Punnittua tietoa akavalaisista
Akavaakatilastokooste Kev채t 2015
LINKKIVINKKI
SISÄLLYS
Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä
3
1 Työllisyys ja työttömyys Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa Nuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissä Ikääntyvien työllisyysaste nousee Yksityinen sektori työllistää nuoria Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät teollisuuteen ja liike-elämään Akavalaisista kuusi prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajia Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen Korkeasti koulutettujen työttömien määrä kasvaa Korkeasti koulutetuista nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimmin Korkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa
4 6 8 10 13 15 16 19 21 23 25
2 Työolot ja työurat Akavalaiset tekevät keskimäärin yli 40 työtuntia viikossa Kiire kuormittaa akavalaisia Kolmannes akavalaisista arvioi jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana
26 28 30 33
3 Palkat ja verotus Palkat paranevat iän ja koulutuksen karttuessa Suomalaisten palkat parantuneet, ostovoimassa on vielä kurottavaa Työttömyysturvan heikennykset kohdistuvat akavalaisiin työttömiin Veroratkaisut vuodelle 2015 kasvattivat progressiota Akavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuista Keskituloisen verotus on Suomessa ankaraa Verojen korottaminen huono vaihtoehto julkisen talouden tasapainottamiseksi
36 38 43 44 46 47 48 50
4 Koulutus Neljännes aikuisväestöstä on korkeasti koulutettuja Suoritettujen tutkintojen määrä on noussut, uusien opiskelijoiden määrä laskenut Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittain Kolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseen
52 54 55 57 58
5 Perustiedot akavalaisista Akavalaisia on lähes 600 000 Akavalaiset ovat tyytyväisiä jäsenyyteensä ammattiliitossa
60 62 64
ISSN 2342-5482 (verkkojulkaisu) Ulkoasu: Nimiö / www.nimio.fi Taitto: Jukka-Pekka Tolvanen / www.tutkimustaitto.info Kuvat: Ida Pimenoff Ilmestymispäivä 11.6.2015
Akavaaka on saatavilla osoitteessa www.akava.fi/akavaaka
Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä Akavaaka on vuosittain julkaistava tilastokooste, jossa on tietoa Akavan jäsenliittojen jäsenten eli akavalaisten sekä muiden korkeasti koulutettujen asemasta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Akavaaka koostuu viidestä osiosta. Ensimmäinen osio käsittelee akavalaisten ja korkeasti koulutettujen sijoittumista työmarkkinoille. Toisessa osiossa on tietoa akavalaisten työajoista, palkallisista ja palkattomista ylitöistä sekä työhyvinvoinnista. Kolmanteen osioon on koottu keskeisimpiä akavalaisten palkkausta ja verotusta koskevia tietoja. Neljännessä osiossa on kouluttautumista ja korkeakouluja koskevaa tietoa. Viides osio antaa perustietoa akavalaisista. Tietolähteinä on käytetty lukuisia Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja eri tutkimuslaitosten otos- ja rekisteriaineistoja sekä Akavan omia selvityksiä. Akavaakaan on koottu vain osa Akavan jatkuvasti päivittyvästä tietovarannosta. Saat lisää tietoa Akavan verkkopalvelusta ja tutkijoilta.
AKAVAAKA
Akavaaka — kevät 2015 3
1 – Työllisyys ja työttömyys
Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa
Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2014: akavalaiset (444 000) Kaikki
Akavalainen työvoima on kasvanut edellisvuodesta kahdella prosentilla, toisin sanoen 9 000 henkilöllä ja on noin 444 000 henkilöä vuonna 2014. Kaikkien työvoimaan kuuluvien lukumäärä pysyi samana ja oli noin 2,6 miljoonaa henkilöä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2014 aineistoon. Työvoima koostuu työllisistä ja työttömistä. Kolme neljästä työvoimaan kuuluvasta akavalaisesta oli pysyvässä kokoaikatyössä. Joka kymmenes oli palkattu määräaikaiseen palvelussuhteeseen ja osa-aikatyötä teki kuusi prosenttia. Vuonna 2014 työttömänä oli viisi prosenttia ja päätoimisina yrittäjinä neljä prosenttia. Ikä ja sukupuoli vaikuttavat työvoiman sijoittumiseen työmarkkinoille. Määräaikaiset työsuhteet ovat erityisen yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2014 Akavan jäsenliittojen työvoimaan kuuluvista alle 35-vuotiaista jäsenistä 24 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa, kun koko työvoimassa määräaikaisuuksien osuus oli samassa ikäryhmässä 19 prosenttia. Kyseiset osuudet eivät ole juuri muuttuneet edellisestä vuodesta. Osa-aikatyö on yleisintä 61 vuotta täyttäneillä akavalaisilla naisilla, koska he ovat pääsääntöisesti osa-aikaeläkkeellä. Nuorilla akavalaisilla naisilla yleisimmät syyt työn osa-aikaisuuteen ovat osittaisten perhevapaiden käyttö ja työskentely opintojen ohessa. Osa-aikaeläkkeellä olevien osuus akavalaisilla on 11 prosenttia 61–64-vuotiaiden ikäryhmässä, muilla kuin akavalaisilla 14 prosenttia. Osa-aikaeläke ei ole vain koulutettujen akavalaisten käyttämä etuus.
10
76
45 54
6
Miehet (N = 207 000) Alle 35-vuotiaat
72
35–49-vuotiaat
3 12 75
17
5 1 4 4 53
86
50–60-vuotiaat
2 3
84
61–64-vuotiaat
1
63
Yhteensä
46
6
85
12
14
6
81
3 4
7
5
Naiset (N = 237 000) 55
Alle 35-vuotiaat
9
7
82
50–60-vuotiaat
75
4
Yhteensä
72
12
0
20 Kokoaikatyö, pysyvä
6
6
61–64-vuotiaat
40
60
Kokoaikatyö, määräaikainen
66
2
12
24 77
35–49-vuotiaat
12
4 3 35 42 78 3 34 43
9
% 100
80
Osa-aikatyö
Yrittäjä
Työtön
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2014: koko työvoima (2 622 000) 60
Kaikki
11
9
11
9
Miehet (N = 1 347 000) 14
55
Alle 35-vuotiaat
3 3
41
61–64-vuotiaat
9
31 8
62
Yhteensä
6
19
16
4
14
16
5 2
65
50–60-vuotiaat
7
10
70
35–49-vuotiaat
6
8 10
15
Naiset (N = 1 275 000) 37
Alle 35-vuotiaat
Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. 6 Akavaaka — 2014
67
50–60-vuotiaat
70
Yhteensä 0
4
20 Kokoaikatyö, pysyvä
9
5
57 40 Kokoaikatyö, määräaikainen
60 Osa-aikatyö
9 13
29 11
8
11
9
48
61–64-vuotiaat
12
4
27
19
35–49-vuotiaat
17
7 80
Yrittäjä
6 6 6 8
% 100
Työtön
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2015 7
Naisia on määräaikaisissa työsuhteissa lähes puolet enemmän kuin miehiä.
Nuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissä Kaikista kokoaikaisista palkansaajista 14 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2014. Akavalaisten joukossa määräaikaisten osuus oli 11 prosenttia ja heitä oli 44 000. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla naisilla, joista 30 prosenttia teki työtään määräaikaisessa työsuhteessa. Miehistä joka viides oli määräaikaisesti palkattu vastaavassa ikäluokassa. Määräaikaiset työsuhteet eivät ole vain nuorten naisten haaste. Akavalaisia alle 35-vuotiaita miehiä oli entistä enemmän määräaikaisissa työsuhteissa. Heidän osuutensa on noussut vuodesta 2009 kuusi prosenttiyksikköä, 13 prosentista 19 prosenttiin. Muissa ikäryhmissä miesten ja naisten määräaikaisuuksien osuudet olivat lähes samalla tasolla kuin vuonna 2009. Määräaikaisten työsuhteiden lukumäärä on noussut miehillä 25 prosenttia, naisilla laskenut kaksi prosenttia vuodesta 2009. Silti naisia on edelleen huomattavasti enemmän määräaikaisissa työsuhteissa kuin miehiä.
Arvio määräaikaisten määrästä 1000 henkilöä
Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2014 Kaikki palkansaajat Akavalaiset palkansaajat
14
244 44
11
Akavalaiset palkansaajat Miehet Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotta Yli 50-vuotiaat Naiset Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotta Yli 50-vuotiaat
8 6
3
15 9 5 1 28 16 9 3
19
14
30
10 6
Koulutusaste Alempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Työnantaja Valtio Kunta Yksityinen Ammattiryhmä Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Asiantuntijat Johtajat ja ylimmät virkamiehet Kaikki muut 0
11
3
15 3 22 1
14 14
24
15
12 20 12
6
10
3
14 13 19
5
10
15
20
25
30
35
% 40
13 19 7 2 4
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
8 Akavaaka — kevät 2015
Akavan pätkätyökyselyn 2013 mukaan yleisin akavalaisten määräaikaisuuden peruste on sijaisuus. Sijaisuudet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, joilla lähes yhtä yleinen peruste työn määräaikaisuudelle on työn projektiluonne. Kahdessa tapauksessa viidestä määräaikaisuuden perustetta ei kuitenkaan ole kirjattu, vaikka työsopimuslain mukaan työnantaja on velvollinen perustelemaan määräaikaisen työsuhteen käytön työntekijälle kirjallisesti. Kahdeksan kymmenestä akavalaisesta määräaikaista työtä tekevästä kertoi, että pysyvää työtä ei ole tarjolla. Vapaaehtoisesti pätkätyössä on 11 prosenttia. Kaikista määräaikaisista palkansaajista joka viides vastasi, että ei halunnutkaan pysyvää työtä. Suurin osa, 62 prosenttia, akavalaisten määräaikaisista työsuhteista on alle vuoden pituisia. Julkisella sektorilla määräaikaisuudet kestävät pidempään kuin yksityisellä. Yli kolmen vuoden mittaisia määräaikaisuuksia on akavalaisista 13 prosentilla ja valtiosektorilla 28 prosentilla. Noin puolet akavalaisten määräaikaisista työsuhteista oli niin kutsuttuja ketjutettuja määräaikaisuuksia. Ketjutetuilla määräaikaisuuksilla tarkoitetaan tapauksia, joissa työntekijälle on kertynyt useita peräkkäisiä määräaikaisuuksia saman työnantajan palveluksessa. Määräaikaisuuksien ketjuttaminen viittaa siihen, että työvoiman tarve on jatkuva. Kun työvoiman tarve on jatkuva, työsuhde tulisi solmia toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei määräaikaisuudelle ole esittää hyväksyttäviä perusteita.
Joka viides alle 35-vuotias mies on määräaikaisessa työsuhteessa.
Akavalaisten miesten ja naisten määräaikaisuuksien osuudet iän mukaan 2009–2014 %
45
Miehet
Alle 35-vuotiaat
40
35–50-vuotiaat
35
Yli 50-vuotiaat
30
Kaikki miehet
25 20 15 10 5 0 2009 %
45
2010
2011
2012
2013
2014
Naiset Alle 35-vuotiaat
40
35–50-vuotiaat
35
Yli 50-vuotiaat
30
Kaikki naiset
25 20 15 10 5 0 2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2009–2014
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2015 9
Ikääntyvien työllisyysaste nousee Korkeasti koulutettujen työllisyysaste on kaikissa ikäryhmissä korkeampi kuin koko väestön työllisyysaste. Alle 60-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyysaste on lähes 90 prosenttia, vaikka se on laskenut vuodesta 2009. Ikäryhmässä 20–50-vuotiaat koko väestön työllisyys on heikentynyt. Jos työuria halutaan pidentää, työllisyyden tulisi parantua kaikissa ikäluokissa. Nyt kehitys on ollut päinvastaista. Yli joka kymmenes korkeasti koulutetuista alle 65-vuotiaista sijoittui työvoiman ulkopuolelle vuonna 2014. Koko väestöstä työvoiman ulkopuolella oli joka neljäs. Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että koko väestössä 2000-luvun aikana. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat koko väestön työllisyysaste oli 59 prosenttia vuonna 2000, kun vuonna 2014 se oli 74 prosenttia. 60–64-vuotiaillla työllisyysaste nousi 23 prosentista 45 prosenttiin vuosina 2000–2014.
Työuriin pituutta työllisyysastetta nostamalla.
Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2014: 55–59-vuotiaat 100
Koko väestö
%
90
86
88
85
80 70
63
59
60
65
66
66
65
67
68
71
89
88
71
Korkeakoulutetut
90
88
74
73
74
88
73
85 74
50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2014
Työllisyysaste iän mukaan 2009 ja 2014 100
Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2014: 60–64-vuotiaat %
%
100
90
90
80
80
70
70
60
60
50
50
40
40
30 Työllisyysaste, % Työttömyysaste, % Työvoiman ulkopuolella, %
20 10 0
Alle 20-vuotta
20–29-vuotta
Koko väestö 2014 2009 68.2 68.2 8.8 8.4 25.2
30–39-vuotta
Korkeasti koulutetut 2014 2009 84.0 85.9 5.3 4.1
25.6
11.3
40–49-vuotta
Korkeakoulutetut 2014 Koko väestö 2009 Koko väestö 2014
30 20 10
10.4
50–59-vuotta
Korkeakoulutetut 2009
60–64-vuotta
0
Korkeakoulutetut
90 80 70 60
60
57
56
57
64
61
58
50 40 30
23
25
26
27
29
34
37
39
41
39
39
62
56 42
42
45
45
20 10 0
Ikäryhmät
2000 2001 2002 2003 2004 2005
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2009 ja 2014
10 Akavaaka — kevät 2015
Koko väestö
% 100
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2014
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2015 11
Yksityinen sektori työllistää nuoria
Korkeakoulutettujen työmarkkinoille sijoittuminen poikkeaa 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä selvästi muista. Vuonna 2014 korkeakoulutetuista kolme neljästä oli ansiotyössä, muista kuin korkeakoulutetuista vain joka toinen (52 prosenttia). Työkyvyttöminä oli korkeakoulutetuista 5 prosenttia, muista 15 prosenttia. Niistä, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, työttömänä oli 12 prosenttia, korkeasti koulutetuista seitsemän prosenttia. Työkyvyttömänä olevien osuudet ovat jonkin verran pienentyneet vuodesta 2008, osoittaa alla oleva kuvio. Vastaavasti 60–64-vuotiaiden joukossa työttömyys on lisääntynyt.
Vuoden 2014 Työvoimatutkimuksen aineiston mukaan yli puolet korkeakoulutetuista tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa. Kuntien palveluksessa on 28 prosenttia ja valtiolla 11 prosenttia. Yliopistojen henkilökunta on tässä luokittelussa luettu valtiosektorille kuuluvaksi ja seurakuntien palveluksessa olevat yksityiselle sektorille. 8 prosenttia korkeakoulutetuista toimii päätoimisena yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. Alle 35-vuotiaista korkeakoulutetuista miehistä 73 prosenttia on töissä yksityisellä sektorilla. Korkeakoulutetuilla naisilla vastaava osuus on 56 prosenttia. Yritykset ovat korkeakoulutettujen miesten suurin työllistäjä kaikissa ikäryhmissä. Päätoiminen yrittäjyys tai ammatinharjoittaminen yleistyy miesten keskuudessa iän myötä. Korkeakoulutetuista naisista puolet on töissä julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla.
55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2008–2014 55–59-vuotiaat
Väestö (1 000)
Korkeasti koulutetut
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 60–64-vuotiaat 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
86 86 86 86 87 87 86
4 6 5 5 4 5 7 2 6 7 2 6 4 5 7
54 52 54 53 52 58 58
36 36 37 35 30 30 27
3
6 8
9
5 5
6 4 4 4 6 4 4
22 22 3 3 3 3 12 2 2 13
54.9 59.4 59.9 59.9 61.8 58.8 66.9
2 1 2 3 1 1 3
52.6 52.9 55.6 50.1 57.1 54.2 61.2
Muut kuin korkeasti koulutetut 55–59-vuotiaat 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 60–64-vuotiaat 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0
65 64 69 68 69 68 69 5 6 7
33 32 32 35 36 37 37 10 Ansiotyö
11 11
20
30
Työtön tai lomautettu
8 9
19 19 19
18
10 12
40
50
19 19 16 17 17 16 15
11 11 10 11 12 41 41 40 37 35 34 33
18 16 16 60
Työkyvyttömyyseläke tai pitkäaikaissairaus
70
80
Eläkkeellä
90
2 2 3 3 22 3 2 3 2 2 3 22
335.9 327.5 328.7 317.3 311.4 309.0 295.5
2 1 1 1 2 2 2
319.9 342.0 363.6 359.5 351.8 339.7 338.6
% 100
Joka toinen korkeakoulutettu nainen on töissä julkisella sektorilla.
Muu työvoiman ulkopuolella
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2014 86
12 Akavaaka — kevät 2015
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
4
Akavaaka — kevät 2015 13
Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät teollisuuteen ja liike-elämään
Työlliset työnantajan mukaan 2014: Korkeakoulutetut (721 000) Kaikki
11
53
28
Valtio
8
Miehet (N = 325 000)
Kunta
Alle 35-vuotiaat
12
35–50-vuotiaat
10
Yli 50-vuotiaat
10
22
15
Yhteensä
12
Yrittäjä
64
16
10 17
46 63
15
Yksityinen
6
73
10
Naiset (N = 396 000) 8
Alle 35-vuotiaat
31
35–50-vuotiaat
12
Yli 50-vuotiaat
14
Yhteensä
11
5
56 40 47
20
8
30 45
38
0
5
43
40
6
60
% 100
80
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
Työlliset työnantajan mukaan 2014: Kaikki työlliset (2 383 000) 6
Kaikki
22
Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2014 12
60
Valtio
Miehet (N = 1 215 00)
Kunta
Alle 35-vuotiaat
5
35–50-vuotiaat
6
7
Yksityinen
8
80
Yrittäjä
Yli 50-vuotiaat
6
Yhteensä
6
10
Naiset (N = 1 168 000)
Teollisuus, sähkö-, lämpö-, vesihuolto yms.
4
35–50-vuotiaat
7
Yli 50-vuotiaat
7
Yhteensä
6
5
67
25
48
36
Terveys- ja sosiaalipalvelut
11 7
6
0
20
40
60
80
100
7
10
Kaikki 10
Miehet Naiset
4 4 4 0
5
10
15
20
25
30
% 35
Työlliset Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
14 Akavaaka — kevät 2015
4
Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala %
9
7 7 7
Julkinen hallinto ja maanpuolutustus, pakollinen sosiaalivakuutus
8
15
8 8
10
52
34
22 13
8
42
14
5
Informaatio ja viestintä 42
23
7
Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuvojen korjaus
Alle 35-vuotiaat
29
15
Kaikki muut
16
68
23
17
Liike-elämän palvelut
24
57
10
Koulutus
18
66
13
Suurin akavalaisia työllistävä toimiala on koulutus, joka työllisti vuonna 2014 lähes neljänneksen työllisistä akavalaisista. Kolmelle seuraavaksi suurimmalle toimialalle, teollisuuteen, terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä liike-elämän palveluihin, työllistyi yhteensä 42 prosenttia työllisistä akavalaisista. Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille poikkeaa toisistaan. Akavalaisista naisista koulutuksen parissa työskentelee lähes joka kolmas ja terveys- ja sosiaalialalla joka viides. Akavalaisista miehistä joka neljäs työllistyy teollisuuteen. Miehillä seuraavaksi suurimmat toimialat ovat koulutus (17 prosenttia) ja liike-elämän palvelut (15 prosenttia). Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Naisista 11 prosenttia tekee työtä johtajana tai ylimpänä virkamiehenä, kun miehistä 19 prosenttia kuuluu vastaavaan ammattiryhmään. Opetus- ja kasvatusalan ammatit ovat yleisempiä naisilla (33 prosenttia) kuin miehillä (16 prosenttia). Ammattiryhmittäiset tiedot käyvät ilmi sivun 66 taulukosta. Akavan liittojen jäsenmäärät 1.1.2015 on esitetty sivulla 65. Taulukko antaa hyvän kuvan akavalaisten sijoittumisesta eri toimialoille ja ammatteihin.
Akavalaisista naisista joka kymmenes on johtotehtävissä, miehistä joka viides.
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2015 15
Joka kolmas korkeakoulutettu yrittäjä työllistää itsensä lisäksi muitakin.
Akavalaisista kuusi prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajia Korkeakoulutetusta työvoimasta joka kymmenes on joko pää- tai sivutoiminen yrittäjä. Osuus on pysynyt lähes samana vuodesta 2008. Päätoimisia korkeasti koulutettuja yrittäjiä oli 57 000. Sivutoimisina yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimi 17 000 henkilöä vuonna 2014. Naisten osuus on 44 prosenttia. Joka kolmas päätoimisista yrittäjistä on työllistänyt itsensä lisäksi vähintään yhden henkilön. Akavan jäsenliittoihin järjestäytyneitä pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin 27 000. Akavalaisista yrittäjistä suurimman ryhmän muodostavat eri alojen lääkärit, joita on 42 prosenttia kaikista akavalaisista yrittäjistä.
Akavalaiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2015 Yhteiskunnallinen ja kaupallinen ala 25 %
Eri alojen lääkärit 42 %
Tekniikka ja luonnontieteet 21 %
Maa-, metsä- ja ympäristöala 3 %
Muu sosiaali- ja terveysala 9 %
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset 2015
Ovatko akavalaiset harkinneet ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi viiden viime vuoden aikana?
Korkeakoulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2014 1 000 henkilöä
Kaikki
80
Miehet
75 69
70
15
64 58
60 51 50
10
59
15
74 17
13
Sivutoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat Päätoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat
12
12
20
48
47
7 2
927
64
9 1
434
79
5 2
493
82
6 7 2 8 2
183
9 1
227
41
150
25
Naiset
14
Ikäryhmä Alle 35-vuotiaat
12
35–50-vuotiaat
68
23
Yli 50-vuotiaat
72
17
51
54
60
Johtajat
24
Tekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntijat
28
Yhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijat 57
39
471 274
66 67 60
15 15
Terveydenhuollon asiantuntijat Opetusalan asiantuntijat Sosiaalialan asiantuntijat
11 9
Liike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijat
8
24
71
50
13
84 89 82
85
23 2
201
8 1
50
9 1
416
32
Työnantaja
10 0
72
19
Ammattiryhmä
40 30
Vastaajien lukumäärä
Yksityinen 2008
2009
2010
Osuus korkeasti koulutetuista
9%
10 %
10 %
Naisten osuus
38 %
47 %
36 %
2011
2014
2012
2013
10 %
11 %
11 %
10 %
42 %
43 %
42 %
44 %
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2014
16 Akavaaka — kevät 2015
66
25
Valtio
75
17
Kunta
84
11 0
20 Kyllä
3 5
40 Ei
42 60
On nykyisin päätoiminen tai sivutoiminen yrittäjä
80
% 100
65 301
Ei tietoa
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2015 17
Joka viides akavalainen on harkinnut yrittäjyyttä.
Akavan vuonna 2014 teettämän kyselyn mukaan joka viides akavalainen on harkinnut yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi ryhtymistä viiden viime vuoden aikana. Akavalaiset miehet ovat kiinnostuneempia yrittäjyydestä kuin akavalaiset naiset. Miehistä joka neljäs ja naisista 14 prosenttia on harkinnut yrittäjyyttä. Kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on yleisintä 35–50-vuotiaiden ikäryhmässä, yksityisellä sektorilla työskentelevillä ja tekniikan ja luonnontieteiden asiantuntijoilla. Akavalaisten yleisimmät syyt olla ryhtymättä yrittäjäksi ovat yrittäjähenkisyyden ja hyvän yritysidean puuttuminen. Yrittäjähenkisyyden puute on naisilla yleisempi syy olla ryhtymättä yrittäjäksi kuin miehillä. Yritysidean puuttuminen on sitä vastoin miehillä yleisempi syy olla ryhtymättä yrittäjäksi kuin naisilla.
Akavalaisten keskeisimmät syyt olla ryhtymättä yrittäjäksi
20 16
% 22 22 21 21 20 20 19 19 18 18 16.6 17 17 16 16 15 15 14 14 13 13 12 12 11 11 10 10 8.7 9 9 8.7 8 8 8.2 7 7 6 6 4.5 5 5 4 4 4.0 3 3 2 2 1 1 0 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 19961997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
40
34
45
25
8 8 7
Epävarma perusturva
7 7 7
Pelko taloudellisesta epäonnistumisesta
Oman työn myymisen vaikeus
5
2
Joutuu tekemään liikaa töitä
1 1 2
Tulot heikkenisivat alussa verrattuna nykyiseen tulotasoon
1 1 1
7
15
Muu syy 13
18
3 3 2
En osaa sanoa
0
5
Kaikki
Kaikki (219 000)
Miehet
Perusaste (67 000) Keskiaste (106 000)
Naiset 10
15
20
25
30
35
40
45
Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (31 000)
% 50
Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste (15 000) Työttömien lukumäärät 2013 suluissa selitteen yhteydessä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot, vuosi 2014 arvio
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014
18 Akavaaka — kevät 2015
Perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin vuoden 1994 jälkeen kuin korkeasti koulutettujen. Koulutuksen tuoma suhteellinen etu on kaventunut. Korkeasti koulutettujen työttömyysasteet ovat silti edelleen selvästi matalampia kuin vähemmän koulutusta saaneiden. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys oli matalimmillaan heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta siitä lähtien suunta on ollut nouseva. Vuoden 2013 lopussa koko väestön työttömyysaste oli 8,2 prosenttia ja työttömiä oli 219 000. Samaan aikaan vähintään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 4,4 prosenttia ja heitä oli työttömänä 46 000.
Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2014
Ei ole "yrittäjähenkinen"
Puuttuu hyvä yritysidea
Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2015 19
Miehet 12
Työttömyysaste, % Kaikki
11
Alempi korkeakouluaste
10
9.3
Ylempi korkeakouluaste
9 8
Korkeakoulutettujen työttömien määrä on kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa.
Korkeakoulutettujen työttömien määrä kasvaa
Työttömyysasteet sukupuolen mukaan 2000–2014
7.4
7
Korkeakoulutettujen työttömyydessä on voimakasta kausivaihtelua. Työttömyys on tyypillisesti korkeimmillaan kesäkuukausina. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan huhtikuussa 2015 oli työttömänä noin 45 400 korkeakoulutettua, joista noin 4 300 vastavalmistunutta. Tilastoissa vastavalmistuneeksi nimitetään korkeintaan vuosi sitten oppilaitoksesta valmistunutta.
6 5
4.0
4 3 2 1 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Työttömät koulutusasteittain, kaikki ja vastavalmistuneet
Lähde: Tilastokeskus; työvoimatilastot, vuosi 2014 arvio
Naiset 12
Kaikki
2014/4
2015/4
Muutos, lkm
Muutos, %
Kaikki
Perusaste
84 070
85 733
1 663
2.0
Alempi korkeakouluaste
Keskiaste
126 549
144 353
17 804
14.1
Ylempi korkeakouluaste
Alin korkea-aste
20 389
21 924
1 535
7.5
Alempi korkeakouluaste
20 476
23 974
3 498
17.1
Ylempi korkeakouluaste
17 171
19 842
2 671
15.6
1 374
1 572
198
14.4
Työttömyysaste, %
11 10 9 8
Korkeakoulutetut:
8.0
7 6 5 4 3
5.2
Tutkijakoulutus
4.4
Korkeakoulutetut yhteensä
39 021
45 388
6 367
16.3
Kaikki työttömät yhteensä
281 497
310 374
28 877
10.3
2 Vastavalmistuneet
2014/4
2015/4
Muutos, lkm
Muutos, %
0
Perusaste
493
316
-177
-35.9
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Keskiaste
10 174
12 226
2 052
20.2
271
293
22
8.1
Alempi korkeakouluaste
2 385
2 653
268
11.2
Ylempi korkeakouluaste
1 401
1 556
155
11.1
1
Lähde: Tilastokeskus; työvoimatilastot, vuosi 2014 arvio
Alin korkea-aste Korkeakoulutetut:
Tutkijakoulutus
98
81
-17
-17.3
Korkeakoulutetut yhteensä
3 884
4 290
406
10.5
Kaikki työttömät yhteensä
15 014
17 201
2 187
14.6
Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
20 Akavaaka — kevät 2015
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2015 21
Korkeakoulutettujen työttömien määrä on noussut kuluneen vuoden aikana kaikilla tarkastelussa olevilla akavalaisilla koulutusaloilla. Erityisen nopeaa työttömyyden kasvu on viime vuosina ollut teknistaloudellisilla aloilla. Työttömien osuus työvoimasta on yleensä matalampi korkeasti koulutettujen koulutusaloilla kuin vähemmän koulutetuilla, mutta alakohtaiset erot ovat suuret. Työttömyys on hyvin vähäistä esimerkiksi lääkäreillä, hammaslääkäreillä, farmaseuteilla tai lastentarhanopettajilla. Sen sijaan esimerkiksi taide- tai humanistisilta aloilta valmistuneilla keskimääräinen työttömyysriski on verraten suuri.
Työttömien osuus työvoimasta tutkinnoittain
LINKKIVINKKI
Tuoreimmat korkeakoulutettujen työttömyystiedot ovat osoitteessa: www.akava.fi/ tyottomyystilastot
Kuvio on arvio työttömyysasteista tutkinnoittain vuosina 2014 ja 2015. Laskentatapa ei vastaa ns. virallista työttömyysasteen laskentaa, joten sitä ei voi verrata Tilastokeskuksen julkaisemaan työttömyysasteeseen. Tässä esitetyt luvut ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia.
Kaikki työttömät Taideaineet (ylempi korkeakoul. tutk.) Ekonomi, alempi kk Humanististen tieteiden kand. Luonnontieteiden kand. Filosofian maist.(hum.) Filosofian maist. (luonnont.ala) Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit) Lisensiaatti Valtiot./yhteiskuntatiet. maist.v Ekonomi, ylempi kk Tradenomi Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.) Diplomi-insinööri Agronomi, maa- ja metsät. maist. Arkkitehti Sosionomi, sosiaalialan AMK Tohtori Kasvatustieteiden maist. Oikeustieteen kand. Farmaseutti Lastentarhanopettaja
2014/9
Lääkäri
Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot Insinööri (ml.amk & rak.arkkitehdit) Tradenomi Filosofian maist.(hum.) Diplomi-insinööri Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto) Filosofian maist. (luonnont.ala) Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist. Taideaineet (ylempi tutkinto) Kasvatustieteiden maist. Sosionomi, sosiaalialan AMK Tohtori Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto) Humanististen tieteiden kand. Oikeustieteen kand. Lisensiaatti Luonnontieteiden kand. Lastentarhanopettaja Agronomi, maa- ja metsät. maist. Teol. koulutus (ylempi tutkinto) Arkkitehti Farmaseutti Lääkäri Hammaslääkäri
Muutos Huhtikuu 2015 vuoden aikana 6 714 4 229 3 001 2 864 2 410 2 077 1 591 1 203 1 101 1 071 990 797 771 460 389 352 312 308 256 150 124 Työttömien 124 määrän kasvu 26
784 882 381 424 392 352 277 231 196 262 204 64 112 75 41 52 22 74 57 27 25 34 5
500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
22 Akavaaka — kevät 2015
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
2015/9
Hammaslääkäri 0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
%
Työttömät ilman lomautettuja; 12 kuukauden liukuva keskiarvo Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus
Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimmin Työttömien määrän kasvu vaihtelee jonkin verran eri ikäryhmissä. Korkeasti koulutetuista 55–59-vuotiaiden työttömyys on kasvanut viime vuosina vähiten: kolmessa vuodessa noin 42 prosenttia. Sekä heitä nuorempien että vanhempien korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeammin. Näiden ryhmien työttömyyden kasvu on ollut kolmen vuoden aikana noin 69–108 prosenttia. Kasvun kärjessä ovat nuoret aikuiset. Muilla kuin korkeasti koulutetuilla työttömien määrän kasvu on ollut suhteellisesti hitaampaa. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat työttömien määrä on pysynyt lähes samalla tasolla. Alle 40-vuotiaiden ja 60–64-vuotiaiden työttömien määrät ovat nousseet eniten, noin 40–50 prosenttia.
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2015 23
Korkeakoulutetut Indeksi 2011/2=100 210 205 200 195 190 185 180 175 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 2011
Alle 30-vuotta / 8 341 30–39-vuotta / 14 923 40–54-vuotta / 14 003 55–59-vuotta / 4 305 60–64-vuotta / 4 430
2012
2013
2014
Pitkäaikaistyöttömien osuus korkeakoulutetuista työttömistä on 30 prosenttia.
Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa
Työttömien määrän kehitys iän mukaan 2011–2015, korkeasti koulutetut sekä muut kuin korkeasti koulutetut, helmikuu
Työttömien määrä ja työttömyysjaksojen pituus ovat kasvaneet kaikilla koulutusasteilla neljän viime vuoden akana. Alle kolmen kuukauden työttömyysjaksoja on aiempaa vähemmän ja vastaavasti pidempiä työttömyysjaksoja on jonkin verran enemmän. Korkeakoulutetuista työttömistä 30 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömyys eli yli vuoden kestäneet työttömyysjaksot ovat yleisimpiä tutkijakoulutusasteen työttömillä. Korkeakoulutettuja pitkäaikaistyöttömiä oli 13 600 huhtikuussa 2015.
2015
Muut kuin korkeakoulutetut Indeksi 2012/8=100 210 205 200 195 190 185 180 175 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 2011
Yli vuoden
Alle 30-vuotta / 67 304 30–39-vuotta / 46 491
60–64-vuotta / 36 172
työttömänä olleiden lkm
21
13 332
2 861
21
16 842
3 588
20 476
5 034
23 974
6 600
23
11 393
2 624
23
14 765
3 360
17 171
4 910
19 842
6 391
Työttömyyden kesto 2012–2015
40–54-vuotta / 77 635 55–59-vuotta / 32 998
Työttömien lkm
Alempi korkeakouluaste
38
2012 2013
34
2014
30
21
23
27
2015
18
23 24 22
25
23
22
28
Ylempi korkeakouluaste
38
2012
23
28
2014
21
22
24
2015
17
22
33
2013
22
29
23
21
32
Tutkijakoulutusaste
2012
2013
2014
2015
31
2012
Korkeakoulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita Helmikuun 2015 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
22
28
2013
24
23
2014
30
901
270
29
1 063
304
31
1 374
423
1 572
585
26
190 400
50 316
27
215 991
58 151
231 008
70 436
252 010
82 122
21
25 21
21
2015
17 20
21
37
Muut kuin korkeasti koulutetut 2012
35 22
28
2014
0
10
20
21
25
2015
18
21
32
2013
20
20 20
30
0–12 viikkoa
30
22 40
13–26 viikkoa
50
33 60
70
27–52 viikkoa
80
90
% 100
Yli vuoden
Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa. Työttömät ilman lomautettuja. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
24 Akavaaka — kevät 2015
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — kevät 2015 25
2 – Työolot ja työurat
26 Akavaaka — kevät 2015
Akavaaka — kevät 2015 27
Ylitöiden tekeminen on yleisempää akavalaisilla kuin muilla palkansaajilla.
Akavalaiset tekevät keskimäärin yli 40 työtuntia viikossa Tilastokeskuksen vuoden 2014 Työvoimatutkimuksen mukaan kokoaikatyössä olevat akavalaiset tekevät keskimäärin 40,4 työtuntia viikossa. Muiden palkansaajien viikkotyöaika on 40,6 tuntia. Akavalaisten miesten työviikko on pidempi kuin naisten työviikko ja yksityisellä sektorilla työviikko on pidempi kuin valtiolla ja kunnissa. Akavalaisten ammattiryhmien välillä on huomattavia eroja työviikon pituudessa. Pisintä työviikkoa tekevät johtajat ja ylimmät virkamiehet, joiden työviikon pituus on keskimäärin 42,5 tuntia. Lyhintä työviikkoa tekevät opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat, mutta heistäkin joka neljäs tekee vähintään 40-tuntista työviikkoa. Ylitöiden tekeminen on akavalaisilla palkansaajilla yleisempää kuin muilla palkansaajilla. Työvoimatutkimuksen mukaan lähes joka neljäs akavalainen teki tutkimusviikolla ylitöitä, kun muiden palkansaajien joukossa ylitöitä tehneiden osuus oli 19 prosenttia. Erityisesti korvauksettoman ylityön määrä erottaa akavalaiset muista palkansaajista. Yhdeksän prosenttia akavalaisista ei saanut korvausta tutkimusviikolla tekemistään ylitöistä. Muilla palkansaajilla osuus oli kaksi prosenttia.
Yhdeksän prosenttia akavalaisista ei saa korvausta tekemästään ylityöstä.
Ylitöiden tekeminen on yleisintä yksityisellä sektorilla, jossa 27 prosenttia tekee ylitöitä. Kunnissa ylitöitä ilmoitti tehneensä tutkimusviikon aikana 22 prosenttia akavalaisista ja valtiolla 14 prosenttia. Ylitöiden tekeminen on yhteydessä palkansaajan sosioekonomiseen asemaan, mikä ilmenee erityisesti korvauksettomien ylitöiden yleisyydessä. Alemmista toimihenkilöistä 19 prosenttia ja työntekijöistä 15 prosenttia teki tutkimusviikolla ylitöitä, mutta vain harvoin korvauksetta. Ylemmistä toimihenkilöistä ylitöitä teki joka neljäs. Kahdeksan prosenttia heistä ilmoitti, ettei saanut korvausta tutkimusviikolla tekemistään ylitöistä. Tutkimusviikolla korvauksettomia ylitöitä tehneillä ylemmillä toimihenkilöillä korvauksettomien ylitöiden keskiarvo oli 9 tuntia viikossa ja mediaani seitsemän tuntia viikossa.
Ylityötunnit keskimäärin, tuntia / viikko
Ylityötä tekevät palkansaajat 2014 3
Kaikki palkansaajat Akavalaiset 1
1 24
6.9
18
16
6.6
Akavalaiset palkansaajat
Keskimäärin
%
tuntia viikossa
25
mediaani
75
Naiset
100
40.4
38
38
42
Työnantaja
Fraktiilit
Yksityinen
Miehet
48
41.1
38
40
43
Naiset
52
39.6
38
38
40
Työnantaja Yksityinen
53
41.3
38
40
43
Valtio
13
40.4
37
38
40
Kunta
35
38.7
37
38
40
15
42.5
38
40
45
Ammattiryhmä Johtajat ja ylimmät virkamiehet Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
38
40.2
35
38 38
40.9
38
38
42
5
39.6
38
38
40
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
5
7.0
1 22
5.7
14
10.0
Sosioekonominen asema 7
Ylempi toimihenkilö
40
18
1 27
17 17
9
5.8
Kaikki palkansaajat
Työntekijä
Asiantuntijat
9
8.0
1 24
17
4
Valtio
40
25
1 23
14
7
Kunta
Alempi toimihenkilö
Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat
Muut
39.0
38
9
Miehet
Jakauma,
Kaikki
28 Akavaaka — kevät 2015
6.7
15
8
Muut palkansaajat
Akavalaisten viikkotyöaika 2014
19
16
5 Korvaukseton ylityö
7.0
19
17 15
0
1 24
16
1
5.5
15 10
15
Korvattu ylityö
20
25
30
%
8.1
Sekä korvaamaton että korvattu ylityö
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka olivat tutkimusviikolla työssä vähintään viitenä päivänä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2014 aineisto
TYÖOLOT JA TYÖURAT
TYÖOLOT JA TYÖURAT
Akavaaka — kevät 2015 29
Kiire kuormittaa akavalaisia Akavalaisilla kiireen ja työpaineen kokemukset ovat työssä yleisempiä kuin muilla palkansaajilla. Tilastokeskuksen vuoden 2013 Työvoimatutkimuksen kyselyaineistossa lähes puolet akavalaisista ilmoitti kokevansa henkistä hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta, kun muista palkansaajista kiirettä ja työpainetta koki yli kolmannes. Akavalaisista 46 prosenttia piti kiirettä ja työpainetta haitallisimpana kyselyssä mainituista henkistä hyvinvointia haittaavista tekijöistä. Kiireen ja työpaineen ohella Työvoimatutkimuksessa kartoitettiin kokemuksia väkivallasta tai sen uhasta sekä häirinnästä tai kiusaamisesta. Kaikki kartoitetut hyvinvointia haittaavat tekijät olivat akavalaisilla naisilla yleisempiä kuin miehillä ja varttuneemmissa ikäryhmissä yleisempiä kuin nuoremmilla. Neljäkymmentä vuotta täyttäneistä akavalaisista naisista 58 prosenttia koki työssään henkistä hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta, 16 prosenttia altistui väkivallalle tai koki sen uhkaa ja joka kymmenes joutui työssään henkistä hyvinvointia haittaavan häirinnän tai kiusaamisen kohteeksi. Saman ikäryhmän miehistä kiirettä ja työpaineita koki 47 prosenttia, väkivallalle tai sen uhalle altistui 4 prosenttia ja häirintää tai kiusaamista koki 2 prosenttia.
Yli 40-vuotiaista naisista 58 prosenttia koki työssään henkistä hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta.
Hyvinvointia työssä haittaavat tekijät sukupuolen ja ammattiryhmän mukaan: akavalaiset palkansaajat
Hyvinvointia työssä haittaavat tekijät sukupuolen ja iän mukaan: akavalaiset palkansaajat Kaikki yhteensä
9
5
Alle 30-vuotiaat 30–39-vuotiaat 40–64-vuotiaat
2 1
30–39-vuotiaat 40–64-vuotiaat
2
2
30–39-vuotiaat
6
40–64-vuotiaat
10 0
10
20
30
40
50
% 60
41 38
3
53
14
8
63
7 7
50
12
5
10
2
60
16 45
21
8
0
32 10 10
20
30
40
50
60
% 70
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
30 Akavaaka — kevät 2015
Häirintä tai kiusaaminen
42
13
3 2
Muut
58
16
Väkivalta tai sen uhka
37
4
Asiantuntijat
50
11
Kiire ja työpaine 52
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
37
11
1
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
53
14
8
Alle 30-vuotiaat
2
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
47
4
Naiset yhteensä
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
42
4
Naiset yhteensä
36
5
1
2 2
Muut
26
1
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
Asiantuntijat
42
4
2
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
53
10
6
Alle 30-vuotiaat
Häirintä tai kiusaaminen
43
8
3
Miehet yhteensä
Väkivalta tai sen uhka
32
6
1
Miehet yhteensä
Kiire ja työpaine
48
Akavalaisista naisjohtajista 63 prosenttia koki työssään hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta.
Kiireen, väkivallan ja kiusaamisen kokemusten yleisyys vaihtelee ammattiryhmittäin. Miehillä ja naisilla hyvinvointia haittaava kiire ja työpaineet olivat ammattiryhmistä yleisimpiä johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä. Akavalaisista naisjohtajista jopa 63 prosenttia koki työssään hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpaineita. Miesjohtajista kiirettä ja työpainetta koki yli puolet. Opettajia ja muita opetusalan asiantuntijoita lukuun ottamatta akavalaisista miehistä suhteellisen pieni osa koki työssään väkivaltaa, häirintää tai kiusaamista. Miesopettajista ja opetusalan asiantuntijoista väkivallalle altistui tai sen uhkaa koki 13 prosenttia. Akavalaisilla naisilla on merkittäviä ammattiryhmien välisiä eroja väkivalta- ja kiusaamiskokemusten yleisyydessä. Väkivaltakokemukset ovat naisilla yleisimpiä asiantuntijoiden ammattiryhmässä, jossa yli viidennes altistui työssään väkivallalle tai koki sen uhkaa. Naisopettajilla ja muilla opetusalan asiantuntijatyötä tekevillä naisilla väkivaltakokemuksia oli 16 prosentilla. Erityisasiantuntijanaisista poislukien opetusalan asiantuntijat väkivaltakokemuksia oli 12 prosentilla. Väkivallalle altistuneet tai sen uhkaa kokeneet akavalaiset naiset tekevät työtä pääsääntöisesti joko sosiaali- ja terveyspalvelu- tai opetusalalla.
TYÖOLOT JA TYÖURAT
TYÖOLOT JA TYÖURAT
Akavaaka — kevät 2015 31
Työvoimatutkimuksen aineisto osoittaa, että työssä koettu kiire, väkivalta ja kiusaaminen ovat yhteydessä sairastumisiin. Niille akavalaisille, jotka kokivat työssään kiirettä, väkivaltaa tai kiusaamista, tuli tyypillisesti vuosittain enemmän sairauspäiviä kuin niille, jotka eivät koe mitään mainituista henkisen hyvinvoinnin haitoista. Työssään kiirettä ja työpaineita kokeneille kertyi vuoden aikana keskimäärin 9,8 sairauspäivää. Väkivallalle tai sen uhalle altistuneille kertyi keskimäärin 11 sairauspäivää ja häirintää tai kiusaamista kokeneille keskimäärin 16,3 sairauspäivää vuoden aikana. Niille akavalaisille, jotka eivät kokeneet työssään mitään edellä mainituista henkisen hyvinvoinnin haitoista, kertyi vuoden aikana keskimäärin 6,4 sairauspäivää. Yllä olevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä tehtyyn lisätutkimukseen, joka perustuu Euroopan komission asetuksiin. Lisätutkimusten aiheet vaihtuvat vuosittain ja niiden tarkoituksena on kerätä tietoa erilaisista työvoimapolitiikan kannalta tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista. Vuoden 2013 lisätutkimuksen aiheina olivat työtapaturmat ja työperäiset sairaudet.
Kiirettä ja työpainetta kokeneille tuli 9,8 sairauspäivää vuodessa.
Ne, joilla ei työhyvinvointa haittaavia henkisiä haittoja*
Akavan kesällä 2014 teettämässä mielipidekyselyssä kysyttiin, minkä ikäisenä akavalaiset uskovat jäävänsä eläkkeelle kokoaikaisesti. Akavalaiset arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 65-vuotiaana. Kolmannes arvioi jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana ja 42 prosenttia 64–65-vuotiaana. Miesten arvio omasta eläkeiästään oli keskimäärin muutaman kuukauden korkeampi kuin naisten. Nuoret arvioivat eläkeikänsä korkeammaksi kuin vanhemmat ikäryhmät. Alle 35-vuotiaista akavalaisista yli puolet arvioi siirtyvänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana. Yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä 14 prosenttia arvioi eläköityvänsä yli 65-vuotiaana. Akavalaisissa johtajissa ja opetusalan asiantuntijoissa oli ammattiryhmistä eniten niitä, jotka arvioivat siirtyvänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana. Eläkeikänsä arvioivat korkeimmaksi yhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijat. He arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 66,1 vuoden iässä.
Kaikki Ne, joilla kiirettä ja työpainetta
Arvioitu eläkeikä, Vastaajien keskiarvo lukumäärä
Akavalaisten arvio omasta eläkeiästään 2014
Akavalaisten sairauspoissaolot ja työhyvinvointi 2013 Kaikki
Kolmannes akavalaisista arvioi jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana
Ne, joilla väkivaltaa tai sen uhkaa
Ne, joilla häirintää tai kiusaamista
9
Miehet
17
7
Naiset
11
32
42
17
41
35
17
42
29
65.0
932
65.2
495
64.9
437
66.3
183
65.2
471
64.0
278
Ikäryhmä Sairauspäivät vuodessa
Osuus, %
Sairauspäivät vuodessa
Osuus, %
Sairauspäivät vuodessa
Osuus, %
Sairauspäivät vuodessa
Osuus, %
Sairauspäivät vuodessa
Kaikki
6.8
50
4.2
48
9.8
9
11.0
5
16.3
Miehet
4.0
57
2.5
42
6.2
4
…
2
12.7
Naiset
9.4
42
6.4
53
12.6
14
13.9
8
17.0
Alle 35-vuotiaat
4
35–50-vuotiaat
5
39
8
Yli 50-vuotiaat
52
15
43
14
34
30
42
14
Työnantaja Valtio
64.4
65
Kunta
8
19
43
31
65.1
301
Yksityinen
9
17
45
30
65.1
416
64.6
85
64.7
50
15
9
39
37
Ammattiryhmä
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Työvoimatutkimuksessa kysytty sairauspäivät viikossa, tässä yhteydessä korotettu vuositasolle. *) Tässä tarkoitetaan annettuja kolmea haittaa: Kiire ja työpaine, väkivalta tai sen uhka, häirintä tai kiusaaminen ... = havaintoja on liian vähän luotettavan tiedon esittämiseksi Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
Johtajat
5
Opetusalan asiantuntijat
5 2
Liike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijat
6
Yhteiskunta- ja lainopillisen alan asiantuntijat
17
16
Sosiaalialan asiantuntijat
30
16 12
Terveydenhuollon asiantuntijat
48 46
25
3
Tekniikan ja luonnontietellisen alan asiantuntijat
29 47
11 0
51 17
42
11
47
20 20
Alle 63-vuotiaana
63-vuotiaana
50
30
66.1
150
29
65.5
227
26 48
40
65.2
39
21 60
64–65-vuotiaana
80
% 100
65.7
32
64.5
201
Yli 65-vuotiaana
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014
32 Akavaaka — kevät 2015
TYÖOLOT JA TYÖURAT
TYÖOLOT JA TYÖURAT
Akavaaka — kevät 2015 33
Työurat pidentyvät kehittämällä työelämän laatua ja lisäämällä joustavuutta.
Akavalaisten arvioita omasta eläkeiästä on selvitetty erilaisin kyselytutkimuksin vuodesta 1997 alkaen. Vaikka tutkimusten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, ne viittaavat arvioidun eläkeiän nousuun. Akavan vuoden 1997 Työmarkkinatutkimuksessa akavalaiset arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 61,2 vuoden iässä. Vuoden 2014 kyselyssä akavalaiset arvioivat eläköityvänsä keskimäärin 65-vuotiaana. Vuosilomien tai muiden vapaiden lisääminen kannustaisi akavalaisia jatkamaan työssä 63 ikävuoden jälkeen. Neljännes mielipidekyselyn vastaajista ilmoitti jatkavansa työssä varmasti ja 43 prosenttia luultavasti, jos he saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaata. Yli 50-vuotiaissa akavalaisissa oli nuorempia ikäryhmiä enemmän niitä, jotka jatkaisivat varmasti työssä ja toisaalta eniten myös niitä, jotka eivät varmasti jatkaisi työssä, vaikka saisivatkin lisää vuosilomaa tai muita vapaita. Työurien pituuteen vaikutetaan kehittämällä työelämän laatua ja lisäämällä työn joustavuutta. Akavan vuoden 2013 eläkeasennekyselyssä kartoitetuista vaikuttimista akavalaiset kokivat työssä jaksamisen kannalta tärkeimmiksi mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä, työaikojen joustavuuden lisäämisen ja varmuuden työpaikan säilymisestä. Useampi kuin joka toinen kyselyyn vastannut akavalainen piti vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön erittäin tärkeänä. Puolet vastaajista piti joustavia työaikoja työssä jaksamisen kannalta erittäin tärkeänä.
Jatkaisivatko akavalaiset työelämässä 63 ikävuoden jälkeen, jos he saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaa-aikaa? Kaikki
43
24
Miehet Naiset
10
Alle 35-vuotiaat
46
22
35-50-vuotiaat
24
Yli 50-vuotiaat
32 20
Varmasti
40
Luultavasti
60
En osaa sanoa
61.3
80 Luultavasti ei
Varmasti ei
Mahdollisuus osa-aikatyöhön
37 38
65.0 64
65 vuotta
2
44
3 2
18
5
47
20
40 Melko tärkeä
28
4
29
1
2
14 14
2
16
1 3 2 4 3 4 6
80
Ei erityisen tärkeä
1
12
39 60
En osaa sanoa
11
33
5
39
1
19
2
2
39
23 11
9
18
2
43
Erittäin tärkeä
Lähteet: Akavan työmarkkinatutkimukset 1997–2004; Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto; Akavan TNS Gallupilla teettämät mielipidekyselyt 2010–2014
45
48
23
0
2
43
26
Työtehtävien muuttaminen
1
51
34
2
2
48
31
8
2
33
43
37
1 6 1
42
42
Työympäristön parantaminen
1 3
38
Kiireen vähentäminen
Koulutusmahdollisuuksien parantaminen
2014
34 Akavaaka — kevät 2015
278
% 100
46
Palkan lisääminen
63
13
42
Työmäärän vähentäminen
63.9
62
471
Johtamis- ja esimiestyön parantaminen
Kuntoutusmahdollisuuksien lisääminen
63.2
61
5
13
56
Mahdollisuus vuorottelu- tai sapattivapaaseen
62.8
60
183
50
Työterveyshuollon kehittäminen
62.0
59
4
57
Mahdollisuus osa-aikaeläkkeeseen
2013
19
Mitä akavalaiset pitävät työssä jaksamisen kannalta tärkeänä?
61.2
2010
495
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014
Akavalaisten arvio omasta eläkeiästään 1997–2014
2008
437 5
22
8
Varmuus työpaikan säilymisestä
2004
10
20
10
48
26 0
9
Joustavammat työajat
2001
932
Ikäryhmä
Vaikutusmahdollisuus omaan työhön
1997
13
7
45
20
7
17
9 41
30
Vastaajien lukumäärä
% 100
Ei lainkaan tärkeä
Lähde: Akavan eläkeasennekysely 2013
TYÖOLOT JA TYÖURAT
TYÖOLOT JA TYÖURAT
Akavaaka — kevät 2015 35
3 – Palkat ja verotus
Palkat paranevat iän ja koulutuksen karttuessa Kokoaikatyössä olevien akavalaisten kokonaisansiot olivat vuonna 2013 keskimäärin 4 310 euroa kuukaudessa. Miesten kokonaisansiot olivat keskimäärin 4 820 euroa ja naisten 3 860 euroa kuukaudessa. Sukupuolten välistä palkkaeroa selittää osittain tulospalkkioiden epätasainen jakautuminen miesten ja naisten kesken. Akavalaisista miehistä 29 prosenttia sai tulospalkkiota keskimäärin 460 euroa kuukaudessa, kun naisista 15 prosentilla ansioihin lisättiin 280 euron tulospalkkio. Tuloksesta palkitseminen on yleisintä yksityisellä sektorilla, jossa joka kolmas akavalainen sai lisäpalkkion. Julkisella sektorilla tulospalkkiot ovat harvinaisempia ja pienempiä kuin yksityisellä sektorilla.
Akavalaisten miesten kokonaisansiot 4 820 euroa ja naisten 3 860 euroa kuukaudessa.
Joka toinen akavalainen saa jotain luontoisetua keskimäärin 130 euron arvosta kuukaudessa. Miehet saavat luontoisetuja yleisemmin kuin naiset. Julkisen sektorin palkansaajat kuuluvat luontoisetujen piiriin harvemmin kuin yksityisellä sektorilla. Valtion palveluksessa olevilla on vähiten kyseisiä etuja.
Tulospalkkiot 2013
Tulospalkkiot saajaa kohden, e/kk Kaikki Miehet Naiset 18
Kaikki palkansaajat
15
22 21
Akavalaiset
29
15
240
300
170
400
460
280
470
500
390
160
170
140
10
10
10
Työnantaja
Kokonaisansiot 2013
32
Yksityinen Akavalaiset keskimäärin, e/kk
Kaikki palkansaajat keskimäärin, e/kk
6 6 6
Valtio
Sukupuoli Miehet
4 820
3 680
Naiset
3 860
2 990
Valtio
4 550
3 740
Kunta
3 910
3 010
Yksityinen
4 540
3 430
Kaikki
4 310
3 330
Kaikki 8
Kunta
8 0
Työnantaja
37
24
10
Miehet 10
Naiset 20 30 Tulospalkkiota saavien osuus, %
40
50
Kokoaikaiset palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2013
Luontoisedut 2013
Luontoisedut saajaa kohden, e/kk
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013
Kaikki Miehet Naiset Kaikki palkansaajat
26
28 31 49
Akavalaiset
42
57
130
160
90
130
170
90
160
180
120
60
40
50
40
60
60
Työnantaja 62
Yksityinen
49
70
7 7 7
Valtio
Kaikki
Kunta
35 0
10
20
30
Miehet
39
Naiset
41 40
50
60
70
Luontoisetuja saavien osuus, % Kokoaikaiset palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2013
38 Akavaaka — kevät 2015
PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — kevät 2015 39
Tulospalkkiot nostavat miesten ansioita.
Kun tulospalkkiot jätetään huomioimatta, puolet akavalaisista ansaitsi vuonna 2013 vähintään 3 830 euroa kuukaudessa (mediaani). Joka kymmenes ansaitsi alle 2 590 euroa (desiili 10) ja joka kymmenes yli 6 340 euroa (desiili 90) kuukaudessa.
Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2013 Euroa/kk 5 500
5 500
5 250
5 250
5 000
5 000
4 750
4 750
4 500
4 500
4 250
4 250
4 000
4 000
3 750
Kokonaisansioiden hajonnat 2013 (ilman tulospalkkioita)
3 750 Yksityinen
3 500
Valtio
3 250 desiili 10 2 590
Akavalaiset
desiili 90 6 340
830mediaani mediaani 3 3750
3 250
Kaikki
3 000
Kunta
2 750 25–35
35–44
45–54
3 500
3 000 2 750 55–64
Ikäryhmät
Kaikki palkansaajat
desiili 10 2 080
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013
desiili 90 4 860
22850 930mediaani mediaani
€ / kk 1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
5 500
6 000 6 500
Kokoaikaiset palkansaajat. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013
Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2013
Henkilöiden määrä tilastoissa (1 000) Kaikki
3 330 3 680 2 990
Kaikki yhteensä
Akavalaisten palkat olivat 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 3 470 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Kuukausipalkat olivat 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 4 760 euroa. Nuorimmassa ikäryhmässä valtion keskimääräiset palkat olivat sata euroa korkeammat kuin yksityisellä sektorilla. Keskimmäisissä ikäryhmissä yksityisellä sektorilla ansaittiin enemmän kuin valtiolla, mutta vanhimmassa ikäryhmässä työnantajasektoreiden väliset palkkaerot häviävät. Kunnissa työskentelevien akavalaisten keskimääräiset palkat olivat kaikissa ikäryhmissä matalammat kuin muilla työnantajasektoreilla ja ansioiden nousu on iän myötä verkkaisempaa. Kaikkien kokoaikatyössä olevien palkansaajien kokonaiskeskiansio oli 3 330 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Mitä korkeampi koulutustaso palkansaajilla on, sitä paremmat kuukausiansiot. Naisten ansiot ovat kaikilla koulutusasteilla miesten ansioita pienemmät. Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille ja asematasoille selittävät osittain palkkaeroja.
40 Akavaaka — kevät 2015
Perusaste 2 420
Kaikki
1 389
686
703
150
91
58
588
320
268
4 050
200
68
131
4 070
224
101
123
206
93
113
22
12
10
Miehet
2 790 3 020
Naiset
2 840 3 140
Keskiaste
2 490
3 400
Alin korkea-aste 3 050
3 500
Alempi korkeakouluaste
3 030
4 630
Ylempi korkeakouluaste
5 200
4 170
Tutkijakoulutusaste
5 140 0
1 000
2 000
3 000
Miehet Naiset
4 000
5 000
5 510 5 800
€ / kk 6 000
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013
PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — kevät 2015 41
Korkeakoulutetut ovat jääneet jälkeen ansiokehityksessä.
Vuodesta 2006 vuoteen 2013 kaikkien kokoaikaisten palkansaajien ansiot ovat nousseet noin viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin korkeasti koulutettujen kokonaisansiot. Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat 24,8 prosenttia, korkeasti koulutettujen 19,7 prosenttia seitsemän vuoden aikana. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään viisi henkeä työllistävät yritykset sekä julkisen sektorin kaikki palkansaajat. Palkkarakennetilaston ulkopuolelle jää muun muassa yksityisen sektorin yritysten ylin johto.
Kokonaisansioiden kehitys 2006–2013 126
126
124
124
122
122
120
120
118
118
116
116
114
114
112
112
110
110
108
108
106
106
104
Korkeasti koulutetut 2008
2009
2010
2011
2012
Bruttopalkat 113 86
Erityisasiantuntijat
102
Ostovoimakorjatut palkat
86
Kaikki
102
99
100 2013
2006
76
Erityisasiantuntijat
90 0
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2006–2013
42 Akavaaka — kevät 2015
99
Kaikki
104
Kaikki palkansaajat
102 2007
Eurostatin palkkarakennetilastojen mukaan Suomen bruttopalkkataso suhteessa EU15-maihin on parantunut vuosien 2006 ja 2010 välillä. Suomalaisten palkat olivat lähes samalla tasolla kuin EU15maissa keskimäärin vuonna 2006, kun taas vuonna 2010 ne olivat 13 prosenttia korkeammat. Suomalaisten erityisasiantuntijoiden bruttopalkat olivat 14 prosenttia matalammat kuin EU15-maiden vastaavassa asemassa olevien palkat vuonna 2006, ja vuonna 2010 ne olivat hieman keskimääräistä paremmat. Korkea hintataso heikentää suomalaisten palkkojen ostovoimaa. Vuosina 2006–2010 kaikkien suomalaisten palkansaajien keskimääräinen palkkojen ostovoima oli noussut pisteluvusta 86 lähes samalle tasolle kuin EU15-maissa keskimäärin. Erityisasiantuntijoiden bruttopalkan ostovoima oli 76 prosenttia vuonna 2006 ja 90 prosenttia vuonna 2010 verrattuna vastaavan ammattiryhmän ostovoimaan EU15-maissa. Eurostatin palkkarakennetilaston käsitteet, määritelmät, kattavuus ja tiedonkeruumenetelmät on pitkälle yhdenmukaistettu Euroopan komission asetuksella. Tilasto tuotetaan kerran neljässä vuodessa. Seuraava tilasto koskee vuotta 2014 ja se julkaistaan vuoden 2016 alussa.
Suomen palkkataso suhteessa EU15-maiden palkkatasoon 2006 ja 2010
Indeksi 2006 = 100
100 2006
Korkea hintataso nakertaa suomalaisten ostovoimaa.
Suomalaisten palkat parantuneet, ostovoimassa on vielä kurottavaa
20
40
60
2010
80 100 120 EU-15-maiden palkkataso = 100
Kokoaikatyössä olevien tuntipalkat Lähde: Eurostat, Structure of Earnings Survey 2010 sekä Akavan oma laskelma
PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — kevät 2015 43
Työttömyysturvan heikennykset kohdistuvat akavalaisiin työttömiin Työttömyyden kohdatessa palkansaaja on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, jos hän on ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä ja täyttänyt työssäoloehdon. Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Päivärahojen niin sanotut taitteet leikkaavat työttömyyden tai sairauden aikaisia päivärahoja niin, että korvaustaso suhteessa palkkaan on sitä pienempi, mitä suuremmat tulot palkansaajalla on ennen työttömyyttä tai sairautta. Vuonna 2015 akavalaisten keskitulotasolla eli noin 4 370 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on 46 prosenttia bruttopalkasta eli noin 2 000 euroa kuukaudessa ja sairauspäiväraha 60 prosenttia eli noin 2 600 euroa kuukaudessa.
Taitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahoja.
Maan hallitus on antanut syyskuussa 2014 eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että ansiopäivärahan ja korotetun ansiopäivärahan laskentasääntöä muutetaan 1.1.2015 alkaen. Muutokset vaikuttavat siten, että taitekohta laskee ja korotetun ansiopäivärahan korvausasteet pienenevät. Nämä työttömyysturvan heikennykset kohdistuvat pääsääntöisesti akavalaisiin työttömiin. Niiden, joiden ansiot ennen työttömyyttä ovat 4000–5000 euroa kuukaudessa, päiväraha pienenee 82 euroa kuukaudessa verrattuna nykyiseen laskentasääntöön. Korotettua päivärahaa maksetaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta 200 päivää sekä pitkän työhistorian perusteella 90 päivää. Edellä mainituilla tulotasoilla menetykset ovat 289–313 euroa kuukaudessa. Muutokset vaikuttavat niiden henkilöiden ansiopäivärahaan, joiden työssäoloehto täyttyy 1.1.2015 tai sen jälkeen ja joiden ansiopäiväraha lasketaan ensimmäistä kertaa tai uudelleen.
Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan, e/kk Ansio- tai sairauspäiväraha e/kk 3 500
3 500
Keskivertoakavalainen
3 250
3 250
3 000
3 000
2 750
2 750
2 500
2 500
2 250
2 250
2 000
2 000
1 750
1 750
1 500
1 500
1 250
1 250
1 000
1 000
Esimerkkejä työttömyysturvalain muutoksen vaikutuksesta 2015 Työttömyyttä edeltävä palkka, euroa/kk
Nykyinen tilanne
2 000
1 249
1 249
-
3 000
1 680
1 680
-
4 000
2 014
1 932
-82
5 000
2 205
2 123
-82
750
750
2 000
1 491
1 400
-91
500
500
3 000
2 113
1 950
-163
250
250
4 000
2 629
2 340
-289
0
0
5 000
2 988
2 675
-313
0
500
1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000
Ehdotuksen mukainen
Vaikutus, euroa/kk
Päiväraha 2015, euroa/kk*
Korotettu päiväraha 2015, euroa/kk**
Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk Ansiopäiväraha 2014
Ansiopäiväraha 2015
Sairauspäiväraha 2015
*) Ehdotuksen mukaan ansiopäivärahan taitekohta laskee 3 443 eurosta 3 115 euroon. **) Korotettua ansiopäivärahaa maksetaan pitkän työhistorian (20 vuotta) perusteella tai työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, tiedote 15.9.2014
Lähde: Akavan laskelma
44 Akavaaka — kevät 2015
PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — kevät 2015 45
Vuoden 2014 verotuksen mukaan 2 125 euron palkkatasolla verot vievät lisäansiosta 45 prosenttia.
Veroratkaisut vuodelle 2015 kasvattivat progressiota Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo, mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Vuoden 2014 verotuksen mukaan jo 2 125 euron palkkatasolla verot vievät lisäansiosta 45 prosenttia. Rajaveroaste on 50 prosenttia 3 475 euron kuukausipalkalla ja 58 prosenttia, kun kuukausipalkka ylittää 6 225 euroa. Suurten palkkatulojen verorasitusta on kasvatettu lisäämällä tuloveroasteikkoon uusi veroluokka. Vuosina 2013 ja 2014 ylin veroluokka on 100 000 euroa vuodessa ylittäville tuloille. Vuoden 2015 tuloveroasteikossa rajaa alennettiin 90 000 euroon. Tämä niin sanottu solidaarisuusvero nostaa rajaveroastetta korkeimmillaan noin 59 prosenttiin. Vuonna 2015 asteikon kolmeen alimpaan tuloluokkaan tehtiin inflaatiota vastaavat tarkistukset korottamalla tulorajoja noin puolitoista prosenttia. Muutos laskee hiukan alimpien tuloluokkien veroasteita. Vuonna 2015 toteutetaan verosta tehtävä lapsivähennys pehmentämään lapsilisäleikkauksia. Vähennys on enimmillään 50 euroa lasta kohti, yksinhuoltajille määrä on kaksinkertainen. Vähennys pienenee niin sanottujen puhtaiden ansiotulojen ylittäessä 36 000 vuodessa. Kahden huoltajan ja yhden lapsen tapauksessa vähennystä ei saa, jos oma palkka on noin 3 300 euroa kuukaudessa. Arviolta 46 prosenttia akavalaisista on sellaisia, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia. Heistä 40 prosenttia jää kokonaan lapsivähennyksen ulkopuolelle. Koko väestöstä 19 prosentilla lapsivähennykseen oikeuttavalla tulot ylittävät suunnitellun tulorajan.
Tilastokeskuksen vuoden 2013 Tulonjakotilaston mukaan lähes joka neljäs kokoaikatyössä oleva palkansaaja oli akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat 30 prosenttia palkkasummasta ja maksoivat yhteenlasketuista veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten ansioista kertyi 45 prosenttia valtion ansiotuloverosta. Kaikki eivät osallistu verotalkoisiin. Verovelvollisista 54 prosenttia kerrytti 13 prosenttia yhteenlasketuista valtion ansiotulo- ja kunnallisverosta vuonna 2013. Vastaavasti 43 prosenttia veronmaksajista maksoi 65 prosenttia yhteenlasketuista veroista.
Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2013 Palkansaajien lkm. (1,7 milj.)
23
Palkkasumma (69,3 mrd. e)
Verot ja maksut (21,5 mrd. e)
Raja- ja tuloveroaste, % 60
Verojen osuus tulojenlisäyksestä
55
50
45
45
40
40
35
35
Rajavero 2014 Rajavero 2015 Tulovero 2014 Tulovero 2015
15 10 5 0
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
69
31
Kunnallisvero (10,9 mrd. e)
7 000
8 000
9 000
10 000
Työntekijöiden eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu (4,1 mrd. e)
20 15 10
70
30 0
5
20
40 Akavalaiset
0 11 000
60
80
%
100
Muut palkansaajat
Vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansio ylittää 6 804 euroa vuodessa. Veroissa ja maksuissa ovat mukana myös kirkollisvero, sairaanhoito- ja päivärahamaksut sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2013
Bruttopalkka, e/kk, ansiotaso muuttumaton Lähteet: Valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat
46 Akavaaka — kevät 2015
55
25
Verojen osuus tuloista
20
67
45
Valtion ansiotulovero (4,04 mrd. e)
30
Tulovero
25
33
Verolajeittain
55
50
30
70
65
Rajavero
60
77
30
Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2014 ja 2015 65
Akavalaiset maksavat lähes puolet valtion ansiotuloverosta.
Akavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuista
PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — kevät 2015 47
Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa.
Keskituloisen verotus on Suomessa ankaraa Länsieurooppalaisessa vertailussa suomalaisten korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella palkansaajalla verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevilla verotus on varsin ankaraa. Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. Esimerkiksi koko vuoden kokoaikatyössä olevista akavalaisista viisi prosenttia ansaitsee vähintään 30 600 ja puolet vähintään 49 700 (mediaani) euroa vuodessa. Viidellä prosentilla ansiot ylittävät 107 600 euroa vuodessa. Suomessa akavalaisen mediaanituloilla tuloveroaste on noin 34 prosenttia ja muualla Euroopassa 31 prosenttia. Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa.
Oheisessa kuviossa on esitetty 5 070 euroa kuukaudessa ansaitsevien tuloveroasteita muutamissa maissa vuonna 2014. Suomessa palkansaaja maksoi 5 070 euron kuukausiansioistaan veroja ja maksuja 37,7 prosenttia. Samalla kuukausiansiolla Ruotsissa palkansaajan tuloveroaste oli 31,7 prosenttia ja Saksassa 42,6 prosenttia. Valittujen maiden joukossa Sveitsissä maksetaan vähiten veroja, 16,7 prosenttia ja Belgiassa puolestaan eniten, 46,7 prosenttia.
Palkansaajien tuloveroaste 5 070 e/kk ansaitsevilla 2014 Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2014 50 48
% Akavalaisten jakauma:
46
25
5
44
47.4 50
44
37.7
38
42.3
36
40 38 36
34
34
Suomi
34.6
31.3
32
Muut Länsi-Euroopan maat ilman Viroa
30 29.7
28 24.5
26
32
22
23.5 Kaikkien palkansaajien jakauma:
5 14 20 000
25 30 000
50 40 000
75 50 000
60 000
70 000
80 000
90 000
100 000
110 000
120 000
37.7
Alankomaat
37.3 34.7
Ranska
32.7
Espanja
31.7 28.8 27.9
Norja
22 20
Japani
Vuosiansio 2014, euroa
27.8 25.4 24.7
Australia 22.0
Viro 16.7
Sveitsi 0
*) Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei mukana Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2014; Tilastokeskus; Tulonjakotilasto, Akavan oma laskelma
48 Akavaaka — kevät 2015
Tanska
Britannia
14 130 000
39.3 37.7
Suomi
USA
16
95
Itävalta
Ruotsi
18
43.1 42.6
Saksa
28 24
46.7
Italia
30 26
24
16
48
42
40
18
50 46
95
75
42
20
Belgia %
PALKAT JA VEROTUS
5
10
15
20
25
30
35
40
45
%%
50
Yhden hengen talous, vuositulo 63 400 euroa Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2014
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — kevät 2015 49
Akavalaiset tinkisivät tarvittaessa julkisten palvelujen laajuudesta, ei laadusta.
Verojen korottaminen huono vaihtoehto julkisen talouden tasapainottamiseksi Akava teetti TNS Gallupilla mielipidekyselyn kesällä 2014. Kyselyssä tiedusteltiin akavalaisten ja muiden kuin akavalaisten mielipiteitä siitä, kuinka julkista taloutta tulisi tasapainottaa. Vastaajille annettiin kuusi vaihtoehtoa, joista tuli valita huonoin ja sopivin keino julkisen talouden parantamiseksi. Vaihtoehdot koskivat julkisten palveluiden tasoa, laatua, laajuutta, maksuja, eläkkeen suuruutta, eläkeikää sekä veroja. Valittavana oli vain yksi vaihtoehto. Akavalaisten mielestä annetuista vaihtoehdoista julkisten palveluiden tason ja laadun heikennykset (35 prosenttia) ja verojen korotukset (35 prosenttia) olivat yhtä huonoja vaihtoehtoja. Huonona vaihtoehtona pidettiin myös eläkkeen tason pienentämistä (16 prosenttia), eikä niinkään alimman eläkeikärajan korottamista (7 prosenttia). Sopivinta keinoa valittaessa vastaukset jakautuivat tasaisemmin. Joka kolmas akavalainen oli sitä mieltä, että julkisten palveluiden laajuudesta voisi tinkiä, joka neljäs kannattaisi julkispalveluista perittävien omavastuumaksujen korottamista ja joka neljäs olisi valmis korottamaan alinta eläkeikää parilla vuodella. Akavalaisten ja muiden kuin akavalaisten vastaukset poikkeavat eniten alimman eläkeikärajan noston suhteen. Erilaisten verojen korotukset eivät ole akavalaisten mielestä paras keino kohentaa julkista taloutta, vaan päinvastoin. Silti kysyimme, mitä veroja akavalaiset olisivat valmiita korottamaan ainakin jonkin verran.
Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto annetuista 10 verosta. Vastaaja sai olla myös sitä mieltä, että mitään veroa ei tulisi korottaa tai olla ottamatta kantaa. Samaa kysyttiin muilta työvoimaan kuuluvilta kuin akavalaisilta. Akavalaisten vastuunkanto näkyy siinä, että heidän ”pylväänsä” ovat pidempiä kaikkien annettujen verovaihtoehtojen kohdalla. Muista kuin akavalaisista joka viides ilmoitti, että ei ole valmis minkään veron korotuksiin, akavalaisista seitsemän prosenttia. Haittaverot, kuten alkoholi-, tupakka ja makeisverot, saivat eniten mainintoja. Kolme neljästä (77 prosenttia) akavalaisista ja yli puolet (54 prosenttia) muista kuin akavalaisista valitsivat haittaverojen korotukset. Akavalaiset valitsivat seuraavaksi korotusvaihtoehdoksi pääomatuloverot (54 prosenttia) ja kolmanneksi verot polttoaineiden, sähkön tai muun energian kulutuksesta (19 prosenttia). Vastauksista voi päätellä, että on helppoa valita korotettavaksi sellaisia veroja, joita ei tälläkään hetkellä joudu maksamaan tai joiden maksamiseen voi vaikuttaa omalla kulutuskäyttäytymisellään. Vähiten kannatettiin korotuksia arvonlisäveroon (akavalaiset 7 prosenttia, muut 4 prosenttia), kunnallisveroon (akavalaiset 9 prosenttia, muut 7 prosenttia) ja valtion ansiotuloveroon (akavalaiset 15 prosenttia, muut 12 prosenttia). Alle 35-vuotiaat akavalaiset ovat valmiimpia kaikkiin veronkorotuksiin kuin vanhemmat ikäluokat. Poikkeuksena on arvonlisävero, jota vain kaksi prosenttia nuorista akavalaisista antaisi korottaa.
Mitä veroja oltaisiin valmiita korottamaan ainakin jonkin verran julkisen talouden tasapainottamiseksi? Eräitä vaihtoehtoja julkisen talouden tasapainottamiseksi Vastaajan mielestä huonoin 35
Haittaverot (esim. alkoholi, tupakka, makeiset) Vastaajan mielestä sopivin 4
Julkisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitään
27 35 33
7 13
Maksaisin huomattavasti enemmän erilaisia veroja
16 16
4
Polttoaineiden, sähkön yms. energiaveroja Yritysverot
3
18
% 50
40
30
20
10
0
10
20
30
40
1 0
Akavalaiset (n=932)
19
Muut kuin akavalaiset (n=821)
2 10
20
30
40
50
60
70
% 80
Vastaajalla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014
50 Akavaaka — kevät 2015
7
En osaa sanoa % 50
7
3 4
En ole valmis korottamaan mitään veroja
28
15
9
7
Jokin muu vero
25
0
12
4
18
16
9
Arvonlisävero 33 33
Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään korkeampia omavastuumaksuja
4
15
Kunnallisvero
Akavalaiset (n=932) Muut kuin akavalaiset (n=821)
18 18
Valtion ansiotulovero
Julkisten palveluiden laajuudesta tingitään
8
19
9
Kiinteistövero
25
54
41
Lahja- ja perintöverot
0 1
Alinta eläkeikärajaa (63) korotetaan 2 vuodella
12
Akavalaiset (n=932)
13
Lakisääteinen eläkkeeni pienenisi
7
Pääomatulovero
Muut kuin akavalaiset (n=821)
77
54
PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — kevät 2015 51
4 – Koulutus
Lähes viidenneksellä aikuisväestöstä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Neljännes aikuisväestöstä on korkeakoulutettuja Suomen väestön koulutusrakenne on muuttunut huomattavasti. Vuonna 1975 vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli noin seitsemän prosenttia aikuisväestöstä. Vuonna 2013 joka neljäs oli korkeakoulutettu. Vaikka aikuisväestö on nykyisin koulutetumpaa, edelleen vajaalla viidenneksellä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
90
%
0.2 3 4
0.3
0.6
0.7
0.9
4
6
8
9
5
7
5
11 15
80 20
6
17
70
1.1 12
% 100 90
9 13 16 12
30
80 70
38 40
30
Alempi korkeakouluaste
30
Alin korkea-aste
20
29.1 20.2
20.2
26.0
29.4
26.3
30.3
31.2 27.0
20.3
10
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 2009
2010
2011
2012 ¹
2013
2014
Ammattikorkeakoulut
40
1 000 henkilöä 38.2 40
39.5
30 50
20
10
29
24
17
20
38.8
38.3
38.6
37.5
1985
1995
2000
2005
2009
2013
21.9
22.9
2010
2011 Uudet opiskelijat
Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakennetilasto
54 Akavaaka — kevät 2015
21.0
23.9
24.8
25.0
10
10 0
1975
23.8
28.5
30
34
0
44
66
20
Ylempi korkeakouluaste
Yliopistot
1 000 henkilöä 40
50 42
40
Tutkijakoulutusaste
Keskiaste 60
60 50
Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 yliopistoissa oli uusia opiskelijoita 27 000. Tämä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Alemman korkeakoulututkinnon aloitti 17 500 ja ylemmän korkeakoulututkinnon 7 000 opiskelijaa. Tohtorintutkinnon aloitti 1 700 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa uusia opiskelijoita oli 1 000 enemmän kuin edellisenä vuotena. Syksyllä 2014 uusia opiskelijoita oli 38 600. Kolme neljästä uudesta opiskelijasta oli ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa nuorten koulutuksessa, 17 prosenttia aikuiskoulutuksessa ja 9 prosenttia aloitti opinnot suorittaakseen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
Vuonna 2014 suoritettiin yhteensä 56 200 korkeakoulututkintoa.
Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009–2014
25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2013 100
Suoritettujen tutkintojen määrä on noussut, uusien opiskelijoiden määrä laskenut
2012
2013
2014
Suoritetut tutkinnot
¹Uusien opiskelijoiden laskentatapa muuttui vuonna 2012. Luvut ennen ja jälkeen vuoden 2012 eivät ole vertailukelpoisia. Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
KOULUTUS
KOULUTUS
Akavaaka — kevät 2015 55
Vuonna 2014 valmistui 1 900 uutta tohtoria.
Yliopistoissa suoritettiin 14 900 ylempää korkeakoulututkintoa ja 13 600 alempaa korkeakoulututkintoa vuonna 2014. Tohtoreita valmistui 1 900. Kaikkiaan vuonna 2014 yliopistoissa suoritettiin yhteensä 31 200 tutkintoa, 800 tutkintoa enemmän kuin edellisvuonna. Ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kasvanut tasaisesti viisi vuotta. Vuonna 2014 suoritettiin 25 000 tutkintoa, missä on lisäystä noin 200 edelliseen vuoteen verrattuna. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kasvanut kaikkein voimakkaimmin. Vuonna 2014 suoritettiin 2 100 ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014 Uudet opiskelijat
Osuus, %
Suoritetut tutkinnot
Osuus, %
Alempi korkeakoulututkinto
17 538
65.0
13 640
43.8
Ylempi korkeakoulututkinto
7 033
26.1
14 920
47.9
Lääkärien erikoistumiskoulutus
668
2.5
580
1.9
Lisensiaatintutkinto
108
0.4
155
0.5
1 651
6.1
1 869
6.0
26 998
100
31 164
100
Yliopistot/koulutusaste
Tohtorintutkinto Yliopistot yhteensä
Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus
28 548
74.0
18 685
74.7
Amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus
6 564
17.0
4 202
16.8
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
3 462
9.0
2 115
8.5
38 574
100
25 002
100
Ammattikorkeakoulut yhteensä
Puolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Opinnoista suoriutuminen kuitenkin vaihtelee koulutusaloittain. Tutkintojen suoritusajat ovat lyhimmät humanistisella ja kasvatusalalla, joissa Tilastokeskuksen vuoden 2013 Koulutustilaston mukaan 61 prosenttia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan nopeimmin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, joissa 29 prosenttia suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Myös ammattikorkeakoulututkintojen suoritusajat vaihtelevat koulutusaloittain. Nopeimmin ammattikorkeakoulututkinto suoritettiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, joissa 66 prosenttia suoritti tutkinnon 4,5 vuodessa tai nopeammin. Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti 4,5 vuodessa tai nopeammin 44 prosenttia. Opinnoista suoriutumista mitataan läpäisyasteilla, joka kertoo mikä osuus opiskelijoista suorittaa tutkinnon valitun ajanjakson, esimerkiksi 4,5 vuoden kuluessa tai nopeammin.
Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2013 Koulutusalat yhteensä
61 24
Kulttuuriala
65 572
56 166
59
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
29 56
16
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
60
26
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteensä
51
22
Humanistinen ja kasvatusala
Ammattikorkeakoulut/koulutustyyppi
Puolet yliopistoopiskelijoista suorittaa tutkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin.
Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittain
54
25 41
Tekniikan ja liikenteen ala
18 35
Luonnonvara- ja ympäristöala
15 33
Luonnontieteiden ala
12 0
10
20
30
Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto
40
50
60
% 70
Ylempi korkeakoulututkinto
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
56 Akavaaka — kevät 2015
KOULUTUS
KOULUTUS
Akavaaka — kevät 2015 57
Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2013 Koulutusalat yhteensä
Akavalaisista ammattiryhmistä koulutukseen osallistuminen on yleisintä sosiaali-, terveys- ja opetusalojen asiantuntijoilla. Kuntasektorilla työskentelevät akavalaiset osallistuvat useammin työnantajan kustantamaan koulutukseen kuin valtiolla ja yksityisellä sektorilla työskentelevät. Akavalaiset katsovat, että osaamisen kehittämiseksi tarpeellisinta on oman alan lyhytkestoinen koulutus, joka ylläpitää ja täydentää osaamista.
44
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
66
Humanistinen ja kasvatusala
52
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
48
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
47
Kulttuuriala
40
Luonnontieteiden ala
31
Luonnonvara- ja ympäristöala
29
Tekniikan ja liikenteen ala
26 0
10
20
30
40
50
60
% 80
70
Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutuksen vuonna 2013 Kaikki
21
32
Koulutuspäivien lukumäärä, keskiarvo* 4.8
48
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot Miehet
Työnteko opintojen ohessa saattaa viivästyttää valmistumista. Toisaalta hankittu työkokemus edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Opiskelijat ovat verraten suuri työvoimareservi. Yli puolet 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista teki töitä opintojen ohella vuonna 2013. Heitä oli yhteensä 299 600. Lähes 60 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kävi töissä samalla kun opiskeli. Työssäkäyvien opiskelijoiden osuudet olivat kuitenkin laskeneet edellisvuodesta kaikilla koulutustasoilla paitsi yliopistokoulutuksessa jossa ei tapahtunut muutosta.
27
Alle 35
4.6
Ammatti Johtajat
21
31
Yhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijat Tekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntijat
25
13
Terveydenhuollon alan asiantuntijat
11
4.0
58
4.8
68
20
7.0
77
12 43
Kunta
13
Yksityinen 50
Ammattikorkeakoulutus (138 800)
Ei osallistunut 56
Yliopistokoulutus (167 200)
58
50
5.2
66 25
20
5.1
39
17
21 31
0
40
4.6
Työnantaja
27
30
4.7
41 53
26
16
Sosiaalialan asiantuntijat
5.4
45
22
24
Opetusalan asiantuntijat
Ammatillinen koulutus (225 500)
7
34
Liike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijat
4.7
48
47
Valtio
20
4.8
47
18
34
5.3
39 51
21
28
Yli 50
52
10
4.9
24
38
35–50
Kaikki opiskelijat (18 vuotta täyttäneitä 576 600)
0
4.7
42 52
21
Ikäryhmä
Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2013
Lukiokoulutus (45 200)
21
37
Naiset
44
40
60
Alle kolme päivää
% 100
80
4.3
Vähintään kolme päivää
*Keskiarvo on laskettu niiltä, jotka osallistuivat vuoden 2013 aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen. Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014
% 60
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikana
Kolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseen
Oman alan lyhytkestoista, osaamista ylläpitävää, päivittävää, täydentävää koulutusta 4
Oman alan tai omaa alaa sivuavaa tutkintoon johtavaa koulutusta
3
Pitkäkestoista koulutusta omalta alalta
Kolmannes akavalaisista ei osallistunut vuoden 2013 aikana työnantajan kustantamaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen, osoittaa Akavan teettämä kysely. Viidenneksellä akavalaisista kertyi alle kolme työnantajan kustantamaa koulutuspäivää. Naiset osallistuvat miehiä useammin koulutukseen ja 35–50-vuotiaat useammin kuin heitä nuoremmat tai vanhemmat.
58 Akavaaka — kevät 2015
79
Ammatin vaihtoon tähtäävää tutkintoon johtavaa tai muuta koulutusta
2
Minulla ei ole tarvetta lisäkoulutukseen
8 2
Muuta koulutusta
3
En osaa sanoa 0
20
40
60
80
% 100
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014
KOULUTUS
KOULUTUS
Akavaaka — kevät 2015 59
5 – Perustiedot akavalaisista
Neljännes akavalaisista on alle 30-vuotiaita ja yli puolet naisia.
Akavalaisia on lähes 600 000 Akavalaiset ovat korkeasti koulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa oman tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joilla oli yhteensä 589 000 jäsentä vuoden 2015 alussa. Luvussa ovat mukana kaikki työvoimaan kuuluvat jäsenet, opiskelija- ja eläkeläisjäsenet sekä työttömät tai muut jäsenmaksusta vapautetut jäsenet. Kasvua edellisestä vuodesta oli 4 000. Akavalaisten järjestäytymisaste on noin 70 prosenttia. Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä oman alansa akavalaiseen liittoon jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 111 000 opiskelijajäsentä. Akavan kokonaisjäsenmäärästä arviolta joka neljäs on alle 30-vuotias, työvoimaan kuuluvista joka kymmenes.
Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2015
Akavan jäsenkunnasta yli puolet on naisia. Työvoimaan kuuluvien keski-ikä on 43 vuotta. Uudellamaalla asuu neljä kymmenestä, kolmannes pääkaupunkiseudulla. Lähes joka toisen (46 prosenttia) perheeseen kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia. Akavalaisista 58 prosenttia tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa, 32 prosenttia kunnissa ja 6 prosenttia valtiosektorilla. Ammatinharjoittajina toimii kolme prosenttia ja seurakunnat työllistävät yhden prosentin akavalaisista. Keskivertoakavalainen tekee töitä 40,4 tuntia viikossa ja ansaitsee 4 370 euroa kuukaudessa. Tiedot käyvät ilmi myös sukupuolen mukaan Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2015 -taulukosta sivulla 66.
Henkilöiden määrä palkansaajakeskusjärjestöissä (1 000)
Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2015
1 000 jäsentä 600
1970
500
1980
400 537
300 200 375
391
409
436
424
461
448
486
553
547
566
580
585
589
47
28
2015
47
26
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset
20 SAK (1 008 040)
40
60
STTK + TVK
STTK (549 476)
1 624
14
31
2010
0 2000
29
51
931
10
26
57
2000
498
100 0
64
1990
5
26
70
1 879
18
2 092
25
2 204
27
2 146 % 100
80 Akava (588 865)
Selitteiden yhteydessä sulkeissa vuoden 2015 kokonaisjäsenmäärät, joissa mukana myös työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet. Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako
Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2010–2015
Opiskelijajäsenet Alle 30-vuotias työvoima ”Nuoret” yhteensä ”Nuorten” osuus kokonaisjäsenmäärästä, %
2010
2011
2012
2013
2014
2015
101 400
102 000
105 600
109 800
109 600
111 300
38 600
40 400
36 700
33 600
39 700
38 600
140 000
142 300
142 200
143 400
149 300
149 800
26%
26%
25%
25%
26%
25%
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
62 Akavaaka — kevät 2015
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavaaka — kevät 2015 63
Akavalaiset ovat tyytyväisiä jäsenyyteensä ammattiliitossa Akava kartoitti kesällä 2014 mielipiteitä muun muassa järjestäytymiseen liittyvistä asioista. Akavalaiset ovat tyytyväisiä jäsenyyteensä ammattiliitossa, sillä kolme neljästä akavalaisesta on valmis suosittelemaan oman ammattiliittonsa jäsenyyttä ystävilleen tai tuntemilleen henkilöille. Vanhemmat jäsenet suhtautuvat omaan ammattiliittoonsa hiukan nuoria myönteisemmin. Kaikista palkansaajista 92 prosenttia oli sitä mieltä, että ammatillinen järjestäytyminen on tarpeellista, akavalaisista 96 prosenttia oli tätä mieltä, käy ilmi TNS Gallupilla teetetystä Työmarkkinailmasto 2012 -selvityksestä. Akavalaiset arvioivat, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat jäsenyydessä eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturva saavat eniten painoarvoa.
Kolme neljästä akavalaisesta on valmis suosittelemaan ammattiliittonsa jäsenyyttä.
Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2015 Agronomiliitto Akavan Erityisalat Akavan Yleinen Ryhmä AYR
1 905
Driftingenjörsförbundet i Finland
3 238
Esimiehet ja Asiantuntijat YTY
10 193
Insinööriliitto IL
70 838
Kirkon Akateemiset AKI
5 817
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT
1 169
KTK Tekniikan Asiantuntijat
9 053
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL
7 940
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Päällystöliitto
4 050
Suomen Ekonomit
15
74
Naiset
75
Miehet
14
15
74
927
11
493
10
434
12
Alle 35-vuotiaat
70
15
15
75
35–50-vuotiaat
Yli 50-vuotiaat
14
75 0
20
40 Kyllä
15 60 Ei osaa sanoa
80
183
10
471
9
274 % 100
23 622 2 341 51 465
Suomen Eläinlääkäriliitto
2 596
Suomen Farmasialiitto
7 794
Suomen Hammaslääkäriliitto
7 049
Suomen Lakimiesliitto
16 138
Suomen Lääkäriliitto
24 993
Suomen Psykologiliitto
6 817
Suomen Puheterapeuttiliitto
1 505
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL
7 414
Suomen Työterveyshoitajaliitto Tekniikan akateemiset TEK
Ikäryhmä
121 033 2 437
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
Kaikki
2 599 26 899
Professoriliitto
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
Vastaajien lukumäärä
770
Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl
Metsänhoitajaliitto
Suosittelisiko akavalaisen liiton jäsen ammattiliittonsa jäsenyyttä ystävilleen tai tuntemilleen henkilöille
5 937 28 476
1 792 72 353
Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat
1 209
Tieteentekijöiden liitto
6 891
Tradenomiliitto TRAL Upseeriliitto Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL Yhteensä
29 549 6 106 12 157 4 720 588 865
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
Ei
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely vuonna 2014
64 Akavaaka — kevät 2015
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavaaka — kevät 2015 65
Akavaaka-julkaisussa käytettyjä lähteitä ja aineistoja
Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2015: miehet ja naiset Kaikki (100 %)
Miehet (48 %)
Naiset (52 %)
Kokoaikatyö
86 %
88 %
84 %
Osa-aikatyö
6%
3%
9%
Yrittäjä
4%
4%
3%
Päätoimi
Työtön
5%
5%
4%
100 %
100 %
100 %
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
15 %
19 %
11 %
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
38 %
44 %
31 %
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
25 %
16 %
33 %
Asiantuntijat
18 %
16 %
19 %
Yhteensä Ammattiryhmä
Muut tehtävät
5%
5%
6%
100 %
100 %
100 %
Alle 30-vuotiaat
9%
9%
9%
30–39-vuotiaat
27 %
29 %
28 %
40–49-vuotiaat
27 %
28 %
27 %
50–59-vuotiaat
26 %
25 %
26 %
Yli 59-vuotiaat
11 %
8%
9%
Yhteensä
100 %
100 %
100 %
Keski-ikä
Yhteensä Ikäjakauma
43 vuotta
43 vuotta
43 vuotta
Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto
84 %
82 %
87 %
Pääkaupunkiseudulla asuvat
33 %
32 %
33 %
Alle 18-v. lapsen vanhempia
46 %
48 %
44 %
Määräaikainen palvelussuhde*
11 %
8%
14 %
9.3
9.4
9.3
Kokonaisansiot 2013 (sis. tulospalkkiot), €/kk*
4 370
4 880
3 920
Tulospalkkioiden saajien osuus*
21 %
29 %
15 %
Palvelusvuodet nykyisessä työpaikassa, keskimäärin*
Tulospalkkiot saajaa kohden, €/kk*
400
460
280
Luontoisetujen saajien osuus*
49 %
57 %
42 %
Luontoisedut saajaa kohden, €/kk*
130
170
90
Kokonaistyöaika, tuntia/viikko*
40.4
41.1
39.6
Ylitöitä tehneiden osuus*
24 %
23 %
24 %
Niiden henkilöiden osuus, jotka eivät saaneet korvausta tehdyistä ylitöistä*
10 %
13 %
7%
*) Merkityt tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia, muut tiedot työvoimaan kuuluvia Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2014 ja palkkarakenneaineisto 2013; Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
66 Akavaaka — kevät 2015
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavan jäsenjärjestöt Akavan TNS-Gallupilla teettämä eläkeasennekysely 2013 Akavan TNS-Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014 Eurostatin Structure of Earnings Survey 2010 Tilastokeskuksen Palkkarakennetilasto Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuosiaineistot 2008–2014 Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen lisätutkimusaineisto 2013 Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto 2013 Tilastokeskuksen Koulutustilastot TNS Gallupin Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Valtiovarainministeriö Verohallituksen Verotilasto 2013 Veronmaksajien Kansainvälinen palkkavertailu 2014
www.akava.fi/akavaaka