Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle - Toimintaa ja tulevaisuuskuvia

Page 1

Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle Toimintaa ja tulevaisuuskuvia Sole poka mikhän ko tehhään tulevaisuutta! Sallassa syntyy uusia matkailu­ tuotteita luovasti hullutellen

Miten Lapin matkailu saadaan lentoon?

Muonion sparrauksissa pöllyytettiin ajatuksia ja toimintatapoja


Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle -hankkeen loppujulkaisu

Pääkirjoitus

Hankkeen tuloksia

Tilinpäätös

Tulevaisuuden matkailija: vastuullinen, utelias, laatutietoinen.................................................................... 4 Sparrauksessa katsotaan laatikon ulkopuolelle....................................................................................................... 6 Sallassa syntyy uusia matkailutuotteita luovasti hullutellen....................................................................... 8 Pöllyyttäminen toi elinikäistä henkistä pääomaa.............................................................................................. 10 Hiilineutraali matkailu esiin ja mitattavaan muotoon...................................................................................... 12 Sole poka mikhän ko tehhään tulevaisuutta!..........................................................................................................14 Matkailuluvut luupin alla............................................................................................................................................................16 10 faktaa Lapin matkailusta.................................................................................................................................................. 18

Uusia avauksia Lapin matkailu lentoon!............................................................................................................................................................. 20 Matkailu paiskaa kättä muiden alojen kanssa........................................................................................................ 22

Inspiraation lähteitä Matkailun ennakointitietoa ja työkaluja...................................................................................................................... 27 MTI on matkailualan suunnannäyttäjä......................................................................................................................... 32

Tekijät

Olen salakuunnellut. Lounaalla kolme yliopisto-opintonsa Matkailu on kiinteä osa Lappia, ja sillä on laajoja yhteis­ juuri aloittanutta nuorta naista keskusteli derivointi- ja kunnallisia vaikutuksia maakunnassamme. Hankkeen aikana integraalilaskennan mukaansatempaavuudesta. Naiset olivat nousi pintaan lukuisia ideoita Lapin matkailun tulevaisuuden vakuuttuneita, että siinä tarvittava intohimoinen asenne turvaamiseksi. Ensinnäkin matkailun aluetaloudellinen siirtyy elämään yleisemminkin. Opiskelijoiden keskustelu vaikuttavuus vaatii lisäselvityksiä, jotta alan kehittämiseksi palasi mieleeni, kun minulta kysyttiin, mitä olimme saavut­ voidaan asettaa realistisia tavoitteita. Toiseksi reipasta ja taneet Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin rohkeaa, tulevaisuuteen suuntaavaa pöllytystä matkailulle -hankkeessa. Tärkeimpiä tuloksia on toivottu niin alueellisesti kuin maakunta­ oli se, että Lapin matkailutoimijat löysivät into­ tasolla. Ilmapiiri vuorovaikutteiselle ja useita Lapin matkailutoihimon osallistua oman alueensa tulevaisuuden toimialoja ja lappilaisia osallistavalle ennakoin­ mijat löysivät intotekemiseen. tityölle on suotuisa. himon osallistua Tähän julkaisuun olemme koonneet Lapin oman alueensa tuleKolmas teema on tulevaisuuden Lapin matkai­ matkailutoimijoiden kokemuksia ja tuloksia vaisuuden tekemilijan muotokuvan piirtäminen, mikä on Lapin ennakointityöstä sekä ideoita ja avauksia seen.” matkailun erikoistumisen kannalta elintärkeää. tulevaan. Itse olen tilinpäätökseemme varsin Tiedämme, että tulevaisuuden matkailija on edel­ tyytyväinen. läkävijä, joka haluaa oppia paikallista elämänmenoa, edistää Lapin matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset (s. 16–17) hyvinvointia maailmassa ja jakaa avoimesti kokemuksiaan sekä ennakointisparrausten synnyttämät oivallukset (s. 6–7) verkossa (s. 4–5). Mutta kuinka sinä yrittäjänä voit varautua ovat esimerkkejä onnistumisista. Osallistujat luonnehtivat matkailijan toiveiden täyttämiseen? tapaamisia havahduttaviksi, innostaviksi, kannustaviksi, Kolmivuotisen hankkeemme aikana on käynyt selväksi, tuloksekkaiksi ja käytännöllisiksi. Näille yrittäjille, kehittä­ että Lapin matkailutoimijat haluavat kehittää ennakointitai­ jille ja opettajille parasta antia olivat uudet ideat ja työkalut, tojaan. Tämä tarjoaa hedelmällisen pohjan kilpailukykyisen asiantuntevat asiantuntijat ja yhteistyö. toiminnan edistämiselle. Lapin tulevaisuus tehdään yhdessä! Sanna Kyyrä, projektipäällikkö

Ihmiset ja oivallukset projektin takana.........................................................................................................................34

Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle -hankkeen loppujulkaisu Julkaisija: Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) / Lapin yliopisto Päätoimittaja: Sanna Kyyrä Tuotanto: Viestintätoimisto Diverstas Oy Toimitus: Saila Aarnio, Marianne Holmlund, Tuija Kauppinen, Maria Kellokumpu, Annika Pollari, Kirsi Varkemaa, Asta Wallenius Kuvat: Anniina Heikkinen, Sanna Kyyrä, Pijus Mickus, Pekka Rötkönen, Timo Veijalainen, Hannu ”Upi” Virkkula, Matkailun ja elämystuotannon OSKE, Tekonivelsairaala Coxa Oy | Kannen kuva: Pekka Rötkönen. Visuaalinen suunnittelu ja toteutus: Juhani Pitkänen, SmartPixel | Painatus: Erweko Oy, 2013 ISBN 978-952-6620-16-9 (painettu), ISBN 978-952-6620-17-6 (sähköinen)

Kuva: Pekka Rötkönen

2

3


Tulevaisuuden matkailija: vastuullinen, utelias, laatutietoinen Teksti Tuija Kauppinen, Kuva Anniina Heikkinen

Tulevaisuuden matkailija Lapissa on edelläkävijä, joka haluaa oppia paikallista elämänmenoa, vaikuttaa hyvinvoinnin edistämiseen maailmassa ja jakaa avoimesti kokemuksiaan verkossa. Kuinka hänen tarpeisiinsa vastataan? Matkailijoiden jaottelu loma-, työ-, oppaat, ovat tulevaisuudessa keskeinen vaalimiseen, itsensä uudistamiseen. perhe- tai seniorimatkailijoiksi on menestystekijä. Jos et niitä tarjoa, et ole Leppoista matkailijan elämää ja anna nykyisin riittämätön. Tulevaisuuden vakuuttava. Luovia markkinointikeinoja tunnustusta vastuullisesta käyttäy­ matkailija Lapissa on pikemminkin saatat löytää, kun etsit yhteistyökump­ tymisestä. vastuullisuusaktivisti, utelias löytöret­ panin toiselta toimialalta. Tee kohteesta ainutlaatuinen perso­ keilijä ja sosiaalinen jakaja. Ihmiset eivät ole kiinnostuneita tuot­ noimalla se muiden toimijoiden kanssa. Vastuullisuusaktivistin kuluttamista teista vaan tarinoista. Kerro yrityksesi Personoinnissa voit hyödyntää muun ohjaavat tunteet ja laatu. Hänen tuntei­ merkityksestä paikalliseen elämään. muassa murretta, paikallisia perinteitä siinsa vetoavat erityisesti paikalli­ Herätä kiinnostus yllättävillä ja haus­ ja vuosirytmiä. suus sekä aito ja alkupe­ koilla tempauksilla. Pyri räinen luonto ja kulttuuri. läpinäkyvyyteen. Erittele Vastuullisuusaktivisti tuotteen alkuperä ja Kokoa intohimoinen tiimi Ehdota rohkeasti pyr­­­­k ii edistämään yhteistyötä muiden kustannukset, laske tuot­ niin ym­­­­päristön kuin toimialojen kanssa. teen hiilijalanjälki. Osaavatko työntekijäsi kertoa, mikä ihmisten hyvinvointia. Luo asiakkaalle mahdol­ on yrityksesi tehtävä ja tavoite? Vapaaehtoistyö paremman elämän lisuus jakaa tarinasi ja omat kokemuk­ Menestyvän liiketoiminnan takana on laadun hyväksi on lähellä hänen sydän­ sensa. Pidä asiakkaaseesi yhteyttä monialainen tiimi, jossa jokainen työn­ tään. ennen ja jälkeen matkan. Nämä ovat tekijä pääsee osaltaan vaikuttamaan Utelias löytöretkeilijä toteuttaa oivia lisämyynnin paikkoja. Varaa aikaa yrityksen päätöksentekoon ja stra­ itseään aktiivisesti ja pyrkii vaikut­ myös omatoimimatkailijoiden lisäänty­ tegian toteuttamiseen. Aktivoi siis tamaan itselleen tärkeisiin asioihin neiden kyselyiden ja varausten käsitte­ työntekijöiden intohimot ja kyvyt. niin työssä kuin vapaa-aikana. Hän lyyn. Havainnoi asiakkaasi käyttäyty­ Toimi vastuullisesti myös ympä­ seuraa maailman tapahtumia reaali­ mistä, toiveita ja tarpeita systemaat­ ristöä kohtaan: käytä uusiutuvia ajassa ja tekee nopeita, impulsiivisiakin tisesti. luonnonvaroja, suosi lähiruokaa, tee päätöksiä uusien seikkailujen perässä. yhteishankintoja, selvitä tuotteidesi Sosiaalisella jakajalla on kännykkä elinkaari ja osallistu paikallisyhteisön aina mukana. Hän jakaa aktiivisesti ja Opasta elämyksiin kehittämiseen. avoimesti tietoaan ja kokemuksiaan Tiedätkö, mitä asiakkaat puhuvat internetissä sekä muodostaa oman Pullan paisto, vierailu vanhainkodissa yrityksestäsi? Hallitse mainettasi jäljit­ käsityksensä yrityksistä muiden suosi­ tai marjojen poiminta ovat esimerkkejä tämällä yrityksestäsi käytävät keskus­ tusten perusteella. Sosiaalisen jakajan elämyksistä, joita tulevaisuuden tiedos­ telut sosiaalisessa mediassa. Kurkista virtuaali- ja reaalimaailmat sekoittuvat tava matkailija Lapista hakee. Anna siis Tripadvisoriin: mitkä asiat nou­­ sevat laajennettua todellisuutta hyödyntä­ asiakkaallesi mahdollisuus oppia uutta esiin matkailijoiden antamissa arvos­ vien sovellutusten myötä. ja tee oppimisesta hauskaa. Opasta teluissa? Mitä voit niistä oppia? matkailijaa luonnossa liikkumiseen ja tarjoa oikeanlaiset varusteet. Anna Kerro tarina, pidä yhteyttä asiakkaan löytää Lapin puhdas vesi. Suosi paikallista, ajattele isosti Kosketa tuotteillasi tunteita. Luo Myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta tuotteita oman elämän hallintaan, Yrittäjien tueksi tulevaisuuden mat­ ­ mobiilipalvelut, kuten kartat, pelit ja romantiikan kaipuuseen, perinteiden kailijan odotuksiin vastaamaan tarvi­

4

taan myös aktiivisia ja aikaansa seu­­ Ravistele luutuneita ajatuksia ja raavia matkailun kehittäjiä. Kehittäjä, kutsu matkailualan tilaisuuksiin muiden perehdy matkailuelinkeinon käytännön toimialojen edustajia. Hanki tietoa arkeen ja tuo esiin matkailun positii­ kehittyvistä maista ja kulttuureista ja visia vaikutuksia koko yhteis­­­kuntaan. tue Lapin saavutettavuutta. Onnistujien palkitseminen – esimer­ Vie Lappia maailmalle paikallisten kiksi jouluisin yritys, tutkimusinnostuja, yrittäjien toimintaa edistäen. pohjoisuuden puolestapuhuja – luo posi­ tiivista kilpailua alan yrittäjien kesken.

Tulevaisuuden matkailija arvostaa: • laatua • vastuullista toimintaa • paikallisuutta • vaivattomuutta • itsensä toteuttamista • uuden oppimista • kokemusten jakamista

Teksti on tiivistelmä Tulevaisuuden matkailija Lapissa -katsauksesta. Katsaus on saatavilla Matkailun ennakoinnin tietopankissa matkailu.org/ennakointi.

5


Sparrauksessa katsotaan laatikon ulkopuolelle Teksti Maria Kellokumpu

Kysyimme neljältä ennakointispar­ raukseen osallistuneelta henkilöltä tapaamisten antia heidän organi­ saatiolleen: 1. Mitä oivalsit sparrauksissa? 2. Mikä sparrauksissa oli parasta? 3. Mitä toimintatapoja olet muut- tanut sparrausten vaikutuksesta?

Herkkä korva uskaltaa kuunnella Petteri Valle, yrittäjä, Poronpurijat 1. Kuuntelen nykyään erityisen herkällä korvalla asiakasta, seuraan mediaa ja tarkkailen signaaleja. Myös omat silmät aukesivat näkemään vahvuutemme uudella tavalla: saamelaiskulttuuri, meidän arki, on se tärkein asia, johon asiakkaamme haluavat tutustua.

2. Kun on syntynyt ja kasvanut luon­ nossa, ei aina huomaa, missä vieraan mukavuusraja kulkee. Tietyt tuotteet olivat asiakkaille liian rajuja, ja vieraat saattoivat tuntea itsensä turvattomaksi kylmässä. Helpotimme ja lyhensimme alun perin kolmen tunnin luontoretkeä. Huomasimme, että ei tarvitse tarjota extremeä, vaan meidän ”tavallinen” on usein riittävän eksoottista.

Lapin matkailun ennakointisparraustoiminta on pienryhmissä tapahtuvaa ennakointi­ työtä alueeseen sidotun teeman pohjalta. Sparraukset toteutettiin 2011–2012:

3. Kun kuuntelemaan lähdettiin, lisättiin kierroksia myös suoran palautteen hakuun. Aiemmin meillä oli käytössä vieraskirja, johon asiakkaat ovat kirjoittaneet pääasi­ assa kehuja. Nyt kysyimme matkanjärjes­ täjiltä, mikä meillä on hyvää, mikä huonoa ja miten voisimme toimintaamme kehittää. Palaute oli hyvin suoraa. Kävi ilmi, että erityisesti keskieurooppalaiset haluavat syödä ravintolassa, kun meillä on perintei­ sesti syöty mökeissä. Nyt on ravintolatilan ja kumppanin haku käynnissä.

• 47 tapaamista • 10 sparrausryhmää • 192 osallistujaa

Ennakointi sopii arkikäyttöön

• 38 vierailevaa asiantuntijaa • 60 l kahvia • 19 230 ajokilometriä Lapissa

Marjo Harjula, matkailuasiamies,

• 276 palautelomaketta • 29 opettajaraporttia • 1 opinnäytetyö • 3,7 palautteiden keskiarvo (1–5)

Sodankylän kunta 1. Sparraus laittoi meidät ajattele­ maan tulevaisuuden matkailijaa ja tarjontaamme asiakaslähtöisesti. Tuotteita ja palveluita kehitetään nyt asiakkaan tarpeet edellä. Näin varmistutaan, että kysyntää on.

2. Ennakointisparraus herätti alueen yrittäjissä ennakkoluuloja hieman tieteelliseltä kuulostavan nimensä johdosta. Nyt kun olemme päässeet epäilyksistä eroon, ennakointi on meille arvokas työkalu. Matkan varrella homma avautui kuin itsestään osaa­ vien vetäjien johdolla. Työpajoissa saatiin purettua yllättäviä asioita ja niitä pureskellaan vieläkin. Nyt, kun olemme päässeet alkuun, jatkamme toimintaa omalla porukalla.

3. Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelija sai sparrauksesta sysä­ yksen tehdä ylemmän amk-opinnäy­ tetyönsä Sodankylän tulevaisuuden matkailijasta. Työ on erinomainen lähtökohta palveluiden kehittämiseksi tulevaisuuden matkailijoille.

Kokoustuote sai Hilla-brändin Tommi Hinno, toimitusjohtaja, Ranuan Seudun Matkailu Oy 1. Ranuan eläinpuiston alueen äsket­ täisten miljoonainvestointien kannalta sparraus osui hyvään saumaan. Alueelle on rakennettu muun muassa 120 uutta petipaikkaa ja kokoustilat. Päämääränämme oli tuotteistaa, testata ja viedä tuotantoon uusi kokousmatka­ tuotteemme. Näin myös tehtiin.

6

2. Sparrauksessa kokoustuotetta katsottiin eri kanteilta. Helposti omak­ suttavan teorian avulla määriteltiin tavoiteltavat asiakasryhmät ja heidän tarpeensa sekä rakennettiin omista vetovoimatekijöistämme ammen­ tava hilla-brändätty kokoustuote. Hillatarinoilla ja -varusteilla höystetty Hillaprofessorin kokoustuote on jo tuotannossa.

3. Vaikka sparrasimme kokoustuo­ tetta, asiakaslähtöinen ajatusmalli iski meihin niin, että ryhdyimme katsomaan muutakin toimintaamme uusin silmin. Voisiko majoitusta tehdä asiakkaalle vieläkin mukavammaksi? Millä Ranuan Safari säväyttää?

Syvä sukellus someen Maija Palosaari, matkailuneuvonta­päällikkö, Levin matkailuneuvonta, Levin Matkailu Oy 1. Meille sparraus tarkoitti sosiaaliseen mediaan syventymistä. Levillä oli jo aiemmin olemassa suositut Facebook-sivut, mutta nyt Facebook-viestintämme on suunnitellumpaa, kansainvälisempää, tavoitteellisempaa ja toivottavasti myös kiinnostavampaa. Ymmärrämme somen dynamiikkaa paremmin ja pyrimme muuttamaan some-kiinnostuksen rahaksi. Tähän saimme keinoja.

2. Kasvu tulee kansainvälisiltä mark­ kinoilta, ja mekin viritimme Levin ”aidosti rokkaavan ameeban”, somen, palvelemaan paremmin ulkomaisia vieraita: Perustimme VKontakteryhmän venäläisiä asiakkaita varten, ryhdyimme järjestelmällisesti päivittä­ mään Facebookia suomeksi ja englan­ niksi, Twitteriä pääasiassa englan­ niksi. Rupesimme myös tekemään entistä enemmän kuvapäivityksiä, ne kun toimivat kaikilla kielillä. Pidemmät sepustukset löysivät kodin blogeista.

3. Ideoita jäi varastoonkin. Tulevalla kaudella aiomme kokeilla Facebookmainontaa ja lisätä yhteistyötä muiden leviläisten kanssa. VKontake-päivityksiä teemme jo yhdessä Hullun Poron ja rinneyhtiön kanssa. Nyt haluamme ottaa mukaan myös ne ihmiset, jotka tekevät päätyökseen jotain ihan muuta. Rinnetyöntekijöiden, ravintolan ja vaik­ kapa kaupan henkilökunnan päivitykset toisivat varmasti lisäväriä someen.

7


Kuva Timo Veijalainen

Sallassa syntyy uusia matkailutuotteita luovasti hullutellen

Sallan matkailualueella toimi yksi aktiivisimmista ennakointityöskentelyn sparrausryhmistä. Se hyödynsi toiminnan antia erityisesti kesämatkailustrategian kehittämisessä.

Kuva Hannu ”Upi” Virkkula

Parannuksia patikointi­ reittien merkkaukseen Matkailijamuutosten havainnointi on johtanut konkreettisiin parannus­ hankkeisiin. Esimerkiksi omatoimisten matkalijoiden määrä alkoi lisääntyä. Sallan alueella liikkuminen vaatii perehtyneisyyttä luontoon, jota kaikilla omatoimipatikoijilla ei ollut. – Kartoitimme matkailuyrittäjien kanssa talkoovoimin reittien ongelmakohdat ja tihensimme reittien merkkausta. Ympäristöhankkeen kautta uusit­ tiin myös opasteita. Lisäksi pyrimme vastaamaan kasvavaan maastopyö­ räilijöiden määrään reittejä lisäämällä. – Ennakointityöstä on tullut osa arkea, ja se vie matkailua täällä eteenpäin, Paula summaa.

Paulan vinkit ennakointityöstä kiinnostuneille 1. Valitse konkreettinen kehitys­ kohde, johon matkailuyrittäjillä on yhteinen mielenkiinto. 2. Ota työhön mukaan kaikki kiin­ nostuneet. 3. Käytä mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisia alustajia tukemassa ennakointityötä. He tuovat uusia näkemyksiä ja osaavat viedä keskustelua eteenpäin. 4. Kirjaa konkreettiset tavoitteet, sovi kuka ottaa kopin asioista ja seuraa asian etenemistä.

Teksti Marianne Holmlund

S

allan matkailuyrittäjät olivat tutus­ – Käytimme työkaluja esimerkiksi kesä­ tuneet ennakointityöskentelyyn matkailustrategian kehittämisessä, ja tulevaisuudenmuistelun kautta jo käytämme niitä varmasti jatkossakin. ennen ennakointiin liittyviä sparrauksia. Esimerkiksi Post-it-pyörremyrsky oli Selkeää käsitystä asiasta ensimmäiseen nopea tapa arvioida ideoita. Siinä omat tapaamiseen tulijoilla ei kuitenkaan ollut. ajatukset laitetaan paperille, kerätään – Moni piti ennakointia yliopistohömp­ ja pisteytetään. Tuloksena on joukko pänä, mutta palaverin aikana innostus hyviä ideoita paremmuusjärjestyksessä. syttyi. Ensimmäisen palaverin alustaja Myös sparraustilanteiden alustajista Mikko Ampuja oli todella asiantunteva tuli hyvää palautetta. – He olivat pereh­ ja kertoi muutoksista asiakaskäyttäyty­ tyneet aiheisiinsa, toivat tilanteeseen misessä, sanoo Sallan kunnan matkailu­ ulkopuolista näkemystä ja antoivat koordinaattori Paula Aspholm. hyviä vinkkejä. Ei tultu sormi pystyssä Yhdeksi ennakointityöskentelyn neuvomaan, että näin täytyy tehdä. Sen kohteeksi valikoitui Sallan kunnan kesä­­­­ sijaan saimme kivoja ajatuksia, joista matkailun toimenpideohjelma, josta lähdettiin viemään omia pohdintoja tuli erillinen kokonaisuus Salla 2020 eteenpäin, Paula kertoo. -matkailustrategiaan. – On hyvä, jos ennakointityöskentelyssä on konkreet­ tinen kehityskohde, jonka osallistujat Heikkoja signaaleja ja kokevat haasteeksi. Meillä kesämatkai­ hulvattomia tempauksia lustrategia oli ollut puheissa pitkään. Nyt pääsimme puheista tuotekehitys­ Ennakointisparrausten seurauksena vaiheeseen, toteaa Paula. matkailuyrittäjät ovat lisänneet omaa Ennakointityöskentelystä saatu ennakointityötään ja kehittäneet anti ylitti hänen mukaansa kaikkien yhteistä toimintaa. He ovat muun odotukset. Erityisesti työpajat menetel­ muassa perustaneet Sallan matkailu­ mineen ja työkaluineen saavat kiitosta. yhdistykseen matkailuyrittäjien luovan

8

tiimin. – Resurssit eivät lisäänty­ neet, mutta toimintatapamme muuttui. Nyt huomaamme heikkoja signaa­ leja helpommin, kiittelee Paula. Myös kynnys kertoa huomioista muille on madaltunut. Erityisesti on madaltunut kynnys luovaan hullutteluun. – Ei ajatella kankeasti, vaan keksitään hulluja ideoita ja mietitään sitten, mitkä niistä ovat toteuttamiskelpoisia. Rohkeus on lisääntynyt onnistumisten myötä, selvittää Paula. Luovan tiimin toiminnan tuloksena on syntynyt hulvattomia paikallisia kampanjoita. – Saimme Facebookissa kerran toiveen tapahtumasta, jossa ei tapahtuisi mitään. Ideoimme sitä, ja lokakuussa järjestimme jo toista kertaa Ei tapahdu mitään -viikot. Se meni mediassa läpi hyvin, ja saimme tapah­ tumaan majoitusvarauksiakin jo viime vuonna. Kesämatkailua taas kehitettiin yöttömän yön teemalla. – Erämaan yössä ei nukuta -tapahtumassa päiväjärjestys käännetään ylösalaisin. Valvomme yöllä, nukumme päivällä. Illalla tarjotaan aami­ ainen, aamulla illallinen.

Paula Aspholmin mukaan Sallan matkailuyrittäjät ovat lisänneet ennakointityötään ja kehittäneet yhteistä toimintaa ennakointisparrauksen seurauksena.

9


Pöllyyttäminen toi elinikäistä henkistä pääomaa Teksti Annika Pollari, Kuva Pekka Rötkönen

Mikroyrittäjän arki on usein yksin puuhastelua. Siksi omien ajatusten ja toimintatapojen kyseenalaistaminen ja uusiksi miettiminen muiden yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa tuo toimintaan usein kaivattua potkua.

S

ärkijär ven majojen yrit täjä, muoniolainen Tarja Veisto sai Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle -projektin järjestämissä spar­ raustapaamisissa käydyistä vertaiskes­ kusteluista ja ideoinnista runsaasti eväitä oman liiketoiminnan kehittämiseen. – Sparraustapaamisten työpajatyös­ kentely ja asioiden omakohtainen työs­ täminen auttoivat näkemään monet luutuneetkin toimintatavat uudesta näkökulmasta. Tapaamisten jälkeen pää oli aina täynnä ideoita, ja koko olemus puhkui energiaa, kuvaa Tarja. Parasta antia häneen mukaansa oli se henkinen pääoma, mitä sparrauksista ja keskusteluista jäi itselle. – Hienoa oli myös huomata, että ihan oikeaan suuntaan tässä on oltu menossa. Sain vahvistusta omalle tekemiselleni.

Muoniossa ei haluta olla ajopuu

Vaikutukset ulottuvat kuntatasolle Matkailualan tutkimus- ja koulutus­ instituutin ennakointiprojekti sai aikaan hyviä tuloksia myös kunta­ tasolla. Esimerkiksi Muoniossa on alettu kehittää elinkeinostrategiaa, johon matkailu on otettu olennaisena osana mukaan. – On todella hienoa, että matkailun merkitys on vihdoinkin nostettu esille kuntamme elinkeinostra­ tegiassa ja alettu miettiä uusia tapoja tehdä asioita, sanoo Tarja. Matkailuyrittäjän arjessa ennakointi näkyy lähinnä pitkäjänteisessä suun­ nittelussa sekä turhien asioiden teke­ misen välttämisessä. – Nyt osaan paremmin hakea tietoa eri lähteistä

10

misen myötä olisin jäänyt tyhjän päälle. Hän kannustaa yrittäjiä lukemaan niin kokoontumisia ja omien ajatusten Näin kävi monessa yrityksessä, joissa oman alan kirjallisuutta, nuorten kirjoja tuulettamista myös jatkossa. ei tuolloin majoitettu myös suomalaisia. kuin sanoma- ja aikakauslehtiä – niin – Voisimme tavata vaikka kerran Aina on syytä varmistaa, että toimeen­ pysyy maailman menossa mukana. kuussa ja keskustella päivänpolttavista tulon saa, oli uhka sitten Hyvinä tiedonlähteinä hän asioista. Ja jos muita lukutoukkia löytyy, paikallinen tai globaali, nostaa esiin Matkailualan kirjapiirikin olisi hieno juttu. Tarja toteaa. tutkimus- ja koulutusinsti­ Kyllä meitä voi tulla Ennakoinnilla ja pitkä­ pöllyyttämään vähän tuutin julkaisut, Matkailun jänteisellä suunnittelulla useamminkin. Hyvää ennakoinnin tietopankin, yliopistojen verkkosivut on ollut myös liiketa­ se vain tekee. Tarjan vinkit sekä talouslehdet. loudellisia vaikutuksia, ennakointiin: Uusia ajatuksia ja näkökulmia Tarja sillä Särkijärven majojen liikevaihto on • Älä jätä kaikkea yhden kasvanut reilusti vuoden takaisesta. saa parhaiten keskusteluista nuorten kortin varaan. Eniten on Tarjan mukaan kasvanut kanssa. – Keskustelut omien lasteni ja • Tunnista mahdolliset kuitenkin henkinen pääoma, jonka heidän kavereidensa kanssa avartavat uhat ajoissa. omia katsantokantojani ja auttavat mittaaminen on mahdotonta. • Lue paljon ja kaiken­ ymmärtämään nykymaailmaa paremmin. laista. Me aikuiset näemme maailman pirsta­ loituneena ja usein vaikeasti hahmotet­ Lue ja kysele paljon • Keskustele ja kysele. tavana. Nuoret näkevät kaikessa vain • Pöllyytä ajatuksiasi ja Tarja on aina lukenut paljon ja ollut mahtavia mahdollisuuksia. toiminta­tapojasi sään­ nöllisesti. Tarja toivoo, että spar­­ ­ kiinnostunut tulevaisuustutkimuk­ sesta sekä trendien seuraamisesta. raustapaamisissa ollut porukka jatkaisi

Särkijärven majoja Muoniossa emännöivä Tarja Veisto sai sparraustapahtumista eväitä ja energiaa liiketoimintansa kehittämiseen. sekä ottaa tarvittaessa pienen aikalisän ja tuumata asioita rauhassa. Sen olen myös oppinut, ettei joka höyrähdykseen kannata rynnätä mukaan, pohtii Tarja. Tärkeä oppi on ollut myös se, että mikroyrityksen ei kannata jättää

kaikkea yhden kortin varaan. Hyvä esimerkki ovat Islannin tuhkapilven aiheuttamat vaikeudet monelle Lapin matkailuyrittäjälle. – Jos olisin varannut kaikki majoitustilamme vain englanti­ laisten käyttöön, lentojen peruuntu­

Muonion kunnassa on tartuttu toi­ ­ meen, jotta alueen matkailuyrittä­ jillä olisi parhaat mahdolliset edel­ lytykset menestyä tulevaisuudessa. Uusi elinkeinostrategia on jo luotu, ja nyt on ryhdytty työstämään ensim­ mäistä matkailustrategiaa yhdessä alan yritysten kanssa. - Strategiaa usein vähätellään ja voivotellaan, että ei ole aikaa, rahaa tai väkeä tarpeeksi. Juuri silloin tarvitaan hyviä suunnitelmia, oppeja sodan voittamiseksi. Muutoin mennään eteenpäin sattumanvarai­ sesti, kiteyttää Muonion elinkeino­ asiamies Heikki Kauppinen.

Jo ennakointihankkeen aikana huo­­ mattiin, että Muoniossa tarvitaan selkeä suunnitelma matkailuelin­ keinon kehittämiseksi. – Emme halua olla ajopuu, vaan pyrimme edistämään matkailua määrätietoisesti ja tarjoa­ maan pienillekin yrityksille mahdol­ lisuuden pärjätä, Kauppinen toteaa.

Työkaluja päätöksentekoon Muoniossa virkamiehille ja luottamus­ miehille on laadittu päätösten vaikut­ tavuusarvioinnin käsikirja. – Haluamme varmistaa, että asioita ei päätetä säkki

päässä, vaan jo valmisteluvaiheessa selvitetään, onko asialla merkittäviä vaikutuksia, kertoo Kauppinen. Hajanaista matkailuelinkeinoa pyri­ tään hänen mukaansa myös tiivistä­ mään nivomalla yhteen eri toimijoita ja organisaatioita. Lisäksi edunval­ vonnan, markkinoinnin ja hanketoi­ minnan toimintatapoja selkeytetään. – Tällä hetkellä selvitämme, miten muissa pohjoisen kunnissa toimitaan ja mikä olisi meidän puitteisiimme luontevin yhteistyön muoto.

11


Enontekiön kolmas sparraustapaaminen:

Sparraustapaamiset kokosivat matkailutoimijat eri teemojen äärelle

Hiilineutraali matkailu esiin ja mitat­­tavaan muotoon

Sparraustapaamiset olivat hyvä tapa koota yhteen matkailualan toimijat: yrittäjät, kunnan edustajat, kehit­ täjät, kouluttajat, tutkijat ja opet­ tajat. Sparraustapaamisten rakenne pysyi samana, vaikka näkökulmat vaihtuivat. Tapaamiset alkoivat kotitehtävien käsittelyllä, mikä tiivisti edellisen kerran havainnot ja keskustelut. Tapaaminen jatkui alustuk­ sella kyseisen päivän näkökul­ masta, mitä seurasi tiedon sovel­ taminen osallistujien ja alueen omaan toimintaan. Keskusteluun haettiin lisää näkökulmia erilaisilla ideointi- ja ennakointityökaluilla. Sparraustapaaminen päättyi keskus­ telun yhteenvetoon ja kotitehtävän antamiseen. Tapaamisen jälkeen osallis­ tujat saivat sparraajaltaan kirjal­ lisen koosteen, johon oli tiivistetty tärkeimmät havainnot, tulokset ja keskustelut sparrauksesta.

Teksti Marianne Holmlund, Kuva Pekka Rötkönen

Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle -projektin toteuttamaan ennakointisparraustoimintaan osallistuneet ryhmät valitsivat yhden kehitysteeman, jota käsiteltiin eri näkökulmista sparraustapaamisten aikana. Enontekiön ryhmä halusi kehittää matkailun kestävää paikallistaloutta. Kolmannessa tapaamisessa tarkasteltiin hiilineutraalia matkailua tuotekehityssilmälasien takaa.

S

parraustapaamisen aluksi käytiin keskustelua uusiin suuntiin. lisessa toiminnassa. Ryhmätyössä läpi edellisen kerran kotitehtävä. JC korosti, että ennakoimalla voi pohdittiin niin toimintaympäristössä Ryhmä keskusteli heikoista signaa­ vaikuttaa omaan toimintaympäristöön. esille nousseita heikkoja signaaleja kuin leista, joita osallistujat olivat havainnoi­ Matkailun tuotekehitystä hän tarkasteli ilmiöitäkin, joiden perusteella nähtiin, neet muun muassa sanoma-, talous- ja kokonaisvaltaisena jatkuvana proses­ että hiilineutraali matkailu on tärkeä aikakauslehdistä, Facebookista sekä sina. – Matkailutuote ei ole koskaan huomioida tulevassa toiminnassa. ihmisiä jututtamalla. valmis. Sitä rakennetaan yhdessä, kun Tässä sparraussessiossa kerät­ Keskustelussa todettiin, että edel­ asiakkaat, matkailuyritysten työnte­ tiin ideoita sen konkretisoimiseksi. lisellä tapaamisker­ kijät ja paikalliset ihmiset – Etsimme keinoja viedä asiaa eteenpäin ralla signaaliperheiksi kohtaavat. Tuotekehitys pienten juttujen kautta, kertoo Hetan tunnistetuilla ilmiöillä toimii työkaluna oman Majatalon omistaja Tiina Vuontisjärvi. on selkeitä vaikutuksia Ennakoimalla voi identiteetin rakentami­ Ryhmä keskusteli myös siitä, mitä Enontekiön paikallista­ vaikuttaa omaan selle, ja arkinen tuoteke­ Enontekiön matkailussa on jo tehty louteen, ja niiden kehitty­ toimintaympäristöön. hitys voi alkaa pienistäkin hiilineutraalin paikallistalouden edistä­ mistä kannattaa seurata asioista. miseksi. Esimerkkeinä hiilineutraalista jatkossakin. JC:n alustus, kuten muidenkin tapaa­ arjesta nousivat esiin muun muassa Haasteeksi osallistujat nostivat misten alustukset, keräsi paljon kehuja puurakentaminen, maalämmön käyt­ kyvyn ”nähdä”, mitä näiden jo osin tren­ osallistujilta. – Ne olivat meille todella täminen ja lähiruoka. deiksi kehittyneiden ilmiöiden jälkeen arvokkaita. Asiantuntijat osasivat avata – Huomasimme, että tapamme elää on tulee ja miten heikkoja signaaleja osat­ aihetta hyvin käytännön esimerkkien jo monella tapaa hiilineutraali. Elämme taisiin hyödyntää pidemmän aikavälin kautta, kiittelee Enontekiön Kehitys vuodenkierron mukaan, luontoa kunni­ suunnittelussa. Oy:n hanke- ja markkinointikoordinaat­ oittaen ja sesonkeja ruoanvalmistuk­ tori Kirsti Näkkäläjärvi. – Välimatkat sessa hyödyntäen, kertaa Kirsti. – Monet ovat täällä pitkät, ja matkailuyrittäjien asiat olivat meille niin itsestään selviä, Matkailutuote ei ole on vaikea irroittautua päivän töistä ettemme ole osanneet niitä korostaa. pitkäksi aikaa. Oli hienoa, että asian­ – Sen lisäksi, että aloimme miettiä koskaan valmis tuntijat jalkautuivat tänne meitä autta­ uusia tuotepaketteja, päätimme tuoda Sparraustapaamisen alustajaksi oli maan, hän jatkaa. esiin arkisia, jo olemassa olevia asioita kutsuttu tuotekehityksen asiantun­ esimerkiksi verkkosivuillamme, sanoo tija José-Carlos (JC) García-Rosell, Tiina. joka toimii opettajana Matkailualan Hiilineutraalia elämäntapaa Tämä on yksi esimerkki siitä, miten tutkimus- ja koulutusinstituutissa Lapin voi korostaa pienillä keinoilla Enontekiön profiloitumista hiilineut­ yliopistossa ja Rovaniemen ammattikor­ raaliksi ja kestävän paikallistalouden keakoulussa. Alustus toi teoreettista Alustuksen jälkeen sparrausryhmä matkakohteeksi voi edistää viestinnän näkökulmaa tuotekehitykseen ja vei keskusteli hiilineutraaliudesta paikal­ ja markkinoinnin keinoin.

12

Tiina Vuontisjärvi kertoo, että hiilineutraali matkailu konkretisoituu arkisten, usein jo olemassa olevien asioiden kautta.

Yhteinen tarkistuslista helpottaa kehittämistä Yhdeksi avainteemaksi keskusteluissa nousivat toimialasta riippumattomat mittarit, joiden avulla voidaan arvioida tuotteen vaikutusta paikallistalouden kestävyydelle. – Asetimme ryhmän yhteiseksi tavoit­ teeksi sen, että teemme tarkistuslistan, jolla matkailuyrittäjän toiminnan hiili­ neutraaliutta voidaan mitata. Se on

selkeä työkalu matkailun kehittämiseen, kertoo Kirsti. Tarkistuslistan tuli soveltua kaikille toimialoille ja tukea Enontekiön elin­ keinostrategiassa esille nostettuja kestävän toiminnan periaatteita. Mittareiksi esitettiin muun muassa yrityksen arvoja ja niiden näkymistä tuotteessa, paikallisten yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden liittymistä tuotteeseen, tuotteen elinkaarta ja sitä, tukeeko tuote enontekiöläistä hiili­

neutraalia elämäntapaa. Kotitehtäväksi sovittiin tuoteke­ hityksen jatkaminen omatoimisesti sekä tarkistuslistan täydentäminen ja testaaminen. Vuorovaikutusta pidettiin sparra­ uksen tärkeimpänä antina. – Ryhmän vetäjät olivat erittäin taitavia, ja yhdessä keskustellen asiat aukesivat uudella tavalla. Saimme parempia ideoita ryhmänä, päättää Tiina.

13


Sole poka mikhän ko tehhään tulevaisuutta! Teksti Tuija Kauppinen, Kuvat Anniina Heikkinen

Oletko vauhtiveikko, verkostoituja vai somettaja? Kokosimme vinkkejä ennakointityön tehostamiseen ja tulevaisuuden hallintaan. Valitse itsellesi sopivimmat! ottaa huomioon ihan joka käänteessä. Otetaankin kerralla tavoitteeksi olla viiden vuoden sisällä alueen vastuul­ lisin yritys. Se olisi komea titteli! Istuttiin juuri myös koko henkilö­ kunnan kanssa päiväksi saman pöydän ääreen ja kyselin muiden huomioita sesongista. Tultiin siihen tulok­­ seen, että kyllä ne venäläiset taitavat olla tulevaisuudessa meidän juttu. Kyllä niissä kiinalaisissakin var­­masti paljon potentiaalia on, mutta jos jotain tässä on oppinut niin sen, että on uskallet­ tava tehdä valintoja. Kaikkien mielipi­ teiden mukaan ei voi mennä.

Onnekseni osallistuin sparrausta­ paamiseen, jossa tapasin mainosku­ vauksissa avustaneen kyläkauppiaan. Sitten kuulin Film Friendly -koulutuk­ sesta ja lähdin heti mukaan. Se antoi hyvän pohjan ymmärtää, mistä eloku­ vien, tv-ohjelmien ja mainoskuvausten teossa oikein on kysymys ja millaisia tarpeita tuon alan tekijöillä on. Oli varmasti pitkälti tuon koulutuksen ansiota, että sain muonitettavakseni koko tuotantotiimin, kun meidän perällä kuvattiin elokuvaa keskellä hiljaisinta marraskuuta. Sittemmin olen jutellut tuon naapurin autokorjaamon kanssa ja meillä onkin jo uusi palvelu kehitteillä.

Somettaja

Vauhtiveikko Onpahan taas sesonki takana. No hyvähän se on, että on kassa kilissyt. Ja asiakkaatkin vaikuttivat tyytyväi­ siltä. Hyvää palautetta ja rakentavia ehdotuksia heiltä myös tuli. Onneksi on tullut otettua tavaksi kirjata niitä päivän päälle muistiin. Muuten jäisi monta hyvää idea unohduksiin. Niin kuin esimerkiksi kierrätys. Siitä meidän pitää tehdä entistä helpompaa. Kyllä se on tuo kestävä toiminta sellainen asia, mikä pitää

Verkostoituja Pidemmän aikaa olen tuumannut mitä sitä oikein pitäisi näiden hiljai­ sien kausien kanssa tehdä. Olen kaivannut jotain uutta näkökulmaa, uusia kasvoja ja uudenlaista tapaa tehdä yhteistyötä.

Facebook, Twitter, Tripadvisor, Instagram, Springwise… Alussa se oli sellaista harjoittelemista, mutta nyt somettamisesta on tullut meillä rutiinia. Olemme jakaneet somen eri työka­ lujen seuraamisen yrityksen sisällä ja perjantaikahvilla sitten keskustellaan viikon havainnoista ja kirjataan ne ylös. Syksyllä pidämme yhdessä koko henki­ lökunnan kanssa yhteisen kehittämis- ja virkistyspäivän, jossa pohdimme myös vähän pidemmällä aikajänteellä, mitä nuo havainnot tarkoittavat juuri meidän yrityksellemme. Sparraussessiossa saimme kuulla sellaisista uusista sosiaalisen median

työkaluista, joita emme tienneet olevan olemassakaan. Hyvä, että tietoa somen uusimmista virtauksista ja sähköi­ sestä liiketoiminnasta on koottu myös Matkailun ennakoinnin tietopankkiin. Sieltä on hyvä poimia itselle hyödyl­ listä tietoa. Sosiaalisen median eri kanavien kautta on noussut monta uutta kehit­ tämisideaa ja uskonvahvistusta sille, että olemme investointisuunnitelmien kanssa oikealla tiellä. Somen avulla olemme ikään kuin pystyneet itse luomaan omaa tulevaisuuttamme. Lue lisää vinkkejä Matkailun ennakoinnin tietopankista, http://www.matkailu.org/ennakointi

14

15


Matkailuluvut luupin alla Teksti Tuija Kauppinen, Kuva Matkailun ja elämystuotannon OSKE

544 miljoonaa euroa ja 3858 henkilötyövuotta. Näihin lukuihin tiivistyvät matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011. Kysyimme neljältä matkailualan toimijalta, mikä merkitys selvityksen tuloksilla heidän mielestään on. Rauno Posio, markkinointijohtaja, ovat tärkeitä pohjatietoja, kun perus­ Lapin Safarit, Lapin Kauppakamarin tellaan esimerkiksi matkailun merki­ matkailuvaliokunnan puheenjoh- tystä tai tarvetta tietyille kehittämis­ taja, MaRan hallituksen jäsen: toimenpiteille. Tuloksista voi päätellä, kuinka tärkeä Tulo- ja työllisyysvaikutukset tarjo­ vientiala matkailu on koko Suomelle, avat tärkeän seurantatyökalun, jolla mutta erityisesti Lapille niin työlli­ matkailun kehitystä voidaan todentaa syyden kuin verotulojen sekä tarvittaessa analy­ näkökulmasta. soida muutosten mahdol­ Selvitys antaa hyvän lisia syitä. Siksi tutki­ pohjan elinkeinon edun­ Näen tärkeänä, että muksen toistaminen valvonnalle. Esimerkiksi kehitystä seurataan säännöllisesti on tärkeää. kun keskustellaan vähintään kahden Näiden analyysien perus­ mat­kailualan opiske­ vuoden välein niin, teella voidaan suunnata lupaikkojen säilyttämi­ että mukaan otetaan kehittämistoimenpiteitä sestä Lapissa tai valtion kaikki Lapin kunnat. ja -panostuksia. Tämä matkailuun liittyvistä tutkimus tarjoaa tärkeää veropäätöksistä. Yritysten edustusku­ taustamateriaalia esimerkiksi Lapin lujen verovähennysoikeus on parhail­ matkailustrategian päivittämiseen. laan ajankohtainen. Selvityksen tulokset todistivat sen, Näen tärkeänä, että kehitystä seura­ kuinka riippuvaisia jotkut Lapin kunnat taan vastaavanlaisella selvityksellä ovat matkailusta. Monessa kunnassa vähintään kahden vuoden välein niin, matkailun osuus on jopa puolet kaik­ että mukaan otetaan kaikki Lapin kien toimialojen liikevaihdosta. kunnat. On syytä muistaa, että selvityksessä on mukana vain 12 kuntaa. Lapissa on 21 kuntaa, joten todellinen matkai­ lutulo on huomattavasti suurempi Satu Luiro, matkailuasiantuntija, – Lapin liiton arvion mukaan noin 700 Lapin liitto: miljoonaa euroa vuonna 2012. Lapin Matkailu on maakunnan kärkitoimiala, liitto päivittää arvionsa vuonna 2014. jonka kehittämiseen liittyviä päätöksiä Tarvitsemme jatkuvasti luotettavaa tehdään myös kansallisella tasolla. seurantatietoa matkailun kehityksestä. Jotta voimme vaikuttaa näihin päätök­ Tutkimus tulisikin toistaa parin vuoden siin Lapin eduksi, tarvitsemme ajanta­ välein. Tämä tehtävä sopii hyvin MTI:lle saista ja tarkkaa tietoa matkailun kehi­ ja toivon, että asiaan panostetaan tyksestä. Tulo- ja työllisyysvaikutukset resursseja tulevaisuudessa.

16

Kalle Lumio, toimitusjohtaja, Nordia Management: Erityisen hyvää selvityksessä on se, että mukaan laskettiin majoitus-, ravin­ tola- ja ohjelmapalveluiden lisäksi vähit­ täiskauppa ja liikenne. Näin saadaan parempi kuva matkailutoimialan koko­ naisvaikutuksesta. Olin yllättynyt siitä, kuinka suuri matkailun osuus on muutaman kunnan kaikista toimialoista. Tulokset antavat arvokasta taustatietoa, kun kun­­­­­nissa mietitään esimerkiksi sitä, mihin kannattaa panostaa. Tuloksia kannattaa hyödyntää toki toimialan yleisessä vies­ tinnässä.

Vastaavanlaisia selvityksiä kannattaa ilman muuta tehdä jatkossa. Toki on syytä pohtia, mitkä kunnat ovat mukana ja rajautuuko selvitys vain Lappiin. Olisi mielenkiintoista nähdä vastaavanlaiset luvut esimer­ kiksi jostain itärajan kaupungista. Näin Lapin tilannetta voisi verrata muuhun Suomeen.

Kristiina Hietasaari, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Matkailun edistämiskeskus: Tulo- ja työllisyysselvitykset ovat hyvin tärkeitä, koska niillä voidaan

osoittaa matkailun merkittävyys koko kansantaloudelle. Matkailu tulee edelleen valitettavan harvalle mieleen, kun mietitään kasvavia toimialoja. Matkailun vertaileminen muihin, perinteisempiin toimia​loihin on erittäin silmiä avaavaa. Tulosten tulisi ohjata esimerkiksi kunnallista ja alueellista päätöksentekoa niin, että investoinneissa tai maankäyttöä koskevissa kysymyksissä luotai­ siin entistä paremmat edellytykset matkailun suotuisalle kehittymiselle.

Olen myönteisesti yllättynyt siitä, että yritykset näkevät tulevaisuuden positiivisempana kuin olisi voinut olettaa. Vastaavia selvityksiä tulisi tehdä säännöllisesti 3–5 vuoden välein. Jatkossa on tärkeää miettiä keinoja, joilla yrityksiä saataisiin aktiivisemmin mukaan tutkimuksiin. Kuntakohtaisten matkailuosuusprosenttien selvit­ täminen olisi tulosten validiteetin kannalta todella tärkeää. Tässä selvi­ tyksessä vastausten liian pienestä määrästä johtuen jouduttiin käyttä­ mään ryhmäkohtaisesti määriteltyjä prosentteja, mikä joidenkin kuntien kohdalla heikentää tulosten tarkkuutta.

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Lapissa pähkinänkuoressa • 544 miljoonaa euroa • 3858 henkilötyövuotta • Välitön matkailutulo 15 % kaik­ kien toimialojen liikevaihdosta • Välitön matkailutyöllisyys 16 % kaikkien toimialojen henkilötyö­ vuosista

• Kolarissa, Enontekiöllä ja Pelkosenniemellä matkailu tuot­ taa lähes puolet kunnassa toimi­ vien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta • Euromääräisesti eniten matkailu­ tuloa saavat Rovaniemi ja Kittilä • Mukana selvityksessä 12 kuntaa

17


Matkailu Lapissa on kasvava vientiala ja merkittävä työllistäjä Kymmenen faktaa Lapin matkailusta

Lapin matkailuyritysten liikevaihto 2011

471

500 450

milj. euroa

% +25

350 300

• Lähes kaksi kertaa Lapin kaivos­ teollisuuden liikevaihto 2011 • Lapin matkailutulo 700 milj. euroa 2012* • Matkailun osuus yritysten liikevaihdosta Kolarissa 48 %, Enontekiöllä 47 % ja Pelkosenniemellä 46 %

400

2,4

• Lähes kolme kertaa Suomen peli­ teollisuuden liikevaihto 2011

• Lapin matkailuklusteri kasvoi 2006–2011 25 % , kun alan kasvu koko Suomessa oli 22 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011

2 500 000 2 400 000

Modernit humanistit Lapissa • Moderneista humanisteista 57 % haluaa matkustaa Lappiin

1,4 milj.

2 300 000

1milj.

kotimaista

kansainvälistä

2 200 000

• Ikä 31–60 vuotta, miehillä suurin kiinnostus yli 60-vuotiaina, naisilla 31–35-vuotiaina

2 100 000

• Matkaseurana puoliso tai perhe

2 000 000

• Muita kiinnostavia kohteita Skandinavia ja Baltia, Itä-Eurooppa ja Balkan sekä Oseania • 55 % Lapista kiinnostuneista ei ole käynyt aiemmin Lapissa

Kv. matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset Lapissa 2012

1. Japani +57 % (56 036 yöpymistä) 2. Kiina +38 % (8 684)

Muut 389 059

henkilötyövuotta

3. Venäjä +37 % (155 992) 4. Belgia +28 % (11 136)

• Alan työllisyys kasvoi Lapissa 3,5 % vuosina 2006–2011

5. Turkki +28 % (1 660)

Venäjä 155 992

• Lähes 4,5 kertaa Lapin kaivostoiminnan ja louhinnan työllisyys 2011 • Yli 1,5 kertaa Lapin maa-, metsä- ja kalatalouden työllisyys 2011 • 70 % Lapin kauppa-alan työllisyydestä

Norja 61 551

• Matkailu työllistää erityisesti nuoria • Matkailun osuus työllisyydestä Enontekiöllä 46 %, Kolarissa 40 %, Muoniossa 39 % ja Kittilässä 39 %

Ranska 87 596

Saksa 129 633

Kv. matkailijoiden rahankäyttö Suomessa vierailua kohden 2012 Kiina

Modernien humanistien suosituimmat aktiviteetit Suomessa

Matkailuyritysten määrä Lapissa 2011

1586

2. Paikalliseen elämäntapaan tutustuminen 3. Koiravaljakot ja poro-ohjelmat

• Vuosina 2006–2011 alan yritysten lukumäärä kasvoi Lapissa 6,4 %

4. Suomalaiseen ruokakulttuuriin tutustuminen

• Suurin osa yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä

5. Rentoutumishoidot

• Uusia yrityksiä syntyy eniten ohjelmapalveluihin

6. Museot ja historialliset kohteet

• Matkailuelinkeinon paikallinen merkitys talouteen ja työllisyyteen korostuu erityisesti syrjäisillä alueilla sijaitsevissa matkakohteissa, joissa palvelutarjonta hyödyttää myös paikallisia

7. Wildlife watching

• Matkailun imussa syntyy yrityksiä ja työpaikkoja myös muille toimialoille

18

1. Kiertoajelut ja -kävelyt

8. Vaellus / patikointi 9. Suomalaisessa saunassa käyminen

2008 2009 2010 2011 2012

Kv. yöpymisten suhteellinen kasvu 2012

Iso-Britannia 171 607

Matkailualat työllistivät Lapissa 2011

4497

Rekisteröityjen yöpymisten kasvu Lapissa

miljoonaa rekisteröityä yöpymistä Lapissa 2012

Japani

Lappi on Suomen kansainvälisin matkakohde Helsingin ohella.*

USA Ranska Italia Saksa Venäjä Ruotsi

€€€€€€€€€€€€€€€€€€ €€€€€€€€€€€€€€€€€ €€€€€€€€€€€€€€€ €€€€€€€€€€€€€€€ €€€€€€€€€€€€€€€ €€€€€€€€€€€€ €€€€€€€€ €€€€€€€ 0

100 €

200 €

300 €

400 €

500 €

600 €

10. Moottorikelkkailu

Lähteet: *) Lapin Liiton arvio, MEK, TEM/ToimialaOnline, TEM Suomen matkailustrategia 2020, Lapin liiton matkailutilastot, Rajahaastattelututkimus 2012, Neogames ry ja Matkailulla maakunta menestyy – Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset 12 lappilaisessa kunnassa vuonna 2011.

19


Lapin matkailu lentoon! Teksti Maria Kellokumpu

Lapin asemaa yhtenä Suomen kansainvälisimmistä matkailukohteista halutaan vahvistaa. Aivan ongelmatonta se ei ole: puheet Lapin vaurastumisesta matkailun avulla voidaan unohtaa, jos liikenneyhteydet eivät parane.

L

apin matkailun tulevaisuuspohdin­ kasvattamisen kannalta. Olemme yhden noissa mukana olleiden asiantunti­ lentoyhtiön varassa, ja myös VR:n joiden keskustelusta nousee esiin Lapin-yhteydet ovat riittämättömät. lukuisia kehitysideoita. Niitä yhdistää Tilausliikennejunat voivat parantaa halu paketoida Lapin lumo vetovoimai­ tilannetta. siksi, helposti ostettaviksi tuotteiksi, pyrkimys löytää markkinointiin yhtei­ nen näkemys, katseiden suuntaaminen Mukaan aikataulujen ulkomaille sekä kestävä kehitys. Kasvun suunnitteluun hidasteista merkittävin on Lapin vaikea Johtaja Rolf Backman Finnairista saavutettavuus. selvittää Lapin saavutettavuusyh­ tälöä lentoyhtiön kannalta. – Volyymit painavat, mutta eritoten kannattavuus. Saavutettavuus Lapin reitit ovat tappiollisia suurimman huolettaa eniten osan vuodesta, koska sesongit ovat Pitkien etäisyyksien Lapissa liikenneyh­ lyhyitä. Meidän ja matkailuväen olisi teyksien turvaaminen on kehityksen hyvä miettiä yhdessä Euroopan kannalta kaikkein oleellisinta. Lapin päämarkkinat ja keskustella jo suun­ liiton maakuntajohtaja Mika Riipiä nitteluvaiheessa aikatauluista ja huolettaa valtakunnallinen keskus­ kapasiteetista. Site Finlandin kannustematkakou­ telu lentokenttäverkoston yksityistä­ misestä ja supistamisesta. – Se on säily­ luttaja Anneli Vaitio puoles­ tettävä vähintään nykyisellä tasolla. taan peräänkuuluttaa joustavia Matkaketjujen sujuvuutta on edelleen jatkoyhteyksiä Helsinki-Vantaalta. kehitettävä olemassa olevassa lento­ Yrityksen kustantamilla kannuste­ matkoilla jatkoyhteyden odottelun kenttäverkossa. – Lisäksi väylät kentältä matkailukes­ tai kentältä kohteeseen siirtymisen kuksiin ovat harvassa, eivätkä matkai­ kipupiste tulee vastaan noin tunnissa. lijat aina löydä riittävästi tietoa jatko­ yhteyksistä omalla kielellään. Tämä puute on tärkeää korjata juuri nyt, kun Monta lähtöä omatoimimatkaajat ovat vihdoin löytä­ kansainvälisyyteen neet Lapin. Lapin kauppakamarin toimitusjoh­ Aasialaiset ja keskieurooppalaiset tunnetusti Lappia. taja Timo Rautajoki ihmettelee, eikö rakastavat Helsingissä ymmärretä, mitä ”Lappiin Varsinkin aasialaismatkailijoiden riittää yksi lentokenttä” -puheet merkit­ määrä on lupaavasti kasvamassa. sevät. – Jos lentokentistä leikataan, se Joka päivä Helsinki-Vantaalle, helpon on kohtalokasta Lapin vuosittaisen 700 yhteyden päähän Lapista, saapuu jo miljoonan euron matkailutulon ja sen nyt yli 1000 japanilaista matkustajaa.

20

Rolf Backman kertoo, että Finnair jolloin esimerkiksi Pietarista päästäi­ aikoo kaksinkertaistaa Aasian- siin sujuvasti Suomeen. laivastonsa ja tuplata AasianRautajoki kiteyttää, että kestä­ kohteidensa määrän vuoteen 2020 västi toteutettuna Lappiin mahtuu mennessä. Matkustajamäärät Etelä- koko aluetta hyödyttäviä kansainvälisiä Koreasta, Hongkongista ja Singaporesta investointeja, teollisuutta ja palvelulii­ ovat kasvussa. – Matkailuyrittäjien ja ketoimintaa. lentoyhtiön samansuuntainen Aasiastrategia tuo synergiaetuja, hän toteaa. Vuonna 2018 häämöttää venä­ Markkinointiin ja myyntiin läismatkailijoiden viisumivapaus. tehoa yhteistyöllä Kasvun rajana tulee todennäköisesti olemaan se, kuinka paljon raja vetää. Lapista puuttuu Mika Riipin mukaan Kasvuun on varauduttava hyvissä imagomarkkinoinnin ja brändin raken­ ajoissa. Venäläiset kysyvät aktiivi­ tamisen yrityslähtöinen yhteistyöelin. sesti kalastus- ja metsästystuotteita – Alkamassa on uusi seitsenvuotinen sekä rajanylitystuotteita jo nyt. Lappi ohjelmakausi ja jaettavana on aiempaa voi kiinnostaa myös ulkomaisia niche- vähemmän rahaa. Yhteistyöelin voisi ryhmiä, kuten revontuli-, ekoluksus- ja huolehtia esimerkiksi siitä, että Lapin seniorimatkaajia. liiton aluekehitysresurssit tulevat tehokkaasti jaetuksi. Timo Rautajoen mielestä The North Laadusta ollaan valmiita of Finland -imagokampanja on oikeilla jäljillä luomassa kansainvälistä Lappimaksamaan brändiä. Asiassa kannattaa toimia Anneli Vaitio arvioi, että laadusta voi kuitenkin ripeästi, sillä naapurimaat muodostua merkittävä kilpailutekijä. ovat myös kovaa vauhtia edistämässä Kannustematkailijat maksavat mielel­ pohjoisia alueitaan vastaavilla hank­ lään enemmän perustason ylittävästä keilla. tuotteesta. Palveluntarjoajan on pystyt­ Rolf Backman toivoo, että Lappiin tävä tarjoamaan sellaista. saataisiin myyntiä edistävä taho ja Laatu näkyy myös majoitus- ja vakiintunut myyntikäytäntö, jolla pääs­ kuljetuskapasiteettina – molempia on täisiin markkinointiponnistelujen osit­ kehitettävä. Esimerkiksi Rovaniemellä taisesta tehottomuudesta. – Digitaaliset korkeatasoinen majoituskapasiteetti ostopaikat tulee virittää helpottamaan on huippusesonkien aikana koetuksella, ostamista. Lappi-tuotteen on näyt­ samalla kun vireillä olevat investoinnit tävä matkanjärjestäjien katalogeissa. ovat pysähdyksissä. Olemme nähneet, että yksittäisen Timo Rautajoki toivottaa kansain­ kohteen on lähes mahdotonta saada väliset toimijat tervetulleiksi Lappiin. maailmanlaajuista tunnettuutta. – Ulkomaiset lentoyhtiöt voisivat avata Perhosvaikutuksen trendianalyytikko reittejä Lappiin. Myös suomalais- Kati Hienonen uskoo, että uusia venäläinen rautatieliikennesopimus maksukykyisiä asiakasryhmiä voidaan on uusittavana. Tavoitteena on avata houkutella Lappiin räätälöidyillä tuot­ Suomen radat venäläisille vetureille, teilla. – Tuote voi olla esimerkiksi

opastettu, saamelaistarinoiden kautta ideoitu luontoretki ilman fyysisesti rasittavia osia. Tällainen sopii eksoot­ tista talvikohdetta hakeville aktiivisten ikääntyvien erityissegmentille. Mika Riipi ehdottaa kasvun hakemista ympärivuotisuudesta. – Lapin kesä kiin­ nostaa erityisesti Aasiasta tulevia indi­ viduaalimatkailijoita. Kesän volyymit eivät vielä tulevalla 5–10 vuoden jaksolla yltäne talven tasolle, mutta vahva talvi ja joulu voivat antaa talou­ dellista pelivaraa.

Kestävä kehitys huomioi asiakkaan toiveet Kysynnän ennakoimisessa kestävän kehityksen näkökulmasta on Kati Hienosen mielestä kysymys halut­ tavuustekijöiden tunnistamisesta ja niiden vaikutusten arvioinnista. – Ilman ajatusta ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä Lappia ei voida kehittää pitkäjänteisesti. Matkailukonseptien kestävyyttä voidaan hänen mukaansa arvioida toimintamallin avulla. – Konseptoinnilla voidaan löytää esimerkiksi viipymää pidentäviä keinoja tai ekologisempia matkustustapoja. Kokeiluihin ei kannata lähteä, jos niiden kestävyydelle ei ole perusteluja edes teoriassa. Tulevaisuudessa kuluttajat ovat yhä tietoisempia kestävästä kehityksestä, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että ostopäätöksiä tehtäisiin kestä­ vyyden perusteella. On siis pakattava kestävyys tuotteen sisään asiakasta kiinnostavalla tavalla ja löydettävä ne yllättävyystekijät, jotka eivät kaada kestävää kehitystä.

21


Matkailu paiskaa kättä muiden alojen kanssa Teksti Tuija Kauppinen ja Maria Kellokumpu

Tulevaisuuden kasvu on siellä, missä emme sitä tänään osaa nähdä. Haastoimme metsä­ teollisuuden, kaivosalan, vähittäiskaupan, terveysmatkailun sekä elokuvateollisuuden edustajat pohtimaan yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia matkailuelinkeinon kanssa.

Metsä on matkailun raaka-ainetta

Aukeaman kuvat Pekka Rötkönen

johdon assistentin tehtä­ vistä yrittäjäksi ja alkoi tarjota matkailupalveluja – Kaipaan matkailuun laajakatseisuutta. metsäyhtiön asiakkaille. – Nyt mennään aika putkessa sivuille Hän tunsi asiakkaansa ja vilkuilematta, lataa Metsähallituksen heidän tarpeensa tismal­ yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala. leen. Itse ostaisin mieluusti Hän vertaa matkailualan nykytilannetta tällaisia palveluja valmiina, koneeseen, jonka yksi osa on rasvattu, mutta ainakin toistaiseksi mutta muut on jätetty ruostumaan. olen joutunut pettymään, Tekeminen on Kristiinan mielestä kun tilaamani palvelu ei Lapissa hyvällä tasolla, mutta tuote­ ole tuottanut odotettua kehitys on jäänyt polkemaan paikal­ lisäarvoa. leen. – Matkailualalla ei aina oivalleta, Toki Lapissakin osataan. että kaikki muut elinkeinot ovat valtava Hyväksi esimerkiksi toimi­ potentiaali, jolle kannattaa tarjota alarajat ylittävästä yhteis­ palveluja. työstä Kristiina nostaa Kristiina haastaa matkailualaa erikois­ Kemin metsäteollisuuden ja tumaan ja toteaa, että harva yrittäjä on LumiLinnan. Lapin ongelma huomioinut esimerkiksi ”technical visits” on hänen mielestään se, -segmenttiä eli asiantuntijavierailuja että siellä on isoja toimi­ Suomeen. – Työn merkeissä matkusta­ joita ja mikroyrittäjiä, mutta vien maksukyky on aivan liian vähän toista luokkaa kuin loma­ keskisuuria Kristiina Vuopala haastaa matkailualaa erikoistumaan. matkailijoiden. He ovat yrityksiä, vaativia asiakkaita, joille Aina ei tarvitse keksiä jotka olisivat on räätälöitävä omat mitään maailmoja parasta maaperää uuden­ revontulet itsekseen, ei osana safaria. tuotteensa. Esimerkiksi mullistavaa. laiselle tuotekehitykselle. Tässä olisi oiva mahdollisuus tehdä metsäteollisuuden raaka– On oltava vara tehdä yhteistyötä paikallisen tähtitieteellisen ainehankinta, metsässä liikkuminen ja virheitä, sillä jokainen epäonnistu­ yhdistyksen kanssa, ideoi Kristiina. metsän merkitys tavallisen kansalaisen minen on askel kohti onnistumista. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse; arjessa tarjoavat erinomaisia aineksia Kyseessä on rakenteellinen ongelma, sivuille ja yli rajojen kannattaa vilkuilla. matkailun tuotekehitykselle. jossa julkisen sektorin toimijat, kuten Kristiina Vuopala ke­­­hottaa matkailualaa MTI ovat erinomainen tuki. ryöstämään rohkeasti ideoita muilta Kristiina peräänkuuluttaa hyvää yleis­ aloilta. Laatu, ympäristöasiat, kannat­ Herkkyyttä uudelle sivistystä ja herkkyyttä uudenlaiselle tavuus ja asiakkuuksien hallinta ovat ajattelulle. Aina ei tarvitse keksiä asioita, jotka eivät juuri poikkea elinkei­ ajattelulle mitään maailmoja mullistavaa. Hän nojen välillä. – Miksi tarpoa yksin umpi­ Kristiina kertoo metsäyhtiössä työs­ ottaa esimerkiksi revontulibuumin. – hankeen, kun voimme yhdessä kulkea kennelleestä kollegastaan, joka siirtyi Suurin osa matkailijoista haluaa kokea samaa tallattua polkua?

22

mäksi, Anita kertoo. Kaivos tarvitsee toimi­ akseen myös sosiaalisen toimiluvan. Se tarkoittaa, että ympäröivä yhteisö hyväksyy kaivoksen olemassaolon ja toiminnan. Kaivos käy jatkuvaa keskus­ telua eri tahojen kanssa ja miettii yhä parempia keinoja sovittaa yhteen eri toimialoja matkailusta urheilutoimintaan.

Maan sisään, veden alle Sosiaalinen toimilupa on lunastettava myös sen jälkeen, kun kaivos lopettaa toimintansa. Lopetetut kaivokset maisemoidaan, mutta niitä voitaisiin hyödyntää myös virkistysja matkailutoiminnassa. Pääsy maan alle, satojen metrien syvyisiin kaivos­ tunneleihin kiinnostaa monia vieraita. Maan alle Anita Alajoutsijärven mukaan kaivostoimintaa esitellään monipuolisesti matkailukeskuksissa. pääsee kuitenkin vain erikois­ Kaivoksella on kerran kuussa vierailu­ tapauksissa, koska tuotantoa ei haluta Kaivoksen sosiaalinen päivä, ja alueen asukkaat ja matkailijat hidastaa eikä turvallisuutta vaarantaa. toimilupa punnitaan Toimintansa lopettaneissa kaivok­ ovat käyneet innokkaasti tutustumassa joka päivä sen toimintaan. Läpinäkyvää vies­ sissa tilanne on kuitenkin toinen: tintää edustaa myös muutaman kerran – Kaivosalueelle voisi rakentaa vaik­ Kaivostoiminnan integroituminen kitti­ vuodessa ilmestyvä Kaivossanomat- kapa seikkailupuiston kalliokiipeily­ kohteineen ja viedä läläiseen elämänmenoon on hyvässä lehti, joka on jaossa matkailijoita kaivostun­ vauhdissa. Kultakaivos näkyy Levillä. muun muassa Levillä. neleihin. Vedellä täytty­ Talvikauden avajaisissa kaivos on Suunnitelmissa on neiden avolouhosten vesi mukana järjestämässä avajaisohjelmaa esi­­tellä kaivostoimintaa Kaivosalueelle voisi on usein hyvin kirkasta, Levi-Instituutin kanssa, ja kaivoksen matkailukeskuksissa rakentaa vaikkapa joten sinne saisi sukellus­ esittelypisteessä voi tutustua sen monipuolisesti pienois­ seikkailupuiston. toimintaan. mallien, infotaulujen ja kohteen, jossa on veden­ – Pohdimme, miten voimme kehittää videoiden avulla. Louhinta, malmin alaisia onkaloita, Anita visioi. yhteistyötä matkailun kanssa. kuljetus ja rikastus kiinnostavat kaiken­ Kaivoksesta tulee myös sivukiveä. Haluamme näyttää, että kaivostoi­ ikäisiä. – Ihmiset eivät tiedä kovinkaan Kiven laadusta riippuen se sopii esimer­ minta kuuluu kiinteästi tähän ympäris­ paljon kaivosteollisuudesta. Olemme kiksi teiden tai pujottelurinteiden töön ja yhteiskuntaan, kertoo laatu- ja mukana Suomi kestävän kaivannaisteol­ pohjaksi tai muuksi tukimateriaaliksi. kestävän kehityksen päällikkö Anita lisuuden edelläkävijäksi -hankkeessa ja Pienet ja sievät kivet soveltuvat käyttö­ Alajoutsijärvi Agnico-Eaglen Kittilän pyrimme osaltamme tekemään kaivos­ esineisiin ja koruihin. kultakaivokselta. toimintaa tunnetuksi ja hyväksytym­

23


Kyläkauppa elää matkailijoista

Tavoitteena on, että asiakkaat saatai­ kautta alueelle tulleet tuotannot toivat siin ostamaan suurempia kokonai­ alueelle noin miljoona euroa. Vuonna suuksia alkupaloista jälkiruokaan. 2006 tuotantoja oli 28 ja rahaa tuli Älyvapaat kyläkisat, zumba-tanssiin Viinisuositukset voi noutaa viereisestä 800 000 euroa. On ilahduttavaa, että osallistujien Suomen ennätys, ostos­ Alkosta. Myös kaupan Lappi-osasto on tuotantojen koot ja erityisesti kyse­ kärrykiihdytys. Suomen suurimman uudistuksen alla. Hyllyissä on pien­ lyiden määrä ovat kasvaneet. Lisäksi Lapissa vierailee vuosittain kyläkau­ pan, Jounin kaupan, yrittä­ tuottajien tuotteita ja lähiruokaa, jota kauppias suosisi enem­ kymmeniä pienempiä tuotantoja, jotka jältä Sampo Kaulaselta mänkin, ellei lainsää­ eivät käytä elokuvakomission neuvontaeivät ideat lopu kes­ ­ däntö olisi jarruttamassa. ja muita tukipalveluita. Näiden tuotan­ ken. Olkoonkin, että osa ideoista on varastettuja. Mahdollisuudet ovat – On käsittämätöntä, että tojen jättämää tuloa ei ole laskettu. rajattomat. saan 48 tunnissa tonni­ Kuvaustulojen kasvattaminen on Lapin Tapahtumat tuovat kalaa Indonesiasta, mutta elokuvakomission ja Johanna Karppisen mukavaa lisäpöhinää ja yhteinen tavoite. näkyvyyttä kaupalle, jonka asiakkaista Äkäsjoen siikaa en sitten millään. Miljoonainvestoinnin kaupan laajen­ Matkailun ja elokuvateollisuuden 80 prosenttia on matkailijoita. – Ilman matkailijoita tämä olisi pikkumarketti nukseen tehnyttä Sampo Kaulasta eivät suhde on yleensä hyvin kiinteä. muiden samanlaisten joukossa, Ylläksen villit visiot hirvitä. – Olen suunnitellut Kuvausryhmät rikastuttavat kuva­ Äkäslompolossa kauppaansa pitävä kylälle lumipallon muotoista täyden uspaikkakuntien elämää. Tuotannot palvelun kylpylähotellia. Tai voisi se synnyttävät matkailua, vieläpä Sampo kertoo. Näkyvyyttä Jounin kaupalle ja koko olla kärpässienen muotoinenkin, hän moneen kertaan: kuvauspaikkoja Ylläksen alueelle on tuonut televisiossa virnistää arvoituksellisesti. Viesti on haetaan, tehdään esivalmistelumat­ toista kautta pyörivä Ylläs – Huipulla selvä: mahdollisuudet ovat rajattomat. koja, tullaan varsinaiselle kuvausmat­ kalle. Kuvausmatkalla käyneet tulevat tuulee -sarja, joka kertoo alueen yrit­ usein myös per­­heen kanssa lomalle. täjien arjesta keskellä kiivainta talvise­ Suomessa on loistavat puitteet sonkia. – Lähes joka päivä joku sarjaa Lappi on elokuva­ kuvata erityisesti talvitarinoita. seurannut tulee kaupalla juttelemaan teollisuuden toimivin – Voidaan laskeutua keskelle erämaata, ja kertoo tulleensa katsomaan, miltä talvitarinoiden näyttämö ajaa auratuilla teillä, logistiikka toimii, meillä näyttää livenä. – Suoraan sanottuna henki melkein majoituskapasiteetti joustaa eri miel­ harmistuksesta salpautui, kun kuulin tymysten ja budjettien mukaan, meillä Samuel L. Jacksonin kuvaavan Lapin on elokuvateollisuuden ammattilaisia, Kasvua luontomatkailusta kohtauksia Etelä-Saksassa, huokaisee edis­­tyneet erikoistehoste- ja jälkituotan­ Suurimman kasvupotentiaalin Sampo Johanna Karppinen, joka työsken­ tokoneistot – kaikkea on, listaa Johanna. näkee luontomatkailijoissa, jotka eivät telee suomalaista audiovisuaalista hae viiden tähden hotelleja ja bailaa­ teollisuutta kansainvälisille markki­ mista, vaan pikemminkin rauhaa ja noille edistävän elokuva- ja TV-alan Ei kannustinta – ei voittoa järjestö Favexin toimitusjohtajana. hiljaisuutta. Ylläksellä on panostettu vahvasti – Hullunkurista tässä on, että pidämme Ja kuitenkin Suomi häviää yleensä reitistöjen rakentamiseen. Kehitteillä itse yllä tilannetta, joka tekee kilpailun kansainväliset elokuvatuotantojen kuvauspaikkakilpailut. on mobiilisovellus, josta hiihtolatujen kansainvälisistä eloku­ Tämä johtuu pääosin siitä, kunnon voi tarkistaa reaaliaikaisesti. vatuotannoista lähes että Suomessa ei ole Jo käytössä olevan Ylläs Aurora -sovel­ mahdottomaksi. Tärkeintä on saada Johanna veti aiem­ kannustinjärjestelmä lähes kaikissa muissa luksen avulla saa kännykkään tiedon siitä, missä voi nähdä revontulia. massa roolissaan Lapin kuntoon. maissa käytössä olevaa – Miksei jonkinlaista mobiilisovellusta elokuvakomissiota, joka kannustinjärjestelmää, voisi hyödyntää myös kaupalla, Sampo huolehtii alueen kansainvälisestä joka toisi vero- tai kulupalautushelpo­ pohtii. elokuva-, tv- ja mainostuotantojen tuksia ulkomaisille kuvausryhmille. Hän haluaa viedä ostokokemusta imagomarkkinoinnista. Vuonna 2012 Mainostuotannot eivät ole kannus­ yhä elämyksellisempään suuntaan. elokuvakomission yhteydenottojen tinjärjestelmän piirissä. Lapin elokuva­

24

Tommi Korpela liettualais-suomalaisen yhteistuotannon kuvauksissa Rovaniemellä. Kuva: Pijus Mickus.

komissio onkin panostanut erityisesti niihin, koska niistä Suomi kilpailee tasavertaisena muiden maiden kanssa. Elokuvateollisuus tarjoaa erin­ omaisen kasvukärjen Lapille perin­ teisen teollisuuden valuessa muualle. Satsaus pienen riskin elokuva-alaan tuo työpaikkoja, verotuloja ja imago­­­hyötyä monille toimialoille vähittäiskaupoista safareihin ja aulabaareihin. Tuotannot jättävät vähintään kuvaus­ budjetin verran epäsuoraa tuloa alueelle. – Lyhyetkin tuotannot saat­ tavat olla massiivisia. Eräskin yhden yön kuvaus toi peräti 120 yöpymistä Pyhätunturille, Johanna Karppinen

kertoo. – On kova työ saada päättäjät ymmär­ tämään, että kyse ei ole kulttuuriväen avustuksesta, vaan oleellisen epä­ ­ kohdan korjaamisesta, joka todistetusti maksaa itsensä takaisin. Tärkeintä on saada kannustinjärjestelmä kuntoon ja Suomi ja Lappi tasavertaiseen kilpailu­ asemaan tuotannoista.

Kotiseutuylpeys ja kerrannaisvaikutuksia Kansainvälisen filmituotannon saami­ sella alueelle voi olla uskomattomat

seuraukset. Uuden-Seelannin matkai­ lumaine on pitkälti Taru sormusten herrasta -elokuvatrilogian ansiota. Sinne on syntynyt myös merkittävä kansainvälinen elokuva-alan jälkituo­ tantokeskittymä. Kotimaiset tuotannot ovat yhtä tärkeitä. Vaikka asukkaiden iloa ja ylpeyttä on vaikea mitata rahassa, kolarilaisissa näkyy Napapiirin sanka­ reiden noste, ja Taivaan tulet ovat tuoneet alavireisistä uutisista tunne­ tulle Kemijärvelle lähes kulttimai­ neen. Televisiotuotannot, kuten Ylläs – huipulla tuulee ja Peltsin Lappi tekevät omalta osaltaan Lappia tunnetuksi.

25


Matkailun ennakoinnin tietopankki

Terveysmatkailu hakee kasvua Venäjältä Tamperelainen FinnMedi Oy on parin viime vuoden aikana panostanut erityi­ sesti Venäjältä tulevaan terveysmat­ kailuun. Yrityksen asiakkaita ovat terveyspalvelujen tuottajat, jotka ovat kaksinkertaistaneet asiakasmääränsä itänaapurista. Suomessa terveysmat­ kailumarkkinan arvioidaan kolminker­ taistuvan vuosikymmenen loppuun mennessä. – Suomalaiset terveyspalvelut tun­ ­ netaan maailmalla vielä huonosti. Esimerkiksi Venäjällä mielikuva palve­ luistamme on heikompi kuin niiden todellinen taso, kertoo FinnMedi Oy:n kehityspäällikkö Marco Roth. Terveysmatkailijoita kannattaa tavoi­ tella. – Terveysmatkailu on korkean lisäarvon palvelua, yksi hoitokerta mak­­­­­saa tyypillisesti 5000–150 000 euroa. Ulkomaiset asiakkaat luonnolli­ sesti matkustavat päästäkseen hoitoon, mutta monet haluavat viipyä pidem­ pään ja yhdistää reissuun myös vapaaajan ohjelmaa, Marco selvittää.

Venäläisille koko paketti yhdeltä luukulta Tampereella aloitetaan vuodenvaih­ teessa terveysmatkustusta helpottava potilasoperaattoritoiminta. Operaattori koordinoi hoitoon tulevan asiakkaan matkajärjestelyt viisumeista oheis­ ohjelmiin ja kokoaa terveyspalvelu­ kokonaisuudet. – Terveysmatkailija voi majoittua Tampereella mukavasti sairaalan vieressä sijaitsevaan neljän tähden potilashotelliin heti, kun pääsee sairaalasta. Hotelli tarjoaa korkeata­ soiset palvelut ja erikoissairaanhoitajan avun ympäri vuorokauden, kertoo Marco. Suomessa on tarjolla myös tasokkaita kuntoutuspalveluja. Esimerkiksi sydän­

26

Matkailun ennakoinnin tieto­ pankki sisältää helposti sovellet­ tavaa ennakointitietoa matkailu­ yrittäjille ja -kehittäjille.

Artikkeleissa nostetaan esille uusimpia raportteja, uutisia ja tutkimuksia helppolukuisessa muodossa.

Ennakointia tukeva tieto on koostettu matkailun tulevaisuu­ teen vaikuttavien tärkeiden teemojen ympärille.

Tekonivelsairaala Coxa on yksi Suomen huippusairaaloista, joka palvelee kotimaisten potilaiden lisäksi terveysmatkailijoita. Kuva: Tekonivelsairaala Coxa Oy. potilas voi olla kiinnostunut elämänta­ hoitovälineiden tuotekehityksen huip­ paremontista ja haluta viettää viikon tai pualueeksi ja saavuttaa 30 prosentin kaksi lappilaisessa kuntoutuskeskuk­ markkinaosuuden EU:n terveysmat­ sessa opettelemassa ohjatusti uusia kailijoista. Suomelle tämä merkitsisi ruokailu- ja liikuntatapoja. terveysmatkailun kymmenkertaistu­ Suomalainen terveysmatkailu on mista. saanut laajaa näkyvyyttä Venäjällä Liikuntamatkailua voidaan hänen FinnMedin organisoiman mukaansa kasvattaa dokumenttisarjan avulla. yhdistämällä suomalainen Ohjelmissa esitellään peliosaaminen terveys­ Suomalainen terveysTampereen, Turun ja osaamiseen. – Haluaisin matkailu on saanut Helsingin terveyspal­ laajaa näkyvyyttä nähdä niin metsiin kuin veluja ja nähtävyyksiä Venäjällä dokumentti- kaupunkeihin ja kaikkiin sekä annetaan vinkkejä sarjan avulla. vuodenaikoihin sovel­ siitä, mitä Suomessa voi tuvia liikkumaan ’pakot­ tehdä ennen hoitoa tai sen jälkeen. tavia’ pelejä ja leikkejä. Niiden avulla Sarja pyörii parhaillaan yhdellä Venäjän saadaan liikkeelle vähän tai ei lainkaan suurimmista tv-kanavista, ja sen arvi­ liikkuvat ihmiset. oidaan saavuttavan yli 20 mil­­joonaa – Suurkaupunkilaiset eivät tiedä, mitä katsojaa. on täydellinen hiljaisuus tai pimeys. Hyvään oloon tähtäävä, luonnon kanssa yhtä olemisesta ja alkuperäisestä Kolme tulevaisuudenkuvaa kulttuurista ammentava tarinallinen luontomatkailu on osa tulevaisuuden Marco Rothin suotuisimmassa visiossa terveysmatkailua. Tieto siitä, että polun Itämeren alue nousee terveyspalve­ varressa asuu susi, vaikka ei sutta näki­ luiden, biolääketieteen, tutkimuksen ja sikään, voi voimaannuttaa, Marco visioi.

Opas ennakointiin matkai­ lualalla tarjoaa käytännön vinkkejä matkailutoimijoiden ennakointi­työlle.

27


Tietoa ja ilmiöitä Sitran trendilista

Matkailua kaikille? Näkökulmia matkailun ennakointiin osa II

Sitran julkaisemassa trendilistauksessa on kuvattu megatrendejä, joilla tulee olemaan vaikutusta myös matkailun tulevaisuuteen.

Matkailun kansallisen ennakointiverkoston julkaisussa pohditaan matkailun esteettömyyttä fyysisestä, sosiokulttuurisesta, viestinnällisestä, taloudelli­ sesta ja poliittisesta näkökulmasta. Esteetön matkailu ei ole mikään erityinen matkailun muoto vaan yleisen väestökehityksen huomioon ottavaa ennakointia.

www.slideshare.net/SitraFund

http://issuu.com/205835/docs/matkailua_kaikille

EVAn globaalit skenaariot. Tulevaisuuden pelikentät EVAn globaalit skenaariot esittävät neljä keskenään erilaista ja vaihtoehtoista kuvausta tulevasta toimintaympäristöstä sekä niiden mahdollisista vaikutuksista Suomeen. www.eva.fi

Kestävän kasvun malli. Globaali näkökulma. Rajatonta rohkeutta Tekesin julkaisu esittelee palveluliiketoiminnan edelläkävijyyttä ja haastaa päästämään irti kerran menestyksen tuoneista strategioista. Uusi innovaatio ei voi olla vanhan kaltainen.

Valtioneuvoston kanslian tilaamassa ja Pekka Himasen ja Manuel Castellsin toteuttamassa tutkimuksessa pohditaan, mitkä ovat Suomen talouden ja hyvin­ voinnin kestävyyden lähteitä tulevaisuudessa. http://vnk.fi

www.tekes.fi

Lapin suhdannekatsaus 2013 Lapin liiton julkaisemassa suhdannekatsauksessa tarkastellaan Lapin taloustilan­ netta toimialoittain vuonna 2012. http://luotsi.lappi.fi

Global Consumer Trends Survey 2013 To help companies identify current and evolving trends in consumer life, Euromonitor International surveys over 16,000 people around the world on a regular basis in its Global Consumer Trends survey. http://go.euromonitor.com

Global Trends 2030 – Citizens in an interconnected and polycentric world

Playbook for Strategic Foresight & Innovation The Playbook helps finding the next market, describing the future customer, or developing an amazing team who can reliably take new visions to new markets. The Playbook is written in cooperation by Stanford University and Lappeenranta University of Technology.

The EUISS report raises a wide range of issues by mapping major, existing trends that are likely to shape the future and will need to be taken into account by the European Union as it defines coherent strategic options for the next governance cycle. http://europa.eu/espas

www.luovasuomi.fi

28

29


Muista myös nämä Evästä matkailuun

UNWTO Tourism Towards 2030 Global Overview

Ruoan merkitys matkailuelämyksessä kasvaa nopeasti. RUOKA & MATKAILU -hankkeen tavoitteena on kehittää ruoasta elämyksellinen osa Suomen matkailua. Tämä julkaisu tarjoilee hyviä käytänteitä ja malleja ruokamatkailun kipupisteiden ratkaisemiseksi.

UNWTO presents a new long term forecast for international tourism – Tourism Towards 2030. The conclusions of the report will assist all tourism stakeholders in understanding changes and formulating the appropriate policies and strategies to build a more competitive and sustainable tourism sector.

http://ruokajamatkailu.wordpress.com

http://cestur.sectur.gob.mx

Viisumivapauden vaikutukset venäläisten Suomen matkailuun Selvityksessä esitetään ennuste venäläisten Suomen-matkojen kehityksestä ja viisu­ mivapauteen liittyvistä hyödyistä ja haitoista Suomessa. Selvityksen toteutti TAK Oy yhdessä Itä-Suomen yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen kanssa. http://www.mara.fi

Understanding the 21st Century Traveller Euromonitor presents five prominent trends helping travel companies prepare for future challenges and create strategies resulting in growth: changing travel habits, new business models, seniors and generation Y, targeting the affluent and China outbound travel. http://blog.euromonitor.com

Modernit humanistit Matkailun edistämiskeskuksen julkaisussa on esitetty Suomen kannalta kiinnosta­ vimmat moderneihin humanisteihin kuuluvat matkailijasegmentit tulevaisuudessa. Keitä nämä ihmiset ovat, mistä he ovat kiinnostuneita ja mitä he hakevat matkoil­ taan? Miten he suhtautuvat Suomeen matkakohteena? http://www.mek.fi

Matkailun turvallisuuden T&K-tietopankki REIDAR REIDAR (Tourism Safety Research and Innovation Data Resource) – matkailun turvallisuuden T&K-tietopankki on MTI:n ylläpitämä sivusto.

The Rail Journey to 2020 The Amadeus report provides a detailed picture of the European passenger rail industry, identifying a major opportunity for rail operators or for European govern­ ments striving to improve the efficiency of the continent’s travel system. www.amadeus.com

http://matkailu.luc.fi

13 Trends That Will Define Travel in 2013 Skift has identified 13 key trends that will shape travel in 2013 and in the next years. http://skift.com

World Travel Market Global Trends Report 2013 World Travel Market´s The Global Trends Report 2013 reveals how travel players are diffe­ rentiating and innovating their products and services, all while embracing social media.

The new kinship economy: From travel experiences to travel relationships The report of IHG and The Futures Company analyses consumer trends to under­ stand their impact on the changing face of hospitality in the next decade of travel. http://library.the-group.net

http://go.euromonitor.com

30

Game-changing Travel Innovations

The Amadeus TravelPop series

Marriott has partnered with other forward-thinking companies – Wired, Fast Company and Mashable – to help ignite your game-changing travel innovations. What you find in these three blogs might surprise, excite and inspire you.

What’s now, new and next in travel? The Amadeus TravelPop thought-leadership series features interviews with prominent travel industry leaders, sharing their thoughts on trends, innovation and the future of travel in short video segments.

http://travel-brilliantly.marriott.com

http://www.youtube.com

31


MTI on matkailualan suunnannäyttäjä Teksti Annika Pollari, Kuvat Pekka Rötkönen

Kemissä arvioidaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia

Muiden alojen kehitys vaikuttaa voimakkaasti matkailualan kansainvä­ liseen toimintaympäristöön. Nopeasti muuttuvien tilanteiden tunnistami­ sessa ja niihin varautumisessa on enna­ kointi tärkeä taito. Matkailualan tutkimus- ja koulutus­ instituutti (MTI) on sitoutunut kehittä­ mään ennakointiosaamistaan ja -palve­ luitaan, jotka hyödyttävät matkailualan lisäksi myös MTI:n ja Lapin korkeakou­ lukonsernin opetus-, tutkimus- ja kehit­ tämistoimintaa. Instituutin hallinnoima Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle -hanke vahvisti Lapin matkailualan ennakointi­ osaamista. Hankkeessa tuotettua tietoa, järjestettyjä työpajoja, käytettyjä spar­ rausmenetelmiä ja muita työtapoja kehi­ tetään edelleen vastaamaan alueen matkailualan tarpeisiin. MTI auttaa matkailuyrittäjiä ja -kehit­ täjiä muodostamaan näkemyksiä tule­ vaisuudesta sekä soveltamaan näitä käytännössä ja toiminnan uudista­ misessa. Palveluissa korostuu uuden tiedon tuottaminen osallistavilla ryhmätyö- ja ennakointimenetelmillä. Monet ennakoinnin palvelut soveltuvat myös muille toimialoille.

Kemissä on aloitettu matkailun alue­ taloudellisten vaikutusten arviointi. Selvityksessä on tutkittu, kuinka matkailun tulot ja työllisyys sekä palkkaja verotulot vaikuttavat vähittäiskaup­ paan, liikenteeseen, majoitus- ja ravit­ semisalaan sekä huvi- ja virkistysalaan. Vaikka tilastot ja selvitykset kuvaavat lähinnä jo tapahtunutta, antaa niiden säännöllinen seuraaminen tietoa alan tilasta. Tuotettava tieto palvelee erin­ omaisesti matkailualan pyrkimystä hallita tulevaisuuttaan. Työn pohjana käytetään Lapin matkailun aluetalousvaikutuksia selvittänyttä tutkimusta, joka käsitti 12 kuntaa. Tutkimus toteutettiin Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle -hankkeessa.

YHTEYSTIEDOT Kun haluat kehittää ennakointitaitojasi tai matkailuliiketoimintaasi, ota meihin yhteyttä!

Ennakointiosaamisen palvelut 1. Strateginen suunnittelu • Strategiatyö • Kehittämisohjelmien sparraus • Kärkituotteiden määrittäminen 2. Ennakointisparraus ja -neuvonta • Matkailun ennakoinnin perusteet • Heikkojen signaalien työpaja • Konsultointiapu yrityksen enna­ kointityön käynnistämiseksi

32

3. Ennakointiselvitykset ja -tutkimukset • Matkailun ennakoinnin tieto­ palvelu • Trendianalyysi 4. Matkailun tulo- ja työllisyys-­ vaikutusten arviointi • Selvityksen kohteena matkailun välittömät

Lisätietoa: http://matkailu.luc.fi/ennakointi tulo-, työllisyys-, palkkatuloja verotulovaikutukset 5. Turvallisuuden ennakointi • Turvallisuusriskien ja niiden vaikutusten arviointi- ja hallintakeinot • Turvallisuuden ja kriisien hallinnan konsultointi

Eila Linna, kehittämispäällikkö, Matkailualan tutkimus- ja koulu­ tusinstituutti eila.linna@ulapland.fi, 040 735 5300

Sari Peltoniemi, projektipäällikkö, palvelutoiminnan suunnittelija, Matkailualan tutkimus- ja koulu­ tusinstituutti sari.peltoniemi@ramk.fi, 020 798 5744

33


Ihmiset ja oivallukset projektin takana

José-Carlos García-Rosell, tutkija Matkailussa ennakointi ei tapahdu neljän seinän sisällä vaan eri sidosryhmien vuorovaikutuksessa.

Ennakoinnista kilpailukykyä Lapin matkailulle -projektissa on työskennellyt toistakymmentä asiantuntijaa Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutista. Keitä he ovat ja mitkä ovat heidän tärkeimmät oivalluksensa tästä kolmivuotisesta hankkeesta?

Maria Hakkarainen, tutkija: Arkisia juttuja ja tuttuja menetelmiä, hoksaaminen vaati opastusta.

Sanna Kyyrä, projektipäällikkö Epävarman tulevaisuuden edessä ennakointi yhdistää ihmisiä. Eila Linna, kehitysjohtaja Teemme tulevaisuuttamme tänään, tässä ja nyt.

Marja Lempiäinen, lehtori Ennakointi on osallistumista – ajatusten, kokemusten ja tiedon jakamista.

Teija Tekoniemi-Selkälä, lehtori Ennakointityökalut ovat oiva tapa kehittää matkailupedagogiikkaa!

Petra Paloniemi, tuntiopettaja Ennakointi auttaa muokkaamaan tuotetarjonnan tulevaisuuden matkailijan tarpeita ja toiveita vastaavaksi.

Outi Kähkönen, lehtori Kontakteja, asiantuntijuutta, uusia tuulia ja työkaluja. Anu Harju-Myllyaho, hankesuunnittelija Tulevaisuus ei tule annettuna. Siihen voi vaikuttaa, jos vain uskaltaa!

Lisäksi hankkeen toteuttamiseen ovat osallistuneet Minni Haanpää, Päivi Ouallen, Kirsi Pitkänen ja Pasi Satokangas.

34

Kuva Pekka Rötkönen

35


Lue alan uusimmat uutiset Matkailun ennakoinnin tietopankista


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.