Akavalainen 3/2009

Akavalainen 3 | 2009

Akavalaisilla opiskelijoilla pulaa kesätöistä Omaishoitovapaasta subjektiivinen oikeus Sukupolvenvaihdos Akavan edunvalvonnan johdossa

Akavalainen 3 | 2009

Tuoretta tilastotietoa akavalaisista Lex Nokiana tunnettu tietosuojalaki tuli voimaan.

sivu 30

4 Lyhyet 6 Kesätöitä kalastellessa 8 Omaishoitovapaasta tehtävä subjektiivinen oikeus 10 Tietosuojalaki uudistui 12 Eläkkeelle jäämistä aiotaan myöhentää

Kotityöt jakautuvat epätasaisesti korkeasti koulutettujen perheissä.

13 LakiWoman 14 Järjestäytyminen kasvussa Yhdysvalloissa, potkut jäsenten uhkana 16 Menestyjien manifesti?

17 Paltamo työllistää kaikki 18 Akanoita 19 Uusia avauksia tarvitaan innovaatiotoimintaan

Minna Helle edunvalvonnan johtajaksi, Markku Lemmetyn lähes 30-vuotinen ura Akavassa päättyy.

20 Avoimilla markkinoilla kilpailevat liikelaitokset halutaan osakeyhtiöiksi 21 Paras kesätyönantaja haussa!

22 Asian laita Akavalainen kysyi liittokokousedustajilta kotitalousvähennyksen käytöstä

23 Kotityöt jakaantuvat epätasaisesti 24 Työsuhteen pätkimisen oltava syy Perustiedot määräaikaisesta työsuhteesta

26 Kahta puolta Akavalainen Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki puhelin 020 7489 400 www.akava.fi Päätoimittaja Hannamaija Helander hannamaija.helander@akava.fi Toimitussihteeri Tarja Arkio tarja.arkio@akava.fi Toimituksen sihteeri Tarja Paajonen tarja.paajonen@akava.fi

27 Lapsiperheen lomalla aika ei ole rahaa 28 Edunvalvontayksikön johdossa sukupolvenvaihdos 30 Akavalaisen profiili 32 Nimityksiä ja palkittuja

Taitto Aija Aalto aija.aalto@elisanet.fi

33 Akava-akatemia käynnistyy syksyllä

Aikakauslehtien liiton jäsen

34 Tutkittua

Painopaikka Kirjapaino PunaMusta ISSN 0789-6263 Seuraava lehti ilmestyy 24.9.2009

35 Nytt från Akava

Kannen kuva: Eija Hiltunen Kuvassa: Kari Haukia

Akavalainen 3 | 2009

Hyvää kesää!

Pääkirjoitus

Palvelu pakettiin

M

itä hankkia pyöreitä vuosia täyttävälle päivänsankarille, jolla on jo kaikkea? Pohdimme lahjaideoita oikein joukolla. Tavarataivaalta emme siis voineet valita mitään, joten päätimme hankkia sankarille jonkin palvelun. Niitähän riittää aina manikyyristä kuumailmapallolentoon.

Ylevämminkin voi valita, jos rahoittaa vuohen, koulupuvun tai rokotuksia kehitysmaahan. Valitettavasti vasta ensimmäisiä pyöreitä vuosiaan juhliva ei osaa vielä antaa arvoa hyväntekeväisyydelle. Kymmenvuotias odottaa hyvän tekemisen kohdistuvan itseensä – ja mieluiten tavarana. Lahjan saajan asenne ja ikä rajoittivat harmillisesti ideointiamme.

Palvelujen käyttämisessä vanhoja asenteita on aikuisillakin. Suomalaisten kotitalouksien reaalinen ostovoima on yhden sukupolven aikana noussut yli 40 prosenttia. Asenteet voivat silti olla sukupolven takaa. Monella olisi varaa ostaa palveluita, esimerkiksi siivousta,

hoivaa tai remonttiapua. Mutta estävätkö pihiys tai vahva itse tekemisen kulttuuri palvelujen käytön? Kai jokainen sentään omat nurkkansa siivoaa? Eikö isännällä pysy vasara kädessä, kun on tilattu timpuri hätiin? Kotitalousvähennys on auttanut ainakin pihejä – ja varmasti muokannut asenteita. Piikakeskustelukin on loppunut, kun kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutukset näkyvät.

Meitä muistutetaan varsinkin laskusuhdanteen aikana, miten tärkeää on suosia suomalaisia tuotteita. Erilaiset kotimaassa käytetyt palvelut työllistävät vielä suoremmin suomalaisia.

Kymmenvuotiaan lahjaksi tuli lupaus jäätelöbaariin päätyvästä elokuvaillasta.

Asennekasvatusta jo ensimmäisistä pyöreistä vuosista alkaen!

Hannamaija Helander

Puheenjohtajan palsta

Koulutus paras työttömyyden kampittaja

T

yömarkkinoiden epävarmuuden tila näyttää jatkuvan. Moni akavalainen on joutunut lomautetuksi tai irtisanottu. Onnetonta on, että jo taantuman alkaessa korkeasti koulutettujen työttömien määrä oli seitsenkertainen 1990-luvun laman alkuun verrattuna.

Alkuvuoden aikana akavalainen työttömyys on ollut voimakkaassa kasvussa.

Paras lääke työttömyyden nujertamiseen on koulutus, jolla voi vahvistaa omaa työmarkkinakelpoisuuttaan. Tässä on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä viime lamassa monet akavalaiset kokivat, ettei työvoimapoliittinen koulutus auttanut heitä.

Olennaisinta on koulutuksen laatu.

Koulutuksesta pitää olla hyötyä sekä yksittäiselle työttömälle että koko yhteiskunnalle. Tavoitteena on, että ihminen työllistyy nopeasti uudestaan. Mitä pi-

demmäksi työttömyysjakso venyy, sitä vaikeampaa työllistyminen on.

Sosiaalitupossa Akava sai ns. omaehtoisen koulutuksen työttömille suunnattujen aktiivitoimenpiteiden piiriin. Uskon, että se parantaa työttömien akavalaisten mahdollisuuksia saada hyödyllistä koulutusta.

Työttömien kannattaa huolehtia paitsi osaamisensa kartuttamisesta myös fyysisestä kunnostaan ja itseluottamuksestaan. Pitää muistaa, että työttömyyden syy on yleensä globaalissa taantumassa – ei ihmisessä itsessään. Ei pidä lannistua.

Näin kesän kynnyksellä kiitän kaikkia aktiivisuudesta ja tuesta akavalaisessa edunvalvonnassa. Kesällä on aika levätä ja virkistyä, jotta kykenemme taas syksyllä ottamaan uusia haasteita vastaan.

Toivotan kaikille hyvää kesää!

Matti Viljanen Akavalainen 3 | 2009

Lyhyet

Akavan arvostus omien keskuudessa kasvanut n Akavalaisten tyytyväisyys omaan keskusjärjestöön on kasvanut. Kun paljon ja melko paljon omaa keskusjärjestöään arvostavien osuudesta vähennetään melko vähän tai ei lainkaan keskusjärjestöä arvostavien äänet, on Akavan arvostus noussut lukuun +66 vuoden takaisesta luvusta +53.

Tiedot ovat peräisin SAK:n TNS Gallupilla teettämästä työmarkkinailmastoa selvittävästä tutkimuksesta. Keskusjärjestöjen vertailusta käy ilmi, että SAK:n ja Akavan jäsenet arvostavat omaa keskusjärjestöään enemmän kuin STTK:n jäsenet.

Tutkimus kertoo myös ammatillisen järjestäytymisen arvostuksen noususta.

Erityisesti nuorimpien ikäluokkien, 15–24- ja 25–34-vuotiaiden, usko järjestäytymiseen on voimistunut viimeisen vuoden aikana.

Valtaosa kansalaisista (83 %) sanoo, että sekä työnantajat että työntekijät voivat hyötyä paikallisesta sopimisesta, jos sitä osataan soveltaa oikealla tavalla.

Käsitykset ovat kuitenkin muuttuneet astetta varauksellisempaan suuntaan. Käytännössä etenkin työntekijät, alemmat toimihenkilöt, eläkeikää lähestyvät, SAK:n ja STTK:n jäsenet suhtautuvat työpaikkatason sopimisen lisäämiseen keskimäärää varovaisemmin.

Yrittäjien näkemykset edustavat myönteisintä päätä.

Vastaajilta kysyttiin myös seuraavan työmarkkinaratkaisun tavoitteista. Listan kärjessä on työllisyyden parantaminen (63 %), palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen (55 %) ja määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen (36 %). Palkankorotukset ja palkkaukseen liittyvät etuudet ovat kuudennella sijalla ja niihin kohdentuu vähemmän vaatimuksia kuin vuonna 2007. Vähiten odotuksia ladataan luottamushenkilöiden aseman parantamiseen, etätyön pelisääntöjen kehittämiseen ja tulospalkkauksen pelisääntöjen sopimiseen.

n Etätyö on tulevaisuudessa ehdoton kriteeri työpaikan houkuttelevuudelle ja rekrytointivaltti.

Näin arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön huhtikuussa julkaisemassa raportissa Työelämän laadulla parempaa jaksamista Kuinka etätyö voi auttaa?

Uuden sukupolven työskentelytavoissa etätyö ei ole enää vain edelläkävijyyden merkki, vaan luonnollinen ja välttämätön edellytys toimiville työolosuhteille.

Etätyö on keino parantaa työelämän laatua, sillä se mahdollistaa yksilölliset ratkaisut. Sillä on myös ympäristöystävälliset vaikutukset, kun työmatkaliikenne vähenee.

Etätyö ei ole yleistynyt toivotulla tavalla ja Suomessa on paljon käyttämätöntä etätyöpotentiaalia.

Raportin kirjoittajat Sirkka Heinonen ja Riikka Saarimaa esittävät kansallisen etätyökampanjan käynnistämistä.

– Talouden taantuma on erinomainen ajanjakso pysähtyä pohtimaan etätyön mahdollisuuksia ja tuoda etätyö käytäntöön oman

Akavalainen 3 | 2009

Kuva: GORILLA/Petri Artturi Asikainen

Työuriin pituutta etätyöllä

organisaation sisällä integroituna sekä henkilöstöpolitiikkaan että ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan ja yleisemminkin yritysten yhteiskuntavastuuseen. Kilpailuetua syntyy niille yrityksille, jotka ennakoiden oivaltavat hyödyntää etätyön suomia mahdollisuuksia, professori Sirkka Heinonen sanoo.

Työnantajille on raportissa kehitetty asennetesti, jolla testataan työnantajan valmiutta ottaa työnantajalähtöinen etätyön haaste ja malli vastaan. Raportti on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.tem.fi/julkaisut

Elinikäisen oppimisen neuvostosta koulutuksen ja työelämän yhteistyön asiantuntijaelin n Opetusministeriön yhteyteen perustetaan elinikäisen oppimisen neuvosto. Sen tehtävänä on käsitellä koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiin ja aikuiskoulutuspolitiikan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

Neuvosto korvaa vuodesta 1985 toimineen aikuiskoulutus-

neuvoston, ja sen toimenkuva on aiempaa laajempi. Tehtävät kattavat elinikäisen oppimisen näkökulman ja työelämässä tapahtuvan oppimisen kautta kaikki koulutusasteet ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluopetukseen sekä vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen.

Kuva: Rodeo

Hallitus teettää tasa-arvoselonteon n Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta tehdään nyt Suomessa ensimmäistä kertaa seltonteko.

Tavoitteena on arvioida suomalaista tasa-arvopolitiikkaa ja tasaarvopoliittisia toimia eri alueilla.

Syksyllä 2010 eduskunnalle annettavassa selonteossa linjataan myös tulevaisuutta.

Selonteossa tarkastellaan muun muassa työelämää ja työn ja perheen yhteensovittamista sekä kou-

lutusta, tutkimusta ja päätöksentekoa. Työtä tehdään professori Helena Rannan johdolla.

Suomi työaikadirektiivin valvonnan kohteena n Työaikadirektiiviuudistus kaatui Euroopan parlamentin istuntokauden lopulla. Voimassaoleva direktiivi on kuitenkin ongelmallinen, sillä jäsenmaat rikkovat sen tulkintaa päivystysaikakysymyksissä. Komissio on käynnistänyt asiassa valvontamenettelyn, jonka kohteena myös Suomi on.

Valvontatoimet voivat johtaa siihen, että jäsenmaiden on muutettava lainsäädäntönsä vastaamaan nykyisen direktiivin tulkintaa. Tällainen muutos uhkaisi Suomessa esimerkiksi nykyisten terveydenhoitopalvelujen tuot-

tamista, sillä alalla ei ole tarjolla muutoksen edellyttämää työvoimaa. Suomessa muutosta ei ole valmisteltu.

Komission on jatkettava valvontatoimia, ellei se anna uutta esitystä asiassa. Päivystysaikoihin liittyvien ristiriitojen vuoksi näyttää sangen todennäköiseltä, että komissio pyrkii mieluummin uudistamaan yhteisön lainsäädäntöä kuin saattaa jäsenmaat kestämättömään tilanteeseen. Akavan mielestä työaikasuojelua tulee uudistaa kokonaisuutena eikä tyytyä vain osittaiseen uudistukseen.

Kuva: Gorilla/David Trood

Akavalainen 3 | 2009

Taantuma on syönyt akavalaisten opiskelijoiden kesätyöpaikkoja. Erityisen hankala tilanne on tekniikan alan opiskelijoilla.

Kesätöitä kalastellessa

Akavalainen 3 | 2009

Eija Hiltunen

S

uomen Yrittäjien mukaan pienet ja keskisuuret yritykset palkkaavat tänä vuonna 25 000 kesätyöntekijää vähemmän kuin vuosi sitten. Vähennykset näkyvät eniten teollisuudessa.

Tilanne on haastava etenkin opintojensa loppuvaiheessa oleville tekniikan alan opiskelijoille.

– Suuri osa diplomi-insinööriksi opiskelevista hankkii itselleen kesätyöpaikan yrityksestä, josta uskovat muutaman kesän jälkeen saavansa diplomityöpaikan. Nyt opintojen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden ongelma on, ettei edes kesätöitä ole tarjolla, sanoo Tekniikan Akateemisten Liiton teekkariasiamies Kari Hankia.

Vaikein tilanne on prosessi- ja metsäteollisuuden puolella. Isot yritykset, kuten Nokia ja Fortum eivät palkkaa lainkaan kesätyöntekijöitä. Tehtaita seisotetaan tulevana kesänä metsäteollisuudessa, joka myös on suuri teekkareiden työllistäjä.

Hankia muistuttaa, että lopputyön tekeminen on aina mahdollista stipendin turvin.

– Ainahan korkeakoululla on tarjolla diplomityöpaikkoja. Ihmiset saadaan valmistumaan, mutta voi kysyä, onko kaikista lopputöistä hyötyä opiskelijalle itselleen tai elinkeinoelämälle.

Työttömäksi valmistuminen ei ole kenenkään etu.

Kari Hankia pelkää, että kesällä 2010 on vielä vaikeampi löytää töitä.

Aina vaan pahenee

Diplomi-insinöörien työttömyyden kasvu pelottaa Hankiaa, sillä tekniikan alan yliopisto-opiskelijoiden tutkinnonuudistuksen siirtymävaihe päättyy kesällä 2010.

– Jotta ihmiset valmistuisivat vanhan tutkintojärjestelmän aikana, on heille keksittävä lopputyöaiheita. Töitä voi olla vielä vaikeampi löytää kesällä 2010.

Lohdullista on se, että suurella osalla vanhemmista teekkareista on jo työpaikka.

Kesätyöntekijöiden palkkaamatta jättäminen ei ole yrityksillekään ongelmatonta.

– Työnantajat tekevät itselleen hallaa, sillä he menettävät omasta tulevaisuudestaan muutaman opiskelijavuosikurssin. Toki yt-la-

keja on noudatettava ja irtisanotut pitää työllistää ensin, mutta myös vastavalmistuneet on otettava huomioon.

Kesätyön puute vaikeuttaa myös opiskelijoiden käytännön elämää.

– Rahat on keksittävä jostain muualta. Tekniikan puolella näkyy se, että kesän hyväpalkkaiset työt helpottavat syksyä ja kevättä, kun kesän tuloilla voi opiskella täyspäiväisemmin. Tilanne varmasti ajaa ihmisiä töihin ensi syksynä, jos töitä vaan löytyy.

Kesäopintoja lisätty

Kesätöiden niukkuudesta kertoo se, että kesäopintojen hakijamäärät ovat moninkertaistuneet niillä paikkakunnilla, joilla opintoja on tarjolla.

– Korkeakoulut ovat onneksi ymmärtäneet, ettei ihmisillä ole töitä. Kursseja on lisätty, ja opiskelijoiden painostuksesta myös tenttipäiviä on tarjolla enemmän.

Työpaikkojen vähäisyys näkyy myös kampusten arjessa.

– Yleensä opiskelijatalojen parkkipaikat tyhjenevät keväällä.

Nyt parkkipaikat ovat edelleen täynnä autoja, vaikka ollaan kesän kynnyksellä.

TEKistä on viestitty opiskelijoille, että vaikka töitä ei saa tai kesäopintoja ei ole tarjolla, kannattaa tehdä jotain, mikä vie elämää eteenpäin.

– Olen kannustanut opiskelijoita opettelemaan uuden kielen tai lähtemään ulkomaille. Kotiin ei kannata jäädä makaamaan!

Rekrytointi jää viime tinkaan

Myös insinööriopiskelijoiden kesätyötilanne on huonontunut.

Uuden Insinööriliiton opiskelija-asiamiehen Ulla-Mari Pasalan mukaan erityisesti tietotekniikan, sähkötekniikan ja rakennusteollisuuden aloilla töistä on pulaa.

– Näillä aloilla irtisanotaan ja lomautetaan, eikä kesätyöntekijöitä palkata. Elintarvikealalla tilanne on onneksi hieman parempi.

Kesätyöpaikkojen suhteen on kuitenkin vielä toivoa ilmassa.

– Moni opiskelija on käynyt työpaikkahaastattelussa aivan viime päivinä. Firmat ovat pitkittäneet rekrytointia, ja huomanneet, että rahaa onkin. Ja että työt eivät ole hävinneet mihinkään, joten kesätyöntekijöitä tarvitaan!

Insinööriopiskelijat ovat tähän asti saaneet melko hyvin harjoittelupaikkoja, mutta taantuma uhkaa myös niitä. Heidän opintoihinsa kuuluu pakollinen, noin viiden kuukauden mittainen harjoittelujakso.

Tarja Arkio

AOVA etsii Suomen parasta kesätyönantajaa!

Lue lisää sivulta 21

Kesätyöpulaa useilla aloilla n Kunnat ovat perinteisesti olleet sosiaalialan opiskelijoille varma harjoittelukohde, sillä lakisääteisten palvelujen turvaaminen ympäri vuoden on edellyttänyt myös opiskelijoiden työpanosta. Nyt tarjolla on aiempaa vähemmän harjoittelupaikkoja, sillä moni kunta on lomauttanut työntekijöitään tai julistanut rekrytointikiellon.

– Tämä on huono uutinen sosionomeiksi ja sosiaalityöntekijöiksi opiskeleville, sillä harjoittelu on heillä pakollinen osa opintoja.

Pahimmillaan opinnot viivästyvät, sanoo alan opiskelijoita edustavan Talentian opiskelija-asiamies Kirsi Nurme.

Paikalliset oppilaitokset yhdessä liiton kanssa ovat kuitenkin saaneet muutamia kuntia ja kaupunkeja harkitsemaan tilannetta uudelleen.

– Neuvottelemalla on löydetty yhteisymmärrys siitä, että harjoittelupaikkoja kannattaa tarjota myös taantuman aikana. Jos kunnat haluavat tulevaisuudessa valmistuneita ammattilaisia töihin, on harjoittelupaikkoja järjestettävä.

Tarjolla opintoja vastaamattomia töitä

Kesätyöpula kalvaa myös humanistiksi ja ei-opettajaksi opiskelevia kasvatustieteilijöitä.

– Aiemmin kesätöitä on saanut hyvin. Tänä vuonna tilanne on huonontunut, ja töiden saaminen ilman suhteita tai aiempaa kontaktia on vaikeaa, kertoo Akavan Erityisalojen opiskelija-asioista vastaava asiamies Minna Ahola.

Hänen mukaansa opiskelijat suhtautuvat tilanteeseen rauhallisesti. Moni aikoo käyttää kesän opintojen edistämiseen.

Ekonomiopiskelijoilla eli kyltereillä taantuma on mutkistanut kesätöiden saantia.

– Yhä useammin ne, jotka onnistuvat saamaan töitä, joutuvat tyytymään muuhun kuin omia opintoja vastaavaan työhön, kertoo Suomen Ekonomiliiton Sefen opiskelija-asiamies Tanja Haapasalo.

Sefe on myös muistuttanut työnantajia Ota kylteri töihin! sähköpostikampanjalla siitä, että monipuolisia liiketoiminnan osaajia eli kyltereitä kannattaa palkata kesätöihin.

Leijoilla Suomi nousuun!

Reippaalla asenteella ja oma-aloitteisuudella voi saada paljon aikaan, kuten Kouvolaan toukokuussa kokoontuneet yli 50 teekkaria todistivat. He ottivat päivän ajaksi käyttöönsä tyhjiä tiloja kaupungin myötävaikutuksella, pistivät pystyyn leijatehtaan – ja valveutuneita kun ovat, valitsivat itselleen myös pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun. Kaiken päälle valmiit leijat lahjoitettiin paikallisille kouluille ja päiväkodeille.

– Leijat symboloivat teekkareiden tahtoa olla nostamassa Suomea ylös taantumassa, osallistujat hehkuttivat.

Tupsuhattuja ei voi ainakaan syyttää yrityksen puutteesta.

Teekkari Jani Kalasniemi (Otaniemi) kehittää uutta leijamallia Akavalainen 3 | 2009

Omista vanhemmista tai puolisosta huolehtiminen saattaa pahimmillaan ajaa työntekijän irtisanoutumaan työstään.

Akava vaatii omaishoitajien aseman parantamista lainsäädännöllä.

Kuva: Gorilla / Mikkel Østergaard

Omaishoitovapaasta tehtävä subjektiivinen oikeus

V

anhempien ikäluokkien osuus väestöstä kasvaa.

Myös paineet järjestää ikäihmisten huolenpito kasvavat sekä yhteiskunnallisesti että omaisten näkökulmasta. Työntekijälle mahdollisuus huolehtia sairaasta läheisestä on tärkeä, sillä moni haluaa kantaa itse vastuuta omaistensa hyvinvoinnista. Mahdollisuuden puuttuminen voi heijastua kielteisesti työhyvinvointiin ja työpaikan tuottavuuteen.

Akavalainen 3 | 2009

Työntekijän omista vanhemmista tai puolisosta huolehtiminen tuo myös lisää haasteita työn ja perhe-elämän yhteensovittamiselle. Sitä voidaan nykyisin helpottaa joustavilla työaikajärjestelyillä ja työn organisoinnilla, jotka perustuvat työpaikka- tai yksilökohtaiseen sopimiseen. Akavan mielestä työntekijän mahdollisuuksia osallistua omaisten hoitamiseen tulisi kuitenkin parantaa myös lainsäädännöllä.

Joustamattomuus kostautuu

Työlainsäädännön tarjoamat joustomahdollisuudet omaisen hoitamiseen eivät ole riittäviä etenkään silloin, kun hoitovastuu on ympärivuorokautinen. Omaistaan hoitava työntekijä joutuukin usein irtisanoutumaan työstään. Epäkohta on kohtuuttoman suuri, sillä omaishoito on taloudellisesti raskasta ja paluu työelämään voi olla erittäin vaikeaa ja hankaloi-

tua iän myötä. Pitkittyneen työttömyyden haittavaikutukset ja kustannukset kohdistuvat koko yhteiskuntaan.

Työntekijöiden yksilöllisten elämäntilanteiden huomioon ottaminen töiden organisoinnissa parantaa työpaikkaan sitoutumista ja hyödyttää koko työyhteisöä.

Akava katsoo, että lainsäädännöllä on turvattava työntekijälle subjektiivinen oikeus jäädä pois työstä määräajaksi sairaan tai

vammaisen omaisen hoitamiseksi erityisesti silloin, kun hoitovastuu on ympärivuorokautista. Myös tätä kevyemmän hoitovastuun kantavien työntekijöiden sopimismahdollisuutta tulee parantaa lainsäädännöllä. Yhtä tärkeää on turvata työntekijän oikeus palata entiseen työhönsä.

Hoitovapaaoikeus ei saa Akavan mielestä johtaa siihen, että yhteiskunnan hoitovastuu vähenee tai että julkisten palvelujen

Hoitovastuu kuormittaa yli 50vuotiaita korkeasti koulutettuja n Korkeasti koulutetuilla on hieman vähemmän huolenpitovastuuta omista tai puolison vanhemmista tai lapsenlapsista kuin palkansaajilla keskimäärin. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan omaisistaan huolehti 41 % kaikista kokoaikatyötä tekevistä palkansaajista, korkeasti koulutetuista 34 %.

Ero kuitenkin tasoittuu yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa 52 % työssä käyvistä korkeasti koulutetuista kantaa vastuuta omaisistaan. Kaikilla palkansaajilla vastaava osuus on 54 %.

Yli 50-vuotiaista korkeasti koulutetuista 40 % vastaa kodin ulkopuolisesta aikuisesta. Heistä puolet käyttää omaishoitoon yli yhdeksän tuntia kuukaudessa.

Samaan ikäryhmään kuuluvista 22 % hoitaa lapsenlapsiaan ja heistäkin joka toinen yli yhdeksän tuntia kuukaudessa. Huolenpitovastuut ovat osittain päällekkäisiä.

Mitä ikääntyneempi hoitaja on, sitä kuormittavammaksi hän vastuunsa kokee. Yli 50-vuotiaista korkeasti koulutetuista työssä käyvistä naisista 15 % koki hoitovastuun kuormittavaksi.

taso tai tarjonta laskee. Sen vuoksi on tärkeää, että oikeus hoitovapaaseen perustuu objektiivisiin ja lakisääteisiin kriteereihin, joiden olemassaolo todetaan työpaikalla.

Henkilöstön edustajien osaamista on hyödynnettävä hoitovapaaoikeuden edellytyksiä arvioitaessa, jotta työntekijän alisteinen ja työnantajaa heikompi neuvotteluasema ei vaarantaisi oikeuden käyttämistä.

Maria Löfgre

Lainvalmistelu jumissa Yli 120 kansanedustajaa allekirjoitti vuonna 2007 Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satosen lakialoitteen omaishoitajan hoitovapaaoikeudesta. Siinä ehdotetaan omaishoidon tuella omaistaan hoitavalle henkilölle oikeutta enintään kolmen vuoden palkattomaan vapaaseen työ- ja virkasuhteestaan. Lakialoite johti kolmikantaiseen lainvalmisteluun, jossa ei ole toistaiseksi saavutettu yksimielisyyttä hoitovapaaoikeuden järjestämisestä.

Erityisen vaikeaa on ollut löytää työnantajan kanssa yhteisiä linjoja hoitovapaan enimmäiskestosta.

Tällä hetkellä työn ja omaishoidon hankala yhteensovittaminen kuormittaa tarpeettomasti tuhansia suomalaisia palkansaajia. Toimiva järjestelmä olisi koko työyhteisön etu. Siksi soisi, että lainvalmisteluun saadaan vauhtia.

Huolenpitovastuu kodin ulkopuolisista aikuisista tai lapsista Korkeasti koulutetut

Kaikki

34

Miehet

• Suomessa on yli 300 000 omaisensa hoidossa

41

olevaa ihmistä

39

31

Naiset

Kaikki

36

• Omaistaan auttaa yli miljoona suomalaista, 43

joista pääasiallisia auttajia noin 280 000. Heistä työssä käyviä on noin 120 000.

Ikäryhmä: Alle 35

21

• Omaisiaan hoitavat eniten hoidettavien tyttäret

28

35-50

oman työnsä ja perheensä ohessa.

40

34

0

10

20

30

• Omaishoidon tukea sai vuonna 2007 noin

54 52

Yli 50 40

50

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat

60 %

32 400 henkilöä. Hoitopalkkiot olivat yhteensä noin 118 miljoonaa euroa.

Lähde: Tilastokeskus, työolotutkimus 2008

Akavalainen 3 | 2009

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki uudistui Lex Nokiana tunnettu sähköisen viestinnän tietosuojalaki antaa työnantajalle oikeuden käsitellä sähköisen viestinnän tunnistamistietoja väärinkäytösten selvittämiseksi. Akavan vaatimuksesta lakiin saatiin kirjattua menettelysäännökset työntekijöiden tunnistetietojen käsittelemisestä.

Uudistetun lain myötä yhteisötilaaja saa käsitellä tunnistamistietoja sen selvittämiseksi, käyttääkö joku verkkoa luvattomasti tai elinkeinotoiminnan kannalta keskeisten yrityssalaisuuksien paljastamiseksi. Yhteisötilaaja on yritys, yhteisö, tai esimerkiksi yliopisto tai julkishallinnon yhteisö. Olennaista on, että työnantaja yhtei-

sötilaajana omistaa viestintäverkkonsa ja viestintäpalvelunsa sekä vastaa niistä aiheutuvista kustannuksista.

Tunnistamistieto tarkasti määritelty

Tunnistamistiedoilla tarkoitetaan tilaajaan tai käyttäjään yhdistettävissä olevaa tietoa, jota

viestintäverkoissa käsitellään viestien siirtämiseksi tai tarjolla pitämiseksi. Tunnistamistiedot kertovat esimerkiksi viestinnän keston, ajankohtaan tai lähettäjän tai vastaanottajan päätelaitteen sijaintiin.

Viestin sisältö ei kuulu viestin tunnistamistietoihin eikä sitä voi avata väärinkäytöksiä epäiltäessä.

Kaupallisista sähköisistä palveluista tunnistamistiedot paljastavat vain käytetyn palvelun osoitteen, käytön ajankohdan ja keston.

Työnantaja ei myöskään voi seurata tavanomaisiin viesteihin liittyviä tunnistamistietoja eikä selvittää, onko työntekijä yhteydessä esimerkiksi luottamusmieheen tai työterveyshoitajaan.

Tiukat ennakkoehdot

Ennen tunnistamistietojen käsittelyn aloittamista työnantajan on annettava kirjalliset ohjeet siitä, miten sen viestintäverkkoa ja -palveluita saa käyttää.

Lisäksi työnantajan on rajoitettava pääsyä viestintäverkkoonsa ja viestintäpalveluunsa ja huolehdittava tietoturvasta. Työnantajan on myös määriteltävä, minkälaisia viestejä sen viestintäverkon kautta saa välittää ja miten ja minkälaisiin kohdeosoitteisiin viestintää ei saa harjoittaa.

Työnantajan tulee myös rajoittaa pääsyä yrityssalaisuuksiin ja taata niiden tietoturvallisuus.

Lisäksi on määriteltävä, miten 10

Akavalainen 3 | 2009

Kuva: Plugi/Tuomas Marttila

yrityssalaisuuksia saa viestintäverkossa siirtää.

Suunnittelu- ja yhteistoimintavelvoitteet tiukat

Ennen tunnistamistietojen käsittelyn aloittamista työnantajan tulee nimetä ne henkilöt, joiden tehtäviin tunnistamistietojen käsittely kuuluu.

Tunnistamistietojen käsittelyn aloittaminen edellyttää myös yhteistoimintamenettelyä ja päätösten tiedottamista työntekijöille.

Myös muissa kuin yt-lain piiriin kuuluvissa yrityksissä ja yhteisöissä kuulemisesta ja tiedotuksesta on huolehdittava.

Automaattinen ja manuaalinen käsittely

Työnantaja voi käyttää tunnistamistietojen automaattista tai manuaalista käsittelyä luvattoman käytön tai yrityssalaisuuksien vuotojen paljastamiseen. Käsittelyjen edellytykset poikkeavat toisistaan.

Automaattista hakutoimintoa ei kohdisteta ihmistyövoimin, vaan hakukone hakee viestintäverkosta automaattisesti poikkeamia tietyin ennalta määrätyin kriteerein. Tämä voi perustua viestien kokoon, tyyppiin, määrään, yhteystapaan tai kohdeosoitteisiin.

Yksittäisen käyttäjän viestin tunnistamistiedot eivät tule luonnolliselle henkilölle tietoon.

Manuaalinen käsittely kohdistetaan ihmistyövoimin tapauskohtaisesti tietyn käyttäjän yhteysosoitteiden tunnistamistietoihin.

Tämä edellyttää, että automaattisen hakutoiminnon avulla on havaittu viestinnässä poikkeama tai muut laissa erikseen säädetyt edellytykset täyttyvät.

Työnantajalla tiedonantovelvollisuus

Työnantajan on laadittava tunnistamistietojen manuaalisesta käsittelystä selvitys mahdollisimman pian käsittelyn päätyttyä. Siitä on käytävä ilmi käsittelyn peruste, ajankohta, kesto, syy, käsittelijät

ja käsittelystä päättänyt henkilö.

Lisäksi käsittelyyn osallistuneiden henkilöiden on allekirjoitettava selvitys. Selvitys on säilytettävä vähintään kaksi vuotta tunnistamistietojen käsittelyn päättymisestä.

Selvitys on tarpeen viestintäverkkojen ja palvelujen käyttäjien, tietojen käsittelyyn osallistuneiden ja siitä päättäneen henkilön oikeusturvan kannalta. Jälkikäteen on voitava selvittää, kuka tietoja on käsitellyt, mihin ajankohtaan ja kenen aloitteesta.

Saatuaan tiedon tunnistamistietojensa käsittelystä, käyttäjällä on mahdollisuus varmistua toimien lainmukaisuudesta ja kääntyä tarvittaessa tietosuojavaltuutetun tai poliisin puoleen. Jos käyttäjä on työntekijä, voi hän kääntyä myös ammattijärjestönsä puoleen.

Työnantajan ei tarvitse antaa selvitystä niille käyttäjille, joiden tunnistamistietoja on käsitelty massamuotoisesti eli käyttäjien tunnistamistiedot eivät ole tulleet käsittelijän tietoon.

tamisesta. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoitus on parantaa käyttäjien oikeusturvaa. Tietosuojavaltuutettu saa etukäteen tiedon niistä tahoista, jotka ryhtyvät käyttämään käsittelyoikeuttaan ja voi näin valvoa käsittelyä. Oikeusministeriön antama asetus valvonnasta perittävistä maksuista tuli voimaan samaan aikaan lain kanssa.

Työntekijöiden edustajilla tiedonsaantioikeus

mattisalaisuutta taikka muuta vastaavaa elin-

Työnantajan on annettava työntekijöiden edustajalle vuosittain tunnistamistietojen manuaalisesta käsittelystä selvitys, josta on käytävä ilmi, millä perusteella ja kuinka monta kertaa tunnistamistietoja on vuoden aikana käsitelty. Jos edustajaa ei ole valittu, selvitys on annettava kaikille kyseiseen henkilöstöryhmään kuuluville työntekijöille.

Työntekijöiden edustajien ja työntekijöiden on pidettävä salassa tietoonsa saamat yrityssalaisuuden loukkaukset ja sen epäilyt koko työsuhteen voimassaoloajan.

nonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaise-

Ennakkoilmoitus tietosuojavaltuutetulle

Työnantajan on ilmoitettava ennalta tietosuojavaltuutetulle tunnistamistietojen käsittelyn aloit-

Paula Ilveskivi

Lisätietoja: www.akava.fi/tyoelama

Luvaton käyttö Viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvatonta käyttöä on laitteen, ohjelman tai palvelun asentaminen yhteisötilaajan viestintäverkkoon tai luvattoman pääsyn avaaminen sivulliselle. Luvatonta käyttöä on esimerkiksi yrityksen henkilökunnan koon mukaan hinnoitellun palvelun jakaminen luvatta ulkopuolisten käyttöön.

Yrityssalaisuuden paljastaminen Yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai amkeinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeiminen aiheuttaisi taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle elinkeinonharjoittajalle.

Mikä on kohtuullista käyttöä?

Tähän asti työnantajat ovat yleensä sallineet viestintäverkkonsa kohtuullisen käytön myös työntekijöiden henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen.

Esimerkiksi pankkipalvelujen ja sähköpostin käyttö on laajalti hyväksyttyä. Työnantajalla on kuitenkin oikeus määritellä mihin työtehtävien hoitamiseksi tarkoitettuja välineitä voidaan käyttää.

Akavalainen 3 | 2009

11

Eläkeaikeet myöhentyneet Yhä useampi suomalainen on halukas jatkamaan töissä yli 63-vuotiaaksi, vaikka lähes kaikkien mielestä työelämässä on ongelmia. Ihmiset ovat alkaneet oireilla kiivaan työtahdin takia.

S

uomalaisten mielestä suurin ongelma työssä jaksamisessa ovat työelämän korkealle viritetyt vaatimukset ja kiivastahtisuus. Toiselle sijalle nousivat henkiset tekijät, kuten työperäinen masennus ja uupuminen. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tutkimuksesta.

Telan toimitusjohtaja Esa Swanljung pitää huolestuttavana sitä, että työntekijöiden oirehtiminen on lisääntymässä. Fyysisen kunnon heikentyminen ja masennus koetaan nyt suurempina huolina kuin kaksi vuotta sitten.

Toimialajohtaja Juhani Pehkonen TNS Gallupista epäilee, että oireilu on seurausta työn kiivastahtisuudesta, mikä ilmeni jo edellisessä tutkimuksessa. Nyt on vain otettu seuraava askel huonompaan suuntaan.

– Ikävä kyllä sellaisia ihmisiä ei juurikaan ole, jotka eivät näkisi työelämässä ongelmia, hän sanoo.

Lähes 60 prosenttia vastaajista arvioi, että työssä käyvien ihmisten jaksaminen heikentyy talouskriisin takia.

Työelämän kasvavat vaatimukset ja vauhti näkyvät myös Tilastokeskuksen työolotutkimuksen tuloksissa. Sen mukaan kahdella kolmesta työtehtävien määrä on lisääntynyt viime vuosina. Saman verran on niitä, joiden työtehtävien alue on laajentunut. 69 prosenttia kertoo, ettei tilapäisiin poissaoloihin oteta sijaisia. Korkeasti koulutettujen kohdalla luvut ovat vielä muita synkempiä.

Silloin ollaan jo myöhässä, kun ihminen hakee varhaiseläkettä.

Toiset jatkavat, toiset uupuvat

Kuntien eläkevakuutuksen Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma korostaa, että keskiarvot eivät kerro koko totuutta eläkeaikeista, sillä polarisoituminen on voimakasta. Jotkut jatkavat hyvinkin pitkään työelämässä,

Työn vaatimusten muutokset viime vuosina Kokoaikatyössä olevat

Korkeasti koulutetut

Kaikki

Työtehtävien alue laajentunut

69

Tilapäisiin poissaoloihin ei sijaisia Työtehtävät lisääntyneet Tiedon omaksumisvaatimukset kasvaneet Työtehtävät vaikeutuneet

47

Tulosseuranta tehostunut Henkilöstöä aiempaa vähemmän Säästötavoitteet tiukentavat työtahtia 34 33

Kilpailu asiakkaista ja töistä lisää paineita

12

Akavalainen 3 | 2009

74 71 70 68 64

57 58 55 59 52 51 46 48

Tulostavoitteet tiukentuneet

Lähde: Työolotutkimus 2008

58 57

76

0

10

20

30

40

50

60

70

80 %

mutta liian monet tipahtavat työkyvyttömyyseläkkeelle.

Forma on huolissaan siitä, että ongelmiin tartutaan liian myöhään.

– Esimiehen tehtävä olisi puuttua ongelmiin riittävän varhain, jos hän näkee, ettei alainen selviydy työtehtävistään. Silloin ollaan jo myöhässä, kun ihminen hakee varhaiseläkettä.

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä on vain 52 vuotta.

– Tehokkainta eläkeiän nostoa olisi, jos tätä joukkoa saataisiin pienennettyä, Telan Esa Swanljung sanoo. Hän uskoo, että masennuksen takia työkyvyttömäksi jäävien määrä on puolitettavissa.

Lama ei vie työhaluja

Suomalaisten halu jatkaa työelämässä on talouskriisistä ja lomautuksista huolimatta kasvussa. Jopa neljännes olisi halukas jatkamaan työtä 63 ikävuoden jälkeenkin.

Näiden ihmisten osuus on kasvanut kahdessa vuodessa peräti kuudella prosenttiyksiköllä. Korkeasti koulutetut ovat vakuuttuneempia kuin muut siitä, ettei taantuma vaikuta heidän ratkaisuihinsa jatkaa työuraansa.

– Taantuma ei ole vaikuttanut ihmisten eläkeaikeisiin, mutta heitä pitäisi tukea, jotta aikeet tulisivat todeksi, Swanljung sanoo.

Kaksi kolmesta arvioi, että talouskriisi vähentää luottamusta eläketurvan rahoituksen riittävyyteen. Tätä mieltä ovat etenkin parhaassa työiässä olevat 25–49 vuotiaat henkilöt, jotka itse asiassa edustavat järjestelmän maksajia.

TSN Gallup selvitti Työeläkevakuuttajat Telan toimeksiannosta suomalaisten käsityksiä työssä jaksamisesta ja jatkamisesta. Puhelinhaastattelut tehtiin huhtikuussa, ja vastaajia oli tuhat.

HH

Liittokokousseminaari keskittyi koulutukseen ja työllisyyteen – Nykyinen aikuiskoulutuksemme on rakentunut vastaamaan joukkotyöttömyyteen.

Se ei palvele kaikkia, eikä etenkään koulutettuja ryhmiä, sanoi Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen kevätliittokokouksen yhteydessä 27.5. pidetyssä seminaarissa. n Korkeasti koulutetuille soveltuva työvoimakoulutus on usein keskimääräistä kalliimpaa. Viljasen mielestä on vain hyväksyttävä se, että koulutuksen yksikköhinta kasvaa, kun koulutettuja ihmisiä irtisanotaan joukoittain.

– On turha kouluttaa ihmisiä vain kouluttamisen vuoksi. Tavoitteena täytyy olla, että ihminen työllistyy nopeasti uudestaan.

Korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu ja nuorten korkeat työttömyysluvut huolestuttivat myös seminaarissa puhunutta työministeri Tarja Cronbergia.

– Vastavalmistuneiden tilanne on hankala. He eivät tarvitse uutta

Meille tarjottiin puolen kuukauden palkalla 2,5 kk lomaa.

Hyvä Diili.

koulutusta, vaan alun työuralleen.

Palkkatuetun työn mallia tulisi kehittää niin, että se vastaisi paremmin vastavalmistuneiden tarpeita. Välineitä on jo nyt. Tällainen on mm. Keko-koulutus, jolla vastavalmistunut pääsee yrityksiin tekemään kehittämistyötä.

Ministeri muistutti, että nuorille kertyy helposti työttömyysjaksoja määräaikaisten työsuhteiden väleistä.

– Vaikka kysymys ei olisi kovin pitkistä työttömyysjaksoista, ovat ne arveluttava alku pitkälle työuralle. Ne synnyttävät nuorten mieliin myös kuvan epävarmoista työmarkkinoista. Työttömyys ko-

Mutta vaihtoehtona oli mahdollisuus loma-etuuden käyttöön.

Ei, ei se oli lomautus, ei loma-etuus!

ettelee erityisesti nuoria miehiä.

Kaikkiaan on löydettävä uusia keinoja tavoittaa ja työllistää nuoria, mutta erityisestä huolta on kannettava nuorista, jotka ovat syrjäytymisvaarassa, Cronbeg totesi.

Seminaarissa puhunut valtiosihteeri Heljä Misukka muistutti, että taantumalla on vaikutus myös nuorten uravalintoihin.

– Viime vuonna esimerkiksi metsäalalle oli alle 10 hakijaa.

Nuoret ovat seuranneet uutisia tehtaiden sulkemisista ja alan vaikeuksista, ja tämä näkyy hakijamäärissä.

Kuulostaa hyvältä. Voisi Grillailla rauhassa.

Juu.

Mutta-

Mut-

Niin on!

Loma-autuus... onko se se mökkikylä Lapissa?

Ja onkia.

Juu.

Nyt tarjotaan jo mahdollisuutta molempiin!

Mutta kun...

13

Opettajien ammattijärjestö on maan suurin.

Kuva: Rodeo

Järjestäytymisaste nousussa Yhdysvalloissa,

potkut jäsenten uhkana Ammattiliittojen jäsenten määrän jyrkkä lasku on piinannut Yhdysvaltoja kauan.

Käännös tapahtui kuitenkin vuonna 2006, ja järjestäytymisaste on jo lähes 13 %.

A

mmattiliittoihin kuuluu Yhdysvalloissa noin 16 miljoonaa jäsentä kaikkiaan 130 miljoonasta palkansaajasta. Julkisella sektorilla järjestäytyy joka kolmas, yksityissektorilla harvempi kuin joka kymmenes. Yksityissektorilla lasku on ollut huima, sillä vielä 1950-luvulla järjestäytymisaste oli 34 %. Ammattiliittojen merkitys on tällä hetkellä pienempi kuin muissa kehittyneissä maissa erityisesti työehtosopimusten kattavuudella mitattuna.

14

Akavalainen 3 | 2009

Yhdysvalloissa on kaksi vaikutusvaltaista palkansaajakeskusjärjestöä. Suurin on kaikkia sektoreita edustava 11–miljoonainen The American Federation of Labor and Congress of Industrial Organizations eli AFL-CIO. Toiseksi suurin on Change to Win kuudella miljoonalla jäsenellään. Sen perustivat kolme vuotta sitten AFL-CIO:sta eronneet liitot, jotka halusivat lisää puhtia jäsenhankintaan. Keskusjärjestöjen mahdollisesta paluusta saman katon alle on kuitenkin viime kuukausina neuvoteltu.

Koulutetut järjestäytyvät ahkerasti

Toisin kuin monilla muilla aloilla, koulutettujen järjestäytymisaste on kasvanut noin 20 prosenttiin. Yli puolet koko maan järjestäytyneistä palkansaajista on valkokaulustyöntekijöitä.

Reilu neljännes kaikista järjestäytyneistä on opettajia tai opetusalan henkilöstöä.

Noin neljä miljoonaa korkeasti koulutettua kuuluu AFL-CIO:n vuonna 1977 perustettuun osastoon, joka edistää korkeasti koulutettujen järjestäytymistä, ajaa

sopivaa lainsäädäntöä, tekee tutkimusta ja kouluttaa jäseniään.

Toinen korkeasti koulutettuja edustava toimija on kolme vuotta sitten perustettu United Professionals -järjestö. Se välittää tietoa, edistää verkostoitumista ja tarjoaa oikeusapua ja muita palveluja.

Järjestön tavoitteena on säilyttää maan keskiluokka, jota uhkaa pieneneminen ja muun muassa terveys- ja eläke-etujen heikkeneminen.

Kolmantena koulutettuja edustaa opettajien National Education Association -järjestö. Yli kolmella miljoonalla jäsenellään se on maan suurin ammattiliitto.

Järjestö ei kuulu kumpaankaan edellä mainituista palkansaajakeskusjärjestöistä.

Jäsenyys tuo potkut

Matalalle järjestäytymisasteelle on monia syitä. Huonosti järjestäytynyt palvelusektori on kasvanut nopeasti. Myös työnantajilla on käytössään kovia keinoja järjestäytymistä vastaan. AFL-CIO:n mukaan jopa 80 prosenttia yksityisen sektorin työnantajista jakaa työntekijöilleen ammattiliittoja mustamaalaavaa materiaalia ja valmentaa työnjohtajiaan esiintymään ammattiliittoja vastaan.

Työnantajat palkkaavat myös ”union busters” -nimikkeellä tunnettuja konsultteja ja lakimiehiä, jotka ovat eriksoituneet ammattiliittojen hajottamiseen ja niiden perustamisen estämiseen.

Neljäsosa yrityksistä on antanut ammattiliittoon kuulumisen vuoksi työntekijöilleen laittomia potkuja, sillä lain rikkomisesta saa keskimäärin vain 1600 euron sakot. Barack Obama tuo esiin poliittisia linjauksia esittelevässä pääteoksessaan ”The Audacity of Hope”, kuinka joka vuosi noin 20 000 ihmistä saa potkut tai menettää palkkansa ay-toiminnan vuoksi.

Uusi laki tarpeen

Palkansaajajärjestöt kampanjoivat tällä hetkellä vahvasti uuden lain puolesta, joka suojaisi palkansaa-

jien oikeutta kuulua ammattiliittoon ja neuvotella työehdoista ilman painostusta. Laki myös koventaisi niiden työnantajien rangaistuksia, jotka painostavat liittoihin kuuluvia tai niiden perustamista suunnittelevia. Presidentti Barack Obama on luvannut allekirjoittaa lain, jos kongressi sen ensin hyväksyy.

Linjanmuutos edellisen presidentin George Bushin kaudesta on suuri. Bushin aikana ay-oikeuksia käytännössä rajoitettiin.

Samaan aikaan Bush kuitenkin vaati vahvempia palkansaajaoikeuksia muun muassa Kuubaan.

Yhdysvallat ei ole ratifioinut kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksia 87 ja 98, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta.

Obaman hallinnon toivotaan ratifioivan nämä sopimukset. Tutkimusten mukaan jopa puolet järjestäytymättömistä palkansaajista liittyisi ammattiliittoon, jos heidän työnantajansa ei uhkailisi tai rankaisisi siitä.

Obama ei ay-marionetti

Barack Obamalla on läheiset suhteet ja paljon yhteistyötä palkansaajajärjestöjen kanssa. Mikään ay-järjestöjen vedettävä marionetti hän ei kuitenkaan ole. Yhteistyön perustana ovat yhteiset arvot ja näkemykset. Tarpeen tullen Obama kuitenkin vastustaa palkansaajajärjestöjä, jos katsoo niiden olevan väärässä.

Ympäristökysymykset ovat yksi esimerkki. Yhdysvaltain autotyöntekijöiden liitto on vastustanut polttoainepiheihin autoihin siirtymistä. Obama ei ole pelkästään itse ehdottanut uusia kulutusstandardeja, vaan on myös läksyttänyt autoteollisuutta jälkeenjääneisyydestä.

Hän on käynyt myös opettajia vastaan. USA:n ongelmallisen koululaitoksen uudistaminen on yksi presidentin päätavoitteista.

Kahnausta opettajien ja Obaman välillä on aiheuttanut muun muassa hänen ajatuksensa tulospalkkioiden maksamisesta kouluissa.

Obama haluaa palkansaajat yhteen Presidentti Barack Obama on esittänyt toiveen Yhdysvaltain palkansaajien yhdistymisestä. Hän on vedonnut AFL-CIO:hon, Change to Winiin sekä National Education Associationiin, jotta nämä perustaisivat uuden palkansaajien kattojärjestön.

Suomessa palkansaajakeskusjärjestöjä on perinteisesti erottanut koulutustaso ja erilainen suhtautuminen puoluetoimintaan. USA:ssa käytännössä kaikki tukevat yhtä puoluetta eli demokraatteja.

Tosin presidentinvaalikamppailun aikana ay-rivit repesivät. Esimerkiksi opettajat tukivat nykyistä ulkoministeriä Hillary Clintonia ja palvelualat Obamaa. Kaikki kuitenkin asettuivat jälkimmäisen taakse republikaaneja vastaan, kun demokraattipuolueen esivaalit oli käyty.

USA:ssa koulutustaso on järjestäytymisen perusta vain tietyillä ammattialoilla, keskusjärjestötasolla ei juuri ollenkaan. Neuvotteluja kolmen järjestön yhdistymisestä on käyty, mutta ne vievät varmasti yhtä lailla aikaa kuin suomalaisten järjestöjen sulautumiset.

Jos yhdistyminen onnistuu, uusi järjestö vaikuttaa korkeasti koulutettuihin merkittävällä tavalla. Ensinnäkin se saisi mahtiaseman maailman ay-järjestöjen linjauksista päätettäessä, etenkin maailman palkansaajien keskusjärjestö ITUC:issa. Toiseksi läheisten Obama-yhteyksien vuoksi uudella järjestöllä olisi sanansa sanottavana kaikkeen ja kaikkialla, missä Yhdysvallat liikkuu.

Liisa Folkersma Markus Penttinen

Akavalainen 3 | 2009

15

Menestyjien manifesti Työntekijöillä pyyhkii hyvin. He valikoivat työpaikkansa, tinkivät työn tekemisen ehdoista eivätkä tunne moraalista velvollisuutta tehdä mitä tahansa työtä. Näin ruusuista on työelämä, jos Hyvän Työn Manifestia on uskominen. on menestyjien manifesti, joka ei juuri keskinkertaisuuksien ongelmille kumartele.

Hetkeksi töihin

T

yö- ja elinkeinoministeriö kutsui ajatushautomo Demos Helsingin keräämään uusia ajatuksia siitä, mitä työelämä merkitsee eri sukupolville.

Ideoita kerättiin netissä ja päivän mittaisessa työpajassa. Lopputuotoksena syntyi Hyvän Työn Manifesti 2009.

Manifesti nostaa esiin hyviä huomioita suomalaisen työelämän muutoksista ja työn merkityksestä globaalille yhteiskunnalle. Aikamme ihmiset ovat tottuneet valitsemaan ja tinkimään, arvioimaan ja vaihtamaan. Velvollisuudentunto tehdä mitä tahansa työtä on kadonnut. Samalla lupaus pysyvästä työpaikasta on vaihtunut ketään säästämättömään kilpailuun ja metsästyksen kulttuuriin.

Manifestin kirjoittajat ovat varmasti tulkinneet ansiokkaasti omia ja osallistujien tuntoja, mutta lopputuotos on paikoin pelottavan yksioikoinen. Tuloksena

Manifesti rakentaa kuvaa tulevaisuuden työntekijöistä, jotka kilpailuttavat työnantajia ja tekevät vain mielekkäitä töitä. ”Ainutlaatuisiksi itsensä kokevia ihmisiä voi korkeintaan hetkeksi taivutella työhön pelkän taloudellisen turvan avulla.”

Moni korkeasti koulutettu olisi onnellinen, jos edes löytäisi omaa koulutusta vastaavaa työtä.

Tällä hetkellä valitettavan moni ”hetkeksi työhön taivuteltu” todella viipyy työssä vaan hetken, pätkätyössä.

Palkasta on manifestin mukaan tulossa hygieniatekijä. Se on jotain, ”jonka puutteen huomaa, mutta joka ei enää keskipalkan jälkeen motivoi tai pysyvästi nosta hyvinvointiamme tai onnellisuuttamme.”

Riemastuttava tieto, ainakin tulevan neuvottelukierroksen palkankorotusvaatimusten kanssa tuskailevalle työnantajalle. Turha rutista palkankorotuksia, jos tienaa yli 2 734 euroa kuussa (Tilastokeskuksen laskema keskipalkka 2007), ei se elämä siitä sen auvoisammaksi muutu!

Työministeriön soisi tutkailevan manifestia kriittisesti. Väheksymättä pyrkimystä saada kansalaisilta suoraa palautetta, pitäisi kai joillain keinoin todentaa esiin nostettujen ongelmien yleisyyttä, tai missä ne esiintyvät ja mihin toimenpiteitä tulisi kohdistaa.

Luvassa kampanjoita ja palkintoja

Jos ja kun manifestin kymmenen toimenpidesuositusta muuttuu konkretiaksi, saamme luettavaksi katsauksia ja raportteja, voimme osallistua ainakin kahteen uuteen kampanjaan ja taputtaa 50 palkitulle esimiehelle ja johtajalle. Luvassa on kiusaamistietokantaa, johon rekisteröidään työpaikkojen kiusaamistapaukset. Käytännön toteutus jää melko epäselväksi, mutta ministerin mukaan tarkoitus ei ole ainakaan se, että yksittäiset työntekijät ilmiantaisivat netissä ilkeitä työkavereitaan.

On manifestissa aiheellisiakin suosituksia: sosiaalisen yrittäjyyden mahdollisuuksia halutaan parantaa uudistamalla lainsäädäntöä ja tehostamalla rahoitusta. Suomi halutaan pudottaa pois kyseenalaiselta kakkossijalta työpaikkakiusaamis-tilastossa. Hyvä!

Huikeasti osallistujia?

Manifestin tekijät uskovat, että ”projekti on esimerkki ainutlaatuisen suorasta ja monipuolisesta kansalaisten kuulemisesta”. Uudelle tavalle osallistua ministeriön toimintaan oli selkeä tilaus, sillä ”kävijämäärä verkkosivuilla oli kokonaisuudessaan huikea 350 000”. Nettisivuille kirjoitti muutama kymmenen henkilöä, heidän joukossaan useita työmarkkinajohtajia. Blogimerkintöjä kommentoitiin noin sata kertaa. Näin Facebookin ja muiden nettiyhteisöjen aikakaudella se ei kuulosta kovin huikealta.

TA

16

Akavalainen 3 | 2009

Paltamo työllistää kaikki Kainuussa sijaitseva Paltamon kunta on luvannut työllistää kaikki kunnan työttömät.

H

uima idea sai alkunsa jo Kainuun maakuntakokeilun valmisteluvaiheessa 2004. Käytännön toimiin päästiin vihdoin kuluvan vuoden alussa.

Hankkeen toiminnanjohtajan Leila Pölkky-Pieskän mukaan työllistäminen on hyvässä vauhdissa.

– Tänä vuonna on tehty jo 58 työsopimusta. Se on hyvä saavutus, kun koko vuoden tavoitteena on työllistää 200 ihmistä. Töitä on löytynyt yhdistyksistä ja seurakunnasta, mutta myös yrityksiin on palkattu sijaisia.

Noin neljän tuhannen asukkaan Paltamossa oli helmikuussa kaikkiaan 315 työtöntä.

Startti Työvoimatalolla

Tie työhön käy Paltamon työvoimayhdistys ry:n ylläpitämän Työvoimatalon kautta. Työvoimayhdistyksen perustajia ovat Paltamon kunta, Paltamon yrittäjät, Paltamon JHL sekä MTK-Paltamo. Työvoimatalossa arvioidaan henkilön nykytilanne, suunnitellaan työvalmiuksien lisäämistarve koulutuksen tai kuntoutuksen avulla ja laaditaan henkilökohtainen työllistymisohjelma.

– Työvoimatalo on aktiivisessa käytössä jo muutaman kuukauden toiminnan jälkeen. Talossa toimii entisöintipaja, puutyöpaja, tekstiilityöpaja ja myymälä. Kierrätyskeskusta perustetaan parhaillaan. Syksyyn mennessä toiminnassa on myös työpaikkaruokala, kertoo Pölkky-Pieskä.

stys

yhdi

n

tamo

: Pal

t Kuva

Paltamossa käytetään portaittaista, kannustavaa mallia. Se tarjoaa töitä niille, joiden työkyky on merkittävästi alentunut, ja jo pitkän työuran tehneille, edelleen työkykyisille ammattilaisille.

Hanke tarjoaa työllistymispalveluja myös korkeasti koulutetuille, mutta maistereita hankkeessa ei toistaiseksi ole ollut mukana.

Päärahoitus tulee valtion budjetista. Rahoittajina toimivat myös Paltamon kunta ja Kainuun Maakunta –kuntayhtymä. Nelivuotisen hankkeen budjetti noin 22 miljoonaa euroa, tänä vuonna budjetti on noin 2,8 miljoonaa euroa.

– Tavoitteena on saada rahoitusta myös myytävistä tuotteista ja palveluista. Toisin sanoin työntekijöiden työpanosta myydään yksityisille ja yrityksille. He voivat ostaa työntekijän aikaa lyhyeksikin ajaksi ilman, että työntekijä pitäisi ottaa omalle palkkalistoille.

Valmiina nousukauteen

Talouden taantuma osui hankkeen kannalta pahaan aikaan, sillä

oima työv

ry

valmistelun aikana saadut yritysten työllistämisarviot eivät pidä enää paikkaansa ja työttömien määrä on myös noussut.

– Toisaalta nyt on hyvää aikaa saattaa työntekijöiden kunto, osaaminen ja ammattitaito ajan tasalle kuntoutuksen, valmennuksen ja koulutuksen avulla. Meillä on sitten nousukauden alettua tarjolla yrityksille runsaasti osaavaa työvoimaa, uskoo PölkkyPieskä.

Hanketta on tarkoitus jatkaa vuoteen 2012 asti.

TA

Kommentti Akavan työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu pitää kokeilua mielenkiintoisena.

– Käytännössä Paltamossa toteutetaan tukityöllistämistä.

Uutta on se, että työllistäminen tapahtuu kunnallisen vuokratyövälityksen kautta ja varsinkin se, että tavoitteena on nollatyöttömyys. Budjetti on mittava, joten työntekijöiden palkka muodostuu kohtuulliseksi. Pidän silti pienenä ihmeenä, jos hankkeella pystytään työllistämään pysyvästi senkin jälkeen, kun verorahan käyttö lopetetaan, sanoo Taulu.

Akavalainen 3 | 2009

17

Aka-noita

No hei Pekka!

I

han tällaisella mukavalla asialla läksin täältä Etelä…-Helsingistä sinulle soittelemaan, että ollaan lähdetty tarjoamaan kaikille meidän vanhoille ylemmille toimihenkilöille tällaista johtajasopimusta. Sinullehan on tullut näitä esimiestehtäviä aikaisemminkin? Että on jo ennestään jonkun verran tuttua? Jos ihan nopeasti kerron tästä meidän tarjouksesta.

Ihan ensinnäkin ollaan oltu tarjoamassa tällaista sadan tuhannen kuukausipalkkaa. Ja sitten kannustimista voin sanoa, että ne on kyllä varsin mukavat, että hyvinkin kilpailukykyisiksi sanoisin niitä.

Että jos nyt vaan pientäkin yleistä nousunpoikasta tapahtuu, niin ihan useammista milleistä uskoisin ilman muuta puhuttavan. Ja nämä kannustimethan laukeaa aina kahden vuoden päästä, että ihan yhden noususyklin aikana varmasti kyllä. Ja jos taas pörssilasku iskisi niin silloinhan tehdään uudet kannustimet ihan uusilla hinnoilla hyvinkin nopeasti.

Eläkettä ollaan tarjottu kuudenkympin kohdalla. Ja jos siinä välillä sattuisi ne sukset menemään ristiin sen hallituksen kanssa, niin siltä varalta kuuluu tähän meidän tarjoukseen kultaisena kädenpuristuksena kolmen vuoden palkka.

Nopean vastaajan etuna meillä on nyt sinulle varattuna paikka tällaisessa tasokkaassa metsästysseurueessa jo ihan ensi kuusta alkaen. Siellä on sitten tilaisuudet verkostoitua niin että jos sitten kävisi se ikävin vaihtoehto, että tulisi se kengänkuva sinne takapuoleen, niin kaverit varmasti jelppivät siinä vaiheessa. Että siinä mielessä kyllä sanoisin, että melkein jo tämän nopean vastaajan edun takia kannattaa tarttua tähän tarjoukseen.

Ja eikös sinne päivällispöytäänkin aina mieluummin sitä peuran pyllyä kanna kuin niitä marinoituja broilerinsuikaleita. Ihan huomattavan rahallisen arvon näkisin jo tässäkin.

En minä sitä kiistä, että tässä joutuu paljon matkustamaan ja saattaapi tavata ikäviä ihmisiä. Asiakas tulee joskus lankoja pitkin ja omistajan tuki on mitä on. Mutta näillä meidän tarjoamilla palkoilla sellainen pääoma, mikä sinulle mahdollistaa rupeamisen vaikka vapaaherraksi jos alkaa hommat kovin tympimään, niin sehän kertyy jo sanoisinko alta kahden vuoden, ja eikös sen ajan nyt ole vaikka tervatynnyrissä.

Ihan sellaista pientä vastaantuloa joutuisin sinulta pyytämään, että sitoutuisit pienellä summalla firman osakkeisiin. Ihan uskottavuussyistä ollaan tällaista pyydetty. Parituhatta osaketta riittää kyllä hyvin, ei niitä muillakaan sen enempää ole. Sellaisen summanhan sinä kuittaat jo ensimmäisestä tilistä ja siitä eteenpäinhän se on kaikki kotiinpäin.

Että eiköhän me panna tämä asia nyt saman tien kuntoon?

--HÄHHÄHHÄÄ! Puhelinpila!! Tyhmä luuli!!!

18

Akavalainen 3 | 2009

Innovaatiotoimintaan tarvitaan uusia avauksia Akavan elinkeinopoliittisessa seminaarissa pohdittiin suomalaisen innovaatiotoiminnan haasteita eri näkökulmista.

– Tässä taloustilanteessa tarvitsemme kipeästi elvytystä, joka on oikein suunnattua – sekä Suomessa että Euroopan unionissa. Oikea suunta on vihreä elvytys, jossa elvytysrahat kohdistetaan tukemaan kestävää kasvua, Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen vaati.

Hän korosti vihreän elvytyksen merkitystä tulevaisuuden menestystekijänä, joka luo uusia mahdollisuuksia sekä akavalaisille että koko yhteiskunnalle. Se tuo uusia aloja ja työpaikkoja, jotka mm. edistävät ilmastonmuutoksen torjumista ja vähentävät pysyvästi raaka-aineiden ja energian käyttöä.

Suomi on jälkijunassa viherelvytyksessä. Yhdysvaltojen uuden hallituksen elvytyspaketista 16 prosenttia, 130 miljardia dollaria, on vihreää elvytystä. Suomessa vihreän elvytysrahan määrä on vain muutamia prosentteja elvytyspanostuksista. Etelä-Korean elvytysbudjetista jopa 69 % on vihreää rahaa, jonka avulla se tähtää miljoonan vihreän työpaikan syntymiseen.

Monipuolisuutta innovaatiotoimintaan

Euroopan komission neuvonantaja Bror Salmelin peräänkuulutti laajakatseisuutta innovaatiotoimintaan.

– Avoin nyky-yhteiskunta edellyttää avoimia, käyttäjälähtöisiä palveluinnovaatioita, jotka vastaavat entistä yksilöllisempiin tarpeisiin. Ne luovat uutta yritystoimintaa ja uusia tapoja tuottaa julkisia palveluja.

Salmelin muistutti, että sekä yhteisö että yksilöt voivat osallistua innovaatioiden luomiseen, sillä suljetuista tuotekehityslaboratorioista on siirrytty ideoita jakaviin Living Lab -toimintamalleihin. Osaamisten vuorovaikutus on näin laajentunut.

Uudelle eurooppalaiselle teollisuudelle löytyy Salmelinin mukaan pohjaa palveluinnovaatioista.

– Olennaista on siirtyä entistä monialaisempaan suuntaan ja hyödyntää muun muassa ns. sosiaalista pääomaa osana innovaatiotoimintaa. Ihmiset viestivät omilla valinnoillaan siitä, millaisessa yhteiskunnassa he haluavat elää, mutta nyt heillä on myös mahdollisuus muovata kehityksen suuntaa. Käyttäjä on muuttunut tutkimuskohteesta aktiiviseksi osallistujaksi tuotekehitystyössä.

Jotain tehty oikein

Johtaja Hannu Kemppainen Tekesistä muistutti, että Suomen menestyksen avaimia ovat erikoistuminen, verkostoituminen

ja kansainvälistyminen. Suuri osa suomalaisen innovaatiotoiminnan menestymisen edellytyksistä määräytyy EU-tasolla. Eurooppalaiset yhteistyöhankkeet ovat yksi ponnahduslauta kansainvälisille markkinoille.

Suomessa on kuitenkin taipumusta väheksyä omaa osaamista ja mahdollisuuksia.

– Kansainväliset vertailut osoittavat monin mittarein, että jotain on meillä tehty oikeinkin.

Suomalaista kaupallistamis- ja markkinointiosaamista on yhä syytä terävöittää, sillä kotimarkkinat eivät luo riittävää pohjaa innovaatioiden muuttamiseksi kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Johtaja Kimmo Ojuva Dimes ry:stä huomautti innovaatiotoiminnan oleva pirstoutunutta Suomessa. Alan kokonaishallinta puuttuu ja teknologiainnovaatiot painottuvat palveluinnovaatioiden kustannuksella.

– Uudenlaisia rahoitusmalleja kaivataan innovaatiotoiminnan monipuolistamiseksi. Lisäksi erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsisivat ohjausta tukiviidakossa, korosti Ojuva.

Ritva Siikamäki

Akavalainen 3 | 2009

19

Kuntien liikelaitoksista osakeyhtiöiksi Henkilöstön asema on turvattava, jos kunnallinen liikelaitos muutetaan osakeyhtiöksi.

K

untien ja valtion harjoittama elinkeinotoiminta ja yksityinen elinkeinotoiminta kohtaavat yhä useammin samoilla markkinoilla. Toiminnan lähtökohtien erilaisuudesta syntyy väistämättä kilpailuneutraliteettiongelmia. Kunnat ja valtio saattavat nimittäin kilpailla avoimilla markkinoilla liikelaitoksina, jolloin esimerkiksi niiden verotus on kevyempää ja konkurssisuoja parempi.

Yksityisen ja julkisen palvelutuotannon tasavertaisia edellytyk-

siä on selvittänyt työryhmä, johon osallistuivat myös palkansaajajärjestöjen edustaja. Työryhmä luovuti mietintönsä ministeri Cronbergille huhtikuussa.

Työryhmän mukaan nykymuotoinen liikelaitosmalli ei sovellu elinkeinotoiminnan harjoittamiseen kilpailluilla markkinoilla. Tarkoituksenmukaisempaa olisi käyttää tavanomaisia yksityisoikeudellisia yhteisömuotoja silloin, kun kyse ei ole julkisen sektorin sisäisestä toiminnasta tai satunnaisesta ulosmyynnistä.

Kilpailutilanteen selkeyttäminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, esimerkiksi kuntalakiin ja valtion liikelaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Kilpailuneutraliteettiongelmien paikallistamiseksi ja ehkäisemiseksi on parannettava myös julkisen sektorin harjoittaman, liiketaloudellisin periaattein tapahtuvan toiminnan taloudellista raportointia ja lisättävä läpinäkyvyyttä.

Palkansaajajärjestöt kannattivat kilpailuneutraliteettiongelman ratkaisemista ensisijaisesti suositusten kautta.

Niissä tilanteissa, joissa kunnallinen liikelaitos toimii avoimessa kilpailutilanteessa ja selkeästi markkinaehtoisesti, kunnan tai kuntien kokonaan omistama osakeyhtiö lienee tarkoituksenmukaisin

vaihtoehto. Myös Kuntaliitto suosittaa tätä.

Muutos vaikuttaa etuuksiin

Kunnallisten liikelaitosten palveluksessa on huomattava määrä henkilöstöä, jonka palvelussuhteisiin yhtiöittäminen vaikuttaisi.

Siksi palkansaajajärjestöt korostivat henkilöstön aseman ja palvelussuhteen ehtojen turvaamista tilanteissa, joissa kunnallinen liikelaitos muutetaan osakeyhtiöksi.

Liikelaitosten muuttamisella osakeyhtiöiksi voi heikentää esimerkiksi henkilöstön työehtosopimusetuuksia ja eläketurvaa.

Palkansaajajärjestöt vaativat, että kunnallisen henkilöstön nykyiset eläke-edut on turvattava mahdollisissa työnantajavaihdoksissa.

Henkilöstön asema ja palvelussuhteen ehdot tulee turvata siinäkin tapauksessa, että mitään varsinaista kuntalakiin tai muuhun lakiin perustuvaa pakkoa siirtyä osakeyhtiömuotoon ei ole, vaan kunta haluaa kilpailuneutraliteetin varmistamiseksi siirtyä kyseisen toiminnan osalta osakeyhtiömuodon käyttöön.

Jos kuntalakiin otetaan säännökset siitä, milloin kunnan on muutettava liikelaitos osakeyhtiöksi, kyseiseen lakiin on otettava tarpeelliset määräykset henkilöstön aseman järjestämisestä yhtiömuotoon siirryttäessä. Palkansaajakeskusjärjestöt edellyttävät, että henkilöstöjärjestöjen edustus on mukana valmistelutyössä, jossa kuntalakia edellä mainitulta osin mahdollisesti muutetaan.

Työryhmän raportti löytyy kokonaisuutena TEM:n kotisivuilta www.tem.fi.

Jaana Meklin

20

Akavalainen 3 | 2009

AOVA etsii

Suomen parasta kesätyönantajaa n Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA järjestää toistamiseen Suomen paras kesätyönantaja -kilpailun. Sen tavoitteena on herättää keskustelua työpaikkojen hyvistä käytännöistä palkitsemalla esimerkillisin kesätyönantaja.

Suomen parasta kesätyönantajaa voivat ehdottaa kesätyönteki-

jät ja työnantajat aina syyskuun loppuun asti.

Raadin jäseninä ovat AOVAn puheenjohtaja Tuomas Meriniemi, varapuheenjohtajat Ulla-Mari Pasala ja Pasi Pesonen sekä työjaoston jäsenet Tanja Haapasalo ja Kari Hankia. Vuonna 2008 kilpailun voitti Pöyry Civil Oy.

Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa lomakkeella, johon löytyy linkki Akavan opiskelijatoiminnan nettisivuilta www. akava.fi/paraskesatyonantaja. Lomakkeessa kysytään työsuhteen perusasioiden lisäksi mm. työtehtävistä, ohjauksesta ja oikeuksien toteutumisesta.

Akava Camp kiertää jälleen Akava järjestää Akava Camp -korkeakoulukiertueen jälleen syksyllä.

Kolmatta kertaa järjestettävä kiertue on muodostunut jo perinteiseksi, odotetuksi syksyn tapahtumaksi.

T

arkoituksena on edistää työelämätietoutta ja akavalaisten liittojen jäsenhankintaa. Työelämätietojen ja taitojen tarjoaminen opiskelijoille on erityisen tärkeää tänä vuonna, sillä vastavalmistuneiden työttömyys on ongelmallisen taloustilanteen myötä kasvussa.

Akava Camp -kiertueella halutaan korostaa, että tulevaisuuden työelämä vaatii nykyistä suurempaa valmiutta ammattitaidon jatkuvan päivittämisen lisäksi myös työntekijöiden etujen ajamisessa.

Esimerkiksi paikallisen sopimisen jatkuva lisääntyminen korostaa ammatillisen järjestäytymisen merkitystä.

Tavoitteena on, että Akava Camp tavoittaa tänäkin vuonna vähintään 20 000 opiskelijaa. Ta-

Projektiasiamies Kosti Hyyppä jakoi kaksin käsin esitteitä vuoden 2008 Akava Camp –kiertueella.

pahtumat keskittyvät jäsenliitoille tärkeille paikkakunnille ja eri oppilaitosten yksiköihin. Kunkin tapahtumakaupungin korkeakouluyksikköjä kierretään viikon ajan. Päivätapahtumien lisäksi on tarjolla myös iltaohjelmaa. Näin tavoitetaan kattavasti eri alojen opiskelijoita.

Kiertueen pääyhteistyökumppanina on aiempien vuosien tapaan IF Vahinkovakuutusyhtiö.

Lisätietoja korkeakoulukierroksesta antaa Tuomas Meriniemi, puh. 050 538 5482, tuomas.meriniemi@akava.fi Tuomas Meriniemi Akavalainen 3 | 2009

21

Asian laita

Oletko käyttänyt kotitalousvähennystä tai aiotko käyttää sitä?

Akavan liittokokousedustajat ovat ahkeria kotitalousvähennyksen hyödyntäjiä. Neljä viidestä on käyttänyt tai aikoo käyttää vähennystä.

Kotitalousvähennys on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta.

Myös vähennyksen määrää on nostettu tasaisesti, enimmäismäärä vuonna 2009 on 3000 euroa/ henkilö.

Akavan liittokokousedustajien keskuudessa kotitalousvähennyksen käyttö on suosittua. Jos vähennystä ei käytetä, syynä on useimmiten uusi asunto tai halu tehdä kotitöitä itse.

– Siivous on hyvää vastapainoa työlle, ja remontteihin ei ole ollut tarvetta. Myös ICT-asiat ovat sujuneet ilman digitalkkaria. Mutta varsinkin remonttien osalta tilanne saattaa muuttua, ja silloin aion hyödyntää kotitalousvähennystä, arvioi Suomen Ekonomiliiton toimitusjohtaja Katrina HarjuhahtoMadetoja A k a va l a iset ovat käyttäneet vähennystä lämmitysremontteihin, erityisesti ilmalämpöpumpun asennukseen.

Ei 21%

Vähennystä on haettu myös parvekelasien asennuksesta, kodin ”kokonaisremontista” ja sähköjen uusimistöistä.

Erityisen suosittua on siivouspalveluiden käyttö.

– Meillä jo kymmenettä vuotta käyvä siivooja on vapauttanut minun ja puolisoni aikaa kotitöistä varsinaiseen palkkatyöhön, perheelämään ja harrastuksiin, sanoo Upseeriliiton pääsihteeri Hannu Sipilä.

Tukea kotimaiselle työlle

Vähennyksen käyttöä perustellaan myös kotimaisen työn tukemisella.

– Kotitalousvähennys on oivallinen tapa edistää Suomen alikehittyneiden palvelumarkkinoiden toimintaa, sanoo Tekniikan Akateemisten Liiton toiminnanjohtaja Heikki Kauppi.

– Kotitalousvähennykses-

Kyllä 79%

tä saa tuntuvaa hyötyä ja samalla voi ajatella tukevansa kotimaista työntekoa, muistuttaa Tradenomiliiton puheenjohtaja Niko Aaltonen.

Valtiolle vähennys on kustannustehokas tapa vähentää harmaata työtä.

Apua myös sukulaisille

Moni on myös käyttänyt kotitalousvähennystä omien vanhempien auttamiseen.

– Ikääntyvälle ja minusta kaukana asuvalle äidilleni tulen esittämään siivouspalvelun ottamista, koska en voi itse olla paikan päällä auttamassa, kertoo Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.

Vastaajat ovat myös suositelleet kotitalousvähennystä ruuhkavuosia eläville lapsilleen.

Järjestelmästä löydettiin kuitenkin parantamisen varaa. Vähennys voisi olla mieluummin kotitalous- kuin henkilökohtainen. Remonttikustannukset ovat samat, oli taloudessa yksi tai kaksi palkansaajaa. Heikki Kaupin mielestä olisi parasta alentaa verokiilaa sille tasolle, että palveluja olisi varaa ostaa ilman erityisjärjestelyjä.

Akavalainen kysyi Akavan liittokokousedustajilta mielipidettä kotitalousvähennyksen käytöstä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 47 henkilöä.

22

Akavalainen 3 | 2009

Lisätietoa ja kotitalousvähennyslaskuri: www.kotialousvahennys.fi

Kotitalousvähennyksen käyttö lisääntyy Kotitalousvähennys on ollut käytössä koko maassa vuodesta 2001. Tuolloin käyttäjiä oli noin 73 000, viime vuonna jo lähes neljä kertaa enemmän.

A

kava on aktiivisesti ollut vaatimassa kotitalousvähennyksen käyttöönottoa ja kehittämistä jo 90-luvun alusta.

Kun järjestelmää aikanaan suunniteltiin, sen vastustajat pelottelivat piikayhteiskunnan synnyllä.

Käytännössä kotitalousvähennys on kuitenkin lisännyt työllisyyttä ja vähentänyt pimeästi tehtyä työtä.

Kotitalousvähennystä käytti vuonna 2007 jo yli 260 000 suomalaista. Akavan vuoden 2006 työmarkkinatutkimuksen perusteella karkeasti joka kol-

Tukea miesten töihin?

mas kotipalvelutyön teettäjä oli akavalainen. Akavalaiset tunsivat jo tuolloin järjestelmän varsin hyvin, sillä vastaajista vain joka sadas ilmoitti, ettei tiennyt kotitalousvähennyksen mahdollisuudesta.

Vuonna 2007 reilut 92 000 hakijaa haki tukea kotitaloustöille tai hoiva- ja hoitotyölle. Lähes 190 000 haki tukea perusparannus- tai kunnossapitotöihin. Vähennystä myönnettiin yhteensä noin 183 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vähennys oli noin 700 euroa kotitaloutta kohti.

Rahallisesti tukea myönnetään edelleen enemmän perusparannusja kunnossapitotöihin (76 %).

Vain neljännes tuesta kohdistui kotitalous- ja hoiva- tai hoitotyön kustannuksiin.

Tästä voisi päätellä, että perinteiset naisten kotityöt, kuten siivous ja muu kodinhoito, jotka toki luonnistuvat kummalta sukupuolelta tahansa, jäävät edelleen perheen omalle vastuulle. Miesten töiksi miellettävät remonttihommat sen sijaan ulkoistetaan.

TA

Kotityöt jakaantuvat epätasaisesti. n Kotityöt korkeasti koulutettujen perheissä näyttävät jakaantuvan edelleen epätasaisesti. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan korkeasti koulutetuista naisista 55 % sanoo, että he tekevät miehiä enemmän kotitöitä. Myös 54 % miehistä on sitä mieltä, että puoliso tekee enemmän.

Miehiltä kysyttäessä 11 % uskoo tekevänsä enemmän kotitöitä kuin puoliso. Naisista vain 4 % on sitä mieltä, että miehet tekevät enemmän kotitöitä. Puolison kanssa saman verran kotitöitä uskoo tekevänsä 41 % naisista, mutta vain 35 % miehistä.

Kun tarkastellaan siivoustöiden jakautumista, korkeasti koulutetuista naista 51 % kokee huolehtivansa enimmäkseen yksin kodin siisteydestä. Miehistä 49 % myöntää, että vaimo tekee suurimman osan siivoustöistä.

Kuitenkin 44 % miehistä on sitä

mieltä, että perheessä molemmat siivoavat yhtä paljon, kun naisista vain 39 % kokee töiden jakaantuvan tasan.

Korkeasti koulutetut kokoaikatyössä käyvät saavat muita palkansaajia hieman enemmän kodin ulkopuolista apua siivoukseen.

Kyselystä ei käy ilmi, ostetaanko

apu ulkopuolelta vai antavatko sitä esimerkiksi sukulaiset.

Kodin korjaustöiden tekeminen näyttää edelleen jäävän miesten vastuulle. Korkeasti koulutetuista miehistä 88 % koki, että korjausvastuu on enimmäkseen miehillä, kun naisista tätä mieltä oli 74 %.

Kotitöiden jakaminen perheissä 2008, % Vastaajien lkm

Kaikki palkansaajat Miehet 10 %

35 %

Naiset

62 %

978

55 % 34 %

4%

1252

Korkeasti koulutetut Miehet 11 % Naiset

20

259

54 %

55 % 0

Vastaaja tekee enemmän

35 %

41 % 40

Puolison kanssa saman verran

60

80

4%

338

100

Puoliso tekee enemmän

*) Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita.

Kokoaikatyössä olevat, avo- tai avioliitossa elävät Lähde: Tilastokeskuksen työolotutkimuksen 2008 aineisto

Akavalainen 3 | 2009

23

Jos oman määräaikaisen työsopimuksen laillisuus epäilyttää, kannattaa olla ammattiliittoon yhteydessä.

Työsuhteen pätkimi on oltava syy

T

yösopimuslain mukaan työsuhde on voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tarkoittaa vakinaista työsuhdetta ja määräaikainen työsuhde tilapäiseksi tarkoitettua työsuhdetta.

Määräaikaisen syyt kirjallisesti

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Suositeltavaa on, että työsopimukset tehdään aina kirjallisesti.

Työnantajan aloitteesta määräaikainen työsopimus voidaan solmia ainoastaan perustellusta syystä. Ilman perusteltua määräaikaisuuden syytä tehtyä työsopimusta on lain mukaan pidettävä toistaiseksi voimassa olevana eli vakinaisena työsuhteena. Sama koskee useita perättäisiä ns. ketjutettuja määräaikaisia työsopimuksia, mikäli jokaisella niistä ei ole lainmukaista perustetta.

Työntekijän on näistä syistä tärkeää pyytää kirjalliseen työsopimukseen aina määräaikaisuuden syy. Jos työnantajalla on jatkuva työvoiman tarve, ei kyseistä perustetta määräaikaisuudelle enää ole olemassa.

Sen sijaan työntekijän pyynnöstä määräaikainen työsopimus voidaan solmia aina ilman pe24

Akavalainen 3 | 2009

rusteluita, koska kysymyksessä on tällöin työntekijän etu. Perustellun syyn vaatimus on säädetty työntekijän suojaksi ja koskee siksi vain työnantajaa.

Mitkä ovat perusteltuja syitä?

Aiemmassa työsopimuslaissa mainittiin esimerkkeinä määräaikaisuuden perusteista työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava tai yrityksen toimintaan liittyvä syy. Vaikka nykyinen laki ei enää mainitse esimerkkejä, samat syyt ovat edelleen yleisiä perusteita määräaikaisuuksille. Määräaikaisuuden tulee olla siten objektiivisesti perusteltu eikä työnantaja voi käyttää määräaikaisia työsuhteita työntekijän irtisanomissuojan kiertämiseksi.

Sijaisuus on hyväksyttävä syy määräaikaiselle työsopimukselle.

Sijaisuus voi johtua esimerkiksi toisten työntekijöiden vuosilomista, perhevapaista, opintovapaista, sairauslomista tai muista vastaavista vapaista.

Välillä sijaisuus hoidetaan työpaikalla ns. sijaisuusketjulla eikä määräaikaiseen työsuhteeseen tuleva henkilö tee välttämättä poissa olevan työntekijän tehtäviä. Näin voi käydä esimerkiksi vuorotteluvapaasijaisen kohdalla.

Työsopimukseen kannattaa merkitä, kenen sijainen määrä-

aikainen työntekijä on ja kirjaamaan määräajan pituuden yhteneväksi vakinaisen henkilön poissaoloajan kanssa.

Useat peräkkäiset määräaikaiset sopimukset sijaisuusjärjestelyissä ovat päätyneet mitattavaksi oikeudessa.

Työ voi olla luonteeltaan tilapäistä, projektikohtaista, hankekohtaista, kausiluontoista tai liittyä vain tietyn tilauksen suorittamiseen. Kyseessä on yleensä työ, jota työnantaja ei teetä jatkuvasti, vaan tarvitsee työntekijän lyhytaikaiseen työhön tai jonkin erillisen projektin toteuttamiseen. Myös joidenkin alojen tai ammattien vakiintunut käytäntö johtaa lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Näistä esimerkkeinä voi mainita urheilijat, valmentajat, näyttelijät ja muusikot. Myös eri ajankohtiin osuvat ruuhkahuiput voivat olla määräaikaisen työsopimuksen perusteena.

Jos työnantaja sen sijaan teettää työtä säännöllisesti esim. kymmenen kuukautta vuodessa, ei työnantajalla välttämättä ole perusteltua syytä määräaikaisten työsopimusten tekemiseen, vaan työsuhteet tulisi järjestää pysyviksi erilaisin työjärjestelyin sekä lomaaikojen vuorotteluin.

Projekteissa ja hankkeissa työssä olevien työsuhteiden pituuden tulisi olla sidoksissa itse hankkeen

Oikeuskäytännöstä ja työsopimuslain esitöistä voi vetää muutamia johtopäätöksiä: • Jokaiselle erilliselle määräaikai-

iseen

selle sopimukselle on löydyttävä perusteltu syy.

• Sijaisuuksien ketjuttaminen lienee sallittua, kunhan työnantaja ei pyri kiertämään sopimuksilla työntekijän työsuhdeturvaa.

• Jos työvoiman tarve on arvioitavissa pysyväksi, ei määräaikaisten työsopimusten käyttöön samoissa töissä ole perusteltua syytä.

• Määräaikaisten työsopimusten toistuva tekeminen sijaisuuksista saman työntekijän kanssa edellyttää aikaisempaa selkeämpiä perusteluja.

Kuva: Plugi

kestoon, mikäli ei ole jotakin erityistä perustetta tehdä työsuhdetta lyhyemmäksi. Toisiaan seuraavat samankaltaiset projektit ja hankkeet taas johtavat siihen, että työsuhteet tulisi vakinaistaa.

Epävarmuus ja vakiintumattomuus: toiminnan aloittamisesta johtuva kysynnän vakiintumattomuus voi olla perusteltu syy tehdä määräaikaisia työsopimuksia. Kun liiketoiminta on saatu käyntiin, ei tällä perusteella voida enää määräaikaista sopimusta tehdä.

Epävarmuus työllistämisen edellytyksistä tai palkkausvaroista voi olla myös peruste määräaikaisen sopimuksen solmimiselle. Jos palkkaus perustuu julkisiin avustuksiin tai työllistämistukeen, on oikeuskäytännössä katsottu, että edellytykset määräaikaisuudelle ovat olemassa.

Irtisanomislauseke mahdollisuutena

Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista sopimuskauden lopussa. Toisaalta se velvoittaa työnantajan ja työntekijän sitoutumaan sopimukseen sen kestoajaksi. Siten määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä ei ole irtisanottavissa tai lomautettavissa. Myöskään työntekijä ei voi irtisanoa työsuhdetta kesken kauden ilman keskinäistä sopimista.

Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan kuitenkin ottaa erillinen irtisanomislauseke, jossa sovitaan sopimuksen irtisanomisesta kesken kauden. Tällainen ehto on korkeimman oikeuden mukaan laillinen. Kannattaakin miettiä, onko järkevää ottaa pitkiin määräaikaisiin työsopimuksiin irtisanomisehto.

Muistilista • Tee työsopimus kirjallisesti.

• Vaadi määräaikaisuuden peruste kirjalliseen työsopimukseen.

• Jos sinulla on useita määräaikaisia työsopimuksia, vaadi jokaisesta jaksosta peruste työsopimukseen ja keskustele työnantajan kanssa siitä, onko työsopimus vakinaistettavissa.

• Mikäli määräaikaisuudet jatkuvat, perusteen täytyy olla yksilöity ja painava.

• Jos epäilet määräaikaisuuden laillisuutta, ota yhteyttä liittoon asian tarkistamista varten.

Anneli Nieminen Lakimies, VT, Agronomiliitto Akavalainen 3 | 2009

25

Kahta puolta Prekariaattiliike haastaa huonojen työehtojen ja jatkuvien toimeentulohuolien kanssa kamppailevat kapinaan epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

Ammattiliitot kelpuutetaan mukaan, mikäli ne uudistuvat.

Paskaduunista barrikadille –kirjan kirjoittajat AnnaReetta Korhonen, Jukka Peltokoski ja Miika Saukkonen haluavat eroon työsuhteista, joissa työntekijän itsenäisyyttä ei kunnioiteta ja joissa työtä ei voi tehdä mielekkäällä tavalla.

– Ammattiyhdistysliikkeellä on tässä roolinsa, mutta sen pitäisi avautua perinteistä palkkatyötä laajempiin kysymyksenasetteluihin. Myös esimerkiksi itsensä työllistävien ja pienyrittäjien sekä opiskelijoiden asemasta tulee keskustella, sanoo Jukka Peltokoski.

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtajan Eeva Rantalan mukaan on tärkeä saada keskusteluyhteys prekariaattiliikkeeseen yli keskusjärjestörajojen. Hän myöntää, että ay-liike koetaan nuorten keskuudessa vieraaksi.

– Kirja on tervetullut avaus ja kuvaa hyvin tätä aikaa. Nuoret ovat tottuneet toimimaan kaduilla, verkostoissa ja netissä. Perinteisen ay-liikkeen täytyy muuttua, jotta ollaan ajan hengessä mukana.

Rantala kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi apurahansaajien sosiaaliturvaan saadut parannukset ovat yksi vastaus prekariaatin esittämiin vaateisiin.

– On kuitenkin keksittävä keinoja, miten ammatti-identiteetti seuraa ihmistä työstä toiseen. Akavassa ja akavalaisissa liitossa täytyy miettiä, miten pystytään helpottamaan sitä, että ihmiset kiinnittyvät ammatin kautta työpaikkaan ja ammattiliittoon.

Ammatti-identiteetti murenee vai mureneeko?

Rantala ei lämpene varauksetta prekariaatin ajatukselle perustulosta, vaan asettaa työn tekemisen etusijalle.

Jukka Peltokosken mukaan työtä painottamalla ei voida enää varmistaa taloudellisesti turvattua elämää.

– Toimeentulon takaaminen perustulolla turvaa työntekijöiden itsenäisyyden, jota nykyaikainen talouskin itse asiassa edellyttää. Ihmisten on jatkuvasti kehitettävä työkykyjään ja kansalaisyhteiskunnan verkostoja, joista perimmiltään sosiaaliset innovaatiotkin nousevat.

Perinteisesti ay-liikkeen lähtökohtana on ollut ammatillinen järjestäytyminen työpaikoilla. Peltokosken mukaan se toimi, kun ihmiset olivat kiinnittyneitä työpaikkaan tai ammattialan identiteettiin.

– Prekariaatin kohdalla näin ei yksiselitteisesti ole.

Kun elämä on epämääräistä, on vaikea löytää yhteistä tapaa ja aikaa toimia kollektiivisesti, varsinkin jos työsuhteet ja työpaikat vaihtuvat jatkuvasti, Peltokoski muistuttaa.

Eeva Rantala uskoo, että akavalaisessa kentässä ammatti-identiteetti on edelleen tärkeä.

”Epäyksen” arviointi käyttöön?

Työelämässä rehottavan epäoikeudenmukaisuuden kitkemiseksi Rantala esittää epätyypillisten työntekomuotojen vaikutusten eli ”epäyksen” arviointia.

– Kaikkia lakeja ja työehtosopimuksia valmisteltaessa on käytössä sukupuolivaikutusten arviointi. Sen rinnalla valmistelussa täytyisi aina katsoa myös sopivuus epätyypillisiin työnteon muotoihin. Siitä pitäisi tulla arkipäivää, että työelämän asioita ajatellaan epätyypillisten työntekijöiden kannalta.

– Prekariaattiliike on esittänyt, että epätyypilliset työsuhteet ovat tulevaisuudessa jopa uusi työnteon normi. Siten Rantalan esitys ”epäyksen” arvioinnista kuulostaa ilman muuta harkinnan arvoiselta, sanoo Jukka Peltokoski.

Perustuloa vai ei?

TA

26

Akavalainen 3 | 2009

Tarpeettoman tyyris kesäloma?

– Lapsiperheen lomalla aika ei ole rahaa

Loma on arvokasta aikaa, siihen suomalainen satsaa. Lapsiperheissä lomarahaa kuluu hövelisti huvipuistoihin, kylpylöihin, matkoihin ja ulkona syömiseen.

– Lomalla ei haluta laskea joka senttiä. Silloin löysätään ja tehdään arjesta poikkeavia asioita, sanoo perheiden vapaa-aikaa tutkinut Anu Raijas Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Tuoreen Huolenpitoa ja jakamista – rahan ja ajan jakautuminen perheessä -tutkimuksen mukaan loma poikkeaa arjesta sikälikin, että lapset saavat lomasuunnittelussa paljon sananvaltaa. Lapsiperheiden taloudellista päätöksentekoa selvittäneen tutkimuksen tulosten perusteella vanhemmat kuuntelevat tarkoin lasten toiveita loman alla.

– Äiti ja isä ehdottavat, mitä lomalla voitaisiin tehdä. Minä voin sitten sanoa joo tai ei, ekaluokkalainen Hector Ekholm Helsingistä kertoo tyytyväisenä oman perheensä tavasta tehdä päätöksiä yhdessä.

Vapaa-ajan osalta suomalaiset näyttäisivät siis toteuttavan mallikkaasti tänä vuonna 20 vuotta täyttävää YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, jonka mukaan lasten ja nuorten mielipidettä on kysyttävä heitä koskevissa asioissa.

Tutkimuksen mukaan vanhemmat silti usein luulevat ennemmin kuin kuulevat. Turhan moni aikuinen nimittäin suotta täyttää loma-allakan elämyspuistoilla ja harrasteleireillä.

– Lapsen tarpeet lomalle ovat usein paljon yksinkertaisemmat

kuin mitä aikuinen kuvittelee, Raijas tietää.

Tutkimuksen perusteella lapsille tärkeintä lomalla on perheen kanssa yhdessä oleminen ja arjen aikatauluista vapautuminen. Jatkuvaa suorittamista ei kaivata.

Ekholm allekirjoittaa tutkimustuloksen, hänestä lomalla on tarpeen välillä ihan vain olla, vaikkapa leikkiä rauhassa legoilla.

– Lomalla on kivointa käydä isän kanssa kalastamassa. Ulkomailla on joskus mukava käydä, mutta kotonakin voi viettää lomaa, hän sanoo.

Lomaa suunnittelevan vanhemman kannattaakin olla tarkkana, ettei toiminnan ja kuluttamisen kautta ensisijaisesti paikkaile huonoa omaatuntoaan.

– Aktiviteettien avulla yritetään kompensoida aikaa ja korvata läsnäoloa, Raijas arvelee.

Kulutustutkija suosittelee ylenpalttisen kuluttamisen sijaan pysähtymistä ja yhdessäoloa.

Kenneth Lehtinen

Puuhamaahan vai Phuketiin tänä kesänä?

Lomabudjettia vääntävän vanhemman kannattaa kuulla jälkikasvunsa toiveita tarkalla korvalla: lasten mielestä parasta lomassa on yksinkertaisesti yhdessäolo.

Lasten mielestä parasta lomassa on arjesta irtaantuminen ja perheen yhteinen aika.

– Tavallinen elämä yleensä riittää lapselle.

Camilla Lehtinen

Huolenpitoa ja jakamista – rahan ja ajan jakautuminen perheessä -tutkimushanke päättyi joulukuussa 2008. Sen rahoitti Suomen Akatemia.

Kesäistä majoitusta edullisesti n Suomen Retkeilymajajärjestö SRM tarjoaa edullista majoitusta eri puolilla Suomea. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluvat henkilöt saavat alennuksen kansainvälisestä retkeilymajakortista ja majoituksen hinnasta.

Suomen 70 SRM-hostellia ovat monipuolinen vaihtoehto hintatietoiselle matkailijalle. Ketjussa on useita keskeisiä kaupunkihostelleja, mutta kohteita on

myös maaseudun rauhassa ja matkan varrella pitkin Suomea.

Nykyaikainen hostelli tarjoaa majoitusta kaiken ikäisille majoittujille, myös perheille. Useat hostellit tarjoavat majoituksen ohella monia harrastusmahdollisuuksia ja ohjelmapalveluja.

SRM välittää tietoja kansainvälisistä hostelleista.

Lisätietoja: www.srm.fi Akavalainen 3 | 2009

27

Akavan edunvalvonnan johdossa

sukupolvenvaihdos Markku Lemmetyn lähes 30-vuotinen ura Akavassa päättyy.

Seuraaja Minna Helle vaatii myös ay-liikkeeltä luovaa otetta ja innovaatioita.

Jäsenten arki tunnettava

– Akava on viiden vuoden kuluttua entistä vahvempi yhteiskunnallinen vaikuttaja ja keskustelunavaaja, jolla on teräviä visioita siitä, millaista suomalaisen työelämän pitää olla, visioi Akavan edunvalvontayksikön johtajana kesäkuun alussa aloittanut Minna Helle.

28

Akavalainen 3 | 2009

– Ay-liikettä syytetään usein siitä, että se on vanhakantainen ja jämähtänyt. En allekirjoita väitettä. Mutta myös palkansaajaliikkeeltä voi vaatia luovuutta ja innovatiivisuutta, koska sitä vaaditaan jokaiselta nykypäivän työelämässä.

Helle peräänkuuluttaa ay-liikkeen palveluksessa olevilta tuntumaa jäsenten työelämän arkeen.

– Olin heti urani alussa töissä työsuhdeneuvonnassa Suomen Journalistiliitossa. Siinä näki, mitä ihmisten arki on, ja mitä ongelmia työelämässä kohtaa.

Journalistiliiton jälkeen Helle työskenteli Akavassa lakimiehenä ja neuvottelupäällikkönä, kunnes siirtyi vuonna 2006 Tehyyn neuvottelujohtajaksi.

– Tehyn työrupeama oli konkreettinen muistutus siitä, mitä työelämä nyt on. Jos sen unohtaa, ei työlle Akavassakaan ole edellytyksiä. Jäseniä varten tätä tehdään, myös keskusjärjestössä, Helle muistuttaa.

Takaisin Akavaan palaava Helle myöntää, ettei ay-liike ei ole onnistunut kaikissa tavoitteissaan.

– Tasa-arvo on edistynyt liian hitaasti palkoissa sekä perheen ja työn yhteensovittamisessa. Esimerkiksi julkisen sektorin koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkakuoppa, jota ei ole yrityksistä huolimatta saatu korjattua, on häpeätahra Suomen työmarkkinoilla.

– Työtä täytyy systemaattisesti jatkaa työpaikoilla, liittotasolla ja valtakunnan tasolla. Palkkaero ei kavennu muulla kuin rahalla, siihen ei ole vippaskonstia, Helle muistuttaa.

Raju murros 80-luvulla

Ay-liikkeen toimintakenttä on nyt varsin toisenlainen, kun Markku Lemmetyn tullessa Akavaan 1981.

– Työpaikoilla oli käynnissä valtava henkilöstörakenteen muutos, kun toimihenkilöt syrjäyttivät työntekijät yrityksissä ja koko yhteiskunnassa. Silloin toimihenkilöt, myös akavalaiset, olivat suojatummassa asemassa. Nyt kaikkien työntekijöiden asema on turvattomampi.

Palkansaajaliike eli muun Suomen tavoin vielä kansainvälisesti suljettua aikaa 80-luvulla.

– Akavan kansainvälinen toiminta keskittyi pohjoismaiseen yhteistyöhön. Silloin tällöin oli delegaatioiden vaihtoa Neuvostoliiton kanssa. Kun kansainvälistyminen alkoi, se tuli rytinällä.

Meidän piti kouluttaa itsemme todella nopeasti, kertoo Lemmetty.

Käännekohtana voidaan hänen mukaansa pitää EU-komission silloisen puheenjohtajan Jacques Delorsin vierailua Suomessa 1988.

– Hän vakuutti Akavan puheenjohtajan Raimo Lehtisen Euroopan integraatiokehityksen tarpeesta. Seuraavien vuosien aikana luotiin uusia kansainvälisiä yhteyksiä, Akava liittyi kansainvälisiin järjestöihin ja perusti muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa yhteystoimiston Brysseliin.

Kansainvälisyys oli jo arkipäivää, kun Minna Helle tuli Aka-

vaan lakimieheksi vuonna 2000.

Hän pääsi heti EU-tason neuvotteluihin kiinni tasa-arvoasioista, etätyöstä ja työstressistä.

Palkansaajaliikkeen kansainvälisen edunvalvonnan akuutti haaste on Helteen mukaan työehtojen turvaaminen globaaleilla markkinoilla.

– Kilpailunäkökohdista ay-oikeudet ovat merkittävät. Euroopan on kilpailtava uusien suurvaltojen, kuten Intian ja Kiinan kanssa. Sielläkin työntekijöillä on oltava asialliset työehdot. On tärkeää estää myös se, etteivät uudet suurvallat kilpaile työehtoja polkemalla Euroopan kanssa.

Työmarkkinajärjestelmä uusiutuu

Monet muutkin asiat ovat muuttuneet sitten 80-luvun. Markku Lemmetty ehti Akava-uransa aikana neuvotella lukuisia virkaja työehtosopimuksia erityisesti kuntiin, ennen kuin neuvotteluoikeudet siirrettiin keskusjärjestöltä neuvottelujärjestöille 90-luvulla.

Tulopoliittisia kokonaisratkaisuja Lemmetty on ollut sorvaamassa vuodesta 1995.

Minna Hellekin ehti mukaan tupo-kierroksille 2000-luvun alussa. Vaikka hän ei usko entisenlaisten tupojen paluuseen, on keskitetyille sopimuksille edelleen tarvetta.

– Pitää löytää näihin oloihin se foorumi, jolla palkansaajat voivat viedä yhteisiä asioita voimalla eteenpäin. Liittokierroksella se ei

onnistu, varsinkin jos se on yhtä hajautettu kuin käynnissä oleva, Helle pohtii.

Lemmetty korostaa, että koordinaatio eri pöydissä tulee entistä tärkeämmäksi, varsinkin kun työnantaja tekee sitä jatkuvasti. Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä on keväällä neuvoteltu sosiaaliturvasopimus. Myös hallituksen esitys eläkeiän nostamisesta saatiin yhteisvoimin torjuttua.

Tulevaisuudessa keskusjärjestötason ratkaisua pitää Helteen mukaan hakea esimerkiksi pätkätyöläisten ja henkilöstön edustajien aseman parantamiseksi.

– Oikea edunvalvonnan taso ratkeaa asian perusteella. Jos asia on kaikille yhteinen, keskusjärjestö on luonteva taso. Jos kyseessä on liittotason asia, oikea paikka on liittokohtainen työehtosopimus. Mitään instrumenttia ei voi sulkea pois periaatteellisista syistä.

Keskusjärjestön tärkein tehtävä tupo-kauden jälkeen on Helteen mielestä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Siihenkin saadaan uutta voimaa, sillä ay-liikkeessä on eläköitymisen myötä käynnissä sukupolvenvaihdos.

– Asioiden täytyy muuttua.

Mutta muutoksessakin tarvitaan tasapainoa. Sekä pitkät perimätiedot että uudet ajatukset vievät eteenpäin. Uudistushalukkuus on enemmän persoonasta kiinni kuin iästä, uskoo Helle.

TA

Mikä palkansaajaliikkeessä kiehtoo?

– Tässä työssä on mahdollisuus olla mukana tekemässä muutoksia ja uudistuksia ajan hermoilla. Järjestötyössä sisäinen palo on kuitenkin välttämätöntä, pitää olla näkemystä miten asioita halutaan kehittää, sanoo yli 20 vuotta palkansaajaliikkeen palveluksessa ollut Markku Lemmetty.

– Toki se välillä turhauttaa, kun uudistuksia ei saada kovin nopeasti ai-

kaan. Työaikapankistakin puhuttiin 20 vuotta ennen kuin siitä tuli totta.

Kokonaan Lemmetty ei palkansaajaliikettä aio taakseen jättää. Tulevina vuosina on tarkoitus käydä läpi viimeisten kymmenien vuosien muistiinpanot.

– Maailmaa katsoo helposti läpät silmillä, sisältäpäin ei aina hahmota sitä kokonaisuutta, jonka osana työtä

Akavassa tehdään. Minua kiinnostaa ottaa etäisyyttä asioihin ja analysoida niitä käännekohtia, jotka saivat muutoksia aikaan.

Lehden mennessä painoon seuraavan valtakunnansovittelijan nimi ei vielä ollut tiedossa. Mikäli paikkaa hakenut Lemmetty valitaan, tutkimustyön aloittaminen siirtynee vuosilla.

Akavalainen 3 | 2009

29

Akavalaisen profiili Akavaaka-tutkimuskatsaus antaa tuoretta tietoa korkeasti koulutettujen asemasta työmarkkinoilla. Katsauksen tiedot osoittavat, että ”perusakavalaisen” profiilissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

A

kavalaisista yli puolet on naisia. Keski-ikä on 42 vuotta. Lähes kolmannes heistä asuu pääkaupunkiseudulla.

Akavalaisista 80 % on suorittanut vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon.

Noin puolet Akavan jäsenistä toimii julkisella sektorilla kuntien, valtion ja kirkon palveluksessa.

Yksityisellä sektorilla työskentelee 49 %. Yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimii kolme prosenttia akavalaisista.

Akavalaiset työskentelevät opetustehtävissä, asiantuntijatehtävissä ja johtotehtävissä.

Valtaosalla akavalaisista, 88 %, on kokoaikatyö. Määräaikaisissa työsuhteissa on 12 % kokoaikatyötä tekevistä.

Akavalaisten kokoaikatyötä tekevien keskimääräinen viikkotyöaika on yli 40 tuntia ja kokonaistulot päätoimesta olivat noin 3900 euroa kuukaudessa vuonna 2008.

Palkansaajien kokonaisansiot koulutusasteen mukaan 2007, e/kk Hlöiden lkm palkkatilastossa (1 000) Kaikki yhteensä

2 770

Perusaste

2 340

211

Keskiaste

2 410

599

Alin korkea-aste

2 810

Alempi korkeakouluaste

167 167

4 010

Tutkijakoulutusaste

4 730 0

Akavalainen 3 | 2009

241

3 100

Ylempi korkeakouluaste

30

1 402

1000

2000

3000

4000 5000

18

Akavalaisten sijoittuminen työmarkkinoilla

Akavalaiset työnantajasektoreittain:

Kokoaikatyö 88 % Osa-aikatyö 6 % Työtön 3 % Yrittäjä 3 %

Akavalaisten jakauma ammattiryhmittäin

Erityisasiantuntijat 34 % Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat 26 % Johtajat ja ylimmät virkamiehet 20 % Asiantuntijat 15 % Muut tehtävät 5 %

Yksityinen 49 % Kunta 34 % Valtio 12 % Yrittäjä tai ammatinharjoittaja 3 % Seurakunta 2 %

Ylenmääräiset ylityöt uhka työhyvinvoinnille

Eläkkeelle siirtymistä ei kiirehditä

Akavalaiset tekevät edelleen ylitöitä enemmän kuin muut palkansaajat – myös korvauksetta.

Ylitöitä ilmoitti tekevänsä 26 % akavalaisista keskimäärin yhden työpäivän verran viikossa. Niiden osuus, jotka tekivät yli 48 työtuntia viikossa, oli 12 %. Erityisesti johtajat ja ylemmät virkamiehet tekevät yli 48-tuntisia viikkoja.

Ylitöitä tehneistä lähes joka toinen ilmoitti, ettei saanut korvausta tehdystä ylityöstä.

Akavalaisten suunnittelema eläkeikä on noussut viime vuosina hieman. Vuonna 1997 akavalaiset kaavailivat siirtyvänsä eläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana.

Vuonna 2008 suunniteltu eläkeikä oli keskimäärin 62,8 vuotta.

Akavalaiset siirtyvät ”normaalille” vanhuuseläkkeelle työelämästä useammin kuin muut palkansaajaryhmät. Muissa palkansaajaryhmissä siirrytään sen sijaan useammin työkyvyttömyyseläkkeelle.

RS

Akavalaisten suunnittelema eläkeikä keskimäärin

61,2

1997*

61,3

2001*

62,0

2004*

62,8

2008** 58

60

62

64

Vuotta

Vuonna 2005 toteutuneen työeläkejärjestelmäuudistuksen taloudellinen porkkana on purrut.

Kokoaikatyössä olevat

Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus; Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 1.1.2009 Akavalainen 3 | 2009

31

Nimityksiä

Uusia TJS-julkaisuja

Tradenomiliitto TRAL ry:n toiminnanjohtajaksi on nimitetty Mika Varjonen. Hän on vuodesta 2007 toiminut TRAL:n neuvottelupäällikkönä ja juristien esimiehenä sekä on alkuvuoden 2009 hoitanut vt. toiminnanjohtajan tehtäviä.

Lastentarhanopettajien liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin toukokuussa päiväkodinjohtaja Anne Liimola Tampereelta. Edellinen puheenjohtaja Soile Oleander toimi tehtävässä liiton sääntöjen maksimiksi määrittelemät kolme kautta.

Tekniikan ylioppilas Tuomas Meriniemi nimitettiin toukokuussa määräaikaiseksi projektiasiamieheksi Akavan järjestöyksikköön. Tuomas vastaa syksyllä järjestettävän Akava Camp -korkeakoulukierroksen organisoinnista. Hän on toiminut akavalaisessa opiskelijakentässä aktiivisesti ja on kaudella 2009–2010 myös AOVAn puheenjohtaja. Tuomaksen tavoitta sähköpostilla tuomas.meriniemi@ akava.fi ja puhelimitse 050 538 5482.

Potkut? Työ- ja virkasuhteen päättäminen on tarkoitettu Akavan ja STTK:n luottamusmiesten käyttöön. Työ- ja virkasuhteet käydään kirjassa läpi kolmen teeman kautta: koeaikapurku, työsopimuksen purku ja irtisanominen.

Kirjassa käsitellään sekä henkilökohtaiset että tuotannollis-taloudelliset irtisanomisperusteet.

Kirjassa on 87 sivua ja sitä voi tilata hintaan 18 euroa + postikulut TJS-opintokeskuksesta.

Pelon ja toivon välissä - Pätkätyöläisen urakerronta on analyysi korkeasti koulutettujen pätkätyöläisten kokemuksista. Pätkätyötä tehdään eri uravaiheissa, kirjavin työehdoin, erilaisissa työyhteisöissä ja elämäntilanteissa sekä vaihtelevin motiivein. Miten korkea koulutus ja pätkätyö sopivat yhteen? Miten pätkätyöläiset pärjäävät? Julkaisussa on 206 sivua ja sen hinta on 24 euroa.

Tilaukset osoitteesta: http:// www.tjs-opintokeskus.fi/aineistot

Ansiomerkkejä ansioituneille akavalaisille n Akava on myöntänyt ansiomerkkejä tunnustuksena akavalaisten, Akava-yhteisön ja yhteiskunnan hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Akavan hopeisen ansiomerkin kultaisin lehvin sai edunvalvontayksikön johtaja Markku Lemetty Akavan kevätliittokokouksen yhteydessä.

Akavan järjestötoimikunta myönsi maaliskuussa 34 pronssista ansiomerkkiä hopeisin lehvin ja 40 pronssista ansiomerkkiä. Jäsenliitot tai aluetoimikunnat luovuttavat pronssiset ansiomerkit saajilleen omien tilaisuuksiensa yhteydessä keväällä.

Kaikki ansiomerkkien saajat www.akava.fi

32

Akavalainen 3 | 2009

Akavan hopeisen ansiomerkin saajat vuonna 2009 ovat Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki, Suomen Ekonomiliiton puheenjohtaja Veli-Matti Töyrylä ja Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala.

Akava-akatemiasta osaamista ja yhtenäisyyttä Kesälomien jälkeen starttaava Akava-akatemia tarjoaa jäsenjärjestöjen toimihenkilöille ja luottamustoimisille erinomaisen mahdollisuuden päivittää työmarkkinataitojaan.

A

kava-akatemia koostuu kolmesta osasta: peruskurssit, syventävät kurssit ja akavalaisen tieto-taitopakki.

Peruskurssit antavat yleiskuvan Akavasta ja neuvottelujärjestöistä.

Yhden päivän mittainen Akava tutuksi - Keskusjärjestö perehdyttää uudet toimihenkilöt keskusjärjestön työhön ja sen tekijöihin.

Puolessa päivässä on mahdollista hakea itselleen myös perustiedot akavalaisten neuvottelujärjestöistä JUKO:sta, YTN:stä ja KTN:stä.

Kurssin nimi on Akava tutuksi – neuvottelujärjestöt.

Tavoitteena jäsenlähtöisyys

Akatemian syventävät kurssit alkavat 20.8. jokaiselle tarpeellisella Menestystä ja turvaa yhdessä -kurssilla. Sillä perehdytään Akavan missioon, arvoihin, visiotavoitteisiin ja valittuihin strategioihin. Kurssi toimii avauksena kaikkiin Akava-akatemian syventäviin opintoihin. Sen jälkeen osallistuja ymmärtää Akavan strategisen ajattelun perustan ja niitä työkaluja, joilla strategiaa kehitetään.

Syventävät kurssit ovat puolen päivän mittaisia ja ne pidetään Akavatalossa tai sen lähistöllä. Tavoitteena on selvittää kyseiseen aiheeseen liittyvät Akavan kannat ja tavoitteet sekä miten ne vaikuttavat yksittäiseen henkilöjäseneen.

Jäsenlähtöisyys ja käytännönläheisyys on otettu huomioon kaikissa opinnoissa.

Syventävien koulutusten avulla saadaan aikaan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin sekä luodaan

käsitys siitä, mikä on jokaisen akavalaisen toimijan oma vastuu strategian toteutuksessa. Tarkoitus on, että koulutus perustuu osallistujien tarpeiseen ja helpottaa heidän omaa työtään. Lisäksi se on inspiroivaa ja muuttuu toiminnaksi työssä. Tähän päästään vuorovaikutteisella ja osallistavalla toteutustavalla. Merkittävä tulos voi olla myös yhteistyö ja verkostoituminen yli järjestörajojen.

Tarjolla räätälöityjä kursseja

Akavalaisen tieto-taitopakkikurssit ovat yhteistyökumppaneiden järjestämiä akavalaisille räätälöityjä kursseja. Esimerkiksi Akava Leadership Programme ALP on VIA Groupin toteuttama, mutta kytketty vahvasti osallistujan oman vastuualueen ja Akava-yhteisön tarpeisiin. Ohjelma muodostuu kuudesta lähijaksosta, omasta valitusta kehitysteemasta, testauksista ja palautteesta.

Ensimmäinen ALP käynnistyy 21.10. Ohjelman hinta on 4990 e + alv. Lisätietoja ohjelmasta saat Akaverkosta ja sähköpostitse VIA Groupista petra.jeminen@viagroup.fi. Ilmoittautuminen on jo käynnissä!

Muita akavalaisen tieto-taitopakkikursseja ollaan työstämässä Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton TJS:n ja eräiden muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Päivitettyä tietoa Akatemian kurssien ajankohdista ja ilmoittautumisohjeista löydät jatkossa Akaverkosta.

Akava-akatemia Lukukauden 2009–10 syventävien kurssien alustava koulutuskalenteri on seuraava: n 20.8.2009 klo 8.30 – 12.00

Menestystä ja turvaa yhdessä

n 3.9.2009 klo 8.30 – 12.00

Vaikuttavaa akavalaista edunvalvontaa

n 17.9.2009 klo 9.00 – 11.30

Akava kansainvälisenä vaikuttajana

n 17.9.2009 klo 12.30 – 15.30

Akava alueellisena vaikuttajana

n 1.10.2009 klo 8.30 –12.00

Osaaminen ja kannustavuus

hyvinvoinnin rahoituksen turvaajana

n 15.10.2009 klo 8.30 –12.00

Akava työelämän laadun kehittäjänä

n 10.12.2009 klo 8.30 –12.00

Akava työelämän lainsäädännön

kehittäjänä

n 14.01.2010 klo 8.30 – 15.30

Akava koulutus- ja työllisyyspolitiikan

vaikuttajana

n 11.2.2010 klo 8.30 – 12.00

Menestystä ja turvaa yhdessä

n 4.3.2010 klo 8.30 – 12.00

Tehokasta akavalaista viestintää

n 4.3.2010 klo12.30 – 15.30

Akava jäsenen asialla

n 15.4.2010 klo 8.30 – 12.00

Akava eläke- ja sosiaalipolitiikan

vaikuttajana

n 6.5.2010 klo 08.30 – 12.00

Elinkeinopolitiikkaa akavalaisin silmin

Risto Kauppinen Akavalainen 3 | 2009

33

Tutkittua Työelämän rytmi haastaa eläkeikää lähestyvät johtajat n Eläkeikää lähestyvät johtajat kokevat työelämän rytmin haastavana ja hakevat vaihtoehtoisia rooleja viimeisinä vuosinaan. Tämä käy ilmi Tapani Frantsin Jyväskylän yliopistossa tarkistetusta väitöstyöstä, jossa hän tutki ikääntyvän johdon kertomuksia ja uravalintoja.

– Ikääntyville johtajille ei tarvitse järjestää ikäjohtamisen koulutus-

ta. Ymmärrys on kohdallaan. Ohjaukselliset toimenpiteet sen sijaan ovat paikallaan, Frantsi huomauttaa.

Yhtä lailla kuin työntekijät, ikääntyvä johto kamppailee jatkamisodotusten ja luopumisen ristipaineissa. Se on tietoinen omista rajoitteistaan eikä halua jäädä jarruttamaan kehitystä.

Julkishallinnon johtoa lukuun ottamatta

johtajien kertomuksissa korostuu tien tasoittaminen seuraajalle. Siirtymisreitteinä myöhäisessä uravaiheessa tuli esiin johtamistehtävää kapeammat erikoisosaamista vaativat roolit ja projektitehtävät. Julkishallinnon johtajien kertomuksissa valintavaihtoehdot osoittautuivat tarinoissa yrittäjiä ja järjestöjohtajia kapeammiksi.

Johtajien tulevaisuuskuvissa nousevat esiin työelämän sivuun työntämät harrastukset, taipumukset ja identiteetit.

Terveys, pelko sen menettämisestä ja puoliso korostuvat valintojen perustana. Myös kuolema on puheessa läsnä. Työ siis jatkuu, mutta aiempaa rajatummassa merkityksessä. www.jyu.fi

Amk- tai korkeakoulututkinnon suorittaa yli 70 % aloittaneista n Ammattikorkeakoulututkinnon suorittajista suurin osa valmistuu kuudessa ja puolessa vuodessa. Tämän jälkeen valmistumisprosentti ei juurikaan kasva. Yliopistotutkintoa suorittavien valmistuneiden määrä sen sijaan kasvaa vielä vuosia opintojen aloittamisen jälkeen.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Opintojen kulku –tilastosta, johon on kerätty korkeakoulujen läpäisytilastoja vuodesta 1995. Viimeisin tilasto sisältää vuonna 2007 valmistuneet.

Kaikkiaan opintonsa 12,5 vuotta sitten aloittaneista ammattikorkeakoulututkinnon suorit-

tajista valmistui 71 % vuoden 2007 loppuun mennessä. Samassa ajassa yliopistojen uusista opiskelijoista 77 % suoritti ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon.

Miehillä koulutuksen läpäisy on kaikilla koulutussektoreilla naisten tasoa alempana. 12,5 vuotta tutkinnon aloit-

tamisen jälkeen miehistä amk-tutkinnon oli suorittanut 64 %, naisista 78 %. Ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon 12,5 vuodessa suoritti miehistä 69 % ja naisista 83 %. www.tilastokeskus.fi

Vanhempien lastenhoitoon käyttämä aika on kasvanut n Kelan ajankäyttötutkimuksen mukaan vanhemmat käyttivät enemmän aikaa lastenhoitoon vuonna 2000 kuin 1988. Äidit hoitavat lapsia yhä eniten, vaikka isien lastenhoitoon käyttämä aika on lisääntynyt kaikissa tuloluokissa.

Noin 60 % sekä äideistä että isistä kokee

34

Akavalainen 3 | 2009

ajan loppuvan kesken.

Toisaalta ne, jotka kokevat aikaa olevan liian vähän, käyttävät yhtä paljon aikaa lastenhoitoon kuin ne, joiden mielestä aikaa on riittävästi. Ajan puutteesta kärsivät eritoten hyvin koulutetut työssä käyvät vanhemmat, joilla on nuoria lapsia.

Lapsiperheiden tulot ovat kasvaneet vuodesta 1988 vuoteen 2000 noin 22 %. Samalla tuloerot ovat kuitenkin kasvaneet selvästi. Alimmissa tuloluokissa tulot ovat pienentyneet noin 10 %, ylimmässä tuloluokassa kasvaneet yli 40 %. Huonoimmassa asemassa ovat yksihuoltajaäitien per-

heet, jotka ovat jääneet taloudellisesta kasvusta osattomiksi.

Perhevapaiden ja etuuksien kehittämisen kannalta tärkeä havainto on myös se, että vanhemmat käyttävät ja haluavat käyttää yhä enemmän aikaa lastenhoitoon. www.kela.fi

Nytt från Akava Ledighet för närståendevård bör bli en subjektiv rättighet n För arbetstagaren är det viktigt att ha möjlighet att sköta en sjuk närstående. Många vill själva bära ansvar för sina närmastes välbefinnande. Bristande möjligheter till detta kan ha negativ återverkan på välbefinnandet och produktiviteten i arbetet. I värsta fall kan vården av egna föräldrar eller

make/maka leda till att arbetstagaren blir tvungen att säga upp sig från arbetet.

Akava anser att man genom lagstiftning bör ge arbetstagarna en subjektiv rätt att för en fastställd tid bli borta från arbetet för att sköta en sjuk eller handikappad närstående, speciellt då vård-

ansvaret gäller dygnet runt. Avtalsmöjligheterna för arbetstagare med lättare vårdansvar bör också tryggas genom lagstiftning. Lika viktigt är att samtidigt garantera arbetstagarens rätt att återgå till sitt förra arbete.

Akavas förbundsmötesrepresentanter utnyttjar hushållsavdraget n Tidningen Akavalainen frågade representanterna vid Akavas förbundsmöte om deras inställning till avdraget för hushållsnära tjänster. Sammanlagt 47 personer besvarade enkäten. Fyra av fem

har utnyttjat eller ämnar utnyttja avdraget.

Akavamedlemmarna har utnyttjat avdraget för reparation av värmesystem, inglasning av balkonger och nyinstallation av

värmesystem. Städservice var den mest använda formen.

Många har även använt avdraget för hjälp åt egna föräldrar.

JA 79%

NEJ 21 %

Akavamedlemmens profil oförändrad n Den senaste Akavaaka undersökningen visar att akavamedlemmens profil inte har förändrats i högre grad. Mer än hälften av akavamedlemmarna är kvinnor.

Medelåldern är 42 år. En tredje-

del av medlemmarna bor inom huvudstadsregionen. 80 procent har avlagt examen på minst lägre högskolenivå.

Omkring hälften av Akavas medlemmar är offentligt anställ-

da inom kommuner, staten eller församlingar. 49 procent arbetar inom den privata sektorn. Tre procent av Akavas medlemmar är företagare eller näringsidkare.

Ordföranden Arbetslösheten bekämpas bäst genom utbildning n Den osäkra situationen ser ut att fortsätta. Många akavamedlemmar har blivit permitterade eller uppsagda. Det fatala är att redan när recessionen tog fart var antalet högutbildade arbetslösa sju gånger större än då depressionen började på 1990-talet. Under början av året ökade den akademiska arbetslösheten kraftigt .

Det bästa läkemedlet mot arbetslösheten är utbildning som höjer den arbetslöses kompetens på arbetsmarknaden. I det avseendet bör man dock vara uppmärksam, för under den senaste depressionen upplevde många akavamedlemmar att den arbetsmarknadspolitiska utbildningen inte var till nytta för dem.

Det viktigaste är utbildningens kvalitet. Utbildningen bör vara till nytta både för den enskilde individen och hela samhället. Målet är att en arbetslös snabbare skall finna ett nytt arbete. Ju längre arbetslöshetsperioden drar ut på tiden , desto svårare är att finna sysselsättning.

I den så kallade socialimpon lyckades Akava få det man kallar utbildning på eget initiativ med bland aktiveringsåtgärderna för arbetslösa. Jag tror att detta kommer att förbättra de arbetslösa akavamedlemmarnas möjligheter till meningsfull utbildning.

De arbetslösa måste höja såväl sitt kunnande och sin kompetens som sin fysiska kondition och

självkänsla. Man bör komma ihåg att orsaken till arbetslösheten i allmänhet kan sökas i den globala recessionen inte hos människan själv.

Det gäller att inte ge upp.

Så här inför sommaren vill jag tacka alla för visad aktivitet och för stöd i vår intressebevakning. Sommaren är en tid för vila och rekreation, så att vi igen på hösten är beredda att ta emot nya utmaningar.

Jag önskar alla en god sommar Matti Viljanen Akavalainen 3 | 2009

35

AKAVA LEADERSHIP PROGRAM, ALP Akava-yhteisön ammattimaisen johtamisen kehitysohjelma Ensimmäinen ohjelma alkaa lokakuussa 2009, ilmoittaudu mukaan!

Ohjelman tarkoitus Akava Leadership Programin missiona on tuottaa tiikerinloikka järjestön johtamisen alueella niin osallistujalle itselleen kuin mahdollistaa Akavayhteisön kehitysloikka hyvän johtamisen avulla.

Kenelle ohjelma on tarkoitettu Akava Leadership Program, ALP on tarkoitettu Akava-yhteisön liidereille.

Se sopii niin johtajille, päälliköille, luottamustehtävissä vaikuttaville, niin vaikuttamaan työssään joutuville asiantuntijoille kuin järjestöuraa suunnitteleville tulevaisuuden vaikuttajille.

Ohjelma muodostuu kolmesta yhteen nivoutuvasta osasta.

Esityöt, workshoppien aikana tehdyt tavoitteet ja sovellutusharjoitukset sitovat workshopit osallistujan omaan vastuualueeseen, sen johdettaviin asioihin ja ihmisiin. Osallistuja kautta myös hänen lähipiirinsä on mukana kehitysprosessissa.

Workshopit kytkeytyvät toisiinsa ja niistä muodostuu kehityspolku, jonka aikana osallistuja oppii uusimmat menetelmät strategian johtamiseksi käytäntöön, muutoksen viemisen ihmisten kautta todelliseksi, ihmisten energisoimiseksi Akavalaiseen järjestötoimintaan.

Koko kehitysmatkan ajan osallistujalla on professionaalinen ohjaaja käytettävissään. Akava on tehnyt partnerisopimuksen ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta VIA Groupiin kuuluvan VIA Leadership Academyn kanssa, jonka kokenut tiimi vastaa ohjelman laadukkaasta toteutuksesta.

Ohjelman tavoitteet

Miten saan lisätietoja

Ohjelman keskeiset tavoitteet ovat: Kehittää osallistujan strategista näkemystä, kykyä tehdä strategisia valintoja ja tulkita niitä käytäntöön viennin kannalta omasta roolistaan käsin.

Opastaa, miten lisäarvon luominen tehdään mitattavaksi ja samalla johdettavaksi.

Miten liideri käyttää tuloskorttiohjausta tehokkaasti hyväksi eri tahoja ja ihmisiä johtaessaan.

Kuinka erityyppisten ihmisten kanssa parhaiten saadaan asiat hoidettua.

Miten energiaa luodaan työyhteisössä ja kuinka työryhmä saadaan toimimaan.

Luoda kokonaisvaltainen kuva omasta johtamisesta, sen kehitystarpeista ja auttaa osallistuja loikkaamaan seuraavalle tasolle omassa johtamisessaan.

Sisältöön liittyvissä kysymyksissä voit kääntyä VIA Groupista Arto Kauppisen puoleen joko puhelimitse 0400 417 497 tai sähköpostilla arto.kauppinen@viagroup.fi.

Ensimmäinen ohjelma alkaa 28. lokakuuta 2009 ja päättyy syyskuussa 2010. Ohjelmat tullaan numeroimaan.

Ohjelman hinta on 4 990 euroa (+ alv) sisältäen: Ohjelman mukaisen opetuksen ja materiaalit Esitöiden organisoinnin Akavan johtamismoottorin mittauksen ja kaksi muutosmoottorimittausta Omien sisäisten ”asiakkaiden” palautteen Johtamispalautteen Oman ihmistyyppimittauksen Aivodominanssimittauksen Jaettavat kirjat ja artikkelit.

Esitepyynnöt ja ilmoittautumiset VIA Groupiin sähköpostilla: petra.jeminen@viagroup.fi.

VIA Group, Westendinkatu 7, FI-02160 Espoo, www.viagroup.fi