Vetytalouden avoin verkkokoulutus alkoi

Vedyllä on merkittävä rooli siirryttäessä fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvaa energiantuotantoa. Vetytalouteen liittyvä koulutus on Suomessa kuitenkin hajautettu eri ohjelmiin ja yksittäisiin kursseihin. FITech-verkostoyliopistossa käynnistynyt hanke kokoaa nyt koulutustarjonnan yhteen.

Kohderyhmänä on erityisesti kansallisen vetyklusterin jäsenyritysten henkilöstö. Klusterissa on mukana yli 60 yritystä ja kuusi toimialaliittoa. Koulutus on kaikille avoin ja sopii muillekin yrityksille, päättäjille ja opiskelijoille.

Noin 20–40 opintopisteen laajuinen englanninkielinen kokonaisuus muodostuu vetytalouteen perehdyttävästä johdantokurssista ja valinnaisista jatkokursseista. Kursseja käynnistyy tasaisesti vuoden 2023 aikana. Koulutus toteutetaan suureksi osaksi verkko-opintoina.

Hanketta koordinoi Aaltoyliopisto, ja koulutuksen valmistelusta ja toteutuksesta vastaavat FITech-verkoston yliopistot yhdessä. Verkosto tarjoaa valikoituja opintoja kaikista tekniikan alan yliopistoista Suomessa. Opinnot ovat avoimia ja maksuttomia. fitech.io

maailmassa on Aalto-yliopiston sijoitus taiteen ja muotoilun alalla

QS World University Rankings by Subject 2023

Rahoitusta vedyn palamisen tutkimukseen

Business Finland on myöntänyt

1,7 miljoonan euron rahoituksen

HENNES-hankkeelle, jossa tutkitaan vedyn palamisen fysiikkaa ja kemiaa. Tavoitteena on vauhdittaa muun muassa päästöttömän meritekniikan kehittämistä yhteistyössä Wärtsilän ja useiden muiden yritysten kanssa.

Yliopistoista ovat mukana

Aalto ja Turun yliopisto.

Vedyn ja siitä jalostettujen polttoaineiden, kuten ammoniakin, käytöstä ei synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä. EU:n tavoite on, että vihreän ja vähähiilisen vedyn sekä niistä johdettujen polttoaineiden osuus energian loppukäytöstä olisi lähes viidennes vuonna 2050.

Vety poikkeaa ominaisuuksiltaan perinteisistä polttoaineista ja käyttäytyy palamisprosesseissa eri tavalla. Myös vedyn syttymisherkkyys ja molekyylin pieni koko asettavat haasteita sekä palamisen hallinnalle että vedyn varastoinnille.

Vedyn palamisen tarkka mallinnus on laskennallisen fysiikan ja kemian ongelma, jonka ymmärrystä tarvitaan esimerkiksi nestemäisen vedyn varastoimisessa ja energian siirroissa. Tutkimushankkeessa yhdistetään 3d-simulointimenetelmiä ja kokeellista tutkimusta.

Aallosta on mukana kaksi tutkimusryhmää. Professori Ville Vuorisen ryhmän tutkimuskohteina ovat erityisesti palamisilmiöt polttomoottoreissa. Professori Simo Hostikan ryhmä keskittyy vedyn paloturvallisuuden tutkimukseen.

Turun yliopiston apulaisprofessori Armin Wehrfritz ryhmineen tutkii vedystä johdettujen polttoaineiden termodynaamisia ja olomuodon muutosten ominaisuuksia.

Uuden tiedon avulla voidaan suunnitella entistä tehokkaampia ja kestävämpiä vedyllä toimivia polttomoottoreita.

Wärtsilän lisäksi yrityskumppaneina ovat AGCO Power, Oilon, Finno Exergy, Vahterus, Auramarine, KK-Palokonsultti Oy sekä P2X Solutions.

Suomi luo EU:n yhteisen kyberturvallisuustaitojen oppimismallin

Aalto-yliopisto ja liikenne- ja viestintäministeriö toteuttavat laajan Cyber Citizen -projektin, jossa luodaan EU-jäsenmaihin yhteinen kyberturvallisuuden kansalaistaitojen oppimismalli. Aalto on osana hanketta jo julkaissut kattavan raportin taitojen opetuksen nykytilasta EU:ssa.

Tuleva oppimisportaali sisältää eri kohderyhmille räätälöityä sisältöä, kuten kyberkansalaistaitoja opettavan pelin. Tavoitteena on parantaa kansalaisten kykyä toimia turvallisesti digitaalisessa maailmassa. Suomen EU:lta saama hankeraha on kolmivuotinen ja arvoltaan viisi miljoonaa euroa.

Kiitos osallistumisesta lukijatutkimukseen

Vuoden 2022 lopussa toteutetun Aalto University Magazinen lukijatutkimuksen tulokset kertovat, että lehden sisältöä pidetään luotettavana (77 % vastaajista) ja artikkeleita asiantuntevina (78 %).

Vastanneiden mielestä lehden ensisijaisina tehtävinä on pitää lukija ajan tasalla Aalto-yliopiston asioista, tarjota uutta tietoa ja kertoa tuoreista tutkimustuloksista. Luovat kokeilut ja uudet ajattelun tavat on aihe, jota toivotaan käsiteltävän enemmän. Lehden lukemiseen käytettiin keskimäärin 24 minuuttia. Vastanneista 42 % haluaa lukea lehden painettuna ja 10 % ainoastaan digitaalisena.

Kyselyyn vastasi 669 henkilöä, joista 568 vastasi suomeksi ja 101 englanniksi. Alumneja oli 77 % vastanneista. 64 % ilmoitti olevansa mukana työelämässä ja 47 % työskentelee asiantuntija- tai johtotehtävissä. Lukijatutkimuksen toteutti Taloustutkimus.

Toimitus kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita arvokkaasta palautteesta. Tuloksia hyödynnetään lehden kehittämisessä.

Aurinkopaneelijätteestä eroteltua hopeoitua kuparilankaa.

DOKUMENTTIELOKUVA Näin rakennettiin Ylistaron kirkko kuvaa kirkon rakennusvaiheita vuosina 1847–1852. Koska tuon ajan rakentamisesta ei ole valokuvia, dokumentin teossa hyödynnettiin kolmiulotteista mallintamista (3d). Sen toteutti Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo. Mallintamisessa käytetään apuna laserkeilausta, joka mittaa lasersäteiden avulla etäisyyttä ja paikkoja. Havainnoista muodostuu kohdetta kuvaava pistepilvi, johon voidaan yhdistää väriarvot kohteen valokuvista. Näin saadaan tarkka malli, jonka 3d-artistit viimeistelevät.

Elokuvan on ohjannut Anssi Luoma ja kuvannut sekä äänittänyt Mika Koivusalo 3d-animaatioista vastasivat Hannu Hyyppä, Marika Ahlavuo, Sebastian Aho, Hannu Handolin, Matti Kurkela, Toni Rantanen, Matias Ingman ja Risto Känsälä.

Digitaalisesti mallinnettuja kirkon kattotuolirakenteita. Suomen suurimpiin kuuluvasta kirkosta kerättyä 3d-aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää kirkon kunnostuksen ja ylläpidon apuna.

ENERGIAN TULEVAISUUS -NÄYTTELY kertoo, miten maailma siirtyy fossiilisista polttoaineista puhtaampiin energiaratkaisuihin. Mikä on esimerkiksi vety- ja tuulivoiman rooli tulevaisuudessa?

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi koko energiajärjestelmä vaatii radikaalia muutosta niin energian varastointitavoissa kuin mineraalipulan aiheuttamissa ympäristöja talousvaikutuksissa.

Näyttely esittelee Aalto-yliopistossa tehtävää energiamurrokseen liittyvää tutkimusta. Energiamurros tarkoittaa maailmanlaajuisen energiantuotannon ja -kulutuksen siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin.

Näyttely on esillä Dipoli-galleriassa (Otakaari 24, Espoo) 15. syyskuuta 2023 saakka. Siihen voi tutustua myös verkossa: virtualexhibitions.aalto.fi

ROBOBALLET-TANSSITEOS yhdisti teknologian ja klassisen taiteen. Tanssitaiteilija Mira Ollila tanssi robotin kanssa Suomenlinnassa helmikuussa 2023. Kahden lasisuunnittelijan Sini Majurin ja Marja Hepo-ahon Roboballet-teoksessa yhdistyivät baletti, lasitaide, robotiikka, interaktiivinen hologrammi-installaatio ja veistosnäyttely.

Robotiikka oli toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston robotiikan tutkimusryhmän kanssa.

OHO!