1
Syksy 2012 Akavaaka
2
Sisältö
Sivu
Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys, työssäolo, määräaikaisuus
3
Viikkotyöaika, ylityöt ja työn kuormittavuus
17
Työurien pidentäminen
22
Palkat
31
Palkansaajien verotus
38
Koulutus
44
Yrittäjyys
55
Kuntauudistus
59
Järjestäytyminen
65 Julkaisu on osoitteessa www.akava.fi/akavaaka Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, 2012 ISBN 978-952-5628-59-3 Helsinki 7.9.2012
Syksy 2012 Akavaaka
3
Sijoittuminen työmarkkinoille
Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypilliset työt ovat yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2011 43 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 79 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 28 % ja valtiolla joka kymmenes. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8 %. Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan erityisasiantuntijatehtävät. Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten. Vuoden 2010 lopussa työttömänä oli 46 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli yhteensä 42 viikkoa. Noin 5 800 korkeasti koulutettua oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa 2012. Vastavalmistuneiden työllisyys Vuonna 2005 yliopistoista valmistuneiden työllisyystilanne oli hyvä vuonna 2010. Korkeakoulututkinnon suorittaneista 62 % oli pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypillisissä työsuhteissa tai yrittäjänä työskenteli 22 %. Joillakin aloilla työn vaativuus oli koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Sen sijaan useilla professioaloilla työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi.
Syksy 2012 Akavaaka
4
Työvoiman työssäolo iän mukaan 2011 Akavalaiset (400 000) Kaikki
Koko työvoima (2 640 000) Kaikki
7 43
11
75
Miehet
8
11
11
9
60
Miehet
alle 35
6 34
alle 35
4 14 2
36-45
72
34 5 3
46-57
70
11 3
58-
6 5 5 3
Yhteensä
13
74
36-45
89
46-57
85
58Yhteensä
14
1
69 81
Naiset
3
6
16
43
7
16
43
48
12
9
10
14
54
7
30
13
9
15
7
7
62
Naiset
alle35 35-45
15
70
46-57
85
58Yhteensä
10 2 3
35-45
7 4 30
46-57
19
1
73
16
69
alle35
11 1 6
33
49
34 9 23
57
Yhteensä
58
8
6
73
58-
12
10
64
24
3 11
12
4
25
20
40
16
9
5
9
5
10
6
7
7
% 0
20
Kokoaikatyö, pysyvä
40
60
80
100
Kokoaikatyö, määräaikainen
% 0
Osa-aikatyö
20
Yrittäjä
40
60
80
100
Työtön
Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Sukupuoli ja ikä ovat yhteydessä työllisyyteen. Epätyypillinen työ on yleistä nuorilla naisilla. Osa-aikaeläkkeellä olevat nostavat osa-aikatyötä tekevien osuutta 58 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 23.5.2012
Syksy 2012 Akavaaka
5
Työlliset työnantajan ja iän mukaan 2011 Korkeasti koulutetut (623 000) Kaikki
8
52
28
13
Kaikki työlliset (2 423 000) Kaikki
12
61
21
6
Miehet
Miehet Alle 35
11
35–50
12
Yli 50
13
64
16
Alle 35
8
35–50
10
62
16
8
10
79
5 6
17
67
6 10
Yli 50
7
12
Yhteensä
6
9
15
47
22
16
Yhteensä
71
10
23
59
16
69
Naiset
Naiset Alle 35
11
35–50
13
Yli 50
53
31
42
39
13 0
24
50
17
Yhteensä
39
41
20
40
60
80
Valtio
%
5
Alle 35
5
7
35–50
7
9
Yli 50
8
6
Yhteensä
7 0
100
Kunta
Yksityinen
5
67
23
9
41
42
8
52
34 20
10
48
36
40
60
80
%
100
Yrittäjä
Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 28 % ja valtiolla 13 %. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8 %. Yrittäjyys oli yleisintä 50 vuotta täyttäneiden miesten keskuudessa. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 19.6.2012
Syksy 2012 Akavaaka
6
Palkansaajien ammattiryhmät iän mukaan 2011 Kaikki palkansaajat (1 838 000)
Akavalaiset (345 000) Kaikki
4
14
26
37
19
Kaikki
9
16
6
18
51
Miehet
Miehet Alle 35 35–50 Yli 50 Yhteensä
19
33
30
16
42
24
Alle 35
5
20
2 12
61
3
35–50
15
14
4
Yli 50
12
15
5
17
14
4
Yhteensä
11
18
4
14
13
19
39
27
6
15
7
56
15
Naiset
18
5
15
48 51 53
Naiset
Alle 35 35–50 Yli 50
20
40
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
60
80
15
6
12 2
35–50
7
11 2
Yli 50
7
11
Yhteensä
6
14
14
37
32
13
0
45
25
17
Yhteensä
40
32
14
Alle 35 3
12
22
23
38
5
4 100 %
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
0
24
15
53
11 8 9 20
22
44
23
51
23 40
49 60
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
80
Asiantuntijat
100 % Muut tehtävät
Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan asiantuntijatehtävät. Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 19.6.2012
Syksy 2012 Akavaaka
7
Akavalainen työvoima ELY-keskuksittain 2011 Akavalaiset, Koko työvoima,
Uusimaa
162
%
%
41
31
Pirkanmaa
35
9
9
Varsinais-Suomi
34
8
9 7 7 6
Pohjois-Pohjanmaa
26
Kaakkois-Suomi
19
7 5 5
Keski-Suomi
18
5
5
Häme
21
Pohjanmaa
16
4
4
Pohjois-Savo
15
4
4
3
4
Satakunta
13
Lappi
10
3
3
Etelä-Pohjanmaa
10
2
3
9
2
3
2
3
Pohjois-Karjala Etelä-Savo
7
Kainuu
3
1
1
Ahvenanmaa
2
0,4
0,6
100
100
400
2 640
0
20
40
60
80
100
1 000 henkilöä
120
140
160
180
Uudenmaan ELY-keskuksen alueella asuu 162 000 akavalaista. Joka kolmas akavalainen, noin 126 000, asuu pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 19.6.2012
Syksy 2012 Akavaaka
8
Määräaikaisuus 2011 Kaikki palkansaajat
13
Akavalaiset
13
Naiset Miehet
Arvio määräaikaisten määrästä, 1 000 henkilöä 247 43 32 12
19 7
Ikäryhmä Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotiaat Yli 50-vuotiaat
27
25 15 3
10 4
Koulutusaste Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste
18
4 22 12 1
12 14 3
Työnantaja Valtio Kunta Yksityinen
26
14 17 13
14 7
Ammattiryhmä Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Opettajat ja opetusalan asiantuntijat Asiantuntijat Johtajat ja ylimmät virkamiehet Muut
15 14 13 3 25 0
5
10
15
20
25
30
%
19 13 6 2 4
Vuonna 2011 43 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 79 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. Määräaikaisen työsuhteen kesto oli 42 %:lla vuoden tai alle vuoden, 35 %:lla vuodesta kolmeen vuoteen ja 23 %:lla yli kolme vuotta. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 25.6.2012
Syksy 2012 Akavaaka
9
Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 1990–2010 %
Vuoden 2010 työttömien lukumäärät suluissa
22 22 21 21 20 20 19 19 18 18 17 17 (67 000) 16 16 Perusaste 15 15 14 14 Kaikki 13 13 12 12 11 11 Keskiaste (111 000) 10 10 9 9 8 Alin korkea-aste ja (224 000) 8 7 7 alempi korkeakouluaste 6 6 5 5 (34 000) 4 4 (12 000) 3 3 2 2 Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste 1 1 0 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Vuoden 2010 lopussa oli työttömänä 46 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen työttömyys oli laskenut 1994–2010 1,1 %-yksikköä, keskiasteen tutkinnon suorittaneiden 8,8 %-yksikköä. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilastot 15.12.2011
Syksy 2012 Akavaaka
10
Työttömien määrän muutos 2001–2012 Indeksi 7/2001=100 200
200
Tutkijakoulutusaste 180
180
160
160
Ylempi korkeakouluaste
140
Alempi korkeakouluaste
140
120
120
100
100
Kaikki 80
60 2 001
80
2 002
2 003
2 004
2 005
2 006
2 007
2 008
2 009
2 010
2 011
60 2 012
Heinäkuusta 2001 heinäkuuhun 2012 kaikkien työttömien määrä vähentyi 46 500 henkilöllä, 15 prosentilla. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä nousi 14 400 henkilöllä, koulutusasteen mukaan 53–91 prosentilla. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, tilanne 31.7.2012 23.8.2012
Syksy 2012 Akavaaka
11
Työttömät, joilla korkeakoulututkinto, heinäkuu 2012 Vähennys
Lisäys
Heinäkuu 2012
Muutos vuoden aikana
4 598
0
3 066
182
2 371
217
2 034
29
1 867
26
1 769
95
1 617
188
1 243
58
Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit) Filosofian maist.(hum.) Tradenomi Kasvatustieteiden maist. Diplomi-insinööri Filosofian maist. (luonnont.ala) Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto) Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist. Sosionomi, sosiaalialan AMK Taideaineet (ylempi tutkinto) Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto) Tohtori Humanististen tieteiden kand. Lastentarhanopettaja Oikeustieteen kand. Lisensiaatti Luonnontieteiden kand. Agronomi, maa- ja metsät. maist. Teol. koulutus (ylempi tutkinto) Arkkitehti Lääkäri Farmaseutti Hammaslääkäri -1 000
0
1 000
2 000
3 000
4 000
1 080
-2
1 028
72
668
5
622
62
619
36
520
-58
350
30
304
-12
277
23
218
9
192
15
109
-9
95
19
62
3
23
-4
5 000
Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on pysynyt lähes samana useimmissa ryhmissä verrattuna edelliseen vuoteen. Insinöörit ovat suurin korkeasti koulutettujen työttömien ryhmä. Lääkäreiden työllisyystilanne oli heinäkuussa 2012 varsin hyvä. Ilman lomautettuja, tilanne 31.7.2012 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 23.8.2012
Syksy 2012 Akavaaka
12
Laaja työttömyys tutkinnoittain Työttömät
Työllistetyt tms.
Työttömyyseläkkeellä olevat
Kaikki palkansaajat Taideaineet (ylempi tutkinto) Humanististen tieteiden kand. Luonnontieteiden kand. Kauppatiet. koul. (ylempi&vanh. ekon.) Filosofian maist.(hum.) Alempi korkeakouluaste yhteensä Insinööri (ml. amk&rak.arkkit.) Filosofian maist. (luonnont.ala) Arkkitehti Tradenomi Valtio-,yhteiskunta-,hallintotiet. maist. Ylempi korkeakouluaste yhteensä Diplomi-insinööri Agronomi, maa- ja metsätiet. maist. Tutkijakoulutus Teologian koulutus (ylempi tutkinto) Sosionomi, sosiaalialan AMK Farmaseutti Oikeustieteen kand. Lastentarhanopettaja Kasvatustieteiden maist. Lääkäri Hammaslääkäri 0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
%
Kun työttömien lukumäärään lisätään erilaisten työllistämistoimien piirissä olevat ja työttömyyseläkeläiset, laaja työttömyysaste oli alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla 6 %, ylemmän korkeakouluasteen suorittaneilla 5 % ja tutkija-asteen suorittaneilla 4 % lokakuussa 2011. Kaikkien palkansaajien laaja työttömyysaste oli 11,5 prosenttia lokakuussa 2011. Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, Työ- ja elinkeinoministeriö 19.12.2011
Syksy 2012 Akavaaka
13
Työttömien määrän kehitys 2007–2011 iän mukaan Indeksi elokuu 2007=100
Korkeasti koulutetut*
200
2007
2008
2009
2010
2011
170
180 160
134
140 120
133
130
116 100
100
100
100
104
100
100
100 80 60 40 20 0
15-24
25-34
35-44
45-54
55-59
60-64
Ikäryhmä Indeksi elokuu 2007=100
Muut kuin korkeasti koulutetut 2007
200
2008
2009
2010
2011 169
180 160
131
140 120
100
119 100
100
96
100
101
100
100
100 73
80 60 40 20 0
15-24
25-34
35-44
45-54
55-59
60-64
Ikäryhmä
Korkeasti koulutetuilla työttömyys painottuu 25–34-vuotiaisiin. Työttömien määrä on noussut 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Tilanne elokuussa 2011; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 27.10.2011
Syksy 2012 Akavaaka
14
Työttömyyden kesto 0–12 vkoa
13–26 vkoa
Yli vuoden
27–52 vkoa
Kesto keskimäärin, Työttömien viikkoa lukumäärä
Korkeasti koulutetut* 2010
37
23
21
19
35
25 986
2011
38
22
19
22
39
24 367
2012
38
22
17
22
42
25 626
21
21
39
207009
Muut kuin korkeasti koulutetut 2010
35
22
2011
36
21
18
25
44
191210
2012
35
21
18
26
49
190400
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
%
Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli 42 viikkoa huhtikuussa 2012 . Korkeasti koulutetuista n. 5800 oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa 2012. Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 5.9.2012
Syksy 2012 Akavaaka
15
Tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen koulutusaloittain Pysyvä kokoaikatyö
Määräaikainen kokoaikatyö
Ylempi korkeakouluaste yhteensä
Osa-aikatyö
Yrittäjä
62
Teknillistieteellinen Kauppatieteellinen Terveystieteiden Oikeustieteellinen Liikuntatieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Teologian Kasvatustieteellinen Farmasian Maatalous-metsätieteellinen Luonnontieteellinen Hammaslääketieteellinen Psykologian Humanistinen Eläinlääketieteellinen Lääketieteellinen
17 76 75
69 66 66 62 62 61 58 58 55 52 50 49 43
10 43
25
Alempi korkeakouluaste Kasvatustieteellinen Farmasian
54 52 0
10
20
Työtön tms.
121 9 12
16 40
50
2 3 2
13
lukunäärä 5 603 1 126 717 195 128 32 557 104 660 62 114 748 25 115 809 30 181
10 2 3 2 8 6 2 3 2 12 16 31 3 8 16 0 4 1 13 9 0 6 0 19 11 20 2 2 3 15 14 6 12 14 21 2 10 26 11 5 0 12 18 4 5 4 14 23 22 4 24 8 4 12 0 25 11 7 6 0 17 23 3 4 5 13 17 17 0 24 7 20
19 30
Muu* Vastaajien
60
70
80
129 98
22 19 90
100 %
Vuonna 2005 yliopistoista valmistuneiden työllisyys oli kohtuullisen hyvä vuonna 2010. Miesten ja naisten tilanteet poikkeavat toisistaan. Naisista 20 % oli määräaikaisessa kokoaikatyössä ja 19 % muutoin pois työelämästä, esim. perhevapaalla. Vastaavat osuudet olivat miehillä 13 % ja 3 %. *) Mm. tutkintoon johtava koulutus, perhevapaa Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010 - kysely vuonna 2005 yliopistoista valmistuneille 11.10.2011
Syksy 2012 Akavaaka
16
Korkeakoulutuksen hyöty maistereille Työn vaativuustason ja koulutustason vastaavuus Ensimmäinen työ 2005
10
Nykyinen työ 2010
3
22 12
0
9
60
14
10
71
20
30
40
50
Työn vaativuustaso koulutustasoa selvästi alhaisempi Työ koulutukseen nähden vaativampaa
60
70
80
90
100 %
Vaativuus koulutustasoa osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoa
Oliko korkeakoulutus työn edellytyksenä Ensimmäinen työ 2005
42
Nykyinen työ 2010
7
23 0
10
51
5 20
71 30
Ei
40
50
60
70
Ei tiedä
80
90
100 %
80
90
100 %
Kyllä
Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä Ensimmäinen työ 2005
6
Nykyinen työ 2010
42
4 0
52
38 10
Ei juuri lainkaan
20
58 30
40
50
60
Jonkin verran/ osittain
70
Jatkuvasti
Joillakin aloilla työn vaativuus on koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi. Ongelmallisimmat alat ovat maatalous-metsätieteellinen, humanistinen ja terveystieteet. Sen sijaan useilla professioaloilla, kuten lääketieteen, farmasian ja psykologian aloilla, työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi. Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010 - kysely vuonna 2005 yliopistoista valmistuneille 11.10.2011
Syksy 2012 Akavaaka
17
Viikkotyöaika, ylityöt ja työn kuormittavuus
Kokoaikatyötä tekevien akavalaisten keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä oli 40,7 tuntia. Vähintään 48 tuntiin venyvää työviikkoa teki noin joka kahdeksas, johtajista ja ylimmistä virkamiehistä joka viides. Akavalaiset tekivät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta. Joka viides akavalainen teki ylitöitä lähes yhden työpäivän verran, 7 tuntia. Akavalaisista 7 % ei saanut korvausta tehdyistä ylitöistä. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai 14 % akavalaisista. Työ kuormittaa henkisesti ylempiä toimihenkilöitä enemmän kuin muita työntekijäryhmiä. Ylemmistä toimihenkilöistä 43 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Joka toinen kokee työssään kiirettä melko usein tai hyvin usein.
Syksy 2012 Akavaaka
18
Akavalaisten viikkotyöaika 2011 Jakauma,
Keskimäärin
Fraktiilit
Kaikki Miehet
% 100 53
tuntia viikossa 40,7
25 38,0
mediaani 40,0
75 43,0
41,5
38,0
40,0
45,0
Naiset
47
39,9
38,0
38,0
42,0
Työnantaja Yksityinen
53
41,4
38,0
40,0
44,0
Valtio
15
41,3
37,0
39,0
44,0
Kunta
32
39,2
37,0
38,0
40,0
Ammattiryhmä Johtajat ja ylimmät virkamiehet
20
42,9
38,0
40,0
45,0
Asiantuntijat
14
40,7
38,0
39,0
42,0
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
38
40,5
38,0
38,0
41,0
Muut tehtävät
4
40,4
38,0
38,0
40,0
Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat
24
39,3
36,0
40,0
41,0
Kokoaikatyötä tekevillä akavalaisilla keskimääräinen viikkotyöaika oli päätyössä 40,7 tuntia. Joka neljännen akavalaisen työviikko venyi yli 43 tunnin. Eniten työtunteja kertyy yksityisellä sektorilla ja valtiolla sekä johtajilla tai ylimmillä virkamiehillä.
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 25.6.2012
Syksy 2012 Akavaaka
Vähintään 48 tuntia viikossa työskennelleet 2011
Arvio niiden määrästä, jotka tekivät vähintään 48 tuntia viikossa, 1000 henkilöä
11
Kaikki palkansaajat
19
128
Akavalaiset
Kaikki
13
Miehet
30
16
Naiset
19
10
11
Työnantaja
Valtio
16
Yksityinen
5
14
Kunta
18
10
7
Ammattiryhmä
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
20
Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat
9
13
Muut
7
11
Asiantuntijat
1
11
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
4
10 0
5
10
15
20
25
%
9
Vähintään 48 tuntiin venyvää työviikkoa teki noin joka kahdeksas akavalainen, akavalaisista johtajista ja ylimmistä virkamiehistä joka viides. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 25.6.2012
Syksy 2012 Akavaaka
20
Ylitöiden tekeminen 2011 Tehdyt
Korvaamaton ylityö
Akavalaiset
Korvattu ylityö
7
Miehet
Sekä korvaamaton että korvattu 14
8
Naiset
1
14
7
ylityötunnit/ viikko
22
7,0
1 22
14
2
7,7
22
6,2
Työnantaja Yksityinen
8
16
1
25
6,7 Valtio
10
12
1 23
7,5 Kunta
5
11
1
17
7,5
Kaikki palkansaajat
3
15
18
7,5
Sosioekonominen asema Ylemmät toimihenkilöt
8
15
1 23
7,3 Alemmat toimihenkilöt
1
Työntekijät
1
14
15
6,0 16
17 %
0
5
10
15
20
25
8,9
30
Kokoaikatyössä olevat akavalaiset tekevät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta. Akavalaisista 7 % ei saanut korvausta tehdyistä ylitöistä. Tutkimusviikolla joka viides akavalainen teki ylitöitä lähes yhden työpäivän verran - 7 tuntia. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai 14 % akavalaisista. Kaikista palkansaajista ylitöitä teki 18 % ja korvaamattomia ylitöitä 3 %. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2011 26.6.2012
Syksy 2012 Akavaaka
21
Työn henkinen rasittavuus Melko rasittavaa Kaikki vastaajat Sosioekonominen asema Yrittäjä Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä
Hyvin rasittavaa 30
6
24
29
8
21 33
0
31
6
25 3
15 10
43
10
18 20
30
40
50
60
%
Kiireen kokeminen Melko usein Kaikki vastaajat Sosioekonominen asema Yrittäjä Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä
Hyvin usein
27
19
46
34
19
30
22
27
21
24 0
10
53
15 20
30
52 48
39 40
50
60
Työ kuormittaa henkisesti enemmän ylempiä toimihenkilöitä kuin muita työntekijäryhmiä. Ylemmistä toimihenkilöistä 43 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Joka toinen yrittäjä ja ylempitoimihenkilö kokee työssään kiirettä melko tai hyvin usein. Lähde: Työterveyslaitos, Työ ja terveys -haastattelututkimus 2009 15.11.2011
Syksy 2012 Akavaaka
%
22
Työurien pidentäminen
Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi. Yli 60-vuotiailla korkeasti koulutetuilla työllisyysaste oli noin 20 %-yksikköä korkeampi kuin muilla palkansaajilla. 58–62-vuotiaista korkeasti koulutetuista oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaissairaana 7 %, koko samanikäisestä väestöstä noin joka viides. Vuonna 2011 työuraan perustuvalle vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,5 vuotta. Joka kolmas eläkkeelle siirtynyt henkilö jäi eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 52-vuotiaana. Tämän vuoksi kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,8 vuotta. Mielenterveyden häiriöt ovat korkeasti koulutettujen yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy. Työssä jaksamista parantavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen. Akavalaisista opiskelijoista suurin osa pitää työhyvinvoinnin parantamista ja joustavampia mahdollisuuksia yhdistää työ- ja perhe-elämä ensisijaisina keinoina pidentää työuria.
Syksy 2012 Akavaaka
23
Akavalaisten suunnittelema eläkeikä 1997*
61,2
2001*
61,3
2004*
62,0
2008**
62,8
2010***
63,2
58
59
60
61
62
63
64 Vuotta
Vuoden 2005 työeläkejärjestelmäuudistus on tuottanut tavoitteena olleen muutoksen. Akavalaiset suunnittelivat vuonna 2001 jäävänsä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Noin 10 vuotta myöhemmin suunniteltu eläkkeelle siirtymisikä oli noussut kahdella vuodella ja oli 63,2 vuotta vuonna 2010. Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi. Lähteet: *) Akavan työmarkkinatutkimukset **) Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto ***) Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 2010 16.11.2010
Syksy 2012 Akavaaka
24
Työllisyysaste iän mukaan 2011 %
100
100 90
90
Korkeasti koulutetut
80
80
70
70
60
Koko väestö
60
50 40
Työllisyysaste, % Työttömyysaste, % Työvoiman ulkopuolella, %
30 20
50
Koko väestö/ Korkeasti työvoima koulutetut 68,6 85,9 7,8 4,0 25,5
40 30 20
10,5
10
10
0
0 Alle 20
20-29
30-39
40-49
50-59
60-64
Ikäryhmä
Yli 60-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyysaste oli noin 20 %-yksikköä korkeampi kuin koko samanikäisellä väestöllä. Korkeasti koulutetuista joka kymmenes oli työvoiman ulkopuolella, koko väestöstä joka neljäs. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 6.6.2012
Syksy 2012 Akavaaka
25
Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2011 55–59-vuotiaat
60–64-vuotiaat
%
%
Kaikki
100
Korkeasti koulutetut 89 86 85 88 88
90
70
63
65 66 66 65
67 68
71 71
Kaikki
Korkeasti koulutetut
90
78
80
60
100
91
74
80 70
59
56 57
60
50
60
57 58
61
50
40
40
30
30
20
20
10
10
0
0
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11
37
39
42 41 39 39
34 26 27 23 25
29
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11
Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että koko väestössä. Esimerkiksi 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2000 23 % ja vuonna 2011 42 %. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000-2011 6.6.2012
Syksy 2012 Akavaaka
26
30–67-vuotiaiden toiminta 2011 30–57-vuotiaat: Kaikki
81
Korkeasti koulutetut
7
6
87
4
6 8
1
58–62-vuotiaat: Kaikki
46
Korkeasti koulutetut
9
12
61
2
19
10
7
12 4
7
11
63–67-vuotiaat: Kaikki
11
Korkeasti koulutetut
2 11 16
6
79
6 111
76 %
0
10
Työllinen Opiskelija, kotona tms.
20
30
40
50
Osa-aikaeläke Työkyvytön, pitkäaik. sairas
60
70
80
90
100
Työtön, lomautettu Eläkkeellä
Ikäryhmässä 58–62-vuotiaat korkeasti koulutettujen pääasiallinen toiminta poikkeaa selvästi muista. Koko väestössä joka viides oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairas, korkeasti koulutetuista vain 7 %. Vastaavasti koko väestöstä 46 % oli työllisiä, korkeasti koulutetuista 61 %. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 6.6.2012
Syksy 2012 Akavaaka
27
Työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan 2009, 2010 ja 2011 2011; 71 600
2010; 70 700
2009; 79 600 65
Normaali vanhuuseläke
59 51 32 32 30
Työkyvyttömyyseläke 3 4 4
Varhennettu vanhuuseläke
2
Työttömyyseläke
5 14 1 1 1
Maatalouden erityiseläke
% 0
10
20
30
40
50
60
70
Vuonna 2009 normaalille vanhuuseläkkeelle siirtyi ensimmäistä kertaa enemmän henkilöitä kuin työkyvyttömyysja työttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä, vuotta: 2009 2010 2011 • Vanhuuseläke 63,4 63,5 63,5 • Työttömyyseläke 60,3 60,9 61,7 • Työkyvyttömyyseläke 52,1 52,0 52,1 • Kaikki 59,5 59,6 59,8 Lähde: Eläketurvakeskus 13.7.2012
Syksy 2012 Akavaaka
28
Työuraan perustuvalle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt 2000 ja 2011 2011
2000
Osuudet 2011,% 8000
35 %
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 7100
6700
29 %
Muut sairaudet 6700
6500
Mielenterveyden sairaudet
28 %
6600
1700
8%
Verenkiertoelinten sairaudet 2500
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
Vuosina 2000 ja 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi n. 23 000 henkilöä 29 prosentilla työkyvyttömyyden syynä oli mielenterveyteen liittyvä sairaus vuonna 2011. Lähde: Eläketurvakeskus 13.7.2012
Syksy 2012 Akavaaka
29
Kuinka akavalaiset jaksaisivat työssä pitempään Tärkeää
Ei erityisen tärkeää
Varmuus säilymisestä työpaikan säilymisestä Varmuus työpaikan
Ei merkitystä
80
Kiireen vähentäminen Kiireen vähentäminen Johtamisja esimiestyön Johtamis- ja esimiestyön parantaminen parantaminen
16
69
27
62 61
Työympäristön parantaminen
Työympäristön parantaminen
59
Joustavammat työajat
Joustavammat työajat
49
Vuorottelu- tai sapattivapaa
48
36
Osa-aikaeläke
Osa-aikaeläke
47
40
Työmäärän vähentäminen
47
Vuorottelu- tai sapattivapaa
Työmäärän vähentäminen
0
10
20
7 10 10 16 13 7 9
49
9
47
35
muuttaminen TyötehtävienTyötehtävien muuttaminen
32
46
38
Koulutusmahdollisuuksien lisääminen Koulutusmahd. lisääminen
7
47
41
Kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen Kuntoutusmahd. parantaminen
30
41
45
Palkan lisääminen
Palkan lisääminen
4
31
Työterveyshuollon kehittäminen
Työterveyshuollon kehittäminen
4
15
52 30
40
50
60
12 70
80
90
100 %
Työssä jaksamista helpottavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen. Lähde: Akavan TNS Gallupilla syksyllä 2009 teettämä kysely
Syksy 2012 Akavaaka
30
Akavalaisten opiskelijoiden näkemyksiä ensisijaisista keinoista pidentää työuria Työhyvinvoinnin parantaminen Työhyvinvoinnin parantaminen
62 56 65
Joustavammat mahdollisuudet yhdistää työja perhe-elämää
50
Joustavammat mahdollisuudet yhdistää työ- ja perhe-elämää
47 52 32 32 32
Osa-aikaeläkemahdolisuudet ja uran Osa-aikaeläkemahdollisuudet jajoustavuus joustavuus loppuvaiheessa uran loppuvaiheessa 28
Nopeampi siirtyminen työelämään Nopeampi siirtyminen työelämään valmistumisen jälkeen
33 25
valmistumisen jälkeen 14
valmistuminen korkeakoulusta NopeampiNopeampi valmistuminen korkeakoulusta
17 12 13 13 12
Välivuosien vähentäminen toisen asteen Välivuosien vähentäminen toisen asteen jaja korkeakouluopintojen välillä korkeakouluopintojen välillä 8
Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen
5 10 7
Vanhuuseläkkeen ikärajan nosto Vanhuuseläkkeen ikärajan nosto
4 9 2
En osaa sanoa En osaa sanoa
4 2 0
Kaikki
AMK-opiskelijat
10
20
30
40
50
60
70
%
Yliopisto-opiskelijat
Työhyvinvoinnin parantaminen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen saavat akavalaisten opiskelijoiden keskuudessa laajinta kannatusta keinoina pidentää työuria. Vähiten kannatusta saa vanhuuseläkkeen ikärajan nosto Lähde: Akavan opiskelijoiden jäsenkysely 2012 5.9.2012
Syksy 2012 Akavaaka
31
Palkat
Akavalaisten kokonaiskeskiansio vuonna 2010 oli 4 050 euroa, naisten 3 600 ja miesten 4 520 euroa kuukaudessa. Naisten palkat ovat 80 % miesten palkoista.
Kaikkien palkansaajien keskiansio oli 3 090 euroa kuukaudessa vuonna 2010.
Puolet akavalaisista ansaitsi 3 590 euroa tai enemmän, joka kymmenes alle 2 420 ja joka kymmenes yli 5 930 euroa kuukaudessa.
Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 270 euroa ja uran loppupuolella 4 490 euroa kuukaudessa. Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät huonosti eurooppalaisessa palkkavertailussa. Heidän bruttopalkkansa on 84 % Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työtä tekevien palkasta. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %. Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla.
Syksy 2012 Akavaaka
32
Kokonaisansiot 2010 Akavalaiset keskimäärin e/kk
Kaikki palkansaajat keskimäärin, e/kk
Valtio
4 230
3 420
Kunta
3 670
2 790
Yksityinen
4 270
3 180
Miehet
4 520
3 420
Naiset
3 600
2 800
Kaikki
4 050
3 090
Työnantajasektori:
Kokonaisansioiden hajonnat 2010 (ilman tulospalkkioita) Desiili 10 2 420
Akavalaiset Kaikki palkansaajat 1 400
1 940 1 900
Desiili 90 5 930
3 590 mediaani
4 500
2 720 2 400
2 900
3 400
3 900
4 400
4 900
5 400
5 900
Akavalaisten kokonaiskeskiansio oli 4 050, naisten 3 600 ja miesten 4 520 euroa kuukaudessa vuonna 2010. Puolet akavalaisista ansaitsi 3 590 euroa tai enemmän, joka kymmenes (desiili 10) alle 2 420 ja joka kymmenes (desiili 90) yli 5 930 euroa kuukaudessa. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 24.11.2011
Syksy 2012 Akavaaka
33
Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2010 Euroa/kk 5 250
5250
Yksityinen
5 000 4 750
4750
Valtio
4 500
4500
Kaikki
4 250 4 000
4250 4000
Kunta
3 750 3 500 3 250 Kaikki Yksityinen Valtio Kunta
3 000 2 750 2 500 25–34
5000
35–44
Ikäryhmä
45–54
Keskimäärin e/kk 4 050 4 270 4 230 3 670
Lukumäärä 1 000 286 158 23 105
3750 3500 3250 3000 2750 2500 55–64
Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 270 euroa ja uran loppupuolella 4 490 euroa kuukaudessa. Valtion ja yksityisten työnantajien palveluksessa olevien alkupalkat olivat lähes yhtä suuret. Yksityisellä sektorilla keski-ikäiset ansaitsivat enemmän, mutta uran loppupäässä ansiot olivat taas samaa tasoa. Näiden sektoreiden palkkaprofiili on muuttunut, koska yliopistojen henkilökunta siirtyi valtiolta yksityiselle sektorille vuoden 2010 alusta. Kunnissa akavalaisten palkkataso on alhaisin muihin sektoreihin verrattuna kaikissa ikäryhmissä. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 25.11.2011
Syksy 2012 Akavaaka
34
Kokonaisansiot koulutusasteen mukaan 2010 Henkilöiden määrä tilastossa (1 000) 1 386
3 090
Kaikki yhteensä
172
2 590
Perusaste
585
2 650
Keskiaste
221
3 140
Alin korkea-aste
196
3 310
Alempi korkeakouluaste
191
4 340
Ylempi korkeakouluaste
21
5 200
Tutkijakoulutusaste 0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
5 500
6 000
euroa/kk
Kaikkien palkansaajien keskiansio oli 3 090 euroa kuukaudessa vuonna 2010. Ansiot nousevat koulutuksen myötä. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 25.11.2011
Syksy 2012 Akavaaka
35
Bruttovuosipalkat yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 100 Keskijohto ja vastaavat asiantuntijatehtävät 2)
Toimihenkilöt 1) Sveitsi Tanska Norja Luxemburg Saksa Belgia Itävalta Länsi-Eurooppa Alankomaat Suomi Ruotsi Irlanti Ranska Italia Espanja Englanti Portugali
182 130 121 121 117 107 104 100 95 92 88 88 83 75 74 66 56 0
50
100
150
Länsi-Eurooppa = 100
200
Sveitsi Luxembourg Saksa Tanska Norja Belgia Alankomaat Itävalta Länsi-Eurooppa Italia Irlanti Ranska Ruotsi Suomi Espanja Englanti Portugali
162 122 116 110 106 103 102 101 100 96 95 88 85 84 83 80 69 0
50
100
150
200
Länsi-Eurooppa = 100
Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät eurooppalaisessa palkkavertailussa huonosti. Heidän bruttopalkkansa on 84 % verrattuna Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työskentelevien palkkaan. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %. Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report Syksy 14.12.2011
1) 2)
2012 Akavaaka
36
Vuosipalkan suhteellinen ostovoima yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 100 Keskijohto ja vastaavat asiantuntijatehtävät 2)
Toimihenkilöt 1) Sveitsi Luxemburg Saksa Irlanti Belgia Alankomaat Itävalta Länsi-Eurooppa Englanti Tanska Norja Ranska Espanja Ruotsi Suomi Italia Portugali
Sveitsi Luxembourg Saksa Irlanti Englanti Alankomaat Ranska Länsi-Eurooppa Itävalta Espanja Belgia Italia Portugali Norja Ruotsi Tanska Suomi
154 151 122 113 104 103 101 100 95 92 88 88 85 85 78 71 70 0
50
100
150
Länsi-Eurooppa = 100
200
147 146 127 107 104 103 101 100 99 97 92 85 85 79 78 78 71 0
50
100
150
200
Länsi-Eurooppa = 100
Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla. Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report Syksy 14.12.2011
1) 2)
2012 Akavaaka
37
Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2012 Ansio - tai sairauspäiväraha e/kk 3 500
3 500
3 250
3 250
3 000
3 000
4 469
2 750
2 750
2 922 (taite)
2 500 2 250
2 500 2 250 3 428
2 000
2 000
1 750
1 750
1 500
1 500
1 250
1 250
1 000
1 000
702
750
750
500
500
867
250
250
0 0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
5 500
6 000
6 500
0 7 000
Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk
Ns. taitteet leikkaavat päivärahoja. Työttömyysturvan peruspäiväraha nousee 1.1.2012, mikä kasvattaa myös ansiopäivärahaa. Sairauspäiväraha pysyy vuonna 2012 lähes vuoden 2011 tasolla. 4 100 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on n. 2 000 ja sairauspäiväraha n. 2 500 e/kk. 1.12.2011
Syksy 2012 Akavaaka
38
Palkansaajien verotus
Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsevat neljänneksen Suomen palkkasummasta ja maksavat palkansaajien maksamista veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42 %. 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 29 %, 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 34 %. Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 100 euron palkkatasolla lisäansiosta menee veroihin lähes 45 %. Rajaveroaste on lähes 50 % 3 400 euron kuukausipalkalla ja lähes 57 %, kun kuukausipalkka ylittää 6 100 euron. Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista. Keskipalkkaisella verotus on sen sijaan lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti.
Syksy 2012 Akavaaka
39
Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2010 Akavalaiset Palkansaajien lkm (1,7 milj)
Muut palkansaajat
20
Palkkasumma (63,0 mrd e)
80
27
Verot ja maksut (15,7 mrd e)
73
31
69
Verolajeittain: Valtion ansiotulovero (3,7 mrd e)
42
58
Kunnallisvero (9,8 mrd e)
28
72
Työntek:n eläke- ja tyött.vak.maksu (3,2 mrd e)
27
73 %
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat neljänneksen palkkasummasta ja maksavat veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42 %. Mukana vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansiot ylittivät 12 302 euroa vuodessa. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2010 27.6.2012
Syksy 2012 Akavaaka
40
Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2011 ja 2012 Tuloveroaste 2011
%
Tuloveroaste 2012
Rajavero 2011
Rajavero 2012 65
65 60
60
Rajaveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus tulonlisäyksestä
55 50
55 50
45
45
40
40
Tuloveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus veronalaisesta tulosta
35 30 25
35 30 25
20
20
15
15
10
10
5
5 0
0 0
500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 7 500 8 000 8 500 9 000 9 50010 000
Bruttopalkka e/kk, ansiotaso muuttumaton
Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 100 euron palkkatasolla lisäansiosta verot vievät 45 %. Rajaveroaste on lähes 50 % 3 400 euron kuukausipalkalla ja lähes 57 %, kun kuukausipalkka ylittää 6 100 e. 13.12.2011
Syksy 2012 Akavaaka
41
Valtion veroperustemuutosten tuottovaikutusarvioita 2012
Alaraja, euroa/ vuosi
Yläraja, euroa/ vuosi
Vero alarajan kohdalla, euroa
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
1. porras
16 100
23 900
8
6,50
1. porras
2. porras
23 900
39 100
515
17,50
2. porras
3. porras
39 100
70 300
3 175
21,50
3. porras
4. porras
70 300
9 883
29,75
Valtion tuloveroportaat 2012
Valtion tuloveroasteikon portaiden yhden %-yksikön muutoksen hinta, milj. euroa
161
170
92
4. porras
42
0
20
40
60
80
100
120
140
160
Kaikkien portaiden veroprosentin yhden %-yksikön muutoksen kustannus on 465 milj. euroa. Yhden prosentin inflaatiotarkistus pienentää verotuloja 78 milj. euroa. Pääomatuloveroprosentin (30 %) yhden prosenttiyksikön muutos vastaa 58 milj. euroa. Lähde: Valtiovarainministeriö, vero-osasto 13.12.2011
Syksy 2012 Akavaaka
42
%
Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa 2011
54 52 Akavalaisten tulojakaum 50 75 48 50 25 05 46 Esimerkiksi 50 %:lla 44 akavalaisista vuositulot 42 ylittävät 49 000 euroa 40 36,3 38 36 34 29,8 34,3 32 30 28 24,8 29,6 26 24 22 22,2 20 Kaikkien palkansaajien tulojakauma 18 25 75 50 95 16 05 14 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000
a 95
45,7
Suomi 41,9
Muut LänsiEuroopan maat
90 000
100 000
110 000
54 52 50 48 46 44 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14
120 000
Vuosiansio 2011, euroa
Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti. Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. Muissa maissa ovat mukana Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei ole mukana. Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011; Jakaumatiedot: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 12.12.2011
Syksy 2012 Akavaaka
43
Palkansaajien tuloveroaste 4 720 e/kk ansaitsevilla 2011 Belgia
46,7
Saksa
42,6
Italia
40,2
It채valta
38,5
Tanska
38,2
Suomi
36,3
Hollanti
36,1
Ranska
33,8
Ruotsi
32,6
Espanja
29,5
Norja
28,6
Iso-Britannia
27,8
USA
27,0
Viro
23,1 % 0
5
10
15
Yhden hengen talous, vuositulo 59 000 euroa L채hde: Veronmaksajat, Kansainv채linen palkkavertailu 2011 12.12.2011
20
25
30
35
40
45
50
Syksy 2012 Akavaaka
44
Koulutus
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaista on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. 39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen (ml. alin korkea-aste) tutkinnon. Tällä osuudella Suomi sijoittuu keskivaiheille OECD-maiden joukossa. Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % 1985–2009. Vuonna 2005 yliopisto-opintonsa aloittaneista opiskelijoista 48 %:lla oli korkeakoulututkinto vuonna 2010. Vuonna 2006 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista opiskelijoista 40 %:lla oli AMK-tutkinto vuonna 2010. Yliopisto-opiskelijoista 61 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 % kävi töissä vuonna 2010. Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 % oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kolmella prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin. Lähes joka kymmenes korkeasti koulutettu palkansaaja osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan. Akavalaisten näkemyksiä ammattitaidosta ja itsensä kehittämisestä: 90 % kokee, että työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 14 % kokee, etteivät työkiireet vaikeuta millään tavoin oman ammattitaidon uudistamista. 30 % kokee, ettei itselle sopivaa täydennyskoulutusta ole tarjolla. 10 % kokee, että oma osaaminen on vanhentunutta eikä vastaa enää työelämän tarpeita. Syksy 2012 Akavaaka
45
25–64-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 1975–2010 %
100 90
0,2
3 4 7
0,3
4 5
0,6
0,7
1
1,0
6 5
8
9
11
11 15
80 20
6 17
70
9 16
12
Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste
13
30
Keskiaste Perusaste
60 38
50
40 42
40 30
Tutkijakoulutus
44
66 50
20
34
29
10
24
20
2005
2010
0 1 000 henkilöä
1975
1985
1995
2000
2 367
2 618
2 780
2 809
2 853
2 887
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaista on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lähde: Tilastokeskus 13.12.2011
Syksy 2012 Akavaaka
46
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä maissa 2009 25–64-vuotiaat Japani USA Suomi Englanti Norja Viro Irlanti Sveitsi Tanska Belgia Ruotsi Hollanti OECD Espanja Ranska EU21 Saksa Kreikka Itävalta Portugali Italia Turkki
25–34-vuotiaat Japani Irlanti Norja Englanti Tanska Ranska Belgia Ruotsi USA Hollanti Sveitsi Suomi Espanja OECD Viro EU21 Kreikka Saksa Portugali Itävalta Italia Turkki
44 41 37 37 37 36 36 35 34 33 33 33 30 30 29 27 26 24 19 15 15 13 0
20
40
%
55–64-vuotiaat 56 48 47 45 45 43 42 42 41 40 40 39 38 37 37 34
29 26 23 21 20 17 0
20
40
%
USA Viro Suomi Englanti Sveitsi Hollanti Japani Norja Ruotsi Tanska Saksa Belgia OECD Irlanti EU21 Ranska Espanja Itävalta Kreikka Italia Turkki Portugali
41 33 29 29 28 27 27 27 27 26 25 23 22 20 20 18 17 16 15 10 10 7 0
20
40
%
39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon (ml. alin korkea-aste). Tällä osuudella Suomi sijoittuu OECD-maiden joukossa keskivaiheille. Korkein osuus on Japanissa (56 %). Lähde: OECD, Education at a Glance 2011 15.9.2011
Syksy 2012 Akavaaka
47
Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opetushenkilöstön lukumäärään Tutkinto-opiskelijat/ opetushenkilöstö 24
24
Ammattikorkeakoulut
22,4 21,7
Yliopistot
22
22,0 22
22,0
21,8
21,3 20
20
17,9 18
18
16
16
14,2 14
13,3
14
12,9 12
12
10 1980
10 1985
1990
1995
2000
2005
2010
Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % vuosina 1985–2009. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämät KOTA-, AMKOTA- ja Vipunen-tietopalvelujärjestelmät 3.7.2012
Syksy 2012 Akavaaka
48
Vuosina 2005–2006 korkeakouluopintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opintojen kulku vuoteen 2010 mennessä Yliopisto-opiskelijat yhteensä*
29
Humanistinen ja kasvatusala
19
3
36
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
34
Kulttuuriala
32
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
28
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
28
38
24
2
23
30
1 3
16
Tekniikan ja liikenteen ala
20
11 2
52
Luonnontieteiden ala
19
10 6
47
AMK-opiskelijat yhteensä**
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala
4
40
4
5
37 5
25 22 0
20
12
42 8 4 4 10
AMK-tutkinto
32
7 2 11
Ei tutkintoa, amk-koulutuksessa
42
52 9 44
50 40
Ei tutkintoa (työssä, työtön, muualla)
Yliopistotutkinto/muu tutkinto
45
4
9
5 2 13
39
7
Ei tutkintoa, opiskeli muualla
100 %
19
29
6
16
5 3 12
26
5 4
Ei tutkintoa, opiskeli yliopistossa
80
3
51
27
6
Muu tutkinto
5 6
6
36
64
43
Ylempi korkeakoulututkinto
3
60
46
2 11 15
37
40
Alempi korkeakoulututkinto
41
23
20
1 8
39
Luonnonvara- ja ympäristöala
0
27
33
3
25 17
28
2
22
3 9
60
14
54
15
80
Ei tutkintoa, opiskeli muualla
21
5 4
Ei tutkintoa, yliopistossa Ei tutkintoa (työssä, työtön, muualla)
100 %
Vuonna 2005 yliopisto-opintonsa aloittaneista opiskelijoista 48 %:lla oli korkeakoulututkinto vuonna 2010. Vuonna 2006 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista opiskelijoista 40 %:lla oli AMK-tutkinto vuonna 2010. *Vuonna 2005 opintonsa aloittaneet opiskelijat, **vuonna 2006 opintonsa aloittaneet opiskelijat Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot 7.8.2012
Syksy 2012 Akavaaka
49
Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2010 Oppilaitos (suluissa kaikkien opiskelijoiden määrä)
Lukio
29
(47 000)
Ammatillinen koulutus
56
(225 000)
Ammattikorkeakoulutus
59
(139 000)
Yliopistot
61
(169 000) % 0
10
20
30
40
50
60
70
Yliopisto-opiskelijoista 61 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 % kävi töissä vuonna 2010. Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot 4.7.2012
Syksy 2012 Akavaaka
50
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot 2005–2011 Yliopistot 1000 henkilöä 38,2
40
29,1
30 20,9 20
19,2
20,2 19,4
19,6
22,3
28,5
23,8 20,2
19,6
20,3
20,2
10 0 2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Ammattikorkeakoulut 1000 henkilöä 36,9 40
39,5
38,2
37,0
36,6
36,3
30 21,4
21,0
21,0
21,8
21,0
21,9
22,9
20 10 0 2005
2006
2007 Uudet opiskelijat
2008 2009 Suoritetut tutkinnot
Lähteet: Tilastokeskus, koulutustilastot, Opetusministeriön ylläpitämät AMKOTA- ja KOTA-tietokannat 5.7.2012
2010
2011
Syksy 2012 Akavaaka
51
Palkansaajat muussa kuin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa 2011 Korkeasti koulutetut *
Liittyy työhön tai ammattiin
Työhön liittyvässä
Muu koulutus**
koulutuksessa, 1000 henkilöä
Yhteensä
28
Alle 35-vuotiaat
28
2
30
54
35-50-vuotiaat
27
3
30
61
Yli 50-vuotiaat
3
31
29
4
146
33
31
Kaikki palkansaajat Yhteensä
18
Alle 35-vuotiaat
3
18
35-50-vuotiaat
2
3
18
340
20
19
Yli 50-vuotiaat
21
3
101
22
146
21
92 %
0
5
10
15
20
25
30
35
Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 % oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kolmella prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Ne vastaajat, jotka ovat olleet neljän viimeisen viikon aikana kyseisessä koulutuksessa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet; **) Esim. harrastus, autokoulu, ay-koulutus tms. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 30.7.2012
Syksy 2012 Akavaaka
52
Työhön liittyvä koulutus – työaikana vai omalla ajalla Korkeasti koulutetut * Yhteensä
86
6 1 7
Alle 35
87
6
35-50
85
Ikä
yli 50
7
7 2 6
87
5 1 7
88
5 1 6
Kaikki palkansaajat Yhteensä Ikä Alle 35
87
35-50
88
yli 50
51 8 6 2 5 4
90
5 %
0
10
20
30
40
Pelkästään palkallisena työaikana Enimmäkseen omalla ajalla
50
60
70
80
90
100
Enimmäkseen palkallisena työaikana Kokonaan omalla ajalla
Joka kymmenes korkeasti koulutetuista palkansaajista osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka ovat olleet neljän viimeisen viikon aikana muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Syksy 29.6.2012
2012 Akavaaka
53
Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen vuonna 2011 ei osallistunut
alle 5 päivää
5-10 päivää
Kaikki
28
40
Miehet
29
37
Naiset
yli 10 päivää
26
6
28
6
24
43
27
6
Ikä Alle 35 35-44
37
30
45-54
0
20
40
5 7
31 48
29
7
29
41
21
55-64
24
36
33
18 60
80
5 100
%
Vuonna 2011 yli neljännes akavalaisista ei osallistunut lainkaan työnantajan kustantamaan tai työajalla tapahtuvaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen. 40 % akavalaisista osallistui vuoden 2011 aikana koulutukseen alle viitenä päivänä. Lähde: Akavan TNS Gallupilla keväällä 2012 teettämä kysely 6.9.2012
Syksy 2012 Akavaaka
54
Akavalaisten käsityksiä omasta koulutustarpeesta Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden Työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ja kehittämiseen ammattitaidonylläpitämiseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen
Jokseenkin eri mieltä
38
Minulla on hyvät mahdollisuudet saada nykyisessä Minulla on hyvät mahdollisuudet saada nykyisessä työssäni ammattitaitoa kehittävää koulutusta työssäni ammattitaitoa kehittävää koulutusta
51
22
Työkiireiltäni en ehdi ylläpitämään tai uudistamaan osaamistani tai ammattitaitoani
4
27
Minulle sopivaa täydennyskoulutusmahdollisuutta ei ole tarjolla
6
24
Minulle sopivaa täydennyskoulutusmahdollisuutta ei ole tarjolla
Osaamiseni on vanhentunut, eikä on vastaa työelämän tarpeita 1 Osaamiseni vanhentunut,
27
35
Tarvitsisin lisäkoulutusta selviytyäkseni hyvin nykyisistä työtehtävistäni
Tarvitsisin lisäkoulutusta selviytyäkseni hyvin nykyisistä työtehtävistäni
10 1
45
11
Työkiireiltäni en ehdi ylläpitämään tai uudistamaan osaamistani/ammattitaitoani
Täysin eri mieltä
9
39
5
14
47
21
40
30
44
45
eikä vastaa työelämän tarpeita 0
Lähde: Akavan TNS Gallupilla syksyllä 2009 teettämä kysely
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100 %
Syksy 2012 Akavaaka
55
Yrittäjyys
Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin 24 000. Heistä reilu kolmannes on naisia. Noin puolet akavalaisista yrittäjistä toimii sosiaali- ja terveysalalla. Akavalaisista yrittäjistä 62 prosenttia on päätoimisia ja 38 prosenttia osa-aikaisia ammatinharjoittajia ja yrittäjiä. Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen. Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle liittyvät taloudelliseen toimeentuloon. Yrittäjyys nähdään luontevana askeleena urakehityksessä tai työllistymisen keinona. Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset palkansaajat. Korkeasti koulutettujen yrittäjien suurimpana haasteena on palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturvan erot esimerkiksi työttömyysturvassa, turvassa sairauden varalta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.
Syksy 2012 Akavaaka
56
Akavalaiset yrittäjinä ja ammatinharjoittajina 2012 Maa-, metsä- ja ympäristöala 4% Tekniikka ja luonnontieteet 15 % Eri alojen lääkärit 45 %
Yhteiskunnallinen ja kaupallinen ala 26 % Muu sosiaali- ja terveysala 9%
Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta 6 %, noin 24 000. Akavalaisista yrittäjistä ja ammatinharjoittajista kolmannes on naisia. Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 1.4.2012 ja Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 3.7.2012
Syksy 2012 Akavaaka
57
Ovatko akavalaiset harkinneet ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi viimeisen viiden vuoden aikana? Kyllä Kaikki Miehet Naiset Ikäryhmä Alle 35 35–50 Yli 50 Työnantaja Julkinen Yksityinen Toimiasema Johto- ja esimiestehtävät Asiantuntijatehtävät Opetus- ja kasvatustehtävät Muut tehtävät
Ei
Tuntematon
On nykyisin pää- tai sivutoiminen
29
64 35
1
56
24
1 4
60
34
04
59
16
1
74
20
1
1 5 57
34
1 3
62
34
1 4
58
17
76 25
70 20
30
40
50
5 8
74 38
10
8
70
37
0
1
6
60
1
7
1
7 2 3
70
80
90
100
%
Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen. Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle ovat taloudelliseen toimeentuloon liittyviä. Lähde: Akavan järjestötutkimus 2011 27.4.2011
Syksy 2012 Akavaaka
58
Akavalaisten ammatinharjoittajien ja yrittäjien sekä palkansaajien työtyytyväisyys Ammatinharjoittajat ja yrittäjät
Palkansaajat 3,43
Olen toistaiseksi tyytyväinen työhöni
3,20 3,4
Useimpina päivinä olen innostunut työstäni
3,19 3,35
Saan työstäni todellista tyydytystä
3,02 3,32
Pidän työstäni enemmän kuin ihmiset keskimäärin
3,04 3,27
Olen usein kyllästynyt työhöni
2,99 1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
Täysin eri mieltä
3,5
4,0
Täysin samaa mieltä
Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset palkansaajat. Lähde: Akava & Turun yliopiston kauppakorkeakoulu: Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa 2011 25.1.2011
Syksy 2012 Akavaaka
59
Kuntauudistus
Kuntarakenteen uudistaminen on keskeinen osa Suomen hallituksen kuntapolitiikkaa. Uudistuksen tavoitteena on elinvoimainen kuntarakenne, joka perustuu vahvoihin peruskuntiin. Useimmat akavalaiset ovat sitä mieltä, että kuntien vastuulla olevista palveluista tulee olla selkeät laatu- ja tasokriteerit. Akavalaisista suurin osa kannattaa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden parempaa resursointia. Kuntien tulojen ja menojen tasapainottamisen keinoista akavalaiset suhtautuvat myönteisimmin kuntapalveluiden käyttäjien omavastuumaksujen korotuksiin. Akavalaiset suhtautuvat kriittisimmin kuntien velanoton lisäämiseen ja kunnallisten palveluiden tasossa ja laadussa tinkimiseen. Joka kolmas akavalainen pitää palveluiden heikentämistä huonoimpana keinona tasapainottaa kuntien tuloja ja menoja, joka neljäs velanoton lisäämistä. Noin puolet akavalaisista pitää todennäköisenä, että kuntauudistuksen vaikutuksesta kuntien työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä heikkenevät ja osaamista katoaa kuntatyöpaikoilta. Yli 80 % akavalaisista pitää todennäköisenä, että kuntatyöpaikkoja katoaa ja kuntahenkilöstön työmatkat pitenevät kuntauudistuksen seurauksena.
Syksy 2012 Akavaaka
60
Kuntauudistuksen tarpeellisuus ja kunnallisten palveluiden järjestäminen Kuntauudistus on tarpeen, suuremmat kunnat Kuntauudistus onkoska tarpeen, koska suuremmat kunnat pystyvät tarjoamaankustannuksilla pienemmillä pystyvät tarjoamaan pienemmillä kustannuksilla laadukkaammat laadukkaammatpalvelut palvelut
14
30
Kuntien olevista vastuullapalveluista olevista palveluista tulee olla Kuntien vastuulla tulee olla selvät selvät laatu- jalaatutasokriteerit ja tasokriteerit
7
51
Valtion pitäisi ohjata kuntien toimintaa Valtion pitäisi ohjata kuntien toimintaanykyistä nykyistä tehokkaammintehokkaammin
15
Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee siirtää pois kuntien Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee siirtää pois vastuulta valtiolle kuntien vastuulta esim.esim. valtiolle
14
Kunnan tulisi olla paremmin resursoitu sosiaali- ja Kunnan tulisi olla paremmin resurssoitu sosiaaliterveyspalveluiden ja terveyspalveluiden suhteen suhteen
21
28
44
40
9
28
12
36
23
31
6
32
14
50
5
8 2 %
0 Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
20
En osaa sanoa
40
60
Jokseenkin eri mieltä
80
100
Täysin eri mieltä
Useimmat akavalaiset ovat sitä mieltä, että kuntien vastuulla olevista palveluista tulee olla selkeät laatu- ja tasokriteerit. Suurimman osan mielestä kuntien tulisi olla myös paremmin resursoitu sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen. Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely 31.7.2012
Syksy 2012 Akavaaka
61
Kuntiin, palveluihin ja kuntalaisten asemaan liittyvien asioiden tärkeys Kunnallisverot eivät nouse merkittävästi Kunnallisverot eivät nouse merkittävästi
30
49
2
17
2
Kuntien tarjoamat maksuttomat palvelut säilyvät Kuntien tarjoamat maksuttomat palvelut säilyvät edelleen maksuttomina tai tai lähes maksuttomina edelleen maksuttomina lähes maksuttomina
32
49
1 16
3
Kansalaiset tasa-arvoisessa asemassa Kansalaiset ovatovat tasa-arvoisessa asemassa palvelujen suhteen kunnasta riippumatta palvelujen suhteen kunnasta riippumatta
56
Kuntalaisilla on hyvät vaikuttamismahdollisuudet Kuntalaisilla on hyvät vaikuttamismahdollisuudet
37
Palvelut ovat helposti saatavilla Palvelut ovat helposti saatavilla
14 0
Melko tärkeää
En osaa sanoa
13
35
33 20
181 38
64
Asuinkuntani identiteetti Asuinkuntani identiteetti
15 1
53 59
Palvelut ovatovat tasokkaita ja ja laadukkaita Palvelut tasokkaita laadukkaita
Erittäin tärkeää
37
1 40
Ei kovin tärkeää
36 60
1
16 80
100
%
Ei lainkaan tärkeää
Palveluiden laatu ja saatavuus ovat useimmille akavalaisille erittäin tai melko tärkeää. Palveluiden maksuttomuutta pidettiin myös laajalti tärkeänä, joskin 19 % akavalaisista katsoi, ettei maksuttomuus ole kovin tai lainkaan tärkeää. Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely 31.7.2012
Syksy 2012 Akavaaka
62
Parhaimpina pidetyt keinot kuntien tulojen ja menojen tasapainottamiseksi Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään korkeampia omavastuumaksuja korkeampia omavastuumaksuja
40
Kunnallisten palvelujen tarjonnan määrässä Kunnallisten palvelujen tarjonnan määrässä tingitään tingitään Kunnallisja kiinteistöveroja korotetaan Kunnallisja kiinteistöveroja korotetaan merkittävästi merkittävästi
17
14
Kunta ottaa lisää velkaa Kunta ottaa lisää velkaa
2
Kunnallisten palveluiden tasossa laadussa Kunnallisten palveluiden tasossa ja ja laadussa tingitään tingitään
2
Jokin muu keino Jokin muu keino
14
EnEn osaa sanoa osaa sanoa
12 % 0
10
20
30
40
50
Akavalaisista 40 % pitää julkisten palveluiden käyttäjien omavastuumaksujen korottamista parhaimpana keinona tasapainottaa kuntien tuloja ja menoja. Vain 2 % akavalaisista pitää parhaimpana keinona kuntien velanoton lisäämistä tai palveluiden tason ja laadun heikentämistä. Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely 31.7.2012
Syksy 2012 Akavaaka
63
Huonoimpina pidetyt keinot kuntien tulojen ja menojen tasapainottamiseksi Kunnallisten palveluiden tasossa laadussa Kunnallisten palveluiden tasossa ja ja laadussa tingitään tingitään
32
Kunta ottaa lisää Kunta ottaa lisäävelkaa velkaa
24
Kunnallisja kiinteistöveroja korotetaan Kunnallisja kiinteistöveroja korotetaan merkittävästi merkittävästi
21
Kunnallisten palvelujen tarjonnan määrässä Kunnallisten palvelujen tarjonnan määrässä tingitään tingitään
11
Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään korkeampia omavastuumaksuja korkeampia omavastuumaksuja
8
Jokin muukeino keino Jokin muu
2
osaasanoa sanoa EnEn osaa
3 0
10
20
30
40
%
Akavalaisista 32 % pitää kunnallisten palvelujen heikentämistä, 24 % kuntien velanoton lisäämistä ja 21 % verojen korottamista huonoimpana keinona tasapainottaa kuntatalouksia. Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely 31.7.2012
Syksy 2012 Akavaaka
64
Kuntauudistuksen vaikutukset kuntien palveluksessa olevaan henkilöstöön Johtaminen paranee Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön heikkenevät
12
Osaamista katoaa
12
Työnkierto ja urakehitys toteutuvat nykyistä paremmin
6
26
42
4
25
32
9
31
29
4
22
30
5
26
14
4
4
11
19
7
21
7
Työpaikkoja katoaa
34
49
9 242
Työmatkat pitenevät
35
47
13
Työhyvinvointi paranee 2 8 Töitä ulkoistetaan
54
19
Siirtymävaiheessa henkilöstön asemaan kiinnitetään erityistä huomiota
Työskentelyolosuhteet paranevat 1 12 Henkilöstöresurssit paranevat
5 0
Erittäin todennäköistä Ei sen enempää todennäköistä kuin epätodennäköistäkään Melko epätodennäköistä
20
40
5 51
21
8 11 14
34
5
24
16
38
5
34 19
5
27
32
7
15
35
5
36
60
3 21
80
100
%
Melko todennäköistä En osaa sanoa Erittäin epätodennäköistä
Akavalaisista huomattava osa (54–44 %) pitää todennäköisenä, että kuntahenkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä heikkenevät ja että osaamista katoaa kuntauudistuksen vaikutuksesta. Huomattavan moni (73–83 %) pitää todennäköisenä myös kuntatyöpaikkojen katoamista, kuntahenkilöstön työmatkojen pidentymistä ja kunnallisten töiden ulkoistamista. Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely 31.7.2012
Syksy 2012 Akavaaka
65
Järjestäytyminen
Akavalaiset ovat korkeasti koulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa oman tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon. Akavalla on 35 jäsenjärjestöä, joihin kuului 573 000 jäsentä vuoden 2012 alussa. Jäsenmäärä kasvaa edelleen. Tavoitteena on 600 000 jäsentä vuoteen 2015 mennessä. Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä omaan akavalaiseen liittoonsa jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 107 000 opiskelijajäsentä. Akavalaiset ovat sitä mieltä, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturvaa. Vuonna 2011 lähes puolet Akavan jäsenistä arvioi keskusjärjestön, jäsenliittojen ja neuvottelujärjestöjen onnistuneen hyvin tai kiitettävästi etujen ajamisessa. Viisi vuotta aikaisemmin keskusjärjestön arvioi onnistuneen hyvin tai kiitettävästi neljännes Akavan jäsenistä.
Syksy 2012 Akavaaka
66
Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2012 1 000 jäsentä 600
600
573 537 486
500
400
375
391
409
424
436
448
547
553
498
461
300
200
100
0 2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011 1.4.12
2015
Tavoite
Akavan jäsenmäärä on kasvanut 53 % 2000–2012. Akavan tavoitteena on 600 000 jäsentä vuoteen 2015 mennessä. Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 12.7.2012
Syksy 2012 Akavaaka
67
Akavan opiskelijamäärän kehitys 1996–2012 1 000 henkilöä 110
107 101
100
91 90 80 70
64
60 50
49
40 30 20 10 0 1996
2000
2005
2010
1.4.12
Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä omaan akavalaiseen liittoonsa jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 107 000 opiskelijajäsentä. Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 12.7.2012
Syksy 2012 Akavaaka
68
Palkansaajien järjestäytyminen keskusjärjestöihin 1970–2012 SAK; 1 040 000
%
STTK+TVK
STTK; 615 000
Akava; 553 000
80
80
75
75
70
70
65
65
60
60
55
55
50
50
45
45
40
40
35
35
30
30
25
25
20
20
15
15
10
10
5
5
0 1970
0 1975
1980
1985
1990
1995
2000
2005
2010
Järjestäytyneistä palkansaajista akavalaisten osuus on kasvanut 5 prosentista 26 prosenttiin 32 vuodessa. Akavan kokonaisjäsenmäärä on lähes yhtä suuri kuin STTK:n jäsenmäärä. Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako 10.5.2012
Syksy 2012 Akavaaka
69
Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että kuulutaan Akavan jäsenjärjestöön Merkitsee jonkin verran Ansiosidonnainen työttömyysturva
Merkitsee erittäin paljon 73
17
Palkka- ja työsuhdeturva
61
28
Jäsenyys antaa yleistä turvaa
49
36
Koulutettujen on pidettävä yhtä
34
39
Jäsenjärjestön jäsenedut ja -palvelut
21
51
Järjestöön on tapana kuulua
34
Ammatillinen kehittyminen
30
42
Ammatillinen järjestötoiminta
20
34 0
10
11 20
30
40
50
60
70
80
90
100 %
Akavalaiset ovat sitä mieltä, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturvaa. Lähde: Akavan järjestötutkimus 2011 26.4.2011
Syksy 2012 Akavaaka
70
Akavan onnistuminen etujen ajamisessa akavalaisten mielestä Kiitettävästi tai hyvin
2011
Tyydyttävästi
46
2006
19
2002
18
0
10
Heikosti
43
11
49
32
48
20
30
40
34
50
60
70
80
90
100
%
Vuonna 2011 lähes puolet Akavan jäsenistä arvio keskusjärjestön, jäsenliittojen ja neuvottelujärjestöjen onnistuneen hyvin tai kiitettävästi etujen ajamisessa. Vuosina 2006 ja 2002 noin joka viides jäsen arvioi Akavan keskusjärjestön onnistuneen hyvin tai kiitettävästi etujen ajamisessa. *) 2002 ja 2006 vastaajat arvioivat keskusjärjestön toimintaa. 2011 saatteessa kerrottiin, että Akavalla tarkoitetaan myös jäsenliittoja ja neuvottelujärjestöjä. Lähde: Akavan järjestötutkimukset 2002, 2006 ja 2011 Syksy 2012 Akavaaka 26.4.2011
71
Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 ja niiden jäsenmäärät 1.1.2012 Agronomiliitto Akavan Erityisalat Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI Akavan Yleinen Ryhmä AYR
5 917 26 589 5 783 812
Suomen Farmasialiitto
8 647
Suomen Hammaslääkäriliitto
6 810
Suomen Lakimiesliitto
15 516
Suomen Lääkäriliitto
23 694
Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl
1 976
Suomen Psykologiliitto
Driftingenjörsförbundet i Finland
3 337
Suomen Puheterapeuttiliitto
6 274 1 378 1
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT
1 053
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL
KTK Tekniikan Asiantuntijat
9 726
Suomen Työterveyshoitajaliitto
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL
7 590
Tekniikan Akateemisten Liitto TEK
Metsänhoitajaliitto
2 619
Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat
1 075
Tieteentekijöiden Liitto
6 608
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
26 212 118 967 2 334
Upseeriliitto
Päällystöliitto
4 435
Uusi Insinööriliitto UIL
22 226
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
2 589
Suomen Ekonomiliitto SEFE
48 562
Suomen Eläinlääkäriliitto
2 339
1 834 73 491
Tradenomiliitto TRAL
Professoriliitto
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
7 204
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut
28 377 5 895 68 984 2
11 347
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL
4 518
YTY & Valmentajat
8 687
Yhteensä
573 405
1) Liittyi Akavaan 1.4.2012 2) 29.2.2012 asti Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL
Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 1.1.2012
Syksy 2012 Akavaaka
72
Perustietoa akavalaisista 2010–2012 Akavan jäsenmäärä
573 405
Päätoimi: Kokoaikatyö
86 %
Osa-aikatyö
Naisten osuus
51 %
Keski-ikä
42 v. Alle 30-vuotiaat
9%
7%
30–39-vuotiaat
29 %
Yrittäjä
4%
40–49-vuotiaat
28 %
Työtön
3%
50-59-vuotiaat
25 %
60-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat
9%
Työnantaja
Ikäjakauma
Yksityinen
56 %
Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto
82 %
Kunta
33 %
Pääkaupunkiseudulla asuvat
32 %
Valtio
7%
Alle 18-v. lapsen (lasten) vanhempia
45 %
Itsensä työllistävät
3%
Alla olevat tiedot ovat kokoaikatyösssä olevista:
Seurakunta
1%
Määräaikainen palvelussuhde
Ammattiryhmä
13 %
Palvelusvuode nykyisessä työpaikassa, keskimäärin
9,5
Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa
37 %
Bruttopalkka-arvio 2010 (mukana tulospalkkiot), e/kk
4 100
Opettajat ja muut op. alan asiantuntijat
26 %
Kokonaistyöaika, h/vko
40,7
Johtajat ja ylimmät virkamiehet
19 %
Ylitöitä tehneiden osuus
22 %
Asiantuntijat
14 %
Vähintään 48 tuntia viikossa työskentelevien osuus
13 %
Muut tehtävät
4%
Ei korvausta tehdyistä ylitöistä
37 %
Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus ja Palkkarakenne; Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset
Syksy 2012 Akavaaka