Punnittua tietoa akavalaisista
Akavaakatilastokooste Syksy 2014
LINKKIVINKKI
SISÄLLYS
Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä
3
1 Työllisyys ja työttömyys Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa Nuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissä Ikääntyvien työllisyysaste nousee Yksityinen sektori työllistää nuoria Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät teollisuuteen ja liike-elämään Akavalaisista seitsemän prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajia Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen Korkeasti koulutettujen työttömien määrä kasvaa Korkeasti koulutetuista nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimmin Korkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa
4 6 8 10 13 15 16 19 21 23 25
2 Työolot ja työurat Akavalaiset tekevät keskimäärin yli 41 työtuntia viikossa Kiire kuormittaa akavalaisia Kolmannes akavalaisista arvioi jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana
26 28 30 33
3 Palkat ja verotus Palkat paranevat iän ja koulutuksen karttuessa Suomalaisten palkat parantuneet, ostovoimassa on vielä kurottavaa Työttömyysturvan heikennykset kohdistuvat akavalaisiin työttömiin Veroratkaisut vuodelle 2015 kasvattavat progressiota Akavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuista Keskituloisen verotus on Suomessa ankaraa Verojen korottaminen huono vaihtoehto julkisen talouden tasapainottamiseksi
36 38 43 44 46 47 48 50
4 Koulutus Neljännes aikuisväestöstä on korkeasti koulutettuja Suoritettujen tutkintojen määrä on noussut, uusien opiskelijoiden määrä laskenut Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittain Kolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseen
52 54 55 57 58
5 Perustiedot akavalaisista Akavalaisia on lähes 600 000 Akavalaiset ovat tyytyväisiä jäsenyyteensä ammattiliitossa
60 62 64
ISSN 2342-5474 (painettu) ISSN 2342-5482 (verkkojulkaisu) Ulkoasu: Nimiö / www.nimio.fi Taitto: Jukka-Pekka Tolvanen / www.tutkimustaitto.info Kuvat: Ida Pimenoff Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa Ilmestymispäivä 21.11.2014
Akavaaka on saatavilla osoitteessa www.akava.fi/akavaaka
Akavaaka – tietoa akavalaisista työelämässä Akavaaka on vuosittain julkaistava tilastokooste, jossa on tietoa Akavan jäsenliittojen jäsenten eli akavalaisten sekä muiden korkeasti koulutettujen asemasta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Akavaaka koostuu viidestä osiosta. Ensimmäinen osio käsittelee akavalaisten ja korkeasti koulutettujen sijoittumista työmarkkinoille. Toisessa osiossa on tietoa akavalaisten työajoista, palkallisista ja palkattomista ylitöistä sekä työhyvinvoinnista. Kolmanteen osioon on koottu keskeisimpiä akavalaisten palkkausta ja verotusta koskevia tietoja. Neljännessä osiossa on kouluttautumista ja korkeakouluja koskevaa tietoa. Viides osio antaa perustietoa akavalaisista. Tietolähteinä on käytetty lukuisia Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja eri tutkimuslaitosten otos- ja rekisteriaineistoja sekä Akavan omia selvityksiä. Akavaakaan on koottu vain osa Akavan jatkuvasti päivittyvästä tietovarannosta. Saat lisää tietoa Akavan verkkopalvelusta ja tutkijoilta.
AKAVAAKA
Akavaaka — 2014 3
1 – Työllisyys ja työttömyys
Akavalaisen työvoiman määrä kasvaa
Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2013: akavalaiset (435 000) Kaikki
Akavalainen työvoima on kasvanut edellisvuodesta seitsemällä prosentilla, toisin sanoen 28 000 henkilöllä ja on noin 435 000 henkilöä vuonna 2013. Kaikkien työvoimaan kuuluvien lukumäärä oli supistunut 0,6 prosenttia ja oli noin 2,6 miljoonaa henkilöä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2013 aineistoon. Työvoima koostuu työllisistä ja työttömistä. Kolme neljästä työvoimaan kuuluvasta akavalaisesta oli pysyvässä kokoaikatyössä. Noin joka kymmenes oli palkattu määräaikaiseen palvelussuhteeseen ja osa-aikatyötä teki kuusi prosenttia. Vuonna 2013 työttömänä oli viisi prosenttia ja päätoimisina yrittäjinä neljä prosenttia. Ikä ja sukupuoli vaikuttavat työvoiman sijoittumiseen työmarkkinoille. Määräaikaiset työsuhteet ovat erityisen yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2013 Akavan jäsenjärjestöjen työvoimaan kuuluvista alle 35-vuotiaista jäsenistä 27 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa, kun koko työvoimassa määräaikaisuuksien osuus oli samassa ikäryhmässä 20 prosenttia. Kyseiset osuudet eivät ole juuri muuttuneet edellisestä vuodesta. Osa-aikatyö on yleisintä 60 vuotta täyttäneillä akavalaisilla naisilla. Heistä suurin osa, kolme neljästä, oli osa-aikaeläkkeellä. Nuorilla akavalaisilla naisilla yleisimmät syyt työn osa-aikaisuuteen ovat osittaisten perhevapaiden käyttö ja työskentely opintojen ohessa. Osa-aikaeläkkeellä olevien osuus on 14 prosenttia 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä sekä akavalaisilla että muilla kuin akavalaisilla. Osaaikaeläke ei ole vain koulutettujen akavalaisten käyttämä etuus.
74
6
11
5
4
Miehet (N = 209 000) Alle 35-vuotiaat
32 5
19
72
35–49-vuotiaat
5 1 4 3
87
50–59-vuotiaat
4
80 14
1
61
60–64-vuotiaat
7
6 8
16 8
79
Yhteensä
3
3
5
5
Naiset (N = 226 000) 27
52
Alle 35-vuotiaat
81
50–59-vuotiaat
0
20
6
5 2 8
14 40
Kokoaikatyö, pysyvä
4 3
23
3
70
Yhteensä
4 3
9
% 100
80
60
Kokoaikatyö, määräaikainen
6
9 6
67
60–64-vuotiaat
3
12 11
74
35–49-vuotiaat
Osa-aikatyö
Yrittäjä
Työtön
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
Työvoiman sijoittuminen työmarkkinoille 2013: koko työvoima (2 621 000) 11
9
60
Kaikki
12
8
Miehet (N = 1 349 000) 55
Alle 35-vuotiaat
12
13
35–49-vuotiaat
60–64-vuotiaat
1
48
Yhteensä
6
17
4 4
62
50–59-vuotiaat
13
7
3 2
71
22
8
27
16 7
62
8 9
15
7
Naiset (N = 1 272 000)
66
35–49-vuotiaat
6 Akavaaka — 2014
4
0
20 Kokoaikatyö, pysyvä
11 40
Kokoaikatyö, määräaikainen
10
9 9
6 6
11
28
57
Yhteensä
10 6
54
60–64-vuotiaat
12
5
8
70
50–59-vuotiaat
Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä.
25
20
39
Alle 35-vuotiaat
16
8
60
80
Osa-aikatyö
Yrittäjä
3 8
% 100
Työtön
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2014 7
Naisia on määräaikaisissa työsuhteissa lähes puolet enemmän kuin miehiä.
Nuoret akavalaiset naiset usein pätkätöissä Kaikista kokoaikaisista palkansaajista 13 prosenttia teki työtä määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2013. Akavalaisten joukossa määräaikaisten osuus oli sama ja heitä oli 48 000. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä alle 35-vuotiailla naisilla, joista 34 prosenttia teki työtään määräaikaisessa työsuhteessa. Miehistä joka viides oli määräaikaisesti palkattu vastaavassa ikäluokassa. Määräaikaiset työsuhteet eivät ole vain nuorten naisten haaste. Akavalaisia alle 35-vuotiaita miehiä oli entistä enemmän määräaikaisissa työsuhteissa. Heidän osuutensa on noussut vuodesta 2008 neljä prosenttiyksikköä, 17 prosentista 21 prosenttiin. Muissa ikäryhmissä miesten ja naisten määräaikaisuuksien osuudet olisivat lähes samalla tasolla kuin vuonna 2008. Määräaikaisten työsuhteiden lukumäärä on noussut miehillä 37 prosenttia, naisilla 4 prosenttia vuodesta 2008. Silti naisia on lähes puolet enemmän määräaikaisissa työsuhteissa kuin miehiä. Lukumäärämuutos johtuu siitä, että samaan aikaan kaikkien akavalaisten palkansaajien määrä on kasvanut.
Arvio määräaikaisten määrästä 1000 henkilöä
Akavalaisten määräaikaiset työsuhteet 2013 Kaikki palkansaajat Akavalaiset palkansaajat
237 48
13 13
Akavalaiset palkansaajat Miehet Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotta Yli 50-vuotiaat Naiset Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotta Yli 50-vuotiaat
9
4
5 16
0
34
13
6
Koulutusaste Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Työnantaja Valtio Kunta Yksityinen Ammattiryhmä Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Asiantuntijat Johtajat ja ylimmät virkamiehet Kaikki muut
17 11 4 2 30 16 11 3
21
5 24 12 1
23
13 12 4
28
17
6
12
2
14 21 12
15 15
27 5
10
15
20
25
30
35
40
%
14 20 8 1 5
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
8 Akavaaka — 2014
Alle 35-vuotiaat miehet ovat yhä useammin määräaikaisissa töissä.
Akavan pätkätyökyselyn 2013 mukaan yleisin akavalaisten määräaikaisuuden peruste on sijaisuus. Sijaisuudet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, joilla lähes yhtä yleinen peruste työn määräaikaisuudelle on työn projektiluonne. Kahdessa tapauksessa viidestä määräaikaisuuden perustetta ei kuitenkaan ole kirjattu, vaikka työsopimuslain mukaan työnantaja on velvollinen perustelemaan määräaikaisen työsuhteen käytön työntekijälle kirjallisesti. Kahdeksan kymmenestä akavalaisesta määräaikaista työtä tekevästä kertoi, että pysyvää työtä ei ole tarjolla. Vapaaehtoisesti pätkätyössä on 12 prosenttia. Kaikista määräaikaisista palkansaajista joka viides vastasi, että ei halunnutkaan pysyvää työtä. Suurin osa, 59 prosenttia, akavalaisten määräaikaisista työsuhteista on alle vuoden pituisia. Julkisella sektorilla määräaikaisuudet kestävät pidempään kuin yksityisellä. Yli kolmen vuoden mittaisia määräaikaisuuksia on akavalaisista 15 prosentilla ja valtiosektorilla 28 prosentilla. Noin puolet akavalaisten määräaikaisista työsuhteista oli niin kutsuttuja ketjutettuja määräaikaisuuksia. Ketjutetuilla määräaikaisuuksilla tarkoitetaan tapauksia, joissa työntekijälle on kertynyt useita peräkkäisiä määräaikaisuuksia saman työnantajan palveluksessa. Määräaikaisuuksien ketjuttaminen viittaa siihen, että työvoiman tarve on jatkuva. Kun työvoiman tarve on jatkuva, työsuhde tulisi solmia toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei määräaikaisuudelle ole esittää hyväksyttäviä perusteita.
Akavalaisten miesten ja naisten määräaikaisuuksien osuudet iän mukaan 2008–2013 %
45
Miehet
Alle 35-vuotiaat
40
35–50-vuotiaat
35
Yli 50-vuotiaat
30
Kaikki miehet
25 20 15 10 5 0 2008 %
45
2009
2010
2011
2012
2013
Naiset Alle 35-vuotiaat
40
35–50-vuotiaat
35
Yli 50-vuotiaat
30
Kaikki naiset
25 20 15 10 5 0 2008
2009
2010
2011
2012
2013
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2013
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2014 9
Ikääntyvien työllisyysaste nousee Korkeasti koulutettujen työllisyysaste on kaikissa ikäryhmissä korkeampi kuin koko väestön työllisyysaste. Alle 60-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyysaste on lähes 90 prosenttia, vaikka se on laskenut vuodesta 2008. Ikäryhmässä 20–50-vuotiaat koko väestön työllisyys on heikentynyt. Jos työuria halutaan pidentää, työllisyyden tulisi parantua kaikissa ikäluokissa. Nyt kehitys on ollut päinvastaista. Joka kymmenes korkeasti koulutetuista alle 65-vuotiaista sijoittui työvoiman ulkopuolelle vuonna 2013. Koko väestöstä työvoiman ulkopuolella oli joka neljäs. Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että koko väestössä 2000-luvun aikana. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat koko väestön työllisyysaste oli 59 prosenttia vuonna 2000, kun vuonna 2013 se oli 73 prosenttia. 60–64-vuotiaillla työllisyysaste nousi 23 prosentista 45 prosenttiin vuosina 2000–2013.
Työuriin pituutta työllisyysastetta nostamalla.
Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2013: 55–59-vuotiaat 100
Koko väestö
%
90
86
88
85
60
59
63
65
66
66
65
67
68
71
71
89
88
80 70
Korkeasti koulutetut
74
90
88
73
74
88
73
50 40 30 20 10 0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2013
Työllisyysaste iän mukaan 2008 ja 2013 100
Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2013: 60–64-vuotiaat %
%
100
90
90
80
80
70
70
60
60
50
50
40
40
30 Työllisyysaste, % Työttömyysaste, % Työvoiman ulkopuolella, %
20 10 0
Alle 20-vuotta
20–29-vuotta
Koko väestö 2013 2008 68.5 70.3 8.3 6.4 25.3
30–39-vuotta
24.5
40–49-vuotta
Koko väestö 2008 Koko väestö 2013
Korkeasti koulutetut
90 80 70 60
60
57
56
57
64
61
58
56
50
30 20
23
25
26
27
29
34
37
39
41
39
39
42
42
45
20 10 60–64-vuotta
0
Ikäryhmät
10 0
2000 2001 2002 2003 2004 2005
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2013
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008 ja 2013
10 Akavaaka — 2014
Koko väestö
% 100
30
9.0
50–59-vuotta
Korkeasti koulutetut 2013
40
Korkeasti koulutetut 2013 2008 84.8 85.1 4.7 3.4 11.0
Korkeasti koulutetut 2008
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2014 11
Yksityinen sektori työllistää nuoria
Korkeasti koulutettujen työmarkkinoille sijoittuminen poikkeaa 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä selvästi muista. Vuonna 2013 korkeasti koulutetuista kolme neljästä oli ansiotyössä, muista kuin korkeasti koulutetuista vain joka toinen (52 prosenttia). Työkyvyttöminä oli korkeasti koulutetuista 4 prosenttia, muista 16 prosenttia. Niistä, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, työttömänä oli joka kymmenes, korkeasti koulutetuista kuusi prosenttia. Työkyvyttömänä olevien osuudet ovat jonkin verran pienentyneet vuodesta 2008, osoittaa alla oleva kuvio. Vastaavasti 60–64-vuotiaiden joukossa työttömyys on lisääntynyt.
Vuoden 2013 Työvoimatutkimuksen aineiston mukaan yli puolet korkeasti koulutetuista tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa. Kuntien palveluksessa on 28 prosenttia ja valtiolla 12 prosenttia. Yliopistojen henkilökunta on tässä luokittelussa luettu valtiosektorille kuuluvaksi ja seurakuntien palveluksessa olevat yksityiselle sektorille. Lähes joka kymmenes korkeasti koulutettu toimii päätoimisena yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. Alle 35-vuotiaista korkeasti koulutetusta miehistä 71 prosenttia on töissä yksityisellä sektorilla. Korkeasti koulutetuilla naisilla vastaava osuus on 53 prosenttia. Yritykset ovat korkeasti koulutettujen miesten suurin työllistäjiä kaikissa ikäryhmissä. Päätoiminen yrittäjyys tai ammatinharjoittaminen yleistyy miesten keskuudessa iän myötä. Joka viides 50 vuotta täyttäneistä korkeasti koulutetuista miehistä on päätoiminen yrittäjä. Korkeasti koulutetuista naisista puolet on töissä julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla.
55–64-vuotiaiden työmarkkina-asema koulutuksen mukaan 2008–2013
Väestö (1 000)
Korkeasti koulutetut 55–59-vuotiaat 2008 2009 2010 2011 2012 2013 60–64-vuotiaat 2008 2009 2010 2011 2012 2013
86 86 86 86 87 87
4 6 5 5 4 5
54 52 54 53 52 58
3
2 6 7 2 6 4 5 7
6 4 4 4 6 4
36 36 37 35 6
9
30 30
5
2 2 2 2 3 3 3 3 12 22
54.9 59.4 59.9 59.9 61.8 58.8
2 1 2 3 1 1
52.6 52.9 55.6 50.1 57.1 54.2
Muut kuin korkeasti koulutetut 55–59-vuotiaat 2008 2009 2010 2011 2012 2013 60–64-vuotiaat 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0
65 64 69 68 69 68 5 6 7
33 32 32 35 36 37 10 Ansiotyö
20
30
Työtön tai lomautettu
19 19 16 17 17 16
11 11
11 11 10 11
8 9 40
19 19 19
10 50
18 18
41 41 40 37 35 34
16 60
Työkyvyttömyyseläke tai pitkäaikaissairaus
70 Eläkkeellä
80
90
2 2 3 3 2 2 3 2 3 2 2 3
335.9 327.5 328.7 317.3 311.4 309.0
2 1 1 1 2 2
319.9 342.0 363.6 359.5 351.8 339.7
% 100
Joka toinen korkeasti koulutettu nainen on töissä julkisella sektorilla.
Muu työvoiman ulkopuolella
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000–2013
12 Akavaaka — 2014
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2014 13
Kaikki
28
12
52
Valtio
9
Miehet (N = 313 00)
Kunta
Alle 35-vuotiaat
12
11
35–50-vuotiaat
12
12
Yli 50-vuotiaat
14
Yhteensä
12
Yksityinen
6
71
Yrittäjä 66 21
11 19
46
14
11
63
Naiset (N = 356 000) Alle 35-vuotiaat
9
35–50-vuotiaat
11
Yli 50-vuotiaat
47
11 20
8
31
40
0
7
39
43
14
Yhteensä
5
53
33
7
42 40
60
% 100
80
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
Työlliset työnantajan mukaan 2013: Kaikki työlliset (2 396 000) 6
Kaikki
22
Suurin akavalaisia työllistävä toimiala on koulutus, joka työllisti vuonna 2013 neljänneksen työllisistä akavalaisista. Kolmelle seuraavaksi suurimmalle toimialalle, terveys- ja sosiaalipalveluihin, liike-elämän palveluihin sekä teollisuuteen, työllistyi yhteensä 44 prosenttia työllisistä akavalaisista. Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille poikkeaa toisistaan. Akavalaisista naisista koulutuksen parissa työskentelee lähes joka kolmas ja terveys- ja sosiaalialalla joka neljäs. Akavalaisista miehistä reilu viidennes työllistyy teollisuuteen. Miehillä seuraavaksi suurimmat toimialat ovat liike-elämän palvelut (18 prosenttia) ja koulutus (15 prosenttia). Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Naisista joka kymmenes tekee työtä johtajana tai ylimpänä virkamiehenä, kun miehistä 22 prosenttia kuuluu vastaavaan ammattiryhmään. Opetus- ja kasvatusalan ammatit ovat yleisempiä naisilla (36 prosenttia) kuin miehillä (13 prosenttia). Ammattiryhmittäiset tiedot käyvät ilmi sivun 66 taulukosta. Akavan liittojen jäsenmäärät 1.1.2014 on esitetty sivulla 65. Taulukko antaa hyvän kuvan akavalaisten sijoittumisesta eri toimialoille ja ammatteihin.
Akavalaiset miehet ja naiset toimialoittain 2013
60
13
Valtio
Miehet (N = 1 225 00)
Koulutus
5
8
35–50-vuotiaat
6
8
67
Yli 50-vuotiaat
5
13
58
Yhteensä
5
9
Yksityinen
8
78
Yrittäjä
Terveys- ja sosiaalipalvelut
69
4
Liike-elämän palvelut
11 14
35–50-vuotiaat
7
Yli 50-vuotiaat
7
38 42
6
Yhteensä
66
25
0
45
10
41
10
51
35 20
5
40
60
8
100
Julkinen hallinto ja maanpuolutustus, pakollinen sosiaalivakuutus
8 9
6 2 2 0
Kaikki
11
Miehet Naiset
3 4 5
10
15
20
25
30
% 35
Työlliset Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
14 Akavaaka — 2014
7
Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala %
10
6
Informaatio ja viestintä
8 80
21
9 9 9
Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuvojen korjaus 4
18
8
Kaikki muut
Naiset (N = 1 171 000) Alle 35-vuotiaat
25 15
Teollisuus, sähkö-, lämpö-, vesihuolto yms.
17
30
15
19 24
23
15
Kunta
Alle 35-vuotiaat
Akavalaisista naisista joka kymmenes on johtotehtävissä, miehistä joka viides.
Naiset kouluttavat ja hoitavat, miehet työllistyvät teollisuuteen ja liike-elämään
Työlliset työnantajan mukaan 2013: Korkeasti koulutetut (669 000)
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2014 15
Akavalaisista seitsemän prosenttia on yrittäjiä ja ammatinharjoittajia Korkeasti koulutetusta työvoimasta 11 prosenttia on joko pää- tai sivutoiminen yrittäjä. Osuus on noussut parilla prosenttiyksiköllä vuodesta 2008. Päätoimisia korkeasti koulutettuja yrittäjiä oli 60 000. Sivutoimisina yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimi 15 000 henkilöä vuonna 2013. Naisten osuus on 42 prosenttia. Joka neljäs (27 prosenttia) päätoimisista yrittäjistä on työllistänyt itsensä lisäksi vähintään yhden henkilön. Akavan jäsenliittoihin järjestäytyneitä pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta seitsemän prosenttia, noin 29 000. Akavalaisista yrittäjistä suurimman ryhmän muodostavat eri alojen lääkärit, joita on 42 prosenttia kaikista akavalaisista yrittäjistä.
Joka neljäs korkeasti koulutettu yrittäjä työllistää itsensä lisäksi muitakin.
Akavalaiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2014 Yhteiskunnallinen ja kaupallinen ala 25 %
Eri alojen lääkärit 42 %
Tekniikka ja luonnontieteet 21 %
Maa-, metsä- ja ympäristöala 3 %
Muu sosiaali- ja terveysala 9 %
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset 2014
Ovatko akavalaiset harkinneet ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi viiden viime vuoden aikana?
Korkeasti koulutetut yrittäjät ja ammatinharjoittajat 2008–2013 1 000 henkilöä
Kaikki
80
Miehet
75 69
70
15
64 58
60 51 50
10
59
15 13
Sivutoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat Päätoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat
12
12
20
48
47
7 2
927
9 1
434
79
5 2
493
82
6 7 2 8 2
183
9 1
227
41
150
25
Naiset
14
Ikäryhmä Alle 35-vuotiaat
12
35–50-vuotiaat
68
23
Yli 50-vuotiaat
72
17
51
54
Johtajat
24
Tekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntijat
28
Yhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijat
60
Opetusalan asiantuntijat
39
66 67 60
15 15
Terveydenhuollon asiantuntijat
471 274
Sosiaalialan asiantuntijat
11 9
Liike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijat
8
24
71
50
13
84 89 82
85
23 2
201
8 1
50
9 1
416
32
Työnantaja
10 0
72 64
19
Ammattiryhmä
40 30
Vastaajien lukumäärä
Yksityinen 2008
2009
2010
Osuus korkeasti koulutetuista
9%
10 %
10 %
Naisten osuus
38 %
47 %
36 %
2011
2012
2013
10 %
11 %
11 %
42 %
43 %
42 %
16 Akavaaka — 2014
75
17
Kunta
20 Kyllä
3 5
84
11 0
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2008–2013
66
25
Valtio
40 Ei
42 60
On nykyisin päätoiminen tai sivutoiminen yrittäjä
80
% 100
65 301
Ei tietoa
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2014 17
Joka viides akavalainen on harkinnut yrittäjyyttä.
Akavan vuonna 2014 teettämän kyselyn mukaan joka viides akavalainen on harkinnut yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi ryhtymistä viiden viime vuoden aikana. Akavalaiset miehet ovat kiinnostuneempia yrittäjyydestä kuin akavalaiset naiset. Miehistä joka neljäs ja naisista 14 prosenttia on harkinnut yrittäjyyttä. Kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on yleisintä 35–50-vuotiaiden ikäryhmässä, yksityisellä sektorilla työskentelevillä ja tekniikan ja luonnontieteiden asiantuntijoilla. Akavalaisten yleisimmät syyt olla ryhtymättä yrittäjäksi ovat yrittäjähenkisyyden ja hyvän yritysidean puuttuminen. Yrittäjähenkisyyden puute on naisilla yleisempi syy olla ryhtymättä yrittäjäksi kuin miehillä. Yritysidean puuttuminen on sitä vastoin miehillä yleisempi syy olla ryhtymättä yrittäjäksi kuin naisilla.
Akavalaisten keskeisimmät syyt olla ryhtymättä yrittäjäksi
20 16
% % 22 22 21 21 20 20 19 19 18 18 17 17 16 16 15 15 15.3 14 14 13 13 12 12 11 11 10 10 8.3 9 9 8 8 8.3 7.7 7 7 6 6 5 5 4.1 4 4 4.1 3 3 2 2 1 1 0 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 19961997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
40
34
45
25
8 8 7
Epävarma perusturva
7 7 7
Pelko taloudellisesta epäonnistumisesta
Oman työn myymisen vaikeus
5
2
Joutuu tekemään liikaa töitä
1 1 2
Tulot heikkenisivat alussa verrattuna nykyiseen tulotasoon
1 1 1
7
15
Muu syy 13
18 Kaikki
3 3 2
En osaa sanoa
Perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin vuoden 1994 jälkeen kuin korkeasti koulutettujen. Koulutuksen tuoma suhteellinen etu on kaventunut. Korkeasti koulutettujen työttömyysasteet ovat silti edelleen selvästi matalampia kuin vähemmän koulutusta saaneiden. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys oli matalimmillaan heti vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta siitä lähtien suunta on ollut nouseva. Vuoden 2012 lopussa koko väestön työttömyysaste oli 7,7 prosenttia ja työttömiä oli 207 000. Samaan aikaan vähintään korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 4,1 prosenttia ja heitä oli työttömänä 43 000.
Työttömyysasteet koulutusasteen mukaan 1990–2013
Ei ole "yrittäjähenkinen"
Puuttuu hyvä yritysidea
Koulutus ei turvaa työttömyydeltä yhtä hyvin kuin ennen
Perusaste (62 000)
Miehet
Keskiaste (103 000)
Naiset
Kaikki (207 000) Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste (28 000)
% 0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50 Työttömien lukumäärät 2012 suluissa selitteen yhteydessä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot, vuosi 2013 arvio
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014
18 Akavaaka — 2014
Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste (15 000)
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2014 19
Miehet 12
Työttömyysaste, %
Korkeasti koulutettujen työttömyydessä on voimakasta kausivaihtelua. Työttömyys on tyypillisesti korkeimmillaan kesäkuukausina. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan syyskuussa 2014 oli työttömänä noin 42 100 korkeasti koulutettua, joista noin 4 100 vastavalmistunutta. Tilastoissa vastavalmistuneeksi nimitetään korkeintaan vuosi sitten oppilaitoksesta valmistunutta.
Kaikki
11
Alempi korkeakouluaste
10 8.8
9
Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa.
Korkeasti koulutettujen työttömien määrä kasvaa
Työttömyysasteet sukupuolen mukaan 2000–2013
Ylempi korkeakouluaste
8 7 5.7
6 5 4
4.8
3 2 1 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Työttömät koulutusasteittain, kaikki ja vastavalmistuneet
Lähde: Tilastokeskus; työvoimatilastot, vuosi 2013 arvio
Naiset 12
Kaikki
2013/9
2014/9
Muutos, lkm
Muutos, %
Kaikki
Perusaste
81 710
82 617
907
1.1
Alempi korkeakouluaste
Keskiaste
118 902
135 815
16 913
14.2
Ylempi korkeakouluaste
Alin korkea-aste
19 656
21 027
1 371
7.0
Alempi korkeakouluaste
18 969
22 203
3 234
17.0
Ylempi korkeakouluaste
16 300
18 477
2 177
13.4
1 148
1 432
284
24.7
Työttömyysaste, %
11 10 9
Korkeasti koulutetut:
8 7
7.5
6 5 4 3
Tutkijakoulutus
4.6
Korkeasti koulutetut yhteensä 4.1
Kaikki työttömät yhteensä
36 417
42 112
5 695
15.6
267 303
293 980
26 677
10.0
2 Vastavalmistuneet
1 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus; työvoimatilastot, vuosi 2013 arvio
2013/9
2014/9
Muutos, lkm
Muutos, %
Perusaste
499
271
-228
-45.7
Keskiaste
10 547
11 956
1 409
13.4
308
323
15
4.9
Alempi korkeakouluaste
2 297
2 558
261
11.4
Ylempi korkeakouluaste
1 476
1 466
-10
-0.7
Alin korkea-aste Korkeasti koulutetut
Tutkijakoulutus
74
71
-3
-4.1
Korkeasti koulutetut yhteensä
3 847
4 095
248
6.4
Kaikki työttömät yhteensä
15 452
16 731
1 279
8.3
Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
20 Akavaaka — 2014
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2014 21
Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on noussut kuluneen vuoden aikana kaikilla tarkastelussa olevilla akavalaisilla koulutusaloilla. Erityisen nopeaa työttömyyden kasvu on viime vuosina ollut teknistaloudellisilla aloilla. Työttömien osuus työvoimasta on yleensä matalampi korkeasti koulutettujen koulutusaloilla kuin vähemmän koulutetuilla, mutta alakohtaiset erot ovat suuret. Työttömyys on hyvin vähäistä esimerkiksi lääkäreillä, hammaslääkäreillä, farmaseuteilla tai lastentarhanopettajilla. Sen sijaan esimerkiksi taide- tai humanistisilta aloilta valmistuneilla keskimääräinen työttömyysriski on verraten suuri.
Työttömien osuus työvoimasta tutkinnoittain
LINKKIVINKKI
Tuoreimmat korkeasti koulutettujen työttömyystiedot ovat osoitteessa: www.akava.fi/ tyottomyystilastot
Kuvio on arvio työttömyysasteista tutkinnoittain vuosina 2013 ja 2014. Laskentatapa ei vastaa ns. virallista työttömyysasteen laskentaa, joten sitä ei voi verrata Tilastokeskuksen julkaisemaan työttömyysasteeseen. Tässä esitetyt luvut ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia.
Kaikki työttömät Taideaineet (ylempi korkeakoul. tutk.) Ekonomi, alempi kk Humanististen tieteiden kand. Luonnontieteiden kand. Filosofian maist.(hum.) Filosofian maist. (luonnont.ala) Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit) Lisensiaatti Ekonomi, ylempi kk Valtiot./yhteiskuntatiet. maist. Tradenomi Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.) Diplomi-insinööri Agronomi, maa- ja metsät. maist. Arkkitehti Sosionomi, sosiaalialan AMK Tohtori Kasvatustieteiden maist. Oikeustieteen kand. Farmaseutti Lastentarhanopettaja
2013/9
Lääkäri
Työttömät koulutusaloittain, yleisimmät akavalaistutkinnot Insinööri (ml.amk & rak.arkkitehdit) Tradenomi Filosofian maist.(hum.) Diplomi-insinööri Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto) Filosofian maist. (luonnont.ala) Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist. Taideaineet (ylempi tutkinto) Sosionomi, sosiaalialan AMK Kasvatustieteiden maist. Tohtori Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto) Humanististen tieteiden kand. Oikeustieteen kand. Lisensiaatti Lastentarhanopettaja Luonnontieteiden kand. Teol. koulutus (ylempi tutkinto) Agronomi, maa- ja metsät. maist. Arkkitehti Farmaseutti Lääkäri Hammaslääkäri
Kasvu Syyskuu 2014 vuoden aikana
Työttömien määrän kasvu
6 271 3 597 2 848 2 629 2 255 1 764 1 500 1 140 995 979 831 728 720 432 393 332 322 239 229 125 110 103 23
715 678 389 351 344 155 242 220 176 114 209 21 125 85 79 58 37 48 3 22 20 9 9
500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 Työttömät ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
22 Akavaaka — 2014
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
2014/9
Hammaslääkäri 0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
% 12
Työttömät ilman lomautettuja; 12 kuukauden liukuva keskiarvo Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot, Tilastokeskus
Korkeasti koulutetuista nuorten aikuisten työttömyys lisääntyy nopeimmin Työttömien määrän kasvu vaihtelee jonkin verran eri ikäryhmissä. Korkeasti koulutetuista 55–59-vuotiaiden työttömyys on kasvanut viime vuosina vähiten: kolmessa vuodessa noin 30 prosenttia. Sekä heitä nuorempien että vanhempien korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt nopeammin. Näiden ryhmien työttömyyden kasvu on ollut kolmen vuoden aikana noin 52–77 prosenttia. Kasvun kärjessä ovat nuoret aikuiset. Muilla kuin korkeasti koulutetuilla työttömien määrän kasvu on ollut suhteellisesti hitaampaa. Ikäryhmässä 55–59-vuotiaat työttömien määrä on pysynyt lähes samalla tasolla. Alle 40-vuotiaiden ja 60–64-vuotiaiden työttömien määrät ovat nousseet eniten, noin 37–38 prosenttia.
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2014 23
Korkeasti koulutetut Indeksi 2011/8=100 180 175 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 2011
Alle 30-vuotta / 7 578 30–39-vuotta / 14 261 40–54-vuotta / 13 700 55–59-vuotta / 4 187 60–64-vuotta / 4 271
2013
2012
Jo joka neljäs korkeasti koulutettu on ollut työttömänä vähintään vuoden ajan.
Korkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on yhä tavallisempaa
Työttömien määrän kehitys iän mukaan 2011–2014, korkeasti koulutetut sekä muut kuin korkeasti koulutetut, elokuu
Työttömien määrä ja työttömyysjaksojen pituus ovat kasvaneet kaikilla koulutusasteilla neljän viime vuoden akana. Alle kolmen kuukauden työttömyysjaksoja on aiempaa vähemmän ja vastaavasti pidempiä työttömyysjaksoja on jonkin verran enemmän. Joka neljäs korkeasti koulutettu työtön on niin sanottu pitkäaikaistyötön eli hänellä on ollut vuonna 2014 takanaan vähintään vuoden mittainen työttömyysjakso. Yli vuoden mittaiset työttömyysjaksot ovat suhteellsiesti yleisempiä tutkijakoulutusasteella. Heinäkuussa 2014 lähes 12 000 korkeasti koulutettua oli ollut työttömänä yli vuoden.
2014
Muut kuin korkeasti koulutetut Indeksi 2011/8=100 180 175 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 2011
Yli vuoden
Alle 30-vuotta / 64 399 30–39-vuotta / 43 017
Työttömyyden kesto 2011–2014
40–54-vuotta / 71 302 55–59-vuotta / 30 165 60–64-vuotta / 34 164
Työttömien lkm
työttömänä olleiden lkm
Alempi korkeakouluaste
51
2011
17 18
49
2012
43
2013
19
40
2014
14
18
16 596
2 927
15
18
17 556
3 139
21 463
4 191
25 168
5 706
20
19
18
19
23
Ylempi korkeakouluaste
53
2011
17
52
2012
18
45
2013
18
41
2014
14
16
16 273
2 649
14
17
17 569
2 918
21 268
4 040
23 348
5 550
17
17
19
18
24
Tutkijakoulutusaste
2012
2013
2014
39
2011
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita Elokuun 2014 työttömien lukumäärät selitteen yhteydessä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot
18
36
2012
20
32
2013
26
1 011
261
25
1 095
279
26
1 294
333
1 601
490
24
212 699
49 995
24
215 473
52 650
243 121
62 730
262 818
74 532
22
20 19
26
2014
17 18
25
31
Muut kuin korkeasti koulutetut 2011
44
17
42
2012
38
2013
0
10
16
18
35
2014
16
17 19
17 20
30
0–12 viikkoa
40 13–26 viikkoa
26
19 50
60 27–52 viikkoa
28 70
80
90
% 100
Yli vuoden
Tilanne kunkin vuoden heinäkuussa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot
24 Akavaaka — 2014
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Akavaaka — 2014 25
2 – Työolot ja työurat
26 Akavaaka — 2014
Akavaaka — 2014 27
Ylitöiden tekeminen on yleisempää akavalaisilla kuin muilla palkansaajilla.
Akavalaiset tekevät keskimäärin yli 41 työtuntia viikossa Akavalaisten keskimääräinen viikkotyöaika on pidempi kuin muiden palkansaajien. Tilastokeskuksen vuoden 2013 Työvoimatutkimuksen mukaan kokoaikatyössä olevat akavalaiset tekevät 41,1 työtuntia viikossa. Muiden palkansaajien viikkotyöaika on 40,6 tuntia. Akavalaisten miesten työviikko on pidempi kuin naisten työviikko ja yksityisellä sektorilla työviikko on pidempi kuin valtiolla ja kunnissa. Akavalaisten ammattiryhmien välillä on huomattavia eroja työviikon pituudessa. Pisintä työviikkoa tekevät johtajat ja ylimmät virkamiehet, joiden työviikon pituus on keskimäärin 45,1 tuntia. Lyhintä työviikkoa tekevät opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat, mutta heistäkin joka neljäs tekee vähintään 40-tuntista työviikkoa. Ylitöiden tekeminen on akavalaisilla palkansaajilla yleisempää kuin muilla palkansaajilla. Työvoimatutkimuksen mukaan lähes joka neljäs akavalainen teki tutkimusviikolla ylitöitä, kun muiden palkansaajien joukossa ylitöitä tehneiden osuus oli 17 prosenttia. Erityisesti korvauksettoman ylityön määrä erottaa akavalaiset muista palkansaajista. Yhdeksän prosenttia akavalaisista ei saanut korvausta tutkimusviikolla tekemistään ylitöistä. Muilla palkansaajilla osuus oli kaksi prosenttia.
Yhdeksän prosenttia akavalaisista ei saa korvausta tekemästään ylityöstä.
Ylitöiden tekeminen on lähes yhtä yleistä valtiolla ja yksityisellä sektorilla, joilla noin joka neljäs akavalainen tekee ylitöitä. Sekä valtiolla että yksityisellä sektorilla ylitöitä tehtiin tutkimusviikon aikana keskimäärin yli kahdeksan tuntia. Kunnissa tehdään muita työnantajasektoreita harvemmin ja vähemmän ylitöitä, mutta kunnissakin ylitöitä tehneiden osuus oli 22 prosenttia ja ylitöitä tehtiin keskimäärin kuusi tuntia viikossa. Ylitöiden tekeminen on yhteydessä palkansaajan sosioekonomiseen asemaan, mikä ilmenee erityisesti korvauksettomien ylitöiden yleisyydessä. Alemmista toimihenkilöistä ja työntekijöistä 16 prosenttia teki tutkimusviikolla ylitöitä, mutta vain harvoin korvauksetta. Ylemmistä toimihenkilöistä ylitöitä teki joka neljäs. Jopa yhdeksän prosenttia heistä ilmoitti, ettei saanut korvausta tutkimusviikolla tekemistään ylitöistä. Tutkimusviikolla korvauksettomia ylitöitä tehneillä ylemmillä toimihenkilöillä korvauksettomien ylitöiden keskiarvo oli 10 tuntia viikossa ja mediaani seitsemän tuntia viikossa.
Ylityötunnit keskimäärin, tuntia / viikko
Ylityötä tekevät palkansaajat 2013 3
Kaikki palkansaajat Akavalaiset
7.7
24
7.4
17
15
Akavalaiset palkansaajat
Jakauma, %
Keskimäärin tuntia viikossa
Miehet
Fraktiilit 25
mediaani
75
Naiset
Kaikki
100
41.1
38
39
43
Työnantaja
Miehet
53
41.9
38
40
45
Valtio
Naiset
47
40.2
38
38
42
Työnantaja Yksityinen
54
41.7
38
40
45
Valtio
15
41.4
37
38
41
32
39.8
37
38
42
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
17
45.1
40
43
48
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
39
40.8
38
38
41
Työntekijä
40
Alempi toimihenkilö
Ammattiryhmä
Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat
22
38.4
35
38
Asiantuntijat
17
40.5
38
38
42
Kaikki muut
5
43.8
38
38
40
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
17
23
1
14 16
7.0
26
1
13
12
5
8.3 25
1
9
Kunta
1
13
10 7
Yksityinen
Kunta
28 Akavaaka — 2014
7.4 1
15
2
Muut palkansaajat
Akavalaisten viikkotyöaika 2013
18
15 8
8.5 8.3
25
22
6.0
Kaikki palkansaajat Sosioekonominen asema 8
Ylempi toimihenkilö
16 1 0
1
15
Korvaukseton ylityö
7.7
16
15 5
24
9.2
16 10
15
Korvattu ylityö
20
25
30
%
5.7
Sekä korvaamaton että korvattu ylityö
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka olivat tutkimusviikolla työssä vähintään viitenä päivänä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
TYÖOLOT JA TYÖURAT
TYÖOLOT JA TYÖURAT
Akavaaka — 2014 29
Kiire kuormittaa akavalaisia Akavalaisilla kiireen ja työpaineen kokemukset ovat työssä yleisempiä kuin muilla palkansaajilla. Tilastokeskuksen vuoden 2013 Työvoimatutkimuksen kyselyaineistossa lähes puolet akavalaisista ilmoitti kokevansa henkistä hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta, kun muista palkansaajista kiirettä ja työpainetta koki yli kolmannes. Akavalaisista 46 prosenttia piti kiirettä ja työpainetta haitallisimpana kyselyssä mainituista henkistä hyvinvointia haittaavista tekijöistä. Kiireen ja työpaineen ohella Työvoimatutkimuksessa kartoitettiin kokemuksia väkivallasta tai sen uhasta sekä häirinnästä tai kiusaamisesta. Kaikki kartoitetut hyvinvointia haittaavat tekijät olivat akavalaisilla naisilla yleisempiä kuin miehillä ja varttuneemmissa ikäryhmissä yleisempiä kuin nuoremmilla. Neljäkymmentä vuotta täyttäneistä akavalaisista naisista 58 prosenttia koki työssään henkistä hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta, 16 prosenttia altistui väkivallalle tai koki sen uhkaa ja joka kymmenes joutui työssään henkistä hyvinvointia haittaavan häirinnän tai kiusaamisen kohteeksi. Saman ikäryhmän miehistä kiirettä ja työpaineita koki 47 prosenttia, väkivallalle tai sen uhalle altistui 4 prosenttia ja häirintää tai kiusaamista koki 2 prosenttia.
Yli 40-vuotiaista naisista 58 prosenttia koki työssään henkistä hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta.
Hyvinvointia työssä haittaavat tekijät sukupuolen ja ammattiryhmän mukaan: akavalaiset palkansaajat
Hyvinvointia työssä haittaavat tekijät sukupuolen ja iän mukaan: akavalaiset palkansaajat Kaikki yhteensä
9
5
Alle 30-vuotiaat 30–39-vuotiaat 40–64-vuotiaat
2 1
30–39-vuotiaat 40–64-vuotiaat
2
2
30–39-vuotiaat
6
40–64-vuotiaat
10 0
10
20
30
40
50
% 60
41 38
3
53
14
8
63
7 7
50
12
5
10
2
60
16 45
21
8
0
32 10 10
20
30
40
50
60
% 70
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
30 Akavaaka — 2014
Häirintä tai kiusaaminen
42
13
3 2
Muut
58
16
Väkivalta tai sen uhka
37
4
Asiantuntijat
50
11
Kiire ja työpaine 52
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
37
11
1
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
53
14
8
Alle 30-vuotiaat
2
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
47
4
Naiset yhteensä
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
42
4
Naiset yhteensä
36
5
1
2 2
Muut
26
1
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
Asiantuntijat
42
4
2
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
53
10
6
Alle 30-vuotiaat
Häirintä tai kiusaaminen
43
8
3
Miehet yhteensä
Väkivalta tai sen uhka
32
6
1
Miehet yhteensä
Kiire ja työpaine
48
Akavalaisista naisjohtajista 63 prosenttia koki työssään hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpainetta.
Kiireen, väkivallan ja kiusaamisen kokemusten yleisyys vaihtelee ammattiryhmittäin. Miehillä ja naisilla hyvinvointia haittaava kiire ja työpaineet olivat ammattiryhmistä yleisimpiä johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä. Akavalaisista naisjohtajista jopa 63 prosenttia koki työssään hyvinvointia haittaavaa kiirettä ja työpaineita. Miesjohtajista kiirettä ja työpainetta koki yli puolet. Opettajia ja muita opetusalan asiantuntijoita lukuun ottamatta akavalaisista miehistä suhteellisen pieni osa koki työssään väkivaltaa, häirintää tai kiusaamista. Miesopettajista ja opetusalan asiantuntijoista väkivallalle altistui tai sen uhkaa koki 13 prosenttia. Akavalaisilla naisilla on merkittäviä ammattiryhmien välisiä eroja väkivalta- ja kiusaamiskokemusten yleisyydessä. Väkivaltakokemukset ovat naisilla yleisimpiä asiantuntijoiden ammattiryhmässä, jossa yli viidennes altistui työssään väkivallalle tai koki sen uhkaa. Naisopettajilla ja muilla opetusalan asiantuntijatyötä tekevillä naisilla väkivaltakokemuksia oli 16 prosentilla. Erityisasiantuntijanaisista poislukien opetusalan asiantuntijat väkivaltakokemuksia oli 12 prosentilla. Väkivallalle altistuneet tai sen uhkaa kokeneet akavalaiset naiset tekevät työtä pääsääntöisesti joko sosiaali- ja terveyspalvelu- tai opetusalalla.
TYÖOLOT JA TYÖURAT
TYÖOLOT JA TYÖURAT
Akavaaka — 2014 31
Työvoimatutkimuksen aineisto osoittaa, että työssä koettu kiire, väkivalta ja kiusaaminen ovat yhteydessä sairastumisiin. Niille akavalaisille, jotka kokivat työssään kiirettä, väkivaltaa tai kiusaamista, tuli tyypillisesti vuosittain enemmän sairauspäiviä kuin niille, jotka eivät koe mitään mainituista henkisen hyvinvoinnin haitoista. Työssään kiirettä ja työpaineita kokeneille kertyi vuoden aikana keskimäärin 9,8 sairauspäivää. Väkivallalle tai sen uhalle altistuneille kertyi keskimäärin 11 sairauspäivää ja häirintää tai kiusaamista kokeneille keskimäärin 16,3 sairauspäivää vuoden aikana. Niille akavalaisille, jotka eivät kokeneet työssään mitään edellä mainituista henkisen hyvinvoinnin haitoista, kertyi vuoden aikana keskimäärin 6,4 sairauspäivää. Yllä olevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä tehtyyn lisätutkimukseen, joka perustuu Euroopan komission asetuksiin. Lisätutkimusten aiheet vaihtuvat vuosittain ja niiden tarkoituksena on kerätä tietoa erilaisista työvoimapolitiikan kannalta tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista. Vuoden 2013 lisätutkimuksen aiheina olivat työtapaturmat ja työperäiset sairaudet.
Kiirettä ja työpainetta kokeneille tuli 9,8 sairauspäivää vuodessa.
Ne, joilla ei työhyvinvointa haittaavia henkisiä haittoja*
Akavan kesällä 2014 teettämässä mielipidekyselyssä kysyttiin, minkä ikäisenä akavalaiset uskovat jäävänsä eläkkeelle kokoaikaisesti. Akavalaiset arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 65-vuotiaana. Kolmannes arvioi jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana ja 42 prosenttia 64–65-vuotiaana. Miesten arvio omasta eläkeiästään oli keskimäärin muutaman kuukauden korkeampi kuin naisten. Nuoret arvioivat eläkeikänsä korkeammaksi kuin vanhemmat ikäryhmät. Alle 35-vuotiaista akavalaisista yli puolet arvioi siirtyvänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana. Yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä 14 prosenttia arvioi eläköityvänsä yli 65-vuotiaana. Akavalaisissa johtajissa ja opetusalan asiantuntijoissa oli ammattiryhmistä eniten niitä, jotka arvioivat siirtyvänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana. Eläkeikänsä arvioivat korkeimmaksi yhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijat. He arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 66,1 vuoden iässä.
Kaikki Ne, joilla kiirettä ja työpainetta
Arvioitu eläkeikä, Vastaajien keskiarvo lukumäärä
Akavalaisten arvio omasta eläkeiästään 2014
Akavalaisten sairauspoissaolot ja työhyvinvointi 2013 Kaikki
Kolmannes akavalaisista arvioi jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana
Ne, joilla väkivaltaa tai sen uhkaa
Ne, joilla häirintää tai kiusaamista
9
Miehet
17
7
Naiset
42
17 11
32
41
35
17
42
29
65.0
932
65.2
495
64.9
437
66.3
183
65.2
471
64.0
278
Ikäryhmä Sairauspäivät vuodessa
Osuus, %
Sairauspäivät vuodessa
Osuus, %
Sairauspäivät vuodessa
Osuus, %
Sairauspäivät vuodessa
Osuus, %
Sairauspäivät vuodessa
Kaikki
6.8
50
4.2
48
9.8
9
11.0
5
16.3
Miehet
4.0
57
2.5
42
6.2
4
…
2
12.7
Naiset
9.4
42
6.4
53
12.6
14
13.9
8
17.0
Alle 35-vuotiaat
4
35–50-vuotiaat
5
39
8
Yli 50-vuotiaat
52
15
43
14
34
30
42
14
Työnantaja Valtio
64.4
65
Kunta
8
19
43
31
65.1
301
Yksityinen
9
17
45
30
65.1
416
64.6
85
64.7
50
15
9
39
37
Ammattiryhmä
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Työvoimatutkimuksessa kysytty sairauspäivät viikossa, tässä yhteydessä korotettu vuositasolle. *) Tässä tarkoitetaan annettuja kolmea haittaa: Kiire ja työpaine, väkivalta tai sen uhka, häirintä tai kiusaaminen ... = havaintoja on liian vähän luotettavan tiedon esittämiseksi Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2013 aineisto
Johtajat
5
Opetusalan asiantuntijat
5 2
Liike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijat
6
Yhteiskunta- ja lainopillisen alan asiantuntijat
17
16
Sosiaalialan asiantuntijat
30
16 12
Terveydenhuollon asiantuntijat
48 46
25
3
Tekniikan ja luonnontietellisen alan asiantuntijat
29 47
11 0
51 17
42
11
47
20 20
Alle 63-vuotiaana
63-vuotiaana
50
30
66.1
150
29
65.5
227
26 48
40
65.2
39
21 60
64–65-vuotiaana
80
% 100
65.7
32
64.5
201
Yli 65-vuotiaana
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014
32 Akavaaka — 2014
TYÖOLOT JA TYÖURAT
TYÖOLOT JA TYÖURAT
Akavaaka — 2014 33
Työurat pidentyvät kehittämällä työelämän laatua ja lisäämällä joustavuutta.
Akavalaisten arvioita omasta eläkeiästä on selvitetty erilaisin kyselytutkimuksin vuodesta 1997 alkaen. Vaikka tutkimusten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, ne viittaavat arvioidun eläkeiän nousuun. Akavan vuoden 1997 Työmarkkinatutkimuksessa akavalaiset arvioivat jäävänsä eläkkeelle keskimäärin 61,2 vuoden iässä. Vuoden 2014 kyselyssä akavalaiset arvioivat eläköityvänsä keskimäärin 65-vuotiaana. Vuosilomien tai muiden vapaiden lisääminen kannustaisi akavalaisia jatkamaan työssä 63 ikävuoden jälkeen. Neljännes mielipidekyselyn vastaajista ilmoitti jatkavansa työssä varmasti ja 43 prosenttia luultavasti, jos he saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaata. Yli 50-vuotiaissa akavalaisissa oli nuorempia ikäryhmiä enemmän niitä, jotka jatkaisivat varmasti työssä ja toisaalta eniten myös niitä, jotka eivät varmasti jatkaisi työssä, vaikka saisivatkin lisää vuosilomaa tai muita vapaita. Työurien pituuteen vaikutetaan kehittämällä työelämän laatua ja lisäämällä työn joustavuutta. Akavan vuoden 2013 eläkeasennekyselyssä kartoitetuista vaikuttimista akavalaiset kokivat työssä jaksamisen kannalta tärkeimmiksi mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä, työaikojen joustavuuden lisäämisen ja varmuuden työpaikan säilymisestä. Useampi kuin joka toinen kyselyyn vastannut akavalainen piti vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön erittäin tärkeänä. Puolet vastaajista piti joustavia työaikoja työssä jaksamisen kannalta erittäin tärkeänä.
Jatkaisivatko akavalaiset työelämässä 63 ikävuoden jälkeen, jos he saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaa-aikaa? Kaikki
43
24
Miehet Naiset
10
Alle 35-vuotiaat
46
22
35-50-vuotiaat
24
Yli 50-vuotiaat
32
Varmasti
Luultavasti
60
En osaa sanoa
61.3
Luultavasti ei
Varmasti ei
Mahdollisuus osa-aikatyöhön
37 38
64
65 vuotta
18
44
3 2
5
20
40 Melko tärkeä
28
4
29
5
39
1 1
14
2
14
Ei erityisen tärkeä
2
16
33
1 3 2 4 3 4 6
39 60
En osaa sanoa
11
19
2
2
39
23 11
1
18
2
47
Erittäin tärkeä
Lähteet: Akavan työmarkkinatutkimukset 1997–2004; Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto; Akavan TNS Gallupilla teettämät mielipidekyselyt 2010–2014
2
43
23
0
45
48
9
12
2
43
26
Työtehtävien muuttaminen
1
51
34
2
2
48
31
8
2
33
43
37
1 6 1
42
42
Työympäristön parantaminen
1 3
38
Kiireen vähentäminen
Palkan lisääminen
65.0
34 Akavaaka — 2014
278
% 100
46
Koulutusmahdollisuuksien parantaminen
2014 63
13 80
42
Työmäärän vähentäminen
63.9
62
471
Johtamis- ja esimiestyön parantaminen
Kuntoutusmahdollisuuksien lisääminen
63.2
61
5
13
56
Mahdollisuus vuorottelu- tai sapattivapaaseen
62.8
60
183
50
Työterveyshuollon kehittäminen
62.0
59
4
57
Mahdollisuus osa-aikaeläkkeeseen
2013
19
Mitä akavalaiset pitävät työssä jaksamisen kannalta tärkeänä?
61.2
2010
495
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014
Akavalaisten arvio omasta eläkeiästään 1997–2014
2008
437 5
22
8
40
20
Varmuus työpaikan säilymisestä
2004
10
20
10
48
26 0
9
Joustavammat työajat
2001
932
Ikäryhmä
Vaikutusmahdollisuus omaan työhön
1997
13
7
45
20
7
17
9 41
30
Vastaajien lukumäärä
80
% 100
Ei lainkaan tärkeä
Lähde: Akavan eläkeasennekysely 2013
TYÖOLOT JA TYÖURAT
TYÖOLOT JA TYÖURAT
Akavaaka — 2014 35
3 – Palkat ja verotus
Palkat paranevat iän ja koulutuksen karttuessa Kokoaikatyössä olevien akavalaisten kokonaisansiot olivat vuonna 2013 keskimäärin 4 310 euroa kuukaudessa. Miesten kokonaisansiot olivat keskimäärin 4 820 euroa ja naisten 3 860 euroa kuukaudessa. Sukupuolten välistä palkkaeroa selittää osittain tulospalkkioiden epätasainen jakautuminen miesten ja naisten kesken. Akavalaisista miehistä 29 prosenttia sai tulospalkkiota keskimäärin 460 euroa kuukaudessa, kun naisista 15 prosentilla ansioihin lisättiin 280 euron tulospalkkio. Tuloksesta palkitseminen on yleisintä yksityisellä sektorilla, jossa joka kolmas akavalainen sai lisäpalkkion. Julkisella sektorilla tulospalkkiot ovat harvinaisempia ja pienempiä kuin yksityisellä sektorilla.
Akavalaisten miesten kokonaisansiot 4 820 euroa ja naisten 3 860 euroa kuukaudessa.
Joka toinen akavalainen saa jotain luontoisetua keskimäärin 130 euron arvosta kuukaudessa. Miehet saavat luontoisetuja yleisemmin kuin naiset. Julkisen sektorin palkansaajat kuuluvat luontoisetujen piiriin harvemmin kuin yksityisellä sektorilla. Valtion palveluksessa olevilla on vähiten kyseisiä etuja.
Tulospalkkiot 2013
Tulospalkkiot saajaa kohden, e/kk Kaikki Miehet Naiset 18
Kaikki palkansaajat
15
22 21
Akavalaiset
29
15
240
300
170
400
460
280
470
500
390
160
170
140
10
10
10
Työnantaja
Kokonaisansiot 2013
32
Yksityinen Akavalaiset keskimäärin, e/kk
Kaikki palkansaajat keskimäärin, e/kk
6 6 6
Valtio
Sukupuoli Miehet
4 820
3 680
Naiset
3 860
2 990
37
24
Kaikki 8
Kunta
8 0
Miehet 10
Naiset
10
Työnantaja
20
30
40
50
Tulospalkkiota saavien osuus, %
Valtio
4 550
3 740
Kunta
3 910
3 010
Yksityinen
4 540
3 430
Kaikki
4 310
3 330
Kokoaikaiset palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2013
Luontoisedut 2013
Luontoisedut saajaa kohden, e/kk
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013
Kaikki Miehet Naiset 28
Kaikki palkansaajat
26
31 49
Akavalaiset
42
57
130
160
90
130
170
90
160
180
120
60
40
50
40
60
60
Työnantaja 62
Yksityinen
49
70
7 7 7
Valtio
Kaikki
Kunta
35 0
10
20
Miehet
39
Naiset
41
40 30 50 Luontoisetuja saavien osuus, %
60
70
Kokoaikaiset palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2013
38 Akavaaka — 2014
PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — 2014 39
Tulospalkkiot nostavat miesten ansioita.
Kun tulospalkkiot jätetään huomioimatta, puolet akavalaisista ansaitsi vuonna 2013 vähintään 3 830 euroa kuukaudessa (mediaani). Joka kymmenes ansaitsi alle 2 590 euroa (desiili 10) ja joka kymmenes yli 6 340 euroa (desiili 90) kuukaudessa.
Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2013 Euroa/kk 5 500
5 500
5 250
5 250
5 000
5 000
4 750
4 750
4 500
4 500
4 250
4 250
4 000
4 000
3 750
Kokonaisansioiden hajonnat 2013 (ilman tulospalkkioita)
3 750 Yksityinen
3 500
Valtio
3 250 desiili 10 2 590
Akavalaiset
desiili 90 6 340
830mediaani mediaani 3 3750
3 250
Kaikki
3 000
Kunta
2 750 25–35
35–44
45–54
3 500
3 000 2 750 55–64
Ikäryhmät
Kaikki palkansaajat
desiili 10 2 080
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013
desiili 90 4 860
22850 930mediaani mediaani
€ / kk 1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
5 500
6 000 6 500
Kokoaikaiset palkansaajat. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013
Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2013
Henkilöiden määrä tilastoissa (1 000) Kaikki
3 330 3 680 2 990
Kaikki yhteensä
Akavalaisten palkat olivat 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 3 470 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Kuukausipalkat olivat 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 4 760 euroa. Nuorimmassa ikäryhmässä valtion keskimääräiset palkat olivat sata euroa korkeammat kuin yksityisellä sektorilla. Keskimmäisissä ikäryhmissä yksityisellä sektorilla ansaittiin enemmän kuin valtiolla, mutta vanhimmassa ikäryhmässä työnantajasektoreiden väliset palkkaerot häviävät. Kunnissa työskentelevien akavalaisten keskimääräiset palkat olivat kaikissa ikäryhmissä matalammat kuin muilla työnantajasektoreilla ja ansioiden nousu on iän myötä verkkaisempaa. Kaikkien kokoaikatyössä olevien palkansaajien kokonaiskeskiansio oli 3 330 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Mitä korkeampi koulutustaso palkansaajilla on, sitä paremmat kuukausiansiot. Naisten ansiot ovat kaikilla koulutusasteilla miesten ansioita pienemmät. Naisten ja miesten sijoittuminen eri toimialoille ja asematasoille selittävät osittain palkkaeroja.
40 Akavaaka — 2014
Perusaste 2 420
Kaikki
1 389
686
703
150
91
58
588
320
268
4 050
200
68
131
4 070
224
101
123
206
93
113
22
12
10
Miehet
2 790 3 020
Naiset
2 840 3 140
Keskiaste
2 490
3 400
Alin korkea-aste
3 050 3 500
Alempi korkeakouluaste
3 030
4 630
Ylempi korkeakouluaste
5 200
4 170
Tutkijakoulutusaste
5 140 0
1 000
2 000
3 000
Miehet Naiset
4 000
5 000
5 510 5 800
€ / kk 6 000
Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2013
PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — 2014 41
Korkeasti koulutetut ovat jääneet jälkeen ansiokehityksessä.
Vuodesta 2006 vuoteen 2013 kaikkien kokoaikaisten palkansaajien ansiot ovat nousseet noin viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin korkeasti koulutettujen kokonaisansiot. Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat 24,8 prosenttia, korkeasti koulutettujen 19,7 prosenttia seitsemän vuoden aikana. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään viisi henkeä työllistävät yritykset sekä julkisen sektorin kaikki palkansaajat. Palkkarakennetilaston ulkopuolelle jää muun muassa yksityisen sektorin yritysten ylin johto.
Kokonaisansioiden kehitys 2006–2013 126
126
124
124
122
122
120
120
118
118
116
116
114
114
112
112
110
110
108
108
106
106
104
Korkeasti koulutetut
100 2008
2009
2010
2011
2012
Bruttopalkat 113 86
Erityisasiantuntijat
102
Ostovoimakorjatut palkat
86
Kaikki
102
99
90
100
2013
2006
76
Erityisasiantuntijat 0
Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kokoaikaiset palkansaajat. Kokonaisansiot sisältävät tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2006–2013
42 Akavaaka — 2014
99
Kaikki
104
Kaikki palkansaajat
102 2007
Eurostatin palkkarakennetilastojen mukaan Suomen bruttopalkkataso suhteessa EU15-maihin on parantunut vuosien 2006 ja 2010 välillä. Suomalaisten palkat olivat lähes samalla tasolla kuin EU15maissa keskimäärin vuonna 2006, kun taas vuonna 2010 ne olivat 13 prosenttia korkeammat. Suomalaisten erityisasiantuntijoiden bruttopalkat olivat 14 prosenttia matalammat kuin EU15-maiden vastaavassa asemassa olevien palkat vuonna 2006, ja vuonna 2010 ne olivat hieman keskimääräistä paremmat. Korkea hintataso heikentää suomalaisten palkkojen ostovoimaa. Vuosina 2006–2010 kaikkien suomalaisten palkansaajien keskimääräinen palkkojen ostovoima oli noussut pisteluvusta 86 lähes samalle tasolle kuin EU15-maissa keskimäärin. Erityisasiantuntijoiden bruttopalkan ostovoima oli 76 prosenttia vuonna 2006 ja 90 prosenttia vuonna 2010 verrattuna vastaavan ammattiryhmän ostovoimaan EU15-maissa. Eurostatin palkkarakennetilaston käsitteet, määritelmät, kattavuus ja tiedonkeruumenetelmät on pitkälle yhdenmukaistettu Euroopan komission asetuksella. Tilasto tuotetaan kerran neljässä vuodessa. Seuraava tilasto koskee vuotta 2014 ja se julkaistaan vuoden 2016 alussa.
Suomen palkkataso suhteessa EU15-maiden palkkatasoon 2006 ja 2010
Indeksi 2006 = 100
2006
Korkea hintataso nakertaa suomalaisten ostovoimaa.
Suomalaisten palkat parantuneet, ostovoimassa on vielä kurottavaa
20
40
60
2010
80 100 120 EU-15-maiden palkkataso = 100
Kokoaikatyössä olevien tuntipalkat Lähde: Eurostat, Structure of Earnings Survey 2010 sekä Akavan oma laskelma
PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — 2014 43
Työttömyysturvan heikennykset kohdistuvat akavalaisiin työttömiin Työttömyyden kohdatessa palkansaaja on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, jos hän on ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä ja täyttänyt työssäoloehdon. Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Päivärahojen niin sanotut taitteet leikkaavat työttömyyden tai sairauden aikaisia päivärahoja niin, että korvaustaso suhteessa palkkaan on sitä pienempi, mitä suuremmat tulot palkansaajalla on ennen työttömyyttä tai sairautta. Vuonna 2014 akavalaisten keskitulotasolla eli noin 4 310 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on 48 prosenttia bruttopalkasta eli noin 2 070 euroa kuukaudessa ja sairauspäiväraha 60 prosenttia eli noin 2 600 euroa kuukaudessa.
Taitteet leikkaavat ansiosidonnaisia päivärahoja.
Maan hallitus on antanut syyskuussa 2014 eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että ansiopäivärahan ja korotetun ansiopäivärahan laskentasääntöä muutetaan 1.1.2015 alkaen. Muutokset vaikuttavat siten, että taitekohta laskee ja korotetun ansiopäivärahan korvausasteet pienenevät. Nämä työttömyysturvan heikennykset kohdistuvat pääsääntöisesti akavalaisiin työttömiin. Niiden, joiden ansiot ennen työttömyyttä ovat 4000–5000 euroa kuukaudessa, päiväraha pienenee 82 euroa kuukaudessa verrattuna nykyiseen laskentasääntöön. Korotettua päivärahaa maksetaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta 200 päivää sekä pitkän työhistorian perusteella 90 päivää. Edellä mainituilla tulotasoilla menetykset ovat 289–313 euroa kuukaudessa. Muutokset vaikuttavat niiden henkilöiden ansiopäivärahaan, joiden työssäoloehto täyttyy 1.1.2015 tai sen jälkeen ja joiden ansiopäiväraha lasketaan ensimmäistä kertaa tai uudelleen.
Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2014, e/kk Ansio- tai sairauspäiväraha e/kk 3 500
3 500
Keskivertoakavalainen
3 250
3 250
Työttömyyttä edeltävä palkka, euroa/kk
Nykyinen tilanne
2 000
1 249
1 249
-
3 000
1 680
1 680
-
4 000
2 014
1 932
-82
5 000
2 205
2 123
-82
1 000
2 000
1 491
1 400
-91
750
3 000
2 113
1 950
-163
4 000
2 629
2 340
-289
5 000
2 988
2 675
-313
3 000
3 000
2 750
2 750
2 500
2 500
2 250
2 250
2 000
2 000
1 750
1 750
1 500
1 500
1 250
1 250
1 000 750 Ansiopäiväraha (työttömyyspäiväraha)
500 250
Sairauspäiväraha
0 0
500
Esimerkkejä työttömyysturvalain muutoksen vaikutuksesta 2015
500 250 0
Ehdotuksen mukainen
Vaikutus, euroa/kk
Päiväraha 2015, euroa/kk*
Korotettu päiväraha 2015, euroa/kk**
1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk
*) Ehdotuksen mukaan ansiopäivärahan taitekohta laskee 3 443 eurosta 3 115 euroon. **) Korotettua ansiopäivärahaa maksetaan pitkän työhistorian (20 vuotta) perusteella tai työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö, tiedote 15.9.2014
Lähde: Akavan laskelma
44 Akavaaka — 2014
PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — 2014 45
Vuoden 2014 verotuksen mukaan 2 125 euron palkkatasolla verot vievät lisäansiosta 45 prosenttia.
Veroratkaisut vuodelle 2015 kasvattavat progressiota Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja tulojen mukaan kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo, mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Vuoden 2014 verotuksen mukaan jo 2 125 euron palkkatasolla verot vievät lisäansiosta 45 prosenttia. Rajaveroaste on 50 prosenttia 3 475 euron kuukausipalkalla ja 58 prosenttia, kun kuukausipalkka ylittää 6 225 euroa. Suurten palkkatulojen verorasitusta on kasvatettu lisäämällä tuloveroasteikkoon uusi veroluokka. Vuosina 2013 ja 2014 ylin veroluokka on 100 000 euroa vuodessa ylittäville tuloille. Vuoden 2015 tuloveroasteikossa rajaa ehdotetaan alennettavaksi 90 000 euroon. Tämä niin sanottu solidaarisuusvero nostaa rajaveroastetta korkeimmillaan noin 59 prosenttiin. Vuonna 2015 asteikon kolmeen alimpaan tuloluokkaan tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset korottamalla tulorajoja noin puolitoista prosenttia. Muutos laskee hiukan alimpien tuloluokkien veroasteita. Vuonna 2015 toteutetaan verosta tehtävä lapsivähennys pehmentämään lapsilisäleikkauksia. Vähennys on enimmillään 50 euroa lasta kohti, yksinhuoltajille määrä on kaksinkertainen. Vähennys pienenee niin sanottujen puhtaiden ansiotulojen ylittäessä 36 000 vuodessa. Kahden huoltajan ja yhden lapsen tapauksessa vähennystä ei saa, jos oma palkka on noin 3 300 euroa kuukaudessa. Arviolta 46 prosenttia akavalaisista on sellaisia, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia. Heistä 40 prosenttia jää kokonaan lapsivähennyksen ulkopuolelle. Koko väestöstä 19 prosentilla lapsivähennykseen oikeuttavalla tulot ylittävät suunnitellun tulorajan.
Akavalaiset maksavat lähes puolet valtion ansiotuloverosta.
Akavalaiset maksavat kolmanneksen veroista ja maksuista Tilastokeskuksen vuoden 2012 Tulonjakotilaston mukaan joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja oli akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat 29 prosenttia palkkasummasta ja maksoivat yhteenlasketuista veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten ansioista kertyi 46 prosenttia valtion ansiotuloverosta. Kaikki eivät osallistu verotalkoisiin. Verovelvollisista 64 prosenttia kerrytti 13 prosenttia yhteenlasketuista valtion ansiotulo- ja kunnallisverosta vuonna 2012. Vastaavasti 42 prosenttia veronmaksajista maksoi 65 prosenttia yhteenlasketuista veroista.
Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2012 79
21
Palkansaajien määrä (1,7 milj.)
29
Palkkasumma (68,1 mrd. e)
71
Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2014 ja 2015 (arvio) 65
60
Verojen osuus tulojenlisäyksestä
55
50
45
45
40
40
35
35
Rajavero 2014 Rajavero 2015 Tulovero 2014 Tulovero 2015
15 10 5 0
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
9 000
10 000
Työntekijöiden eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu (4,1 mrd. e)
20 15 10
71
29 0
5
20
40 Akavalaiset
0 11 000
60
%
80
100
Muut palkansaajat
Vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansio ylittää 6 618 euroa vuodessa. Veroissa ja maksuissa ovat mukana myös kirkollisvero, sairaanhoito- ja päivärahamaksut sekä työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2012
Bruttopalkka, e/kk, ansiotaso muuttumaton Lähteet: Valtiovarainministeriö, Akavan omat laskelmat
46 Akavaaka — 2014
69
31
Kunnallisvero (10,6 mrd. e)
25
Verojen osuus tuloista
20
54
46
Valtion ansiotulovero (3,8 mrd. e)
30
Tulovero
25
Verolajeittain
55
50
30
67
65
Rajavero
60
33
Verot ja maksut (20,5 mrd. e)
Raja- ja tuloveroaste, %
PALKAT JA VEROTUS
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — 2014 47
Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa.
Keskituloisen verotus on Suomessa ankaraa Länsieurooppalaisessa vertailussa suomalaisten korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella palkansaajalla verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevilla verotus on varsin ankaraa. Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. Esimerkiksi koko vuoden kokoaikatyössä olevista akavalaisista viisi prosenttia ansaitsee vähintään 31 500 ja puolet vähintään 51 500 (mediaani) euroa vuodessa. Viidellä prosentilla ansiot ylittävät 108 000 euroa vuodessa. Suomessa akavalaisen mediaanituloilla tuloveroaste on noin 33,5 prosenttia ja muualla Euroopassa 32 prosenttia. Tulojen kasvaessa tuloveroaste nousee Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa.
Oheisessa kuviossa on esitetty 5 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien tuloveroasteita muutamissa maissa vuonna 2013. Suomessa palkansaaja maksoi 5 000 euron kuukausiansioistaan veroja ja maksuja 37,1 prosenttia. Samalla kuukausiansiolla Ruotsissa palkansaajan tuloveroaste oli 32,4 prosenttia ja Saksassa 42,6 prosenttia. Valittujen maiden joukossa Sveitsissä maksetaan vähiten veroja, 16,7 prosenttia ja Italiassa puolestaan eniten, 46,9 prosenttia.
Palkansaajien tuloveroaste 5 000 e/kk ansaitsevilla 2013 Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja joissakin Euroopan maissa 2013 50 48
%
% Akavalaisten jakauma:
46.8
46 25
5
50
95
75
42.1
40
37.1
38
35.1
30.7
32
Suomi Muut Länsi-Euroopan maat ilman Viroa
30 28 24 22
16 14
Suomi
37.1
Alankomaat
36.9
5
20 000
34 32
Ruotsi
30
25 30 000
50 40 000
95
75 50 000
60 000
70 000
80 000
90 000
100 000
110 000
120 000
Norja
24
Britannia
32.4 28.7 28.1 27.3 23.1
Australia
18
Japani
16
Viro
22.8 22.4 16.7
Sveitsi 0
Vuosiansio vuoden 2013 rahassa mitattuna, euroa *) Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei mukana Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2013; Tilastokeskus; Tulonjakotilasto, Akavan oma laskelma
48 Akavaaka — 2014
32.4
USA
26
14 130 000
34.5
Ranska Espanja
20
Kaikkien palkansaajien jakauma:
38.4 37.9
Tanska
40
22
23.0
42.6
42
28
29.8
24.6
26
18
Itävalta
36
34
20
Saksa
38
36
Belgia
48 44
42
46.9 46.7
50 46
44
Italia
PALKAT JA VEROTUS
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
%
Yhden hengen talous, vuositulo 62 500 euroa Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2013
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — 2014 49
Akavalaiset tinkisivät tarvittaessa julkisten palvelujen laajuudesta, ei laadusta.
Verojen korottaminen huono vaihtoehto julkisen talouden tasapainottamiseksi Akava teetti TNS Gallupilla mielipidekyselyn kesällä 2014. Kyselyssä tiedusteltiin akavalaisten ja muiden kuin akavalaisten mielipiteitä siitä, kuinka julkista taloutta tulisi tasapainottaa. Vastaajille annettiin kuusi vaihtoehtoa, joista tuli valita huonoin ja sopivin keino julkisen talouden parantamiseksi. Vaihtoehdot koskivat julkisten palveluiden tasoa, laatua, laajuutta, maksuja, eläkkeen suuruutta, eläkeikää sekä veroja. Valittavana oli vain yksi vaihtoehto. Akavalaisten mielestä annetuista vaihtoehdoista julkisten palveluiden tason ja laadun heikennykset (35 prosenttia) ja verojen korotukset (35 prosenttia) olivat yhtä huonoja vaihtoehtoja. Huonona vaihtoehtona pidettiin myös eläkkeen tason pienentämistä (16 prosenttia), eikä niinkään alimman eläkeikärajan korottamista (7 prosenttia). Sopivinta keinoa valittaessa vastaukset jakautuivat tasaisemmin. Joka kolmas akavalainen oli sitä mieltä, että julkisten palveluiden laajuudesta voisi tinkiä, joka neljäs kannattaisi julkispalveluista perittävien omavastuumaksujen korottamista ja joka neljäs olisi valmis korottamaan alinta eläkeikää parilla vuodella. Akavalaisten ja muiden kuin akavalaisten vastaukset poikkeavat eniten alimman eläkeikärajan noston suhteen. Erilaisten verojen korotukset eivät ole akavalaisten mielestä paras keino kohentaa julkista taloutta, vaan päinvastoin. Silti kysyimme, mitä veroja akavalaiset olisivat valmiita korottamaan ainakin jonkin verran.
Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto annetuista 10 verosta. Vastaaja sai olla myös sitä mieltä, että mitään veroa ei tulisi korottaa tai olla ottamatta kantaa. Samaa kysyttiin muilta työvoimaan kuuluvilta kuin akavalaisilta. Akavalaisten vastuunkanto näkyy siinä, että heidän ”pylväänsä” ovat pidempiä kaikkien annettujen verovaihtoehtojen kohdalla. Muista kuin akavalaisista joka viides ilmoitti, että ei ole valmis minkään veron korotuksiin, akavalaisista seitsemän prosenttia. Haittaverot, kuten alkoholi-, tupakka ja makeisverot, saivat eniten mainintoja. Kolme neljästä (77 prosenttia) akavalaisista ja yli puolet (54 prosenttia) muista kuin akavalaisista valitsivat haittaverojen korotukset. Akavalaiset valitsivat seuraavaksi korotusvaihtoehdoksi pääomatuloverot (54 prosenttia) ja kolmanneksi verot polttoaineiden, sähkön tai muun energian kulutuksesta (19 prosenttia). Vastauksista voi päätellä, että on helppoa valita korotettavaksi sellaisia veroja, joita ei tälläkään hetkellä joudu maksamaan tai joiden maksamiseen voi vaikuttaa omalla kulutuskäyttäytymisellään. Vähiten kannatettiin korotuksia arvonlisäveroon (akavalaiset 7 prosenttia, muut 4 prosenttia), kunnallisveroon (akavalaiset 9 prosenttia, muut 7 prosenttia) ja valtion ansiotuloveroon (akavalaiset 15 prosenttia, muut 12 prosenttia). Alle 35-vuotiaat akavalaiset ovat valmiimpia kaikkiin veronkorotuksiin kuin vanhemmat ikäluokat. Poikkeuksena on arvonlisävero, jota vain kaksi prosenttia nuorista akavalaisista antaisi korottaa.
Mitä veroja oltaisiin valmiita korottamaan ainakin jonkin verran julkisen talouden tasapainottamiseksi? Eräitä vaihtoehtoja julkisen talouden tasapainottamiseksi Vastaajan mielestä huonoin 35
Haittaverot (esim. alkoholi, tupakka, makeiset)
4
Julkisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitään
27 35 33
Pääomatulovero
Vastaajan mielestä sopivin 7 13
Maksaisin huomattavasti enemmän erilaisia veroja
Akavalaiset (n=932)
Polttoaineiden, sähkön yms. energiaveroja
Muut kuin akavalaiset (n=821)
Yritysverot
0 1
Lakisääteinen eläkkeeni pienenisi
7
18 18 15
12 4
18
3
% 50
40
30
4 20
10
0
0
10
20
30
40
% 50
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014
50 Akavaaka — 2014
PALKAT JA VEROTUS
9
7
7 1
En osaa sanoa
28
15
3 4
En ole valmis korottamaan mitään veroja
25
Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään korkeampia omavastuumaksuja
4
Jokin muu vero
33 33
Akavalaiset (n=932) Muut kuin akavalaiset (n=821)
7
Arvonlisävero
Julkisten palveluiden laajuudesta tingitään
8
12
Kunnallisvero
25
18
16
9
Valtion ansiotulovero
Alinta eläkeikärajaa (63) korotetaan 2 vuodella
19
9
Kiinteistövero 16 16
54
41
Lahja- ja perintöverot
13
77
54
0
Akavalaiset (n=932)
19
Muut kuin akavalaiset (n=821)
2 10
20
30
40
50
60
70
% 80
Vastaajalla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014
PALKAT JA VEROTUS
Akavaaka — 2014 51
4 – Koulutus
Lähes viidenneksellä aikuisväestöstä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Neljännes aikuisväestöstä on korkeasti koulutettuja Suomen väestön koulutusrakenne on muuttunut huomattavasti neljän viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 1975 vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli noin seitsemän prosenttia aikuisväestöstä. Vuonna 2012 joka neljäs oli korkeasti koulutettu. Vaikka aikuisväestö on nykyisin koulutetumpaa, edelleen vajaalla viidenneksellä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
90
%
0.2 3 4
0.3 4 5
7
0.6
0.7
0.9
6
8
9
5
6
11 15
80 20
1 11
% 100 90
9 13
17
16
70
13
80 70 60
38
42
Ylempi korkeakouluaste
40
Alempi korkeakouluaste
30
Alin korkeakouluaste
20
29.1 20.2
28.5
26.0
30.3
29.4
26.3
20.3
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Ammattikorkeakoulut 1 000 henkilöä 40
39.5
38.2
37.0
38.8
38.3
37.5
30 30 20 34
10
29
24
18
1985
1995
2000
2005
21.8
20
21.0
21.9
22.9
24.8
23.9
10
10
2008
0
0
2009
2010 Uudet opiskelijat
2012
Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakennetilasto
54 Akavaaka — 2014
20.2
19.6
23.8
Perusaste
44
50
1975
38.2*
10
40
66
20
Yliopistot 1 000 henkilöä
50
40
40 30
Tutkijakoulutusaste
Keskiaste
30 60 50
Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 yliopistoissa oli uusia opiskelijoita 26 300. Tämä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Alemman korkeakoulututkinnon aloitti 17 200 ja ylemmän korkeakoulututkinnon 6 500 opiskelijaa. Tohtorintutkinnon aloitti 1 800 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa uusia opiskelijoita oli 800 vähemmän kuin edellisenä vuotena. Syksyllä 2013 uusia opiskelijoita oli 37 500. Kolme neljästä uudesta opiskelijasta oli ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa nuorten koulutuksessa, 18 prosenttia aikuiskoulutuksessa ja 9 prosenttia aloitti opinnot suorittaakseen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
Vuonna 2013 suoritettiin yhteensä 55 200 korkeakoulututkintoa.
Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008–2013
25–64-vuotiaat koulutusasteen mukaan 1975–2012 100
Suoritettujen tutkintojen määrä on noussut, uusien opiskelijoiden määrä laskenut
2011
2012
2013
Suoritetut tutkinnot
Ammattikorkeakoulututkinnoissa mukana nuoret, aikuisopiskelijat ja ylemmät tutkinnot * Suuri määrä johtuu vuoden 2005 tutkintouudistuksesta, joka kannusti opiskelijoita valmistumaan siirtymäajan puitteissa. Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
KOULUTUS
KOULUTUS
Akavaaka — 2014 55
Vuonna 2013 valmistui 1 700 uutta tohtoria.
Yliopistoissa suoritettiin 14 600 ylempää korkeakoulututkintoa ja 13 200 alempaa korkeakoulututkintoa vuonna 2013. Tohtoreita valmistui 1 700. Kaikkiaan vuonna 2013 yliopistoissa suoritettiin yhteensä 30 300 tutkintoa, tuhat tutkintoa enemmän kuin edellisvuonna. Ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kasvanut tasaisesti neljä vuotta. Vuonna 2013 suoritettiin 24 800 tutkintoa, missä on lisäystä noin 900 edelliseen vuoteen verrattuna. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä on kasvanut kaikkein voimakkaimmin. Vuonna 2013 suoritettiin 1 900 ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2013 Uudet opiskelijat
Osuus, %
Suoritetut tutkinnot
Osuus, %
Alempi korkeakoulututkinto
17 244
65.5
13 157
43.4
Ylempi korkeakoulututkinto
6 507
24.7
14 603
48.2
677
2.6
653
2.2
68
0.3
179
0.6
1 830
7.0
1 730
5.7
26 326
100
30 322
100
Yliopistot/koulutusaste
Lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto Yliopistot yhteensä
Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus
27 593
73.6
Amk-tutkintoon johtava aikuiskoulutus
6 624
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
3 294 37 511
Ammattikorkeakoulut yhteensä
Puolet yliopisto-opiskelijoista suorittaa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Opinnoista suoriutuminen kuitenkin vaihtelee koulutusaloittain. Tutkintojen suoritusajat ovat lyhimmät humanistisella ja kasvatusalalla, joissa Tilastokeskuksen vuoden 2012 Koulutustilaston mukaan 61 prosenttia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan nopeimmin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, joissa 28 prosenttia suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin. Myös ammattikorkeakoulututkintojen suoritusajat vaihtelevat koulutusaloittain. Nopeimmin ammattikorkeakoulututkinto suoritettiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, joissa 64 prosenttia suoritti tutkinnon 4,5 vuodessa tai nopeammin. Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti 4,5 vuodessa tai nopeammin 43 prosenttia. Opinnoista suoriutumista mitataan läpäisyasteilla, joka kertoo mikä osuus opiskelijoista suorittaa tutkinnon valitun ajanjakson, esimerkiksi 4,5 vuoden kuluessa tai nopeammin.
Yliopistokoulutuksen viiden ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2012 Koulutusalat yhteensä
Ammattikorkeakoulut/koulutustyyppi 18 860
75.9
17.7
4 025
16.2
8.8
1 948
7.8
100
24 833
100
63 837
55 155
Humanistinen ja kasvatusala
61
24
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
59
28
59
27
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
49
21
Kulttuuriala Yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteensä
Puolet yliopistoopiskelijoista suorittaa tutkinnon 5,5 vuodessa tai nopeammin.
Opinnoista suoriutuminen vaihtelee koulutusaloittain
54
15
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
54
27
Luonnonvara- ja ympäristöala
35
12
Tekniikan ja liikenteen ala
34
14
Luonnontieteiden ala
31
11 0
Alempi tai ylempi korkeakouluaste
20
Ylempi korkeakouluaste 40
60
% 80
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
56 Akavaaka — 2014
KOULUTUS
KOULUTUS
Akavaaka — 2014 57
Ammattikorkeakoulutuksen neljän ja puolen vuoden läpäisyasteet koulutusaloittain 2012 Koulutusalat yhteensä
Akavalaisista ammattiryhmistä koulutukseen osallistuminen on yleisintä sosiaali-, terveys- ja opetusalojen asiantuntijoilla. Kuntasektorilla työskentelevät akavalaiset osallistuvat useammin työnantajan kustantamaan koulutukseen kuin valtiolla ja yksityisellä sektorilla työskentelevät. Akavalaiset katsovat, että osaamisen kehittämiseksi tarpeellisinta on oman alan lyhytkestoinen koulutus, joka ylläpitää ja täydentää osaamista.
43
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
64
Humanistinen ja kasvatusala
50
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
48
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
45
Kulttuuriala
38
Luonnonvara- ja ympäristöala
29
Luonnontieteiden ala
28
Tekniikan ja liikenteen ala
27 0
20
% 80
60
40
Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutuksen vuonna 2013 Kaikki
21
32
Koulutuspäivien lukumäärä, keskiarvo* 4.8
48
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot Miehet
Työnteko opintojen ohessa saattaa viivästyttää valmistumista. Toisaalta hankittu työkokemus edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. Opiskelijat ovat verraten suuri työvoimareservi. Yli puolet 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista teki töitä opintojen ohella vuonna 2012. Heitä oli yhteensä 312 600. Lähes 60 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kävi töissä samalla kun opiskeli. Työssäkäyvien opiskelijoiden osuudet olivat kuitenkin laskeneet edellisvuodesta kaikilla koulutustasoilla.
27
Alle 35
4.9
Yli 50
4.6
47
18
34
4.8
51
21
28
5.3
39
24
38
35–50 Ammatti Johtajat
21
31
Yhteiskunta-alan ja lainopillisen alan asiantuntijat
25
13
Terveydenhuollon alan asiantuntijat
11
58
5.1
39
5.2
66 25
20 Ei osallistunut
57
40
7.0
17
21 31
0 53
20
4.8
77
12
13
Yksityinen
Yliopistokoulutus (169 040)
4.0
58 68
20
43
Kunta
28
Ammattikorkeakoulutus (139 800)
4.6
Työnantaja 54
Ammatillinen koulutus (224 500)
4.7
41 53
26
16
Sosiaalialan asiantuntijat
5.4
45
22
24
Valtio
Kaikki opiskelijat (18 vuotta täyttäneitä 578 900)
7
34
Liike-elämän ja hallinnon alan asiantuntijat
4.7
48
47
Tekniikan ja luonnontieteiden alan asiantuntijat
Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2012
0
4.7
42 52
21
Ikäryhmä
Opetusalan asiantuntijat
Lukiokoulutus (45 600)
21
37
Naiset
44
40
60
Alle kolme päivää
% 100
80
4.3
Vähintään kolme päivää
*Keskiarvo on laskettu niiltä, jotka osallistuivat vuoden 2013 aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen. Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014
% 60
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Akavalaisten koulutustarpeet seuraavien kahden vuoden aikana
Kolmannes akavalaisista ei osallistu työnantajan kustantamaan koulutukseen
Ammatin vaihtoon tähtäävää tutkintoon johtavaa tai muuta koulutusta
4
Oman alan tai omaa alaa sivuavaa tutkintoon johtavaa koulutusta
3
Pitkäkestoista koulutusta omalta alalta
Kolmannes akavalaisista ei osallistunut vuoden 2013 aikana työnantajan kustantamaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen, osoittaa Akavan teettämä kysely. Viidenneksellä akavalaisista kertyi alle kolme työnantajan kustantamaa koulutuspäivää. Naiset osallistuvat miehiä useammin koulutukseen ja 35–50-vuotiaat useammin kuin heitä nuoremmat tai vanhemmat.
58 Akavaaka — 2014
79
Oman alan lyhytkestoista, osaamista ylläpitävää, päivittävää, täydentävää koulutusta
2
Minulla ei ole tarvetta lisäkoulutukseen
8 2
Muuta koulutusta
3
En osaa sanoa 0
20
40
60
80
% 100
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely 2014
KOULUTUS
KOULUTUS
Akavaaka — 2014 59
5 – Perustiedot akavalaisista
Neljännes akavalaisista on alle 30-vuotiaita ja yli puolet naisia.
Akavalaisia on lähes 600 000 Akavalaiset ovat korkeasti koulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa oman tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joilla oli yhteensä 585 000 jäsentä vuoden 2014 alussa. Luvussa ovat mukana kaikki työvoimaan kuuluvat jäsenet, opiskelija- ja eläkeläisjäsenet sekä työttömät tai muut jäsenmaksusta vapautetut jäsenet. Kasvua edellisestä vuodesta oli yli 5 000. Akavalaisten järjestäytymisaste on noin 70 prosenttia. Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä oman alansa akavalaiseen liittoon jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 110 000 opiskelijajäsentä. Akavan kokonaisjäsenmäärästä arviolta joka neljäs on alle 30-vuotias, työvoimaan kuuluvista joka kymmenes.
Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2014
Akavan jäsenkunnasta yli puolet on naisia. Työvoimaan kuuluvien keski-ikä on 43 vuotta. Uudellamaalla asuu neljä kymmenestä, melkein kolmannes (31 prosenttia) pääkaupunkiseudulla. Lähes joka toisen (46 prosenttia) perheeseen kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia. Akavalaisista 57 prosenttia tekee töitä yksityisen sektorin palveluksessa, 32 prosenttia kunnissa ja 7 prosenttia valtiosektorilla. Ammatinharjoittajina toimii kolme prosenttia ja seurakunnat työllistävät yhden prosentin akavalaisista. Keskivertoakavalainen tekee töitä 41,1 tuntia viikossa ja ansaitsee 4 320 euroa kuukaudessa. Tiedot käyvät ilmi myös sukupuolen mukaan Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2014 -taulukosta sivulla 66.
Henkilöiden määrä palkansaajakeskusjärjestöissä (1 000)
Palkansaajajärjestöjen jäsenmäärien kehitys 1970–2014
1 000 jäsentä 600
1970
500
1980
537
300 200 375
391
409
436
424
448
461
547
553
566
2000
498
486
100
0
2010
47
2014
47 0
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset
20 SAK (1 025 000)
60 STTK (567 000)
2 204
27
26
STTK + TVK
2 092
25
28
40
1 879
18
31
51
1 624
14
29
57
585
580
931
10
26
64
1990
400
5
26
70
80
2 179 % 100
Akava (585 000)
Selitteiden yhteydessä sulkeissa vuoden 2014 kokonaisjäsenmäärät, joissa mukana myös työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet. Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako
Opiskelijat ja nuoret aikuiset Akavassa 2010–2014
Opiskelijajäsenet Alle 30-vuotias työvoima ”Nuoret” yhteensä ”Nuorten” osuus kokonaisjäsenmäärästä, %
2010
2011
2012
2013
2014
101 400
102 000
105 600
109 800
109 600
38 600
40 400
36 700
33 600
39 700
140 000
142 300
142 200
143 400
149 300
26 %
26 %
25 %
25 %
26 %
Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
62 Akavaaka — 2014
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavaaka — 2014 63
Akavalaiset ovat tyytyväisiä jäsenyyteensä ammattiliitossa Akava kartoitti kesällä 2014 mielipiteitä muun muassa järjestäytymiseen liittyvistä asioista. Akavalaiset ovat tyytyväisiä jäsenyyteensä ammattiliitossa, sillä kolme neljästä akavalaisesta on valmis suosittelemaan oman ammattiliittonsa jäsenyyttä ystävilleen tai tuntemilleen henkilöille. Vanhemmat jäsenet suhtautuvat omaan ammattiliittoonsa hiukan nuoria myönteisemmin. Kaikista palkansaajista 92 prosenttia oli sitä mieltä, että ammatillinen järjestäytyminen on tarpeellista, akavalaisista 96 prosenttia oli tätä mieltä, käy ilmi TNS Gallupilla teetetystä Työmarkkinailmasto 2012 -selvityksestä. Akavalaiset arvioivat, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat jäsenyydessä eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturva saavat eniten painoarvoa.
Kolme neljästä akavalaisesta on valmis suosittelemaan ammattiliittonsa jäsenyyttä.
Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2014 Agronomiliitto Akavan Erityisalat Akavan Yleinen Ryhmä AYR
1 963
Driftingenjörsförbundet i Finland
3 338
Esimiehet ja Asiantuntijat YTY
10 097
Insinööriliitto IL
69 269
Kirkon Akateemiset AKI
5 790
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT
1 160
KTK Tekniikan Asiantuntijat
9 540
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL
7 932
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Päällystöliitto
4 220
Suomen Ekonomit*
15
74
Naiset
75
Miehet
14
15
74
927
11
493
10
12
434
Alle 35-vuotiaat
15
70
15
14
75
35–50-vuotiaat
15
75
Yli 50-vuotiaat
0
20
40 Kyllä
60 Ei osaa sanoa
80
183
10
471
9
274 % 100
Ei
23 176 2 408 50 556
Suomen Eläinlääkäriliitto
2 491
Suomen Farmasialiitto
7 716
Suomen Hammaslääkäriliitto
6 964
Suomen Lakimiesliitto
15 743
Suomen Lääkäriliitto
24 597
Suomen Psykologiliitto
6 610
Suomen Puheterapeuttiliitto
1 472
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL
7 275
Suomen Työterveyshoitajaliitto Tekniikan Akateemiset TEK
Ikäryhmä
120 838 2 405
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
Kaikki
2 613 26 349
Professoriliitto
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
Vastaajien lukumäärä
765
Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl
Metsänhoitajaliitto
Suosittelisiko akavalaisen liiton jäsen ammattiliittonsa jäsenyyttä ystävilleen tai tuntemilleen henkilöille
5 930 27 934
1 816 74 334
Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat
1 167
Tieteentekijöiden Liitto
6 762
Tradenomiliitto TRAL Upseeriliitto Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL Yhteensä
29 064 6 040 11 950 4 729 585 013
*Uusi nimi 1.1.2015 alkaen Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely vuonna 2014
64 Akavaaka — 2014
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavaaka — 2014 65
Akavaaka-julkaisussa käytettyjä lähteitä ja aineistoja
Perustietoa työvoimaan kuuluvista akavalaisista 2014: miehet ja naiset Kaikki (100 %)
Miehet (48 %)
Naiset (52 %)
Kokoaikatyö
85 %
87 %
83 %
Osa-aikatyö
6%
3%
9%
Yrittäjä
5%
5%
4%
Päätoimi
Työtön
4%
5%
3%
100 %
100 %
100 %
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
16 %
22 %
10 %
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
37 %
43 %
31 %
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
25 %
13 %
36 %
Asiantuntijat
17 %
17 %
18 %
Yhteensä Ammattiryhmä
Muut tehtävät
5%
5%
5%
100 %
100 %
100 %
Alle 30-vuotiaat
10 %
9%
10 %
30–39-vuotiaat
29 %
28 %
29 %
40–49-vuotiaat
27 %
27 %
28 %
50–59-vuotiaat
25 %
26 %
25 %
Yli 59-vuotiaat
9%
10 %
8%
Yhteensä
100 %
100 %
100 %
Keski-ikä
Yhteensä Ikäjakauma
43 vuotta
43 vuotta
42 vuotta
Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto
83 %
81 %
84 %
Pääkaupunkiseudulla asuvat
31 %
31 %
31 %
Alle 18-v. lapsen vanhempia
46 %
45 %
46 %
Määräaikainen palvelussuhde*
13 %
9%
16 %
10
10
10
Kokonaisansiot 2013 (sis. tulospalkkiot), €/kk*
4 310
4 820
3 860
Tulospalkkioiden saajien osuus*
21 %
29 %
15 %
Palvelusvuodet nykyisessä työpaikassa, keskimäärin*
Tulospalkkiot saajaa kohden, €/kk*
400
460
280
Luontoisetujen saajien osuus*
49 %
57 %
42 %
Luontoisedut saajaa kohden, €/kk*
130
170
90
41
42
40
Ylitöitä tehneiden osuus*
24 %
23 %
25 %
Niiden henkilöiden osuus, jotka eivät saaneet korvausta tehdyistä ylitöistä*
35 %
43 %
27 %
Kokonaistyöaika, tuntia/viikko*
*) Tiedot koskevat kokoaikatyössä olevia, muut tiedot työvoimaan kuuluvia Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2013 ja Palkkarakennetilasto 2013; Akavan jäsenliittojen ilmoitukset 1.1.2014
66 Akavaaka — 2014
PERUSTIEDOT AKAVALAISISTA
Akavan jäsenjärjestöt Akavan TNS-Gallupilla teettämä eläkeasennekysely 2013 Akavan TNS-Gallupilla teettämä mielipidekysely 2014 Eurostatin Structure of Earnings Survey 2010 Tilastokeskuksen Palkkarakennetilasto Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuosiaineistot 2008–2013 Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen lisätutkimusaineisto 2013 Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston palveluaineisto 2012 Tilastokeskuksen Koulutustilastot TNS Gallupin Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot Valtiovarainministeriö Verohallituksen Verotilasto 2013 Veronmaksajien Kansainvälinen palkkavertailu 2013
www.akava.fi/akavaaka