2 minute read
Yrittäyys: Kipinä muuttaa maailmaa
Teksti: Riikka Hopiavaara. Kuvat: Iiro Immonen.
LÄHES KYMMENEN vuotta sitten energiatekniikan opiskelija Amanda Rejström huomasi pohtivansa yhtä asiaa yhä useammin. Paljonko oma liikkuminen, syöminen ja sähkön kuluttaminen tuottaa hiilidioksidipäästöjä?
Kysymys ei jättänyt Rejströmiä rauhaan. Opiskeluaikana alkaneista pohdinnoista syntyi lopulta Spark Sustainability – startup-yritys, joka auttaa ihmisiä tekemään ilmastotekoja.
Perustajiin kuuluvat myös energiatekniikasta valmistunut Anna Eriksson ja taloustieteitä opiskellut Felicia Aminoff.
”Haluamme saada ihmiset suhtautumaan ilmastotekoihin positiivisesti ja uteliaasti. Innostumisen ja oppimisen avulla niistä ei muodostu pakkoa muiden arjen velvollisuuksien päälle”, Spark Sustainabilityn perustajat kertovat.
Nimen Spark eli suomeksi kipinän Rejström keksi joogatunnilla, kun hän mietti, mikä nimi kuvaisi heidän haluaan kannustaa päästöjen vähentämiseen.
Tonni pois
Kolmikon visio oli alusta alkaen selkeä. Vision toteutustapaa he sen sijaan pohtivat pitkään. Yrityksen perustamiseen he päätyivät, koska ajattelivat, että sitä kautta pystyisivät saamaan eniten aikaan.
Luvut kertovat, miten merkittävästä asiasta on kyse. Pohjoismaissa asuu 30 miljoonaa ihmistä, jotka synnyttävät 225 megatonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa.
”Jos jokainen meistä vähentää päästöjään tonnin vuodessa muuttamalla jonkin asian arjessaan, säästämme vuodessa enemmän kuin puolet Suomen vuotuisista päästöistä. Ja tämä kaikki ilman vaikeita poliittisia päätöksiä tai kalliita sijoituksia infrastruktuuriin”, Amanda Rejström sanoo.
Tuhat kiloa hiilidioksidipäästöjä vuodessa säästyy esimerkiksi ryhtymällä vegaaniksi, kääntämällä shoppailuvaihteen aivan minimiin tai tekemällä monta pientä tekoa arjessa.
Bisnesmalli löytyy
Kaksi ensimmäistä vuotta kolmikko testasi eri bisnesmalleja. He selvittivät, mistä ihmiset innostuvat ja mitä yritykset haluaisivat Sparkilta ostaa. Lopulta toimiva malli löytyi: yritys tarjoaa ilmastokonsultointia, sisällöntuotantoa, ilmastolaskurin sekä yhteistyötä mobiilisovelluksessa.
”Tuntui hyvältä, kun neuvonantajamme uskoivat ideaamme ja bisnesmalliimme”, Eriksson sanoo.
Tammikuussa lanseerattu mobiilisovellus antaa käytännön vinkkejä, joiden avulla käyttäjä voi tehdä helppoja, arkisia ilmastotekoja. Samalla hän saa tietoa omien valintojen päästövaikutuksista.
”Osa vinkeistä on kytketty palveluihin ja tuotteisiin, joiden avulla kukin voi vähentää päästöjään. Vinkit ottavat myös huomioon erilaiset elämäntavat ja tarjoavat keinoja niiden mukaisesti”, Rejström sanoo.
Esimerkiksi paljon lentäen ja autolla matkustavalle sovellus voisi mainostaa junalippuja. Yritykset maksavat siitä, että sovellus mainostaa niiden palveluita ja tuotteita niistä kiinnostuneelle kohderyhmälle.
Osta uusi puhelin harvemmin
Ensimmäisen ohjelmaversion testaajat ottivat mobiilisovelluksen hyvin vastaan. Yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana tehtiin jo 4 800 ilmastotekoa ja hiilidioksidipäästöjä säästettiin 100 tonnin edestä.
”Suosituin ja käyttäjille ehkä yllättävin ilmastoteko liittyy elektroniikkaan”, Aminoff kertoo.
Sovellus suosittelee käyttämään puhelinta puoli vuotta pidempään. Elektroniikan valmistaminen tuottaa hyvin paljon päästöjä, joten jos käyttää laitteitaan mahdollisimman pitkään, tekee samalla maapallolle hyvää.
Sparkin perustajat uskovat, että viiden vuoden kuluttua ilmastoteot ovat yhtä normaalia arjessa kuin säästäminen tai ajoissa oleminen. •
Kolme samoin ajattelevaa löysi toisensa netin kautta. Amanda Rejström (kuvassa oikealla) postasi ajatuksiaan Facebook-ryhmään Protect our winters. Sitä kautta löytyi Anna Eriksson (keskellä), joka oli opiskellut samaa alaa Aallossa. Felicia Aminoff puolestaan on kirjoittanut ilmastoaiheista blogia jo vuosia.
Spark Sustainability
• Perustettu vuonna 2017 • Työtekijöitä 6 • Kesäkuisella siemenrahoituskierroksella rahoitusta 250 000 € • Rahoittajina suomalaisia enkelisijoittajia ja yksi Spark Sustainabilityn asiakasyrityksistä • Neuvonantajina Tiina Zilliacus, Markus Terho ja Jussi Kiviniemi
• Mobiilisovelluksella on lokakuuhun 2020 mennessä tehty 4 800 ilmastotekoa, joiden avulla hiilidioksidipäästöjä on säästetty 100 000 kg.