikana. Helmikuussa julkaistussa edellisessä barometrissa tunnelmat olivat yllättävän positiiviset. Jopa investointiodotukset kääntyivät puolentoista vuoden laskun jälkeen parempaan suuntaan. Odotettavissa on, että tunnelmat kääntyvät pessimistisemmiksi. Pienten ja keskisuurten yritysten kannalta oleellisin kysymys kuuluu, miten kuluttajien luottamusta tulevaan pystytään vahvistamaan. Tämä on hyvä pitää mielessä myös elokuun

18 |

18 | Onnea Suomi! Miljoonan pykälän maa

20 |

lopun budjettiriihessä. Kotitalouksien ostovoima ei kasva, sillä toisella kädellä otetaan se, mitä toisella annetaan. Se taas vaikuttaa suoraan kulutukseen ja kotimarkkinoiden kasvulla on suora vaikutus pk-yrityksiin. Vallalla tuntuu olevan käsitys, että valtio loisi jollain tavalla kasvua ja työpaikkoja. Näinhän ei ole. Valtion tehtävä on luoda olosuhteet, jotta yritykset uskaltavat palkata työntekijöitä ja investoida. Nyt valtio ei tehtäväänsä täytä. Paljon puhutaan lisäelvytyksestä, vaikka valtio on elvyttänyt viime vuosina miljardikaupalla ottamalla velkaa. Tulokset ovat kuitenkin huonoja. Rahat suunnataan hankkeisiin, jotka eivät korjaa rakenteita. Ongelmat ovat nimenomaan rakenteissa, eivät suhdanteissa. Ikävä kyllä vanhakantaisiin rakenteisiin ei kukaan uskalla tosissaan puuttua. Mitä yksittäisen yrittäjän pitäisi sitten ajatella maailman menosta? Ja mitä hän voi tehdä? Liialliseen synkkyyteen ei ainakaan kannata vajota. Yrittäjä ei myöskään pysty vaikuttamaan maailman menoon, joten maailmanpolitiikan analysointi kannattaa jättää muiden harteille. Ohje onkin yksinkertainen: keskity omaan tekemiseen. Myy, markkinoi ja palvele sekä kuuntele asiakkaitasi. Myös ulkopuolista tukea on tarjolla miljoonakaupalla, kuten tämän lehden jutuista voi lukea (sivut 26–31). Heikkoina aikoina oman aktiivisuuden merkitystä ei voi ylikorostaa. Siinä on vielä yrittäjilläkin opettelemista.

Mika Väyrynen vs. Matti AhO

Kiven tuntija löytyy Pirkanmaalta

22 | Ohjeet stressin välttämiseksi 24 | Puskaradio jauhaa tilauksia maalarille

RAHOITUS:

26 |

Finnvera voi luotottaa kovemmalla riskillä

28 | Miljoonia jaossa yrityksille joka vuosi 30 | Saako pankista lainaa? Pankit vastaavat

vapaalla:

32 |

Kukaan ei selviä ilman taulukkokirjaa

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi: Minkälainen kokemus sinulla on lomalla sairastamisesta?

Ota kantaa verkossa!

Anssi Kujala: Yrittäjyyttä tuetaan yli rajojen – ainakin puheissa Kolumni

ANSSI KUJALA anssi.kujala@yrittajat.fi

Aloitteiden ja puheiden perusteella yrittäjyys on päättäjien erityisessä suosiossa.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.

inulle tarjoutui tilaisuus osallistua Sdp:n ja kokoomuksen puoluekokouksiin kesän aikana. Muiden puolueiden kokouksia seurasin mediasta ja lukemalla läpi puoluekokousaloitteet. Miksikö? Siksi, että aloitteet kuvaavat hyvin sitä, mitä puolueitten väki ajattelee. Johtopäätös kokonaisuudesta on yrittäjyyden kannalta hämmästyttävä. Aloitteiden ja puheiden perusteella yrittäjyys on päättäjien erityisessä suosiossa ja useat Suomen Yrittäjien esitykset saavat kannatusta. Kaikilla puolueilla oli kokouksissa joukko hyviä esityksiä ja linjauksia, kuten perhevapaiden kustannusten tasaamisesta, työnantajavelvoitteiden keventämisestä, työllistämisen riskin madaltamisesta.

Yhden puolueen kanta arvonlisäveron muuttamisesta maksuperusteiseksi on kelpo. Yrittäjä tilittäisi arvonlisäveron verottajalle vasta sitten, kun rahat ovat yrityksen tilillä. Tämä parantaisi monen yrityksen maksuvalmiutta.

Syistä joita en voi ymmärtää, joissakin aloitteissa vaadittiin palvelualoitteen kieltämistä ja yksityisten terveyspalveluyritysten sääntelyn lisäämistä. Kesällä päivitetty hallitusohjelmakin lupaa, että ensi vaalikaudella kootaan yritystoiminnan ja yritysten kasvun edellytyksiä sekä eri yritysmuotojen kohtelua kartoittava ehdotus. Hallitusvastuussa olevista puolueista riippumatta osa näistä nyt valmisteltavista esityksistä johtanee myös päätöksiin.

Muutama vinkki valmistelijoille: 1) Tunnistakaa ja tunnustakaa elinkeinorakenteen muutos. Tilastot kertovat mihin ja millaisiin yrityksiin uudet työpaikat syntyvät. 2) Tunnistakaa työn ja sen tekemisen luonteen muutos. Työelämää ei voi enää enempää jäykistää. Sallikaa ahkeruus. 3) Karsikaa turhaa sääntelyä, älkää säädelkö suomalaisia hengiltä. 4) Huomioikaa kannustavuus päätöksenteossa yritystoiminnan kannustavuus ja uusien työpaikkojen synnyttäminen. Se ei ole keneltäkään pois. Paljon on nyt puhuttu ja luvattu. Tämän hallituskauden päätökset lienee taputeltu, mutta uskallan odottaa myönteisiä päätöksiä ensi vuoden hallitusneuvotteluissa.

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Uutiset Liiketilat alennusmyynnissä Liiketiloja saa halvalla monilla paikkakunnilla. Nyt kannattaa olla hereillä.

myynnit ja kävijämäärät osoittavat alaspäin, mikä vaikuttaa vuokranmaksukykyyn, Laurila toteaa. JLL-yhtiön kaupallisen konsultin Kaisu Pienimäen mukaan vuokramarkkinoissa on merkittäviä alueellisia eroja. – Turun keskustassa liiketiloja on helpommin saatavilla ja siellä on siten vuokralaisen markkinat. Oulussa taas tilanne on aivan erilainen, Pienimäki huomauttaa. Edullista liiketilaa hyvällä sijainnilla on tarjolla erityisesti niissä kaupungeissa, joihin on rakennettu uusi kauppakeskus. Riihimäellä kauppakeskus ensin tyhjensi keskustan, mutta nyt parhaat kivijalkaliiketilat on pian jaettu. Syynä tähän on romahtanut hintataso. Keskustan liiketilojen neliövuokrat olivat 15 – 20 eurossa. Vuokrat painuivat kauppakeskuksen rakentamisen jälkeen kymmenen euron pintaan. Edullisten vuokrien ja kaupungin elinkeinojohtajan poikkeuksellisen kovan markkinointityön seurauksena yritysten kiinnostus alkoi lopulta herätä. – Tärkeä hetki oli viime vuonna, kun Cafe Laurell aloitti keskustan ykköspaikalla entisissä apteekin tiloissa. Se nosti koko keskustan imagoa, elinkeinojohtaja Mika Herpiö muistelee. – Olin yhteydessä yli 20 kahvilaketjuun. Puolenkymmentä tuli paikalle ja Laurell päätti ottaa liiketilan. Hintatasokin on noussut jo hieman pohjalukemistaan.

Teppo Kuittinen teppo.kuittinen@yrittajat.fi

iiketiloja on runsaasti tyhjillään ja vuokratasoissa on selkeitä laskupaineita ainakin osassa Suomea. Tätä mieltä ovat alan ammattilaiset. Alamäki alkoi jo keväällä kun Rakli-kti-toimitilabarometri osoitti vuokrien olevan laskusuunnassa koko maassa Helsinkiä lukuun ottamatta. Uusi barometri saadaan syksyllä, mutta vuokrat tuskin ainakaan kääntyvät nousuun. – Liiketilamarkkina on sidoksissa yleiseen taloustilanteeseen. Uutiset eivät kesän aikana ole muuttuneet ainakaan positiivisemmiksi. Vuokralaisilla voi hyvinkin olla nyt vahva neuvotteluasema, KTI Kiinteistötiedon toimitusjohtaja Hanna Kaleva arvioi. Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila muistuttaa, että vuokramarkkinat seuraavat reaalitaloutta 18 kuukauden viiveellä. Sopimukset ovat pitkiä. Moni yrittäjä suunnittelee nyt muuttoa sopimuksen päätyttyä varsinkin uusista kauppakeskuksista. – Kauppakeskuksissa liikkeiden keski-

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi KUVAT Meeri Utti

Riihimäellä pian täyttä

Mm. nämä yritykset ovat lähiaikoina aloittaneet Riihi

Helsingissä Malmilla on vielä halvempaa.

Kenkä-

Tiina Mäkelä, Entraamo

Cafe Laurell Ekokampaamo Entraamo

Musiikkibaari Red Hot

Liiketilan sai ostettua hyvällä hinnalla Anne Pärnänen, Laroona

Meeri Utti

Liiketilavuokramarkkinoiden näkymät heikkenevät Liiketilavuokrien ennuste, seuraavat 6 kk

% 80

Helsinki keskusta Helsinki muu Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Jyväskylä Muut kaupungit

60 40 20 0 -20 -40 -60

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2008

2007

-80 Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Laroonan salaattilähettien myymälä

Yrittäjähenkinen virkamies. Riihimäen yrittäjät kehuvat elinkeinojohtaja Mika Herpiön aktiivisuutta.

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Olen tästä tosi ärtynyt. Jos ajurina

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen Remontti Oy:n mielekkyydestä.

himäen keskustassa

2 4

-Oscar

ka en

Hotelli Seurahuone

Kuntosali Locomotion ja kiinteistövälitysyhtiö Hyvät Kaupat

Eurokangas ja lankakauppa Kuulanka

Prometeus

Hä

Juuri nyt:

Muualla Suomessa liiketiloja tyhjillään

Miten kävi uskolle?

Kemi Uudehko kävelykeskusta houkutellut keskustan liikkeitä, minkä vuoksi Kemi jonkin verran tyhjiä liiketiloja tarjolla. Polkuhintaan liiketiloja ei ole ollut tarjolla, vaikka osa Jämsä liiketiloista Imatra pitkään Järvenpää tyhjinä.

•

• •

•

Imatra

Yrittäjien usko lähitulevaisuuden näkymistä on koetuksella nykyisessä taloustilanteessa, eikä kaksi viikkoa sitten julkistetut Venäjän tuontipakotteet tilannetta helpota. Moni odottaakin jännityksellä, minkälaisia lukuja on luvassa 10. syyskuuta, kun uusi pk-barometri julkaistaan. Kevään ensimmäisessä barometrissa tunnelmat olivat jopa käännettä ennustavat. Liikevaihtoa, kannattavuutta ja vakavaraisuutta kuvaavat saldoluvut nousivat. Samoin investointeja kuvaava saldoluku liikahti parempaan suuntaan ensimmäisen kerran puoleentoista vuoteen. Samalla vientiyritysten odotukset ottivat jättimäisen loikan. Eniten investointi-intoa oli Helsingissä ja ylipäätään pääkaupunkiseudulla. Pk-barometrin julkaisevat Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Liikevaihto

Venäläisturistien ansiosta keskustan liiketilat varsin täynnä ainakin toistaiseksi. Vanhoja kivijalkamyymälöitä on tarjolla. Uuden ison Prisman yhteydessä oleva ostoskeskus vaikuttaa myös markkinaan.

Videovuokraamo Makuuni

Kukkakauppa Hortensia

Järvenpää

Sain mielestäni hyvän vuokrasopimuksen. Maija Natunen, Hortensia

Kävimme vuokranantajan kanssa pitkän henkien taiston.

Kysyntä todella heikkoa. Osa yrittäjistä etsii halvempia tiloja. Moni jo muuttanut isommista pienempiin tiloihin. Hintataso laskenut noin 20 prosenttia. Osa vuokranantajista pitää silti mielummin liiketilaansa tyhjänä kuin laskee hintaa.

Petri Mäntyniemi, Prometeus

20 1/11 1/12 1/13 1/14 30

Kannattavuus

2/14

Jämsä Liiketiloja tyhjillään. Uuden kerrostalon liiketilat houkuttelivat yrittäjiä vanhoista tiloista. Pitkään tyhjillään olleissa tiloissa ollut ns. pop up -myymälöitä. Osa vuokranantajista laskenut vuokriaan, osa haluaa edelleen korkeampaa hintaa.

LÄHDE: PK-BAROMETRI 1/2014

Ota kantaa!

on vain löytää järjestelmä, jossa valtio ja kunnat eivät näytä velkaantuvan, mikä ihmeen järki tässä on.

Vakavaraisuus

0 1/11

1/12 1/13 1/14

Investoinnit

2/14

? 2/14

1/11

1/12

1/13

1/14

–10 1/11 1/12 1/13 1/13

10000+

Suomen Yrittäjien Twitter-tili @suomenyrittajat on ylittänyt maagisen rajapyykin. Yrittäjillä on Twitterissä nyt yli 10 000 seuraajaa. Kasvuvauhti on ollut kova, sillä viime vuoden toukokuussa seuraajia oli yli puolet vähemmän. Twitteriin päivittyvät muun muassa Yrittäjäsanomien päivittäiset nettiuutiset. Myös Facebookissa ylittyi elokuun alussa 13 000 tykkääjän raja.

Kommentti Teppo Kuittinen teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Riihimäestä mallia koko Suomelle Riihimäen elinkeinojohtaja Mika Herpiö on paikallisten yrittäjien kertoman mukaan poikkeuksellinen kaveri. – Avasimme ketjumme toimipisteen vain ja ainoastaan Mika Herpiön aktiivisuuden vuoksi, yrittäjä Petri Mäntyniemi toteaa. Herpiö on vuosikausia soittanut valtavat määrät yrityksiä läpi ja houkutellut niitä tulemaan Riihimäen keskustan tyhjiin liiketiloihin. – Joskus yrityksistä on sanottu, että olen ensimmäinen kaupungin edustaja, joka tällä tavalla mark-

kinoi liiketiloja, Herpiö kertoo. Herpiön johtama Riihimäen elinkeinoyhtiö saa korvauksen liiketilojen vuokraajilta vuokralaisen löydyttyä. – Ison osan palkastani tienaan nykyään vuokralaisia hankkimalla. Siinä yhdistyy kaupungin hyöty, tilanomistajien hyöty ja vuokralaisten hyöty. Jos todella pitää paikkansa, että muissa kaupungeissa liiketiloja ei myydä kuten Riihimäellä, niin nyt muun Suomen on korkea aika ottaa mallia Riihimäestä.

Kolmen kauppa – Vai tuleeko joku ”puskista” Suomen Yrittäjien puheenjohtaja vaihtuu lokakuussa. Nykyinen puheenjohtaja Mikko Simolinna ilmoitti keväällä, ettei hän tavoittele paikkaa. Mukaan puheenjohtajakilpailuun on ilmoittautunut tähän mennessä kolme ehdokasta: Paula Aikio–Tallgren, Jari Koponen ja Jyrki Mäkynen. Aikio-Tallgren on Lapin Yrittäjien puheenjohtaja, Koponen puolestaan Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja ja Mäkynen Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja. Uusi puheenjohtaja valitaan kaksivuotiskaudelle Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Tampereella.

Uutiset

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tuplatyrmäys: Pakotteet ja ru Kauppasota ajoi osan yrityksistä pahoihin vaikeuksiin. Toiset saattavat hyötyä merkittävästi. Meeri Utti

JUHA HARJU

Teppo Kuittinen teppo.kuittinen@yrittajat.fi

Kuljetusyrittäjä Eero Niinivirta

”Tämä on yrittäjän painajainen”

Kotkalainen Team Niinivirta -kuljetusyritys on kärsinyt ehkä eniten koko Suomessa Venäjän vastapakotteista. Yrityksen 12 rekasta kymmenen kuljetti Valion tuotteita Venäjälle. Tämä on varmasti yrittäjän pahin painajainen? – Kyllä tämä vähän sellainen on. Tässä minä ulkona istun ja katselen. Kolme autoa on tullut kotiin ja kaksi tulee kohta. Ei kuin kättelemään miehet ja että soitellaan, Eero Niinivirta totesi päivä pakotteiden alkamisen jälkeen. Team Niinivirran 12 rekka-autoa ovat työllistäneet 18 kuljettajaa. Lisäksi yhtiö on työllistänyt välillisesti 2 – 4 autoa. Nyt kaikkien työpaikat ovat vaakalaudalla. – Kaikki, joilla kesälomat pitämättä, niin nyt sitten ryhdytään pitämään. Vielä ei uskalla irtisanomisia heittää ilmaan. Puhutaan kuitenkin Venäjästä. Ne on pikkuisen hermoheikkoja tekemään näitä päätöksiä. Jos vaikka asia ratkeaisi parin viikon päästä, Niinivirta arvioi Yrittäjäsanomille.

Margaretha Aittokoski, Della Marga johannes wiehn

Timo Keski-Kasari, Juustoportti

ARI-PEKKA KERÄNEN

Tahkon keskusvaraamon Jari Kukkonen

”Tulevatko venäläiset ja käyttävätkö palveluja?”

Tahkolla ruplan heikkeneminen sekä EU:n ja Venäjän välinen kauppasota aiheuttavat huolta. Venäläisten osuus matkailukeskuksen liikevaihdosta on noin 20 prosenttia. – Aika varovaisesti suhtaudutaan ensi talveen. Ruplan alhainen arvo vaikuttaa venäläisen keskiluokan ostovoimaan, Tahkon keskusvaraamo TAHKOcom-yhtiön toimitusjohtaja Jari Kukkonen pohtii. Kukkosen mukaan on vielä arvoitus, vaikuttaako heikko rupla majoitusvarauksien määrään vai siihen, että asiakkaat kyllä tekevät varauksia entiseen malliin, mutta käyttävät suhteessa vähemmän rahaa varauksen aikana. – Kun viime talvi oli aika vähäluminen, niin venäläisten rahankäytön väheneminen voi kyllä aiheuttaa hankaluuksia ravintoloille ja ohjelmapalveluyrittäjille. Huolestunein mielin olemme viime viikkoina seuranneet Venäjän tilannetta. Toisaalta Tahkolla uskotaan suomalaisten asiakkaiden tuovan lisää liikevaihtoa. Todennäköisesti ensi talvi ei voi olla lumitilanteeltaan yhtä huono kuin viime talvi.

Eero Niinivirta, Team Niinivirta JOUNI PORSANGER

Jari Kukkonen, Tahkon keskusvaraamo johannes wiehn

Jyrki Niva, Lapin Safarit

Lapin Safarien Jyrki Niva

”Venäläisturistien osuus varsin pieni”

Lapin Safarien toimitusjohtaja Jyrki Niva ei ole ripotellut tuhkaa päällensä heikon ruplan ja kauppasodan vuoksi. Venäläisturisten osuus yrityksen liikevaihdosta on alle viisi prosenttia. – Tosin venäläiset ovat pro-

senttiosuuttaan merkittävämpi ryhmä, Niva painottaa. Safariyrityksellä on jouluna ja uutena vuotena huippusesonki. – Joulukuussa henkilöstöresurssit ja kaikki muut resurssit nostetaan ihan tappiin. Loppiaisviikon venäläiset tuovat lisäkäyttöä näihin resursseihin, mitkä on kertaalleen hankittu. – Venäjä on meille tärkeä mark-

Reijo Tervo, Citymarket kina, mutta me emme ole niin riippuvaisia siitä, että tästä olisi aivan katastrofiksi asti. Lapin Safarit ovat lisäksi saaneet hyviä uutisia Iso-Britannian matkanjärjestäjiltä. Lapin joulumyynti on käynyt selkeästi edellisvuosia paremmin. Lisäksi Suomen verottajan päätös palauttaa edustuskuluvähennys tuonee lisää myyntiä.

Chanel-kauppias Margaretha Aittokoski

”Varakkailla venäläisillä edelleen varaa” Helsingin keskustassa 33 vuotta laadukkaita naistenvaatteita myynyt Margaretha Aittokoski uskoo Venäjän tapahtumien vaikuttajan

Uutiset

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

upla jonkin verran myyntiin hänen Della Marga -liikkeessään. – Onneksi minulla on turvana tämä Chanel. Luksusmerkit myyvät myös huonoina aikoina. Varakkailla venäläisillä on edelleen varaa, Aittokoski muistuttaa. Aittokoski on panostanut varakkaiden asiakkaiden hyvään palveluun. Monet asiakkuussuhteet ovat yli vuosikymmenen pituisia. – Venäläisasiakkaat tulevat liikkeeseeni, koska tietävät minun olevan yhä täällä. Moni on kutsunut minut vieraakseen Venäjälle, mutta eihän minulla ole aikaa, Aittokoski hymähtää. Myös Della Margan henkilökunta puhuu venäjää. Tämä on ymmärrettävää, sillä kaupan liikevaihdosta lähes puolet tulee venäläisiltä asiakkailta.

Juustoportin Timo Keski-Kasari

”Maitomarkkinat nollasummapeliä” Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari suhtautuu rauhallisesti Venäjän pakotteisiin. Juustoportti ei vie tuotteitaan Venäjälle. Pakotteiden on kuitenkin pelätty sekoittavan maitotuotteiden markkinat Suomessa. – Tietyllä tavalla kyse on nollasummapelistä, Keski-Kasari toteaa. Venäjä on ilmoittanut ottavansa nyt maitotuotteita EU:n sijasta Uudesta-Seelannista. Uusi-Seelanti vie voita, maitojauhetta ja juustoa muun muassa Kiinaan. – Maitojauheen kysyntä on suorastaan räjähtänyt Kiinassa. Jos Uudesta-Seelannista ostetaan lisää juustoa, niin silloin Kiinaan menee vähemmän maitojauhetta. Keski-Kasari uskookin, että Suomessa maidosta tehdään vähemmän juustoa ja maitojauhemyllyjen kapasiteetteja kasvatetaan.

Lomaa siirettiin yli Ajassa: 30 000 yrityksessä Tero Karjalainen tero.karjalainen@yrittajat.fi

Useammassa kuin joka kolmannessa yrityksessä käytettiin oikeutta siirtää lomaansa sairastapauksessa ensimmäisestä päivästä lähtien, ilmenee Yrittäjäsanomien tuoreesta kyselystä. Verkkokyselyyn vastasi elokuun alussa 1 016 yritystä, joissa sairauslomaoikeutta oli käytetty 350 yrityksessä. Suomen Yrittäjistä lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula pitää sairauslomaa siirtäneiden määrää merkittävänä. – Kyselyn perusteella vuosilomaa on sairauden perusteella siirretty yli 30 000

työnantajayrityksessä. Tämä merkitsee näille yrityksille kaksinkertaista kustannusrasitusta, kun ensin on maksettava sairausajan palkka ja myöhemmin lomapalkka, Makkula sanoo. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n päälakimies Timo Koskinen ei pidä ilmiötä suurena, koska sairauslomaa siirrettiin vain 350 yrityksessä. Koskisen mielestä otanta (1 016) ei ole tilastollisesti edustava. Hän muistuttaa, että Suomessa on 250 000 yritystä ja yli kaksi miljoonaa työntekijää. Varmasti yhdessäkään tilanteessa – ei ole kyse väärinkäytöksestä, koska sairastumisesta on toimitettu lääkärintodistus.

Lappeenrannan Citymarketissa ruplan alhainen kurssi on näkynyt viime keväästä alkaen. Nyt sinällään ikävän kauppasodan toivotaan tuovan lisää myyntiä. – Varmasti ihan lähiviikot näyttävät, miten käy. Sitten kun venäläisten kauppojen varastot suomalaisten elintarvikkeiden osalta ovat loppu, kauppias Reijo Tervo toteaa. Ruplan kurssi lähti laskuun jo kauan ennen Ukrainan kriisiä viime syksynä. Lappeenrannan Citymarketissa joulun myynti venäläisille asiakkaille oli vielä kohtuullinen, mutta tänä vuonna erityisesti keväästä alkaen on menty vahvasti miinukselle.

Keskustele aiheesta verkossa: www.yrittajat.fi

Iso muutos raksoilla – Viimeinen hetki herätä Rakentamisen uudet velvollisuudet astuivat voimaan heinäkuun alussa. Siitä lähtien niin yritysten kuin kotitalouksienkin on ilmoitettava Verohallinnolle tietoja rakennustöistä.

Tiedonantovelvollisuus kattaa koko urakkaketjun. Tuhannet yritykset ovat heränneet muutokseen myöhässä. Nyt onkin viimeinen hetki kouluttautua 29. elokuuta järjestettävässä webinaarissa. Luvassa tuhti paketti muun muassa oikeista menettelyistä ja vastuista. Ilmoittautumiset 25. elokuuta mennessä: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

Yrittäjät raivoissaan lomasiirrosta

” ” ”

Uskomattoman ajattelematon laki jo muutenkin vaikeassa taloustilanteessa.” Miksi työnantajan täytyy olla vastuussa jopa työn tekijän loma-ajasta?” Lääkärit jakelevat lepsusti pitkiä sairauslomia ties mistä pienistä nyrjäh dyksistä.” Lähde: Suomen Yrittäjien kysely

”

Ystäväpiirissä on ihmisiä, jotka ovat hakeneet ylimääräisen loman juuri tuota sääntöä hyväksi käyttäen. Ja vielä kehuvat sillä!” Kukaan ei ajatellut yrittäjän jaksamista. Työntekijän poissaolothan pienyrityksissä tekee usein yrittäjä itse.”

”

Osaatko myydä? Olisi syytä osata Myynnin merkitystä oman liiketoiminnan kehitykseen ei voi koskaan korostaa liikaa. Minä – hyvä myyjä -koulutustilaisuudessa yrittäjille opetetaankin kriittisiä myynnin aakkosia. Minkälaisen ensivaikutelman annan? Miksi juuri minulta kannattaa ostaa? Ja miksi juuri meidän tuotteet ovat hyviä? Näihin kysymyksiin saa vastauksen 11. syyskuuta. Koulutus pidetään Suomen Yrittäjien tiloissa osoitteessa Mannerheimintie 76 A, Helsinki. Ilmoittautumiset 2. syyskuuta mennessä: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

Lippu salkoon! Syyskuun viidentenä yrittäjä voi taas nostaa maljan itselleen ja kollegoilleen. Yrittäjän päivää on vietetty kyseisenä päivänä vuodesta 1997 alkaen. Päivän taustalla on Yrittäjän Päivä -säätiö.

Näpit irti tuotekehityksestä Tero Karjalainen tero.karjalainen@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus toivoo valtion talousarviota

parhaillaan valmistelevalta Alexander Stubbin (kok.) hallitukselta velkaantumisen pysäyttämistä, verokannustinta pienyrittäjille ja innovaatiorahoituksen leikkausaikeiden perumista.

Lappeenrannan Citymarketin Reijo Tervo

”Lähiviikot näyttävät, tulevatko venäläiset ostoksille”

Velkaantumisen pysäyttäminen vaalikauden loppuun mennessä. Ellei velkaantumista saada kuriin, verot uhkaavat nousta, eikä Suomeen kannata investoida. Stubbin hallitus on ilmoittanut olevansa toimeenpanohallitus, joten odotamme aiempien rakennepäätösten täytäntöönpanoa. Esimerkiksi kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisen varaan on laskettu yli miljardi euroa, mutta karsimista on tehty alle kolmannes, ehkei sitäkään. Kuntien velvoitteet ovat pikemminkin kasvamassa kuin vähenemässä.

Yrittäjien kannustaminen yrittäjävähennyksellä, jossa yrityksen tulosta verotettaisiin 95 prosenttia sadan prosentin sijaan. Vähennys koskisi 120 000 toiminimeä ja henkilöyhtiötä (ay:t ja ky:t), jotka jäivät yhteisöverotuksen alennuksen ulkopuolelle. Ne ovat merkittäviä työllistäjiä, mutta niiden verotus on usein samantasoista kuin palkansaajan, eikä se kannusta yrittämiseen.

Budjetissa täytyy huolehtia kansainvälistymis- ja innovaatiorahoituksesta, jotka edesauttavat talouskasvua. Innovaatiorahoituksessa on uhkana, että sitä leikataan.

– Laittakaa liput salkoon, avatkaa yrityksenne ovet, kutsukaa asiakkaita ja kumppaneita kylään, verkottukaa ja tehkää yritystänne ja yrittäjyyttänne tunnetuksi, kannustaa Yrittäjän Päivä -säätiön hallituksen puheenjohtaja Riitta Antinmäki. Yrittäjän päivän tapahtumia järjestetään ympäri maata. Lisätietoja http://www.yrittajanpaiva.fi

Talousluvut päähän Yrittäjän on välillä vaikea hahmottaa talouslukuja ja ymmärtää niiden vaikutus omassa liiketoiminnassa. Kysymyksiä herää muun muassa tuloslaskelman ja taseen lukemisesta sekä kassavirtalaskelmien hyödyntämisessä arjessa. Pienyrityksen talousjohtaminen auttaa. Koulutusta saa 23. syyskuuta Ravintola Pääpostissa, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki. Ilmoittautumiset 15. syyskuuta mennessä: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

8/2014

Seuraava Numero ILMESTYY 25.9.

Uutiset

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Sakot uhkaavat tuhansia Raskaiden pakettiautojen ja kuormaautojen kuljettajien pitää suorittaa EU-direktiivin määräämä koulutus. Yrittäjät arvostelevat vaatimusta kohtuuttomaksi.

PEKKA SIPOLA

Tero Karjalainen

tero.karjalainen@yrittajat.fi

uhannet raskaiden ajoneuvojen kuljettavat uhkaavat menettää ajolupansa, kun Euroopan unionin vaatima kuljettajien täydennyskoulutuspakko astuu voimaan 10. syyskuuta, arvioi liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Kevytkuorma-autoa tai kuormaautoa ajavilta yrittäjiltä ja työntekijöiltä vaaditaan 35 tunnin täydennyskoulutusta viiden viime vuoden ajalta. Asiantuntija Pasi Parviainen Trafista kertoo, että tähän saakka ammattipätevyyden on hankkinut noin 65 000 kuljettajaa. Trafin arvion mukaan ammattimaisesti raskaita ajoneuvoja kuljettaa Suomessa 80 000 – 100 000 henkeä.

Välitön stop. Johtaja Sakari Kaikkonen Suomen Ammattiliikenneakatemia Oy:sta sanoo, että ajaminen voi loppua poliisiratsiaan, ellei koulutusta ole suoritettu. – Ajoneuvon luovuttanut yrittäjä ja kuljettaja saavat sakot. Ja aina puhutaan päiväsakoista, arvioi Kaikkonen, joka on valmistellut lakimuutosta aiemmalla työurallaan Trafin virkamiehenä. Koulutuspakko ei koske pelkästään kuljetusliikkeitä, vaan sen piirissä ovat kaikki yritykset. – Moni ravintola ja kukkakauppa, joissa ajetaan sprintereillä ja ducatoilla, ei ole kuullutkaan

KULU. Toimitusjohtaja Seppo Toivosen mukaan EU-direktiivi aiheuttaa Mahro Oy:lle 20 000 euron lisälaskun, kun mukaan luetaan kurssimaksut ja työntekijöiden palkat. Porvoolaisen teollisuuden huolintayrityksen käytössä on yksi kuorma-auto, jota ajaa kymmenen eri työntekijää.

Vaatimus tuntuu kohtuuttomalta, kun ajot ovat satunnaisia. Seppo Toivonen

asiasta. Kuljetusliikkeissä määräykset tiedetään hyvin, Kaikkonen sanoo.

Ylimääräinen kulu. Porvoolaisella teollisuuden huolintayrityksellä Mahro Oy:llä on käytössä yksi kuorma-auto, jota ajamaan täytyy kouluttaa kymmenen työntekijää. Koulutuslasku on lähes 20 000 euroa. – Vaatimus tuntuu kohtuutto-

malta, kun ajot ovat satunnaisia. Yksi ajaa kerran viikossa, toinen kerran kuussa, toimitusjohtaja Seppo Toivonen sanoo. Juha Pelkonen oululaisesta Kuljetusliike O. Pelkonen Oy:sta pitää kokeneille kuljettajille suunnattua koulutusta ”höpöhommana” lukuun ottamatta ensiapukurssia. – Ihan pöljiä kursseja, itsestäänselvyyksiä täynnä. Kaikki tieturvat, työturvat ja ennakoivan ajon kurssi. Jos sanotaan että jarruta hyvissä ajoin ennen kuin vaara tulee, niin sanooko se ammattimiehelle jotain, Pelkonen kysyy. Kuljetusliike Pelkonen Oy:ssä koulutuksessa on käynyt noin 20 kuljettajaa. – Kurssimaksu 70 – 120 euroa plus päivän palkka, Pelkonen laskee kustannuksia.

Kilpailuta. Trafin Parviainen muistuttaa, ettei yhdenkään yri-

tyksen tarvitse ostaa huonoa koulutusta, koska koulutusta on saatavilla yli 600 paikassa ympäri Suomen.

– Ennakoivan ajon koulutuksestakaan ei ole kenellekään haittaa, kun sitä antaa ammattitaitoinen kouluttaja.

Kaksi viikkoa aikaa • Euroopan unionin direktiivi kuljettajien ammattipätevyydestä astuu voimaan 10. syyskuuta. • Määräykset koskevat yrittäjiä tai työntekijöitä, jotka ajavat kevytkuorma-autoa tai kuorma-autoa, johon tarvitaan C1-, C-, D- tai D1luokan ajokortti. • Määräykset koskevat kaikkia toimialoja, eivät pelkästään kuljetusliikkeitä. Esimerkiksi rauta- ja kukkakauppojen, vaateliikkeiden, teollisuuslaitosten on koulutettava kuljettajat, myös sivutoimiset. Poikkeuksia on hyvin vähän. • Koulutusta ei tarvitse käydä, mikäli ajoneuvolla kuljetetaan työssä tarvittavia materiaaleja tai työkaluja. Ilman lisäkoulutusta voi myös kuljettaa vähäisessä määrin omia tuotteita, joita kuljettaja myy tietyssä paikassa. Poikkeuksen piirissä ovat esimerkiksi sähkömiehet ja maanviljelijät. • Koulutuksen tulee olla suunnattu kuorma- tai linja-autonkuljettajille. Ensiapu- ja työturvallisuuskoulutus hyväksytään vaatimuksissa.

Rakennusalan raporointirumbasta ei paniikkia Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittäjät.fi

akennusalan verovalvonta uudistui heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Nyt verottajalle raportoidaan kuukausittain työmailla liikkuvista rahoista ja työntekijöistä. Muutos koskettaa jokaista, joka tilaa rakennuspalveluja. Rakennusteollisuus RT ry:n työmarkkinajohtajan Tapio Karin mukaan uudistus ei ole aiheuttanut huolestuneiden puhelinsoittojen tulvaa alan järjestölle, vaikka vielä kesäkuussa kymmenettuhannet yritykset olivat Yrittäjäsanomien tietojen mukaan uudistuksessa alkutekijöissään. – Yllättävän hiljaista on ollut.

Koko ketju raportoi

Päätoteuttaja

Työntekijätiedot: • Tilaajat ilmoittavat Verohallinto työmaakohtaisesti. Työmaalle nimetty päätoteuttaja kerää ja lähettää kaikkien yhdellä työmaalla työskentelevien työn- tekijöiden tiedot verottajalle.

Pääurakoitsija

Aliurakoitsija

Urakkatiedot: • Toinen raporttilinja koostuu urakoista. Niistä jokainen urakoinnin tilaaja raportoi kuukausittain verottajalle. Raporttiin kirjataan sopimusosapuolet, summa, urakan kesto ym.

Ali-aliurakoitsija

Valtti-korttien tilaaminen on sen sijaan kasvanut huomattavasti ja niitä on tietojeni mukaan käytössä nyt jo 100 000 kappaletta. Valttikortista tulee meille selkeästi vallitseva järjestelmä hoitaa kulunseurantaa ja valvontaa. Valtti-kortti on Suomen Tilaajavastuu Oy:n työturvallisuuslain mukainen kuvallinen henkilötunnistekortti rakennustyömaalle. Myös muitakin raportointimahdollisuuksia on. Tapio Kari kuitenkin muistuttaa, ettei pelkkä kortin hankkiminen tee rakennusalan yrittäjää vielä autuaaksi. – Henkilötiedot pitää myös tallentaa tiedostoon ja muutoksia on myös pidettävä yllä. Myös työmaarekisterin puolella on pidettävä kirja siitä, että millä työmaalla kukin

työntekijä kulloinkin on. Tiedotustyötä muutoksesta on tehty kovasti. – Järjestimme talvella 13 paikkakunnan kiertueen omille jäsenillemme ja lisäksi asiaan oli mahdollista perehtyä viidessä messutapahtumassa. Lisäksi verottaja järjesti huhti-toukokuussa laajan infokierroksen. Silti meillä tietenkin on pelko siitä, etteivät pienimmät yritykset ole vieläkään perillä muutoksesta. Uskon kuitenkin, että tilanne realisoituu heillekin isojen yritysten urakkavaatimusten kautta. Ensimmäisten raporttien viimeinen jättöpäivä on 5. syyskuuta. Verottaja on luvannut joustaa ja alkuvaiheessa hyväksytään myös puutteellisia raportteja.

Uutiset

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kaksi uutta toimittajaa

Tero Karjalainen Teppo Kuittinen

Yrittäjämedioissa aloitti elokuun alussa kaksi uutta toimittajaa, Tero Karjalainen, 38, ja Teppo Kuittinen, 39. Karjalainen on työskennellyt vuodesta 2005 Keskisuomalaisessa uutistoimittajana, kulttuuritoimittajana ja toimitussihteerinä sekä toimittajana Väli-Suomen Media Oy:n Sunnuntaisuomalaisessa. Kuittinen on puolestaan työskennellyt vapaana taloudesta kirjoittavana toimittajana lähes 20 vuotta. Voit lähettää meille uutisvinkkisi osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi.

Varmista sähkötöiden laatu Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylläpitämästä urakoitsijarekisteristä löytyvät kaikki yritykset ja henkilöt, joilla on oikeus tehdä sähkötöitä Suomessa, muistuttaa Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen. Aihe nousi julkisuuteen, kun Tukes havaitsi vuoden 2013 tarkastuksissa vakavia sähköasennusvirheitä viidenneksessä tarkastetuista kohteista. Vuonna 2011 virheitä löytyi joka kymmenennestä Tukesin tarkastamista kohteista. Kyllösen mielestä ongelman suurin syy on, että etenkin pienkohteissa asennuksia annetaan tehtäväksi sellaisille tahoille, joilla ei ole urakointioikeuksia.

Kaupparekisterissä pitkä jono Kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyajat ovat kesän aikana räjähtäneet. Normaalista noin kahdeksan työpäivän käsittelyajasta venyttiin kesällä pahimmillaan 24 työpäivään. Nyt Patentti- ja rekisterihallituksen käsittelyaikaennuste kaupparekisteri-ilmoituksille on 18 työpäivää. Yrityskiinnitysasiat käsitellään arviolta 17 työpäivässä. Ruuhkat johtuvat toukokuun alussa käyttöön otetusta uudesta ilmoitusten käsittelyjärjestelmästä. – Uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä meillä oli viikon verran tilanne, jolloin me rekisteröitiin vain hyvin vähän ilmoituksia, jaostopäällikkö Jouko Koitto kertoo.

– 4,6

Täyden kympin porukka Yrittajat.fi-verkkosivustolla ilmestyvä Yrittäjän ytimessä -blogi saa kaksi uutta kirjoittajaa. Uusina kirjoittajina aloittavat sarjayrittäjä Heidi Ekholm-Talas ja rekrytointiyritys Heebon omistaja Susanna Rantanen. Lisäksi bloggaajina jatkavat siivousalan yrittäjä Tida Charoenpornpimonkul, Hallituspartnerit Helsinki ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Eskola, Venäjä-asiantuntija Pirjo

Karhu, lakitoimisto Legistumin osakas Teppo Laine, sarjayrittäjä Ilkka O. Lavas, kuljetinratkaisuihin erikoistuneen Ferroplanin osakas Minna Patosalmi, tilitoimisto Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola ja tiedonhävitykseen erikoistuneen Blanccon toimitusjohtaja Kim Väisänen. Yrittäjät kirjoittavat blogeissa yrittäjyydestä ja omasta arjestaan. Lue blogit: www.yrittajat.fi . Heidi Ekholm-Talas

. Susanna Rantanen

Teollisuuden uusien tilausten arvo oli kesäkuussa 4,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Ennen käännettä tilaukset ehtivät kasvaa yhtämittaisesti neljä kuukautta.

Näinä aikoina tarvitaan

merkkejä paremmasta.

Suomalaisen Työn Liiton myöntämä merkki on helppo tapa kertoa yrityksen arvoista ja osaamisesta asiakkaille. Se antaa vauhtia myyntiin ja markkinointiin.

Käy nyt osoitteessa

www.merkkipaiva.fi ja testaa, mikä yllä olevista merkeistä sopii parhaiten kuvaamaan sinun yrityksesi toimintaa. Se vie ajastasi vain minuutin, mutta pian jokainen päivä voi olla yrityksessäsi merkkipäivä.

Merkkipäivää kannattaa myös juhlia. Arvomme kaikkien testin tehneiden yritysten kesken maan taatusti hehkeimmän bilebändin nostattamaan yritysjuhlien tunnelmaa!

Uutiset

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

JOHANNES WIEHN

Venäjällä ei sovi olla vietävissä Heikki Nurminen auttaa kansainvälistymään itään, ohjaa venäläiseen elämänmenoon ja avaa tapakulttuuria. Naapurimaan bisneskulttuuri on hyvä tuntea, ettei tule turhia töppäyksiä. Hia Sjöblom hiasjoblom@gmail.com

juttutuulella

Miten venäläinen bisneksentekijä eroaa suomalaisesta?

Venäläinen on yleensä erittäin hyvä neuvottelemaan. Hän on aloitteellinen, eikä odota puheenvuoroa kokouksissa. Tuppisuuna ei pidä istua. Venäläiset ihmettelevät palavereissa hiljaisina istuvia suomalaisia. Eikö heillä olekaan mitään asiaa?

Suurimmat mokat, joita Venäjällä voi tehdä? Mitä pitää tietää, että voi menestyä Venäjän bisneksessä? Pitää tuntea maan tavat ja varata paljon aikaa asioiden hoitamiseen. Venäjälle ei voi lähteä rakentamaan liikesuhteita niin, että matkustaa paikalle aamujunalla ja palaa takaisin iltapäivällä. Ei kannata ruveta kylmiltään puhumaan politiikkaa, eikä ottaa railakkaasti kantaa. Täytyy muistaa, että tiedotusvälineet kertovat asioista eri kulmilla naapurimaissa. Ympäristöpuheet ja kierrätyskeskustelut eivät myöskään yleensä ole kovin suosittuja venäläisessä bisnesmaailmassa.

Tavat pitää osata. Miehet kättelevät aina tavatessaan toisiaan, mutta miehet eivät kättele naisia. Nainen voi kätellä miestä. Vain oikein hyviä ystäviä halataan.

Onko neuvottelukulttuureissa eroja? Kaikki perustuu Venäjällä henkilösuhteisiin. Ihmiset neuvottelevat ja sopivat asioista keskenään. Ihmisten väliset suulliset sopimukset merkitsevät. Paperilla ja sähköpostilla tehdyt sopimukset ovat toissijaisia. Niillä vain vahvistetaan puhuttu. Luottamuksen rakentamiseen pitää varata aikaa. Se kannattaa. Tarvitaan tiettyä joustoa ja ymmärrystä venäläistä entropiaa (epäjärjestystä) kohtaan. Venyviä aikatauluja joutuu sietämään, mutta ei saa olla venäläisten vietävissä. Neuvottelussa pitää osata venäjää tai turvautua hyvään tulkkiin. Vaikka nuori polvi jo osaa englantia, on venäjä valttia. Kaiken painetun materiaalin pitää olla venäjäksi.

Millaista on venäläinen small talk?

Kuka: Heikki Nurminen

Ikä: 35 Perhe: Vaimo ja kaksi pientä tytärtä, Taina, 2, ja Terhi 6 kuukautta. Taina on venäjää ja tarkoittaa salaisuutta. Työ: Kansainvälistymisvalmennusta Flamo-verkostossa yrittäjänä. Venäjän asiantuntija. Koulutus: Venäjän kääntäjä ja tulkki. Motto: Pää kestää, vaikka sitä joutuisi lyömään tiiliseinään.

Perheestä on hyvä puhua. Se on turvallinen aihe. Myös jalkapallo on mainio keskustelun aihe. Pietariin neuvottelumatkalle lähtijän kannattaa tarkistaa Zenitin pelitilanne. Kun tullaan tutummaksi puheenaiheetkin monipuolistuvat. Saunasta voidaan puhua. Se yhdistää.

Mikä sinua vetää uudelleen ja uudelleen Venäjälle?

Minua viehättää venäläinen epäjärjestys. Solahdan pikkukaoottiseen kulttuuriin mielelläni, vaikka en pidä siitä täällä kotimaassa. Juttelen innokkaasti ja opettelen koko ajan uusia sanoja. Viimeisin uutuus on keskoskaappi, joka on venäjäksi ”inkubator”.

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Uutiset

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Leipä löytyy etelästä Oulun seudun itteollisuuden romahdus pakottaa rakennusliikkeet hakemaan urakoita pääkaupunkiseudulta saakka.

PEKKA SIPOLA

Tero Karjalainen

tero.karjalainen@yrittajat.fi

okian romahdus pakottaa Oulun seudun urakoitsijoita hakemaan kohteita Etelä-Suomesta saakka, kun kaupan ala ja Oulun kaupunki jäädyttävät tulevia investointeja. – Ei ole varaa rakentaa uusia päiväkoteja ja kouluja, eikä korjata vanhoja, kun verotulot uhkaavat romahtaa kymmeniä miljoonia euroja, sanoo rakennusalaa edustavan Rakennusteollisuus RT:n Pohjois-Suomen ja Lapin aluepäällikkö Ensio Pynninen. Taantuma kurittaa kotimaista rakennusalaa pahasti. Rakennusteollisuuden tuoreimman, keväällä julkistaman suhdannekatsauksen mukaan rakentamisessa on pudottu 1990-luvun laman jälkeiselle tasolle.

Tontti laajenee. Pynnisen mukaan rakennusliikkeiden toimialue laajenee aina taantuman aikana, kun kysyntä hiljenee omalla lähialueella. – Toiset antavat toiminnan supistua, mutta varsinkin isot, kasvuhakuiset yritykset laajentavat aktiivisesti omaa markkinointialuettaan. Ne pyrkivät pitämään liikevaihdon ennallaan ja väen töissä, Pynninen sanoo. Pynnisen mukaan rakennusalalla lähdetään urakoiden perässä kotikaupunkia loitommalle myös muualla Suomessa. – Kainuulaiset lähtevät Kuopioon. Torniosta voidaan lähteä

Stadissa. Oululainen rakennusfirma Temotek Oy vaihtaa liukuportaat Helsingin keskustassa sijaitsevaan tavarataloon. Yhtiön hallinto, kuten laskutus ja palkanmaksu hoidetaan pohjoisesta. Työntekijät pääkaupunkiseudulla ovat työnjohtaja Taneli Ilmakarin tapaan etelästä.

Pääkaupunkiseudulla kilpailu ei ole vielä kiristynyt sille tasolle, mitä Oulussa. Mikko Raappana, Temotek Oy

Ivaloon, Kittilään saakka. Toimialue kolminkertaistetaan, jopa nelinkertaistetaan, Pynninen kertoo. Oulun seudulla on kampanjoitu pohjoisen Skandinavian liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseksi. Esimerkiksi Kiirunassa ja Jällivaarassa Ruotsissa on suunnitteilla 950 asunnon rakennusurakat kaivoksen laajetessa asutusalueelle.

Oululainen Temotek Oy laajensi toimintaansa etelään kolme vuotta sitten, kertoo toimitusjohtaja Mikko Raappana. – Nykyisestä tilanteesta johtuen Oulun seudulla ei ole kasvua, joten meidän oli pakko etabloitua pääkaupunkiseudulle. Meidän pitää toimia isojen kiinteistösijoittajien pääpaikoilla, hän sanoo.

Haarakonttori. Oulusta Helsin-

Etelässä helpompaa. Tällä het-

kiin on 607 kilometriä. Vertailun vuoksi: Helsingistä Venäjän Novgorodiin on 407 kilometriä.

kellä Temotek kerää liki kolmanneksen liikevaihdosta pääkaupunkiseudulta. Raappana ennakoi, että

ensi tai seuraavana vuonna oululaisyrityksen liikevaihdosta tulee etelästä jo puolet. Työntekijät ovat kohteissa paikallisia. Raappana sanoo olevansa tyytyväinen toimialan laajentamiseen. – Pääkaupunkiseudulla kilpailu ei ole vielä kiristynyt sille tasolle, mitä Oulussa, Raappana sanoo.

Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

Ehdotus: Tarkastuspakko isoille halleille Tero Karjalainen tero.karjalainen@yrittajat.fi

sojen hallien rakenteiden turvallisuus pitää tarkastuttaa jatkossa asiantuntijalla, mikäli valmisteilla oleva lakiehdotus menee läpi. Mahdollisesti tarkastettavia halleja on Suomessa lähes 20 000, arvioi rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä. Rakenteet voi arvioida esimerkiksi insinööritoimisto, jolla on pätevyys vastaavan rakennukseen suunnitteluun. Lehtisen mukaan tarkastus maksaa vähintään tuhansia euroja. Kustannukset maksaa hallin omistaja. Ellei rakennusta tarkasteta asianmukaisesti, viranomaiset voi-

vat jopa sulkea hallin kunnes tarkastus on tehty. – Vastuu rakennuksen turvallisuudesta on aina omistajalla, Lehtinen sanoo. Ympäristöministeriön mukaan Suomessa on kymmeniätuhansia, rakenteeltaan ja iältään erilaisia laajarunkoisia hallimaisia rakennuksia, joissa kattorakenteiden jänneväli on pitkä.

Tuhat neliömetriä. Mahdollinen tarkastusvelvollisuus koskee rakennuksia, joiden kerrosala on vähintään tuhat neliömetriä, ja joiden tehdasvalmisteinen jänneväli on vähintään 18 metriä ja paikalla valmistettujen kattokannattajien osalta vähintään 15 metriä. Arviointivelvollisuus ei koske

niitä rakennuksia, joiden rakennesuunnitelmat ja kantavat rakenteet on arvioitu ”riittävällä tavalla” rakennuslupa- tai rakentamisvaiheessa. Käytännössä poikkeus koskee

Lehtisen mukaan vuonna 2006 tai sitä uudempia rakennuksia. Lehtinen kehottaa hallien omistajia kysymään tarvittaessa neuvoa kunnan rakennusvalvonnasta. Lakiehdotuksen tavoitteena on

parantaa hallien turvallisuutta ja kunnossapitoa. Laki pyritään saattaman voimaan ensi kevääseen mennessä. Lain sisällöstä päättää lopullisesti eduskunta.

Hevosyrittäjä: ”Turvallisuus tärkeää”

Ympäristöministeriön valmistelema lakiehdotus isojen hallien tarkastusvelvoitteesta tuli yllätyksenä ratsastusmaneesin omistajalle Leena Saukolle. – En tiennyt asiasta, tuusulalaisen Sakun talli Oy:n omistaja Saukko kommentoi. Sakun tallin käytössä oleva 1 200 neliömetrin ratsastus-

maneesi on mahdollisesti tarkastusvelvollisuuden piirissä. Saukko pitää tarkastuksesta mahdollisesti koituvaa tuhansien eurojen kustannusta suurena kahdesta kolmeen henkeä työllistävälle pienyritykselle. – Turvallisuus on tärkeää, mutta valtio voisi tulla kustannuksissa vastaan, hän toteaa. Laukaan viimevuotisen ma-

neesiturman kaltaisen vakavat rakennusonnettomuudet ovat sattuneet kevättalvisin, jolloin kattojen lumikuorma on painavimmillaan. Saukon mukaan Sakun tallissa lumet pudotetaan katolta hyvissä ajoin. – Se, ketä ei huimaa, pistää itsensä köydellä savupiippuun kiinni, Saukko kertoo.

Uutiset

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Puutu kiusaamiseen ajoissa Yli 100 000 palkansaajaa kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan. Sopuisa työyhteisö -hankkeessa koottiin Työterveyslaitoksen verkkosivuille helposti omaksuttava tietoja vinkkipaketti työpaikkakiusaamisen vähentämiseksi ja kiusaamiskokemuksiin puuttumisen edistämiseksi. Työantajan tulee yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa laatia yhteiset pelisäännöt ja ohjeet kiusaamisen ehkäisyyn ja tilanteiden selvittämiseen sekä kouluttaa esimiehet puuttumaan kiusaamiseen. Vastuu kiusaamiskokemuksen selvittämisestä on aina työnantajalla. Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa 350 euroa. Pitkään jatkunut kiusaamiskokemus ja sen selvittely voi maksaa organisaatiolle yli 30 000 euroa. Sivuston osoite on www. ttl.fi/sopuisa.

Voidefirma saa vauhtia Suomalaisen suksivoideyhtiö Vauhti Speed Oy:n omistus on järjestetty uudelleen liiketoimintakaupalla. Vauhti Speed on Pohjoismaiden vanhin suksivoideyhtiö. Yhtiön suurimmat kasvun odotukset kohdistuvat kansainväliseen kauppaan. Liiketoimintakaupan myötä yhtiön uudeksi enemmistöomistajaksi on tullut Halti Oy:n entinen toimitusjohtaja Martti Uusitalo. Vauhdin toimipaikka ja tuotanto säilyy nykyisissä tiloissa Joensuussa ja kaikki työntekijät jatkavat uuden yhtiön palveluksessa vanhoina työntekijöinä. Uudessa yhtiössä jatkavat myös aikaisemmat omistajat Aki ja Vuokko Karvonen, sekä Mika Matikainen.

Merkillinen kriisisattuma Kasvu Openissa Tero Karjalainen tero.karjalainen@yrittajat.fi

Valtakunnallisen Kasvu Open -yrityskilpailun palkintomatkasuunnitelmat ovat ennakoineet maailman kriisipesäkkeitä Ukrainan kriisistä Gazan sotaan. Yrityskilpailun voittajat palkitaan 3 000 euron matkastipendillä. – Ensin piti mennä Skolkovoon,

Putinin Piilaaksoon, mutta sitten tuli Krimin kriisi. Sen jälkeen päätimme mennä Tel Aviviin Israeliin, jossa on erittäin kehittynyt startupjuttu. Kesän aikana sekin suunnitelma muuttui. Minne haluat seuraavan kriisin, niin kerro, minne me menemme, Kasvu Openin johtaja Uljas Valkeinen sanoo. Valkeisen mukaan tuleva palkintomatka suuntautuu todennäköises-

ti Lontooseen tai Berliiniin. Kasvu Openiin osallistui tänä vuonna noin 350 yritystä. Niistä finaaliin valittiin 41. Kilpailun ennakkosuosikeista Valkeinen mainitsee jyväskyläläisen Sleipner Finland Oy:n, joka sai KeskiSuomen kansainvälistymispalkinnon tänä vuonna. Sleipner valmistaa suurten kaivosten telatraktorien siirtoalustoja, joihin yrityksellä on

maailmanlaajuinen menetelmäpatentti. – Yhtiö oli heilahtamalla finaalissa. Sillä on mahdollisuus satojen miljoonien eurojen bisnekseen onnistuessaan. Mutta joka alueelta löytyy potentiaalisia voittajia. Kilpailun taso oli kova, Valkeinen sanoo. Yrityskilpailun voittaja julistetaan 23.–24. lokakuuta järjestettävässä finaaliseminaarissa Jyväskylässä.

”KAIKKI MENI PÄIN SEINIÄ.” Seinäkiipeilyä, uintia, pilatesta, pyöräilyä ja vaikka mitä. Kaikki innostuivat mukaan, kun yhdessä porukalla kokeiltiin 10 erilaista työhyvinvointia tukevaa lajia. Samalla työntekijät tutustuivat toisiinsa ja sairauspoissaolotkin vähenivät selvästi. Johtamiseen on saatu eväitä valmennuksella ja fiiliskyselyillä. Sieltä se lähtee, meidän joukkueesta ja arvoista. Esimiestyö on henkilönsä näköistä, mutta pelisäännöt pitää olla. Meillä on oman toimintatavan takia muutenkin uudenlainen ote työhyvinvointiin. Näin syntyy omannäköistä ja toimivaa tiimipeliä. Mika Pulkkinen, hallintojohtaja, Farenta.

Työelämän pitää tuntua elämältä.

Koiran stressille pissamittari Kuopiolainen Anitest Oy on tuonut markkinoille koiran stressitasoa mittaavan Evice-testin sekä testinäytteen analysoivan puhelimeen ladattavan sovelluksen. Sovelluksen ohjelmoinnin on kokonaisuudessaan toteuttanut tamperelainen ohjelmistotalo Vincit Oy. Eläimen stressitaso voidaan mitata virtsan mukana kehosta poistuvan stressihormoni kortisolin määrästä. Evice-testissä analyysi tehdään virtsanäytteestä, joka siirretään testitikun analyysikalvolle. 15 minuutin kuluttua testin näyttö skannataan mobiilisovelluksella ja analyysi ilmestyy puhelimen näytölle.

Me olemme Elo, Suomen kolmanneksi suurin työeläkevakuuttaja. Tuemme yritysten ja yrittäjien kasvua kattavalla valikoimalla työeläkevakuuttamisen palveluita ja rakennamme toimivaa työhyvinvointia yhdessä asiakkaidemme kanssa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon. Katso lisää elo.fi. Elon vakuutukset saat myös kumppaneidemme Fennian, LähiTapiolan ja Turvan kautta.

www.elo.fi

Uutiset

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä jos lähtisitkin länteen Simo Lahtinen haluaa auttaa suomalaisyrityksiä Amerikan markkinoille. EMIL BOBYREV

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

iristynyt maailmanpoliittinen tilanne on pakottanut suomalaiset yritykset miettimään itämarkkinoiden sijaan myös muita vaihtoehtoja. Katseet kääntyvät Aasian lisäksi länteen. Tänä vuonna perustetun Capteeni Oy:n toimitusjohtaja Simo Lahtinen nostaa esille mahdollisuudet USA:ssa. Yhdysvallat on tälläkin hetkellä Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani viennissä. Capteeni auttaa nimenomaan pieniä ja keskisuuria pk-yrityksiä pääsemään Yhdysvaltain markkinoille. Muitakin toimijoita on, kuten Team Finlandin verkostot. – Suomessa on paljon yrityksiä, jotka haluaisivat lähteä rapakon taakse. Tarvitaan vain luotettava yhteyshenkilö. Osalta tosin puuttuu uskallusta, sillä kilpailu on kovaa ja markkinat isot, Lahtinen sanoo. Hänen tarinansa on tavallisuudesta poikkeava, sillä Lahtinen on opiskellut USA:ssa kauppatieteitä. Hän päätti kesken opiskelujensa kerätä asiantuntijaporukan ympärilleen ja perustaa yrityksen.

Mitään ei saa allekirjoittaa ilman juristia. Simo Lahtinen

– Mukana on yliopistoprofessoreita, joilla on asiantuntemusta taloudesta, markkinoinnista, markkinointitutkimuksesta, rahoituksesta, lisensioinnista ja lakipalveluista, Lahtinen luettelee.

Kieli etuna. USA:ssa yrityksellä on ainakin yksi etu esimerkiksi Eurooppaan verrattuna, kieli. Lisäksi Yhdysvallat on aidosti yksi markkina-alue. Lahtisen mukaan markkinoita löytyy lähes mille tahansa yritykselle, jolla on tuote valmiina ja uskallusta viedä tuote maailmalle. – Markkinointistrategia, tulevaisuuden näkymät ja paikallinen rahoitus ovat tärkeitä. Ja onko kyse puhtaasta viennistä, lisensioinnista vai mistä? Myös kuukausibudjetoinnissa pitää olla mukana juristikulut. Mitään ei saa allekir-

Kontaktit kunnossa. Simo Lahtinen sanoo, että professorit olivat otettuja, kun hän pyysi heitä mukaan yrityksensä asiantuntijoiksi. joittaa ilman juristia, Lahtinen täsmentää. Hyvien juristien merkityksen on oppinut kantapään kautta myös Simo Lahtisen isä, Timo Lahtinen, joka on Capteenissa hallituksen puheenjohtaja. Timo Lahtisen osin omistama Uretek Worldwide on puolustanut patenttejaan USA:ssa monet kerrat. Uretek on rakennus-

ten vajoamisen estämiseen erikoistunut yritys.

Suomi eksoottinen. Simo Lahtinen sanoo, että suomalaisyritykset lähtevät pinttyneesti aina ensin New Yorkiin. Hänen mukaansa se voi olla virhe. Kilpailu on armotonta, vuokrahinnat pilvissä ja työntekijöiden sitouttaminen on vaikeaa.

– Pitää punnita tarkkaan, mistä osavaltiosta on paras aloittaa. Kaikkiin ei voi mennä kerralla. Joka tapauksessa suomalaisuus on Lahtisen mukaan valttikortti, josta on hyötyä. – Kaikkea mitä tulee Suomesta pidetään siellä eksoottisena ja erityisen laadukkaana, Lahtinen sanoo.

Kiinnostaako työhyvinvoinnin kehittäminen liikunnan avulla? Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma myöntää taloudellista tukea vuoden 2015 liikunnan edistämistyöhön hanketukihaun kautta. Hanketuella kannustetaan tukemaan henkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan ja terveellisten elintapojen avulla. Hanketuella voi esimerkiksi rakentaa työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin sopivia toimintatapoja yhteistyössä johdon, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Tuen myöntämisen kriteerit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät KKI-ohjelman verkkosivuilta osoitteesta: www.kkiohjelma.fi —> Hanketuki Hanketukihaku alkaa 1.9.2014 ja päättyy 30.9.2014. Tiedustelut: Hankevalmistelija Anna Jämsén puh. 050 441 4025, anna.jamsen@likes.fi

KKI-HANKETUKI

www.kkiohjelma.fi

Uutiset

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

KATI LAUKKANEN

Heikki Rönni: Jännitän tuleeko saalista vai ei! Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Innostuin ravustamisesta jo pikkupoikana. Se oli 1970-luvulla kylän poikien yhteinen harrastus. Siitä lähtien olen harrastanut ravustusta enemmän ja vähemmän säännöllisesti. Ainostaan Helsingissä asuminen toi pienen katkon ravustusharrastukseen. Ravustimme lapsina tikkujen avulla. Se on yhä mielestäni paras tapa ravustaa. Tässä ravustuksen muodossa laitetaan järven pohjaan pystyyn tikku, jossa on kalapala syöttinä. Sitten odotellaan, että rapu tulee syömään syöttiä, ja napataan rapu talteen. Rapua siepatessa pitää olla nopea. Samalta tikulta voi hyvällä tuurilla saada useampiakin rapuja kiinni. Nykyään tämä tapa ravustaa ei toimi enää niin hyvin, kun matalassa vedessä elävät jokiravut ovat vähentyneet. Täplärapu elelee paljon syvemmässä vedessä, ja niitä ravustan merroilla. Nyt myös omat lapseni ovat siinä iässä, että ovat itsekin innostuneet ravustamisesta. Niinpä ravustaminen on meidän perheen yhteistä tekemistä.

Ravustamisessa parasta on tietenkin se jännitys, tuleeko saalista vai ei. Kyllä siinä yleensä rapumertaa tarkastaessa miettii jo sitä ruokaakin. Pidän ravuista kovasti ja syön niitä todella mielelläni. Meillä onkin perheen ja ystävien kesken takana jo 21 vuotta kestänyt katkeamaton rapujuhlaperinne. Käytän ravustaessa syötteinä yleensä särkikaloja, mutta niiden puutteessa toimivat myös makkara ja jopa koiranruokanappulat. Ravustan pääasiallisesti Laitikkalassa Pintele-järvellä ja Hauhon Pyhäjärvellä. Pintelejärvi näkyy myös pyörittämämme kokous ja virkistyshuvila Villa Hepolahden ikkunoista. Tarjoilemmekin pyytämiäni rapuja myös kokousvieraiden nautittavaksi. Se on todellista lähiruokaa, kun pyyntipaikka siintää ikkunoiden takana. Ravustus on luvanvaraista toimintaa, johon tarvitsee vesialueen omistajan luvan ja kalastusluvan. Ravustuskausi alkoi tänä vuonna 21. heinäkuuta ja päättyy lokakuun lopussa. Paras sesonki on kuitenkin heinä-elokuussa. Tuskin monikaan ravustaa enää lokakuun lopussa.

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Tunnelmallisia juhlia ja rentouttavaa lomaa • Yrittäjä Heikki Rönnin pyörittämä Villa Hepolahti on kokouspaikka sekä loma- ja juhlahuvila Hämeessä Pälkäneellä. Loma-aikoina ja viikonloppuisin Hepolahtea vuokrataan yksityisille vuokraajille korkeatasoiseksi lomahuvilaksi ja tunnelmalliseksi juhlapaikaksi.

Tänään on hyvä päivä perustaa verkkokauppa Aloita vaikkapa lataamalla suosittu verkkokauppaoppaamme ilmaiseksi sivuiltamme osoitteessa www.mycashflow.fi. Tutustu samalla MyCashflow’n monipuolisiin ominaisuuksiin ja näppäriin toimintoihin. Halutessasi voit perustaa yrityksellesi oman vaivattoman verkkokaupan vaikka saman tien! Lisätietoja MyCashflow’sta ja verkkokaupan perustamisesta saat myynnistämme 020 741 9171, myynti@mycashflow.fi.

Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

UUTISET

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Laki pistää yrittäjän pol Omalla toimielimellä mahdollisuus päästä eroon EU-lakien valuviasta. tään yksittäistä lakia. Jokaisella on oma oikeutettu tavoite. Ongelma on niiden yhteisvaikutus ja toimeenpano jäsenmaissa.

Bryssel Heli Satuli toimitus@yrittajat.fi

U-instituutioihin suunnitellaan aloitteesta omaa rakennetta, joka pakottaisi huomioimaan yrittäjän näkökulman. Euroopan yrittäjäjärjestö Ueapme vaatii kaikkiin kolmeen EU-instituutioon yrittäjyysasioille omaa toimielintä. – EU-instituutiot tarvitsevat rakenteellisen muutoksen, toteaa idean isä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja pitkään paikan päällä Brysselissä EU-asioista vastannut Antti Neimala. Lainsäädäntöprosessi kärsii Neimalan mukaan valuviasta. Asenteen tasolla tukea yrittäjyydelle kyllä löytyy EU-päätöksentekijöiden piiristä yli maa- ja puoluerajojen. Myös pienet ensin -periaate ja lukuisat yrittäjyysohjelmat ovat kehittyneet hyvin. – Mutta kesken lakikäsittelyn punainen lanka katkeaa. Prosessi ei tuota laadukasta lopputulosta vaan putkesta ulos tuleva EU-laki saa yrittäjän polvilleen. Neimala ei osoita sormella mi-

Nimet vaihtoon. Ueapme ajaa yrittäjyyttä näkyvästi esiin EU-instituutioiden kilpailukykyasioiden yhteyteen. Näin ollen EU-komission nykyinen teollisuus- ja yrityspääosasto muutettaisiin yrittäjyys- ja kilpailukykypääosastoksi. Jäsenmaista koostuvan neuvoston puolella puolestaan kilpailukykyneuvostosta tulisi yrittäjyys- ja kilpailukykyneuvosto. Saman nimen saisi europarlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta. Neimalan mukaan europarlamentti on instituutioista vaikein. Kukin 751 mepistä haluaa jättää lei-

EU-instituutiot tarvitsevat rakenteellisen muutoksen. Antti Neimala

mansa EU-lakiin ja prosessin vahtiminen on vaikeaa. Byrokratian vähentäminen unohtuu helposti, vaikka mepeistä valtaosa puheiden tasolla tunnustaa pk-yritysten merkityksen kasvulle ja työllisyydelle. Neimala huomauttaa, että EUinstituutiot päättävät toki rakenteestaan itse. – Mutta nykyisin lähes kaikki pk-yrityksiä koskettava säätely on lähtöisin EU:sta. Säätely vaikuttaa voimakkaimmin juuri pieniin toimijoihin.

Putkinäköpelko. Hanke herättänyt kuitenkin vastustusta myös Ueapmen piirissä. Pelkona on, että kaikki yrittäjyysasiat ohjataan jatkossa erityistoimielimen puoleen ja yrittäjien mahdollisuudet vaikuttaa säätelyyn itse asiassa supistuvat. Esimerkiksi europarlamentin yrittäjyys- ja kilpailukykyvaliokunta voisi toimia ani harvassa lakiesityksessä vastuuvaliokuntana. Neimala ei tähän usko. – Nyt EU:n lainsäädäntöprosessissa ei ole mitään sisäänrakennettua järjestelmää, joka varmistaisi, että yrittäjän näkökulma pysyy mukana koko ajan.

PIXMAC

Painavimmat valiokunnat yrittäjän silmin • Teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunta ITRE (suomalaisjäsenet: Miapetra Kumpula-Natri ja Henna Virkkunen, varaj. Sampo Terho) • Kansainvälisen kaupan valiokunta INTA (Olli Rehn) • Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta EMPL (varaj. Miapetra Kumpula-Natri) • Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta IMCO (Liisa Jaakonsaari, varaj. Jussi Halla-aho) • Ympäristö-, elintarviketurvallisuus- ja kansanterveysvaliokunta ENVI (Anneli Jäätteenmäki, Nils Torvalds, varaj. Merja Kyllönen ja Sirpa Pietikäinen) • Maatalousvaliokunta AGRI (varaj. Olli Rehn) • Liikennevaliokunta TRAN (Merja Kyllönen, varaj. Henna Virkkunen)

TESLA-SÄHKÖAUTOT

SUORAAN VARASTOSTA!

Lainaa yrityksesi tarpeisiin

5.000-30.000€, 1-6 kk maksuajalla. Heti saatavilla, vaivaton hakea.

LAMBORGHINI GALLARDON KIIHTYVYYS KULUTUS 1,5€ / 100 KM 3 X ENEMMÄN TAVARATILAA KUIN BMW 5-SARJAN SEDANISSA LEASING-SOPIMUKSELLA MAHDOLLISUUS VALTION ENERGIATUKEEN

HUOMIO!

Yritykset saavat valtion energiatukea Teslaan jopa 20.000€! TOIMI NOPEASTI, sillä tuen hakuaika loppuu 15.9.2014

HELSINKI

Viihdekeskus Flamingo Tasetie 8, Vantaa Puhelin: 010 292 2886

www.auto-outlet.fi

TAMPERE

Lokomonkulma Lahdenperänkatu 3, Tampere Puhelin: 010 292 2753

378-140701-YritysluottoIlmo_125x180.indd 2

2.7.2014 15:53:20

UUTISET

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

lvilleen

Kysyntää sadoille yrittäjille

Tällä vaalikaudella sanoista tekoihin En

Ei täystyrmäystä. Rehnin mie-

verkoston, josta löytyy niin kumppaneita kuin asiakkaitakin. Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin! Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa. Suosittele osoitteessa yrittajat.fi/suosittele.

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

Franchising-alan yritykset uskovat vahvasti kasvuun, vaikka Suomen talous kärvisteleekin taantumassa. Esimerkiksi franchisingin konsultointiin erikoistuneen Franconin omistamalla Ketju. fi-sivustolla peräti 100 ketjua hakee yrittäjiä eri puolille Suomea. Toimitusjohtaja Henri Laakson mukaan kasvu on ollut kovaa, sillä viime vuonna vastaavaan aikaan yrittäjiä etsivien ketjujen määrä oli 80. – Yleisvire on positiivinen, jopa positiivisempi kuin viime vuonna. Erityisesti vähittäis-

kaupassa on positiiviset fiilikset. Sen sijaan rakennusja remonttipuolella on hiljaisempaa, Laakso sanoo. Francon on teettänyt joka vuotisen kyselyn, jossa franchising-alan yritykset ovat arvioineet kasvunäkymiä. Kyselyn tulokset valmistuvat elokuun lopussa. – Matalasuhdanne on kestänyt pitkään. Silloin on hyvät ajat yrittäjien rekrytointiin, sillä ihmiset etsivät uusia mahdollisuuksia. Huonoina aikoina ketjut eivät myöskään perusta omia yksiköitä, vaan karttavat riskejä, Laakso kertoo.

Ruuhkaa Talousapuun

Olli Rehn An

Au ti o

Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään 116 000 jäsenen valmiin

Z i

Suosittele tutulle yrittäjälle Suomen Yrittäjien jäsenyyttä.

lestä Ueapmen aloite yrittäjyyteen keskittyvistä EU-toimielimistä on järkevä. Etenkin europarlamentissa on syytä olla valiokunta, jossa yrittäjyys on selkeästi esillä. Rehn toteaa, että kilpailukykyneuvoston alkuperäinen tarkoitus oli juuri yrittäjyyden huomioonottaminen, mutta tavoite ei ole toteutunut. Jäsenmaiden hallintorakenteita kun ei voi EUpäätöksillä muuttaa. – Kokemuksesta voin sanoa, että vähintään yhtä tärkeää on saada komission puheenjohtaja sitoutumaan asian taakse. Tässä lupaan laittaa peliin kaiken vaikutusvaltani. Sen sijaan esimerkiksi Sdp:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri ei lämpene idealle yrittäjyysvaliokunnasta. Hän huomauttaa, että yrittäjyys on osa eduskunnan talousvaliokunnan nimeä, mutta seikalla ei ole ollut mitään käytännön vaikutusta. Kumpula-Natrin mukaan tiukka säätely ei ole aina kilpailukykyhaitta pk-yritykselle. – Esimerkiksi turvallisuusasioissa se on eurooppalaisen tuotteen laadun tae.

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan lähes kaikkien europarlamenttiin valittujen suomalaisedustajien mielestä pk-yrittäjiä rasitetaan turhalla byrokratialla. – On välttämätöntä, että pkyrittäjät otetaan nykyistä paremmin huomioon. EU-päätöksenteossa painopiste on tällä kaudella talouden vakauttamisen sijaan yrittäjyydessä ja kilpailukyvyssä, toteaa talouskomissaarista europarlamentin varapuhemieheksi siirtynyt keskustan europarlamentaarikko Olli Rehn. EU:n paikka ei ole Rehnin mukaan säädellä kampaajien korkokenkien korkeutta, mutta se on välttämätön vakauden, rauhan ja kilpailukyvyn toimintaedellytysten luomisessa. Hän vaatii, että paremman säätelyn ajattelumalli on saatava sisäänkirjoitetuksi EUkomission uuteen työohjelmaan ja pk-ohjelmat on vietävä läpi tinkimättömästi. – Olennaista on, mitä tehdään ja jätetään tekemättä. Jokaisen direktiiviesityksen kohdalla on jatkossa testattava, tarvitaanko sitä todella.

Miapetra Kumpula-Natri

Pienyrittäjille suunnattuun Talousapu-puhelinpalveluun ottavat nyt yhteyttä etenkin kauppa- ja palveluyrittäjät, kertoo kehityspäällikkö Jari Leskinen. – Näissä yrityksissä ollaan todella suurissa vaikeuksissa siinä vaiheessa, kun apua lähdetään etsimään, Leskinen sanoo. Talousapuun soitti viime vuonna reilut 2 000 yrittäjää, ja Leskisen arvion mukaan tänä vuonna yhteydenottoja on tullut samaa, aiempia vuosia tiuhempaa tahtia. Palvelu on suunnattu etenkin 1–10 työn-

tekijän yrityksille, joilla ei usein ole resursseja käyttää konsulttipalveluita. Palvelun kautta vaikeuksiin joutunut yrittäjä saa neuvoja yrityksen taloustilanteen tervehdyttämiseen. – Valitettavasti vaikeudet päästetään vakaviksi ja pitkällisiksi, ennen kuin lähdetään hakemaan apua. Monessa tapauksessa voidaan vain neuvoa ajamaan liiketoiminta nopeasti alas lisätappioiden välttämiseksi, Leskinen toteaa. Talousapu-puhelinneuvonta päivystää maanantaista perjantaihin klo 9–16 numerossa 029 007 4990.

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

debatti Muut lehdet

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Suomen Leipuriliittoa huolestuttaa leivän lisääntynyt

tuonti, joka kaventaa kotimaisen leipomoalan toimintamahdollisuuksia. Liiton mukaan elintarvikelain byrokraattiset vaatimukset kuten Oiva-valvonnan julkaisutapa vain edistävät tuontituotteiden kasvua. Miksi näin, kysyy Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen Eviran pääjohtaja Matti Aholta.

”Monessa pk-yrityksessä arki on kiireistä ja tekemätöntä työtä on paljon, mutta rekrytointiprosessiin ei välttämättä ole irrottaa aikaa.”

Oiva-valvonnassa huonoin yksittäinen arvosana on otettava julkistettavan Oiva-arviointituloksen yleisarvosanaksi. Huonoimman arvosanan mukaan määräytyvää tarkastuksen tulosta voidaan kuitenkin verrata tilanteeseen, jossa viiden laudaturin ja yhden lubenterin ylioppilas saisi tällä tavalla ylioppilaskirjoituksen yleisarvosanaksi B:n. Miksi tällainen julkaisemistapa on oikeudenmukaista?

Puheenjohtaja Lauri Mikkonen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Oulu-lehdessä.

”Yleensä jos kauppa pitää saada aikaiseksi ilman harkintaaikaa, omien hälytyskellojen pitäisi soida.

Tuontituotteet kilpailevat samoilla päivittäistavara- ja suurtalousmarkkinoilla Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kanssa. Tuontituotteet eivät kuitenkaan kohtaa samaa Oivan arviointitulokseen liittyvää imagoriskiä kuin Suomessa valmistetut tuotteet. Haluaako Evira Oiva-valvonnan julkaisemistavalla edistää tuontituotteiden tuontia Suomeen?

Kauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä Kauppalehdessä.

”Kaupan alalla on ongelmia, mutta Kaupan liiton synkkä arvio työpaikkakadosta tuntuu ylimitoitetulta.” PAM:n viestintäjohtaja Timo Piirainen Yle.fissä.

Suhteellisuusperiaate edellyttää, että viranomainen mitoittaa toimintansa alimmalle sellaiselle tasolle, jolla saadaan aikaan tarvittava vaikutus. Elintarviketurvallisuuden tason tiedetään olevan Suomessa erittäin korkealla tasolla. Miten Evira huomioi suhteellisuusperiaatteen päättäessään, miten Oiva-valvonnan tulos tulee julkistaa?

”Minä en kerkiä enää maailmaa täyteen leipoa eli enköhän ole oman osuuteni tehnyt. Jos yritykset eivät mene kaupaksi, myyn laitteet ja tavarat eniten tarjoavalle.”

ALEKSI POUTANEN

Kuopiolainen leipomo- ja kahvilayrittäjä Seppo Hiltunen Yle.fissä.

Kolumni Janne Makkula

janne.makkula@yrittajat.fi

Jos joku keksii yhdenkin asian, jota ei jollain tavalla säädellä, niin ilmoittakoon ihmeessä. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö

Mika Väyrynen, Leipuriliiton toimitusjohtaja

Janne Makkula: Miljoonan pykälän maa!

ävin viikonloppuna kaverin

kanssa oluella. Terassi oli täynnä eikä vapaata pöytää ollut. Tarjoilija tosin ystävällisesti totesi, että heillä on ylimääräisiä tuoleja, jotka voi viedä ulos. Vähän ajan kuluttua tarjoilija tuli anteeksipyydellen sanomaan, että tuolimme ovat parikymmentä senttiä anniskelualueen ulkopuolella. Tarjoilijan mukaan valvonta on ”näissä asioissa erittäin tarkkaa”. Meille tuli ongelma: miten siirtää tuolit alueelle, johon ne eivät mahdu? Juristina toki ymmärrän, että yhteiskunnassa tarvitaan sääntöjä. Onko kuitenkin käynyt niin, että nupit ovat kääntyneet

aivan liikaa kaakkoon? Katsotaanpa. Helmikuussa 2014 EUrekisteristä kaivettu lukumäärä voimassa olevasta EU-lainsäädännöstä oli 17 684. Siis säädöstä, jotka sisältävät lukuisia artikloja tai pykäliä. Samaan aikaan Suomessa voimassa olevien lakien määrä oli noin 1 700 kappaletta. Luvussa ei ole mukana asetuksia, päätöksiä, ohjeita tai muita normeja, joita on tolkuton määrä. Niin tolkuton, ettei kukaan osaa sanoa niiden lukumäärää. Suomessa julkaistiin vuonna 2013 Suomen säädöskokoelmassa kaikkiaan 1 331 säädöstä. Näistä oli eduskunnan käsittelemiä lakeja tai lainmuutoksia kaikkiaan 635. Uusia lakeja säädettiin

84 kappaletta. Onko siis niin, että yhteiskunnan ylläpitämiseksi ja ihmisten yhteiselon sujumisen varmistamiseksi tarvittiin vuonna 2013 lähes sata uutta lakia? Silloin, kun kukaan ei tiedä, voi väittää. Minä väitän, että Suomessa on voimassa ja sovellettavana EU-lainsäädäntö ja kansallinen lainsäädäntö yhteenlaskettuna ainakin miljoona pykälää. Jos joku keksii yhdenkin asian, jota ei jollain tavalla säädellä, niin ilmoittakoon ihmeessä. Tai ehkä ei kuitenkaan – muuten nimittäin sitäkin aletaan säädellä, kun huomataan tällainen aukkopaikka. Ehdotan kuitenkin vielä yhtä säädöstä lisää: lakia maalaisjärjen käyttämisestä.

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Tästä kantaa poliittisen vastuun Esko Ahon hallitus. Se Suomen myi halvalla Brysseliin. Eli kepunkin petokset alkavat nyt kansalle toden teolla paljastua. Tulee kalliiksi, kun rekkoja aletaan seisottaa. Ahti Lähteenmäki Venäjä-pakotteista.

Facebookkommentit Maataloudelle ollaan puuhamassa korvauksia pakotteiden johdosta, mutta entäs kuljetusliikkeet? Vastaus on ei, mutta muistaa valtionvarainministeri heitä sentään polttoaineen veronkorotuksella!

Elintarviketurvallisuutta ei voi toteuttaa keskimääräisesti. Se, että toimija tekee yhden asian oikein, ei poista toisessa asiassa tehdyn epäkohdan aiheuttamaa vaaraa kuluttajalle. Karu muistutus asiasta tulee Tanskasta: 20 sairastui ja 12 kuoli listerioosiin, kun bakteeri pääsi huonon tuotantohygienian seurauksena lisääntymään lammasrullassa. Mikään muu hyvä toiminta ei korvannut tätä epäkohtaa. Väitetystä poiketen Oiva-raportti EI koostu vain yhdestä hymiöstä. Oiva-raportti kertoo jokaisen tarkastetun asiakokonaisuuden tuloksen sekä hymiöin että sanoin. Näin nimenomaan oikein tehdyt asiat korostuvat kuluttajille. Kauppojen ja ravitsemusliikkeiden Oiva-raportit ovat olleet käytössä 1.5.2014 alkaen.

Jenni Mäntynen Venäjä-pakotteista

Itsellä ei kokemusta, mutta viesti lienee mennyt työntekijöille perille. Kesällä, kun joku on ilmoittanut sairastuneensa, on joku pian ollut muistuttamassa lomansiirrosta. Marko T Liuksiala lomasaikuttelusta

Kuluttaja haluaa tietää, että tuote on valmistettu asianmukaisesti. Oiva-raportilla on mielestäni tärkeä rooli Suomessa valmistettujen tuotteiden myynnin edistäjänä. Oiva-raportti on tae siitä, että elintarviketurvallisuuteen liittyvät asiat osataan tehdä oikein juuri tässä yrityksessä. Oivaa vastaavia järjestelmiä on käytössä monessa maassa, Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa myöten. Ja kiinnostus on kasvanut. Pisin kokemus on Tanskassa, jonka järjestelmä toimi esimerkkinä Oivaa luotaessa.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Tero Karjalainen, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiysvapaalla) Teppo Kuittinen, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki

Parhaan hymyn saamiseen riittää voimassa olevan lainsäädännön asettamien vaatimusten noudattaminen. Moni yritys tekee enemmän. Epäkohdan vakavuus määrää hymyn asteen ja tehtävien toimenpiteiden kiireellisyyden. Näin pienet epäkohdat eivät saa liian suurta painoarvoa ja Oiva-raportti hymyilee. Elintarvikelaki säätää yksiselitteisesti, että valvontatiedot ovat julkisia. Nyt valvonta tehdään yhdenmukaisella tavalla koko maassa ja tulokset ovat vähitellen vertailukelpoisia. Minusta tämä on hyvä ja suorastaan välttämätön edistysaskel.

ALEKSI POUTANEN

Lehti ei vastaa

Matti Aho, Eviran pääjohtaja

• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Webinaari tulee luoksesi! Pinterest ja Instagram 22.8. yrittajat.fi/web/hitit Etämyyntisäännösten muutokset 28.8. yrittajat.fi/web/ etamyynti

Rakentamispalveluiden uusi ilmoitusmenettely 29.8. yrittajat.fi/web/ ilmoitusmenettely Venäläinen liiketoimintakulttuuri 4.9. yrittajat.fi/web/venaja

Katelaskennalla parempi tuloksentekokyky 5.9. yrittajat.fi/web/katelaskenta

Google My Business 19.9. yrittajat.fi/web/googlemyb

Asiakasrekisteri Excelillä 12.9. yrittajat.fi/web/ asiakasrekisteri

Yrityksen investointilaskelmat 26.9. yrittajat.fi/web/ investointilaskelmat

Tarjouslaskelma Excelillä 10.10. yrittajat.fi/web/tarjouslaskelma Yrityksen verotus 31.10. yrittajat.fi/web/verotus Yrityksen arvonmääritys 14.11. yrittajat.fi/web/arvonmaaritys

Koulutus omalla koneellasi. Tallenteen avulla voit kerrata ja harjoitella yrityskohtaisen ratkaisusi! Katso kaikki koulutukset www.yrittajat.fi/koulutus Lisätietoa: koulutus@yrittajat.fi tai 09 2292 294

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

arjessa

Kova kuin kivi

Elomaan perheen yrittäjämiehet tuntevat kiven. Perheen 100 vuotta täyttävällä yrityksellä on takanaan ankaraa kituutusta ja upeita onnistumisia.

havinaa

Sarjassa selvitämme poikkeuksellisen pitkäikäisten yritysten salaisuudet.

1914 Suomen Graniitti Oy perustetaan Tampereelle. Perustajina ovat Adolf Aarno, Toivo Kaipio ja Juho Sohlman.

1917 Ilmari Elomaa ostaa yrityksen.

Työstettyä. Graniittia käsitellään Tampereen Kovakivi Oy:ssä monin tavoin: sahataan, hiotaan, jyrsitään ja poltetaan. Sahaaminen on hidasta, joten sahat pyörivät automaatiolla läpi vuorokauden.

YLÖJÄRVI Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

löjärvellä Niemikylässä sijaitseva rosoreunainen kivilouhos on jylhä näky. Kymmenien metrien korkuiset kallioseinämät ovat täynnä railoja ja kaikkialla lojuu jättimäisiä kivilohkareita. Pystypäin poratut railot kertovat siitä, että täällä on jo 40 vuoden ajan louhittu graniittia – niin sanottua Kurun harmaata. – Louhimme sieltä vuodessa noin 2000 kuutiota myytäväksi kelpaavaa kiveä, Tampereen Kovakivi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tapani Elomaa sanoo. Tampereen Kovakivi Oy louhii ja jalostaa kuuluisaa suomalaista Kurun graniittia. Väreinä löytyy harmaa, punaruskea ja musta. Lisäksi yritys toimittaa ja jalostaa useimpia kotimaisia luonnonkivilaatuja.

1930 Aloitetaan tarvekiven louhinta Kurussa.

Tärkeimmät myyntiartikkelit ovat ympäristökivet esimerkiksi katujen, puistojen ja torien rakentamiseen. Suurimmat asiakkaat löytyvät siis luonnollisestikin julkiselta puolelta. Vaikka Niemikylän louhos on palvellut yritystä jo 40 vuotta, on se melko lyhyt aika koko yhtiön historiassa. – Satavuotisjuhlia vietetään nyt syyskuussa. Perustamiskirja on päivätty muistaakseni lokakuulle 1914. Silloin elettiin vielä tsaarin aikaa, Elomaa muistelee.

Vientikauppaa. Tampereen Kovakivi Oy aloitti toimintansa nimellä Suomen Graniitti Oy. Elomaan suvulle yritys päätyi vuonna 1917, kun Tapani Elomaan isoisä Ilmari Elomaa osti yrityksen. – Isoisä oli aikanaan toiminut kauppiaana ja oli muutenkin touhukas heppu. Hän ajatteli, että tästä yrityksestä voisi saada itselleen leivän, Tapani Elomaa kertoo.

nä perheyrityksemme vetämistä, mutta toki koen positiivista velvoitetta jatkosta. Yritys on kuitenkin ollut suvussamme niin pitkään, Antti Elomaa sanoo.

Suomalainen graniitti kestää hyvin pakkasta ja aikaa. Antti Elomaa

Ilmari Elomaa sai kiviyrityksensä nousuun, kun Iso-Britanniaan vietiin puolivalmiita hautakiviä. – Englannissa ei ole graniittia laisinkaan, joten se oli luonteva vientikohde. Suomalaisella kiviteollisuudella on ollut jo varsin aikaisessa vaiheessa hyvät tiedot vientikaupasta Eurooppaan ja Venäjälle. Nyt Tampereen Kovakiveä luotsaa jo neljäs Elomaa – Tapanin poika Antti Elomaa. – Ei minulle ollut koskaan täysin selvää, että jatkaisin jonakin päivä-

Sisulla eteenpäin. Antti Elomaan puhelin soi tiuhaan tahtiin. Kiveä kaivataan Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa ja enenevässä määrin myös Puolassa. – Aiemmin veimme kiveä paljon hautakiviksi myös Japaniin. Nykyään japanilaiset ostavat kuitenkin kivensä hintasyistä Kiinasta, Antti Elomaa kertoo. Kotimaassa suomalainen kivi on kuitenkin arvossaan. – Suomalainen graniitti kestää hyvin pakkasta ja aikaa. Se ei rapaudu. Lisäksi olemme esimerkiksi Tampereelle tehneet viime vuosina useita isoja kohteita, koska päättäjillä on ollut halu ostaa suomalaista kiveä ja työtä, Antti Elomaa summaa. Ihan aina Tampereen Kovakivi

Oy ei ole porskuttanut tällä vauhdilla eteenpäin. – 1950-luvun alussa koko suomalainen kiviteollisuus oli vallan alavireistä. Yrityksillä ei ollut pääomia investoida uuteen kalustoon. Myös menekki pieneni, ulkomaanvienti tyrehtyi ja sodan jälkeen rakennettiin volyymillä eikä luonnonkiveä käytetty, Elomaat kertovat. – 1970-luvulla aloitettiin Suomessa tarvekivilouhinta isommassa mittakaavassa vientiin. Sitä kautta päästiin myös jalostetun kiven viennissä alkuun ja markkinat piristyivät, Tapani Elomaa selvittää. Alamäkeä kesti myös Elomaiden yrityksessä lähes 20 vuotta. Sitkeys kuitenkin palkittiin. – Yritys pysyi pystyssä jääräpäisellä yrittämisellä ja kitkuttelemisella. Kun saimme viennin vetämään Ruotsiin, alkoi elämä taas hymyillä, myhäilee Tapani Elomaa.

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

24%

21 24 prosenttia Kauppakamarin kyselyyn vastanneista yrityksistä ei hyväksy Venäjälle langetettuja pakotteita.

KUVAT: EMIL BOBYREV

maineikas. Niemikylän louhos on palvellut Elomaan perheen kiviyritystä jo 40 vuoden ajan. – Täältä louhitaan Kurun harmaata graniittia. Se on maailmallakin tunnettua. Arkkitehditkin tunnistavat Kuru Greyn nimeltä, Tampereen Kovakivi Oy:n toimitusjohtaja Antti Elomaa kertoo. Isä Tapani myhäilee vieressä.

1970 1951 Tapanin isä Antti Elomaa aloittaa yhtiön toimitusjohtajana.

1952 Yrityksen kivenjalostustoiminta muuttaa Tampereelta Kuruun.

Suomen Graniitin rinnalle perustetaan Tampereen Kovakivi Oy aluksi pelkästään louhintayritykseksi.

1986 Tampereen Kovakivi Oy yhdistetään Suomen graniittiin. Tapani Elomaa aloittaa toimitusjohtajana.

Kommentti LOTTA TAMMELIN

2013 Yritys ostaa Peipohjan kiviveistämön harmaan graniitin louhintaoikeudet Teiskosta ja mustan graniitin louhintaoikeudet Kurusta.

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Jätetään bulkki Kiinaan! Vaikka Suomi onkin tuhansien järvien maa, on myös kivessä jotakin perisuomalaista. Suomalainen ei helvillä anna periksi, kuten ei kivikään. Joskus jääräpäisyys kannattaa. Kuten Tampereen Kovakivi Oy:ssä 1950–1970-luvuilla. Kuinka moni jaksaisi 20 vuoden alamäkeä? Itse en jaksaisi. Elomaat kuitenkin sinnittelivät, ja nyt yrityksen liikevaihto pyörii kahden miljoonan euron hujakoilla. Se on mallikelpoinen suoritus, kun ottaa huomioon, että luonnonkiven kulta-aika alkaa olla Suomessa ohi. Talot rakennetaan elementeistä, hautakivet ovat muuttuneet isoista sukuhaudoista pieniksi matkalaukkukoon kiviksi ja lasirakentaminen on yhä muodikkaampaa.

2013 Ajatuksen tasolla on myös mielenkiintoista se, että vaikka aiemmin kiveä työstettiin pääasiassa käsin, tehtiin siitä huomattavasti hienompia ja haasteellisempia kokonaisuuksia. Nyt olemme siirtyneet yksilöllisyydestä volyymiin. Ihan Kiinan tasolla emme sentään vielä kuitenkaan ole, vaikka sieltä rahdataan halpaa bulkkia tännekin. Suomalaisella kiviteollisuudessa on pitkä historia ja alan osaaminen on huippuluokkaa. On suomalaisen hankintapolitiikan tehtävä on pitää huolta siitä, että taivallamme täällä jatkossakin Kurun harmaalla päällystetyillä kävelykaduilla – emmekä kivenmurikoilla, joilla on kiinalainen sarjanumero.

1986–1996 Yritys investoi ahkerasti koneisiin ja rakennushankkeisiin.

Tapanin poika Antti aloittaa toimitusjohtajana.

Arjessa

Tiesithän, että... Veroeurot eivät kilahda Ennakkoverojen määrä on laskenut heinäkuussa, samoin on käynyt arvonlisäverolle. Vaikka yrittäjät eivät perinteisesti veroja rakastakaan, verottajan luvut ovat kuitenkin huono uutinen. Luvut kielivät siitä, että kauppa ei käy viime vuoden malliin. Verohallinnon mukaan yhteisöveron tuloveroa kertyi heinäkuussa 296 miljoonaa euroa eli 29 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Laskusta suurin osa selittyy ennakkoverokertymän laskulla. Myös arvonlisäveroa kertyi heinäkuussa vähemmän kuin vuosi sitten. Miinusta tuli 2,9 prosenttia.

Huijareita liikkeellä – PRH varoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalveluun on tullut useita yhteydenottoja Muistutusnimellä otsikoiduista kirjeistä. PRH muistuttaa, että sillä ei ole mitään tekemistä näiden muistutuskirjeiden kanssa. Kaikissa PRH:n lähettämissä ilmoituksissa ja kirjeissä lukee selvästi PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Muistutuskirjeitä lähettäneet yritykset ovat käyttäneet sellaisia nimiä ja sellaista kirjeen muotoilua, että ainakin osa asiakkaista on erehtynyt luulemaan muistutuksen olevan peräisin PRH:sta. Lisätietoja: www.prh.fi/fi/ tavaramerkit.html

Löydät tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Pidä pääkoppasi Jatkuvasti kuormittava stressi vie voimavarat Liisa Mayow toimitus@yrittajat.fi

rittäjä ei lomaa pidä, ja stressi on ikuinen vieras. Väärin. Vanha mantra ei enää pidä paikkaansa, sanoo yrittäjien hyvinvointia tutkinut Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Susanna Visuri. Valtaosa eli 80 prosenttia suomalaisista yrittäjistä kokee voivansa hyvin ja jaksavansa töissä. Noin viidennes yrittäjien hyvinvointitutkimusten vastaajista sen sijaan koki melko paljon tai erittäin paljon stressiä. Stressin aiheet liittyvät useimmiten yrityksen talouteen ja tulevaisuuteen: jos liikevaihto heikkenee, stressi saattaa kalvaa yrittäjän mieltä. Tutkimuksessa arvioitiin kuitenkin vain haitalliseksi koettua stressiä, muistuttaa Visuri. – Tietyn tason hyvälaatuinen stressi aktivoi meitä toimintaan. Jatkuva, kuormittavaksi koettu stressi taas vie voimavarat. Muutaman työntekijän yrityksissä yrittäjä saattaa stressata myös työntekijöiden puolesta. Jos yrityksen tulevaisuus on vaakalaudalla, yrittäjä miettii, miten työntekijät pärjäävät, jos firma menee nurin.

Palautuminen tärkeää. Ne yrittäjät, jotka kokivat pitävänsä riittävästi vapaa- ja lomapäiviä ja pystyivät säätelemään työtuntejaan, kokivat selvästi vähemmän stressiä. – Se osoittaa palautumisen merkityksen. Pitkän päivän tekeminen ei välttämättä ole tehokasta, Susanna Visuri sanoo. Yrittäjissä on tunnetusti väkeä, jotka eivät pidä lainkaan vapaapäiviä tai lomaa. Puolet yrittäjistä pitää lomaa 1 – 4 viikkoa vuodessa, ja yleisin loman määrä on Visurin arvion mukaan 2 – 4 viikkoa vuodessa. – Toimiala tietysti vaikuttaa siihen minkä verran voi pitää lomaa ja milloin: sesonkiyrittäjiä on sekä kesällä että talvella. Hiljaisina aikoina kannattaa uskaltaa pitää vapaata, Visuri neuvoo. Lomassa olennaista on henkinen irrottautuminen työstä, ei niinkään päivien lukumäärä. Tutkimukset osoittavat, että tämä vaatii kahden tai kolmen viikon yhtäjaksoisen vapaan. – Jotkut olivat tyytyväisiä pitämiensä vapaapäivien lukumäärään, vaikka niitä oli nolla. Silloin kannattaa kyllä miettiä, onko tämä ihan järkevää pidemmän päälle, Visuri sanoo.

Arki haltuun. Yrittäjien asenteet

Verotuksen määräpäivät http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

Näin vältät stressin

vapaa–aikaan ovat vuosien saatossa muuttuneet: yhä harvempi ei pidä lainkaan lomaa. – Toki jos talous näyttää huonolta, on paha mennä sanomaan että ota lomaa, mutta jos kaikki on tasapainossa, kannattaa muistaa vapaa–ajan tärkeys.

Suunnittele omat työt järkevästi ja rytmitä päiväsi. Pidä työpäivä kohtuullisen mittaisena.

Ota arjessa aikaa itselle ja läheisille. Työ ei saa olla elämän ainoa sisältö.

Huolehdi, että voit puhua jollekin yrittämisestä ja työstäsi. Tämä on erityisen tärkeää yksinyrittäjille.

Keinoja on useita 1 ) Kuinka pitkän loman vietit? 2 ) Miten vältät stressin parhaiten? Ville Vähälä

Arttu Muukkonen valokuvaaja, Ulko Oy, Tampere:

1) Pidin vajaan viikon kesälomaa. Heinäkuussa tein kyllä useamman viikon niin, että olin puoliksi töissä ja puoliksi vapaalla. Se on itselleni ihan hyvä tapa rentoutua, mutta teki myös hyvää olla vähän aikaa täysin lomalla. Menin Kilpisjärvelle maastopyöräilemään. Oli todella jees, kun pystyin hyvällä omallatunnolla olemaan vastaamatta puhelimeen. Yleensä olen ajoittanut lomat siihen vuodenaikaan kun ei ole töitä. Kesä on kiireinen, mutta marraskuun lopulla lähden viikoksi surffaamaan tiukan työputken päätteeksi.

2) Stressi poistuu tekemällä, teen aina paljon töitä. Stressin voi välttää huolellisella ennakkosuunnittelulla ja aikatauluissa pysymisellä.

toimitusjohtaja, logistiikkayritys Vähälä-yhtiöt, Oulu:

1) Juhannuksen jälkeen

Hanna Keskinen,

pidin pari viikkoa, ja tarkoitus on pitää kohta vähän lisää. Meillä on henkilökuntaa sen verran paljon, etteivät asiat ole aina yhdestä ihmisestä kiinni. Yhden lomareissun olen tehnyt niin, ettei kännykkä kuulunut, mutta muuten vastaan puhelimeen ja luen välillä sähköpostia. En lomalla aseta liikaa tavoitteita mitä pitää ehtiä tehdä, vaan rentoudun ja nautin.

vaatekauppayrittäjä, Urban Soul, Helsinki:

2) Osa työasioista tietysti stressaa aina, osa hoituu helpommin. En silti menetä yöuniani stressin takia koskaan. Paras lääke stressiin on se, että vaikka työnteko on isossa roolissa, täytyy muistaa perhe, lapset ja omat harrastukset. Osaan heittäytyä lasten kanssa lattialle leikkimään ja keskittyä siihen. Joskus työasiat pyörivät takaraivossa, mutta en anna niiden hallita.

1) En ehtinyt tänä kesänä pitämään lomia lukuun ottamatta muutamaa irtopäivää siellä täällä. Juuri nyt ei ole moiseen varaa, kun myyntiä on saatava, eikä ole varaa palkata apuvoimia. En ole oikeastaan pitänyt kunnon lomaa kuuteen vuoteen. Kaipaisin pidempää lomaa, jolloin voisin lähteä ulkomaille tai mökille.

2) Stressiä vältän harrastamalla liikuntaa ja liikkumalla luonnossa, mutta onhan sitä stressiä silti aina. Sen vain joutuu kestämään. Osaan onneksi aika hyvin laittaa pään off-asentoon vapaa-ajalla, jos haluan. Vapaapäivinä lähden luontoon tai jonnekin missä en muuten ikinä ehdi käymään, kuten vaikka rannalle.

Arjessa

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

kunnossa 4

Lomaa pitävät yrittäjät stressaavat vähemmän. Älä myöskään ahda loman jälkeisiä päiviä täyteen töitä.

Riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja liikunta auttavat välttämään stressiä.

Ajankohtaisveropäivä Keskiviikko 22.10. Tiedekeskus Heurekan auditorio, Vantaa 9.00

Ilmoittautuminen alkaa, aamukahvi

9.30

Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta • katsaus tuoreeseen arvonlisäverotuksen oikeuskäytäntöön • uusimmat Verohallinnon alv-ohjeet • vuoden 2015 alussa voimaan tulevia alv-lainsäädännön muutoksia Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte

11.00

Tilinpäätös 2014 • kirjanpitolautakunnan uusimpia lausuntoja • kirjanpitolaki uudistuu, mikä muuttuu KHT, KILAn jäsen Jouko Karttunen, Tiliaktiiva

12.00

Lounas, Ravintola Einstein

13.00

Verolainsäädännön muutokset • uudet veroperusteet vuonna 2015 • tuloveroasteikot ja vähennykset Ennakkoperintä 2015 • verokorttien ulkoasu, voimaantulo ja alkuvuoden menettely • suorasiirtojen merkitys ja paperiset verokortit

6 Jos et saa stressiltä

unta, kirjoita lista hoidettavista asioista. Voit tarttua siihen levänneenä aamulla.

Työnantajamenettely ja sen muutokset • työnantajamenettelyn muutokset • työnantajan ja työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2015 • vuosi-ilmoitukset vuodelta 2014

Huolehdi, että perustalousosaamisesi on ajan tasalla. Jos työn hinnoittelu, myynti ja markkinointi ovat kunnossa, stressin aihetta on vähemmän.

Verohallinnon uudet ohjeet ja viimeaikainen oikeuskäytäntö Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto 14.15

Kahvi

14.45

Muuttunut ja muuttuva yritysten ja niiden omistajien verotus • osinkoverotus 2014 ja 2015 • sijoitetun vapaan oman pääoman jaon muuttunut verotus • osuuskuntien ja niiden jäsenten muuttuva verotus • uusi koulutusvähennys • kiristyvä perintö- ja lahjaverotus • muut budjetin verolait 2015 Yrityksiä ja niiden omistajia koskeva uusi oikeuskäytäntö • yritysjärjestelyt • luovutusvoittojen verotus • vähennyskelvottomat korkomenot • verotuksen kiertäminen • alihintaiset tai vastikkeettomat osakeluovutukset Oik.tiet. tri Pauli K. Mattila

Petri Laakso Pia Lemmetty omistaja, hoitovapaalla olevia asiantuntijoita lyhyisiin projekteihin välittävä yritys Mamwork, Helsinki:

1) Pidin heinäkuun lomaa, kuten moni asiakkaistammekin. Lähes joka päivä tuli kuitenkin tehtyä ainakin vähän töitä, esimerkiksi vastattua sähköpostiin. Voin tehdä työtäni missä vain tietokoneen välityksellä, joten loman ja työn raja hämärtyy helposti. Syyskuussa lähdemme vielä koko perheen kanssa etelään viikoksi ja silloin ajattelin jättää tietokoneen kotiin.

2) Saatan stressata työstäni, sillä hommat eivät ole aina ennakoitavissa. Minulla on kolme pientä lasta ja heidän seurassaan työt on helppo nollata. Nautin esimerkiksi siitä, että voin lähteä lasten kanssa leikkipuistoon, eikä silloin tarvitse ajatella töitä. Paras tapa irtautua työstä on tehdä jotain sellaista, missä ei töitä ei ehdi ajatella.

markkinointiviestintätoimisto Avalon, Oulu ja Helsinki:

1) Pidin viisi viikkoa. Lomaa on ihan pakko pitää. Silloin pääsee oikeasti pois työvilinästä ja voi olla perheen kanssa, harrastaa kesäaktiviteetteja ja reissata. Puhelin on lomallakin auki ja katson sähköposteja, mutta vain muutama työjuttu tuli hoidettua. Pidän talvilomaakin viikon. Olen aina ollut sitä mieltä, että jos ei pysty lomailemaan, niin asiat ovat huonosti. Kalenteri on kyllä lomalta palatessa heti ihan täynnä, mutta yritän ulkoilla riittävästi ja pitää viikonloput vapaana loman jälkeenkin.

2) En nykyään juuri stressaa. Olen ajan myötä oppinut, ettei se edistä mitään. Asiat täytyy hoitaa, niin voi elää taas stressittömämmin. Stressiin auttaa, kun pitää kunnosta huolta ja käy kesällä pöllimetsässä sekä viettää aikaa perheen kanssa. Työasioita tulee myös purettua yrittäjäveljeni kanssa, ja lisäksi meillä on paljon yrittäjäystäviä, joiden kanssa tulee soiteltua ja avauduttua.

Sami Nurmisto toimitusjohtaja, it-alan yritys Crafthouse Helsingissä, lemmikkieläinliike Fast’n’Furry Espoossa:

1) Olen viime syksystä lähtien pyörittänyt kahta yritystä, ja pidin lomaa vain viikon. Tässä elämäntilanteessa se oli riittävästi, mutta en usko, että jaksan samaa tahtia loputtomiin. Aiemmin olen voinut pitää lomaa neljäkin viikkoa. Nyt viikko terassin rakentamista kotona auttoi mainosti irtautumaan töistä.

2) Minua ei niinkään stressaa työn määrä vaan se, jos kaikki ei mene putkeen. Olin joitain vuosia sitten burn outin partaalla, mutta selvisin siitä hyvin työhyvinvointikurssin avulla. Tärkein sieltä saamani oppi oli töiden delegointi muille – hengitysharjoitukset olen jättänyt tekemättä. Töiden kasaantuessa on tärkeää priorisoida: tärkeitäkin asioita voi siirtää huomiselle, mikäli aika ei yksinkertaisesti riitä niihin.

16.20

Seminaari päättyy

ILMOITTAUDU 13.10. MENNESSÄ

Ilmoittautuminen viimeistään 13.10. www.yrittajat.fi/ajankohtaisveropv tai koulutus@yrittajat.fi tai puh. 09 2292 2994

Jäsenhinta 309 € (+ alv). Normaalihinta 459 € (+ alv). Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan

Kouluttajat: • Oik.tiet. tri Pauli K. Mattila

Harri Huikuri

Pauli K. Mattila

• Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto • Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy • KHT, KILAn jäsen Jouko Karttunen, Tiliaktiiva

Katso kaikki koulutukset www.yrittajat.fi/koulutus Lisätietoa: koulutus@yrittajat.fi tai 09 2292 294

Sari Wulff

Arjessa

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Myynti hoituu puskaradiolla MEERI UTTI

Maalari Paula Rautiainen ryhtyi yrittäjäksi reilu vuosi sitten. Vaikka keikkaa on joutunut paiskimaan välillä viikonloppuisin, työ ei ole tuntunut raskaalta. Maria Ruuska

K toimitus@yrittajat.fi

aksi kakluunia kurkkivat toisiaan muovipeitteiden alta kivitalossa Helsingin Punavuoressa. Huoneen keskellä olevasta tavararöykkiöstä huomaa, että maalari Paula Rautiainen, 28, on asettunut taloksi pidemmäksi aikaa. 250 neliön arvoasuntoon tehtävä pintaremontti vienee pitkälle syksyyn. – Asukkaat asuvat täällä samaan aikaan, joten he arvostavat sitä, että hommat etenevät aikataulussa. Olen ajoissa freesinä paikalla ja siivoan jälkeni, reilun vuoden Maalausliike Paula Rautiaista pyörittänyt nainen sanoo. Rautiainen nauttii erityisesti työskentelystä käynnissä olevan kohteen kaltaisten vanhojen kivitalojen parissa. Niissä hän pääsee hyödyntämään myös entisöintitaitojaan. Ennen yrittäjyyttä hän kouluttautui maalariksi oppisopimuksella ja työskenteli tovin freelancerina remppafirmassa. Sitä ennen hän teki lavastuksia. Rautiainen päätti pistää pystyyn oman toiminimen, kun ”omia keikkoja” alkoi ilmestyä puskaradiolla kalenteriin tuon tuosta.

Sukupuoli hyödyksi. Rautiainen myöntää, että sukupuolesta on maalausalalla ollut hyötyä. Monilla yksityisillä asiakkailla on karvaita kokemuksia viinaan taipuvista maalareista. Maalaavia naisia näkyy Rautiaisen mukaan työmailla yhä useammin. Alan kouluissa jo yli puolet opiskelijoista on hänen mukaansa naisia. Rautiainen ei ole törmännyt pahemmin ennakkoluuloihin. – Mitä nyt joskus joku kysyy, jaksanko kantaa jonkun maalipytyn. Tällä hetkellä Rautiainen on yrityksensä ainut työntekijä, mutta hän haluaisi tulevaisuudessa kasvattaa yritystään ja tarjota työtä myös muille. – En ole varsinaisesti vielä etsinyt ketään. Luotan, että joku helmi tyyppi sattuu kohdalle.

SYYSkuu

Työ ei ole tuntunut yhtään raskaalta. Pidän siitä, että työn tulokset näkee heti. Paula Rautiainen

Keikkaa on riittänyt niin hyvin, että töitä on ollut pakko paiskia välillä myös viikonloppuisin. Punavuorelaisasunnon kaltaisten maalausurakoiden lisäksi Rautiainen tekee paljon myös erilaisia tapetointikeikkoja. Haastavinta yrittäjyydessä on ollut sanoa ei töille ja aikataulujen sumpliminen. Maalari on vuorossa usein sähköja kirvesmiesten jälkeen, ja näin ollen Rautiaisen täytyy sopeutua muiden aikatauluvenähdyksiin. Tähän asti asiakkaat ovat olleet ymmärtäväisiä, kun muutoksista on viestinyt hyvissä ajoin. – Olen tykännyt yrittäjänä olosta tosi paljon. Työ ei ole tuntunut yhtään raskaalta. Pidän siitä, että työn tulokset näkee heti, Rautiainen summaa. Yrittäjyys on tuonut myös vapautta. Kun on ollut hiljaisempi hetki, Rautiainen on esimerkiksi lentänyt Meksikoon sukeltamaan.

Naapuri innostui hyvästä jäljestä

Paula Rautiainen tekee tällä hetkellä urakoita sekä yksityisille että julkisen puolen toimijoille. Suurin osa yksityisen puolen asiakkaista tulee puskaradiolla. Julkisen puolen urakoissa Rautiaista taas buukkaavat erityisesti sisustussuunnittelijat ja isommat rakennusfirmat.

SYYSkuu

Kohteessa. Paula Rautiainen, 28, tekee parhaillaan pintaremonttia 250 neliömetrin arvoasuntoon Helsingin Punavuoressa. Rautianen alkoi yrittäjäksi, kun työtilaisuuksia alkoi ilmaantua kalenteriin ”puskaradion” kautta.

– Remontoin keväällä tässä samassa kerroksessa olevan asunnon ja sitten naapuritkin halusivat minut, Rautiainen avaa työmaansa taustoja. Suosionsa salaisuutena Rautiainen pitää hyvää hinta–laatusuhdetta. Heikko suhdanne ei pahemmin näy hänen kalenterissaan. Helsingin keskustan

Tärkeät päivät sinulle

kivitaloissa asuu paljon ihmisiä, jotka haluavat teettää remonttinsa ammattilaisella. Rautiaista rohkaisi lähteä yrittäjäksi se, että hänellä oli valmiit verkostot yhteistyökumppaneihin, joilta saada toimeksiantoja. Samanlaisen verkoston keräämistä hän suosittelee myös muille aloittelijoille.

SYYSkuu

Rautiainen on ollut niin kiireinen, että hän ei ole vielä ehtinyt pystyttää kunnon nettisivuja. Ne ovat kuitenkin tulossa. Rautiainen otaksuu kuitenkin, että remonttien buukkauksessa nettiläsnäoloa tärkeämpää ovat juuri tyytyväiset asiakkaat ja heidän suosituksensa.

SYYSkuu

5.9.

8.9.

12.9.

22.9.

23.9.

• Heinäkuun rakentamisilmoitukset oltava perillä Verohallinnossa.

• Heinäkuun 2014 arvonlisävero, merityönantajasuoritukset ja arpajaisvero: paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa. • Elokuun 2014 työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä vakuutusmaksuvero: paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa.

• Heinäkuun 2014 arvonlisävero, merityönantajasuoritukset ja arpajaisvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä • Elokuun 2014 työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä vakuutusmaksuvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä.

• Elokuun arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus tavaroiden ja palvelujen EU-myynnin osalta. • Verotilin tiliote Verotili-palvelussa.

• Ennakkoveron eräpäivä.

Arjessa

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Onko sinulla mobiili, johon sopii natiivi?

UUTTA!

Jos älypuhelimesi on iPhone, Android tai Lumia, ota käyttöön uusi Kauppalehti-sovellus. Kauppalehti-sovellus sisältää reaaliaikaisen uutisvirran, päivän lehden uutiset, Helsingin pörssin ja muiden keskeisten markkinoiden tiedot. Sovelluksella voi käyttää markkinatilanteen seurantaan myös Oma lista -palvelua. Lataa suoraan sovelluskaupastasi.

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

rahoitus MEERI UTTI

Venäjävakuutukset kiinnostavat

Finnvera on rahoittanut tai ollut takaamassa Venäjän-kauppaan liittyviä kohteita 800 miljoonan euron edestä. Venäjän viime aikaiset tapahtumat eivät ole vielä lisänneet luottotappioiden määriä, mutta pk-yrityksille suunnattuihin luottoriskivakuutuksiin kohdistuva kiinnostus on kasvussa. Vakuutus korvaa pk-yritykselle Venäjänsaamiset, jos venäläinen ostaja ei maksakaan tai on pahimmassa tapauksessa hävinnyt. Pk-yritys lähettää korvausvaatimuksen Finnveralle, joka korvaa, jos suomalainen osapuoli on toiminut sopimusten mukaisesti. Tämän jälkeen Finnvera ryhtyy perimään saatavia venäläisissa oikeusasteissa jopa yli vuosikymmeniä kestävissä oikeusprosesseissa. Finnveran on noudatettava EU:n määräämiä sanktioita ja Venäjän vientiä harjoittavan yrityksen on itse tarkastettava, ettei sen tuote tai asiakasyritys ole talouspakotteiden piirissä.

70 prosenttia rahoituksesta perustuu uskoon. Pauli Heikkilä

Nyt on rahaa tarjolla Teppo Kuittinen

teppo.kuittinen@yrittajat.fi

uomalaisille pk-yrityksille on tarjolla rahaa entistä riskipitoisempiin tai vähäisten vakuuksien rahoitustarpeisiin. Tämän mahdollistaa valtioneuvoston kesäkuinen päätös nostaa valtion Finnveralle maksamia luottotappioiden korvaustasoja. Nyt valtio maksaa kaikista luottotappioista vähintään 55 prosenttia. Aikaisemmin luottotappioiden korvaus oli vahvasti porrastettu yrityksen sijainnin mukaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun yritysten Finnveralle aiheuttamista luottotappioista valtio maksoi vain 40 prosenttia. Nykyinen hallitus päätti jo kaksi vuotta sitten maksaa Finnveran tappioista 75 prosenttia silloin, kun on kyseessä on uusi tai kansainvälistyvä ja kasvava yritys. Tämänkesäisen päätöksen jälkeen valtio

maksaa hieman yli puolet Finnveran kaikista tappioista. Finnveran toimitusjohtajan Pauli Heikkilän mukaan rahoituslaitoksella on nyt mahdollisuudet tehdä vuosittain enintään noin neljä prosenttia tappiota. Finnvera on rahoittanut yrityksiä noin kolmella miljardilla eurolla. Luottotappioita kertyy vuosittain siis noin 100 miljoonaa euroa, joista valtio maksaa reilut puolet ja Finnvera katttaa loput omalla toiminnallaan. Finnveran tavoite on tehdä pitkällä aikavälillä nollatulosta. – Olemme tehneet kansainvälisiä vertailuja ja Suomi on ihan huipputasolla. Tämän ylemmäksi riskitasoa ei oikeastaan voi hilata, Heikkilä toteaa. – Se mitä voidaan tehdä edelleen, on hakea keinoja tarjota rahoitusta kokonaan ilman vakuuksia. Heikkilä muistuttaa, että Finnveran rahoituksesta vain 30 prosenttia on katettu vakuuksilla. – Loput 70 prosenttia rahoituksesta perustuu uskoon yrityksen liiketoimintaan.

Vakuudet muuhun käyttöön. Finnvera on antanut kokonaan vakuudetonta rahoitusta Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelmassa. Ohjelmassa on tiettyjä rajoituksia liittyen yrityksen kokoon ja omavaraisuusasteeseen. Heikkilän mukaan yritys voi

käyttää vakuuksiaan muuhun rahoitukseen, kun Finnvera ei sitä vaadi. Lisäksi esimerkiksi palveluyrityksillä ei usein ole juuri vakuuksia lainkaan. – Tosin semmoinen pitkäaikainen oppi kaikilla rahoittajilla on, että on oltava joku vakuus. Jos ei ole yhtään mitään vakuuksia, niin sitten jos rahat loppuu, niin vakuudeton velkoja jätetään kokonaan hoitamatta ja kaikki rahat menevät muille velkojille. Finnvera voikin vaatia rajatun henkilökohtaisen vakuuden yrittäjältä. – Vakuussumma voi olla joitain kymmeniä tuhansia, vaikka itse laina on satoja tuhansia tai miljoonia, Heikkilä toteaa.

Vastuiden kehitys, vientitakuut Milj. euroa 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 LÄHDE: Finnvera

Valtio nosti kesällä Finnveran riskinottokykyä. Lainaa ja takuita on tarjolla jopa ilman vakuuksia.

2 000 0

2010 2011 2012 2013 06/2014

Pankit pyytävät yhä liikaa

Yrittäjät ovat kritisoineet pankkien pyytämiä marginaaleja lainoissa, joissa Finnvera on ollut takaamassa ison osan luotosta. – Joudumme käymään koko ajan keskusteluja, että pankki ei ottaisi liian korkeaa hintaa meidän takaamasta rahoituksesta, Finnveran Pauli Heikkilä toteaa. Heikkilä muistuttaa, että jos Finnvera takaa maksimimäärän eli 80 prosenttia pankin lainas-

ta, niin pankki ei ota riskiä kuin 20 prosenttia. – Meidän takauksen alla olevan lainan pitäisi olla halpaa, sillä sehän on pankille riskitöntä. Toki pankille syntyy myös kustannuksia itse rahoituksen järjestämisestä. Muun muassa Saksassa ja Itävallassa paikalliset Finnveraa vastaavat rahoituslaitokset ilmoittavat maksimihinnan, mitä pankki saa periä niiden

takaamasta osuudesta. Esimerkiksi jos saksalainen Finnvera arvioi yrityksen riskin sellaiseksi, että se veloittaa kolmen prosentin marginaalin 80 prosentin takauksesta, niin saksalaispankki saa periä korkeintaan 0,75 prosenttia takauksen alaisesta lainaosuudesta. – Suomessa vastaava pankin marginaali voi pahimmassa tapauksessa olla jopa useita prosentteja, Heikkilä toteaa.

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

...kenkäkauppa, konepaja, kahvila, kirjapaino, kyläkauppa, kuljetusliike, kauneushoitola, korjaamo, kukkakauppa, kuntosali, kampaamo, koulutuspalveluyritys, keittiökalustemyymälä...

LÖYDÄ OMA UNELMASI yritysporssi.fi

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

RAHOITUS

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Näin rahat jakautuvat

Tekesin rahoitus startupeille 1.1. – 31.12.2013

Tekesin rahoitus startupeille ja kasvuyrityksille

Kpl yhteensä 6

Asiantuntijapalvelut

Milj. eur

Nuori innovatiivinen yritys

250

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

326

200

Tutkimus ja kehitys

215

150

Työorganisaatioiden kehittäminen

Yhteensä 0 100 Milj. eur

100

Tekesin rahoitus kasvuyrityksille 1.1. – 31.12.2013 2014 *

Asiantuntijapalvelut

Kpl yhteensä 1339 1323 1198 1034 1123 1161 1257 1339 635 *

Nuori innovatiivinen yritys

2006

2007

2008 2009

2010

2011

2012

2013

* 1.1.– 34.4.2014

Tärkeimmän rahoituslähteet • Joka viides yritys aikoo ottaa rahoitusta seuraavan vuoden aikana. • Ulkoisista rahoituslähteistä suosituin on edelleen pankki (75%) tai pankkien rahoitusyhtiöt. • Toiseksi suosituin ulkoinen rahoituslähde on Finnvera (27%), sen jälkeen tulevat Ely (16%), Tekes (15%), pääomasijoittajat (15%) ja vakuutusyhtiöt (4%).

Kpl yhteensä 1 2

PK-deminimis

169

Tutkimus ja kehitys

342

Työorganisaatioiden kehittäminen

Yhteensä 0 50 Milj. eur

Lähde: Pk-barometri 1/2014

100

MILJOONIEN po

Yrittäjien syytä huomioida eri rahoitusmahdollisuudet liiketoiminnan kehittämisessä. Kimmo Koivikko

Kriittinen omarahoitus. Tekesin osuus avustuksissa on 35–75 prosenttia ja lainoissa noin 50–70 prosenttia hankkeen kokonaiskuluista. Yrityksen omarahoitus kuu-

KSI P

T EN

rittäjien kannattaa mennä merta edemmäs kalaan, jos tavoitteena on kehittää yrityksen liiketoimintaa, kansainvälistyä tai investoida. Perinteisesti ensimmäisenä juostaan vuodesta toiseen pankkien ja Finnveran tiskeille, mutta todellisuudessa muuallakin liikkuu rahaa satoja miljoonia euroja vuodessa. Rahoituskanavia ovat muun muassa Tekes, Ely-keskukset, Euroopan unioni ja vakuutusyhtiöt. Myös kotimaiset ja ulkomaiset pääomasijoittajat sijoittivat yrityksiin lähes 800 miljoonaa euroa. Yritysten kasvu ei ole siis rahasta kiinni. Esimerkiksi Tekes myönsi rahoitusta viime vuonna startupeille ja kasvuyrityksille yli 230 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tahti on vain kiihtynyt. Ensimmäisen kuuden kuukauden aikana potti on ollut lähes 150 miljoonaa euroa. Tekesin myöntämä rahoitus voi olla joko avustusta tai lainaa.

ALE

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

– Lainapuoli on kasvanut ja avustusten määrä pienenemässä, vahvistaa toimialajohtaja Risto Setälä. Erityisesti startupit ovat hakeneet tänä vuonna rahaa erittäin aktiivisesti, mutta pk-yritykset arastelevat omien kasvuprojektiensa kanssa. Laina on niin sanottua riskirahaa. Vakuuksia ei vaadita. Tekesin määritelmän mukaan startupiksi lasketaan yritys, joka on toiminut 0–5 vuotta. Kun ikää kertyy yli viisi vuotta, muuttuu yritys kasvuyritykseksi. – Yritykset tuntevat meidät jo aika hyvin. Viesti kulkee verkostojen kautta. Ehkä kaikki vanhemmat yritykset eivät vielä tunnista Tekesin roolia, sanoo toimialajohtaja Risto Setälä. Hän toivookin, että yrittäjät ottaisivat rohkeasti yhteyttä ennen hakemusten lähettämistä. Näin kokonaistilanne on helpompi käydä läpi.

. Risto Setälä

luu aina kuvioon mukaan. Suosituimpia rahoitustuotteita ovat nuorten innovatiivisten yritysten (NIY), kansainvälisen kasvun sekä tuotekehityksen rahoitus. – NIY-raha on tarkoitettu liiketoiminnan kehittämiseen ja kaupallisen puolen sisältöihin, Setälä kertoo. Hänen mukaansa Tekes etsii yrityksiä, joiden tuotteilla on mahdollisuus skaalautua. Halu kasvaa ja kansainvälistyä ovat niin ikään olennaiset kriteerit.

Silloin puhutaan yleensä it- ja cleantech-alan yrityksistä.

Leikataanko? Valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvioehdotus heittää märän rätin myös Tekesin silmille. Rahoitusvaltuuksia on ehdotuksessa leikattu 70 miljoonalla eurolla. – Olemme huolissamme. Ehdotus tuli yllätyksenä. Ei tällaista keskustelua käyty ennen lomia. Leikkauksia ei ole korvamerkitty, joten en osaa sanoa, mistä leikataan.

Ely-tuet: Omaa pääomaa viidesosa Tero Karjalainen tero.karjalainen@yrittajat.fi

Nyrkkisääntö on, että investointiin pitäisi olla omaa rahaa noin viidesosa, sanoo teollisuusneuvos Heikki Vesa työja elinkeinoministeriöstä. Ely-keskukset myöntävät yrityksille tukea investointeihin, kuten koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin. Tukea saa myös pk-yritysten kehittämiseen, kuten tuotekehitykseen, kansainvä-

listymiseen ja liikkeenjohdon kehittämiseen. Vesa kehottaa tukianomusta pohtivaa yrittäjää olemaan hyvissä ajoin yhteydessä oman alueen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (Ely) ennen hakemuksen tekemistä. Ely:n asiantuntija käy suunnitelman tarkoituksenmukaisuuden läpi yhdessä yrittäjän kanssa. – Jos lähettää suoraan planketin, että olen tekemässä tällaista, prosessi ei lähde hyvin liikkeelle.

Yrittäjän arjessa voi olla niin paljon asioita, ettei kaikkia asioita ei ole välttämättä mietitty loppuun saakka, Vesa sanoo. Ely-keskukset myönsivät viime vuonna yritysten kehittämisavustuksia 1 550 yritykselle yhteensä 144 miljoonaa euroa. Keskimääräinen tukisumma oli siten noin 93 000 euroa. Ely-keskusten kanavoimien tukien lisäksi työ- ja elinkeinotoimistosta voi hakea starttirahaa yrityksen alkutaipaleelle.

RAHOITUS

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kpl yhteensä 37

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

144

Tutkimus (TUTL)

Tutkimus ja kehitys

Työorganisaatioiden kehittäminen

JUSTUS VOIMAHALI, Talkoiden töpinätirehtööri

Yhteensä 0 Milj. eur

50 Suomen Yrittäjien digilippaan löydät osoitteesta lipas.uls2017.fi/sy Haasta yrittäjätuttusi mukaan lahjoittamaan.

Tekesin rahoitus kasvuyrityksille 1.1. – 30.4.2014 Kpl yhteensä

Asiantuntijapalvelut

€

Lahjoita valitsemasi summa tilille: FI93 5541 2820 0199 67 Saaja: Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry, nimetön lahjoitus viitenumerolla 2927. Jos haluat nimesi julkaistavaksi sekä Uuden lastensairaalan että Suomen Yrittäjien sivuilla, lahjoita viitenumerolla 2985.

PK-deminimis

Tutkimus ja kehitys

Kun yrittäjä Käärii hihat, silloin tapahtuu.

Tule mukaan kympillä – lahjoitetaan yhdessä kympillä miljoona!

Työorganisaatioiden kehittäminen

Laskuoppi menisi silloin näin: 10 e x 116 000 jäsenyritystä = 1 160 000 € www.yrittajat.fi/uusilastensairaala

Yhteensä 0 10 Milj. eur

potti

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

Tero Karjalainen tero.karjalainen@yrittajat.fi

Euroopan unioni jakaa hirmuiset 80 miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen yrityksille alkaneella kuusivuotiskaudella. – Tukea voivat hakea kaikki organisaatiot, mutta Euroopan komissio hakee erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joista löytyy kasvupotentiaali. Suuryritykset eivät enää työllistä siihen tahtiin kuin ennen, Elina Holmberg teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta Tekesistä kertoo. Holmbergin mukaan Horisontti 2020 -hankkeen ensimmäiset hakemukset on jo jätetty ja rahoituspäätökset tehty, mutta hakuja on tulossa lisää. Pk-yritysten osalta haku on avoinna jatkuvasti. Suomalaisyritysten saama raha riippuu hakemusten määrästä ja laadusta. – Olisi harmillista, jos suoma-

Yritysvälittäjät

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

EU jakaa eurolottoa isomman jättipotin

POHA 2020/2013/3385/15.11.2013, Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry

RAKENNETAAN YHDESSÄ UUSI LASTENSAIRAALA!

Tekesin rahoitus startupeille 1.1. – 30.4.2014 Nuori innovatiivinen yritys

Kauppa

laiset eivät EU-rahaa hae, koska silloin rahaa ei myöskään tänne tule. Holmbergin mukaan yrittäjät pelkäävät byrokratiaa osin syystä. Hän sanoo, että julkisen rahan hakemiseen kuuluu kontrolli. Hakemuksesta pitää selvitä, kenelle ja mihin tarkoitukseen rahaa maksetaan. – Meitä harmittaisi, jos vaikkapa kreikkalaiset saisivat veronmaksajien rahaa liian helposti ja köykäisin kriteerein. Mitään ydinfysiikkaa hakemuksen tekeminen ei ole, mutta perusteellinen sen pitää olla. Holmberg kehottaa hakua suunnittelevia yrityksiä ottamaan yhteyttä Tekesin EUTIyksikköön. Hän lupaa, että Tekesissä kartoitetaan eri vaihtoehtoja sopivimman rahoituksen löytämiseksi. – Uutta tuotetta tekeville innovatiivisille yritykselle voi hyvinkin löytyä rahoitusmahdollisuuksia.

Merkkivaatteiden - ja kenkien palvelevat myymälät Hyvinkään kauppakeskus Willassa. Kts. www.mywayfashion.fi ja www. mywayshoes.fi. Yhdessä tai erikseen.

1671

Kokkolan ydinkeskustassa sijaitseva Mäntysaaren Kirjakauppa Oy, joka kuuluu myös INFO -kirjakauppaketjuun. Yrityksellä on laaja asiakaskunta sekä luotettavat tavarantoimittajat sekä laajat asiakasrekisterit.

1574

Myydään 50 % osuus rakennuspinnoitteiden maahantuonti- ja myyntiyrityksestä. + omaisuudesta 50 %. Tuotemerkit Noxyde, Dakfill, Murfill, Fillcoat ym.

1542

Majoitus, ravintola, elintarvike

Myytäviä kohteitamme:

Myydään tai vuokrataan Vuokatin matkailu- ja lomapalveluiden läheisyydessä Sotkamon keskustan tuntumassa ravintola-, sauna- ja kokoustilat. Tässä on osaavalle yrittäjälle loistava mahdollisuus.

1711 Kiinteistö sekä 36-vuotta toiminut Kahvila-Ravintola liiketoiminta Toivakan keskustassa. Kirkonkylän ainoa ravintola A-oikeuksin, jossa asiakaspaikkoja on 100 + 20 terassi. Vuotuinen liikevaihto 200 000 €.

1618 Pikaruokaravintola Oulun alueella. Liikevaihto yli 520 000 €. Arkkitehdin suunnittelemat omat 300 m2 toimitilat vilkkaan päätien varressa. AAA-luokitus. Myydään yhtiön koko osakekanta. Yhtiö myydään velattomana.

Metallituotteiden alihankintaa ......350 000 Kannattava liikekiinteistöjen vuokrausliiketoiminta ..................2 500 000 Keskiraskas tilauskonepaja ......... 3 100 000 Ravintola Joutsassa ..........................56 000 Kemissä toimiva vähittäismyyntialan erikoisliike .................... 127 700 Kannattava Hampurilaisgrilli Etelä-Suomessa ............................... 120 000 Autogrilli ............................................ 75 000 Parturikampaamo Espoossa............38 000 Ruokaravintola Helsingin keskustassa................... 400 000 Pito- ja juhlapalveluyritys Porin talousalueella........................300 000 Yökerho, toimitilat ja 4 vuokra-asuntoa........................... 250 000 Puolustustarviketeollisuusyritys ...750 000 Uusi hotelli Etelä-Virossa..............1 739 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

1492

Teollisuus Vakavarainen suunnittelutoimisto Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Toimisto tarjoaa palveluita kotimaisille- ja ulkomaisille teollisuus- ja tuotantoyrityksille.

1730

Myydään eläkkeellä jäämisen vuoksi mittatilauskeittiöitä ja kodin kiintokalusteita valmistavan yrityksen liiketoiminta. Yritys sijaitsee Pohjois-Karjalassa, mutta on myös muualle siirrettävissä.

1639

Kiinteistöala Historiallinen Järppilän kartano Taivassalossa. Mahdollisuus järjestää upeassa miljöössä juhlatilaisuuksia tai hyödyntää myytävä määräala, noin 31 ha, muuhun yritystarkoitukseen. Lisätietoja: www.hellehouse.fi

1546

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 25.9.2014

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi Ilmoituksiin voi vastata ainoastaan sähköisesti Yrityspörssin vastauslomakkeella, joka löytyy ilmoituksen yhteydestä. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajaan.

RAHOITUS

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Vippaisitko viitosen? PIXHILL

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Pk-yritykset ovat olleet viime aikoina ongelmissa rahoituksen saatavuuden kanssa. Lainaneuvotteluja on mahdollista helpottaa tekemällä hiukan pohjatyötä ennen pankin kynnyksen yli astumista. Mitä tunnuslukuja pankki katsoo? Mitkä kelpaavat vakuudeksi, ja mihin hintaan lainaa nyt irtoaisi? Yrittäjäsanomat kysyi kolmelta suurimmalta pankilta mielipidettä esimerkkiyrityksen lainatoiveiden realistisuudesta.

1. Yrityksen taloudellinen tilanne vaikuttaa sangen hyvältä. Velaton yritys ja kannattavuus oikein hyvällä tasolla. Annettujen taloudellisten lukujen perusteella tämä on ilman muuta luototuskelpoinen 300 000 euroon saakka. Nordeassa kyseisen asiakkaan rahoituksen marginaali liikkuisi 1,50 – 2,00 prosentin haarukassa kokonaisuudesta ja vakuuksista riippuen. 2. Vakuuksiin vaikuttaa, mistä

investoinnista on kyse. Jos olisivat koneita ja laitteita, niin ne voisi hoitaa rahoitusyhtiötuottein, jolloin rahoitettavat kohteet toimivat vakuutena. Jos kiinteistöinvestointi, niin kohde voi toimia vakuutena. Jos tulee puhe omarahoitusosuudesta, niin näillä meriiteillä olisimme suhteellisen joustavia.

3. Yrityksen luottokelpoisuus

vaikuttaa sekä lainan saantiin että hinnoitteluun. Annettujen tietojen valossa vaikuttaa siltä, että tämän yrityksen rating tulisi olemaan vahva (taselukujen puuttuessa tässä on tietty epävarmuutta), todennäköisesti ”investment grade -tasoa”. Sampsa Laine, vähittäispankin johtaja, Nordea.

1. Käytettävissä olevien tietojen perusteella esimerkkiyritys täyttää hyvinkin luottokelpoisen asiakkaan tunnusmerkit ja on siten rahoituskelpoinen. Luoton hinnoitteluun vaikuttavat luottokelpoisuuden, vakuuden ja laina-ajan ohella kokonaisasiakkuus ja kilpailutilanne. Esimerkkitapauksessa luoton marginaalihaarukka voisi vakuudesta riippuen olla 1,5 – 2,5 prosenttia.

Yritys X hakee 300 000 euron lainaa teollista investointia varten. Lainan takaisinmaksuaika on 3 – 5 vuotta.

Yrityksen liikevaihto on 1,7 miljoonaa euroa, nettotulos 5 –10 prosenttia, yrityksellä ei ole korollista velkaa, eikä maksuhäiriömerkintöjä.

1. Saako yritys lainaa

Yrityksen liikevaihdon kasvuennuste seuraavalle kolmelle vuodelle on viisi prosenttia vuosittain.

2. Mitä vakuuksia

– ja minkälaisella marginaalilla?

vaaditaan?

1. Nettotulosmielessä yritys näyttää hyvinkin rahoituskelpoiselta – ei vanhoja lainoja, vahva kassavirta. Nettotulos riittää hyvin lainan lyhennyksiin ja korkoihin myös lyhyellä kolmen vuoden lyhennysohjelmalla, mikäli nettotuloksen ennustetaan olevan tuolla 10 prosenttia tietämissä. Marginaali voi vaihdella

esimerkkitapauksessa 1,25 – 3,0 prosenttiyksikön välillä riippuen taseen vahvuudesta, käytettävissä olevasta vakuudesta ja pankkiasioinnin muusta laajuudesta kuten maksuliikkeen keskittämisestä.

2. Perinteisesti vakuutena käy-

tetään yrityksen taseessa olevaa omaisuusmassaa. Myös omista-

Tasetietoja ei ole toimitettu asiantuntijoille nähtäväksi.

3. Kuinka paljon

lainan saantiin ja hintaan vaikuttaa yrityksen luottokelpoisuus?

jien henkilökohtaista omaisuutta voidaan tarvittaessa hyödyntää vakuutena, mikäli yrityksen oma omaisuusmassa ei muodosta riittävää vakuutta pankille. Mikäli esimerkkitapauksen teollinen investointi kohdistuu tuotannollisiin koneisiin ja laitteisiin, itse investointikohdetta voidaan käyttää siinä tapauksessa kohdevakuutena investointi-

2. Ensisijaisena pyrkimyksenä on hakea vakuudet yrityksestä ja tällöin kyseeseen tulevat yrityskiinnitykset ja kiinteistökiinnitykset yrityksen kiinteistöihin. Esimerkkitapauksessa en näe tarvetta omistajan takaukselle, ellei yritys sitten olisi esimerkiksi juuri perustettu. Teollisen investoinnin rahoitusta suunniteltaessa on suositeltavaa kartoittaa mahdollisuus käyttää kohdevakuudellista rahoitusta, ts. osamaksu- tai leasingrahoitusta. Tällöin rahoitettava kohde toimii vakuutena, eikä muuntyyppistä vakuutta edellytetä. 3. Luottokelpoisuusarvion

perusteella vahvistetaan yrityksen reittaus, mikä puolestaan vaikuttaa keskeisesti lainan saatavuuteen ja hinnoitteluun. Luottokelpoisuuden arvioinnissa on kaksi osaa: liiketoiminnan arviointi ja taloudellisen aseman arviointi. Molempien osioiden painoarvo on noin 50 prosenttia. Leena Vainiomäki, yritysasiakkaista vastaava johtaja, Danske Bank

ja leasingrahoituksissa.

3. Luottokelpoisuus voi estää

joissain tapauksissa jopa luoton saamisen tarjottavasta vakuudesta huolimatta. Yritys varmistaakin parhaiten lainansaannin pitämällä hyvää huolta omasta taloudestaan. Jari Tirkkonen, asiantuntijajohtaja, OP Pohjola

Yrittäjät vähentäneet YEL-maksujaan entisestään

rittäjät ovat laskeneet YEL-maksujaan työeläkeyhtiöille. Yrittäjien YELmaksut ovat keskimäärin niin pieniä että Suomeen pelätään muodostuvan yrittäjistä tulevaisuuden eläkeköyhälistö. Ilmarisen eläkevakuutusjohtaja Sini Kivihuhdan mukaan YEL-työtuloja on muutettu tänä vuonna

jonkin verran enemmän kuin normaalisti ja muutoksista aikaisempaa suurempi osa on koskenut työtulon laskemista. – Viittaisi siihen, että yritysten liiketoiminta supistuu. Eihän työtuloa voi siksi vain muuttaa, että on maksuvaikeuksia, Kivihuhta toteaa. Tosin Kivihuhtaa myöntää epä-

virallisen totuuden, että moni yrittäjä ilmoittaa työtulonsa alakanttiin maksaakseen pienempiä YEL-maksuja. – Käytännössä varmaan näin on, mutta muutokselle tarvitaan kuitenkin perustelut. Eli muutoksen täytyy liittyä siihen, että yrittäjän työpanos on pienempi. Kivihuhdan mukaan vaikeat ajat

näkyvät myös Ilmarisen perinnässä. Maksuvaikeuksien määrät ovat olleet kasvussa kaikissa maksuluokissa. Ilmarisella on asiakkainaan noin 60 000 yrittäjää. Varman toimitusjohtaja Risto Murto on huolissaan liian pieniä YEL-maksuja maksavien yrittäjien eläkepäivistä. – Suomi tarvitsee yrittäjyyttä

ja kasvua. Tänä päivänä suurin osa yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Olemme huolissamme heidän ja yleisesti pienyrittäjien eläketurvasta. Moni yrittäjä arvioi usein YELtyötulonsa hyvin alhaiseksi, minkä vuoksi heistä uhkaa muodostua tulevaisuuden eläkeköyhälistö, Murto totesi yhtiön osavuosiraportin julkistamisen yhteydessä.

RAHOITUS

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Suorat Verovähennys ei kiinnosta yrityksiä

Saneeraukset roimassa laskussa Yrityssaneerauksien määrä on reippaassa laskussa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-kesäkuussa pantiin vireille 265 yrityssaneerausta. Se on 7,3 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Työntekijöitä saneerattavissa yrityksissä on yli 1 800. Vireille pantujen yrityssanee-ra-

uksien määrä kasvoi rakentamisen, kaupan sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialoilla. Kaupan alalla pantiin vireille 61 yrityssaneerausta, mikä on 8,9 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa pantiin samaan aikaan vireille 24 yrityssaneerausta. Se on 26,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yrityssaneerausten määrä väheni maa-, metsä- ja kalatalouden, teollisuuden ja kaivostoiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä muiden

– 7,3 %

palveluiden päätoimialoilla. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää muun muassa informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallintoja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

Kysymys: Jyrki Kataisen (kok.) hallitus myönsi kaksi vuotta sitten osakeyhtiöille ja osuuskunnille oikeuden vähentää verotuksessa täydet sata prosenttia tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvista palkoista. Kuinka moni yritys haki vähennystä viime vuonna, Verohallinon erityisasiantuntija Sirpa-Liisa Venejärvi?

Vastaus: Viime vuoden osalta vähennystä haki alle 600 yritystä. Eli ei sitä hirveän paljon olla käytetty, enkä osaa arvioida syytä siihen. Sitä pitää kysyä yrityspuolelta. Pyrkimyksenä on ollut tukea ja lisätä tutkimus- ja kehittämistoimintaa osakeyhtiöissä ja osuuskunnissa.

2 Kysymys: Hallituksen odotukset olivat korkealla, kun vähennyksen arvioitiin supistavan valtion verotuloja 190 miljoonaa euroa. Kävikö näin?

Vastaus: Euromääräiset luvut selviävät lokakuussa. Mutta vähennystä hakeneiden yritysten lukumäärää (alle 600 noin 250 000:sta) ajatellen voisi epäillä, ettei summa nouse 190 miljoonaan euroon ainakaan viime vuoden osalta.

3 Kysymys: Vieläkö yritys voi hakea t&kvähennystä?

Teboil on huoltanut autoja ja ihmisiä jo 80 vuotta. Jäsenetua jäsenkortilla 2,2 snt/l polttoaineesta* Jäsenetua yrityskortilla 2,7 snt/l polttoaineesta*

Vastaus: Kyllä voi. T&k-vähennys on voimassa näillä näkymin vielä kuluvan verovuoden. Vähennyksen jatkosta ei ole tietoa.

*Alennuksen saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja: www.teboil.fi sekä Yrityskortit@teboil.fi

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla Tuomio

Tommi Anttonen

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Paha mieli. Raksamiesten lakko osoittaa karusti, että pikkulapset eivät enää pärjää raavaille suomalaisille miehille mielensä pahoittamisessa.

Johtopäätös. Valtiovarainministeri Antti Rinne sanoo, että Suomessa on liikaa virkamiehiä. Hän lupaakin valtiolta lisärahaa virkamiehistä koostuvalle työryhmälle tilanteen selvittämiseksi.

Tosielämän Pinokkio. Miksi Vladimir Putinin nenä kasvaa, vaikka presidentti puhuu kauniisti ystävyydestä ja rauhasta Ukrainassa?

Lähtölaskenta. Katastrofi lähenee, sillä jättiasteroidi uhkaa Maapalloa vuonna 2880. Onneksi Tommi Läntinen on luvannut tehdä uuden, akustisen version Via Dolor -osasta ennen tuomion päivää.

Ruokakulttuuria. Suomalaisen kulinaristin taivas löytyy Prismasta, kun juustohyllylle ilmestyy puoleen hintaan ”venäläistä” Oltermannia.

Kuin kaksi marjaa. Loppukesä on vaikeaa aikaa ampiaisille ja poliitikoille. Piikki on herkässä ja päämäärä on hukassa.

kysymystä

Anne Maaninka: Jamera elää koulujen syklissä 1

Minkälaisia käytettyjä kirjoja Jamera Oy myy?

Jamera myy pääsääntöisesti toisen asteen oppikirjoja eli lukioon ja ammattikouluun. Valikoimasta löytyy kirjoja myös korkeakouluopintoihin ja kansalaisopistoihin.

2 3

Ostetaanko lukiokirjoja nykyään jo enemmän vanhoina kuin uusina?

Myymistämme kirjoista käytettyjä on kappalemääräisesti hieman enemmän kuin uusia.

Minkälainen bisnes käytettyjen koulukirjojen myynti on? Mikä on liikevaihtonne?

Jamera-nimen alla on kuusi myymälää, joista kaksi sijaitsee Helsingissä ja muut Lahdessa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Sen lisäksi koko Suomen opiskelijoita palvelee verkkokauppa osoitteessa www.jamera.net. Työntekijöitä Jameralla työskentelee yhteensä noin 70, joista reilut 10 on kokopäiväisiä. Suurin osa työntekijöistä on osa-aikaisia ja he työskentelevät opintojensa ohessa. Liikevaihto Jamera-myymälöillä oli vuonna 2013 yhteensä 10,5 miljoonaa.

Mikä on käytetyn lukiokirjan keskihinta? Entä mitkä kirjat myyvät parhaiten?

Käytetyn kirjan hinta vaihtelee paljon ja riippuu kirjan kunnosta, uuden myyntihinnasta sekä kirjan suosiosta. Kaikki käytetyt hyväkuntoiset kirjamme myyvät hyvin. Suosituin yksittäinen kirja on Maolin taulukkokirja, jonka lähes jokainen lukiolainen tarvitsee, ja myös ammattipuolella sille on kysyntää.

Onko toiminnassanne nähtävissä selvää sesonkia vai sijoittuvatko ostot tasaisesti lukuvuoden varrelle?

Jameralla vilkkainta aikaa on loppukesä ja koulujen alku. Vuosi Jameralla rytmittyy kouluvuoden mukaan. Alkukesällä valmistelemme myymälät ja verkkokaupan loppukesän sesonkia varten. Lukuvuoden aikana ruuhkahuiput ajoittuvat koulujen jaksojen vaihteisiin. Ostamme ja myymme kirjoja kuitenkin läpi vuoden ja asiakkaita riittää jokaiselle päivälle.

Mitä nuori saa myydessään kirjansa teille?

Myydessään koko lukioajan kirjansa nuori saa kunnosta ja kirjavalikoimasta riippuen keskimäärin noin 250 – 450 euroa. Mikäli kirjat ovat todella hyväkuntoisia ja kaikki uusinta painosta voi summa olla vielä suurempikin. Harva kuitenkaan myy kerralla kaikkia kirjojaan ja parhaan hinnan saadakseen kirjat kannattaakin myydä sitä mukaa, kun niitä ei enää tarvitse.

Suosituin yksittäinen kirja on Maolin taulukkokirja, jonka lähes jokainen lukiolainen tarvitsee.

Kuka? Anne Maaninka Perhe: Mies ja kolme lasta. Aiemmat työt: Menin opiskeluaikanani töihin Jamera Networks -nimiseen yritykseen Jyväskylän piiripäälliköksi ja siitä sitten muutaman vuoden kuluttua ostimme kyseisen yrityksen yhdessä mieheni Janne Maaningan ja silloisen työkaverini Tuomas Lappalaisen kanssa. Aiempi työkokemukseni koostuu siten erinäisistä kesätöistä. Motto: ”Yritä, etsi ja löydä – äläkä anna periksi!” Alfred Tennyson.

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Itella Oyj vaihtaa

toiminimensä Posti Group Oyj:ksi ensi vuoden alussa. Posti palvelee jatkossa yhdellä brändillä niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaita.

Baanalla Vuoden kovimmat yrittäjäkinkerit Mansessa!

rittäjävuoden kunkuimmat kekkerit, Valtakunnalliset yrittäjäpäivät, järjestetään tänä vuonna Tampereella 24.–26. lokakuuta. Tätä iloittelua ei kannata jättää väliin, joten naputtele ilmoittautumisesi pikapuoliin osoitteessa http://www.yrittajapaivat.fi/ilmoittautuminen Tänä vuonna tapahtuman teema on Virtaa! Tarjolla on teeman mukaisesti uusien ajatusten, ideoiden ja verkostojen virtaa. Luvassa on ainakin vuoden jännittävin vaaliaamu,

sillä yrittäjäjärjestö saa perjantain liittokokouksessa peräsimeensä upouuden luotsin. Kuka mahtaa saa suurimman äänisaaliin? Oletko oman elämäsi Kimi Räikkönen? Tulethan siis kuulemaan F1-lääkäri Aki Hintsalta, mitä yrittäjä voi oppia F1-kuljettajalta ja mitä yhteistä on huippuurheilulla ja yritysmaailmalla. Televisiotuottaja ja yrittäjä Arman Alizad puolestaan kertoo, miten yrittäjänä voi rakentaa luottamusta kiperissäkin tilanteissa.

Mikä: Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Missä ja milloin: Mansessa lokakuun 24.–26. Mukana myös: Iki-ihana Simo Frangen Lisätietoa: http://www.yrittajapaivat.fi/

522

Budjettiesityksen mukaan perustienpitoon käytettävät rahat vähenevät 562 miljoonasta eurosta 522 miljoonaan euroon.

Jännittääkö esiintyminen?

Treffaa Schwarzenegger

Elokuun 28.–29. päivä järjestetään Helsingin Messukeskuksessa Bisnespäivät. Ne kokoavat liikelahjoista, kokouksista ja henkilöstöasioista päättävät tutustumaan alan uutuuksiin. Johtamisessa tarvittavasta innovatiivisuudesta puhuu Bisnespäivillä Åbo Akademin professori Alf Rehn. Esiintymispelon hallintaan antaa puolestaan työkaluja yritysvalmentaja Henkka Hyppönen. Yrittäjille ja sitä harkitseville on Bisnespäivillä tarjolla tuhti tietopaketti. Helsingin Yrittäjien seminaarissa kerrotaan, miten oman yrityksen voi aloittaa yritysoston kautta sekä paneudutaan yrittäjän lakiasioihin.

Pohjolan vuoden tärkeimmäksi bisnestapahtumaksi itseään tituleeraava Nordic Business Forum järjestetään tänä vuonna 9.– 10. lokakuuta Messukeskuksessa. Tilaisuudessa on paikalla ulkomaisia huippunimiä aina Kalifornian ex-kuvernööri Arnold Schwarzeneggeristä nyt jo eläköityneeseen Manchester Unitedin manageri Sir Alex Fergusoniin asti. Suomalaista bisnesnäkemystä jakaa hissiyhtiö Koneesta tuttu Matti Alahuhta. Koko tilaisuus on englanninkielinen. Jos Nordic Business Forumin lippu ei vielä polttele taskussasi, voi tilaisuutta seurata myös tapahtuman nettisivuilta live streamin välityksellä.

Muuallakin tapahtuu Etelä-Karjala

Keski-Pohjanmaa

Taipalsaaren messut

Yritystä kaupan

31.8.2014 klo 11.00 – 16.00, Taipalsaaren yhtenäiskoulu Messujen tarkoitus on edistää paikallisten yrittäjien näkyvyyttä sekä esitellä paikallisten yhdistyksien toimintaa.

Maakunnalliset yrittäjäjuhlat

3.9.2014, klo 15, Villa Elba, Kokkola Jotta yritys eläisi yli sata vuotta, on se välillä myytävä. Seminaari yrityskaupoista. www.nextia.fi tai marjo.lindholm@kosek.fi

Yrittäjien kirkkopyhä Risteily Puumalaan

Yritystreffit – teemana kansainvälistyminen

7.9.2014 Lappeenrannan kirkko 13.9.2014 klo 11 – 21 Joutsenon Yrittäjät 50 vuotta

Kainuu Hankintakoulutus

3.9.2014 klo 8 – 12, TIETO 2/TI-106, Ketunpolku 1, Kajaani ”Hankintapolitiikan kehittäminen Kajaanin kaupungissa – Miten paikalliset yrityksetkin voivat menestyksekkäästi tarjota” -työpaja www.yrittajat.fi/kainuu

Kyberuhat – miten ne vaikuttavat minuun ja yritykseeni?

17.9.2014 klo 8 – 11, Sokos Hotelli Valjus, Kauppakatu 20, Kajaani Tule kuulemaan, mitä kyberturvallisuus tarkoittaa yritysten, yhteiskunnan ja ihmisten kannalta ja mitä sinun organisaatiosi voi tehdä huolehtiakseen toimintansa tietoturvallisuudesta? www.yrittajat.fi/kainuu

Yrittäjän päivä Suomussalmella

5.9. klo 17 – 19 Retikka-teatterissa Kirsi Törmin luento yrittäjän työhyvinvoinnista klo 19 – 22 yrittäjäristeily Kianta-laivalla Tuomas Pyykkönen, p. 040 551 0449

Pitkä Lounas

19.9. klo 13.00 Ravintola Sirius Kajaanin Yrittäjien jo perinteinen Pitkä Lounas on jälleen Siriuksessa. Lounasesitelmän pitää Kajaanin Kaupungin talousjohtaja Juha Huotari. Ilmoittaudu mukaan omakustanteiselle lounaalle Pj. Miariikka Tervonen m.tervonen@kajaani.net

Metsäkirkko

Metsäkirkko Pikku-Ahveniston laavulla su 31.8. klo 14 alkaen. Mukana pastori Jyrki Koivisto. yrittajat.fi/ylojarvi.

Kymi

Tietoisku- ja virkistysilta

Lappi

Kontaktikisan Varaslähtö klo 18 – 19, Tampere. Oletko harkinnut kansainvälistä kauppaa? Tule kuulemaan lisää Pirkanmaan Yrittäjien Kontaktikisasta. Sirja Paavolainen, p. 050 434 1445 sirja.paavolainen@pirkanmaanyrittajat.fi. Hoikan Helmessä 4.9. klo 17.30 – 22. Vammalan Yrittäjien tietoisku- ja virkistysilta. Lisätietoja yrittajat.fi/vammala.

Hankintojen ajankohtaiset -aamukahvitilaisuus

5.9. klo 9 – 11.30, Tampereen yliopiston Paavo Koli -salissa. Pirkanmaan Yrittäjien Hankinta-asiamieshanke järjestää yhdessä Tampereen yliopiston kanssa Hankintojen ajankohtaiset -aamukahvitilaisuuden.

Jäsenmatkan Saksaan Müncheniin

Verkostoidu vesillä

Tammerkosken Yrittäjien verkostoitumisristeily m/s Tammerkoskella to 21.8. Laiva lähtee Laukontorilta kello 18, paluu

Uusimaa Yrittäjien Petankkimestaruuskisa

28.8.2014 klo 17.30 Hietaniemen Kyykkäkenttä, Töölö Töölö ry kutsuu kaikki yrittäjät mukaan Petankkimestaruuskisaan.

Tiimiyrittäjyydellä kasvua, tulosta ja iloa! – Technopolis Business Breakfast

3.9.2014 klo 8.00, Technopolis Ruoholahti, Marx, Hiilikatu 3, Helsinki Interaktiivisella aamiaisella keskustellaan tiimiyrittäjyyden mahdollisuuksista yhteisomistuksen ja verkostoyhteistyön näkökulmista.

Koko perheen Korkeasaaripäivä Uudenmaan Yrittäjien golfmestaruuskisat

29.8. klo 8.30 – 18.00, Vihti Golf Center, Jussinrinne 1, 03250 Ojakkala Osallistumismaksu on 55 euroa.

Pirkanmaa 21.8. klo 17 alkaen Koulukadun minigolfkentällä Pyynikillä. Luvassa on jälleen hauskaa pallottelua, sopivaa purtavaa ja juotavaa. simo.makinen@lenio.fi tai p. 010 292 7771

Varsinais-Suomi

1. – 5.9. klo 10 – 18 Kuopion torin alla. Asiantuntijat valmiita vastaamaan kysymyksiisi yrittäjien Pop-Up toimistolla Pannu kuumana koko päivän! Lisätietoja www.savonyrittajat.fi.

14.9.2014 11.00 – 15.00 Korkeasaari, Helsinki

29.8. – 2.9. Matkan aikana tutustutaan Baijerin elinkeinoelämään ja käydään vierailulla mm. BMW:n tehtaalla.

Ratagolfmestaruuskisat

Yrittäjäviikko Apajassa

Vaihtoehtoisten polttoaineiden seminaari

19.9.2014 teknologiakeskus Pripoli, Pori satakunta@yrittajat.fi ja lisätietoja olli. annala@yrittajat.fi

Kontaktikisan varaslähtö

9.9. Kouvolan Upseerikerholla Kasarminmäellä. Tilaisuuden tarkoituksena on kehittää Puolustusvoimien ja yrittäjien välistä yhteistoimintaa ja hankintayhteistyötä. Päivä kerryttää kertausharjoitusvuorokausia. toimisto@kymen.yrittajat.fi, p. 05 544 3030

Savo

yrityksiä ja yrittäjiä, yhteisöjä ja yhteisön rakentajia, kehittäjiä ja kasvattajia Syystreffeille. Teemana on kukoistava liiketoiminta, inspiroiva yhteisö ja vuorovaikutuksen voima. Katso lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet www.espoonyrittajat.fi/tapahtumakalenteri

Suunnitellusti muutokseen

5.9.2014, klo 14 – 18, Campus Allegro, Pietarsaari Kortinvaihtotapahtuma kansainvälistymisteemalla. Samalla juhlitaan Yrittäjän päivää. heidi.huhtala@yrittajat.fi p. 050 328 1769

Valmiusharjoitus

Satakunta 17.9. ravintola Liisanpuisto, Pori satakunta@yrittajat.fi

Octoberfest 2014

19. – 21.9.2014, Kalajoen keskustassa ja Särkillä Iloinen elonkorjuun juhla. Kulttuuria, kauppaa, musiikkia, hyvää ruokaa ja tietysti olutta. 20.9 syystori yrityksille. eija.honkonen@visitkalajoki.fi p. 040 751 8907

5.9.2014 klo 19.00, Kulttuuritalo Virta, Karelia-sali, Imatra Maakunnalliset yrittäjäjuhlat www.yrittajat.fi/etelakarjala

Laukontorille noin kello 21. Osallistumismaksu 30 euroa/hlö. info@tammerkoskenyrittajat.fi.

Tutustuminen juustojen makumaailmaan

5.9. klo 19 – 21, Kehäkukassa. Hämeenkyrön Yrittäjien tutustuminen juustojen makumaailmaan. Herkkujuustolan Peter Dörig kertoo tarinaa juustosta ja maistattaa juustoja. Herkkumaksu 10 euroa/hlö. Maksu paikanpäällä. hameenkyron.yrittajat@gmail.com.

Yrittäjän päivän aamiaistilaisuudet: Loviisa, Järvenpää ja Lohja Yhteistyössä LähiTapiola

Yksinyrittäjien teemapäivä 21.9.2014.

Sosiaalisen median juridiikka -koulutus 25.9.2014.

Etelä-Pohjanmaa Hyvän Mielen Aamiainen

29.8.2014 klo 7.15 – 9.00 Hotelli-Ravintola Alma Hyvän Mielen Aamiainen tarjoaa Elämänravintoa sanoin ja sävelin, tilaisuudessa esiintyy Outi ja Lee Müller. Eeva-Liisa Vainio p. 06 4205 000 tai epy@yrittajat.fi

Työsuhdekysymykset Omistajanvaihdoksissa -koulutus

10.9.2014 klo 17.30 – 21.00 Marttilan talli, Puskantie 38, 60100 Seinäjoki Mitä työsuhteisiin liittyviä erityispiirteitä tulee ottaa huomioon omistajanvaihdoksissa. Kouluttajana Atte Rytkönen, Suomen Yrittäjät. www.epy.fi/tyokoulutus. Tommi Ylimäki p. 050 3967 692

PK-yrittäjien talouskoulu

24.9.2014 klo 17.30 – 21.00 Marttilan talli, Puskantie 38, 60100 Seinäjoki

Taloushallintoa pk-yrittäjän näkökulmasta www.epy.fi/talouskoulutus. Tommi Ylimäki p. 050 3967 692

Syystreffit

22.9.2014 15.00 – 19.00 Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, 02100 Espoo Espoon kaupunki, Espoon Yrittäjät ja Helsingin seudun kauppakamari kutsuvat

Lisätietoja ja lisää tapahtumia löytyy aluejärjestöjen nettisivuilta.

34 PARHAAT PALVELUT KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

TULOSTINTARVIKKEITA

YRITYSPALVELUT ALoITA vIEnTI AfRIKKAAn!

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

Hanki yrityksellesi asiakkaita Etelä-Afrikasta !

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

OTA YHTEYTTÄ Arno Lappalainen +358 40 480 6693 www.vientitoimisto.fi

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TILITOIMISTOT Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070

Vantaa 029-193 9999 Kerava 045-340 2370 Helsinki 09-6225 715 – www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

YRITYSSOVELLUKSET

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133

kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOT

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta yttö ja tietojen tallennus 24/7 koekä

Tilaa ,90 €/kk 9 3 kk 1

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com Soita: puh. 040 966 2067

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion: Det här gör mig riktigt irriterad. Om det som drivrutin bara gäller att hitta ett system där det verkar som att staten och kommunerna inte skuldsätter sig, vad i hela världen är det för mening med det?

Heikki Niemeläinen, verkställande direktör för Kommunernas garanticentral, om meningen med Remontti Oy.

Tusentals hotas av böter Förare av tunga paketbilar och lastbilar måste genomgå en utbildning som fastställs i ett EU-direktiv. Företagarna anser att kravet är orimligt.

PEKKA SIPOLA

Tero Karjalainen tero.karjalainen@yrittajat.fi

usentals förare av tunga fordon riskerar att förlora sitt körtillstånd när Europeiska unionens krav på fortbildning av förare träder i kraft den 10 september, uppskattar trafiksäkerhetsverket Trafi. Kravet är att företagare och arbetstagare som kör lätta lastbilar eller lastbilar genomgår en fortbildning på 35 timmar för en period om fem år. Sakkunnig Pasi Parviainen från Trafi berättar att 65 000 förare hittills har ansökt om behörigheten. Enligt Trafis uppskattning kör 80 000 – 100 000 personer tunga fordon som yrke i Finland.

Omedelbart stopp. Direktör Sakari Kaikkonen från Suomen Ammattiliikenneakatemia Oy säger att körningen kan sluta i en polisrazzia om utbildningen inte har genomförts. – Föraren och företagaren som har överlåtit fordonet får böter. Man pratar alltid om dagsböter,

Många restauranger och blombutiker som kör med Sprinters och Ducatos har aldrig hört talas om saken. Sakari Kaikkonen

säger Kaikkonen som har arbetat med utformningen av lagändringen på sitt tidigare arbete som tjänsteman på Trafi. Utbildningskravet gäller inte endast transportföretag, utan alla företag omfattas av det. – Många restauranger och blombutiker som kör med Sprinters och Ducatos har aldrig hört talas om saken. Man kan träffa på de mest varierande kundkretsarna. Transportfirmorna känner dock väl till bestämmelserna, säger Kaikkonen.

Extra kostnad. Mahro Oy, en speditionsfirma inom industrin från

FORTBILDNING. Kravet känns orimligt eftersom vi endast kör sporadiskt. En kör en gång i veckan, en annan en gång i månaden, säger Seppo Toivonen. tar sig till erfarna förare är ”strunt”, med undantag av kursen i första hjälpen. – Alldeles korkade kurser, fulla av självklarheter. Alla handlar om vägsäkerhet, arbetsskydd och förebyggande körning. Om man säger att man ska bromsa i god tid innan faran är ett faktum, säger det en yrkesman något, frågar Pelkonen. På Kuljetusliike Pelkonen Oy har ungefär 20 förare genomgått utbildningen.

Borgå, har en lastbil till förfogande och är nu tvunget att utbilda tio arbetstagare för att köra den. Utbildningsräkningen går på ca 500 euro per arbetstagare. – Kravet känns orimligt eftersom vi endast kör sporadiskt. En kör en gång i veckan, en annan en gång i månaden, säger verkställande direktör Seppo Toivonen. Juha Pelkonen från Uleåborgsföretaget Kuljetusliike O. Pelkonen Oy anser att utbildningen som rik-

PARHAAT PALVELUT YRITYSSOVELLUKSET

”

Tiedot siirtyivät kitkattomasti vanhasta järjestelmästä Lemonsoftiin. Alkuun tarvittiin vain yhden päivän intensiivikoulutus. Kun kaikki tieto on samassa ympäristössä, ei liiketoiminnan tueksi ole kaivattu muita ohjelmistoja.

Två veckor tid • Europeiska unionens direktiv om förares yrkeskompetens träder i kraft den 10 september. • Bestämmelserna gäller företagare eller arbetstagare som kör en lätt lastbil eller en lastbil som man behöver ha körkortsklass C1, C, D eller D1 för att köra.

Konkurrensutsätt. Parviainen från Trafi påminner om att inget företag behöver köpa en dålig utbildning, eftersom utbildningen är tillgänglig på över 600 platser runt om i Finland. – En utbildning i förebyggande körning skadar inte någon, när det är en yrkeskunnig lärare som håller kursen.

• Bestämmelserna gäller alla branscher och inte enbart transportfirmor. Till exempel järn- och blombutiker, klädaffärer och industrianläggningar måste utbilda sina förare, även deltidsanställda. Det finns mycket få undantag. • Utbildningen ska vara riktad till lastbilseller bussförare. Utbildning i första hjälpen och arbetssäkerhet godkänns i kraven.

TOIMITILAT

”

Toimitusjohtaja Helena Ahlbäck Hioma-aine Oy, Porvoo

– Kursavgiften är 70 – 120 euro plus en dagslön, räknar Pelkonen.

Vuokrataan 1500 m liikekiinteistö Luumäeltä Valtatie 6 varrelta. Soveltuu liikennemyymäläksi kauppakeskukseksi ja ravintolaksi. Mittarikenttä on myös vuokrattavissa. Alueella on hyvät paikoitustilat. Vuokrapyyntö on 5,50 €/m2 (alv 0 %) sisältäen peruslämmön, joka tuotetaan pellettikattilalla. Kiinteistön osto on myös mahdollista. 2

Lisätietoja antaa projektipäällikkö Urpo Huuskonen puh. 040 7033813.

Lue lisää, miten Lemonsoft ohjaa metalliteollisuudelle ratkaisuja tuottavan yrityksen omaa tuotantoa ja välitystuotetoimintaa. www.lemonsoft.fi

TYÖPAIKAT Etsimme myyntiedustajia Yrityksemme myy herkullisia joulun elintarvikeliikelahjoja yrityksille. Laajennamme liiketoimintaamme ja etsimme myyntiedustajia seuraaville talousalueille: Oulu–Rovaniemi, Kuopio, Tampere, Jyväskylä, Mikkeli–Joensuu, Turku ja Helsinki.

010 328 1000 I info@lemonsoft.fi I VANTAA I VAASA I JOENSUU

Vuoden 2014 kuvasto löytyy kotisivuiltamme www.eurogross.fi Lisätietoja antaa tj Jan-Erik Bång 0400-614827, jan-erik@eurogross.fi

Ett sällskap om tre – eller kommer någon att ”hoppa fram ur busken”? Företagarna i Finland får en ny ordförande i oktober. Den nuvarande ordföranden Mikko Simolinna meddelade i våras att han inte ställer upp som kandidat. Hittills har tre kandidater gett sig in i ordförandekampen: Paula Aikio-Tallgren, Jari Koponen och Jyrki Mäkynen. Aikio-Tallgren är ordförande för Företagarna i Lappland, Koponen för Företagarna i Mellersta Finland och Mäkynen för Företagarna i Södra Österbotten. Den nya ordföranden väljs för en tvåårsperiod under de nationella företagardagarna i Tammerfors.

07/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

OIKEA TURVA

Jotta yritys ei kaatuisi,

PIDÄMME YRITTÄJÄN PYSTYSSÄ. Jokainen yrittäjä vakuuttaa toimitilansa, koneensa ja autonsa. Myös useimmat vakuutusyhtiöt tarjoavat ensin turvaa omaisuudelle. Silloin tärkein voi unohtua. Jos yrittäjä sairastuu tai menettää työ kykynsä, on koko yrityksen tulevaisuus vaarassa. Ja ensimmäisenä on uhattuna yrittäjän oma toimeentulo. If Oikea Turva varmistaa, että sinut ja yrityksesi on oikein vakuutettu.

TEE TOIMEENTULOTESTI if.fi/oikeaturva

if.fi/yritys 010 19 15 00