KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA Yhteispelillä kohti hyvinvointia Päijät-Hämeessä alueellista yhteistoimintaa ja hyvinvointia kehitettiin kyselyistä saatujen vastausten avulla.
Saate Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoimassa asukkaiden hyvinvointiin ja eri toimijoiden väliseen yhteistoimintaan tähtäävässä Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa kartoitettiin vuosina 2012-2015 asukkaiden, yhdistysten, kuntatoimijoiden, päättäjien, vapaaehtoistoimijoiden, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden mielipiteitä sähköisten kyselyiden avulla. Hankkeen lähtökohtana oli alueella asuvien ja toimivien toiveet, tarpeet ja halukkuus sitoutua yhteistoimintaan. Kyselyiden avulla saatiin tarvittavaa paikallista tietoa yhteistoiminnan kehittämiseen ja mallintamiseen sekä käynnistämiseen.
www.kumppanuusverkosto.fi
Kumppanuuskysely Kohtaamispaikat/matalankynnyksen toimintapaikat Yhteiset tilat – toiveena Kumppanuustalo Kohtaamispaikka kirjastoihin Hankeyhteistyöhön sitoutuminen Hanketyön verkoston vertaiskehittäminen Sisarhankeyhteistyö Vapaaehtoistoiminnan koordinointimalli Kunta- ja yhdistysyhteistyön kysely luottamushenkilöille ja virkamiehille Yhdistyskysely yhteistyöstä yhdistysväelle Nuoret ja vapaaehtoistoiminta Yhdistys- ja oppilaitosyhteistyö
Kumppanuuskysely Kysely toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen Sosiaalialan osaamiskeskus Verson ja Päijät-Hämeen Kylien kanssa joulukuussa 2013. Vastauksia kyselyyn saatiin 171 kpl. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää millaista yhteistyötä eri tahojen välillä on, minkä asioiden katsotaan vaikuttavan yhteistyön edistymiseen ja mitkä asiat ovat yhteistyölle haasteellisia. Lisäksi kartoitettiin millä tavoin eri toimijat edistäisivät yhteistyön syntyä. Yhteistyötä tehdään eniten tapahtumien parissa. Tiedon vaihto ja jakaminen nähdään myös tärkeäksi. Yhteinen kehittäminen (työryhmät), vapaaehtoistoiminta ja näkyvyyden mahdollistaminen (tiedotus) koettiin merkittäväksi yhteistyöksi. Yhteistyötä edistäväksi koettiin tutustuminen, toiminnallinen yhteistyö, yhdistysten nimeämät yhteyshenkilöt, säännölliset tapaamiset ja yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt. Yhteistyön haasteina nimettiin henkilöstöresurssien niukkuus, ajan vähyys, riittämättömät taloudelliset resurssit, kiinnostuksen puuttuminen ja yhteistyömallin puuttuminen. Yhteistyötä lisäisi vastaajien mukaan verkostoituminen, yhteiset tapaamiset, tiedottaminen ja tapahtumat.
Kohtaamispaikat / matalan kynnykset toimintapaikat Kysely toteutettiin Päijät-Hämeen alueen kohtaamispaikoille helmikuussa 2014. Vastauksia saatiin 16 kpl. Kyselyllä kartoitettiin yhteisiä kehittämiskohtia. Haasteellisimpana kohtaamispaikat kokivat uusien kävijöiden tavoittamisen, paikan tunnettavuuden lisäämisen ja rahoituksen epävarmuuden sekä vapaaehtoisten löytymisen. Tärkeänä yhteistyötoiveena kohtaamispaikoilla oli yhdessä toteutettava paikallinen tiedotus, hankesuunnittelu ja hankeyhteistyö sekä yhteistoiminta ja tapahtumat. Kohtaamispaikkojen toiminta on suurelta osin vapaaehtoisten toteuttamaa. Vapaaehtoisia on monenlaisissa tehtävissä ja tapahtumissa. Vapaaehtoistoiminnan ylläpitäminen on suurimmilla toimijoilla hyvin organisoitua ja vapaaehtoisten rekrytointi, koulutukset ja ryhmät kuuluvat perustoimintaan. Pienet toimijat toivoivat tietoa ja tukea vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Tulevaisuuden suunnitelmina kohtaamispaikoilla oli toimitilojen säilyminen ja toisaalta uusien tilojen löytyminen ja Järjestötalon toteutuminen. Nykyisten henkilöstöresurssien turvaaminen ja lisääminen sekä uusien vapaaehtoisten löytyminen.
Yhteiset tilat - toiveena Kumppanuustalo Kysely toteutettiin huhtikuussa 2014. Kyselyyn saatiin kahdeksan vastausta. Kyselyllä kartoitettiin Kumppanuustalo haaveilevien tarpeita ja toiveita. Vastaajista viisi tahoa oli siirtämässä koko toimintansa Kumppanuustaloon ja kaksi tahoa osan toiminnoista. Tilojen sijaintia toivottiin kaupungin keskustaan hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Vastauksissa painotettiin myös tilojen esteettömyyttä. Satunnaiseen tarpeeseen yhteisiä toimistotiloja tarvitsisi kaksi tahoa. Omaa toimistoa Kumppanuustaloon tarvitsisi kuusi tahoa, joista kahdella taholla on useampi työntekijä, jotka tarvitsevat omat toimistot. Ryhmä- ja kokoustilojen yhteiskäytön tarvetta olisi lähes kaikilla. Tapahtumatilaa suuremmille tilaisuuksille toivoivat lähes kaikki yhteiskäyttöön. Tilaan toivottiin yhteistä kohtaamispaikkaa ja kahvilaa, joka päivälle. Keittiötiloja kaikki toivoivat yhteiskäyttöön ja lisäksi yksi vastaaja toivoi täysin omaan käyttöön keittiötä. Lukollisia kaappeja oman toiminnan tavaroiden säilytykseen vastaajista kaipasi kuusi tahoa. Yhteiseen Kumppanuustaloon eri toimijoiden yhteistoiminnan tiivistämiseksi ja ylläpitämiseksi toivottiin kahvittelutuokioita, järjestökoulutusta, vapaaehtoisten rekrytointia, koulutusta ja virkistystä sekä yhteistä toimintaa.
Kohtaamispaikka kirjastoihin Kysely toteutettiin toukokuussa 2014. Vastauksia kyselyyn saatiin kolmetoista. Kyselyllä kartoitettiin kunta ja kirjastokohtaisesti alueen yhteistoiminnan mahdollisuuksia ja toiveita sekä kirjastojen suhtautumista yhteistoiminnan käynnistämiseen. Kyselyllä haluttiin kartoittaa millaiset mahdollisuudet ja toiveet kirjastoilla on toimia alueen kohtaamispaikkana. Kirjastojen mahdollisuudet olla mukana käynnistämässä uutta toimintaa ovat hyvin yksilölliset. Kirjastoilla on jo nykyisellään hyvin monipuolista toimintaa. Halukkuutta uusien toimintojen lisäämiseen löytyy kirjastoilta, joilla on uusiin toimintoihin sopivia tiloja. Tapahtumien, yhdistysten esittelyjen, ryhmätoiminnan, yhdistysten tietonurkan, päättäjien vierailujen ja kokemusasiantuntijuuden lisääminen tai käynnistäminen kirjastoilla näyttää hyvin mahdolliselta, kun sopivat yhteistyötahot löytyvät mukaan. Kirjastoilla ollaan avoimia toteuttamaan uutta toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi, poissulkien äänekäs ja kaupallinen toiminta. Kirjastojen tilat luovat puitteet toiminnan luonteelle ja yhteistyötahojen yhteinen tavoite takaa onnistumisen.
Hankeyhteistyöhön sitoutuminen Kyselyn toteutettiin lokakuussa 2014 ja kohderyhmänä oli hankkeen hakuvaiheessa yhteistyöhön aiesopimuksella sitoutuneet. Vastauksia kyselyyn saatiin 10 kappaletta. Seitsemällä taholla oli sitoumuksen allekirjoittanut vastuuhenkilö vaihtunut. Kyselyllä kartoitettiin kuinka eri tahot ovat olleet mukana hankeyhteistyössä, kuinka yhteistyö on käynnistynyt ja miten he kokevat hankkeen etenemisen. Lisäksi tiedusteltiin mitä merkittävää on saavutettu hankkeen avulla. Vastaajat kokivat yhteistyön hyvin eri asteisena. Tiiviimmäksi yhteistyön kokivat verkostotyöskentelyssä, tapahtumissa ja vapaaehtoistoiminnan verkostossa mukana olevat. Joillekin riittävää oli seurata hankkeen etenemistä ja olla kuulolla. Hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen on sitouduttu kiitettävästi ja yhteistyötä on rakennettu vastaajien mielestä yhteistuumin, omien resurssien mukaan. Hankkeen avulla koetaan saavutetun monipuolista yhteistyötä ja yhteistyön tiivistymistä. Merkittäväksi koettiin tietoisuuden lisääntyminen, verkostotyöskentely ja yhteistyön käynnistyminen. Hankkeelle toivotaan jatkoa ja erityisesti toiveena ja odotuksena on Kumppanuustalon syntyminen, vielä hankkeen aikana.
Hanketyön verkoston vertaiskehittäminen Kysely toteutettiin marraskuussa 2014 ja vastaajia oli kahdeksan. Kyselyllä kartoitettiin kokemuksia hankeverkoston toimivuudesta, tarpeellisuudesta, hyödyistä, haasteista ja kehittämiskohdista. Hanketyön verkosto muodostuu eri tahoilla työskentelevistä hanketyöntekijöistä, hankkeen hallinnoijista ja hankkeita suunnittelevista. Hanketyön verkostolle on luotu toiveiden ja tarpeiden mukaan toimintamalli, joka sisältää myös vuosikellon yhteistoiminnan toteutukseen. Suurin osa vastaajista piti verkostoa tarpeellisena ja verkoston kautta koettiin saadun lisää tuttavuuksia, yhteistyötä, vertaistukea, tietoa ja ideoita. Haasteelliseksi verkostossa koettiin erityyppiset toimijat, aikaresurssit, tiedon välitys, sitoutumisen puuttuminen ja tavoitteiden epäselvyys. Onnistumisen kokemuksia oli yhteiset tapaamiset, ajatusten vaihto, tapahtumien suunnittelu yhdessä, yhdessä tekeminen, jakaminen, yhteistyön kehittäminen ja uusien hankkeiden suunnittelu. Hanketyön kentällä on herätty yhteistyön tuomiin mahdollisuuksiin, jotka hyödyttävät niin hankkeissa työskenteleviä kuin hankkeen hallinnoijiakin. Yhteistyön kiinnostukseen ja intoon on hyvä käydä rakentamaan yhtenäistä toimivaa ja sitoutunutta verkostoa.
Sisarhankeyhteistyö Kysely toteutettiin joulukuussa 2014. Kyselyyn saatiin kymmenen vastausta. Kyselyn tarkoituksena oli tarkastella sisarhankeyhteistyön toimivuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä nostaa esiin yhteistyön kehittämiskohtia. Neljä sisällöltään samansuuntaista kehittämishanketta Etelä-Suomen alueelta muodostavat Sisarhankkeet verkoston. Sisarhankkeissa on vaihtunut useita työntekijöitä kolmen vuoden yhteisen taipaleen aikana. Yhteistyön tavoitteet ovat jääneet osalle hanketyöntekijöistä epäselväksi. Yhteistyössä on toteutunut: kokemusten jakaminen, tutustuminen, verkostoituminen, tietoisuus toisten toiminnoista ja hyvien käytäntöjen vaihto. Myös taitojen ja tietojen jakaminen, haasteiden ja kipukohtien käsittelyn koettiin askel askeleelta parantuneen. Yhteistyön hyödyksi koettiin: ideat, uudet toimintamenetelmät, uudet ajatukset ja uusi tieto. Moni vastaaja koki saaneensa myös erilaisia näkökulmia, vinkkejä käytännön yhteistyöhön, asiantuntijuutta, intoa, vertaisuutta, ymmärrystä, voimaantumista, jakamista, työkaluja ja iloa. Vertaisuudesta koettu hyöty saatiin tuttuuden, yhteistoiminnan, jakamisen, tiedon välittämisen, uusien näkökulmien ja emotonaalisen tuen kautta. Yhden vastaajan mielestä vertaisuus on suurin hyöty sisarhankeyhteistyössä.
Vapaaehtoistoiminnan koordinointimalli Kysely toteutettiin joulukuussa 2014. Vastauksia kyselyyn saatiin 17 kappaletta. Kyselyn tarkoituksena oli saada vinkkejä vapaaehtoistoiminnan mallin jatkokehittämiseen ja verkoston toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Vapaaehtoistoiminnan koordinointiin on luotu malli, joka tukee eri tahojen (yhdistykset, seurakunnat, kunta) muodostaman vapaaehtoistoiminnan verkoston toimintaa. Vapaaehtoistoiminnan mallin koettiin selkeyttävän yhteistyötä ja auttavan oman organisaation vapaaehtoistoiminnan toteutuksessa. Suurin osa koki, että malli on helppo hahmottaa. Muutamille malli oli jäänyt epäselväksi. Vapaaehtoistoiminnan verkoston toiminta koettiin yhteisvastuulliseksi, hyödylliseksi ja aktiiviseksi toimintakentäksi. Muutamat kokivat, että verkostossa on mukana tahoja, jotka eivät anna panostaan yhteiseen kehittämiseen. Suurin osa vastaajista koki työryhmien jakavan hyvin vastuuta ja tiedottavan toiminnoista koko verkostolle. Muutamien mielestä työryhmien rooli oli jäänyt epäselväksi. Vapaaehtoistoiminnan koordinointimallin ja sen osa-alueiden sekä vuosikellon koettiin selkeyttävän yhteistyötä ja vapaaehtoistoiminnan verkoston toimintaa.
Kunta – ja yhdistysyhteistyön kysely luottamushenkilöille ja virkamiehille Kysely toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton kanssa joulukuussa 2014. Kyselyyn saatiin päijäthämäläisiltä luottamushenkilöiltä ja virka- ja toimihenkilöiltä 121 vastausta. Kyselyllä kartoitettiin millaiset rakenteet ja yhteistyömahdollisuudet kunnissa on yhdistysyhteistyön käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Päijät-Hämeen kunnissa tunnetaan kiitettävästi oman kunnan yhdistystoiminta. Vastaajien mielestä kunnissa järjestetään hyvin tapahtumia/tilaisuuksia kunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden sekä yhdistysväen kohtaamisiin. Lisäksi vastaajat kokivat, että kunnissa tiedostetaan hyvin yhdistysten mahdollistamat toiminnot ja palvelut, jotka tukevat kuntalaisten hyvinvointia. Vastaajien mielestä kunnan ja yhdistysten yhteistyöstä puuttuvat selkeät työtehtävät ja säännölliset tapaamiset. Kunta ja yhdistys yhteistyöhön ei katsottu panostettavan riittävästi. Tiedonkulun koki avoimeksi kunnan ja yhdistysten välillä alle puolet vastaajista. Innostusta ja kiinnostusta yhteistyöhön sen sijaan löytyi kiitettävästi. Kunta- ja yhdistysyhteistyön tiivistämiseen kaivattiin yhteistyön kartoittamista, aikatauluttamista, riittävää ja avointa viestintää, positiivisia kohtaamisia ja tasavertaista keskustelua sekä yhdistysvastaavan ja koordinaattorin nimeämistä. Toiveena nousi myös tarpeesta nousevien yhdistyspäivien, yhteistyöryhmien, järjestöstrategian, kumppanuussopimusten, yhteistyösuunnitelman tai yhteistyön toimintamallin kirjaamisesta.
Yhdistyskysely yhteistyöstä yhdistysväelle Kysely toteutettiin huhtikuussa 2015. Kyselyyn saatiin 94 vastausta. Kyselyllä kartoitettiin yhdistysten keskinäistä yhteistyötä ja yhdistys ja kuntayhteistyön toimivuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Yli puolet vastaajista tuntee oman kunnan yhdistykset ja toivoo yhdistysyhteistyöhön piristystä. Alle puolet vastaajista toteuttaa yhdistysten kesken yhteisiä tapahtumia. Yhdistysyhteistyötä luonnehdittiin kivaksi, helpoksi ja koukuttavaksi. Yhdistysyhteistyöhön toivottiin sähköistä yhteydenpitoa ja kohtaamispaikkaa kirjastolle. Kunnalta toivottiin apua yhteistyön virittämiseen. Yhdistysten ja kunnan välisessä yhteistyössä koki reilusti alle puolet vastaajista olevan riittävästi kohtaamisia virkamiesten ja yhdistysten välillä. Yhdistysten toiminnot ja palvelut uskoi melkein puolet vastaajista tiedostettavan kunnassa. Yhteistyötä kuvailtiin riittämättömäksi. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että säännölliset tapaamiset eivät toteudu yhdistysten ja kunnan välillä. Yhdistyksillä on kiitettävästi innostusta ja kiinnostusta yhteistyöhön kunnan kanssa. Yhteistyön tiivistämiseksi ehdotettiin yhteyshenkilöä, säännöllisiä tapaamisia, tiedottamista, aikataulutettua ja tavoitteellista yhteistyötä. Kunnan toivottiin olevan aloitteellinen yhteistyön käynnistymisessä.
Nuoret ja vapaaehtoistoiminta Kysely toteutettiin toukokuussa 2015. Kyselyyn saatiin 20 vastausta. Kyselyllä kartoitettiin nuorten näkemyksiä ja kiinnostusta vapaaehtoistoiminnasta sekä halukkuutta osallistua vapaaehtoistoimintaan. Kyselyn tarve nousee vapaaehtoistoimintaa organisoivien tahojen huolesta saada toimintaan mukaan nuoria vapaaehtoisiksi. Nuoret ilmaisevat kiinnostuksensa vapaaehtoistoimintaan, jossa voi toimia eläinten, lapsiperheiden tai ikäihmisten parissa. Mielekkääksi vapaaehtoistoiminta koettiin jos siinä voi hyödyntää omia taitoja, kehittää itseään ja saada toiminnasta esimerkiksi opintopisteitä. Tehokkain rekrytointiväylä on henkilökohtainen pyyntö ja vapaaehtoisten kokemusten kuuleminen. Vapaaehtoistoimintaan nuorilta löytyisi aikaa kerran kuukaudessa. Vapaaehtoisena oltaisiin mieluiten kuuntelijana, ryhmän ohjaajana, ulkoiluttajana tai kahvittajan. Puolet vastaajista on jo mukana vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoistoimintaan mukaan pääsy kiinnostaa nuoria kun toiminta on heille sopivaa ja heidän näköistä.
Yhdistys- ja oppilaitosyhteistyö Kysely suoritettiin Lahden ammattikorkeakoulun ja Kumppanuusverkoston yhteistyönä kevään 2015 aikana. Kyselyyn vastasi 22 yhdistystä. Kyselyllä kerättiin tietoa oppilaitosyhteistyöstä Päijät-Hämeen laajuisilta sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiltä. Kaikilla vastaajilla oli halukkuutta ja mahdollisuuksia oppilaitosyhteistyöhön. Projektiyhteistyöhön halukkuutta ja mahdollisuuksia oli 15 yhdistyksellä. Halukkuutta yhteistyöhön muissa maissa toimivien yhdistysten kanssa oli kymmenellä yhdistyksellä. Kansainvälisestä yhteistyöstä yhdistykset olivat kiinnostuneet koska haluaisivat saada vertailukohtia, uusia näkökulmia, ja verkostoitua. Projektiyhteistyön esteeksi nousivat vähäiset taloudelliset resurssit, aikapula, vapaaehtoisten ja palkattujen työntekijöiden puuttuminen. Kyselyyn vastaajien mielestä yhdistys- ja oppilaitosyhteistyötä tukevat yhteiset tarpeet, kiinnostus ja motivaatio, yhteyshenkilö, avoin kommunikointi ja riittävät resurssit sekä yhteiset keskustelut. Yli puolet vastaajista koki, että yhdistyksellä olisi halukkuutta järjestää oppilaitosten kanssa yhdessä tapahtumia, ottaa opiskelijoita palkattomaan harjoitteluun/ työharjoitteluun, järjestää opiskelija vierailuja yhdistykseen ja mahdollistaa opinnäytetyön tekeminen yhdistyksessä.
Kyselyiden avulla on työstetty teemallisia yhteistyöverkostoja toteutettu yhteisiä tapahtumia lisätty viestinnän osaamista mahdollistettu näkyvyyttä toteutettu yhteisesitteitä kohderyhmittäin mahdollistettu yhdistys-kunta Kumppanuusillat rekrytoitu yhdessä uusia vapaaehtoisia etsitty uusia muotoja vapaaehtoistoimintaan tutustuttu kumppanuustalolle sopiviin tiloihin innostettu, kannustettu ja muistutettu