Akavalainen 1/2011 by Akava

Akavalainen 1 | 2011

Yhteistyö ja verkostot kulttuurialan voimavara Työtä verotetaan liian ankarasti Elämä maistuu akavalaisille yrittäjille

Akavalainen 1 | 2011 ”Parin tunnin mittaisia urakeskusteluja käymme noin tuhat vuodessa.”

Ida Pimenoff

kehitysjohtaja Anja Uljas, SEFE

Pekka Sipola

Comma

22 Akavalainen Järjestö- ja tiedotuslehti, jonka osoitteellinen jakelu kattaa keskusjärjestö Akavan hallinnon ja aluetoimijat, akavalaiset luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut, akavalaisten liittojen hallitusten ja hallinnon jäsenet sekä Akavan yhteistyökumppanit ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuvat intressipiirit. Painos 11 000 kpl Lehti verkkojulkaisuna: www.digipaper.fi/akavalainen

Akavalainen 1 | 2011

sivu 19

Lyhyet

Akava ja kevään eduskuntavaalit

Kireä palkkatulojen verotus on ongelma

Järjestöjen kanneoikeus vakauttaisi työelämää

LakiWoman

Yhteistyö ja verkostoituminen tärkeitä kulttuurialoilla

Kestävyysvajetta ei ratkaista julkisen sektorin työ- ja virkaehtosopimuksilla

Liittojen urapalveluja kaivataan työuran murrosvaiheissa

Vireä kuusikymppinen juhli aamusta iltaan

Yrittäjyys on luonteva ura-askel monelle akavalaiselle

Opiskelijatoiminnassa AOVAn uudistus ja uusi asiamieskaksikko

Akavalainen ei hingu eläkkeelle, jos työ joustaa

Aivotyöläisen selviytymisvinkki: kailotuksen torjunta

Työsuhteen päättösopimus voi vaikuttaa työttömyysturvaan

Ammattipätevyyden tunnustaminen EU:ssa linjataan uusiksi

Osasairauspäiväraha helpottaa paluuta sairauslomalta

Pohjoismainen työelämä erottuu vertailussa muusta Euroopasta

Tutkittua

Nimityksiä

Nytt från Akava

Julkaisija ja kustantaja Akava ry Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki puhelin 020 7489 400 etunimi.sukunimi@akava.fi www.akava.fi

Päätoimittaja Hannamaija Helander Toimitussihteeri Maria Salminen Toimituksen sihteeri Tarja Paajonen Taitto Aija Aalto

Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka Kirjapaino PunaMusta ISSN 0789-6263

Ilmestymispäivä: 17.2.2011 Kannen kuva: Ida Pimenoff Kuvassa: Anki Hellberg-Sågfors

Pääkirjoitus Mistä kertyy plussaa?

eskon Halmesmäen stand up -tragiikka paljasti, että yritysmaailmassa ulkonäkö kerryttää plussapisteitä muissakin kuin mallin töissä. Ulkonäköpaineita asetetaan varsinkin naisille: on oltava paitsi pätevä myös vetävä. Tuleeko kauneusleikkauksista kuin tukan leikkuuta ja vaihtuuko ”Ota sentti latvoista” muotoon ”Nosta sentti otsalta”? Jo ennen aikuisikää joka kymmenes tyttö kärsii syömishäiriöstä. Se ei naurata. Pätevyyden pitäisi ratkaista. Nyt korkeakouluista valmistuneista lähes kaksi kolmesta on naisia, uusista tohtoreista yli puolet, mutta professoreista vasta neljännes. Paremmasta koulutuksesta huolimatta naisten palkat ovat yhä jäljessä vastaavaa työtä tekevien miesten palkoista. Mitä korkeampi koulutus, sitä enemmän ilmenee selittämätöntä palkkaeroa. Yhtenä syynä palkkaeroon on se, että synnytysikäiset naiset joutuvat miehiä use-

ammin pätkätöihin, jolloin he eivät pääse etenemään urallaan. Lisäksi naiset käyttävät vanhempainvapaat lähes kokonaan. Siksi tarvitaan enemmän pelkästään isille tarkoitettuja vapaita. On myös löydettävä keinot vähentää sitä, että naiset ja miehet hakeutuvat eri ammatteihin. Naiset ovat tällä vuosituhannella monipuolistaneet koulutus- ja ammatinvalintojaan, mutta miehet pysyttelevät perinteisillä miesvaltaisilla aloilla. Miesten töistä kun tavataan maksaa paremmin. Yksi tapa kiertää uraesteet on yrittäjyys. Akavalaisten joukossa yrittäjänaiset ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin palkansaajanaiset tai yrittäjämiehet. Syynä voi olla se, että yrittäjänä nainen saa olla oman itsensä herra. Hyvää naistenpäivää! Hannamaija Helander

Puheenjohtajan palsta Vain kunnon t&k-panostuksilla pärjäämme mestaruussarjassa

uomi pystyy kilpailemaan halvimpien maiden massatuotannon kanssa vain korkeatasoisella osaamisella. Siksi on tärkeää, että tietointensiiviset työpaikat pysyvät Suomessa. Tähän asti olemme onnistuneet aika hyvin. Viime aikoina jotkin yritykset ovat kuitenkin ryhtyneet ulkoistamaan tutkimus- ja kehitystoimintaansa Suomea halvempiin maihin. Tutkimus- ja kehityspanostukset ovat tärkeitä, eivätkä vain siksi, että 80 000 akavalaista toimii tutkimus- ja kehitystyön parissa. Koko taloutemme tulevaisuus on kiinni tämän avainryhmän onnistumisesta. Suomelle on haasteellista, että työllisten määrän vähenee samalla kuin huollettavien määrä kasvaa. Jotta tulevatkin sukupolvet voisivat jakaa hyvää keskenään, talouden pitää kasvaa ja työllisyyden kohota. Talouskasvu edellyttää tuottavuuden kasvua, joka

puolestaan syntyy teknologian kehityksestä ja uusien prosessien käyttöönottamisesta. Sitä ei saavuteta ilman investointeja tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Suomen kokonaispanostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat olleet hienossa kasvussa jo monta vuotta. Yritysten osuus kokonaispanostuksista on koko ajan kasvanut. Huolestuttavaa kuitenkin on, että kasvusta vastaavat vain harvat sektorit, jopa vain muutamat yritykset. Valtiota tarvitaan vetoavuksi, jotta saataisiin myös pk-yritykset panostamaan parempaan osaamiseen ja tuottavuuteen. Olemme kauan pelanneet innovaatiotoiminnan mestaruussarjassa. Pitää muistaa, että liigalisenssi maksaa. Akava tietää hinnan: 4 prosenttia bkt:sta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Matti Viljanen

Akavalainen 1 | 2011

Lyhyet Sanssi-kortin saaneista nuorista joka kuudes työllistynyt n Nuorten työllistämisen tukemiseen tarkoitettu Sanssi-kortti on ollut käytössä seitsemän kuukautta. Vuonna 2010 kortin sai yhteensä 18 500 alle 30-vuotiasta työtöntä vastavalmistunutta. Heistä on työllistynyt yli 3 200 eli lähes joka kuudes. Viime vuonna Sanssi-kortin

sai hieman yli 1 700 vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittanutta nuorta vastavalmistunutta työtöntä. Heistä 275:lle tehtiin palkkatukipäätös, eli he työllistyivät. Sanssi-kortti -hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun asti.

Plugi

Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelma jatkuu n Akava ja muut työmarkkinakeskusjärjestöt ovat esittäneet jäsenliitoilleen, että ne edistäisivät koululaisten mahdollisuuksia tutustua työelämään ja yrityksiin kesäharjoitteluohjelman avulla. Ohjelman toteuttamisella ei ole tarkoitus korvata normaalia kesätyötä. Keskusjärjestöt suosittelevat liittojensa sopivan muutoksista vuosiksi 2011–2013 alakohtaisiin työehtosopimuksiin, joita tarvitaan “Tutustu työelämään ja tienaa” -mallin toteuttamiseksi. Keskusjärjestöjen suositus on, että “Tutustu työelämään ja tienaa” -mallin mukaisen kahden viikon kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena korvauksena 320 euroa.

Työttömyysetuutta koskeva päätös annettava 30 päivässä n Työttömyysetuuksien käsittelyaikaa pyritään lyhentämään uudella säännöksellä, joka edellyttää että päätös työttömyysetuudesta on annettava 30 päivän kuluessa

Akavalainen 1 | 2011

hakemuksen saapumisesta. Mikäli päätöstä ei voida antaa määräajan sisällä hakemuksen puutteellisuuden takia, tulee antaa päätös kahden viikon kuluttua tarpeellisten

lisäselvitysten saamisesta. Uuden säännöksen on tarkoitus tulla voimaan alkuvuonna.

Lyhyet Omaishoitajien mahdollisuuksia jäädä pois töistä helpotetaan n Työsopimuslakiin ollaan lisäämässä omaishoitajia varten oikeus jäädä pois töistä työntekijän ja työnantajan keskinäisellä sopimuksella. Ehdotonta oikeutta työstä poisjääntiin ei tule, eikä työnantajan tarvitse maksaa poissaoloajalta palkkaa. Työntekijällä olisi oikeus palata ensisijaisesti entiseen työhönsä. Myös paluu töihin kesken sovitun poissaoloajan olisi mahdollis-

ta tietyin edellytyksin. Eduskunta päätyi muuttamaan lakia niin, että perhevapaata voi saada myös muun kuin perheenjäsenen hoitamiseen. Omaishoitajia arvioidaan olevan Suomessa noin 280 000, ja heistä kokoaikatyössä on noin 120 000 henkilöä. Lakiuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan maaliskuun alussa.

Akavan mielestä lainsäädännöllä olisi pitänyt turvata työntekijälle subjektiivinen oikeus omaishoitoon erityisesti silloin, kun hoitovastuu on ympärivuorokautista. Akava on myös korostanut, että on tärkeää turvata työntekijän oikeus palata entiseen työhönsä.

Opas työnantajalle vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseksi

Plugi

n Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut uuden työnantajille tarkoitetun oppaan Vammoista viis – tärkeintä on osaaminen. Siinä kerrotaan vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisen edellytyksistä ja eri tukimuodoista joita on käytettävissä. Opas on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi ja se on maksuton.

Yleissitovat työehtosopimukset jatkossa myös ruotsiksi n Yleissitovien työehtosopimusten julkaiseminen ruotsiksi etenee: hallituksen esitys muutoksista kielilakiin on käsiteltävänä eduskunnassa. Käännättämisestä ja julkaisemisesta vastaa jatkossa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta, joka

toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Muutoksella halutaan turvata ruotsinkielisen väestön kielelliset oikeudet sekä helpottaa ruotsinkielisten työnantajien, työntekijöiden ja työsuojelutarkastajien toimintaa. Tätä nykyä yleissito-

vat työehtosopimukset julkaistaan suomeksi tai ruotsiksi sen mukaan, millä kielellä työmarkkinajärjestöt ovat toimittaneet sopimuksen julkaistavaksi, useimmiten vain suomeksi.

Akavalainen 1 | 2011

Lyhyet Uusi opas mentoroinnista n Akavan Erityisalat on julkaissut mentorointioppaan itsenäisille ammatinharjoittajille ja yrittäjille. Opas tarjoaa perustietoa mentoroinnista hiljaisen tiedon ja taidon siirtämisen menetelmänä. Oppaan on kirjoittanut projekti-

päällikkö Merja Isotalo Itsenäisten ammatinharjoittajien mentorointi -hankkeessa, jonka Akavan Erityisalat toteutti ESR-rahoituksella vuosina 2008–2010.

YTN:n luottamusmieskysely: Paikalliset palkkaratkaisut eivät toimi n Lähes kaikissa teknologiateollisuuden yrityksissä neuvoteltiin syksyn 2010 ylempien toimihenkilöiden palkkaratkaisusta, mutta todellinen keskustelu jäi vähälle. Näin todettiin Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n luottamusmiehille suunnatussa, paikallisen kierroksen sujumista kartoittaneessa kyselyssä. Palkkaratkaisun mukaan paikallisissa neuvotteluissa piti keskustella yhdessä yrityksen tai työpaikan talous-, tilaus- ja työllisyystilanteesta. Vain alle kolmasosassa yrityksistä analysoitiin yhdessä tilannetta perusteellisesti. Kymmenesosassa näitä kysymyksiä ei käsitelty lainkaan. Palkka-

porrastuksesta keskusteltiin vielä harvemmin. – Paikallinen sopiminen ei yksinkertaisesti suju kuten työnantajien edustajat neuvottelupöydässä kuvittelevat. Aitoihin paikallisiin neuvotteluihin päästään vain harvoilla työpaikoilla, YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko sanoo. Samaa todistavat myös muilla YTN-aloilla tehdyt selvitykset paikallisen erän jakamisesta. Esimerkiksi suunnittelualalla syksyn palkkaratkaisu jäi keskustelematta peräti kolmanneksessa yrityksistä. Teknologiateollisuuden luottamusmiesten turhautuminen näkyi kyselyn avoimien vastausten osios-

sa: paikallinen sopiminen työllistää runsaasti, ja silti sopimuksen minimistä tulee pääsääntöisesti paikallisesti maksimi. Yleinen kommentti oli, että jatkossa olisi parasta palata puhtaiden yleiskorotusten tielle. Sopimuksen mukaan luottamusmiehen piti saada selvitys paikallisesti sovitun korotuksen kustannusvaikutuksesta ja työnantajan jakaman erän kohdentamisesta. Joulukuun loppuun mennessä noin kolmasosa luottamusmiehistä ei ollut saanut vielä mitään tietoa asiasta. Kirjallinen sopimus paikallisesta erästä tehtiin vain puolessa yrityksistä.

n Kansaneläkelaitos Kelan työterveyshuoltopalvelujen korvauskäytäntöä on uudistettu edistämään ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa. Kelan korvaus työnantajille on 60 prosenttia ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista edellyttäen, että työnantaja on sopinut yhdessä työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seu

Akavalainen 1 | 2011

rannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikoilla. Jos työkyvyn hallinnan toteuttamisesta ei sovita, korvaus ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista on 50 prosenttia. Uudistus kuuluu Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) sekä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työeläketyöryhmän ehdotuksiin.

Plugi

Korvaukset kannustavat ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon

Nyt vaikutetaan

hallitusohjelmaan Akava on vahvasti mukana kevään eduskuntavaaleihin liittyvässä keskustelussa ja vaikuttamistyössä. Rahallista tukea ei anneta puolueille eikä ehdokkaille.

Helsingin Marina Congress Centerissä 10. maaliskuuta. Tällöin keskitytään palkansaajille tärkeiden asioiden esille nostamiseen ja kuullaan, mitä mieltä eri puolueet ovat niistä. Liitoilta palstatilaa jäsenehdokkaille

Kysyimme akavalaisilta liitoilta näiden aikeista kerätä ja julkaista tietoja eduskuntavaaliehdokkaiksi asettuneista jäsenistään. Yleisin vastaus oli, että tietoja ollaan keräämässä, ja että jäsenistöön kuuluville ehdokkaille tarjotaan mahdollisuutta esittäytyä lyhyesti sekä liittolehdessä että liiton verkkosivuilla. Lähes kaikki kyselyyn vastanneista 23:sta liitosta keräävät tietoja, mutta osa ei mainitse tarkemmin, millä tavalla tiedonkeruu tapahtuu. Monet tarjoavat ehdokkaille tilaisuutta ilmoittautua itse ja lähettää aineistoa julkaistavaksi liittolehden ja verkkosivujen ehdokaskoosteissa. Muutamat puolestaan keräävät ehdokastietoja ja heidän esittelyaineistojaan puoluetoimistojen kautta. Useimmilla akavalaisilla liitoilla on aikomus julkaista omaan jäsenkuntaansa kuuluvien kansanedustajaehdokkaiden tietoja lehdissään, verkkosivuillaan tai molemmissa. Risto Kauppinen järjestöyksikön johtaja

Plugi

yömarkkinajärjestöjen yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa eduskuntavaalit ovat yksi tärkeimpiä virstanpylväitä. Akava osallistuu aktiivisesti vaalikeskusteluun ja tuo siihen omat keskeisimmät teemansa. Akavan hallitusohjelmatavoitteet vahvistettiin jo viime kesäkuussa ja sen jälkeen kärkitavoitteita on nostettu onnistuneesti esiin ennen vaaleja käytävässä poliittisessa keskustelussa. Viestintä ja henkilökohtaiset vaikuttajatapaamiset ovat tässä työssä pääosassa. Vaikuttamisen tahti vain kiihtyy, mitä lähemmäksi vaalit ja hallitusohjelmaneuvottelut tulevat. Jokainen edunvalvontajärjestö haluaa omat tavoitteensa tulevan hallituksen hallitusohjelmaan. Edunvalvontajärjestöiltä tiedustellaan tiuhaan – ymmärrettävästi – niiden mahdollisesti antamasta vaalituesta. Akava jatkaa näissä vaaleissa samalla linjalla kuin aiemminkin. Yhtään ehdokasta tai puoluetta ei tueta rahallisesti, ei edes tuki-ilmoituksin. Keskusjärjestö osallistuu yhteen kunkin eduskuntapuolueen järjestämään maksulliseen seminaariin, kun niihin kutsuja saadaan. Seminaarit antavat mahdollisuuden verkostoitua ja seurata yhteiskunnallista keskustelua. Palkansaajakeskusjärjestöt järjestävät eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vaalipaneelin

Akavalainen 1 | 2011

Palkka omiin menoihin – työstä ei enempää veroihin

Työn verotusta

alas

kavan tutkimuspäällikkö, ekonomisti Eugen Koev, mikä on Suomen verojärjestelmän suurin epäkohta ja miten se korjataan? – Kireä palkkatulojen verotus. Kansainvälisesti verraten erityisesti akavalaisia palkansaajia verotetaan hyvin ankarasti. Miten verotus vaikuttaa työllisyyteen? – Hyvin pienipalkkaisilla kireä verotus johtaa siihen, ettei työllistyminen juurikaan paranna toimeentuloa. Paremmilla palkkatasoilla pinnistelyt taas saattavat tuntua aika turhilta, jos verottaja vie lisäpalkasta suuren osan.

Akavalainen 1 | 2011

Lehtikuva

Akavan mielestä palkkaveron kiristäminen olkoon viimeinen keino, jos valtion kassaan tarvitaan lisää verotuloja. Muiden verojen korotukset Akava hyväksyy pitkin hampain, jos vastapainona työn verotusta lasketaan.

Miksei hyvätuloisten verotusta voi kiristää? – Jos hyvätuloisella tarkoitetaan akavalaisia asiantuntijoita ja esimiehiä, heitä verotetaan jo nyt kansainvälisen mittapuun mukaan ankarasti. Suomessa hyvin palkattuihin ulkomaisiin asiantuntijoihin sovelletaan erityislainsäädäntöä, jonka nojalla heillä on kevyempi verotus kuin suomalaisilla. Pääomatulojakin verotetaan yleensä selvästi kevyemmin kuin palkkaa. Tämä jos mikä kertoo, että työn verotusta ja progressiota pitää keventää, ei kiristää.

Miten työn verotuksen keventäminen lisää talouskasvua? – Tunnetuin vaikutus on, että se vetää työmarkkinoille ihmisiä, jotka eivät siellä ole, eli työn tarjonta kasvaa. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi kotona olevat vanhemmat tai opiskelijat. He hakeutuvat työelämään, kun palkasta jää enemmän omaan käyttöön. Verotus vaikuttaa osaamispääoman (human capital) kartuttamiseen. Aikaisemmin talouskasvu ja työn tuottavuuden nousu nojasivat vahvasti reaali-investointeihin, kuten uusiin koneisiin. Suomen

kaltaisissa maissa kasvu perustuu enenevässä määrin uuden oppimiseen ja innovointiin, toisin sanoen osaamispääomaan tehtäviin investointeihin. Kireä ansiotuloverotus ei kannusta tähän ja voi siksi hidastaa talouden uudistumiskykyä ja siten talouskasvua. Laittavatko palkansaajat ylimääräiset rahansa kiertoon vai säästöön? – Ennemmin tai myöhemmin kaikki raha menee kulutukseen. On sitten eri asia, tuhlaako kaiken heti, säästääkö vaikkapa eläkepäivien varalle, vai jättääkö rahat perinnöksi, jolloin perilliset kuluttavat ne. Eikö kulutusverojen kiristäminen heikennä kulutuskysyntää? – Kulutusverojen kiristäminen irrallisena toimenpiteenä ei ole mielekäs. Kun halutaan tietty rahamäärä valtion kassaan, on valittava eri vaihtoehtojen välillä. Useimpien ekonomistien arvio on, että kasvun ja työllisyyden kannalta suora työn verottaminen on haitallisempaa kuin kulutuksen verotus. – Kulutusveroja maksetaan aina, kun tavaraa ostetaan, tulon lähteestä riippumatta. Kulutuksen laajempi veropohja mahdollistaa sen, että kun tietyn rahasumman keruuta siirretään ansiotuloverosta kulutusveroon, palkansaajan verotus kokonaisuudessaan jonkin verran alenee. Mitä mieltä Akava on ympäristöja haittaveroista? – Ne ovat kiinteä osa kulutusverotusta. Niistä kertyy aika pal-

jon varoja ja tarpeen vaatiessa voi kertyä vähän enemmänkin. Ympäristö- ja haittaverojen ensisijainen tehtävä on ohjata kulutusta haluttuun suuntaan. Voiko kiinteistöjen verotusta kiristää? – Jos pitää valita, nostavatko kunnat palkkoihin kohdistuvaa kunnallisveroa vai kiinteistöveroa, mieluummin kiinteistöveroa. Kiinteistövero ei vaikuta työn tarjontaan eikä kasvupotentiaaliin likimainkaan niin paljon kuin työn verottaminen. Pitääkö pienituloisille kompensoida välillisten verojen nousu? – Kaikkein pientuloisimpien, esimerkiksi peruspäivärahalla olevien asema pitää turvata. Eläkkeet ja suurin osa erilaisista minimietuuksista opintotukea lukuun ottamatta ovat indeksisidonnaisia, joten kompensaatio on osin automaattinen. Nämä asiat pitää ottaa huomioon, kun verotuksen painopistettä siirretään kulutus- ja haittaveroihin. Miten pääomatuloja pitäisi verottaa? – Verosuunnittelu ei saa ohjata yritysten ja yrittäjien päätöksentekoa. Nykyään erityisesti korkeilla tulotasoilla pääomatuloja verotetaan huomattavasti kevyemmin kuin ansiotuloja. Se kannustaa muuntamaan ansiotuloja pääomatuloiksi. Korkeita ansiotuloja verotetaan liian kovalla kädellä – siksi yrittäjille on jouduttu luomaan oma verojärjestelmä. Oikeudenmukainen ja kannustava ratkaisu edellyttää ansiotuloihin kohdis-

tuvan rajaveroasteen alentamisen 50 prosenttiin. Pääomatulojen verotusta voi maltillisesti kiristää. Miten yrityksiä pitäisi verottaa? – Yleisperiaate on, että yhteisöveroprosentti on kohtuullinen ja veropohja laaja. Erityisiä verohelpotuksia pitäisi antaa vain hyvin painavasta syystä. Yhteisövero on kaikista veromuodoista herkin kansainväliselle verokilpailulle ja samaten sen vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen kaikista suurimmat. – Akavan tavoite on EU:n sisäisen verokilpailun rajoittaminen. Tällä saralla ei ole edistytty. Siksi vaikka Suomi tarjoaa nytkin erinomaisen toimintaympäristön yrityksille, talouden ja työllisyyden kasvun vauhdittamiseksi joudutaan vakavasti miettimään myös yhteisöveron alentamista. Vastapainona kevyemmälle yhteisöverolle yritysten vastuuta henkilöstöstään pitää lisätä. Esimerkiksi irtisanomistilanteissa yrityksen on kannettava nykyistä suurempi vastuu siitä, että ikääntyneet irtisanotut löytävät uuden työpaikan. Mitä mieltä Akava on perintö- ja lahjaverotuksesta? – Perintö- ja lahjaverotus herättää melkoisia intohimoja, mutta sen merkitys koko verojärjestelmän kannalta on aika mitätön. Akavassa ei ole käyty erillistä keskustelua asiasta. Jos palkkatulojen verotukselle haetaan korvaavia veromuotoja, ei perintöveroa voi automaattisesti sulkea pois. Hannamaija Helander

Akavan hallitusohjelmatavoitteet: Verotus Palkansaajien ansiotuloverotusta ei kiristetä millään tulotasolla. Siten tuetaan uutta kasvua, korkeaa osaamista ja työllisyyttä. n Talouskasvu on jatkossa lähes yksinomaan tuottavuuden varassa. n Tuottavuuskehityksen moottorina on nykyään ihmisten osaaminen. n Työn tuloksellisuuden ja tuottavuuden noususta suuri osa menee jo nyt veroihin,

mikä ei kannusta työn tekemiseen.

n Palkansaajien tuloverotus tulee saattaa samalle tasolle kuin vanhoissa EU-maissa ja

ylin rajaveroaste tulee rajata 50 prosenttiin. Akavalainen 1 | 2011

Eroon työelämän laittomuuksista – reilulla pelillä tulosta

Järjestöjen kanneoikeus lisää työelämän vakautta

yönantajalla on etuoikeus tulkita työsuhteeseen liittyviä lakeja ja määräyksiä. Tämä johtaa siihen, että laitonkin tulkinta voi jatkua, kunnes tuomioistuin on ratkaissut asian. Työntekijä ei työsuhteen heikompana osapuolena ja työpaikan menettämisen pelossa aina uskalla lähteä vaatimaan oikeuksiaan tuomioistuimeen, sillä menettely on kallista ja voi leimata hänet hankalaksi henkilöksi. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa laittomuuden korjaamisen taloudellinen merkitys on pieni. Työnantajan laittoman toiminnan jatkuminen luo epävakautta. Työpaikoilla tähän usein reagoidaan työntekijöiden ulosmarssein tai muin mielenilmauksin, koska joukkovoiman käyttö voi olla hel10

Akavalainen 1 | 2011

pompaa kuin oman asian vieminen tuomioistuimeen. Yksilö välttää leimautumis- ja kuluriskin

Työelämän vakaus paranee, mikäli työntekijän ei tarvitse pelätä omien oikeuksiensa vaatimista tuomioistuimessa. Ammattiliiton kanneoikeus mahdollistaisi anonyymin oikeudenkäynnin jäsenen tai jäsenten ryhmän puolesta. Se tehostaisi lain noudattamista niillä työpaikoilla, joilla työnantaja ei huolehdi velvoitteistaan. Laillisesti toimivat työnantajat hyötyisivät järjestökanteesta, koska kilpailijoiden laittomaan toimintaan voitaisiin puuttua helpommin, eikä laittomuuksilla kannattaisi tavoitella kilpailuetua. Järjestökanteessa kuluriskin ottaa ammattiliitto. Tällainen kanne

vähentää yksittäisten asianosaisten ja kanteiden määrää, joten se on myös oikeusprosessin kannalta tehokas malli. Järjestö harkitsee tarkoin oikeudenkäynnin tarpeen ja asiantuntemuksellaan estää ”turhat” oikeusjutut. Joukko jäseniä saman laittomuuden kohteena

Järjestökanteella ajettavia asioita voisivat olla tilanteet, joissa oikeustosiseikat ovat samankaltaisia, eli samat laittomuudet kohdistuvat moneen työntekijään. Esimerkiksi työaikalain soveltamisalaan, joukkoirtisanomiseen, yhteistoimintamenettelyn laiminlyöntiin, yhdenvertaisuuteen ja työsuojeluun liittyvät kysymykset sopisivat järjestökanteella ajettaviksi.

Comma

Akavan hallitusohjelmatavoitteena on järjestöjen kanneoikeus, sillä se on keskeinen keino lisätä työelämän tasapainoa, ennakoitavuutta ja lainmukaisuutta.

Järjestökanteessa jäsen on mukana, jos ei toisin ilmoita Järjestökanne tarkoittaa kannetta, jota järjestö ajaa ilman valtuutusta kanteessa määritellyn yksittäisen jäsenen tai jäsentensä puolesta siten, että tuomio tulee myös yksittäistä jäsentä tai jäseniä sitovaksi. Kanneoikeus voi olla esimerkiksi sillä ammattiliitolla, johon enemmistö haastehakemuksessa määritellystä työntekijäryhmästä on järjestäytynyt. Kantajana on siis ammattiliitto ja vastaajana työnantaja, jota voi edustaa tämän oma liitto tai muu valtuutettu. Haastehakemuksessa ammattiliitto määrittelee sen jäsen-

ten ryhmän, jota kanne koskee. Jotta ryhmä voidaan määritellä, on välttämätöntä kuulla henkilöstön edustajia. Yksittäinen jäsen ei osallistu aktiivisesti oikeudenkäyntiin, mutta häntä voidaan kuulla todistelutarkoituksessa. Ryhmän jäsenyys ei edellytä erillistä ilmoittautumista ryhmään. Sen sijaan ryhmän ulkopuolelle voi jättäytyä nimenomaisella ilmoituksella (ns. optout) viimeistään ennen tuomion antamista. Haastehakemuksessa ammattiliitto pyrkii yksilöimään vaatimukset mahdollisimman

täsmällisesti. Vaatimukset voivat vaihdella eri jäsenillä esimerkiksi vahingonkorvauksen osalta. Ammattiliitolla on oikeus sopia järjestökannemenettelyssä käsiteltävät asiat jäsentensä puolesta. Ammattiliitto ja vastaajana oleva työnantaja vastaavat oikeudenkäynnistä aiheutuneista kuluista. Järjestökanteeseen kuuluvat jäsenet eivät vastaa niistä. Jäsenellä ei ole oikeutta hakea muutosta ratkaisuun. Maria Löfgren lakimies

Akavalainen 1 | 2011

Ida Pimenoff

– Vahva yhteistyöverkosto ja avoin tiedonkulku ovat vapaan kentän kulttuuritoimijoille suuri voimavara, joka laajentaa osaamista ja parantaa näkyvyyttä, korostaa tuottaja Anki HellbergSågfors.

Verkostot ja yhteistyö vahvistavat kulttuurialaa

än toimii valtakunnallisen Produforum-hankkeen projektipäällikkönä edistämässä kulttuuritoimijoiden verkostoitumista ja ruotsinkielisen kulttuurikentän näkyvyyttä sekä Suomessa että ulkomailla. – Produforum-hankkeessa on valtakunnallisen hankkeen lisäksi kolme alueellista projektia. Vedän valtakunnallista projektia. Rahoittajina ovat Euroopan Sosiaalirahasto ESR, ely-keskukset, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen rannikkoseudun kunnat ja Svenska kulturfonden. Projektin toimintaan kuluu avoimuus, hyvien käytäntöjen levittäminen ja tarkka raportointi. Nykyisen rahoituksen jatkumisesta on toiveita, muttei varmaa tietoa. Projektin työkielenä on ruotsi, mutta se on avoin suomen- ja muunkielisille toimijoille. Hellberg-Sågforsilla on monipuolinen koulutus- ja työtausta. Hän on opiskellut kirjallisuutta, 12

Akavalainen 1 | 2011

ruotsia ja englantia sekä kasvatustieteitä Åbo Akademissa ja Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut teatterituottajana ja lehtorina ammattikorkeakoulu Sydvästin (nykyisen Novian) kulttuurituottajan koulutusohjelmassa sekä Teatterikorkeakoulun kansainvälisten asiain suunnittelijana ja pohjoismaisen näyttelijäntyön maisteriohjelman (Norma) suunnittelijana. Yhteistyöllä pärjää paremmin

– Produforum edistää yhteistyötä kulttuuritoimijoiden välillä sekä eri sektoreiden kanssa. Verkosto tukee vapaan kentän kulttuuri-

Kulttuuri auttaa ymmärtämään ja käsittelemään elämää ja tunteita.

tuottajia ja taiteilijoita. Lähtökohta on, että olemme kollegoita keskenämme. Emme kilpaile, vaan voimme yhdessä laajentaa kulttuurikäsityksiä ja -kokemuksia. Kun yksi kehittää kenttää onnistuneesti, muutkin verkostossa hyötyvät. Kotimaan verkostoista laajemmallekin

Produforum vastaa siitä, että alueelliset projektit ja verkoston jäsenet tapaavat, näkyvät ja verkostoituvat. Lisäksi se tarjoaa tukea projektihallinnassa ja kehittää uusia yhteistyömuotoja ja työtapoja, esimerkiksi markkinoinnissa ja tuottajuudessa. – Mahdollisuus esittäytyä muille kulttuuritoimijoille, tilaajille ja rahoittajille on ollut tärkeä verkostoitumis- ja markkinointikeino esimerkiksi teatteriryhmille. Järjestämme seminaareja ja työpajoja sekä annamme ohjausta ja kokeilemme osaamisportfolioiden käyttöä.

Anki Hellberg-Sågforsin mielestä Kulttuuritehdas Korjaamon tilat sopivat mainiosti Produforumverkoston toimintatavalle.

Kulttuuria kouluihinkin

Alueellisten hankkeiden tärkeä toimintamuoto on tukea koulujen kulttuuripanostuksia ja osaamista. Kouluissa ei aina tunneta riittävästi kulttuurin kenttää, verkostoja ja rahoitusmahdollisuuksia eikä asiaan liikene aikaa. Hellberg-Sågfors pitää uhkakuvana yhteiskuntaa, jossa kouluissa ei olisi lainkaan taitoja taideaineita tai kulttuuritapahtumia. – Lasten ja nuorten pitää saada kokea kulttuurielämyksiä ja kokeilla itse mahdollisimman nuorena, vaikka tietoaineita arvostetaan voimakkaasti. – Verkosto edistää lisäksi yhteistyötä yritysten kanssa yli toimialarajojen. Toimimme koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuolto- ja matkailualan sekä yritysten kanssa. On tärkeää tarjota tietoa kulttuurin mahdollisuuksista ja alan osaamista eri sektoreille.

Kulttuuri on osa yhteiskuntaa

Hellberg-Sågfors iloitsee siitä, että meillä ymmärretään entistä paremmin, että kulttuuri luo hyvinvointia sekä auttaa ymmärtämään elämää ja tunteita. Kulttuuri mielletään kuitenkin vielä monelta osin erilliseksi muusta yhteiskunnasta. Hän toivoo, että tietämys kulttuurin työkalujen käyttömahdollisuuksista eri sektoreilla kasvaa. Verkostomainen toiminta yleistyy

Hellberg-Sågforsin mukaan luovat alat muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti, koska niiden tehtävänä on heijastaa, analysoida ja tulkita yhteiskuntaa sekä ajan ilmiöitä. Jatkossa välittäjäammattien, kuten tuottajien ja managerien, merkitys korostuu. Kuntien kulttuuripalvelujen tuotantotavat muuttuvat. Yleisö eriytyy entistä selvemmin: osa haluaa tulla seu-

raamaan ja katsomaan, osa tahtoo osallistua aktiivisesti. – Koulutuksen pitää vastata ajan vaatimuksiin sekä ennakoida tulevaa. Globalisaation myötä tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja verkostoitumista kulttuurialalla ja luovilla aloilla. Luovuudelle oltava tilaa

– Suoritus- ja osaamispaineet ovat kovia kulttuurialallakin. Herkästi unohdetaan, että ihminen on kokonaisuus. Säästövimma uhkaa viedä kohti entistä kovempaa yhteiskuntaa ja köyhdyttää vuorovaikutusta. – Kulttuuri- ja taidealat sekä luovat alat ovat prosessimaista työtä, jolle on varattava aikaa, mutta hankekeskeinen toiminta ajaa niitä väistämättä ahtaalle. Samalla kun kulttuuri- ja taideala tarjoaa hyvinvointia muille, pitää varmistaa oma hyvinvointi ja toimintaedellytykset.

Verkkaista hankehallintoa

Hellberg-Sågfors pitää hankerahoituksia tärkeänä ja tervetulleena tukena, mutta toivoisi sujuvampaa hallinnointia. – Rahoitushallinnoinnissa on liikaa kiemuroita ja viivettä. Aluehallinnon uudistus ei ainakaan ole yksinkertaistanut asioita. Epävarmuus ja maksatusten pitkät viiveet rassaavat toimijoita.

– Hallitusohjelman hienot sanakäänteet eivät käy yksiin kuntien ja alueiden arjen kanssa. Kun talous on tiukoilla, kunnat säästävät kulttuurista, hallitusohjelman lupauksiin katsomatta. Samoin käy yrityksissä. Kuntia ja yrityksiä on vaikea saada hankkeisiin mukaan taantuman aikana. Alan työllisyys heikkenee. Perusrakenteiden säilyttäminen on kuitenkin ehdottoman tärkeää.

Lehtikuva

Kauniit puheet eivät näy arjessa

Akavalainen 1 | 2011

Tapahtumista vauhtia markkinointiin

Erikoistukaa johonkin

– Yritykseni toimintakenttä on liiankin monipuolinen. Kun valmennan yrittäjiä, neuvon keskittymään johonkin asiaan tai alaan. Tehkää niin kuin sanon eikä niin kuin teen. Monialaisuus on kuitenkin hyvin tyypillistä, jollei elinehto, vähärahaisella kulttuurin toimialalla. Projektit kuuluvat vahvasti kulttuurin kenttään. Hienotkin ideat osattava markkinoida

Koskisella on yo-merkonomin koulutus, MKT-tutkinto ja kulttuurituottajan AMK-tutkinto. Kulttuurituottajan opinnot tekivät kulttuurin harrastajasta alan ammattilaisen. Koskinen painottaa myyntiä, markkinointia ja viestintää yritystoiminnan kulmakivenä, jota ei voi unohtaa kulttuurialallakaan.

Osaamisessa ja panostuksissa on kehittämisen varaa. – Miljoonahieno liikeidea ei vie yritystä mihinkään, jos muut eivät siitä tiedä. Erityisesti pitää saavuttaa ne, joita idea voi kiinnostaa ja hyödyttää. Internet ja sosiaalinen media tarjoavat tähän mainioita työkaluja.

Ritva Siikamäki

yrittäjä Yrjö Koskinen luonnehtii itseään vankkumattomaksi tapahtumamarkkinoinnin puolestapuhujaksi. Hänen toimeentulonsa kulttuuriyrittäjänä on kertynyt muun muassa tapahtumatuottamisesta ja yritysvalmennuksesta, aiemmin myös taidelainaamotoiminnasta. Parhaillaan Koskisen yritys toimii pienemmällä liekillä, koska hän työskentelee projektipäällikkönä yrittäjyyskasvatusprojektissa. n Kulttuurialan

Jatkuvuus on tärkeää

Koskisen mielestä sekä tapahtumatuotannossa että yritystoiminnassa tulee vaalia jatkuvuutta. – Kulttuuritapahtumaa ei pidä lähteä rakentamaan vain yhdeksi kesäksi tai vuodeksi. On tehtävä pidemmällä aikajänteellä, että voi menestyä.

Yrittäjä, projektipäällikkö Yrjö Koskisen toimipaikka on Järvenpäässä. Työ vie häntä eri puolille Uuttamaata oppilaitoksiin ja kouluihin.

Elämykset yhdistävät

Erilaiset tapahtumat ovat elämyksiä, joiden kokeminen luo hyvinvointia ja yhdistää erilaisia ihmisiä. – Esimerkiksi kesäfestarit, kuten Puistoblues tai Pori Jazz, tarjoavat elämyksiä koko tapahtumaväelle: kävijöille, talkoolaisille, työntekijöille ja taiteilijoille. Paikkakuntiin liitetään myönteinen mielikuva ja ne tunnetaan tapahtumistaan. Talkootyöpanos on kulttuuritapahtumissa vallattoman tärkeää. Tyypillinen ongelma on, ettei ole rahaa, vaikka ymmärrettäisiin ammattimaisen tapahtumatuotannon ja markkinoinnin tärkeys.

Myönteisiä mielikuvia ja vetovoimaa

Kulttuuriala on vähitellen päässyt yläluokkaisen harrastuksen leimasta ja muuttunut tasa-arvoisemmaksi. Käsitys kulttuurista on laajentunut. – Kaupunkien ja kuntien olisi aika oivaltaa kulttuurin mahdollisuudet. Helposti saavutettavat, monipuoliset kulttuuripalvelut muodostavat mielikuvaa alueesta. Kulttuurin kansantaloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä on syytä tehdä tunnetuksi. Se on luontevasti osa Akavan tehtäväkenttää.

Akava julkaisi kulttuuripoliittisen ohjelman n Kulttuurin ja luovuuden vahvistaminen on suomalaisen yhteiskunnan kehittämistä, painottaa Akava tuoreessa kulttuuripoliittisessa ohjelmassaan. Kulttuuri on merkittävä työllisyyden ja hyvinvoinnin lähde. Se kuuluu peruspalveluihin ja on keskeinen tekijä koulutuksessa ja sivistyksessä. Akavan kulttuuripoliittinen ohjelma edellyttää yrittäjyyskoulutuksen sisällyttämistä eri koulutustasoille,

Akavalainen 1 | 2011

mutta erityisesti kulttuurialan opetukseen. Kulttuurialan yrittäjyyden edellytyksiä tulee parantaa. Lisäksi apurahan saajien asemaa on selkeytettävä. Kulttuurialat ovat osa akavalaista kenttää Kulttuurialan tehtävissä työskentelevien määrästä Akavan liittojen jäsenistössä ei ole käytettävissä tilastotietoa. Kulttuurialalle ei ole olemassa

yksiselitteistä määritelmää ja yksittäisen henkilön jäsenyyteen liittyvissä tiedoissa ei yleensä eritellä toimialaa. Jos käsitteeseen otetaan mukaan luovat alat, lukujen määrittäminen vaikeutuu edelleen. Koulutus- ja tutkintopohjainen järjestäytyminen ei välttämättä vastaa henkilön kulloistakin toimenkuvaa tai asemaa. Akavalaisessa kentässä esimerkiksi arkkitehtuurin, tekniikan ja tuotekehityksen osaajat sijoittu-

Moninaista kulttuuria paikallisin maustein Kulttuurituottaja Jaana Vuorio-Palmumaan toimintakenttä uuden Kouvolan kulttuuripalveluissa kattaa laajan maantieteellisen alueen. Se on vireyden lähde ja voimavara, josta voi ammentaa ideoita ja jatkuvuutta toimintaan. Uuteen Kouvolaan yhdistyi kuusi kuntaa reilut pari vuotta sitten, joten toimintamallit vielä vähän hakevat muotoaan. Alueen historiasta ja taustasta nousee monia perinteitä ja merkkihenkilöitä. Vuorio-Palmumaan mukaan tärkeitä teemoja ovat rautatiekulttuuri, teollistumisen infrastruktuuri ja kartanokulttuuri sekä jokivarren maisemat ja luontokohteet. Kouvolassa on rinnakkain kaupunki-, kylä- ja maaseutuympäristöä. Ritva Siikamäki

Hyvät tilat ja paljon toimijoita

– Meillä on hyvät kulttuuritilat Kouvola- ja Kuusankoski-talossa, monia museoita sekä lukuisia muita kiinnostavia miljöitä, joita voi käyttää tapahtumapaikkoina ja paljon kulttuurialan toimijoita. Yhteistyöllä ja hyvillä verkostoilla saadaan rakennettua kiinnostavaa tarjontaa erilaisille kohderyhmille. Kävijöitä riittää, paikat isoistakin saleista myydään usein loppuun. Kaksi kulttuurituottajaa vastaa kulttuuripalvelujen tuottamisesta Kouvolan kaupungin noin 90 000 asukkaalle. Kouvolassa kulttuuripalvelut ovat toimineet tilaaja-tuottajamallin mukaan vuodesta 2009. Tilaajaorganisaationa on ollut kulttuuri- ja kirjastolautakunta, tuottajaorganisaationa sivistyspalvelujen johtokunta. Kulttuuripalvelut on tuotettu vuoden mittaisin palvelusopimuksin. Osaksi hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisen prosessia

– Kulttuuripalvelut siirtyvät kaupungin palveluorganisaatiossa hyvinvointipalvelujen tulosalueelle. Kulttuurituottaja Jaana VuorioPalmumaa kiittelee Kouvolan kulttuuritoimijoita monipuolisesta yhteistyöstä ja hyvästä verkostoitumisesta.

vat luoville aloille ja kulttuurialoille. Lisäksi Akavan Erityisalat edustaa kulttuurialalla toimivia. Akavan Erityisalat arvioi, että noin kolmannes sen jäsenistöstä (noin 7 000–8 000 henkilöä) saa elantonsa kulttuurista laajasti katsottuna. Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöjen jäsenkunnassa on taide- ja kulttuurialan, kirjastoalan, museoalan, kulttuuriin liittyvän viestinnän, käännösalan ja hallinnon parissa

Nyt on vaikea arvioida muutoksen vaikutuksia käytännön työhön. Kulttuurituottajan työ jatkuu toimenkuvan mukaan varsin tapahtumapainotteisena. Toimimme asiantuntijoina ja osallistumme erilaisiin hankkeisiin. Monessa mukana

Vuorio-Palmumaa katsoo, että kulttuurituottajan työ vaatii moniosaajan taitoja ja vastuunottoa. Pitkä työkokemus ja monipuolinen koulutus tuovat hänelle vahvan osaamispohjan työhön. Hän on opiskellut kasvatustieteitä ja taidehistoriaa sekä kouluttautunut teatterinohjaajaksi ja taidetanssin opettajaksi. Hänellä on kulttuurialan opisto- ja amk-tutkinto. Hän pitää lisäopintoja kulttuurituottajan ylempää amk-tutkintoa varten mielenkiintoisina ja rikastuttavina sekä arvostaa työnantajan myönteistä suhtautumista opiskeluun. – Jotkut tapahtumistamme ovat vakiintuneet osaksi vuosikalenteria, esimerkiksi tietyt kaupungin juhlatilaisuudet, Lasten Kulttuuriviikot, Kymijokipäivä, Pestoomarkkinat, Artpurha ja Inkjazz, Be Young. Mutta joka vuosi tehdään jotakin uutta. Toukokuussa lähdetään valloittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunkia Turkua Kymenlaakson alueen taiteilijoiden ja kulttuuritoimijoiden yhteistyöhankkeessa teemalla

työskenteleviä. Eri koulutustasoilla toimivia kulttuurialojen opettajia kuuluu Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n jäsenyhdistyksiin. Kulttuurialojen tutkijoita ja professoreita kuuluu yliopistosektorin liittoihin. Alan asiantuntija- ja johtotehtävissä työskenteleviä on myös muissa Akavan jäsenliitoissa. Lisätietoja www.akava.fi/kulttuuripolitiikka Akavalainen 1 | 2011

”Kymenlaakso 2011 – yllätyksiä sivuraiteelta”. Ei tyhjille saleille

Vuorio-Palmumaan mukaan kulttuurituottajan työhön heijastuu nykypäivän tulosajattelun paine, vaikka kulttuuripalveluiden ei ole tarkoitus tuottaa voittoa. Jotta tuotantokulut tulevat katetuiksi, tapahtumiin osallistuminen ei ole enää Kouvolassa välttämättä ilmaista – olkoonkin, että osallistumismaksut ovat mahdollisimman pieniä. – Olennaista on tuottaa sellaista, mikä ihmisiä kiinnostaa. Tavoitteena on tuottaa laadukkaita tapahtumia ja osallistaa. Tapahtumat antavat kävijöille myös tilaisuuden kohdata, usein kokeilla ja kokea itse esimerkiksi taidetyöpajoissa. Tarjoamme kulttuuritoimijoille mahdollisuuksia tulla esiintymään ja tekemään tapahtumia. Paikalliset teatterit, kuorot, orkesterit ja bändit ovat iso voimavara. Tuore museoverkkoselvitys tuo tummia sävyjä Kouvolan vilkkaan kulttuurikentän tulevaisuudennäkymiin. Se esittää usean kulttuurihistoriallisen museon sulkemista, mutta päätöksiä ei ole tehty. Hyvinvointia ja elämänlaatua

Vuorio-Palmumaa pitää hyvänä, että kulttuuri ymmärretään nykyisin laajemmin ja sen käyttöä on laajennettu esimerkiksi työyhteisöjen hyvinvoinnin ja muun yhteisöllisyyden tukemiseen. – Panostukset kulttuuriin ovat elämänlaadullisia ja ajankäytön valintoja. Tässä työssä on pidettävä tuntosarvet esillä, jotta huomaa heikot signaalit ajassa ja ympäristössään. Moninaisuuden ja erilaisuuden kohtaaminen on voimakas ajan ilmiö, joka on otettava huomioon palveluissa. Kulttuurielämysten lisäksi ihmiset kaipaavat nykyään myös luontokokemuksia ja hiljaisuutta. Ylellisyyttä voi olla jatkossa entistä vahvemmin se, että tekee sitä, mistä pitää. Ritva Siikamäki

Akavalainen 1 | 2011

Julkisen sektorin neuvottelupöydissä haetaan sopimusta lähes puolen miljoonan palkansaajan työehtoihin kunnissa, valtiolla, yliopistoissa ja kirkossa.

Päätavoite on

ostovoiman turvaaminen – Tämä on vastuullinen paikka, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen ja neuvottelujohtaja Risto Kangas kiteyttävät. JUKO on yksi palkansaajapuolen pääsopijajärjestöistä, joka neuvottelee KT Kuntatyönantajien kanssa kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES). Neuvoteltavana ovat voimassaolevan sopimuksen toisen vuoden palkankorotukset. Tämän lehden mennessä painoon kunta-alan neuvotteluja käydään tiiviissä tahdissa, ja sopimuksen on todettu olevan irtisanottavissa 15. helmikuuta mennessä. Helmikuun puoliväliin on myös asetettu takaraja valtion sopimuksen irtisanomiselle. Kun yliopistoväki ja kirkon henkilöstö pääsevät sopimusmaaliin, heillä on jo tiedossaan mahdolliset kuntien ja valtion sopimusratkaisut. Palkkamaltti valttia?

Työnantajajärjestöt vetoavat julkisen talouden kestävyysvajeeseen

korostaessaan palkankorotusvaran vähäisyyttä. Julkisen sektorin palkkaneuvottelupöydät ovat Luukkaisen mielestä kuitenkin vääriä paikkoja ratkoa kestävyysvajeongelmaa. – Kestävyysvaje vaatii rakenteellisia ratkaisuja. Niistä ei päätetä työ- ja virkaehtosopimuksilla. Julkisen sektorin henkilöstö ansaitsee palkankorotuksensa, ja niiden pitää olla vertailukelpoisia yksityisten toimialojen kanssa. – Me lähdemme ostovoiman kehittämisestä. Se tarkoittaa, että palkankorotukset ylittävät kustannusten nousun eli inflaation, sanoo Luukkainen. Tuloksellisuuserä kuuluu kaikille

Kuntasopimuksen vaikeusastetta lisää terveydenhuoltoalan Tehy, joka irtosi omasta pääsopijajärjestöstään TNJ:stä vuoden 2007 sopimuskierroksen melskeissä. Järjestölle tehtiin oma erillinen sopimuspöytäkirja kuntatyönantajan kanssa. Sen jäsenet ovat

Pekka Sipola

JUKOn neuvottelujohtaja Risto Kangas (vas.) ja puheenjohtaja Olli Luukkainen varjelevat akavalaisen jäsenkunnan ostovoiman kehitystä julkisen sektorin neuvotteluissa.

toukokuun alussa mahdollisesti saamassa tuloksellisuuteen perustuvan palkankorotuserän. Tuloksellisuutta arvioidaan koko sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstömäärän kehityksellä. Jos tietyt reunaehdot täyttyvät, palkintona on palkankorotus, mutta vain tehyläisille. – Tuloksellisuudesta ei kuulu palkita vain yhtä henkilöstöryhmää, Luukkainen painottaa. Ongelma piillee sinä, että kuntasopimus pitäisi solmia nyt, mutta tuloksellisuuserän kohtalo ratkeaa vasta toukokuussa. JUKOn mielestä pulma selviäisi sillä, että nyt sovittaisiin yleiskorotuksesta, mutta tuloksellisuuserän korotuksista neuvoteltaisiin syksyllä. Työnantaja on ollut ajatukselle nihkeä, koska ei halua ostaa työrauhaa kahta kertaa saman vuoden aikana. Ongelmana tuottavuusohjelma

Valtion neuvotteluissa erityisongelmana on tuottavuusohjelma. Sitä on käytetty siekailematta ja

mekaanisesti väen vähentämiseen. Tästä seurannut töiden ja niiden vaativuuden lisääntyminen pitää Luukkaisen mukaan saada näkymään myös palkoissa. Toisena ongelmana on murros valtion aluehallinnossa, jonka vuoksi valtion neuvottelupöydässä ei puhuta vain rahasta vaan myös muutoksista sopimuksen tekstiosaan. Osassa valtion virastoja palkkausjärjestelmien kehittäminen on vielä kesken. Kankaan mukaan muutosturvaan liittyvät asiat ovat valtion neuvotteluissa kaikkien pääsopijajärjestöjen keskeisenä huolenaiheena. Palkkapolitiikka kunniaan

Yliopistojen sopimusneuvotteluissa kummastusta on herättänyt työnantajaa edustavan Sivistystyönantajat ry:n halu sitoa palkat ja muut työsuhteen ehdot kahdeksi vuodeksi. – Kun esimerkiksi kunta-alalla on vaikea sopia palkoista edes puoleksi vuodeksi, niin miten yliopistoissa voitaisiin sitoa palkat

kahdeksi vuodeksi, Luukkainen ihmettelee. Yliopistouudistuksen yhteydessä yliopistojen asema muuttui ja edessä on vielä järjestelmämuutokseen liittyvää rakennustyötä. – Johtamisen kehittäminen on asia, johon pitää saada ytyä. Myös palkankorotuksista on kysymys. Palkkapolitiikka on hoidettava kunnialla, jotta yliopistot voivat kilpailla huippuväestä yksityisen sektorin ja ulkomaisten yliopistojen kanssa. Kirkon neuvotteluissa pöydällä ei ole erityisiä tekstikysymyksiä vaan kysymys on puhtaasti rahasta. – Tavoitteena on ostovoiman turvaava sopimus, joka koostuu yleiskorotuksesta ja järjestelyerästä, Kangas kaavailee.

Kari Leppänen UP-Uutispalvelu

Akavalainen 1 | 2011

Liittojen urapalvelut auttavat työelämän käänteissä Urapalvelut ovat merkittävä jäsenetu noin kymmenessä akavalaisessa liitossa. Niissä perinteinen työsuhdeneuvonta ja palkkaneuvonta ovat laajentuneet monipuoliseksi urapalvelupaletiksi. Sitä kaivataan erityisesti työuran muutosvaiheissa. Urapalveluasiantuntijat kolmesta eri liitosta kertovat toiminnasta.

uosituimpia urapalveluja ovat CV-sparraus ja henkilökohtaiset urakeskustelut. Liittoihin otetaan yhteyttä myös, kun palkkapyyntö uudessa tehtävässä askarruttaa. Liitot kokoavat luetteloja vapaista työpaikoista rekrysivuilleen, joilla työnantajat voivat ilmoittaa vapaista työpaikoista. Palvelut painottuvat liitoissa eri tavoin. Pienet liitot keskittyvät henkilökohtaiseen neuvon-

taan, isommat järjestävät myös kohdennettuja pienryhmätilaisuuksia. Isoissa liitoissa on päätoimisia rekry- ja uraneuvojia, jotka opastavat työnhaussa, työhakemuksen ja CV:n laatimisessa sekä valmistautumisessa työhaastatteluun ja soveltuvuustesteihin. Keskustelusta uraneuvojan kanssa saa apua myös valmistautumisessa kehityskeskusteluun, palkankorotuspyynnön perusteluun tai työtehtävän vaihtamiseen.

Pienemmissä liitoissa vastaavia tehtäviä tehdään muiden töiden ohella. Liittojen urapalveluihmiset tekevät yhteistyötä sekä keskenään että muiden alan toimijoiden kanssa. Kymmenkunta liittoa tekee yhteistyötä CareerStorm Urapalvelujen valmentajien kanssa. Lisäksi laaditaan räätälöityjä palveluja sähköisen rekrytointipalvelun Monsterin ja muiden työnhakuportaalien kanssa.

Anitta Valtonen

Agronomiliitosta henkilökohtaista urasparrausta

Akavalainen 1 | 2011

n Asiamies Heidi Hännikäinen on hoitanut Agronomiliiton työnvälitys- ja urapalveluja kymmenisen vuotta. – Alku oli pienimuotoista, kun välitimme ainoastaan työpaikkoja. Toiminta kasvoi 2000-luvun alussa jäsenpalautteen myötä laajaksi palvelukokonaisuudeksi, johon sisältyy muun muassa työnhaun neuvonta, työnhakupapereiden kommentointi, työhaastatteluun sparraus, mentorointi ja uraohjaus. Agronomiliiton asiamies Heidi Hännikäisen mukaan kokemukset mentoroinnista ovat hyviä, vaikka mentoroitavia aluksi jännittää.

Urapalvelut ovat lakipalvelujen ohella liiton käytetyimpiä palveluja. – Urapalveluja kaipaavat erityisesti opiskelijat ja valmistumisvaiheessa olevat, perhevapaita pitäneet, irtisanomisuhan kohdanneet ja työttömät. Joku miettii nelikymppisenä uutta suuntaa uralleen. Urapalveluista suosituimpia ovat työnhakupapereiden kommentointi ja sparraus. – Alkuvuosi on kiireistä aikaa, kun opiskelijat hakevat kesätöitä. Muita asiakasryhmiä palvellaan hiljaisempaa kesäaikaa lukuun ottamatta tasaisesti ympäri vuoden.

Korkeasti koulutetut ovat hyvin ennakoivaa asiakaskuntaa. He ottavat yleensä yhteyttä heti, kun tietävät työnhaun tulevan pian ajankohtaiseksi. – Kommentoinnissa ja sparrauksessa kiinnitän eniten huomiota siihen, miten asiakas on osannut kertoa osaamisestaan, ja mitä hänen osaamisestaan kannattaa poimia tietyn työtehtävän hakemukseen. Hakemuksen tulee olla hakijansa näköinen. Siksi kommentointiin kuuluu sparrauskeskustelu, jossa asiakas itse työs-

tää tekstiä. Neuvontaan ei kuulu asiakirjojen kirjoittaminen asiakkaalle. Uratilaisuuksia Agronomiliitossa järjestetään lähinnä opiskelijoille. Kokemus on osoittanut, että tutkinnon suorittaneet jäsenet pitävät enemmän kahdenkeskisistä keskusteluista. – Uraohjausta teen pääasiassa puhelimitse. Kyse on prosessista, johon voi kuulua useita noin tunnin mittaisia keskusteluja. Keskustelujen aikana asiat jäsentyvät. Niiden tukena käytetään erilaisia

uratyökaluja, joiden avulla käymme läpi mm. hakijan työhistoriaa, arvomaailmaa ja kiinnostuksen kohteita. Hännikäinen kuvaa urapalveluun kuuluvaa mentorointia toimintatavaksi, jonka avulla jäsen voi kartuttaa verkostojaan sekä tietojaan työelämästä. Se taas auttaa kiteyttämään uratavoitteita. Agronomiliitto järjestää mentorointia yhdessä Metsänhoitajaliiton, Luonnontieteen Akateemisten Liiton ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL:n kanssa.

n Suomen Ekonomiliitto SEFEn urapalvelussa työskentelee seitsemän henkilöä, osin muiden töiden ohella. Suosituin palvelu on sähköinen Ekonomipörssi, jonka sivuilla on liiton kehitysjohtaja Anja Uljaksen mukaan noin tuhat kävijää kuukaudessa. – Teemme yhteistyötä Monsterin kanssa, joka suodattaa jäsenillemme sopivia laadukkaita paikkoja. Työnantajat voivat laittaa ilmoitusfoorumille tiedot vapaista paikoista, joita on nyt enemmän kuin viime vuonna. Tällä hetkellä niitä on 82, Uljas sanoo. Hän kertoo, että Ekonomivälitys, jonka kautta työnantajille on toimitettu vapaisiin tehtäviin sopivien jäsenten osaamisprofiilit, on jäämässä pois käytöstä. – Asiat hoituvat nykyään sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi ammattilaisille tarkoitettua LinkedIn-verkostoitumissivustoa käytetään paljon. Se ei ole varsinainen työnhakupaikka, mutta sinne tekemänsä ammatillisen profiilin kautta voi löytää sopivia verkostoja ja tavoittaa rekrytoivia työnantajia. SEFEllä on aikomus lisätä sivuilleen tehtävänimikkeitä vapaista paikoista, joiden tarkemmat tiedot pääsee katsomaan jäsentunnuksilla. Uljas muistuttaa, että

palkkaneuvontaakin saavat vain liiton jäsenet. – CV-sparraus sekä puhelimitse että yliopistojen CV-klinikoillamme on suosittua. Muistutamme, että työhakemuksesta on käytävä ilmi hakijan ydinosaaminen, mutta sen on myös oltava hakijan näköinen. Sen on viestittävä, että hakija tuntee itsensä ja on motivoitunut hakemaansa tehtävään. CV-sparraus saattaa synnyttää halun käydä syvällisemmin läpi omaa uraa. – Parin tunnin mittaisia urakeskusteluja käymme noin tuhat vuodessa. Usein ilmenee, että ihminen on aivan väärässä tehtävässä. Voimme puhua myös siitä, miten palkkapyynnöt kannattaa argumentoida. Joku haluaa tietää, mitä rekrytointikonsultti ajattelee tai mitä työnantaja odottaa. Joskus käytämme apuna Belbinin ryhmäroolimittaria, joka selventää, missä ihminen on omimmillaan, ja mikä taas ei sovi hänelle. Tyypillinen pohdinnan paikka on, kun perhevapaalta palaa töihin. Muita urakäänteitä ovat valmistuminen, ulkomaille lähtö, yrittäjäksi ryhtyminen, neljänkympin kriisi sekä työttömyysuhka ja työttömyys.

SEFE

Ekonomipörssi ja CV-sparraus ahkerasti käytössä

– Sosiaalisen median rooli työnhaussa on noussut ja saanut SEFEnkin hiomaan palvelujaan, kehitysjohtaja Anja Uljas toteaa.

SEFE järjestää vuosittain 25– 30 uratilaisuutta eri puolilla maata. Suosittuja ovat myös liiton mentorointiohjelmat sekä käytännön esimiestyöhön kouluttava Ekonomi/Esimies -ohjelma. Jäsenten uratarinoihin voi tutustua liiton verkkosivuilla osoitteessa www.sefe.fi. Akavalainen 1 | 2011

n Tekniikan akateemiset TEKin Urapalvelut-yksikön johtaja Sari Taukojärvi esittelee ylpeänä uusinta Teekkarin työkirjaa. Muhkea paketti sisältää kaiken opiskelijan tarvitseman työnhakutiedon, työhaastattelun pukeutumisohjeita myöten. – Kahtena viime kesänä oli aiempaa vaikeampi löytää kesätyöpaikkoja. Siksi kehotamme opiskelijoita kiinnittämään huomiota yksityisen sektorin ohella myös julkisen sektorin työpaikkoihin ja ulkomaan harjoitteluun. Urapalvelujen iso tehtävä on laajentaa jäsentemme näkemystä siitä, mihin voisi mennä töihin, Taukojärvi sanoo. Hänen lisäkseen TEKin urapalveluissa on viisi ura- ja rekryasiamiestä sekä lakimies ja projektityöntekijä. – Palveluista kysytyin on CVklinikka. Se palvelee lähinnä vuosijäseniä, mutta kesätyönhakukaudella jalkaudutaan kampuksille opiskelijoiden pariin yhdessä paikallisen korkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelun kanssa. Henkilökohtaisia neuvontapalveluja ovat myös työnhaku- ja uraneuvonta sekä kansainvälistymispalvelut. Työnhakuneuvontaa kysytään valmistauduttaessa työpaikkahaastatteluun tai soveltuvuusarviointiin. Uraneuvontaa pyydetään, kun halutaan keskustella syvemmin uravaihtoehdoista. Kansainvälisiin tehtäviin hakevat kaipaavat tukea työsopimuksen tekoon tai tietoa ulkomaan työjakson vaikutuksesta sosiaaliturvaan ja verotukseen. – Meillä on noin 260 ihmisen ulkomaan kontaktiverkosto noin 50 maassa. Tiettyyn maahan lähtevä jäsen saa halutessaan apua samassa maassa asuvalta tai asuneelta tekkiläiseltä, Taukojärvi mainitsee. 20

Akavalainen 1 | 2011

– Haluamme jäsenemme tuntevan, että liitto on antanut jotakin juuri hänelle, sillä ura on henkilökohtainen asia. Toivomme, että ihmisillä olisi 40 vuoden työuran aikana mahdollisuus uusiutua ammatillisesti ja suunnata tarvittaessa uraansa uudestaan, yksikönjohtaja Sari Taukojärvi sanoo.

Myös TEKissä on havaittu, että urapalveluja kysyvät ovat tyypillisesti vastavalmistuneita, irtisanottuja tai heitä, joilla on jokin iso muutos elämässä. Joku ihmettelee, onko hän töissä oikeassa paikassa. Joku haluaa keskustella saatuaan kaksi työtarjousta. Joku kaipaa rauhallisempaa työjaksoa, downshiftingiä. – Olemme järjestäneet uratilaisuuksia vuodesta 1998. Ne ovat yleensä pienimuotoisia iltatilaisuuksia eri puolilla maata, mutta taantuman aikana niitä toisinaan piti järjestää suuremmillekin osallistujajoukoille. Uudempia palvelujamme ovat luennot ja workshopit. Viime vuoden uutuus oli oman osaamisen analysointiin keskittyvä tilaisuus, joka oli tarkoitettu vain yli 50-vuotiaille. Saimme siitä hyvää palautetta.

Antonin Halas

TEKin urapalvelut yhä kohdennetumpia

Nyt ajankohtaisena teemana on työhyvinvointi. Taukojärven mukaan TEK suunnittelee uratilaisuuksiaan yhä kohdennetummin. – Muokkaamme toimintaamme palautteiden perusteella. Pohdimme, onko tilaisuuksissa esimerkiksi puhuttu liian teoreettisesti tai ovatko osallistujat liian heterogeeninen ryhmä. Taukojärvi lisää, että TEK on mukana omaehtoista työllistymistä tukevissa OTTY-ryhmissä. – Uudenmaan OTTY:ssä viisi akavalaista liittoa toimii yhdessä: TEK, Helsingin Insinöörit HI ry, Ekonomiliitto, Tradenomiliitto TRAL sekä Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ. Anitta Valtonen

Vireä kuusikymppinen Akava juhli 60-vuotispäiväänsä 14.12.2010 aamusta iltaan juhlaseminaarin, hallituksen kokouksen ja juhlavastaanoton merkeissä. Työelämän joustavuus ja johtaminen korostuivat Akavan 60-vuotisjuhlaseminaarissa Kunnon työolot – pitkät työurat.

Antonin Halas

Keskusjärjestön, neuvottelujärjestöjen sekä jäsenliittojen väki kokoontui yhteiseen illanviettoon Akavatalon juhlavastaanotolle. Pitkän päivän ilta huipentui riehakkaaseen pikkujouluun Kaarle XII-ravintolassa.

Tarja Paajonen

Pääministeri Mari Kiviniemi tarkasteli seminaaripuheessaan eri näkökulmia siihen, mitä työstä saavutettava hyvinvointi merkitsee. Puheenvuorossaan pääministeri ehdotti kaikkien korkeakouluopintojen täydentämistä johtamiskoulutuksella. Puheenjohtaja Matti Viljanen hahmotteli puheessaan parempaa työelämää, johon koulutuksella ja joustavuudella voitaisiin päästä.

Antonin Halas

Akavan hallitus juhlisti merkkipäivää kutsumalla kokoukseensa kaikkien jäsenjärjestöjen edustajat.

Tarja Paajonen

Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle ja konsultti Pentti Sydänmaanlakka pohdiskelivat seminaarin paneelikeskustelussa yhdessä Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Bernerin ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettusen kanssa, mistä työelämässä kiikastaa.

Iltaa vietettiin iloisesta seurustelusta, buffetpöydän antimista ja muusikkojen johtamasta yhteislaulusta nauttien. Akavaa juhlistettiin myös oman laulukirjan julkaisulla. Akavalainen 1 | 2011

Comma

Akavalaiset yrittäjyydestään:

Ei hassumpaa Akavan tuoreen yrittäjätutkimuksen mukaan akavalaiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin akavalaiset palkansaajat.

orkeasti koulutetulla yrittäjällä on takanaan yleensä pitkä ura palkansaajana ennen ryhtymistä kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Moni tuore yrittäjä joutuu toteamaan, että yrittäjyyden myötä myös puolison ja lasten sosiaaliturva heikkenee. – On äärimmäisen tärkeää kehittää yrittäjien ja ammatinharjoittajien sekä heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaa palkansaajien tasolle. Yrittäjien työttömyysturvaan, turvaan sairauden varalta sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tarvitaan parannuksia, jotta kynnys siirtyä palkkatyön

ja yrittäjyyden välillä olisi matalampi, toteaa elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman. Akavalaisia yrittäjiä on noin 24 000. Valtaosa heistä toimii yksinyrittäjinä ja ammatinharjoittajina. Kokopäiväinen yrittäjyys on yleistynyt verrattuna vuoteen 2006, jolloin Akava julkisti edellisen yrittäjätutkimuksensa. Aka-

Akavan yrittäjäesite on uusittu ja sen verkkojulkaisu on saatavilla osoitteesta www.akava.fi/julkaisut

Akavalainen 1 | 2011

valaisista yrittäjistä 88 prosenttia toimii täyspäiväisesti. Sivutoiminen yrittäjyys on tutkimuksessa tarkastelluista aloista yleisintä terveysalalla. Naisten osuus on selvästi suurempi akavalaisessa yrittäjäyhteisössä kuin maan kaikkien yrittäjien keskuudessa. Maamme yrittäjistä on naisia noin kolmannes, kun taas akavalaisista yrittäjistä naisia on yli puolet. Luonteva ura-askel

Huomattava osa tutkimuksen vastaajista piti yrittäjäksi ryhtymistä edistysaskeleena omalla urallaan.

Moni oli ollut tyytymätön palkkatyöhönsä ja ryhtynyt yrittäjäksi löydettyään hyvän liiketoimintamahdollisuuden. – Viidennes vastaajista katsoi yrittäjyyden olleen ainoa tapa työllistyä. Tämä johtuu osittain siitä, että useilla aloilla opiskelijat eivät välttämättä tiedosta, että merkittävä osa heidän alansa ammattilaisista toimii nimenomaan yrittäjinä. Siksi Akava korostaa, että kaikille korkeakouluopiskelijoille pitää antaa mahdollisuus yrittäjäkoulutukseen, Nyman sanoo.

Akavan selvitys vahvistaa aiempia tutkimuksia siinä, että yrittäjät aikovat jäädä eläkkeelle iäkkäämpinä kuin palkansaajat. Suurin osa akavalaisista yrittäjistä pitää työntekoa mahdollisena vanhuuseläkkeelläkin, ja erityisesti osa-aikainen yrittäjyys kiinnostaa. Työtyytyväisyys ja stressi korreloivat

Tutkimus osoittaa korkeasti koulutettujen olevan yleisesti ottaen tyytyväisiä elämäänsä. Yrittäjät kuitenkin erottuvat vielä palkan-

Akavalaiset yrittäjät n

yli puolet naisia

71 % ikäryhmässä 41–60 vuotta

63 % työskennellyt vähintään 10 vuotta palkansaajana

88 % kokopäiväisiä

63 % yksinyrittäjiä

39 % toimii työnantajana

60 %:lla perheen vuositulot yli 75 000 euroa

27 % pitää tavoitteenaan kasvattaa yritystä

52 % ei ole koskaan nostanut osinkoa

19 % nostanut osinkoa vähintään 10 000 euroa vuodessa.

Olen toistaiseksi tyytyväinen työhöni. Useimpina päivinä olen innostunut työstäni. Pidän työstäni enemmän kuin ihmiset keskimäärin. Saan työstäni todellista tyydytystä. Olen usein kyllästynyt työhöni.

Palkansaajat

1,5

2,0

2,5

Yrittäjät ja ammatinharjoittajat

www.akava.fi/tutkimukset

saajia tyytyväisempänä vastaajaryhmänä. Yhtenä syynä yrittäjien työtyytyväisyyteen on yrittäjien vapaus päättää omasta ajankäytöstään. – Yrittäjät pitävät työtään vaihtelevana, itsenäisenä ja merkittävänä useammin kuin palkansaajat. Lisäksi he kertovat yleisemmin arvostavansa työssään sitä, että heillä on mahdollisuus ehjien työkokonaisuuksien tekemiseen, kertoo tutkija Katri Luomala. Miesyrittäjät ovat naisia tyytymättömämpiä sekä omiin saavutuksiinsa että elämänsä ulkoisiin puitteisiin. Tyytymättömimpiä ovat miesvaltaisen tekniikan alan yrittäjät ja tyytyväisimpiä terveysalan yrittäjät. – Työtyytyväisyyden ja stressin välinen korrelaatio ilmeni tutkimuksessa selvästi, sillä tyytyväisimpien ryhmä eli lääkärit kokevat vähiten stressiä. Toisaalta taas tyytymättömimmät eli eri alojen insinöörit olivat stressaantuneimpia, kuvaa tutkija Elisa Akola. Aiempi selvitys vuodelta 2006

Akavalaisten työtyytyväisyys (ka.)

1,0

Tutkimusraportti Akavan verkkosivuilla:

3,0

3,5

Akavan tutkimus Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa on jatkoa keskusjärjestön edelliselle yrittäjätutkimukselle vuodelta 2006. Tutkimusaineisto on kerätty osana Suomen Akatemian WORKtutkimusohjelman rahoittamaa ja Turun kauppakorkeakoulun TSE Entre -tutkimusyksikön toteuttamaa tutkimushanketta. Tutkimuskyselyyn vastasi yhteensä 3 400 akavalaisessa liitossa jäsenenä olevaa yrittäjää ja palkansaajaa. Selvityksessä oli mukana 16 Akavan jäsenliittoa eri aloilta. Maria Salminen

Akavalainen 1 | 2011

Tarja Paajonen

Akavan opiskelijatoiminnassa tapahtui henkilövaihdoksia vuoden alussa, kun uusi opiskelija-asiamies ja opiskelijatoiminnan kenttäasiamies aloittivat tehtävissään. Kevään ykkösurakkoina heillä ovat Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn uuden kauden alkuun saattaminen sekä vaalipaneeleilla täydennetty korkeakoulukiertue.

Opiskelijatoimintaan

uusi asiamieskaksikko

kavan opiskelija-asiamiehen, YTK Elina Havun toimenkuvaan kuuluu muun muassa akavalaisten opiskelijoiden edunvalvonta, Akavan opiskelijavaltuuskunnan AOVAn sihteerin tehtävät ja opiskelijatoiminnan koordinointi. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi viime vuoden maaliskuusta lähtien Akavan opiskelijatoiminnan kenttäasiamiehenä. Havu näkee yhtenä akavalaisen opiskelijatoiminnan haasteena korkeakouluopiskelijoiden ja työmarkkina-asioiden kohtaamisen. – Sekä työelämän että työmarkkinajärjestelmän rakenteissa tapahtuu parhaillaan muutoksia. Toivoisin nuorten löytävän tämän murroksen myötä työmarkkinatoiminnasta luontevan yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavan, joka tarjoaa turvaa ja vakautta korkeakouluopiskelijan arkeen. Havu kertoo siirtymisen kenttäasiamiehen tehtävistä opiskelija24

Akavalainen 1 | 2011

asiamieheksi olleen työntäyteistä, sillä AOVA aloitti uuden kaksivuotisen toimikautensa helmikuun alussa. – Odotan innolla uutta kautta ja sitä, millaiseksi vastavalitun puheenjohtajiston rooli tulee muodostumaan. Kenttäasiamies luotsaa Työelämäkiertuetta

Akavan opiskelijatoiminnan kenttäasiamiehenä tammikuussa aloitti VTM Jaakko Poikonen. Kenttäasiamiehen toimenkuvaan kuuluu muun muassa korkeakoulukierrosten suunnittelu ja toteutus, opiskelijatoiminnan messuosallistumisten organisointi ja Akavan jäsenjärjestöjen opiskelijatoimijoiden verkoston koordinointi. Poikonen toteaa, että taloudellisen epävarmuuden takia monet opiskelijat ovat huolestuneet omasta työllistymisestään. – Tässä tilanteessa Akavan opiskelijatoiminnan tehtävä työ-

elämätiedon välittäjänä korostuu entisestään. Kun opiskelija tuntee työelämän pelisäännöt ja omat oikeutensa työntekijänä, siirtyminen työelämään valmistumisen jälkeen helpottuu ratkaisevasti. Poikonen kertoo saaneensa tehtävässään vauhdikkaan ja innostavan alun, kun on pitänyt nopeasti tarttua kevään korkeakoulukierroksen järjestelyihin. Helmikuun puolivälissä käynnistyvä Työelämäkiertue 2011 vie Akavan ja jäsenliittojen opiskelijatoimijoita maan korkeakouluihin kertomaan opiskelijoille työnhakuasioista ja järjestäytymisen eduista. – Kiertueen ohessa järjestämme korkeakoulupaikkakunnilla vaalipaneeleja, joihin kutsutaan nuoria eduskuntavaaliehdokkaita keskustelemaan opiskelijoiden kokemista ongelmista sekä esimerkiksi työnuran pidentämisestä, Poikonen sanoo.

AOVAn uudet tuulet Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn kaudelle 2011–2012 valittu valtuuskunta aloittelee toimintaansa uudelta pohjalta. Opiskelijavaltuuskunnan edelliskautta väritti vuoden 2010 mittaan tiivis työskentely AOVAn toiminnan kehittämisen parissa. Tavoitteena oli luoda uudistunut, tehokkaampi AOVA. Ratkaisuja haettiin kehittämällä toimintaohjeita ja ideoimalla erilaisia mahdollisuuksia toimia tehokkaasti ja entistä avoimemmalta pohjalta myös valtuuskunnan seminaarikokousten välisenä aikana. AOVAn uudistetut painopisteet ja sitä tukeva työelämäohjelma otettiin käyttöön jo vuoden 2010 alussa. Uudenlaisesta toimintamallista käytiin vilkasta keskustelua, jonka pohjalta AOVA päätyi muuttamaan ohje-

sääntöään. Akavan hallitus hyväksyi muutoksen marraskuussa 2010. Ohje s ääntömuutok s en myötä koko AOVAn puheenjohtajisto valitaan jatkossa suoralla henkilövalinnalla. Aiemmin varapuheenjohtajat valittiin AOVAn työjaoston keskuudesta. Puheenjohtajisto toimii jatkossa luottamustoimisena ja itsenäisempänä kolmikkona. Puheenjohtajiston valintaa laajennettiin siten, että myös AOVAn ulkopuolisten henkilöiden on mahdollista hakea luottamustoimeen. AOVAn työjaostossa puolestaan on aiempaan tapaan mukana pääsääntöisesti liittojen opiskelijatoiminnan työntekijöitä.

Kauden 2011–2012 opiskelijavaltuuskunta kokoontui helmikuun alussa ensimmäiseen seminaarikokoukseensa Akavatalolle. Valtuuskunnan kokoontumisen yhteydessä järjestettyyn seminaariin kutsuttiin tällä kertaa myös sidosryhmien edustajia sekä Akavan jäsenjärjestöjen opiskelijatoimijoista että muista valtakunnallisista opiskelijajärjestöistä.

Tuomas Meriniemi AOVAn puheenjohtaja 2009–2010

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA valitsi helmikuun kokouksessaan puheenjohtajakseen kaudelle 2011–2012 Ted Apterin. Apter opiskelee Helsingin yliopistossa oikeustiedettä viidettä vuotta ja toimii vuonna 2011 Lakimiesliiton hallituksen opiskelijajäsenenä. Hän pitää Suomen suurimman vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvan opiskelijajärjestön luotsaamista mieluisana haasteena. – AOVA osallistuu kaksivuotiskauteni aikana korkeakoulujen koulutusmääriä sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallinto- ja rahoitusjärjestelmien uudistamista koskevaan keskusteluun. Lisäksi AOVA vaikuttaa sen puolesta, että opiskelijanäkökulma huomioidaan voimakkaammin Akavan sisäisessä päätöksenteossa ja toiminnan organisoinnissa. Lupaan tehdä parhaani, jotta sekä Akava että AOVA tulevat tutummaksi korkeakouluopiskelijoille, Apter toteaa. Kokous valitsi myös kaksi varapuheenjohtajaa kaudelle 2011–

2012. Sosionomi (AMK), Helsingin yliopistossa sosiaalityötä opiskeleva Tiina Lehto valittiin 1. varapuheenjohtajaksi. Lehto on aiemmin toiminut muun muassa Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSo ry:n puheenjohtajana. – Haluan olla vahvasti mukana vaikuttamassa AOVAn näkyvyyteen molemmilla korkeakoulusektoreilla ja vahvistaa erityisesti sen kansainvälistä osaamista ja vaikuttavuutta. Myös AOVAn alueellinen toiminta on tärkeässä asemassa korkeakouluopiskelijoiden etujen ajajana, arvioi Lehto. AOVAn 2. varapuheenjohtajaksi valittiin Jyväskylän ammattikorkeakoulussa insinööriksi opiskeleva Tero Rinne. Rinne toimii vuonna 2011 myös Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtajana. – Valinta Akavan opiskelijoiden toiseksi varapuheenjohtajaksi on suuri kunnia. Tulevalta vuodelta odotan vahvaa vaikuttamista sekä kovaa työntekoa yhteisten asioiden hyväksi, Rinne sanoo.

Elina Havu

AOVA valitsi uuden puheenjohtajiston

AOVAn puheenjohtaja Ted Apter (vas.) ja 2. varapuheenjohtaja Tero Rinne aloittivat uusissa luottamustehtävissään kukituksen ja kuvauksen merkeissä. Akavalainen 1 | 2011

Plugi

Akavalaisista 60 prosenttia on valmiita jatkamaan työelämässä vanhuuseläkeläisinäkin, jos työnteon lomaan saisi lisää vapaa-aikaa.

Akavalaisten eläkeasenteet:

Töiden keventäminen kiinnostaa eläkettä enemmän – Työurien pidentäminen on aivan välttämätöntä, koska valtio tarvitsee lisää verotuloja kattaakseen vanhuusväestön palvelut. Jos mitään ei tehdä, väestön ikääntymisestä johtuvat menot räjähtävät käsiin, arvioi Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen. Hänen mukaansa veroasteen nostaminen ei ole kestävä keino rahoittaa palveluja, sillä se heikentää talouskasvun edellytyksiä. Verotulojen kannalta on välttämätöntä ja kiireellistä nostaa työllisyysastetta eli luoda uusia työpaikkoja. Pelkkä tulojen lisäys ei riitä, vaan tarvitaan menojen hallintaa. Vanhuuseläkeiän nosto ei ratkaise verotulo-ongelmaa. Ikääntyneiden syrjintä työelämässä on lopetettava. Työurat pitenevät, jos ikääntyneillä työnte26

Akavalainen 1 | 2011

kijöillä on riittävästi työkykyä eli terveyttä ja osaamista ja työnantajat pitävät heidät työssä. Työttömyysputki korvattava koulutuksella

Nykyinen työttömyysputkijärjestelmä vaatii pikaista ratkaisua. – On kestämätöntä, että työttömyysputki toimii ikääntyneiden irtisanomisautomaattina. Sen tilalle tarvitaan järjestelmä, jossa työnantajilta kerättävät omavastuumaksut ohjataan ikääntyneiden osaamisen kehittämiseen. Ikääntyneiden taloudellista turvaverkkoa ei voi poistaa, mutta tilalle on saatava kannustavampi järjestelmä, Viljanen korostaa. Työllisyysastetta on nostettava myös työuran keskivaiheilla. Siinä olennaista on työhyvinvointi,

jota esimerkiksi joustavat työajat edistävät. Sekä työntekijöitä että työnantajia on kannustettava siihen, että työntekijöiden osaaminen vahvistuu koko työuran ajan. Etenkin korkeasti koulutettujen on välttämätöntä päivittää osaamistaan jatkuvasti. Peräti 89 % akavalaisista haluaa työnantajan järjestävän lisäkoulutusta. Ajan tasalla olevat tiedot ja taidot ehkäisevät työttömäksi joutumista. Akavalaiset jatkavat työssä muita ryhmiä pitempään

Eläketurvakeskuksen tammikuussa julkistamien tietojen mukaan nyt lähes kaksi kolmesta eläkkeelle siirtyvästä lähtee suoraan vanhuuseläkkeelle. Akavalaiset haluavat säilyttää nykyiset eläke-edut ikään ja am-

Aivotyöläisen selviytymisvinkki 3

Hannamaija Helander

Viime joulukuussa julkistetun Akavan tutkimuksen akavalaisten eläkeasenteista toteutti TNS Gallup Oy. Kyselyyn vastasi 1 136 työelämässä olevaa akavalaista lokakuussa 2010. Tutkimustulokset: www.akava.fi/tutkimukset

Kailotus varastaa tarkkaavaisuuden Kun vieruskaveri aloittaa äänekkään kännykkäkeskustelun kaukojunan hiljaisessa osastossa tai jaetussa työhuoneessa, työnteko tyssää. Ajatus katkeaa ja keskittyminen herpaantuu. Tämä johtuu monesta yhtäaikaisesta tekijästä. – Ihmisellä on sisäänrakennettu muutoksentunnistusjärjestelmä, ja kuulossa se on vahvimmillaan. Kuulosta on evoluutiossa kehittynyt nisäkkäille tärkeä varoitusjärjestelmä, joka ilmaisee sen, mitä ei ole näkökentässä havaittavissa, Helsingin yliopiston psykologian laitoksen professori Kimmo Alho selvittää. Puhelimeen mekastava kollega tunkeutuu tajuntaan kuin herätyskello. Katkeileva puhe tuo jyrkän kontrastin hiljaisuuteen, ja puheessa äänen fysikaalinen vaihtelu on suurta. Psykologian laitoksen kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä on tutkittu aivosähkökäyrän avulla, millainen taustamelu häiritsee eniten puheen ymmärtämistä. – Tasainen kohina häiritsee vähiten, vaihteleva melu taas eniten. Taustamelu on erityisen häiritsevää, jos yrittää keskittyä kuuntelemaan puhetta, joka ei ole omalla äidinkielellä, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön johtaja Teija Kujala kertoo. Työhuoneessa toisen kännykkäkeskustelu haittaa keskittymistä myös siksi, että ihmisen tietoisuus käsittelee automaattisesti sellaistakin puheinformaatiota, jota ei aktiivisesti tarkkaile. Hälyisässä kahvilassa voi keskittyä paremmin ajatteluun ja kir-

joit tamiseen kuin epätasaisesti hiljaisessa työhuoneessa. – Jos pelkästään yksi henkilö puhuu taustalla, meillä on taipumus ryhtyä kuuntelemaan, mitä asiaa hänellä on, sanoo Kujala. Alho muistuttaa, että ihminen ehdollistuu jo lapsuudessaan tarkkailemaan ihmisääntä. – Ihmisen kyky suunnata tarkkaavaisuutta myös muuttuu iän myötä. Se kehittyy parinkymmenen vuoden ikään asti, on parhaimmillaan varhaisaikuisuudessa, ja keski-iässä se alkaa rapistua. Ympäristön hälinä ei siis välttämättä häiritse niinkään nuoria vaan ennemminkin keskiikäisiä työntekijöitä.

Samuli Siirala

mattiasemaan katsomatta. He jopa jatkaisivat työssä pidempään tai maksaisivat nykyistä suurempia eläkemaksuja pikemmin kuin heikentäisivät eläkkeitä. Moni akavalainen olisi halukas työskentelemään vanhuuseläkkeellä. – Nyt kannattaisi harkita sitä, että vanhuuseläkkeellä työskentelystä ei maksettaisi eläkemaksuja. Se myös kannustaisi työnantajia työllistämään ikääntyneitä työntekijöitä, edunvalvontajohtaja Minna Helle ehdottaa. Hän pitää pahimpana ongelmana suurta työkyvyttömyyseläkeläisten määrää. – Suomalainen työelämä ei tue työssä pysymistä silloin, kun työkyky on alentunut. Tämä kulttuuri ohjaa osatyökykyiset eläkkeelle samoin kuin ne, jotka haluaisivat keventää töitään eläkkeelle lähtemisen vaihtoehtona. Selvityksen mukaan akavalaiset olisivat halukkaampia palaamaan kuntoutuksen avulla takaisin työelämään kuin jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutusta on siksi järkevää tehostaa. Työurien pidentämistä edistäisi sekin, että osatyömahdollisuuksia olisi nykyistä enemmän. Se ei onnistu, ellei työpaikoilla tarjota joustavia työmahdollisuuksia, kuten osa-aikatyötä, etätyötä ja työaikapankkeja. Akavalaisista 60 prosenttia arvioi jatkavansa työelämässä 63 ikävuoden jälkeen, jos saisi lisää vapaa-aikaa.

Suosi hiljaisuutta tai tasaista melua Valitse työtilaksi hiljainen paikka tai paikka, jossa taustamelu on tasaista. Kahvilahälykin on parempi kuin hiljaisuus, joka katkeaa jatkuvasti puheeseen ja muihin ääniin. Jaetussa työhuoneessa kannattaa sopia yhdessä, että puhelut ja palaverit hoidetaan muualla. Jos teet tehtävää, joka ei vaadi täyttä tarkkaavaisuutta mutta jota ympäristön hälyäänet voivat häiritä, kokeile tutun musiikin kuuntelemista kuulokkeilla. Antti Kivimäki

Akavalainen 1 | 2011

Työsuhteen päättösopimus voi mutkistaa työttömyysturvaa

Riitta Supperi/Gorilla

Akavalaisia on työttöminä enemmän kuin koskaan. Monet työsuhteet päätetään vapaaehtoisin sopimuksin. Moni niistä puolestaan vaikuttaa jäsenen oikeuksiin työttömyyskassassa.

opimukset ovat usein ammattilaisten tekemiä ja ne voidaan räätälöidä hyvinkin tarkasti, mutta eri sopimuslausekkeiden vaikutusta työttömyysturvaan ei kovin tarkoin tunneta. Vakuutusoikeuden viimeaikainen ratkaisukäytäntö selventää osaltaan asiaa. Kuuden kuukauden ilmoittautumisaika aina muistettava

Jos henkilö itse irtisanoutuu ilman pätevää syytä ja jää työttömäksi, työ- ja elinkeinotoimisto määrää hänelle 90 päivän korvauk-

Lisätietoja voit kysyä omasta työttömyyskassastasi sekä etsiä työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelun sivuilta www.mol.fi > Työ- ja elinkeinotoimistot tai Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivuilta www.tyj.fi

Akavalainen 1 | 2011

settoman määräajan, karenssin, työsuhteen päättymisestä lukien. Karenssi asetetaan myös, kun työsuhde päätetään yhteisestä sopimuksesta. Päteviä irtisanoutumissyitä voivat olla esimerkiksi oma sairaus tai puolison työllistyminen ja siitä aiheutuva perheen muutto työssäkäyntialuetta kauemmaksi Suomessa tai ulkomaille. Jos työntekijä luopuu sopimuksella oikeudestaan irtisanomisajan palkkaan tai lyhentää irtisanomisaikaansa, työttömyyskassa ei maksa vastaavalta ajalta päivärahaa. Työttömyysturvalla ei kompensoida työnantajalle kuuluvia velvoitteita. Jos työsuhde päätetään heti ja henkilölle maksetaan irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus, ei korvaus kerrytä työssäoloehtoa. Kun henkilölle maksetaan päättösopimuksella ylimääräistä taloudellista etuutta, työttömyyskassa jaksottaa tuon summan ja mahdollisen lomakorvauksen hakijan viimeisen palkan perusteella. On ehdottomasti muistettava ilmoittautua TE-toimistoon kuuden kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä silloinkin, kun etuuden jaksotus ulottuu pidemmälle ajalle. Muutoin 34 viikon työssäolo- ja jäsenyysehto tulee hankkia uudelleen ennen kuin päivärahaa voidaan maksaa. Sopimus voi alentaa päivärahaa

Työsuhteen päättösopimus ei vaikuta henkilön oikeuteen saada korotettua ansio-osaa työttömyyden alkaessa tai hänen osallistuessaan työllistymistä edistäviin palveluihin. Mahdollinen oikeus muu-

tosturvan ansio-osaan ja korotettuun ansio-osaan pitkän työuran perusteella sen sijaan menetetään, jos sopimukseen kirjataan seuraavia asioita: n työntekijä suostuu siihen, että työnantajalla ei ole työn tarjoamis- tai takaisinottovelvollisuutta n työntekijä luopuu sopimuksen allekirjoittamisella esittämästä muita kuin sopimukseen kirjattuja vaatimuksia n osapuolilla ei ole toisiaan kohtaan mitään työsuhteeseen tai sen päättymiseen liittyviä vaatimuksia. Oikeus menetetään, sillä muutosturvan ja korotetun ansio-osan maksaminen pitkän työuran perusteella edellyttää työsuhteen laillista irtisanomista tuotannollisin tai taloudellisin perustein – työsuhde ei saa päättyä sopimalla eikä laittomasti. Taloudellisesti tässä voi olla kyse useiden tuhansien eurojen menetyksestä, jolle toki voi hakea kompensaatiota päättösopimusneuvotteluissa. Työsuhde voidaan irtisanoa laillisesti ja sopimuksella sopia muista asioista kuin päättämisperusteesta. Usein sovitaan muun muassa taloudellisen etuuden maksamisjärjestelyistä, irtisanomisajasta ilman työntekovelvoitetta, työpaikan avainten luovuttamisesta ja luontoisetujen käyttämisestä irtisanomisajalla. Tällaisilla, luonteeltaan teknisillä seikoilla ei ole vaikutusta työttömyysturvaan. Eero T. Anttila johtaja, Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko

EU-remontti ammattipätevyysvaatimuksiin

ykyisellään jopa kolmasosassa pätevyyden tunnustamistapauksia on ongelmia. EU:n tuomioistuin joutuu jatkuvasti painimaan itse järjestelmän tai sen jäsenmaakohtaisen soveltamisen aiheuttamien vaikeuksien kanssa. Korkeakoulutusta Euroopan tasolla yhtenäistänyt Bolognan prosessi on lisäksi luonut paineita uudistaa direktiiviä. Uudistuksesta aloitetta valmisteleva EU:n komissio on käynnistänyt lausuntokierroksen. Nyt vain harvoilla aloilla selvät sävelet

Tällä hetkellä järjestelmässä on kahdenlaista toimintamallia. Tiettyjen alojen koulutuksen vähimmäisvaatimukset on harmonisoitu EU-tasoisella lainsäädännöllä. Tämän ansiosta ammattilainen saa pätevyytensä automaattisesti tunnustettua liikkuessaan maasta toiseen Euroopan unionin alueella. Näitä ammatteja ovat muun muassa arkkitehdit ja lääkärit. Useimmilla ammattialoilla koulutuksen vähimmäisvaatimuksia ei kuitenkaan ole yhtenäistetty EU-tasolla. Niillä on voimassa ammattipätevyyksien yleinen tunnustamisjärjestelmä. Sen mukaan ammattilaisella on periaatteessa oikeus harjoittaa ammattiaan kai-

kissa EU-maissa, mutta jäsenmaat voivat vaatia häneltä täydentävinä toimenpiteinä valvottua harjoittelua tai pätevyystestiä. Harjoittelun tai testin läpikäyminen voi joissain tapauksessa olla liian vaivalloista ja eri maiden käytännöt vaihtelevia. Komissio haluaa selvittää, kannattaisiko menettelyjä yhtenäistää. Ammattilaiskorttien kanssa uusintayritys

Lausuntokierroksella selvitellään myös sitä, millaista koulutuksen pituutta ja sisältöä ammattipätevyysvaatimuksissa tulisi edellyttää. Lisäksi pohditaan, pitäisikö vaatimuksissa keskittyä nykyistä enemmän koulutuksen todellisiin tuloksiin. Keskustelua käydään myös niin sanotusta osittaisesta pääsystä harjoittamaan ammattia. Vastavalmistuneiden liikkuvuutta ja pätevöitymistä haluttaisiin helpottaa. Monissa Euroopan maissa pelkkä tutkinto ei täytä ammatinharjoittamisen edellytyksiä, vaan lisäksi vaaditaan ohjattua alan työntekoa tai harjoittelua. Tätä harjoittelua ei kuitenkaan välttämättä tunnisteta päteväksi muissa maissa. Nykyiseen ammattipätevyysdirektiiviin on kirjattu mahdollisuus luoda eurooppalaisia ammattilaiskortteja, joilla voisi

Finavia

Euroopan unioni ryhtyy uudistamaan useita akavalaisia aloja koskevaa ammattipätevyysdirektiiviä. Tarkoitus on remontoida järjestelmä, jolla ammattilainen saa pätevyytensä tunnustettua liikkuessaan maasta toiseen.

todistaa pätevyytensä. Esimerkiksi insinööreillä ja lääkäreillä on ollut koehankkeita, mutta ne eivät ole juuri johtaneet tuloksiin. Nyt on tarkoitus yrittää uudelleen korttien ottamista käyttöön. Eurocadres tekee lausunnon

Nykydirektiivi on tarjonnut ammattijärjestöille mahdollisuutta esittää yhteiseurooppalaisia ammatillisia pätevyysvaatimuksia EU:lle. Esimerkiksi psykologien ja sosiaalityöntekijöiden järjestöt tutkivat asiaa perusteellisesti, mutta esitysten esteenä ovat olleet etenkin maakohtaiset erot koulutusvaatimuksissa. Komissio esittää, että järjestelmän tilalle tulisi jonkinlainen eurooppalainen, ilmeisesti ammattikohtainen koulutusohjelma täydentämään kansallisia tutkintoja. Euroopan palkansaajien kannanotot komission lausuntopyyntöön valmistelee Koulutettujen ryhmien ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunta Eurocadres, jossa Akava on mukana. Lisäksi monien akavalaisten liittojen eurooppalaiset kattojärjestöt vastannevat komission lausuntopyyntöön. Markus Penttinen kansainvälisten asioiden päällikkö Akavalainen 1 | 2011

Osasairauspäiväraha on yksi keino tukea sairaudesta kuntoutuvan työhön paluuta. Sen käyttö on sujuvinta silloin, kun toimintatavoista on työpaikalla sovittu etukäteen eri henkilöstöryhmien kanssa.

Osasairauspäiväraha pehmentää paluuta töihin

tuuden käyttö mahdollistaa pehmeän laskun työpaikalle siten, että työaikaa on lyhennetty ja työntekijän tehtäviä muokattu työkyvyn mukaan. – Monissa tapauksissa välttämättömän sairausloman jälkeen sopiva työ edistää kuntoutumista paremmin kuin sairausloman jatkaminen. Esimerkiksi masentuneen toimintakyky palautuu vähitellen, mutta pitkään jatkuva sairausloma yksin kotona ei aina tue toipumista parhaalla tavalla, sanoo Mehiläinen Oy:n työterveyden kehitysjohtaja Kari-Pekka Martimo. Osasairauspäivärahan käyttö on lisääntynyt vuoden 2010 alusta tehdyn uudistuksen jälkeen. Osasairauspäiväraha voidaan nyt aloittaa vajaat kaksi viikkoa kestävän työnantajan omavastuuajan jälkeen, kun ennen lakimuutosta etuus voitiin myöntää vasta sen ja 60 sairauspäivärahapäivän jälkeen.

Yhdessä neuvotellen työyhteisö sitoutuu

Osatyökykyisen työkaverin mukana olo työpaikalla on uusi ja iso asia työyhteisölle ja esimiehelle. – Siksi työpaikoilla on tärkeää pohtia, millaisia toimia ja käytännön järjestelyjä tämä työyhteisöissä vaatii. Eri henkilöstöryhmien kanssa pitäisi neuvotella näistä asioista ja laatia selvät pelisäännöt, joihin työyhteisötkin sitoutuvat, Martimo toteaa. www.mastdo.fi MastDo on sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestöjen sekä terveys- ja sosiaalialan toimijoiden yhteiskampanja. Sen verkkosivustolle on kerätty tietoa konkreettisista keinoista, joiden avulla työpaikoilla voidaan tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta

sairausloman

jälkeen.

Sivustolta löytyy tietoa työntekijöille, esimiehille ja työnantajille.

Akavalainen 1 | 2011

Jos yhteistyön mallit on luotu yhdessä luottamushenkilöiden ja työsuojeluväen kanssa, niissä ovat varmimmin mukana kaikki tarpeelliset käytännön asiat. – Pelisäännöt tukevat myös etuuden käyttäjää. Hänen ei tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa siitä, että tekee lyhyempää päivää kuin muut, kun tilanne on kaikille selvä, sanoo Martimo. Työpaikoilla sairauspoissaolojen hallintaa koskeva yhteinen tahto ja toimintatapa pitäisi kirjata myös työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin. Yhdessä sovitut menettelytavat varmistavat työntekijöiden tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun. Monilla työpaikoilla toimintatapana on järjestää pitkän sairausloman jälkeen tai loppupuolella työterveysneuvottelu, jossa ovat edustettuna työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto. Joskus mukaan kutsutaan luottamushenkilö tai työsuojeluvaltuutettu.

Mehiläinen

Mehiläisen työterveyden kehitysjohtaja Kari-Pekka Martimo on perehtynyt osatyökykyisyyteen liittyviin kysymyksiin myös tutkijana. Viime vuonna hyväksytyssä väitöstutkimuksessaan hän totesi, että liikuntaelinvaivoista aiheutuvaa työkyvyttömyysriskiä voidaan pienentää työtä muokkaamalla. Sairauslomille on vaihtoehtoja, mutta ne edellyttävät muutoksia hoitokäytännöissä ja työpaikoilla.

Työterveysneuvotteluissa voidaan sopia esimerkiksi osasairauspäivärahaa haettaessa työjärjestelyistä, työkykyä tukevista toimista ja työhön paluun seurannasta. Samalla sovitaan, miten työyhteisölle kerrotaan osasairauspäivärahakauden ajalle tehtävistä järjestelyistä. Osa-aikatyöstä sopimus työnantajan kanssa

Osasairauspäiväraha on tarkoitettu 16−67 -vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle tai yrittäjälle. Järjestely on vapaaehtoinen, ja siihen tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Osasairauspäivärahaa voidaan myöntää 12−72 päiväksi. Etuisuuden saaminen edellyttää, että työntekijä siirtyy osasairauspäivärahalle välittömästi sairausloman jälkeen. Hakemusta varten tarvitaan lääkärinlausunto, jonka on kirjoittanut työpaikan työterveyslääkäri tai muu hakijan työolot tunteva lääkäri. Lausunnosta käy ilmi, että

työntekijä on työkyvytön, mutta pystyy kuitenkin terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan tehtävistään. Hakemuslomakkeen liitteeksi tulee myös työnantajan ja työntekijän välinen sopimus osa-aikatyöstä. Työaika on 40−60 prosenttia normaalista työajasta. Työn vähentyminen voi olla esimerkiksi päivittäistä tai viikoittaista. Palkka voi olla täysi palkka tai työaikaa vastaava palkka. Osasairauspäivärahan suuruus on puolet sairauspäivärahasta ja se voidaan ohjata työnantajalle silloin, kun tämä maksaa osa-aikaisen työskentelyn ajalta täyttä palkkaa. Päivi Haavisto Lisätietoa: www.kela.fi > Sairastaminen > Osasairauspäiväraha www.ttl.fi > Terveys ja työkyky >

Hanke päättyy, kehitettävää jää Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä nelivuotinen Masto-hanke masennusperusteisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi päättyy keväällä 2011. Hankkeessa ovat olleet keskeisten hallinnonalojen lisäksi mukana työmarkkinajärjestöt ja kolmas sektori. Masto-hankkeen toimintaohjelmassa on tähdätty työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämiseen, masennusta ehkäisevään toimintaan, masennuksen varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon sekä masennuksesta toipuvien kuntoutuksen ja työhön paluun tukemiseen. Akavan mielestä hanke on nostanut ansiokkaasti ja asenteisiin vaikuttavalla tavalla esiin edellä mainittuja kysymyksiä. Se on kehittänyt muun muassa työpaikoille välineitä työkyvyn edistämiseen, varhaisen tuen malleja ja keinoja, joilla masennuksesta toipuvien työhön paluuta voidaan tukea. Kelan määrärahasidonnainen, harkinnanvarainen kuntoutuspsykoterapia muuttui lakisääteiseksi järjestämisvelvollisuudeksi vuoden 2011 alusta. Tähän Kelan kuntoutuspsykoterapiaan on oikeus 16–67vuotiaalla henkilöllä, jonka työ- tai opiskelukyky on heikentynyt mielenterveyshäiriön vuoksi ja tavoitteena on parantaa työ- tai opiskelukykyä. – Kuntoutuspsykoterapian muutos määrärahasidonnaisuudesta järjestämisvelvollisuudeksi oli osaltaan edistysaskel. Sen sijaan Akavalle oli pettymys, ettei korvattavuutta laajennettu kriisitilanteissa nopeasti saatavaan psykoterapiaan, jossa asiakas pääsisi lääkärin lähetteellä Valviran hyväksymän nimikesuojatun psykoterapeutin antamaan hoitoon. Sairaanhoitovakuutuksen kehittämistyöryhmä ehdotti psykoterapian saatavuuden lisäämistä tällä tavoin jo vuonna 2007, mutta se ei nyt toteutunut edes Masto-hankkeen myötä, lakimies Paula Ilveskivi toteaa.

Maria Salminen

Sairauspoissaolo

Akavalainen 1 | 2011

Rodeo

Eurooppalaisesta työelämästä tehdään laaja kartoitus aina viiden vuoden välein. Uusimmista, vuoden 2010 tuloksista on alustavia tietoja. Niistä ilmenee esimerkiksi, että suomalaiset työpaikat ovat olleet uutteria rakentamaan organisaatioitaan uusiksi viime vuosina.

Eurooppalainen vertailu:

Suomalaiset organisaatiomuutosten konkareita

arin viime vuosikymmenen aikana entistä suurempi osa eurooppalaisesta työvoimasta on siirtynyt teollisuudesta palvelualoille. Säännöllinen työaika eli viisipäiväinen, noin 40 tunnin työviikko on säilynyt työntekijöiden enemmistön työaikamallina. Työn intensiteetti on pysynyt korkeana, ja joka viidennellä vastaajalla on vaikeuksia työn ja muun elämän tasapainottelussa. Määräaikaisilla työsopimuksilla työtä tekevien osuus on kasvanut kaikissa Euroopan maissa. Työnantajat kouluttavat työntekijöitään aiempaa enemmän. Merkittävä muutos eurooppalaisessa työelämässä on myös se, että entistä useampi johtajana ja esimiehenä työskentelevä on nainen. Suomessa koulutusta ja kiirettä

Eurooppalaisen työelämän pitkän aikavälin muutosten lisäksi tutkimuksessa on mahdollisuus vertailla eri maiden työelämää ja työolosuhteita keskenään. Monissa kysymyksissä Pohjoismaat erottuvat muusta Euroopasta omaksi ryhmäkseen. Suomalainen

työelämä pitää Euroopan ykkössijaa useissa seikoissa. Esimerkiksi työpaikalla toteutettujen organisaatiomuutosten määrää kysyttäessä joka toinen suomalaisvastaaja kertoi, että omalla työpaikalla oli toteutettu mittavia uudelleenorganisointeja viimeisen kolmen vuoden aikana. Saksalaisista palkansaajista tätä mieltä oli joka kolmas. Suomalaisista palkansaajista myös suurempi osa kuin muualla Euroopassa oli osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen. Lisäksi Suomessa työstä johtuvia aikapaineita koettiin enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Eniten aikataulupaineita työssään kokivat kuitenkin britit. Ruotsi ja Suomi johtavat tilastoa, jossa kysyttiin työskentelyä itseohjautuvissa tiimeissä. Pohjoismaissa eniten vaikuttamismahdollisuuksia

Tutkimus paljasti kiinnostavia eroja työntekijöiden arvioimista vaikutusmahdollisuuksista omaan työhönsä ja työyksikköönsä. Omia vaikutusmahdollisuuksia pidettiin parhaimpina Tanskassa, missä 60

Dublinissa sijaitseva Eurofound-tutkimussäätiö on julkaissut ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia viidennestä eurooppalaisesta työolotutkimuksesta 2010. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla noin 44 000 eurooppalaista työntekijää 34 Euroopan maassa. Laajan tutkimuksen tarkoitus on seurata ja peilata eurooppalaisen työelämän tilaa niihin tavoitteisiin, joita Euroopan unioni on sitoutunut toteuttamaan Lissabon- ja Eurooppa 2020 -strategioissaan. Ensimmäinen vastaava tutkimus toteutettiin vuonna 1991. Laajasta tutkimusaineistosta julkaistaan useita eri teemoihin liittyviä tutkimusraportteja. Lisätietoja: www.eurofound.europa.eu

Akavalainen 1 | 2011

prosenttia vastaajista kertoi osallistuneensa oman työyksikkönsä työn organisoinnin tai työprosessien kehittämiseen. Toiseksi yleisimmin vaikutusmahdollisuuksia kiitettiin Norjasta saaduissa vastauksissa. Ruotsissa ja Suomessa työntekijöistä joka toinen oli päässyt vaikuttamaan omaan työhönsä. Pohjoismaiset työkulttuurit eroavat yllättävän paljon esimerkiksi Saksasta, jossa työn organisointiin tai työprosessien kehittämiseen oli päässyt vaikuttamaan vain joka kolmas vastaaja. Suomalaisten työura-arvio EU:n keskitasoa

Saksassa työskentelevistä yli 70 prosenttia uskoi pystyvänsä tekemään nykyistä työtään vielä 60-vuotiaana. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Iso-Britanniassa osuudet liikkuivat 65–68 prosentin välillä. Suomessa päästiin niukasti yli 60 prosentin. EU:n 27 jäsenmaan keskiarvo oli noin 60 prosenttia. Työn luonne näyttäisi vaikuttavan työuran pituuteen vahvemmin kuin erot vastaajien maiden välillä. Koko Euroopan tasolla erityisosaamista edustavista toimihenkilöistä 72 prosenttia katsoi voivansa jatkaa omaa työtään 60vuotiaana. Vastaava osuus vähemmän koulutetuista ja suorittavaa työtä tekevistä oli 44 prosenttia. Ulla Aitta työelämän tutkija

Tutkittua Yksityissektorin opit eivät sovellu suoraan julkiseen johtamiseen n Yksityisen sektorin johtamisopit ovat virranneet kuntaorganisaatioihin uudistamaan julkista johtamista. Kuitenkin julkisen sektorin palveluja järjestetään yhä organisaatio- eikä asiakaslähtöisesti, ilmenee Leena Kaljusen väitöstutkimuksesta. Lisäksi selvitys osoittaa, että julkisen toiminnan tuloksia arvioidaan pääasiassa talouden mittareilla, ja julkissektorin perustar-

koituksen toteutumista kuvaavien mittareiden kehittäminen on jäänyt taka-alalle. Julkisen sektorin rinnastaminen yksityiseen ja puhe muutoksen välttämättömyydestä tehokkuuden lisäämiseksi ovat oikeuttaneet yksityissektorin johtamisoppien soveltamisen kuntaorganisaatioissa. Levitäkseen organisaatiossa johtamisoppi tarvitsee johdon tasolta kan-

nattajan, joka markkinoi sitä muulle virkamies- ja luottamushenkilöjohdolle. Johtamisoppeja kuntaorganisaatioon välittäviä tahoja ovat konsulttiyritykset, yliopistot, kuntien johtoportaan verkostot sekä uudet johtajat ja koulutuspäivät. Väitöstyön mukaan julkisen sektorin johtamispuhe on ollut jatkuvassa muutoksessa, mutta menetelmien ja käytäntöjen taso on muuttunut

hitaammin. Se suosittelee, että vastakkainasettelujen sijaan yksityissektorin johtamisoppeja tulisi hyödyntää julkisten palvelujen kehittämisessä, unohtamatta kuitenkaan julkisen toiminnan perustarkoitusta ja arvoja. Liiketaloustieteen ja johtamis- ja organisaatiotutkimuksen alaan kuuluva Kaljusen väitöskirja tarkastettiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Kuntouttava työtoiminta lisää pitkäaikaistyöttömien hyvinvointia mutta ei työllistä n Kuntouttava työtoiminta parantaa pitkäaikaistyöttömien arjessa selviytymistä ja jarruttaa syrjäytymistä. Työtoimintajakson aikana työttömien työ- ja toimintakykyä voidaan arvioida, heidän mahdollisia sairauksiaan hoitaa ja heidän selviytymistään taloudellisista vaikeuksista selvittää. Lisäksi toimintapaikan yhteisöön kuuluminen tuo vaihtelua pitkäaikais-

työttömän tilanteeseen, uusia sosiaalisia suhteita ja osallistumisen kokemuksia, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä tutkimuksesta. Tulosten mukaan kuntouttava työtoiminta johtaa vain harvoin pitkäaikaistyöttömän työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Kyse on enemmän sosiaalisesta kuin ammatillisesta kuntoutuksesta.

Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää lakisääteistä aktivointia pitkäaikaistyöttömille. Työtoiminta on vastikkeellista työtä erilaisilla työpajoilla, kierrät yskeskuksissa, järjestöissä tai vaikkapa kunnan vanhustenhuollon yksiköissä. Työtoiminnan jakso kestää 3–24 kuukautta, ja sen aikana asiakkaan toimeentulona on työmarkkinatuki tai toimeen-

tulotuki sekä 9 euron päiväkorvaus. Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen johtaa työmarkkinatuen menettämiseen määräajaksi tai toimeentulotuen vähenemiseen. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu vuosittain 10 000–12 000 pitkäaikaistyötöntä. www.thl.fi

Työkyky keski-iässä ennakoi vanhuuden toimintakykyä n Työterveyslaitoksen 28 vuoden seuranta-aineistoon perustuva tutkimus osoittaa, että työkyvystään kannattaa huolehtia, jos haaveilee touhukkaista vanhuudenpäivistä. Huono työkyky keski-iässä ennustaa moninkertaista toimintakyvyn heikkenemisen riskiä vanhuudessa sekä varhaisempaa kuolemaa. – Etenkin miehillä huono työkyky johtaa

menehtymiseen ikätovereita aiemmin ja naisilla puolestaan heikompaan toimintakykyyn. Huomioimalla ympäristön vaatimukset voidaan toimintakyvyn vaikeuksiin vaikuttaa sekä työiässä että vanhuudessa, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkija Mikaela von Bonsdorff. Tutkimuksessa oli mukana lähes 6 000 kunta-alan työntekijää

ja toimihenkilöä, joiden terveyttä seurattiin vuodesta 1981 vuoteen 2009. Tutkimuksessa tarkasteltiin eri ammattiryhmien toimintakykyä. Riskit toimintakyvyn heikkenemiseen olivat työntekijöillä ja toimihenkilöillä lähestulkoon yhtä suuret. Varhainen kuolleisuus todettiin 29 vuoden seurannassa suuremmaksi työntekijöillä kuin toimihenkilöillä.

Tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskus, Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto ja sitä rahoittivat Työterveyslaitos sekä Kuntien eläkevakuutus (Keva). www.ttl.fi

Akavalainen 1 | 2011

Nimityksiä

Kuva-Ahti

Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI ry:n valtuusto valitsi järjestön puheenjohtajaksi toimikaudelle 2011–2012 Espoon seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön päällikön, rovasti Jukka Huttusen. Huttunen toimii myös Suomen kirkon pappisliiton puheenjohtajana vuoden 2011 loppuun asti.

Veikko Somerpuro

Tieteentekijöiden liitto valitsi puheenjohtajakseen kaudelle 2011–2012 Tapani Kaakkuriniemen, joka työskentelee koulutuspäällikkönä Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa.

Veikko Somerpuro

Professoriliiton valtuusto valitsi professori Maarit Valon liiton puheenjohtajaksi kaudelle 2011–2012. Valo työskentelee puheviestinnän professorina Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksessa. Hän on toiminut Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2002–2008.

Akavan koulutuspoliittiseksi asiamieheksi Ida Mielityinen Akavan koulutuspoliittiseksi asiamieheksi on valittu valtiotieteiden maisteri Ida Mielityinen. Hän aloittaa uudessa tehtävässään Akavan edunvalvontayksikössä helmikuussa. Mielityisellä on laaja kokemus koulutuspolitiikasta ja järjestötoiminnasta. Hän siirtyy keskusjärjestön palvelukseen Tekniikan akateemiset TEKin koulutuspoliittisen asiamiehen tehtävistä. Mielityinen haluaa työssään edistää koulutuspoliittista vuoropuhelua Akavan sisällä ja keskusjärjestön sidosryhmien kanssa. – Akava edustaa hyvin erilaisia korkeasti koulutettujen ryhmiä, joilla kuitenkin on monia yhteisiä intressejä. Tekemällä entistä enemmän yhteistyötä Akavan sisällä saamme edunvalvontamme yhä tuloksekkaammaksi. Sitä kautta Akavan asema yhteiskunnallisena keskustelijana vahvistuu, Mielityinen toteaa.

Pohjola-stipendit 2011 tutkimuksille ekonomien osaamisen kehittämisestä ja ammattiliiton suosittelukampanjasta Akavan hallitus myönsi Pohjolan lahjoittaman tutkimusstipendin kahdelle pro gradu -tutkielmatyölle. Anna Hartikainen tarkastelee tutkimuksessaan työnantajien panostuksia ja asenteita ekonomien ammatillisen osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen. Tutkimus 34

Akavalainen 1 | 2011

toteutetaan pääosin jäsenkyselynä Suomen Ekonomiliitto SEFEn jäsenille tämän vuoden aikana, ja tutkimusraportti julkaistaan ensi syksynä. Nea Leinosen tutkielma kartoittaa tekijöitä, jotka vaikuttavat word-of-mouth -viestintään. Sillä tarkoitetaan kuluttajien toi-

mintaa, joka välittää tietoa toisille kuluttajille. Taustalla on Agronomiliiton jäsenhankintakampanja syksyltä 2009, jossa alan opiskelijoita kannustettiin suosittelemaan ammattijärjestön jäsenyyttä uusille opiskelijoille. Tutkielma valmistui vuoden 2010 lopussa.

Nytt från Akava Sträng arbetsbeskattning är ett problem n Enligt Akava ska en åtstramning av lönebeskattningen vara den sista utvägen om statskassan behöver mer skatteintäkter. Höjningar av andra skatter är Akava motvilligt berett att godkänna, om man som motvikt sänker beskattningen på arbete. Akavas mål i fråga om regeringsprogrammet är att löntagarnas förvärvsinkomstbeskattning inte ska stramas åt på någon inkomstnivå. Den ekonomiska till-

växten kommer i fortsättningen att vila nästan enkom på produktivitet. Motorn för produktivitetsutvecklingen är numera människors kompetens. Största delen av höjningen i resultatnivån och produktiviteten går redan nu till skatter, vilket inte uppmuntrar till arbete. Löntagarnas inkomstbeskattning ska justeras till samma nivå som i de gamla EU-länderna, och

den högsta marginalskattegraden ska dras vid 50 procent. Beskattningen av kapitalinkomster kan stramas åt måttfullt. I dag beskattas kapitalinkomster i synnerhet på höga inkomstnivåer betydligt lättare än förvärvsinkomster. Med tanke på tillväxten och sysselsättningen är det skadligare att beskatta arbetet direkt än att beskatta konsumtionen.

Nätverk viktiga inom kulturbranscherna törerna på det fria fältet. Hon önskar att kulturverktygens potential i framtiden ska kunna utnyttjas effektivare i utvecklandet av samhället och att kulturen börjar betraktas som en del av samhället. Akava publicerade kulturpolitiskt program

I Akavas färska kulturpolitiska program konstateras att stärkandet av kultur och kreativitet är att utveckla det finländska samhället.

Endast rejäla FoU-satsningar ger oss framgång i eliten n Finland kan konkurrera med massproduktionen i billigare länder endast genom sin höga kompetensnivå. Därför är det viktigt att de kunskapsintensiva arbetsplatserna stannar kvar i Finland. Hittills har vi lyckats ganska bra. Under den senaste tiden har vissa företag dock börjat lägga ut sin forsknings- och utvecklingsverksamhet till länder som är billigare än Finland. Satsningarna på forskning och utveckling är viktiga, inte bara därför att 80 000 akavamedlemmar sysslar med FoU-arbete. Framtiden för hela vår ekonomi är beroende av framgångarna i denna nyckelgrupp. Det är en utmaning för Finland att antalet sysselsatta minskar samtidigt som antalet underhållsberättigade ökar. För att även kommande generationer ska kunna ta del av det goda måste ekonomin växa och sysselsättningen öka. Den ekonomiska tillväxten

Kulturen är en betydande källa till sysselsättning och välbefinnande. Den hör till basservicen och är en central faktor i utbildning och bildning. Akavas kulturpolitiska program förutsätter att företagsutbildning tas in på olika utbildningsnivåer, men i synnerhet i undervisningen inom kulturbranschen. Förutsättningarna för företagsamhet inom kulturbranschen måste förbättras. Dessutom bör stipendiemottagarnas ställning klarläggas.

Ordföranden

förutsätter en produktivitetsökning som i sin tur uppkommer genom teknisk utveckling och lansering av nya processer. Den uppnås inte utan investeringar i FoUverksamhet. Finlands totala satsningar på forskning och utveckling har höjts marginellt under många år. Företagens andel av satsningarna har ökat hela tiden. Det är ändå oroväckande att det är endast ett fåtal sektorer, rentav endast ett fåtal företag, som står för ökningen. Staten behövs som draghjälp för att man också ska få de små och medelstora företagen att satsa på högre kompetens och produktivitet. Vi har länge spelat i eliten inom innovationsverksamhet. Man måste komma ihåg att ligalicensen kostar. Akava vet hur mycket: Fyra procent av bnp för forsknings- och utvecklingsverksamhet.

Samuli Siirala

n Kulturproducent Anki Hellberg-Sågfors är projektchef för det riksomfattande projektet Produforum. Projektet främjar kulturaktörernas nätverkande och det svenskspråkiga kulturfältets synlighet både i Finland och utomlands. I nätverket ingår utöver det riksomfattande ESF-finansierade projektet också tre regionala projekt. Hellberg-Sågfors poängterar vikten av samarbete och nätverkande i stödet för kulturak-

Matti Viljanen Akavalainen 1 | 2011

www.a-lomat.ﬁ

Katso Perhelomakohteet ja hae lomalle

Perheen kanssa kesälomalle A-lomien edullisilla perhelomilla riittää tekemistä isoille ja pienille lomalaisille. Tarjolla on monia hyviä lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla ja lomakeskuksissa. Haettavina ovat kesän lomaviikot ovat 22–34. Hakuaika päättyy 15.4.2011. Perhelomiin saa lomatukea :: Perhe- ja virkistyslomat: 170 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 85 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotiaat 80 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Koululaisperheiden ryhmäperheloma: omavastuu 120 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.ﬁ