Syksy 2011 Akavaaka
2
Sisältö
Sivu
Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys, työssäolo, määräaikaisuus
3
Työhyvinvointi työajat, työssä jaksaminen, työsuojelu
17
Työurien pidentäminen
24
Palkat
36
Palkansaajien verotus
43
Koulutus
50
Yrittäjyys
61
Järjestäytyminen
65
Julkaisu osoitteessa www.akava.fi/akavaaka Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, 2011 ISBN 978-952-5628-50-0 Helsinki 22.12.2011
Syksy 2011 Akavaaka
3
Sijoittuminen työmarkkinoille
Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypilliset työt ovat yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2010 39 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 78 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 29 % ja valtiolla joka kymmenes. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8 %. Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan erityisasiantuntijatehtävät. Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten. Vuoden 2010 lopussa työttömänä oli 46 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on alentunut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli yhteensä 40 viikkoa. Korkeasti koulutetuista noin 5 400 oli ollut työttömänä yli vuoden lokakuussa 2011. Vastavalmistuneiden työllisyys Vuonna 2005 yliopistoista valmistuneiden työllisyys oli kohtuullisen hyvä vuonna 2010. Joillakin aloilla työn vaativuus oli koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Ongelma oli vastakkainen useilla professioaloilla, joilla työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi. Syksy 2011 Akavaaka
4
Työvoiman työssäolo iän mukaan 2010 Akavalaiset (388 000) Kaikki
Koko työvoima (2 632 000) 7 4 4
10
75
Miehet
Kaikki
9
12
11
9
60
Miehet
Alle 35
13
74
34 6
Alle 35
36–45
85
5 3 52
36–45
46–57
86
42 7 2
46–57
58– Yhteensä
9
1 12
71
7
7 4 6 4
80
Naiset
58– Yhteensä
7
62
8
27
2 10
53
7
19
32
68
7
16
42
71
13
9
10
14
55
9
16
6
Naiset
Alle 35 36–45
83
58–
7
58
Yhteensä 20
Kokoaikatyö, pysyvä
26 14
69 0
40
Alle 35
525
36–45
5 6 33
46–57
5 3
58–
10 3 4
Yhteensä
11
78
46–57
3 6
14
25
52
60
80
100 %
Kokoaikatyö, määräaikainen
9
67
11
57
Osa-aikatyö
20
Yrittäjä
9
6
9
9
5
25
4
52
0
10
6
70
40
12
5
24
19
40
16
60
80
12
7
8
8 100
%
Työtön
Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Sukupuoli ja ikä vaikuttavat työllisyyteen. Epätyypilliset työt ovat yleisiä nuorilla naisilla. Osa-aikaeläkkeellä olevat nostavat osa-aikatyötä tekevien osuutta 58 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 15.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
5
Työnantaja iän mukaan 2010 Korkeasti koulutetut (581 000) Kaikki
Kaikki
8
52
29
11
Kaikki työlliset (2 403 000)
Miehet
6
21
60
13
Miehet
Alle 35 35–50
11
Yli 50
11
63
15
Alle 35
10
35–50
6
Yli 50
6
Yhteensä
6
18
45
22
15
Yhteensä
7
75
10
8
11
63
15
Naiset
5 6
79 9
10
68
12
18
57
9
25
68
17
Naiset
Alle 35
10
35–50
10
Yli 50 Yhteensä
32
47
20
40
Valtio
60
Alle 35
5
6
35–50
7
8
Yli 50
8
Yhteensä
6
5
42
42
11 0
39
44
14
3
50
37
80
Kunta
100
%
0
Yksityinen
25
64 37
47
40
9
42
34 20
5
11
51 40
60
9 80
100 %
Yrittäjä
Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 29 % ja valtiolla joka kymmenes. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8 %. Yrittäjyys oli yleisintä 50 vuotta täyttäneiden miesten keskuudessa. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Seurakuntasektori sisältyy yksityiseen sektoriin. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Syksy 10.11.2011
2011 Akavaaka
6
Palkansaajien ammattiryhmät iän mukaan 2010 Kaikki palkansaajat (1 813 000)
Akavalaiset (329 000) Kaikki
21
34
24
15
Kaikki
6
Miehet
9
15
6
19
52
Miehet
Alle 35
19
35–50
50 32
Yli 50
34
36
Yhteensä
5
14
6
18
2
35–50
14
12 3
Yli 50
14
14
17
38
Alle 35
10
17
32
29
17
14
Yhteensä
5
Naiset
1 13 17 14
11
62
4
16
4
17
3
49
16
52
15
54
Naiset
Alle 35
9
31
35–50
14
Yli 50
16
Yhteensä
30
21
30 20
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
14
13
4
35–50
8
41
10
5
Yli 50
6
11
Yhteensä
6
13
35 40
Alle 35 3
15
39
28
13 0
25
60
15 80
7 100
%
Erityisasiantunt. ilman opetusalaa
0
6
24
13
53
10 7 8 20
25
45
22
53
24 40
Opettajat ja opetusalan erityisasiantunt.
50 60
Asiantuntijat
80
100
%
Muut tehtävät
Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan erityisasiantuntijatehtävät. Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 15.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
7
Akavalainen työvoima ELY-keskuksittain 2010 Akavalaiset, Koko työvoima, % % Uudenmaa
154
Pirkanmaa
41
Varsinais-Suomi
34
Pohjois-Pohjanmaa
27
Häme
22
Keski-Suomi
18
40
32
11
9
9
9
7
7
6
7
5
5
Pohjanmaa
16
4
4
Kaakkois-Suomi
15
4
5
Pohjois-Savo
12
3
4
Satakunta
11
3
4
10
2
3
Etelä-Pohjanmaa
9
2
4
Lappi
8
2
3
Etelä-Savo
7
2
2
1
1
0,3
0,6
100
100
388
2 633
Pohjois-Karjala
Kainuu
4
Ahvenanmaa
1 0
20
40
60
80 100 1 000 henkilöä
120
140
160
154 000 akavalaista asuu Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Joka kolmas akavalainen, noin 125 000, asuu pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 13.6.2011
Syksy 2011 Akavaaka
8
Määräaikaisuus 2010 Arvio määräaikaisten määrästä, 1 000 henkilöä
232
13
Kaikki palkansaajat
39 27 12
12
Akavalaiset
Naiset Miehet
16 8
Ikäryhmä
Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotiaat Yli 50-vuotiaat
23 13 4
24 8 5
Koulutusaste
Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste
4 20 9 1
21 12 11 4
Työnantaja
Valtio Kunta Yksityinen
12 17 10
28 15 6
Ammattiryhmä
Opettajat ja opetusalan asiantuntijat Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Asiantuntijat Johtajat ja ylimmät virkamiehet Muut
13 15 5 2 4
16 13 10 3 23 0
5
10
15
20
25
30
%
Vuonna 2010 39 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 78 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. Määräaikaisen työsuhteen kesto oli 32 %:lla vuoden tai alle, 32 %:lla vuodesta kolmeen vuoteen ja 36 %:lla yli kolme vuotta. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 19.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
9
Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 1990–2010 %
Vuoden 2010 työttömien lukumäärät suluissa
22 22 21 21 20 20 19 19 18 18 17 17 (67 000) 16 16 Perusaste 15 15 14 14 Kaikki 13 13 12 12 11 11 Keskiaste (111 000) 10 10 9 9 8 Alin korkea-aste ja (224 000) 8 7 7 alempi korkeakouluaste 6 6 5 5 (35 000) 4 4 (12 000) 3 3 2 2 Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste 1 1 0 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
2010 lopussa oli työttömänä 46 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen työttömyys oli laskenut 1994–2010 1,1 %-yksikköä, keskiasteen tutkinnon suorittaneiden 8,8 %-yksikköä. Lähde: Tilastokeskus; työvoimatilastot 15.12.2011
Syksy 2011 Akavaaka
10
Työttömien määrän muutos 2001–2011 Indeksi 11/2001=100 200
200
Tutkijakoulutusaste 180
180
160
160
140
Ylempi korkeakouluaste
Alempi korkeakouluaste
140
120
120
100
100
Kaikki
80
60 2 001
2 002
2 003
2 004
2 005
2 006
2 007
2 008
2 009
2 010
80
60 2 011
Marraskuusta 2001 marraskuuhun 2011 kaikkien työttömien määrä vähentyi 64 800 henkilöllä, 23 prosentilla. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä nousi 8 030 henkilöllä, koulutusasteen mukaan 40–90 prosentilla. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, tilanne 30.11.2011 20.1.2012
Syksy 2011 Akavaaka
11
Työttömät, joilla korkeakoulututkinto, marraskuu 2011 Vähennys
Marraskuu 2011 4 134 1 882 1 585 1 551 1 236 1 111 882 585 551 513 508 452 439 285 251 231 212 170 112 106 81 79 12
Lisäys
Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit) Tradenomi Filosofian maist.(hum.) Diplomi-insinööri Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto) Filosofian maist. (luonnont.ala) Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist. Taideaineet (ylempi tutkinto) Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto) Sosionomi, sosiaalialan AMK Kasvatustieteiden maist. Tohtori Humanististen tieteiden kand. Oikeustieteen kand. Lisensiaatti Lastentarhanopettaja Luonnontieteiden kand. Agronomi, maa- ja metsät. maist. Teol. koulutus (ylempi tutkinto) Arkkitehti Lääkäri Farmaseutti Hammaslääkäri -1 000
0
1 000
2 000
3 000
4 000
Muutos vuoden aikana -345 80 26 -228 -54 -51 24 -15 -35 28 29 45 37 6 -3 -11 9 -6 -10 -11 0 8 -7
5 000
Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on pysynyt lähes samana useimmissa ryhmissä verrattuna edelliseen vuoteen. Korkeasti koulutetuista insinöörit ovat suurin työttömien ryhmä. Lääkäreiden työllisyystilanne oli marraskuussa 2011 varsin hyvä. Ilman lomautettuja, tilanne 30.11.2011 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 21.12.2011
Syksy 2011 Akavaaka
12
Laaja työttömyys tutkinnoittain Työttömät
Työllistetyt tms.
Työttömyyseläkkeellä olevat
Kaikki palkansaajat Taideaineet (ylempi tutkinto) Humanististen tieteiden kand. Luonnontieteiden kand. Kauppatiet. koul. (ylempi&vanh. ekon.) Filosofian maist.(hum.) Alempi korkeakouluaste yhteensä Insinööri (ml. amk&rak.arkkit.) Filosofian maist. (luonnont.ala) Arkkitehti Tradenomi Valtio-,yhteiskunta-,hallintotiet. maist. Ylempi korkeakouluaste yhteensä Diplomi-insinööri Agronomi, maa- ja metsätiet. maist. Tutkijakoulutus Teologian koulutus (ylempi tutkinto) Sosionomi, sosiaalialan AMK Farmaseutti Oikeustieteen kand. Lastentarhanopettaja Kasvatustieteiden maist. Lääkäri Hammaslääkäri 0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
%
Mikäli työttömien lukumäärään lisätään erilaisten työllistämistoimien piirissä olevat sekä työttömyyseläkeläiset, oli laaja työttömyysaste alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla 6 %, ylemmän korkeakouluasteen suorittaneilla 5 % ja tutkija-asteen suorittaneilla 4 %. Kaikkien palkansaajien laaja työttömyysaste oli 11,5 prosenttia lokakuussa 2011. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto,Työ- ja elinkeinoministeriö 19.12.2011
Syksy 2011 Akavaaka
13
Työttömien määrän kehitys 2007–2011 iän mukaan Korkeasti koulutetut*
Henkilöä 12 000
2007
2008
2009
10 000
2010
2011
8 880
8 000
6 627
6 519
6 000
5 552
4 892
4 272
4 000 2 000
3 221
3 109 741
641
2 685 1 580
0
15-24
25-34
35-44
45-54
55-59
60-64
Ikäryhmä
Indeksi elokuu 2007=100
Muut kuin korkeasti koulutetut 2007
200
2008
2009
2010
2011 169
180 160
131
140 120 100
100
119 100
100
96
101
100
100
100 73
80 60 40 20 0
15-24
25-34
35-44
45-54
55-59
60-64
Ikäryhmä
Korkeasti koulutetuilla työttömyys painottuu 25–34-vuotiaisiin. Työttömien määrä on noussut 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Huom. akseleilla eri asteikko; Tilanne elokuussa 2011*) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 27.10.2011
Syksy 2011 Akavaaka
14
Työttömyyden kesto 0–12 vikkoa
13–26 viikkoa
27–52 viikkoa
Yli vuoden
Korkeasti koulutetut*
Kesto keskimäärin, viikkoa
Työttömien lukumäärä
33
25 311
2009
41
2010
40
22
17
21
36
25 219
2011
39
22
16
22
40
24 137
35
207 762
40
197 057
44
185 389
25
18
16
Muut kuin korkeasti koulutetut 2009
44
21
18
18
2010
42
18
16
24
2011
42
18
15
26
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
%
Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli 40 viikkoa. Korkeasti koulutetuista n. 5 400 oli ollut työttömänä yli vuoden lokakuussa 2011. *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet; tilanne kunkin vuoden heinäkuussa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 21.10.2011
Syksy 2011 Akavaaka
15
Tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen koulutusaloittain Pysyvä kokoaikatyö
Määräaikainen kokoaikatyö
Ylempi korkeakouluaste yhteensä
Osa-aikatyö
Yrittäjä
62
Teknillistieteellinen Kauppatieteellinen Terveystieteiden Oikeustieteellinen Liikuntatieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Teologian Kasvatustieteellinen Farmasian Maatalous-metsätieteellinen Luonnontieteellinen Hammaslääketieteellinen Psykologian Humanistinen Eläinlääketieteellinen Lääketieteellinen
17 76 75
69 66 66 62 62 61 58 58 55 52 50 49 43
10 43
25
Alempi korkeakouluaste Kasvatustieteellinen Farmasian
54 52 0
10
20
Työtön tms.
121 9 12
16 40
50
2 3 2
13
lukunäärä 5 603 1 126 717 195 128 32 557 104 660 62 114 748 25 115 809 30 181
10 2 3 2 8 6 2 3 2 12 16 31 3 8 16 0 4 1 13 9 0 6 0 19 11 20 2 2 3 15 14 6 12 14 21 2 10 26 11 5 0 12 18 4 5 4 14 23 22 4 24 8 4 12 0 25 11 7 6 0 17 23 3 4 5 13 17 17 0 24 7 20
19 30
Muu* Vastaajien
60
70
80
129 98
22 19 90
100 %
Vuonna 2005 yliopistoista valmistuneiden työllisyys oli kohtuullisen hyvä vuonna 2010. Miesten ja naisten tilanteet poikkeavat toisistaan. Naisista 20 % oli määräaikaisessa kokoaikatyössä ja 19 % muutoin pois työelämästä, esim. perhevapaalla. Vastaavat osuudet olivat miehillä 13 % ja 3 %. *) Mm. tutkintoon johtava koulutus, perhevapaa Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010 - kysely vuonna 2005 yliopistoista valmistuneille 11.10.2011
Syksy 2011 Akavaaka
16
Korkeakoulutuksen hyöty maistereille Työn vaativuustason ja koulutustason vastaavuus Ensimmäinen työ 2005
10
Nykyinen työ 2010
3
22 12
0
9
60
14
10
71
20
30
40
50
Työn vaativuustaso koulutustasoa selvästi alhaisempi Työ koulutukseen nähden vaativampaa
60
70
80
90
100 %
80
90
100 %
80
90
100 %
Vaativuus koulutustasoa osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoa
Oliko korkeakoulutus työn edellytyksenä Ensimmäinen työ 2005
42
Nykyinen työ 2010
7
23 0
10
51
5 20
71 30
Ei
40
50
60
70
Ei tiedä
Kyllä
Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä Ensimmäinen työ 2005
6
Nykyinen työ 2010
42
4 0
52
38 10
Ei juuri lainkaan
20
58 30
40
50
60
Jonkin verran/ osittain
70
Jatkuvasti
Joillakin aloilla työn vaativuus on koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi. Ongelmallisimmat alat ovat maatalous-metsätieteellinen, humanistinen ja terveystieteet. Ongelma on vastakkainen useilla professioaloilla, joilla työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi, esim. lääketiede, farmasia ja psykologia. Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010 - kysely vuonna 2005 yliopistoista valmistuneille 11.10.2011
Syksy 2011 Akavaaka
17
Työhyvinvointi
Akavalaisten keskimääräinen viikkotyöaika kokoaikatyötä tekevillä oli 40,6 tuntia päätyössään. Yli 48 tunnin venyvää työviikkoa teki joka kymmenes, johtajista ja ylimmistä virkamiehistä joka viides. Akavalaiset tekivät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta. Joka viides akavalainen teki ylitöitä yhden työpäivän verran, 7,4 tuntia. Niiden osuus, jotka eivät saaneet korvausta tehdyistä ylitöistä oli 7 %. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai 15 % akavalaisista. Ylemmät toimihenkilöt ovat muita työntekijöitä harvemmin työaikakirjanpidon piirissä. Kaikkiaan 35 % raportoi, ettei heidän työaikaansa seurata millään tavoin. Työ kuormittaa henkisesti ylempiä toimihenkilöitä muita työntekijäryhmiä enemmän. Ylemmistä toimihenkilöistä 43 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Joka toinen tunnistaa kiireen työssään melko usein tai hyvin usein. Työsuojelu ja työsuojeluorganisaatio ovat toimihenkilöille vieraampia kuin työntekijöille. Ylemmistä toimihenkilöistä 24 % ei itse tunne riittävästi työsuojeluasiakirjoja ja 27 %:n mielestä työsuojeluorganisaation toiminnassa on kehittämisen varaa. Lisäksi 35 % kertoo, etteivät esimiehet toimi aktiivisesti työsuojelussa.
Syksy 2011 Akavaaka
Akavalaisten viikkotyöaika 2010 Jakauma,
Keskimäärin
Fraktiilit
%
tuntia viikossa
25
mediaani
75
Kaikki
100
40,6
38,0
39,0
42,0
Miehet
50
41,2
38,0
40,0
43,0
Naiset
50
39,8
38,0
38,0
41,0
Yksityinen
52
41,6
38,0
40,0
44,0
Valtio
13
41,1
38,0
38,0
42,0
Kunta
35
38,7
36,0
38,0
40,0
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
21
43,1
38,0
40,0
45,0
Muut tehtävät
6
41,3
38,0
38,0
41,0
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
34
40,6
38,0
38,0
42,0
Asiantuntijat
15
40,1
38,0
38,0
40,0
Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat
24
38,2
35,0
38,0
40,0
Työnantaja
Ammattiryhmä
Akavalaisten keskimääräinen viikkotyöaika kokoaikatyötä tekevillä päätyössään oli 40,6 tuntia. Joka neljännen akavalaisen työviikko venyi yli 42 tunnin. Eniten työtunteja kertyy yksityisellä sektorilla (41,6 tuntia) tai toisaalta niille, jotka lukeutuvat johtajiin tai ylimpiin virkamiehiin (43,1 tuntia). Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 18.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
19
Arvio niiden määrästä, jotka tekivät vähintään 48 tuntia viikossa, 1 000 henkilöä
Vähintään 48 tuntia viikossa työskennelleet 2010 10
Kaikki palkansaajat
100
Akavalaiset
Kaikki
11
Miehet
22 13
Naiset
14
9
7
Työnantaja
Valtio
13
Yksityinen
3
13
Kunta
14
7
4
Ammattiryhmä
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
9
19
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
4
10
Muut
1
10
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
5
8
Asiantuntijat
2
8 0
5
10
15
20
%
Yli 48 tunnin venyvää työviikkoa teki joka kymmenes, johtajista ja ylimmistä virkamiehistä joka viides. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 18.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
20
Ylitöiden tekeminen 2010 Korvaamaton ylityö
Korvattu ylityö
Sekä korvaamaton että korvattu
Miehet Naiset
1 21
13
8
8,1
1 20
14
5
7,4
1 21
14
6
Akavalaiset
Tehdyt ylityötunnit/ viikko
6,6
Työnantaja Valtio Yksityinen
Kaikki palkansaajat Sosioekonominen asema Ylemmät toimihenkilöt
13
3
0 16
7,3
5
7,6
0 16
5,9
0 13
12
0 0
6,5
1 21
14
1
7,9
1 16
14
6
Alemmat toimihenkilöt Työntekijät
11
4
7,3
1 23
15
7
Kunta
1 23
14
8
10
8,9 15
20
25
30 %
Kokoaikatyössä olevat akavalaiset tekevät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta. Niiden osuus, jotka eivät saaneet korvausta tehdyistä ylitöistä oli 7 %. Tutkimusviikolla joka viides akavalainen teki ylitöitä yhden työpäivän verran - 7,4 tuntia. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai 15 % akavalaisista. Kaikista palkansaajista ylitöitä teki 16 % ja korvaamattomia ylitöitä 3 %. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2010 18.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
21
Työaikojen seuranta 2008 Kellokortti tms. Kaikki palkansaajat
Kirjaa itse
Ei seurantaa 29
34
37
Ylemmät toimihenkilöt Kaikki Valtio
35
30
35
Kunta Yksityinen
10
20
31
34
34 0
47
30
23
24
13
63
30
40
50
60
70
80
90
100 %
Ylemmät toimihenkilöt ovat muita työntekijöitä harvemmin työaikakirjanpidon piirissä. Kaikkiaan 35 % raportoi, ettei heidän työaikaansa seurata millään tavoin. Valtiosektorin ylemmistä toimihenkilöistä 63 %:lla on kellokortti tai muu työajan seurantajärjestelmä, kunnissa 23 %:lla. Kaikista palkansaajista 29 % kertoi, ettei heidän työaikaansa seurata. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto 9.11.2009
Syksy 2011 Akavaaka
22
Työn henkinen rasittavuus Melko rasittavaa Kaikki vastaajat Sosioekonominen asema Yrittäjä Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä
Hyvin rasittavaa 6
24
30
8
21
29
33
10 6
25 3
15 0
10
43
31
18 20
30
40
50
60
%
Kiireen kokeminen Melko usein Kaikki vastaajat Sosioekonominen asema Yrittäjä Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä
Hyvin usein
27
19
46
34
19
30
22
27
21
24 0
10
53
15 20
30
52 48
39 40
50
60
Työ kuormittaa henkisesti ylempiä toimihenkilöitä muita työntekijäryhmiä enemmän. Ylemmistä toimihenkilöistä 43 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Joka toinen tunnistaa kiireen työssään melko tai hyvin usein. Lähde: Työterveyslaitos, Työ ja terveys –haastattelututkimus 2009 15.11.2011
Syksy 2011 Akavaaka
%
23
Työsuojelua koskevia väittämiä Pitääkö paikkansa, että…… esimiehet toimivat aktiivisesti työsuojelussa Ylemmät toimihenkilöt
17
45
28
Alemmat toimihenkilöt
17
45
27
Työntekijät
21
48
7
4
7
5
22
7
3
tunnen työsuojelumääräykset ja ohjeistuksen riittävän hyvin työni kannalta Ylemmät toimihenkilöt
25
50
Alemmat toimihenkilöt
24
50
Työntekijät
34
18
6 1
18
6
53
2
10
31
työsuojeluorganisaatio (-päällikkö, -valtuutettu, -asiamies, -toimikunta) toimii tehokkaasti Ylemmät toimihenkilöt
14
Alemmat toimihenkilöt
15
Työntekijät
21
50 20
0
Pitää
53
10
21 52
20
Pitää jokseenkin
30
40
5 8 18
50
Ei pidä juurikaan
60
70
7
80
Ei lainkaan
6
7 90
3 100
%
Tuntematon
Työsuojelu ja työsuojeluorganisaatio ovat toimihenkilöille vieraampia kuin työntekijöille. Ylemmistä toimihenkilöistä 24 % ei itse tunne riittävästi työsuojeluasiakirjoja ja 27 %:n mielestä työsuojeluorganisaation toiminnassa on kehittämisen varaa. Lisäksi 35 % kertoo, etteivät esimiehet toimi aktiivisesti työsuojelussa. Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto 9.11.2009
Syksy 2011 Akavaaka
24
Työurien pidentäminen
Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi. Yli 60-vuotiailla korkeasti koulutetuilla oli työllisyysaste noin 20 %-yksikköä korkeampi kuin muilla palkansaajilla vuonna 2010. 58–62-vuotiaista korkeasti koulutetuista oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaissairaana 6 %, kaikista palkansaajista 20 %. Vuonna 2010 työuraan perustuvalle vanhuuseläkkeelle siirtyneitten keski-ikä oli 63,4 vuotta. Joka kolmas eläkkeelle siirtynyt henkilö jäi eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi keskimäärin 52-vuotiaana. Tästä johtuu, että kaikkien eläkkeelle siirtymisikä oli 59,6 vuotta. Mielenterveyden häiriöt ovat korkeasti koulutettujen yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy. Työssä jaksamista parantavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen. Suurin osa, 63%, akavalaisista on valmis jatkamaan uudessa työssä kuntoutuksen kautta, mikäli vaihtoehtona on työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen. 60 % akavalaisista olisi valmis pidentämään omaa työuraa yli 63 ikävuoden, mikäli he saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaata. Lähes 70 % akavalaisista on hyvin tai melko halukas tekemään töitä vanhuuseläkkeellä. Mikäli eläkkeiden rahoitusta jouduttaisiin muuttamaan, akavalaisille olisi mieluisinta, että eläke-edut säilyisivät ennallaan ja maksettaisiin enemmän työeläkemaksuja. Syksy 2011 Akavaaka
25
Akavalaisten suunnittelema eläkeikä 1997*
61,2
2001*
61,3
2004*
62,0
2008**
62,8
2010***
63,2
58
59
60
61
62
63
64 Vuotta
Vuoden 2005 työeläkejärjestelmäuudistus on tuottanut tavoitteena olleen muutoksen. Akavalaiset suunnittelivat vuonna 2001 jäävänsä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Noin 10 vuotta myöhemmin eläkkeelle siirtymisikä oli noussut kahdella vuodella ja oli 63,2 vuotta vuonna 2010. Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi. Lähteet: *) Akavan työmarkkinatutkimukset **) Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineisto ***) Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 2010 16.11.2010
Syksy 2011 Akavaaka
26
Työllisyysaste iän mukaan 2010 % 100 90
100 90
Korkeasti koulutetut*
80
80 70
Kaikki palkansaajat
70
60
60
50
50
40
Työllisyysaste, % Työttömyysaste, % Työvoiman ulkopuolella, %
30 20
Kaikki 67,6 8,5
Korkeasti koulutetut 84,9 4,4
26,1
11,2
40 30 20 10
10 0
Alle 20
20–29
30–39
40–49
50–59
60–64
0
Ikäryhmä
Yli 60-vuotiailla korkeasti koulutetuilla oli työllisyysaste noin 20 %-yksikköä korkeampi kuin muilla palkansaajilla. Korkeasti koulutetuista joka kymmenes oli työvoiman ulkopuolella, kaikista palkansaajista joka neljäs. *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 15.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
27
Ikääntyvien työllisyysaste 2010 55–59-vuotiaat
60–64-vuotiaat
%
Kaikki
100
100
89 86 85 88 88
90 80 70 60
%
Korkeasti koulutetut
59
63
67 68 65 66 66 65
71 71
74
Kaikki
Korkeasti koulutetut
90 80 70 56 57
60
60
57 58
50
50 40
40
30
30
20
20
10
10
0
0
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10
29 26 27 25 23
34
41 39 39 37 39
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10
Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että kaikilla palkansaajilla. Esimerkiksi 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2000 23 % ja vuonna 2010 39 %. *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 15.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
28
30–67-vuotiaiden toiminta 2010 30–57-vuotiaat: Kaikki
80
Korkeasti koulutetut
8 86
6
6
4
8
1
58–62-vuotiaat: Kaikki
44
8
Korkeasti koulutetut
11
20
2
67
10
15 3
1
6
12
63–67-vuotiaat: Kaikki
12
Korkeasti koulutetut
3 11
7
21 0
Työllinen Opiskelija, kotona tms.
10
77 3 11 2
20
72 30
40
50
Osa-aikaeläke Työkyvytön, pitkään sairaana
60
70
80
90
100
%
Työtön, lomautettu Eläkkeellä
Ikäryhmässä 58–62-vuotiaat korkeasti koulutettujen pääasiallinen toiminta poikkeaa selvästi muista. Kaikista joka viides oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairas, koulutetuista vain 6 %. Vastaavasti kaikista 44 % on työllisiä, koulutetuista 67 %. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 15.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
29
Työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan 2009 ja 2010, % 2010; yhteensä 70 700 henkilöä
2009; yhteensä 79 600 henkilöä
Normaali vanhuuseläke
51
Työkyvyttömyyseläke
30 5
Työttömyyseläke
59
32
14
4 4
Varhennettu vanhuuseläke 1 1
Maatalouden erityiseläke 0
10
20
30
40
50
60 %
Vuonna 2009 normaalille vanhuuseläkkeelle siirtyi ensimmäistä kertaa enemmän henkilöitä kuin työkyvyttömyysja työttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä, vuotta: 2009 2010 • Vanhuuseläke 63,4 63,5 • Työttömyyseläke 60,3 60,9 • Työkyvyttömyyseläke 52,1 52,0 • Kaikki 59,5 59,6 Lähde: Eläketurvakeskus 19.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
30
Työuraan perustuvalle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt 2000 ja 2010 2010
Osuudet 2010, %
2000 7 800
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
7 100
6 800
Muut sairaudet
30 %
6 700
6 600
Mielenterveyden sairaudet
34 %
29 %
6 600
1 700
Verenkiertoelinten sairaudet
8% 2 500
0
1000
2000
3000
Henkilöä 4000
5000
6000
7000
8000
Vuosina 2000 ja 2010 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi n. 23 000 henkilöä 29 prosentilla työkyvyttömyyden syynä oli mielenterveyteen liittyvä sairaus vuonna 2010. Lähde: Eläketurvakeskus 31.3.2010
Syksy 2011 Akavaaka
31
Kuinka akavalaiset jaksaisivat työssä pitempään Tärkeää
Ei erityisen tärkeää
Varmuus säilymisestä työpaikan säilymisestä Varmuus työpaikan
Ei merkitystä
80
Kiireen vähentäminen Kiireen vähentäminen ja esimiestyön JohtamisJohtamis- ja esimiestyön parantaminen parantaminen Työympäristön parantaminen Työympäristön parantaminen
16
69
27
62 61
Joustavammat työajat Joustavammat työajat
59 49
Vuorottelu- tai sapattivapaa Vuorottelu- tai sapattivapaa
48
36
Osa-aikaeläke Osa-aikaeläke
47
40
vähentäminen Työmäärän Työmäärän vähentäminen
47
10
20
7 10 10 16 13 7 9
49
9
47
35 0
32
46
38
muuttaminen TyötehtävienTyötehtävien muuttaminen
7
47
41
Koulutusmahdollisuuksien lisääminen Koulutusmahd. lisääminen
30
41
45
Kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen Kuntoutusmahd. parantaminen
4
31
Työterveyshuollon kehittäminen Työterveyshuollon kehittäminen
Palkan lisääminen Palkan lisääminen
4
15
52 30
40
50
60
12 70
80
90
100 %
Työssä jaksamista helpottavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen. Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely syksyllä 2009
Syksy 2011 Akavaaka
32
Työkyvyttömyys vai uusi työ kuntoutuksen avulla sairauden kohdatessa Uusi työ
Ei osaa sanoa
Kaikki
63
Miehet
63
Naiset
63
Vastaajien lukumäärä
Työkyvyttömyyseläke 17
1 136
19
15
583
22 20
553
17
Ikä Alle 35
68
35–50
20
65
Yli 50
19
57
268
12
528
17
14
339
29
Työnantaja Valtio
61
Kunta
22
59
Yksityinen
16
10
20
30
393
24
70 0
16 40
50
60
128
17
70
486
14 80
90
100 %
Suurin osa, 63%, akavalaisista on valmis jatkamaan uudessa työssä kuntoutuksen kautta, mikäli vaihtoehtona on työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen. Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 2010 30.11.2010
Syksy 2011 Akavaaka
33
Jatkaisivatko akavalaiset työelämässä 63 ikävuoden jälkeen, jos saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaa-aikaa Varmasti 2010
Luultavasti
Ei osaa sanoa
16
2007
44
13
22
7
21
25
41
11
Varmasti ei
10
45
Miehet Naiset
Luultavasti ei
8
47
Vastaajien lukumäärä
11
8
1 136
9
1 046
23
8
583
21
9
553
Ikä Alle 35
14
35–50
13
50
10
45
Yli 50
22
22
11 38
4
23
6
528
8
21
268 339
12
Työnantaja Valtio
15
Kunta
49
14
Yksityinen
40
18 0
9
10
9
27
47 20
30
40
17
9 50
60
70
19 80
9
128
10
393 6
90
486 100 %
60 % akavalaisista olisi valmis pidentämään omaa työuraa yli 63 ikävuoden, mikäli he saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaata. Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 2010 30.11.2010
Syksy 2011 Akavaaka
34
Akavalaisten halukkuus tehdä työtä vanhuuseläkkeellä* Hyvin mahdollista
Jossain määrin mahdollista
Ei osaa sanoa
Ei mahdollista Vastaajien
Ei juurikaan mahdollista
lukumäärä Kaikki
Miehet Naiset
26
7
48
12
1 136
6
583
6
553
17
4
48
26
6
21
5
48
20
Ikä Alle 35
18
35–50
17
Yli 50
25
45
24
46
21
2
268 528
6
23
6
48
4
17
9
53
7
339
7
128
Työnantaja Valtio Kunta Yksityinen 0
10
20
30
40
50
60
70
80
486
4
19
5
48
23
393
8
25
5
47
15
17
7
90
100 %
Lähes 70 % akavalaisista on hyvin tai melko halukas tekemään töitä vanhuuseläkkeellä. *) Koko kysymys: Työeläkelainsäädäntö mahdollistaa työskentelyn vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeen. Jos olisit tällaisessa tilanteessa, miten suhtaudut tähän? Lähde: Akavalaisten eläkeasenteet lokakuussa 2010 Syksy 2011 Akavaaka 30.11.2010
35
Jos eläkkeiden rahoitusta jouduttaisiin muuttamaan, mikä olisi akavalaisille mieluisin vaihtoehto? Eläke-edut säilyvät ennallaan ja maksan enemmän työeläkemaksuja Eläke-edut säilyvät ennallaan ja pysyn aiottua pidempään työelämässä
Vastaajien lukumäärä
Eläke-etuja heikennetään, työeläkemaksut sekä aikomani eläkeikä säilyvät ennallaan En osaa sanoa
Kaikki
53
Miehet
28
49
7
32
Naiset
57
10 24
1 136
12
583
9
4
15
553
14
268
Ikä Alle 35
48
27
35–50
55
Yli 50
54
11 27
7
31
528
12 6
339
9
Työnantaja Valtio
49
Kunta
33 57
Yksityinen
26
52 0
10
20
10 5
28 30
40
50
60
80
393
12
9 70
128
8
486
11 90
100 %
Mikäli eläkkeiden rahoitusta jouduttaisiin muuttamaan, akavalaisille olisi mieluisinta, että eläke-edut säilyisivät ennallaan ja maksettaisiin enemmän työeläkemaksuja. Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 2010 30.11.2010
Syksy 2011 Akavaaka
36
Palkat
Akavalaisten kokonaiskeskiansio oli 4 050, naisten 3 600 ja miesten 4 520 euroa kuukaudessa vuonna 2010. Naisten palkat ovat 80 % miesten palkoista.
Kaikkien palkansaajien keskiansio oli 3 090 euroa kuukaudessa vuonna 2010.
Puolet akavalaisista ansaitsi 3 590 euroa tai enemmän, joka kymmenes alle 2 420 ja joka kymmenes yli 5 930 euroa kuukaudessa.
Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 270 euroa ja uran loppupuolella 4 490 euroa kuukaudessa.
Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät eurooppalaisessa palkkavertailussa huonosti. Heidän bruttopalkkansa on 84 % verrattuna Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työtä tekevien palkkaan. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %.
Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla.
Syksy 2011 Akavaaka
37
Kokonaisansiot 2010 Akavalaiset keskimäärin e/kk
Kaikki palkansaajat keskimäärin, e/kk
Valtio
4 230
3 420
Kunta
3 670
2 790
Yksityinen
4 270
3 180
Miehet
4 520
3 420
Naiset
3 600
2 800
Kaikki
4 050
3 090
Työnantajasektori:
Kokonaisansioiden hajonnat 2010 (ilman tulospalkkioita) Desiili 10 2 420
Akavalaiset Kaikki palkansaajat 1 400
1 940 1 900
Desiili 90 5 930
3 590 mediaani
4 500
2 720 2 400
2 900
3 400
3 900
4 400
4 900
5 400
5 900
Akavalaisten kokonaiskeskiansio oli 4 050, naisten 3 600 ja miesten 4 520 euroa kuukaudessa vuonna 2010. Puolet akavalaisista ansaitsi 3 590 euroa tai enemmän, joka kymmenes (desiili 10) alle 2 420 ja joka kymmenes (desiili 90) yli 5 930 euroa kuukaudessa. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 24.11.2011
Syksy 2011 Akavaaka
38
Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2010 Euroa/kk 5 250
5250
Yksityinen
5 000
Valtio
4 750 4 500
4 000
Kunta
3 750 3 500 3 250 Kaikki Yksityinen Valtio Kunta
3 000 2 750 2 500 25–34
4750
Kaikki
4 250
35–44
Ikäryhmä
45–54
5000
Keskimäärin e/kk 4 050 4 270 4 230 3 670
Lukumäärä 1 000 286 158 23 105
4500 4250 4000 3750 3500 3250 3000 2750 2500 55–64
Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 270 euroa ja uran loppupuolella 4 490 euroa kuukaudessa. Valtion ja yksityisten työnantajien palveluksessa olevien alkupalkat olivat lähes yhtä suuret. Yksityisen sektorin keski-ikäiset ansaitsivat enemmän, mutta uran loppupäässä ansiot olivat taas samaa tasoa. Näiden sektoreiden palkkaprofiili on muuttunut, koska yliopistojen henkilökunta siirtyi valtiolta yksityiselle 2010 alusta. Kunnissa akavalaisten palkkataso on alhaisin kaikissa ikäryhmissä muihin sektoreihin verrattuna. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 25.11.2011
Syksy 2011 Akavaaka
39
Kokonaisansiot koulutusasteen mukaan 2010 Henkilöiden määrä tilastossa (1 000)
Kaikki yhteensä
1 386
3 090
Perusaste
172
2 590
Keskiaste
585
2 650
Alin korkea-aste
221
3 140
Alempi korkeakouluaste
196
3 310
Ylempi korkeakouluaste
191
4 340
Tutkijakoulutusaste
21
5 200 0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
5 500
6 000
euroa/kk
Kaikkien palkansaajien keskiansio oli 3 090 euroa kuukaudessa vuonna 2010. Koulutuksen myötä ansiot nousevat. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2009 25.11.2011
Syksy 2011 Akavaaka
40
Bruttovuosipalkat yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 100 Keskijohto ja vastaavat asiantuntijatehtävät 2)
Toimihenkilöt 1) Sveitsi Tanska Norja Luxemburg Saksa Belgia Itävalta Länsi-Eurooppa Alankomaat Suomi Ruotsi Irlanti Ranska Italia Espanja Englanti Portugali
182 130 121 121 117 107 104 100 95 92 88 88 83 75 74 66 56 0
100
Länsi-Eurooppa = 100
200
Sveitsi Luxembourg Saksa Tanska Norja Belgia Alankomaat Itävalta Länsi-… Italia Irlanti Ranska Ruotsi Suomi Espanja Englanti Portugali 0
162 122 116 110 106 103 102 101 100 96 95 88 85 84 83 80 69 50
100
150
Länsi-Eurooppa = 100
200
Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät eurooppalaisessa palkkavertailussa huonosti. Heidän bruttopalkkansa on 84 % verrattuna Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työskentelevien palkkaan. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %. Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report Syksy 14.12.2011
1) 2)
2011 Akavaaka
41
Vuosipalkan suhteellinen ostovoima yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 100 Keskijohto ja vastaavat asiantuntijatehtävät 2)
Toimihenkilöt 1) Sveitsi Luxemburg Saksa Irlanti Belgia Alankomaat Itävalta Länsi-Eurooppa Englanti Tanska Norja Ranska Espanja Ruotsi Suomi Italia Portugali
Sveitsi Luxembourg Saksa Irlanti Englanti Alankomaat Ranska Länsi-Eurooppa Itävalta Espanja Belgia Italia Portugali Norja Ruotsi Tanska Suomi
154 151 122 113 104 103 101 100 95 92 88 88 85 85 78 71 70 0
50
100
150
Länsi-Eurooppa = 100
200
147 146 127 107 104 103 101 100 99 97 92 85 85 79 78 78 71 0
50
100
150
200
Länsi-Eurooppa = 100
Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla. Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report Syksy 14.12.2011
1) 2)
2011 Akavaaka
42
Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2012 Ansio - tai sairauspäiväraha e/kk 3 500
3 500
3 250
3 250
3 000
3 000
4 469
2 750 2 500
2 750 2 500
2 922 (taite)
2 250
2 250 3 428
2 000
2 000
1 750
1 750
1 500
1 500
1 250
1 250
1 000
1 000
702
750
750
500
500
867
250
250
0 0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
5 500
6 000
6 500
0 7 000
Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk
Ns. taitteet leikkaavat päivärahoja. Työttömyysturvan peruspäiväraha nousee 1.1.2012, mikä kasvattaa myös ansiopäivärahaa. Sairauspäiväraha pysyy vuonna 2012 lähes vuoden 2011 tasolla. 4 100 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on n. 2 000 ja sairauspäiväraha n. 2 500 e/kk. 1.12.2011
Syksy 2011 Akavaaka
43
Palkansaajien verotus
Hallitus tukee työmarkkinoille sovittua raamisopimusta palkansaajien verotukseen liittyvillä kevennyksillä vuonna 2012. Sopimuskorotusten ja veromuutosten vaikutuksesta 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan nettopalkka nousee 2,8 %, 60 euroa, vuonna 2012. 4 000 euroa ansaitsevan nettopalkka nousee 2,7 %, 71 euroa. Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat neljänneksen Suomen palkkasummasta ja maksavat palkansaajien maksamista veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42 %. 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 29 %, 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 34 %. Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 100 euron palkkatasolla lisäansiosta menee veroihin lähes 45 %. Rajaveroaste on lähes 50 % 3 400 euron kuukausipalkalla ja lähes 57 % kun kuukausipalkka ylittää 6 100. Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti.
Syksy 2011 Akavaaka
Arvioita raamisopimuksen sopimuskorotusten ja veroperustemuutosten vaikutuksista ansioihin 2011–2012 Brutto‐ palkka
Bruttopalkan muutos*: Nettopalkan muutos raamisopimus 2,4 % (ks. veroperuste‐ + 150 euron kertaerä muutokset ‐>) 2011 e/kk e/kk % e/kk % 1 500
48
3,2
55
4,5
2 000
60
3,0
50
3,2
2 500
72
2,9
56
3,0
3 000
84
2,8
60
2,8
3 500
96
2,7
66
2,8
4 000
108
2,7
71
2,7
4 500
120
2,7
75
2,6
5 000
132
2,6
80
2,6
5 500
144
2,6
85
2,5
6 000
156
2,6
94
2,6
7 000
180
2,6
104
2,6
44
Veroperustemuutokset 2011–2012: Valtion tuloveroasteikkoon 3,3 %:n inflaatiotarkistus. Raamisopimuksen yhteydessä ylin rajavero 30,00 % → 29,75 %. Työtulovähennys kasvoi hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti ja jonkin verran myös raamiratkaisun yhteydessä. Perusvähennys 2 250 e → 2 850 euroa. Palkansaajien sosiaaliturvamaksujen muutokset: Eläkemaksu Alle 53-vuotiaat 4,7 % → 5,15 % 53 v. täyttäneet 6,0 % → 6,50 % Työttömyysvakuutusmaksu ennallaan 0,6 % (esitys 0,2 %-yks:n korotuksesta peruuntui raamiratkaisun yhteydessä). Sairaanhoitomaksu 1,19 % → 1,22 %. Keskimääräinen kunnallisvero 19,16 % → 19,25 %
3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan keskivertopalkansaajan nettopalkka nousee 2,8 %, 60 euroa, vuonna 2012 4 000 euroa ansaitsevan nettopalkka nousee 2,7 %, 71 euroa. *) Oletettu, että kustannusvaikutus on käytetty kokonaisuudessaan palkankorotuksiin. 12.12.2011
Syksy 2011 Akavaaka
45
Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2009 Akavalaiset Palkansaajien lukumäärä (1,7 milj)
Muut palkansaajat 81
19
Palkkasumma (62,0 mrd e)
74
26
Verot ja maksut (15,4 mrd e)
68
32
Verolajeittain: Valtion ansiotulovero (4,0 mrd e)
58
42
Kunnallisvero (9,5 mrd e)
28
72
Työntek:n eläke- ja tyött.vak.maksu (2,9 mrd e)
26
74
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
%
Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat neljänneksen palkkasummasta ja maksavat veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42 %. Mukana ne vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansio ylittää 12 302 euroa vuodessa. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2009 27.6.2011
Syksy 2011 Akavaaka
46
Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2011 ja 2012 Tuloveroaste 2011
%
Tuloveroaste 2012
Rajavero 2011
Rajavero 2012 65
65 60
60
Rajaveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus tulonlisäyksestä
55 50
55 50
45
45
40
40
Tuloveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus veronalaisesta tulosta
35 30 25
35 30 25
20
20
15
15
10
10
5
5 0
0 0
500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 7 500 8 000 8 500 9 000 9 50010 000
Bruttopalkka e/kk, ansiotaso muuttumaton
Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 100 euron palkkatasolla lisäansiosta verot vievät 45 %. Rajaveroaste on lähes 50 % 3 400 euron kuukausipalkalla ja lähes 57 %, kun kuukausipalkka ylittää 6 100 e. 13.12.2011
Syksy 2011 Akavaaka
47
Valtion veroperustemuutosten tuottovaikutusarvioita 2012 tasossa Alaraja, euroa/ vuosi
Yläraja, euroa/ vuosi
Vero alarajan kohdalla, euroa
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
1. porras
16 100
23 900
8
6,50
1. porras
2. porras
23 900
39 100
515
17,50
2. porras
3. porras
39 100
70 300
3 175
21,50
3. porras
4. porras
70 300
9 883
29,75
4. porras
Valtion tuloveroportaat 2012
Valtion tuloveroasteikon portaiden yhden %-yksikön muutoksen hinta, milj. euroa
161
170
92
42
0
20
40
60
80
100
120
140
160
Kaikkien portaiden veroprosentin yhden %-yksikön muutoksen kustannus on 465 milj. euroa. Yhden prosentin inflaatiotarkistus pienentää verotuloja 78 milj. euroa. Pääomatuloveroprosentin (30 %) yhden prosenttiyksikön muutos vastaa 58 milj. euroa. Lähde: Valtiovarainministeriö, vero-osasto 13.12.2011
Syksy 2011 Akavaaka
48
%
Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa 2011
54 52 Akavalaisten tulojakaum 50 75 48 50 25 05 46 Esimerkiksi 50 %:lla 44 akavalaisista vuositulot 42 ylittävät 49 000 euroa 40 36,3 38 36 34 29,8 34,3 32 30 28 24,8 29,6 26 24 22 22,2 20 Kaikkien palkansaajien tulojakauma 18 25 75 50 95 16 05 14 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000
a 45,7
95
Suomi 41,9
Muut LänsiEuroopan maat
90 000
100 000
110 000
54 52 50 48 46 44 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14
120 000
Vuosiansio 2011, euroa
Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti. Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. Muissa maissa ovat mukana Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei ole mukana. Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011; Jakaumatiedot: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 12.12.2011
Syksy 2011 Akavaaka
Palkansaajien tuloveroaste 4 720 e/kk ansaitsevilla 2011 Belgia
46,7
Saksa
42,6
Italia
40,2
It채valta
38,5
Tanska
38,2
Suomi
36,3
Hollanti
36,1
Ranska
33,8
Ruotsi
32,6
Espanja
29,5
Norja
28,6
Iso-Britannia
27,8
USA
27,0
Viro
23,1 0
5
10
15
Yhden hengen talous, vuositulo 59 000 euroa L채hde: Veronmaksajat, Kansainv채linen palkkavertailu 2011 12.12.2011
20
25
30
35
40
45
50
%
Syksy 2011 Akavaaka
50
Koulutus
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiailla on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. 39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen (ml. alin korkea-aste) tutkinnon. Tällä osuudella Suomi sijoittuu OECD-maiden joukossa keskivaiheille. Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % 1985–2009. Yliopisto-opiskelijoista 61 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 % kävi töissä vuonna 2009. Keskimääräinen opiskeluaika yliopistoissa on 6,2 vuotta ja ammattikorkeakouluissa 4 vuotta. Lähes puolet akavalaisista ilmoittaa tarvitsevansa ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 % oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. 4 prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin. Joka kymmenes korkeasti koulutetuista palkansaajista osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan. Akavalaisten vastauksia ammattitaitoon ja itsensä kehittämiseen liittyviin kysymyksiin:
90 % kokee, että työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 14 % kokee, etteivät työkiireet vaikeuta millään tavoin oman ammattitaidon uudistamista. 30 % kokee, ettei itselle sopivaa täydennyskoulutusta ole tarjolla. 10 % kokee, että oma osaaminen on vanhentunutta eikä vastaa enää työelämän tarpeita. Syksy 2011 Akavaaka
51
25–64-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 1975–2010 %
100 90 80
0,2
3 4 7
0,3
4 5
0,6
0,7
1
1,0
6
8
9
11
5
11 15
20
6 17
70
9 16
12
Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste
13
30
Keskiaste Perusaste
60 38
50
40
42
40 30
Tutkijakoulutus
44
66 50
20
34
10
29
24
20
0 1 000 henkilöä
1975
1985
1995
2000
2005
2010
2 367
2 618
2 780
2 809
2 853
2 887
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiailla on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lähde: Tilastokeskus 13.12.2011
Syksy 2011 Akavaaka
52
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä maissa 2009 25–64-vuotiaat Japani USA Suomi Englanti Norja Viro Irlanti Sveitsi Tanska Belgia Ruotsi Hollanti OECD Espanja Ranska EU21 Saksa Kreikka Itävalta Portugali Italia Turkki
25–34-vuotiaat Japani Irlanti Norja Englanti Tanska Ranska Belgia Ruotsi USA Hollanti Sveitsi Suomi Espanja OECD Viro EU21 Kreikka Saksa Portugali Itävalta Italia Turkki
44 41 37 37 37 36 36 35 34 33 33 33 30 30 29 27 26 24 19 15 15 13 0
20
40
%
55–64-vuotiaat 56 48 47 45 45 43 42 42 41 40 40 39 38 37 37 34
29 26 23 21 20 17 0
20
40
%
USA Viro Suomi Englanti Sveitsi Hollanti Japani Norja Ruotsi Tanska Saksa Belgia OECD Irlanti EU21 Ranska Espanja Itävalta Kreikka Italia Turkki Portugali
41 33 29 29 28 27 27 27 27 26 25 23 22 20 20 18 17 16 15 10 10 7 0
20
40
%
39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon (ml. alin korkea-aste). Tällä osuudella Suomi sijoittuu OECD-maiden joukossa keskivaiheille. Korkein osuus on Japanissa (56%). Lähde: OECD, Education at a Glance 2011 15.9.2011
Syksy 2011 Akavaaka
53
Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opetushenkilöstön lukumäärään Tutkinto-opiskelijat/ opetushenkilöstö
24
24
Yliopistot
22,4
Ammattikorkeakoulut
22
21,7
22 22,0
21,3
20
21,6
20
17,9
18
22,0
18
16
16 14,2
14
13,3
14
12,9
12 10 1 980
12
1 985
1 990
1 995
2 000
2 005
10 2 010
Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % 1985–2009. *) Budjettivaroin palkatut opettajat Lähteet: Opetusministeriön ylläpitämät KOTA- ja AMKOTA-tietopalvelujärjestelmät yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevista tilastoista 15.11.2011 Syksy
2011 Akavaaka
54
Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2009 Oppilaitos (suluissa kaikkien opiskelijoiden määrä): Lukio (46 600)
28
Ammatillinen koulutus (225 600)
57
Ammattikorkeakoulutus (130 000)
59
Yliopistot (165 700)
61
0
10
20
30
40
50
60
70 %
Yliopisto-opiskelijoista 61 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 % kävi töissä vuonna 2009. Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot 26.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
55
Korkeasti koulutettujen keskimääräisiä aloittaisia opiskeluaikoja 2009 Yliopistoissa ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet (suluissa valmistuneitten lukumäärät)
Liikuntatieteellinen (101) Terveystieteet (284) Kuvataideala (33) Teatteri- ja tanssiala (54) Kasvatustieteellinen (944) Taideteollinen (243) Kauppatieteellinen (1175) Maatalous-metsätieteellinen (136) Teologinen (165) Yhteiskuntatieteellinen (963) Oikeustieteellinen (337) Luonnontieteellinen (922) Hammaslääketieteellinen (85) Farmasia (65) Yhteensä (10535) Humanistinen (1340) Musiikkiala (105) Psykologia (129) Teknillistieteellinen (2812) Lääketieteellinen (582) Eläinlääketieteellinen (60)
4 4 4 5 5 5,5 5,5 5,5 6 6 6 6 6 6 6,2 6,5 6,5 6,5 7 7 7,5
Ammattikorkeakouluista valmistuneet Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (6286) Humanistinen ja kasvatusala (249) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (1380) Yhteensä (20044) Yhteiskuntatiet., liiketal. ja hall.ala (4064) Kulttuuriala (1791) Luonnontieteiden ala (762) Luonnonvara- ja ympäristöala (591) Tekniikan ja liikenteen ala (4921)
3,7 3,8 4,0 4,0 4,0 4,3 4,4 4,4 4,4 0
1
2
3
4
Vuotta 5
6
7
8
Keskimääräinen opiskeluaika yliopistoissa oli vuonna 2009 6,2 vuotta ja ammattikorkeakouluissa 4 vuotta. Yliopistoissa eri alojen välillä on suuria eroja. Lähteet: Opetusministeriön ylläpitämät KOTA- ja AMKOTA-tietopalvelujärjestelmät yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevista tilastoista 27.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
56
1 000 henkilöä 40
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot 2005–2010 Yliopistot
38,2 29,1
30 20,8
20
19,2
20,2 19,4
19,6
22,3
23,8 20,2
19,6
20,2
10 0 2005
2006
2007
2008
2009
Ammattikorkeakoulut
1 000 henkilöä 40 36,9
39,5
38,2
37,0
36,6
36,3
2010
30 21,4
21,0
21,0
21,8
21,0
21,9
20 10 0 2005
2006
2007
uudet opiskelijat
2008
2009
2010
suoritetut tutkinnot
Lähteet: Tilastokeskus, koulutustilastot, Opetusministeriön ylläpitämät AMKOTA- ja KOTA-tietokannat 11.11.2011
Syksy 2011 Akavaaka
57
Niiden akavalaisten osuus, joilla tarve ammattitaitoa ylläpitävään aikuiskoulutukseen Kaikki
47
Miehet
45
Naiset
48
Ikä 25–29
42
30–39
48
40–49
59
50–59
40
60–64
25 0
10
20
30
40
50
60
%
Lähes puolet akavalaisista ilmoittaa tarvitsevansa ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. 40–49-vuotiailla osuus on lähes 60%. Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely syksyllä 2009
Syksy 2011 Akavaaka
58
Palkansaajat muussa kuin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa 2010 Liittyy työhön tai ammattiin
Työhön liittyvässä koulutuksessa, 1 000 henkilöä
Muu koulutus **
Korkeasti koulutetut * Yhteensä Alle 35-vuotiaat
4
24
35–50-vuotiaat
28
43
33
4
29
Yli 50-vuotiaat
131
31
4
27
31
3
28
61
27
Muut kuin korkeasti koulutetut Yhteensä
2
17
Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotiaat
79
17 0
2
4
6
8
10
22
2
20
Yli 50-vuotiaat
311
16
3
14
20
12
14
16
3
19
18
20
148
85
22
24
26
28
30
32
34
%
Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 % oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. 4 prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Ne vastaajat, jotka ovat olleet 4 viimeisen viikon aikana kyseisessä koulutuksessa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet; **) Esim. harrastus, autokoulu, ay-koulutus tms. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 5.9.2011
Syksy 2011 Akavaaka
59
Työhön liittyvä koulutus – työaikana vai omalla ajalla Korkeasti koulutetut * Yhteensä
8
2
7
83
Ikä Alle 35 35–50 Yli 50
10
2
8
80
4
6
4 2
7
6
84
6
1
6
87
Muut kuin korkeasti koulutetut Yhteensä
87
Ikä Alle 35
86
35–50
87
Yli 50
4 2 5 1 3 2
89 0
10
20
30
Pelkästään palkallisena työaikana Enimmäkseen omalla ajalla
40
50
60
70
80
90
8 7 6 100
%
Enimmäkseen palkallisena työaikana Kokonaan omalla ajalla
Joka kymmenes korkeasti koulutetuista palkansaajista osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Ne vastaajat, jotka ovat olleet 4 viimeisen viikon aikana koulutuksessa (ei tutkintoon johtava); *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 5.9.2011
Syksy 2011 Akavaaka
60
Akavalaisten käsityksiä omasta koulutustarpeesta Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden Työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ja kehittämiseen ammattitaidonylläpitämiseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen
Jokseenkin eri mieltä
38
Minulla on hyvät mahdollisuudet saada nykyisessä Minulla on hyvät mahdollisuudet saada nykyisessä työssäni ammattitaitoa kehittävää koulutusta työssäni ammattitaitoa kehittävää koulutusta
51
22
Työkiireiltäni en ehdi ylläpitämään tai uudistamaan osaamistani tai ammattitaitoani
4
27
Minulle sopivaa täydennyskoulutusmahdollisuutta ei ole tarjolla
6
24
Minulle sopivaa täydennyskoulutusmahdollisuutta ei ole tarjolla
Osaamiseni on vanhentunut, eikä on vastaa työelämän tarpeita 1 Osaamiseni vanhentunut,
27
35
Tarvitsisin lisäkoulutusta selviytyäkseni hyvin nykyisistä työtehtävistäni
Tarvitsisin lisäkoulutusta selviytyäkseni hyvin nykyisistä työtehtävistäni
10 1
45
11
Työkiireiltäni en ehdi ylläpitämään tai uudistamaan osaamistani/ammattitaitoani
Täysin eri mieltä
9
39
5
14
47
21
40
30
44
45
eikä vastaa työelämän tarpeita 0
Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely syksyllä 2009
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100 %
Syksy 2011 Akavaaka
61
Yrittäjyys
Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin 24 000. Heistä reilu kolmannes on naisia. Noin puolet akavalaisista yrittäjistä toimii sosiaali- ja terveysalalla. Akavalaisista yrittäjistä 62 prosenttia toimii päätoimisina ja 38 prosenttia osaaikaisina ammatinharjoittajina ja yrittäjinä. Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen. Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle ovat taloudelliseen toimeentuloon liittyviä. Yrittäjyys nähdään luontevana askelena urakehitykselle tai työllistymisen keinona. Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset palkansaajat. Korkeasti koulutettujen yrittäjien suurimpana haasteena on palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturvan erot esimerkiksi työttömyysturvassa, turvassa sairauden varalta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.
Syksy 2011 Akavaaka
62
Akavalaiset yrittäjinä ja ammatinharjoittajina 2011 Muu sosiaalija terveysala 9% Eri alojen lääkärit 44 %
Maa-, metsäja ympäristöala 4%
Yhteiskunnallinen ja kaupallinen ala 27 %
Tekniikka ja luonnontieteet 16 %
Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin 24 000. Heistä reilu kolmannes on naisia. Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 1.1.2011 ja Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 26.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
63
Ovatko akavalaiset harkinneet ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi viimeisen viiden vuoden aikana? Kyllä Kaikki Miehet Naiset Ikäryhmä Alle 35 35–50 Yli 50 Työnantaja Julkinen Yksityinen Toimiasema Johto- ja esimiestehtävät Asiantuntijatehtävät Opetus- ja kasvatustehtävät Muut tehtävät
Ei
Tuntematon
On nykyisin pää- tai sivutoiminen
1 4
70
24
8
1
74
16
1 5
74
20
1 3
57
38
1 4
62
34
58
34 76
17
30
40
50
60
1
7
1
7 2 3
70
25 20
5
1
59
34
10
04
60
37
0
8
1
56
35
6
1
64
29
70
80
90
100
%
Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen. Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle ovat taloudelliseen toimeentuloon liittyviä. Lähde: Akavan järjestötutkimus 2011 27.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
64
Akavalaisten ammatinharjoittajien ja yrittäjien sekä palkansaajien työtyytyväisyys Ammatinharjoittajat ja yrittäjät
Palkansaajat 3,43
Olen toistaiseksi tyytyväinen työhöni
3,20 3,4
Useinpina päivinä olen innostunut työstäni
3,19 3,35
Saan työstäni todellista tyydytystä
3,02 3,32
Pidän työstäni enemmän kuin ihmiset keskimäärin
3,04 3,27
Olen usein kyllästynyt työhöni
2,99 1,0
1,5
2,0
2,5
Täysin eri mieltä
3,0
3,5
4,0
Täysin samaa mieltä
Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset palkansaajat. Lähde: Akava & Turun yliopiston kauppakorkeakoulu: Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa 2011 25.1.2011
Syksy 2011 Akavaaka
65
Järjestäytyminen
Akavalaiset ovat korkeasti koulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa oman tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon. Akavalla on 34 jäsenjärjestöä, joihin kuului 553 000 jäsentä vuoden 2011 alussa. Jäsenmäärä kasvaa edelleen. Tavoitteena on 600 000 jäsentä vuoteen 2015 mennessä. Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä omaan akavalaiseen liittoonsa jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 102 000 opiskelijajäsentä. Akavalaiset ovat sitä mieltä, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturvaa. Akavan onnistuminen edunvalvonnassa on parantunut jäsenten mielestä. Lähes puolet akavalaisesta työvoimasta on sitä mieltä, että Akava on onnistunut hyvin tai kiitettävästi. Neljä vuotta aiemmin tätä mieltä oli joka neljäs.
Syksy 2011 Akavaaka
66
Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2011 1 000 jäsentä
600
600
500
400
375
391
409
424
436
448
461
486
537
547
553
2009
2010
2011
498
300
200
100
0 2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
Tavoite 2015
Akavan jäsenmäärä on kasvanut 47 % 2000–2011. Akavan tavoitteena on 600 000 jäsentä vuoteen 2015 mennessä. Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 14.3.2011
Syksy 2011 Akavaaka
67
Akavan opiskelijamäärän kehitys 1996–2011 110 000
101 950 100 000
91 200 90 000 80 000 70 000
64 100
60 000 50 000
49 000
40 000 30 000 20 000 10 000 0 1996
2000
2005
2011
Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä omaan akavalaiseen liittoonsa jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 102 000 opiskelijajäsentä. Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 14.3.2011
Syksy 2011 Akavaaka
68
Palkansaajien järjestäytyminen keskusjärjestöihin 1970–2011 % 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1970
SAK; 1 040 000
STTK+TVK
STTK; 615 000
Akava; 553 000 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0
1975
1980
1985
1990
1995
2000
2005
2010
Palkansaajakeskusjärjestöihin järjestäytyneistä akavalaisten osuus on kasvanut 5 prosentista 25 prosenttiin 31 vuodessa. Akavan kokonaisjäsenmäärä on lähes yhtä suuri kuin STTK:n jäsenmäärä. Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako 29.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
69
Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että kuulutaan Akavan jäsenjärjestöön Merkitsee jonkin verran Ansiosidonnainen työttömyysturva
Merkitsee erittäin paljon 73
17
Palkka- ja työsuhdeturva
61
28
Jäsenyys antaa yleistä turvaa
49
36
Koulutettujen on pidettävä yhtä
34
39
Jäsenjärjestön jäsenedut ja -palvelut
21
51
Järjestöön on tapana kuulua
34
Ammatillinen kehittyminen
30
42
Ammatillinen järjestötoiminta
20
34 0
10
11 20
30
40
50
60
70
80
90
100 %
Akavalaiset ovat sitä mieltä, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturvaa. Lähde: Akavan järjestötutkimus 2011 26.4.2011
Syksy 2011 Akavaaka
70
Akavan onnistuminen etujen ajamisessa akavalaisten mielestä Hyvin tai kiitettävästi
2011*
Tyydyttävästi
46
2006*
19
2002*
18
0
10
Heikosti
44
11
49
32
48
20
30
40
34
50
60
70
80
90
100
%
Jäsenten mielestä Akavan onnistuminen edunvalvonnassa on parantunut. Lähes puolet akavalaisesta työvoimasta on sitä mieltä, että Akava on onnistunut hyvin tai kiitettävästi. Neljä vuotta aiemmin tätä mieltä oli joka neljäs. *) 2002 ja 2006 vastaajat arvioivat keskusjärjestön toimintaa, 2011 saatteessa kerrottiin, että Akavalla tarkoitetaan myös jäsenliittoja ja neuvottelujärjestöjä Lähde: Akavan järjestötutkimukset 2002, 2006 ja 2011 Syksy 2011 Akavaaka 26.4.2011
71
Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenmäärät 2011 Agronomiliitto Akavan Erityisalat Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI Akavan Yleinen Ryhmä AYR
5 933 25 761 5 686 837
Suomen Eläinlääkäriliitto
2 251
Suomen Farmasialiitto
8 524
Suomen Hammaslääkäriliitto
6 732
Suomen Lakimiesliitto
15 423 23 154
Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
1 905
Suomen Lääkäriliitto
Driftingenjörsförbundet i Finland
3 220
Suomen Psykologiliitto
6 105
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT
1 030
Suomen Puheterapeuttiliitto
1 332
KTK Tekniikan Asiantuntijat
9 929
Suomen Työterveyshoitajaliitto
1 882
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL
7 397
Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL
10 843
Metsänhoitajaliitto
2 621
Tekniikan akateemiset TEK
73 438
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
26 202 119 564
Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat
1 024
Tieteentekijöiden Liitto
6 755
Professoriliitto
2 306
Tradenomiliitto TRAL
Päällystöliitto
4 566
Upseeriliitto
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
21 657
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
2 692
Suomen Ekonomiliitto SEFE
47 200
Uusi Insinööriliitto UIL
5 838 61 810
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL
4 531
YTY & Valmentajat
8 271
Yhteensä Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 1.1.2011
26 394
552 813
Syksy 2011 Akavaaka
72
Perustietoa akavalaisista 2010–2011 Akavan jäsenmäärä
552 813
Päätoimi: Kokoaikatyö
85 %
Osa-aikatyö
Naisten osuus
52 %
Keski-ikä
42 v. Alle 30-vuotiaat
10 %
7%
30–39-vuotiaat
28 %
Työtön
4%
40–49-vuotiaat
28 %
Yrittäjä
4%
50–59-vuotiaat
24 %
Yli 60-vuotiaat
10 %
Työnantaja:
Ikäjakauma:
Yksityinen
55 %
Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto
82 %
Kunta
33 %
Pääkaupunkiseudulla asuvat
32 %
Valtio
7%
Alle 18-v. lapsen (lasten) vanhempia
46 %
Itsensä työllistävät
3%
Alla olevat tiedot ovat kokoaikatyössä olevista:
Seurakunta
2%
Määräaikainen palvelussuhde
Ammattiryhmä:
12 %
Palvelusvuodet nykyisessä työpaikassa, keskim.
9
Erityisasiantuntijat
34 %
Bruttopalkka-arvio 2010 (mukana tulospalkkiot), e/kk
Opettajat ja op.alan erityisasiantuntijat
24 %
Kokonaistyöaika tuntia/viikko
40,6
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
21 %
Ylitöitä tehneiden osuus
21 %
Asiantuntijat
16 %
Yli 48 tuntia viikossa työskentelevien osuus
11 %
Muut tehtävät
6%
Ei korvausta tehdyistä ylitöistä
35 %
Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus ja Palkkarakenne; Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset
4 100
Syksy 2011 Akavaaka