Punnittua tietoa akavalaisista
Akavaakatilastokooste Syksy 2013
LINKKIVINKKI
SISÄLLYS
Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä
3
1 Työllisyys ja työttömyys
4
2 Työaika ja ylityöt
24
3 Palkat ja verotus
28
4 Koulutus
42
5 Perustiedot akavalaisista
52
Akavaa'an aineisto on ladattavissa Akavan verkkosivuilta: www.akava.fi/akavaaka
Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä
ISBN 978-952-5628-67-8 Ulkoasu: Nimiö / www.nimio.fi Kuvat: Ida Pimenoff Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa
Akavaaka on vuosittain julkaistava tilastokooste, jossa on tietoa Akavan jäsenliittojen jäsenten ja korkeasti koulutettujen asemasta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Akavaaka koostuu viidestä osiosta. Ensimmäinen osio käsittelee akavalaisten ja korkeasti koulutettujen sijoittumista työmarkkinoille. Toisessa osiossa on tietoa työajoista sekä korkeasti koulutettujen tekemistä palkallisista ja palkattomista ylitöistä. Kolmanteen osioon on koottu keskeisimpiä akavalaisten palkkausta ja verotusta koskevia tietoja. Neljännessä osiossa on kouluttautumista ja korkeakouluja koskevaa tietoa. Viides osio antaa perustietoa akavalaisesta jäsenkunnasta. Tietolähteinä on käytetty lukuisia Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja eri tutkimuslaitosten otos- ja rekisteriaineistoja sekä Akavan omia selvityksiä. Akavaakaan on koottu vain osa Akavan jatkuvasti päivittyvästä tietovarannosta. Lisää päivitettyä tietoa on mahdollista saada Akavan verkkosivuilta ja tutkijoilta.
AKAVAAKA
Akavaaka — 2013 3
1 – Työllisyys ja työttömyys
Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä
Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille: akavalaiset (407 000) 74
Kaikki
11
7
4
4
Miehet
Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Joka kymmenes työskentelee määräaikaisessa palvelussuhteessa. Osa-aikatyötä tekee seitsemän prosenttia työvoimaan kuuluvista akavalaista. Työttömänä oli neljä prosenttia ja yrittäjinä neljä prosenttia akavalaisista vuonna 2012. Sukupuoli ja ikä ovat yhteydessä siihen, miten työvoima sijoittuu työmarkkinoille. Epätyypilliset työt, kuten määräaikaiset työsuhteet ja osa-aikatyö, ovat yleisimpiä nuorilla naisilla. Yli neljännes Akavan jäsenliittojen alle 35-vuotiaista naisjäsenistä teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2012. Vastaavasti koko työvoimasta joka viidennen alle 35-vuotiaan naisen työsuhde oli määräaikainen. Akavalaiset nuoret naiset ovat siis keskimääräistä useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Akavalaisista ikä- ja sukupuoliryhmistä osa-aikainen työ on yleisintä yli 60-vuotiailla naisilla. Heistä suurin osa, lähes kolme neljästä, oli osa-aikaeläkkeellä. Nuorilla akavalaisnaisilla yleisimmät syyt työn osa-aikaisuuteen ovat osittaisten perhevapaiden käyttö ja työsken tely opintojen ohessa.
69
Alle 35
18
6
87
35–49
83
50–59
3 2
69
60–
3
5 4
2
7
17
4
9 8
80
Yhteensä
2
7
4
3 5
3
Naiset 28
51
Alle 35
14 11
72
35–49
3
82
50–59
3
63
60–
14
0
20
40
4
4
5
7
3
7
3
4
4
10
60
7
9
25
68
Yhteensä
1
80
%
100
• Kokoaikatyö, pysyvä • Kokoaikatyö, määräaikainen • Osa-aikatyö • Yrittäjä • Työtön Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille: koko työvoima (2 637 000) 61
Kaikki
9
11
11
8
Miehet 56
Alle 35
13
4
46
60–
2
8 2
12 16
3
6
20
15
7
28
63
Yhteensä
7
9
7
15
8
Naiset 41
Alle 35
19
4
0
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
20
11 40
10
29
58
Yhteensä
60
12
11
5
50
60–
4
8
70
50–59
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
25
67
35–49
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2012 aineisto
6 Akavaaka — 2013
4
66
50–59
Epätyypilliset työt, kuten määräaikaiset työsuhteet ja osa-aikatyö, ovat yleisimpiä nuorilla naisilla.
12
72
35–49
17 80
9 11
5 5
11
6
8
7 100
• Kokoaikatyö, pysyvä • Kokoaikatyö, määräaikainen • Osa-aikatyö • Yrittäjä • Työtön
Akavaaka — 2013 7
%
Koulutusala ja sukupuoli vaikuttavat työllistymiseen
Akavalaiset nuoret naiset tekevät eniten pätkätöitä
Suurin osa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyy viiden vuoden aikana valmistumisen jälkeen. Aarresaariverkoston seurantatutkimuksen mukaan 77 prosenttia vuonna 2007 valmistuneista oli kokoaikatyössä vuonna 2012. Osa-aikatyössä oli kolme prosenttia ja yrittäjänä kolme prosenttia valmistuneista. Työttömiä oli seurantatutkimukseen osallistuneista vain noin kaksi prosenttia. Eri aloilta valmistuneet työllistyvät eri tavoin. Esimerkiksi taidealalta ja hammaslääketieteistä valmistuneet ryhtyvät huomattavasti useammin yrittäjiksi kuin muilta aloilta valmistuneet. Pysyvät, kokoaikaiset työsuhteet ovat tyypillisimpiä teknillistieteellisen tai kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneille. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä farmasian, luonnontieteen, kasvatustieteen ja humanistiselta alalta sekä lääketieteistä valmistuneille. Vastavalmistuneiden työmarkkinoille sijoittumisessa on myös suku puolten välisiä eroja. Joka viides yliopistosta vuonna 2007 valmistuneista naisista oli seurantatutkimuksen mukaan määräaikaisessa kokoaikatyössä vuonna 2012. Pois työelämästä, esimerkiksi perhevapaalla, oli niin ikään joka viides. Miehistä määräaikaisessa työsuhteessa oli 12 prosenttia ja työelämän ulkopuolella neljä prosenttia.
Akavalaisista 45 000 tekee työtään määräaikaisessa työsuhteessa kokoaikaisesti ja heistä 26 000 on alle 35-vuotiaita. Määräaikaiset työsuhteet ovat Akavan jäsenliittojen jäsenistössä yleisimpiä alle 35-vuotiailla naisilla. Alle 35-vuotiaista naisista 36 prosenttia työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2012. Akavan pätkätyökyselyn 2013 mukaan yleisin akavalaisten määräaikaisuuden peruste on sijaisuus. Sijaisuudet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, joilla lähes yhtä yleinen peruste työsuhteen määräaikaisuudelle on työn projektiluonne. Kahdessa tapauksessa viidestä määräaikaisuuden perustetta ei ole kirjattu, vaikka työsopimuslain mukaan työnantaja on velvollinen perustelemaan määräaikaisen työsuhteen käytön työntekijälle kirjallisesti. Tyypillisimmillään akavalaisten määräaikaiset työsuhteet ovat kahden vuoden pituisia. Lyhyitä, alle vuoden pituisia määräaikaisuuksia on 41 prosenttia kaikista akavalaisten määräaikaisista työsuhteista. Noin puolet akavalaisten määräaikaisista työsuhteista on niin kutsuttuja ketjutettuja määräaikaisuuksia. Ketjutetuilla määräaikaisuuksilla tarkoitetaan tapauksia, joissa työntekijälle on kertynyt useita peräkkäisiä määräaikaisuuksia saman työnantajan palveluksessa. Määräaikaisuuksien ketjuttaminen viittaa siihen, että työvoiman tarve on jatkuva. Kun työvoiman tarve on jatkuva, työsuhde tulisi solmia toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei määräaikaisuudelle ole esittää pitäviä perusteita.
Sijoittuminen työmarkkinoille viisi vuotta yliopistosta valmistumisen jälkeen Ylempi korkeakouluaste yhteensä
Vastaajien lukumäärä
Vuonna 2005 valmistuneet
62
Vuonna 2007 valmistuneet
61
17
2 3 2
16
3 3 2
13
5 603
14
5 817
Koulutusalan mukaan 2007 Teknillistieteellinen
79
Kauppatieteellinen
79
Terveystieteiden
9 14
63
Liikuntatieteellinen
58
Kasvatustieteellinen
58
Yhteiskuntatieteellinen
17
Psykologia
13
Maatalous-metsätieteellinen
48
Taideteollinen
9
46 44
Humanistinen Hammaslääketieteellinen
4
3
3
10
15
700 597
14
727
21
92
20
111 132 11
57
17 20
41 842
21 3
10 8
8
5 6
24
40
151 53
2
5 5
214
23
26 5
10
17
21
27
31 27
Eläinlääketieteellinen
4
5 20
41
Lääketieteellinen
31 9
17
47
Farmasia
8
16
713
15
21 4
29
17
199
42
26
Alempi korkeakouluaste Lastentarhanopettajat
67
Farmaseutit
•
54
•
0 Kokoaikatyö, määräaikainen
20
•
14 40
Osa-aikatyö
11 13
•
Yrittäjä
•
60 Työtön tms.
•
1 80
22 18
129 100
%
152
Arvio määräaikaisten määrästä, 1 000 henkilöä Akavalaiset palkansaajat Muut palkansaajat
45 187
13 13
Akavalaiset palkansaajat Miehet Alle 35-vuotiaat 35-50-vuotiaat Yli 50-vuotiaat Naiset Alle 35-vuotiaat 35-50-vuotiaat Yli 50-vuotiaat
10
17 4
Ammattiryhmä Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Asiantuntijat Johtajat ja ylimmät virkamiehet Kaikki muut
11
25
13
12
1 0
36
13
1
17 9 6 1 29 17 10 2
21
7
3
Koulutusaste Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste
Muu*
*) Mm. tutkintoon johtava koulutus, perhevapaa, apurahatutkija Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2012 -kysely vuonna 2007 yliopistoista valmistuneille
8 Akavaaka — 2013
Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2012
1 133
19
4 2 3
24
52
6
11
21 2 12
17
54
Teologia
4
21
55
12 1
11
17
57
Luonnontieteellinen
13 2
4 1 4 1
72
Oikeustieteellinen
Kokoaikatyö, pysyvä
Noin puolet akavalaisten määräaikaisista työsuhteista on ketjutettuja määrä aikaisuuksia.
5 25 10 0,4
16 15 29
5
10
15
20
25
30
% 35
15 18 6 1 4
40
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2012 aineisto
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2013 9
Naispalkansaajien määräaikaiset työsuhteet 2008–2012 45
%
40 35 30
Naiset alle 35 vuotta (Akava) Naiset 35–50 vuotta (Akava) Naiset yli 50 vuotta (Akava) Kaikki naispalkansaajat (Akava) Naiset alle 35 vuotta (muut) Naiset 35–50 vuotta (muut) Naiset yli 50 vuotta (muut) Kaikki naispalkansaajat (muut)
25 20 15 10 5 0 2008
2009
2010
2011
2012
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Akava=Akavan jäsenet, muut=muut kuin Akavan jäsenet Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2012
Akavalaiset määräaikaisissa työsuhteissa ikä- ja sukupuoliryhmittäin 2008–2012
Alle 60- vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyysaste on lähes 90 prosenttia.
Ikääntyvien työllisyysaste on parantunut 2000-luvulla Korkeasti koulutettujen työllisyysaste on kaikissa ikäryhmissä korkeampi kuin koko väestön työllisyysaste. Alle 60-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyysaste on lähes 90 prosenttia. 12 prosenttia korkeasti koulutetuista sijoittui työvoiman ulkopuolelle vuonna 2012, kun koko väestöstä työvoiman ulkopuolella oli 25 prosenttia. Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että koko väestössä 2000-luvun aikana. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat koko väestön työllisyysaste oli 59 prosenttia vuonna 2000, kun vuonna 2012 se oli 74 prosenttia. 60–64-vuotiaillla työllisyysaste nousi 23 prosentista 42 prosenttiin vuosina 2000–2012. Korkeasti koulutettujen työllisyys poikkeaa 58–62-vuotiaiden ikäryhmässä selvästi muista. Koko väestöstä joka viides 58–62-vuotias oli vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairas, korkeasti koulutetuista vain kuusi prosenttia. Vastaavasti puolet kaikista 58–62-vuotiasta oli työllisiä, korkeasti koulutetuista 77 prosenttia. Joka neljäs korkeasti koulutetuista 63 vuotta täyttäneistä jatkoi edelleen työelämässä.
Työllisyysaste iän mukaan 2012 %
% 100
100
2008
2009
2010
2011
2012
Naiset alle 35 vuotta
16 900
17 500
15 700
17 300
17 000
90
Naiset 35–50 vuotta
9 700
8 300
8 300
12 400
9 600
80
80
Naiset yli 50 vuotta
2 800
3 200
2 600
1 900
2 000
Naiset yhteensä
29 300
29 000
26 600
31 600
28 600
70
70
Miehet alle 35 vuotta
7 500
6 700
7 000
7 400
9 400
60
60
Miehet 35–50 vuotta
3 700
4 300
4 300
2 700
5 900
50
50
Miehet yli 50 vuotta
1 400
1 100
1 200
1 600
1 300
Miehet yhteensä
12 600
12 200
12 500
11 700
16 500
Kaikki alle 35 vuotta
24 400
24 100
22 700
24 800
26 400
Kaikki 35–50 vuotta
13 400
12 700
12 600
15 100
15 500
Kaikki yli 50 vuotta
4 100
4 300
3 800
3 400
3 300
Kaikki yhteensä
41 900
41 100
39 100
43 300
45 200
40
10 Akavaaka — 2013
Kaikki
Korkeasti koulutetut
68,8
84,8
7,8
4,2
25,3
11,5
Työllisyysaste, %
30
Työttömyysaste, % 20 Koko väestö
Työvoiman ulkopuolella, %
40 30 20
10
10
0
0 Alle 20v.
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2012
90
Korkeasti koulutetut
20–29v.
30–39v.
40–49v.
50–59v.
60–64v.
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2012 aineisto
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2013 11
Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2012: 55–59-vuotiaat
•
%
•
Kaikki
Korkeasti koulutetut
100 86
90
88
85
80 70 60
59
63
65
66
66
65
71
68
67
89
88
74
71
90
88
74
73
50
Korkeasti koulutetuista 63 vuotta täyttäneistä joka neljäs jatkaa yhä työelämässä.
Mitä kuului 58–67-vuotiaille vuonna 2012? 58–62-vuotiaat 100 90 80
60 50 40
30
30
20
20
10
10
12 6
20
70
40
0
15
3
1
10
2
01
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
72
77
11 8
67 44
7 1 1
1 2 3 3
1
21
12
0 00
• Eläkkeellä pitkäaik. sairas • Työkyvytön, kotona tms. • Opiskelija, lomautettu • Työtön, • Osa-aikaeläke • Työllinen
63–67-vuotiaat
Koko väestö
Korkeasti koulutetut
Koko väestö
Korkeasti koulutetut
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2012 aineisto
Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2012: 60–64-vuotiaat
• Kaikki • Korkeasti koulutetut
% 100 90 80 70 60
60
57
56
50 40 30
23
25
26
27
01
02
03
29
34
37
39
41
39
61
58
57
39
56 42
Yksityinen sektori työllistää nuoria koulutettuja miehiä
42
Vuoden 2012 Työvoimatutkimuksen aineiston mukaan yli puolet korkeasti koulutetuista tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa. Kuntien palveluksessa on 28 prosenttia ja valtiolla joka kymmenes. Yliopistojen henkilökunta kuuluu tässä yhteydessä valtiosektorille ja seurakuntien palveluksessa olevat yksityiselle sektorille. Korkeasti koulutetuista kahdeksan prosenttia toimii yrittäjinä tai ammatin harjoittajina. Kolme neljästä alle 35-vuotiaasta korkeasti koulutetusta miehestä on töissä yksityisellä sektorilla. Nuorilla, korkeasti koulutetuilla naisilla vastaava osuus on 54 prosenttia. Yritykset ovat koulutettujen miesten suurin työllistäjiä kaikissa ikäryhmissä. Koulutettujen naisten työnantajista puolet on julkiselta ja puolet yksityiseltä sektorilta.
20 10 0 00
04
05
06
07
08
09
10
11
12
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2012
12 Akavaaka — 2013
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Yritykset ovat koulutettujen miesten suurin työllistäjä kaikissa ikäluokissa. Akavaaka — 2013 13
Joka toinen korkeasti koulutettu nainen työllistyy julkiselle sektorille.
Työlliset työnantajan mukaan 2012: korkeasti koulutetut (650 000)
• Valtio • Kunta • Yksityinen • Yrittäjä Kaikki
11
28
53
8
Miehet Alle 35
11
35–50
10
Yli 50
10
73
16
64
14
Yhteensä
24
11
6 10 47
16
15
63
10
Naiset Alle 35
8
35–50
11
Yli 50
35
54 40
14
Yhteensä
41 44
11 20
7
29
39
0
3
12
44 40
60
7 80
%
100
Työlliset työnantajan mukaan 2012: kaikki työlliset (2 424 000)
Akavalaiset työsken televät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johto tehtävissä.
Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät teollisuuteen Suurin akavalaisia työllistävä toimiala on koulutus, joka työllisti vuonna 2012 neljänneksen työllisistä akavalaisista. Kahdelle seuraa vaksi suurimmalle toimialalle, terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä teollisuuteen, työllistyi yhteensä 30 prosenttia työllisistä akavalaisista. Miesten ja naisten sijoittuminen eri toimialoille poikkeaa selvästi toisistaan. Akavalaisista naisista koulutuksen parissa työskentelee joka kolmas ja terveys- ja sosiaalialalla joka neljäs. Akavalaisista miehistä suurin osa, reilu viidennes työllistyy teollisuuteen. Miehillä seuraa vaksi suurimmat toimialat ovat koulutus (18 prosenttia) ja liike-elämän palvelut (15 prosenttia). Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Naisten ja miesten välillä on eroja eri ammattiryhmiin sijoittumisessa. Naisista 11 prosenttia tekee työtään johtajana tai ylimpänä virkamiehenä, kun miehistä 25 prosenttia kuuluu vastaavaan ammattiryhmään. Opetus- ja kasvatusalan ammatit ovat yleisempiä naisilla (37 prosenttia) kuin miehillä (17 prosenttia). Akavan liittojen jäsenmäärät 1.1.2013 on esitetty sivulla 56. Taulukko antaa hyvän kuvan akavalaisten sijoittumisesta eri toimialoille ja ammatteihin.
• Valtio • Kunta • Yksityinen • Yrittäjä Kaikki
6
22
60
Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2012
12
Miehet Alle 35
5
35–50
6
Yli 50
6
Yhteensä
6
7
78 9
9
68
13
58
10
Koulutus
24
69
Terveys- ja sosiaalipalvelut 16
Alle 35
4
35–50
6
Yli 50
7
Yhteensä
6 0
26
66 36
48
40
40
60
8 80
13 10 8
100
7 7 7 6
Informaatio ja viestintä
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2012 aineisto
15
12
6
Julkinen hallinto ja maan puolustus; pak. sosiaalivak.
%
22
6
Tukku- ja vähittäiskauppa; ajoneuvojen korjaus
11
52
25 14
Liike-elämän palvelut
9
41
34 20
4
31
16
6
Teollisuus; sähkö- ja lämpöhuolto yms.
Naiset
25
18
17
8
3 3
Rahoitus- ja vakuutus toiminta; kiinteistöala
3
4
7
Kaikki muut 0
• Kaikki • Miehet • Naiset
8 9 10
20
30
40
%
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2012
14 Akavaaka — 2013
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2013 15
Joka kolmas akavalainen on harkinnut yrittäjyyttä Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta seitsemän prosenttia, noin 27 000. Korkeasti koulutetusta työvoimasta joka kymmenes, noin 69 000, on päätai sivutoiminen yrittäjä. Akavalaisista yrittäjistä suurimman ryhmän muodostavat eri alojen lääkärit, joita on 47 prosenttia kaikista akavalaisista yrittäjistä. Akavalaisista yrittäjistä 45 prosenttia on naisia. Lähes joka kolman nella päätoimisella akavalaisella yrittäjällä on palkattua työvoimaa. Akavan järjestötutkimuksen mukaan lähes joka kolmas akava lainen oli harkinnut yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi ryhtymistä. Alle 50-vuotiaat ja yksityisellä sektorilla työskentelevät ovat kiinnostuneimpia yrittäjäksi ryhtymisestä. Lähes puolet asiaa harkinneista ryhtyisi yrittäjäksi päätoimisesti. Eniten yrittäjyydessä kiinnostavat itsenäinen työ ja omien unelmien toteuttaminen. Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle ovat taloudelliseen toimeentuloon liittyviä, kuten heikko perusturva sekä pelko taloudellisesta epäonnistu misesta.
Eniten yrittäjyydessä kiinnostavat itsenäinen työ ja omien unelmien toteuttaminen.
Akavalaisten yrittäjien palkkaama työvoima eri aloilla
• Ei työntekijöitä • 1 työntekijä • 2–5 työntekijää • 6–25 työntekijää • Yli 25 työntekijää 41
Terveysala
24
11
77
Muu sosiaali- ja terveysala Yhteiskuntatieteellinen ala
7
68
9
54
Tekniikan ala 0
20
16 40
9
7
15 15
60
2 1
7
2
14
1
80
%
100
Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu: Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa, selvitys akavalaisten liittojen jäsenistössä 2010
Ovatko akavalaiset harkinneet ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi viiden viime vuoden aikana?
• Kyllä • Ei • Tuntematon • On nykyisin pää- tai sivutoiminen yrittäjä tai ammatinharjoittaja 29
Kaikki
64 35
Miehet
Akavalaiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2013 Maa-, metsä- ja ympäristöala 3 %
22
56
24
Naiset
1 1
70
6 8 1 4
Ikäryhmä
Tekniikka ja luonnontieteet 12 %
37
Alle 35
60
34
35–50
59
16
Yli 50
4 1 5
74
1
8
Työnantaja 20
Julkinen Eri alojen lääkärit 47 %
1 5
38
Yksityinen
Yhteiskunnallinen ja kaupallinen ala 28 %
57
1 3
Toimiasema Johto- ja esimiestehtävät
34
Asiantuntijatehtävät
34
1 4
58 76
25
Muut tehtävät
Muu sosiaali- ja terveysala 10 %
62
17
Opetus- ja kasvatustehtävät
70
1
7
1
7 2 3 %
0
20
40
60
80
100
Lähde: Akavan järjestötutkimus 2011
Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 2013
16 Akavaaka — 2013
74
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2013 17
Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen
Korkeasti koulutettujen työttömien määrä kasvaa
Perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin vuoden 1994 jälkeen kuin korkeasti koulutettujen. Koulutuksen tuoma suhteellinen etu on siis kaventunut. Korkeasti koulutettujen työttömyysasteet ovat silti edelleen selvästi alhaisempia kuin vähemmän koulutusta saaneiden. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys oli matalimmillaan heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta siitä lähtien trendi on ollut nouseva. Vuoden 2011 lopussa koko väestön työttömyysaste oli kahdeksan prosenttia ja työttömiä oli 209 000. Samaan aikaan vähintään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli neljä prosenttia ja heitä oli työttömänä 42 000.
Korkeasti koulutettujen työttömyydessä on voimakasta kausivaihtelua. Työttömyys on tyypillisesti korkeimmillaan kesäkuukausina. Kausivaihtelun vuoksi tarkastelun kohteena tässä ovat toukokuun 2013 työttömyystiedot. Vastavalmistuneeksi nimitetään korkeintaan vuosi sitten oppilaitoksesta valmistunutta. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on noussut vuonna 2013 melkein kaikilla akavalaisilla koulutusaloilla edelliseen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erityisen nopeaa työttömyyden kasvu on viime vuosina ollut teknis-taloudellisilla aloilla. Työttömien osuus työvoimasta oli kaikilla tarkastelluilla korkeasti koulutettujen koulutusaloilla matalampi kuin työttömien osuus koko työvoimasta, mutta alakohtaiset erot ovat suuret. Työttömyys on hyvin vähäistä esimerkiksi lääkäreillä, hammaslääkäreillä, farmaseuteilla tai lastentarhanopettajilla. Sen sijaan esimerkiksi taide- tai humanistisilta aloilta valmistuneiden riski joutua työttömäksi on verraten suuri.
Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 1990–2012
Työttömät koulutusasteittain, kaikki ja vastavalmistuneet
% 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
% 22 21 20 19 18 17 15,3 16 15 14 13 12 11 10 8,4 9 8 7,8 7 6 4,2 5 4 3,8 3 2 1 0 2011 2012
LINKKIVINKKI
Tuoreimmat korkeasti koulutettujen työttömyys tiedot Akavan verkkosivuilla: www.akava.fi/ tyottomyystilastot
Kaikki
2012/5
2013/5
Muutos, lkm
Muutos, %
Perusaste
75 464
81 589
6 125
8,1
Keskiaste
92 043
109 059
17 016
18,5
Alin korkea-aste
16 306
18 738
2 432
14,9
Alempi korkeakouluaste
13 487
17 092
3 605
26,7
Ylempi korkeakouluaste
12 193
15 564
3 371
27,6
Korkeasti koulutetut
Tutkijakoulutus
926
1 088
162
17,5
26 606
33 744
7 138
26,8
Kaikki työttömät yhteensä
218 159
253 231
35 072
16,1
Vastavalmistuneet
2012/5
2013/5
Muutos, lkm
Muutos, %
Korkeasti koulutetut yhteensä
Perusaste
519
531
12
2,3
Keskiaste
4 331
7 697
3 366
77,7
135
251
116
85,9
Alempi korkeakouluaste
1 340
1 645
305
22,8
Ylempi korkeakouluaste
1 021
1 364
343
33,6
58
69
11
19,0
Korkeasti koulutetut yhteensä
2 419
3 078
659
27,2
Kaikki työttömät yhteensä
7 548
11 727
4 179
55,4
Alin korkea-aste Korkeasti koulutetut
Työttömien lukumäärät 2011 suluissa selitteen yhteydessä Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilastot, vuosi 2012 arvio
Kaikki (209 000) Perusaste (65 000) Keskiaste (102 000) Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (29 000) Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoul.aste (13 000)
Tutkijakoulutus
Työttömät ilman lomautettuja; 12 kuukauden liukuva keskiarvo Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus
18 Akavaaka — 2013
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2013 19
Työttömien osuus työvoimasta tutkinnoittain
Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot Toukokuu 2013
Muutos vuoden aikana
Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit)
4 970
931
Kaikki työttömät
Tradenomi
2 622
687
Taideaineet (ylempi korkeakoul.tutk.)
Filosofian maist.(hum.)
2 449
410
Ekonomi, alempi kk
Diplomi-insinööri
2 040
438
Humanististen tieteiden kand.
Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto)
1 795
407
Filosofian maist. (luonnont.ala)
1 578
276
Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist.
1 193
248
Kasvatustieteiden maist.
958
169
Taideaineet (ylempi tutkinto)
884
171
Sosionomi, sosiaalialan AMK
691
125
Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto)
659
99
Ekonomi, ylempi kk
Tohtori
621
86
Tradenomi
Humanististen tieteiden kand.
608
121
Lisensiaatti
Oikeustieteen kand.
351
37
Arkkitehti
Lisensiaatti
286
22
Diplomi-insinööri
Lastentarhanopettaja
282
51
Luonnontieteiden kand.
276
50
Agronomi, maa- ja metsät. maist.
199
19
Teol. koulutus (ylempi tutkinto)
170
24
Arkkitehti
119
22
Lääkäri
100
24
Farmaseutti
71
1
Farmaseutti
Hammaslääkäri
13
-5
Lääkäri
• Vähennys • Lisäys
-500
500
1500
2500
3500
4500
• 2013/5 • 2012/5
Filosofian maist.(hum.) Luonnontieteiden kand. Filosofian maist. (luonnont.ala) Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit) Valtiot./yhteiskuntatiet. maist.
Agronomi, maa- ja metsät. maist. Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.) Sosionomi, sosiaalialan AMK Kasvatustieteiden maist. Tohtori Oikeustieteen kand. Lastentarhanopettaja
% 0
5500
Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
Kuvio on arvio työttömyys asteista tutkinnoittain vuosina 2012 ja 2013. Laskentatapa ei vastaa ns. virallista työttömyysasteen laskentaa, joten sitä ei voi verrata Tilastokeskuksen julkaisemaan työttömyysasteeseen. Tässä esitetyt luvut ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Työttömät ilman lomautettuja; 12 kuukauden liukuva keskiarvo Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus
Korkeasti koulutettujen nuorten työttömyys lisääntyy nopeimmin Työttömien määrän kasvu vaihtelee jonkin verran eri ikäryhmissä. Korkeasti koulutetuista 55–59-vuotiaiden työttömyys on kasvanut viime vuosina vähiten: kahdessa vuodessa noin 20 prosenttia. Sekä heitä nuorempien että vanhempien korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeammin. Näiden ryhmien työttömyyden kasvu on ollut kahden vuoden aikana noin 30–40 prosenttia. Kasvun kärjessä ovat nuoret aikuiset. Muilla kuin korkeasti koulutetuilla työttömien määrän kasvu on keskimäärin ollut hitaampaa. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat suunta on ollut jopa alaspäin. Vanhimman ikäryhmän eli 60–64-vuotiaiden työttömien määrän kasvu on ollut nopeinta.
Työttömyyden kasvu on ollut erityisen nopeaa teknistaloudellisilla aloilla. 20 Akavaaka — 2013
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Korkeasti koulutetuista 55–59vuotiaiden työttömyys on kasvanut vähiten. Akavaaka — 2013 21
Indeksi 2011/5=100 145
145
140
140
135
135
130
130
125
125
120
120
115
115
110
110
105
105
100
100
95
Vähintään joka viides korkeasti koulutettu työtön on ollut työttömänä yli vuoden.
Korkeasti koulutetuilla työttömillä on pitkiäkin työttömyysjaksoja
Työttömien määrän kehitys iän mukaan 2011–2013, korkeasti koulutetut* Alle 30-v. / 5763 30–39 v. / 10474 40–54 v. / 10601 55–59 v. / 3578 60–64 v. / 3291
Työttömien määrä ja työttömyysjaksojen pituus ovat kasvaneet kaikilla koulutusasteilla neljän viime vuoden akana. Alle kolmen kuukauden työttömyysjaksoja on aiempaa vähemmän ja vastaavasti pidempiä työttömyysjaksoja on jonkin verran enemmän. Yli joka viidennellä korkeasti koulutetulla työttömällä on ollut vuonna 2013 takanaan yli vuoden mittainen työttömyysjakso. Yli vuoden mittaiset työttömyysjaksot ovat suhteellisesti yleisimpiä tutkijakoulutusasteella. Yli vuoden mittainen työttömyys määritellään pitkäaikaistyöttömyydeksi. Huhtikuussa 2013 kaikista korkeasti koulutetuista noin 7 250 oli ollut työttömänä yli vuoden.
95
90
90 2011 helmi
2011 touko
2011 elokuu
2011 marras
2012 helmi
2012 touko
2012 elokuu
2012 marras
2013 helmi
2013 touko
Työttömyyden kesto
Toukokuun 2013 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
37
2010
145
145
140
140
135
135
130
130
125
125
120
120
115
115
110
110
105
105
100
100
95
95
90
90 2011 elokuu
2011 marras
2012 helmi
2012 touko
2012 elokuu
2012 marras
2013 helmi
Alle 30-v. / 50895 30–39 v. / 35872 40–54 v. / 63306 55–59 v. / 28692 60–64 v. / 30447
2013 touko
36
2011
38
2012
38
14 056
18
21
12 710
18
21
13 332
21
16 842
20
11 116
21
23
21
21 22
33
2013
19
22
10 810
17
23
11 393
23
14 765
21
23
Tutkijakoulutusaste 2010
26
29 33
2011
2013
18
22
28
28
17
24
814
26
18
21
31
2012
847 901
30
20
1 063
29
Muut kuin korkeasti koulutetut 2010
35
22
2011
36
21
2012
35
21
18 20
22 20
40
60
207 009
21
18
21
32
2013 0
Toukokuun 2013 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
22 Akavaaka — 2013
24
Työttömien lkm
18
Ylempi korkeakouluaste 2010
Indeksi 2011/5=100
2011 touko
23
34
2013
22
22
38
2012
Työttömien määrän kehitys iän mukaan 2011–2013, muut kuin korkeasti koulutetut
24
39
2011
2011 helmi
• 0-12 vkoa • 13-26 vkoa • 27-52 vkoa • Yli vuoden
Alempi korkeakouluaste
25
191 210
26
190 400
27 80
%
225 648
100
Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2013 23
2 – Työaika ja ylityöt
24 Akavaaka — 2013
Akavaaka — 2013 25
Lähes joka neljäs johtaja työskentelee vähintään 48 tuntia viikossa.
Johtajat tekevät pitkää työviikkoa EU-direktiivi velvoittaa jäsenmaat toteuttamaan tarvittavat toi menpiteet, jotta kaikilla työntekijöillä on keskimäärin enintään 48 tunnin viikoittainen työaika ylityöt mukaan luettuna. Tilastokeskuksen vuoden 2012 Työvoimatutkimuksen mukaan useampi kuin joka kymmenes Suomessa kokoaikatyötä tekevistä palkansaajista työs kenteli viikossa vähintään 48 tuntia. Korkeasti koulutettujen ja muiden palkansaajien välillä ei ole merkittävää eroa 48 tunnin työviikon yleisyydessä. Vähintään 48 tunnin työviikot ovat korkeasti koulutetuista ammattiryhmistä yleisimpiä johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä. Korkeasti koulutetuista johtajista lähes joka neljäs teki tutkimusviikolla vähintään 48 työtuntia, kun muissa ammattiryhmissä osuus oli seitsemästä yhdeksään prosenttia.
Arvio niiden määrästä, jotka tekivät vähintään 48 työtuntia viikossa, 1000 henkilöä
Vähintään 48 tuntia viikossa työskentelevät palkansaajat 2012 Korkeasti koulutetut palkansaajat
10
Muut palkansaajat
12
Korkeasti koulutetut tekevät muita palkansaajia enemmän ylitöitä yksityisellä sektorilla ja kunnissa. Ylitöiden määrään vaikuttavat palkansaajaryhmien sijoittuminen eri ammatteihin ja sosioekonomisiin asemiin. Muihin palkansaajiin verrattuna korkeasti koulutetut sijoittuvat tyypillisemmin johtajiksi, asiantuntija-ammatteihin ja ylemmiksi toimihenkilöiksi, joilla ylitöiden tekeminen on yleisempää. Korkeasti koulutetuista yli viidennes teki ylitöitä, kun muista palkansaajista ylitöitä teki 17 prosenttia. Ylitöitä tehneille korkeasti koulutetuille palkansaajille kertyi tutkimusviikon aikana keskimäärin yli seitsemän ylityötuntia (keskiarvo=7,4 tuntia; mediaani=5,0 tuntia). Myös korvauksettomien ylitöiden tekeminen on korkeasti koulutetuilla yleisempää kuin muilla palkansaajilla. Korkeasti koulute tuista palkansaajista kuusi prosenttia teki tutkimusviikolla korvaamattomia ylitöitä, kun muista palkansaajista puolitoista prosenttia teki ylitöitä korvauksetta. Korvaamattomia ylitöitä tehneet korkeasti koulutetut palkansaajat tekivät tutkimusviikon aikana keskimäärin liki yhdeksän korvaamatonta ylityötuntia (keskiarvo=8,9 tuntia; mediaani=6 tuntia).
Ylityötä tekevät palkansaajat 2012
Kaikki palkansaajat
96
Korkeasti koulutetut palkansaajat Muut palkansaajat
Miehet
13
Naiset
8
22
Korkeasti koulutetut
14
Miehet
Työnantaja
3
Valtio Kunta
11
23
Työnantaja
11
5
Yksityinen
8
Kunta
8
Ammattiryhmä 14
23
Muut
2
9
16 7
14 17
6 6
8,7
Sosioekonominen asema 6
15
1 22
Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö
1
16
17
4
Työntekijä
1
16
17
% 20
25
Kokoaikatyötä tekevät palkansaajat, jotka olivat tutkimusviikolla työssä vähintään neljänä päivänä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2012 aineisto
26 Akavaaka — 2013
5,6
Kaikki palkansaajat
5
15
8,0
14
8
10
6,5
21
Asiantuntijat
5
8,3
22 1 24
17
11
0
1 22
17
4
8 7
7,2
17
4
7
7,4
22
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
7,3
19 15
1
Valtio
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
16 6
Naiset
Yksityinen
Ylityötuntien keskiarvo/viikko
• Korvaukseton ylityö • Korvattu ylityö • Sekä korvaukseton että korvattu ylityö
36
Korkeasti koulutetut
Yli joka viides korkeasti koulutettu tekee ylitöitä.
Korkeasti koulutetut tekevät eniten ylitöitä – myös korvauksetta
0
5
10
15
7,7 5,9 %
20
25
8,4
30
Kokoatyötä tekevät palkansaajat, jotka olivat tutkimusviikolla työssä vähintään neljänä päivänä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2012 aineisto
TYÖAIKA JA YLITYÖT
TYÖAIKA JA YLITYÖT
Akavaaka — 2013 27
3 – Palkat ja verotus
Palkat paranevat iän ja koulutuksen myötä Kokoaikatyössä olevien akavalaisten kokonaisansiot olivat vuonna 2011 keskimäärin 4 140 euroa kuukaudessa. Miesten kokonaisansiot olivat keskimäärin 4 640 euroa ja naisten 3 690 euroa kuukaudessa. Tämän julkaisun lopussa esitetyssä Perustietoa akavalaisista -taulukossa vastaavat kuukausipalkat on korotettu ansiotasoindeksin muutoksella (3,2 %) vuoden 2012 tasolle. Kun tulospalkkiot jätetään huomioimatta, puolet akavalaisista ansaitsi vuonna 2011 vähintään 3 650 euroa kuukaudessa. Joka kymmenes ansaitsi alle 2 480 euroa (desiili 10) ja joka kymmenes yli 6 070 euroa (desiili 90) kuukaudessa. Ikäryhmässä 25–34-vuotiaat akavalaisten palkat olivat keskimäärin 3 320 euroa kuukaudessa vuonna 2011. Ikäryhmässä 55–64-vuotiaat kuukausipalkat olivat keskimäärin 4 580 euroa. Nuorimman ikäryhmän palkat olivat keskimäärin samaa tasoa sekä valtiolla että yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla ansaittiin keskimmäisissä ikäryhmissä keskimäärin enemmän kuin valtiolla, mutta vanhimmassa ikäryhmässä työnantajasektoreiden väliset palkkaerot taas kapenevat. Vanhimmassa, 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä ansaitaan valtiolla (5 020 euroa/kk) keskimäärin jopa hieman enemmän kuin yksityisellä sektorilla (4 920 euroa/kk). Kunnissa työskentelevien akavalaisten palkat olivat kaikissa ikäryhmissä keskimäärin matalammat kuin muilla työnantajasektoreilla. Kaikkien kokoaikatyössä olevien palkansaajien kokonaiskeskiansio oli 3 160 euroa kuukaudessa vuonna 2011. Mitä korkeampi koulutustaso palkansaajilla on, sitä paremmat kuukausiansiot. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään viisi henkeä työllistävät yritykset sekä julkisen sektorin kaikki palkansaajat. Palkkarakennetilaston ulkopuolelle on rajattu yksityiseltä sektorilta yritysten ylin johto sekä yrityksen päätoimialan mukaan maa-, metsä- ja kalatalouden, työnantajakotitalouksien sekä kansainvälisten järjestöjen toimialat.
Akavalaisten miesten kokonais ansiot ovat keskimäärin 4 640 euroa ja naisten 3 690 euroa kuukaudessa.
Kokonaisansiot 2011 Työnantajasektori
Akavalaiset keskimäärin €/kk
Kaikki palkansaajat keskimäärin, €/kk
Valtio
4 310
3 520
Kunta
3 760
2 860
Yksityinen
4 350
3 250
Miehet
4 640
3 500
Naiset
3 690
2 830
Kaikki
4 140
3 160
Sukupuoli
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaisansiot sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2011
Kokonaisansioiden hajonnat 2011 (ilman tulospalkkioita)
Desiili 10 2480 1970
Akavalaiset Kaikki palkansaajat
Desiili 90 6070
3650 Mediaani 2780
4610 €/kk
1400
1900
2400
2900
3400
3900
4400
4900
5400
5900
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2011
Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2011 €/kk
Kaikki
Yksityinen
Valtio
Kunta
5250 5000 4750 4500 4250 4000 3750 3500 3250 3000 2750 2500 25 - 34
35 - 44
45 - 54
55 - 64
Keskimäärin €/kk
Lukumäärä 1000
Kaikki
4140
292
Yksityinen
4350
165
Valtio
4310
21
Kunta
3760
106
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2011
30 Akavaaka — 2013
PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — 2013 31
Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen mukaan 2011
Bruttopalkat Suomessa ja EU15-maissa 2010: kaikki palkansaajat
Henkilöiden määrä tilastossa (1000) Kaikki yhteensä
Tanska
1403
3160 2630
167
Keskiaste
2710
594
Hollanti
215
Irlanti
Alin korkea-aste
3230
Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste
5330 0
45 000 45 000 44 000 41 000
Saksa
41 000
Itävalta
197
4450
52 000
Belgia
209
3370
56 000
Luxemburg
Perusaste
40 000
Suomi
37 000
Iso-Britannia
21
37 000
EU15
1000 2000 3000 4000 5000 6000
36 000
Ruotsi
35 000
Ranska Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2011
33 000
Italia
28 000
Espanja
26 000
Kreikka
19 000
Portugali
Suomalaisen erityisasiantuntijan palkan ostovoima eurooppalaisittain heikko
Bruttopalkka, euroa/vuosi
Bruttopalkat Suomessa ja EU15-maissa 2010: erityisasiantuntijat
Eurostatin palkkarakennetilaston mukaan (Structure of Earnings Survey 2010) suomalaisten kokoaikaisten työntekijöiden bruttopalkat olivat 40 000 euroa vuodessa ja noin kahdeksan prosenttia korkeampia kuin EU15-maissa keskimäärin vuonna 2010. Suomalaisten erityisasiantuntijoiden vuosipalkat olivat 50 000 euroa vuodessa ja noin viisi prosenttia korkeampia kuin EU15-maissa keskimäärin. Bruttovuosipalkka sisältää kaikki vuoden aikana maksetut palkat ja palkkiot, luontoisedut, lomarahat, bonukset sekä 13. tai 14. kuukauden palkat. Tiedot koskevat yli kymmenen hengen yrityksiä ja toimipaikkoja kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta sekä kotitalouksien toimintaa työnantajina. Erityisasiantuntijaryhmä (professionals) perustuu kansainväliseen ammattiluokitukseen ISCO 08. Akavalaisista kokoaikatyötä tekevistä 54 prosenttia sijoittuu tähän ammattiryhmään. Eurostatin palkkarakennetilaston käsitteet, määritelmät, kattavuus ja tiedonkeruumenetelmät on pitkälle yhdenmukaistettu Euroopan komission asetuksella. Tilasto tuotetaan kerran neljässä vuodessa. Seuraava tilasto koskee vuotta 2014 ja se julkaistaan vuoden 2016 alussa. Vaikka tiedonkeruu- ja tiedonkäsittelymenetelmät ovat hyvin pitkälle yhdenmukaistettuja, kullakin maalla on edelleen liikkumavaraa niiden suhteen. Lisäksi kaikki maat eivät välttämättä ole pystyneet kaikilta osin noudattamaan sääntelyä ja siihen perustuvia Eurostatin ohjeita. Euroalueen ulkopuolisten maiden, esimerkiksi Ruotsin, tuloksiin vaikuttavat myös valuuttakurssit. Suomen korkea hintataso pudottaa palkkojen ostovoimaa merkittävästi. Ostovoimapariteettiyksiköissä mitattuna suomalaisten bruttovuosipalkka oli vuonna 2010 keskimäärin noin 95 prosenttia EU15maiden tasosta, erityisasiantuntijoiden puolestaan noin 92 prosenttia.
32 Akavaaka — 2013
Suomalaisten bruttopalkat ovat hieman paremmat kuin EU-maissa keskimäärin.
Luxemburg
71 000
Tanska
62 000
Saksa
61 000
Itävalta
60 000 57 000
Irlanti
56 000
Belgia
56 000
Hollanti
50 000
Suomi
48 000
EU15
46 000
Iso-Britannia
46 000
Ranska
44 000
Italia
41 000
Ruotsi
39 000
Espanja
31 000
Portugali
31 000
Kreikka
Bruttopalkka, euroa/vuosi Kokoaikatyössä olevien vuosipalkat Lähde: Eurostat, Structure of Earnings Survey 2010
PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — 2013 33
Ostovoimakertoimella korjatut bruttopalkat Suomessa ja EU15-maissa 2010: kaikki palkansaajat Luxemburg
43 000
Hollanti
41 000
Tanska
41 000
Belgia
40 000
Irlanti
39 000 39 000
Saksa
38 000
Iso-Britannia
37 000
Itävalta
35 000
EU15
33 000
Suomi
32 000
Ruotsi
31 000
Italia
Suomen korkea hintataso pudottaa palkkojen ostovoimaa merkit tävästi.
31 000
Ranska
30 000
Espanja
28 000
Kreikka
22 000
Portugali
Ostovoimakorjattu bruttopalkka, euroa/vuosi
Ostovoimakertoimella korjatut bruttopalkat Suomessa ja EU15-maissa 2010: erityisasiantuntijat Luxemburg
60 000
Saksa
58 000
Itävalta
54 000
Hollanti
51 000
Irlanti
51 000
Belgia
50 000
Iso-Britannia
48 000 46 000
EU15
45 000
Tanska
Suomalaisten palkat parantuneet, ostovoimassa on vielä kurottavaa Eurostatin palkkarakennetilastojen mukaan Suomen bruttopalkka taso suhteessa EU15-maihin oli parantunut vuosien 2006 ja 2010 välillä. Vuonna 2006 suomalaisten palkat olivat lähes samalla tasolla kuin EU15-maissa keskimäärin, kun vuonna 2010 ne olivat 13 prosenttia korkeammat. Vuonna 2006 suomalaisten erityisasiantuntijoiden bruttopalkat olivat 14 prosenttia alhaisemmat kuin EU15-maiden vastaavassa asemassa olevien palkat, vuonna 2010 ne olivat hieman keskimääräistä paremmat. Korkea hintataso heikentää suomalaisten palkkojen ostovoimaa. Vuosina 2006–2010 kaikkien suomalaisten palkansaajien keskimääräinen palkkojen ostovoima oli noussut pisteluvusta 86 lähes samalle tasolle kuin EU15-maissa keskimäärin. Erityisasiantuntijoiden brutto palkan ostovoima oli 76 prosenttia vuonna 2006 ja 90 prosenttia vuonna 2010 verrattuna vastaavan ammattiryhmän ostovoimaan EU15-maissa. Kuviossa ˝Suomen palkkataso suhteessa EU15-maiden palkkatasoon 2006 ja 2010˝ käytetään tuntipalkkoja, joihin ei sisälly epäsäännöllisesti maksettavia eriä, kuten lomarahaa tai vuosibonusta. Laskelmassa käytetään tuntipalkkoja, koska vuodelta 2006 ei ollut käytössä tietoa pelkästään kokoaikaisten työntekijöiden vuosipalkoista. Vuoden 2006 maakohtaiset tuntipalkkojen keskiarvot on laskettu Akavassa painottaen Eurostatin julkaisemilla kunkin maan työntekijämääriin perustuvilla painoilla. Akavan selvityksen mukaan vuoden 2010 Eurostatin julkaisemat EU15-maita koskevat luvut on tuotettu vastaavanlaisella menetelmällä. Laadullisesti tuntipalkkojen vertailu antaa saman kokonaiskuvan kuin vuosipalkkojen vertailu.
Suomalaisten erityisasian tuntijoiden palkan ostovoima on edelleen alle EU15-maiden keskitason.
42 000
Suomi
42 000
Italia
41 000
Espanja
Suomen palkkataso suhteessa EU15-maiden palkkatasoon 2006 ja 2010
41 000
Ranska
37 000
Portugali
35 000
Ruotsi
33 000
Kreikka
Bruttopalkat
Ostovoimakorjattu bruttopalkka, euroa/vuosi
• 2006 • 2010
EU15-maiden palkkataso = 100 99
Kaikki Kokoaikatyössä olevien vuosipalkat Lähde: Eurostat, Structure of Earnings Survey 2010
86
Erityisasiantuntijat
113
102
Ostovoimakorjatut palkat 86
Kaikki 76
Erityisasiantuntijat 0
20
40
99
90 60
80
100
120
Kokoaikatyössä olevien tuntipalkat Lähde: Eurostat, Structure of Earnings Survay 2010 ja oma laskelma
34 Akavaaka — 2013
PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — 2013 35
Taitteet leikkaavat ansiosidonnaista päivärahaa
Vuoden 2013 veroratkaisut eivät lisää palkansaajien ostovoimaa
Päivärahojen niin sanotut taitteet leikkaavat työttömyyden tai sairauden aikaisia päivärahoja niin, että korvaustaso suhteessa palkkaan on sitä pienempi, mitä suuremmat tulot palkansaajalla on ennen työttömyyttä tai sairautta. Akavalaisten keskitulotasolla eli noin 4 250 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on 51 prosenttia bruttopalkasta eli noin 2 150 euroa kuukaudessa ja sairauspäiväraha 60 prosenttia eli noin 2 550 euroa kuukaudessa.
Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo, mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 100 euron palkkatasolla verot vievät lisäansiosta lähes 45 prosenttia. 3 400 euron kuukausipalkalla rajaveroaste on lähes 50 prosenttia ja 57 prosenttia, kun kuukausipalkka ylittää 6 100 euroa. Suurten palkkatulojen verorasitus nousi väliaikaisesti, kun tuloveroasteikkoon lisättiin vuosiksi 2013–2015 uusi veroluokka 100 000 euroa ylittäville tuloille. Tämän niin sanottu solidaarisuusvero nostaa rajaveroastetta korkeimmillaan 58 prosenttiin. Muutoin vuoden 2013 tulo- ja rajaveroasteet ovat lähes samalla tasolla kuin vuonna 2012.
Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2013, e/kk Ansio - tai sairauspäiväraha €/kk
Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2012 ja 2013
Sairauspäiväraha
Ansiopäiväraha (työttömyyspäiväraha)
Tuloveroaste 2012
%
Tuloveroaste 2013
Rajavero 2012
Rajavero 2013
3500
3500
65
3250
3250
60
3000
3000
55
55
2750
2750
2500
2500
50
50
2250
2250
45
45
2000
2000
40
40
1750
1750
35
35
1500
1500
30
30
1250
1250
25
25
1000
1000
20
20
750
750
15
500
500
10
250
5
0
0
Keskiverto akavalainen
250 0 0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
65
Rajaveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus tulonlisäyksestä
60
15
Tuloveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus veronalaisesta tulosta
10 5 0
0
500
1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 8500 9000 9500 10000
Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk
Bruttopalkka e/kk, ansiotaso muuttumaton Lähteet: Valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat
Keskituloisen akavalaisen ansiopäivä raha on noin 2150 euroa kuukaudessa. 36 Akavaaka — 2013
Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajaveroasteet. PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — 2013 37
Reilu kolmannes maksaa kaksi kolmasosaa veroista
Voittajia ja häviäjiä länsieurooppalaisessa verovertailussa
39 prosenttia veronmaksajista maksoi 65 prosenttia kaikista valtion ansiotuloveroista sekä kunnallisverosta vuonna 2011. Tilastokeskuksen vuoden 2011 Tulonjakotilaston mukaan joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja oli akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat 28 prosenttia kaikista Suomessa maksetuista bruttopalkoista ja maksoivat veroista sekä työntekijöiden eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista noin kolmanneksen.
Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus on Suomessa eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella palkansaajalla verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevilla verotus on varsin ankaraa. Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. Esimerkiksi koko vuoden kokoaikatyössä olevista akavalaisista viisi prosenttia ansaitsee vähintään 31 000, puolet vähintään 51 000 (mediaani) euroa vuodessa. Viidellä prosentilla akavalaisista ansiot ylittävät 103 000 euroa vuodessa.
Keski palkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan Suomessa varsin ankarasti.
Veronmaksajien ja ansiotuloverojen* jakauma tuloluokittain 2011 Tuloluokka,1000 e/v
Osuus veronmaksajista, % 11
–5
11
Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa 2012
1
10–15
14
3
15–20
19
% 48
5
46
32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8
6
4
1
100–150
0,3
150–300
0,1
300–
2
0 %
75
95
Mediaani
42,0
34,8
32 30
29,9
28
24,9
26
24
24
22 20 18 16
2
22
22,1
20
Kaikkien palkansaajien jakauma: 05
25
50
18
75
95
16
14 % 0
2
4
6
8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32
40
34
Muut Länsi-Euroopan maat *)
29,9
26
4
42
36
34
28
6
46
38
36
30
8
% 48 44
Suomi 36,5
32
15
75–100
50
38 31
55–75 2
25
40
19
35–55 4
05
42
25–35 16
46,0
Akavalaisten jakauma:
44
6
20–25
10 Akavalaisista koko vuoden työssä olevista palkansaajista 90 % sijoittui tulovälille 30 000– 100 000 euroa vuodessa
0
5–10
12
Osuus maksetuista veroista, %
14
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
90000
100000
110000
120000
130000
Vuosiansio 2012, euroa
*) Valtion ansiotulovero ja kunnallisvero Lähde: Verohallitus, Verotilasto 2012; Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011
38 Akavaaka — 2013
*) Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei mukana. Yhden hengen talous. Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2012; Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2011; oma laskelma
PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — 2013 39
Oheisessa kuviossa on lisäksi esitelty 4 880 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroasteita muutamissa maissa vuonna 2012. Suomessa palkansaaja maksoi 4 880 euron kuukausiansioistaan veroja ja maksuja 37 prosenttia. Samalla kuukausiansiolla Ruotsissa palkansaajan tuloveroaste oli 32 prosenttia ja Saksassa 43 prosenttia. Valittujen maiden joukossa Virossa maksetaan vähiten veroja, 23,1 prosenttia ja Belgiassa puolestaan eniten, 46,7 prosenttia.
Palkansaajien tuloveroaste 4 880 €/kk ansaitsevilla 2012 Belgia
46,7
Saksa
42,7
Italia
41,8 38,8
Tanska
38,6
Itävalta
37,1
Hollanti
36,5
Suomi
34,2
Ranska Ruotsi
32,4
Espanja
32,0 28,3
Norja
27,8
Iso-Britannia
26,7
USA
23,1
Viro 0
10
20
% 30
40
50
Yhden hengen talous, vuositulo 61 000 euroa Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2012
40 Akavaaka — 2013
PALKAT JA VEROTUS
4 – Koulutus
Lähes neljännes aikuisväestöstä on korkeasti koulutettuja Väestön koulutusrakenne on muuttunut huomattavasti yli 35 viime vuoden aikana. Vuonna 1975 korkea-asteen tutkinto oli noin 14 prosentilla 25–64-vuotiaasta väestöstä, kun vuonna 2011 osuus oli kasvanut 37 prosenttiin. Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli samana vuonna 24 prosenttia. Vaikka pelkän peruskoulututkinnon suorittaneiden osuus on laskenut huomattavasti, noin viidennes aikuisväestöstä on edelleen ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Noin viidennes aikuis väestöstä on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
90 80
0,2 3 4 7
0,3 4 5
0,6
0,8
6
8
6
7
11 16
20
16
70
0,9 9 9 15
Opiskelijoiden ja opettavan henkilöstön suhdeluvuissa ei ole tapahtunut 2000-luvulla merkittäviä muutoksia. Opiskelijoiden ja opettavan henkilöstön suhdeluku lasketaan käyttäen kokopäiväisten opiskelijoiden ja opettavan henkilöstön lukumääriä. Kokopäiväiset opiskelijat on laskennallinen luku, jossa osa-aikaiset opiskelijat on muutettu kokoaikaisiksi kertoimilla. Opettavalla henkilöstöllä viitataan ammattikorkeakoulujen opetushenkilökuntaan ja yliopistoissa tutkijauran portaille II–IV sijoittuvaan henkilöstöön. Opetushallinnon tilastointitapa on yliopistojen oppilas-opettaja -suhdeluvun laskennassa ongelmallinen, koska tilastossa ei ole tietoa henkilöstön todellisista opetusmääristä. Opettavaan henkilöstöön (tutkijauran portaat II–IV) luetaan useita eri nimikkeitä, joista suurella osalla opetusta kertyy vuosittain vain vähän tai ei ollenkaan. Luotettavan suhdeluvun laskeminen edellyttäisi tietoa opetustunneista ja selkeää tuntirajaa, jonka ylitettyään henkilöstön jäsen luettaisiin opettavaan henkilöstöön.
Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opettavan henkilöstön lukumäärään
25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2011 % 100
Opettavan henkilöstön määrä on pysynyt samana opiskelijoiden määrään nähden
1,1
% 100
11 90 12
13
80
Opiskelijaa/opettaja
• Tutkijakoulutusaste korkeakouluaste • Ylempi korkeakouluaste • Alempi korkea-aste • Alin • Keskiaste • Perusaste
Yliopistot
20 17,7
18,7
18,6
18,4
18,7
Ammattikorkeakoulut 18,8
18 16
70
18 14,5
14,8
15,5
15,2
15,2
14,4
15,0
15,2
14
38
50
40
40 30
43
44
66
16 12,3
30 60
20
18,7
14 11,9
60
12
12
50
10
10
40
8
8
30
6
6
20
4
4
10
2
2
0
0
50 20 33 10
28
23
19
0 1975
1985
1996
2001
2006
2011
Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakennetilasto
44 Akavaaka — 2013
0 2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
KOULUTUS
KOULUTUS
Akavaaka — 2013 45
Korkeakoulututkintojen suoritusajat vaihtelevat aloittain Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen kestää yliopistoopiskelijoilla keskimäärin 6,5 vuotta. Keskimääräisellä opiskeluajalla viitataan tässä brutto-opiskeluaikaan eli yliopistoon kirjoittautumisen ja tutkinnon suorittamisajankohdan väliseen aikaan. Bruttoopiskeluajat sisältävät myös opiskelijoiden poissaolokuukaudet. Lisäksi brutto-opiskeluajat jättävät huomiotta sen, että opiskelu on saattanut olla osa-aikaista. Suoritusajat vaihtelevat runsaasti tutkinnoittain. Pisimpään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen kestää arkkitehdeillä: vuonna 2012 valmistuneet arkkitehdit suorittivat tutkinnon keskimäärin kahdeksassa vuodessa. Nopeinta valmistuminen on taidealoilla sekä liikunta- ja terveystieteissä. Ylemmän korkeakoulututkinnon keskimääräinen suoritusaika ei ole juuri muuttunut kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen meni keskimäärin lukukausi pidempään kuin vuonna 2002. Keskimääräiset suoritusajat ovat 2000-luvulla olleet pisimmillään vuosina 2008 ja 2010. Näinä vuosina valmistuneet suorittivat ylemmän korkeakoulututkinnon keskimäärin seitsemässä vuodessa. Vuonna 2006 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista 60 prosenttia suoritti tutkintonsa viidessä vuodessa. Viidessä vuodessa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vaihtelee aloittain. Vuonna 2006 opintonsa aloittaneista osuus oli korkein sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, jossa 76 prosenttia suoritti tutkinnon viidessä vuodessa. Viidessä vuodessa valmistuneiden osuus oli matalin luonnontieteiden alalla, jossa 43 prosenttia suoritti tutkintonsa viidessä vuodessa. Paljon on pohdittu sitä, kuinka paljon opintojen aikainen työnteko vaikuttaa opintojen kulkuun ja pituuteen. Yliopistojen opiskelijoista 61 prosenttia ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 59 prosenttia käy työssä.
46 Akavaaka — 2013
Yliopisto- opiskelijat suorittavat ylemmän korkeakoulu tutkinnon keskimäärin 6,5 vuodessa.
Ylemmän korkeakoulututkinnon keskisuoritusaika* yliopistotutkinnoittain 2012 Kaikki ylemmät korkeakoulututkinnot
6,5
Arkkitehti
8,0
Maisema-arkkitehti
8,0
Diplomi-insinööri
7,0
Eläinlääketiet. lis.
7,0
Fil. maisteri (humanistinen)
7,0
Lääketiet. lis.
7,0
Musiikin maisteri
7,0
Proviisori
7,0
Teologian maisteri
7,0
Valtiotiet. maisteri
7,0
Fil. maisteri (luonnontieteellinen)
6,5
Oikeustiet. maisteri
6,5
Psykologian maisteri
6,5
Yhteiskuntatiet. maisteri
6,5
Elintarviketiet. maisteri
6,0
Hallintotiet. maisteri
6,0
Hammaslääketiet. lis.
6,0
Kasvatustiet. maisteri
6,0
Kauppatiet. maisteri
6,0
Maat.-metsätiet. maisteri
6,0
Taiteen maisteri
6,0
Kuvataiteen maisteri
5,5
Teatteritaiteen maisteri
5,5
Liikuntatiet. maisteri
5,0
Terveystiet. maisteri
4,5
Tanssitaiteen maisteri
4,0 0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
Vuotta *Keskisuoritusaika (mediaani) on laskettu brutto-opiskeluajoista eli yliopistoon kirjautumisesta tutkinnon suorittamiseen. Opiskeluajoissa on mukana myös poissaolokuukaudet. Lisäksi opiskelu on voinut olla osa-aikaista. Suoritusajat on laskettu lukukauden tarkkuudella. Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
KOULUTUS
KOULUTUS
Akavaaka — 2013 47
61 % yli opistojen ja 59 % ammatti korkea koulujen opiskelijoista käy töissä.
Ammattikorkeakoulun viidessä vuodessa suorittaneet
•
2011 (vuonna 2006 opintonsa aloittaneet)
•
2009 (vuonna 2004 opintonsa aloittaneet) 60 60
Kaikki yhteensä Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
76 77 64
Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
62 63
Yhteiskuntatieteiden, liike talouden ja hallinnon ala
61 62
71
59 61
Kulttuuriala 52 53
Luonnonvara- ja ympäristöala 46 45
Tekniikan ja liikenteen ala
43 43
Luonnontieteiden ala 0
20
40
60
80
100
%
Yliopistoissa on aiempaa enemmän uusia opiskelijoita Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2012 opintonsa aloitti 26 000 yliopisto-opiskelijaa ja noin 38 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Yliopistoissa uusien opiskelijoiden lukumäärä kasvoi lähes 6 000 opiskelijalla vuoden takaisesta. Vuosien 2008 ja 2012 välillä ammattikorkeakouluissa aloitti opintonsa vuosittain 37 000– 40 000 uutta opiskelijaa. Vuosina 2010–2012 yliopistoissa suoritettiin vuosittain noin 30 000 tutkintoa. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritettiin vuonna 2012 yhteensä 53 000 korkeakoulututkintoa. Yliopistotutkintoja uudistettiin vuonna 2005, jota ennen opiskelunsa aloittaneiden oli mahdollista suorittaa tutkintonsa siirtymäajan puitteissa vanhoin tutkintovaatimuksin. Siirtymäaika päättyi useimpien opintoalojen kohdalla vuonna 2008, mikä heijastuu poikkeuksellisen suurena suoritettujen tutkintojen lukumääränä vuonna 2008. Ammattikorkeakouluissa suoritettiin vuonna 2012 noin 24 000 tutkintoa, noin 2 000 tutkintoa enemmän kuin vuonna 2008.
Vuonna 2012 suoritettiin yhteensä 53 000 korkeakoulu tutkintoa.
Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2011
Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008–2012 Yliopistot
1000 henkilöä 30
Lukio
40 57
Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu
30
59
Yliopisto
20 10
61 0
10
20
30
40
50
60
70
%
38,2 20,2
19,6
23,8
20,2
29,1
20,3
28,5
26,0
29,4
0 2008
2009
2010
2011
2012
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot Ammattikorkeakoulut
1000 henkilöä 40 30 20
39,5
38,2
37,0 21,8
10
21,0
38,8 21,9
38,3 22,9
23,9
0 2008
2009
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
48 Akavaaka — 2013
KOULUTUS
KOULUTUS
2010
2011
2012
• Uudet opiskelijat • Suoritetut tutkinnot
Akavaaka — 2013 49
Neljännes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseen
Kaksi kolmesta on koulutustasoa vastaavassa työssä
Akavan vuonna 2012 teettämän kyselyn mukaan yli neljännes akavalaisista ei osallistunut lainkaan työnantajan kustantamaan tai työajalla tapahtuvaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen edeltävän vuoden aikana. Akavalaisista 40 prosenttia oli koulutuksessa alle viisi päivää vuoden 2011 aikana.
Akava on selvittänyt vuosina 2010 ja 2013 jäsenkuntansa käsityksiä siitä, kuinka koulutustaso ja työ vastaavat toisiaan. Valtaosan mielestä työ vastaa hyvin koulutustasoa, mutta osuus on pienentynyt 75 prosentista 68 prosenttiin. Vastaavasti niiden osuus, joiden mielestä työn vaativuus on osittain tai selvästi koulutustasoa alempi, on kasvanut. Jopa joka kymmenes toteaa, että työ vaatii enemmän kuin mitä koulunpenkillä on opittu. Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet ovat tyytyväisimpiä työn ja koulutuksen vastaavuuteen. Iän myötä tilanne vakiintuu niin, että yli 50-vuotiaista kolme neljästä on koulutusta vastaavassa työssä. Koulutusaloittain tarkasteltuna paras tilanne näyttää olevan lainopillisen tai yhteiskunnallisen tutkinnon suorittaneilla. Sosiaali-, terveys- ja opetusalalla on eniten niitä, jotka kokevat työssään koulutuksen riittämättömyyttä. Kaupalliselta tai luonnontieteelliseltä alalta valmistuneista 31–41 prosenttia on sitä mieltä, että töiden vaativuus on osittain tai selvästi koulutustasoa alhaisempi. Työllistyminen koulutusta vastaavaan työhön edesauttaa työssä viihtymistä ja viime kädessä pidentää työuria. Ongelmat laadullisessa työllistymisessä ovat merkki väärinmitoitetusta koulutustarpeesta.
Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen vuonna 2011
• Ei osallistunut • Alle 5 päivää • 5-10 päivää • Yli 10 päivää Kaikki Miehet
28
40
29
37
27
Naiset
26
6
28
43
6
24
6
Ikä 33
Alle 35 35-44
36
30
45-54
21
55-64 10
30
40
5
31 48
20
7
29
41 29
0
24
37
50
7 18
60
70
80
5 90
Sosiaali-, terveys- ja opetusalan töissä koetaan eniten koulutuksen riittämättö myyttä.
100 %
Lähde: Akavan TNS Gallupilla vuonna 2012 teettämä kysely
Akavalaisten koulutustaso ja työn vaativuus
• Työ vastaa hyvin koulutustasoa • Työn vaativuus koulutustasoa osittain alhaisempi • Työn vaativuus koulutustasoa selvästi alhaisempi • Työ koulutukseen nähden vaativampaa
Vastaajien lukumäärä
75
Kaikki 2010
13
68
Kaikki 2013
3
18
5
9
1039
9
916
Koulutusaste 52
Vähintään alin korkea-aste
7
3
38
74
Alempi korkeakouluaste
69
Ylempi kork.kouluaste tai tutkijakoul.
133
15
5
22
6 5
241
4
542
Ikä 62
Alle 35
19
67
35–50
73
Yli 50
Joka kymmenes pitää työtään koulutukseen nähden vaativampana. 50 Akavaaka — 2013
9 20
3 15
10
162
10
485
7
270
5
Koulutuksen ala Lainopillinen&yht.kuntatieteellinen
75
Kasvatustiet. ja opettajan koul.
75
Sosiaaliala
73
Terveysala
72
Humanistinen ja taideala
72
23 11 13 18 21
63
Kaupallinen ala
25
56
Luonnontieteellinen ala
27
60
Muut koulutusalat yhteensä 0
20
1
8 40
60
33
10
78
3
7
91
3
7
214
6
6
14
4
134
3
28 80
74 106
13
8
10
69
Tekniikan ala
11 11
3
100
82 %
103
Lähde: Akavan eläkeasenneselvitys 2013
KOULUTUS
KOULUTUS
Akavaaka — 2013 51
5 – Perustiedot akavalaisista
Akavalaisia on jo yli puoli miljoonaa Akavaan kuuluu 35 jäsenliittoa, joilla oli vuoden 2013 alussa yhteensä 580 000 jäsentä. Kasvua vuodesta 2012 oli noin 14 000 jäsentä. Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä Akavan liittoon jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenliittoihin kuuluu 110 000 opiskelijajäsentä. Akavalaisten järjestäytymisaste on noin 70 prosenttia. Kokoaikatyötä tekevistä palkansaajista joka viides on Akavan liiton jäsen. Akavalaisista 84 prosentilla on vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinto, kun Suomen koko väestöstä 26 prosentilla on vastaava tutkinto. Kaikkien akavalaisten keski-ikä on 42 vuotta ja heistä yli puolet on naisia. 47 prosentilla on alle kouluikäisiä lapsia ja neljä kymmenestä asuu Uudellamaalla. Joka kolmas akavalainen asuu pääkaupunkiseudulla. TNS Gallupilla teetetyn Työmarkkinailmasto 2012 -selvityksen mukaan kaikista palkansaajista 92 prosenttia oli sitä mieltä, että ammatillinen järjestäytyminen on tarpeellista, akavalaisista 96 prosenttia oli tätä mieltä. Akavalaiset arvioivat, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat jäsenyydessä eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturva saavat eniten painoarvoa.
Palkan saajista 92 prosenttia pitää järjes täytymistä tarpeellisena.
Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2013 1000 jäsentä 600
500
400
300
200
436
375
424
461
409
448
391
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
486
498
2007
2008
537
547
553
566
580
2009
2010
2011
2012
2013
100
0
Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset
Palkansaajien järjestäytyminen keskusjärjestöihin 1970–2013 SAK (1 038 000)
%
STTK (607 000)
Akava (580 000)
80
80
75
75
70
70
65
65
60
60
55
55
50
50
45
45
40
40
35
35
TVK + STTK
30
30
25
25
20
20
15
15
10
10
5
5
0
0 1970
1975
1980
1985
1990
1995
2000
2005
2010
Keskusjärjestöjen jäsenmäärissä on mukana työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako
54 Akavaaka — 2013
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavaaka — 2013 55
Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2013
Perustietoa akavalaisista 2013
Agronomiliitto
5 948
Päätoimi
Kaikki
Miehet
Naiset
Akavan Erityisalat
27 477
Kokoaikatyö
85 %
88 %
81 %
772
Osa-aikatyö
7%
4%
10 % 4%
Akavan Yleinen Ryhmä AYR Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl
2 048
Yrittäjä
4%
5%
Driftingenjörsförbundet i Finland
3 383
Työtön
4%
3%
5%
Kirkon akateemiset AKI
5 743
Yhteensä
100 %
100 %
100 %
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT
1 114
Ammattiryhmä
KTK Tekniikan Asiantuntijat
9 633
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
18 %
25 %
11 %
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL
7 749
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
35 %
38 %
32 %
Metsänhoitajaliitto
2 613
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
27 %
17 %
37 %
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ
27 123
Asiantuntijat
15 %
16 %
14 %
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
120 040
Muut tehtävät
5%
5%
6%
Professoriliitto
2 354
Yhteensä
100 %
100 %
100 %
Päällystöliitto
4 315
Keski-ikä
42 vuotta
43 vuotta
42 vuotta
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
22 591
Ikäjakauma
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
2 474
Alle 30-vuotiaat
8%
7%
9%
Suomen Ekonomiliitto SEFE
49 580
30–39-vuotiaat
29 %
29 %
29 %
Suomen Eläinlääkäriliitto
2 385
40–49-vuotiaat
28 %
28 %
28 %
Suomen Farmasialiitto
8 771
50–59-vuotiaat
26 %
26 %
26 %
Suomen Hammaslääkäriliitto
6 875
Yli 59-vuotiaat
9%
11 %
8%
Suomen Lakimiesliitto
15 587
Yhteensä
100 %
100 %
100 %
Suomen Lääkäriliitto
24 103
Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto
84 %
81 %
87 %
Suomen Psykologiliitto
6 457
Pääkaupunkiseudulla asuvat
32 %
32 %
32 %
Suomen Puheterapeuttiliitto
1 404
Alle 18-v. lapsen vanhempia
47 %
47 %
46 %
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL
7 172
Määräaikainen palvelussuhde*
13 %
10 %
17 %
Suomen Työterveyshoitajaliitto
1 851
Palvelusvuodet nykyisessä työpaikassa, keskimäärin*
Tekniikan Akateemisten Liitto TEK
73 974
Arvio kokonaisansioista 2012 (sis. tulospalkkiot), €/kk*
Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat
1 138
Tulospalkkiot, yleiskeskiarvo €/kk*
Tieteentekijöiden Liitto
6 595
Tulospalkkioiden saajien osuus*
Tradenomiliitto TRAL
28 509
Tulospalkkiot saajaa kohden, €/kk*
440
500
320
Upseeriliitto
5 990
Luontoisetujen saajien osuus*
48 %
56 %
41 %
Uusi Insinööriliitto UIL
68 848
Luontoisedut saajaa kohden, €/kk*
130
160
80
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
11 660
Kokonaistyöaika, tuntia/viikko*
40,6
41,4
39,7
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL
4 681
Ylitöitä tehneiden osuus*
21
21
19
8 921
Vähintään 48 tuntia viikossa työskentelevien osuus*
12
14
9
Ei korvausta tehdyistä ylitöistä*
32
36
27
YTY & Valmentajat Yhteensä
579 878
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
56 Akavaaka — 2013
9,3
9,5
9,1
4 280
4 800
3 810
90
150
40
21 %
30 %
14 %
*) Tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus ja palkkarakenne; Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavaaka — 2013 57
Akavaaka-julkaisussa käytettyjä lähteitä ja aineistoja •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• •• ••
Aarresaariverkoston viisivuotisseurannan 2010 ja 2012 aineistot Akavan järjestötutkimus 2011 Akavan jäsenjärjestöt Akavan TNS-Gallupilla teettämä eläkeasennekysely 2013 Akavan TNS-Gallupilla teettämä kuntauudistusta koskeva kysely 2012 Eurostatin Structure of Earnings Survey 2010 Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen Tilastokeskuksen Koulutustilastot Tilastokeskuksen Palkkarakennetilasto Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto 2012 Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuosiaineistot 2008–2012 TNS Gallupin Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Valtiovarainministeriö Verohallituksen Verotilasto 2012 Veronmaksajien Kansainvälinen palkkavertailu 2012 Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa. Selvitys akavalaisten liittojen jäsenistössä 2010. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus
58 Akavaaka — 2013
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Rautatiel채isenkatu 6 00520 Helsinki puh. 020 7489 400 www.akava.fi/akavaaka