Akavalainen 2/2012

Akavalainen 2 | 2012

Ammattikorkeakouluv채ki hakeutuu Akavaan Luottamusmiehet yt-puristuksessa

Lis채채 naisia yritysjohtoon

Akavalainen 2| 2012 ”Kun näkee, mitä surua ja tragediaa irtisanomiseen liittyy, se on raskasta.

Ja sitä kestää monta kuukautta.”

Johanna Kannasmaa

Nokia Siemens Networksin luottamusmies Tuula Aaltola

Veikko Somerpuro

4

24

4 6 7 8 10 11 12 13 14 15 16 17 18 20 21 22 24 26 28 29 30 31 32 33 34

Tasa-arvovaltuutettu kannattaa kiintiöitä Naisten uralla etenemistä tuettava Kolme vastausta Lyhyet Työurasopimuksella pidennetään työuria Uusia keinoja työhyvinvoinnin kehittämiseen Kehysriihen verotusratkaisu pettymys Työkyvyttömyyden tunnistamista tehostetaan Raamisopimuksen hankkeet etenevät LakiWoman Jokaiselle oma koulutustili Ammattikorkeakoulutettujen edunvalvonta vahvistuu Nuorten yhteiskuntatakuu maksaa itsensä takaisin Pohjoismaat pärjäävät työolovertailussa Kolumni: Työn hinta on aina suhteellinen Irtisanomiset iskevät akavalaiseen kenttään Suomen Akatemia on yliopistojen mahdollistaja Työmarkkinajärjestöt mukana EU:n taloustalkoissa Akavalaisten määrä kasvoi reippaasti Suomen Terveydenhoitajaliitto liittyi Akavaan Sykettä työhyvinvoinnin kehittämiseen Työssäkäynti opiskeluaikana kannattaa Tutkittua Nimet & tapahtumat Nytt från Akava

Jaana Parkkola

Luku

29 Akavalainen Järjestö- ja tiedotuslehti, jonka osoitteellinen jakelu kattaa keskusjärjestö Akavan hallinnon ja aluetoimijat, akavalaiset luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut, akavalaisten liittojen hallitusten ja hallinnon jäsenet sekä Akavan yhteistyökumppanit ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuvat intressipiirit.

Painos 11 000 kpl Lehti verkkojulkaisuna: www.digipaper.fi/akavalainen

Akavalainen 2 | 2012

23

2 654

vastavalmistunutta korkeasti koulutettua oli työttömänä helmikuun lopussa 2012. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan alemman ja ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita sekä tutkijakoulutusasteen suorittaneita.

Mukana ovat korkeintaan vuoden valmistumisesta työttömänä olleet.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot

Julkaisija ja kustantaja Akava ry Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki puhelin 020 7489 400 etunimi.sukunimi@akava.fi www.akava.fi

Päätoimittaja Hannamaija Helander Toimituspäällikkö Jaana Parkkola Toimituksen sihteeri Tarja Paajonen Taitto Grafiaalto / Aija Aalto

Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka Kirjapaino PunaMusta ISSN-L 1795-8822, ISSN 1795-8822 (painettu) ISSN 2242-0983 (verkkolehti) Ilmestymispäivä: 13.4.2012 Seuraava lehti ilmestyy: 15.6.2012 Kannen kuva: Johanna Kannasmaa Kuvassa: Pirkko Mäkinen

Puheenjohtajalta

Päätoimittajalta

Ennakkovarautujille alennus

Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee uudet rakenteet

Aina ei haluaisi uskoa tutkimustuloksia: vuonna 1987 syntyneistä nuorista aikuisista joka viides on saanut mielenterveysongelmiinsa psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä. Neljänneksellä on merkintöjä rikkomuksista tai saaduista tuomioista. Vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 3 500 alle 35-vuotiasta. Näiden lukujen valossa ei ole ihme, että monen nuoren työura tyssää alkuunsa.

Väestökehitys haastaa Suomen hyvinvointiyhteiskuntamallin, joka nojaa vahvaan julkiseen talouteen. Valtiontalouden kestävyysvaje vaatii toimenpiteitä, sillä hyvinvointipalvelujen menot ylittävät jatkuvasti julkisen talouden tulot. Rakenteita täytyy uskaltaa muuttaa, jotta hyvinvointipalvelut säilyvät myös tulevaisuudessa. Akavalainen edunvalvonta ei saa olla vain vanhan puolustamista, vaan uuden luomista.

Vuonna 1987 syntyneet ovat laman lapsia. 1990-luvun alussa leikattiin palveluista, jotka olisivat saattaneet estää myöhemmät ongelmat. Myös vanhempien työttömyys on voinut periytyä lapsille.

Yksi keino korjata julkisen talouden kestävyyttä on työurien pidentäminen. Mitä pitempi työura, sitä pidemmän aikaa maksamme veroja, joilla vahvistetaan talouden kasvua ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. Jotta tämä onnistuisi, kaikkien täytyy kokea, että ahkerointi kannattaa: työntekijä ja yrittäjä saavat parempaa eläkettä ja yhteiskunta lisää verotuloja.

Monet akavalaiset ovat ammateissa, joissa he näkevät läheltä lasten ja nuorten pulmat: lastentarhanopettajat, opettajat, terveydenhoitajat, lääkärit, psykologit, sosiaali-, diakonia- ja nuorisotyöntekijät. Heitä on syytä kuulla nyt, kun leikkauslistoja laaditaan.

Ennakointi tulee halvemmaksi kuin jälkien korjaaminen.

Se olisi myös kaikin tavoin inhimillisempää. Miksi sitten toimitaan nurinkurisesti? Syy–seuraus-suhteiden arviointi on hankalaa, muttei sitä saisi jättää tekemättä. Päätöksille pitäisi laskea hinta, mutta myös sille, ettei tehdä mitään.

Laskelmatkaan eivät riitä, kun kyse on poliittisista päätöksistä. Hyvän ennakoinnin tuoma hyöty näkyy päättäjien kannalta usein liian myöhään – ehkäpä toisella vaalikaudella. Pikavoittoja on vaikea saada.

Viimeisin lama ei ollut yhtä paha kuin 90-luvulla, muttei varmasti mennyt ohi jälkiä jättämättä. Kestävyysvajeen hoitaminen vaatii leikkauksia. Niitä kohdennettaessa pitää ottaa opiksi vanhoista virheistä. Lasten ja nuorten asioiden hoitaminen kunnolla on kuin alennuskortti tulevaisuuteen.

Työmarkkinajärjestöt osoittivat työurasopimuksella kantavansa oman vastuunsa maan talous- ja työllisyystilanteesta. Sopimuksen ansiosta säästyimme hallituksen kehysriihessä joiltakin kipeiltä menoleikkauksilta ja veronkorotuksilta. Emme kuitenkaan kaikilta. Suurin pettymys oli, että hallitus leikkasi jälleen lyhytnäköisesti koulutusmäärärahoista, vaikka korkean osaamisen merkitys muutoin tunnustetaan.

Uskon kannustavaan talouspolitiikkaan. Haluaisin nähdä Suomen, joka tukee yritteliäisyyttä ja nojaa vahvaan osaamiseen. Suomen, jonka työllisyysaste on korkea, julkinen sektori tehokas ja toimiva, työurat nykyistä pidemmät ja veroaste nykyistä maltillisempi. Tämän eteen pitää vielä tehdä työtä.

Sture Fjäder

Hannamaija Helander

Akavalainen 2 | 2012

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen kannattaa kiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksiin.

T

yövaatteiden verovähennysoikeudesta.” ”Sukupuoleen viittaavat tehtävänmikkeet.” ”Tenniskilpailujen palkitsemiskäytäntö.” ”Raskaussyrjintäepäily toimitusjohtajan irtisanomisessa.”

Tässä muutamia otsikoita tasa-arvovaltuutetun viimeaikaisista lausunnoista. Tasa-arvolaki kattaa monia elämänalueita. Aina ei tule edes ajatelleeksi, voisiko jokin arkipäiväinen asia olla tasa-arvon vastainen, koska ”sehän nyt on aina ollut niin”. Tätä ajattelutapaa näkee valitettavan usein myös työelämässä.

– Suomi on tasa-arvon mallimaa, josta esimerkiksi kansainvälinen lehdistö haluaa mielellään kirjoittaa. Tasaarvo on aina ollut Suomessa keskeinen arvo. Sen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä, jotta voimme tulevaisuudessakin on olla ylpeitä, tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen toteaa.

Tasa-arvovaltuutettu valvoo ja opastaa Tasa-arvolaki astui voimaan vuonna 1987, ja Paavo Nikula valittiin samana vuonna ensimmäiseksi tasa-arvovaltuutetuksi.

– Koko lainsäädäntö herätti silloin tietynlaista hilpeyttä ja kummeksuntaa. Ihmetystä aiheutti myös, miksi ensimmäinen tasa-arvovaltuutettu oli mies. Kritiikistä huolimatta tasa-arvolain ja valtuutetun alkutaival oli erinomainen, itseään pitkän linjan tasaarvotyöntekijäksi kuvaileva Mäkinen muistelee.

Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen. Mäkisen mukaan tasa-arvovaltuutetun tärkein tehtävä on valvoa tasa-arvolain ja erityisesti syrjintäkiellon noudattamista.

Lisäksi valtuutettu antaa tietoa tasa-arvoalain sisällöstä ja sen soveltamisesta.

Mäkinen korostaa, että tasaarvovaltuutetun toimisto on matalan kynnyksen paikka, jonne voi olla yh-

Akavalainen 2 | 2012

Tasa-arvon asialla Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen mukaan raskauteen ja perhevapaisiin perustuva syrjintä on edelleen valitettavan yleistä.

Teksti: Jaana Parkkola n Kuva: Johanna Kannasmaa

teydessä ilman turhan tarkkoja muotoseikkoja.

– Neuvontapuhelin on auki joka arkipäivä. Lisäksi yhteyttä voi ottaa sähköpostitse ja verkossa olevalla lomakkeella. Lomakepohja antaa hyviä neuvoja, miten tilanteessa kannattaa toimia.

Aina lainvastaisuutta ei voida osoittaa. Mäkinen kertoo, että esimerkiksi työhönottotilanteissa on joskus vaikea arvioida, onko kyse syrjinnästä. Tilanteen arviointiin vaikuttaa muun muassa se, miten hakijan soveltuvuutta on selvitetty.

Ikuisuusongelmina raskaus ja perhevapaat Valtuutetun toimistoon otetaan useimmiten yhteyttä työelämän syrjintätilanteiden takia. Yleisimmät aiheet ovat pysyneet viime vuodet samana: palkkasyrjintä, raskauteen ja perhevapaisiin liittyvät syrjintäepäilyt sekä syrjintä rekrytointitilanteissa.

– Raskaudesta ja perhevapaista aiheutuvat syrjintäepäilyt ovat jatkuva huolenaiheemme. Tapauksia ilmenee yhä, vaikka syrjinnän kieltävä laki on ollut voimassa jo pitkään, Mäkinen harmittelee.

Tyypillisimpiä ovat tilanteet, joissa nainen tulee koeajalla raskaaksi ja työsuhde puretaan tai määräaikaisen palvelussuhteen mahdollinen jatko katkaistaan. Tapauksia ilmenee Mäkisen mukaan erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisilla työpaikoilla, kuten kouluissa sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Syrjintätapauksen eteenpäin viemistä auttaa, jos oma ammattiliitto on tukena.

Liitto tukena Asia ratkeaa usein sillä, että valtuutetun toimistosta soitetaan työnantajalle ja kerrotaan, mitä tasa-arvolaki tilanteesta sanoo. Tämän jälkeen työnantaja yleensä harkitsee uudelleen ja peruu tehdyn päätöksen. Jos ohjeet ja neuvot eivät johda toimenpiteisiin, henkilön on päätettävä, viekö asiaa eteenpäin.

– Päätöstä auttaa, jos oma ammattiliitto on tukena. Liitosta saa apua neuvotteluihin ja jäsenyys kattaa mahdolliset oikeudenkäyntikulut. Neuvommekin ottamaan yhteyttä liittoon, jos näyttää siltä, että kyseessä on lainvastainen menettely.

Lisää naisia johtotehtäviin Naiset suorittavat enemmän korkeakoulututkintoja kuin miehet, ja samoin tohtoreiksi väitelleistä suurin osa on naisia. Tämä ei kuitenkaan heijastu työmarkkinoille. Epätasa-arvo näkyy erityisesti yksityisellä sektorilla.

– Naisia on todella vähän ylimmissä johtotehtävissä, toimitusjohtajina erittäin harvoin. Yritysten pitäisi tukea naisten urakehitystä. Naisten ammattitaitoa ja osaamista on hyödynnettävä nykyistä paremmin, Mäkinen kannustaa.

Julkisella puolella kehitys on sen sijaan ollut vauhdikasta.

– Naiset ovat edenneet hyvin esimiestehtäviin ja ylimpään johtoon.

Valtiohallinnossa esimerkiksi kansliapäällikköinä on enemmän naisia kuin koskaan. Myös virastojen ja laitosten johdossa on naisia kiitettävästi. Tämä osoittaa, että määrätietoisella tasa-arvotyöllä saadaan aikaan tuloksia.

Kuntasektorilla tilanne on Mäkisen mielestä kehittynyt hyvin, vaikka kunnanjohtajina on vähän naisia.

Kyllä kiintiöille EU-komission selvityksen mukaan Suomessa on unionin maista eniten naisia pörssiyhtiöiden hallituksissa. Ko-

missio ei ole eurooppalaiseen tilanteeseen tyytyväinen, vaan harkitsee kiintiöiden esittämistä. Mäkinen kannattaa ajatusta.

– Kehitys on ollut hidasta Suomessakin. Kiintiöt olisivat nopea ja tehokas keino saada muutos aikaan.

Mäkinen kannustaa yrityksiä hyödyntämään julkisella puolella hankittua osaamista.

– Julkisella sektorilla on vastuullisissa tehtävissä paljon osaavia naisia, joilla on vahvaa taloushallinnon tuntemusta ja muuta osaamista. Heillä on varmasti annettavaa myös yrityselämässä.

Tasa-arvosuunnitelmia kehitettävä Mäkisen mielestä työpaikan tasa-arvosuunnitelmalla voidaan edistää tehokkaasti naisten etenemistä.

– Tasa-arvosuunnitelmia tehdään kiitettävän monilla työpaikoilla. Toinen kysymys on suunnitelmien laadukkuus ja keinojen konkreettisuus.

Suurin haaste on palkkakartoitus, joka jää yleensä kuvailuksi palkkaustilanteesta.

– Palkkakartoituksista puuttuu usein analyysi ja palkkaerojen vertailu. Syy on siinä, ettei tasa-arvolaissa ole tarkkaan määritelty, miten palkkakartoitus tulisi toteuttaa.

Miehet esiin Mäkinen iloitsee, että miehet ovat ryhtyneet tuomaan omia oikeuksiaan esiin. Tasa-arvon edistymisen kannalta on myönteistä, että nuoret miehet ovat aiempaa halukkaampia käyttämään perhevapaita.

Mäkinen on huolissaan eliniän odotteen erosta miesten ja naisten välillä.

– Terveyserot sukupuolten välillä ovat isoja. Terveysvalistus puree yleensä naisiin paremmin, joten on mietittävä keinoja, jotka puhuttelisivat juuri miehiä.

Akavalainen 2 | 2012

Esteet pois naisten urapolulta Akavan tasa-arvotavoitteet: kiintiöt pörssiyrityksiin 2018, jos muu ei auta.

Teksti: Tarja Arkio, asiantuntija n Kuvat: Rodeo

K

orkeasti koulutettujen työelämän tasa-arvon tiellä on kaksi isoa estettä: palkkaerot ja uralla eteneminen. Niiden raivaamiseksi Akavan hallitus hyväksyi maaliskuussa uudet tasa-arvotavoitteet.

Korkeasti koulutettujen miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat jopa suuremmat kuin muilla palkansaajilla: naiset ansaitsevat vain noin 80 prosenttia miesten palkoista. Palkkaeroa selittää pitkälti sijoittuminen eri aloille ja toimiasemiin. Taustalla vaikuttavat perinteiset koulutusvalinnat eli miehet suuntautuvat teknistaloudellisille aloille ja naiset kasvatus- ja hoiva-aloille.

Akavalaisilla aloilla on edelleen myös perusteettomia palkkaeroja. Sa-

Akavalainen 2 | 2012

massa ja samanarvoisessa tehtävässä työskenteleville miehille ja naisille maksetaan ilman hy väksy ttävää syytä erisuuruista palkkaa, vaikka tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustuvan palkkasyrjinnän. Perusteettomien palkkaerojen suuruus on yleensä 5–14 prosenttia. Erot ovat suurimmat yksityisellä sektorilla.

Viime vuosina yleistyneet niin sanotut uudet palkkausjärjestelmät ovat vähentäneet akavalaisten palkkaeroja erityisesti valtiolla työskentelevien ylimmissä vaativuusluokissa, joissa palkkaeroa ei käytännössä enää ole.

Tehtävän vaativuutta ja henkilökohtaista suoriutumista korostavat järjestelmät eivät kuitenkaan näytä kaventaneen palkkaeroja keskijohdossa.

Johdossa vähemmän naisia Korkeasti koulutetut miehet ja naiset sijoittuvat työelämään eri tavoin. Miehille tyypillisimpiä ovat yksityisen sektorin erityisasiantuntijatehtävät, naisille kuntasektorin opetusalan erityisasiantuntijatehtävät.

Naisia toimii johtotehtävissä miehiä vähemmän, vaikka enemmistö

korkeasti koulutetuista palkansaajista on naisia. Eroa selittävät muun muassa koulutusvalinnat, työuran alun ongelmat sekä rekrytointikäytännöt.

Korkeasti koulutettujen naisten osuus kaikista johtajista ja ylimmistä virkamiehistä on 32 prosenttia. Sektorikohtainen tarkastelu kertoo, että kunnissa ja valtiolla kyseisissä tehtävissä työskentelevistä jo lähes tai yli puolet on naisia, mutta yksityisellä sektorilla vain vajaa kolmannes.

Akava kannustaa pörssiyhtiöitä turvaamaan molempien sukupuolten vähintään 40 prosentin edustuksen hallituksissaan. Mikäli tavoitteeseen ei päästä vapaaehtoisin toimin, kiintiöt on turvattava lailla vuoden 2018 alusta.

Pätkätyöt hidasteena Korkeasti koulutettujen naisten työuran alkua vaikeuttavat määräaikaiset palvelussuhteet ja työttömyys. Joka kolmas kokoaikatöissä olevista alle 35vuotiaista naisista oli vuonna 2010 määräaikaisessa palvelussuhteessa, miehistä vain noin joka seitsemäs. Naisista joka kolmas oli ollut työtön, miehistä joka neljäs.

Korkeasti koulutettujen perhevapaat jakautuvat edelleen epätasaisesti eli päävastuu pienistä lapsista on uransa alkutaipaleella olevilla naisilla. Korkeasti koulutetut miehet eroavat muista työntekijäryhmistä edukseen siinä, että he käyttävät enemmän isyysva-

paita. Joka neljäs oli hoitanut lasta kotona vajaat puoli vuotta. Korkeasti koulutetut naiset ovat puolestaan perhevapaiden takia pois työelämästä lyhyemmän ajan kuin muut työntekijäryhmät.

Ongelmia esiintyy myös, kun perhevapailta palataan takaisin töihin. Laki turvaa paluun aikaisempaan, sitä vastaavaan tai muuhun työsopimuksen mukaiseen työhön. Silti moni joutuu toiseen, jopa aiempaa vaatimattomampaan tehtävään.

Erilaisia kuormitustekijöitä Korkeasti koulutetut kuormittuvat työssään eri syistä. Naiset kokevat miehiä useammin, että omaa työssä jaksamista vaarantaa vakava työuupuminen tai mielenterveyden järkkyminen. Kiusaamisen tai henkisen väkivallan kokeminen on yleisempää kuin miehillä.

Miesten työssä jaksamista heikentävät pitkät työpäivät ja työmatkat. Miehet tekevät keskimäärin tunnin enemmän töitä viikossa kuin naiset.

Akavan keinot tasa-arvon edistämiseksi Ongelma: Palkkaerot, palkkasyrjintä Keinot: alakohtaiset palkkaohjelmat käyttöön

palkkausjärjestelmien perusteet kuntoon

työpaikan palkkakartoitukset toimiviksi

koulutuspolitiikalla miesten työ/naisten työ -jako purkuun Ongelma: Keinot:

Perusteettomat määräaikaisuudet järjestöille kanneoikeus määräaikaisuuksien perusteet perataan työpaikoilla perhevapailta palaavien asemaa parannetaan lailla

Ongelma: Perhevapaat jakautuvat epätasaisesti Keinot: 6+6+6-malli käyttöön

isille ja äideille 3 kk palkallista vapaata

työpaikan pelisäännöt ja käytännöt arkea helpottamaan Ongelma: Uralla eteneminen Keinot: tasa-arvosuunnitelmat käyttöön ja kuntoon

luottamusmiehille koulutusta

rekrytoinnit syyniin

sukupuolikiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksiin 2018 Ongelma: Työ kuormittaa Keinot: henkinen kuormitus tasapainoon

esimiestyölle aikaa ja välineitä

työn joustot käyttöön

Lisätietoa Akavan tasa-arvo-ohjelmasta: www.akava.fi/tasa-arvo

Pitäisikö pörssiyhtiöiden hallituksissa ottaa käyttöön naiskiintiöt?

Leena Linnainmaa, varatoimitusjohtaja, Keskuskauppakamari

Kiintiöillä ei korjata todellista ongelmaa, joka on naisten vähyys pörssiyhtiöiden liiketoimintojen johdossa. Pörssiyhtiöissämme on vain yksi nainen toimitusjohtajana. Naisten hallituspaikat ovat lisääntyneet selvästi listayhtiöiden hallinnointikoodin ansiosta. Toimenpiteet onkin suunnattava naisten urakehityksen tukemiseen niin, että naisia saadaan lisää liiketoimintojen johtoon.

Timo Rothovius, puheenjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto

Ei. Ensinnäkin, valveutuneet yritykset valitsevat hallitukseensa naisia, oli kiintiöitä tai ei. Toiseksi, valinta on omistajien asia: jokainen voi vaikuttaa hankkiutumalla yrityksen omistajaksi.

Kolmanneksi, jos vaaditaan naiskiintiöitä, niitä on vaadittava kaikkiin yrityksiin: pörssiyritysten velvoitteet suhteessa listaamattomiin yrityksiin ovat jo nyt niin kovat, että ne estävät uusia listautumisia.

Paavo Arhinmäki, tasa-arvoministeri

Naisia on pörssiyhtiöiden hallituksissa edelleen alle viidenneksen. Hallitusohjelmaan on kirjattu naisten urakehityksen edistäminen. Tavoitteena on, että pörssiyhtiöiden hallituksissa olisi vähintään 40 prosenttia kumpaakin sukupuolta.

Mikäli tavoite ei vuoden 2013 puoliväliin mennessä toteudu, on säädettävä hallituspaikkoja koskevat sukupuolikiintiöt.

Akavalainen 2 | 2012

Lyhyet Kesäduuni-info neuvoo kesätyöntekijää

Lehtikuva

Kesätyöntekijät saavat jälleen apua ja neuvontaa Kesäduuniinfosta. Maksuton neuvontapalvelu päivystää 2.5.–24.8. numerossa 0800 179 279. Puhelinpalvelun lisäksi kesätyöntekijöille on tarjolla apua osoitteessa www.kesaduuniinfo.fi.

Nettisivuilta löytyy muun muassa kesätyöntekijän muistilista.

Aikaisemmat vuodet ovat osoittaneet, että palvelulle on tilausta. Kysymyksiä on tullut etenkin palkoista, lomakorvauksista ja erilaisista lisistä. Monia kysyjiä on myös askarruttanut työvuosien pituus ja oikeudet vapaapäiviin. Avun saamiseksi ei vaadita ammattiliiton jäsenyyttä.

Neuvontapalvelun tarjoavat palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK. n

Maaliskuun alussa astui voimaan laki, joka antaa kansalaisille mahdollisuuden saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi.

Aloitteen tekeminen edellyttää 50 000 kannattajan keräämistä aloitteen taakse.

Kansalaisaloitetta tukevat allekirjoitukset kerätään paperilla tai sähköisesti verkossa. Paperi-ilmoituksissa on käytettävä oikeusministeriön vahvistamaa lomaketta. Verkkokeräyksessä voidaan käyttää joko vireillepanijan omaa järjestämää tai oikeusministeriön verkkopalvelua, joka tulee käyttöön loppuvuodesta 2012.

Kansalaisaloitteiden laadinnassa voi myös hyödyntää vapaaehtoisvoimin toteutettua Avoin ministeriö -palvelua.

Lisätietoa osoitteessa www.kansalaisaloite.fi ja www.avoinministerio.fi n

Linkkivinkki www.parempityöelämä.fi Tällä sivustolla keskitytään työpahoinvoinnin sijaan siihen, miten työelämästä voidaan tehdä parempi. Mukana ovat Suomen 50 parasta työpaikkaa ja niiden johtajat. Toivotaan, että keskustelu ja hyvät käytännöt leviävät myös sivuston ulkopuolelle!

Akavalainen 2 | 2012

Lehtikuva

Kansalaisaloitteesta uusi vaikuttamiskeino

Lainattua ”Miksei Rolling Stones jää eläkkeelle?”

Neuvottelujohtaja Ismo Kokko, Uusi insinööri -lehti 2/2012 ”Käsiala kunniaan – Näppis kuihduttaa oppimista” Denttari-palsta, Hammaslääkäri-lehti, 3/2012 ”Olin aina ollut yrittäjänä, toimitusjohtajana tai muulla johtajapestillä. Niinpä työvoimavirkailija totesi, ettei minulle löydy mitään, koska en ollut koskaan tehnyt mitään.”

Nimimerkki Asko, myynti & markkinointi -lehti, 2/2012

Lyhyet Komission esitys lakkoasetukseksi tyrmättiin tuoreeltaan Komissio antoi maaliskuussa asetusehdotuksen työtaisteluoikeuden ja taloudellisten vapauksien yhteensovittamisesta.

Monti II:na tunnettu lakkoasetus on tyrmätty monelta rintamalta. Työntekijäpuoli vastustaa esitystä, sillä sen nähdään käytännössä johtavan lakko- ja muiden työelämäoikeuksien rajaamiseen. Työnantajapuoli kritisoi esitystä byrokratiaa lisääväksi. Komissio puolustaa aloitettaan ja väittää sen parantavan vallitsevan oikeuskäytännön epäselvyyksiä.

Ay-liike katsoo kansainväliseen oikeuteen vedoten, että lakko-oikeus ja muut työoikeudet ovat perusoikeuksia, joita ei tule rajoittaa. Komission esityksessä ne rinnastetaan taloudellisten vapauksien kanssa ”yhtä tärkeiksi”, mikä työntekijänäkökulmasta käytännössä rajaa perusoikeuksia.

Monti II -asetusesitys käsitellään neuvostossa. Hyväksyntä vaatii yksimielisyyden kaikilta 27 jäsenvaltiolta. n

Muuttaako Y-sukupolvi työelämää?

Stereotyyppiset käsitykset Y-sukupolvesta työtä ja vastuuta kaihtavana sukupolvena voi heittää roskakoriin. Näin kertoo Dialogi-hanke, jossa selvitettiin, mitä mieltä työnantajat ja opiskelijat ovat tulevaisuuden työelämästä ja työn tekemisen tavoista.

Enemmistö hankkeeseen osallistuneista opiskelijoista uskoo edustavansa sukupolvea, joka muuttaa työnteon kulttuuria tulevaisuudessa. Omien ja työnantajan arvojen yhteensopivuus on heille tärkeää. Nuoret arvostavat työajan ja -paikan joustoja; etätyömahdollisuudella työnantajat voivat erottautua edukseen.

Y:t eivät ole maineestaan huolimatta työpaikkasurffareita: he haluavat sitoutua työhönsä ja työkavereihinsa sekä kehittää omaa osaamistaan.

Dialogi on yhdeksän yrityksen ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden vuoropuhelu paremman työelämän puolesta.

Vuosittaisen hankkeen toteuttaa viestintätoimisto Ellun Kanat. Suomen Ekonomiliitto SEFE ja Tekniikan Akateemiset TEK ovat hankkeen yhteistyökumppaneita.

Lisätietoa hankkeesta: www.uusityöontäällä.fi n

Työväen teatteri, näytökset työpaikoilla non-stop EVAn pamfletti Työväen teatteri tuulettaa toimistotyön nykymenoa. Jyrki Lehtolan kirjoittama Työväen teatteri perustuu Saku Tuomisen ja Pekka Pohjakallion 925-tutkimusprojektin haastatteluaineistoon.

Makoisasti kärjistävä pamfletti paloittelee ”nykyaikaisen” toimistotyön eriskummallisuudet: museaalista johtamiskulttuuria, hämärien tavoitteiden ja toimenkuvien upottavaa suota, läsnäolo työpaikalla tehokkuuden mittarina. Muistiota muistion perään ja palaveria toisensa jälkeen – taidonnäytteenä siitä, miten pari minuuttia on mahdollista levittää tunniksi. Sähköpostisaastetta, työkavereiden kyttäämistä ja sen semmoisia näytösmalleja, joista koostuu moderni työväen teatteri.

Entä jos otettaisiin tulokset mittariksi läsnäolon asemesta? Tai jos ainoa pakko olisi tehdä työt hyvin?

Julkaisu on osoitteessa www.eva.fi/julkaisut n

Akavalainen 2 | 2012

Työurasopimus luo perustan pidemmille työurille Akavan linjaukset taloudesta ja työstä toteutuivat sangen hyvin.

Teksti: Pekka Piispanen, johtaja n Kuva: Lehtikuva

T

uore työurasopimus pidentää työuria yli yhdellä vuodella, mikä edistää merkittävästi työllisyyttä ja helpottaa kestävyysvajetta. Työurat pidentyvät varhaiseläkkeiden, työttömyysturvan ja työttömyysputken muutoksilla sekä työelämäryhmän esityksillä.

Neuvottelut työeläkeuudistuksesta alkavat Työmarkkinaosapuolet sitoutuivat sopimuksessa neuvottelemaan pitkän aikavälin eläkepolitiikasta ja työeläkejärjestelmän uudistuksesta. Sen pohjaksi tehdään kattava selvitys, jossa huolehditaan erityisesti eläkejärjestelmän kestä-

Hyvinvoivat työntekijät jaksavat töissä pidempään.

10

Akavalainen 2 | 2012

vyydestä elinajan odotteen pidentyessä.

Neuvottelut käynnistetään viipymättä ja uudistuksen on määrä tulla voimaan viimeistään vuoden 2017 alussa.

Akava neuvottelee ennakkoluulottomasti eläkejärjestelmän uudistamisesta. Mahdolliset toimet esimerkiksi eläkeikärajojen korottamisessa edel-

lyttäisivät kuitenkin, että varsinkin yli 60-vuotiaiden työllisyysaste nousee lähivuosina tuntuvasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös syihin, jotka vievät eläkkeelle ennen 63 vuoden ikää. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkamista on saatava vähennettyä nykytasosta, noin 23 000:sta vuodessa.

Varhaiseläkejärjestelmiin tehdään joitakin heikennyksiä. Mahdollisuutta varhentaa vanhuuseläkettä 62-vuotiaana on käytetty melko vähän, joten tämä eläkemuoto poistetaan. Osa-aikaeläkkeen ikärajaa korotetaan yhdellä vuodella 61 vuoteen vuoden 2015 alusta. Akava olisi valinnut mieluummin osa-aikaeläkeratkaisun, joka olisi vaikuttanut kertymään eikä ikärajaan.

Malttia työeläkemaksujen korottamisessa Akava korosti työurasopimuksen valmistelussa työeläkemaksujen maltillista korottamista. Sopimuksen tuoma ratkaisu ottaa huomioon sekä eläkkeiden rahoituksen turvaamisen että työn tekemisen hinnan. Työeläkemaksua korotetaan 0,4 prosenttiyksiköllä vuosina 2015 ja 2016. Korotukset jakautuvat puoliksi työnantajan ja työntekijän kesken.

Aktiivisuus kannattaa työttömänäkin Aktiivitoimiin kannustaminen oli työttömyysturvan uudistamisen punainen lanka. Jatkossa on kaksi korvaustasoa, perustaso ja aktiivitoimenpiteiden taso.

Työnhaku ja kouluttautuminen antavat jatkossa suhteellisesti nykyistä paremman työttömyysturvan kuin tarjotuista aktiivitoimista kieltäytyminen, joka lyhentää ansiopäivärahaa 100 päivällä.

Työttömyysturvaa porrastetaan työhistorian mukaan.

Työttömyysturvan muutokset toteutetaan osana raamisopimuksessa sovittua työttömyysturvan kokonaisuudistusta. Muutokset valmistellaan kolmikantaisesti ja ne tulevat voimaan vuoden 2014 alussa. Niitä sovelletaan alkaviin työttömyysjaksoihin.

Työttömyysputki säilyy, tosin hieman lyhyempänä. Lisäpäivärahaoikeuden ikäraja nousee vuonna 2015 yhdellä vuodella 1957 ja myöhemmin syntyneillä. Vastapainoksi parannetaan työvoimapalveluja ikääntyneille työttömille ja ylimenokautena työttömyysturvan kestoa vuonna 1957 syntyneille. Työnantajan omavastuuta lisäpäivistä korotetaan.

Työhyvinvoinnin kohentamiseen uusia keinoja Teksti n Maria Löfgren, johtaja

T

yömarkkinakeskusjärjestöjen työelämäryhmässä sovittiin työhyvinvoinnin kehittämistoimista. Ehdotukset tukevat työssä jatkamista ja osaamisen kehittämistä. Linjausten tarkempi työstäminen jatkuu, eikä muitakaan työssä jatkamisen tukitoimia ole suljettu pois.

Osaamisen kehittämistä ja nuorten työllisyyttä edistetään Toimintaympäristön nopeat muutokset edellyttävät osaamisen lisäämistä. Nyt on pantava toimeen nopeasti aiemmat ehdotukset osaamisen kehittämisestä sekä hallitusohjelman ja raamisopimuksen osaamisen ja aikuiskoulutustarjonnan kehittämisen hankkeet.

Nuorten mahdollisuuksia työllistyä edistetään keskusjärjestö- ja liittotason jatkoneuvotteluissa. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen on varattava riittävät resurssit. Koulutuksen ja työssäoppimisen yhdistelmiä on parannettava.

Työhyvinvointitoimintaa tehostetaan Työnantaja vastaa työhyvinvoinnin edistämisestä. Toimiva työterveysyhteistyö eri henkilöstöryhmien kanssa on olennainen keino. Ehdotuksilla pyritään tehostamaan varhaista puuttumista työkyvyttömyyden uhatessa. Työterveyshuollon ja työeläkejärjestelmän vuorovaikutusta ja tietoisuutta työkyvyttömyyseläkkeiden syistä parannetaan.

Työterveysyhteistoiminnassa korostetaan erilaisten työtehtävien tarpeita ja kaikkien henkilöstöryhmien mukanaoloa. Keskusjärjestöt laativat tarkistuslistan työpaikkakohtaisista työkaluista ja toimintamalleista. Jäsenliitot kartoittavat sen pohjalta aloittain työhyvinvointitoiminnan tilan ja laativat toimenpideohjelman.

Hoitoon ja kuntoutukseen pääsy nopeammaksi Työeläkelaitosten roolia työhyvinvointitoiminnassa aiotaan tuoda lähemmäs työpaikkoja.

Samalla halutaan nopeuttaa hoitoon pääsyä ja kuntoutuksen käynnistämistä. Työterveyshuolto ottaa kokonaisvastuun kuntoutustoiminnan koordinoinnista.

Työterveyshuollon saatavuutta tehostetaan Työterveyshuoltopalvelut mahdollistetaan kaikille työntekijöille alaan, työpaikan kokoon tai työnteon muotoon katsomatta. Keinoja ovat esimerkiksi työterveyshuollon hankintapoolimalli, urakoitsijan velvollisuus tarkistaa, että alihankkijat täyttävät työterveyshuoltovelvoitteensa sekä korvausjärjestelmän kehittäminen työkyvyn ylläpitoon kannustavaksi.

Lisäksi ehdotetaan, että työterveyshuollon henkilöstön riittävyys ja asiantuntemus varmistetaan oikein mitoitetulla koulutuksella.

Ikääntyneiden osaaminen ja osatyökykyisten työpanos käyttöön Keskusjärjestöt tekevät kaikkien ikäryhmien ikäohjelman muun muassa joustavista työaikajärjestelyistä, terveystarkastuksista ja koulutuksesta. Työnantaja suunnittelee jokaisen ikääntyneen työntekijän kanssa toimet työuran pidentämisen tueksi. Ikäohjelmien ja henkilökohtaisten urasuunnitelmien käyttöä edistetään alakohtaisinkin toimin.

Osatyökykyisten työntekijöiden työssä jatkamista ja osa-aikaista työllistymistä edistetään nostamalla osatyökyvyttömyyseläke- ja työeläkekuntoutusikäraja 68 vuoteen.

Masennuksen torjunta Masennusperäistä työkyvyttömyyttä ehkäisevän Masto-hankkeen jatkotoimet toteutetaan. Työturvallisuuskeskus seuraa niiden toteutumista. Mielenterveyttä edistäviä työoloja tuetaan työsuojelulla, esimerkiksi selvittämällä psykososiaaliset työolotekijät kaikilla toimialoilla.

Akavalainen 2 | 2012

11

Koulutuksesta tehtävät leikkaukset ovat karhunpalvelus Suomelle.

Kehysriihi: Hallitus antoi ja otti Akava paheksuu kehysriihen veropäätöksiä ja koulutusleikkauksia.

Teksti: Eugen Koev, pääekonomisti n Kuva: Lehtikuva

A

kavan mielestä kehysriihessä ei syntynyt johdonmukaista kasvu- ja työllisyyslinjaa. Akava painotti omissa tavoitteissaan talouskasvun ja työllisyyden pitkän aikavälin voimakasta vahvistamista. Puutteista huolimatta kehysriihen ratkaisut vastaavat monelta osin Akavan näkemyksiä.

Suomalainen päätöksentekokyky näytti vahvuutensa Kehysriihessä sovitut 2,7 miljardin euron säästöt ja veronkorotukset ovat todennäköisesti riittäviä, jotta julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen kääntyy laskuun. Sen sijaan tavoite valtion alijäämän supistamiseksi yhteen prosenttiin bkt:sta jäänee toteutumatta. Kun otetaan huomioon lähivuosien epävarmat kasvunäkymät, suurempi sopeuttamispaketti olisi ollut suhdannesyistä huono ratkaisu.

Kehysriihen päätökset ovat yhdessä työuraratkaisun kanssa selkeä osoitus suomalaisesta päätöksentekokyvystä.

Suomen luottoluokitus, joka on korkein mahdollinen, ei liene toistaiseksi uhattuna. Tältä osin voimme olla tyytyväisiä.

12

Akavalainen 2 | 2012

Verotusratkaisu pettymys Akavan tavoitteena oli, ettei hallitus kiristäisi ansiotuloverotusta. Suora työn verotus on työlle ja työnteon kannustavuudelle kulutusverotusta haitallisempaa. Akava olisi ollut valmis nostamaan arvonlisäveroa kaksi prosenttiyksikköä.

Asiantuntija- ja johtotehtävissä työskenteleviä verotetaan jo nyt ankarasti. Kehysriihessä päätetyn solidaarisuusveron piirissä ovat ihmiset, joiden työpanoksen varassa on monen muun työelämän menestys. Solidaarisuusvero ei koske kaikkein rikkaimpia, joiden tulot ovat pääosin pääomatuloja.

Lukuun ottamatta uutta “solidaarisuusveroluokkaa” palkansaajien ansiotuloveroja ei kiristetä tuloveroasteikon veroasteita nostamalla. Asteikon tulorajat pidetään ennallaan, vaikka yleinen ansiotaso nouseekin. Useimmilla palkansaajilla, myös akavalaisilla, verojen osuus lisätuloista eli rajaveroaste ei nouse, koska muutaman prosentin palkannousun jälkeen useimmat pysyvät samalla veroportaalla. Korkeat rajaveroasteet ovat kannustavuudelle myrkkyä, joten palkansaajien ansiotuloverotuksen kiristystapa ei ole huonoin mahdollinen.

Koulutuksesta karsitaan Hallitus panostaa vailla ammatillista koulutusta olevien koulutustarjontaan, mikä on yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi tärkeää. Sen sijaan Akava paheksuu opetus- ja kulttuuriministeriön alaan kohdistettuja leikkauksia, joita tehdään yhteensä 138 miljoonan euron edestä. Muun muassa yliopistoindeksi jäädytetään vuonna 2013. Koulutuksen resurssit vähenevät entisestään, mikä olisi tulevaisuutta ajatellen pitänyt ehdottomasti välttää. Koulutusketjun vahvistaminen on osaamisenintensiivisen kasvun keskeisin edellytys.

Bisnesenkeleille verokannustin Yritysverotukseen kohdistettu 300 miljoonan euron kevennyspaketti on hyvin tervetullut. Sillä pyritään parantamaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvuedellytyksiä. Paketissa on mukana raamisopimuksessa esitetty yksityisiä pääomasijoittajia koskeva verokannustin eli niin sanottu bisnesenkeleiden kannustin. Lisäksi mukana on t&k-verokannustin. Sen ansiosta yritys saa yhteisöverosta veronhyvityksen, joka määräytyy t&k-henkilöstön palkkakustannuksien perusteella. Siten t&k-kannustin oletettavasti edistää erityisesti akavalaisten työllisyyttä.

Sairastuneen työntekijän tuki paranee yhteistyöllä Uusia työkaluja työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi otetaan käyttöön kesäkuun alussa. Tärkeät merkkipaalut ovat 30, 60 ja 90 päivän kohdalla.

T

yöntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyötä tiivistetään, jotta työkyvyn heikkeneminen voidaan tunnistaa riittävän varhain ja työkyvyttömyyden pitkittyminen ehkäistä. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.6.2012 ja ne kannustavat selvittämään yhdessä sairastuneen työntekijän tilannetta ja työhön paluuta helpottavia työjärjestelyjä. Lakimuutokset ovat yksi hallituksen työurien pidentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä, joiden valmisteluun Akava on osallistunut aktiivisesti.

Työntekijän muistilista 30 päivää sairauspoissaoloja: Työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolosta.

Muista myös: n Voit itsekin olla yhteydessä esimieheesi tai työterveyshuoltoon, jos työkyvyttömyytesi pitkittyy. Tapaamisessa voidaan selvittää mahdollisuuksia muokata työtäsi.

60 päivää sairauspäivärahaa: Kela muistuttaa työntekijää työterveyshuollon lausunnon toimittamisesta. Oikeus kuntoutukseen alkaa. Kela selvittää, voisiko siitä olla apua. Huom! Voit itse hakea kuntoutusta jo aiemmin esimerkiksi työterveyslääkärin kautta.

Muista myös: n Kelan koulutetut työkykyneuvojat auttavat ympäri maan. n Sairauspäivärahaa on haettava viimeistään 60 päivän kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.

90 päivää sairauspäivärahaa: Työntekijän on toimitettava Kelaan työterveyslääkärin kirjoittama lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa töissä, muuten päivärahan maksu keskeytyy. Lausunto on maksuton. Yrittäjien, opiskelijoiden, työttömien ja omaa talouttaan hoitavien ei tarvitse toimittaa Kelaan työkykylausuntoa.

Muista myös: n Voit asioida hoitavalla lääkärilläsi kuten tähänkin asti. Työterveyslääkäri voi luvallasi olla yhteydessä hoitavaan lääkäriisi. Työterveyslääkäri saattaa tarvita tietoa hoitosi edistymisestä. n Sinulla on oikeus osasairauspäivärahaan. Tämä edellyttää sopimusta työnantajan kanssa sekä työterveyslääkärin arvion, ettei osa-aikatyö vaaranna terveyttäsi ja toipumistasi.

Lyhyet sairauspoissaolot 1–10 sairauspäivää: Ota yhteyttä työterveyshuoltoon. Lääkäri arvioi hoidon tarpeen ja mahdollisen työkyvyttömyyden sekä antaa lääkärintodistuksen. Toimita se työnantajallesi, joka päättää palkanmaksusta. Huom! Useilla työpaikoilla ei edellytetä lääkärintodistusta alle kolmen päivän poissaolosta tai myös työterveyshoitaja voi kirjoittaa sen.

10–60 päivää: Yllä oleva uudistus koskee sinua soveltuvin osin.

Kela voi maksaa sairauspäivärahaa, kun työkyvyttömyytesi kestää yli 10 päivää.

Plugi

HUOM! Työkyvyttömyyden pidentymisen ehkäisyyn luotua toimintamallia ei voi käyttää vipuna työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen. Työsopimuslain työsuhteen päättämisen perusteet ovat ennallaan.

Kooste: Tarja Arkio, asiantuntija Lähteet: Työterveyslaitos, sosiaali- ja terveysministeriö, Kela Lisätietoa: www.ttl.fi/90paivaa

Akavalainen 2 | 2012

13

Miten raamisopimus etenee?

Raamisopimuksen hankkeilla tähdätään työurien pidentämiseen.

Teksti: Maria Löfgren, johtaja n Kuva: Plugi

V

iime syksynä neuvoteltu raamisopimus on käynnistänyt useita työelämän kehittämishankkeita, jotka vaikuttavat työurien pidentymiseen.

Raamisopimuksen toimeksiannoilla vaikutetaan muun muassa työhyvinvoinnin edistämiseen, työn liiallisen kuormittavuuden ehkäisemiseen, työpaikan vuorovaikutussuhteiden ja tiedonkulun paranemiseen sekä osaamisen kehittämiseen läpi työuran.

Yhteistoimintaa henkilöstösuunnitteluun Henkilöstösuunnittelun kehittämistä pohtivalla työryhmällä on työkalunaan yhteistoimintalainsäädäntö.

Yhteistoiminnan kynnystä on madallettava ja hyvät käytännöt saatava osaksi työpaikkojen arkea. Erityisesti määräaikaisuuksien käytön ennakoiminen ja perusteiden lainmukaisuuden arvioiminen on saatava osaksi yhteistoimintaa. Työaikapankkien ja muiden joustavien työaikajärjestelyjen suunnitelmallisuutta on lisättävä terveydellisin ja sosiaalisin perustein, mutta myös osana nykyaikaista työkulttuuria. Tradenomiliiton toiminnanjohtaja Mika Varjonen edustaa Akavaa työryhmässä.

Lainsäädäntömuutokset val-

14

Akavalainen 2 | 2012

mistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä.

Työajan kuormitus mitattava Monet akavalaiset joutuvat työskentelemään tai matkustamaan vapaa-ajallaan tai heidän vapaa-aikansa käyttöön kohdistuu muita työstä johtuvia rajoituksia.

Työaikakuormituksen mittaaminen ja palautumiskäytännöt on saatava osaksi lainsäädäntöä. Työajan kuormituksen arviointia kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa työryhmässä, jossa asiantuntija Tarja Arkio toimii Akavan edustajana.

Määräaikaisuudelle perusteet vuokratyössäkin Vuokratyötä käsittelevässä työryhmässä selvitetään, ovatko vuokratyönä tehtävän määräaikaisen työsuhteen perusteet yhteneväisyyden periaatteen mukaisia ja tulisiko määräaikaisen sopimuksen päättymiseen liittyvä ennakkoilmoitusmenettely ottaa käyttöön.

Määräaikaisuuden perusteiden arviointi on tehtävä samalla tavalla kaikilla toimialoilla. Lisäksi määräaikaisuuden päättymisaikojen tulee olla paremmin ennakoitavissa. Työvoiman

eri käyttötapojen väliltä pitäisi myös pyrkiä poistamaan mahdolliset sosiaaliturva-aukot. Akavan edustajana työryhmässä on vastaava lakimies Jaana Meklin.

Kannusteita osaamisen kehittämiseen Osaamisen kehittämismahdollisuuksien parantaminen läpi koko työuran on tärkeää. Raamisopimuksen koulutusta koskevat asiakokonaisuudet ovat tiukasti sidoksissa yhteistoimintalain kehittämiseen ja kolmen päivän koulutusoikeutta koskevan kiistan ratkaisuun.

Lisäksi aikuiskoulutustuen ja koulutusrahaston kehittäminen ovat osa koulutuspoliittisen työryhmän tavoitteita.

Henkilökohtaisia koulutustilejä koskeva selvitystyö ja meneillään oleva opintovapaalain kokonaisuudistus liittyvät tähän kokonaisuuteen. Työryhmässä Akavaa edustaa koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen.

Verokannusteista neuvottelee Akavan puolesta johtaja Maria Löfgren.

Neuvottelupöydissä ei synny luottamusta ilman toimivaa vuoropuhelua.

Työnantajia ja palkansaajia on kannustettava verotuksen keinoin osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Koulutuskustannusten verokohtelu palkansaajien verotuksessa on selkiytettävä koulutukseen kannustavaksi. Verokannusteet pitää kytkeä työnantajan ja työntekijän yhteisymmärryksen mukaiseen, suunnitelmalliseen osaamisen kehittämiseen ja sen seurantaan. Samaa tavoitellaan myös yli 55-vuotiaita koskevan työhyvinvointivähennyksen toimeenpanossa.

Vuoropuhelua kehitettävä Raamisopimuksen toimeksiannot käynnistävät pitkän tauon jälkeen konkreettisia työelämän lainsäädäntömuutoksia. Lisäksi syntyy vuoropuhelua, jolla voidaan lisätä luottamusta työmarkkinajärjestöjen välillä ja vaikuttaa näin koko työmarkkinatoiminnan nykyaikaistamiseen. Neuvottelupöydissä ei synny luottamusta ilman toimivaa vuoropuhelua. Kaikilta toimijoilta – keskusjärjestöiltä, työ- ja virkaehtosopimusosapuolilta sekä työpaikkatasolta – on lupa edellyttää vastuullisuutta.

Kaikkien toimijoiden on panostettava neuvottelukulttuurin parantamiseen ja työelämän kehittämiseen käytännössä, eikä vain juhlapuheissa. On hyväksyttävä, että saavutetuista eduista on välillä tingittävä suomalaisen yhteiskunnan menestyksen turvaamiseksi.

Akavalainen 2 | 2012

15

Jokaiselle oma koulutustili Henkilökohtaisilla koulutustileillä voidaan lisätä aikuiskoulutuksen kysyntää ja tarjontaa.

Teksti: Ida Mielityinen, asiantuntija n Kuva: Rodeo

S

uomessa on tarjolla runsaasti aikuiskoulutusta sekä ammatillisiin että harrastustyyppisiin tarkoituksiin. Karkeasti ottaen aikuiskoulutus voidaan jakaa kolmeen luokkaan: henkilöstökoulutukseen, omaehtoiseen koulutukseen ja työvoimapoliittiseen koulutukseen.

Aikuiskoulutustarjonnan tarkka määrittely ei kuitenkaan ole kovin yksinkertaista. Esimerkiksi yli 25-vuotiaat hakevat täydennyskoulutustyyppistä lisäosaamista usein nuorisoikäluokan kanssa samoissa ryhmissä, kuten tutkinto-opiskeli-

jana korkeakouluissa. Toisaalta työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuvat ovat usein samassa ryhmässä ja samoissa koulutuksissa tutkinto-opiskelijoiden kanssa.

Lisää yksilöllistä koulutusta Hallitusohjelmassa sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa aikuiskoulutuksen rahoitusta esitetään uudistettavaksi siten, että osa koulutuksen järjestäjille ohjatusta julkisesta rahoituksesta suunnattaisiin tulevaisuudessa henkilökohtaisille koulutustileille. Jokaisella kansalaisella olisi siis oma koulutustili, jolle kertyisi rahaa tai koulutus-oikeutta.

Yksilöille ohjatun rahoituksen toivotaan lisäävän koulutuksen tarjoajien kiinnostusta vastata moninaisiin koulutustarpeisiin. Koulutustilille kertyvä raha saattaisi myös lisätä tietoisuutta koulutuksen kustannuksista ja luoda myönteistä painetta kehittää omaa osaamista. Koulutustilit voisivat näin monipuolistaa ja lisätä koulutuksen tarjontaa.

Selvitettävää riittää Ajatus koulutustilistä kuulostaa yksinkertaiselta ja tavoite selkeältä. Esitys herättää kuitenkin monia kysymyksiä. Aikuiskoulutuksen kokonaisrahoitusta ei tiukassa taloustilanteessa tiettävästi lisätä, joten koulutustilimallissa rahat ovat pois koulutuksen järjestäjiltä. Johtaako koulutusten ja kouluttajien ”kilpailuttaminen” terveeseen kilpailuun?

Koulutustilit voivat monipuolistaa koulutustarjontaa, ja koulutuksen järjestäjät saattavat profiloitua nykyistä paremmin. Tällöin koulutusta olisi tulevaisuudessa saatavilla erilaisiin aikuiskoulutuksen tarpeisiin: eri-ikäisille, eri henkilöstöryhmille ja uran eri vaiheisiin.

Vai johtavatko koulutustilit siihen, että koulutuksen järjestäjät käyttävät rahaa markkinointiin ja tehottomaan kilpailuun samoilla koulutusmarkkinoilla?

Entä millä perusteilla nykyisten koulutuksen järjestäjien rahaa ohjataan kansalaisten tileille? Mihin koulutuksiin tilien rahaa voi käyttää? Tulisiko tili kaikille aikuisille vai ainoastaan työikäisille?

Avoimista asioista huolimatta koulutustilissä on paljon mahdollisuuksia ja se voi vaikuttaa merkittävästi aikuiskoulutuksen kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Järjestelmän luomisessa on tärkeää katsoa riittävän kauasi tulevaisuuteen ja asettaa kunnianhimoiset tavoitteet jo suunnitteluvaiheessa.

Näin varmistetaan, että kun uudistus mahdollisesti toteutuu, siitä saadaan täysi hyöty aikuiskoulutuksen laadun kehittämiseen.

Kirjoittaja selvittää yhdessä professori Erno Lehtisen kanssa koulutustilejä osana aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistamista.

16

Akavalainen 2 | 2012

Jäsenkasvua ammattikorkeakouluista Akava vahvistaa ammattikorkeakoulutettujen edunvalvontaa.

Teksti: Jaana Parkkola n Kuva: Ida Pimenoff

A

mmattikorkeakoulutettujen määrä Akavassa kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä noin neljännes akavalaisista on suorittanut tai suorittamassa AMK-tutkintoa. Akavan ammattikorkeakouluasioista vastaava asiamies Kristiina Kokko painottaakin AMK-sektorin merkitystä Akavalle.

– Tulevaisuutemme kannalta on avainkysymys, miten laajalla rintamalla ammattikorkeakoulutetut järjestäytyvät akavalaisiin liittoihin.

Suunta näyttää hyvältä. Akavan suurimmat AMK-jäsenjärjestöt, kuten Uusi Insinööriliitto ja Tradenomiliitto, ovat vuosittain parhaiten kasvavien järjestöjen joukossa.

– Jäsenmäärien kasvu on osaltaan seurausta AMK-sektorin yleisestä kasvusta. Ikäluokkien pieneneminen ja AMK-rakenneuudistus saattavat jonkin verran heijastua jäsenmääräkehitykseen tulevaisuudessa. Tehtävää siis riittää, ja erityisesti jäsenpidossa valmistumisen jälkeen on haasteita, Kokko toteaa.

Vahva panostus amk-sektorille Ammattikorkeakoulusektori on yksi Akavan painopistealueista. AMK-puoli on entistä vahvemmin mukana keskusjärjestön päivittäisessä edunvalvonnassa.

– Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että yhteydenpitoa rehtoreiden ja koulujen kanssa on lisätty. Lisäksi AMKliitot tekevät aiempaa tiiviimpää yhteistyötä ja nostavat heille tärkeitä kysymyksiä esiin.

Myös Akavan johto on erittäin sitoutunut AMK-vaikuttamistyöhön.

– Meille on tärkeää, että ammattikorkeakoulutetut tuntevat Akavan omakseen ja että Akava pystyy palvelemaan korkeasti koulutettuja tasapuolisesti.

Akava luonteva järjestäytymiskanava Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet eivät ole uusi ryhmä Akavassa.

Esimerkiksi insinöörien jäsenyydellä on jo pitkät akavalaiset perinteet.

– 1990-luvun AMK-uudistuksen myötä Akavasta tuli luonteva järjestäytymisväylä monille ammattikorkeakoulualoille. Tällä hetkellä suurimpia Akavan AMK-aloja ovat tekniikan ja liiketalouden ala sekä sosiaaliala. Lisäksi esimerkiksi Akavan Erityisaloissa on edustettuna useita pienempiä AMK-aloja.

Korkeasti koulutettujen Akava tarjoaa Kokon mielestä monille AMK-liitoille sopivan yhteisön sekä ammatillisesti että edunvalvontamielessä.

– Korkeasti koulutettujen edunvalvonnan arki työpaikoilla on melko samanlaista kaikissa ammattikunnissa. Työnkuvat ja haasteet muistuttavat paljon toisiaan.

Meille on tärkeää, että ammattikorkeakoulutetut tuntevat Akavan omakseen.

Valoisa tulevaisuus Kokko katsoo, että ammattikorkeakouluilla on edessään valoisa tulevaisuus.

– Uskon, että molemmat korkeakoulusektorit löytävät omaleimaisuutensa. On tärkeää, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat erilaista osaamista työmarkkinoiden tarpeisiin.

Ammattikorkeakouluilla on tärkeä tehtävä koko Suomen kehittämisessä.

– Väestön koulutustason nostaminen on Suomelle erittäin tärkeää ja ammattikorkeakouluilla on tässä iso rooli. Lisäksi niiltä odotetaan, että ne pystyisivät yhdessä elinkeinoelämän kanssa kehittämään alueen työelämää.

Tämä on toki iso haaste, mutta vielä isompi mahdollisuus.

Kristiina Kokon mielestä Akava on luonteva järjestäytymisväylä monille amkaloille.

AMK-tutkinnoilla on Kokon mielestä tulevaisuudessa hyvä työmarkkina-arvo, vaikka nykytila onkin melko kirjava.

– Työttömissä korkeasti koulutetuissa on paljon insinöörejä ja tradenomeja, mikä on erittäin valitettavaa.

Myös koulutusta vastaaviin tehtäviin työllistymisessä on vielä parantamisen varaa. Valmistuneiden on voitava työllistyä AMK-tasoisiin eli asiantuntijatehtäviin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Akavalainen 2 | 2012

17

Nuorten yhteiskuntatakuu on järki-investointi Jokainen syrjäytymisen ehkäisyyn sijoitettu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Teksti: Heikki Taulu, ekonomisti n Kuva: Plugi

N

uorten yhteiskuntatakuuta käsittelevä työryhmä on tehnyt ehdotuksen toimenpiteistä, joiden on tarkoitus astua voimaan vuoden 2013 alussa. Esitys sai vastaanottaneilta ministereiltä varsin myönteisen vastaanoton. Hallitus osoitti myös maaliskuun kehysriihessä, että se on yhteiskuntatakuun toteuttamisessa tosissaan. Hallitus päätti antaa hankkeelle aiemmin luvatun 60 miljoonan euron vuotuisen määrärahan lisäksi ylimääräistä rahaa,

18

Akavalainen 2 | 2012

jolla työryhmän esittämä nuorten aikuisten osaamisohjelma voidaan toteuttaa.

Työryhmän esitykset jakautuivat kohderyhmien mukaan kolmeen ryhmään: - työllistymisen tukea nuorille, jotka hakeutuvat työttömiksi työnhakijoiksi TE-toimistoihin - koulutustakuu nuorille, jotka eivät saa koulutuspaikkaa perusasteen jälkeen tai eivät suorita tutkintoa

- ohjausta ja muuta apua nuorille, joiden ei tiedetä olevan mukana missään aktiivitoiminnassa tai jotka muuten tarvitsevat erityistä tukea.

Työttömille räätälöityä tukea Työttömille nuorille esitettiin toimia sen mukaan, onko nuorella ammatillisesti suuntautunut tutkinto. Työ- ja elinkeinotoimistojen ammatinvalintaja uraohjausta halutaan lisätä ja kohdentaa eri ryhmien, esimerkiksi kor-

keasti koulutettujen palveluihin. Myös TE-toimistojen ohjaus- ja neuvontapalveluja on tarkoitus koordinoida alueellisesti ja tarjota lisää ohjaavaa koulutusta uraa etsiville. Lisäksi tavoitteena on joustavoittaa työharjoittelun rajoituksia ja lieventää koulutukseen hakemisen velvoittavuutta työmarkkinatuen ehtona.

Työryhmä ehdotti lisäksi muun muassa, että työttömille järjestetään lyhyitä työnhakukoulutuksia, edistetään vammaisten tai vajaakuntoisten työhönpääsyä valmennuksella sekä kehitetään uusia yrittäjyyden ja yrittäjyyden edistämisen muotoja.

Nuorille lisää koulutuspaikkoja Takuu koulutuspaikasta koskee peruskoulusta valmistuvia nuoria vuoden 2013 alusta alkaen. Suomessa on kuitenkin 20–29-vuotiaiden ikäryhmässä peräti 110 000 nuorta, jotka ovat jääneet peruskoulun jälkeen ilman jatkoopintopaikkaa. Työryhmä esitti nuorten aikuisten osaamisohjelmaa tämän ryhmän kouluttamisen edistämiseksi.

Koulutustakuun toteuttamiseksi työryhmä esitti muun muassa, että ammatillisen koulutuksen alueellista saatavuutta parannetaan lisäämällä 1 200 aloituspaikkaa vuodesta 2013 alkaen. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalintakriteerejä on muutettava siten, että ne suosisivat nykyistä enemmän toisen asteen tutkintoa vailla olevia.

Apua kadoksissa oleville nuorille Niin sanottuja kadoksissa olevia nuoria halutaan auttaa esimerkiksi siten, että kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta, ely-keskusten nuorisotoimia vastuutetaan nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnan kehittämisestä ja nuorten työpajatoimintaa parannetaan.

Näiden keinojen lisäksi maahanmuuttajanuoret huomioidaan erillisissä esityksissä, joilla tuetaan heidän opiskeluvalmiuksiaan, kielitaitoaan ja työllistymistään.

Lisärahaa tarvitaan Hallitus varasi yhteiskuntatakuun toimenpanoon alun perin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Työryhmä joutui toteamaan, että tuolla rahalla ei koko ongelmaa ratkaista. Koska perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevien nuorten kouluttaminen haluttiin ottaa oh-

jelmaan mukaan, sen toteuttamiseen tarvitaan ylimääräistä rahaa. Ryhmä esitti nuorten aikuisten osaamisohjelmaa varten 27 miljoonaa euroa vuodelle 2013 ja 52 miljoonaa euroa vuodessa 2014–2016. Hallituksen kehysriihessä nuorten aikuisten osaamisohjelma päätettiin toteuttaa esitetyssä laajuudessaan.

Julkisen talouden säästöpaineet ovat kovat, joten ylimääräisten määrärahojen esittämiselle täytyy olla erittäin hyvät perusteet. Tutkimusten mukaan nuorten syrjäytymistä tai koulupudokkuutta ehkäisevä työ maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, kun kustannuksia säästyy vaikkapa sosiaalihuollossa tai työttömyysturvamenoissa.

Korjaavien toimenpiteiden sijaan olisi keskityttävä ennaltaehkäiseviin toimiin.

Huomio ennaltaehkäisyyn Korkeasti koulutut eivät kuulu tämän hankkeen tärkeimpään kohderyhmään, vaan melkeinpä päinvastoin: korkea koulutus on nuorillakin useimmiten eduksi työmarkkinoilla. Korkeasti koulutetut kuitenkin osallistuvat syrjäytymisen kustannusten maksamiseen ja yksilötasolla syrjäytyminen on aina inhimillinen tragedia.

Akavan mielestä työryhmässä olisi pitänyt korjaavien toimenpiteiden miettimisen sijaan keskittyä enemmän koulutusketjun perustoimintojen tukemiseen ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevien toimiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan joka viides vuonna 1987 syntyneestä ikäluokasta on 21 ikävuoteen mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa. Näiden nuorten lapsuudessa tingittiin syrjäytymistä ehkäisevästä työstä, kun muun muassa kouluissa ja päiväkodeissa jouduttiin säästötalkoisiin. Nämä leikkaukset näkyvät nyt menojen kasvuna korjaavissa palveluissa.

Kirjoittaja on Akavan edustaja nuorten yhteiskuntatakuuta käsittelevässä työryhmässä.

Nuorten yhteiskuntatakuu ja koulutustakuu Työministeri Ihalainen asetti viime syksynä työryhmän valmistelemaan esityksiä nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Työryhmän kausi jatkuu koko hallituskauden.

Nuorten yhteiskuntatakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle – eli enintään vuotta aikaisemmin valmistuneelle – tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Lisäksi yhteiskuntatakuu sisältää niin sanotun koulutustakuun eli jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan paikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa tai kuntoutuksessa.

Yhteiskuntatakuu-raportti Yhteiskuntatakuu-ryhmän raportti on opettavainen katsaus vaikeassa asemassa olevien nuorten tilanteeseen. Raportti on luettavissa työministeriön sivuilla www.tem.fi > ajankohtaista > julkaisut > Nuorten yhteiskuntatakuu 2013

Akavalainen 2 | 2012

19

Tehot irti työolojen kustannuksella Suomi pärjää hyvin eurooppalaisessa työolovertailussa. Erityisesti työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksissa sekä esimiestyössä ja johtamisessa on kuitenkin vielä paljon parannettavaa.

Teksti n Ulla Aitta, asiantuntija

S

uomalaisilla, kuten muillakin pohjoismaisilla työpaikoilla on viime vuosina tehty organisaatiomuutoksia ja mittavia uudistuksia useammin kuin muualla Euroopassa. Pohjoismaissa on otettu työpaikoilla ahkerasti käyttöön uutta teknologiaa ja uusia työprosesseja. Tästä syystä pohjoismaalaiset työntekijät kokevat muita eurooppalaisia useammin, että heidän työnsä edellyttää jatkuvaa uusien asioiden oppimista ja omaksumista.

Nämä tulokset käyvät ilmi tutkimus- ja kehittämissäätiö Eurofoundin tutkimuksista, joilla seurataan eurooppalaisten työoloja ja niiden muutoksia kaikissa EU-maissa ja Norjassa. Pidemmän aikajänteen tutkimustuloksilla voidaan tarkastella, miten suomalainen työelämä on kehittynyt, kun vertailukohteena on muu Eurooppa ja erityisesti muut Pohjoismaat.

Niiden työntekijöiden osuus, joiden työpaikoilla tehty mittavia organisaatiouudistuksia viimeisten kolmen vuoden aikana Suomi

52

Ruotsi

50 48

Tanska Norja

41 40

Iso-Britannia Alankomaat

37

Ranska

35 29

Romania Unkari

28 25

Espanja Italia

24 22

Bulgaria

20

Akavalainen 2 | 2012

Puola

18 0

10

20

30

40

50

60

Lähde: Armi Mustosmäki, Tomi Oinas, Timo Anttila ja Jouko Nätti: Suomalainen työelämän laatu eurooppalaisessa vertailussa. JYY 2011.

Tyytyväisyys työoloihin kokonaisuudessaan 60%

Erittäin tyytyväinen

Työolojen uudistaminen aktiivisinta Pohjoismaissa Sekä työoloja että joustavia työaikajärjestelyjä on kehitetty aktiivisemmin Pohjoismaissa kuin muualla Euroopassa. Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa useampi kuin joka toinen työntekijä katsoo, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikajärjestelyihinsä, kuten päivittäisten tai viikoittaisten työaikojensa rytmittämiseen ja työvuorojensa valintaan. Monessa Keski-Euroopan maassa alle 40 prosenttia kokee pystyvänsä vaikuttamaan työaikoihinsa samalla tavalla. Etelä-Euroopassa, kuten Espanjassa ja Portugalissa, harvempi kuin joka kolmas voi vaikuttaa omien työaikojensa tai -vuorojensa sijoitteluun.

Kiivas muutostahti ja tehokkuus ovat vaatineet veronsa siitä huolimatta, että työoloja on työorganisaatiomuutosten rinnalla pyritty uudistamaan.

Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa kärsitään kiireestä ja tiukoista määräajoista

Työtyytyväisyydessä suuria eroja Työtyytyväisyydessä on Pohjoismaiden välillä yllättävän suuria eroja. Erittäin tyytyväisten työntekijöiden osuus oli Tanskassa ja Norjassa selvästi korkeam-

yleisemmin kuin muualla Euroopassa.

Tanskalaiset kärsivät kiireestä harvemmin kuin muut pohjoismaalaiset ja ovat tässä suhteessa lähentyneet Keskija Etelä-Euroopan maita.

50% Suomi Ruotsi Tanska Norja UK+Irlanti Etelä-EU Itäinen EU

40% 30% 20% 10% 0% 1995

2000

2005

Lähde: www.eurofound.europa.eu/surveys/ewcs/results.htm

2010

pi kuin Ruotsissa ja Suomessa, joissa tyytyväisten osuus on laskenut 2000luvun alusta lähtien. Suomessa yksi viidestä työntekijästä oli erittäin tyytyväinen työoloihinsa vuonna 2010, Tanskassa taas joka toinen. Suomalaisten työtyytyväisyys on lähestymässä Etelä- ja Itä-Euroopan tasoa. Näinkin suuret erot pohjoismaalaisten työntekijöiden työtyytyväisyydessä ja kiireen kokemuksissa herättää kysymyksen siitä, mitä esimerkiksi tanskalaisilla työpaikoilla on tehty toisin kuin Ruotsissa ja Suomessa.

Mitä tanskalaisilla työpaikoilla on tehty toisin kuin Ruotsissa ja Suomessa?

Tanskasta oppia Tanska on tänä päivänä työelämän laadun ykkösmaa Euroopassa. Näin siitä huolimatta, että Pohjoismaiden suorituskykyvertailussa esimerkiksi tietotyöntekijöiden osuus työvoimasta on Suomessa jonkin verran korkeampi kuin Tanskassa. Samoin suomalaista perus- ja korkea-asteen koulutuksen kehittyneisyys on arvioitu Tanskan koulutusjärjestelmää korkeammalle.

Tanskaa pidetään Pohjoismaiden edelläkävijänä, kun arvioidaan työntekijöiden elinikäiseen oppimiseen panostamista. Lisäksi tanskalaisten työorganisaatioiden muutoskyky ja johtamisosaaminen on arvioitu Pohjoismaiden parhaaksi.

Tanskassa ja Alankomaissa yli 60 prosenttia työntekijöistä kokee voivansa itse osallistua ja vaikuttaa työn organisointiin tai työprosesseihin. Suomessa tätä mieltä on vain joka toinen työntekijä. Suomessa työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat kapeammat ja ulottuvat yleensä vain omaan työhön.

Toimintaympäristössä ja työpaikoilla tapahtuneet muutokset sekä tietotyön lisääntyminen ovat muuttaneet ja kasvattaneet töiden vaatimuksia.

Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet sekä esimiestyö ja johtaminen eivät ole pysyneet suomalaisessa työelämässä riittävän hyvin kehitysvauhdissa mukana.

Kolumni Arto Suninen

Työn hinta on aina suhteellinen Näkemys siitä, onko rahaa tarpeeksi vai liikaa, jakaantuu kahtaalle: toisen näkemyksen mukaan työ on liian kallista ja toisen taas kohtuuttoman halpaa.

Mistä sitten tietää mikä on halpaa ja mikä kallista? Kun ostamme tavaroita ja palveluja, arvioimme niiden hyötyä. Myös työn ostaja ja myyjä arvioivat työn hyötyä rahassa mitattuna. Työn hyödyn arviointi perustuu siihen, että työtä tehdessämme luomme arvonlisäystä. Tätä kutsutaan myös lisäarvoksi tai jalostusarvoksi.

Arvonlisäys saadaan tuloslaskelmasta laskemalla yhteen liikevoitto, poistot, vuokrat ja henkilöstökulut. Arvonlisäyksen jakamista työntekijöiden ja pääoman eli omistajien ja rahoittajien kesken kutsutaan funktionaaliseksi tulonjaoksi. Tähän osallistuminen on ammattiliiton tärkein tehtävä ja se toteutetaan pääasiassa työehtosopimuksilla.

Jokainen meistä tekee eri määrän arvonlisäystä: tehokkaimmissa yrityksissä, kuten Rolls Roycen suomalaisessa tytäryhtiössä, henkilöstö takoo yhdessä pääoman kanssa keskimäärin lähes 400 000 euroa arvonlisäystä henkeä kohden vuodessa. Työvoimavaltaisilla ja kovasti kilpailulla aloilla, esimerkiksi työpaikkaruokaloissa, päästään 40 000 euron tuntumaan. Näillä luvuilla työ säilyy Suomessa.

Jos arvonlisäys putoaa noin 32 000 euroon henkeä kohden, työnantaja ei kykene maksamaan sopimusten mukaisia palkkoja, tilittämään ennakonpidätyksiä ja hoitamaan eläkevakuutuksia. Suurin osa suomalaisten tekemästä arvonlisäyksestä on 55 000–100 000 euroa. Teknologiateollisuuden alihankinta on varoittava esimerkki. Toimialan arvonlisäys henkeä kohden aleni 48 000 eurosta 34 000 euroon ja tuhannet työpaikat siirrettiin muihin maihin.

Toissa vuonna Metson tytäryhtiössä Paperissa tehtiin arvonlisäystä 274,5 miljoonaa euroa. Jokainen metsopaperlainen tahkosi rahaa keskimäärin 87 655 euroa. Työn hyötysuhde oli tällöin 1,46, mikä tarkoittaa, että jokainen henkilöstöön panostettu euro toi yhtiölle 46 senttiä. Samana vuonna Turun kaupunkikonsernin vastaava luku oli 1,28. Tämä osoittaa, että julkisen sektorin henkilöstö ei ole suinkaan kuluerä, vaan se tuottaa lisäarvoa, jota veroilla ja maksuilla on päätetty ostaa.

Nämä lyhyet esimerkit kertovat, että työtä ostetaan aina, kun se tuottaa hyötyä. Hyödyn arvioiminen on suhteellista. Tosiasiassa pääoman osuus on noussut merkittävästi funktionaalisessa tulonjaossa eli arvonlisäyksestä on mennyt aikaisempaa enemmän omistajille ja rahoittajille kuin palkansaajille.

Tämä on palkansaajilta jäänyt huomaamatta, koska heidän tulonsa ovat nousseet. Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen suurin historiallinen erhe on ollut jättää hankkimatta pääomatuloja jäsenilleen.

Kirjoittaja työskentelee kouluttajana, tutkijana ja kirjoittajana pienessä uusyrityksessä.

Akavalainen 2 | 2012

21

Yt-tilanteissa auttaa puhuminen ja esitysten tekeminen

Isot irtisanomiset iskevät akavalaiseen kenttään Yt-neuvottelut Nokia Siemen Networksillä ovat ohi, mutta raskain vaihe on luottamusmiehen mukaan vasta edessä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa ja Pohjois-Karjalan Prikaatissa yt-neuvottelut ovat vasta alkamassa.

Teksti n Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu

Pentti Arpalahti

T

Nokia Siemens Networksin luottamusmies Tuula Aaltola kävi läpi raskaat yt-neuvottelut.

EKkiläinen luottamusmies Tuula Aaltola huokaisee helpottuneena. Seitsemän viikon neuvottelut Nokia Siemens Networksillä ovat ohi.

Aaltola osallistui yt-neuvotteluryhmään, jossa työntekijöiden edustajia oli kaikkiaan yli 20. Osa neuvottelijoista tuli Espooseen Oulusta ja Tampereella. Varsinaisia neuvottelupäiviä kertyi viisitoista.

– Porukassa oli vanhoja konkareita, joten apua löytyi. Yksi oululainen totesi, että nämä olivat hänen 20. ytneuvottelunsa, Aaltola naurahtaa.

– Lisäksi YTN:stä sai apua ja henkistä tukea.

Yhtiö ilmoitti vähennystarpeeksi 1 200 henkeä. Lopulta lähes 630 henkilöä joutuu lähtemään. Kuten yleensä yt-neuvottelun aikana, osa väestä hakeutui omaehtoisesti muualle töihin.

Se ei riitä selittämään suurta eroa alkutilanteen ja lopputuloksen välillä.

Aaltola ei halua irtisanottavien määrän vähenemisestä sulkaa neuvottelijoiden hattuun. Määrä kutistui ulkoistamisen takia. Osa toiminnoista siirretään Tieto Oy:lle.

Välillä voi turhauttaa Työnantajan edustajat eivät Aaltolan mukaan noteeranneet juurikaan työntekijöiden ehdotuksia.

22

Akavalainen 2 | 2012

– Esitimme työnantajalle muun muassa, että vähennys tehtäisiin kokonaan vapaaehtoisesti, lähtöpakettien turvin. Se ei käynyt, vaan työnantaja halusi irtisanoa tahtonsa mukaan, hän kertoo.

– Sellainen turhauttaa. Välillä tuntui, etteivät he käyttäneet lainkaan aikaa ehdotustemme miettimiseen.

Silti rakentavia esityksiä on Aaltolan mukaan jaksettava tehdä. Toisinaan jokin ehdotus menee läpi tai jää työnantajapuolelle muhimaan ja toteutuu myöhemmin.

Työntekijäpuoli jätti pöytäkirjaan merkinnän, että yt-neuvotteluja ei käyty yt-lain edellyttämällä tavalla.

Aaltolan mukana yksi hyöty neuvotteluista kuitenkin on, vaikka tulos ei ollut mieleen.

– Saimme aiempaa tarkempaa tietoa yhtiön tilasta ja strategiasta.

Suru on kohdattava Kun yt-neuvottelut päättyivät nuijan kopautukseen, Aaltolasta tuntui kuin veri olisi alkanut jälleen virrata.

– Sellainen fyysinen valtava huojennus tuli.

Hetken paussin jälkeen alkaa henkisesti raskaampi vaihe. Kun irtisanomispaperit jaetaan, luottamusmiehen on oltava henkilöstön käytössä. Papereissa riittää Aaltolan mukaan aina sel-

puun. Oksasen mukaan se voi käydä vaikeaksi, sillä yt-neuvottelujen alainen henkilöstö hakenee töihin muualle.

Irtisanomisuhan alla oleville on etsittävä korvaava työpaikka kuntayhtymästä.

– Kun maanvyöry tulee, siinä ei ole paljoa pelastettavissa. Siihen pystyy vaikuttamaan, kuinka asiat käytännössä hoidetaan. Pitää vain puhua tarpeeksi, Oksanen toteaa.

Säästöneuvotteluissa on voitu hakea joustoja tuntimääriin työpaikkojen säilyttämiseksi.

Anssi Lauri

– Se oli tyrmäävä isku. Etelän mielestä Lappi tuntuu olevan vain poronhoito- ja susiensuojelualue, eikä täällä muuta tarvita.

Oksanen pelkää, että koulun johto kiirehtii leikkauksia ennen kuin tiedetään tarkasti, mistä ministeriö vaatii opetuspaikkoja vähennettäväksi.

Luottamusmiehet ovat kokoontuneet keskenään. Myös henkilöstön kanssa on alustavasti keskustelu tilanteesta.

Sisään otetut opiskelijat saavat joka tapauksessa suorittaa opintonsa lop-

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun pääluottamusmies Pekka Oksanen valmistautuu ensimmäisiin irtisanomisneuvotteluihinsa.

Pitää puhua tarpeeksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yliopettaja, JUKOn pääluottamusmies Pekka Oksanen valmistautuu ensimmäisiin irtisanomisneuvotteluihinsa.

Näkymät ovat ankeat, sillä suunnitelmien mukaan kaupan ja kulttuurin aloituspaikat lopetetaan, samoin osa tekniikan aloituspaikoista.

Pohjois-Karjalan Prikaatin luottamusmies Markku Ylönen joutuu neuvottelemaan joukko-osaston lakkauttamisesta.

Puolustusvoimat/Marko Jalkanen

vitettävää ja varsin usein korjattavaakin.

– Nyt neuvoteltiin numeroista.

Kun näkee, mitä surua ja tragediaa irtisanomiseen liittyy, se on raskasta. Ja sitä kestää monta kuukautta.

Ensin pitää tarkistaa irtisanottavien listat. Niiden pitää mennä sovitun mukaisesti organisaatioittain. Listoilta ei saa löytyä luottamushenkilöitä tai henkilöitä, jotka ovat menettäneet työssä työkykynsä. Toissijaisesti irtisanomisjärjestyksessä huomioidaan työsuhteen kesto ja huollettavien määrä.

– Tapana on ollut, että jos perheen kumpikin tulonsaaja on meillä töissä, molemmat eivät voi joutua yhtä aikaa irtisanotuiksi.

Akavalainen 2 | 2012

23

– Liiat joustot on pystytty torjumaan, sillä koulun maine on kiinni opetuksen laadusta. Hallinnon määrä on kuitenkin kasvanut, mutta sen karsimisesta ei ole oikein sopinut puhua.

Oksanen sanoo olevansa yt-neuvottelujen aikana tiiviissä yhteydessä OAJ:hin. Tukea hän saa muilta luottamusmiehiltä.

– Ei siinä auta muu kuin laittaa asiat järjestykseen ja katsoa, miten niistä selvitään. Jos tunteiluun ryhtyy, on hyvin äkkiä solmussa.

Koskee kokonaisia perheitä – Joukko-osaston lopettaminen koskettaa kokonaisia perheitä, kertoo luottamusmies Markku Ylönen Pohjois-Karjalan prikaatista.

Hän toteaa, että Päällystöliitolta saatu luottamusmies- ja yt-koulutus tulevat nyt tarpeeseen.

Neuvotteluyhteydet joukko-osaston johdon kanssa ovat hyvät.

– Olen koko ajan keskusteluyhteydessä liiton ja oman joukko-osastoni kanssa. Valmistumme tulevaan hyvässä yhteishengessä. Uusista asioista tiedotetaan välittömästi.

– On seurattava, miten asiaa valmistellaan liiton ja pääesikunnan kesken. Tässä on vielä aito mahdollisuus vaikuttaa keskustason kautta.

Osa yt-menettelystä käydään aluetasolla ja loput paikallistasolla.

– Me viemme lopulliset neuvottelut joukko-osastossa läpi. Kaikki eri liittojen luottamusmiehet ovat täällä jäsenten tukena.

Tähän saakka Ylösen ei ole tarvinnut neuvotella lainkaan henkilöstön supistamisesta, ja yhteistoiminta työnantajan kanssa on sujunut hyvin.

Nyt Ylönen joutuu kuitenkin neuvottelemaan joukko-osaston lakkauttamisesta.

– Kaikilla on suuri huoli tulevasta.

Tiedämme vain, että meidät lakkautetaan vuoden 2014 alusta. Tehtävät eivät ole selvillä, eikä mahdollisten irtisanomisten määrä.

Päällystöliiton jäseniä on prikaatissa vajaa 60 henkilöä. Ylösen mukaan osa heistä on yhä sokkivaiheessa, osalla katse on jo tulevaisuudessa.

Omasta jaksamisestaan Ylönen aikoo pitää huolta varaamalla kalenteriin myös vapaa-aikaa.

– Kun säilyvien organisaatioiden tehtäväkokoonpanot selviävät, luottamusmiehen tehtävässä tulee kiivain vaihe. Pyrin järjestämään jo huhti– toukokuussa tilaisuuksia, joissa vaihtoehtoja katsotaan, Ylönen suunnittelee.

24

Akavalainen 2 | 2012

Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila:

Yliopistojen ja Aka vuoropuhelua syyt Suomen Akatemia on yliopistojen ja tutkimustoiminnan mahdollistaja, linjaa maaliskuun alusta pääjohtajana aloittanut Heikki Mannila. Hän harmittelee Akatemian budjettileikkauksia, joiden vuoksi yhä enemmän hyviä hakemuksia jää ilman rahoitusta.

Teksti: Kirsti Sintonen n Kuva: Veikko Somerpuro

”

Miellyttävä ihminen, kaikin tavoin fiksu, avoin ja aloitteellinen. Yhteistyökykyinen mutta määrätietoinen.” ”Tinkimätön tiedemies, joka kuitenkin aina hakee sovitteluratkaisua kiperiinkin ongelmiin tavoitteista tinkimättä.” ”Ihmisenä Heikki on mutkaton, mutta samalla asiallinen ja täsmällinen.

Oivaltaa nopeasti asioiden ytimen ja pystyy kiteyttämään sen merkityksen toiminnassa. Tieteentekijänä arvostettu ja työteliäs.”

Tällaisia kovin myönteisiä viestejä alkoi tippua sähköpostiin, kun tiedustelin muutamilta eri alojen edustajilta lyhyitä luonnehdintoja Heikki Mannilasta. Mannila aloitti maaliskuun alusta Suomen Akatemian pääjohtajana ja johtaa seuraavat viisi vuotta Suomen tieteen tärkeintä rahoittajaa. Siinä tehtävässä ja tutkimuksen puolestapuhujana edellä mainitut ominaisuudet ovat eduksi ja tarpeen.

Hyviä hankkeita jää rannalle Suomen Akatemia muutti viime syksynä Sörnäisistä Hakaniemeen samaan

taloon Opetushallituksen kanssa. Rakennus on aikoinaan valittu Helsingin rumimmaksi, mutta muutaman vuoden takaisen peruskorjauksen jälkeen sitä ei tunnista samaksi. Talon seitsemännessä kerroksesta sijaitsevasta pääjohtajan huoneesta avautuu valoisa näkymä Siltavuorensalmeen.

Akatemian rahoituksen kannalta näkymät eivät ole uuden pääjohtaja aloittaessa yhtä valoisat. Yliopistot ja tiede ovat joutuneet maan hallituksen säästökohteiden kärkikastiin. Valtion tämän vuoden budjetissa Akatemian rahoitusta leikattiin noin kymmenellä prosentilla. Syyskuisessa budjettiriihessä tieteeltä ja tutkimukselta vietiin vielä viisi miljoonaa aiemmin päätetyn 29 miljoonan euron lisäksi.

Mannila on arvatenkin tilanteesta hyvin harmissaan. Tuettavien tutkimushankkeiden lukumäärä ja koko pienenevät. Rahoituksen saaminen Akatemialta on jo aiemmin ollut kiven takana: Mannilan mukaan tärkeimpien rahoitusinstrumenttien hakemuksista hyväksytään vain kuudesosa. Kaventuneen budjetin vuoksi hyviä hankkeita jää rannalle yhä enemmän.

atemian tä lisätä

Heikki Mannilan mielestä tutkimukseen perustuva opetus on yliopistojen elinehto.

1990-luvun lamasta noustiin tekemällä rohkeita satsauksia tutkimus- ja kehitysrahoitukseen. Silloin ymmärrettiin niiden tärkeys uudelle kasvulle.

Pääjohtaja Mannila aikoo tarjota päättäjille yhä enemmän tietoa osaamisen, tieteen ja tutkimuksen merkityksestä.

Rahoittajien fuusio ei ole tarpeen Tutkimusrahoittajien asema on ollut mediassa tapetilla tämän vuoden alussa. VTT:n pääjohtaja Erkki Leppävuori esitti tammikuun puolivälissä Kauppalehdessä, että Finnvera, Teollisuussijoitus, Tekes ja Suomen Akatemian voisivat toimia yhden konsernihallinnon alla. Hän katsoi, että näin parannettaisiin julkisen rahoituksen vaikuttavuutta ja otettaisiin paremmin huomioon yritysten ja eri toimialojen kehitysvaiheet. Keskustelu tutkimusrahoittajien tulevaisuudesta jatkui parina mielipidekirjoituksena samaisen lehden Debatissa.

Pääjohtajakautensa aluksi Heikki Mannila on joutunut tätä heittoa kommentoimaan vähän kyllästymiseen asti.

– Kyseisten rahoittajien perustehtävät ovat täysin erilaisia. Akatemian toiminta ja rahoituspäätökset perustuvat tieteelliseen vertaisarviointiin, Tekes taas tähtää kaupallisesti toteuttamiskelpoisiin innovaatioihin. En usko yhdistämisen tuovan minkäänlaisia etuja.

Mannila pitää yhteistyötä Akatemian ja Tekesin välillä hyödyllisenä ja tarpeellisena. Se toimii hyvin jo nyt. Tutkimusrahoittajien yhdistämiselle ei ole löytynyt parin lehtijutun lisäksi muita puolestapuhujia.

Kansainvälinen arvio Tekesistä on loppusuoralla. Akatemian vastaava käynnistyy kevään aikana ja siitä saadaan tuloksia vuoden päästä.

Arvioinnit hyötykäyttöön Muitakin isoja arviointeja on menossa tai alkamassa. Suomen Akatemia arvioi jälleen maan tieteen tilaa ja tasoa. Loppuraportti valmistuu vuodenvaihteeseen mennessä.

Mannila toivoo, että yliopistot ja ministeriöt hyödyntäisivät mittavan arvion tuloksia aiempaa enemmän. Jos-

kus on tuntunut siltä, että arvioinnit tehdään ja raportit julkaistaan, mutta niistä ei seuraa mitään konkreettista.

Viime vuonna julkistettua kemian alan arviota Mannila pitää poikkeuksena – se sai yliopistoissa aikaan keskustelua.

– Sekä tieteenalojen arviot että tämä kokonaisarvio antavat etenkin yliopistoille paljon hyödyllistä materiaalia tutkimustoiminnan kehittämiseksi.

Muutenkin Mannilan puheissa toistuu usein yliopistojen ja Akatemian yhteistyö. Tähän vaikuttaa varmasti myös hänen yliopistotaustansa: Akatemiaan Mannila siirtyi Aalto-yliopistosta, jossa hän toimi akateemisten asioiden vararehtorina.

Mannila aikoo lisätä Akatemian ja yliopistojen välistä vuoropuhelua.

– Akatemia on yliopistojen toiminnan mahdollistaja. Tutkimukseen perustuva opetus on yliopistojen elinehto.

Yliopistojen lisäksi Mannila haluaa parantaa Akatemian yhteistyötä ja vuoropuhelua opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Akavalainen 2 | 2012

25

Patric Itschert korostaa sosiaalisen puolen tärkeyttä eurooppalaisessa talouskeskustelussa.

EU:n kriisi testaa työmarkkinajärjestöjen uskottavuutta ETUCin neuvottelupäällikkö Patric Itschertin mielestä työmarkkinajärjestöt on otettava tiiviisti mukaan EU:n taloustalkoisiin.

Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö n Kuva: ETUC

E

uroopan unionin talouskriisi ja poliittiset vaikeudet ovat saaneet katseet kääntymään myös työmarkkinaosapuoliin.

Monilla tahoilla pohditaan, mikä EU:n tehtävä ylipäänsä on ja mikä työmarkkinajärjestöjen asema on tällaisessa tilanteessa.

Euroopan palkansaajien keskusjärjestön ETUCin liittosihteerin Patric Itschertin mukaan työmarkkinajärjestöjen tehtävänä on olla mukana saattamassa unioni takaisin raiteilleen.

– Ensimmäiseksi on tartuttava nuorisotyöttömyyteen. Lisäksi selvitämme yhdessä työnantajien kanssa, miksi joidenkin maiden työmarkkinapolitiikka on ollut onnistuneempaa kuin muilla.

Erityistä kiinnostusta herättää tällä hetkellä Saksa, joka on uudistanut talouttaan ja työmarkkinoitaan jo usean vuoden ajan, Itschert mainitsee.

26

Akavalainen 2 | 2012

EU-tason työmarkkinaosapuolet, eli palkansaajia edustava ETUC ja työnantajien BusinessEurope, ovat valmistelleet yhteisen toimintaohjelman vuosille 2012–2014. Osapuolten tavoitteena on myös selvittää, mitä siirtyminen niin sanottuun vihreään talouteen vaatii. Siihen kuuluu esimerkiksi tuotannon hiili- ja vesijalanjälkien kartoitusta. Siirtyminen vihreään talouteen edellyttää uusia tietoja ja valmiuksia sekä työnantajilta että työntekijöiltä.

Talouskeskustelua laajennettava Päivänpolttava aihe on edelleen talouspolitiikka, joka on yksi työmarkkinajärjestöjen toimintaohjelman painopistealueista. Itschertin mielestä on myönteistä, että työnantajat ovat val-

miita keskustelemaan talousasioista kaksikantaisesti. Asetelmat ovat silti vaikeat.

– Eurooppalaiset toimielimet ovat astuneet työmarkkinajärjestöjen perinteisille toimialueille, eivätkä mielestämme aina myönteisellä tavalla.

Hampaankoloon on jäänyt muun muassa Euroopan keskuspankin kirje Italian pääministerille, jossa vaadittiin työmarkkinaneuvottelujen hajauttamista.

– Eivätkö neuvottelujen tulokset ole ratkaisevampia kuin neuvottelumalli?, haastaa Itschert, joka toimii ETUCin neuvottelupäällikkönä.

Itschert haluaa, että sosiaalinen puoli otettaisiin eurooppalaisessa talouskeskustelussa paremmin huomioon. Tähän asti keskusteluja on käyty lähinnä valtiovarainministerien kesken, mutta muitakin toimijoita on

saatava mukaan. Lisäksi Itschert muistuttaa, että työmarkkinajärjestöjen ja Euroopan keskuspankin niin sanottua makrotaloudellisesta vuoropuhelua on tarpeen vahvistaa.

Työaikaneuvottelut liikkeelle EU-tason työmarkkinaosapuolet käyvät parhaillaan neuvotteluja työaikadirektiivin tarkistamisesta. Kun asiasta ei päästy sopuun jäsenmaiden hallituksissa ja Euroopan parlamentissa, komissio antoi sen järjestöille neuvoteltavaksi.

Tuloksia odotetaan tämän vuoden loppuun mennessä.

– Työantajapuoli on lähtenyt liikkeelle kapealla neuvottelulistalla. Se haluaa ensisijaisesti käsitellä esimerkiksi päivystysaikakysymyksiä, eli milloin päivystys on työtä ja milloin ei, sekä EU:n tuomioistuimen päätösten vaikutusta työaikakäytäntöihin.

Palkansaajapuoli on liikkeellä kunnianhimoisemmalla listalla. Se vaatii, että neuvotteluihin saataisiin mukaan muun muassa viikoittainen enimmäistyöaika.

Palkansaajien neuvottelukuntaa johtava Itschert ei ole pessimistinen osapuolten näkemyseroista huolimatta. Hänestä neuvotteluilmapiiri on ollut alusta alkaen rakentava.

Stressisopimus stressaa Selvitykset osoittavat, että EU-tason työmarkkinajärjestöjen kaksikantaisten sopimusten kansallinen toimeenpano on ollut heikkoa. Esimerkiksi työstressiä koskeva sopimus on jäänyt toteuttamatta kymmenessä EU-maassa. Kaksikantaisten sopimusten kansallisesta toimeenpanosta vastaavat työmarkkinajärjestöt itse.

– Palkansaajapuoli ei ole erityisen halukas jatkamaan kaksikantaisten sopimusten solmimista, ellei meno muutu ja sopimukset tehoa, Itschert painottaa.

Vaikka kaksikantasopimukset ovat osoittautuneet heikoiksi, Itschert iloitsee alakohtaisen työmarkkinavuoropuhelun vahvistumisesta. Esimerkiksi opetusalan ja metsäteollisuuden vuoropuhelua on saatu selvästi vahvistettua.

– Julistuksista ja tunnustelevista kokouksista on siirrytty kohti käytännön toimintaa ja toimenpiteitä. Alakohtainen vuoropuhelu ja keskusjärjestötason toiminta ovat alkaneet ruokkia ja tukea toisiaan, toteaa Euroopan ayneuvottelupäällikkö tyytyväisenä.

Työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelu EU:ssa Sosiaalinen vuoropuhelu eli työmarkkinajärjestöjen EU-tason yhteistyö on kirjattu EU:n perustamissopimukseen. Sen mukaan komission tulee aina ennen työelämäaloitteiden tekoa kuulla työmarkkinaosapuolia, mikä tarkoittaa käytännössä lausunnonpyyntövelvollisuutta.

Työmarkkinajärjestöt voivat halutessaan ryhtyä neuvottelemaan yhteisesti sovitusta aiheesta. Jos sopimus syntyy, komissio antaa sen pohjalta esityksen jäsenmaiden hallituksia edustavalle ministerineuvostolle. Mikäli ministerineuvosto hyväksyy sopimuksen, siitä tulee yleissitova. Tällaisia sopimuksia on tehty esimerkiksi osa- ja määräaikaisesta työstä.

Toinen malli on järjestöjen kaksikantaiset sopimukset, joista ei tule yleissitovia, vaan niiden toimeenpanosta huolehtivat työmarkkinajärjestöt itse. Työstressisopimus on esimerkki kaksikantaisesta sopimuksesta.

Lisäksi keskusjärjestöjen ja eurooppalaisten liittojen välillä käydään jatkuvasti vuoropuhelua ajankohtaisista aiheista.

Kolmikanta EU:ssa Euroopan unionissa on monia kolmikantaisia rakenteita. Se onkin yksi maailman kolmikantaisimmista kansainvälisistä yhteisöistä. Komission lausuntopyyntöjen ja järjestösopimusten neuvostohyväksymisten lisäksi sosiaalinen huippukokous kokoaa työmarkkinajärjestöjen, EU:n toimielinten ja jäsenmaiden korkeinta johtoa keskustelemaan säännöllisesti ajankohtaisista aiheista.

Komission yhteydessä toimii monia kolmikantaisia komiteoita, kuten työntekijöiden liikkuvuutta tai rakennerahastoja valvovat komiteat. EU:lla on myös kolme kolmikantaisesti hallinnoitua laitosta: työsuojelukeskus Bilbaossa, ammatillisen koulutuksen keskus Thessalonikissa ja työelämäkeskus Dublinissa.

EU-tason työmarkkinajärjestöt Palkansaajan etuja EU-tasolla ajaa Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUC (European Trade Union Confederation). Lisäksi korkeasti koulutettujen puolestapuhujana toimii Euroopan ylempien toimihenkilöiden ja koulutettujen neuvottelukunta Eurocadres. Akava on jäsenenä molemmissa järjestöissä. Alakohtaisia eurooppalaisia liittoja on toistakymmentä Euroopan metallista opettajien ETUCE:en.

Työnantajia EU-tasolla edustaa Elinkeinoelämän keskusliittoa vastaava BusinessEurope. Lisäksi on olemassa joukko alakohtaisia työnantajajärjestöjä, kuten metsäteollisuuden CEPI. Työmarkkinajärjestöjen toimintaan kytkeytyy tiiviisti Euroopan pienyrittäjäjärjestö UEAPME, jossa Suomen Yrittäjät on mukana. Julkisia, rautateiden ja postin kaltaisia työnantajia edustaa CEEP, jossa Suomesta on mukana valtiovarainministeriön edustajia.

Akavalainen 2 | 2012

27

Akavalaisten määrä kasvoi reippaasti Akavalaisten liittojen jäsenmäärä on kasvanut vuoden sisällä yli 20 000 jäsentä.

Kasvava jäsenmäärä osaltaan lisää keskusjärjestön vaikutusvaltaa.

Teksti n Risto Kauppinen, johtaja

Mistä jäsenmäärän kasvu johtuu?

Ville-Veikko Rantamaula, toimialapäällikkö, Tradenomiliitto Merkittävimmät syyt jäsenkasvuun olivat jäsentilaisuudet, alakohtaiset kenttäkierrokset ja opiskelijoiden työsuhde- ja valmistumistilaisuudet. Olemme myös panostaneet voimakkaasti yksilö- ja alakohtaiseen edunvalvontaan sekä hankkineet asiamiesresursseja, mikä näkyy jäsenkasvussa.

Janne Seppälä, järjestöpäällikkö, Talentia Sosiaaliala on kasvuala. Työvoiman kysynnästä yhä suurempi osa syntyy sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa.

Lisäksi Talentia tekee aktiivista opiskelijarekrytointia alan oppilaitoksissa kahden kokopäiväisen asiamiehen voimin.

Simo Pöyhönen, toiminnanjohtaja, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut Olemme tehneet johdonmukaista työtä alan arvostuksen nostamiseksi ja jäsenten hyvän palvelutarjonnan turvaamiseksi. Keskeinen kasvutekijä ovat myös opiskelijat, joihin olemme panostaneet vuosien ajan. Seuraava haaste on työmarkkinoilla olevien ihmisten saavuttaminen nykyistä paremmin.

A

kavalaisten liittojen yhteenlaskettu jäsenmäärä jatkoi reipasta kasvuaan vuonna 2011.

Kun Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL liittyi huhtikuun alussa Akavaan, akavalaisten lukumäärä on 573 405.

Kasvua vuoden takaiseen on tällöin yli 20 000 jäsentä.

Uusi Insinööriliitto UIL, Tradenomiliitto TRAL, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Akavan Erityisalat ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia kasvattivat jäsenmääräänsä lukumäärällisesti eniten. Uusi Insinööriliitto kasvoi myös suhteellisesti eniten, 12 prosenttia. Merkittävin tekijä oli Tietoalan Toimihenkilöiden siirtyminen syksyllä 2011 sen jäsenjärjestöksi. Kaikkiaan 24 akavalaisen liiton jäsenmäärä kasvoi.

Kymmenellä liitolla oli hienoista laskua.

Yhä useampi liittyy jo opiskeluaikana Akavalaiset ammattiliitot ovat ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskeleville sekä niistä valmistuneille luonteva järjestäytymisvaihtoehto.

Liitot kiertävätkin paljon korkeakouluja ja tekevät itseään tutuksi opiskelijoille. Akavalaisissa liitoissa on yli 107 000 opiskelijajäsentä, mikä on lähes 5 500 opiskelijaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tradenomiliitto ja Suomen Ekonomiliitto kasvattivat opiskelijajäsenmääräänsä eniten.

Miesten ja naisten osuus akavalaisista pysyi ennallaan. Naisia on yhä enemmistö, 52 prosenttia. Jäsenistä 56 prosenttia on yksityisen sektorin palkansaajia, julkisella sektorilla työskenteleviä 41 prosenttia ja itsensä työllistäviä 3 prosenttia.

Akavan vaikutusvallan kasvuun uskotaan Vuoden 2011 Akavan järjestötutkimuksen mukaan palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva ovat merkittävimmät syyt kuulua ammattiliittoon. Turvan lisäksi akavalaiset pitävät jäsenyydessä tärkeinä mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen, verkostoitumista ja henkilökohtaista apua työelämän ongelmatilanteissa.

Akavalaisten mielestä keskusjärjestö on onnistunut edunvalvonnassa viimeisen neljän vuoden aikana selvästi aikaisempaa paremmin. Lisäksi akavalaisten usko oman keskusjärjestön vaikutusvallan kasvuun on noussut. Tämän taustalla on myös liittojen jäsenmäärän kasvu: Akava on maksavissa jäsenissä mitattuna noussut jo toiseksi suurimmaksi palkansaajien keskusjärjestöksi.

Lisätietoa akavalaisten liittojen jäsenmääristä: www.akava.fi/jasenmaarat

Akavan jäsenmääräkehitys 2000-luvulla 1 000 jäsentä 600 500 400

375

391

409

424

2002

2003

436

448

461

2004

2005

2006

486

498

2007

2008

537

547

553

566

573

2009

2010

2011

2012

1.4.12*

300 200 100 0 2000

2001

*) Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL liittyi Akavaan 1.4.2012

28

Akavalainen 2 | 2012

Tervetuloa Akavaan, Suomen Terveydenhoitajaliitto!

Halu muutokseen ja yhteistyöverkoston vahvistamiseen toivat Terveydenhoitajaliiton Akava-yhteisöön.

Teksti ja kuva n Jaana Parkkola

S

uomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry siirtyi STTK:sta Akavan jäseneksi huhtikuun alussa.

Liiton puheenjohtajan Leila Lehtomäen mukaan merkittävin syy Akavaan liittymisessä oli edunvalvonnan kehittäminen.

– Olemme viime vuosien aikana pohtineet ja arvioineet erilaisia edunvalvonnan vaihtoehtoja. Halusimme kehittää sekä työmarkkinaedunvalvontaamme että ammatillista, koulutuksellista ja yhteiskunnallista edunvalvontaamme, Lehtomäki kertoo.

Itsenäinen asema etusijalla Jäseniltä saatu palaute ja halu muutokseen olivat lähtölaukaus eri vaihtoehtojen selvittämiselle. Päätöksenteon pohjaksi Terveydenhoitajaliitossa tehtiin perusteellinen selvitystyö, jossa arvioitiin työelämän ja ammatillisen järjestäytymisen murrosta sekä työmarkkinakentän tulevaisuutta.

Eri vaihtoehtoja tarkasteltaessa liiton itsenäisen aseman säilyttämistä ja vahvistamista pidettiin erittäin tärkeänä.

– Terveydenhoitajaliitto on ainoa ammattiliitto, joka on nimenomaan keskittynyt terveydenhoitajien ja audionomien edunvalvontaan ja tuntee syvällisesti ammatin ja koulutuksen erityispiirteet, toimintaedellytykset ja kehittämistarpeet.

Valmis yhteistyöverkosto Lehtomäen mukaan Akava on luonteva keskusjärjestö terveydenhoitajille ja audionomeille.

– Terveydenhoitajan keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat järjestäytyneet Akavaan: lääkärit, työterveyshoitajat, hoitotyön johtajat, opettajat, lastentarhanopettajat, psykologit, so-

siaalityöntekijät, ravitsemusterapeutit, puheterapeutit ja suuhygienistit.

– Samassa keskusjärjestössä toimiminen antaa mahdollisuuden yhdistää voimat yhteisissä edunvalvonnallisissa kysymyksissä. Lisäksi yhteistyö ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja perusterveydenhuollon kehittämisessä on tärkeää, Lehtomäki perustelee.

Korkeasti koulutettujen Akava tuntui sopivalle vaihtoehdolle myös terveydenhoitajan tutkinnon takia.

– Nelivuotinen ammattikorkeakoulututkinto sisältää sekä sairaanhoitajan että terveydenhoitajan koulutuksen.

Lisäksi jäsentemme työn vaativuuden ja itsenäisen luonteen vuoksi katsomme, että liittomme sopii hyvin akavalaiseen kenttään.

Lehtomäen mielestä on tärkeää katsoa tulevaisuuteen ja rakentaa toimintaa kestävällä tavalla. Hän odottaa innolla yhteistyöverkoston rakentamista Akavassa.

– Kestää luonnollisesti aikansa, että löytää paikkansa uudessa yhteisössä. Nyt on oltava aktiivinen, luotava yhteyksiä ja lähdettävä mukaan työryhmiin.

Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki pitää tärkeänä liiton edunvalvonnan kehittämistä ja liiton itsenäisen aseman vahvistamista.

Suomen Terveydenhoitajaliitto Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry on terveydenhoitajien ja audionomien työmarkkina- ja ammatillinen edunvalvontajärjestö, johon kuuluu 7 400 jäsentä.

Enemmistö liiton jäsenistä työskentelee äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Jäsenistöä on myös työterveyshuollossa, aikuisneuvonnassa, vanhustyössä ja kotisairaanhoidossa. Suurin osa jäsenistä työskentelee kuntasektorilla.

Liiton kuntasektorin sekä Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen PTY:n ja YTHS:n työehtosopimuksen neuvottelutoiminta jatkuu muuttumattomana Tekniikka ja Terveys KTN:ssä. Muiden sopimusalojen neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.

Akavalainen 2 | 2012

29

Sykettä työhyvinvoinnin kehittämiseen Työhyvinvointikortti ja sykettätyöhön.fi-palvelu tarjoavat käytännön apua työpaikoille.

Teksti: Eija Åback, Työturvallisuuskeskus TTK n Kuva: Jari Härkönen

T

yöhyvinvointia rakennetaan työpaikan arjessa johdon ja henkilöstön yhteistyönä. Kehittämistyön tueksi TJS Opintokeskus ja Työturvallisuuskeskus tarjoavat akavalaisille luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille Työhyvinvointikortti-koulutusta. Lisäksi työpaikat saavat hyödyllisiä käytännön ohjeita Työturvallisuuskeskuksen uudesta, maksuttomasta sykettätyöhön.fi-palvelusta.

Työ liikkeelle Työhyvinvointikortilla Työhyvinvointikortti-koulutuksen tavoitteena on edistää yhteistyötä ja käynnistää työhyvinvoinnin kehittäminen työpaikoilla. Koulutus on tarkoitettu kaikille työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille. Se sopii sekä esimiehille että koko henkilöstölle. Yhteistyön kannalta on aina parempi, mitä laajemmin työyhteisön eri toimijat osallistuvat koulutukseen.

Koulutuksessa keskitytään työhyvinvoinnin perusasioihin, kuten sen osatekijöihin, rooleihin, vastuisiin ja säädöksiin. Lisäksi käsitellään tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteyksiä.

Myös johtamista, osaamista, työyhtei-

sön toimintaa ja yhteistyötä sekä terveyden ja työkyvyn edistämistä tarkastellaan työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Sykettätyöhön.fi-palvelusta ideoita ja tukea Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sykettätyöhön.fi auttaa työyhtei-

söjä ratkomaan työntekoa haittaavia ongelmia. Palveluun rekisteröitynyt asiakas saa ohjeita, miten kehittämistyössä kannattaa edetä. Hän voi kerätä palveluun muun muassa työkavereiden mielipiteitä työhyvinvoinnin tasosta.

Tulosten perusteella käyttäjä saa automaattisesti toimenpide-ehdotuksia. Myös tietopankki ja suora yhteys alan asiantuntijoihin antavat lisätukea kehittämistyöhön. Kuukausittaisilla Sykettä työhön -tapahtumaviikoilla palvelusta voi ladata uutta videomateriaalia, esittää online-kysymyksiä asiantuntijalle ja lukea työpaikkaesimerkkejä.

Lisätietoa: www.tyohyvinvointikortti.fi ja www.sykettätyöhön.fi

Sähköiset palvelut eivät korvaa kasvokkain tapahtuvaa työtä TJS Opintokeskuksen kehittämisasiantuntija Päivi Lohi-Aallon mielestä Työhyvinvointikorttikoulutus on tuonut henkisen työsuojelun tärkeäksi kehittämiskohteeksi fyysisen työsuojelun rinnalle.

– Tämä on todella tärkeä asia henkistä työtä tekeville akavalaisille. Yhteiskuntamme toimihenkilöistyy jatkuvasti, ja samalla henkisen hyvinvoinnin merkitys työssä jaksamisessa ja työurien pidentämisessä kasvaa.

Sykettätyöhön.fi-palvelu on Lohi-Aallon mielestä hyödyllinen työsuojelutyön tuki.

Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, että työpaikalla tarvitaan paljon yhteistä keskustelua sähköisten työvälineiden käytön lisäksi.

– Usein vuorovaikutus henkilöstön ja työnantajan välillä sekä henkilöstön kesken on puutteellista. Tällöin jokaisella on oma näkemyksensä siitä, mitä työhyvinvoinnin eteen pitäisi tehdä. Työhyvinvointityö vaatii kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, jota tukemaan voidaan ottaa sähköisiä välineitä.

Lohi-Aalto korostaa yhteisen tekemisen merkitystä.

– Mitään parannuksia ei tapahdu ilman, että kehittämistoimien toteuttamiseen osallistuu koko henkilöstö ja esimiehet.

Lisätietoa koulutuksista: www.tjs-opintokeskus.fi Jaana Parkkola

30

Akavalainen 2 | 2012

Jaana Parkkola Akavan työelämäkiertueen iloinen porukka Viikin kampuksella Helsingissä: Veikka Kuusisto Akavasta (vas.), Tiia Myrsky Agronomiliitosta, Heidi Jäntti Farmasialiitosta, Merli Lahtinen Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitosta, Paavo Lyytikäinen Metsänhoitajaliitosta ja Johannes Huokuna Luonnontieteiden Akateemisten Liitosta.

Työssäkäynti opiskeluaikana kannattaa Opiskeluaikainen työssäkäynti pidentää työuria, vaikka se saattaakin viivästyttää valmistumista.

O

piskelijoiden työssäkäynti on Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn yksi vuoden 2012 tärkeimmistä painopistealueista. Valtuuskunta haluaa korostaa opiskelijoiden työssäkäyntiä, koska se vaikuttaa ratkaisevasti laadulliseen työllistymiseen valmistumisen jälkeen.

Opiskeluaikana tehdyt koulutusta vastaavat työtehtävät ja harjoittelu edistävät ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymistä. Tutkimusten mukaan opiskeluaikainen työssäkäynti pidentää työuria, vaikka se saattaa viivästyttää valmistumista.

Opiskelijan ja vastavalmistuneen voi olla vaikeaa tunnistaa omaa osaamista. Se hankaloittaa työnhakua valmistumisen jälkeen ja hidastaa työllistymistä. Valtuuskunnan mukaan korkeakoulujen tulee tarjota opiskelijoille välineitä osaamisen tunnistamiseen. Lisäksi yleisten työelämätaitojen harjaannuttaminen on saatava pakolliseksi osaksi jokaista korkeakoulututkintoa.

Opiskelijat vahvasti esillä Akavassa Opiskelijavaltuuskunta panostaa aiempaa enemmän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tämä tarkoittaa profiilin nostamista sekä Akavan sisällä että sen ulkopuolella. Valtuuskunnan puheenjohtaja Ted Apter kiittää opiskelijoiden aseman nostamisesta Akava-yhteisön sisällä.

– Opiskelijoilla on nyt toimikunnissa äänioikeus sekä työvaliokunnassa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Tämä mahdollistaa opiskelijanäkökulman tuomisen vahvasti esiin Akavan toiminnassa, Apter korostaa.

Akavan opiskelijatoiminta pyrkii osallistamaan entistä enemmän sekä valtuuskuntaa että liittojen opiskelijatoimijoita mukaan opiskelijoiden edunvalvontaan.

Työelämäkiertue tasapuolisen työelämän puolesta Opiskelijoiden kevään 2012 työelämäkiertue on saatu päätökseen. Akavalaiset opiskelijatoimijat kiersivät kevään aikana Helsingistä Rovaniemelle ja Vaasasta Joensuuhun ja toivat työelämätietoa opiskelijoille tasapuolisen työelämän teemalla. Kiertue tavoitti 24 kiertuepäivän aikana ja 21 korkeakoulussa tuhansia opiskelijoita, korkeakoulujen henkilöstöä ja paikallisia aktiiveja.

Eniten opiskelijoita askarruttivat kesätöihin, työsuhteen ehtoihin ja työssäoloehdon karttumiseen liittyvät kysymykset. Monelle opiskelijalle oman liiton löytäminen oli myönteinen asia, mikä ilahdutti myös kampanjasuunnittelijaa.

Elina Havu,

Veikka Kuusisto,

opiskelija-asiamies

kampanjasuunnittelija

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn painopisteet vuodelle 2012, työelämäohjelma 2012–2014 ja kunnallisvaalitavoitteet 2012 ovat luettavissa opiskelijoiden sivuilla www.akava.fi/opiskelijat/aova

Akavalainen 2 | 2012

31

Tutkittua

Nuorten maksutaakka eläkkeistä huolestuttaa

Korkeasti koulutettujen määrä kasvaa Suomessa

Eläketurvakeskuksen Luottamus eläketurvaan -tutkimuksen mukaan 62 prosenttia suomalaisista uskoo eläkkeiden takaavan kohtuullisen toimeentulon vanhuusiällä. Erityisesti alle 45-vuotiaat arvelevat näin. Yli puolet uskoo eläkkeiden vähentävän köyhyyttä.

Korkeasti koulutetut sekä keski- ja hyvätuloiset luottavat eläkejärjestelmään useammin kuin muut. Nuoret aikuiset suhtautuvat eläkejärjestelmään luottavaisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. Sen sijaan ikääntyneet luottavat useammin siihen, että heidän eläkkeensä tulevat maksetuiksi.

Nuorten maksutaakasta ovat huolissaan sekä nuoret että vanhat. Noin 60 prosenttia uskoo, että nuoret sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksumiehiksi. Kaksi kolmesta katsoo, että jatkuvat muutokset eläkejärjestelmässä vähentävät luottamusta järjestelmään. Vain 37 prosenttia uskoo, että luvatut eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa.

Eläkevarojen hoitoon suhtaudutaan varauksellisesti. n

Tilastokeskuksen mukaan korkeasti koulutettujen osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosina, 2000-luvulla noin puolen prosenttiyksikön vuosivauhtia. Vuonna 2009 lähes kolmannes Suomen 16–74-vuotiaasta väestöstä oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Naisten osuus korkeasti koulutetuista oli 57 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan naiset valmistuivat viime vuosikymmenen lopussa miehiä nopeammin korkeakouluista.

Esimerkiksi yliopistotutkinnon suoritti noin viidessä ja puolessa vuodessa reilu puolet naisista ja noin kolmannes miehistä. n

Itsehillintä ja sosiaalisuus ennustavat hyvää johtamista Esimiehen tunneälyn osa-alueet ja tietyt persoonallisuuden piirteet ennustavat alaisten tyytyväisyyttä johtamiseen, osoitti Pia Lappalaisen väitöstyö Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Sen sijaan looginen äly ei ennusta alaistyytyväisyyttä.

Tutkimuksen mukaan esimiehen itsehillintä ja -hallinta, jämäkkyys ja kyky innostaa sekä nopea päätöksentekotyyli, sosiaalisuus ja optimismi parantavat alaisten kuvaa organisaation johtamisesta. Lisäksi toiminnan perustana on oltava vankka substanssiosaaminen.

Lappalainen perehtyi tarkemmin sosiaalisesti kyvykkäimmiksi arvioituihin esimiehiin ja heidän osaamisen kehittämiseen. Yli puolella oli ihmisinä ja esimiehinä kehittymisen taustalla henkilökohtaisia menetyksiä. He tunsivat oppineensa nöyryyttä, elämänhallintaa, kritiikin sietoa sekä kykyä luopua liiallisesta kontrollinhalusta. He suhtautuivat itseensä realistisen hyväksyvästi ja pyrkivät kuitenkin jatkuvasti kehittämään itseään. n

Naisjohtoisilla yrityksillä parempi raportointi

Lehtikuva

32

Akavalainen 2 | 2012

Naisten johtamilla yrityksillä on keskimäärin paremmat hallinto- ja valvontakäytännöt, tilinpäätösraportoinnin laatu ja taloudellinen tulos, kertoo Emilia Penin väitöstutkimus Vaasan yliopistossa.

Penin mukaan naisjohtoiset yritykset seuraavat parempia hallintokäytäntöjä kuin miesten johtamat yritykset. Sisäiset hallintokäytännöt ovat tärkeitä, koska ne vaikuttavat muun muassa hallitustyöskentelyn tehokkuuteen ja johdon palkitsemisjärjestelmiin.

Naisten johtamat yritykset noudattavat konservatiivisempia käytäntöjä tilinpäätösraportoinnissaan. Miesjohtoiset yritykset käyttävät harkinnanvaraisia eriä muokatakseen raportoitavaa taloudellista tulosta suuremmaksi. n

Nimet & tapahtumat

SVAL:sta tuli Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut

Kunta-alan tuloksellisuuskampanja kiertää

Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL vaihtoi nimensä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuiksi maaliskuun alussa. Liitto päätyi nimenmuutokseen, koska jäseninä on yhä enemmän muitakin kuin valtiotieteilijöitä.

– Nimenmuutoksella haluamme kuvata paremmin monipuolista jäsenistöämme. Jäseniämme on laajasti yhteiskunta-alan eri alueilla, sekä julkisella että yksityisellä puolella, liiton puheenjohtaja Elina Moisio toteaa.

Nimenmuutok sen yhteydessä liiton logo ja muu graafinen ilme uudistuivat.

Liiton nettisivujen osoite on www.yhteiskunta-ala.fi n

KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan unioni, Tekniikka ja Terveys KTN ja Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ järjestävät kevään 2012 aikana tuloksellisuuskampanjan. Aluetilaisuudet järjestetään seuraavilla paikkakunnilla ja teemoilla: n 17.4. Mikkeli: Palvelurakenneuudistus ja muutoksen läpivienti n 18.4. Oulu: Palkitseminen tuloksellisuustyön tukena n 24.4. Vantaa: Prosessien kehittäminen ja esimiestyö n 3.5. Jyväskylä: Tuloksellisuuden mittarit ja henkilöstötyön vaikuttavuus

Lisätietoa: www.juko.fi n

Tuottavuuden pyöreä pöytä palkitsi työpaikkoja Tuottavuuden pyöreä pöytä on palkinnut kunniamaininnoilla työpaikkoja, jotka ovat kehittäneet samanaikaisesti tuottavuutta ja työelämän laatua. Kunniamaininnoilla palkituissa työpaikoissa toteutuvat myös tulevaisuuden työpaikoilta vaadittavat ominaisuudet: innovointi ja tuottavuus, osaava työvoima, terveys ja työhyvinvointi sekä luottamus ja yhteistoiminta.

Kunniamaininnan saivat seuraavat yritykset, organisaatiot ja hankkeet: n n n n n

Levypyörä Oy RTK-Palvelu Oy Oulun kaupungin opetustoimi Atria Suomi Oy Teknologiateollisuuden Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeen pilottivaihe ja Nakkila Group Oy n Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidon Ikäkeskuksen viriketoiminnan työyksikkö Tuottavuuden pyöreä pöydän tavoitteena on nostaa esille tuottavuuden ja työelämän laadun merkitys yritysten kilpailukyvylle, julkisten palvelujen vaikuttavuudelle ja kestävälle rahoitukselle. Ryhmässä ovat edustettuina kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt sekä näitä järjestöjä lähellä olevat tuottavuustoimijat. n

26.–27.5. 2012 Kaukomaiden karnevaali Maailma kylässä Helsingin Rautatientorilla ja Kaisaniemen kentällä.

Ammattiliittojen Kunnon työn teemateltta Rautatientorilla la 26.5. klo 11–20 ja su 27.5. klo 11–18.

Mukana myös Akava, UIL, YKL ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.

Ohjelmassa viikonloppuna Decent WORK -Klubi

Komea Seppo & Rytmiorkesteri, maailmanmusiikkiyhtye Kuukumina ravintolalaiva Wäiskissä pe 25.5.2012 klo 20–02. tietOisKut

Mekong- ja Taiga-lavoilla la ja su.

KunnOn työn teeMateltta

Ammattiliitot ja kampanjaverkostot Rautatientorilla la ja su.

Lisätietoja www.sask.fi

Akavalainen 2 | 2012

33

Ordföranden

Nytt från Akava Jämställdhetsombudet: Vi måste arbeta för jämställdheten

Välfärdssamhället behöver nya strukturer Befolkningsutvecklingen är en utmaning för Finlands välfärdssamhällsmodell som vilar på en stark offentlig ekonomi. Hållbarhetsunderskottet i statsekonomin kräver åtgärder i och med att utgifterna för välfärdstjänsterna ständigt överstiger den offentliga ekonomins inkomster.

Vi måste våga förändra strukturerna för att välfärdstjänsterna ska kunna bevaras även i framtiden. Intressebevakningen inom Akava får inte enbart gå ut på att försvara det gamla utan måste också vara nyskapande.

Ett sätt att göra den offentliga ekonomin mer hållbar är att förlänga yrkesbanorna. Ju längre arbetskarriär, desto längre tid betalar vi skatt. Skatterna behövs för att stärka den ekonomiska tillväxten och välfärdssamhällets strukturer.

För att detta ska lyckas måste alla uppleva det som lönsamt att vara flitig: de anställda och företagarna får bättre pension och samhället får mer skatteinkomster.

Arbetsmarknadsorganisationerna visade med sitt avtal om arbetskarriärer att de bär sitt eget ansvar för landets ekonomi och sysselsättning. Tack vare avtalet kunde regeringen under ramförhandlingarna undgå vissa svåra utgiftsminskningar och skattehöjningar – dock inte alla.

Den största besvikelsen var att regeringen igen kortsiktigt skar ned på utbildningsanslagen, trots att vikten av hög kompetens i övrigt är allmänt erkänd.

Jag tror på en sporrande ekonomisk politik. Jag vill gärna se ett Finland som främjar företagande och grundar sig på gedigen kompetens. Ett Finland där sysselsättningsgraden är hög, den offentliga sektorn effektiv och smidig, arbetskarriärerna längre än i dag och beskattningen rimligare. Det finns ännu mycket att arbeta för.

Sture Fjäder

34

Akavalainen 2 | 2012

Jämställdhetsombud Pirkko Mäkinen anser att Finland är ett föregångarland i fråga om jämställdhet, som t.ex. den internationella pressen gärna skriver om.

– Jämställdheten har alltid haft ett centralt värde i Finland. Vi måste fortsätta arbeta för jämställdheten så att vi även i framtiden kan vara stolta, konstaterar Mäkinen.

Jämställdhetsombudets byrå kontaktas oftast i diskrimineringssituationer i anslutning till arbetslivet.

Mäkinen berättar att misstankar om diskriminering till följd av graviditet och familjeledigheter fortfarande är beklagligt vanliga, trots att en lag som förbjuder diskriminering varit i kraft sedan länge. Ärendet löser sig ofta så att man från ombudets byrå ringer arbetsgivaren och berättar vad jämställdhetslagen säger om situationen. Därefter tänker arbetsgivaren ofta om och återtar sitt beslut. Om anvisningarna och råden inte leder till några åtgärder måste den berörda personen överväga om man vill föra ärendet vidare.

– Beslutet underlättas om man har stöd från det egna fackförbundet. Förbundet ger hjälp i förhandlingarna och medlemskapet täcker eventuella rättegångskostnader. Vi ger därför rådet att man ska kontakta förbundet om det ser ut att handla om ett lagstridigt förfarande. n

Samhällsgarantin för unga är en klok investering Den arbetsgrupp som behandlat samhällsgarantin för unga har lagt fram ett åtgärdsförslag som planeras träda i kraft i början av år 2013. Regeringen visade genom sina budgettillägg i ramförhandlingarna att den tagit arbetsgruppens förslag på allvar. Satsningen lönar sig eftersom varje euro som används för att förebygga utslagning betalar tillbaka sig mångfalt.

Samhällsgarantin för unga innebär att alla unga under 25 år och alla nyutexaminerade under 30 år erbjuds en arbets-, praktik- eller studieplats eller en arbetsverkstads- eller rehabiliteringsplats inom högst tre månader från det att arbetslösheten börjat. För att betraktas som nyutexaminerad ska högst ett år ha gått efter att personen tagit examen.

Samhällsgarantin omfattar en så kallad utbildningsgaranti som innebär att alla elever som slutfört den grundläggande utbildningen garanteras en utbildningsplats i gymnasium, yrkesläroanstalt, läroavtalsutbildning, arbetsverkstad eller inom rehabiliteringen.

Dessutom ska utbildningen av unga mellan 20 och 29 år, vilka saknar fortsatt studieplats, främjas genom ett särskilt kompetensprogram för unga vuxna. n

ILMOITUS

UUTTA! Nyt huomattavia etuja Turvasta.

Turva tuntee palkansaajien ja ammattiliittojen jäsenten vakuutustarpeet. Olemme tehneet jo pitkään menestyksekästä yhteistyötä suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kanssa ja olemme ammattiliittojen luotettava ja osaava yhteistyökumppani.

1.3.2012 alkaen akavalaisten liittojen jäsenille merkittäviä etuja

kaiden yksityiskäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen liikennevakuutuksista.

Ammattiliiton jäsenenä saat meiltä jatkuvan 9 % alennuksen sekä kotivakuutukseen että vapaaehtoisiin auto- ja henkilövakuutuksiin. Lisäksi liiton jäsenenä saat 5 % omistaja-asiakasalennuksen heti ensimmäisestä vakuutuskaudesta alkaen, mikäli otat Turvasta kotivakuutuksen tai liikennevakuutuksen.

Omistaja-asiakkuuden jatkuttua viisi vuotta olet oikeutettu 7 % omistaja-asiakasalennukseen ja kymmenen vuoden asiakkuuden jälkeen alennus on 10 %.

Omistaja-asiakasalennus on mahdollista liittää myös lakisääteiseen liikennevakuutukseen.

Vain ammattiliittojen jäsenille räätälöityjä tuotteita:

Alennusta liikennevakuutuksesta Turva myöntää lakisääteisestä liikennevakuutuksesta 3 % jatkuvan alennuksen.

Myönnämme alennuksen yksityisasiak-

Saisiko olla hyvä henkivakuutus?

Turvan Henkikulta on erikoishinnoiteltu henkivakuutus perheesi taloudellisen tulevaisuuden turvaksi.

Testaa henkikultasi osoitteessa www.henkikulta.fi

Liittokasko Turvan Liittokasko on mainio autovakuutus. Se sisältää erinomaisen bonusedun: kun olet ajanut kolme vuotta ilman törttöilyjä, bonuksesi ei putoa vahingon sattuessa. Lue lisää täältä: turva.fi/liittokasko

Meiltä s tutkitusaat ti parasta palvelu a.

EP Asiakasty

SI Rating ytyväisy ys 2011

Ota yhteyttä, hoidetaan vakuutuksesi kerralla kuntoon.

Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti liittojen kanssa yhteistyötä tekevä vakuutusyhtiö. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5109 ma–pe 8–18 sekä osoitteessa www.turva.fi/akava

Akavalainen 2 | 2012

35

JÄLLE Ä T T I K KE S

A T S U N S-BO

IF ON USEIMPIEN AKAVALAISTEN JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖKUMPPANI. OTTAKAA SIITÄ ILO IRTI! Vakuutamme järjestöt ja jäsenet, kauttaaltaan. Kerro järjestösi jäsenille, että heillä on oikeus saada Ifin edulliset jäsenetuvakuutukset myös oman elämänsä riskienhallintaan.

Lisätietoja järjestöjen vakuutuksista Merja Laaksonen puh. 010 514 3936 Marja-Liisa Sillanpää 010 514 4141 Asiakaspalvelu 010 19 19 19 tai if.fi