2014
SEURALAINEN
NUORISOSEURAT POHJOIS-KARJALA
1
SISÄLLYS 3 Esipuhe Anni Kelkka, Suomen Nuorisoseurat ry:n varapuheenjohtaja, alueen valtuutettu 4
Toimintaa vuonna 2014 Henna Liiri, toiminnanjohtaja, Nuorisoseurat Pohjois-Karjala
6 Ohjaajapalsta Milla Tahvanainen, ohjaaja, Lieksan Nuorisoseura 7 Nuorena Nuorisoseurassa Tuomas Hiltunen, harrastajanäyttelijä ja johtokunnan jäsen, Höljäkän Nuorisoseura 8 Juhlavuoden viettäjät 2014 Mari Tykkyläinen, harjoittelija (Humak), Nuorisoseurat Pohjois-Karjala 10 Kaikki osaavat tanssia Eeva-Maria Häyhä, tanssinopettaja, Joensuun Tanssiopisto 11
Tuohivirsukulttuurista aktiiviseksi ja monipuoliseksi kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimijaksi Petri Moilanen, sivistysjohtaja, Nurmeksen kaupunki
12 Motoran ryhmät maailmalla ennätysmäiseen tahtiin Tiina Lindblad, toiminnanohjaaja, Nuorisoseura Motora 13 Kansanmusiikkitoiminta nostaa päätään nuorisoseuroissa Mari Tykkyläinen, harjoittelija (Humak), Nuorisoseurat Pohjois-Karjala 14 16
Vuoden tunnustukset 2014 Tapahtumakalenteri 2015
TOIMITUS TOIMITTAJAT: Anni Kelkka, Henna Liiri, Milla Tahvanainen, Tuomas Hiltunen, Mari Tykkyläinen, Petri Moilanen, Tiina Lindblad, Eeva-Maria Häyhä TAITTO: Sanna Purho KUVAT: Henna Liiri, Jyrki Hällström, Sari Hirvonen, Matti Siippainen, Santeri Kinnunen SEURALAINEN on Nuorisoseurat PohjoisKarjalan jäsenlehti. Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija
2
Nuorisoseurat Pohjois-Karjala Suomen Nuorisoseurat ry:n Pohjois-Karjalan aluetoimisto Papinkatu 5, 80110 Joensuu pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi +358 44 207 3072 http://pohjois-karjala.nuorisoseurat.fi http://www.facebook.com/Nuorisoseurat. pohjoiskarjala
VUODEN 2014 HUIPPUHETKIÄ Vuosi 2014 alkaa olla lopuillaan ja on mukava pysähtyä pohtimaan, mitä kaikkea hienoa on jo tämän vuoden 2014 aikana ehtinyt nuorisoseurarintamalla tapahtua. Nuorisoseurapäivänä, maaliskuun lopulla, olin Joensuussa Nuorisoseura Motoran Postikortteja Pohjois-Karjalasta -konsertissa jakamassa vuoden nuorisoseuran tunnustusta iisalmelaiselle Ulmalan Nuorisoseuralle, joka palkittiin toiminnan monipuolisuuden sekä lasten ja nuorten toiminnan laajuuden ansiosta. Motora oli hienosti päivittänyt valtakunnallisen nuorisoseurapäivänjuhlan nykypäivään ja tehnyt siitä oman näköisensä. Mielestäni tämä oli hyvä osoitus siitä, miten perinteitä voidaan samalla kunnioittaa ja uudistaa. Esimerkiksi vuoden nuorisoseuran mantteli luovutettiin kansantanssikoreografiaan sisällyttäen. Toinen kuluvan vuoden huippuhetkistä on
mielestäni ollut SottiisiMoves -tapahtuma Tampereella kesäkuussa. Järjestömme perinteinen Pispalan Sottiisi järjestettiin tänä vuonna yhdessä Nuori Kulttuuri -säätiön Moves-tapahtuman kanssa, jonka seurauksena Tampereella oli yhden viikonlopun aikana paljon monipuolista tanssia ja tekemisen riemua. Jo torstaina lasten kansantanssiryhmien luokitteluissa näkyi upeasti se työ, mitä järjestössämme tehdään pitkin vuotta. Ohjaajat olivat tuoneet lavalle esiintymään taitavia, reippaita ja iloisia lapsia ja nuoria, jotka esittivät hyvin suunniteltuja ja harjoiteltuja ohjelmakokonaisuuksia. Tapahtuma oli kokonaisuudessaan erittäin hyvä tapa viettää kesäistä viikonloppua. Oli mukavaa nähdä tuttuja, iloisia harrastajia ja hienoja esityksiä. Pohjois-Karjalasta Nuorisoseura Motoran ryhmät olivat edustavasti esiintymässä sekä lasten kansantanssiluokitteluissa, Moves-katselmuksissa sekä pääjuhlan kenttäesityksissä. Usein nuorisoseuratoiminnasta jää päällimmäisenä mieleen suuret tapahtumat, mutta yhtä tärkeää, jopa tärkeämpää, toimintaa tapahtuu ympäri vuotta ja ympäri Suomea kaikissa nuorisoseuroissa. Kiitos kaikille ohjaajille ja muille vapaaehtoisille tällaisen toiminnan mahdollistamisesta! Ilman teidän tekemäänne arvokasta työtä moni suomalainen lapsi, nuori ja aikuinen olisi ilman hyvää harrastusta.
Anni Kelkka
Hallituksen varapuheenjohtaja Suomen Nuorisoseurat ry
3
TOIMINTAA VUONNA 2014 Ensimmäisellä yhteishakemuksella tukea paikalliselle nuorisoseurojen harrastus- ja leiritoiminnalle Nuorisoseurat Pohjois-Karjala haki ensimmäistä kertaa aluehallintovirastolta yhteishakuna avustusta pohjoiskarjalaisten nuorisoseurojen paikalliseen lasten ja nuorten harrastus- ja leiritoimintaan. Yhteishakemukseen saivat ilmoittautua kaikki halukkaat. Tällä kertaa 2 000 eurolla tuettiin Varpasalon ja Lehmon kerhoja leiritoimintaa. Erityisen innostavaa on, että avustuksen turvin synnytettiin uutta toimintaa seuroihin. Akkala-Jouhkolan Nuorisoseuraan yritetty teatterikerho ei valitettavasti toteutunut. MOVES täytti Kiteen nuorilla tanssijoilla helmikuussa Nuori Kulttuuri MOVES Itä-Suomen aluetapahtuma järjestettiin Kiteellä lauantaina 22.2.2014. Tapahtuman tuottamisesta vastasivat Nuorisoseurat Pohjois-Karjala yhdessä Itä-Suomen aluehallintoviraston ja Kiteen kaupungin kanssa. Tapahtumaan ilmoittautui yhteensä 29 ryhmää ja osallistujina tapahtumassa nähtiin vajaat 300 nuorta tanssin harrastajaa. Kiteellä harrastajaryhmät osallistuivat eri tanssilajien katselmuksiin, joissa he pääsivät esiintymään, saamaan palautetta ammattilaisraadilta ja näkemään muiden esityksiä. Tänä vuonna selvästi suosituin laji aluetapahtumassa oli nykytanssi, johon ilmoittautui jopa 14 esitystä. Katselmukset toteutettiin kahdessa eri ikä-sarjassa: 10–15-vuotiaat ja 16–20-vuotiaat. Tällä kertaa yli puolet osallistujista oli vanhempien ikäsarjassa. Lisäksi raati valitsi ryhmät edustamaan Itä-Suomea valtakunnalliseen SottiisiMoves -tapahtumaan. Päivä huipentui yhteiseen Tanssi itää -päätöstilaisuuteen, jossa estradilla oli vielä kaikkien katselmusten helmiä ja jännitystä lisäsi tulosten ja kunniamainintojen julkistamiset.
4
Aluetoimisto kiittää kaikkia osallistujia ja yhteistyökumppaneita! Valtakunnallista Vuoden Nuorisoseuraa juhlittiin Joensuussa Nuorisoseura Motora valittiin viime vuonna valtakunnallisesti Vuoden Nuorisoseuraksi ja isännöi täten vuoden 2014 nuorisoseurapäivän juhlaa maaliskuussa Joensuussa. Motoran tuottama ”Motora tanssii – Postikortteja Pohjois-Karjalasta ” -tanssikonsertti oli raikas tapa juhlia nuorisoseuralaisuutta. Komeasti kajahti Nuorisoseuralaismarssi motoralaisten ja yleisön yhteislauluna! Harrastusalakohtaisissa ohjaajatapaamisissa kehitettiin toimintaa ja verkostoiduttiin Tämän vuoden ohjaajatapaamiset pidettiin harrastusalakohtaisina yhteistyössä osaamiskeskusten kanssa. Itäsuomalaiset tanssitoimijat koottiin yhteen Iisalmeen toukokuussa ja pohjoiskarjalainen teatteriväki kokoontui puolestaan lokakuussa Joensuussa. Tapaamisissa saimme uusia ideoita toiminnan kehittämiseksi ja yhteistyön lisääminen sekä verkostoituminen muiden alan toimijoiden kanssa olivat vahvoja teemoja. Seurakäynnit säilyttäneet asemansa kohtaamisen paikkoina Vuonna 2014 oli tarkoitus keskittyä nimenomaan kuntakohtaisten seuratapaamisten järjestämiseen, niin että saman pöydän ääreen koottaisiin saman kunnan alueella toimivat nuorisoseurat. Nurmeksessa keväällä järjestetyssä tapaamisessa yhteistyötä seurojen kesken viriteltiinkin, mutta muutoin tapaamiset pitkälti olivat seurakohtaisia. Seurakäynneillä on vaihdettu kuulumisia puolin ja toisin, mietitty nuorisoseuran toiminnan kehittämismahdollisuuksia sekä keskusteltu jäsenpalveluista. Seurakäynnit pitävät edelleen pintansa aidon kohtaamisen
paikkana, vaikka somea ja muita välineitä viestinnässä muutoin hyödynnetäänkin. Aluetoimisto muutti Messiin Nuorisoseura Motoran kanssa Aluetoimisto oli etsinyt uusia toimistotiloja ja oli sovittu, että tilat etsittäisiin yhdessä Nuorisoseura Motoran kanssa, jotta saataisiin voimat yhdistettyä yhteisen työyhteisön luomiseksi. Tilat löytyivät Papinkadulta aivan Nuorisoseura Motoran tanssisalin vierestä. Kesällä muuttoa valmisteltiin remontoimalla toimistotila talkoovoimin ja sitten muutettiin. Uusi, viihtyisä ja mukava toimistotila sai nimekseen Messi. Tervetuloa kylään! RIEMU Lasten kulttuurikiertue tavoitti taas tuhat pohjoiskarjalaista alakoululaista RIEMU Lasten kulttuurikiertue toteutettiin jo kolmatta kertaa! Kiertue porskutti 1.-5.9.2014 Joensuun seudulla tavoittaen miltei tuhat lasta viikon aikana. Kiersimme Kirkonkylän koululla Polvijärvellä, Salokylän koululla Liperissä, Heinävaaran koululla Joensuussa, Kylmäojan koululla Kontiolahdella ja Kummun koululla Outokummussa. Kiertueen ydin oli tuttuun tapaan toimintapäivä, joka tuotiin koululle rikastuttamaan lajitarjontaa ja antamaan oppilaille elämyksiä erilaisissa työpajoissa. Lajeina kiertueella oli tällä kertaa sarjakuva, liikunnalliset pelit, ilmaisutaito, ongelmanratkaisu ja kansantanssi. Kiertue toteutettiin osana Kulttuurikerhoja kylille -hanketta, jota rahoittaa Joensuun seudun Leader ry. Tänä vuonna yhteistyötä tehtiin PKKY:n Niittylahden nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja
opiskelijoiden kanssa. Nuoret toimivat kiertueen ohjaajina yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Verkostoitumista, yhteistyötä, näkymistä ja nuorisoseurojen tunnettavuuden lisäämistä Nuorisoseurat Pohjois-Karjala on myös vuoden aikana panostanut vahvasti näkyvyyteen, nuorisoseurojen edustamiseen eri tilanteissa ja verkostoitumiseen muiden toimijoiden kanssa. Paikallisten oppilaitosten kanssa tehdystä yhteistyöstä tuloksena on myös työssäoppijoiden ennätysmäärä aluetoimistolla. Nuoret opiskelijat ovat tutustuneet nuorisoseuratoimintaan ja saaneet toteuttaa myös omia projektejaan. Harjoittelijana aluetoimistolla ollut Mari Tykkyläinen toteutti onnistuneen ja tunnelmallisen alle kouluikäisten Keijuja ja peikkoja – Tekemisen riemua -tapahtuman Hammaslahdessa marraskuussa. Virikekurssilla laitettiin Täpinää tassuihin Vuoden virikekurssina toteutettiin Täpinää tassuihin -kurssi Joensuussa marraskuussa. Kurssi perustuu Nuorisoseurojen uuteen virikemateriaaliin alle kouluikäisten musiikkiliikunnasta. Miltei 20 osallistujalle, jotka työskentelevät lasten kanssa joko nuorisoseuroissa tai muualla, kurssi tarjosi uutta materiaalia toimintaan. Kiitän kaikkia jäseniä, luottamushenkilöitä, ohjaajia, kollegoja ja yhteistyökumppaneita upeasta vuodesta nuorisoseuroissa, kanssanne on ilo tehdä tätä työtä! Nuorisoseurahenkeä ja tekemisen riemua vuodelle 2015!
5
OHJAAJAPALSTA Aloin harrastamaan kansantanssia Lieksan Nuorisoseurassa 3-vuotiaana, ja olen harrastanut sitä 14 vuotta. Pidän kansantanssista, mutta kaikkein tärkeintä minulle ovat olleet ystävät, jotka olen sen kautta saanut. Ohjaajamme muuttaessa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan minua ja ystävääni pyydettiin ohjaamaan lasten ryhmiä, koska olimme pari vuotta muita ryhmäläisiämme vanhempia. Keväällä 2009 olimme pari kertaa mukana nuorempien ryhmissä, ja saimme kokeilla ohjaamista. Syksyllä 2010 sitten aloitimme ohjaamaan ystäväni kanssa kahdestaan. Olimme molemmat silloin 13-vuotiaita, emmekä olleet vielä käyneet mitään ohjaajakoulutusta, mutta pienistä vaikeuksista huolimatta se vuosi sujui ihan hyvin. Keväällä 2011 kävimme KNoppi-koulutuksen, josta saimme paljon hyödyllisiä neuvoja ja vinkkejä ohjaamiseen. Tällä hetkellä ohjaan edelleen ystäväni kanssa kahta lasten kansantanssiryhmää Lieksan Nuorisoseurassa. Toisessa ryhmässä lapset ovat 3-5-vuotiaita ja toisessa yli 6-vuotiaita. Molemmat ryhmät ovat aika pieniä, joten kerhokertojen suunnittelu ja ohjaaminen vaatii toisinaan hieman luovuutta. Etenkin kansantanssissa olevat kuviot vaativat toisinaan aika paljon soveltamista, mutta
6
aina olemme niistäkin selvinneet enemmän tai vähemmän kunnialla. Opiskelen toista vuotta Lieksan lukiossa ja lukion jälkeen joudun muuttamaan toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, joten silloin joudun lopettamaan ohjaamisen Lieksassa. En usko tulevan ammattini liittyvän kovinkaan paljon ohjaamiseen, mutta kokemuksestani ohjaajana on varmasti paljon hyötyä, sillä olen oppinut kantamaan vastuuta asioista, tulemaan toimeen eri ihmisten kanssa ja etenkin olemaan rohkeampi ja varmempi esiintyjä.
NUORENA NUORISOSEURASSA Olen toiminut kotikyläni Höljäkän Nuorisoseurassa jossain määrin käytännössä koko ikäni. Höljäkän Nuorisoseura elävöittää kyläläisten elämää ja kyläyhteisöä Pielisen rannalla, noin 25 kilometriä Nurmeksesta Lieksaan päin. Höljäkän Nuorisoseuran toiminta on painottunut varsin paljon kesäaikaan, koska silloin kylällämme on paljon lomailevia ”etähöljäkkäläisiä”. Silloin myös kyläläisillä on enemmän aikaa toimia, eikä isoa puulla lämpiävää seurantaloammekaan tarvitse lämmittää. Höljäkän nuorisoseurassa toimii hyvin eri-ikäisiä ihmisiä, niin kyläläisiä, etähöljäkkäläisiä kuin muuallakin asuvia. Kaikilla nuorisoseura-aktiiveilla on yleensä kuitenkin joku muukin yhteys Höljäkkään. Tekemiseni Höljäkän Nuorisoseurassa ovat muuttuneet jonkun verran iän myötä. Lapsena osallistuttiin seurantalolla järjestettyihin kerhoihin sekä keväisin ja kesäisin pyörittiin kesäteatterin näytelmäharjoituksissa kavereiden kanssa, koska vanhempamme (usein lähinnä äitimme) olivat näyttelemässäkesäteatterissa.Joissainnäytelmissäolimyöslapsirooleja,jolloinolihyvintodennäköistäjoutua värvätyksi näyttelemään kesäteatteriin. Omalla kohdalla näin kävi kahdesti ollessani ala-asteella. Ala-asteiän jälkeen nuorisoseuratoiminta oli minulle lähinnä talkoiden tekemistä kesäteatterissa esitysten aikaan. Pari vuotta sitten muutin opiskelujen perässä Joensuuhun, minkä takia luonnollisesti mahdollisuuteni toimia Höljäkän Nuorisoseurassa heikkenivät jonkin verran. Kuitenkin olen osallistunut parin viime vuoden aikana nuorisoseuratoimintaan varmaan enemmän kuin sitä edellisen viiden vuoden aikana yhteensä. Tämä on johtunut paljolti siitä, että Nuorisoseuramme puheenjohtaja onnistui värväämään minut Nuorisoseuran johtokuntaan toissa syksynä. Johtokunnassa ollessani olen pystynyt kertomaan näkemyksiäni johtokunnassa käsiteltävistä asioista sähköpostin välityksellä myös Joensuusta käsin. Itse toimintaan olen osallistunut mahdollisuuksien mukaan, koska 140 km on kuitenkin melko pitkä matka. Silloin tällöin Höljäkässä käydessäni minulla on jotain nuorisoseura-aiheista tekemistä: kokouksia, talkoita ja kesällä paljon muutakin. Viime kesänä olin näyttelemässä Höljäkän Nuorisoseuran kesäteatterissa ensimmäistä kertaa yhteentoistavuoteen.Olihienoanähdäpitkästäaikaa,kuinkahienoajayhteisöllistäontehdänäytelmää hyvällä porukalla. Kokemus oli minulle jopa uusi siinä mielessä, että reilun parikymppisen näkökulma kesäteatterin tekemiseen on varsin erilainen kuin reilun kymmenvuotiaan vastaava. Viime kesän teatterikokemus auttoi minua hahmottamaan paremmin, kuinka iso ja pitkä prosessi kesäteatterin tekeminen on. Kesäteatteri on selvästi isoin ja tärkein osa Höljäkän Nuorisoseuran toimintaa. Koska Nuorisoseuramme toimijat ovat hyvin kaikenikäinen joukko, niin myös toimintamme on suunnattu hyvin kaikenikäisille. Vaikka nuorta porukkaa kylällämme ei kovin paljoa olekaan, niin on kuitenkin hyvä, että Höljäkän Nuorisoseura järjestää myös jotain nimenomaan nuorille tarkoitettua toimintaa. Mielestäni tätä parhaimmillaan on ollut kahtena viime kesänä järjestetty HöljäkkäRock. Vaikka Nurmeksen sivukylällä järjestetty rock-tapahtuma saattaa kuulostaa jonkun mielestä absurdilta, niin molemmilla kerroilla tapahtuma on ollut laadukkaasti järjestetty, bändit ovat olleet erinomaisia (ja jonkun verran jopa paikallisia) ja porukkaakin on ollut ihan kohtuullisesti paikalla. Rock-musiikin suurkuluttajana en voisi juuri parempaa kesätapahtumaa kotikylälläni kuvitella. Koska opiskelu on ykkösprioriteettini, harrastan kilpaurheilua ja olen mukana poliittisessa järjestötoiminnassa, niin nuorisoseuratoiminnalle ei ole minulle normaalisti paljoa aikaa. Sillä on kuitenkin minulle iso merkitys loma-aikoina. Höljäkässä lomaillessa on mukavaa tehdä jotain, josta on hyötyä muillekin kuin itselle, parhaassa tapauksessa koko kyläyhteisölle. Nuorisoseuratoiminta on kokemusteni mukaan hyvin yhteisöllistä ja yleishyödyllistä todella matalan kynnyksen järjestötoimintaa, jota voin suositella kenelle vain. Nuorisoseura on lähes aina vahvempi kuin sen aktiivit yhteensä ja aina hyvin paljon aktiiviensa näköinen.
7
JUHLAVUODEN VIETTÄJÄT 2014 Pitkään historiaan mahtuu monia vaiheita Parhaillaan 110 -vuotisjuhlavuottaan viettävät vuonna 1904 perustetut Lehmon, Mönnin sekä Varpasalon nuorisoseurat. Toiminta nuorisoseuroissa kuvastaa seuran siinä kunakin aikana toimineita ihmisiä, minkä vuoksi toimintamuodotkin ovat muuttuneet ja kehittyneet eri vuosikymmeninä. Toiminnassa ovat aina korostuneet yhteisöllisyys ja vapaaehtoisuus, sillä toiminta on koonnut yhteen erilaisia ihmisiä, jotka yhdessä ovat kehittäneet omaa yhteisöään ja vaikuttaneet ympäristöönsä. Niin Varpasalossa, Mönnissä kuin Lehmossakin yhdistysten toiminta on ollut pitkän historian aikana ajoittain tauolla. Huolimatta ajoittaisesta toiminnan hiipumisesta, ovat yhdistykset pysytelleet ihmisten muistissa ja niin vain on toiminta saatu virvoiteltua aina uudelleen käyntiin! Nyt voimme juhlia kolmea kunniakkaaseen ikään päässyttä, mutta edelleen aktiivista ja uutta toimintaa kehittävää nuorisoseuraa! Varpasalossa juhlittiin wanhan ajan malliin Rääkkylän Varpasalossa on vuosikymmenten aikana pidetty Nuorisoseurojen toimesta muun muassa opintokerhoja, iltamia sekä erilaisia toimintaryhmiä. Varpasalon asukkaille Nuorisoseuratoiminta on ollut kautta aikain merkityksellistä ja toimintaan on osallistunut iso osa Varpasalon saaren asukkaista. Tänäkin syksynä Varpasalon kylätalolla ohjataan nuorisoseuran nuorten musiikkiryhmää sekä järjestetään kansantanssityöpajoja. Hirvosten suvun työ seuran avainhenkilöinä jatkuu tänäkin päivänä. Varpasalon Nuorisoseuran puheenjohtaja Suvi Hirvonen muisteli omasta lapsuudestaan mieleen jääneitä nuorisoseuratapahtumia, kuten vuotuisia kisoja viestihiihtomestaruuksista sekä monenlaista ohjelmaa sisältäneitä iltamia. Viimeisimpänä mieleen ovat jääneet Varpasalon Nuorisoseuran erittäin hyvin onnistuneet 110-vuotisjuhlat, jotka pidettiin perinteisten wanhan ajan iltamien merkeissä heinäkuussa. Tapahtumaan osallistui noin 80 henkilöä ja mukana oli oman kylän väkeä sekä
8
kesävieraita. Nuorisoseuran omat nuoret olivat suunnitelleet juhlaan ohjelmaa ja tapahtumassa innostuttiin myös tanssimaan kansantanssia Henna Liirin johdolla. Juhlassa palkittiin Eeva Hirvonen Hermanska -arvonimellä. Lisäksi muita ansiomerkkien saajia olivat Leena Matilainen ja Jukka Kyllönen sekä Reetta-Mari Kellokoski ja Riku-Pekka Kellokoski. Kansantanssilla tärkeä rooli Mönnin Nuorisoseuran toiminnassa Historian kirjoja värittävät myös Mönnin nuorisoseuran nimissä järjestetty toiminta esimerkiksi liikunnan, urheilun ja kulttuurin parissa. Kansantanssiryhmä Motora sai aikanaan alkunsa Mönnin nuorisoseurassa aktiivisesti toimineiden Rauni ja Sakari Riikosen innoittamana ja kuultiinpa Kalevan nuorten laulukin ensimmäisen kerran Mönnin Kalevan nuorten lauluyhtyeen esittämänä Kalevan Nuorten Liiton vuosikokouksessa Joensuussa vuonna 1964. Nuorisoseuraan noin 15 -vuotiaasta saakka kuulunut ja nykyisin Mönnin Nuorisoseuran puheenjohtajana toimiva Markku Sivonen muistelee Nuorisoseuraan liittymisen olleen luonnollista, sillä suku velvoitti ja kaveripiiri oli jo mukana. ”Vakavimmin otteen minusta sai tanhuharrastus, sillä se oli avain tanssitaitoihin ja tyttökontakteihin. Tanhuyhteisö imaisikin minut tiukasti mukaansa.”
Eräs mieleenpainuvimmista muistoista Markku Sivosella on Suomen Nuorison Liiton kesäjuhlilta Lahdesta 60-luvun alkupuolelta. ”Kesäjuhlia varten oli koko talvi harjoiteltu yhteisohjelmaa. Juhlien lähestyessä hankin taskurahoillani komeat tummanruskeat patiinit eli juhlakengät ja ulkoisen komistautumiseni huipensi ostamani hieno olkihattu. Reissuun lähdön koittaessa innostunut tanhuväki ahtautui linja-autoon. Tunnelma oli matkan edetessä jo varsin riehakasta. Minä halusin aina joukossa tulla huomatuksi, niin tälläkin kertaa. Ajattelin vähän esittää. Kiipesin istuinten päälle ja työnsin pääni ulos linja-auton kattoluukusta ja kiljaisin tiellä kulkevalle täti-ihmiselle: ”Hei!”. Samalla lensi uusi olkihattuni taivaan tuuliin. Koetin olla niin kuin mitään ei olisi sattunut. Juhlat ja esiintymiset menivät hienosti läpi. Paljon oli väkeä, ja meistä esiintyjistä tuntui, että olimme olleet mukana jossain suuressa ja tärkeässä. Olimme majoitettuna isolla koululla ja nukuimme Mönnin poikien kanssa salin näyttämöllä, sen minkä tyttöjen jahtaamiselta ehdimme. Juhlien päätyttyä pakkauduimme taas kansallispukujen ja jenkkikassien kanssa linja-autoon. Kotimatkalla aukaisin jenkkikassin ottaakseni sieltä karkkipussin ja voi kauhistusten kanahäkki, uudet ruskeat juhlakenkäni olivat poissa, olivat jääneet sinne majoitusluokan näyttämön nurkkaan!”
Lehmon Nuorisoseurassa panostettu aina lapsille järjestettyihin elämyksiin Kuten muissa nuorisoseuroissa, ovat Lehmossakin toiminnan perustalla olleet aktiiviset vapaaehtoiset. Lehmon nuorisoseurantalo Seurapiha on rakennettu vuonna 1907. Seura on viime vuosina kunnostanut nuorisoseurantaloa ansiokkaasti ja nuorisoseurantalon käyttöaste nousee koko ajan. Lehmon Nuorisoseuran pitkäaikainen toimija Timo Kontturi kertoi mieleen painuneen muiston nuorisoseuraväen eräretkeltä, jolloin lapsista ja aikuisista koostunut porukka oli suunnannut syyslomalla retkelle Kitsiin, aivan rajan pintaan Pitkäjärvelle. ”Retkeä oli suunniteltu ennalta ja lasten kanssa oli katsottu kartasta, että mihin mennään. Retkeilypaikalle saavuttiin illan suussa, pystytettiin puolijoukkueteltta ja vietiin kanootit aamua varten valmiiksi rantaan. Ilta tuntui jotenkin kummallisen kylmältä ja pakkanen alkoikin kiristyä. Telttaan kannettiin puita, sytytettiin öljylyhdyt ja ruvettiin illan suussa nukkumaan. Vuoron perään valvottiin ja jotkut lapsetkin halusivat olla iltayöstä ”kipinämikkoina”. Puita lisättiin kamiinaan niin, että se hehkui punaisena aina savutorvea myöten. Oli mukavaa ja lämmintä. Yöllä ulkona oli pakkanen kiristynyt ainakin kymmeneen asteeseen ja taivaalla loisti täysi kuu. Alkoi kuulua suden ulvontaa. Lapset kuulivat sen telttaan. Kohta vastasi toinen susi toisella puolella ja pian olimme semmoisessa sudenulvontakonsertissa, että niitä voi luonnossa vain harvoin kuulla. Tunnelma oli upea. Lopulta suden ulvonta lakkasi ja kaikki saivat nukuttuakin vähän teltan lämmössä. Aamulla päätettiin kokeilla kalastamista, mutta huomattiinkin, että Pitkäjärveen oli tullut yön aikana niin kova jää, että ei siellä päässyt melomaan. Aika mainio leikki saatiin kuitenkin, kun kanootin toiseen päähän laitettiin köysi, laitettiin lapset istumaan kanoottiin ja aikuiset tyrkkäsivät kanootin aina niin pitkälle kun köyttä riitti pitkin Pitkäjärven jäätä ja sitten kelattiin takaisin. Ei päästy kalaan, mutta keksittiin uusi leikki.”
Nuorisoseurat Pohjois-Karjala onnittelee vielä kerran juhlavuottaan viettäviä! 9
KAIKKI OSAAVAT TANSSIA Erityisryhmä toiminnassa jo miltei 10 vuotta Joensuun Tanssiopiston erityislasten ja -nuorten tanssiryhmä on ollut toiminnassa jo melkein kymmenen vuotta. Ryhmä sai alkunsa Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto ry:n balettikoulussa ja tanssitti vuosien saatossa pariakymmentä erityislasta baletin parissa. Vuoden 2012 elokuussa Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto ry:n balettikoulu ja Pohjois-Karjalan Tanssiopisto yhdistyivät Joensuun Tanssiopistoksi, ja uusi yhdistys liittyi samalla Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen jäseneksi. Ryhmän toiminta jatkui uudessa Tanssiopistossa, mutta ikäjakauman laajentuessa ryhmän nimi lisättiin koskemaan myös nuoria. Tanssin ilo näkyy harrastajissa Tästä syksystä alkaen ryhmä on kulkenut nimellä erityislasten ja -nuorten tanssi. Opetuksen pohjana on edelleen baletin perusteiden oppiminen, mutta lisäksi tutustutaan myös muihin taidetanssilajeihin. Alusta lähtien toiminnan tärkeänä osana on ollut luovuus ja elämyksellisyys. Tunneilla edetään jokaisen oppilaan yksilölliset valmiudet ja vahvuudet huomioiden. Tavoitteena on kannustaa ryhmäläisten omien fyysisten ja henkisten rajojen rikkomiseen tanssin keinoin. Esitystoiminta on oleellinen osa ryhmän toimintaa. Ryhmä onkin esiintynyt vuosittain tanssikoulujensa omissa näytöksissä, mutta myös muissa kulttuuritapahtumissa Joensuun seudulla. Vuodesta 2007 asti ryhmää on ohjannut tanssinopettaja ja tanssiterapeutti Eeva-
10
Maria Häyhä. Ryhmäkoko on vaihdellut kymmenen ja kolmen osallistujan välillä. Osa ryhmäläisistä on ollut mukana tanssin pyörteissä lyhyemmän ajan, mutta innokkaimmat ovat jaksaneet tanssia vuodesta toiseen. Ryhmässä edelleen tanssii tyttö, joka on ollut mukana koko ryhmän olemassa olon ajan. Erityislasten ja -nuorten tanssiryhmä kokoontuu kerran viikossa 45 minuutin ajan. Tuntien sisältöön kuuluvat tanssitekniset harjoitukset, luovan tanssin osuus, kehonhuolto sekä tanssileikit. Ryhmän yhteishenki toimii hienosti, ja toisten huomioiminen sekä hyväksyminen ovat ryhmän toiminnassa hienointa. Tanssin ilo välittyy jokaisesta tanssijasta. Ryhmään otetaan suurella sydämellä vastaan uudet tanssijat, joten rohkeasti kokeilemaan tanssiharrastusta! Kaikki osaavat tanssia, eikä vääriä tanssiliikkeitä tässä ryhmässä ole olemassakaan!
TUOHIVIRSUKULTTUURISTA AKTIIVISEKSI JA MONIPUOLISEKSI KULTTUURISEN LAPSI- JA NUORISOTYÖN TOIMIJAKSI! Nuorisoseuratyö ja sen historia on ollut keskeinen maamme rakentamisessa. Toiminta on kasvattanut itsenäisiä vastuunkantajia ja siinä heijastuu positiivisella tavalla paikallisen kulttuurin keskeiset piirteet ja kulttuurin eri ilmentymät. Yhteisöllisyys, sana jota usein korostetaan, on tänä päivänä kasvava trendi joka tarjoaa yhä useammille ihmisille mahdollisuuden kuulua johonkin sellaiseen johon voi heittäytyä omana itsenään, ilman että arjen ja työn monimutkaisuus ja vaikea hallittavuus olisivat aina läsnä. Tiedollisen sivistyksen vaalimisesta painopiste on siirtynyt 2000- luvun aikana kulttuuriseen nuorisotyöhön joka on keskeinen osa nuorisoseuraliikkeen aatesisältöä. Nurmeksessa, niin kuin muuallakin Pohjois-Karjalassa nuorisoseuratoiminnan ja jäsenistön monipuolisuus näkyvät vireänä. Kiitos siitä kaupungin alueella toimiville viidelle nuorisoseuralle jotka omalla aktiivisella toiminnalla ovat luomassa kaupunkiin positiivista virettä omalla näkyvällä toiminnallaan. Nuorisoseurojen peruspilarit yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus sekä terveiden elämäntapojen sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen ovat seurojen toiminnassa juuri niitä ihmisyyteen keskeisesti kuuluvia asioita joiden korostaminen edesauttaa meitä kaikkia työmme onnistumisessa. Ilman sitä työtä emme yhteisönä, kaupunkina ja yksilöinä olisi niin vahvoja. Vaikutus ihmisten hyvinvointiin on valtaisa. Nurmeksessa nuorisoseuratoimintaan on sitouduttu jo sukupolvien ajan. Kiitos siitä niille vastuunottajille, jotka päivittäin luotsaavat seurojen toimintaa oman aikakautensa eteenpäin ja muodostavat siitä aina aikakauteensa sopivan toimintamuodon. Vain tällä tavalla elinvoiman säilyttäminen on mahdollista.
Nuorisoseurat tavoittavat Nurmeksessa laajan joukon ihmisiä. Kaupungin näkökulmasta näiden seurojen toiminta tukee keskeisesti kaupungin perustehtävää jossa keskiössä on muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointi ja sen edistäminen. Kun puhutaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista liittyy siihen keskeisenä asiana osallisuus. Osallisuus on parhaimmillaan oikeutta omaan identiteettiin ja arvokkuuteen osana yhteisöä. Toisaalta osallisuus on vastuun kantamista ja saamista oman, toisten tai koko yhteisön toimintakyvystä. Osallisuudella mahdollistetaan täten yhteisten asioiden parantaminen. Koska yhtenä tulevaisuuden haasteena voidaan pitää monipuolisten harrastus- ja vapaa-ajanmahdollisuuksien tarjoamista eri ikä- ja elämänvaiheessa oleville kaupungin asukkaille, tarvitsee kaupunki rinnalleen juuri tällaisia toimijoita osana kaupungissa tarjottavaa palvelutuotantoa. Lisäksi tällaisella omaehtoisella toiminnalla taataan perinteiden siirtyminen sukupolvilta toisille ja paikallisen historian tunnetuksi tuleminen myös nuorten keskuudessa. Keskeistä nuorisoseurojen toiminnassa on lisäksi se, että toimintaa kehitetään ja rakennetaan sen jäsenistön tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Näiden tarpeiden ja toiveiden kautta luoduilla aktiviteeteilla ja harrastuksilla nuoret oppivat näkemään itsensä yksilöinä ja samalla nämä aktiviteetit toimivat kasvun välineenä. Pidetään lapsista ja nuorista yhteisesti huolta. Siten voimme ainakin siltä osin katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Nurmeksen kaupungin puolesta haluan toivottaa nuorisoseuroille menestystä ja puhtia tuleville vuosille niin Nurmeksessa kuin koko Pohjois-Karjalassa.
11
MOTORAN RYHMÄT MAAILMALLA ENNÄTYSMÄISEEN TAHTIIN Kesä 2014 oli Nuorisoseura Motorassa erityisen vilkas ulkomaan matkojen osalta. Peräti kolme ryhmää säestäjineen vieraili kolmella eri festivaalilla. Ulkomaan matkat ovat tärkeä osa Motoran vanhempien tanssijoiden toimintaa ja monen ryhmän kohdalla vuosittain toistuva perinne. Matkojen etsiminen, käytännön järjestelyt ja varainhankinta on aloitettava hyvissä ajoin edellisenä syksynä, ja näin matka on koko vuoden toiminnan eräs päätavoite. Yhteinen tavoite hitsaa ryhmää yhteen jo kauden aikana ja motivoi harrastamaan ja treenaamaan myös talven pimeinä tunteina. Motoran ryhmät ovat osallistuneet eri järjestöjen järjestämille festivaaleille, joille yleensä on paljon hakijoita. Festivaaleille pääsy ei aina ole itsestään selvyys, vaan järjestäjät valikoivat esittelyjen, kuvien ja videoiden perusteella haluamansa ryhmät. Festivaaleille on haettava jo edellisenä syksynä, jos mielii päästä mukaan. Toki matkalle on mahdollista päästä myös aiempien festivaalikontaktien kontaktien kautta, kuten Livakat tekivät tänä kesänä. Tärkeä osa matkaan valmistautumista on varainkeruu, jota tanssijat itse tekevät esiintymällä ja vanhemmat erilaisissa myyjäisissä ja muissa talkoissa. Itse matkojen antina on paitsi kulttuurivaihto, myös näkemys omasta lajista, sen harrastamisesta maailmalla ja yleisemminkin kansanperinteestä. Matkoilta saadaan myös uusia kontakteja ja jopa ystäviä ympäri maailmaa. ”Ja ettei tärkein asia unohdu, saimme vihdoin uusia ystäviä Ranskasta!!:D Aluksi kaikki ujostelivat keskustelun aloittamista, mutta sitten Reetta meni puhumaan muutamille heistä ja kohta meillä olikin monta uutta ystävää Etelä-Ranskan tanssijoista. Hyvä me!!:D” Matkat eivät ole pelkkää lomailua, vaan aikataulu on usein tiukka ja olosuhteet haastavat: ”Iltapäivällä lämpötila nousi jälleen hellelukemiin ja lavalla oli lähes sietämättömän kuuma. Sekä muusikot että tanssijat antoivat kaikkensa ja tulos oli sen mukainen. Keikka oli täyttä murhaa; yleisö oli aivan kuollutta. Moni tanssija sai kyseisellä keikalla lämpöhalvauksen, mistä taidettiin selvitä veden, suolan ja levon avulla”. Kesällä 2014 Motoran Kipakoiden 17 tanssijaa, kaksi muusikkoa ja kaksi ohjaajaa osallistuivat Ranskan Pontivyssa Arz Pobl -festivaalille 10.–17.7. Kipakat ovat
12
13–16-vuotiaita ja tämä oli heidän ensimmäinen ulkomaan matkansa ilman vanhempia huoltajina. Pelmakat -ryhmä vieraili Belgiassa De Pikkeling -festivaalilla 22.–31.7. Mukana oli 14 tanssijaa, kaksi ohjaajaa ja neljän muusikon bändi. Pelmakat ovat 1621 vuotiaita ja osallistuneet jo useammille ulkomaisille festivaaleille. Belgian-matkan erikoisuutena oli perhemajoitus paikallisissa kodeissa, jolloin kulttuurivaihto pääsi täyteen vauhtiin. ”Puolen päivän aikaan porukka jakautui kahden eri hostperheen luo, joista toisessa teimme perinteistä suomalaista ruokaa eli makaronilaatikkoa ja korvapuusteja. Talon isäntä omisti massiivisen autokokoelman, jota hän esitteli innoissaan”. Nuorten aikuisten ryhmä Livakoiden matkakohteena oli Italia ja Bracciano´s Castle -festivaali 22.–26.8. Matkalla oli 9 tanssijaa, ohjaaja ja kolme muusikkoa. ”Useilla esiintymismatkoilla käyneinä Livakat saivat Braccianosta uudenlaisen festivaalikokemuksen. Esiintymisiä ei ollut kolmea kertaa päivässä kuten totuttu, vaan viisi päivää kestäneen festivaalin aikana vain kaksi. Tämän festivaalin rennosta aikataulusta osattiin onneksi ottaa kaikki irti, sillä tuskin kukaan uskoo, että vastaavaa tulee ihan heti uudelleen vastaan.”.
KANSANMUSIIKKITOIMINTA NOSTAA PÄÄTÄÄN NUORISOSEUROISSA Kansanmusiikin ja –tanssin yhteinen tie Kansanmusiikki ja kansantanssi on historiassa liitetty usein nuorisoseuraliikkeen toimintaan. 1900 -luvun alkupuolella nuorisoseuroissa pidettiin yllä perinteistä pelimannikulttuuria, mutta siitä huolimatta pelimanniyhtyeet eivät yleensä olleet nuorisoseurojen yhtyeitä. Yhteisiä kursseja sekä pelimanneille että kansantanssijoille Nuorisoseurat alkoi järjestää 60-luvun alkupuolella, sillä nuorisoseuraliikkeen piirissä koettiin ongelmallisena perinteisen pelimannikulttuurin ja kansantanssiharrastuksen erillään oleminen. Vuosittaisten kurssien järjestäminen ja kansanmusiikin nousu johtivat Suomen Pelimanniyhdistyksen perustamiseen vuonna 1968. Tätä ennen orkesterit olivat kuuluneet voimakkaasti nuorisoseurajärjestön harrastuksiin. (Numminen Jaakko, 2011. Yhteisön voima, osa 5.) Värttinäkin alkoi Rasivaaran Nuorisoseurasta Rääkkylän Rasivaarasta lähtöisin oleva, tunnettu kansanmusiikkiryhmä Värttinä toimi alun perin 1980-luvun alussa Kalevan Nuorten pienenä kerhona, jota ohjasi Pirkko Kaasinen. Ryhmän jäsenet opiskelivat sekä musiikin teoriaa että soittamista ja laulamista käytännössä. Sari Kaasisen ryhtyessä vastaamaan ryhmän musiikillisesta puolesta, jättäytyi Pirkko Kaasinen sanallisen ilmaisun ohjaajaksi. Ryhmä kasvoi ja niitti mainetta jo 1980 -luvulla, mutta nousi 1980 -luvun loppupuolella ja 1990 -luvulla koko maan tietoisuuteen. Kansanmusiikkitoiminta nostaa taas päätään alueen nuorisoseuroissa Maakunnan nuorisoseuroissa pidetään yllä kansanmusiikin opetusta ja siten viedään kansanmusiikkia nuorempien sukupolvien tietoisuuteen. Kansanmusiikkitoimintaa järjestävät Nuorisoseura Motora Joensuussa sekä Varpasalon Nuorisoseura Rääkkylässä. Motoran kansantanssiryhmien säestysyhtye Rälläkkä on toiminut eri kokoonpanoilla vuodesta 1998. Rälläkkä on talkootyöhön ja vapaaehtoisuuteen perustuva harrastusryhmä, jolla on ammattimainen, mutta rento ote tavoitteelliseen tekemiseen. Rälläkkä -yhtye sovittaa ja soittaa tanssiryhmien tarvitsemaa musiikkia. ”Joensuun musiikkioppilaitokset konservatorio ja AMK:n musiikkikoulutus ovat tuoneet kaupunkiin hyvää kansanmusiikkiosaamista, joka on helpottanut myös Rälläkän muusikkorekrytointia. Nykyisessä kokoonpanossa soittavat lisäkseni Sanni Koponen viulua, Joonas Ojajärvi mandoliinia, Tuomo Jukkala bassoa ja Antti Huuskonen perkussioita” kertoo Rälläkkä -yhtyeen harmonikan soittaja ja johtaja Marko Kotilainen. Nuorisoseura Motorassa on alettu kehittää nyt myös lasten kansanmusiikkitoimintaa. 13–16 –vuotiaista nuorista motoralaisista koostuvaa kansanmusiikkiyhtyettä luotsaa Joonas Ojajärvi. Yhtyeen tähtäimessä on Motoran tanssiryhmien kanssa keikkailun lisäksi toimia säestysbändinä Motoran nuoremmille kansantanssiryhmille. Yhtyeopetuksen lisäksi Joonas myös säveltää ja sovittaa musiikkia Motoran kansantanssiryhmille, sekä mahdollisuuksien mukaan toimii tuuraajana tai täydentävänä muusikkona Rälläkässä. Myös Reetta-Mari Kellokoski on mukana Nuorisoseura Motoran toiminnassa musiikinohjaajana opettaen tällä hetkellä pianon soittoa. Reetta-Mari Kellokoski ohjaa nuorten musiikkiryhmää myös Varpasalon Nuorisoseurassa Rääkkylässä, missä kansanmusiikilla on pitkät perinteet. Nuorten musiikkiryhmässä soitetaan ja lauletaan muutakin musiikkia kuin kansanmusiikkia, mutta pääpaino on kuitenkin kansanmusiikissa. Ryhmäläisiltä ja vanhemmilta saadun palautteen perusteella, ryhmässä tärkeää on yhteisöllisyys ja ryhmä tarjoaa mahdollisuuden viettää aikaa muiden nuorten kanssa. ”Toivoisin, että kansanmusiikkitoiminta nuoriseuroissa lisääntyisi. Kansanmusiikkitoiminta voi olla joko hyvinkin tavoitteellista toimintaa tai vaikka rentoa yhdessäoloa. Monipuolisuudessaan kansanmusiikkitoiminnalla on paljon annettavaa.” sanoo Kellokoski.
13
VUODEN TUNNUSTUKSET NUORISOSEURAT POHJOIS-KARJALA On taas se aika vuodesta, jolloin voimme antaa kiitosta ansiokkaasta nuorisoseuratoiminnasta Pohjois-Karjalassa. Jäseniltä syksyn aikana kerättyjen ehdotusten perusteella ovat alueen valtuutetut yhdessä toiminnanjohtajan kanssa valinneet vuoden nuorisoseuran, nuorisoseurateon ja nuorisoseuralaisen. Kiitos kaikille esityksiä tehneille! Palkintojen tavoitteena on antaa tunnustusta arvokkaasta toiminnasta nuorisoseurakentällä ja myös nostaa alueella tehtyjä positiivisia tekoja tai innostavia ihmisiä esiin ja meille jokaiselle esimerkiksi tai innoittajaksi omaan toimintaan. Vuoden Nuorisoseura Höljäkän Nuorisoseura, Nurmes Höljäkän Nuorisoseura on vahva vaikuttaja Höljäkän kylällä, Nurmeksessa ja koko Pielisen Karjalan alueella. Sen vahvin toimintamuoto on kesäteatteri, joka on suunnattu erityisesti lapsille ja koko perheelle. Ohjelmistossa ovat viime vuosina olleet mm. Risto Räppääjä ja Rölli. Lapset ja nuoret ovat olleet myös osa näyttelijäkaartia.
14
Höljäkän Nuorisoseura sai tänä vuonna valmiiksi kolmivuotisen, mittavan rakennushankkeen: Höljäkkä Areenan ja Everrikin puiston rakentamisen. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 150 000 €, johon seura sai Leader-tukea ja rahoitti oman osuutensa rahalla ja yli 2000 talkootyötunnilla. Tuloksena viihtyisä ja toimiva kesäteatteri, joka soveltuu monenlaiseen muuhunkin käyttöön kuten esim. musiikkitilaisuuksien järjestämiseen. Seura onkin järjestänyt jo kahtena kesänä areenalla Höljäkkä Rock -tapahtumaa.
Vuoden nuorisoseurateko Hannu Kukkosen aktiivinen toiminta Nuorisoseura Motorassa Hannu Kukkonen toimii Nuorisoseura Motoran johtokunnan jäsenenä ja tanssisali Motin vastaavana. Kesällä 2014, kun Nuorisoseura Motora ja Nuorisoseurat Pohjois-Karjala remontoivat uudet yhteiset toimistotilat Papinkadulle, Hannu toimi ansiokkaasti toimiston eli Messin remontin "yleismiesjantusena" tehden Messin eteen lukuisia työtunteja. Hannun hoitaa asiat aina nopeasti ja asiallisesti!
Vuoden nuorisoseuralainen Reetta-Mari Kellokoski Reetta-Mari Kellokoski on Varpasalon Nuorisoseuran kasvatteja ja tuttu kasvo seuran tilaisuuksista esiintyjänä jo lapsesta saakka. Hän on seuran nuoria voimia: Reetta-Mari toimii Varpasalon Nuorisosseuran johtokunnassa ja osallistuu aktiivisesti seuran tapahtumiin ja innostaa nuorempiaan mukaan nuorisoseuraan ja sen toimintaan. Reetta-Mari on aloittanut Varpasalossa uutta kerhotoimintaa kansanmusiikin parissa ja opettaa myös Nuorisoseura Motorassa kansanmusiikkia. Reetta-Marissa nuorta osaamista ja nuorisoseurahenkeä!
15
20.-22. HUHTIKUU 10.-12. 11.-12. 24.-26. TOUKOKUU 8.-10. 16. 16.-17. 23. KESÄKUU 4.-7. 8.-12. 13. HEINÄKUU 14.-19. ELOKUU 31.8.-4.9. SYYSKUU 4.-5. 24.-27. 25.-27. LOKAKUU 2.-4. 24.-25. 24.-25. 30.-31. 31. MARRASKUU 21.-22. JOULUKUU
TAMMIKUU 9.-10. 23.-25. 30.1.-1.2. HELMIKUU 7.-8. 21. 21.-22. MAALISKUU 6.-8. 7.-8. Lahti Joensuu Lahti
Mikkeli SNO Lahti Joensuu Iisalmi Mikkeli SNO Kuopio Tampere Mikkeli SNO Joensuu Joensuu Helsinki Lappeenranta Joensuu Viborg, Tanska
Tampere Tampere Tampere Joensuu Helsinki Kuopio Kuopio
Kansantanssiohjaajakoulutuksen pakolliset perusopinnot, 1 op Alueellinen tanssikatselmus kokoaa eri tanssilajit yhteen Kansantanssiohjaajakoulutuksen pakolliset perusopinnot, 1 op Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutuksen jakso, 0,75 op Kansantanssiohjaajakoulutuksen pakolliset perusopinnot, 1 op Kansantanssiohjaajakoulutuksen valinnainen opintojakso, 1 op Nuorisoseurojen ohjaajien peruskoulutus Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutuksen jakso, 0,75 op Nuorisoseurojen ohjaajien peruskoulutus Valtakunnallinen yli 15 -vuotiaiden kansantanssiryhmien katselmustapahtuma Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutuksen jakso, 0,75 op Alueellisessa tapaamisessa kehitetään tanssitoimintaa ja verkostoidutaan Nuorisoseurojen ohjaajien peruskoulutus Sääntömääräisessä kokouksessa käsitellään toimintakertomus ja tilinpäätös Nuorisoseurojen vuoden päätapahtuma on lastenkulttuuria täynnä Lasten esittävän taiteen leirit Joensuun seudulla Leirien aikana valmistettavan yhteisesityksen esitys Yhteispohjoismainen kansantanssi- ja musiikkitapahtuma Kiertue vierailee alakouluilla tuoden kulttuuria ja elämyksiä lasten lähelle Päivien aikana kehitetään valtakunnallisesti kansantanssitoimintaa Uuden kansantanssin ja -musiikin estradi ja koulutustapahtuma Nuorisoseurojen liittokokous hyväksyy seuraavan kolmivuotisohjelman Valtakunnallinen kansantanssileiri 12-17 -vuotiaille Tutustutaan vauvasirkuksen menetelmiin Kansantanssiohjaajakoulutuksen valinnainen opintojakso, 1 op Itä-Suomen oma teatterifestivaali Alueellisessa tapaamisessa kehitetään teatteritoimintaa ja verkostoidutaan Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä päätetään jösenmaksusta 2016
I jakso: Kansantanssin opettamisen perusteet Tanssimyräkkä 2015 II jakso: Kansantanssin tekniikka ja musiikki
TEAKAS Teatterituottaminen III jakso: Kansantanssin opettaminen ja kehonhuolto Kansantanssia erityisryhmille KNoppi Itä-Suomi, jakso I
TEAKAS Improvisaatio ohjaajan työkaluna KNoppi Itä-Suomi, jakso II Valtakunnallinen kansantanssikatselmus
TEAKAS Teatteritekniikka Itä-Suomen tanssitoimijoiden tapaaminen KNoppi Itä-Suomi, jakso III Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kevätkokous
Lasten Kalenat Luova lava lapsille -leirit Luova lava lapsille -yhteisesitys
NORDLEK
RIEMU Lasten kulttuurikiertue 2015
Kansantanssin kääntöpiiri Tanssimania Nuorisoseurakokous
Dääns -tanssileiri Vauvasirkus virikekurssi Lasten ja varaisnuorten ohjaaminen ja ohjelmistosuunnittelu Kallava Teatterifestivaali Itä-Suomen teatteriväen tapaaminen
Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston syyskokous
www.nuorisoseurat.fi
Baltic Queen Mikkeli SNO Iisalmi
Suomen suurin folkloren talvitapahtuma Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutuksen jakso, 0,75 op Perinteikkäät koulutuspäivät harrastajille
Folklandia-risteily (HKI-Tallinna) TEAKAS Dramaturgian aakkoset Iisalmen Talvipäivät
TAPAHTUMAKALENTERI 2015
16