Seuralainen 2015 by Nuorisoseurat Pohjois-Karjala

SEURALAINEN 2015

Nuorisoseurat Pohjois-Karjala

SISÄLLYS

Kiitos kuluneesta toimintavuodesta

Kiitos kuluneesta toimintavuodesta Antti Kalliomaa, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry

Toiminnanjohtajan vuosikatsaus Henna Liiri, toiminnanjohtaja, Nuorisoseurat Pohjois-Karjala

6 Ohjaajapalsta Fanny Pirinen, ohjaaja, Nuorisoseura Motora 7

Järjestöt tuovat elinvoimaa Pohjois-Karjalaan Krista Mikkonen, kansanedustaja

Sateinen kesä ei nuorisoseurojen näyttämöitä haitannut Henna Liiri ja Teemu Kuvaja, Nuorisoseurat Pohjois-Karjala

Yhdessä hyvä tulee Henna Liiri, toiminnanjohtaja, Nuorisoseurat Pohjois-Karjala

Nuorisoseurantalo nykypäivän kansalaisareenaksi Henna Liiri ja Teemu Kuvaja, Nuorisoseurat Pohjois-Karjala

Vuoden tunnustusten saajat 2015

Tapahtumakalenteri 2016

TOIMITUS Päätoimittaja: Henna Liiri Kirjoittajat: Antti Kalliomaa, Henna Liiri, Fanny Pirinen, Krista Mikkonen, Teemu Kuvaja Taitto: Teemu Hauta-aho Kuvat: Petri Kivinen, Henna Liiri, Eeva Pärjälä, Aura Piha

Nuorisoseurajärjestö on kohtaamisia ja yhteistä tekemistä. Se on uuden kokeilua ja joskus myös vaikeuksien voittamista. Sen lisäksi järjestössä toimiminen on aina myös kokouksia ja organisaatiota. Nuorisoseurajärjestö on kuitenkin ennen kaikkea tekemisen riemua ja yhteisiä onnistumisen kokemuksia.

uorisoseuroissa on ollut jälleen työntäyteinen toimintavuosi. Vuosi on pitänyt sisällään paljon monipuolista seuratoimintaa, talkootyötä sekä niin valtakunnallisia kuin alueellisiakin tapahtumia. Olen ilolla seurannut, kuinka aktiivista ja monipuolista nuorisoseuratoiminta PohjoisKarjalassa on. Seuroissa järjestään tapahtumia, toteutetaan kansainvälisiä projekteja ja hurmataan tanssilla, teatterilla ja sirkuksella. Paikalliset seurat toimivat aktiivisesti myös oman lähiyhteisönsä kehittämisessä niin kaupungissa kuin maaseudullakin.

Haluan omasta puolestani kiittää kaikkia pohjoiskarjalaisia nuoriseuralaisia, yhteistyökumppaneita ja toiminnassa mukanaolevia. Järjestössä toiminta on aina tekijöidensä näköistä ja Pohjois-Karjalassa toiminta näyttää aktiiviselta, iloiselta ja tulevaisuuteen suuntautuneelta.

Alueen tapahtumat Tanssimyräkkä ja Riemukiertue ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka nuorisoseurojen toimintaa tehdään näkyväksi maakunnassa. Myös valtakunnallisesti tarkasteltuna Pohjois-Karjala on aktiivinen nuorisoseuramaakunta. Alueen seurat ovat näyttävästi esillä yhteisissä tapahtumissa ja toimijat osallistuvat aktiivisesti koko järjestön kehittämiseen eri kokouksissa ja verkostoissa.

Kiitos kun olet mukana tekemässä tärkeää työtä.

Antti Kalliomaa Pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat ry

Nuorisoseurat Pohjois-Karjala Suomen Nuorisoseurat ry:n Pohjois-Karjalan aluetoimisto Papinkatu 5, 80110 Joensuu pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi http://pohjois-karjala.nuorisoseurat.fi

SEURALAINEN on Nuorisoseurat Pohjois-Karjalan jäsenlehti. Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija.

Toiminnanjohtajan vuosikatsaus Vuoden 2015 Kohokohtia

aas on takana yksi toimintavuosi. Elokuussa tuli kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun aloitin työt toiminnanjohtajana PohjoisKarjalassa. Olemme kokeneet monia muutoksia matkalla ja koko ajan kehittäneet toimintaa eteenpäin. Tässä muutama mukava muisto vuoden 2015 varrelta!

kettaneille tai mieleen painuneille esityksille tai esiintyjille.

kansantanssikatselmuksessa Nuorisoseura Motoran ryhmät menestyivät loistavasti! Tanssimylly oli onnistunut osoitus uuden verkostomaisen työskentelyn tuloksista järjestössä, ja oli hienoa olla mukana toteuttamassa laadukasta tapahtumaa. Verkostoituminen, nuorisoseuratyön esilletuominen ja nuorisoseurojen edunvalvonta on ollut myös yksi teemoistamme tänä vuonna. Esittelimme toimintaamme mm. Kiteen Your Move -tapahtumassa, sain ilokseni olla mukana Järjestöjalostamossa ja valittiinpa minut myös Joensuun KAKE –hankkeen toimikuntaan.

Alkuvuodesta toimistolla oli kova kuhina, kun kaksi opiskelijaa suoritti harjoittelujaksojaan aluetoimistolla. nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelija Sanna Korhonen ja HUMAK:in yhteisöpedagogiopiskelija Katri Mäkisalo olivat suuri apu ja kantoivat myös ansiokkaasti vastuunsa asioiden toteuttamisessa. Suuri ilonpäivä koitti myös keväällä, kun saimme tiedon RAY:n myöntämästä avustuksesta Hyvä Duuni –hankkeelle, jota Suomen Nuorisoseurat toteuttaa vuosina 2015-2017 osana Paikka auki -ohjelmaa. Hankkeessa palkataan työttömiä nuoria järjestöjen hyvinvointia edistäviin tehtäviin. Pohjois-Karjalan aluetoimisto Joensuussa on yhtenä hankkeen toteutuspaikoista ja syyskuun alusta palkkasimmekin Teemu Kuvajan nuorisoohjaajaksi aluetoimistolle. Teemu suorittaa samalla oppisopimuksella nuoriso- ja vapaaajanohjaaja tutkintoa Suomen Nuoriso-opistolle Mikkeliin.

Tanssimyräkkä Tänä vuonna sain osallistua kaksiin nuorisoseurojen vuosijuhliin. Maaliskuussa juhlistettiin nuoren Honkalammen Nuorisoseuran kolmekymppisiä Roukalahdessa. Ihailin vain, miten moneen seuran sakki taipuukin: tanssit, näytelmät, puheet, järjestelyt – kaikki hoitui porukalla. Lehmon Nuorisoseura vietti puolestaan toukokuussa 110-vuotisjuhliaan perinteisin menoin Seurapihassa. Oli ilo, että juhlaan oli kutsuttu esiintyjiä naapuriseuroista seuran oman taitavan pikkupelimannin lisäksi ja illan kruunasi vielä Maarianvaaran Nuorisoseurojen Höpelöhumujen Kylägaala iltamineen. Näissä bileissä on myös hienointa se, että tärkeän vapaaehtoistyön tekijöitä palkitaan - Onnea ansiomerkkien saajille! Huhtikuussa Tampereella järjestetyssä ensimmäisessä Tanssimylly valtakunnallisessa

Tanssimyräkkä lasten ja nuorten tanssikatselmus järjestettiin jo kolmatta kertaa Joensuussa. Helmikuussa järjestettyyn katselmukseen osallistui 18 esitystä ja 170 nuorta maakunnan tanssinharrastajaa. Kaikkiaan tapahtumaan osallistui yli 300 henkilöä. Raatilaisina toimivat Elina Selamo (freelance tanssija, Joensuu), Anna-Kristiina Oja (tanssinopettaja AMK, Helsinki), Hiski Hämäläinen (tanssinopettaja, Lappeenranta) sekä Leila Tikka (tanssinopettaja AMK, Imatra). Suullisten palautteiden lisäksi antoi raati ensimmäistä kertaa kunniamainintoja ansioituneille, kos-

RIEMU Lastenkulttuurikiertueen tiimiläiset Elokuussa aloitettiin myös Itä-Suomen yhteinen KNoppi -ohjaajakoulutus Joensuun jaksolla. Knopin kouluttaminen on ehdottomasti yksi lempityötehtävistäni ja tälläkin kertaa nämä innokkaat ja fiksut nuoret tekivät vaikutuksen omalla osallistumisellaan! On myös hienoa seurata nuorten kasvua ohjaajina. Kaikki koulutetut pääsivät heti hommiin omissa nuorisoseuroissaan ja Tanssimaniassa lokakuussa vaihdettiin kuulumisia vuoden 2013 knoppilaisten kanssa.

Pohjois-Karjala oli myös mukana levittämässä nuorisoseurojen uutta menestyskonseptia: Luova lava lapsille -leirejä maakuntaan. Leirit suunniteltiin toteutettaviksi Joensuun seudulla yhteistyössä paikallisten nuorisoseurojen kanssa, mutta harmiksemme leirit jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Valtakunnallisesti leirejä järjestettiin kuitenkin lähes 50 ja menestystarina jatkuu. Pohjois-Karjalassakin otetaan uusiksi vuonna 2016 – Tervetuloa mukaan kansanmusiikinja tanssin leireille Rääkkylään Kihausviikolla! RIEMU Lastenkulttuurikiertue kiersi elosyyskuussa kolmella alakoululla: Rantakylässä, Tuupovaarassa ja Ylämyllyllä. Tarjosimme elämyksen 625 koululaiselle ja saimme kiitettävää palautetta toteutuksesta. Ohjaajatiimiimme kuului tänä vuonna Tero Sarkkinen (teatteri-ilmaisu), Miika Nuutinen (sirkus), Henna Sairanen (baletti), Niko Pentikäinen (kansanmusiikki) ja Henna Liiri (kansantanssi). Saimme avustusta kiertueen toteuttamiseen Joensuun ja Liperin kunnilta.

KNoppilaisia

Nuorisoseurakokousvuosi on aina mukava ja jännittävä. Lokakuussa Tampereelle kokoontui järjestöväkeä valitsemaan liitolle uutta valtuustoa ja päättämään seuraavan kolmivuotiskauden painotuksista toiminnassa. Motorassa vaikuttava ja liiton hallituksen 1. varapuheenjohtajana toimiva Anni Kelkka jatkaa valtuustossa maakunnan edustajana. Ja palkittiinpa Tampereella Joensuuhun palannut 23-vuotias tanssinopettajaopiskelija Mitja Pilke nuoren taiteilijan palkinnolla Paavo Väyrysen Rahastosta. Onnea Anni ja Mitja!

Haluan sydämestäni kiittää kaikkia, joiden kanssa minulla on ollut ilo tehdä töitä tänäkin vuonna. Olemme välillä epäonnistuneetkin, mutta tämä on ollut vain opettavaista. Monta hienoa kokemusta, kohtaamista ja onnistumista olemme saaneet reppuumme. Arvostan suuresti jokaisen panosta nuorisoseuratoiminnalle, pidetään lippu korkealla!

Järjestöt tuovat elinvoimaa Pohjois-Karjalaan

Henna Liiri toiminnanjohtaja

Ohjaajapalsta

len Fanny Pirinen. Olen 13 vuotta ja asun Joensuussa. Harrastan kansantanssia nuorisoseura Motoran Liipukat-ryhmässä. Olen harrastanut sitä noin kymmenen vuotta. Aloitin sen kolmevuotiaana Kuopion Tanhuujissa ja kun muutimme Joensuuhun vuonna 2010, tulin mukaan Motoraan. Osallistuin Knoppi-koulutukseen tänä vuonna. Halusin osallistua koulutukseen, koska jo pienestä asti olen halunnut ohjaajaksi. Knoppi-koulutus meni mukavasti. Itse sain koulutuksesta paljonkin eväitä ohjaajana toimimiseen. Mielestäni koulutus oli monipuolinen ja hyödyllinen.

Tällä hetkellä toimin apuohjaajana nuorisoseura Motoran Säpäkät ryhmässä. Mielestäni se on tosi mukavaa ja menee hyvin. Joka kerta opin jotain uutta. Ohjaajana toiminen on minusta hienoa, koska saan olla mukana toiminnassa vielä enemmän kuin saisin pelkästään tanssijana.

Toivoisin, että vielä joskus tulevaisuudessa voisin kouluttautua tanssinopettajaksi ja päästä tekemään koreografioita. Toivoisin myös, että voisin jatkaa harrastustani vielä pitkään. Ja tietenkin kehittyä ohjaajana.

Fanny Pirinen

seksi. Maakuntaliiton järjestöasian neuvottelukunta eli Jane on toinen hyvä esimerkki siitä, miten järjestöjen tärkeää roolia halutaan edistää. Jane oli perustamisvuonnaan 2008 laatuaan ensimmäinen koko maassa.

lisi vaikeaa kuvitella, millaista elämä Pohjois-Karjalassa olisi ilman järjestöjä. Ei ainakaan hyvää. Järjestöt vaikuttavat niin viihtyvyyteen kuin arkeen vaikuttaviin päätöksiin. Lähes kaikkien tapahtumien ja tilai-suuksien takana on jokin järjestö pienistä kylätapahtumista ja talkoista aina Ilosaarirockiin ja Pogostan hiihtoon. Järjestöt ylläpitävät liikuntapaikkoja, uimarantoja, retkipaikkoja, kylätaloja ja muita yhteisessä käytössä olevia tiloja. Järjestöt tuottavat tietoa, vaikuttavat ja neuvovat. Samalla järjestöt luovat elinvoimaa ja hyvinvointia.

Järjestö tuo paikkakunnalla toimintaa, luo elinvoimaa, lisää yhteisöllisyyttä ja välittämistä, kiinnittää asuinpaikkaan, helpottaa asukkaiden arkea. PohjoisKarjalassa on noin 2300 aktiivista järjestöä ja viime vuonna niitä rekisteröitiin 63 uutta. Neljännes asukkaista osallistuu aktiivisesti jonkun järjestön toimintaan. Järjestötoiminnalla on kuitenkin vaikutusta jokaisen pohjoiskarjalaisen elämään.

Onneksi järjestöjen merkitys on ymmärretty niin maakuntaliitossa kuin kunnissakin, ja yhteistyötä niin järjestöjen kesken kuin kuntien kanssa on aktiivisesti edistetty. Hyvä esimerkki on uunituore Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma, Miun yhdistys. Se nostaa esiin konkreettisia keinoja yhdistysten toiminnan tukemi-

Myös nuoria kiinnostaa järjestötoiminta. Puolet 15–29-vuotiaista osallistuu tavalla tai toisella, ja viidesosa osallistuu jonkin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtäävän järjestön tai kansalaisliikkeen toimintaan. Nuorisoseurojen monipuoli-

nen kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta on hyvä esimerkki tästä. Moni järjestö kokee kuitenkin vaikeaksi saada toimintaan mukaan vapaaehtoisia. Tämä kertoo ehkä siitä, että toiminnan muotoja on mietittävä uudelleen. Nuoret osallistuvat aktiivisesti yhdistystoimintaan varttuneempia harvemmin. Nuorille ei olekaan tärkeää tapahtuuko toiminta rekisteröidyssä yhdistyksessä vai onko se vapaamuotoista kansalaistoimintaa. Yhä enemmän toimintaa pyöritetään löyhästi organisoitujen ja vapaamuotoisten toimintaryhmien kautta. Osallistuminen voi olla vaikkapa vetoomusten tai kansalaisaloitteiden allekirjoittamista. Myös verkkovaikuttaminen

kiinnostaa nuoria. Verkossa on mahdollista osallistua sellaiseenkin toimintaan, jota ei omalla paikkakunnalla tapahdu lainkaan.

jaksamisesta byrokratian keskellä on tärkeää huolehtia. Aktiivit kaikkoavat nopeasti, jos vapaaehtoisesti tehty toiminta ei samalla ole myös antoisaa.

Nuorten kiinnostuksen herättäminen vaatii järjestöiltä uudistumista ja kevyempiä osallistumisen muotoja. Moni nykyinenkin järjestöaktiivi kokee yhdistyksen vaatiman hallinnon uuvuttavaksi. Näin on erityisesti, jos järjestöllä on työntekijä tai se järjestää palveluita. Myös pienet järjestöt törmäävät koko ajan lisääntyvään byrokratiaan, kun kylätapahtuman järjestämiseen vaaditaan hygieniapasseja, järjestysmieskortteja, turvallisuussuunnitelmien tekoa ja liikenteenohjauslupia. Järjestötoimijoiden

Nuorisoseurat on hyvä esimerkki siitä, kuinka paikallisen ja alueellisen toiminnan taakkaa on onnistuttu vähentämään keskittämällä hallintoa kattojärjestöön. Näin maakunnassa voidaan tehdä itse toimintaa ja tarjota palveluita. Uudistus on kuitenkin herättänyt kysymyksen järjestötuista: yhdistys ei voi enää hakea kaikkia kuntien ja säätiöiden avustuksia, jos sen kotipaikaksi on merkitty eri kunta. On höpsöä, jos avustukset jäävät saamatta tämän vuoksi, sillä eihän niiden tarkoituksena ole tukea hallintoa vaan

toimintaa. Järjestötuen muotoja mietittäessä pitäisikin pyrkiä siihen, ettei järjestöjen tukea saadakseen tarvitsisi lisätä byrokratiaansa. Monet järjestöjen toiminnat ovat sellaisia, joita kuntien olisi mahdotonta korvata. Siksi järjestöjen jaksamisesta on erityisen tärkeää huolehtia. Järjestöillä on valtavasti annettavaa meille kaikille. Samalla voi itse miettiä, olisiko minulla annettavaa jollekin järjestölle, voisinko ryhtyä vapaaehtoiseksi.

Krista Mikkonen Kansanedustaja (vih)

Sateinen kesä ei nuorisoseurojen näyttämöitä paljoa haitannut

ohjois-Karjala on tunnetusti vilkas kesäteatteri maakunta. Viime kesänä ohjelmalapulla itikoita hätisteltiin lähes kolmessakymmenessä eri kesäteatterissa. Sateinen kesä verotti jonkin verran katsojia, voittajia olivat varmasti joko sisätiloissa toimivat tai katetut näyttämöt.

katsojaa. Värtsilän kesäteatterissa navetan vintillä on esitetty yhteensä 15 eri näytelmää vuodesta 1998 lähtien. Rima on korkealla Värtsilän kesäteatterissa ja kiitosta ja menestystä on tullut monina menneinä vuosina. Vuoden 2015 näytelmä Rikkautta, rakkautta riittämiin valittiin jo alkuvuodesta. Heino Turunen Värtsilän Nuorisoseurasta kertoo, että näytelmän valinta ei ole koskaan ollut helppoa, sillä hyviä vaihtoehtoja Suomen Näytelmäkirjailijaliiton näytelmätietokannasta löytyy paljon ja vaihtoehtojen läpiluku on myös aikaa vievää hommaa. Värtsilässä yhtenä tärkeimmistä näytelmän valintakriteereistä on kuitenkin ollut aina huumori, sillä kesäteatteria katsomaan tuleva yleisö haluaa nauraa. Kun sellainen näytelmä löytyy, joka naurattaa heti valintavaiheessa, ei se voi mennä kovin pahasti pieleen näyttämölläkään esitettäessä! Näytelmää harjoiteltiin ahkerasti kevättalvesta aina juhannukseen saakka. Kun näyttelijöiden omat naurut näytelmän tekstille on naurettu moneen kertaan ja roolit on sisäistetty, alkaa olla valmista.

Aluetoimisto teki myös historiaa vastaamalla maakunnan kesäteatteriesitteen kokoamisesta. Kesäteatteriesitteessä oli mukana yli 20 näyttämöä ja se jaettiin sanomalehti Karjalaisen liitteenä 42 000 kotiin ja lisäpainosta jaettiin yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton ItäSuomen aluetoimiston kanssa yhteistyössä. Lehti sai paljon kiitosta ja se nähtiin tärkeänä kesäteattereiden viestinnässä.

Värtsilän kesäteatteri luotti huumoriin Värtsilän Nuorisoseuran ylläpitämä Värtsilän kesäteatteri esitti tänä kesänä Marita Kärkkäisen käsikirjoittaman ja Veijo Tikan ohjaaman Rikkautta, rakkautta riittämiin. Kesäteatteriesitystä kävi katsomassa yli 2 000

Höljäkän kesäteatteri jatkoi koko perheen ohjelmiston tarjoajana

kun sai Heinähatun ja Vilttitossun näyttämään tunteensa. Tytöt saivatkin kehuja roolisuorituksistaan todella paljon. Mukava kokemus Heikuralle oli myös, kun vammaisryhmä oli katsomassa näytelmää ja heistä muutamat olivat lukeneet kirjan. He seurasivat näytelmää todella tarkasti kommenttien kanssa. Yksi heistä toivoi vielä, että tytöt kirjoittavat hänelle kirjeen - ja tytöthän kirjoittivat!

Höljäkässä nuorisoseuran kesäteatteri jatkoi tänäkin kesänä koko perheelle suunnattua teatteriputkeaan esittämällä Sinikka ja Tiina Nopolan samannimiseen kirjaan perustuvan Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö -näytelmän. Ohjauksesta ja sovituksesta vastasi Tuula Heikura ja laulujen sovituksesta Sami Ehrukainen. Kesä oli olosuhteisiin nähden ihan tyydyttävä. Katsojia oli 1300, eikä yhdessäkään esityksessä kastuttu, vaikka välillä olikin kylmä. Höljäkkä Areenalla yleisö on toki aina sateelta turvassa, näyttelijöille voi käydä huonommin. Höljäkän kesäteatterin ohjaaja Tuula Heikura kertoo parhaaksi muistokseen kesältä onnistumisen ilon,

Höljäkän kesäteatteri 2015

Olen omassa työssäni panostanut oppilaitosyhteistyöhön, ja se on nostettu myös yhdeksi toimenpiteeksi. Suuri häviö maakunnalle on HUMAK:in kampuksen lakkauttaminen Niittylahdesta, mutta jatkamme yhteistyötä erityisesti PKKY:n nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajakoulutuksen sekä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Näkymällä oppilaitoksissa teemme tunnetuksi nuorisoseurajärjestöä ja kulttuurista nuorisotyötä ja saamme tuoretta osaamista järjestöömme.

Yhdessä hyvä tulee

Vapaaehtoistoiminta on sektori, jossa järjestöllämme on kenties eniten kehitettävää. Palkitsemme toimijoita ja tänäkin vuonna jokaiselle esitetylle palkinnonsaajalle olisi tunnustuksen voinut myöntää – niin merkittävä jokaisen antama panos on. Tämä ei kuitenkaan riitä. Toivottavasti kolmivuotiskauden aikana saamme parannettua rekrytointijärjestelmiämme, avattua ovia ja tarjottua erilaisia mahdollisuuksia osallistua nuorisoseuratoimintaan. On hyväksyttävä se, että osallistumisen muodot ovat moninaiset, ja että lyhyt tai pienikin panos on merkittävä.

Pohdintaa nuorisoseurakokouksesta ja kolmivuotisohjelmasta

okakuussa Tampereelle kokoontunut nuorisoseurakokous on siis liittomme ylin päättävä elin, joka valitsi liitolle valtuuston, hyväksyi kolmivuotisohjelman, antoi julkilausuman ja käsitteli kokoukselle tulleet aloitteet. Pohjois-Karjalasta nuorisoseurakokoukseen osallistui viisi varsinaista kokousedustajaa sekä aluetoimiston työntekijät. Tampere on toki kaukana, mutta yhteinen kehittäminen, verkostoituminen, keskustelu ja tunnelmasta nauttiminen on tärkeää ja antaa varmasti jokaiselle jotain kotiin viemistä. Otetaanko yhteiseksi tavoitteeksi, että tuplataan osallistujamäärä vuonna2018?

Olen erittäin ylpeä liiton säännöistä, joissa määritellään myös valtuuston kokoonpano niin, että 1/3 osan tulee olla nuorisoikäisiä eli alle 29-vuotiaita. Olen myös iloinen, että meidän 26-vuotias Annimme valittiin valtuustoon! Harmissaan olen toki siitä, että Itä-Suomen kiintiö valtuustossa laski jäsenmäärän putoamisen myötä vain 3+3 paikkaan. Tärkeä huomio ja herääminen siksi kolmivuotisohjelmassa onkin se, että olemme tunnustaneet jäsenmäärämme laskun sekä ottaneet selkeästi uuden asenteen kasvun käynnistämiseksi. Pohjois-Karjalassakin olemme jo panostaneet kerhotoimintaan ja sen laajentamiseen, ja tämä työ jatkuu edelleen.

Kasvatustoiminta ja ohjaajat kärjen kolmannessa toimenpiteessä puhutaan toimintamme monipuolisuudesta maantieteellisesti, iällisesti ja eri harrastusalojen suhteen. Maakunnassamme toimii 22 nuorisoseuraa, joista suurin osa järjestää myös eri-ikäisten harrastustoimintaa, mutta laajentamisen mahdollisuuksiakin meillä on. Ollaan aidosti maakunnallinen toimija, joka omalta osaltaan lisää alueen hyvinvointia ja positiivista pöhinää. Toimintamme on tasa-arvoista ja kaikki ovat tervetulleita mukaan. Voimme tarjota osaamistamme myös uusille kohderyhmille. Muistakaa, että kasvu voi syntyä vain toiminnasta!

Olen iloinen siitä satsauksesta, jonka liitto on jo tehnyt viestintään. Edelleen (tai ehkä juuri siksi) tämä teema on yksi kärjistämme. Ensimmäisenä toimenpiteenä on ”kerromme toiminnastamme mahdollisimman monelle ihmiselle”. Tämä toimenpide olisi meidän jokaisen hyvä ottaa asiaksemme – tämä olkoon meidän jokaisen tavoitteena seuraavan kolmen vuoden ajan. Näytään upeasti ulospäin organisaation joka tasolla! Tutustu tarkemmin www.nuorisoseurat.fi/valtuusto www.nuorisoseurat.fi/strategia

Henna Liiri toiminnanjohtaja

Nuorisoseurantalo nykypäivän kansalaisareenaksi Pohjois-Karjalassa on seurantalot.fi -palvelun mukaan noin 70 eri yhdistysten ylläpitämää seurantaloa. Näistä 20 on seurantaloja, jonka omistajana tai osaomistajana on nuorisoseura. Nurmeksessa sijaitsee jopa ennätykselliset seitsemän nuorisoseurantaloa!

Höljäkän nuorisoseurantalo

uorisoseurantalot ovat koko kylän kohtaamispaikkoja, joissa järjestetään erilaista toimintaa. Talot on rakennettu talkoilla ja lahjoituksilla, ja niillä on merkittävä historiallinenkin arvo, joka huokuu jokaisesta yhteisön yhdessä rakentamasta talosta. Toisaalta talojen arvo toimintakeskuksina, yhdistystoiminnan tiloina ja asukkaiden kokoontumispaikkoina nousee koko ajan kuntien vähentäessä julkisia tiloja reuna-alueilta. Kolmivuotisohjelmassakin olemme nostaneet esiin nuorisoseurantalojen kehittämisen yhteisiksi kansalaisareenoiksi yhtenä painopisteenä. Kuinka usein nuorisoseurantalon ikkunoista sitten nykyisin paistaa valo? Osa taloista on aktiivisessa käytössä ja toimintaa kehitetään, osassa taloja toimin-

taa toteuttavat muut toimijat ja osa on jopa nuorisoseuran toiminnan hiivuttua jäänyt kylmilleen. Muistakaamme kuitenkin, että nuorisoseurantalon ylläpito, korjaus ja ovien auki pitäminen on kulttuuriteko. Se on järjestömme historian vaalimista, arvon antamista sille kaikelle työlle, jota menneet sukupolvet ovat nuorisoseuran ja talon eteen tehneet. Toisaalta se ei ole pelkästään ylläpitämistä, vaan parhaimmillaan se on uudistamista ja oman jäljen jättämistä historian kirjoihin. Yhteisöt ovat nämä talot rakentaneet ja nämä talot ovat olemassa yhteisöjä varten. Tänä päivänä yhteisö voi käsittää koko kylän tai laajemmankin alueen asukkaat sekä monia eri yhdistyksiä, joille nuorisoseurantalo tarjoaa toimitilat.

Talon ylläpito vaatii varoja, joita nuorisoseurat hankkivat oman toimintansa ja varainkeruunsa sekä talon vuokrauksen kautta.Talon vuokrauksen osalta on huolehdittava siitä, että puitteet ovat kunnossa ja talo on myös helppo löytää ja varata. Lehmon Nuorisoseura on esimerkillisesti hankkinut seurantalolle tarvittavat astiat ja koneet juhlakäyttöön ja lisäksi koonnut kotisivuilleen tiedot nuorisoseurantalosta kuvineen - löytyypä sieltä vielä julkinen varauskalenterikin, josta suoraan voi nähdä, milloin talo olisi vuokrattavissa. Tärkeä rahoituslähde on myös Suomen Kotiseutuliiton seurantalojen korjausavustus, jota tänäkin vuonna on hakenut useampi maakunnan nuorisoseuroista nuorisoseurantalon remontointiin. Meillä on maakunnassa myös loistavia esimerkkejä mm. Höljä-

kästä ja Akkalasta siitä, kuinka Leaderhankkeella saadaan uudistettua taloa ja sen ympäristöä. Nuorisoseurantalolle mahtuu monenlaista toimintaa. Nostetaanpa esille muutama mielenkiintoinen tai toimivaksi koettu idea perinteisen harrastus- ja juhlatoiminnan rinnalle. Keväällä Lehmon Nuorisoseura järjesti kunnon vanhan ajan iltamat Seurapihassa vuosijuhliensa päätteeksi: retroilun ollessa muodissa, voisi tätä koittaa laajemminkin! Nuorisoseurantalo voi toimia myös uusilla tavoilla: nuorisotalo toimintaa on järjestetty sekä Rasivaarassa että Hammaslahdessa. Aina ei tarvitse olla ohjattua toimintaa, vaan vaihtoehtona voi olla myös turvallinen ympäristö ja aikuiset läsnä mahdollistamassa nuorten

Vuoden tunnustukset 2015 Nuorisoseurat Pohjois-Karjala Vuoden nuorisoseura Pohjois-Karjalassa

Hammaslahden nuorisoseurantalo yhdessäoloa. Lapinlahdella on vuoden aikana järjestetty perinteisiä diskoja lapsille, mikä sen parempaa! Pohjanmaalla kokeilivat jopa drive-in elokuvaa nuorisoseurantalon pihalla – tässä voisi olla kokeilemisen arvoinen idea tännekin! Myös nuorisoseurantalon ympäristön rakentaminen yhteisön tarpeisiin on näkynyt viime vuosina: Höljäkässä rakennettiin seurantalon viereen areena, jossa kesäteatteritoiminnan lisäksi pidetään kylän oma rockfestivaali ja Lehmossa nuorisoseuran tontille rakennettiin puolestaan tenniskenttä palvelemaan koko kylää ja koulua. Kivilahdessa nuorisoseurantalo toimi toteuttamispaikkana, Kylätalo-hankkeelle, jossa talosta kehitettiin palvelupistettä kyläläisille. Iloinen voi

olla myös nuorisoseurojen välisestä yhteistyöstä: leirejä on järjestetty naapuriseuran nuorisoseurantalolla ja Motora vieraili kyläkiertueella Hammaslahdessa. Nämä kaikki ovat hienoja avauksia ja ideoita - saa varastaa! Pidetään valo palamassa nuorisoseurantalon ikkunasta ja ovet avoinna, kehitetään yhteistyössä nuorisoseurantaloista nykypäivän kansalaisareenoja!

Henna Liiri ja Teemu Kuvaja

Hammaslahden Nuorisoseura Nuorisoseura on pitkän hiljaiselon jälkeen lähtenyt kehittämään toimintaansa ja aloittanut nuorisoseurantalolla nuorisotilatoiminnan. Nuorisoseura vastaa yhtenä iltana viikossa toiminnasta talkoovoimin ja Joensuun kaupunki tuottaa nuorisoseurantalolle toisen nuorten illan. Nuorisoseuran puheenjohtaja Timo Hartikainen on ottanut aktiivisen otteen nuorisoseuran kehittämisessä ja on osallistunut seuran edustajana myös alueen kehittämiseen. Nuorisoseurantalon korjausprojekti on saatettu alulle ja nuorisoseurantalo on muodostunut muutenkin tärkeäksi kokoontumispaikaksi hammaslahtelaisille kaupungin karsiessa julkisia tiloja. Nuorisoseuran talous on vaikeiden aikojen jälkeen saatu nousuun. Seurassa on hyvä tekemisen meininki, ja nuorisoseura on ollut myös innokkaasti mukana yhteistyökumppanina.

Vuoden pohjoiskarjalainen nuorisoseurateko

Marko Nygrénin vapaaehtoistoiminta ja varainkeruu Nuorisoseura Motorassa Nuorisoseura Motoran johtokunnan jäsen ja harrastajan vanhempi Marko Nygrén on monen vuoden ajan järjestänyt Motoran Vinhakoille erilaisia talkoita ja siinä sivussa ovat muutkin Motoran ryhmät voineet tarpeen mukaan osallistua talkoisiin. Markolla on taito hankkia talkoita ja organisoida ne hyvin. Hänellä on erinomainen taito tiedottaa asioista vanhempia ja koota vanhempien joukko tekemään yhteisiä talkoita. Hän on järjestänyt useana vuonna mm. narikkatalkoot, lipunmyynti, Prisman inventaariot, keksien, karkkien ja sukkien myyntiä sekä arpajaiset ja hankkinut Motoralle sponsoreita sekä organisoinut seuran järjestysmiestoimintaa.

Vuoden nuorisoseuralainen PohjoisKarjalassa

Kati Okkonen, Lipinlahden Nuorisoseura Kati Okkonen on Lipinlahden Nuorisoseuran puheenjohtaja ja aktiivi, joka puhaltaa virtaa koko porukkaan. Lipinlahdella on tehty monenmoista tempausta ja reissua - aina lapset ja lasten toiminta edellä! Aktiivinen ja iloinen Kati ylläpitää nuorisoseuran fb-ryhmää, josta on helppo pysyä kärryillä nuorisoseuran toiminnasta. Kati on kiinnostunut seuran toiminnan kehittämisestä.

HEINÄKUU 5.-9. 9. ELOKUU 20.-21. SYYSKUU 10.-11. syys-loka LOKAKUU 8.10. 8.10. 29.10. 30.10. 30.10. MARRASKUU 5.11. 12.11. JOULUKUU 3.12.

TAMMIKUU 19.-21. 30.-31. HELMIKUU 8.-13. 20.-21. MAALISKUU 19.-20. 20. HUHTIKUU 2.-3. 10.4. TOUKOKUU 7.5. 14.5. KESÄKUU

Joensuu Joensuu Kitee Joensuu Joensuu Lieksa Kuopio Hammaslahti

Kansantanssin uusi virikekurssi Ohjaajien olohuone Myö ite! Tapahtumatuottajakoulutus Myö ite! Tapahtumatuottajakoulutus Pohjois-Karjalan aluetapaaminen

Myö ite! Tapahtumatuottajakoulutus Itä-Suomen teatteriväen tapaaminen

Pohjois-Karjalan Nuorisoseuragaala

http://pohjois-karjala.nuorisoseurat.fi/ www.nuorisoseurat.fi

Kuopio Pohjois-Karjala

KNoppi-perusohjaajakoulutus Itä-Suomi, jakso II RIEMU Lastenkulttuurikiertue

Kitee Kuopio

TANSSIRALLI Lasten kansatanssiryhmien katselmus Itä-Suomen tanssitoimijoiden tapaaminen

Joensuu

Kitee Lappeenranta

Knoppia Nuppiin -projekti: KNoppi-perusohjaajakoulutus, jakso II Yhteisharjoitukset Pispalan Sottiisin Karjala-numero

KNoppi-perusohjaajakoulutus Itä-Suomi, jakso I

Kitee Joensuu

Knoppia Nuppiin -projekti: KNoppi-perusohjaajakoulutus, jakso I Pohjois-Karjalan aluetapaaminen

Rääkkylä Rääkkylä

Ranska Lieksa

Erasmus + koulutus ja kontaktiseminaari Knoppia Nuppiin -projekti: KNoppi-perusohjaajakoulutus, jakso II

Luova lava lapsille -leirit Hetki taiteilijana -yhteisesitys

Joensuu Lieksa

Knoppia Nuppiin -projekti: KNoppi-kouluttajakoulutus Knoppia Nuppiin -projekti: KNoppi-perusohjaajakoulutus, jakso I

TAPAHTUMAKALENTERI 2016 Nuorisoseurat Pohjois-Karjala