TIETEESTÄ Toivoa teknologiasta

Jatkuvuutta ja ratkaisuja

Siinä missä neuvolapalvelut synnytysvalmennuksineen ovat olleet osa perusterveydenhoitoa, synnytys on kuulunut erikoissairaanhoidon piiriin. Se on johtanut ongelmiin hoidon jatkuvuudessa. Äitiysneuvolassa on omat hoitajansa, synnytyksen hoitaa erikseen kätilö – tai heitäkin voi olla useampi, jos synnytys jatkuu pitkään – ja synnytyksen jälkeen on taas vastassa uusi hoitaja.

Syksyllä 2022 Biodesign Finland

-ohjelman tutkijat Hanna CastrénNiemi ja Annika Järvelin jalkautuivat kolmeksi viikoksi havainnoimaan satavuotiaan neuvolan arkea. Nyt he hakevat rahoitusta kahdelle hankkeelle, joiden ideat ovat peräisin havaintojaksolta.

Castrén-Niemen johtamassa hankkeessa etsitään ratkaisua synnytysten käynnistysten optimoimiseksi ja äidin synnytyskokemuksen parantamiseksi. Järvelinin luotsaama hanke tarkastelee, miten synnytyspelkoa voisi paremmin tunnistaa ja hoitaa.

THL:n mukaan käynnistysten osuus synnytyksistä on ollut jo vuosia reippaassa kasvussa, samoin synnytyspelkodiagnoosien määrä.

”Neuvoloissa ei pystytä riittävän tehokkaasti seulomaan asiakkaita, jotka tarvitsevat apua esimerkiksi masennukseen tai synnytyspelkoon. Jos ihmiset jätetään pärjäämään omillaan, he menettävät luottamuksen neuvolaan”, Järvelin sanoo.

Liikaa informaatiota ja piuhoja Tiedon pirstaloituminen on Annika

Järvelinin mukaan yksi nykyneuvolan haasteista. Se voi vaikuttaa myös kokemukseen omasta vanhemmuudesta.

”Tiedon määrän lisääntyessä vanhempien usko omiin kykyihin voi heikentyä.”

Nyt käytössä olevat teknologiset ratkaisut eivät vakuuta tutkijoita: ne voivat heikentää synnytyskokemusta. Esimerkiksi neuvolan käytössä olevat vanhat ultraäänilaitteet voivat jopa lisätä turhia sairaalakäyntejä raskauden aikana.

”Piuhat ja muu tekniikka ottavat ison roolin, mikä voi heikentää esimerkiksi liikkumista synnytyksen aikana.

Se taas vaikuttaa suoraan synnytyksen etenemiseen. Huomaamaton, esimerkiksi langaton, teknologia kunnioittaisi synnyttäjää”, Marjaana Siivola sanoo.

Kohti tulevaa Joissakin neuvoloissa on jo siirrytty sähköiseen neuvolakorttiin, mutta professori Teemu Leinonen haluaisi säilyttää paperisen kortin.

”Kortilla ja sen merkinnöillä on iso merkitys neuvolakokemuksessa. Lapsen ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen en myöskään toisi liiemmälti teknologiaa.”

Neuvolapalveluiden suunnittelussa tulisi Annika Järvelinin mukaan huomioida myös lapsen näkökulma. Esimerkiksi mittaukset, punnitukset, vieraan ihmisen kosketus, kylmät kädet, nostelu, epämiellyttävä alusta, rokotukset, maskit ja lääkärintakit voisi miettiä uusiksi lapsen näkökulmasta.

Palveluiden räätälöinti ja niiden oikea-aikainen saatavuus yhdistettynä oikeanlaiseen osaamiseen ovat tulevaisuuden neuvolan avaintekijöitä.

”Uskon moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa hoitopolut rakennetaan systemaattisesti yhdessä. Tällöin huomioidaan niin lääketieteellinen, teknillinen kuin liiketaloudellinenkin osaaminen”, sanoo kätilö ja Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimusja testauspäällikkö Eija Raussi-Lehto, joka väitteli tekniikan tohtoriksi Aallosta syksyllä 2022.

Simuloidusta synnytyksestä vauvakuplaan

Muutamassa vuosikymmenessä neuvolassa saatetaan kokea fotorealistisia 3d-videokonferensseja tavanomaisten kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten ohella. Tuleva synnyttäjä ja hänen puolisonsa voisivat tavata kätilön virtuaalihahmoina siinä tilassa, missä synnytys tulee tapahtumaan.

”Raskaana olevan avattaren lapsi syntyisi simulaatiossa, jossa voitaisiin harjoitella myös mahdolliset komplikaatiot”, Teemu Leinonen kuvailee.

Nykyisin fotorealistiset ympäristöt perustuvat valokuvainformaatioon. Tulevaisuudessa voitaisiin hyödyntää suoraan videokuvaa esimerkiksi liittämällä videokuvasta kasvot avattariin.

”Koko keho voisi olla mallinnettu, eikä avattaria siirrettäisi enää hiirellä, vaan oman kehon liikkeen avulla”, Leinonen kertoo.

Empatian välittäminen videon välityksellä voi kuitenkin olla vaikeaa, ja tunteet, kuten synnytyspelko, ovat mielen lisäksi kehossa, muistuttaa Leinonen.

Marjaana Siivola korostaa valmennuksissaan synnytyksen perusteiden lisäksi synnytyskokemuksen käsittelyä, lapsivuodeaikaa ja perheen kannattelua esimerkiksi rotinaperinnettä hyödyntäen. Huonot synnytyskokemukset saavat usein paljon julkisuutta, mutta niiden vastapainona on myös toinen, valoisampi todellisuus.

”Hiljaa pysyttelevät he, joilla on ihanaa omassa vauvakuplassaan.”