Yrittäjäsanomat 2/2015 by Suomen Yrittäjät

Va lta a yrityksille Suomen Yrittäjien Jyrki Mäkynen vaatii yrityskohtaista sopimista.

Y r i t tä jä vinkkaa Hyvinvointivalmentaja ja yrittäjä Jari Kortesoja kertoo, miten yrittäjä jaksaa paremmin.

S o m e - k au p p i a a n v i i k ko Ylläsläinen kauppias Sampo Kaulanen piti kirjaa hiihtolomiin valmistautumisesta.

Yrittäjäsanomat

02 2015 yrittajat.fi

v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

RUOTSI NORJA TANSKA HOLLANTI LUXEMBURG

SAKSA ITALIA

YHDYSVALLAT

Piikkiöstä maailmalle

AUSTRALIA

Pienyritys Helsitaresta tuli muutamassa vuodessa vientiyritys, kun Tarja Helsi-Ojaranta kehitti erottavan tuotteen. Lue, miten yrityksesi pääsee vientiin mukaan ja mitä kannattaa viedä juuri nyt.

4-7 Stoppi kopioinnille Liiketoimintansa voi suojata monella konstilla. Jopa värin voi saada omakseen. Fazerin sinisävyä onkin turha yrittää kopioida suklaatuotteisiinsa. Sivu 18

Verkon valloittaja Anders Innovations aikoo kasvaa verkkokaupan jättiläiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Alapaattikoski tietää, millainen on hyvä verkkokauppa. Sivu 24

Yrittajat.fi

Kaikki tärkeä tieto sinulle nopeasti ja luotettavasti YLI 100 000 ERI KÄVIJÄÄ VIIKOSSA

NYT MYÖS KÄTEVÄSTI MOBIILISSA!

PALKKAATKO TYÖNTEKIJÄN KATSO YRITTAJAT.FI

MYY JA MARKKINOI

KAIKKI TÄRKEIMMÄT LASKURIT MUKANASI

SYNERGIA. YRITTAJAT.FI

hyötytietoa l ratkaisuja l uutisia l verkostoja

Yrittäjäsanomat

02/15 Helmikuu yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

Varaudu verotarkastukseen

Säästöä taloudellisesta ajotavasta

Yritykset astuvat verotarkastuksissa aina samoihin miinoihin. Katso kuusi yleistä virhettä. Lue lisää osoitteessa: bit.ly/verotarkastus

Tutkimuksen mukaan vain kolmasosa yrityksistä kannustaa taloudelliseen ajotapaan, vaikka se tuottaa selvää säästöä. Lue lisää osoitteessa: bit.ly/ajotapa

tapahtumat

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

top- 5 lu e tu im m at

Vakuutuksissa muutoksia

Lakimuutos saattaa nostaa moottoripyörien vakuutusmaksut taivaisiin ja vaikeuttaa näin moottoripyöräkauppiaiden bisnestä. bit.ly/moottoripyörävakuutus ABC vei palkat

Vaskikello sai muutama vuosi sitten kovan vastustajan, kun ABC avattiin viereen. bit.ly/vaskikello

27 000 asiakkaan ryntäys Lastenvaatemerkki Gugguun uusi mallisto aiheuttaa ryntäyksen yrityksen verkkokauppaan, kertoo yrittäjä Anne Valli. Kevätmallistoa tuli ostamaan hetkessä 27 000 asiakasta. Verkkokauppa on vuonna 2012 perustetun yrityksen tärkein myyntikanava. Sivu 10

Verotarkastuksen vaikeudet

e dusk untavaal it

vinkit

Yrittäjät antavat lupauksia Suomen Yrittäjien kampanjassa yrittäjät lupaavat jatkaa yrittäjinä, säilyttää työpaikat ja luoda lisää uusia työpaikkoja. Jotta yrittäjät voivat pitää lupauksensa, eduskunnan ja hallituksen on tehtävä yrittäjyyttä tukevia päätöksiä. Tutustu sivuilla yrittäjien antamiin lupauksiin ja ehdotuksiin Suomen kehittämiseksi. Voit myös itse jättää lupauksen. www.yrittajat.fi/tyontekija

J ätä l u pa u s Kampanjasivuilla yli 80 yritystä on jättänyt lupauksen ja kertonut, millaisia päätöksiä ensi hallituskaudella pitäisi tehdä. L i s ä ä t y ö pa i k k o j a Lupauksen jättäneet yritykset ovat luvanneet säilyttää tai synnyttää yli 1100 työpaikkaa, jos eduskunta tekee jatkossa yrittämiseen kannustavia päätöksiä.

Yritykset astuvat verotarkastuksissa aina samoihin miinoihin. bit.ly/verotarkastus Kotipizzan virhe

Kotipizza poisti klassikkopitsan ruokalistaltaan. Näin yritys korjasi virheensä. bit.ly/jauhelihapitsa Avaus Amerikassa

Puhelinkoppeja valmistava Framery on kovassa vauhdissa Yhdysvaltojen markkinoilla. bit.ly/framery

Uusi yrittäjä palkkasi heti kaksi Ninnu Liimatainen haaveili yrittämisestä jo opiskeluaikoina. Tammikuussa haave toteutui, kun hän osti automaalaamo- ja peltikorjaamoyrityksen liiketoiminnan ja perusti oman yrityksen. Kaksi työntekijää palkannut yrittäjä toivoo, että kyseessä on työpaikka loppuelämäksi. Sivu 13

meeri utti

t i l aa

t weetit

Yrittäjä - l e ht i !

Get Together Nuorten yrittäjien Get Together vie yrittäjyyden äärirajoille Leville 24.– 26.4. Esiintyjäkaartiin kuuluvat mm. Sampo Kaulanen, Katja Misikangas, Uuttu-Kalle, Kimmo Jokela, Heidi Tuohimaa-Niemelä ja Niina Pietikäinen.

@marmai

Yrittäjäsanomat uudistui enemmän hyötytietoa ja uusia teemoja

@jskaijomaa

hyvältä näytti heti käyttelyssä. Onnittelut hyvästä työstä!

@HoltariJami

#yrittäjäsanomat toimii! Luettavaa koko lehden tiimoilta! Iso käsi!

@kaisamirjam

Wow! Tyylikäs ja raikas.

Mama on bis

to imi tu s

Yrittäjä-äidit verkostoituvat ja keskustelevat Mama on bis -verkkosivuilla ja Facebooksivulla. Tarjolla fiilistä, vinkkejä ja näkökulmia yrittämisen ja äitiyden yhdistämiseen.

kimmo koivikko

@jarmosassali

Kiitos uudistuneesta lehdestä ja kiitos kun tuotte #franchising teemaa esille.

Myymisen häpeä ja kunnia Yrittäjä Kimmo Herranen on kokenut myyntimies. Hän tietää, miksi myyminen voi tuntua vaikealta. Herranen ja kaksi muuta yrittäjää kertovat, miltä myyminen tuntuu ja miten siinä voi kehittyä paremmaksi.

päätoimittaja 040 507 2762

josi tikkanen

uutispäällikkö 050 326 9701

lotta tammelin

toimittaja 09 2292 2969

katri simola

toimittaja 040 669 4976

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

Saksa on suomen ykkösvientikohde

Etsi erottuva tuote ja lähde maailmalle

Saksa on noussut Suomen tärkeimmäksi vientimaaksi vuonna 2014. Venäjän osuus viennistä on voimakkaassa laskussa. SUOMEN VIENNISTÄ SUUNTAUTUI EUROMAIHIN TAMMIMARRASKUUSSA 2014

Pieni Helsitar kasvatti viennin osuuden liikevaihdostaan 30 prosenttiin. Samaa temppua toivotaan koko Suomen pk-sektorilta. Vientiä tuetaan runsaalla rahoituksella.

35%

teksti josi tikkanen grafiikka maarit kattilakoski

uulostaa jopa aika helpolta. Piikkiöläinen Helsitar on muutamassa vuodessa muuttunut vientiyritykseksi. Yritys suunnittelee ja ompelee koirille ja koirien omistajille tarkoitettuja vaatteita. Se sai vuonna 2006 alkunsa harrastuksesta: Tarja Helsi-Ojaranta halusi tehdä takin Pinja-dalmatialaiskoiralleen. – Silloin ihmiset nauroivat, että miksi pistän takin koiran päälle. Nythän se on kääntynyt toisin päin, Helsi-Ojaranta sanoo. Viime vuonna viennin osuus liikevaihdosta nousi jo 30 prosenttiin, ja yritys työllistää pariskunnan lisäksi neljä freelance-ompelijaa. Vientiä on erityisesti Ruotsiin, mutta myös muihin EU-maihin ja EU:n ulkopuolellekin. Avain vientimarkkinoille oli erottuvat tuotteet. Helsi-Ojaranta suunnitteli koirien kouluttajille tarkoitetun treenitaskun, joka teki läpimurron Suomessa kesällä 2010. Viennistä yrityksessä vastaa Helsi-Ojarannan aviomies Pekka Ojaranta. Heidän mukaansa vienti voi olla kannattavaa myös pienelle yritykselle. – Kate jää vähän pienemmäksi kuin kotimaan myynnissä. Sitä voimme kuitenkin ta-

soittaa isommilla tilausmäärillä. Ulkomaisten jälleenmyyjien pitää aina tilata meiltä tietty määrä, Ojaranta sanoo. Ojarannan mukaan tärkein tietopaketti vientiin oli muutama vuosi sitten käyty kurssi vientikaupan verotuksesta ja kirjanpidosta. – Monikaan ei osaa tai tiedä miten arvonlisäverot kuuluu laskea viennissä, Ojaranta sanoo.

Vienti Euromaat

51 061 17 873

miljoonaa euroa

Pk-yritysten vienti tuplattava 30 prosenttia 150 000 euron liikevaihdosta on pieni pisara Suomen viennistä viime vuonna. Silti Helsitarin pisara on tärkeä, koska suomalaisten pk-yritysten vientiä halutaan kasvattaa. Tuoreen Pk-barometrin mukaan pk-yrityksistä vain 20 prosentilla on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Tullin tilastojen mukaan pk-yritykset veivät vuoden 2014 heinäsyyskuussa yhteensä 1,8 miljardin arvosta. Tämä ei riitä. Innovaatiorahoittaja Tekesin tavoitteena on tuplata viennin arvo 2020-luvun loppuun mennessä. – Viime lamasta moni yrittäjä on sanonut, että se oli paras kansainvälistymiskonsultti. Vienti on hyvää riskien hajauttamista, sanoo Tekesin kasvuyrityksistä vastaava johtaja Reijo Kangas.

Suurimmat vientimaat maanosittain

Pohjois-Amerikka

→

gallup X 3

Miten teistä tuli vientiyritys? Heikki Väänänen, Happyornot Olemme 50 maassa markkinoilla. Emme ajattele jokaista maata erillisinä markkinoina. Markkinointi tapahtuu verkossa ja se tavoittaa kaikki maat. Verkkonäkyvyyden rakentaminen ei ole rakettitiedettä vaan kovaa työtä. Täytyy ymmärtää sosiaaliset kanavat ja miten niitä tulee käyttää. Yli 90 prosenttia liikevaihdosta tulee viennistä. USA on isoin yksittäinen maa. Siellä asiakastyytyväisyys on iso asia. Yli 100 miljoonaa ihmistä on käyttänyt palveluamme. Jukka Karhula, Häggblom Oy Suoraa vientiä liikevaihdostamme on nyt 15 prosenttia. Pohjois-Ruotsi on ykkösprioriteetti. Meille oli iso apu Vientirenkaasta, jossa oli erittäin hyvä vetäjä. Asiakaskontakteja ja kyselyjä tuli niin paljon, että päätimme perustaa oman tytäryhtiön viime vuonna. Ruotsissa täytyy olla läsnä, jotta asiakkaalle tulee tunne, että häntä palvellaan. Referenssit ovat ehdottomia.

Mika Ahokas, Dreambroker Olemme markkinoilla Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Viime vuonna viennistä tuli noin 15 prosenttia. Tavoite on, että tänä vuonna merkittävästi osuus nousee. Paikallisuutta pitää kunnioittaa. Kussakin kohdemaassa olemme lähettäneet sinne suomalaista osaamista, mutta on tärkeää, että palkataan myös paikallisia ihmisiä.

Yhdysvaltojen talous on toipunut viime vuosien kriiseistä paremmin kuin Euroopan talous. Talouden ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 jopa yli kolme prosenttia. Yhdysvaltoihin viemistä auttaa myös valuuttakurssi: juuri nyt Yhdysvaltojen dollari vahvistuu suhteessa euroon. 23 prosenttia vievistä pk-yrityksistä vie myös Pohjois-Amerikkaan.

Maa: Yhdysvallat Vienti: 3 395 milj. €

Etelä-Amerikka Etelä-Amerikan suurin talous Brasilia on Suomen tärkein vientikohde maanosassa tällä hetkellä. Maan talous on kuitenkin kasvanut hitaammin 2010-luvun alun spurtin jälkeen. Vievistä pk-yrityksistä 8 prosenttia vie Keski- ja Etelä-Afrikkaan.

Maa: Brasilia Vienti: 433 milj. €

Yrittäjäsanomat

7000

TS I

6000

ÄJÄ

5000

Miljoonaa euroa. Vuoden 2014 tiedot vain marraskuun loppuun asti.

4000 2007

2008

2009

2010

2011

Saksa on nyt paitsi Euroopan suurin talous, nyt myös Suomen suurin vientikohde. Perässä seuraa Ruotsi. Eurooppa lähimarkkinana on ylivoimaisesti suurin vientimarkkina. 91 prosenttia vievistä pk-yrityksistä vie EU-maihin. Kasvussa on erityisesti Itä-Euroopan maiden osuus. Euroopan ongelma kohdemarkkinana on, että sen talous ja markkinat kasvavat kitsaasti lähivuosina.

Maa: Saksa Vienti: 6 187 milj. €

Aasia

Vaikka Pohjois-Afrikka on muuttunut viime vuosina levottomaksi, on Egypti edelleen Suomen tärkein vientimaa maanosassa. Finpron johtaja Jukka Salo kuitenkin painottaa, että Afrikan yli 50 maan joukossa on ainakin 10 potentiaalista maata. “Kaupan saaminen tietenkin kestää kauemmin kuin esimerkiksi Ruotsiin”, Salo sanoo.

Maa: Egypti Vienti: 267 milj. €

MAA: Australia Vienti: 401 milj.€

2013

2014

Pk-yritysten osuus viennistä on 13 %

Eurooppa

Afrikka

2012

Kiina on kasvanut viime vuosina Suomen tärkeimpiin kuuluvaksi vientimaaksi. Suomen viennistä 4,6 prosenttia suuntautuu nyt Kiinaan. Aasian jättimaista Intian odotetaan kiihdyttävän talouskasvua, sillä maa on panostanut voimakkaasti viime vuosina valmistavaan teollisuuteen. Vientiä harjoittavista pkyrityksistä Kiinaan vie 13 prosenttia ja Intiaan 8 prosenttia.

1 841 Pk-yritykset 11 464 Suuret yritykset Tilanne tammisyyskuussa 2014, miljoonaa euroa.

TOP10 Saksa Ruotsi Venäjä USA Alankomaat Iso-Britannia Kiina Belgia Viro Norja

6 187 790 823 5 716 759 415 4 310 217 011 3 395 954 681 3 089 747 537 2 835 213 827 2 342 904 703 1 675 572 606 1 635 342 113 1 437 881 071

Luvut tammimarraskuussa 2014

Maa: Kiina Vienti: 2 342 milj. €

= 500 miljoonaa euroa, luvut tammi-marraskuussa 2014.

Lähde: Tulli

Yrittäjäsanomat

vesa - matti väärä

Kate jää vähän pienemmäksi kuin kotimaan myynnissä. Sitä voimme kuitenkin tasoittaa isommilla tilausmäärillä. Ulkomaalaisten jälleenmyyjien pitää aina tilata meiltä tietty määrä. Julkinen Suomi pyrkii silottamaan pk-yritysten vientiä rahoituspolulla. Ely-keskukset ja Tekes rahoittavat viennin selvitystyötä usealla instrumentilla. Isompiin hankkeisiin, joissa tavoitteena on saada toimitus ulkomaille, on tarjolla lainaa. Finnvera tarjoaa esimerkiksi vientiluottoja ja viime vuonna tiivistetty Finpro kartoituksia markkinamahdollisuuksista. Jos rahoitusta löytyy kymmenien tuhansien avustuksista miljoonalainoihin, miksi vienti ei vielä vedä toivotulla tavalla? Tekesin Kankaan mukaan kansainvälistyvä yritys tarvitsee uutta osaamista. – Haasteet liittyvät kansainvälisen liiketoiminnan osaamiseen. Se vaatii erilaista otetta. Yrityksessä pitäisi olla tätä, Kangas sanoo. Lisäksi yrityksien pitäisi panostaa digiosaamiseen. Kangas muistuttaa, että digitalisaation myötä myös perinteiset toimialat mullistuvat. Se voi tarkoittaa uutta kilpailukykyä tai kelkasta putoamista. – On ristiriitaista, että yritykset eivät palkkaa digiosaajia, sillä Nokian takia niitä löytyy kyllä Suomesta.

Joukkoistamalla vientiin Suomen viennin rakenne on murroksessa. Elektroniikkateollisuuden osuus on romahtanut. Riittääkö Suomessa vielä vietävää? Suomessa on vaikka mitä vietävää, pohti Petri Tuomela ja perusti yrityksen, joka pyrkii auttamaan suomalaisia yrityksiä vientiin uudella tavalla. Usko yhdistettynä ajatukseen joukkoistamisesta ja Suomessa opiskeleviin ulkomaalaisiin synnytti liikeidean. Miksi emme käyttäisi Suomessa opiskelleita korkeakouluopiskelijoita viennin avaajina? Me2We on nyt koonnut 30 yliopiston verkoston kahdeksaan eri maahan, joiden kursseille ja opiskelijoille yritykset voivat syöttää projektejaan. Tähän mennessä Me2We on auttanut 15 yritystä omissa projekteissaan. – Ajatellaan, että vaikka Pohjanmaalla yrittäjä saa idean uudesta tuotteesta. Sitä hiotaan esimerkiksi Vaasan yliopiston kurssilla. Mikäli tuotteella nähdään mahdollisuuksia Saksassa, voidaan sama projekti lähettää myös saksalaiseen yliopistoon, jossa paikalliset opiskelijat hyödyntävät omaa verkostoaan ja osaamistaan etsimällä potentiaaliset asiakkaat ja ostajat, Tuomela tiivistää. Tuomelalla on selitys, miksi hienot tuotteet eivät ylitä rajoja. – Suomesta löytyy useita Pelle Pelottomia, jotka ovat keksineet hienon tuotteen, mutta heillä ei aina ole riittävää osaamista tuotteen kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen.

Kaasu vai jarru? Palataan vielä Piikkiöön. Helsitar tähtää tänä vuonnakin

Helsitar syntyi Tarja Helsi-Ojarannan harrastuksen pohjalta. Nyt yrityksen liikevaihdosta 30 prosenttia tulee viennistä. Aviomies Pekka Ojaranta vastaa viennistä.

viennin kasvuun. Sitten alkaa tulla kynnykset vastaan. Ulkopuolista työvoimaa pitäisi jo palkata, jotta kasvu olisi tämän vuodenkin jälkeen mahdollista. Täytyy päättää poljetaanko kaasua. – Olen itse se jarru, koska olen luonteeltani varovainen, Helsi-Ojaranta tunnustaa.

Huolet ovat tuttuja. – Aviomies olisi valmis isompiinkin muutoksiin ja valmis kasvattamaan ulkomaanmyyntiä reilusti. Haaveilen, että kasvaisimme enemmän, mutta pelkään, että yritys kasvaa niin isoksi, että en enää pysty hallitsemaan kaikkea. Näihin ongelmiin tarvittaisiin neuvoja ja apuja.

v i e n n i n k e h i t y s to i m i a l o i t ta i n % 100

8,7

90 80 70

15,9 17,2

60 50

21,9

40 30

12,9

10,2

10,9

17,3

19,1

19,3

21,5 11,1

20 10 0

23,3

2008

20,6 2009

12,0

12,5

11,6

21,9

23,4

24,6

23,4

19,2

Kemian teollisuuden tuotteet

20,0

20,1

17,3

18,5

Kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet

Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet

18,9

17,3

17,8

15,3

16,1

14,7

14,2

14,6

Metalliteollisuuden tuotteet

15,4

13,5

13,0

11,4

11,8

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet

2010

2011

2012

2013

2014 (1-11)

Elektroniikkateollisuuden osuus viennistä laskee Suomen viennin rakenne on muuttunut viime vuosina paljon. Nokian vetämä elektroniikkateollisuus on menettänyt osuuttaan voimakkaasti. Eniten osuuttaan on kasvattanut kemianteollisuus, jonka vienti kuitenkin laski viime vuonna vuoteen

prosenttia

11,7

19,5

prosenttia

pk-yrityksistä tekee suoraa vientiä. Neljällä prosentilla on ulkomainen yhteisyritys tai tytäryritys.

vientiä harjoittavista pkyrityksistä on voimakkaasti kasvuhaluisia.

Muut tuotteet 20,4

2013 verrattuna. Alan vienti kääntyi laskuun viime vuonna öljytuotteiden ja lääketeollisuuden tuotteiden viennin arvon vähenemisen vuoksi. Metsäteollisuussektorin viennin muutos oli lähellä nollaa vuonna 2014. Vuotta aiemmin vienti oli vielä hienoisessa

kasvussa. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti kääntyi nousuun viime vuonna. Moottoriajoneuvojen vienti kasvoi merkittävästi. Henkilöautojen vienti nousi erityisen paljon, mutta myös tavarankuljetusautojen vienti kasvoi selvästi.

32 prosenttia

vievistä pk-yrityksistä vie Venäjälle.

55 prosenttia

voimakkaasti kasvuhaluisista vientiyrityksistä aikoo lisätä henkilökuntaansa. lähde : pk - barometri

Yrittäjäsanomat

Käytä viennissä oikeaa maksutapaa Suomalaiset pk-yritykset eivät ole yhtä hyvin perillä vientikaupan maksuihin liittyvistä riskeistä kuin suuryhtiöt. Kannattaisi olla, sillä yksi kaatunut kauppa tekee ison loven pienen yrityksen liikevaihtoon. – Pk-yrityksellä on vielä isompi syy pohtia riskitasoaan. Jos maksu jää saamatta ja on säästetty pieni prosentuaalinen kustannus maksutavassa, saa tehdä aika monta uutta kauppaa, että saa katteilla korjattua sen menetyksen, sanoo Finnveran rahoituspäällikkö Outi Mikola. Finnvera on vuodesta 2012 järjestänyt Vientikaupan rahoitus -koulutusohjelmaa pk-yrityksille. Ohjelmaan on osallistunut yli 130 yritystä. Finnveralla on maaluokitus, jolla se kartoittaa eri maiden liittyviä riskejä. Finnveran Mikolan mukaan yrittäjän kannattaa arvioida vientikaupan riskitasoa kokonaisuutena. – Maaluokituksen lisäksi minua yrittäjänä kiinnostaisi vastapuolen maksukyky ja maksuhalu.

Vientikaupan maksutapoja on useita. Tyypillinen on maksusitoumus, joka on kustannuksiltaan huokein, mutta myös riskialttein. Se sopii maksutavaksi, kun kumppani on tuttu ja luotettava eikä kohdemaahan liity poliittista riskiä. Riskiä voi leikata perittävää maksutapaa käyttämällä. Siinä ostaja saa tavaraan oikeutettavan asiakirjan pankista toteutettuaan sovitut ehdot. – Perittävässä tavassa ei ole mitään pankin sitoumusta. Myyjän kannalta on riski jos ostaja ei lunasta tuotteita niin myyjän pitää löytää uusi ostaja tai rahdata tuotteet takaisin Suomeen. Varmin keino tehdä kauppaa on remburssi, jossa ostajan pankki sitoutuu maksamaan tuotteen, mikäli myyjä täyttää sovitut ehdot. Mikola ei usko, että remburssista sopiminen karkottaisi asiakkaita. – En usko, että esimerkiksi saksalainen myyjä vaatii turvaavampaa maksutapaa kuin suomalainen myyjä.

Ulkomaankaupan maksutavat Maksumääräys Maksumääräys sopii maksutavaksi, kun ostajan ja myyjän liikesuhde on vakiintunut ja luottamuksellinen. Maksu perustuu myyjän pankin antamaan kirjalliseen ohjeeseen ehdoitta hyvittää maksu saajan tilille. Maksumääräys on yksi edullisimmista maksutavoista ulkomaankaupassa. Perittävä Perittävällä tarkoitetaan maksutapaa, jossa myyjä pyytää pankkia lähettämään asiakirjat perittäväksi tavaran toimituksesta ostajan pankille. Ostaja saa asiakirjat, joko käteismaksulla tai shekin hyväksymistä

vastaan. Kustannus riippuu pankkien palkkioista ja kaupan suuruudesta.

Remburssi Remburssi on maksutapa, jossa ostajan pankki sitoutuu antamaan myyjälle sitoumuksen, että maksu suoritettaan myyjälle, kun myyjä on esittänyt pankille remburssissa määrättyjä asiakirjoja. Remburssi sopii erityisesti yrityksille, jotka käyvät ulkomaankauppaa kaukaisten maiden yritysten kanssa, sillä remburssin käyttö vähentää maksuihin liittyviä riskejä. Kustannukset ovat perittävää suuremmat, sillä remburssissa myös pankki ottaa riskiä.

kommentti

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Vienti vaatii nälkää Tässä on ristiriita. Vienti vaatii pääomia. Jos yrityksellä on jo rahaa ja menestystä, miksi lähteä riskeeraamaan rajan taakse. Eikö menestys kotimarkkinoilla riitä? Sama yhtälö toimii myös käännettynä: jos on vientipotentiaalia sisältävä tuote ja halua, mutta ei pääomia, miten lähteä aikaa ja rahaa vaativaan vientityöhön. Näitä kysymyksiä moni yrittäjä pohtii, kun Suomen vientitoiveita suunnataan entistä enemmän pk-yrityksiin. Tähän kaavaan tarjotaan ratkaisuksi muun muassa julkista rahaa. Valtio rahoittaa nyt usean toimijan kautta kasvuhaluisia ja vientisuuntautuneita yrityksiä.

Rahoitusta saa markkinoiden selvityksistä vientitakuisiin. Julkinen raha loiventaa riskiä, mutta ei poista, eikä pidäkään poistaa, yrityksen riskiä. Yrittäjän pitää tietää, tuntea ja uskoa, että riittävän moni on valmis maksamaan tuotteesta tarpeeksi myös rajojen ulkopuolella. Nälkää kasvuun ja menestykseen ei voi antaa tukena. Bulkkia ei kannata lähteä viemään. Sen sijaan kannattaa varmistaa, että kotikenttä on mahdollisimman hyvässä kunnossa. Menestys kotimarkkinoilla toimii referenssinä ja koekenttänä kiinnostavan tuotteen löytämisessä. On huolehdittava, että yritys kestää kasvun, kun vienti alkaa vetää.

Tuntuuko sinusta, että laki- ja asianajokustannukset ovat karanneet käsistä? Koetko yrityksen päättäjänä, että sinulla ei ole mahdollisuutta hankkia tarvitsemiasi juristin palveluja? Etkö tiedä mistä lähtisit etsimään pätevää lakimiestä kilpailukykyiseen hintaan?

Meillä sinun piikkisi ei ole auki! Tiedät aina etukäteen, paljonko asiasi hoitaminen maksaa on se sitten iso tai pieni.

JuriNetin keikkalakimies-palvelu on vastaus kysymyksiisi! Keikkalakimies-palvelun tarkoituksena on tarjota korkeatasoisia lakimiespalveluita helposti ja paljon kustannustehokkaammin kuin aiemmin. Meitä saat nopeasti 1-10 juristia käyttöösi. He ovat töissä fyysisesti yrityksessäsi tai JuriNetin toimistoissa, aina sovitun ajan tai tarpeen mukaan muutamasta tunnista muutamaan kuukauteen. Keikkalakimies on työsuhteessa JuriNet:iin ja me JuriNetissä vastaamme keikkalakimiesten tehtävistä ja palvelun laadusta. Keikkalakimies voi aina tukeutua JuriNetin muihin ammattilaisiin. Jokainen juristimme tekee salassapitosopimuksen JuriNetin ja asiakkaan kanssa JuriNetin laadunhallintajärjestelmän mukaisesti.

Lue lisää palvelustamme! jurinet.fi/keikkalakimiehet

Yrittäjäsanomat

juha harju

Uutiset

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen painottaa, että toimialojen välillä on suuret tuottavuuserot. Siksi päätöksiä pitäisi voida tehdä enemmän yrityksissä.

Mäkynen: Yrityksissä tehdään parempia päätöksiä kuin kabineteissa Suomen Yrittäjien Jyrki Mäkysen mukaan päätöksentekoa pitää saada työpaikoille, jotta Suomen kilpailukyky voi palautua. vaalit Nykyinen työmarkkinamalli on osasyy Suomen kilpailukyvyn rapautumiseen, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen. – Viimeisten 5–7 vuoden aikana olemme menettäneet kilpailukykyä ja menetämme markkinoita koko ajan, Mäkynen sanoo. Hänen mukaansa työelämän pelisääntöihin tarvitaan muutos, joka mahdollistaa laajemman sopimisen. Suomen Yrittäjien ehdottamassa mallissa lailla taattaisiin yrityksille mahdollisuus poiketa työehtosopimuksen määräyksistä, jos sekä yrittäjät että työntekijät olisivat siihen suostuvaisia. – Keskitetty sopiminen sisältää perusajatuksen, että tuottavuus on kaikkialla sama. Kuitenkin tuottavuuserot toimialojen ja yritysten välillä ovat valtavia, Mäkynen sanoo. Mäkynen on varma, että työn-

tekijät ovat monissa yrityksissä halukkaita miettimään yhteistä parasta. – Emme tällaista ehdottaisi, jos tietäisimme, että työntekijät eivät olisi myös halukkaita joustaviin ratkaisuihin. Tiedän, että tämä on arkipäivää jo monissa yrityksissä hyvässä yhteishengessä, Mäkynen sanoo.

Kaikissa muissa yhteiskuntapolitiikan lohkoissa eduskunta kantaa vastuun, mutta työmarkkinavalta on luovutettu demokratian ulkopuolelle.

Palkkaus vain yksi tekijä Työmarkkinaneuvotteluissa isoin huomio kiinnittyy perinteisesti vain palkkaan. Mäkynen huomauttaa, että työsuhde on paljon muutakin kuin palkkaa. – Työsuhde on monista asioista koostuva kokonaisuus: palkka, työaika ja sen jaksottuminen, vapaapäivät, lomat, lomarahat, sairauspäivärahat ja niin edelleen, Mäkynen luettelee. Näitä yhdistämällä on mahdollista saada kilpailukykyä aikaan paikallisesti. Mäkynen nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa yritys neuvottelee isosta toimituksesta ulkomaille. Jos ostaja edellyttää nopeaa toimitusta, se aiheuttaa ongelmia, koska työehtosopimus määrittelee tarkasti myös työajan jaksottumista. – Yritystä auttaisi tuollaisessa tilanteessa se, että voidaan tehdä

enemmän töitä vähän aikaa ilman, että se aiheuttaisi valtavia kustannuksia. Samoin heikomman kysynnän aikana yritys voisi irtisanomisten sijaan vähentää työtunteja ja lisätä niitä taas, kun kysyntä virkoaa.

Eduskunnalle päätöksentekovalta Suomen Yrittäjät ei osallistu tällä hetkellä tulopoliittisiin neuvotteluihin työnantajien osapuolena. Mäkynen painottaa, että järjestö ei halua osaksi vanhaa järjestelmää, jonka toimivuuteen järjestö ei usko. – En usko, että ne joustavuuden ja uudenlaisen tekemisen mallit tulevat nykyisen järjestelmän kautta. On luotava järjestelmä, joka mahdollistaa erilaisen sopimisen, Mäkynen sanoo. Hänen mukaan Suomen Yrittä-

jien tavoite ei ole sopimusjärjestelmän purkaminen vaan saada lakiin perustuva oikeus sopia asia työpaikalla, jos yrittäjä ja työntekijät niin haluavat. Tällainen mahdollisuus on Saksassa ja Ruotsissa, jotka ovat Suomen kilpailijamaita ja tärkeimpiä vientikohteita. Muutos edellyttäisi sitä, että eduskunta ottaisi takaisin vallan työmarkkinoita koskevissa päätöksissä. – Kaikissa muissa yhteiskuntapolitiikan lohkoissa eduskunta kantaa vastuun, mutta työmarkkinavalta on luovutettu demokratian ulkopuolelle. Nyt iso kysymys on, onko poliitikoilla rohkeutta ottaa nämä kysymykset takaisin poliittisen päätöksenteon piiriin. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Näin yrittäjät lupaavat työllistää

Työllistämiseen liittyvän lupauksen antaa muun muassa Hopeaharjun palvelukodin Mari Kurppa.

vaalit Yrittäjillä on selviä lupauksia. – Jos ensi hallituskaudella vaikutetaan sosiaali- ja terveysalan tessiin niin, että alalla maksetaan

sairausloma-ajalta vain palkka eikä esimerkiksi pyhäkorvauksia, niin lupaan palkata vähintään viisi työntekijää, Mari Kurppa sanoo.

Kurppa toimii Hopeaharjun palvelukodin yrittäjänä Noormarkussa. Hän on yksi yrittäjistä, jotka ovat jättäneet lupauksen Suomen Yrittäjien kampanjasivulle, joilla järjestö valmistautuu tuleviin eduskuntavaaleihin. Yrittäjät jättävät konkreettisia lupauksia yrittämisestä ja työllistämisestä. Lupauksiin on liitetty ehdotuksia, miten Suomea voi kehittää ensi vaalikaudella, jotta yrittäminen ja työllistäminen ovat mahdollisia. Suomen Yrittäjillä on viisi tavoitetta, joilla Suomen hankalaa tilannetta voidaan parantaa. Tavoitteet perustuvat suomalaisen työn ja yrittämisen merkitykselle. Yrittäjien mukaan työmarkkinoita on uudistettava siten, että työllistämisen kynnys madaltuu ja työpaikkatason sopimusmahdollisuudet parantuvat, julkista taloutta on tasapainotettava, verotuksen kannustavuutta lisättävä, yksin-

yrittäjien asemaa parannettava ja turhasta sääntelystä luovuttava. Järjestö nostaa esille, että pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät Suomessa jo yli 900 000 ihmistä. Viimeisen 10 vuoden aikana nämä yritykset ovat luoneet yli 100 000 kotimaista uutta työpaikkaa. Reijo Lepistö Teljän Konttorikoneesta nostaa esille paikallisen sopimisen merkityksen yrityksille. Lepistö perusti yrityksen jo 1970-luvulla ja on välillä työllistänyt parikymmentä henkeä. Nyt Teljän Konttorikone työllistää neljä henkeä. Lepistö on halukas kasvattamaan työpaikkojen määrää. – Lupaan luoda 2 – 5 uutta työpaikkaa, kun välilliset kustannukset saadaan reilusti pudotettua ja paikalliset sopimukset tehtyä itse. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Tee lupaus Anna konkreettinen lupaus yrittäjyydestä, lupaus itsesi työllistämisestä, lupaus työpaikkojen säilyttämisestä tai lupaa uusia työpaikkoja. Voit antaa lupauksen tekstin, kuvan tai videon muodossa. Lupauksen voi antaa osoitteessa www.yrittajat.fi/ tyontekija. Täytä sivulla olevat kentät, lisää video tai kuva ja tallenna. Voit helposti jakaa lupauksen eri kanavien kautta. Lupaukset ovat kaikkien nähtävillä ja eteenpäin jaettavissa. Kaikkiin jakoihin liitetään automaattisesti mukaan aihetunniste #työn_tekijä.

Yrittäjäsanomat

Muotipomolta sijoitus suomalaisfirmaan Rahoitus Zoined Oy on

facebook.com/yrittäjät

Näin yksityinen ravintola kilpailee naapurin ABC:tä vastaan Nelostien varrella sijaitseva ravintola Vaskikello sai muutama vuosi sitten naapuriinsa ABC:n. Vaskikello taklaa kilpailijaa erilaisuudella, nopealla ravintolalla ja kellokokoelmalla. Lue lisää osoitteessa: bit.ly/vaskikello

@yrittajat

yrittäjät.fi

Arvonlisäveron muutos auttaa pienyrittäjää Yksinyrittäjät Hallituksen lisätalousarvioesityksessä olevat muutokset arvonlisäverotukseen ovat Suomen Yrittäjien mukaan oikeansuuntaisia. Hallitus on päättänyt antaa eduskunnalle vielä tämän vaalikauden aikana esityksen arvonlisäverolain muuttamiseksi siten, että arvonlisäverotuksen huojennusalueen yläraja nostettaisiin 22 500 eurosta 30 000 euroon. Lisäksi liikevaihdon perusteella laskettavan arvonlisäveron verovelvollisuuden alaraja nostettaisiin vuoden 2016 alusta lukien 8 500 eurosta 10 000 euroon. – Muutos keventää pienten yritysten arvonlisäverorasitusta jonkin verran ja helpottaa siten pienyritysten asemaa, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

pixhill

saanut 470 000 euron suuruisen rahoituskierroksen. Yksityisiltä sijoittajilta kerätty pääoma on tarkoitus käyttää toiminnan laajentamiseen muihin Pohjoismaihin. Zoinedin analytiikkapalvelu kerää asiakkaan kassajärjestelmästä kuittirivitasolla myymälä-, myyjä-, asiakas- ja tuotekohtaista tietoa myynnin kehityksestä. Tämän avulla yritys voi johtaa tiedolla, reagoida myynnin poikkeamiin, segmentoida asiakkaita ja löytää piilevää myyntipotentiaalia. Pääsijoittajana rahoituskierroksella toimi sijoittaja ja toimitusjohtaja Lars Lönnqvist neljännesmiljoonan euron sijoituksellaan. Lönnqvist toimii lifestyle-tavaramerkki Gantin maahantuojayrityksensä Pro Fashion Oy:n toimitusjohtajana sekä useissa muissa yrityksissä eri rooleissa. – Zoinedissa, kuten monissa muissakin suomalaisissa yrityksissä, on valtavasti potentiaalia, mutta menestyäkseen niiden on päästävä maailmalle, Lönnqvist toteaa. Zoined Oy on perustettu vuonna 2011. Yrityksen edellinen rahoituskierros oli vuonna 2013, jolloin yritys kertoi keränneensä noin 150 000 euroa kansainvälistymiseen.

yr i ttä jät.fi

Liukuva alarajahuojennus otettiin aikanaan arvonlisäverolakiin Suomen Yrittäjien ehdotuksesta. Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostaminen 1 500 eurolla on

Järventauksen mukaan hyväksyttävä inflaatiotarkistus. – Julkisessa keskustelussa esillä ollut alarajan tuntuva korottaminen olisi ongelmallista, sillä silloin

syntyisi voimakasta eriarvoisuutta ja kilpailuvääristymiä pienyritystoiminnan sisälle. Huojennusalueen laajentamisessa vääristymävaikutukset on minimoitu. Järventauksen mielestä on myönteistä, että maksuperusteisen arvonlisäverotuksen valmistelu jatkuu. Hallitus esittää lisäksi perintöja lahjaveron maksua myönnettävän maksuajan pidentämisestä viidestä vuodesta seitsemään vuoteen. – Toimi on oikeansuuntainen, sillä se helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia. Se ei kuitenkaan ratkaise omistajanvaihdoksiin liittyviä veropulmia, Järventaus sanoo. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @kimmokoivikko

HALUATKO YRITYKSELLESI ASIANTUNTEVAA JA HENKILÖKOHTAISTA PALVELUA? Aktiassa yrittäjä saa kaikki pankkipalvelut tavalla, johon yleensä vain suuryritykset ovat tottuneet. Yritys saa oman, sen asioihin perehtyvän asiakasvastaavan, joka huolehtii sekä yrityksen että yrittäjän henkilökohtaisten pankkiasioiden sujumisesta. Tervetuloa Aktia Pankkiin! Ota yhteyttä puh. 010 247 6700. Lisätietoja myös www.aktia.fi.

Puhelujen hinnat kiinteästä linjasta 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Yrittäjäsanomat

emil bobyrev

suomal ainen ulkomaill a

Verkkokauppa räjäyttää myynnin Lastenvaatemerkki Gugguu viisinkertaistaa liikevaihtonsa verkkokaupan ansiosta. Yrittäjä selittää suosiota asiakaspalvelulla sekä laadukkailla, eettisillä ja ekologisilla tuotteilla.

Veikko-Matti Kallioniemi myy saunoja 70 maahan Olen kotoisin Honkajoelta, Satakunnasta. Aloitin yritystoiminnan jo koulupoikana. Myin muun muassa lottonumeroiden arvontakortteja ja valokuvasin toiminimellä. Vuonna 1977 kävin moikkaamassa Amerikkaan vaihto-oppilaiksi päässeitä kavereitani. Siitä innostuneena aloitin ulkomaankaupan. Asennutin kaukokirjoittimen eli telexin vanhempieni suostumuksella sänkyni viereen naputtamaan ja aloitin postimyynnin sekä kameroiden ja muun elektroniikan maahantuonnin Aasiasta. 1980-luvulla perustin kuusi valokuvausliikettä Suomeen ja kävin usein Aasiassa. Nuori ikäni ei haitannut liikeneuvotteluissa, silla aasialaiset osaavat arvioida meidän ikää yhtä huonosti kuin me heidän. Piti vain pukea puku päälle ja käteen arvokas salkku. Vuonna 1987 perustin Suomen ja Aasian välillä kauppaa tekevän Fem Ltd. -yrityksen Hongkongiin. Asiakkaani kyselivät saunojen perään, joten perustin Sawon vuonna 1994. Nimi tulee sanoista sauna world. Vuonna 1999 Sawo siirtyi Filippiinien Cebulle, jossa on nykyään kaksi tehdasta ja 300 työntekijää. Saunatarvikevalmistajana olemme maailman suurin. Viemme kiukaita, höyrystimiä, ohjauskeskuksia ja kokonaisia saunoja 70 maahan. Filippiinit on erittäin korruptoitunut maa, mikä vaikeuttaa huomattavasti yritystoimintaa. Sawon tehtaat sijaitsevat alueella, jossa on yrityksille omat lait ja tulliviranomaiset, joten olemme korruptiolta suojassa. Yritykset eivät saa mitään tukea mistään ja rahoitusta on hankala järjestää pankeista. Sijainti Filippiineillä mahdollistaa kuitenkin viimeistellyn työn kohtuullisin kustannuksin ja laajan tuotekehitystyön. Lisäksi voi aina hypätä uimaan valtavaan akvaarioon kalojen ja korallien keskelle. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Kasvuyritykset Lastenvaatemerkki Gugguu julkisti helmikuun 5. päivä kevätvaatemallistonsa. Verkkokaupassa oli ruuhkaa, kun parhaimmillaan 27 000 ihmistä ryntäsi kauppaan kello 12. Kävijöitä oli liki kolminkertainen määrä verrattuna syyskuun ruuhkaan, jolloin samanaikaisesti 10 000 ihmistä shoppaili verkkokaupassa syysvaatemallistoa. – Onhan se melkoinen määrä ihmisiä. Verkkokauppa pysyi paremmin pystyssä kuin viimeksi, mutta kaatui silti välillä, yrittäjä Anne Valli kertoo. Useat ihmiset ostivat samoja tuotteita yhtä aikaa, joten päällekkäisiä tilauksia tuli jonkin verran, vaikka kaikkia tuotteita ei oltu laitettu varastosaldoihin. Useat tuotteet loppuivat kesken. – Olimme varautuneet paljon isommalla varastolla kuin syksyllä. Suurin osa asiakkaista ymmärtää, mutta olemme saaneet kuulla siitä, ettei tavara riitä. Kaikki tilaukset on nyt saatu lähetettyä asiakkaille, mutta joitakin kesken loppuneita tuotteita joudutaan lähettämään myöhemmin perästä. Liikevaihto kertaa viisi – kiitos verkkokaupan Gugguun kasvuvauhti on ollut huimaa ja liikevaihdon ennakoidaan viisinkertaistuvan pian päättyvän tilikauden kohdalla. Huhtikuusta 2013 maaliskuuhun 2014 kestäneellä tilikaudella yrityksen liikevaihto oli noin 200 000 euroa. Maaliskuussa 2015 päättyvältä tilikaudelta odotetaan noin miljoonan euron liikevaihtoa. – Onhan se aika mahtavaa, mutta ei sitä ole tässä ehtinyt miettiä, kun on vain tehnyt töitä. Kasvu on pääosin verkkokaupan ansiota. Jälleenmyyjien kautta on

Gugguun vaatteita myydään Suomen lisäksi Englannissa, Sveitsissä, Kiinassa ja Ranskassa. Verkko on kuitenkin suurin kasvun moottori, kertoo yrittäjä Anne Valli.

tullut myös kasvua, mutta se on selvästi verkkokauppaa hitaampaa. Suomessa Gugguulla on noin kymmenkunta jälleenmyyjää. Ulkomailla vaatteita myydään Englannissa, Sveitsissä, Kiinassa ja Ranskassa. Gugguun suosiota selittävät Vallin mukaan hyvä ja nopea asiakaspalvelu sekä laadukkaat, eettiset ja ekologiset tuotteet. Gugguun vaatteet ovat tunnettuja erikoisista leikkauksista ja raikkaista väreistä. – Monet lastenvaatteet ovat printtituotteita, mutta meillä on eri värisiä. Vaatteilla on myös jälleenmyyntiarvoa, ja ihmiset tietävät, että niistä saa hyvin rahaa käytettyinäkin. – Meillä on myös paljon lojaaleja asiakkaita. He huomaavat laadun ja tilaavat uudestaan, Valli jatkaa. Gugguu on Anne Vallin, hänen

Onhan liikevaihdon kasvu aika mahtavaa, mutta ei sitä ole ehtinyt miettiä, kun on vain tehnyt töitä.

siskonsa Miia Riekin ja Anne Sorvarin vuonna 2012 perustama lastenvaatemerkki. Gugguun vakituiseen henkilöstöön kuuluu Vallin ja Riekin lisäksi yksi työntekijä, mutta kiireisinä aikoina palkataan lisäkäsiä apuun. Lastenvaatemerkki lanseeraa kaksi mallistoa vuodessa, joiden lisäksi julkistetaan pienempiä mallistoja pitkin vuotta. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Epäselvyydet trukkien vakuuttamisessa jatkuvat Laki Uusi valmisteilla oleva liikennevakuutuslaki ei selvennä, pitääkö työkäytössä olevat trukit tai tela-alustaiset moottoriajoneuvot vakuuttaa liikennevakuutuksella vai ei. Isoin ongelma on ollut se, että käytetäänkö trukkia liikenteessä. Jos katsotaan, että trukkia tai moottorityökonetta käytetään liikenteessä, se pitäisi rekisteröidä ja sitä myötä myös vakuuttaa. Rajanveto on häilyvä.

– Meillä oli suuria toiveita siitä, että uusi laki toisi selvyyttä trukkien ja tela-alustaisten moottoriajoneuvojen liikenteessä käyttämiseen ja ajoneuvoryhmiin. Se oli kärkitavoite koko lakiuudistuksessa, mutta täytyy kyllä todeta, ettei tilanne muutu paljoakaan nykyisestä, Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen harmittelee. Jumppasen mukaan lakia on valmisteltu 11 vuotta.

Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusmarkkinayksikön johtaja Hannu Ijäs myöntää, ettei uusikaan laki poista tilanteen pulmallisuutta kaikilta osin. – Toivottavasti se vähän parantaa tilannetta. Se on osoittautunut valmistelun aikana vaikeaksi, Ijäs sanoo.

Vahinkoja tulee tasaisesti Liikennevakuutuskeskuksen Jumppasen mukaan vakuutta-

mattomien trukkien aiheuttamat epäselvyydet ovat jatkuvia. – Silloin joudutaan pohtimaan, onko trukki ollut liikenteessä vai ei. Jos trukki olisi pitänyt vakuuttaa, ei kuljettaja saa korvauksia henkilövahingoistaan. Yrittäjä eli omistaja joutuu myös maksamaan vakuutusmaksut jälkikäteen koko omistusajalta ja pahimmassa tapauksessa kuusinkertaisina. Jumppasen mukaan uusi laki tulee kyllä selventämään ajoneu-

von määritelmää, muttei juuri muuta. – Jos laite kulkee 15 kilometriä tunnissa tai sen yli ja laitteen teho on yli yksi kilowatti, niin laite on vakuutettava. Mutta entä ne trukit, jotka kulkevat tuon ali, mutta ovatkin välillä alueella, jossa liikennevakuutus vaaditaan eli esimerkiksi varastohallin ulkopuolella. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

Yrittäjäsanomat

A n a ly y s i

Onko todella niin synkkää kuin yrittäjät ennustavat

TOIMIALAT Kaksi viikkoa sitten julkaistu Pk-yritysbarometri on synkkää luettavaa. Yritysten ennusteista seuraavalle vuodelle ei saa hyvää vaikka kuinka etsisi. Otetaanpa pari esimerkkiä. Yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku putosi alimmilleen sitten vuoden 2009. Investointiodotuksia kuvaavan luvun edessä on jo niin pitkä miinus, että hirvittää. Ja mikä surullisinta, tilanne on sama joka puolella Suomea. Toimialojenkaan välillä ei ole suuria eroja. Palvelut ja teollisuus ovat hieman vähemmän miinuksella kuin rakentaminen ja kauppa. Vastaukset perustuvat yli 4 000 pk-yrityksen otokseen, joten siinäkin mielessä näkymiin on suhtauduttava vakavasti. Tuhkan ripottelun sijaan on hyvä selvittää synkkyyden syitä ja sitä miten yrittäjät löytäisivät taas valon. Syitä on toki monia. Pk-yritysten liiketoiminta lepää pitkälti kotimaisen

pixhill

Pk-yritysbarometri antoi karun kuvan yrittäjien uskosta tulevaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että joku pärjää huonoinakin aikoina. kulutuksen varassa. Valitettavasti kuluttajien ostovoima on heikentynyt, kiitos veroratkaisujen. Samoin Ukrainan kriisi on haitannut vientiyritysten toimintaa erityisesti EU-alueen ulkopuolelle. Tuloksista paistaa myös läpi, että investoinnit ovat jäissä rahoitusongelmien ja toisaalta tempoilevan veropolitiikan takia. Ja paljon muuta.

@marjokoo Erikoistuminen ja hyvä palvelu tuovat kilpailukykyä.

Kasvajiakin löytyy Samaan aikaan barometrin kanssa työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tuloksia kasvuhakuisten yritysten näkymistä. Niissä yrityksissä usko on kova. Huomio kiinnittyy erityisesti digitaalisiin työkaluihin ja niiden hyödyntämiseen. Kasvuhakuiset yritykset aikovat panostaa erityisesti myyntiä lisääviin työkaluihin eli verkkokauppaan sekä digitaalisten kanavien käyttöön myynnissä ja markkinoinnissa. Myynti ja asiakashankinta sekä -tyytyväisyys ovat yritys-

toiminnan kulmakiviä, oli kokoluokka sitten mikä tahansa. Kannattaakin ottaa oppia, mitä menestyvät yritykset tekevät toisin. Miksi ja miten joku menestyy huonoinakin aikoina? Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @KimmoKoivikko

@PegZor Digitaalisuutta hyödyntävät kasvuyritykset porskuttavat vahvasti, näistä otettava mallia. @JMakynen Entistä vakuuttuneempi tämän päivän jälkeen: Suomi tarvitsee puhetta muusta kuin keskioluesta.

Laskettelukeskuksella tulossa hyvä vuosi teiden hiihtokeskuksessa Hankasalmella ensimmäinen hiihtolomaviikko meni edellisiin vuosiin verrattuna loistavasti. Rinnelippuja myytiin ensimmäisen hiihtolomaviikon kuutena ensimmäisenä päivänä 83 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana keskuksen historian parhaana vuonna 2012. Euromääräisestikin kasvua tuli vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 78 prosenttia. Maksavia asiakkaita kertyi kuudessa päivässä peräti 2000 kappaletta. Hiihtolomasesongin merkitys Häkärinteiden koko kauden liikevaihtoon on noin 30 – 40 prosenttia. EteläSuomen hiihtolomaviikko ei kuitenkaan ole Keski-Suomessa edes lomasesongin paras viikko. – Se on meille aina sellainen pieni arvoitus. Eniten väkeä on yleensä viikolla yhdeksän, jolloin esimerkiksi jyväskyläläiset viettävät hiihtolomiaan, Häkärinteet Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kirjavainen sanoo. Hiihtokeskusyrittäjä sai

tommi anttonen

Toimialat HäkärinHäkärinteiden toimitusjohtaja Jukka Kirjavainen iloitsee luotsaamansa laskettelukeskuksen väenpaljoudesta.

tänä vuonna kouluilta myös todella hyviä uutisia. – Pieksämäki päätti pitää hiihtolomansa tänä vuonna viikolla kymmenen. Meidän lähikunnat idän ja pohjoisen puolelta lomailevat siis silloin. Meillä onkin tässä nyt kolmen viikon superaika käsillä.

Isot investoinnit taustalla Kirjavainen on investoinut lumetukseen muutaman edellisvuoden aikana peräti puoli

miljoonaa euroa. – Lumetus onnistui nyt paremmin kuin koskaan, joten meillä on ollut hyvät olosuhteet. Emme saisi yhtään rinnettä auki ilman lumetusta. Tällä kaudella Häkärinteet tarjoaa asiakaspalvelua myös venäjän kielellä. – Venäläiset ovat hyvin perhekeskeisiä ja me olemme kehittäneet omaa toimintaamme juuri perhekeskeisyys edellä. Venäläisissä on myös aivan hurja potentiaali.

Venäläisten määrä on Häkärinteissäkin ollut laskussa. Peruutuksia naapurimaasta tuli erityisesti uuden vuoden tienoilla. – Palautin heille varausmaksut takaisin, sillä halusin katsoa vähän isompaa ikkunaa. Toivottavasti he siis tulevat ensi vuonna hanakammin rinteisiin, kun heidän ei tarvinnut tänä vuonna maksaa tyhjästä. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

Yrittäjäsanomat

meeri utti

Miesten hiuksista kova kisa Kaksi kasvavaa ketjua tavoittelee asiakkaikseen miehiä. Eniten kasvaa M Room. Toimialat Parturiketju M Room on kasvanut muutamassa vuodessa laajaksi ketjuksi, jonka yhteenlaskettu myynti on vuodessa nykyisellä kuukausimyynnillä noin 13 miljoonaa euroa. – Olemme tällä hetkellä alan suurin ketju, kertoo toimitusjohtaja Toni Kylätasku. Kylätaskun mukaan ketju tavoittelee 20 miljoonan euron vuosimyyntiä vastaavaa kuukausimyyntiä tämän vuoden loppuun mennessä. Toinen kasvava, miehille suunnattu ketju on Groom, joka toimii tällä hetkellä Uudellamaalla 10 liikkeen voimin. Groomin toimitusjohtajan Sami Heinon mukaan miehet käyttävät ketjuja naisia herkemmin.

Miehet unohdettu asiakasryhmä M Roomilla on Suomessa vajaat 50 liikettä. Yrityksen perustivat vuonna 2008 pitkään alalla olleet Kylätasku ja Petri Sipiläinen, joka toimii ketjun taiteellisena johtajana. – 2000-luvulla aloimme pohtia, että partureissa miehet ovat unohdettu asiakasryhmä, toimitusjohtaja Kylätasku sanoo. Yritys pilotoi malliaan vuoden Tampereella, jonka jälkeen se alkoi etsiä franchising-yrittäjiä. Franchsing-yrityksiä ketjuun kuuluu yhteensä reilut 10.

Groomin toimitusjohtaja Sami Heino uskoo, että miehet käyttävät helpommin ketjujen palveluita kuin naiset.

M Roomin erottaa muista parturiketjuista ansaintalogiikka. Yritys tarjoaa kolmen eri tason jäsenyyttä, jonka avulla asiakas voi saada erilaisia palveluita ketjun liikkeissä. Vuosijäsenyyksien hinta on 350 – 690 euron haarukassa. Jäseniä on tällä hetkellä yhteensä noin 16 000. Kilpailija Groom aloitti vuonna 2005 yhdellä liikkeellä. Toimitusjohtaja Sami Heinon mukaan ketju kasvaa nyt franchising-mallilla, mutta maltillisella 2 – 3 liikkeen vuosivauhdilla. – Me yritämme vaalia korkeaa laatua ja olen huomannut, että kasvu on laadun pahin vihollinen. On tärkeää, että valitaan oikeita yrittäjiä mukaan, Heino sanoo.

Ruokakauppias: ”Meillä on liian vähän kilpailijoita”

poli ole missään maassa hyvä. Anton&Antonin kilpailijoita on kadonnut markkinoilta lähiaikoina. Esimerkiksi lähiruokaa myynyt Aitokauppa lopetti toimintansa puolitoista vuotta sitten. Hasselblattin mukaan Anton&Antonilla ei ole juuri kilpailijoita, mutta osin samoista asiakkaista kilpailevat muun muassa kauppahallit, Stockmannin Herkut sekä pienet lähikaupat. Anton&Antonillla on verkkokauppa, jossa myydään ruokakasseja kotiinkuljetuksella. Idea on kehitetty Ruotsissa, jossa ilmiö on saavuttanut jo suuren suosion. – Meillä markkinat ovat kasvaneet aika hitaasti, mutta siihen on oltu tyytyväisiä, ja meillä on jo monia kanta-asiakkaita, Hasselblatt kertoo.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

M Room kasvaa ulkomailla

M Room -ketju avaa pian liikkeet Saksaan ja Seattleen. Entuudestaan ketjulla on liikkeet Tallinnassa ja Berliinissä. M Room toimii franchising-periaatteella, eli sen partureita pyörittävät itsenäiset yritykset. Yrityksen mukaan ketjusta on etua yrittäjille, sillä se laskee yksittäisen liikkeen avaamiskustannuksia. Myös ostojen hinnat putoavat, kun ne tehdään keskitetysti.

Vienti Äänieristäviä puhelinkoppeja valmistava Framery on allekirjoittanut sopimuksen maailman suurimman toimistokalusteiden jälleenmyyjän eli Empire Officen kanssa. Yhtiön mukaan tuloksia on luvassa jo ennen kesää. Framery on allekirjoittanut useita jälleenmyyntisopimuksia malliston päivityksen jälkeen Pohjois-Amerikan lisäksi Keski-Euroopassa. Viime vuonna tamperelaislähtöinen yritys ilmoitti sopimuksesta muun muassa Twitterin kanssa. Esimerkiksi helmikuun alussa puhelinkoppeja esiteltiin Tukholman kalustemessuilla yhdessä Martelan kanssa. – Tuntuu hyvältä. Tuotteemme testaamista jonotettiin. Suurin osa testaajista poistui hymy huulilla. Uskallan sanoa, että kyllä se on maailman paras, hehkuttaa perustajaosakas ja muotoilujohtaja Samu Hällfors. Framery työllistää yli kymmenen henkilöä Tampereella ja Helsingissä. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli noin 1,3 miljoonaa euroa. Tamperelaisyritys teki viime syyskuussa peräti 700 000 euron rahoituskierroksen yrityksen kasvun vauhdittamiseen. Yksi sijoittajista oli tiedonhävitykseen erikoistuneen Blanccon myynyt Kim Väisänen. Väisäsen osuus rahoituspaketista on 450 000 euroa.

tuomas uusheimo

puuttamiskampanjoilla ei ole vaikutusta pientuottajien ruokaa myyvään Anton&Anton-ketjuun, kertoo toimitusjohtaja Andrea Hasselblatt. – Ei ne näy meillä. Emmekä me pysty mitenkään menemään hintakilpailuun mukaan, sillä se koskee vain tiettyjä sisäänheittotuotteita, joita meillä ei ole ehkä luomumaitoa lukuun ottamatta, Hasselblatt kertoo. Anton& Anton-ketjuun kuuluu kolme kauppaa. Suomen ruokakaupoissa neljä suurinta ketjua kahmaisevat lähes 95 prosenttia markkinasta. Viime kuukausina suuret ketjut ovat kisanneet asiakkaista näyttävillä hinnanalennuskampanjoilla. Hasselblattin mukaan Lidl on piristänyt Suomen ruokamarkkinoita. – Markkinat vaativat kilpailua, eikä mono-

M Room ja Groom kilpailevat samoista asiakkaista. Molemmissa ketjuissa kuitenkin uskotaan, että markkina on riittävän suuri kahdelle toimijalle. – Me näemme hyvänä, että tulee lisää miehille suunnattuja parturiketjuja, M Roomin Kylätasku sanoo. Groomin Heinon mukaan ketjujen konseptit eroavat nykyään paljon. Hänen mukaansa miesten parturikäynneissä riittää kasvunvaraa. – Niin kauan, kun miehet käyvät kampaamoissa, molemmille riittää työsarkaa.

Puhelinkoppiyritykselle läpimurto Yhdysvalloissa marica rosengard

Toimialat Isojen ruokaketjujen hal-

Markkinaa riittää

Samaan aikaan Tekes myönsi Framerylle Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta. Rahoitus tähtää liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja sen tavoitteena on nopeuttaa olennaisesti lupaavimpien pienten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @kimmokoivikko

Yrittäjäsanomat

Q&A

yrittäjät.fi

mikko makkonen

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

Automaalari perusti lopun ajan työpaikan Miksi perustit oman yrityksen? Opiskelin yläasteen jälkeen autoalan perustutkinnon ja erikoistuin automaalaukseen. Oma yritys oli jo silloin haaveenani. Ajattelin, että silloin saisi tehdä niin paljon töitä kuin haluaa. Toimimme siippani kanssa konepajan alihankkijoina, ja hän kannusti minua yrityksen perustamiseen. Ostin automaalaamo- ja peltikorjaamoyrityksen liiketoiminnan. Mitä sait kaupassa? Liiketoimintakaupassa sain koneet ja kaluston sekä automaalarin vanhana työntekijänä. Millaista tukea ja rahoitusta sait? Otin henkilökohtaisen lainan pankista. Saan myös starttirahaa. Automaalarin lisäksi palkkasin peltisepän. Hän oli pitkään työttömänä, joten saan hänen palkkaamiseensa palkkatukea. Miten ensi metrit ovat sujuneet? Hyvin, kiitos osaavien työntekijöiden. Itse olen ollut aika hukassa, kun en ole aiemmin tehnyt toimistotyötä. Kun on kaksi työntekijää, pitää ajatella kaikenlaisia asioita. Mutta olin valmistautunut siihen henkisesti.

Mitkä ovat vahvuuksiasi yrittäjänä? Kova olen ainakin yrittämään. Minua ei haittaa, että päivät venyvät pitkäksi. Toivon, että opin pian kirjanpidolliset seikat. Olen jo oppinut tekemään kustannuslaskelmia, ja tiedän mistä hinnat koostuvat.

Maalit ja pellit kuntoon NL-Automaalaus & Peltikorjaus Oy muun muassa hitsaa ruostevaurioita, käsittelee kolarivahinkoja korjaa autojen muoviosia, kuten puskureita. Yrittäjä Ninnu Liimatainen perusti yrityksen tammikuussa.

Millaisia tavoitteita sinulla on oman yrityksesi suhteen? Toivon, että tämä on lopun ajan työpaikka. Kehitän toimintaa pikku hiljaa, mutta en liian suureksi. En tavoittele tästä tolkutonta bisnestä, että kuljen tuolla pikkutakki päällä ja kiiltävät kengät jalassa. Teollisen pintakäsittelijän ammattitutkintoni on lähes valmis, joten tulevaisuudessa saatamme tehdä myös raskaamman kaluston maalauksia. Mitä vinkkejä antaisit muille uusille yrittäjille? Kuten tämän yrityksen edellinen yrittäjä sanoi, että jos tekee mieli kokeilla yrittämistä, niin se kannattaa ehdottomasti. Kerran me vain täällä elämme.

Vastikään aloittanut yrittäjä Ninnu Liimatainen toivoo oppivansa pian kirjanpidolliset seikat.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

NISSAN HYÖTYAJONEUVOT

AMMATTILAISTEN TYÖKALUT Juuri oikeanlaisen auton löytäminen Nissanin hyötyajoneuvomallistosta on helppoa. Jokainen niistä kun on suunniteltu niin, että bisneksesi pyörät pyörii, eikä mukavuudesta tarvitse tinkiä.

NISSAN NAVARA

NISSAN NV200

NISSAN NV400

Ominaisuudet mm. • Neliveto alennusvaihteella • 2 tai 5 -paikkaiset vaihtoehdot • 144–231 hv • Vetokyky 3 000 kg

Luokassaan suuri tavaratila – 4,2 m3 • 90 hv • Peruutuskamera • NissanConnect -navigaattori

Ominaisuudet mm. • Ilmastointi • CD/Radio, Bluetooth • Tavaratila 8–17 m3 • Kantavuus n. 1 300 kg • Toimintasäde tankillisella jopa 1 300 km

Alk.

33 864 €

(Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Autoveroton hinta 26 127,78 €, autovero 7 136,22 €.)

WORKING STAR EDITION

Alk.

23 000 €

(Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Autoveroton hinta 17 848,85 €, autovero 4 551,15 €.)

Alk.

31 207 €

(Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Autoveroton hinta 25 978 €, autovero 4 628,38 €.)

Kaikissa Nissan Working Star Edition -malleissa on vakiona: ESP, kuljettajan ja matkustajan airbagit, ilmastointi, keskuslukitus, sähkötoimiset ikkunat ja sivupeilit sekä Bluetooth-yhteydellä varustettu radio/CD. Tutustu todellisten työn sankareiden menopeleihin osoitteessa nissan.fi NV200-malliston EU-yhdistetty kulutus 4,9–7,3 l/100 km, CO2 -päästöt 128–169 g/km. NV400-malliston EU-yhdistetty kulutus 6,8–8,6 l/100 km, CO2 -päästöt 177–226 g/km. Navara-malliston EU-yhdistetty kulutus 8,2–9,5 l/100 km, CO2 -päästöt 215–250 g/km.

Yrittäjäsanomat

Pääkirjoitus

Keskustelu

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

pixhill

4 x VA A L I T

84 Lupauksia

Kanna kortesi kekoon: Lupaa ja vaadi Eduskuntavaaleihin on aikaa vajaat kaksi kuukautta. On ollut ilahduttavaa huomata, että yrittäjät ja yrittäjyys ovat nousseet yhdeksi kärkiteemoiksi. Se onkin järkevää, sillä yrittäjien varassa lepää paljon. Valtio ei nimittäin kasvua tai uusia työpaikkoja tähän maahan luo. Ei, vaikka jotkut tahot sitä kaipailevatkin. Vastuu tarkoittaa yleensä myös valtaa. Kun yrittäjien päälle sälytetään paljon vastuuta, pitäisi heillä olla myös valtaa päättää. Tai ainakin heidän mielipiteensä on syytä ottaa tosissaan. Suomen Yrittäjät on heittänyt mielenkiintoisen haasteen niin yrittäjille kuin päättäjillekin. Yrittäjäjärjestö on avannut nettisivuston osoitteessa www.yrittajat.fi/työntekijä, jossa yrittäjät pääsevät antamaan lupauksia. Lupauksen voi antaa esimerkiksi yrittäjyyden jatkamisesta, työpaikkojen säilyttämisestä ja uusien työpaikko-

jen luomisesta. Sillä edellytyksellä, että tuleva eduskunta ja hallitus tekevät yrittäjyyttä tukevia päätöksiä. Kymmeniä yrittäjiä on jo oman lupauksensa käynyt antamassa. Yrittäjät eivät kaipaa kuuta taivaalta. Maalaisjärki riittää. Yrittäjyyttä ja samalla koko Suomen tulevaisuutta koskevat päätökset liittyvät työmarkkinoiden uudistuksiin, julkisen sektorin kokoon, verotuksen kannustavuuteen, yksinyrittäjien aseman parantamiseen ja turhasta sääntelystä luopumiseen. Eduskuntaan pyrkii tällä kertaa jopa yli 200 yrittäjäehdokasta eri puolueista. Heidän ja muidenkin ehdokkaiden näkemyksiä voi testata maaliskuun lopussa avattavassa Yrittäjien vaalikoneessa. Sen avulla saa jo osviittaa, kuinka tosissaan ehdokas liputtaa yrittäjien ajatusten puolesta.

kolumni

Vastuuta vaiko vastuun siirtämistä?

Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja jussi.jarventaus@ yrittajat.fi

Pienessä maassa on tärkeää, että puhallamme mahdollisimman hyvin yhteen hiileen. Maamme on selviytynyt vahvalla yhteishengellä historiamme vaikeimmista ajoista, kuten sodistamme. Siksi on ymmärrettävää, että yhteiskunnan päätöksenteossa on pyritty hakemaan laajaa yhteisymmärrystä vaikeitten asioitten läpiviemiseksi. Viime vuosina vallankäyttö ja vastuunkanto ovat kuitenkin hämärtyneet. Kansakunnan kokonaisetu ei ole enää toteutunut riittävän hyvin. Yhteisymmärryksen politiikasta on yhteen hiileen puhaltamisen sijasta tullut eturyhmien vetooikeuspolitiikkaa. Erityisesti hyvinvoinnille ja kasvulle erittäin tärkeissä työelämän lainsäädäntöasioissa on tullut säännöksi, että asiat eivät etene, jos jokin työmarkkinajärjestöistä vastustaa. Hallitus ei silloin vie vastuullaan olevaa lainsäädäntöasiaa eteenpäin. Tuore esimerkki asioiden jämähtämisestä on hallituksen ehdotus koeajan pidentämisestä. Kun SAK sanoi ei, hallitus ei ”voinut” tehdä asialle mitään. Kilpailukyky hiipuu ja työpaikkoja lähtee, mutta hallitukset eivät kykene / halua toimia, jollei järjestöiltä tule lupaa. Käytäntö merkitsee poliittiselle päättäjälle kuuluvan vastuun siirtämistä, jopa vastuun pakoilua. Mennään työmarkkinaosapuolten selän taakse silloinkin, kun kysymys on lainsäätäjälle kuuluvasta asiasta. Vertailukelpoisista maista ei löydy näin pitkälle menevää vallankäytön ulkoistamista. Poliittiset päättäjät eivät voi paeta vastuutaan, vaan heidän pitää kantaa se. Järjestömme vaatimat työmarkkinamuutokset kuten työllistämisen helpottaminen ja paikallisen sopimismahdollisuuden lisääminen lainsäädännöllä, eivät toteudu työmarkkinapöydässä. Työllisyyden, hyvinvoinnin ja kasvun kannalta välttämättömät asiat on toteutettava poliittisen johtajuuden kautta. Yhteisymmärrystä pitää mielellään tavoitella, mutta sen puutteeseen ei saa alistua. On ilahduttavaa, että julkisuudessa on käytetty tämän suuntaisia poliittisia puheenvuoroja. Toivoa sopii, että äänestäjät valitsevat sellaiset edustajat, jotka ovat valmiita kantaman vastuunsa ja lopettavat jämähtäneisyyden ajan.

Keskiviikkona 25. helmikuuta virallisesti avatulla nettisivustolla on 84 yrittäjää ehtinyt antaa oman lupauksensa tai toiveensa yrittäjyydestä.

1 143 Työpaikkoja

Lupauksen antaneet yrittäjät ovat luvanneet säilyttää tai luoda 1 143 työpaikkaa. Lupauksen voi antaa myös yrittäjyyden jatkamisesta.

Toimenpiteitä Suomen Yrittäjien toimenpidelista on lyhyt, mutta ytimekäs: työmarkkinoiden uudistus, julkinen sektori pienemmäksi, verotus kannustavaksi, yksinyrittäjien asema paremmaksi ja turha sääntely pois.

19. Vaalipäivä

Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 19. huhtikuuta. Suomen Yrittäjien vaalikone aukeaa maaliskuun lopussa.

Yrittäjäsanomat

Pilkistääkö minkäänlaista valoa investoinneissa?

Lue lisää: yrittäjät.fi

Lasse Anttila, Alavuden Varjostin Oy ”Kyllä meidän alueellamme on valonpilkahduksiakin hyvin monella alalla, mutta myös on jopa epätoivoa yrittäjien mielessä. Valoa on pk-barometrin mukaan kone- ja laitehankintojen osalta, mutta muuten isommat investoinnit ovat odottamassa parempia aikoja. Luottamus ja usko paremmista ajoista alkaa yrittäjillä olla kovilla pitkään jatkuneesta taantumasta johtuen. Tilauskirjoissa ei ole sitä nostetta mitä yrittäjä odottaa. Deflaatiopeikko on koko ajan mielessä ja asiakkaat odottavat hintojen edelleen putoavan. Se luo epävarmuutta omaan yritystoimintaan. Jos ja kun yrittäjä joutuu ottamaan kaupan hyvin alhaisella katteella, jopa pelkästään hinnalla, on vaikea jälkeenpäin saada hintatasoa nousemaan lyhyellä aikavälillä. Investointeja pystytään lisäämään, jos pankit helpottavat hieman vakuusasioissa. Korot ovat alhaalla, mutta rahan saanti tuottaa vaikeuksia vakuusvaatimusten noustessa. Luottamus omaan tekemiseen on monella yrittäjällä lujilla. On myös yrityksiä, joissa tilanne on yrittäjän sanoin: Jos tämä on lamaa, niin se saa jatkua. Osalla on töitä enemmän kuin ehtivät tekemään.”

piirros janne harju

Helmikuussa julkistettu Pk-yritysbarometri antoi synkän kuvan investoinneista eri puolilla Suomea. Yrittäjät arvioivat, onko jossain valoa näkyvissä.

Petri Malinen, Suomen Yrittäjät

Paula Aikio-Tallgren, Virvatuli-Valaisimet Oy ”Lapin investointien huono saldoluku ei kerro koko totuutta. Lapissa on meneillään tai alkamassa monta suurinvestointia, muun muassa Tornion lng-terminaalin rakentaminen – nämä eivät näy barossa. Myös yksittäisiä infrahankkeita, matkailuinvestointeja on meneillään. Matkailuala on myös viime vuosina investoinut voimakkaasti, joten luontainen hengähdystauko on ymmärrettävää. Yleisesti barometrin tulokset Lapissa olivat osittain muuta maata myönteisemmät. Yritykset eivät investoi investoimisen riemusta. Näkymät kasvusta ja asiakkaiden tarpeet sysäävät investoinnit liikkeelle. Talouden näkymät meillä ovat synkät ja euroalue takkuaa myös, joten investointihalukkuus ei merkittävästi nouse lähiaikoina. Kun työtä on ajettu Suomesta pois yritysten kilpailukykyä leikkaamalla ja muun muassa työllistämisen esteitä nostamalla, nämä kaikki näkyvät myös investointien vähenemisenä. Teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan siirtyminen tarkoittaa myös pitkässä juoksussa investointien muuttumista immateriaaleiksi. Tällä on vaikutusta koko yritysrahoituksen rakenteeseen ja lainojen vakuuksiin. Rakennemuutos puhuttaa esimerkiksi Ruotsissa juuri nyt hyvin paljon. Ruotsi on palveluyhteiskuntaan siirtymisessä samassa tilanteessa kuin Suomikin. Investointien houkuttelussa Suomeen emme ole merkittävästi onnistuneet. Tätä asiaa pitäisi Suomessa enemmän pohtia ja kehittää uusia toimintamalleja. Ruotsista voi kopioida muutamien onnistuneiden ulkomaisten investointien caseja meille Suomeen.”

Carita Orlando, ACC Orlando Oy, tilitoimisto ”Vantaalla on tehty suurinvestointeja viime vuosina. Lentoasemalle vievän kehäradan liikennöinti alkaa heinäkuun alussa. Kehäradan varteen rakennetaan suuri määrä työpaikka- ja asuinalueita. Radan lisäksi Finavian noin miljardin euron investoinnit luonnollisesti heijastuvat myös pk-yrittäjille. Muun pääkaupunkiseudun osalta investointeja on myös tehty isoihin infrahankkeisiin, kuten Länsimetroon. Kun ei ole tilauksia, ei ole töitä. Investointeja on myös lykätty jo pitkään. Tulevaisuudenusko on ollut jo vuosia koetuksella ja täytyy oikeastaan ihailla pieniä yrittäjiä, jotka ovat kyenneet sinnittelemään tämän ajan yli. Valoa saisi kyllä näkyä jo pian. Nyt pitää saada kestävä talouskasvu aikaan. Jollei ole uskoa investoinnin tuottamaan lisämyyntiin, niin investointeja ei tehdä. Jotta siihen pystyttäisiin, tulee yrittäjien mahdollisuuksia työllistää parantaa. Pelkät temput ja tuet eivät todellakaan riitä, vaan

”Investointihalut kertovat yritysten uskosta Suomen tulevaisuuteen. Sitä on pystyttävä luomaan. Meillä on useita selkeitä rakenteellisia ongelmia, jotka voimme ratkaista itsenäisesti. Ne pitää toteuttaa välittömästi.”

-21

Pakkasta Pk-barometrin tulokset paljastavat, että odotukset investointien lähiajan kehityksestä romahtivat.

rakenteita tulee uudistaa. Tekemätöntä työtä olisi paljon, mutta työllistämisen kustannukset ovat tällä hetkellä liian suuret tuottoon nähden. Ehkä enemmänkin tulisi keskittyä purkamaan byrokratiaa kuin sen keinoin edistää yritysten kilpailukykyä.”

Teppo Sainio, Parttia Oy ”Googlen palvelinkeskusinvestointi entiseen Summan paperitehtaaseen Haminassa on tällä hetkellä Suomen suurin ulkomainen investointi. Uusia työpaikkoja on syntynyt yli kaksisataa ja investointi siis jatkuu. Se on innostanut Googlea osallistumaan muutoinkin seudun, lähinnä ict-alan kehittämiseen monin tavoin. Sunilan sellutehdas on toisena tehtaana maailmassa ottamassa käyttöön ligniinin erottelulinjan, joka avaa aivan uusia mahdollisuuksia fosiilisten poltto- ja raaka-aineiden korvaamiseen uusiutuvalla, erittäin monikäyttöisellä materiaalilla. Myös UPM:n Kymin tehdas investoi merkittävästi, 160 miljoonaa euroa, sellutehtaan tuotannon ja energiatehokkuuden kehittämiseen. Erittäin merkittävä investointi, noin miljardi, on E18kasvukäytävä Turusta Pietariin. Moottoritieosuus Koskenkylä–Kotka on otettu käyttöön samoin Haminan Kehätie. Loppuosan, Hamina–Vaalimaa, rakentaminen alkaa. Mutta kysymyksessä ei ole vain tie. Lukuisat kaupalliset ja muut yrityshankkeet ovat käynnissä ja toivottavaa on, että nyt kovasti esillä ollut turhan sääntelyn purku ehtii jo helpottamaan tätäkin työtä. Pk-yritysten näkymien osalta tilanne on selvästi kaksijakoinen. Tilanne erityisesti käyttötavarakaupan osalta on todella vaikea ja myös monilla kuljetusalan yrittäjillä on tarvetta sopeutuksiin. Sen sijaan pk-yritykset, jotka tarjoavat esimerkiksi kiinteistöjen tai erilaisten järjestelmien ylläpitopalveluja, pärjäävät aivan hyvin. Myös alihankintaa alueen isoille konepajoille tarjoavat pk-yritykset ovat saaneet uusia tilauksia sitä mukaan, kun päämiesten tilauskanta Kaukoidän maihin on elpynyt. Myös Suomen suurin satama Hamina Kotka voi ihan kohtuullisesti, vienti vetää. Meillä venäläisten matkailijoiden voimakas väheneminen näkyy tietysti selvästi niin kaupallisten kuin matkailupalvelujenkin kysynnän vähenemisenä. Kokonaan venäläiset matkailijat eivät ole kadonneet ja ovat siten edelleen tärkeä kohderyhmä.”

Yrittäjäsanomat

y r i t tä j ä n y timessä

kuukauden blogi

13 asiaa mietittäväksi ennen startupia

iirtyminen hyvistä ja vakaista tuloista takaisin epävarmaan pienipalkkaiseen yrittäjän elämään ei ole itsestäänselvyys. Itse olin opiskeluaikanani mukana perustamassa Peruutusaika.fi-sivustoa. Sain kuitenkin strategiakonsultoinnista erittäin houkuttelevan tarjouksen, jota en halunnut jättää käyttämättä. Poissaollessani Peruutusajassa kuitenkin vauhti kiihtyi, ja minulle tarjottiin mahdollisuutta tulla takaisin lisäomistuksella tai jäädä hiljaiseksi omistajaksi. Edessäni oli kaksi hyvin houkuttelevaa tarjousta. Vaikka halu yrittäjyyteen oli edelleen kova, itse hyvin matemaattisena henkilönä lähdin hakemaan myös jotain logiikkaa päätökseni tueksi. Onko liikeideassa potentiaalia? Liikeidean arvon määrittäminen on ikuinen mysteeri, johon ei varmasti ole oikeita tai vääriä vastauksia. Mahdollisia lopputulemia

on loputtomasti, ja niiden todennäköisyyksien määrittäminen on täysin mahdotonta. Läpimurtoa ei myöskään saavutetaan hetkessä. Periaatteessa alkuvaiheen yrittäjän tulisi joka päivä miettiä, jatketaanko yrittämistä vai laitetaanko pillit pussiin. Todellisuudessahan näin ei voi toimia, joten olisi hyvä miettiä jokin etappi, jonka jälkeen kysymystä on syytä pohtia uudelleen. Ensimmäisen etapin tavoitteita mietittäessä olisi hyvä miettiä

Periaatteessa alkuvaiheen yrittäjän tulisi joka päivä miettiä, jatketaanko yrittämistä vai laitetaanko pillit pussiin.

ainakin seuraavia asioita: – Tuleeko yrityksen tuotteesta ylivertainen kilpailijoihin nähden ainakin jossain asiakasryhmässä? – Paljonko liikevaihtoa tarvitaan omavaraisuuteen? – Onko liiketoiminta skaalautuvaa? – Saako yritys uusia asiakkaita merkittävästi helpommin ensimmäisen etapin jälkeen ja miksi? – Mitä merkittäviä mahdollisuuksia avautuu tämän etapin jälkeen? – Paljonko rahaa tarvitaan seuraavassa vaiheessa? – Kasvaako valtasi toimialalla suhteessa muihin? Kun tavoitteet on määritetty, tarvitaan suunnitelma niiden täyttämiseksi. Suunnitelman avulla pystytään arvioimaan koko liiketoiminnan realistisuutta. Suunnitelmassa tulisi olla realistisia laskelmia ainakin seuraavista asioista:

– Montako potentiaalista asiakasta tuotteella tai palvelulla on? – Montako asiakasta on mahdollista kontaktoida? – Mikä on myynnin todennäköisyys (closing rate)? – Mikä on uuden asiakkaan kustannus? – Montako asiakasta tarvitaan? – Riittääkö tiimillä kykyä kehittää tuote haluttuun pisteeseen tavoiteajassa? Tärkeintä suunnitelmassa on asettaa jokin tavoiteaika, sillä loputtomiin toimintaa ei voi jatkaa ilman riittäviä tuloksia. Tyypillisesti taloudelliset tekijät asettavat myös jonkun aikarajan toiminalle. Mikäli aikarajan sisällä ei pystytä saavuttamaan suunnitelman mukaisia tuloksia, suosittelisin odottamaan seuraavaa mahdollisuutta.

lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai

Jaakko Hyytiäinen Kirjoittaja on startup-yritys Peruutusaika.fi:n toimitusjohtaja

yrittajat.fi

Tida Charoenpornpimonkul Tida on maahanmuuttaja ja yrittäjänä Siivous-Kukkayrityksessä. Heidi Ekholm-Talas @EkholmTalas Heidi on sarjayrittäjä: mm. Digitapahtumatoimisto Eventgarden, Kipasu Sisustussuunnittelu & Remonttipalvelut. Mikko Eskola Mikko on hallituksen puheenjohtajana Hallituspartnerit Helsinki ry:ssä ja yrittäjä kolmannessa sukupolvessa. Pirjo Karhu Pirjo on yrittäjäneuvos. Hänellä on vuosikymmenten kokemus Venäjän-kaupasta. Ilkka O. Lavas @lavas Ilkka on sarjayrittäjä, ja omistaa mm. City-lehden. Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi

Yrittäjä, onko työ tehty? Ja seuraava sukupolvi saa jatkaa. Sukupolvenvaihdoksen tullessa ajankohtaiseksi Balance Arvo kertoo yrityksen arvon objektiivisesti kaikkien osapuolten tarpeisiin. Balance Arvo -arvonmääritys antaa selkeän ja perustellun, ulkopuolisen asiantuntijan määrittämän arvion yrityksen osakekannan tai liiketoiminnan käyvästä arvosta. Arvonmääritys perustuu yrityksen tilinpäätösanalyysiin, yritysjohdon haastatteluun ja arvioon tulevaisuuden näkymistä. Arvonmäärityksessä otetaan huomioon yrityksen liiketoiminta, asiakaskunta, kilpailijat, vahvuudet, riskit, investointitarpeet ja omaisuuserät. Raportti sisältää sekä lisäarvomallin mukaisen että kassavirtapohjaisen arvonmääritystarkastelun. Kaikki kyselyt ja toimeksiannot käsitellään luottamuksellisesti.

BALANCE ARVO

KYSY LISÄTIETOJA ARVONMÄÄRITYKSESTÄ. Soita 010 665 2460 tai lähetä sähköpostia: balance@balanceconsulting.fi www.balanceconsulting.fi/arvo

3 500 € + alv. Raportin toimitusaika 1–2 viikkoa.

Yrittäjäsanomat

Arki

Tieto

Parempi suojata kuin katua

Suojaa kohteen mukaan Suojaa kaipaavia kohteita on monenlaisia ja siksi myös keinovalikoima on laaja. On esimerkiksi patentti, hyödyllisyysmalli, mallisuoja ja tavaramerkki. Kaikilla on omat suojakohteensa. Tavaramerkit ovat Suomessa suosituimpia, ja niillä suojata jopa äänen tai värin.

Jos liiketoimintansa jättää suojaamatta, voi kilpailijan tuotevalikoima näyttää äkkiä lähes identtiseltä. Mallisuojaus kiinnostaa yrityksiä yhä enemmän.

Suurimmat kotimaiset yrityshakijat 2014

Kirjoittaja Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Outotec (Finland) Oy Teknologian tutkimuskeskus VTT UPM-Kymmene Corporation Wärtsilä Finland Oy Kemira Oyj

atenttihakemusten määrät ovat olleet viime vuosina vähenemään päin. Vuonna 2004 Patentti- ja rekisterihallitukseen jätettiin 2 220 patenttihakemusta, mutta viime vuonna hakemuksia kirjattiin enää 1 545 kappaletta. – Taloudellisen tilanteen vuoksi tietyt yritykset patentoivat vähemmän. Syy on myös siinä, että kansainvälistymisen myötä moni yritys hakee patenttia esimerkiksi eurooppapatenttihakemuksella, eivätkä ne näy Suomen tilastoissa, kertoo patentti-, malli- ja tavaramerkkitoimisto Papula-Nevinpatin eurooppapatenttiasiamies Folke Johansson. Kaikista yleisin Suomessa käytetty liiketoiminnan suojausmuoto on tavaramerkki. Vuonna 2013 Suomessa jätettiinkin yhteensä 5 403 kansallista ja kansainvälistä tavaramerkkihakemusta. Tämäkin luku on tosin niiannut, sillä kymmenisen vuotta sitten hakemusten määrä keikkui 8 000 paikkeilla. – Suomalaiset pk-yritykset suojaavat merkkejään kansallisesti, mutta myös EU:n tasolla. Suosituimpien tavaramerkkiluokkien joukossa ovat niin sanotut palveluluokat eli esimerkiksi koulutus- ja ajanviettopalvelut sekä liiketoiminnan avustamiseen liittyvät palvelut, selvittää Papula-Nevinpatin EU-tavaramerkkilakimies Jussi Mikkola. Mallisuojaus EU-alueella on kasvattanut tasaisesti suosiotaan, vaikka kansallinen mallisuojaus Suomessa on laskenut. PapulaNevinpatin EU-malliasiamiehen Irmeli Nokkasen mukaan tietoisuus muotoilun suojaamisen tärkeydestä kasvaakin koko ajan. – Samoin on alettu ymmärtämään, että mallisuoja on todella tehokas suojausmuoto kopiointia vastaan. Pk-yrityksille ylivoimaisesti paras vaihtoehto mallisuojaukseen on yhteisömallisuojan hakeminen, koska se on edullinen, nopea ja maantieteellisesti

kattava suoja, Nokkanen selvittää. Suomalaiset yritykset suojaavat esimerkiksi huonekaluja, valaisimia, pakkauksia, erilaisia koneita ja kiukaita.

Suluissa vuoden 2013 hakemusmäärät Hakija

Kopiokone uhkaa suojatonta Vaikka suojaushakemukset ovat osin harventuneet, ovat patentit ja muut keinot silti ainoa tapa suojata liiketoimintaansa kopioijilta. – Jos tuotteella ei ole mitään suojaa on suuri todennäköisyys, että tuotetta kopioidaan. Minulla oli aikanaan asiakas, joka kertoi, että messuilla löytyi kilpailijan ständiltä identtiset tuotteet virheineen kaikkineen. Kun he ryhtyivät patentoimaan, ei kopiointia enää tapahtunut, Folke Johansson muistaa. Patenttien, mallisuojien ja tavaramerkkien lisäksi löytyy myös muita konsteja. – Hyödyllisyysmalli, toiminimi, domainnimet, tekijänoikeus sekä liikesalaisuudet, Johansson luettelee vaihtoehtoja. Patentti on menetelmistä kallein, sillä sen hakeminen maksaa yhdessä maassa noin 10 000 – 20 000 euroa ja esimerkiksi viidessä maassa suojaaminen tulee maksamaan keskimäärin 100 000 euroa viidessä vuodessa. Patentointiprosessi kestää keskimäärin kolmesta viiteen vuotta. Kansallisten patenttien rinnalle on kuitenkin suunnitteilla vaikutukseltaan yhtenäinen patenttisuoja keksintöjen suojaamiseen Euroopassa. Sen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2016. – Tuleva yhtenäispatentti voi säästää kustannuksia, jos haluaa patenttisuojaa suuressa määrässä Euroopan maita, Johansson neuvoo. Kustannussäästöä voi hakea myös kevennetyllä salkulla. – Useita keksintöjä voi suojata myös hyödyllisyysmallilla patentin sijaan, mikäli lyhyempi kymmenen vuoden suoja-aika tulee kysymykseen, Folke Johansson ehdottaa.

Hakemuksia yhteensä 55 (68) 47 (46) 34 (54) 33 (40) 19 (15)

Rekisteröityjä äänimerkkejä on Suomessa voimassa 14. Tunnetuin niistä on Jäätelöauton tunnussävelmä. Lähde: PRH

h i n toj a

215 €

200 €

250 €

Tavaramerkin hakemusmaksu sähköistä hakemusjärjestelmää käyttäen. Hakemusmaksu sisältää yhden tavara- tai palveluluokan.

Tavaramerkin hakemusmaksu postitse tai sähköpostin liitteenä toimitettavalla lomakkeella. Hakemusmaksu sisältää yhden tavara- tai palveluluokan.

Mallioikeushakemus. Mallioikeushakemuksen vireille tulon ehdottomana edellytyksenä on hakemusmaksun maksaminen.

Hyödyllisyysmallin rekisteröintimaksu (suoja-aika vuosille 1 - 4).

Yrittäjäsanomat

Tiesitkö?

saapuneet tavaramerkkihakemukset vuonna 2013

2000

3 733 3 654

PRH:n myöntämät patentit 1500

ratkaistuja hakemuksia

1000

500

Niistä on

Suppea paletti

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

TON

E 280

väitteitä 65

Suomessa on voimassa muutama kansallinen värirekisteröinti. Värimerkin yksinoikeuden saaminen edellyttää erityisen vahvaa vakiintumista ja pitkäaikaista ja laajamittaista käyttöä.

Sillensä jätettyjä 479 peruutettuja 66 Hylättyjä 201

Fazerilla on hallussaan Suomen ensimmäinen väritavaramerkki, suklaalevyn sininen vuodelta 2001.

hyödyllisyysmallihakemusta jätettiin viime vuonna.

PMS 1

450

Rekisteröintejä 2 843

Parocin punavalkoiset eristepakkaukset. Punainen raita on Pantone 185.

Fiskarsin oranssille myönnettiin Suomen toinen väritavaramerkkirekisteröinti vuonna 2003.

Mikä on patentti? Patentti antaa oikeuden kieltää muita käyttämästä keksintöä. Keksinnön käytöllä tarkoitetaan esimerkiksi tuotteen ammattimaista valmistusta, myyntiä ja maahantuontia. Jotta saisit keksinnöllesi patentin, on keksinnön oltava uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen. Mikä on hyödyllisyysmalli? Hyödyllisyysmalli antaa patentin tavoin oikeuden kieltää muita käyttämästä keksintöä ammattimaisesti. Hyödyllisyysmallin voi saada tekniseen ratkaisuun, jota voidaan käyttää teollisesti. Myös kemialliset yhdisteet, ravinto- tai lääkeaineet ja mikrobiologiset keksinnöt ovat suojattavissa hyödyllisyysmallilla. Sen sijaan menetelmiä ei voi suojata hyödyllisyysmallilla. Mikä on mallioikeus? Mallioikeus antaa suojaa tuotteen, sen osan tai yksityiskohdan ulkomuodolle. Tuote voi olla mikä tahansa käyttö- tai koriste-esine, myös graafisia symboleja, logoja, tietokoneikoneita, käyttöliittymägrafiikkaa ja kirjasintyyppejä voi suojata. Mallin rekisteröinnin edellytykset: uutuus ja yksilöllinen luonne. Mikä on tavaramerkki? Tavaramerkki on tunnus, jonka avulla voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat tai palvelut toisten tavaroista tai palveluista. Yleisimmin tavaramerkki on sanamerkki. Tavaramerkki voi myös olla kuvio, kuvion ja sanan yhdistelmä, kirjainyhdistelmä, iskulause, tavaran tai sen päällyksen muoto, ääni, tai muu graafisesti esitettävissä oleva merkki.

gallup

Minna Parikka Suunnittelija & toimitusjohtaja, Minna Parikka Shoes Ltd.

Veikko Ilmasti Keksijä ja yrittäjä, Aavi Technologies

Pirkka Palomäki Operatiivinen johtaja, teknologiajohtaja, Enevo

Teimme Aasiassa tuotesuojauksia ja siinä yhteydessä huomasimme, että Minna Parikka -tuotenimi on Kiinassa jo viety jonkun toisen nimiin. He ovat varmaan nähneet joitakin tuotteitani kansainvälisissä muotilehdissä ja varmuuden vuoksi rekisteröineet tuotenimen. Kyseiseen yritykseen ei ole vieläkään saatu yhteyttä, mutta olemme selvitelleet asiaa lakiteitse ja nyt vaikuttaa siltä, että saamme nimen omaksemme.

Minulla on 46 patenttia erilaisista keksinnöistäni. Olen patentoinut ne, mistä olen perustellusti nähnyt, että ne olisi syytä suojata viennin ja laajan tuotannon käynnistämisen vuoksi. Patentoimieni keksintöjen viennin arvo on tällä hetkellä noin puolitoista miljardia euroa, joten voi varmaan sanoa, että patentoinnista on ollut jotakin hyötyä. Ionipuhallukseni suojaaminen maksoi minulle markoissa noin 1,3 miljoonaa.

Yhtiömme liikeideana on säästää jäte- ja kierrätysalan logistiikan kustannuksia. Olemme hakeneet eri osa-alueille patentteja globaalisti. Prosessi on vielä kesken, sillä patentin saaminen esimerkiksi Yhdysvalloissa kestää usein viisi vuotta tai pidempään. Tämä ei kumminkaan hidasta markkinoille menoa, sillä patentit myönnetään takautuvasti hakemusten jättöpäivän mukaan.

Yrittäjäsanomat

kati laukkanen

Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

yrittäjät.fi

Jari Kortesoja pitää hyvinvoinnistaan huolta myös liikkumalla. Seuraavaksi suunnitteilla on Fustran aloittaminen.

Muista 8+8+8-sääntö

Entinen sotilas on hyvinvointikouluttaja

Hyvinvointikouluttaja Jari Kortesojan mukaan heikko taloustilanne stressaa yrittäjiä. Se johtaa suunnittelun ja levon laiminlyömiseen. Vedät hyvinvointikoulutuksia yrittäjille. Mikä stressaa eniten yrittäjää? Tällä hetkellä suurta osaa yrittäjistä stressaa eniten taloustilanne. Myynti on yhä haasteellisempaa ja sitä kautta tulee murheita. Nyt yritetään muun muassa lisätekemi-sen avulla saada myyntiä ja laitetaan kaikki peliin. Homma menee sekaisin ja olennainen jää vähiin. Ollaan vanhojen tapojen orjia eikä osata priorisoida tekemisiä. Yritetään myös liikaa yksin hoitaa kaikki. Yrittäjä tuupertuu miettimiseen ja tekemiseen. Yrittäjän työ on lähtökohtaisesti stressaavaa. Mistä yrittäjän stressi useimmiten koostuu? Oman itsensä johtamisen puutteita näkyy paljon. Elämänhallinta hukkuu usein yrityksen moninaisuuteen. Työ korostuu liikaa. Perhe, sosiaalinen elämä sekä henkinen ja fyysinen hyvinvointi jäävät taustalle. Suunnittelu on

yllättävän heikkoa monella yrittäjällä, vaikka työmäärä on suuri. Miten stressiltä voi suojautua? Kun yrittäjiltä koulutuksen jälkeen kysyy, mikä on koulutuksessa ensiksi mieleen tullut hyöty, monet sanovat, että pysähtyminen. Jos ei pysähdy, ei muutosta tapahdu. Eristäytyminen on huonoin ratkaisu. Pitäisi verkostoitua, keskustella ja jakaa haasteita muiden kanssa. Ajanhallinta on tärkeää. Pitäisi pohtia mikä tuo hyvinvoinnin ja rahan. Fyysinen ja henkinen hyvinvointi ovat tärkeitä. Jos yrittäjä ei kehitä itseään, on hankalaa menestyä. Tulisi myös helliä itseään ja viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. Mikä yrittäjän työssä yleensä koetaan stressaavimmaksi? Avaan asiaa hyvinvoinnin tuloslaskelman ja taseen kautta. Hyvinvointitase on yrityksen taloudellisen taseen pohjalla. Siinä on

yrittäjän varat: muun muassa energia ja jaksaminen. Velat voivat olla esimerkiksi erilaisia vastoinkäymisiä, traumoja ja kriisejä, jotka voivat tulla muualtakin kuin yrittämisestä. Jos näitä ei hoida, vaikuttavat ne myös yritykseen. Oman stressinsietokyvyn tunnistaminen on tärkeää. Sopiva stressi parantaa suorituskykyä. Jos se nousee yli oman stressinsietorajan, alkaa se kuluttamaan ja syömään hyvinvointitasetta. Täytyy osata käyttää hyvää stressiä ja välttää liiallista stressiä. Hyvinvoinnin tuloslaskelmassa tuloja ovat muun muassa lepo, tavoitteet ja motivaatio. Menoja ovat muun muassa miten asennoituu, miten jakaa elämänsä, stressinsietorajan ylittäminen, huonot ihmissuhteet, huoli tulevaisuudesta ja huono suunnittelu. Miten yrittäjä voi pitää hyvinvointiaan yllä? Elämän tasapaino on tärkeää.

8 tuntia työtä, 8 tuntia lepoa ja 8 tuntia muuta aikaa: perhettä ja harrastuksia. Olen vakuuttunut siitä, että jos tekee jatkuvasti liian pitkää päivää, heikkenee tuottavuus oleellisesti. Tutkimuksen mukaan keskimäärin 8 tunnin työpäivää tekevä on tuottavampi kuin keskimäärin 10 tunnin työpäivää tekevä. Tietenkin yrittäjän työhön kuuluu jousto ja tehdään välillä pidempää päivää. Se pitää kuitenkin tasoittaa. Palautumisen tulee olla mukana kuviossa. Urheilussakaan ilman palautumista suoritus ei parane. Olet itsekin yrittäjä. Miten pidät huolta hyvinvoinnistasi? Olen mielestäni hyvä suunnittelemaan. Se on tärkeä juttu. Oma tekemiseni on helppoa, koska olen suunnitellut asioita jo pitkälle. Suunnitelmassa on pelivaraa niin, että pieni vastoinkäyminen ei kaada sitä. Tämän lisäksi vietän aikaa perheen kanssa. Jos perhesuhteet

Menestyksen mitta Oy:n Jari Kortesoja on insinööri, joka sai kipinän armeijan aktiivipalveluksessa rakentaa uutta uraa muun muassa hyvinvoinnin rakentamisen ympärille. Kortesoja pitää Suomen Mielenterveysseuran koordinoiman Yrittäjien hyvinvointikillan hyvinvointikoulutuksia. Koulutuksia järjestetään eri puolella Suomea. Lisää tietoa: mielenterveysseura.fi/hyvinvointikilta

ovat kunnossa, se auttaa yrittäjää pitkälle. Lenkkeilen vaimon kanssa paljon luonnossa. 15 vuotta olen laulanut kuorossa. Sillä pidän kulttuuripuolta pystyssä Hämeenlinnan mieskuorossa. Verkostoidun jatkuvasti eri tavoin. Lisäksi olen koko työurani ajan kehittänyt ja kouluttanut itseäni eri tavoin säännöllisesti. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

yrittäjä vinkkaa Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli myyminen.

Tee kotiläksyt Kun on ennalta tutustunut asiakasorganisaatioon, pystyy tekemään fiksumpia kysymyksiä ja arvioimaan kuulemaansa paremmin, yrittäjä ja tietokirjailija Kaisa Hernberg.

Inhimillistä verkkokauppa Inhimillisyys lisää digimyynnin tehoa. Useilta kotisivuilta löytyykin jo chat-ominaisuus, jossa myyjä kysyy tekstilaatikossa ”kuinka voin auttaa”, kertoo yrittäjä Janne Hietaniemi.

Auta ihmisiä Näen myynnin ihmisten auttamisena. Kun kuuntelee ja on muista kiinnostunut, tarjoutuu vapaaehtoiseksi ja vinkkaa asioita eteenpäin, myyntiä alkaa tulla kuin itsestään, toteaa yrittäjä Marko Parkkinen.

Ole iholla Ole iholla, mutta älä liian tunkeileva tuputtaja. Asiakkaan pitää muistaa sinut, jolloin hän soittaa pienistäkin asioista sinulle, muistuttaa yrittäjä Mika Lausamo.

Yrittäjäsanomat

5 neuvoa, kuinka vastaat some-valitukseen Verkostot Sosiaalisesta mediasta on muodostunut monille yrityksille ja heidän asiakkailleen julkinen asiakaspalautekanava. Aina asiakaspalautteet eivät kuitenkaan ole välttämättä asiallisia. Miten yrityksen sitten kannattaa reagoida aiheettomasti nousseeseen somekohuun? Tietokirjailija ja sosiaalisen median kouluttaja Katleena Kortesuo kokosi viisi vinkkiä kiperiin tilanteisiin. 1. Mieti, onko valitus aiheeton? Vaikka tilanne voi olla yrityksen mielestä aiheeton, voi se näyttää aiheelliselta asiakkaille. Miten asiakas kertoo tapauksesta? Valehteleeko hän? Asiakas voi väittää lähettäneensä viisi sähköpostia asiakaspalveluun, mutta silti mitään ei ole tullut. Tilanne on silti paha, koska kyseessä on sana sanaa vastaan -tapaus. 2. Vaikka valitus olisi aiheeton, pyydä anteeksi! Vaikka asiakas olisi jättänyt laskunsa maksamatta, niin pahoittelet vaan. Se näyttää aina hyvältä ulospäin. Pahoittelu ei tarkoita sitä, ettei asiakkaan tarvitse maksaa laskuaan. Pahoittelu katkaisee todella monelta raivoajalta terän. Muista kuitenkin, ettet lähde ironiselle linjalle anteeksipyynnössä. 3. Voit myös pyytää valittajan tutustumaan yritykseesi. Jos asiakas valittaa esimerkiksi verkkokaupalle pakettien toimitushitaudesta, pyydä hänet kahville ja esittele pakkauslinjastosi. Saat hänet puolellesi. Harva kehtaa enää kahvin, pullan ja esittelykierroksen jälkeen nurista mistään.

4. Älä missään nimessä poista asiakkaan valitusta sosiaalisesta mediasta. Jos valitusviestin poistaa, syntyy vain uusi kohu viestien poistamisesta. Se antaa mielikuvan, että tämä yritys piilottelee virheitään. Jos oma Facebook-status tai twiitti aiheuttaa kohun, älä poista sitäkään. Julkaise poistamisen sijasta korjausviesti perään. 5. Älä koskaan kiellä negatiivista, vaan myönnä positiivinen. Jos verkkokaupan asiakas valittaa postituksen hitaudesta, älä kiellä hitautta. Vastaa sen sijaan, että pystytte nopeimmillanne toimittamaan paketin päivässä, jos asiakas maksaa tällaisen tai tällaisen lisämaksun. Näin tilanne ei kärjisty vastaväittelyksi, eikä se vaikuta myöskään selittelyltä. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

k u u k a u d e n k a u p pa Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi kenneth luoto

Pörssiyrityksistä lohkeaa perheyrityksiä Yrityskaupat Tavarataloketju Stockmann on allekirjoittanut aiesopimuksen tytäryhtiönsä Seppälä Oy:n myynnistä Seppälän nykyiselle toimitusjohtajalle Eveliina Melentjeffille ja hänen miehelleen Timo Melentjeffille. Eveliina Melentjeff on toiminut Seppälän toimitusjohtajana joulukuusta 2013 lähtien. Kauppa tapahtuu huhtikuun alussa ja se kattaa Seppälän 82 myymälää Suomessa ja 20 myymälää Virossa. Seppälän liikevaihto vuonna 2014 oli 92,6 miljoonaa euroa. Kauppahintaa ei kerrota, mutta sillä ei ole merkittävää vaikutusta Stockmannin tulokseen.

Seppälä siis palaa perheomistukseen, sillä liikkeen perusti Edvard Seppälä veljineen 1930-luvulla. Seppälä ei ole ainoa pörssiyrityksestä perheomistukseen lohkaistu yritys. Alma Media myy Kainuun lehtiliiketoiminnan perheyritykselle. Kauppa seitsenkertaistaa Suomalainen Lehtipaino Oy:n työntekijöiden määrän. Kauppa koskee Kainuun Sanomia, kaupunkilehti Koti-Kajaania sekä kolmea paikallislehteä: Ylä-Kainuuta, Kuhmolaista ja Sotkamo-lehteä. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Yrittäjäsanomat

emil bobyrev

Osaava hallituskumppani voi tuoda myös pk-yrityksen toimintaan aivan uudenlaista osaamista, uskoo Hallituspartnerit ry:n Martti Silvennoinen.

kalenteri

Anna palautetta – onnistu kehityskeskustelussa! 3.3. klo 12 - 16 Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, 6. kerros, Helsinki Kouluttajana tietokirjailija Jukka Kataja. Koulutus porautuu kehityskeskustelun onnistumiseen ja antaa työkaluja sen kehittämiseen. Yrittäjän Iltakoulu Kuusankoskella 4.3. klo 17.30 - 20.30 Kuusankoskitalo, Voikkaa sali, Kymenlaaksonkatu 1. Yrittäjän iltakoulut jatkuvat. Kuusankoskella esiintymässä muun muassa Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmasta tuttu Henkka Hyppönen.

s lus h VINKKIÄ tär ppi ä

Ota ulkopuolinen hallitukseen Myös pk-yrityksen kannattaa täydentää osaamistaan ulkopuolisella hallituksen jäsenellä. Verkostot Pienen yrityksen hallituksen jäseniksi on usein kirjattu perheenjäsenet ja muut kynnelle kykenevät. Pienempikin yritys saattaa kuitenkin hyötyä osaavasta ulkopuolisesta hallituksen jäsenestä. – Mielestäni ulkopuolisia hallituksen jäseniä käytetään pienissä yrityksissä liian vähän. Isommissa yrityksissähän ulkopuolinen asiantuntijuus on useimmiten itsestäänselvyys ja välttämättömyyskin, mutta osaava hallituskumppani voi tuoda myös pk-yrityksen toimintaan aivan uudenlaista osaamista, kertoo Hallituspartnerit ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Martti Silvennoinen.

Hinnat vaihtelevat Hintaa hallituskumppanin rekry-

tointiprosessille voi Silvennoisen mukaan kertyä noin 2 000 euroa. – Hinnat voivat vaihdella paikkakunnittain. Useimmiten käytössä on tapa, jossa noin puolet kustannuksista veloitetaan rekrytoinnin aluksi ja loppuosa sen jälkeen, kun uusi jäsen on mukana hallituksen toiminnassa. Hallituksen jäsenen palkkio puolestaan riippuu yrityksestä itsestään. – Vaihteluväli on varmasti aika suuri, mutta mielestäni pkyritysten kohdalla kustannukset eivät kuitenkaan ole mitenkään kohtuuttoman suuria vuositasolla, Martti Silvennoinen summaa. Hyvin pieni yritys voi käyttää hallituskumppania myös neuvonantajana. Neuvonantajan rooli on tuolloin enemmänkin ideoiva ja

käytännön asioissa avustava. Hallituspartnerit-verkoston tarkoitus on elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistaminen erityisesti pk-yritysten hallitustyöskentelyä kehittämällä. Lisäksi sen tavoitteena on korostaa tehokkaan hallitustyöskentelyn merkitystä yritysten toiminnassa, kehittää hyvää, ammattimaista ja eettistä hallitustyöskentelyä, järjestää hallitustyöaiheista koulutusta, tarjota yritysten hallituksiin koulutettuja ja kokeneita elinkeinoelämän ammattilaisia ja jakaa huomionosoituksia hyvästä hallitustyöstä. Verkosto perustettiin vuonna 2003. Hallituspartnereilla on toimintaa eri puolilla Suomea. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

Ä T S I P SESI YRITYK

SI LIHOIK

3.3.2015

TEURASTAMOLLA TAPAHTUU OMISTAJANVAIHDOS I YRITYSKAUPPA I YRITYSPÖRSSI I TIETOISKUT

HALLITUSTYÖSKENTELYYN Ulkopuolisuus Yrityksen ulkopuolelta tuleva näkee asiat eri tavalla, eikä tee päätöksiä tunteella. Kokemus Ulkopuolinen hallituksen jäsen tuo mukanaan kokemusta, jota yrityksestä ei löydy.

111. Bisnestreffit: D-Day 13.3. klo 8 - 9 Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 10, Helsinki Digitalisaatiosta keskustellaan aamutilaisuudessa.

Unilukkari Ulkopuolinen herättelee katsomaan asioita eri kantilta kuin aina aiemmin on totuttu tekemään. Toimialaosaminen Hallituksen jäsen voi tuoda yritykseen myös toimialakohtaista osaamista. Konsultin sijaan Monet pk-yritykset palkkaavat konsultteja, mutta hallituksen jäsen voi tuoda samat hyödyt.

Yrittäjien hyvinvointikoulutus Lappeenrannassa 11, 18, 25. 3. ja 1.4., kello 17.00 – 20.30. Holiday Club Saimaa, Rauhanrinne 1, Lappeenranta Yrittäjä, milloin viimeksi pysähdyit miettimään yrityksesi tärkeimmän työntekijän hyvinvointia?

PISTÄ YRITYKSESI LIHOIKSI, 3.3.2015 KLO 15 - 19, TEURASTAMO, KELLOHALLI, TYÖPAJANKATU 2 RAKENNUS 1 E, HELSINKI Älä myy tai osta sikaa säkissä vaan tule hakemaan reseptit yrityksesi jalostamiseen ennen tulevaa omistajanvaihdosta! Tässä tapahtumassa kohtaavat yrityksiään myyvät henkilöt, yrityksiä etsivät ostajat ja omistajanvaihdosasioiden asiantuntijat. Tilaisuus on maksuton. Tarjolla pientä purtavaa ja kahvia.

Yhteistyössä:

Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu: www.yrittajat.fi/ sikasakissa

Yrittäjäsanomat

Varo vanhenevaa palvelinta Microsoft ei toimita enää 14. heinäkuuta alkaen tietoturvakorjauksia Windows Server 2003 -palvelimen eri versioille. It-asiantuntija Markus Torkki antaa vinkit.

Toimi heti Tällainen migraatioprosessi eli tiedostojen tai sovellusohjelmien siirtäminen uuteen ympäristöön pitää suunnitella hyvin.

Mikä palvelin Moni yrittäjä ei varmasti tiedä, mikä palvelinversio hänellä on. Se ei näy koneesta päällepäin.

Löydä tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Patentit

Mallisuojat

Kaupparekisteri

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Väärä palvelin Jos palvelin on Windows Server 2003- ja Windows Server 2003 R2, on se vaihdettava.

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

Lue lisää verkko-osoitteesta: bit.ly/palvelintuki

Saitko uniikin tuoteidean? Varmista ideasi elämä ja ota tuotekehitykseesi ajoissa oikea suunta. Käytä PRH:n osaamista – käytössäsi on yli sata eri tekniikan alan ja IPR-oikeuksien asiantuntijaa. Tutustu palveluihimme: www.prh.fi

Varo uutta laskuhuijausta taloushallinto Suomen Yrittäjien valtakunnalliseen neuvontapalveluun on viime viikkoina tullut useita yhteydenottoja Global Express -nimisen ulkomaisen yhtiön lähettämistä tarjouksista ja laskuista. Myös Suomen Yrittäjien aluejärjestöt ovat saaneet yrittäjiltä ilmoituksia yhtiön lähettämistä viesteistä. Yrittäjien kertoman mukaan Global Expressin laskulta näyttävän tarjouksen perusteena on ollut näkyvyys yhtiön ylläpitämässä yrityshakemistossa. – Tässäkin tapauksessa yrittäjät ovat pitäneet laskuksi luultuja kirjeitä aiheettomana, sillä mitään tuotetta tai palvelua ei ole koskaan tilattu. Yrittäjien mukaan kirjeen lähettäneeseen ulkomaiseen yhtiöön ei ole edes ollut mitään yhteyttä ennen laskujen saapumista, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen kertoo. Rytkönen ohjeistaa, että saapuneen tarjouksen voi tässä tapauksessa jättää huomioimatta. – Aiheettomia laskuja, jotka eivät perus-

Tavaramerkit

tu sopimukseen tai tilaukseen, ei tarvitse maksaa. Global Expressin tapauksessa kyse ei ole suoraan laskusta, vaan tarjouksesta, joka harhaanjohtavasti kuitenkin muistuttaa laskua. Näyttäisi siltä, että tämänkaltaiset harhaanjohtavat tarjoukset ovat lähiaikoina olleet kasvussa. – Kirjeeseen ei ole tarvetta reagoida, vaan sen voi jättää huomioimatta. Missään nimessä mitään ei tule maksaa, lainopillinen asiamies painottaa. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

Näin toimit epäilyttävän laskun kanssa • Tarkista, onko kyseessä lasku vai tarjous.

palvelua tai tuotetta ei ole tilattu ja lasku on aiheeton.

• Tarkista, mistä lasku on lähetetty. • Tarkista viranomaiselta tai esimerkiksi Suomen Yrittäjien neuvontapalveluista, onko kyseessä pakollinen yrityksiä koskeva maksu.

• Älä soita laskussa näkyvään mahdolliseen asiakaspalvelunumeroon, vaan käytä sähköpostia, jotta sinulla on kirjallisia todisteita asioinnista. Dokumentoi käyty kirjeenvaihto.

• Tarvittaessa tee tutkintapyyntö poliisille.

• Jos et ole tilannut laskutettavaa tuotetta tai palvelua, reklamoi välittömästi laskun lähettäjälle, että

• Jos saat maksukehotuksen, reklamoi jälleen kirjallisesti ja säilytä ilmoituksestasi kopio.

lainopillinen asiamies atte rytkönen

• Jos saat perintäkirjeen, tee kirjallinen ilmoitus myös perintätoimistolle. Ilmoita, ettei sinulla ole sopimussuhdetta laskuttajan kanssa, ja että lasku on aiheeton.

lähde : suomen yrittäjien

oma yrityS 17.–18.3. WanHa Satama ti 17.3. klo 12.00–14.00 SaliSSa H 12.00 anna idealleSi parempi elämä ipr-oikeukSilla Kehitysasiantuntija Olli Ilmarinen Patentti- ja rekisterihallitus

12.30 peruSta oSakeyHtiö ja tee muutokSet käteväSti verkoSSa Ylitarkasta Esa Kosonen Patentti- ja rekisterihallitus

13.00 aloita brändin rakentaminen tavaramerkiStä Neuvontalakimies Tuulimarja Myllymäki Patentti- ja rekisterihallitus

13.30 Suojaa ideaSi myöS verkkotunnukSena Lakimies Sanna Sahlman Viestintävirasto

Yrittäjäsanomat

Turkulaisesta solukämpästä Piilaaksoon Suomalaiset pk-yritykset ovat vielä tuuliajolla verkkokaupan suhteen. Yrittäjä Tomi Alapaattikoski tietää niksit, joilla kurssi saadaan käännettyä. teksti KATRI SIMOLA kuvat MEERI UTTI

ila on ahdas, mutta kodikas, ja vihreät sohvatyynyt sointuvat logon väriin. Näppäimistöjen ääni on rytmikäs. Helsingin Punavuoressa sijaitseva toimisto on verkkokaupparatkaisuihin erikoistuneen ohjelmistoyhtiön hermokeskus. Sieltä käsin Anders Innovation on saattanut kymmeniä yrityksiä verkkokaupan maailmaan. Töitä tehdään Helsingin lisäksi Turussa, Tampereella ja Yhdysvaltojen Piilaaksossa. Toimistojen taso on noussut niistä ajoista, jolloin konttorin virkaa toimitti toimitusjohtaja Tomi Alapaattikosken turkulaisen soluasunnon olohuone. – Aamulla kämppikseni saattoi keittiössä paistaa kalsareissa pekonia, kun me keskustelimme ”toimiston” sohvalla pankin edustajien kanssa. Alapaattikoski perusti yrityksen yhdessä neljän opiskelukollegansa kanssa. Heistä kaksi on yhä mukana Anders Innovationsissa. Vuosi ennen yrityksensä perustamista Alapaattikoski teki verkkokaupoista kandidaatintutkielmaa. – Muistan, kun aihetta ihmeteltiin, että sehän on jo niin nähty. Itse olin jo silloin varma, että se tulee vielä mullistamaan kaupankäynnin. Nyt Anders Innovations on verkkokauppatoimittajana mukana alan kärkikahinoissa.

Yritysten välinen kauppa lapsenkengissä Viimeisten kymmenen vuoden aikana verkkokaupan asiakkaiden määrä on kolminkertaistunut, selviää Tilastokeskuksen tiedoista. Vuonna 2014 lähes puolet suomalaisista oli ostanut tai tilannut jotakin verkkokaupasta viimeisten kolmen kuukauden aikana. Silti monet suomalaiset pk-yritykset ovat yhä tuuliajolla verkkokaupan suhteen. Verkkokaupan toimintalogiikkaa ja sen merkitystä liiketoiminnalle ei aina ymmärretä. – Verkkokauppa on ihan uudenlaista bisnestä, eikä sitä voi kopioida suoraan normaalista kaupankäynnistä, Alapaattikoski painottaa. Erityisesti b to b -puolella verkkokauppa on vielä lapsenkengissä. – Ajatellaan, että meillä on niitä myyjiä, ja

että tilaukset hoituvat edelleen pääosin sähköpostilla. Mutta verkkokauppaan kannattaa lähteä, sillä sen kautta voidaan optimoida ja automatisoida tilaustenhallintaa ja tuotteiden esillepanoa, ja yrittäjä voi käyttää tehonsa asiakkaiden hankintaan.

Hyvän verkkokaupan kriteerit Alapaattikoski teki ensimmäisen verkkokauppaostoksensa 1990-luvulla. – Se oli Amazonista tietokonepeli, jota Suomesta ei saanut. Itselläni ei silloin vielä ollut luottokorttia, joten keräsin rohkeuteni, että pyysin sitä porukoilta lainaan. Suomalaiset verkkokauppamenestyjät ovat harvassa eikä monikaan ole saavuttanut samanlaista asemaa kuin esimerkiksi elektroniikan vähittäismyyjä Verkkokauppa.com, armeijavaatteita ja -varusteita myyvä Varusteleka tai huutokauppasivusto DealDash. Jos ja kun suomalaisen pk-yrityksen verkkokaupasta ei ole vielä tullut kaikkien tuntemaa brändiä, tulisi Alapaattikosken mukaan yrityksen hankkia ulkopuolinen kumppani kehittämään verkkonäkyvyyttä. – Noin 5 000 eurolla kuussa sekä mediabudjetti päälle, niin on jo edellytyksiä saada tuloksia aikaan. Hakukoneoptimointia tekevät yritykset ovat oma toimialansa, jota aliarvioin ensin, mutta niistä on todellista hyötyä. Verkkokaupan on hyvä olla mahdollisimman selkeä ja helposti käsiteltävä, sillä hakukone arvioi sivuston rakenteen ja sisällön. Jotta surffailijasta tulee asiakas, pitää ostokokemuksen olla miellyttävä, vaivaton ja kiinnostava. Hyvässä verkkokaupassa tuotteet löytyvät helposti, tuotetiedot ovat kattavat ja varastosaldot ajan tasalla. Myös reaaliaikainen asiakaspalvelu on erittäin tärkeää. – Asiakaspalvelu on verkossa vielä tärkeämpää, kun ei olla fyysisesti läsnä, Alapaattikoski toteaa. Maksuvaihtoehtoja pitää olla tarjolla useampia, ja b to b -puolella tulee huomioida myös laskulla maksaminen. Toimitusaikojen on syytä olla mahdollisimman nopeita ja palautusmahdollisuuksien joustavia. Ylläpitäjän täytyy huolehtia järjestelmän tietoturvasta ja päivityksistä. – Verkkokaupoissa liikkuu rahaa, ihmisten ja

Aamulla kämppikseni saattoi keittiössä paistaa kalsareissa pekonia, kun me keskustelimme ”toimiston” sohvalla pankin edustajien kanssa.

Tomi Alapaattikoski

→

Ikä: 34 Koulutus: Master of Science (Tech) Turun yliopistosta, Executive MBA Turun kauppakorkeakoulusta Ura: Opiskelijasta yrittäjäksi vuonna 2008, jolloin perusti Anders Innovationsin. Toimii lisäksi useiden järjestöjen hallituksissa ja kasvuyritysten neuvonantajana. Perhe: Vanhemmat ja pikkusisko

Yrittäjäsanomat

25 Helsingin toimisto muuttui yrityskaupan myötä ahtaaksi, joten Anders Innovations muuttaa pian läheltä vapautuvaan tilavampaan liikehuoneistoon. Toimitusjohtaja Tomi Alapaattikoski katselee maisemia uuden toimiston parvekkeelta.

Yrittäjäsanomat

Hakukoneissa löytyminen on vähän sama kuin oivallinen katuosoite, ja on tärkeää, että ihmiset pitävät näkemästään niin etusivulla kuin näyteikkunassa. yritysten asiakastietoja ja ostotietoja. Tämä tieto on arvokasta ja arkaluontoista, joten sen käsittelyn pitää olla luotettavaa. Vaikka verkkokaupassa vallitsevat omat lainalaisuudet, on verkossa ja kivijalassa jotain samaakin. – Hakukoneissa löytyminen on vähän sama kuin oivallinen katuosoite, ja on tärkeää, että ihmiset pitävät näkemästään niin etusivulla kuin näyteikkunassa. Myös tuotteiden houkutteleva sijoittelu on yhtä lailla merkittävää verkossa, kuin se on kivijalkakaupoissa.

Älykkäät jääkaapit auttavat ostoksissa Verkkokaupan kasvu on vääjäämätöntä. Amazonin lisäksi muun muassa kiinalainen Alibaba ja saksalainen Zalando valtaavat markkinoita. Alapaattikoski visioi, että ehkä jo kymmenen vuoden päästä esimerkiksi ruokakauppoja ei välttämättä enää ole nykymuodossaan, vaan ruoka haetaan noutopisteistä tai toimitetaan kotiin. Älykkäät jääkaapit osaavat lukea tuotteiden päivämääriä sirujen tai kameroiden avulla sekä punnita, kuinka paljon maitopurkissa on jäljellä maitoa. – Ruokakaupoilla on big dataa, eli asiakkaiden koko ostohistoria tiedetään tarkkaan. Ne tarjoavat suoraan ostoslistaa tuotteista, joita tyypillisesti ostat. Et valitse niitä listasta, vaan ehkä poistat vaan listasta ne, joita et ota. Tulevaisuudessa yhä useampi ostos tehdään kännykän kautta. Tämä vaatii Alapaattikosken mukaan entistä kehittyneempiä käyttöliittymiä, jotka toimivat mahdollisimman vähillä klikkauksilla. Kivijalkakaupoissa kierrellään silti tulevaisuudessakin. – Niin kauan, kuin se on yhteisöllinen ja sosiaalinen tapa, niin ihmiset haluavat tehdä sitä. Kivijalat kuitenkin sulautuvat osaksi verkko-

Kartoita tilanne Mikä on yrityksen, toimialan ja kilpailun nykyinen tilanne sekä tulevaisuus?

kauppoja. Niistä tulee yhä suuremmissa määrin itsepalvelupisteitä ja esittelytiloja, joissa ei välttämättä ole varastoja. Asiakas tutustuu tuotteisiin mallikappaleiden kautta ja tilaa tuotteet verkosta. – Varaston kiertonopeus on myös aina ollut yrityksen riskitekijä. Verkkokaupan kasvun tuloksena tuotteet otetaan myyntiin selkeämmin asiakkaiden tilaushistoriaan peilaten, mikä on hyvä juttu myös vihreää tulevaisuutta ajatellen. Nykyään ruokaa ja tuotteita on ihan liikaa hyllyissä. Verkkokauppa tulee automatisoinnin avulla toivottavasti siistimään valtavaa hukkaa. – Elämä muuttuu helpommaksi. Mutta poistaako se satunnaisuuden ja heräteostokset? Vaikea sanoa.

Tavoitteena olla maailman suurin Anders Innovationsin liikevaihto on tuplaantunut lähes jokaisena vuonna. Viime vuonna liikevaihto oli noin kolme miljoonaa euroa. Ensimmäisen yritysostoksensa Anders Innovations teki tammikuussa, kun se osti helsinkiläisen ohjelmistoyhtiö Nemein Oy:n. Yrityskaup-

Tomi Alapaattikosken mukaan verkkokauppa tekee tulevaisuudesta vihreämmän, koska se vähentää automatisoinnin avulla hukkaan heitettävien tuotteiden määrää.

Listaa tavoitteet

Tavoitellaanko lisää myyntiä, uusia markkinoita vai brändin parempaa näkyvyyttä?

pa ratkaisi samalla rekrytointiongelmat, jotka meinasivat jo asettua kasvun tielle. Seuraavista yrityskaupoista neuvotellaan. Anders Innovations on kasvanut ennen kaikkea kehittämillään verkkokauppajärjestelmillä. Viimeisen kahden vuoden ajan yritys on kehittänyt Shoop-nimistä verkkokauppa-alustaa. Järjestelmä on käytössä jo kymmenissä pohjoismaisissa yrityksissä. Shoopilla haastetaan Magentoa, joka on tällä hetkellä maailman suosituin avoimen lähdekoodin verkkokauppajärjestelmä. – Lähdetään sillä tappaman Magentoa. Shoop on seuraavan sukupolven järjestelmä. Suomi on tärkeä markkina, mutta yritys on alusta asti tavoitellut kansainvälistä menestystä. Tavoitteena on olla maailman suurin verkkokauppatoimittaja. Se saavutetaan erottautumalla kilpailijoista. – Meillä tehdään asiat aina omalla tavalla. Kehitämme omia tuoteinnovaatioitamme ja puhumme itsestämme anderslaisina. Anders-nimi tulee perhetaustojeni lisäksi saksan kielen sanasta, joka tarkoittaa erilaisuutta.

Ajattele kuin asiakas Miten asiakas löytää verkkokauppaan? Mitä hän etsii ja haluaa?

Anders Innovations Turussa vuonna 2008 perustettu ohjelmistoyhtiö on erikoistunut verkkokaupparatkaisuihin ja sähköiseen liiketoimintaan. Tärkein tuote on avoimen lähdekoodin Shoop-verkkokauppaalusta. Avoimuus tarkoittaa sitä, että käyttäjä pystyy itsenäisesti kehittämään verkkokauppaansa, eli hallitsemaan esimerkiksi ulkoasua, sisältöjä ja toimintoja. Kuluvan vuoden aikana tavoitteena on kasvattaa liikevaihto kuuteen miljoonaan euroon ja työntekijöiden määrä 70 henkeen. Yhdysvalloissa tavoitellaan vientiä, josta syntyvä liikevaihto ylittäisi parin seuraavan vuoden aikana nykyisen kotimaisen liikevaihdon. – Yhdysvalloissa pitää olla nopea, avoin, aggressiivinen ja erottautua muista. Verkostoista ja kokemuksesta on hyötyä, ja omaan tuotteeseen pitää olla täysi luotto, Alapaattikoski vinkkaa.

Yrittäjäsanomat

3 x k i r j at

h yö t y s o v e l l u k s e t Yrittäjäsanomat esittelee sovellukset, jotka auttavat yrittäjää arjessa.

Esimiehen taskukirja 2 Tapio Aaltonen, Harri Hietala, Keijo Kaivanto Talentum Usea yrittäjä on myös esimies, jonka täytyy tiukassa paikassa pystyä antamaan selviä näkemyksiä alaisilleen. Esimiehen taskukirja 2 lupaa antaa vastaukset tällaisiin kysymyksiin ja tilanteisiin. Kirjoittajakolmikolla on pitkä ja monipuolinen kokemus työelämästä, johtamisesta ja työlainsäännöstä.

Zero to One Peter Thiel, Blake Masters Doubleday Amerikkalainen Peter Thiel on maailman menestyneimpiä yrittäjiä, joka maksupalvelu PayPalin perustamisen jälkeen toimii pääomasijoittajana. Hänen uutuuskirjaansa Zero to One on kehuttu jopa kaikkien aikojen oppaaksi yrittäjille. Thiel pyrkii opastamaan lukijoitaan, kuinka rakennetaan oman alansa ykköseksi nouseva yritys.

ANDROID

AirDroid AirDroidin avulla voit muodostaa yhteyden Android-puhelimesi tai -tablettisi kanssa ja hallinnoida sitä Windowsin tai Macin kautta langattomasti ja ilmaiseksi. Hallinnoi Android-laitettasi tietokoneeltasi käsin ja käytä sen kautta mitä tahansa sovelluksia, esimerkiksi WhatsAppia tai Linea. Kirjoita tietokoneen näppäimistöllä ja ohjaa hiirellä. Siirrä tietoa nopeammin langattomasti.

Käytä SY:n jäsenetuja ja hyödyt! Alennukset euroina keskimäärin

Laskelma on esimerkki. Jäsenedut ovat tapauskohtaisia. Jäsenetuja tarjoava kumppani vastaa sisällöstä. SY pidättää oikeudet mahdollisiin muutoksiin.

Selittävä tekijä – ihmistietoisuus liiketoiminnassa Ville Salonen, Petri Toikkanen Docendo Ville Salosen ja Petri Toikkasen kirja Selittävä tekijä – Ihmistietoisuus liiketoiminnassa sisältää lukuisia tapauksia, joissa liiketoimintaa on onnistuttu parantamaan ratkaisuilla, jotka ovat jopa vastoin perinteisiä liiketoiminnan oppeja. Kirja pyrkii selittämään ja yleistämään näitä esimerkkejä myös yrittäjän arkea auttaviksi opeiksi. Käytännön liiketoimintatilanteiden selitysvoiman lisäksi kirja antaa työkalun, jolla ihmistietoisia keinoja voi systemaattisesti soveltaa omaan liiketoimintaan. Salonen tekee väitöskirjaa ihmistietoisesta liiketoiminnasta. Toikkanen on valmentaja ja yrittäjä, jonka erikoisosaamista ovat strategiat ja liiketoiminnan kehittäminen.

iPHONE, ANDROID, WINDOWS PHONE

Posti mobiili Voit seurata tämän applikaation avulla lähetettyjä ja saapuvia paketteja sekä muita lähetyksiäsi. Sovellus kertoo myös automaattisesti, kun lähetyksen tila muuttuu. Voit syöttää lähetystunnuksen joko itse tai käyttää matkapuhelimen kameraa viivakoodin lukuun. Sisältää myös postinumerohaun. Voit lähettää puhelimellasi myös postikortteja.

Alennus viikonlopun pakettiautovuokrasta

30 €

Europcar

Yrityksen sairauskuluvakuutus alennus päiväkorvauksen maksusta

600 €

Fennia

Alennus kaskoon

300 €

Fennia

Yritysturva 1-9 henkilön yrityksille

400 €

Fennia

Etu kodin vakuutuksiin

90 €

Fennia

Yrittäjän henkilöturvan lisäosa

300 €

Fennia

Esim. alennus puolen päivän koulutustilaisuudesta

100 €

Suomen Yrittäjät

Fonecta Finder yhteystieto-palvelu

240 €

Fonecta

Talouselämä-lehti Summa-palvelun kautta (12 kk)

74 €

Talentum Media

Luotettava kumppani -palvelu

15 €

Suomen Tilaajavastuu

Elisa Yrityspooli, alennusta kk-maksuista

vähintään 200 €

Elisa

010-numerointi, 0 € yhdessä puheratkaisu vakion kanssa

240 €

Elisa

Elisa maksupäätepalvelu

100 €

Elisa

Elisa Toimisto365 pilvipalvelu, veloituksetta avaus ja 2kk-maksuista

36,50 €

Elisa

Alennus asianajopalveluista

1000 €

Jurinet

Yrittäjälehti

10 €

Suomen Yrittäjät

Verkko+lehti-ilmoitus Yrityspörssissä

150 €

Suomen Yrittäjät

2015

Katso vuoden 2015 kaikki rahanarvoiset jäsenedut www.yrittajat.fi/ jasenedut

€ vuo dessa. 90 8 +3 än tä n hi _ _ vä _ t ___ etuja, sääs tä Kun käytät jäsen + Tämän lisäksi saat 10–20 % alennuksen risteily- ja reittimatkoista Tallink Silja Linen ja Viking Linen laivoilla. + Saat Suomen Yrittäjien oikeudellista puhelinneuvontaa esim. 1-2 kertaa, arvo 200 €.

+ Yrittäjäsanomat 10 kertaa vuodessa, arvo n. 90€.

+ Saat jäsenalennusta Teboilin ja Neste Oilin polttoaineista. + Säästä kiinteistön energiakuluissa 5–65 %

Skapat Energian palveluilla.

+ Yrittäjän ammattikirjallisuutta jäsenhintaan Suomen Yrittäjien kirjakaupasta, www.yrittajat.fi/ kirjallisuus + Saat myös 15 % alennuksen Holiday Clubin kylpylähotellien

ja loma-asuntojen päivän majoitushinnasta.

+ Restel Hotel Group tarjoaa jäsenille huoneet sopimushinnoin ja Ravintolamaailmassa jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pää-

ruuan yhteydessä.

+ Posti arpoo 300 €:n arvoisen kylpylälahjakortin kaikkien Suomen Yrittäjien jäsenten kesken, jotka ovat rekisteröityneet Posti Verkostoon.

+ eTasku-mobiilisovelluksella toimitat kuitit kirjanpitoon yhdellä napin painalluksella. + Tarkista oman aluejärjestösi tarjoamat edut www.yrittajat.fi/ aluejarjestot

www.yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

jussi ratilainen

Minä Sampo Kaulanen on Lapin tunnetuin kyläkauppias. Hän luotsaa isoisänsä perustamaa Jounin kauppaa Äkäslompolossa.

Maanantai 16.2.

Keskiviikko 18.2.

Osallistuin Iskelmä-gaalaan Tampereella. Jaoin vuoden tulokkaan palkinnon, joka meni laulaja Jannalle eli Janna-Mari Hurmerinnalle. Ennen esiintymistä minua jännittää aina todella paljon, mutta itse tilanteessa sitä jotenkin rentoutuu. Tämä tilaisuus ei muutenkaan ollut niin paha, sillä jaoin palkinnon Jethro Rostedtin kanssa. Yksin hermostuttaa aina enemmän. Tapasin gaalassa myös Elastisen, jonka kanssa tuli juteltuakin vähän aikaa. Mukavalta sälliltä vaikutti. Tuollaisten oikeiden starbojen tapaaminen on myös aina jännittävää.

Lapset tulivat paikallisesta päiväkodista kauppaan vierailulle. Tarjosimme heille mehua ja keksejä. Kaikkiaan lapsia oli noin parikymmentä, joten hulinaa riitti, kun he intoutuivat touhuamaan ja leikkimään kaupassa.

Lapin tykätyin kauppias

Tiistai 17.2. Kävin pitämässä Tampereella myös puheen yrittäjyydestä ja sosiaalisesta mediasta Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Kuvassa on opiskelija ja tapahtuman järjestäjä Jenna Torvinen. Minulla on nyt sovittuna tälle keväälle jo 15 erilaista puhekeikkaa. Kauppiaan töissä kertyy siis auton mittariin aikalailla kilometrejäkin.

Isoisänsä perustamaa Jounin kauppaa Äkäslompolossa vetävä Sampo Kaulanen on luonut itsestään sosiaalisessa mediassa brändin. Jounin kaupalla on Facebookissa 165 000 fania, ja kauppiaan viikko vierähtikin aika lailla arvonnoissa ja viesteihin vastailussa. Mahtui mukaan myös muutama puhujakeikkakin.

Suomen Yrittäjien

KunnalliSjohdon Seminaari Kuopio 5.–6.5.2015 Alansa merkittävimmäksi tapahtumaksi kasvanut seminaari kokoaa yhteen lähes tuhat kuntapäättäjää, yrittäjävaikuttajaa ja elinkeinopolitiikan toimijaa. Kuopion Musiikkikeskuksessa järjestettävän seminaarin teemana on muutos ja aluekehitys. Mukana on kaikkiaan yli 30 puhujaa. Minna Helle

Juhana Vartiainen

Työ murroksessa – mikä muuttuu?

Mikä pelastaisi kuntatalouden?

Anna-Mari Ahonen

Jyrki Mäkynen

Juha Kostiainen

Kunta, maakunta, sote – mihin muutos vie?

Rohkeasti yrittäjän puolesta

Tulevaisuuden kunta

Vuoden parhaalla työmatkalla on tiedossa ajankohtaista asiaa ja rentoa yhdessäoloa. Tervetuloa mukaan!

Petteri Paronen

Näin Kuopio rakentaa vetovoimaa

Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu www.kunnallisjohto.fi

Yhteistyössä:

PRIIMA-YHTIÖT TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT PRIIMAHOIVA 30OY

Yrittäjäsanomat

Torstai 19.2. Välillä kauppiaan on tehtävä ihan normaalejakin töitä, kuten vaikka luotava tarjouksia. Kesko päättä hinnoista aika vahvasti ruokapuolella, mutta itse voin päättää muista tuotteista. Tässä pistettiin pyykkitelineet hurjaan tarjoukseen. Niistä ei vaikuta syntyneen kuitenkaan mitään hirmuista hittiä. Nyt on hiihtolomaviikkoa ja pyykkitelineet eivät kuulu hiihtolomalaisten vakio-ostoksiin. Selkeästi eniten hiihtolomien aikaan myyvät limut, karkit, sipsit ja muut herkut.

Perjantai 20.2.

tuomio

Järjestän aina välillä viimeinen kommentti -kisan. Siinä viimeisen kommentin jättänyt saa palkinnon. Tähän kisaan tuli yli 20 000 kommenttia, sillä unohdan aina välillä katkaista kisan. Jounin kaupan Facebook-yhteisössä on nyt 165 000 tykkääjää ja ihmiset ovat todella aktiivisia. Saan päivittäin yhteydenottoja: soittoja, someviestejä ja meilejä. Nytkin minulla on 500 vastaamatonta viestiä odottamassa. Ihmiset ovat alkaneet jo kiukustua, jos en heti vastaa heidän viesteihinsä. Aikani ei kuitenkaan yksinkertaisesti riitä enää.

Kuluneen kuukauden nousut ja laskut

KKI-HANKETUKI

Aurinko. Useiden selvitysten, barometrien ja ennusteiden mukaan päivä pitenee jopa 25 prosenttia maaliskuussa.

Viikonloppu 21.2.–22.2.

Tässä arvotaan voittajia ja postitellaan arvontoihin ja kisoihin osallistuneille paketteja. Viikossa postitan varmaankin lähemmäs 50 erilaista pakettia. Tulevathan ne postimaksut kalliiksi, mutta: Elämä on! Tavarantoimittajat tykkäävät myös antaa tuotteita ja tavaroita arvottavaksi, joten ei kaikkea tarvitse itse maksaa. Kisani ovat kuitenkin todella suosittuja.

Päästöt. Eduskuntavaaliehdokkaiden tarjoamat tuhannet hernekeittopadat varmistavat, että suomalaiset eivät tänäkään vuonna alita kansainvälisiä päästötavoitteita. Suruliputus. Kiitos Pekko Aikamiespoika, että kukaan ei halua enää muistaa Suomalaisen kulttuurin päivää. Harmaan 50 sävyä. Nimestään huolimatta hittielokuva 50 Shades of Grey ei kerro Euroopan taloustilanteesta eikä juonestaan huolimatta Suomen mestareista.

Hae taloudellista tukea työhyvinvoinnin kehittämiseen liikunnan avulla Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma myöntää taloudellista tukea vuoden 2015 liikunnan edistämistyöhön hanketukihaun kautta. Hanketuella kannustetaan tukemaan henkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan ja terveellisten elintapojen avulla. Hanketuella voi esimerkiksi rakentaa työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin sopivia toimintatapoja yhteistyössä johdon, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Tuen myöntämisen kriteerit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät KKI-ohjelman verkkosivuilta osoitteesta: www.kkiohjelma.fi —> Hanketuki Hanketukihaku alkaa 1. 3. 2015 ja päättyy 31.3.2015. Tiedustelut: Hankevalmistelija Elina Tarkiainen puh. 050 441 4025, elina.tarkiainen@likes.fi

www.kkiohjelma.fi

Yrittäjäsanomat

TULOSTINTARVIKKEITA

LAATUJÄRJESTELMÄT

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070

Vantaa 029-193 9999 Kerava 029-193 9999 Helsinki 09-6225 715 – www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TALOUSHALLINTO

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI

KYSY TARJOUS! Tiedustelut:

KARI SALKO 0400 604 133 kari.salko@alma360.fi AJONEUVOPAIKANNUS

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Taloushallinnon ohjelmat

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena.

• Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu

Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta yttö ja tietojen tallennus 24/7 koekä

Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelma

Tilaa ,90 €/kk 9 3 kk 1

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

Soita: puh. 040 966 2067

LASKUTUS

www.route-tracker.com

OSTORESKONTRA

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA ISTOT OHJELMISTOT

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

OHJELM

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

Yrittäjäsanomat

Yrityspörssi

MITEN NOLLAAn? riikka kajander

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa

Teollisuus

Muut toimialat

Ympäristöalan yritys. Omat toimitilat. 326

Vakavarainen suunnittelutoimisto Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Toimisto tarjoaa palveluita kotimaisille- ja ulkomaisille teollisuus- ja tuotantoyrityksille. 1730

Maksuvalvontaa hoitavan yrityksen liiketoiminta. 5 000 eri kuluttajasaatavaa järjestelmineen ym. Saatavista puolilla haettu velkomustuomio ja siirretty uo.perint. Bruttos. 1.2 milj. H. 309 000,- puh. 0400 663323. 2207

Rakentaminen

AV-alan maahantuonti-ja urakointiyritys.Vakiintunut toiminta ja asiakaskunta. Erinomainen vaihtoehto alasta kiinnostuneelle yrittäjälle. 2195

Palvelut Pesulaliiketoiminta Satakunnassa. Yrityksellä mattopesula Kankaanpäässä ja kemiallinen pesua Porissa. Myydään joko yhdessä tai erikseen. Soveltuu hyvin esim. pariskunnalle.

2230

Majoitus, ravintola, elintarvike Vilkkaalla paikalla, risteysalueella Salon keskustassa, menestyvä lounas-kahvila. Kahvilassa veikkauspiste, raha-automaatit sekä oluen vähittäis- ja anniskeluoikeudet. Mahdollisuus myös osakkuuteen. Puh. 0440533985. 2282 Myydään tai vuokrataan luonnonkauniilla paikalla nelostien varrella Oravakivensalmen rannalla hirsinen kahvila ja leirintäalue noin 5ha tontilla täynnä mahdollisuuksia. Tutustu ja tee tarjous. www.oravakivi.fi 2251 Mäntyharjulla, Sarkaveden rannalla sijaitseva matkailu- ja majoituspaikka. Kiinteistö n. 3,2 ha, päärak. n. 230 m², 3 talvias. mökkiä, 3 aittaa, kesäkahvila, myllyrak. ym. Katso www.kiinteistomaailma.fi, 1141484.

2212 Tampereen seudulla kauppakeskuksen yhteydessä toimiva kahvilakonditorian liiketoiminta. Sisältää myös salaatti- ja lounasruokapalvelun. Liikevaihto on noin 400 000 euroa. Vuokratut toimitilat. Erinomainen kohde aktiiviselle yrittäjälle. Hinta 120 000 euroa. Tiedustelut 050-4130881. 2205

Varsinais-Suomen alueella toimiva vakavarainen ja kannattava kevytja raskasöljylaitteiden asennus-, huolto- ja korjauspalveluja tarjoava yritys Poltinhuolto J. Hirvi Oy. 2240 Menestyvä rakennusins. toimisto Pirkanmaalla. Avainlippuyritys. Sertifioitu asiantuntija. Piirustukset, valvonta, kosteusmittaus, energiatodistukset, home- ja kuntotutkimus, lausunnot. Hyvät laajentumismahdollisuudet. Puh. 0500 275 586. Hp. 49 t €. 2186

Kiinteistöala Isännöintien kilpailuttamiseen erikoistunut yritys. Toimialue koko maa. Toiminta ei ole sidottu paikkakuntaan. Valmiit toimivat työkalut. Velaton. Kysy 045 850 4905/Markku 2127

Vesi- ja viemäriala

Markku Lehtolan yritys SLOWorks Ky tekee kone- ja mekaniikkasuunnittelun tuotekehitystä. Lisäksi Lehtola tuotekehittää julkikalusteita.

Yritysvälittäjät

Markku Lehtola: Parranajo voi olla zeniläinen kokemus

Myytäviä kohteitamme: Kauneudenhoitoalan yksityinen oppilaitos Costa del Solilla ............100 000 Kirjakauppa ja toimistotukku........ 180 000 Moottoriajoneuvojen korien ja perävaunujen valmistus .............3 500 000 Autoelektroniikan korjauspalvelua ..............................100 000 + lisäkauppasumma Kansainvälinen cleantechteknologialiiketoiminta............... 1 500 000 Korumyymälä Helsingin keskustassa.....................100 000 + varasto Kauneushoitolaketju .......................120 000 Hitsaus- ja teollisuuden kunnossapitoalan alihankintayritys .............220 000 Pito- ja juhlapalveluyritys Porin talousalueella.......................300 000 Rautakauppa ................. 200 000 + varasto Siivousalan yritys ......500 000 + kiinteistöt

HYVINVOINTI Luin reilu vuosi sitten lehdestä artikkelin partaveitsistä. Ihoni on aina ärtynyt parran ajamisesta, ja siksi kiinnostuin aiheesta kovasti. Tilasinkin Saksasta partaveitsen, vaikka en tiennyt niistä vielä mitään. Ensimmäisen ajokerran jälkeen tajusin heti, että tästä tulee minulle vielä jonkin asteinen harrastus. Kokemus oli niin hieno. Iho ei ärtynyt lainkaan. Parran ajaminen partaveitsellä on hyvin zeniläinen kokemus ja se on todellista laatuaikaa itsensä kanssa. Tilanteeseen on pakko rauhoittua täysin, eikä siinä voi ajatella mitään muuta. Halusin myös luoda harrastukseni ympärille yhteisön, sillä ajattelin, että taatusti näitä joku muukin Suomessa käyttää. Perustin Facebook-ryhmän aiheesta kiinnostuneille ja löysin myös suomalaisen nettikaupan, joka on keskittynyt parranajovälineitten myymiseen. Nyt olemme perustaneet asiaan vihkiytyneet nettisivut ja keskustelufoorumin. Harkitsemme jopa yhdistyksen perustamista.

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

V-S alueella toimiva alle 1 m € vaihtava putkiliike. Yhtiö tarjoaa kattavasti LV-töitä, mukaan lukien putkisaneeraukset ja - remontit sekä linjasaneeraukset. 2200

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 26.3.2015

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.

PILLILLÄ VAI ia esuo, Liisa-Mar

Katleena Kort

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN YRITTÄJIEN TAPAHTUMA 24.–26.4.2015 LEVI

Äärimmäisyyttä ja seikkailua maailman pohjoisimmassa yrittäjyystapahtumassa! Ilmoittaudu nyt. www.gettogether.fi

Normaalihinta on 54 € + alv. 10 %

Jäsenhinta 45 € + alv. 10 %.

A YRITTÄJILLE

äidinkielen Seppänen toimii ja Helmi Leea yt työkohän on keränn Patjas on yrittäjä Liisa-Maria opettajana, ja kuin än opettaja. ston viestinn yläasteelta, lukiosta Liiketalousopi kemusta niin paloksestakin. laansa ovat asiakas illisesta oppilait Hänen erikoisa aikutus ammat iltaan äiseltä ammat viestintä, vuorov velutilanteiden Leea on ensimm arian kokemukkeinot. Liisa-M , joten hänen ja vaikuttamisen sairaanhoitaja esta tilantei osoitte palvelu löytyy n asiakas blogi Vuorovaikutin sensa mukaa ksen voi utin.fi. Vapaakorkeakoulutu www.vuorovaik den todellisen . Vapaaaria harjoittaa yspoliklinikalta aikanaan Liisa-M hankkia päivyst a, on tiaan: maatal harrastaa partiot kolmatta ammat aikanaan Leea viiten kaksi kaksos tarhaikäisten leivontaa, joista emännyyttä lenkkeilyä ja toisensa. . kuin kumoavat juostessa jaloissa meistä ikään

ÄN KÄSIKIRJ

rittäjä uo on kasvuy Katleena Kortes jonka eritietokirjailija, ja yliaktiivinen asiasosiaalinen media, koisalaa ovat iestintä. markkinointiv kaspalvelu ja tiettäon totta Ei oo Katleenan blogi än alan luetuin viestinn västi Suomen a haraikanaan Katleen blogi. Vapaakaa a, taikuutta, keskiai rastaa partiot ilua. ja viikinkimiekka

– VIESTINN PASUUNALLA? PILLILLÄ VAI

vat sinulta Faceasiakkaasi halua esite? lehteen? Mitä taan tehokas yrityksestäsi ? Kuinka laadi essä Miten saat jutun haastattelussa ja miten ihme pitää toimia radio ydinviestisi – bookissa? Miten ? Kuinka kiteytät ja asiakkaille va nettisivu? ille toimi ryhm on sidos Millainen henkilöstölle, ttua selkeästi oskerro saa main sen jälle. Se on kuin käsikirja yrittä va viestinnän halua ulkoistaa unalla on katta . Kaikki eivät Pillillä vai pasu ssa paketissa tekemiseen. intäosasto sama vinkkejä itse antaa toimisto ja viest kirja intää, joten tämä viestintään, yrityksensä viest alisen median asuhteisiin, sosia ta löytyy ratkaisut medi stintään. Kirjas unalla antaa än ja asiakasvie Pillillä vai pasu kinointiviestintä kiinnostaneet. miseen, mark kielen tunnit verkossa toimi joita eivät äidin niille, uus ppios nsa. jopa pieni kielio taa omaan arkee sovel voi jä, joita e, ja esimerkke teinen tietojärkäl asti keissejä teos eikä perin Kirjassa on runsa alukuinen haku unalla on nope Pillillä vai pasu nsa. lukija ttaa joka uuvu opiskelijoille, sekä jille aville yrittä iosti myös aloitt Kirja sopii main yritys. imessä oma joilla on tähtä

Patjas ja Leea

Seppänen

PASUUNALLA?

KÄSIKIRJA YR VIESTINNÄN

ITTÄJILLE

Itse en pidä partaveitsen käyttöä vaikeana. Kahdesta ensimmäisestä ajosta sain muutaman pienen haavan, mutta pian käsi oppi oikean motoriikan. Kolmas kerta oli todella nautinnollinen. Partaveistä käyttäessä täytyy pitää mielessä muutama perusjuttu: veitsen pitää olla terävä, eikä ajamisessa käytetä voimaa vaan veistä liu’utetaan ihon pinnalla. Esivalmistelut ovat myös tärkeitä. Iho puhdistetaan ja pehmitetään ennen ajamista. Tähän löytyy erilaisia aineita, ja saunominen pehmittää ihoa myös hyvin. Jotkut käyttävät myös kuumaa pyyhettä ihon pehmityksessä. Partaveitset ovat perinteikkäitä ja laadulla valmistettuja tuotteita. Veitset kestävät koko elinikäsi, jos hoidat niitä hyvin. Olen ostanut ensimmäisen veitsen lisäksi yhden toisen veitsen ja lisäksi minulla on läjä kirpputorilöytöjä, jotka aioin kunnostaa ajokuntoon tulevaisuudessa. Veitsen teroittaminen onkin iso osa tätä harrastusta. LottaTammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

45 € Viestintä on yrityksesi elinehto (+ alv. 10 %)

Katleena Kortesuo, Liisa-Maria Patjas ja Leea Seppänen

UUTUUS TUTUSTU JA TILAA www.yrittajat.fi/kirjallisuus

Yrittäjäsanomat

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Kimmo Koivikko, päätoimittaja ⚫ Josi Tikkanen, uutispäällikkö ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Lotta Tammelin, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja (perhevapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski ja Raija Lehtonen, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Alma 360 / Asiakasmedia ⚫ PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 ⚫ myynti@alma360.fi ⚫ www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

#työn_tekijä

Tommi Matikainen Ita Nordic Oy, Ruokolahti

Tommi Matikainen pystyy tuplaamaan yrityksensä 30 työpaikkaa, jos eduskunta parantaa työpaikkatason sopimusmahdollisuuksia, alentaa veroastetta ja vähentää turhaa sääntelyä. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät Suomessa liki miljoona ihmistä. Jos eduskunta tekee yrittäjyyttä tukevia päätöksiä, yrittäjät voivat jatkossakin työllistää itsensä, säilyttää työpaikat ja luoda niitä lisää. Tutustu yrittäjien lupauksiin ja suomalaisen työn tekijöihin www.yrittäjät.fi/työntekijä