Seuralainen 2016 by Nuorisoseurat Pohjois-Karjala

2016

SEURALAINEN

SISÄLLYS 3

Kerran nuorisoseuralainen, aina nuorisoseuralainen Markku Sivonen, puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan Nuorisotyön Tuki-säätiö

Toiminnanjohtajan vuosikatsaus Henna Liiri, toiminnanjohtaja, Nuorisoseurat Pohjois-Karjala

Ohjaajapalsta – Yhteistyössä on vetovoimaa Niko Pentikäinen, musiikkipedagogi, Nuorisoseura Motora

7 Lähiyhteisöjen paluu Katja Asikainen, puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta JANE 8

Leiritoiminta on nuorisotyötä parhaimmillaan! Luova lava lapsille -leirin ohjaajat

Nurmeksessa seurojen välisellä yhteistyöllä pitkät perinteet Jaakko Korhonen, sihteeri, Höljäkän Nuorisoseura

Raili Mononen – Sisun sielu ja sydän Nuoriso- ja urheiluseura Sisu

Yhteistyössä alusta alkaen – Nuorisoseurat ja Pohjois-Karjalan opisto Pekka Parviainen, lehtori, Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti

Uudistunut Tanssiralli toi kansantanssin Kiteelle Teemu Kuvaja, nuoriso-ohjaaja, Nuorisoseurat Pohjois-Karjala

15 Vuoden 2016 Pohjois-Karjalan tunnustusten saajat

TOIMITUS

Päätoimittaja: Henna Liiri Kirjoittajat: Markku Sivonen, Henna Liiri, Niko Pentikäinen, Katja Asikainen, Netta Puhakka, Reetta Kettunen, Jaakko Korhonen, Virve Inberg, Pekka Parviainen, Teemu Kuvaja Taitto: Pinja Ketola Kuvat: Henna Liiri, Suzanna Bincl, Reetta Rönkkö, Virve Inberg, Olli ja Vesa Tuomisen arkisto, Anni Hurme, Petri Kivinen, Aarne Kukkonen, Peter Laursen SEURALAINEN on Nuorisoseurat Pohjois-Karjalan jäsenlehti. Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija.

Nuorisoseurat Pohjois-Karjala Suomen Nuorisoseurat ry:n Pohjois-Karjalan aluetoimisto

Kerran nuorisoseuralainen, aina nuorisoseuralainen M

itä se nuorisoseuralaisuus on? Onko se muistojen helinää vai jotakin todellista? Kun löytää kaveripiirin ja innostavan harrastuksen tai harrastukset, hienosti sanottuna toimintaympäristön, se koukuttaa.

Tämä kokemukseni johdatti minut nuorisoseuralaisuuteni syviin syövereihin. Tarkasteltaessa nuorisoseuratoimintaa sadan vuoden taakse eroja tähän päivään löytyy: kulttuurisidonnaisuus, päämäärätietoinen sekä järjestöllinen kasvatusote, ”sydämen sivistyksen” ja arvojen osuus, olivat varmasti ajasta johtuen vahvempia. Omassa nuoruudessani lähes jokaisessa varsinaisessa kylässä oli nuorisoseura. Sisällöltään tämän päivän nuorisoseuralaisuus on kuitenkin samaa kuin vuosikymmeniä sitten. Harrastetaan asioita, joista pidetään ja joiden piirissä on mukavia kavereita. Koetaan kokemuksia, joita ei ”tavikset” pääse kokemaan ja ehkä erotutaankin massasta. Luovuuden ja esiintymishalun toteuttamiseen nuorisoseura antaa mahdollisuuden!

Äskettäin tapasin eläkeläisten karaokekisoissa, joissa olin tuomarina, tutun tuntuisen kaverin. Menin onnittelemaan tätä kisojen voittajaa myöhemmin: ”Oletko sinä Heikki sieltä Oulunsalon Nuorisoseurasta?” ”Olen”, vastasi Heikki ja tiedusteli olenko minä Markku Mönnin Nuorisoseurasta. Molemmat olimme niitä ”kalevan nuoria”. Ja sitten me pojat elettiin seuraava puolituntia kesälystejä, luokittelukilpailuja ja muita juhlia. Olimme yhtäkkiä 50 vuotta nuorempia. Se on niin, että kun nuorisoseuratoimintaan on kerran sisälle päässyt, niin sillä voi Seuran hallinto jää kuitenkin usein vanhemolla käänteen tekevä merkitys henkilöön ihmimille nuorisoseuralaisille. Innostaisinkin teitä senä ja tämän elämään, omaan nuoria heti 15 vuotta täytettyänne osallistuelämäntarinaani myös. maan oman seuranne hallintoon. Siinähän on kysymys omien mieltymysten ja harrastusten edistämisestä. Vastuuta ottamalla kasvetaan samalla muuhunkin yhteiskuntaan. Seuratyö on sitä paitsi hauskaa ja palkitsevaa: on mukavaa suunnitella juttuja omalle porukalle yhdessä! Hyvää joulun aikaa ja hauskaa yhdessä tekemistä ja kokemista tulevalle toimintavuodelle, Hyvät Nuorisoseuralaiset!

Markku Sivonen puheenjohtaja

Toiminnanjohtajan vuosikatsaus Yhteisön ja yhteistyön voimaa sekä tekemisen riemua. Niistä on vuosi 2016 tehty.

Yhteistyö eri muodoissaan leimaa mennyttä

vuotta, hyvä niin! Jos tätä kaikkea yrittäisi kuvata piirtämällä, saisi aikaan aikamoisen häkkyrän. Hienoa on, että nuorisoseuratoiminta ja aluetoimistomme verkostoituu ja linkittyy moneen asiaan ja toimijaan. Yritän tekstin muodossa nostaa esiin joitain herkkupaloja vuodelta 2016. Vaikka pettymyksiäkin mahtuu mukaan, niin silti sanoisin takana olevan aika huikea vuosi. Olemme selkeästi kulkemassa oikeaan suuntaan ja tämä on huomattu järjestön ulkopuolellakin. Heinäkuussa toteutimme maakunnan ensimmäisen Luova lava lapsille –leirin Rääkkylässä yhteistyössä Kihaus Folkin ja Rääkkylän 4H:n kanssa. Oli hienoa jatkaa Rääkkylän pitkää perinnettä musiikkileireistä ja juhlistaa näin kansantanssin riemuvuotta. Pohjois-Karjalan aluetoimisto vastasi myös uudistuneen Tanssirallin eli valtakunnallisen lasten kansantanssiryhmien katselmuksen, yhdestä aluetapahtumasta Kiteellä. Oli mahtavaa olla osa valtakunnallista tapahtumaa ja sitä tuottanutta verkostoa, erittäin opettavainen kokemus! Etelä- ja pohjoiskarjalaisten kansantanssijoiden yhteistyö jatkui Pispalan Sottiisissa, jonne valmistimme karjalaisen kansantanssigurun Viola Malmin keräämän karjalaisen tanssiperinteen pohjalta sommitelman, joka kokosi yhteen lähes sata tanssijaa ja ohjelmaa säesti Rälläkkä -yhtye. Tampereen Pirkkahallin täytti todellinen karjalainen ilottelu ja tanssin riemu. Kiitos aisaparinani toimineelle Tuija-Liisalle, sottiisin väelle sekä Nuorisoseura Rajan Nuorten, Nuorisoseura Harmonikan ja Nuorisoseura Motoran porukoille ikimuistoisesta ja ainutkertaisesta elämyksestä.

Ohjaajakoulutuksessakin teimme mielenkiintoisia avauksia. Aluetoimisto toteutti KNoppia Nuppiin! -projektia, jossa ensin koulutimme Niittylahdessa kahdeksan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijaa KNoppi-kouluttajiksi, ja sen jälkeen tarjosimme KNoppi-koulutuksia nuorille ohjaajiksi aikoville ympäri maakuntaa. Tällä kertaa vain Joensuussa järjestetty KNoppi toteutui. Saimme kuitenkin annettua nuorisoseuraeväitä nuva-opiskelijoille, uusia kouluttajia maakuntaan, yhdeksän uutta ohjaajaa seuroihin ja hyvän kokemuksen KNopin toteutuksesta iltakurssina. Ilahduttavaa on myös, että kouluttajakoulutusta on valmisteltu opistolle myös vuodelle 2017.

Saimme tänä vuonna myös aimoannoksen nuorta osaamista aluetoimistolle! Alkuvuodesta nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelija Niina Kuvaja suoritti työssäoppimisjaksoaan aluetoimistolla ja työllistimme myös ensimmäistä kertaa Itä-Suomen yliopiston opiskelijan harjoittelujaksolle. Assistenttina toimineen Anni Hurmeen ansiosta aluetoimisto sai mm. komeat uudet kotisivut, jotka avattiin kesällä. Oli myös ilo työllistää järjestössämme aktiivisesti toimivia nuoria kesätöihin.

Ilo oli saada myös koko nuorisoseurajärjestön työntekijäporukka valtakunnallisille työntekijäpäiville Vaivioon. Kaunis pohjoiskarjalainen luonto, perinneurheilu, nuorisoseurahengen kohottaminen ja erinomainen ruoka tuotti monta avausta, joista varmasti kuullaan vielä! Vuoden 2016 merkittävä käännekohta on myös keväällä pidetty alueneuvottelukunnan kokous, jossa kissa nostettiin pöydälle ja härkää tartuttiin sarvista. Aloitimme nimittäin yhteisen työn jäsenmäärän kasvattamiseksi ja nuorisoseuratoiminnan laajentamiseksi maakunnassa. Valtakunnallisessa Nuorisoseurakokouksessa 2015 esitetty ponsi jäsenmäärän laskusta ja toimenpiteistä suunnan muuttamiseksi lähti lentoon Pohjois-Karjalassa välittömästi. Lokakuun kasvufoorumissa meitä nuorisoseuralaisia oli paikalla ennätysmäärä ja erityisesti yhteistyössä nähtiin monia mahdollisuuksia. Tämä on asia, joka koskettaa meitä nuorisoseuralaisia ympäri Suomen. Täytyy sanoa, että vaikka lähtötilanne on hieman ikävä, niin nuorisoseuralaisten kohtaaminen ja nuorisoseuratoiminnan kehittäminen kasvuseminaareissa eri puolella maata on erittäin innostavaa ja itselleni merkityksellistä työtä. Uudenlainen valtakunnallinen vastuu ja työtehtävien muutos on ollut itselleni virkistävä kokemus. Kehitän omaa osaamistani suorittamalla samalla johtamisen erikoisammattitutkintoa (JET), ja saamaani oppia pyrin jakamaan kasvuseminaareissa eteenpäin. Onkin hyvä muistaa, että kasvu tehdään ja se tehdään nimenomaan yhdessä. Mie oon mukana, tuu siekin!

Haluan tässä yhteydessä nostaa esiin myös Pohjois-Karjalan Nuorisotyön Tuki -säätiön, joka on aluetoimiston merkittävä tukija paitsi Rakkain ja kiitollisin nuorisoseuraterveisin, taloudellisesti myös henkisesti. On kunniatehtävä toimia säätiön asiamiehenä ensimmäisenä toiminnanjohtajana Sakari Riikosen jälkeen. Säätiön hallituksessa sykkii vahva nuorisoseurasydän, ja se tekee kaikkensa auttaakseen meitä tiellämme eteenpäin. Suuri kiitos Henna Liiri saamastamme tuesta! toiminnanjohtaja

Ohjaajapalsta Yhteisössä on vetovoimaa

Toukokuisena

iltana pieni joukko Motoran tanssijoita on kerääntynyt pieneen olohuoneeseen Vanamokadulla. On vuosi 2011 ja käynnissä on Bratislavan jääkiekon maailmanmestaruuskisojen finaali, jota nämä motoralaiset seuraavat jännityksellä. Huoneen ilma on veitsellä leikattavaa, mutta tunnelma on vähintään yhtä korkealla kuin lämpötila ottelun edetessä ratkaiseviin 6-1-lukemiin. Tämä on vain yksi esimerkki monista Motoran ryhmien yhteisöllisyydestä ja tanssisalin ulkopuolisista aktiviteeteista. Kahdeksan vuoden aikana, jonka olen Motoran ja nuorisoseurojen toiminnassa ollut mukana, olen havainnut Motoran olevan harrastajille enemmän kuin mahdollisuus saada kansantanssi- tai kansanmusiikkiopetusta. Jokaisesta ryhmästä on muodostunut pieni yhteisö, missä syntyneet ystävyyssuhteet säilyvät, vaikka ryhmän toiminta lakkaisikin ja jäsenet muuttaisivat mihin maailman kolkkaan tahansa. Itse olin onnekas, kun minua pyydettiin tanssimaan Motoran Kapsakoihin hetimiten Kuopiosta muutettuani vuonna 2008. Olin juuri aloittanut tanssiopintoni Outokummun ammattiopistossa ja pääsin osaksi Kapsakoita, vaikka olin tanssinut kansantanssia vain pari vuotta Kuopion tanhuujissa. Siirtyminen tanssijasta Rälläkän kielisoittajaksi tapahtui itselleni puolihuomaamattomasti joskus vuoden 2011 paikkeilla. Vaikka Rälläkän kokoonpanossa tapahtuu pieniä muutoksia muusikoiden muuttaessa mm. musiikin maisteriopintojen perässä pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille, säilyy jokaisessa soittajassa tietynlainen Rälläkkä-leima. ”Kerran rälläkkäläinen, aina rälläkkäläinen”. Nämä rälläkkäläiset vierailevat yhtyeen riveissä satunnaisilla keikoilla, istuvat iltaa Rälläkän Folklandia-hytissä tai nauttivat tilaisuuden tullen pikkujoulupöydän antimista yhdessä.

Soitonopettajana ja yhtyeohjaajana olen toiminut Motorassa vuoden 2015 alusta. On ollut hienoa huomata samanlaisen sosiaalisen yhteisön, jonka takia olen itse pysynyt Motoran toiminnassa mukana, muodostuvan myös nuorten tanssijoiden ja muusikoiden ryhmissä. Tämän havaitseminen saa minut motivoitumaan ohjaajana, ja näenkin yhdeksi tärkeimmistä tehtävistäni positiivisen ilmapiirin luomisen lisäksi ryhmäytymisen tukemisen. Toimiessani Nuorisoseurojen Pohjois-Karjalan aluetoimiston Riemu-kulttuurikiertueen ja Luova lava lapsille –leirin ohjaajana opetusjaksot ovat olleet Motoran opetuksiini verrattuna lyhyitä, eikä ryhmäytymistä ole samalla tavalla ehtinyt tapahtua. Tästä huolimatta leirillä ja kiertueilla on vallinnut äärimmäisen positiivinen ilmapiiri ja toivon, että lapset ovat löytäneet sieltä uusia ystäviä. Tavoitteenani on työskennellä musiikkipedagogina ja muusikkona täysipäiväisesti tulevaisuudessakin. Jos tieni vie pois Joensuusta, toivon saavani työskennellä yhtä mukavassa työyhteisössä kuin Motora ja Nuorisoseurojen Pohjois-Karjalan aluetoimisto. Jokaisen oppilaani on tärkeää tulla hyväksytyksi joko ryhmään tai yksilötasolla. Uskon, että juuri se on esimerkiksi Nuorisoseura Motoran vetovoiman salaisuus.

Niko Pentikäinen musiikkipedagogi

Lähiyhteisöjen paluu Valtion kiristäessä talouttaan ovat myös kun-

nat joutuneet ahtaalle. Maakunta- ja sote-uudistuksella yritetään löytää keinoja lähipalvelujen turvaamiseksi, mutta uudistus näyttää typistyvän vain terveysmarkkinoiden avaamiseksi komealta kuulostavan valinnanvapauden varjolla. Hyvinvointivaltiokeskeinen yhteiskuntapolitiikkamme ja sen perusteet ovat muutoksessa. Hyvinvoinnin kenttä on laajentunut ja toimijat lisääntyneet. Julkista sektoria muokataan toimimaan enemmän yritystaloudellisten periaatteiden mukaan, ja taloudesta on tullut ensisijainen päämäärä. Kuinka moni enää kysyy, miten lisäämme asukkaiden hyvinvointia tai miten huolehdimme tasa-arvosta? Taloustermit, kuten kilpailukyky tai yksikkökustannus, määrittelevät puhetapamme, mutta ne myös etäännyttävät kansalaisia päätöksenteosta ja heikentävät siten demokraattista ulottuvuutta. On vaikeaa olla päätöksistä samaa tai eri mieltä, kun ei edes ymmärrä mistä puhutaan. Paradoksaalista on, että tehokkuuden sijasta palvelumme ovat monimutkaistuneet, hidastuneet ja niiden saatavuus esimerkiksi maaseutualueilla on heikentynyt.

Katja Asikainen

puheenjohtaja Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta JANE

Kilpailukykyä ja suuria yksiköitä korostava ajattelu voi kasvattaa alueiden ja ihmisten välistä eriarvoisuutta ja siksi sille tulisi etsiä vaihtoehtoja. Samaan aikaa on tunnistettava ja tunnustettava, että Suomen lähtökohdat ovat ratkaisevasti erilaisia kuin hyvinvointivaltion rakentamisen alkuaikoina sotien jälkeen. Heikkenevä huoltosuhde, yhdentyvä Eurooppa ja sen rahapolitiikka ovat vain muutamia esimerkkejä aikakausien eroista. Omissa ajatuksissani tulevaisuuden yhteiskunta on yhteisöjen. Se kietoo yhteen niin julkiset toimijat, yritykset kuin kansalaisten oman aktiivisuuden. Palaamme ratkaisemaan arkielämän kysymyksiä ja toimimaan niissä puitteissa, jossa ihmiset luonnostaankin toimivat: kyläyhteisöt, kaupunginosat, perheet, yhdistykset ja seurat ovat arvostettuja yhteisöjä. Asenneilmapiirimme kannustaa yhdessä tekemiseen ja naapurista välittämiseen, tarvittaessa työelämämme joustaa. Yhteisöllisempi yhteiskunta voi tarkoittaa vastavuoroisia kumppanuuksia yhdistysten ja kuntien välillä. Tarvitaan lähidemokratiaa, kuten kansalaisraateja ja kokemusasiantuntijuutta, jotta asukkaat pääsevät aidosti kehittämään ja muokkaamaan käyttämiään palveluja. Valta yhteisistä asioista on palautettava sinne, mihin se kuuluu: kansalaisten käsiin. Pohjois-Karjalan oma Siun sote tätä ajatusta jo tapaileekin. Yhteisöllisessä (yhteis)kunnassa on suotavaa innostua. Nuorempi sukupolvi on tämän jo oivaltanut. Ravintolapäivä on kansainväliseksi levinnyt tapahtuma, koti- ja pihakirppikset ovat lisääntyneet, naapuriapuringit ovat palaamassa lähiöihin ja omasta lähiympäristöstä ollaan kiinnostuneempia ja sen eteen ollaan valmiita toimimaan. On sallittua, jopa suotavaa, olla ylpeä ja innostunut järjestötoiminnasta tai vapaaehtoisuudesta. Se on seuraava aate, joka muuttaa yhteiskuntamme.

Leiritoiminta on nuorisotyötä parhaimmillaan! Maakunnan ensimmäinen Luova lava lapsille –leiri järjestettiin Rääkkylässä

Nuorisoseurat Pohjois-Karjala toteutti maa-

kunnan ensimmäisen Luova lava lapsille –leirin Rääkkylässä yhteistyössä Kihaus Folkin ja Rääkkylän 4H:n kanssa. Viikon aikana kokeilimme monia asioita 21 lapsen kanssa ja lauantaina esiinnyimme Kihaus-festivaalilla. Leiri oli huikea kokemus, ei vähiten Kiteen vastaanottokeskukselta mukaan osallistuneille lapsille. Oli myös ilo työllistää pitkästä aikaa taitavia nuoria kesätöihin aluetoimistolle. Rekrytoimme tanssiopetuksesta vastanneen Hennan työpariksi Niko Pentikäisen musiikin vastuuopettajaksi ja Osuuspankin tuella rekrytoimme kaksi apuohjaajaa, Netta Puhakan ja Reetta Kettusen. Nuoriso-ohjaajamme Teemu Kuvaja vastasi yövalvonnasta ja Rääkkylän 4H:n toiminnanohjaaja Paula Hirvonen vastasi puolestaan iltaohjelman ja vapaa-ajanohjauksesta yhdessä kesätyöntekijöiden, Noora Laukkasen ja Estella Laasosen kanssa.

Leiri toteutettin siis Rääkkylän koululla heinäkuun alussa. Päivisin opettelimme kansantanssia ja -musiikkia, leikkimistä unohtamatta, ja iltapäivällä lapset pääsivät muun muassa pelaamaan jalkapalloa ja askartelemaan vapaa-ajanohjaajien kanssa. Tehtiinpä yhtenä iltana uintija marjankeräys reissukin! Perjantaina leiriläiset tekivät flashmobin Rääkkylän torille yhdessä pelimannileiriläisten kanssa. Päivän opetustunneilla valmistimme leiriläisten kanssa esityksen Kihaukseen. Esitykseen kuului leirillä harjoiteltuja tansseja ja lauluja. Esitys meni todella hienosti ja siitä välittyi varmasti lasten ilo ja riemu. Oli hienoa jatkaa Luova lava lapsille -leirin kautta Kihausviikon vahvaa leiriperinnettä Rääkkylässä ja juhlistaa myös 150 vuotta täyttänyttä esittävää kansantanssia. Vahva perinne sai uusia muotoja, kokeilijoita ja yleisöjä leirin kautta. Olipa leiriläisille myös mukava juttu nähdä oman esiintymisen jälkeen leirin ohjaajat lavalla Motoran riveissä. Kaiken kaikkiaan Luova lava lapsille -leiri oli antoisa, jännittävä ja mahtava kokemus. Sekä lapset että me ohjaajat saimme kokea onnistumisen hetkiä ja yhdessä tekemisen riemua, juuri niin kuin hyvään leiriin kuuluukin. Kiitos yhdessä jaetusta elämyksestä koko ohjaajatiimille, yhteistyökumppaneille, yleisölle ja tietenkin itse leiriläisille!

Terveisin, Luova lava lapsille -leirin ohjaajat

Nurmeksessa nuorisoseurojen välisellä yhteistyöllä pitkät perinteet

Kuva: Kylien ympäristönsuunnitteluilta, Jaakko Korhonen

Höljäkän

ja Lipinlahden nuorisoseurat toimivat naapuruksina Pielisen itärannalla Nurmeksessa. Molemmat seurat on perustettu jo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Lipinlahden Nuorisoseura on perustettu ensin, ja Höljäkän Nuorisoseura on erottautunut siitä omaksi seurakseen muutamaa vuotta myöhemmin. Koko olemassaolonsa ajan ne ovat tehneet monipuolista yhteistyötä, vaikkakin niiden toiminnassa on usein havaittavissa eräänlaista Suomi-Ruotsi-maaottelun henkeä. Varsinaista yhteistyön aloittamista tai syytä siihen tuskin kukaan edes tietää tai muistaa. Se tapahtuu ikään kuin luonnostaan ja onkin varmaan niin, että yhteistyön määrä ja laatu vaihtelevat kulloisenkin aikakauden, tilanteen tai tarpeen mukaan. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita yhteiset kesäteatteriesitykset 1990-luvulla tilanteessa, kun kummankaan seuran omat näyttelijät ja voimavarat eivät yksin riittäneet esitysten toteuttamiseen. Yhteistyössä tehtyä näytelmää esitettiin sitten vuorotellen kummallakin kylällä ja tulot jaettiin.

Jaakko Korhonen

sihteeri

Myös monia urheilukilpailuja, ohjelmallisia iltamia ja muitakin tapahtumia on toteutettu yhteistyössä ja vuorotellen. Tällöin tapahtumien järjestämiseen riittää paremmin sekä toteuttajia että osanottajia. Samalla kylien nuoriso ja varttuneemmatkin ihmiset oppivat tuntemaan toisensa ja yhteistyötä voidaan tehdä useammallakin tasolla. Siitäkin huolimatta, että esimerkiksi kylien väliset jääkiekko-ottelut saivat joskus tyypillisen kylätappelunkin piirteitä. Hyvän yhteistyön perusedellytys on se, että molemmat hyötyvät siitä ja asioista sovitaan etukäteen sekä tilanteiden muuttuessa. Sovituista asioista pitää myös muistaa kertoa kaikille yhteistyöhön osallistuville väärinkäsitysten välttämiseksi. On tärkeää ymmärtää asiat samalla tavalla ja toimia sitten sen mukaisesti. Parhaillaankin Höljäkän ja Lipinlahden nuorisoseurojen ja kyläyhdistysten edustajat kokoontuvat vuorokuukausin toistensa luona laatimassa kyliensä ympäristösuunnitelmia Kohti vähähiilisiä kyliä -hankkeen opastamina. Tämänkin hankkeen toteuttaminen mahdollistuu ja helpottuu yhteistyössä sekä antaa samalla eräänlaisen ulkopuolisen näkemyksen kummankin kylän tilanteeseen.

Raili Mononen - Sisun sielu ja sydän V

uonna 1948 perustettiin Rääkkylän Sangenlahteen urheiluseura Sisu. Urheiluseura muuttui Nuoriso- ja urheiluseuraksi vuonna 1979. Sisun yksi pitkäaikaisimmista ja uraauurtavista puheenjohtajista on ollut Raili Mononen. Raili itse muistelee aloittaneensa puheenjohtajuuden 1960-luvun alussa. Sisun toimintaan osallistui paljon eri-ikäisiä lapsia 1970-80- luvuilla ja toki jo sitä ennen. Lapsia oli paljon kylällä ja yhteistyö lähellä olevan Haapasalmen kyläkoulun kanssa oli tiivistä. Erilaisia kerhoja järjestettiin koululla viikoittain mm. ohjelma- ja liikuntakerhoja sekä kansantanssiryhmä. Kerhojen lisäksi muutakin toimintaa löytyi kuten vuosittaiset juoksu-, hiihto- ja yleisurheilukilpailut, retket jne. Joulu- ja äitienpäiväjuhlat vietettiin yhdessä kyläyhdistyksen kanssa. Raili muistelee retkien suuntautuneen mm. Helsinkiin, Mikkeliin Visulahteen, Punkaharjun kesämaahan ja em. lisäksi oli vuosittaiset uimahalliretket. Sisussa lapset pääsivät tutustumaan mm. ”sammakkomieheen”, palo-ja poliisiautoon sekä purje- ja polkuveneeseen. Raili oli ahkera kerhojen vetäjä, leirien ohjaaja ja sisulaisten inspiroija puheenjohtajuuden ohessa. Silloin kun Railin mies vielä eli, oli heidän kesämökillään lastenleiri, sieltä ei osanottajia puuttunut, lapsia tuli mukaan ulkopaikkakunnilta saakka. Sisun toiminnassa mukana olevat lapset olivat iältään keskimäärin 5-12 vuotiaita.

Virve Inberg sihteeri

Tultaessa 1990- luvulle lapset vähenivät selkeästi kylältä. Haapasalmen kyläkoulu lakkautettiin vuonna 1998. Sama ilmiö näkyi myös Sisun toiminnassa 2000-luvulle tultaessa. Enää ei kerhoihin ollut samalla tavalla tulijoita ja osa lakkautuikin, mutta joulujuhlat säilyivät osana Sisun ja kyläyhdistyksen yhteistyötä jonne kyläläiset ja sisulaiset saapuvat kiitettävästi. Vieläkin jalkapalloa ja yleisurheilua harjoitellaan kesäisin lakkautuneen koulun kentällä. Sisussa ollaan sinnikkäitä vaikka pienemmällä porukalla kuin ennen. Juoksu-ja hiihtokilpailut sekä pyöräretki ja syyseippailu sisältyvät sisulaisten vuodenkiertoon. Raili on innokkaana mukana Sisun toiminnassa ja toteaakin että nuorisoseura-aatteen voisi kiteyttää ”mukavaksi yhdessäoloksi ja yksinäisyyden poistoksi”, tähän on helppo yhtyä vielä nykyäänkin. Mistä saadaan Sisulle yhtä sinnikäs ja mukaansatempaava jatkaja kun Railin pitkäaikainen puheenjohtajuus päättyy tämän vuoden loppuun. Varmasti monta kertaa vielä muistelemme Railin antamia neuvoja ja käännymme hänen puoleen. Kiitos Raili, kiitos Sisu!

Yhteistyössä alusta alkaen – Nuoris Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto on

toisen asteen koulusta tarjoava perinteikäs oppilaitos. Opiston historian 120-vuotisjuhlaa vietettiin edellisenä vuonna. Se on merkittävä saavutus yhteiskunnallisestikin. Alkujaan Kontiolahden Puhakkalasta ponnistanut kansanopisto on tarjonnut monenlaisia koulutusmahdollisuuksia. Nykyään siellä opiskelee vuosittain yli 300 henkilöä. Pohjois-Karjalan kesäyliopiston tarjonta kattaa moninkertaisen koulutettavien määrän moninkertaisesti. Kesäyliopisto juhli tänä syksynä 50. toimintavuottaan. Vuonna 1902 Pyhäselän Mulon valmistui komea puuopisto. Se palveli vielä silloin pienehköä oppilasmäärää aina vuoteen 1925. Tulipalossa kokonaan vaurioituneen puupiston tilalle rakennettiin kovalla uskolla, yritteliäisyydellä ja rahoittajien avustuksilla uusi kiviopisto. Rakennus valmistui vuonna 1928. Hieman ennen käyttöönottoa kuitenkin ensimmäinen johtaja ja nuorisoseuramies Herman Hakulinen menehtyi. Sotien aikana opisto toimi väliaikaisesti sekä Karjalan armeijan komentokeskuksena että sotasairaalana. Ennen sotia ja sen jälkeen vuoteen 1971 johtajana toimi Olli Tuominen. Nuorisoseuratoiminta on heti opiston alkuvuosista lähtien ollut merkittävästi mukana opiston arjessa ja opiston henkilökunta on ollut keskusseuran johtokunnassa edustettuna. Oppilaitoksessa on toteutettu erilaisia kursseja näytelmiin, kuoroihin ja kansantanssiin liittyen. Rehtori Vesa Tuomisen aikaan tehtiin suuria rakenteellisia ja pedagogisia uudistuksia mm. kansankorkeakoulu ja teatterilinjan perustettiin. Sittemmin opiston siirryttyä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallintaan, ammatillinen koulutus sai merkittävän roolin. Tästä esimerkkinä on nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto. Nykyisin koulutusohjelmassa opiskelee 120 henkilöä.

Pohjois-Karjalan nuorisoseuraväen kokous Tuominen alarivissä oikealla.

soseurat ja Pohjois-Karjalan opisto Aikakaudet ja kulttuurit vaihtuvat kehityksen myötä, mutta kansalaisaktiivisuus kuitenkin säilyy eri muodoissaan. Vaikka 2000-luvulla opisto otti etäisyyttä nuorisoseuratoimintaan, niin 2010-luvulle tultaessa tilanne muuttui. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien koulutuksessa tarvitaan monialaisia työelämäyhteyksiä ja työssäoppimisjaksoja on toteutettu nuorisoseuroilla ennen kaikkea kulttuurisen nuorisotyön näkökulmasta. Opiskelijat ovat olleet järjestämässä kouluille suunnattuja harrasteohjauksia ja tapahtumia mm. Kulttuurisavottaa. Viriketoimintaa on toteutettu myös Nuorten Kasvu ry:n yhteydessä, joka on nuorisoseurojen jäsenyhdistys. Sen hallituksessa on usean vuoden ajan ollut opiskelija- ja opettajaedustus. Vuonna 2016 toteutettiin Knoppia nuppiin -ohjaajakoulutus osallistujinaan Pohjois-Karjalan ammattiopiston nuoriso-ohjaajaksi valmistuvia nuoria. Koulutus vahvistaa ammatillista ohjaajan roolia ja menetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä. Se antaa myös taitoja kulttuuriseen nuorisotyöhön ja nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen. Osa kouluttajista pääsikin heti hommiin kouluttamaan Knoppia keväällä Joensuussa.

Niittylahdessa vuodelta 1937. Johtaja Olli (Kuva: Olli ja Vesa Tuomisen arkisto)

Pohjois-Karjalassa Nuorisoseuroilla on vahva alueellinen ja toiminnallinen ote. Opistossamme on aktiivisen kansalaisuuden ja vaikuttamisen tahtoa kolmannella sektorilla. Kuitenkin yhä enemmän haluaisimme panostaa kansalais- ja järjestötoimintaan. Yhteiskunnan lähiajan kehitysnäkymät tarjoavat siihen tilaisuuden.

Pekka Parviainen

lehtori, Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti

Uudistunut Tanssiralli toi kansantanssin Kiteelle S

uomen Nuorisoseurat järjestää joka toinen vuosi valtakunnallisen katselmuksen lasten kansantanssiryhmille. Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen. Tänä vuonna Tanssiralli järjestettiin neljällä eri paikkakunnalla: Orimattilassa, Rovaniemellä, Kaustisilla ja Kiteellä. Mukaan saatiin ennätysmäärä ryhmiä ja jopa 600 tanssijaa. Kiteen Tanssirallissa nähtiin 6 tanssiryhmää ja noin 100 tanssijaa. ”Kansantanssi ja –musiikki täytti sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisen, vaikka tapahtuma suhteellisen pieneksi jäikin. Näimme lavalla valtavan taitavia lapsia ja nuoria Joensuusta ja Lappeenrannasta ja itse olin erittäin otettu Motoran Pelmakoiden halusta tulla esiintymään Tanssirallin päätöstilaisuuteen. Lapsille on tärkeää saada nähdä, mihin vuosien harrastus voi johtaa ja Pelmakoiden osaaminen on niin huikeaa, että vaikutun itsekin aina katsomossa.”, toteaa Nuorisoseurat Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Henna Liiri.

”Tanssiralli oli mielestäni hyödyllinen tanssinopettajalle, koska ryhmää oli pitkin vuotta helppo motivoida yhteisellä tavoitteella esimerkiksi sarjaluokituksen parantamisella. Sain myös hyviä koreografisia vinkkejä raatilaisilta. Se että Tanssiralli oli Kiteellä oli hyvä siinä mielessä, että lähtemiskynnys oli matala. Toisaalta taas Kiteen Tanssiralliin tuli vain kahdesta eri seurasta tanssijoita, joten ryhmät eivät päässeet näkemään ja tapaamaan muita ryhmiä laajemmalla mittakaavalla. Ryhmälle on tärkeä saada myös ulkopuolista palautetta ja katselmukset ovat siihen nähden todella hyödyllisiä. Raatien antama palaute jää tanssijoiden mieleen pitkäksi aikaa ja siihen on ohjaajankin helppo palata tarvittaessa. Se että palautetilanteessa tanssijat pääsevät osaksi tanssikeskustelua on tärkeää niin ryhmälle kuin tanssin kehitykselle ja siitä on hyvä ohjaajana pitää kiinni, että nuorten kanssa pidetään yllä keskustelua tanssista sekä harrastukseen liittyvistä teemoista. Samalla tulee oivaltaneeksi itsekin uusia näkökulmia”, kertoo Nuorisoseura Motoran tanssinopettaja Mitja Pilke. ”Kiteen Tanssirallin helmenä voisi nostaa esiin sen, että jokaisen kansantanssiryhmän kanssa esiintyi bändi, isot aplodit sille!”, hehkuttaa toiminnanjohtaja Henna Liiri.

Suuret kiitokset kaikille mukana tanssineille talkoolaisille, osallistujille ja yhteistyökumppaneille!

Teemu Kuvaja nuoriso-ohjaaja

Vuoden tunnustukset Nuorisoseurat Pohjois-Karjala palkitsee vuosittain nuorisoseuratyössä ansioituneita toimijoita. Tavoitteenamme on antaa kiitosta tekijöille, mutta nostaa myös esiin positiivisia tekoja ja innostavia henkilöitä maakunnan nuorisoseurakentältä. Valinnat tehtyjen esitysten pohjalta teki keskusseuran johtokunta. Onnittelemme kaikkia palkintojen saajia!

Vuoden Nuorisoseura Pohjois-Karjalassa 2016 Nuorisoseura Motora, Joensuu

Nuorisoseura Motora on ollut vahva nuorisoseuratoimija niin paikallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin jo pitkään. Seura on kouluttanut aina uusia ohjaajia ja työllistänyt kansantanssin ja -musiikin ammattilaisia. Tänä vuonna Motora laajensi toimintaansa Hammaslahteen, jonne se perusti kaksi uutta kerhoa ja lisäksi alakoulujen kanssa yhteistyössä seura pyörittää kuutta TanssiMix-kerhoa Joensuussa ja Kontiolahdella OKM:n avustuksella. Nuorisoseuran toiminnassa on mukana tänä syksynä sata uutta lasta ja nuorta ja se on huikea määrä!

Vuoden ohjaaja Pohjois-Karjalassa 2016 Tuula Heikura, Höljäkän Nuorisoseura, Nurmes

Tuula on pitkän uran tehnyt nuorisoseura-aktiivi. Höljäkän Nuorisoseuran koko perheen näytelmät keräävät Nurmeksessa nuorisoseurantalon vieressä sijaitsevalle Höljäkkä Areenalle aina vakiokävijöiden lisäksi uusia kasvoja. Tuulan porukassa kaikki saavat olla mukana ja nuorisoseuran näytelmät on toteutettu laadukkaasti ja hyvällä meiningillä!

Vuoden nuorisoseuralainen Pohjois-Karjalassa 2016 Virve Inberg, Nuoriso- ja urheiluseura Sisu, Rääkkylä Virve tarjoutui kaksi vuotta sitten seuran sihteerin tehtävään. Innokas nuori nainen on hahmottanut seuran mahdollisuudet ja lähtenyt kehittämään nuorisoseuran toimintaa entistä laajemmaksi ja myös uusille kohderyhmille. Virve osallistuu innolla yhteisiin asioihin ja on paikallinen innostaja!