Yrittäjäsanomat 1/2016 by Suomen Yrittäjät

Miten kävi, kun Aukiolo Vapautui? Yrittäjät ottivat uuden lain avosylin vastaan, mutta aukioloaikoja on muutettu maltillisesti.

Pa k k a n e n vo i v i e d ä t o n n e ja Pahimmillaan harakoille vuotava lämpö voi aiheuttaa yrittäjälle tuhansien eurojen laskun vuodessa.

Markkinoinnin r o k k i tä h t i Kotimaisten yritysten markkinointi kaipaa lisää uskallusta, vaatii myyntikuiskaaja Pasi Rautio.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

01 2016 yrittajat.fi

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

Kärkeen matkaa Yrittäjäsanomat listasi EU-maiden pk-yritysten näkymät paremmuusjärjestykseen. Suomen sijoitus on tuttu Euroviisuista. Suomi jää häntäpäähän erityisesti kasvunäkymissä.

4–7

Sivut 16–17

vesa - matti väärä

TN-Urakoinnin Timo Nissinen on erinomainen esimerkki yrittäjästä, joka ymmärsi ostajan tarpeet. Muulla ei ole oikeastaan väliä, jos haluaa yrityksen kaupaksi.

aleksi poutanen

Myyntikunto toi ostajan

Kolmen yrityksen veljekset Turun Paattisilla syntyneet ja kasvaneet Olli ja Samuli Suominen yrittävät työssä ja vapaalla. Kanala, maatila ja jäätelötehdas pitävät nuoret kiireisinä. Sivut 24–26

UUDENTYYPPINEN YRITYSLAINA Lainaa jopa 50 000€ Hae 5 minuutissa Rahat tilillesi jopa samana päivänä Ei vakuuksia

KASVATA YRITYSTÄSI Hanki käyttöpääomaa Hallitse yllättävät menot Palkkaa henkilöstöä Hanki vastaus kasvavan yrityksesi rahoitustarpeisiin

Miksi odottaa? Hae nyt ja saat päätöksen heti www.ferratumyrityksille.ﬁ

tai soita 0800-130020 tänään

Yrittäjäsanomat

01/16

Tammikuu

yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Vähentää valituksia

Psykologinen vaikutus

Kuluttajariitalautakunnan yhteystiedot verkossa voivat vähentää valituksia. http://bit.ly/eudirektiivi

Yritysten edustuskulujen osittainen verovähennysoikeus palasi takaisin viime vuoden alussa, mikä näkyy tilastoissa. http://bit.ly/veromuutos

johannes wiehn

olli - pekka latvala

tapahtumat

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

top- 5 lu e tu im m at

Tietosuoja kiristyy

Uusi tietosuoja-asetus tulossa voimaan vuonna 2018. http://bit.ly/tietosuojasaantelya

Verkoston tuella yrittäjäksi

Muutoksia luvassa

Hallitus päätti palauttaa omavastuun lomalla sairastamiseen. http://bit.ly/lomallasairaaksi

Eläinlääkäri Anne Bruce sai apua yrittäjävanhemmiltaan, kun hän perusti oman eläinklinikan Karhulaan syksyllä. Tuki ja verkostot ovat uudelle yrittäjälle tärkeitä. Sivu 12

Ruuhkaa

vinkit

Oppia arkeen ja vähän hupiakin

n u o r i i n n o s ta j a

Risteilyllä esiintyy Linda Liukas, joka on yrittäjä, lastenkirjailija ja ohjelmoija. y r i t tä j ät ä ä n e s s ä

Suomen suurin Yrittäjäristeily järjestetään huhtikuussa. Helsingistä lähtevä laiva suuntaa Tallinnaan. Risteilyllä on tarjolla innostavia puhujia ja viihdettä. Yrittäjätorilla mikroyrittäjien on mahdollista esitellä omia palveluitaan ja tuotteitaan. Tapahtuma on osa Suomen Yrittäjien 20-vuotisjuhlavuotta. Yli tuhat on jo ilmoittautunut. Lisää tietoa: www.yrittäjäristeily.fi

Puhujina kuullaan muun muassa Vincitin Mikko Kuitusta, Somecon Minna Valtaria ja ZEF:n Jaakko Alasaarelaa. s i l l a n pä ä e s i i n t y y

Risteilyn viihdeosuuden tähti on kaikkien tuntema Jari Sillanpää.

meeri utti

23.–24.4.2016

Patentti- ja rekisterihallitukseen saapuvista ilmoituksista lähes kolmannes on puutteellisia, mikä hidastaa käsittelyä. http://bit.ly/kaupparekisterinruuhka Vuoden Nuori yrittäjä

Suomen Yrittäjien Vuoden Nuori yrittäjä 2016 -kilpailun voittajaksi tuli 187 ehdotusta. http://bit.ly/nuoriyrittaja Vahvin yritys

Hämeen Laaturemontti Oy oli vuoden 2015 vahvin yritys Suomessa. http://bit.ly/vahvinyritys

Ole armollinen Työhyvinvointi ei ole vain säännöllisiä lääkärintarkastuksia, vaan myös terveyden seuranta on tärkeää. Yrittäjä-työterveyspsykologi Outi Rinne neuvoo priorisoimaan, aikatauluttamaan sekä luomaan omat rutiinit. Sivu 18

vesa - matti väärä

t i la a

Yrittäjä

t weetit

-leht i !

Muutos muutos muutos...

@Isokat

to imi tu s

Yrittäjät ovat saaneet kuulla muutokseen sopeutumisesta kyllästymiseen asti. Muutu tai kuole! Maailma muuttuu, muutu sinäkin! Keskustelu pysyy usein todella abstraktilla tasolla. Mutta mitä muutos yrittäjälle oikeastaan tarkoittaa? Elina Uutela väittää, että yrittäjälle keskeisimpiä muuttuvia asioita ovat toimintakenttä, teknologia ja työntekijät. #nuoretyrittäjät https://www.facebook. com/nuoretyrittajat

kimmo koivikko

Se tunne, kun pakkasta on yli 20 astetta, ja voi vaan vetää verkkarit jalkaan ja pitää etäpäivän. #yrittäjyys

@SwagPuuseppa

Onko #yrittäjyys odotusmusan kuuntelemista? #verotoimisto

@tiinavainio

Ai mikä fiilis? No ihan hyvä fiilis kun naurattaa tää näiden kampanja :)!! #mikäfiilis #yrittäjyys #työelämä

Ei loppu, vaan uusi alku

@KuusistiElisa

Jari Suutari on yksi niistä pitkän uran Salon kampuksella tehneistä, jotka saivat lähtöpassit viime kesänä Microsoftin sulkiessa Nokian kännyköiden alkukodin. Suutari ja satapäinen joukko irtisanottuja haluaa nyt korjata alueen vääristynyttä elinkeinorakennetta uusilla yrityksillä. Lue koko tarina helmikuussa ilmestyvästä Yrittäjä-lehdestä.

päätoimittaja 040 507 2762

riikka koskenranta toimittaja 040 555 2403

katri simola

toimittaja 040 669 4976

virvamaria toikka toimittaja 050 413 7822

Joka vuosi yhtä epäselvä palvelukokemus kun joutuu antamaan palkansaajien vuosi-ilmot #verottaja....#yrittäjyys

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

Lähteet: EU-komission SME Performance Review (2015), ORBIS/Amadeus datapankki Kartta: EU-komissio

Kova kilpailu pitää hengissä Euroopan talouskasvu lepää yhä leveämmin pk-yritysten varassa. Yrittäjäsanomat laski, missä maissa pk-yritykset ovat kasvun moottoreita. Suomi jää tulostaulun häntäpäähän.

Paljon kirittävää Suomalaiset pk-yritykset ovat takamatkalla verrattuna naapurimaihin. Yhdessä tilastossa Suomi loistaa, kasvu suurin huoli.

Teksti heli satuli Kuvitus maarit kattilakoski

k-yritykset kasvavat jälleen eri puolilla Eurooppaa vuosia jatkuneen taantuman jälkeen. Euroopan tason yrittäjäjärjestössä kuitenkin toppuutel-

laan riemua. – EU-komission tilastot ovat liian positiivisia, tyrmää Ueapmen pääekonomisti Gerhard Huemer. Esimerkiksi työllisyyden kasvun osalta komission kuntomittaus laskee mukaan ihmiset, jotka ovat siirtyneet yrittäjiksi pakon sanelemina. Komission tilastot näyttävät kasvulukemia jo vuodelle 2014, mutta pkyrityshaastatteluihin perustuvat Ueapmen omat tilastot osoittavat kasvun lähteneen käyntiin vasta viime vuonna. Huemer lupaa, että etenkin työllisyyden osalta tahti kiihtyy.

Reformit kannattavat Eteläisen Euroopan ongelmamaiden pkyritykset ovat ensimmäistä kertaa pinnan yläpuolella. Liikevaihto kasvaa myös Baltian maissa ja Irlannissa. Valitettavasti suomalaiset yritykset jäävät kasvukilpailussa

Euroopan häntäpäähän. Huemer huomauttaa, että pk-yritykset ovat parhaassa jamassa maissa, jotka ovat toteuttaneet kipeitä reformeja. Näin on tilanne esimerkiksi Baltiassa. – Pk-yrityksillä menee huonosti puolestaan Suomessa ja Ranskassa, jotka eivät ole uudistaneet yhteiskunnan rakenteita. Muissakin tilastoissa Suomi jää keskiarvojen alapuolelle, paitsi yhdessä. Suomalaiset pk-yritykset pysyvät nimittäin hengissä paremmin kuin missään muussa EU-maassa. Valtaosassa jäsenmaita 50–60 prosenttia pk-yrityksistä tekee konkurssin viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Suomessa luku on alle 30 prosenttia. Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Turun yliopistosta ei ole yllättynyt tuloksesta. – Suomen ennustettava ja vakaa liiketoimintaympäristö auttaa yrityksiä selviämään hengissä. Kun markkina-aseman kerran saavuttaa, siellä myös pysyy. Verkkopohjaisen tapahtumahallinnointityökalu Lyytin perustaja ja toimitusjohtaja

gallup X 3

Iso-Britannia

Irlanti

Belgia

pk-yritysten liikevaihdon kasvu on vahvinta tänä vuonna iso-Britanniassa, saksassa, Tanskassa, romaniassa, irlannissa ja Baltian maissa.

→

Ranska

Portugal

Miltä näyttää vuosi 2016? Espanja

Seppo Nieminen, Kera Group Konsernin 20 miljoonan liikevaihto noussee 1,7 miljoonalla Suomessa ja miljoonalla ulkomailla. Olemme vuoden aikana tehneet kaksi yrityskauppaa, joista molemmat kasvattavat liikevaihtoa miljoonalla eurolla. Kasvua tulee myös uuden markkinointikanavan kautta. Haasteita riittää esimerkiksi terassipuolella, joka on meille vielä uusi haara. Ilkka Kylävainio, Keitele Group Keitele Groupin liikevaihto kasvaa noin 15 prosenttia ja nousee 200 miljoonaan euroon. Huono taloustilanne, sodat, poliittiset selkkaukset ja epävarmuus globaalissa taloudessa vaikeuttavat kasvua. Kasvua on tulossa Aasiasta, Australiasta ja USA:sta. Suomessa talous- ja työllisyystilanne jatkuu vaatimattomana. Reijo Karppinen, Dynaset Dynaset Oy:lla on vientiä yli 60 maahan. Vuodesta tulee varmasti vaikea, mutta Euroopasta odotamme kuitenkin jonkin verran kasvua. Suomessa sitä ei ole luvassa yhtä paljon. Sanoisin, että Euroopan teollistuneissa maissa saamme eniten aikaiseksi. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta ennustan meille kasvua.

yrittäjäsanomat laittoi euroopan maat paremmuusjärjestykseen vertailemalla viittä eri muuttujaa pk-yritysten tilastoissa. maat sijoitettiin paremmuusjärjestykseen viiden eri muuttujan perusteella ja sijoitukset laskettiin yhteen. mitä vähemmän maa sai pisteitä, sitä paremmat näkymät sen maan pk-yrityksillä on kilpailijoihin verrattuna.

Yrittäjäsanomat

suomi on eu-maiden ykkönen, kun mitataan pk-yritysten hengissä pysymistä. valtaosassa jäsenmaita 50-60 prosenttia pk-yrityksistä tekee konkurssin viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana. suomessa luku on alle 30 prosenttia.

Suomi

Viro

Ruotsi

11 Latvia

Tanska

Liettua

Hollanti

Saksa

TyöllisTävyys koko yksiTyisesTä sekTorisTa, %

pk-yriTyksiä yriTyselämän arvonlisäyksesTä, %

pk-yriTysTen liikevaihdon kasvuennusTe, %

Kreikka Kypros Malta Italia Portugal Latvia Viro Liettua Bulgaria Espanja Slovenia Irlanti Slovakia Belgia Unkari Tšekki Itävalta Puola Luxembourg Kroatia Romania Hollanti Ruotsi Tanska Ranska Suomi Saksa Iso-Britannia

Malta Viro Kreikka Kypros Latvia Liettua Luxembourg Italia Portugal Slovenia Hollanti Espanja Belgia Bulgaria Tanska Slovakia Itävalta Suomi Ruotsi Ranska Tšekki Kroatia Iso-Britannia Unkari Saksa Puola Romania Irlanti

Kypros Romania Latvia Malta Iso-Britannia Liettua Saksa Tanska Viro Irlanti Espanja Portugal Hollanti Tšekki Belgia Luxembourg Ruotsi Itävalta Puola Slovakia Bulgaria Ranska Kroatia Suomi Slovenia Kreikka Unkari Italia

Puola

27 Tšekki

Luxembourg

Slovakia

Itävalta

Unkari

Slovenia

Romania

20 Bulgaria

Italia

6 Kreikka

17 Malta

välimeren kriisimaat eivät ole kasvuluvuista huolimatta vielä vuotta 2008 edeltävällä tasolla pk-yritysten määrässä, liikevaihdossa tai työllisyydessä.

86 83 81 80 79 78 78 76 76 73 73 71 71 70 70 70 68 68 68 67 67 67 67 65 64 64 63 54

77 76 75 73 69 69 68 67 67 63 63 63 62 62 62 62 61 61 60 59 58 56 54 54 53 51 50 47

20,5 17,7 15,3 13,0 12,9 12,6 10,8 10,5 10,3 10,1 5,0 7,8 6,5 6,5 6,4 6,4 6,2 6,0 5,8 4,9 4,8 4,7 4,6 3,8 3,3 1,8 0,6 -1,8

vuonna 2008 perusTeTuisTa pk-yriTyksisTä yhä Toiminnassa, %

Työvoimaansa v. 2008-2013 kasvaTTaneeT pk-yriTykseT, %

Suomi Ruotsi Belgia Itävalta Luxembourg Hollanti Ranska Slovenia Kypros Romania Irlanti Viro Italia Bulgaria Tšekki Tanska Espanja Puola Slovakia Saksa Unkari Iso-Britannia Latvia Liettua Portugal Malta Kreikka Kroatia, liittyi 2014

Malta Saksa Luxembourg Italia Belgia Bulgaria Itävalta Iso-Britannia Ranska Ruotsi Suomi Hollanti Tšekki Irlanti Slovenia Unkari Romania Tanska Portugal Latvia Liettua Puola Kreikka Slovakia Espanja Kypros Viro Kroatia, liittyi 2014

Kypros

72 69 67 66 63 61 60 59 58 57 57 56 55 55 51 50 48 48 48 46 43 42 40 35 32 31 30

65 62 61 60 57 55 53 51 51 50 50 47 45 45 42 42 41 42 40 35 35 31 31 25 25 24 23

Yrittäjäsanomat

Tukea ei saa käyttää lainkaan myyntija markkinointikuluihin. Eli yritys ei voi esimerkiksi palkata myyjää kohdemaahan kokeilemaan käytännössä, lähteekö bisnes käyntiin.

Petri Hollmén löytää muitakin selittäviä tekijöitä. – Yrittäjäksi lähtemisen kynnys on Suomessa yhä korkea. Liikeideat on pohdittu ja strategiat suunniteltu. Myös julkisen puolen tukiverkosto toimii.

Liika vakaus laiskistaa? Heinonen huomauttaa, että pysyvyydellä on myös kääntöpuolensa. Dynamiikan puute leikkaa monen yrityksen lennon. Yhtä Suomen nopeimmin kasvavista nuorista teknologiayrityksistä johtava Hollmén allekirjoittaa Heinosen teesin. Monella alalla toimii viitisen samankokoista yritystä, jotka ovat maantieteellisesti ”jakaneet” Suomen. Kaikki ovat tyytyväisiä, eikä kasvuhaluja ole. – Mitä kovempi kilpailu, sitä suurempi on yrityksen halu kasvaa. Se on hengissä säilymisen edellytys, sillä pieni jää kilpailussa aina jälkeen, Hollmén muistuttaa. Ueapmen Huemerin mukaan etenkin italialaisten pk-yritysten huonoja kasvulukuja selittävät lainsäädännön esteet. Saksassa myös luotonantoongelmat. Eikä kulttuurisia syitäkään pidä väheksyä. Suomen huonoa sijoitusta komission tilastoissa selittää ennen kaikkea kotimaisen kysynnän puute. – Pitkään kestäneessä globaalissa lamassa yritykset ovat tähän asti toimineet kotimaisen kysynnän varassa, mutta nyt sekään ei enää vedä, Heinonen arvioi. Toisin on muissa EU-maissa. Kotimaisen kysynnän vetäminä pk-yritysten työllisyys kasvoi kaksinumeroisin luvuin Belgiassa, Saksassa, Ranskassa ja Maltalla myös vuosina 2008 –2014. Huemerin mukaan Suomi on maa, jossa pk-yritykset kärsivät isoja enemmän huonosta taloustilanteesta, koska yritykset ovat niin heikosti kansainvälistyneet. Saksassa ja Ruotsissa toimintaa pyörittävä Hollmén ei ihmettele, että ani harva pk-yritys lähtee ulkomaille, saati pärjää siellä. Julkisen puolen tuki kansainvälistymiseen on täysin väärin suunnattu ja siitä hyötyvät lopulta vain konsultit. – Tukea ei saa käyttää lainkaan myyntija markkinointikuluihin. Eli yritys ei voi esimerkiksi palkata myyjää kohdemaahan kokeilemaan käytännössä, lähteekö bisnes käyntiin. Tilastojen valossa Suomen tilanne näyttää tummalta, mutta yrittäjyysprofessori Heinosen mukaan ei ole syytä vaipua synkkyyteen. Perusasiat ovat paremmin kuin hyvin. – Toimintaedellytykset ovat Suomessa hyvässä kunnossa. Tai ainakin EU-keskiarvoa paremmat. Meillä on tukeva pohja, jolta ponnistaa.

Kasvu on osin harhaa Pk-yritysten työllisyyskehitys oli pakkasella vuosina 2008–2013 kaikkiaan 20 jäsenmaassa. Syypäänä oli ennen kaikkea heikko kotimainen kysyntä. Kaikki sektorit eivät kuitenkaan kärsineet. Konsultoinnin ja asiantuntijapalvelualojen pk-yritysten työllisyys kasvoi kaksinumeroisin lukemin. EU-komissio ennustaa samojen sektorien jatkavan kasvuaan myös tänä vuonna. Mutta tilastot kätkevät alleen karumman tarinan: työpaikoista suurin osa syntyi suurten

yritysten ulkoistamistoimien seurauksena. Aiemmin yrityksen palkkalistalla ollut tekee siis nyt samaa työtä yksityisyrittäjänä. Lisäksi eniten työllisyyttä kasvattaneet pk-yritykset toimivat kaikki marginaalisen pienillä aloilla. Kolme neljästä pk-yritysten työpaikoista on vähittäiskaupassa, teollisuudessa sekä ravitsemis- ja rakennusalalla. Näiden sektorien pk-yrityksistä valtaosa ilmoittaa kasvattavansa työvoimaansa korkeintaan kahdella hengellä myös vuonna 2016. Kasvu on siis vasta taaperon tasolla.

Vahvin kasvu on toimialoilla, jotka vastaavat vain pienestä osasta työpaikkoja. (suluissa alan osuus kaikista pk-yritysten työpaikoista)

Työllisyyden kasvu % vuosina 2008–2013

Työvoimanvälityspalvelut (2 %) Konsultointi (2 %) Rakennukset ja muut maisemointipalvelut (3 %) Ohjelmointi- ja koodauspalvelut, it-konsultointi (3 %) Jätteiden käsittely ja kierrätyspalvelut (1 %) Turvallisuuspalvelut (1 %) Catering-palvelut (8 %) Tieteelliset ja teknologiset asiantuntijapalvelut (1 %) Kiinteistönvälitys (1 %) Oikeusapu ja lakimiespalvelut (3 %) Koneiden ja laitteiden asennus- ja korjauspalvelut (1 %) Majoitus (2 %) Liiketoiminnan hallinnolliset tukipalvelut (2 %) Varastopalvelut ja kuljetuksen tukipalvelut (1 %)

3 3 2

Teknologian testaus ja analysointi (3 %)

11 9 7 7 7 5

90 Työllistäjiä

Pk-yritykset työllistävät 90 miljoonaa eurooppalaista.

Jättipotti

36 20 19 18 16

Massaa riittää

EU-maissa toimii yli 22,3 miljoonaa pk-yritystä. Niitä riittää viisi jokaiselle neliökilometrille.

3,7

VAHVIMMAT KASVUSEKTORIT – NÄILLÄ ALOILLA SYNTYY NYT TYÖPAIKKOJA PK-YRITYKSISSÄ

Toimiala

22,3

Pk-yritykset tuottivat viime vuonna 3,7 biljoonan euron arvonlisäyksen EU-maiden talouteen.

93 Pieniä

Lähes 93 prosenttia eurooppalaisista pk-yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä.

Lähde: EU-komissio Ellei toisin mainita, luvut ovat vuodelta 2014 Lähteet: EU-komission SME Perfomance Review (2015), ORBIS/Amadeus datapankki

vesa - matti väärä

Lyytin toimitusjohtajan Petri Hollménin mukaan kynnys yrittäjäksi ryhtymiselle on Suomessa korkea.

Yrittäjäsanomat

jarkko översti

Välivuosi tuo mukanaan kasvua Monen synkemmän vuoden jälkeen Suomeen syntyy hieman kasvua, uskoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. − Yksittäistä tekijää ei ole, vaan kasvu tulee useista puroista. Vaikka vienti ei ole lähtenyt vetämään toivotulla tavalla, esimerkiksi rakentamiseen tehtävät investoinnit sekä energia- ja metsäteollisuuden uudet ratkaisut antavat merkkejä paremmasta, Malinen lupaa. Kyse on yksittäisistä isoista projekteista, mutta ne vaikuttavat hänen mukaansa positiivisesti Suomen talouteen ja edesauttavat myös monien suomalaisten pk-yritysten tilannetta. Malinen pitää valonpilkahduksena myös sitä, että yksityiset kuluttajat eivät ole menettäneet uskoaan markkinoihin. − Kasvua vauhdittaa se, että viime vaalikauden leikkauspäätökset toteutettiin loppuun vuonna 2015. Nykyisen hallituksen tekemät päätökset taas näkyvät vasta ensi vuonna. Meneillään on

siis välivuosi, jonka aikana on pystyttävä edistämään rakennemuutosta, Malinen painottaa. Hänen mukaansa Suomi on jäänyt pahasti muiden Pohjoismaiden kelkasta. Malinen kertoo, että Ruotsin valoisan taloustilanteen taustalla on palveluissa tapahtunut kasvu. − Meillä palveluita ei arvosteta samalla tavalla. Pelkkä palveluista puhuminen ei riitä, vaan tarvitaan asennemuutosta. Vaikka odotettavissa on hitusen parempi vuosi, Malinen muistuttaa, ettei tilaisuutta saa hukata. Kun maailmantalous kääntyy laskuun, Suomi on pulassa, ellei se ole saanut rakennemuutosta ja työmarkkinatilannetta haltuunsa. − Olisi tärkeä saada päätös esimerkiksi paikallisesta sopimisesta. Se omalta osaltaan helpottaisi tilannetta, Malinen muistuttaa. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Suomen Yrittäjien

KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Pori 18.–19.5.2016 Alansa merkittävin seminaari on kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Seminaarissa on mukana lähes tuhat kuntapäättäjää ja yli 20 puhujaa. Vuoden parhaalla työmatkalla on luvassa myös rentoa yhdessäoloa.

kommentti

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Muut napsivat asiakkaat Yrittäjäsanomien tekemä listaus Euroopan pk-yritysten kuntokäyrästä antaa monenlaista tietoa. Suomalaiset yritykset nousevat primuksiksi hengissä pysymisen taidoissa. Yli puolet muun Euroopan yrityksistä tekee konkurssin ensimmäisen viiden vuoden aikana, mutta Suomessa vastaava luku on alle 30 prosenttia. Inhimillisesti ajatellen luku on hieno. Samalla voi esittää kysymyksen, että ovatko suomalaiset yrittäjät liian turvallisuushakuisia ja välttelevät riskejä? Onko myös kilpailu muualla Euroopassa kovempaa? Tätä epäili ainakin Lyyti-palvelun perustanut Petri Hollmén. Ehkä huolestuttavinta vertailussa on suomalaisten yritysten jääminen

häntäpäähän kasvuennusteissa. Suomen taakse jää vain neljä maata. Esimerkiksi Ruotsissa kasvu on yli kuusi prosenttia, Virossa ja Saksassa huidellaan yli kymmenessä prosentissa. Myös Tanska loistaa tällä listalla. Muiden maiden yritysten kovat kasvuennusteet liikevaihdossa kertovat siitä, että tuotteille ja palveluille on kysyntää. Eikä kysyntä tule välttämättä kotimaisilta markkinoilta, sillä kasvun kärkisijat menevät pienille maille. Yrittäjien onkin turha vaipua synkkyyteen, vaikka Suomessa tunnelmat ovat apeat. Jos nimittäin kasvua kaipaa, on syytä pakata matkalaukku ja lähteä myyntimatkalle. Suunnalla ei ole juuri väliä.

Anu Vehviläinen

Anssi Tuulenmäki

Helena Åhman

Kunta NYT

Energiaa kuntastrategiaan

Muutosjohtamisella menstykseen

Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan nyt

www.kunnallisjohto.fi

Yhteistyössä: PRIIMA-YHTIÖT TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT PRIIMAHOIVA 30OY

Yrittäjäsanomat

meeri utti

Uutiset Maltilla aukioloja muuttamaan Fide Hairulla, Monica Paavilainen ja Juuso Österman iloitsevat sääntelyn vähenemisestä. LAKI Kauppojen ja kampaamoiden aukiolot vapautuivat vuodenvaihteessa. Yrittäjät ovat iloinneet uuden liikeaikalain voimaantulosta. Erityisesti suuret päivittäistavaraketjut ovat lisänneet aukioloaikoja tunneilla. Tämän lisäksi moni liike piti ovensa auki myös loppiaisena. Muutoksia harkiten Pienissä yrityksissä uusi laki on otettu avosylin vastaan, mutta aukioloaikoja on silti muutettu maltillisesti. Esimerkiksi K-Supermarket Eurajoen portin kauppias Juuso Österman lisäsi kauppansa aukioloaikoja vain kolmella tunnilla. – Lauantaina suljemme kello 18:n sijaan iltakahdeksalta. Sunnuntaina avaamme jo yhdeltätoista entisen kahdentoista sijaan. Sääntelyn vähentyminen tuntuu hienolta. Helsingissä naisten laatutakkeihin erikoistunutta Husk.-putiikkia pitävä Fide Hairulla sekä Nummelassa Hiusateljeeta pyörittävä Monica Paavilainen eivät ole vielä hyödyntäneet aukioloaikojen vapautumista. – Minulle ovat riittäneet nykyiset aukioloajat. Olen yksin liikkeessä, joten en koe tarvetta muutoksille. Jonain erityispäivinä tai muiden lähellä olevien liikkeiden kanssa järjestettyjen tempauksien aikaan voisin pitää kaupan auki kauem-

min, Hairulla suunnittelee. Paavilaisen parturi-kampaamolla taas on ollut jo ennen muutosta hyvin pitkät aukioloajat, joten Suomen hiusyrittäjät ry:n puheenjohtaja ei ole lähtenyt sorvaamaan niitä uudelleen. – Monille pienyrittäjille aukioloaikojen vapautuminen on todella hyvä asia, sillä nyt he voivat palvella asiakkaita ilman poikkeuslupien anomista, jos niin kokevat, Paavilainen painottaa.

Fide Hairullalla on vaateliike Helsingin Fredrikinkadulla. Hän ei ole suunnitellut muuttavansa aukioloaikojaan, vaikka sääntelyä vähennettiin vuodenvaihteessa.

Riskit ja paineet lisääntyivät Vaikka Hairulla ei ole hyödyntänyt uutta vapauttaan, hän pitää muutosta tervetulleena. Yksinyrittäjän on otettava myös toiset huomioon. – Liikkeeni on Helsingissä Fredrikinkadulla. Yksin minun ei kannata liikettä auki pitää. Jos muut muuttavat aukiolojaan, kyllä minun on sitä myös pohdittava. Paavilaisen mukaan uusi liikeaikalaki näyttää yrittäjyyden hyvät sekä huonot puolet. – Se antaa toivottua vapautta ja helpottaa toimimista, mutta lisää

Se antaa toivottua vapautta ja helpottaa toimimista, mutta lisää riskejä.

riskejä. Esimerkiksi joissakin kauppakeskuksissa vaaditaan, että ovet pidetään auki joka päivä, vaikkei asiakkaita olisi. Pyhät ovat kalliita, hän huomauttaa. Oman haasteensa yrittäjille toi myös lakimuutoksen tiukka aikataulu. Koska laki hyväksyttiin vasta 30. joulukuuta, jäi yrittäjille vain puolitoista päivää aikaa reagoida muutokseen. Tätä Österman arvostelee. – Vaikka olin varautunut muutokseen ja tehnyt suunnitelmat, tiedottaminen asiasta olisi voinut olla parempaa. Tutkin tarkasti asiakaskäyttäytymistä ja vertasin suunnitelmiani kilpailijaan. Heillä

oli hyvin samanlaiset ajatukset kanssani. Nykyiset digitaaliset varausjärjestelmät ja internet helpottivat muutoksesta tiedottamista. Paavilaisen mukaan nettiajan-

varaus on ollut parturi-kampaajille paras tapa markkinoida voimaan astunutta muutosta asiakkaille. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Liikeaikalaki Elinkeinonharjoittaja voi päättää vapaammin, milloin hän pitää liikkeensä auki. Uudistus poistaa kaupoilta ja hiusalan yrittäjiltä velvollisuuden poikkeuslupien hakemiseen. Aiemmin aukioloajat ovat olleet riippuvaisia esimerkiksi toimialasta, myytävistä tuotteista, myymälän sijainnista, pinta-alasta, kellonajasta ja kalenterikuukaudesta. Myös kirkolliset ja muut juhlapäivät ovat voineet vaikuttaa aukioloaikoihin.

Ansainta meni uusiksi teollisuudessa Toimialat Teollisuuden liiketoimintamallit ovat olleet viime vuosina murroksessa. Tilanne pakottaa alan pk-yrityksiä arvioimaan ansaintamallejaan. Teknologian tutkimuskeskus VTT arvioi, ettei käytännön osaaminen enää riitä kilpailukyvyn ylläpitoon, vaan yritysten pitää olla valmiita reagoimaan muutoksiin entistä nopeammin ja etsimään aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. – Suomen teollisuudesta on kadonnut 100 000 työpaikkaa alle kymmenessä vuodessa. Silmät on pidettävä auki, mitä ympärillä tapahtuu ja pyrkiä ennakoimaan. Kun katson taaksepäin, niin toimialamme on muuttunut kovasti. Jossakin tulevaisuudessa tulee asioita tehdä aivan eri tavoin, kun

Neljä skenaariota 1) Globaali kasvu: Asiakkaat sijaitsevat ympäri maailman ja kilpailu heistä on kovaa. 2) Paikallinen kasvu: Paikallisesti tuotetuilla tuotteilla on palkalliset markkinat Suomessa tai Pohjois-Euroopassa. 3) Globaali niukkuus: Joidenkin raaka-aineiden saatavuus ja korkea hinta ohjaavat vahvasti liiketoimintaa ja markkinoita. 4) Paikallinen niukkuus: Maantieteelliset raja-aidat rajoittavat merkittävästi raaka-aineiden ja ihmisten liikkuvuutta.

esimerkiksi kilpailutekijät muuttuvat, sanoo Nomet Oy:n toimitusjohtaja Harri Jokinen. Nomet osallistui VTT:n kanssa toteutettuun hankkeeseen, jossa hahmoteltiin neljä vaihtoehtoista liiketoiminnan skenaariota vuodelle 2025.

Kaupan taidot

Ensimmäisen skenaario kuvaa globaalia kasvua. Asiakkaiden kiinnostuksen kohteet muuttuvat nopeasti, joten markkinatietoiset ja ketterät yritykset pärjäävät parhaiten. Menestyminen vaatii myös korkean teknologian osaamista sekä kansainvälisen kaupan taitoja. Esimerkkinä VTT mainitsee ihmisten päälle puettavan teknologian. Toinen skenaario on paikallinen

kasvu. Kuluttajat ostavat paikallisia tuotteita tai palveluita, koska haluavat suosia niitä globaalien vastineiden sijaan. Toisessa skenaariossa menestyvät yritykset, jotka tarjoavat kuluttajille laadukkaita ja innovatiivisia tuotteita. Esimerkkinä voi olla vaikka paikallisesti valmistettu design-vaate suomalaisista raakaaineista kuten sellukuidusta. Kolmas skenaario kertoo globaalista niukkuudesta, jolloin kiertotalouden merkitys korostuu. Menestyvät yritykset tuottavat resursseja tehokkaasti hyödyntäen kestäviä tuotteita, joita myydään ympäri maailman. Globaalit arvoverkostot ja kansainvälisen kaupan taidot ovat tärkeitä. Neljännessä skenaariossa vallitsee paikallinen niukkuus.

Toimintaympäristön muutos on suuri mahdollisuus. – Yritys ei saa olla ajopuu, vaan sen on varauduttava ajoissa tulevaan. Menestys on mahdollista, vaikka maailma muuttuisi nopeasti ja rajusti. On tunnistettava muutosmahdollisuudet ja menestyksen eväät. On panostettava, varauduttava ja luotava tulevaisuutensa itse. Toimintaympäristön muutos on suuri mahdollisuus, sanoo VTT:n johtava tutkija Jaakko Paasi. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Yrittäjäsanomat

pk-yritys on solminut merkittävän tilauksen kahteen Afrikan maahan. Nocart Oy toimittaa kaksi hajautettua sähköenergiaa tuottavaa voimalaitosta Malawiin ja yhden vastaavanlaisen voimalaitoksen Nigeriaan. Toimitusten yhteenlaskettu arvo on noin 12,9 miljoonaa euroa. Se on yli kolminkertainen summa verrattuna Nocartin viime vuoden liikevaihtoon, joka oli noin 3,9 miljoonaa euroa. – Olemme työskennelleet Afrikassa kaksi vuotta ja identifioineet yhteensä noin 400 miljoonan euron arvosta hyvälaatuisia potentiaalisia projekteja, joihin pyrimme mukaan seuraavan viiden vuoden aikana, kertoo Nocartin toimitusjohtaja ja perustaja Vesa Korhonen. – Odotamme voimakasta kasvua tulevina vuosina, Korhonen jatkaa. Nocartin laitokset tuottavat energiaa hyödyntäen aurinkoa, tuulta, biomassaa sekä muita energianlähteitä. Energiaa voidaan myös varastoida. Nocartin omaan teknologiaan perustuva sähköntuotantoyksikkö kontrolloi energian tuotantoa, varastointia ja jakelua.

Toimialat Lahtelainen

yr i t tä jät.fi

facebook.com/yrittäjät

”Kohtuuttomia verorangaistuksia” Taloushallintoliitto vaatii verorangaistuksiin helpotuksia. Liiton mielestä rangaistusluonteiset veronkorotukset ovat kohtuuttomia suhteessa aiheutettuun vahinkoon. Huolimattomuudesta johtuva verorike voi johtaa yli kaksinkertaiseen verotukseen. http://bit.ly/rangaistus

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Jäsenetua

1.1.-29.2.2016 jäsenkortilla yrityskortilla

-3

snt/l

bensiinistä ja dieselistä*

Lopettaneiden määrä romahti Toimialat Lopettanei-

den yritysten määrä väheni 13,1 prosenttia eli alle kuuden tuhannen. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskukselta. Tilastokeskus vertasi vuoden 2015 toista neljännestä edellisvuoden vastaavaan aikaan. Lopettaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta oli 1,8 prosenttia. Vielä toissa vuonna lopettaneita yrityksiä oli lähes 6 800. Toimialoittaisen tarkastelun perusteella eniten yrityksiä lopetti kaupan toimialalla, jossa lopettaneita yrityksiä oli 1 122 eli 19,0 prosenttia kaikista toisella neljänneksellä lopettaneista yrityksistä. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla toimintansa lopetti 889 (15,1 prosenttia) yritystä ja rakentamisen toimialalla 827 (14,0 prosenttia) yritystä. Jos lopettaneiden yritysten määrä oli positiivinen uutinen, niin samaa ei voi todeta aloittaneiden yritysten määrästä. Aloittaneiden yritysten määrä väheni nimittäin prosentilla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan toimintansa aloitti 6 254 uutta yritystä.

pond

Afrikasta tuli miljoonien tilaus

*Alennuksen saa Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Lisätietoja: www.teboil.fi sekä Yrityskortit@teboil.fi

Yrittäjäsanomat

Sääntely kevenee teiden varsillakin Hyppy, jota ei ole nähty sitten 2008 Verkkokauppa Kotimaiset verkkokauppiaat ottivat ison harppauksen eteenpäin viime vuoden loppupuolella. Erillistä verkkokauppaindeksiä julkaiseva Vilkas Group puhuu jopa historiallisesta muutoksesta. Yhtiön mukaan indeksi kiihtyi viimeisen neljänneksen aikana jopa 37 prosentin kasvuun. Indeksi ottaa huomioon myynnin lisäksi verkkokauppojen tilausmäärät ja ostoskorin koon. Kasvuvauhdista kertoo jotain se, että edellisvuonna vastaavaan aikaan kasvua syntyi kahdeksan prosenttia. Erityisesti joulumyynti oli vahvaa. Vilkas Groupin toimitusjohtaja Markku Korkiakoski sanoo, että näin kovaa verkkokaupan kasvua ei ole nähty vuoden 2008 jälkeen. – Rajusta noususta alkoi näkyä merkkejä jo Q3-kvartaalin aikana, mutta nyt saimme vahvistusta siihen, ettei ole kyse pienestä muutoksesta tai poikkeamasta, vaan merkittävästä murroskohdasta Suomen sähköisen kaupankäynnin historiassa, Korkiakoski uskoo. Hänen mukaansa syitä verkkokaupan voimakkaaseen kasvuun on useita, mutta tärkeimpiä niistä ovat asioimisen mukavuus, edulliset hinnat ja niiden helppo vertailtavuus sekä tuotteiden hyvä saatavuus. – Kuluttajien heikko luottamus omaan talouteen saa asiakkaat verkkoon vertailemaan hintoja. Verkossa vältytään turhilta heräteostoksilta, kuten esimerkiksi ravintolassa syömiseltä tai bensan kulutukselta. Nämä tekijät sopivat hyvin tähän aikaan, jolloin harkitaan tarkasti milloin, mitä ja mistä ostavat, Korkiakoski sanoo. Loppuvuoden verkkokauppaindeksin voimakas nousu osoittaa, että kotimaiset verkkokaupat ovat suosiossa, hinnan ja saatavuuden pysyessä merkityksellisimpinä ostokriteereinä. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @kimmokoivikko

Tienvarsimainontaan ei tarvitse enää poikkeuslupia, mikäli hallituksen ehdotukseen ei tule isoja muutoksia. Laki Hallitus ehdottaa höllennyksiä tienvarsimainontaan. Tieto selviää hallituksen esitysluonnoksesta. Nykyään tienvarsimainokset ja -ilmoitukset ovat kiellettyjä ilman viranomaiselta anottua ja saatua poikkeuslupaa. Lakiehdotuksen mukaan teiden varsilla voisi mainostaa, jos ilmoittaa siitä viranomaiselle kuukautta aiemmin. Lupamenettelystä siirryttäisiin siis eräänlaiseen ilmoitusmenettelyyn ja mainosten pystyttämisehtoja kevennettäisiin. Viranomainen voisi jatkossakin kieltää mainonnan, joka vaarantaa liikenneturvallisuuden esimerkiksi muistuttamalla liikaa liikennemerkkiä tai vaatimalla liikaa tiellä liikkujien huomiota. Muutos olisi myönteinen muun muassa pk-yrityksille, jotka myyvät tuotteitaan paikallisesti, arvioi Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Ville Kukkonen. – Suhtaudumme positiivisesti esitysluonnokseen. Vuosien saatossa olemme saaneet jäseniltämme paljon palautetta siitä, miten monitulkintainen ja epäselvä lupahakuprosessi tienvarsimainontaan on ollut, Kukkonen sanoo Yrittäjäsanomille. Esitysluonnoksessakin todetaan, että ”voimassaolevan lain mukainen yleinen kielto ilmoitusten ja mainosten asettamisesta on rajoittanut tarpeettomasti erityisesti harvaan asutun maaseudun yrittäjien mahdollisuutta mainostaa tuotteitaan ja palveluitaan”. Muutos nopeasti Tienvarsimainonnan sääntelyn keventämiseen liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä, Kukkonen muistuttaa. Yksi niistä on esitysluonnoksessa Liikennevirastolle ehdotettu määräyksenantovaltuutus, joka korvaisi nykyisen tienvarsimainontaa koskevan Liikenneviraston ohjeistuksen.

– Esitysluonnoksen mukaan valtuutus koskisi muun muassa mainosten ja ilmoitusten teknisiä ominaisuuksia kuten muotoa, sisältöä, kokoa ja valomainoslaitteiden käyttöä sekä mainosten ja ilmoitusten sijoittamispaikkoja. Ehdotetun määräyksenantovaltuutuksen sisältöä täytyy arvioida hyvin tarkkaan lainvalmisteluprosessissa, Kukkonen sanoo. Auki on vielä myös ehdotetun uudistuksen vaikutus siihen, miten yrittäjät voivat saada teiden varsille led- tai muita valomainoslaitteita.

Esitysluonnoksen mukaan maantielakia muutettaisiin jo kuluvan vuoden aikana. Ennen lain voimaantuloa myönnetyt luvat olisivat voimassa vuoden 2017 loppuun asti. Vaikka laki muuttuisi, olisi tienvarsimainonta todennäköisesti edelleen varsin rajoitettua kansainvälisillä pääteillä. Suomea velvoittaa siihen eurooppalainen sopimus. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Verovähennys kasvattaa koko ajan suosiotaan Laki Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on alkavana vuonna 2 400 euroa eli saman verran kuin viime ja toissa vuonna. Näin ollen samassa taloudessa asuva pariskunta voi saada yhteensä 4 800 euron vähennykset. Toimiala- ja työnantajajärjestö LVI-Tekniset Urakoitsijat harmittelee kuitenkin, että kotitalousvähennyksen taso on jämähtänyt. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä pysyy samana kolmatta vuotta peräkkäin. Vuonna 2013 ja 2012 vähen-

nyksen enimmäismäärä oli 2 000 euroa vuodessa. Vuonna 2011 enimmäismäärä oli 3 000 euroa. Kotitalousvähennys otettiin käyttöön vuonna 1997 ja koko maahan se tuli voimaan vuonna 2001. Verovähennystä hyödyntävien kotitalouksien määrä on kasvanut lähes joka vuosi. Kymmenessä vuodessa saajien määrä on yli tuplaantunut. Vuonna 2003 kotitalousvähennystä sai noin 144 000, kun vuonna 2013 määrä oli jo lähes 380 000.

Kun vähennyksen enimmäismäärä oli 3 000 euroa vuonna 2011, sai kotitalousvähennystä ennätykselliset yli 401 000 henkilöä.

Veronkiertoa vai ei? Kotitalousvähennystä voi hyödyntää kotona tai vapaa-ajan asunnolla tehtävästä kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä, kunnossapito- ja perusparannustyöstä sekä tietotekniikan asennus- ja neuvontapalveluista. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu.

Vähennystä voi saada kahtena eri vuonna, jos remontti ajoittuu vuodenvaihteeseen. Verottaja voi kuitenkin tulkita laskutuksen keinotekoisen jakamisen kahdelle vuodelle veronkierroksi, jos remonttiin kuuluva työ ei todellisuudessa ajoitu vuodenvaihteeseen, muistuttaa LVI-Tekniset Urakoitsijoiden lakimies Pia Kilpeläinen. – Jos remonttiin kuuluvaa työtä tehdään osittain kahden vuoden puolella, silloin ei jälkeenpäin voi sanoa, että kyse olisi keinottelusta.

Isoissa remonteissa kannattaakin etukäteen sopia, että laskutus tapahtuu useammassa erässä töiden etenemisen mukaan, Kilpeläinen neuvoo. Kotitalousvähennyksenä voi vuonna 2016 vähentää 15 prosenttia maksamasta palkasta sekä palkan sivukulut tai 45 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksamasta työkorvauksesta. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

pixhill

pond

Tienvarsimainonnan sääntelyn keventämiseen liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä.

Yrittäjäsanomat

pixhill

A n a ly y s i

Eläke ei ole aina mielessä Yrittäjät näkevät Yel-maksun usein turhana kuluna. Jokaisen pitää määritellä maksun taso itse, mutta ainakin laskutikkuharjoitus on syytä tehdä. Verotus Yrittäjien tuloihin liittyy tilastollinen harha. Yrittäjien keskimääräiset veronalaiset tulot olivat 46 141 euroa vuonna 2013. Siitä huolimatta tuhansien yrittäjien Yel-työtulo on minimi eli 7 557,19 euroa. Erotusta selittävät jälleen eurot. Jos esimerkiksi aloittava yrittäjä määrittelee työtulonsa Yel-vakuutuksessa minimiin, maksaa hän kuukaudessa vakuutusta vajaat 120 euroa. Siitäkin huolimatta, että tienaisi oikeasti 46 141 euroa. Jos taas Yel-työtulo on totuudenmukainen 46 141 euroa, laskua kertyy kuukaudessa yli 700 euroa. Erotus on vielä räikeämpi, jos ei ole oikeutettu aloittavan yrittäjän alennukseen. Vuositasolla puhutaan siis tuhansista euroista. Yel-maksu on alle 53-vuotiaalla yrittäjällä 23,6 prosenttia ilmoitetusta työtulosta. Maksu vaihtelee 17,7 ja 25,1 prosentin välillä riippuen iästä ja siitä, onko yrittäjä ensikertalainen. Onko se paljon vai vähän, riippuu vastaajasta. Nuorelle, yritystoimintaansa aloittavalle yrittäjälle houkutus välttää ”turhia” maksuja on suuri. Yrittäjyyden henkeen kuuluu muutenkin huonosti eläköitymisen miettiminen. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiantunti-

jat taas ovat täysin toista mieltä. Ilmarisesta viestittiin viime viikolla, että päätoimisen yrittäjän pitäisi asettaa työtulonsa vähintään 20 000 − 30 000 euroon. Perusteluna ovat kohtuullinen eläke- ja sosiaaliturva. Ilmarisella on huomattu, että yli 17 000 sen yrittäjäasiakkaasta ei ole oikeutettu työttömyysturvaan liian alhaisen työtulon takia. Saadakseen työttömyyskassojen maksamaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tai Kelan työttömyyspäivärahaa työtulon pitää olla vähintään 12 420 euroa. Sama on huomattu varmaan muissa eläkevakuutusyhtiöissä. Palataan jälleen laskutikkuharjoituksiin. Yrittäjä saa eläkettä lähes 2 700 euroa kuukaudessa, mikäli hänen Yel-työtulonsa on ollut 46 141 euroa ja maksuja on maksettu 40 vuotta. Minimituloilla eläkekertymä on 440 euroa kuukaudessa. Toisaalta, mitä jos yrittäjä onkin sijoittanut Yel-maksuista säästyneet rahat vaikkapa osakkeisiin. Olisiko lompakossa silloin enemmän tuhlattavaa? Se pitää jokaisen itse miettiä.

TERVETULOA YRITTÄJÄN ILTAKOULUUN

@KariSjoman Eihän tuo häävi sijoitus ole ollut. On paremmin semmoinen ”pakkosijoitus”. Laskin, että saan maksamani yelmaksut, ilman korkoja, takaisin jos elän n. 86-vuotiaaksi. @JukkaWelling Täytyy aina muistaa, että eläkkeessä on mukana myös riskiturva. @ErnolaJari 6 000 €/v sijoituskin 40v antaa mukavan eläkkeen, vähän yli 1 200€/kk.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @kimmokoivikko

Tarinansa kertomassa mm. Jutta Gustafsberg, Jaakko Heinimäki, Maaret Kallio ja Tuomas Sammelvuo. Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittaudu, paikkoja rajoitetusti: www.lahitapiola.fi/iltakoulu

Hyvinvointia ja valmennusta yrittäjälle LähiTapiolan järjestämä Yrittäjän Iltakoulu on inspiroitumista ja verkostoitumista, mielenkiintoisia puhujia jotka tuovat yrittäjyyteen tuoreita ja yllättäviäkin näkökulmia. JUTTA GUSTAFSBERG

JAAKKO HEINIMÄKI

MAARET KALLIO

TUOMAS SAMMELVUO

16.2. Tampere

10.2. Joensuu

11.2. Lahti

16.2. Mikkeli

17.2. Pori

16.2. Hämeenlinna

16.2. Espoo

22.2. Vaasa

8.3. Lappeenranta

15.3. Vantaa

8.3. Helsinki

23.2. Ylivieska

9.3. Järvenpää 10.3. Seinäjoki 15.3. Jyväskylä 17.3. Salo 21.3. Oulu 22.3. Turku

15.3. Kuopio

Yrittäjäsanomat

yrittäjät.fi

Q&A

Anne Brucelle yrittäminen on aina ollut osa elämää. Viime syksynä hän toteutti haaveensa ja avasi oman eläinklinikan Karhulaan.

Perheen opeilla yrittäjäksi Miksi perustit oman yrityksen, Anne Bruce? Työskentelin ensin opiskeluaikoina hoitajana ja sitten eläinlääkärinä Kouvolassa. Päätös yrittäjäksi ryhtymisestä syntyi viime keväänä noin kuukaudessa. Asun Karhulassa ja halusin töihin lähemmäs kotia. Lisäksi tiesin, että eläinklinikalle oli tarvetta juuri tällä alueella. Halusin ehtiä ennen muita. Olet yrittäjien tytär, mitä se on opettanut sinulle? Yrittäminen oli minulle luonnollinen valinta. Jo opiskellessani pohdiskelin yrittäjäksi ryhtymistä. Riskit eivät minua pelota, sillä olen nähnyt yrittäjyyden hyvät ja huonot puolet lapsesta saakka. Yrittämisessä on paljon vapauksia, mutta tiedän myös, ettei kaikki ole ruusuilla tanssimista. Kotoa olen oppinut myös korkean työmoraalin. Silloin, kun töitä tehdään, ne tehdään kunnolla. Mitkä ovat vahvuuksiasi yrittäjänä? Yrittäjyys sopii minulle, sillä pidän vapaudesta ja vastuusta. Toisaalta olen aikaansaava ja pienet asiat eivät lannista minua. Mikä on ollut haastavinta yrittämisessä? Vaikeinta oli epätietoisuus silloin, kun klinikka ei vielä ollut aloittanut. Yrittäjä

on yrittäjä aina ja työt on vaikea jättää työpaikalle. Hyvä tapa rentoutumiselle on mennä metsälenkille koiran kanssa tai muuten vain liikkumaan. Millaisella toimialalla työskentelet? Suuret eläinklinikkaketjut valtaavat markkinoita Suomessa. Niillä on paljon resursseja, joita vastaan yksityisyrittäjän on haastava kilpailla. Toisaalta asiakkaat arvostavat henkilökohtaista palvelua, mikä taas on esimerkiksi meidän yrityksemme vahvuus.

Eläinklinikka Tassula

Miten yrityksesi ensi metrit ovat sujuneet? Alku on sujunut hyvin eikä vastaan ole tullut yllätyksiä. Asiakkaita on ollut enemmän kuin uskoin. Se osoittaa, että alueella oli tarve klinikalle. Meillä on monipuoliset palvelut, esimerkiksi teemme leikkauksia, mikä osaltaan houkuttelee asiakkaita. Myös puskaradion kautta on tullut asiakkaita.

Eläinlääkäri Anne Bruce perusti syksyllä 2015 Eläinklinikka Tassulan Kotkan Karhulaan. Klinikka on erikoistunut pieneläimiin ja sen asiakkaista suurin osa on kissoja ja koiria. Eläinklinikka työllistää 27-vuotiaan Brucen lisäksi yhden eläintenhoitajan ja vastaanottovirkailijan. Brucen tavoitteena on, että tulevaisuudessa klinikka työllistäisi useamman hoitajan ja ainakin kaksi muuta eläinlääkäriä. Se myös monipuolistaisi palveluja.

Mitä vinkkejä antaisit uusille yrittäjille? Ole rohkea, jos yrittäjyys tuntuu sinun jutultasi ja koet, että sinulla on hyvä idea. Tee suunnitelmat huolellisesti ja hyödynnä turvaverkkoasi. Ilman perheeltäni saatua tukea tämä ei olisi ollut helppoa. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

pixhill

pomopuoli, joka ei suuryrityksissä halua kertoa työntekijöilleen juuri yhtään mitään ja istuu omassa kahvihuoneessaan. Meillä on yhteinen kahvihuone ja kerron avoimesti monista asioista, Järvinen sanoo. Työntekijöiden kanssa kommunikoidaan myös pikaviestisovellus WhatsAppissa.

Paikallisen sopimisen edellytykset olemassa

Nopea tiedonkulku on yksi tärkeä syy pienten yritysten paremmuuteen.

Yhteinen kahvihuone on valttia Pienissä yrityksissä työntekijöitä kohdellaan tasapuolisemmin kuin suurissa yrityksissä, selviää tuoreesta tutkimuksesta. JOHTAMINEN Nurmijärveläisen Unique Metal Oy Uusimaan yrittäjää Heikki Järvistä voisi luonnehtia hyväksi työnantajaksi. Hän muun muassa kustantaa firman pussista vuosittain ulkomaanmatkan työntekijöilleen. Pikkujoulut korvaava matka

johannes wiehn

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

suuntautuu kahden työntekijän kanssa tänä vuonna Barcelonaan. – Näen sen sijoituksena työntekijöihin ja yhteisöllisyyteen, ja se on myös hyvää PR:ää. Metallituotteita valmistava Unique Metal on malliesimerkki pienestä yrityksestä, jossa työnan-

tajan ja työntekijöiden välit ovat avoimet ja luottamukselliset. Tuoreessa Suomen Yrittäjien selvityksessä todetaan, että hyvä työilmapiiri on pienissä yrityksissä yleisempää kuin suurissa. Mistä tämä johtuu? – Siihen vaikuttaa varmaan

Nopea tiedonkulku on yksi tärkeä syy pienten yritysten paremmuuteen työnantajina, arvioi myös Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä. Valttia ovat lisäksi samantyyppiset työtehtävät. – Yrittäjät tekevät usein samaa työtä kuin työntekijät. He ovat myös työpaikalla enemmän läsnä, mikä luo parempaa ilmapiiriä ihan huomaamatta, Mäkelä toteaa. Tutkimuksen mukaan alle kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä 44 prosenttia työntekijöistä on täysin samaa mieltä siitä, että tietoja välitetään avoimesti työpaikalla. Yli 250 henkilön yrityksissä tätä mieltä on vain 20 prosenttia vastaajista. Pienissä yrityksissä työntekijöitä myös kohdellaan tasapuolisemmin kuin suurissa yrityksissä. Alle kymmenen hengen yrityksissä peräti 62 prosenttia on täysin samaa mieltä siitä, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti, kun yli 250 hengen yrityksis-

sä luku on 32 prosenttia. Hyvä työilmapiiri, luottamus ja avoimuus edesauttavat työehtojen paikallista sopimista. – Erityisesti pienemmissä yrityksissä paikallisen sopimisen edellytykset ovat jo laajasti olemassa. Pienissä yrityksissä työntekijät tuntevat yrityksen tilan, eikä tarvitse pelätä sitä, ettei tiedettäisi miten yrityksellä menee, Mäkelä toteaa. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Pienet menestyvät suuria paremmin Suomen Yrittäjät on selvittänyt työntekijöiden työoloja erikokoisissa yrityksissä. Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaan Työolobarometriin vuodelta 2014. Työilmapiiri on sitä parempi, mitä pienemmästä yrityksestä on kyse. Pienet erottuvat edukseen muun muassa avoimuudessa. Työntekijöiden kokemus tasapuolisesta kohtelusta on kasvanut viime vuosina erityisesti pienissä yrityksissä.

Yrittäjäsanomat

Lapland Hotelsilla kova tahti Yrityskauppa

Lapland Hotels on ostanut Medigo Oy:n koko osakekannan. Kaupan jälkeen Medigon pyörittämät Chalet Hotel Rovaniemi sekä tilausravintola Metsäkartano siirtyvät uuden omistajan haltuun. Chalet Hotel Rovaniemi on Lapland Hotelsin viides hotelli, jonka yritys on hankkinut vuoden sisällä. Aiemmin yritys on hankkinut Lapland Hotel Oulun, Lapland Hotel Tampereen, Muoniossa avatun Lapland Hotel Lumen sekä Ylläksen ja Levin välillä sijaitsevan Lainion Snow Villagen. – Uskomme Lapin matkailun vahvaan kehittymiseen jatkossakin ja siksi investoimme nyt rohkeasti kasvuun. Rovaniemi Lapin pääkaupunkina on vetovoimainen kohde edelleen, kertoo Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta. Rovaniemeläisen Medigon liikevaihto oli viime vuonna noin 2,9 miljoonaa euroa. Muoniolaisen Lapland Hotelsin liikevaihto oli puolestaan runsaat 27 miljoonaa euroa. Ketjuun kuuluu 15 hotellia sekä yhteensä 8 000 ravintolapaikkaa.

Panimo sai historialliset tilat

Toimialat Oululainen Sangen Oy on aloittamassa panimotoiminnan historiallisessa Lapin Kullan kiinteistössä Torniossa. Yritys on solminut aiesopimuksen tilojen käytöstä. Sopimus kattaa myös noin 1,5 miljoonan litran tuotannon. Sangen järjestää investointia koskevan osakeannin, joka julkistetaan 10. helmikuuta. – Panimon uudelleenpystytys on

herättänyt valtavaa kiinnostusta ja tulevan osakeannin perään on jo kyselty suurissa määrin. Panimon lisäksi investointiin kuuluu myös oma tislaamo. Olemme enemmän kuin innoissamme panimohankkeesta, Sangen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Ahokas sanoo. Tornion panimon historia juontaa juurensa vuoteen 1873, jolloin sen perusti joukko torniolaisia kaup-

piaita, virkamiehiä ja liikemiehiä. Tasan sata vuotta myöhemmin panimossa vieraili presidentti Urho Kekkonen. Hänen kerrotaan olutta maisteltuaan lausuneen legendaarisesti: ”Hyvästi selvä päivä.” Lapin Kullan tehdaskiinteistö on ollut tyhjillään runsaan viiden vuoden ajan. Hartwall lopetti panimotoiminnan Torniossa syksyllä 2010. Sangen aikoo aloittaa tuotannon

jo kevään aikana. Tuotteita on tarkoitus olla myynnissä ensi heinäkuussa Oulun Qstock-festivaalilla. Alkoholipitoisia juomia valmistava ja valmistuttava Sangen perustettiin viime heinäkuussa. Toiminta nojaa vahvasti tuotekehityslaboratorioon. Perustajaosakkaita on 13. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

SUOMEN SUURIN SUOMEN SUURIN YRITTÄJÄRISTEILY YRITTÄJÄRISTEILY 23.–24.4.2016 23.–24.4.2016 ENERGIAA YRITTÄJÄLLE, ENERGIAA YRITYKSELLE. ENERGIAA YRITTÄJÄLLE, ENERGIAA YRITYKSELLE.

Jari Sillanpää, Suomen ykkösviihdyttäjä

VALVEUDU VIISAASTI

VERKOSTOIDU VAIVATTA

VIRKISTÄYDY VIIHTYEN

• Kehitä johtamistasi ja murra myyttejä. • Päivitä osaamisesi työlainsäädännöstä. • Uudista markkinointia ja myyntiä.

• Tapaa laivalla vanhoja tuttuja. • Luo uusia verkostoja. • Naura, keskustele ja viihdy.

• Ota ansaittu tauko kiireisiisi. • Huolehdi itsestäsi ja voi hyvin. • Nauti ja energisoidu.

LAIVA TÄYNNÄ HUIPPUESIINTYJIÄ, MUKANA MM.

Investointi tuo 150 työpaikkaa Toimialat Ikkuna-, ovi- ja lasituotteisiin erikoistunut Skaala Group on käynnistänyt historiansa laajimman investointiohjelman Ylihärmän tehtaillaan Kauhavalla. Lasinjalostuksen teknologiainvestoinnin ansiosta yritys uudistaa koko tuotantoprosessinsa. Tuloksena syntyy energiatehokkaampia ja monipuolisempia tuotteita ja ratkaisuja erilaisiin asiakastarpeisiin. − Noin 14 miljoonan euron investointiohjelman rinnalla etenee vuoteen 2017 kestävä cleantechtuotteiden ja -ratkaisujen tuotekehitysohjelma, jonka budjetti on noin kahdeksan miljoonaa euroa, toimitusjohtaja Markku Hautanen sanoo. Hän arvioi, että Skaalan työntekijöiden määrä nousee nykyisestä 550:stä jopa 700:aan tulevina vuosina. Skaala on perustettu 60 vuotta sitten. Yhtiön tuotteita viedään muun muassa Ruotsiin, Iso-Britanniaan ja Venäjälle. Skaalan liikevaihto vuonna 2015 oli noin sata miljoonaa euroa.

Mikko Kuitunen

Linda Liukas

Miika Lipiäinen

Martti Vannas

Jaakko Alasaarela

Myyttejä murtava yrittäjä

Suomen Digital Champion

Muutosjohtajasta tislaamopitäjäksi

Huumoria, taikuutta ja tilannekomiikkaa

Yrittäjän arvot: rakkaus, passion ja rohkeus

LUE LISÄÄ WWW.YRITTAJARISTEILY.FI m/s Baltic Queen Lähtö: Helsingistä lauantaina 23.4. klo 18.30 Paluu: Tallinnasta sunnuntaina 24.4. klo 16.00 Kätevät yhteiskuljetukset maakunnista satamaan! RISTEILYN HINTA ALK. 62 €/HLÖ (4-hengen B-luokan hytissä)

VARAA MATKASI NYT, www.matkapojat.fi/yrittajaristeily tai 010 2323 100 (lankaverkosta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min)

YHTEISTYÖSSÄ

MUKANA

YLI

1000 YRITTÄJÄ

Ä!

Yrittäjäsanomat

Pääkirjoitus

Keskustelu

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

pixhill

4 x fa k ta

85 % Hyvät välit Alle kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset.

Kuka saa sopia

os Suomessa pitää näinä päivinä nimetä yksi kasvuala, niin se on kampaviineriteollisuus. Sen verran innokkaasti eri työmarkkinaosapuolet ovat ryntäämässä neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta. Taas kerran. Kampaviinereitä kuluu neuvotellessa, salamavalot välkkyvät ja jokainen laukoo vuorollaan ulkoa opittuja fraaseja. Yhteiskuntasopimus on syntyessään ihan ok, jos sillä saadaan parannettua yritysten kilpailukykyä ja vakautettua tilannetta työmarkkinoilla. Sopimusneuvottelut eivät saa kuitenkaan haudata alleen tärkeämpää eli paikallista sopimista. Paikalliseen sopimiseen liittyy paljon intohimoja. Samalla menevät fakta ja fiktiokin sekaisin. Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n suunnalta viestitettiin, että paikallisen sopimisen

pitää pysyä liittojen ja niiden luottamushenkilöiden hallussa. Muuten yritykset ryhtyvät polkemaan palkkoja. Niinpä niin. Yrittäjille ja suurimmalle osalle työntekijöistäkin työpaikoilla tehtävät joustot ovat hyvinkin arkisia asioita, eikä niissä palkkakeskustelut nouse ensimmäiseksi esille. Sen sijaan työajat ja niissä joustaminen nousee. Sitä voi olla joidenkin vaikea ymmärtää. Paljon myös liikkuu tietoja, jonka mukaan sopiminen on jo nyt mahdollista. Varmasti onkin, jos kuuluu viralliseen työnantajaleiriin ja on loputtomasti aikaa käyttää sopimusten lukemiseen. Paikallinen sopiminen on lopulta sellainen askel, jolla oikeasti uudistetaan työmarkkinoita. Samalla valta siirtyy yrittäjille ja työntekijöille.

kolumni

Hyvät työt ja työpaikat

Anssi Kujala, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja anssi.kujala@yrittajat.fi

Työmarkkinatilanne on vähintäänkin haastava. Yhteiskuntasopimusta yritetään jälleen saada liikkeelle. Hallituksen esittämällä kilpailukykypaketilla pelotellaan. SAK:kin rasvailee lakkokonettaan eri puolilla maata pidettävissä koulutustilaisuuksissa. Julkisessa keskustelussa jotakin oleellista kuitenkin unohtuu: maamme kilpailukyvyn metsästys. Kukaan ei kiusallaan pyri muuttamaan työehtoja. Kysymys on siitä, että saisimme taloutemme taantuman jälkeen rullaamaan. Toinen mikä unohtuu, on tilanne työpaikoilla. Kokemukseni yritysvierailujenkin perusteella kertoo sen, että työnantajat ja työntekijät ovat samassa veneessä. Kantamassa huolta siitä, että yritys menestyy, saa tuotteensa kaupaksi ja pystyy näin työllistämään. Todellisuus työpaikoilla eri puolilla maata on kovin erilainen kuin julkinen työmarkkinapeli Helsingissä antaa ymmärtää. Suomen Yrittäjien julkistaman tuoreen selvityksen mukaan työntekijöiden ja työnantajan välit koetaan kaikkein luottamuksellisimmiksi pienissä yrityksissä. Yhä useampi kokee työntekijöitä kohdeltavan yrityksessä tasapuolisesti. Yrityksissä ollaan samalla asialla varsinkin silloin kun omistajataho on ”kädet savessa” työpaikalla. Yrittäjä tuntee tekijänsä, työn sisällön ja kehittämistarpeet. Mitä sitten ratkaisuksi, että hyvät työolot olisivat yhä useamman yrityksen arkea? Hallitusohjelmassa on lopultakin Suomen Yrittäjien pitkäaikainen tavoite, paikallisen sopimisen laajentaminen. Esityksiä valmistelee työryhmä, jossa SY on edustettuna. Perusedellytys paikallisen sopimisen onnistumisessa on luottamus työpaikoilla. Selvityksemme perusteella pienimmissä yrityksissä luottamusta on. Hyvää työtä olisi nyt uudistaa työmarkkinoita. On hyvä muistaa, että vain menestyvä yritys voi työllistää.

80% Tieto liikkuu Neljä viidestä on sitä mieltä, että työpaikalla välitetään tietoja avoimesti. Isommissakin yrityksissä työntekijät ovat tätä mieltä.

47% Voiko vaikuttaa? Vaikutusmahdollisuudet omiin työtehtäviin ovat työntekijöiden mielestä paljon rajallisemmat.

54% Pukkaako kiire? Vähän yli puolet on sitä mieltä, että joutuu työskentelemään liian tiukkojen aikataulujen kanssa.

Lähde: Yrittäjä – hyvä työntantaja -tutkimus.

Yrittäjäsanomat

kuukauden blogi

y r i t tä j ä n y timessä

Kun aika ei riitä Useimmilla on uran varrella vaiheita, kun tulee tunne oman ajan riittämättömyydestä. Silloin viimeistään pitää kirjahyllystä kaivaa jokin ajanhallintaoppaista ja pysähtyä pohtimaan, mikä oikein olikaan oleellista. Opukset ovat täynnä käytännön vinkkejä, joista on enemmän tai vähemmän hyötyä töiden organisoinnissa.

Sano EI Alkuun opetellaan sanomaan ei. Heti seuraavassa vaiheessa kytketään pois kaikki notifikaatiot sähköposteista ja muista sähköisistä viestimistä. Useimpien kirjojen pääviesti on, että tulisi keskittyä siihen, mistä syntyy eniten arvoa suhteessa käytettyyn aikaan. Arvon löytämiseen tarjotaan myös käytännön vinkkejä, joista esittelen pari suosikkiani.

Ota käyttöön ajanhallintamalli Itse olen tykästynyt eniten to do -listoihin, jotka priorisoidaan

kahden tekijän suhteen: 1) Arvo ja 2) Flow. Riippuen mielentilasta valitaan seuraava työtehtävä aina jomman kumman listan kärkipäästä ja tehdään se valmiiksi. Organisaation kannalta olennaisimpia ovat arvotehtävät, joihin sinulla on paljon annettavaa. Flow-tehtävät sen sijaat antavat oikeanlaisia kicksejä ja edesauttavat positiivisen kierteen saavuttamisessa.

Mitä jos silti läikkyy yli? Joskus elämä johdattaa tilanteisiin, joissa edellä mainitut metodit eivät riitä. Kun jo valmiiksi korkeahkoon peruskuormaan lisätään yksi tai useampi erityishanke, niin silloin saattaa läikkyä yli. Vaikka

Deadlinet paukkuivat ja asioita jäi tekemättä enemmän kuin koskaan.

kuinka keskittäisi voimavarat tärkeisiin asioihin ja noudattaisi priorisoituja to do -listoja, ei aika riitä työtehtävien kunnolliseen hoitoon, saati perheelle tai itselle. Tällöin keinovalikoimaan otetaan toimintatapoja, jotka normaalissa tilanteessa eivät ole suositeltavia. Esimerkkejä keinoista ovat muun muassa jo sovittujen tehtävien karsiminen, asioiden hallittu hutilointi, tekemättä jättäminen ja kokonaistehokkuuden nosto työskentelyaikaa nostamalla. Jälkimmäinen on kaikkein riskialttein tapa, mutta saattaa olla tehokas keino saada jälleen tunne, että asiat rullaavat oikeaan suuntaan. Tämä toki edellyttää, että työtä pystytään tekemään tehokkaasti, vaikka kahdeksan tuntia päivässä ei riitäkään.

Aika ei riittänyt, uskoin selviytyväni

Yrittäjyyden myytinmurtajat -kirjan, esiinnyin kymmenissä tilaisuuksissa tuhansille ihmisille sekä valmistin Vincitiä tulevaan pörssilistaukseen. Nämä kaikki tulivat perustyöni ja sen mukaan tuomien aikasyöppöjen päälle. Lisäksi kaikkein tärkeimpänä yritin olla mahdollisimman hyvä pienen lapsen isä. Aika ei riittänyt. Turvauduin kaikkiin tässä kirjoituksessa listattuihin keinoihin. Lisäksi pidin kännykkää yhtäjaksoisesti äänettömällä lähes kolmen kuukauden ajan eikä lukemattomista sähköposteista tarvitse edes mainita. Deadlinet paukkuivat ja asioita jäi tekemättä. En huolestunut, vaikka kaikkea ei pystynyt tekemään täydellistä. Jaksamisen kannalta tärkeintä oli, että uskoi selviytyvänsä.

Mikko Kuitunen

Tämän syksyn aikana vein maaliin merkittävän yritysjärjestelyn, kirjoitin lokakuussa julkaistun

lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai

@ mikko_kuitunen Kirjoittaja on ohjelmistoyhtiö Vincitin toimitusjohtaja

yrittajat.fi

Kim Väisänen @kimvaisanen Kim on startup-sijoittaja Takeoff Partnersissa ja koti-isä.

Ilkka O. Lavas @lavas Ilkka on sarjayrittäjä ja omistaa mm. City-lehden.

Susanna Rantanen @RantanenSusanna Susanna on on yrityskulttuuriin rekrytointisovellusta kehittävän Heebon ja työntekijäkokemuksen kehittämiseen erikoistuneen Eminen perustaja sekä Boardman2020-verkoston hallituksen puheenjohtaja.

Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi

Vaihda stressivapaaseen verkkokauppaohjelmaan osoitteessa

www.mycashflow.fi ILMAINEN 14 PÄIVÄN KOKEILU!

Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma.

Yrittäjäsanomat

fakta Pidä yrityksesi aina myyntikunnossa

Haluathan, että yrityksesi näyttää hyvältä Pidä yritys jatkuvasti myyntikunnossa. Se edesauttaa yrityskaupan toteutumista, kun sen aika koittaa. Teksti Kristiina Markkanen Grafiikka Raija Lehtonen

ähköalalla työskentelevä Timo Nissinen on tottunut viettämään valtaosan valveillaoloajastaan työmaalla ja pitämään lomatkin miltei pakon sanelemana. Nissinen perusti sähköalan yrityksen TN-Urakointi Oy:n vuonna 1995 ja paukutti vuosikaudet jopa 18 tunnin työpäiviä. Rankka rytmi poiki tulosta ja TN-Urakoinnista tuli markkinajohtaja. Työnarkomaaniksi itseään kuvaileva Nissinen sairastui syöpään vuonna 2013 ja joutui hetkeksi tauolle työelämästä. Se toi arkeen uutta perspektiiviä. – Monet ulkopuoliset tahot olivat pitkään kiinnostuneita ostamaan yritykseni. Ennen sairautta en ollut valmis päästämään siitä irti, kun olin kehittänyt sitä itse niin pitkään. Sairastumisen jälkeen suhtautumiseni muuttui, Nissinen kertoo. – TN-Urakoinnissa oli Suomen parhaisiin kuuluvat koneet, hyvät asiakassuhteet ja jatkuvasti kasvava liikevaihto. Teimme laadukasta jälkeä. Yrityksen myyntikunto oli todella hyvä, hän jatkaa. Kun Nissinen lopulta myi TN-Urakoinnin sähkötöiden suuryritys Eltel Networks Oy:lle kesällä 2014, uusi omistaja sai haluamansa: piinkovaa osaamista liikenteenohjauslaitteista ja induktiosilmukoista.

Yrittäjän vahva rooli on ostajan riski

Ammattitaito myy Pähkinänkuoressa voi sanoa, että myyntikuntoinen yritys tekee voittoa ja näyttää asiakkaiden ja mahdollisten ostajien silmissä hyvältä. Yrityksen myyntikunto on monen tekijän summa. – Myyntikuntoon vaikuttavat tekijät yrityksen organisaatiorakenteesta asiakassuhteisiin ja brändistä taseisiin. Toimialasta riippuen myös yrityksen laitteiston tulee olla kuranttia ja hyvin huollettua, Lindholm summaa. Myyntikuntoa voi kehittää esimerkiksi poistamalla yrityksen taseesta turhat hankinnat ja satsaamalla selkeään imagoon. Universaali myyntivaltti on kuitenkin yrityksen kartuttama ammattitaito. Lindholmin mukaan yrityksen ostaja haluaa pääsääntöisesti ostaa juuri osaamisen ja tietotaidon, ei liiketiloja tai kiinteistöjä. Näin Timo Nissinenkin ounasteli vuonna 2010, kun hän jakoi yrityksensä kahtia. Liiketoiminta, koneet ja kalustot jäivät TN-Urakointiin, kun taas muun muassa teollisuustontit ja -hallit siirtyivät TN Kiinteistö Oy:n nimiin. – Ajattelin, että sitten yritys olisi helpompi myydä myöhemmin. Elteliäkin kiinnosti nimenomaan TN-Urakoinnin osaaminen ja asema markkinajohtajana, ei toimitilat tai kiinteistöt. Menestyksekkään yrityskaupan myötä Nissinen on opetellut tekemään perinteistä kahdeksan tunnin työpäivää Eltelin työntekijänä. Syöpäkin on selätetty. Vaikka ajatus töiden lopettamisesta tuntuu vieraalta, miehellä on suunnitelma. – Ostin katamaraanin. Kun joskus luovun töistä, pistän puhelimen pois päältä ja lähden merille.

myyntikunto & kannattavuus

myyntikunto & tase-erät

- Liiketoimintaan kuulumattomien tase-erien eriyttäminen - Ei saamisia osakkailta eikä lainaa osakkaille - Ylimääräinen pääoma ulos omistajille - Epäkuranttiudet huomioituna

Myynnissä ei jäähdytellä Toimittajat kilpailutettu Hinnoittelua tarkistettu Toimitiloista maksetaan käypä vuokra - Ei liiketoimintaan kuulumattomia kuluja - Omistajilla ja lähipiirillä käypä palkkataso

liiketoimintakauppa on hyvä vaihtoehto joissakin tapauksissa.

3-5 aloita suunnittelu ajoissa eli 3 – 5 vuotta etukäteen

aleksi poutanen

Nissinen delegoi TN-Urakointi Oy:n myynnin yritysten omistusjärjestelyistä vastaavalle Aronia Groupille voidakseen keskittyä täysillä työhön ja työntekijöihin. Aronia Groupin vanhemman konsultin Lars Lindholmin mielestä Nissisen tapaus on hyvä esimerkki onnistuneesta yrityskaupasta. TN-Urakointi oli kaikin puolin kovassa myyntikunnossa ja kiinnosti siksi ulkopuolisia ostajia. Yrityksen tiedot oli dokumentoitu huolella, työnjako oli tasapainossa ja suhteet kilpailijoihinkin pidetty toverillisina. Yrityksen myyntikuntoa paransi entisestään muutos organisaation rakenteessa, jonka Nissinen oli toteuttanut muutamaa vuotta ennen kauppoja. Vaikka muut asiat olivat kunnossa, osaaminen henkilöityi liikaa Nissiseen. – Meillä oli kuudesta seitsemään asiakasta ja muutama työntekijä, mutta vain yksi Timo. Asiakkaani totesi minulle, ettei tällainen organisaatiorakenne toimi. Yritykseni oli liian henkilösidonnainen. Minulla oli vuosikymmenien kokemus ja osaaminen. Mitä tapahtuu, jos

lähden yrityksestä, Nissinen kysyy. Siksi hän palkkasi itsensä rinnalle toisen työnjohtajan. Vaikka kumpikin viihtyi töissä yötä myöden, hallinnollinen vastuu ja osaaminen jakautuivat tasaisemmin. Yrityskauppoihin erikoistunut Lindholm painottaa, ettei yrityksen ainoa osaaja voi olla yrittäjä itse. Yrittäjän liian suuri rooli voi olla ostajalle riski. – Suuri osa yrittäjistä kerää kaiken osaamisen itselleen. Yrittäjälle oma osaaminen on itsestäänselvyys, mutta ulkopuolisille se ei riitä. Elinikäistä kokemusta pitää alkaa välittää eteenpäin muulle henkilöstölle jo hyvissä ajoin ennen kauppaa. Tiedonsiirrossa tulee elää aktiivisesti mukana, Lindholm kertoo.

3 –5 vuotta ennen transaktioajankohtaa tehdään maksimaalista tulosta.

Timo Nissinen myi yrityksensä TN-Urakoinnin Eltel Networksille kesällä 2014.

yrityksen myynnin abc toimiva ja oikein suhteutettu kone- ja laitekanta.

myyntikunto & järjestelmät/ koneet/laitteet - Sähköinen toiminnan ohjaus ja taloushallintojärjestelmä - Koneet ja laitteet kunnossa - Ohjelmistojen lisenssit kunnossa - Järjestelmien ylläpito ja hallinnointi ulkoistettu - Käyttöomaisuus luetteloitu

Tiedätkö yrityksesi arvon?

yrittäjän liian suuri rooli = ostajan riski! myyntikunto & hallinto - Palkkahallinto ja taloushallinto ulkoistettu - Kirjalliset työsopimukset - Työehtosopimuksia noudatettu - Kirjalliset asiakas- ja päämiessopimukset - Sopimukset arkistoituna sähköisesti

myyntikunto & asiakkaat/Päämiehet/toimittajat

myyntikunto & organisaatio

- Sidosryhmien yhteystiedot ja vastuualueet dokumentoituna - Delegoi, Delegoi, Delegoi! - Vastuuta kontakteista jaettu organisaatiossa

- Selkeä ja toimiva organisaatio - Työtehtävät sekä vastuualueet määriteltynä - Vastuuta siirretty organisaatiolle hyvissä ajoin

osaava organisaatio pienentää ostajan riskiä.

toimiva hallinto edesauttaa siirron onnistumista.

Pääsääntö Pk-yrityksen arvoa määriteltäessä:

tuottoon ja substanssiin perustuva arvonmääritys

Pääsääntönä historiallinen tuotto on myyjän ja tulevaisuuden tuotto ostajan!

tuotto ja tuottoarvon kerroin korkeampi myyntikuntoisella yrityksellä

Vaikkei yrityksen myynti olisi ajankohtaista, yrityksen arvo kannattaa määrittää. Yrittäjän kuin yrittäjän on hyvä osata hahmottaa ja mitata edes karkeasti oman yrityksensä arvo. Arvonmäärityksen mittareita on lukuisia, mutta Aronia Groupin Lars Lindholmin mukaan paras mittari on ostajan kyky maksaa laina takaisin. – Arvonmääritys on hyvä laskea ostajan takaisinmaksun aikataulun mukaan, eli miten kauan kestää maksaa kauppasumma takaisin. Kun pankissa neuvotellaan rahoituksesta, yleensä katsotaan, pystyykö ostaja maksamaan lainan suunnilleen 3–7 vuodessa. Yrityksen arvonmääritystä ei tarvitse perustaa vain joko yrityksen tuottoon tai substanssiarvioon. – Kaupassa kuin kaupassa arvonmääritykseen kuuluvat sekä yrityksen substanssi että sen aikaansaama tuotto ja niistä syntyvä kokonaisarvo, hän toteaa. Lindholmin mukaan arvonmääritykseen on yksi nyrkkisääntö: luota ammattilaiseen.

Lähde: Aronia Group

gallup

Katja Keitaanniemi

Juha Rantanen

Leena Vainiomäki

Odotamme tänä vuonna yrityskauppojen rahoitushakemuksia lähes 1 500 yritykseltä. Viime vuonna rahoitimme 1 234 pk-yritystä, joiden rahoitus on yleensä 116 miljoonaa euroa. Sitä edellisenä vuonna rahoitimme 1 086 yritystä 88 miljoonalla eurolla.

Yrityskauppamarkkinat piristyivät viime vuonna etenkin pk-sektorilla. Plussan puolella ollaan kaiken kaikkiaan ja mukavalta näyttää. Vuodenvaihde on aikaa, jolloin tehdään paljon omistuksenvaihdoksia. Vaikka yritysten myyntikanta on kasvanut jonkin verran, perusongelma on edelleen sama: Ostajia on paljon, mutta hyvistä myytävistä yrityksistä on pulaa.

Rahoituksen näkökulmasta yrityskauppa kaatuu yleensä siihen, etteivät uskottavat ennusteet kassavirrasta mahdollista lainan takaisinmaksua. Tämä taas voi johtua kahdesta asiasta. Joko yrityksestä maksetaan liikaa siihen nähden, mikä on sen kyky generoida tuottoa ja kassavirtaa tai sitten rahoitusrakenne on liian velkapainotteinen.

Liiketoimintajohtaja, Finnvera

Toimitusjohtaja, Suomen Yrityskaupat

Yritysasiakkaiden vastaava johtaja, Danske Bank

Yrittäjäsanomat

meeri utti

Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

yrittäjät.fi

–Kaikkein helpoin on se, että laittaa oven kiinni ja puhelimen pois päältä, istahtaa alas ja keskittyy omaan hengitykseensä kahden minuutin ajan, yrittäjä Outi Rinne neuvoo.

”Mikään asia maailmassa ei ole niin tärkeä” Yksinyrittäjän työhyvinvoinnista ei pidä huolta kukaan muu kuin yrittäjä itse, toteaa yrittäjä Outi Rinne. Mitä työhyvinvointi on? Sitä, että voi työssään mahdollisimman hyvin. Työympäristön, työhön liittyvien käytäntöjen sekä ihmissuhteiden pitäisi tukea työkykyä, eikä vaarantaa sitä. Kun viihtyy työssään ja pääsee toteuttamaan itseään, se tukee työssä jaksamista ja luo myönteisen kehän.

Miten yksinyrittäjä voi huolehtia työhyvinvoinnistaan? Yksinyrittäjällä on muita enemmän vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan, sillä kukaan muu ei pidä siitä huolta. Itseään pitää pystyä johtamaan myös siinä, että miettii omaa jaksamistaan tukevat asiat. Yksinyrittäjän kannattaa pitää huolta säännöllisestä ja terveellisestä ruokavaliosta, höllätä liian kiireistä työtahtia sekä etsiä itselleen sopiva tapa liikkua ja rentoutua. Suosittelen myös verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa.

Mitä harhaluuloja työhyvinvointiin liittyy? Työhyvinvointi ei ole vain säännöllisiä lääkärintarkastuksia, vaan myös terveyden seuranta on tärkeää. Moni yksinyrittäjä haluaa säästää työterveyshuollosta, koska se ei ole pakollista. Sairauksien ennaltaehkäisy tulee kuitenkin usein halvemmaksi. Yrittäjä on tärkein instrumenttinsa ja työvälineensä, joten ei kannata vetää itseään piippuun. Mikään asia maailmassa ei ole niin tärkeä, että sen takia kannattaisi uhrata oma terveytensä.

Millaista huolta keho ja mieli tarvitsevat? Työpäivän mittaan on hyvä pitää palautumistaukoja. Vähintään tunnin välein pitäisi nousta seisomaan, jaloitella ja venytellä. Lounas kannattaa syödä rauhassa ja eri paikassa kuin työpisteen äärellä. Vapaa-ajan rentouttava ja palauttava tekeminen voi olla

esimerkiksi urheilua, musiikkia, lukemista, luonnossa liikkumista tai mitä tahansa, joka tuntuu luontevalta. Television ja tietokoneen kuitenkin jättäisin kiinni ja suosisin esimerkiksi rauhallista kävelyä, jossa saa mielen tyhjennettyä. Illalla on hyvä rauhoittua ja sulkea läppäri hyvissä ajoin. Riittävän ja laadukkaan unen merkitystä ei voi korostaa liikaa.

Miten yksinyrittäjä voi tehostaa ajankäyttöään? Mieti, mihin aikasi menee. Onko kaikki kiire todellista vai ainoastaan oloa kiireestä? Kiireen miettiminen ja siitä ahdistuminen voivat luoda kiireen tunnun, joka on todellista kiirettä suurempi. Ole armollinen itsellesi. Voit miettiä kolme tärkeintä asiaa, joita sinun tulee hoitaa päivän ja viikon aikana, ja keskity vain niihin. Priorisoi, aikatauluta sekä luo omat rutiinisi. Vireystila on yksilöllistä, mutta yleensä kannattaa aloittaa päivä sellaisella asialla,

joka vaatii eniten työtä ja tahdonvoimaa.

Miten ajatukset saa vapaa-ajalla pois töistä? Se ei välttämättä ole huono asia, jos ne pyörivät mielessä. Aivot prosessoivat ongelmaa niin kauan, että saavat sen ratkaistua. Ei kannata yrittää olla ajattelematta jotakin, koska mieli ei toimi niin. Anna ajatusten tulla ja mennä. Jos mielessä pyörii kovasti huolia, eikä saa nukuttua, voi tehdä huolilistan. Listaan kirjoitetaan ylös kaikki huolenaiheet ja varataan kalenteriin aika huolehtimiselle. Kalenteriin tulisi myös varata viikoittain vähintään tunti omaa aikaa, jolloin huolehtii itsestään ja tekee jotain itselle mielekästä tekemistä.

Kerro jokin hyvä rentoutusharjoitus?

Mielen hyvinvointi Yrittäjä Outi Rinteen Meleonyritys tarjoaa työn- ja mielenohjausta, valmennusta työssä jaksamiseen ja hyvinvointiin sekä psykologista ohjausta ja neuvontaa. Helsingissä toimivan Meleonin asiakkaina on sekä yksityisiä ihmisiä että yrityksiä. Yrittäjyyden ohella Rinne toimii työterveyspsykologina Suomen Terveystalo Oy:ssä.

omaan hengitykseensä kahden minuutin ajan. Jos tämä tuntuu vieraalta, niin voi rentoutua liikkeen kautta ja lähteä puistoon kävelemään. Jo 15 – 20 minuutin kävely alentaa tutkitusti verenpainetta ja stressihormonien tasoa.

Kaikkein helpoin on se, että laittaa oven kiinni ja puhelimen pois päältä, istahtaa alas ja keskittyy

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

yrittäjä vinkkaa Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli hinnoittelu.

Kysy asiakkaalta Kysy asiakkaalta syitä, miksi tämä hyväksyi tarjouksesi. Saman voi tehdä niille, jotka eivät kelpuuta tarjoustasi. Niin saat lopulta kuvan siitä, miten hinta määräytyy, vinkkaa yrittäjä Jukka Saksi.

Jousta kaupoissa Hinnoittelun oppii kokemuksen kautta ja tuntemalla markkinat tarpeeksi hyvin. Joskus on kannattavaa tehdä vähän huonompikin kauppa kuin jättää se tekemättä. Aina ei voi voittaa, painottaa yrittäjä Juha Rontu.

Arvosta itseäsi Muista oma arvosi ja työsi arvo hinnoitellessasi. Kunnioittamalla asiakasta, mutta myös itseäsi hinta ja laatu kohtaavat varmasti. Analysoi valintojasi ja tarjoustasi. Kysy mielipiteitä ja pyydä apua, muistuttaa yrittäjä Ilse Lahdenpohja.

Löydä tasapaino Kun olet tyytyväinen työmäärääsi, tulotasoosi ja tiedät tuottavasi lisäarvoa, hinnoittelu on onnistunut. Haasta ja tarkista hintojasi jatkuvasti, mutta älä mieti vain sitä, millä tulet toimeen, neuvoo yrittäjä Eero Rönkkö.

Yrittäjäsanomat

pond 5

Maksuviiveet vaivaavat elintarvikealan yrityksiä.

HEI YRITTÄJÄ! Kuukausimaksumme on alimmillaan alle 15 € / kk. Sillä saat joko...

popparit ja colan leffaan lounaan juomineen kolme erikoiskahvia

Kilpailu kurittaa – elintarvikkeiden valmistajat maksuvaikeuksissa Toimialat Elintarviketeollisuuden tiukka kilpailutilanne näkyy alan yritysten maksuviiveissä. Elintarvikkeiden valmistuksessa maksuviiveitä oli vuoden lopussa yhdellä yrityksellä kymmenestä. Maksuviiveellisten yritysten määrä kasvoi elintarvikkeiden valmistuksessa jopa 16 prosenttia vuodentakaisesta. Samaan aikaan maksuviiveet vähenivät lähestulkoon kaikilla muilla toimialoilla. – Elintarvikkeiden valmistuksessa markkinatilanne on muuttunut merkittävästi, ja kilpailu on koventunut. Maksuviiveiden yleistyminen on yksi merkki tästä, sanoo johtaja Juha Iskala Intrum Justitiasta. Eniten maksuviiveitä on edelleen ravitsemisalalla, jolla maksuviiveellisten yritysten määrä on pysynyt samana vuodentakaiseen verrattuna. Jopa 11 prosentilla alan yrityksistä on maksuviiveitä.

Isoilla vähiten viiveitä Keskimäärin yritysten maksuviiveet ovat vähentyneet viidellä prosentilla, ja niitä on

...tai ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Tutustu Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan ja tee tarkemmat laskelmat osoitteessa: syt.fi

nyt kohdistunut 5,2 prosenttiin Suomen yrityksistä. – Pk-yritysten ja pienten yritysten kohdalla ilmiö liittyy talouden volyymien laskuun taantuman seurauksena. Pitkään jatkuneesta taantumasta selvinneet yritykset maksavat paremmin kuin ne, jotka eivät siitä selvinneet, Iskala selvittää. Isojen yritysten kohdalla viiveet ovat vähentyneet selvästi muita enemmän. – Isoja yrityksiä on parjattu paljon laskunmaksun viivyttelystä ja hitaista prosesseista. Vuoden 2015 loppua kohden suunta on kuitenkin selvästi kääntynyt, ja maksuviiveiden määrä isojen yritysten keskuudessa on vähentynyt kesästä lähtien, Iskala kertoo. Maantieteellisesti maksuviiveitä oli eniten Pohjois-Savossa ja Satakunnassa. Maksuviiveiden määrä kasvoi eniten Kainuussa, Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.

SYT - Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Mannerheimintie 76 A 00250 Helsinki www.syt.fi, www.fb.com/syt.fi, neuvonta@syt.fi 09 622 4830

Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

superpark . fi

k u u k a u d e n k a u p pa Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi

Ravintola-alan raketti teki jälleen kauppoja Yrityskaupat Ravintola-alan yhtiö Restamax Oyj sijoittaa sisäaktiviteettipuistoja operoivaan SuperPark Oy:hyn. Pörssilistatun Restamaxin omistusosuus SuperParkista on 19 prosenttia. Yhtiöt ovat sopineet, että Restamaxilla on mahdollisuus halutessaan kasvattaa omistusosuuttaan. – Restamax on hyvin johdettu yhtiö ja loistava pörssiin päätynyt kasvutarina. Tavoitteenamme on kiihdyttää SuperParkin kasvua ja kansainvälistymistä lähivuosien aikana. Tulemme lähikuukausina julkistamaan uusia hankkeita Suomeen ja ulkomaille, kertoo SuperParkin toimitusjohtaja Juha Tanskanen. Tanskanen jatkaa omistusjärjestelyjen jälkeenkin suurimpana omistajana yli 21 prosentin osuudella. SuperParkin tarina alkoi vuonna 2012 Vuokatista, jonne avattiin maailman suurin Angry Birds Activity Park. SuperPark on laajentunut jo Ouluun, Vantaalle

sekä Kuopioon. Seuraavat sisäaktiviteettipuistot aukeavat Turkuun Holiday Club Caribian yhteyteen ja Tampereen Särkänniemeen vuoden 2016 aikana. SuperParkit eroavat huvi- ja teemapuistoista sekä lasten leikkipuistoista siten, että koko perhe lapsesta vaariin liikkuu yhdessä. SuperParkin päättyneen tilikauden liikevaihto oli reilut kuusi miljoonaa euroa, kuluvan tilikauden arvioidaan olevan noin yhdeksän miljoonaa euroa ja seuraavan jo 15–20 miljoonaa euroa. – SuperPark tuo hyvän lisän nykyisiin viihde- ja liikunta-aktiviteetteja sisältäviin ravintoloihimme. SuperParkin idea ja uniikki konsepti sekä uskottava kasvu- ja kansainvälistymisstrategia saivat meidät sijoittamaan, kertoo Restamaxin hallituksen puheenjohtaja Timo Laine. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @kimmokoivikko

O TUPLAAM€

Yrittäjäsanomat

Pitääkö olla chatpalvelu?

pond 5

Pahimmillaan harakoille vuotava lämpö voi aiheuttaa yrittäjälle tuhansien eurojen laskun vuodessa.

Asiakkaat tarvitsevat henkilökohtaista palvelua verkossa vaihtelevasti.

Asiakaspalvelua kaipaa vain noin kolmannes verkkokaupan käyttäjistä. Yli puolet on sitä mieltä, että verkkokauppa on itsepalvelukanava.

Väärä lämmitys vie tuhansia euroja Nyrkkisäännön mukaan yhden asteen muutoksella on viiden prosentin vaikutus energiankulutukseen. ENERGIA Energiankäyttö kasvaa kovilla pakkasilla, kun lämmitystä tarvitaan enemmän. Mitä toimistossa tai tehdashallissa liiketoimintaa pyörittävän yrittäjän on hyvä muistaa talvipakkasilla? Pahimmillaan harakoille vuotava lämpö voi aiheuttaa yrittäjälle tuhansien eurojen laskun vuodessa. Energia- ja materiaalitehokkuuteen erikoistuneen Motiva Oy:n asiantuntija Harri Heinaro antaa vinkkejä energiansäästöön. 1. Säädä lämpötila oikein Sisätilojen lämpötilan säädössä kannattaa miettiä sekä henkilöstön viihtyvyyttä että energiansäästöä. ’Toimistotyössä lämpötilan tulisi olla 21–22 astetta. Tehdashallissa,

jossa tehdään keskiraskasta työtä, lämpötila voi sen sijaan olla 17 astetta. – Tehdashallissa pieniä työskentelypisteitä voidaan lämmittää säteilylämmittimillä, jolloin muualla hallissa lämpötila voi olla matalampi, Heinaro kertoo. Henkilöstön viihtyvyydestä ei kannata tinkiä, mutta yhdelläkin asteella on merkitystä energiansäästössä. – Nyrkkisääntö on, että yhden asteen muutoksella on viiden prosentin vaikutus lämmitysenergiankulutukseen, Heinaro toteaa. Suomen teollisuuskiinteistöjen lämmitykseen menee rutkasti euroja. Kiinteistöjen lämmitys kattaa yli neljäsosan koko Suomen vuosittaisesta lämpöenergiankulutuksesta.

2. Hallitse ilmavuodot Ilmavuodot ovat yleisiä erityisesti vanhoissa rakennuksissa. Ilmavuodoksi kutsutaan lämpimän ja kostean sisäilman vuotamista ulos ja kylmän ulkoilman vuotamista sisään esimerkiksi ikkunankarmien ja -kehysten väleistä. – Teollisuuden rakennuksissa vanhat ilmareitit ovat voineet unohtua auki ja muutenkin ilmatiiviys ei ole parasta tasoa. Kaikki turhat ilmavuodot kannattaa hoitaa kuntoon ja ylipäätään huolehtia rakennuksen tiiveydestä. Ikkunanvälien teippaamisen sijaan Heinaro kannustaa satsaamaan hyviin tiivisteisiin ja ikkunoiden kuntoon. Tehdasrakennuksissa ilmavuotoja voi hallita myös huolehtimalla suurien ovien pitämisestä kiinni.

Vuosi vaihtui ja maksuihin tuli muutoksia Laki Työnantajien sivukuluihin kuuluviin maksuihin tuli jälleen muutoksia, kun vuosi vaihtui. Osa maksuista jopa laski, ja osa taas nousi. Merkittävin kulujen kasvu koskee työttömyysvakuutusmaksuja. – Korotuksen vaikutus on se, että työnantaja maksaa työstä hieman enemmän ja työntekijä saa käteen hieman vähemmän, kertoo työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä. Työttömyysvakuutusmaksut nousivat edellisvuoden 1,45 prosentista 2,15 prosenttiin, kun palkkasumma on enintään 2 044 500 euroa. Sitä suuremman

palkkasumman osalta työttömyysvakuutusmaksu nousee 3,8 prosentista 5,05 prosenttiin. Työnantajan osuus työttömyysvakuutusmaksuista kasvoi 2 044 500 euron palkkasumman kohdalla 0,8 prosentista yhteen prosenttiin ja työntekijän osuus 0,65 prosentista 1,15 prosenttiin. Sitä suuremman palkkasumman osalta työnantajan osuus nousi 3,15 prosentista 3,9 prosenttiin ja työntekijän osuus 0,65 prosentista 1,15 prosenttiin. – Työntekijän ja työnantajan keskimääräinen maksu nousee 0,5 prosenttiyksikköä eli saman verran, Hellstén sanoo.

Työttömyysvakuutusmaksujen maksaminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Työnantaja vastaa sekä palkansaajan että työnantajan maksun suorittamisesta Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan pääasiassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. – Korotus on pakko tehdä, koska Työttömyysvakuutusrahasto on käyttänyt suhdannepuskurinsa varat ja puskurissa oli vuoden 2015 lopussa velkaa noin 880 miljoonaa euroa.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Verkkokauppa on itsepalvelukanava erityisesti 25–44-vuotiaille. Heistä 69 prosenttia ei erityisemmin kaipaa asiakaspalvelua nettishoppailussa.

3. Seuraa ilmanvaihtoa ja lämmön talteenottoa Käytä ilmanvaihtoa tarpeenmukaisesti ja huolehdi ilmanvaihdon oikeista asetuksista. Hyvä ilmanvaihto poistaa tehokkaasti epäpuhdasta ilmaa ja tuo tilalle raitista ilmaa sekä toimii energiatehokkaasti. Ilmanvaihdon tasapainosta tulee myös huolehtia. Toimistorakennuksen ilmanvaihdon pitäisi toimia niin, että rakennuksessa on pieni alipaine. Heinaro korostaa, että ilmanvaihdon toiminnassa on tärkeä seurata myös sen lämmön talteenottoa.

Sen sijaan 55–65-vuotiaista vastaajista 42 prosenttia kertoo kaipaavansa verkkokaupassa asiakaspalvelua. Tällöin chat-palvelu toimii nopeiten.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Muita tärkeitä lukuja Yel-maksu - Alle 53-vuotiaat 23,6 % (–0,1 % verrattuna vuoteen 2015). - 53 vuotta täyttäneet 25,1 % (–0,1 %). - Aloittava yrittäjä, 22 prosentin alennus. - Yritystoiminnan ensimmäisen kerran aloittavalle yrittäjälle 25 prosentin alennus 48 kuukauden ajan. - Yel-työtulon alaraja on 7 557,19 euroa (7 502,14 euroa). - Yel-työtulon yläraja on 171 625 euroa (170 375 euroa). - Yrittäjä voi liittyä työttömyys-

kassan jäseneksi: 12 420 euroa. Myel-maksu - Maatalousyrittäjien Myel-maksu, jos työtulo on alle 26 281,69 euroa: 12,744%–13,554%. - Maksuprosentti nousee liukuvasti aina 41 602,87 euroon asti. - Yli 41 602 euron työtulolla maksu on yrittäjän iästä riippuen 23,6–25,1 %. Sotu-maksu - Sotu-maksu nousi 2,12 prosenttiin (+0,04%).

Yrittäjäsanomat

Käytä aikaasi tiedon hyödyntämiseen, älä hakemiseen. Kauppalehti Tietopalvelut on yrityksesi luottokumppani. Saat aina tuoreinta ja virallisinta tietoa yrityksistä, kiinteistöistä ja henkilöistä liiketoimintasi tueksi. Palveluidemme avulla tarkastat asioiden oikeat taustat ja haet vaivatta tietoa sinulle tärkeistä sidosryhmistä: asiakkaista, kilpailijoista ja yhteistyökumppaneista. Faktoihin perustuen teet oikeita päätöksiä päivittäin. Oikeilla työkaluilla olet toimintaympäristösi paras asiantuntija. Lisätietoja saat asiakaspalvelustamme: puh. 0800 141 070, tietopalvelut@kauppalehti.fi, tietopalvelut.kauppalehti.fi

Tiedon luottopakki.

Yrittäjäsanomat

VINKKiä

Markkinointiin Tunne asiakkaasi Missä he viettävät aikaa, miten ja mistä he haluavat ostaa?

Lisää rohkeutta markkinointiin

Perusta kuntoon Asiakaskokemus alkaa nettisivulta. Tee asiakkaan ostamisesta helppoa.

Myyntikuiskaajan mielestä suomalaisyritykset kompastuvat markkinoinnissa usein rohkeuden puutteeseen. Tärkeää on erottua massasta ja jäädä mieleen. MARKKINOINTI Kotimaisten yritysten markkinointi kaipaa lisää uskallusta, ajattelee myyntikuiskaaja Pasi Rautio. Hän antaa esimerkin vasta startanneen koulutuskiertueensa nimestä ”Yrittäjä, tee nyt v**tu edes jotain – markkinoi, älä marise”. Suora tyyli ei uppoa kaikkiin, mutta se sentään muistetaan. – Tietenkään markkinoinnissa ei tarvitse käyttää alatyyliä, mutta on hyvä herättää tunteita. Osa on sanonut, ettei halua olla kanssani tekemisissä tuon nimen takia. Mutta kaikkia ei voi koskaan miellyttää. Raution mukaan irtiottoja voi ottaa sitä enemmän, mitä

pienempi on yritys. Pienillä teoilla voi erottua massasta, eikä aina tarvita rahallisesti isoa panostusta. Esimerkiksi sosiaalinen media on tärkeä myynnin kivijalka, joka ei vaadi mahdottomia. – Sen ei tarvitse tarkoittaa markkinointitoimiston kymmenen viikon kreaamista. Se voi olla postikortti silloin, kun asiakas sitä vähiten odottaa, tai verkkokaupasta tullut yllätyslahja.

Heikkoudet tunnistetaan Raution mukaan yrittäjän lahjat ovat usein muualla kuin markkinoinnissa. Suurimmat kompastuskivet ovat liian suuren massan tavoittelu sekä se, että asiakasta ei

tunneta. Markkinointi ei myöskään saa tilaa kalenterissa. – Moni miettii sitä vasta, kun hätä on jo housussa. Jatkuva, määrätietoinen tekeminen on avain. Raution mukaan yritykset tunnistavat heikkoutensa, mutta harvempi tarttuu toimeen. – Kaikki sanovat, etteivät osaa myydä tai markkinoida. Koulutusta on tarjolla, mutta ongelmana on uskallus. Keskitytään päivittelemään, että verkkokauppa vie kivijalkaliikkeen asiakkaat, sen sijaan että otetaan härkää sarvista, Rautio täräyttää. Jotkut taas käyvät markkinointikoulutuksissa, mutta palaavat maanantaina samaan vanhaan.

– Joskus ei olla valmiita muutokseen. Sanotaan kädet puuskassa, että tuo voi toimia muualla, mutta ei meillä. Rautio uskoo, että osasyy muutoksen pelosta juontuu kulttuurista. – On opetettu pyytelemään anteeksi. Pelätään, mitä naapuriyrittäjä ajattelee tai suututetaanko asiakkaat. Epäonnistumisen pelko on vahva. Konkurssi on Suomessa hirveän suuri häpeä. Yhdysvalloissa taas et ole oikea yrittäjä, jos et ole tehnyt vähintään yhtä konkurssia. Koska jos siitä nousee, on kova jätkä. Teea Jokihaara toimitus@yrittajat.fi

Asiakkaiden yhteystiedot Yrityksen tärkein omaisuus. Kerää järjestelmällisesti asiakkaiden sähköpostiosoitteet. Markkinoi säännöllisesti Ei kertarysäyksiä, vaan määrätietoista, suunniteltua ja mitattua markkinointia. Erotu massasta Tee markkinointia, joka herättää tunteita, ja jäät asiakkaan mieleen kerrasta.

UUSI VUOSI. UUDET MAHDOLLISUUDET. Uuden vuoden alussa on hyvä muistaa, että maailma on edelleenkin täynnä mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä. Me haluamme antaa yrittäjien keskittyä olennaiseen ja jättää työeläkevakuuttamisen asiat meidän huomaamme. Jos eläkeasiat askarruttavat, ota yhteyttä, niin jutellaan lisää. Me autamme pitämään unelmat elossa.

Soita numeroon 020 694 730 tai käy osoitteessa www.elo.fi/kysy

Olemme Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja. Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon. Elon vakuutukset saat myös kumppaniemme LähiTapiolan, Fennian ja Turvan kautta. Katso lisää www.elo.fi.

teea jokihaara

Myyntikuiskaaja Pasi Rautio neuvoo yrittäjiä antamaan siivet ideoilleen.

Yrittäjäsanomat

kalenteri

Löydä tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/ MITEN FACEBOOKISSA VOI MYYDÄ? 5.2.2016 9.30 – 10.45 Omalla koneellasi (webinaari) Verkkokoulutuksessa perehdytään siihen, miten Facebook-mainonta toimii ja miten sen tehoa voidaan mitata sekä miten omia faneja voi hyödyntää myynnissä. Kouluttajana toimii Olli Kopakkala, joka on auttanut yli 200 yritystä kehittämään nettimarkkinointiaan.

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

ONNISTU YRITYSKAUPASSA — omistajanvaihdosseminaari

TYÖLAIT TUTUKSI 9.2.2016 11.30 – 16.15 Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, 6. krs, Helsinki Koulutuksessa neuvotaan kuinka työsopimus tehdään ja miten sen ehtoja voi muuttaa. Suomen Yrittäjien lainopilliset asiamiehet Albert Mäkelä ja Ville Kukkonen ohjeistavat myös, miten vuosilomat määräytyvät sekä miten poissaolojen, vuosilomien, lomautusten ja irtisanomisten kanssa toimitaan.

Scandic Rosendahl 26.–27.5.2016 Tampere • Varmista yrityksesi myyntikunto ja kiinnostavuus, kehitä yritystäsi ja kasvata sen arvoa! PAREMPAA TULOSTA KATTEIDEN AVULLA 19.2.2016 9.30 – 10.45 Omalla koneellasi (webinaari) Verkkokoulutuksessa tutustutaan eri katteisiin. Kouluttaja Toivo Koski kertoo, kuinka katetiedot saadaan selville kirjanpidon raporteista, mitä eri katteet kertovat, miten katetietoja voidaan hyödyntää hinnoittelussa sekä kuinka paljon lisämyyntiä tarvitaan kattamaan annettu alennus.

• Maksimoi yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen tulos kaikkien osallisten kannalta! • Valmistaudu elämänmuutokseen luopujana tai uutena yrittäjänä. • Nauti Pyynikistä ja Pyhäjärven maisemista sekä perinteikkäästä

kunnostetusta Rosendahlista – ja tietysti seminaariohjelmasta!

Seminaari Sinulle • omistajanvaihdosta suunnitteleva, luopuja ja jatkaja • yritysostoa harkitseva • yritysneuvoja sekä muuten omistajanvaihdoksesta kiinnostunut

Huippuasiantuntijat, rento ilmapiiri ja hyvä porukka — tule mukaan! Omistajanvaihdosseminaarinne oli todella hyvä. Käynnistimme prosessin oltuamme ensin seminaarissa kirjanpitäjäni kanssa. Ostaja kävi saman seminaarin myöhemmin. Jäin eläkkeelle ja yritys jatkaa uuden omistajan vetämänä. Se oli hyödyllinen koulutus myös tällaiselle mikroyritykselle. MIKÄ KIRJANPITOLAISSA MUUTTUI? 25.2.2016 10.00 – 11.15 Omalla koneellasi (webinaari) Kouluttaja Leena RekolaNieminen opastaa miten vuoden alusta uudistunut kirjanpitolaki muutti muun muassa kirjanpitovelvollisten kokoluokkia ja menetelmäsäännöksiä sekä millainen tilinpäätös on jatkossa eri kirjanpitovelvollisille. Lue lisää tapahtumista ja koulutuksista osoitteesta www. yrittajat.fi

Raili Laine, FM, yrittäjä, Tanssikoulu Tanssis, Tampere

Tiedustelut: helena.leiviska@yrittajat.fi, 040 551 9667

Lue lisää: www.yrittajat.fi/ov_tampere

Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi/koulutus

Yrittäjäsanomat

Tinkimätöntä yrittäjyyttä Olli ja Samuli Suominen ovat maatilallisia, jäätelötehtailijoita ja kohta myös kanalayrittäjiä, joille laatu on voittoja tärkeämpää. Teksti virvamaria toikka Kuvat vesa-matti väärä

alousjohtaja Olli Suominen latoo pahvisia purkkeja pakastimesta puiselle pöydälle. Niissä lukee valkoisella tekstillä ”Jymy”. On mansikkaa, puolukkaa, mustikkaa, lakritsia, vaniljaa, maitokahvia ja suklaata kahdessa eri koossa: pieniä pikareita ja puolen litran purnukoita. Siinä on koko auralaisen jäätelötehtaan valikoima – premium-luomujäätelöä, jonka raaka-aineissa ei säästellä. Maito tulee Suomisen vanhempien luomutilalta, makea Polka-mansikka muutaman kilometrin päässä sijaitsevilta pelloilta, suklaa luotetulta belgialaisyritykseltä ja vaniljatangot Madagaskarista. Vuosi 2015 on ollut menestys Jymylle, sillä tuotetta saa jo reippaasti yli 500 jälleenmyyjältä ja se on pokannut palkintoja ulkomailla. Ensimmäisen kokonaisen kalenterivuoden aikana Jymy-jäätelöä valmistavan Suomisen Maito Oy:n liikevaihto oli noin 700 000 euroa. − Tässä on lusikat, mutta annetaan jäätelön hieman sulaa ensin, 24-vuotias Suominen neuvoo. Pöytään hänen viereensä istuu veljeksistä toinen, Samuli, 26. Kädessään hänellä on kahvikuppi, jossa lukee Las Vegas. Hän on jäätelötehtaan tuotantojohtaja. Jäätelötehdas on rakennettu Leafin vanhoihin tiloihin Auraan. Rakennuksessa valmistettiin vielä pari vuotta sitten Sisu- ja Leijonapastilleja sekä Aakkosia. Nyt osa tiloista on tyhjillään. − Niihin on helppo laajentaa, jos tulee tarvetta, Olli Suominen suunnittelee.

Erilaiset veljekset Vaikka pöydän ääressä istuvien veljesten suonissa virtaa sama veri, he ovat toistensa vastakohtia. Toinen on lähes päätä toista pidempi supliikkimies. Toinen hiljaisempi älykkö, jolle numeroiden pyörittely on helppoa. Toinen ei huolehdi, toinen saattaa tiukan paikan tullen menettää yöunensa. Erilaisuus täydentää kaksikkoa, jolle maatilan työt ovat olleet arkea leikki-ikäisestä asti. Suurin heitä yhdistävä tekijä on täydellisyyden tavoittelu. − Elän opintotuella. Onhan tällaisessa firmojen pyörittämisessä taloudelliset haittansa. Minulle kehittäminen on tärkeämpää kuin nopeasti tuleva raha, Olli Suominen hymähtää.

Muutama vuosi sitten Ollin ja tämän veljen unelmissa siinsi kotitilan tuotannon kehittäminen entistä omavaraisemmaksi. − Suunnitelmissa oli, että olisimme ryhtyneet purkittamaan maitoa, kermaa ja jogurttia. Se olisi ollut iso riski ja askel, siksi sitä ei otettu, Samuli Suominen täydentää. Sattuma kuitenkin ajoi nuoret hyödyntämään kotitilan maitoa jäätelön valmistuksessa, vaikka se ei alun perin ollut heidän ideansa.

Laatu ratkaisi Elettiin kevättä 2014, kun veljesten isä, Jaakko Suominen sai puhelun Helsingistä. Langan toisessa päässä oli intohimoinen jäätelön kuluttaja, joka oli saanut ystävineen idean. Suomeen pitäisi saada parempaa jäätelöä – ei sokerilla ja lisäaineilla pilattuja tuotteita, joiden ravintosisältöjä lukiessa heikkohermoisin kauhistuu. Valokuvaaja Horst Neumann kertoi etsivänsä Suomen parasta maitoa aloittaakseen kumppaniensa mainosalan konkarin Erkki Mikolan ja kokki Jyrki Sukulan kanssa jäätelöbisneksen. Useampien vihjeiden mukaa Turun Paattisilla sijaitsevan Vennan tilan maito oli laadultaan sellaista, mitä Neumann, Mikola ja Sukula etsivät. Suomisten omistamalla maitotilalla laatuun on panostettu kauan, sillä luomuajattelusta perhe innostui jo ennen vuosituhannen vaihdetta. − Oli vajaan kymmenen vuoden jakso, jolloin meillä ei ollut lehmiä. Isä työskenteli silloin rehtorina ja äiti maatilalla, mutta sitten he päättivät panostaa täysillä maatilaan. Vuonna 1997 Vennan tilalla oli viitisenkymmentä lehmää, nykyisin lähes 130. Ne tuottavat vuodessa 1,2 miljoonaa litraa maitoa Hämeenlinnan osuusmeijerin käyttöön. − Luomu ja maatilan kunnostaminen luomukriteerit täyttäväksi nähtiin jo vähän EU:hun liittymisen jälkeen tulevaisuuden väyläksi. Kaikki on sen jälkeen tehty sitä silmällä pitäen, että jos tilaisuuksia tulee vastaan, niin toimintaa voidaan laajentaa. Jymyä valmistava jäätelötehdas ostaa Vennan tilan maidosta viisi prosenttia omaan tuotantoonsa. Sopimus meijerin kanssa on harvinainen. − Yleensä meijerit ostavat kaiken, eivätkä anna sitä ulkopuolisille. Saimme neuvoteltua sopimuksen, jossa pystymme ostamaan osamme siitä. Meijeri suostui, koska emme kilpaile

Minulle kehittäminen on tärkeämpää kuin nopeasti tuleva raha.

Samuli ja Olli Suominen

→

Ikä: Samuli on syntynyt 20.7.1989 ja Olli 22.7.1991. Ura: Pyörittävät Turun Paattisilla Vennan luomumaitotilaa vanhempiensa Jaakko ja Pirkko Suomisen kanssa. Mukana viiden osakkaan Suomisen Maito Oy:ssa, joka tekee luomujäätelö Jymyä. Lisäksi veljekset ovat tänä keväänä perustamassa luomukanalaa. Koulutus: Samuli on opiskellut agrologiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa, Olli valmistuu ensi keväänä tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta. Työkokemus: Samuli on työskennellyt maatiloilla Suomessa ja tehnyt työharjoittelunsa Kanadassa. Olli on maatilan töiden lisäksi toiminut assistenttina yliopiston kursseilla.

Yrittäjäsanomat

25 Samuli (vas.) ja Olli Suominen valmistivat ensimmäisen tuotantoerän Jymy-jäätelöä Suomisen Maito Oy:n tuotantotiloissa vuonna 2014.

Yrittäjäsanomat

Palkkaa tulee sen verran, että saan vuokran maksettua. heidän tuotteidensa kanssa, Olli Suominen kertoo. Kun maito tulee suoraan tilalta, se saadaan tuotantoon käsittelemättömänä. Yrittäjyys on kulkenut Suomisten veljeksiin äidinmaidossa. Sukulaisiin kuuluu niin maanviljelijöitä, puutarhureita kuin hitsausautomaatioon ja piilolinssikauppaan erikoistuneita yrittäjiä. Työnteko on nuorille enemmän harrastus kuin tapa saada leipä pöytään. − Palkkaa tulee sen verran, että saan vuokran maksettua, Samuli Suominen virnistää. Hän muistaa, kuinka reilusti alle kymmenvuotiaat veljekset saivat lapsilisät käyttöönsä. Rahoilla he ostivat kaksi lehmää ja jokaisesta niiden tuottamasta maitolitrasta kilahti markka poikien säästöpossuun. Viimeistään silloin iltalypsyt tulivat veljeksille tutuiksi. − En ole koskaan harkinnut mitään muuta kuin yrittämistä ja maanviljelyä. Olli on pohtinut muitakin vaihtoehtoja, mutta minulle tämä on ollut itsestäänselvä valinta, hän lisää. Tulevan kevään aikana Suomisen veljekset aloittavat teini-ikäisinä perustetun pöytälaatikkoyrityk-

Ymmärrä erilaisuutta Anna tilaa toisten mielipiteille, vaikka ne eivät aina miellyttäisi tai tuntuisi järkeviltä.

sensä kanssa luomukanalatoiminnan. − Olin harjoittelussa tilalla, jossa oli luomukanoja. Siitä idea lähti. Meillä on sopivat tilat ja olemme saaneet paljon kyselyitä etukäteen. Nyt munapakkaamo on valittu. Kuluttajat ovat valmiita panostamaan kananmunien laatuun.

Nopea aikataulu Kun Horst Neumann saapui neuvottelemaan maidon ostosta Suomisten tilalle pari vuotta sitten, hänellä ei ollut aikomustakaan ottaa maidon välittäjiä yhtiökumppaneiksi. Nopeasti hän kuitenkin huomasi, että se kannattaisi. Veljeksiä kiinnosti yrittäjyys ja heidän osaamisensa täydensi markkinointiin ja makuihin erikoistunutta kolmikkoa. − Meillä on aina syöty paljon jäätelöä. Kun kuulin ensimmäisen kerran tästä, innostuin heti. Vaikkei se mitään tuottaisi, halusin silti mukaan ja siksi sitä ehdotimme. Me olemme se tekninen osaaminen, Samuli Suominen kertoo. − Toisaalta meillä on tällä seudulla kontakteja ja verkostoja, jotka ovat osoittautuneet tärkeiksi, nuorempi Suomisen veljeksistä täydentää. Kun sopimus yhteistyöstä syntyi, joukko pisti töpinäksi. Viikkoa myöhemmin yhtiökumppanit olivat jo tutustumassa Tanskassa pieneen jäätelötehtaaseen. Sitten löytyivät tilat. Päivät venyivät pitkiksi, sillä ensin Suomiset auttoivat vanhempiaan maitotilalla ja illat kuluivat raivatessa karkkitehdasta. Tuotantotilat valmistuivat pastillitehtaan keittiön ja ruokalan paikalle. − Samaan aikaan teimme makutestausta, suunnittelimme yrityksen ja jäätelöpurkkien ulkoasua, myös luvat piti saada kuntoon. Ensimmäisen tuotantoerän teimme lokakuussa 2014, Olli Suominen kertaa.

Olli (vas.) ja Samuli Suominen perustivat yrityksen ventovieraiden yhtiökumppanien kanssa vuonna 2014.

Yhtiökumppani ei ole koko elämä Ota omaa aikaa, pidä välillä etäisyyttä toisiin ja yritykseen. Silloin jaksat paremmin.

Moni on ihmetellyt, miten nopeasti jäätelötehtaan toiminta todella polkaistiin käyntiin. − Silti olen kriittinen ja mietin, miten asiat olisi voinut tehdä vielä paremmin.

Tavoitteena viisi prosenttia Samuli ja Olli Suominen riisuvat kenkänsä, vaihtavat tilalle mustat Crocsit sekä pukevat ylleen valkoiset housut ja takit. Joidenkin takkien rintamuksessa lukee vielä Leaf muistuttamassa vanhoista ajoista. Talven aikana Suomisen Maito Oy:n väki saa omat nimikkovaatteensa. Päähän he asettavat kertakäyttöiset myssyt. Lopuksi Samuli suojaa partansa. − Ollilla on lyhyempi, joten hänen ei tarvitse. Kun he astuvat tuotantotilan ovesta sisään, tossut vaihtuvat sinisiin. Seinässä on pitkä ohjeistus käsienpesuun. Ensin saippua, sitten pesu, kuivaus, paperi roskiin ja lopuksi desinfiointiaine. Tuotantotila on kliininen ja puhdas. Kattiloihin mahtuu parhaimmillaan 2 000 kiloa jäätelöä, jonka valmistus vie pari päivää. − Viiden osakkaan lisäksi meillä on kolme työntekijää ja parhaillaan haemme neljättä. Kyllä täällä ovat molempien kaverit ja tuttavat olleet kiireapuna purkittamassa jäätelöä, Suomiset virnistävät. Unileverin ja Nestlén omistamat Ingmanin ja Valion jäätelöt hallitsevat ylivoimaisesti jäätelömarkkinoita Suomessa. Suoranaisia kilpailijoita luomujäätelö Jymylle ei ole, mutta Suomisen Maito Oy:n kunnianhimoisena tavoitteena on jonain päivänä vallata Suomen markkinoilta viiden prosentin osuus. Tavoite on kova, sillä Suomessa syödään enemmän jäätelöä kuin missään muualla Euroopassa. − Se olisi jo iso siivu, Olli Suominen arvioi.

Luota työnjakoon Jaa tehtävät kaikkien osaamisen mukaan ja luota siihen, että tulosta tulee. Murehtiminen ei kannata.

Maku muun edellä Suomisen Maito Oy:n kunnianhimoisena tavoitteena on ollut alusta asti tehdä tuotteita, joissa raaka-aineet ovat luotettuja ja parhaita. Esimerkiksi mansikkajäätelössä on noin 30 prosenttia marjaa, mikä vaikuttaa sekä tuotteen väriin että makuun. − Kaupasta löytyy hilloja, joiden marjapitoisuus on sama, Olli Suominen vertaa. Yksi merkittävä syy sille, miksi Olli ja Samuli Suominen löivät hynttyyt yhteen Horst Neumannin, Erkki Mikolan ja Jyrki Sukulan kanssa oli intohimoinen laadun tavoittelu. − Maksaahan se toki enemmän, mutta mieluummin tuotan laatua kuin se, että vaihdan itse autoa, Suominen kuittaa. Laatupanostukset ovat tuottaneet tulosta, sillä viime syksynä Malmössä järjestetyssä Nordic Orcanic Food Fair -tapahtumassa Jymy oli sekä yleisön suosikki että paras uusi luomutuote. − Olimme voittaneet yleisöäänestyksen ja lähteneet kotimatkalle. Laivalla avasimme tapahtumasivut ja katsoimme, mitä muita yrityksiä oli palkittu. Silloin huomasimme, että Jymy oli valittu myös Pohjoismaiden parhaaksi tulokkaaksi. Soitimme muille osakkaille ja kerroimme, mitä oli tapahtunut, Samuli Suominen virnistää.

Yrittäjäsanomat

Hyödynnä valtakunnalliset jäsenedut 2016 VAKUUTUKSET

LAIVAMATKUSTAMINEN

Fennian etuihin kuuluu esim. 50 %:n alennus sairausvakuutuksen päiväkorvausosan maksusta ja pysyvän työkyvyttömyyden turva 10 % korkeammalla korvaussummalla. Hyödynnä myös 14–40 %:n alennus kodin ja perheen vakuutuksista sekä kaskon 70 %:n bonus. Lisätiedot: fennia.fi/suomenyrittajat, 010 503 8818.

AUTONVUOKRAUS Jäsenille 15 %:n alennus kaikista Suomessa tapahtuvista henkilö-, paketti- ja kuormaautovuokrauksista. Lisäksi 2 %:n alennus etukäteen maksettavista Pre Paid -hinnoista. Alennukset ei koske erikseen tilattavia lisäpalveluja. Lisätiedot: varaukset@europcar.fi, europcar.fi, p. 0200 121 54.

Työ- ja kokousmatkat: 10 % alennus Tallinkin ja Silja Linen normaalihintaisista risteily- ja reittimatkoista. Matkavarauksiin tarvittavan asiakasnumeron saat kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille. Vapaa-ajan matkustus: Liittyminen suoraan Club One -kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle Silvertasolle. Lisätiedot ja varaukset: p. 010 804 123, www.tallinksilja.fi. Risteilyt ja reittimatkat: jäsenetu risteilyllä on jopa 15 % ja reittimatkalla jopa 20 % päivän normaalihintaisesta risteilyhyttipaketista tai reittimatkalla hyttipaketista ja henkilöautosta. Reittimatka tulee varata jäsenyrityksen nimellä. Varaukset www.vikingline.fi tai Viking Linen myyntipalvelusta p. 0600 41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm/mpm).

AUTOPESU Jäsenille −20 % normaalihintaisista autopesuista HelmiSimpukka-ketjun asemilla. Lisätiedot: helmisimpukka.fi.

POLTTOAINEET SY:n jäsenkortilla tai Neste Oil Yrityskortilla alennusta bensiinistä ja dieselistä −2,5 snt/l (sis. alv) asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista. Ei koske Neste Oil Express -verkostoa. Perusalennuksen lisäksi raskaan kaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Suoratoimituksina Neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -neste- kaasut ja -polttonesteet sopimushinnoin. Lisätiedot: p. 0200 113 11, neste.fi. Ohjeet Neste Oil Yrityskortin hakemiseen yrittajat.fi-jäsensivuilta. SY:n jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/l (sis. alv) bensiinistä ja dieselöljystä sekä −10 % Teboil-voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä −2,7 snt/l (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemikaaleista, nestekaasusta ja pesuista −10 %. Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisätiedot: p. 020 470 0739, anne-maria.paavola@ teboil.fi. Teboil lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen sopimushintaan. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Lisätiedot: suomeksi p. 0800 183 301 tai ruotsiksi p. 0800 183 20 tai tilauskeskus@teboil.fi.

VIESTINTÄRATKAISUT Elisa tarjoaa jopa satojen eurojen arvoisia etuja. Kaikki etusi osoitteessa elisa.fi/yedut. Henkilökohtaista palvelua saat Yrityspisteestä elisa.fi/ajanvaraus ja Yritysasiakaspalvelusta 010 80 8088 (ark. 8–16.30, 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min, lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6 snt/min. alv. 24 %). Elisa Yritysten Verkkopalvelu: elisa.fi/verkkokauppa. yritysten-asiakastuki.elisa.fi

REKISTERITIEDOT Luotettava Kumppani -palvelun vuosihinnasta −15 % (85 € + alv.). Noudamme yrittäjän puolesta tilaajavastuutiedot eri rekistereistä. Tiedot ovat aina ajan tasalla Luotettava Kumppani -raportilla. Valvojapalvelu tilaajavastuutietojen automaattiseen seurantaan, −25 % alennus kaikista tasoista. Lisätiedot: tilaajavastuu.fi ja yrittajat.fi/jasenedut.

LEHDET Jäsenille Summa-verkkopalvelussa maksutta yksi lehtituote kahdeksi kuukaudeksi sekä kaikki maksulliset lehdet ja kirjat 20 %:n alennuksella. Kestolehtitilauksista 20 %:n jatkuva alennus. Katso lehdet yrittajat.fi-jäsensivuilta. Lisätiedot: p. 020 442 4100, yrittajat.talentum.fi, asiakaspalvelu@talentum.fi.

Kerro tilauksen tai varauksen yhteydessä, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Jäsenetu myönnetään jäsenkorttia näyttämällä tai kampanjatunnuksella.

www.yrittajat.fi/jasenedut

Jäsenkortin magneettiraidalla saat alennuksia Neste Oilin ja Teboilin bensiinistä ja dieselistä. MAJOITUS- JA KOKOUSPALVELUT Holiday Club -kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän majoitushinnasta 15 %:n alennus. Etu voimassa nettivarauksissa osoitteessa holidayclub.fi. Kampanjakoodin saat yrittajat.fijäsensivuilta. Lisätietoja: p. 03 06 8600. Restel Hotel Groupin huoneet: 20 %:n alennus päivän majoitushinnasta sekä 10 %:n alennus päivän kokouspaketeista. Varaukset ja tiedustelut: p. 020 055 055 (0,59 €/ min + pvm/mpm), my.reservation@restel.fi. Kokoustilatiedustelut suoraan kokoushotellista. Lisätiedot hotelleista sekä muista jäseneduista yrittajat.fi-jäsensivuilta. Etusi jopa −30 %.

RAVINTOLAT Jäsenyrityksille jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pääruuan yhteydessä Holiday Inn- ja Rantasipi-hotellien ravintoloissa sekä useissa muissa ravintoloissa. Katso ravintolat yrittajat.fi-jäsensivuilta. Lisätiedot: ravintolamaailma.fi.

LAKIPALVELUT Jäsenyrityksille ja perheenjäsenille 15 %:n alennus kaikista lakipalveluista. Alennus voi olla enintään 1 000 euroa. Lisäksi maksuton 20 minuutin alkuneuvottelu sitoumuksetta. Lisäksi vaihtuvia jäsenetuja kuukausittain: jurinet.fi/yrittajat. Lisätiedot: 029 009 2590, info@jurinet.fi, jurinet.fi.

UUSI JÄSENETU! MUSEOKORTTI Jäsenet saavat kampanjakoodilla museokorttiin lisäkuukauden (yhteensä 13 kk). Etu voimassa 31.12.2016 saakka. Kampanjakoodin saat yrittajat.fi-jäsensivuilta.

Katso tarkemmat tiedot jäsenhinnoista ja varausohjeista kirjautumalla jäsensivuille jäsennumerollasi osoitteessa www.yrittajat.fi.

Yrittäjäsanomat

MITEN NOLLAAn?

Hyvinvointi Graafikko Mika Terho rentoutuu vapaa-aikanaan puhaltamalla pasuunaan. Terholla on vaskipuhaltimen soittoon ammattimaiset otteet, sillä hän opiskeli nuorempana muusikoksi Sibelius-Akatemiassa. – Pasuunasta se alkoi ja pasuunan se jäi. Mitään syrjähyppyjä en ole koskaan tehnyt, Terho kertoo. Kiinnostus pasuunaa kohtaan heräsi levyjen kansikuvien kautta. Tutustuttuaan vaskipuhaltimeen tarkemmin Terho ihastui erityisesti sen monipuolisuuteen. – Sillä pystyy ilmaisemaan tunteiden koko skaalan tyynnyttelevän rauhallisesta ja kauniista väkivaltaiseen ja dynaamiseen räiskeeseen. Opiskeluaikoina Terho soitti lukuisissa bändeissä ja orkestereissa. Hän on ollut lavalla muun muassa Kirkan, Samuli Edelmannin sekä Veeti Kallion keikoilla. Yksi mieleenpainuvimmista oli Maarit Hurmerinnan säestys 1980-luvun lopulla.

– Siinä oli jotain outoa taikaa. Olin 19-vuotias ja kuunnellut jo vuosia Maaritin levyjä ja sitten olin yhtäkkiä samalla lavalla. Kun Terho ryhtyi yrittäjäksi 1990-luvun alkupuolella, sai pasuunan soitto jäädä taka-alalle. – Harrastustoimintana se on yhä henkireikä ja vanha nuoruuden rakkaus, joka ei ole koskaan kadonnut, Terho kertoo. Pasuuna on verraton soitin, kun yrittäjän arki painaa. – Saa puhaltaa kaikki viikon murheet pihalle, eikä tarvitse ajatella arjen asioita. Orkesterin sisäinen kuri pakottaa keskittymään vain soittamiseen. Elät sillä hetkellä musiikista, eikä se päästä mieleen mitään muuta. Siinä edetään kappaleen pulssin mukaan ja se kappale rajaa senhetkisen maailman.

Sydän sykkii myös jazzille

johannes wiehn

Vanha nuoruudenrakkaus on yhä voimissaan kaikki ovat samanarvoisia. – Kaiken takana on sujuva ryhmätyö eikä kukkoilijoita siedetä. Musiikissa mennään aina musiikin ehdoilla, eikä se ole kenenkään egolle alisteinen. Terhon sydän sykkii erityisesti jazzille ja klassiselle musiikille. Ne tuovat hänelle mielenrauhaa. Pasunisti on tutustunut musiikkipiireissä hyvin monenlaisiin ihmisiin. Verkoston merkittävyys on valjennut vasta vanhemmalla iällä. – Ei sitä vielä nuorena yltiöpäisenä muusikonplanttuna ymmärtänyt, miten eri suunnista ja eri tasoilta on saanut tuttavuuksia. Siitä on ollut apua elämässä. – Yhteisöllisyys on korvaamatonta. Tykkään ilman muuta soittaa porukassa. Yhdessä soittaessa riskinjakajiakin on useampia, ja ehkä vain naapuri huomaa, jos tekee virheen.

Terhoa viehättää myös musiikin tasavertaisuus. Keikkalavoilla solisti on huomon keskipiste, mutta harjoituksissa

Mika Terho Vuonna 1994 perustettu T:mi Mika Terho on graafisen suunnittelun toimisto. Tällä hetkellä Terho viettää sapattivapaata ja keskittyy luottamustoimiinsa muun muassa Savitaipale Soi -festivaalin taiteellisena johtajana.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

HANKI UUTUUSKIRJAT SINUSTAKIN HUIPPUMYYJÄ? Mikä erottaa huippumyyjän muista myyjistä? Käytännönläheinen kirja on tarkoitettu jokaisen yrityksen jokaiselle myyjälle, joka haluaa tienata enemmän.

Tuija R u

HUIPPUMY mmuk ainen

Lue lisää: www.yrittajat.fi/huippumyyjä

EPÄMÄÄRÄISTÄ SEKOILUA VAI ENNAKKOLUULOTONTA KOKEILUA?

Y R I T TÄ J Y

MY YTINM Tositar

inoita m

Uutuuskirja on yrityksen johdolle ja jokaiselle kasvuyrittäjälle. Johtamiseen loistavia esimerkkejä ja käytännön vinkkejä, jotka saat vietyä suoraan yrityksen toimintaan.

YJÄ

yynnin

U R T A J AT

huipult

Lue lisää: www.yrittajat.fi/myytinmurtajat

Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille 39 € (+ alv. 10 %) Muille 42 € (+ alv. 10 %) Isot tilaukset – pyydä tarjous: johanna.haanpaa@yrittajat.fi Toimituskulut 8 €/tilaus.

www.yrittajat.fi/kirjakauppa

Y DE N

MIKKO KUITUN EN & JO HANNA PYSTYN EN

Yrittäjäsanomat

T yÖ K A L U N I

Pulassa ilman luottosaksia Järvenpääläisen Kauneusstudio FAB Avoimen Yhtiön yrittäjä Krista Kallio kertoo tärkeimmästä työvälineestään.

tuomio Kuluneen kuukauden nousut ja laskut

Sakset ovat päivittäin kovassa käytössä, kertoo yrittäjä Krista Kallio.

Sää yllätti. Universumissa vallitseva epävarma säätila pakottaa VR:n peruuttamaan loppuvuodenkin junaliikenteen.

Paavo. Monet ovat ilmoittaneet, että Paavo Väyryselle on ovi aina avoinna. Se ei vielä selvinnyt, että kumpaan suuntaan.

TOIMIALAT

Niin paljon tarvitsen kaikkea, että on vaikea valita yhtä ylitse muiden. Esimerkiksi läppäri on todella tärkeä, koska pidämme blogia ja olemme paljon sosiaalisessa mediassa. Parturi-kampaamo-yrittäjänä sakset ovat kuitenkin tärkein työvälineeni. Minulla on yhdet Leader Cam Roma -merkkiset luottosakset. Tarkoitus on ollut hankkia myös toiset sakset varalle. Ennen lomaa vein sakset teroitettavaksi, mutta niitä ei ollut ehdittykään teroittaa, kun palasin töihin. Pieni paniikki siinä iski ja jouduin lainaamaan työkaverini saksia. Ne tuntuivat ihan oudoilta, vaikka näyttävät päällepäin samanlaisilta. Sakset ovat joka päivä kovassa käytössä. Kun ajatellaan hiusten

värjäystä ja leikkausta, en osaa sanoa, kumpi minulle on se ykkösjuttu. Sakset ovat kuitenkin olleet se tärkein työväline jo kymmenen vuoden ajan. Minulle on ikuisesti jäänyt mieleen yksi ammattikoulun oppitunti, jossa harjoittelimme hiusten tasoitusta. Opettaja muistutti, että sakset voivat mennä lopullisesti pilalle, jos ne putoavat lattialle.

Hän kertoi aiemmasta oppilaastaan, joka oli yrittänyt pelastaa putoavat sakset ottamalla ne jalkojensa väliin. Sakset olivat lävistäneet ihon. Opettaja vannotti, että saksia ei saa pelastaa näin.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

valtakunnallinen nuorten yrittäjien tapahtuma 20.–21.5.2016 jyväSkylä

muutosta johtajuuteen

Yrittäjäkentän nuoret ja nuorekkaat vaikuttumassa, verkostoitumassa ja viihtymässä. Ilmoittaudu nyt: www.gettogether.fi

Yhteistyössä:

Sirkushuveja. Köyhät kunnat kuppaavat pk-seudulta satoja miljoonia. Seuraavassa tukipaketissa maakuntiin siirretään Espoon Blues.

Vikaan meni. Poliisiylijohtaja myöntää, että viestintä on välillä epäonnistunut. Uberien lisäksi kanteluja voikin jatkossa tehdä myös normitakseista.

Yrittäjäsanomat

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI

TALOUShALLINTO

Tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi

AJONEUVOPAIKANNUS

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta ja -Link tietojen tallennus 24/7 S RT

työUU UUT lavojen jaannus

aik to Vaih eiden pstimilla n i väli F-tunn R

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen. Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com Soita: puh. 040 966 2067

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta

Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070 Vantaa 029-193 9999

Kerava 029-193 9999 Helsinki 09-622 5715 Espoo, Tapiola 029-193 9999

– www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi! KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Sinun ilmoituksesi tässä?

KYSY TARJOUS! Tiedustelut: Kari Salko

0400 604 133 kari.salko@otavamedia.fi

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

UUNTTI A ETOSUUNTA

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOT

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

TuTusTu! 6 lehTeä vain 54 € (sis. alv)

Yrittäjyys yhdistää.

Yrittäjä-lehti antaa eväitä onnistumisiin. Yrittäjä-lehti on kannesta kanteen yrittäjiä kertomassa, missä mennään ja miten maa makaa suomalaisen yrittäjän näkökulmasta. Saat ideoita ja inspiraatioita niin työhön kuin vapaa-aikaankin. Kenties löydät juuri sen kullanarvoisen idean, jota olet kaivannut.

Tilaa lehti nyt www.yrittajamediat.fi

Yrittäjäsanomat

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kiinteistöala

Palvelut

Muut toimialat

Kannattava toimitila- ja kiinteistöhuollon liiketoiminta pääkaupunkiseudulla. Vakiintunut asiakaskunta, henkilöstö ja hyvät referenssit. Nyt helposti alalle tai laajenna liiketoimintaa. 99 000€ + kalusto/ tarjous. 2111

Kannattava Siivousalanyritys Kouvolassa. Erikoisalana Voimalaitos siivoukset. Toimisto, koti ja mökkisiivoukset. Henkilöstö 2–4. Hinta 40 000 käyttöomaisuus ja liiketoiminta. Minna Y. 0400 903 556, Osmo S. Cwan Oy 040 521 595. 3023

Oletko digimarkkinoinnin rautainen ammattilainen tai toimittaja, joka pystyy tekemään mielenkiintoisen jutun aiheesta kuin aiheesta? Tule mukaan palvelu/digimarkkinointi yritykseen, jonka liikevaihto kasvaa vuosittain. 3005 Erittäin laajan ja ison asiakaspiirin omaava auto- ja huoltokorjaamo Naantalissa. 3 nosturia, uudenaikaiset koneet ja laitteet. Työllistää 4 henkilöä. N. 600m2 tiloissa hyvällä sijainnilla. Lisätietoja Autohuolto J.Tamminen 040 848 4704. 2926

Teollisuus

Myydään eläkkeelle siirtymisen johdosta Euran Kiukaisissa vakituisen asiakaskunnan omaava SEO-liikemerkin alla toimivan huoltoaseman ja autokorjaamon liiketoiminta ja kiinteistö. Nykyiset omistajat pitäneet yritystä 39 vuotta. Liikevaihto n. 1,5 milj. eur. 2971

Pitkään toiminut stanssausta / painamisen jälkikäsittelyä tekevä yritys Pk-seudulta. Yrityksellä on vakiintunut asiakaskunta ja laaja laitteisto. Liikevaihto 200 t€ ja 3 työntekijää. Yritys on velaton. 3039

Avain-suutarilike myytävänä. Liike on toiminut 20 vuotta menestyksekkäästi Savonlinnassa keskeisellä paikalla. Toiminnan voi aloittaa heti ja toiminnan sisäänajo uuden yrittäjän kanssa sopimuksen mukaan. Liikkeelle on laaja asiakaskunta. 3051

Yritysvälittäjät

Myydään tai vuokrataan palvelukoti käytössä ollut n. 850m2 vuonna 2010 remontoitu kivitalo keskellä Kemiä viihtyisän puiston ja meren ääreltä. 20 huonetta, 2 saunaa, kuntosali, hissi, iso terassi, 2:den auton talli. 2942

Suunnittelutoimisto. Yhtiö on velaton. Toimintaa koko Suomessa. Toimisto tarjoaa suunittelupalveluita ja kokonaistoimituksia. Yritys on toiminut 20 vuotta ja sillä on vakiintunut asiakaskunta, sekä hyvät kasvunäkymät. Erinomainen tilaisuus päästä mielenkiintoiselle alalle ilman haastavaa alkuvaihetta. Yritys myydään yrittäjän eläkeiän johdosta. 2983 Myydään lähes 30 vuotta toimineen teollisuuden asennus- ja kunnossapitoalan yrityksen osakekanta. Yhtiö on erikoistunut kappaletavarakuljettimien asennus- ja huoltotoimintaan. Omat noin 250 m2 toimitilat Lempäälässä. 1464

Ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Majoitus, ravintola, elintarvike Keskeisellä paikalla Vähänkyrön keskustassa pitkään toiminut ja hyvän asiakaskunnan omaava ravintola myydään yrittäjän eläköitymisen vuoksi. Yrittäjä valmis auttamaan uuden yrittäjän alkuun. Myydään yrityksen liiketoiminta, koneet ja laitteet. 3013 Sinustako menestyvän mökkikylän yrittäjä Kemijärvelle? Lohen Lomakeskus myynnissä yrittäjän eläkkeelle siirtymisen johdosta. Mökkikylä sijaitsee Pöyliöjärven rannalla Kemijärven kaupungin keskustan läheisyydessä. 2914

25.2.2016

Koulutus omalla koneellasi Tallenteen avulla voit kerrata ja harjoitella tai toteuttaa yrityskohtaisen ratkaisusi!

Myy Facebookissa 5.2. klo 9.30–10.45 Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.yrittajat.fi/web/fb Facebook – tehokas markkinointikanava verkossa. Kouluttajana markkinointipäällikkö Olli Kopakkala.

LinkedIn – hyödynnä liiketoiminnassa 10.2. klo 14.30–15.45 Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.yrittajat.fi/web/linkedin LinkedIn on oikein käytettynä mitä parhain verkostoitumisen ja markkinoinnin työväline pienyrittäjälle. Kouluttajana viestintävalmentaja Pauliina Mäkelä.

Google Analytics 12.2. klo 9.30 – 10.45 Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.yrittajat.fi/web/analytics

Myytäviä kohteitamme: Kasvava konditoria- ja lounasravintolaketju .............. 2 000 000 Mainostoimisto ...........................260 000 Rakennuspeltisepänliike ............820 000 Kannattava Hampurilaisgrilli Etelä-Suomessa .......................... 120 000 Tuottavan optikkoliikkeen liiketoiminta ............................... 220 000 Korkealaatuisiin tuotteisiin erikoistunut sisustusliike .......... 750 000 Tunnettu anniskeluravintola Sisä-Suomessa ............................200 000 Siivousalan yritys .......................500 000 Ruokaravintola ja pub Tallinnan Vanhassa Kaupungissa.............. 300 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Google Analytics on ilmainen työkalu, joka kuuluu jokaisen verkossa myyntiä edistävän työkalupakkiin. Kouluttajana markkinointipäällikkö Olli Kopakkala.

Ulkomaalaisen työvoiman käyttö 17.2. klo 14.30–15.45 Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.yrittajat.fi/web/utk Ulkomaalaisen työvoiman käytön muodot sekä niihin liittyviä velvollisuuksia. Kouluttajana lainopillinen asiamies Albert Mäkelä.

Katelaskennalla parempaa tulosta 19.2. klo 9.30–10.45 Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.yrittajat.fi/web/kate Parempi tulos, parempi mieli – hyödynnä katelaskenta. Kouluttajana KTT, DI Toivo Koski.

Kirjanpitolaki uudistuu 25.2. klo 10.00–11.15 Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.yrittajat.fi/web/kirjanpito

OSTETAAN YRITYS Seuraava Yrityspörssi ilmestyy

Webinaari tulee luoksesi!

Ostetaan Turun seudulla sijaitseva tilitoimisto. 3031

Lakimuutos pähkinänkuoressa selkeästi. Kouluttajana ekonomi, KILAn jäsen, KLT Leena Rekola-Nieminen. Jäsenhinta 74 € (+ alv), normaalihinta 124 € (+ alv)

Lisää koulutuksia: www.yrittajat.fi/koulutus Tiedustelut 040 551 9667/Helena Leiviskä

Suomen Yrittäjät | Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKI puhelin 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi

facebook.com/yrittäjät

Jäsenyrittäjä muista hyödyntää jäsenetujasi! Hyödynnä yhteistyökumppanien tarjoamat alennukset ja palvelut. Tutustu valtakunnallisiin jäsenetuihin osoitteessa www.yrittajat.fi/jasenedut.

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Yrittäjäsanomat Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Kimmo Koivikko, päätoimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Virvamaria Toikka, toimittaja ⚫ Maarit Kattilakoski ja Raija Lehtonen, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Alma 360 / Asiakasmedia ⚫ PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 ⚫ myynti@alma360.fi ⚫ www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

www.volkswagen-hyotyautot.fi

NAUTI TALVESTA.

6 e Year 201 h t f o n a V er n Transport mmittime lä ä s li a n u -erikoiset uksetta. it lo e v o ll ajastinke

Volkswagen 4MOTION -hyötyautomalliston vetovoimaa. Volkswagen 4MOTION -nelivetomallisto tekee talvesta kesän. Ainakin ajamisessa. Neliveto parantaa ajettaessa merkittävästi auton pitoa ja hallittavuutta. Kaikille renkaille jakautuva vetokyky tekee liikkeellelähdöstä ja ajamisesta sujuvaa kaikilla alustoilla kaikissa keleissä. Nelivedon nautittavuutta lisäävät vahvat ja taloudelliset TDI-dieselmoottorit ja laajan malliston kruunaavat automaattivaihteistolla varustetut versiot. TERVETULOA TUTUSTUMAAN VOLKSWAGEN 4MOTION -HYÖTYAUTOMALLISTOON.

Tarjoamme kaikille koeajolla käyneille ja tarjouksen pyytäneille 25 euron arvoisen K-market Neste Oil -lahjakortin. Etu voimassa helmikuun 2016 loppuun. Etu ei käy Neste Oil Truck -asemaverkostossa. Lisälämmittimen ajastinkello ja kaukosäädin veloituksetta uusiin Caddy- ja Transporter-asiakastilauksiin helmikuun 2016 loppuun asti.