Akavalainen 4/2011

Akavalainen 4 | 2011

Henkinen työsuojelu otettava tosissaan Harmaa ylityö on osa harmaata taloutta Yli viisikymppinen – työelämän kehäraakki?

Akavalainen 4 | 2011 ”Tässä hommassa pitää olla herkkä ja rohkea samaan aikaan.” työsuojeluvaltuutettu Jukka Leppänen, Metso Automation, Tampere

sivu 16

10

14

22 Akavalainen Järjestö- ja tiedotuslehti, jonka osoitteellinen jakelu kattaa keskusjärjestö Akavan hallinnon ja aluetoimijat, akavalaiset luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut, akavalaisten liittojen hallitusten ja hallinnon jäsenet sekä Akavan yhteistyökumppanit ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuvat intressipiirit.

Painos 11 000 kpl Lehti verkkojulkaisuna: www.digipaper.fi/akavalainen

Akavalainen 4 | 2011

4

Hallitusohjelma povaa paljon työtä akavalaiselle edunvalvonnalle

6

Työmarkkinajärjestöt tyrmäävät vuorotteluvapaan leikkaukset

7

Lyhyet

10

Harmaan talouden torjunta kuuluu kaikille

13

Jäsenedut.fi tarjoaa hyödyllisiä jäsenetuja yli liittorajojen

LakiWoman

14

Työsuojeluvaltuutetut henkisen hyvinvoinnin asialla

17

Työllisyyden edistämistoimikunnilla opettavainen alkutaival

18

Kunnissa halutaan puhua tuloksellisuudesta, ei tuottavuudesta

20

Etätyö tuo joustavuutta ja tehokkuutta työntekoon

22

Työelämän asenteet syrjivät viisikymppisiä

24

Eläkkeelle siirtyvien hiljainen tieto halutaan talteen

26

Räätälöity työ tukee työhönpaluuta

27

EU panostaa osaamiseen vaikeinakin aikoina

28

Ammattiyhdistysoikeuksien tila vaihtelee eri puolilla maailmaa

29

Kansainvälinen työelämän kehittäminen voimissaan

30

Aikuisten PISA-tutkimus tarjoaa päättäjille tärkeää tietoa

31

Akava Camp etsii Suomen parasta opiskelijakaupunkia

32

Tutkittua

33

Ajankohtaista

35

Nytt från Akava

Julkaisija ja kustantaja Akava ry Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki puhelin 020 7489 400 etunimi.sukunimi@akava.fi www.akava.fi

Päätoimittaja Hannamaija Helander Toimitussihteeri Jaana Parkkola Toimituksen sihteeri Tarja Paajonen Taitto Aija Aalto

Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka Kirjapaino PunaMusta ISSN 0789-6263 Ilmestymispäivä: 23.9.2011 Seuraava lehti ilmestyy: 2.12.2011 Kannen kuva: Juha Sinisalo Kuvassa: Jarmo Santala

Pääkirjoitus Vaahtokarkkitesti

T

Ida Pimenoff

yöurien pidentämiseksi ja verovarojen kerryttämiseksi hallitus haluaa ylioppilaat nykyistä nopeammin korkeakouluihin ja valmistumaan niistä rivakammin. Siksi opiskelijavalintoja aiotaan tehostaa ja opintojen keskeyttämistä vähentää.

Korkeakouluihin hakeutuvat ovat hieman samassa tilanteessa kuin erään tutkimuksen nelivuotiaat koehenkilöt.

Kokeessa kullekin testilapselle annettiin vaahtokarkki ja kerrottiin, että hän saa halutessaan syödä sen, kun aikuinen poistuu huoneesta. Jos hän kuitenkin malttaa odottaa aikuisen paluuta syömättä sitä, hän saa toisenkin vaahtokarkin. Viisitoista vuotta myöhemmin selvitettiin, mitä koehenkilöille kuului.

Ne lapset, jotka aikanaan olivat jättäneet vaahtokarkin syömättä, olivat saavuttaneet tavoitteensa paremmin kuin ne, jotka pistelivät karkin poskeensa.

Myös opiskelu on tavoitteellista ja aineellinen palkinto antaa odottaa itseään.

Palkkapussi ja työelämän imu saattavat houkutella jättämään opinnot kesken.

Valmistuneena saa yleensä paremmat ansiot, mutta vasta vuosien pitkäjänteisellä ahkeroinnilla.

Miten opiskelijavalinnat pitäisi tehdä, kun helppoa ja halpaa vaahtokarkkitestiä ei ole? Ensinnäkin opiskelijat kannattaisi valita laajoihin opintokokonaisuuksiin, ei opiskelemaan yksittäisiä aineita. Olisi hyvä, että tutkintojen rakenteet mahdollistaisivat opintosuunnan tarkentamisen vielä opiskeluaikana. Opiskelijoiden tulisi myös saada opinahjostaan valmiuksia ja yhteyksiä työelämään, jotta he pääsevät työn makuun nykyistä nopeammin keskeyttämättä opintojaan.

Hannamaija Helander

Puheenjohtajan palsta Kuntauudistus avaa mahdollisuuksia aan hallitus aikoo toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, joka perustuu vahvoihin peruskuntiin. Peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta ja se on riittävän suuri huolehtiakseen itsenäisesti peruspalveluista.

Akavalaisille uudistukset ovat uhka mutta erityisesti suuri mahdollisuus. Kolmannes akavalaisista työskentelee kuntasektorilla johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä.

Uskon, että uudistuneessa kuntakentässä akavalaiset ovat suurin henkilöstöryhmä.

Hallitus haluaa kehittää kuntien kustannuslaskentaa todellisten yksikkökustannusten arvioimiseksi ja avaamiseksi asiakkaille, palveluiden kehittämiseksi sekä kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Osana kuntarakenteen uudistamista hallitus aikoo uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen.

Tulevaisuudessa kuntien palvelutuotanto muuttuu. Kunnilla säilyy järjestämisvastuu, mutta entistä useammin palvelun tuottaa taho, joka on ”paras markkinoilla”.

Monet kuntien nykyisistä tehtävistä kuitenkin säilyvät niiden omissa käsissä.

Tuottavuutta pitää kunnissa nostaa, mutta se ei saa tapahtua henkilöstön kustannuksella, vaan muuttamalla toimintatapoja ja käyttämällä uusinta tekniikkaa. Kun toimintoja tehostetaan, osa tuottavuuden paranemisesta syntyvistä säästöistä pitää maksaa palkankorotuksina niille, jotka ovat sen saaneet aikaan. Tämä antaa mahdollisuuden nostaa julkisen sektorin palkkoja yksityisen sektorin tasolle. Kuntauudistus on suuri mahdollisuus akavalaisille – tarttukaamme siis siihen ja tehkäämme kuntasektorista nykyistä kilpailukykyisempi työpaikka.

Laura Oja

M

Sture Fjäder

Akavalainen 4 | 2011

Hallitusohjelma lupaa paljon, mutta sisältää vähän konkreettisia keinoja. Akavalaisille tärkeiden asioiden saaminen eteenpäin vaatii keskusjärjestöltä ja jäsenliitoilta paljon työtä. Talouskriisi ja lisäleikkausten uhka lisäävät edunvalvonnan haastetta.

Hallitusohjelma lupaa akavalaisi

J

yrki Kataisen hallituksen ohjelma sisältää monia Akavan ajamia tavoitteita etenkin työelämän ja koulutuspolitiikan osiossa. Hallitusohjelman kirjaukset ovat kuitenkin hyvin yleisiä ja epämääräisiä monissa akavalaisille tärkeissä asioissa. Tämä tarkoittaa sitä, että edunvalvontatyö hallituskaudella vaatii keskusjärjestöltä ja jäsenliitoilta paljon työtä, jotta saamme akavalaisille tärkeitä asioita liikkumaan eteenpäin ja oikeaan suuntaan.

Haasteena talous

Suurinta päänvaivaa hallitukselle aiheuttaa talouspolitiikka. Talousnäkymät ovat ennusteiden mukaan heikkenemässä. Todennäköisesti hallitusohjelman veronkiristysten ja menoleikkausten määrä – yhteensä 2,5 miljardia euroa – osoittautuu riittämättö

Akavalainen 4 | 2011

mäksi. Akavan mielestä on perusteltua, että talouden tasapainottamisen tavoitetta tarkastellaan vuosittain ja lisätoimiin ryhdytään tarvittaessa.

Hallitusohjelman talouslinja nojaa ratkaisevasti talouskasvuun, mutta verolinjaukset eivät ole dynaamisia, eivätkä edistä kasvua.

Akava olisikin ennemmin nostanut arvonlisäveroa ja jättänyt koulutussektorin ja kotitalousvähennyksen leikkaukset tekemättä.

Etenkin koulutukseen kohdistetut säästöt ovat Akavan mielestä lyhytnäköisiä, koska ne rapauttavat tulevaisuuden kasvun pohjaa. Rajuimmat säästöt kohdistuvat ammattikorkeakoulusektorille – yli kymmenen prosenttia nykyisestä budjetista leikkautuu. Myöskään korkeakoulujen perusrahoituksen tasoa ei turvata riittävästi, mikä on vahingollista tulevaisuuden kannalta.

Ostovoima turvattava

Hallitus ei kiristä palkansaajien ansiotulojen verotusta, mikä on Akavan vähimmäistavoitteen mukaista. Tosiasiassa palkansaajien reaaliansiot kuitenkin pienenevät, koska sosiaaliturvamaksut nousevat ja kuntatalouteen kohdistettavat säästötoimet johtavat kunnallisverojen korotuksiin.

Hallitus on kuitenkin valmis tukemaan työmarkkinaratkaisuja kilpailukykyä, ostovoimaa ja työllisyyttä edistävin keinoin. Akavan tavoitteena on saavuttaa syksyn aikana vakautusratkaisu, joka turvaa palkansaajien ostovoiman kehityksen tulevina vuosina. Se onnistuu parhaiten yhdistämällä palkankorotuksia ja veroratkaisuja. Ratkaisun yhteydessä sosiaaliturvamaksujen nousu on kompensoitava palkansaajille verotuksessa ja ansiotulojen verotusta on kevennettävä kaikissa tuloluokissa.

Akava on huolissaan hallitusohjelman vaikutuksista palkansaajien ostovoimaan.

la, kun huomio on kiinnittynyt akuutimpaan kysymykseen: palkka- ja veroratkaisuihin. Työurien pidentäminen on kuitenkin pitkällä aikavälillä suuri kysymys talouspolitiikan kannalta: suomalaisten työurien on pakko pidentyä, jotta yhteiskunnan verotulot saadaan riittämään. Onkin varmaa, että työurat ja eläkkeet ovat taas kohta työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydällä.

Lehtikuva

Tilimalli aikuiskoulutukseen?

ille hyvää ja huonoa Hallitus luottaa kolmikantaan

Hallitusohjelman työelämäkirjauksissa on lukuisia Akavan tavoitteita, muun muassa isien perhevapaiden lisääminen, työaikapankkijärjestelmän käytön periaatteet sekä määrä- ja osa-aikaisissa palvelussuhteissa työskentelevien aseman parantaminen. Kaiken kaikkiaan työelämäkirjauksissa on huomioitu hyvin työmarkkinajärjestöjen näkemykset. Kaikki työlainsäädäntöön, työelämän kehittämiseen ja sosiaalivakuutukseen liittyvät asiat luvataan valmistella yhdessä työelämän osapuolten kanssa. Periaate koki tosin jo ensimmäisen kolauksensa, kun hallitus ilmoitti pienentävänsä vuorottelukorvauksia. Valmis leikkausesitys tuli elokuussa työmarkkinajärjestöille ikävänä yllätyksenä. Akava vastustaa

vuorottelukorvausten heikentämistä.

Suuri osa tämän alueen kirjauksista on kuitenkin hyvin yleisiä ja tavoitemuotoon kirjoitettuja.

Konkreettiset keinot uupuvat.

Niinpä ei ole mitään takeita siitä, millä tavalla kirjatut asiat etenevät käytännön toimenpiteiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kolmikantayhteistyön merkitys tavoitteiden edistämisessä ja niiden sisällön muotoutumisessa on erittäin suuri. Ilman palkansaajien ja työnantajien yhteistä näkemystä asiat jumittuvat helposti valmisteluvaiheeseen.

Työurien pidentämisessä ja eläkepolitiikassa hallitus nojaa vahvasti kolmikantaan. Tavoitteena on edelleen pidentää keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää 62,4 vuoteen vuoteen 2025 mennessä.

Työurat ja eläkkeet ovat olleet alkusyksyn keskusteluissa taka-alal-

Epämääräisyys ja tulkinnanvaraisuus kuormittaa myös hallitusohjelman koulutuspolitiikan osiota.

Hallituskauden aikana tehtävät linjavalinnat ovat siten erittäin ratkaisevia. Kirjaukset luovat kuitenkin hyvän pohjan, jolta viedä akavalaisia tavoitteita eteenpäin.

Monet Akavan koulutuspolitiikan tavoitteet on kirjattu hallitusohjelmaan, esimerkiksi korkeakoulujen rahoitusmallien kehittämissuunta, duaalimallin säilyminen sekä aikuis- ja täydennyskoulutuksen kehittämisen tavoitteet. Toisaalta koulutussektorille runnotut juustohöylämäiset rahoitusleikkaukset vievät pohjaa tavoitteilta.

Hallituskauden aikana selvitetään muun muassa henkilökohtaisiin koulutustileihin siirtyminen aikuiskoulutuksen rahoituksessa.

Tavoitteena on tukea yksilöllisiä koulutustarpeita, mikä on ollut Akavankin keskeinen tavoite.

Nuorten ja vastavalmistuneiden tilannetta helpottamaan ollaan ottamassa käyttöön yhteiskuntatakuu. Se takaa jokaiselle alle 25vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Minna Helle edunvalvontajohtaja Akavalainen 4 | 2011

Delany Brendan/Comma Images

Vuorotteluvapaa on akavalaisille erittäin tärkeä keino ladata akkuja.

Akava vastustaa vuorotteluvapaakorvausten heikentämistä

V

uorotteluvapaajärjestelmä, joka vakinaistettiin vasta muutama vuosi sitten, on joutunut yllättäen maan hallituksen leikkauskohteeksi. Hallitus aikoo pienentää vuorotteluvapaakorvauksia 10–20 prosenttia nykytasosta. Vuorotteluvapaakorvaus on nyt 70–80 prosenttia työttömyyskorvauksesta.

Hallitusohjelmaan kirjatut leikkausaikeet tulivat täytenä yllätyksenä Akavalle ja muille työmarkkinakeskusjärjestöille.

– Akava vastustaa jyrkästi vuorottelukorvausten heikentämistä.

Toteutuessaan leikkaukset johtaisivat järjestelmän näivettymiseen, sillä korvaustaso on jo nyt matala, Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle toteaa.

– Vuorotteluvapaa on akavalaisille erittäin tärkeä keino ladata akkuja. Vuorotteluvapaajärjestelmä tukee työurien pidentämistä, työssä jaksamista sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Järjestelmä edistää myös työllistymistä, sillä vuorotteluvapaasijaiseksi on palkattava työtön.

Akavan mielestä leikkausaie on ristiriidassa työurien pidentä-

Vuorotteluvapaat työttömyyskassoittain (tammi-joulukuu 2010) Vuorotteluvapaakorvauksen saajat (hlö) Akava SAK STTK Kaikki työttömyyskassat yhteensä Lähde: Finanssivalvonta

Akavalainen 4 | 2011

Osuus jäsenistä (%)

3 990 5 553 6 206

0,9 % 0,7 % 1,3 %

17 099

0,9 %

mistavoitteen ja hallitusohjelman muiden tavoitteiden kanssa. Akava arvostelee myös sitä, että esitys valmisteltiin työmarkkinajärjestöjen tietämättä.

Akavalaiset vuorotteluvapaalla yhtä usein kuin muut

Akavan laskelmien mukaan 0,9 prosenttia kaikista työttömyyskassojen jäsenistä sai vuorotteluvapaakorvausta vuonna 2010.

Vertailu osoittaa, että akavalaisten työttömyyskassojen jäsenet olivat vuorotteluvapaalla yhtä usein kuin työttömyyskassojen jäsenet keskimäärin.

Vuorotteluvapaalla ollaan keskimäärin noin 100 päivää. Opettajat hyödyntävät vuorotteluvapaata akavalaisista eniten (2,1 % vuonna 2010). Opetusalan lisäksi vuorottelua hyödynnetään yleisimmin julkisessa hallinnossa, terveys- ja sosiaalialalla, paperiteollisuudessa sekä kuljetus- ja rahoitusalalla.

Jaana Parkkola

Lyhyet Syksyn työehtosopimusneuvottelut käynnissä

Lehtikuva

n Syksyn neuvottelukierrokset ovat parhaillaan käynnissä. ICTalalle saatiin neuvottelutulos, joka hyväksyttiin YTN:n hallituksen kokouksessa 10.9. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden, rahoitusalan sekä suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät syyskuun alussa. Neuvottelut apteekkien farmaseuttisen henkilöstön palkankorotuksista ovat myös alkaneet.

Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen kampanja: Innostu oppimaan n Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen kampanjaa (aiemmin Aikuisopiskelijan viikko) vietetään viikolla 40. Kampanja perustuu aiempien vuosien Aikuisopiskelijan viikon hyviin kokemuksiin.

Viikon tehtävänä on tiedottaa, motivoida, innostaa, aktivoida ja haastaa yhteistyöhön. Tapahtu-

mia on eri puolilla Suomea viikolla 40 eli 3.–9.10. Päätapahtuma on Koulutustori, joka järjestetään 4.10. kello 10–18 Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä. Lisätietoja www.innostuoppimaan.fi

Työelämän kehittämisohjelma Tykes päättyi n Vuonna 2004 alkanut Työelämän kehittämisohjelma Tykesin viimeiset projektit päättyivät kesällä. Kehittämisohjelman julki-

nen rahoitus oli 75 miljoonaa euroa, josta 90 prosenttia käytettiin työpaikoilla toteutettuun kehittämiseen ja tutkimukseen. Ohjel-

massa toteutettiin 1168 projektia neljällätuhannella työpaikalla ja niissä oli mukana yli 200 000 henkilöä.

Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmä asetettu n Työministeri Lauri Ihalainen on asettanut työryhmän valmistelemaan esitykset nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi vuoden 2013 alusta. Nuorten yhteiskuntatakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista. Se toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan

työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tavoitteena on estää nuorten syrjäytymistä. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen edellyttää muun muassa nuorille suunnatun työvoimapoliittisen koulutuksen lisäämistä sekä op-

pisopimuskoulutuksen lisäämistä.

Työryhmän puheenjohtaja on ylijohtaja Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmässä on opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Allianssin, Kuntaliiton, Kelan sekä työmarkkina- ja etujärjestöjen edustus.

Akavalainen 4 | 2011

Lyhyet

Delany Brendan/Comma Images

Hyvää työkaveria muistetaan Kunnon työn päivänä 7.10.

n Kunnon työn päivä on maailman ammattiyhdistysliikkeen kattojärjestön ITUC:n vuosittainen tempaus, jolloin työmarkkinajärjestöt ympäri maailman puhu-

vat kunnon työn puolesta. Akava, SAK ja STTK haluavat tänä vuonna nostaa esiin nuorten työmarkkina-aseman ja hyvän työympäristön.

Työmarkkinajärjestöt jakavat 7.10. Helsingin keskustassa työmatkalaisille Hyvä työkaveri -pinssejä, jonka saaja voi antaa omalla työpaikallaan valitsemalleen työkaverille. Kampanjalla halutaan muistuttaa, kuinka tärkeitä hyvä työympäristö ja työkaverit ovat. Kampanjasivut aukeavat myös Facebookissa.

Päivän päätapahtuma on paneeli, jossa keskustellaan siitä, miten nuorille saataisiin Suomessa kunnon työtä. Panelisteina ovat Akavan puheenjohtaja Stude Fjäder, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää, EK:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen sekä kansanedustaja ja Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko. Paneelin juontaa MTV3:n uutisankkuri Pirjo Nuotio. Tilaisuus järjestetään 7.10. kello 10–11 Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa.

Työssä vai eläkkeelle?

– Kirjoita siitä, mikä vaikuttaa työssä jatkamiseen n VTM Katri Halen tekee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa yli 50-vuotiaiden työssä jatkamisesta.

Väitöskirjaansa varten Halen kerää kirjoituksia, joissa kerrotaan omakohtaisia kokemuksia aiheesta.

Kerro kokemuksesi ja ajatuksesi – mitkä asiat vaikuttavat omalla kohdallasi työssä jatkamiseen tai eläkkeelle siirtymiseen – miten kuvailisit omaa työkykyäsi ja työssä viihtymistäsi sekä

Akavalainen 4 | 2011

–

millainen vaihtoehto työssä jatkaminen sinulle on tai oli.

Kirjoitusmuoto on vapaa, samoin kirjoituksen pituus. Voit lähettää kirjoituksen nimellä tai nimimerkillä. Itse tutkimuksesta kirjoittajien henkilöllisyys ei käy ilmi. Aineiston tulkintoja varten mukaan on toivottavaa liittää tiedot kirjoittajan iästä, ammatista ja koulutuksesta sekä lyhyt kuvaus koko työhistoriasta. Joitakin kirjoituksen lähettäneitä haastatellaan, joten voit halutessasi lisätä mukaan myös yhteystietosi.

Lähetä kirjoituksesi 30.11.2011 mennessä osoitteeseen Katri Halen, Sosiaalitieteiden laitos, Yhteiskuntapolitiikka, PL 18, 00014 Helsingin yliopisto. Laita kirjekuoreen tunnus ”Työssä jatkaminen”.

Voit myös lähettää kirjoituksen sähköpostiosoitteeseen katri.halen@helsinki.fi

Oikaisu n Akavalaisessa 3/2011 (s. 30) kuvaan Turun Flooran päivän juhlasta oli jäänyt väärä kuvaajan nimi.

Kuvan oli ottanut Jere Aalto.

Lyhyet Urapoluilla eteenpäin -työpajan anti julkaistu koosteena n Korkeasti koulutettujen palvelut -työryhmä järjesti Urapolulla eteenpäin -työpajan maaliskuussa. Työpajan tavoitteena oli auttaa ohjaus- ja neuvontatyötä tekeviä palvelemaan paremmin korkeasti koulutettua asiakaskuntaansa. Työpajan yhteenveto on luettavissa Akavan sivustolla www.akava.fi/raportit

Vuokratyödirektiivin implementointi loppusuoralla n Vuokratyöntekijän yhdenvertaisuus vuokratyötä käyttävän yrityksen omiin työntekijöihin verrattuna paranee, kun vuokratyödirektiivin edellyttämät lakimuutokset astuvat voimaan 5.12.2011.

Lakimuutokset tulevat näkymään ennen kaikkea tilanteissa, joissa nykyisin ei ole sen paremmin vuokratyöyritystä kuin

käyttäjäyritystäkään sitovaa työehtosopimusta. Jatkossa vuokratyöntekijän keskeiset työehdot määräytyvät käyttäjäyritystä sitovien yleisten säännösten mukaan.

Lakimuutosten myötä esimerkiksi virkaehtosopimuksen määräykset voivat tulla myös vuokratyöyritystä velvoittaviksi.

Vuokratyöntekijän mahdollisuus saada tietoa käyttäjäyrityk-

sessä vapautuvista työpaikoista helpottuu, sillä yrityksille säädetään tästä tiedottamisvelvollisuus.

Suomeen lähetetyn vuokratyöntekijän yhdenvertaisuus edellyttää, että lähetettyjä työntekijöitä koskevaan lakiin otetaan vähimmäispalkkaa koskeva säännös. Halpatyövoiman lähettäminen Suomeen tulee näin vaikeutumaan.

TE-toimisto panostaa verkkoasiointiin n Työ- ja elinkeinotoimistot kampanjoivat asiakkaiden kannustamiseksi verkkoasiointiin. Kärkituotteena on CV-netti, joka palvelee sekä työnhakijoita että työnantajia.

CV-netissä työnhakija voi esitellä itseään, osaamistaan, vahvuuksiaan ja työtoiveitaan vapaamuotoisesti suoraan työnantajalle. Työnantaja voi löytää haluamansa työntekijän CV-netissä olevan kuvauksen perusteella.

Lisätietoja www.mol.fi

Kerro omat kokemuksesi järjestösi toiminnasta.

Kirjoitusten keruu 1.9.2011-31.5.2012.

Jos kaipaat apua kirjoittamisen aloittamiseen ja tekstin jäsentelyyn, niin pyydä ilmainen muistelmakirjoittamisen oppimateriaali.

Lisätietoja: www.tjs-opintokeskus.fi/kulttuuri/jarjestotarinat

Akavalainen 4 | 2011

VÄLISTÄVETÄJÄ KAIKILTA VIE H armaa talous ja talousrikollisuus merkitsee Suomen kansantaloudessa arviolta usean miljardin verotulojen menetystä vuodessa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän tutkimuksen mukaan harmaa talous ja talousrikollisuus maksavat suomalaisille jopa reilut kymmenen miljardia vuodessa, mikä vastaa 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuottees-

10

Akavalainen 4 | 2011

ta. Arvio on tehty verotarkastuksiin perustuvaan laskentamenetelmällä.

Harmaan talouden ongelmapesäkkeitä on erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla, kuten majoitus- ja ravitsemus-, kuljetus-, sekä rakennusalalla. Harmaa talous ja talousrikollisuus ovat kansainvälistyneet. Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella on yhä useammin kytköksiä myös järjes-

täytyneeseen rikollisuuteen. Harmaalla taloudella ansaitut tulot saattavat päätyä osaksi huume- ja ihmiskauppaa.

Harmaan talouden selvitysyksikkö toimii verohallinnossa, mutta myös poliisi ja tulli ovat keskeisiä viranomaisia harmaan talouden torjumisessa. Talousrikokset ovat usein mutkikkaita selvittää ja talousrikollisuus muuttuu koko ajan.

Harmaa talous on jokaisen asia

Välistävetäjä vie kaikilta Harmaa talous ei ole pientä vilunkipeliä, vaan miljardiluokan touhua. Harmaasta taloudesta seuraa musta tulevaisuus, muistuttaa laaja kampanja.

Vielä pari muistiota ja muutama meili

Lujaa työntekoa ja talkoohenkeä

Akava herättelee kampanjan yhteydessä huomaamaan, että harmaat ylityöt ovat osa harmaata taloutta. Vaikka yksittäinen työntekijä ei tuntisi kansantalouden huolia omikseen, oma talous ja omat aika lienevät jokaiselle läheisiä.

Moni asiantuntija tekee silti harmaata ylityötä vähän epähuomiossa: ehkä muodostuu tavaksikin ottaa illalla läppäri esiin, kun ennen seuraavaa työpäivää on ”ihan pakko lukea pari muistiota ja viimeistellä esitys ja on melkein sata sähköpostia lukematta”.

Liukuvan työajan säännökset voivat aiheuttaa hämminkiä ylitöiden suhteen. Kun ylityötä ei kirjata, syntyy ylikuormittumisen riski, palkat jäävät saamatta, eläkemaksut ja verot maksamatta.

Työuran mittaan tästä kertyy pahimmillaan pitkä penni – joka jää saamatta. Verotulojen menetykset ovat yhteiskunnan tasolla merkittäviä.

Harmaan talouden laajuus on vaikeasti mitattavaa, samoin harmaan ylityön määrä. Tarkkoja lukuja ei ole, koska pimeä työ, ohimyynti, kuittikauppa ja talousrikollisuus sekä harmaa ylityö tapahtuvat kirjojen ja kansien ulkopuolella. Monet akavalaiset liitot ovat kuitenkin kartoittaneet jäsenkyselyissään työaikakäytäntöjä. Esimerkiksi Tekniikan Akateemiset TEK arvioi jäsentutkimuksensa tulosten pohjalta, että keskiverto ylempi toimihenkilö, esim. diplomi-insinööri, menettää yli 300 000 euroa palkkatuloja uransa aikana, ellei hän peri ylityöstään korvauksia. Toisin sanoen kokonaiset kolme vuotta ilmaista työtä työuran aikana.

Kaikkihan sitä tekee?

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n selvityksen mukaan jäsenliittojen jäsenet tekevät keskimäärin yli neljä tuntia harmaata ylityötä vii-

Mitä on harmaa talous ja talousrikollisuus?

Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa tapahtuvaa lakisääteisten maksujen ja velvoitteiden laiminlyömistä. Harmaata taloutta on muun muassa n

pimeä työnteko

n

sosiaalietuuksien väärinkäytökset

n

piraattituotteiden ostaminen ja myyminen

n

oman pankkitilin antaminen ulkopuoliseen käyttöön rahan alkuperän hävittämiseksi

n

yritystoiminta, jossa jätetään maksamatta verot ja muut lakisääteiset maksut

Harmaa talous vahingoittaa rehellisten yrittäjien toimintaa. Se vääristää yleistä hintatasoa ja vaikuttaa muun muassa tarjolla olevien työpaikkojen määrään. Palvelujen ja hyödykkeiden turvallisuus ja laatu kärsivät.

Pimeää työtä tehdessä ei kerry eläkettä. Työnantaja ei ole vakuuttanut työntekijää tapaturmien varalta, eikä tämä ole oikeutettu esimerkiksi ansiosidonnaiseen sairauspäivärahaan tai työttömyyskorvaukseen.

Akavalainen 4 | 2011

11

MUSTA TULEVAISUUS Katso lisää: mustatulevaisuus.fi

Sisäasiainministeriö | Oikeusministeriö | Sosiaali- ja terveysministeriö | Poliisi | Tulli Verohallinto | Akava | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eläketurvakeskus | Finanssialan Keskusliitto | Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Palkansaajajärjestö Pardia | Palvelualojen ammattiliitto PAM | Rakennusliitto Rakennusteollisuus RT | SAK | STTK | Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL | Suomen Yrittäjät

Mitä voit tehdä?

Jokainen kohtaa harmaata taloutta useilla eri elämänalueilla ja erilaisilla toimialoilla. Jokainen voi valita näissä tilanteissa rehellisen tien.

12

n

Tee ja teetä työt rehellisesti verokortilla.

n

Pyydä kuitti ostoksista.

n

Tunne oikeutesi työelämässä.

n

Kysy neuvoja ja apua omalta liitoltasi tai henkilöstöedustajalta työpaikallasi.

n

Jos toimit esimiestehtävissä tai omassa yrityksessä, ota selvää laillisista työaikakäytännöistä ja noudata vain niitä.

n

Voit vaikuttaa itsekin työpaikan toimintakulttuurin!

n

Muista liukuvan työajan säännökset: ylityö ei ole liukuvaa työaikaa eikä liukuva työaika ylityötä.

Akavalainen 4 | 2011

kossa. Rahoitusalalla oli korkein alakohtainen harmaan työajan keskiarvo, 4,9 tuntia viikossa.

Ongelma on tuttu YTN:n finanssialan taustaryhmän puheenjohtaja Pekka Rintalalle, joka toimii OP-Pohjolassa asiakasvastuullisena rahoitusjohtajana Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa ja YTN-yhteyshenkilönä. Hän katsoo, että elämänmenoa finanssialalla värittävät toimintojen tehostaminen ja asiakaspaineet.

– Harmaata ylityötä syntyy asiakas- ja tulospaineiden alla.

Päivää joutuu jatkamaan, jos työt eivät tule tehdyiksi varsinaisen työajan nimissä. Jotkut asiat vaan on tehtävä, ja ne odottavat, kun päivän aikana tulee asiakkaita.

Esimiestehtävissä toimiessa esimiehen töihin pääsi vasta, kun konttorin ovet suljettiin, Rintala toteaa.

Työaikaa ei seurata

Rintalan mielestä rahoitusalan työaikakäytännöt ovat ylemmillä toimihenkilöillä joustavia ja samalla pulmallisia: kun työaikaa ei seurata, ylitöiden korvattavuus on sopimus- ja luottamuskysymys.

– Esimies ei ehkä nimenomaisesti vaadi tai määrää tekemään ylityötä. Mutta aikatauluihin ja asiakaspalveluodotuksiin on sisäänrakennettu oletus, että ylityötä tehdään.

Hän kertoo itse voivansa lähteä joskus aikaisemmin tai pitävänsä vapaapäivän korvauksena ylityöstä. Mutta kaikissa alan yrityksissä ja työpaikoissa ei ole yhtä hyvä tilanne.

– Yhteiset selkeät pelisäännöt ovat tärkeitä. Organisaation johtamismalli ohjaa talon tapoja.

Kokemus on tuonut Rintalalle varmuutta töiden priorisointiin ja suunnitteluun. Hän arvostaa, että YTN on koulutuksissaan pitänyt esillä ylityökysymyksiä ja harmaan ylityön haittapuolia. Rintala kertoo kannustaneensa luottamusmiehenä esimiehiä pohtimaan, ovatko työmäärät tasapainossa ja

miten ylitöiden korvattavuus järjestetään.

Kampanja säpsähdytti

Rintala kiittelee harmaan talouden torjuntakampanjan rohkeaa ilmettä ja viestiä.

– Ensisäikähdyksen jälkeen on tullut mietittyä harmaan ylityön merkitystä osana harmaata taloutta. On hyvä, että kampanja panee pohtimaan harmaata ylityötä eri tavalla kuin aikaisemmin.

Kenen eteen töitä tekee

Ylityön merkitystä voi mitata laskemalla todellisen tuntiansion kaikkien työtuntien pohjalta. Kun ottaa laskelmassa huomioon ylityötunnit, tuntipalkka voi yllättää pienuudellaan. Sitten voikin pysähtyä sen ajatuksen ääreen, mitä menettää.

Mitä tekisikään niillä tuloilla tai sillä ajalla, joka kului ylitöissä? Mitkä yhteiskunnan palvelut olisivat paremmassa jamassa, jos harmaan talouden tulovirta saataisiin verotuksen piiriin? Ehkä se verotuskin vähän kevenisi.

Ritva Siikamäki

Harmaa talous – musta tulevaisuus -kampanja Kampanja kannustaa nuoria pohtimaan harmaata taloutta ja sen vaikutuksia omaan elämäänsä.

Kampanjan tavoitteena on tehdä selväksi, että jokainen meistä on oikea henkilö torjumaan harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Se tuo esille harmaan talouden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja yksilöille aiheutuvia seurauksia.

Kampanja näkyy katukuvassa ja verkossa sekä kuuluu radiossa.

Kampanjasivustolla voit muun muassa perehtyä harmaaseen talouteen liittyviin näkökulmiin ja testata tietämyksesi. www.mustatulevaisuus.fi Lisätietoja myös www.akava.fi/harmaat_ylityot

Kaikki akavalaiset liitot mukana Jäsenedut.fi-palvelussa

J

äsenedut.fi on Akavan jäsenliittojen yhteinen jäsenetupalvelu, jonka ideana on tarjota jäsenille palveluja heidän toiveidensa pohjalta. Portaaliin ilmestyy jatkuvasti uusia jäsenetuja, tarjouksia ja erilaisia arvontoja.

Palveluvalikoima sisältää rahanarvoisia etuja kauneudenhoidosta kodinkoneisiin.

– Jäsenedut.fi täytti elokuun alussa vuoden, ja töitä palvelun kehittämiseksi on tehty paljon.

Tuloksia on tullut: saamamme palautteen perusteella jäsenet

ovat ottaneet palvelun omakseen, ja nyt myös kaikki akavalaiset liitot ovat mukana palvelussa, yhteyspäällikkö Marja-Liisa Häkli iloitsee.

Jäsenedut.fi-palvelussa jokainen käyttäjä voi itse ehdottaa, millaisia etuja tai tapahtumia toivoisi palvelun tarjoavan. Jäsenetuja voi

seurata ja kommentoida myös Jäsenedut.fi:n Facebook-sivulla.

– Palvelussa voi esimerkiksi ehdottaa yhteisen kulttuurireissun järjestämistä tai vinkata akavalaisia kiinnostavista tilaisuuksista.

Ajatuksena on luoda jäsenetuja yli liittorajojen ja saadaan hyödyllisiä etuja yhä useammille jäsenille.

Haluamme, että Jäsenedut.fi palvelee mahdollisimman monipuolisesti jäsentemme tarpeita.

Jaana Parkkola

K U V I T U S : S A M U L I S I I R A L A © 2 011

Akavalainen 4 | 2011

13

Henkinen työsuojelu on työpaikoilla yhä tärkeämpää Kolme työsuojeluvaltuutettua kertoo, millaista työsuojelua työpaikoilla nykyisin tarvitaan.

R

ehtori Jarmo Santalalla on takanaan yli 10 vuoden ura työsuojeluvaltuutettuna. Tällä hetkellä hän toimii akavalaisten toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna Rauman kaupungilla. Työsuojelun painopiste on hänen mielestään siirtynyt viime vuosina selvästi henkiseen hyvinvointiin.

– Henkilöstön jaksamiseen ja ikääntymiseen liittyvät asiat ovat paljon esillä. Kaupungilla on myös käynnissä erilaisia ohjelmia

näillä alueilla. Määrätietoisella toiminnalla on saatu paljon hyvää aikaiseksi, Santala kiittelee.

– Rakensimme muun muassa Pysy fölissä! -toimintamallin, jolla seurataan systemaattisesti työntekijöiden työssä selviytymistä.

Mukana ovat työterveyshuolto, työsuojelu, ammattijärjestöt ja kaupunki.

Santalan mielestä niin sanotut perinteiset työsuojelutehtävät ovat edelleen tärkeitä, mutta ne ovat usein selkeitä, ja siksi helpommin ratkaistavissa. Panokset on nyt siirrettävä henkisten jaksamiskysymysten puolelle.

– Olen nähnyt, miten kovilla kuntasektorin esimiehet ovat lisääntyvien vaatimusten takia.

Esimerkiksi ikääntyvät työntekijät aiheuttavat valtavia haasteita kuntien esimiestyölle, Santala muistuttaa.

viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana valtavasti. Olemme nykyään suunnittelutoimisto aikaisemman konepajatyyppisen yrityksen sijaan. Samalla ylemmistä toimihenkilöistä on tullut selvästi suurin henkilöstöryhmä.

Meillä ei ole enää yhtään metallin työntekijää palveluksessamme, Leppänen toteaa.

Leppäsen mukaan henkilöstöryhmien työsuojelutarpeiden välillä ei ole suuria eroja. Eroavaisuuksia löytyy kuitenkin eri-

Metso Automationin Tampereen työsuojeluvaltuutettu Jukka Leppänen on seurannut läheltä, miten yrityksen toimintastrategian muutokset vaikuttavat työsuojeluun.

14

Akavalainen 4 | 2011

Myös yksityisellä sektorilla työsuojelun muutostarpeet ovat näkyneet selvästi. Metso Automationin Tampereen työsuojeluvaltuutetun ja YTN:n luottamusmiehen Jukka Leppäsen mielestä on itsestään selvää, että yrityksen toimintastrategian muutos vaikuttaa fyysisen työsuojelun osuuden vähenemiseen ja henkisen työsuojelutarpeen kasvamiseen.

– Metso Automationin henkilöstörakenne on muuttunut

Timo Nurmi

Anssi Anttonen

Strategiamuutokset lisäävät henkisen työsuojelun tarvetta

Turun kiinteistölaitoksen työsuojelutoimikunnan puheenjohtaja Timo Nurmi lähti tehtävään, koska että halusi saada muutosta aikaan.

tyisesti työaikakäytännöistä, jotka vaikuttavat olennaisesti työsuojelullisiin asioihin.

– Ylemmät toimihenkilöt tekevät tutkimuksienkin mukaan valtavasti ylimääräistä työtä varsinaisen työajan ulkopuolella. Työaika ja vapaa-aika kulkevat valitettavasti käsi kädessä työntekijän tappioksi.

Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen työsuojelutoimikunnan puheenjohtaja Timo Nurmen mielestä työn tuottavuutta lisätään organisaatioissa ajattelematta, millaisia vaikutuksia sillä on työntekijöiden työkykyyn.

– Stressinsietokykyä koetellaan. Työnantajan on huolehdittava, että kuormitus ja käytettävät resurssit ovat kunnossa, Nurmi painottaa.

Leppäsen mielestä työntekijät kääntyvät työsuojeluvaltuutetun puoleen valitettavasti vasta sitten, kun hätä on suurin. Työsuojeluvaltuutetun pitääkin itse olla valppaana ja uskaltaa mennä työntekijän luokse huomatessaan jotakin olevan vialla.

Myös Nurmi kannustaa erityisesti ylempiä toimihenkilöitä tulemaan työsuojeluvaltuutetun juttusille nykyistä aktiivisemmin.

– Ylemmillä toimihenkilöillä on isompi kynnys kääntyä työsuojeluvaltuutetun puoleen. Sitä pitää madaltaa. Esimerkiksi esimiehen voi olla vaikea ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun, jos tämä on hänen alaisensa. Avun hakeminen ei saa katsoa asemaa, Nurmi korostaa.

Päällekkäisyydet pois, yhteistyöllä tuloksia

Työsuojeluvaltuutetut voivat omalla toiminnallaan lisätä työpaikan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja poistaa turhia päällekkäisyyksiä esimerkiksi erilaisista kehittämishankkeista. Santala mainitsee esimerkkinä koulu-

Juha Sinisalo

Yhteydenoton kynnystä madallettava

Rehtori Jarmo Santala toimii Raumalla ylempien toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna. – Tehtävä tuo mielekästä vaihtelua päivätyöhön.

maailman, jolle on tyypillistä, että eri toimijoita ohjaavat eri lait ja säädökset. Tämä aiheuttaa toimintojen päällekkäisyyksiä ja ristivetoa.

– Samat ihmiset kuitenkin pörräävät eri paikoissa, joten yhteistyölle ja yhteishankkeille on hyvät mahdollisuudet. Yhdellä

toimenpiteellä voidaan ratkaista monta ongelmaa ja säästetään kustannuksia, aikaa ja saadaan usein parempia lopputuloksia.

Esimerkiksi työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset on järkevää toteuttaa koulujen terveydellisten olojen tarkistuksen yhteydessä.

Akavalainen 4 | 2011

15

Tukeva olkapää tarpeen

Turun Kiinteistöliikelaitoksen Nurmen mielestä ikävimpiä työsuojeluvaltuutetun kohtaamista haasteista ovat kiusaamistapaukset.

– Tilanteen ennalleen saaminen on aina tavoitteena, vaikka asioiden purkaminen on usein erittäin vaikeaa. Tulen sammuttaminen ei riitä, vaan myös kytevät hiilet pitää saada pois.

Rehtori Santala kokee vaikeimmiksi esimiesten ja alaisten väliset kiistat, koska niissä on usein taustalla pitkä historia.

– Ne ovat kimurantteja tapauksia, joiden kanssa on joskus kädetön olo. Viime kädessä asianomaisilla itsellään tulee olla halu ja tahto selvittää asiat. Tahtotilan

aikaansaaminen on tärkeää. Tässä ollaan järjestelijän roolissa.

Työsuojeluvaltuutetulta vaaditaan rohkeutta ottaa asioita esille ja saattaa ne loppuun hyvässä yhteistyössä muiden asianosaisten kanssa. Metson Leppänen painottaa myös tukevan olkapään ja myötäelämisen merkitystä.

– Tässä hommassa pitää olla herkkä ja rohkea samaan aikaan.

Työsuojeluvaltuutettuna voi vaikuttaa

Haastavista tilanteista huolimatta – tai ehkä osittain niiden ansioista – työsuojeluvaltuutetut pitävät tehtäväänsä motivoivana. Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että työsuojeluvaltuutettu voi omalla panoksellaan saada paljon aikaiseksi.

– En ollut aikaisemmin tyytyväinen työsuojelutoimikunnan puheenjohtajaan, joten päätin itse lähteä mukaan. Tämä on mielenkiintoinen ja mielekäs tehtävä, kynnettävää sarkaa ja peltoa riittää, Nurmi toteaa.

– Työsuojeluvaltuutettuna näkee asioita ja luo verkostoja laajemmin kuin oman työpaikan ympärillä. Itselläni on toimialueena koko organisaatio eli kaupunki, joten ympyrät eivät käy pieneksi, Santala sanoo.

Leppänen myöntää, että työsuojeluvaltuutetun tehtävä ei aina ole ruusuista, mutta parhaimmillaan se on erittäin palkitsevaa.

Jaana Parkkola

Työsuojeluvaltuutetut tekevät tärkeää työtä n Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot kaikille työntekijäryhmille. Työpaikan työturvallisuusvastuu kuuluu viime kädessä aina työnantajalle. Työsuojelua toteutetaan kuitenkin käytännössä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnalla.

Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoilla työntekijöiden tulee valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.

Työsuojelutoimikunta tulee perustaa työpaikoilla, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Myös alle kymmenen hengen työpaikoilla on mahdollisuus valita työsuojeluvaltuutettu. Toimihenkilöt voivat lisäksi halutessaan valita oman työsuojeluvaltuutettunsa. Usein työpaikan työ-

suojeluvaltuutettu edustaa kuitenkin kaikkia henkilöstöryhmiä.

Oikeus saada tietoa Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on oma-aloitteisesti perehtyä ja kiinnittää henkilöstön huomiota asioihin, jotka vaikuttavat työympäristöön sekä työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tehtäviensä hoitamista varten työnantajalta tarpeelliset tiedot. Näitä ovat muun muassa työaikakirjanpito sekä työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät tiedot, kuten työpaikan työterveyshuoltoa koskeva sopimus.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää työsuojeluun kuuluviin tehtäviin työaikaa. Ajankäyttöön vai-

Työsuojeluhenkilövaalit marras–joulukuussa

kuttaa muun muassa työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus ja työn luonne. Vähimmäisaika on neljä tuntia neljän perättäisen kalenteriviikon ajanjaksona.

Työsuojelukoulutuksessa kehittämistarpeita Työantajan tulee myös huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut saavat riittävästi koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä, ohjeista ja muista yhteistoimintatehtävien hoitamiseen kuuluvista asioista. Tieto- ja asiantuntijatyön työsuojeluongelmia käsittelevää laadukasta työsuojelukoulutusta on tosin saatavilla vielä melko vähän. Työsuojelu on syntynyt alun perin teollisen tuotantotyön tarpeista. Henkisten kuormitus- ja riskitekijöiden yhteys työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen on noussut yleisemmin esiin vasta 2000-luvulla.

Seuraavat työsuojeluhenkilövaalit yksityisillä teollisuuden ja palvelualojen työpaikoilla pidetään marras–joulukuussa 2011. Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämän työsuojeluhenkilörekisterin mukaan näitä työpaikkoja on noin 6 500.

Vaaleissa valitaan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö vuosille 2012–2013.

16

Akavalainen 4 | 2011

Ulla Aitta työelämän tutkija

Työllisyyden edistämistoimikuntien alkutaival oli opettavainen Kokemukset toimikuntien ensimmäiseltä kolmivuotiskaudelta osoittavat selviä kehittämistarpeita sekä toiminnan suunnitelmallisuudessa että vastuunjaossa.

T

yöllisyyden edistämistoimikunnat perustettiin vuonna 2009 lisäämään paikallista yhteistyötä työvoimahallinnon ja työelämän edustajien välillä. Työllisyyden edistämistoimikunnassa ovat edustettuna paikallinen TE-toimisto (ent. työvoimatoimisto), palkansaajat, työnantajat, kunta sekä mahdollisesti muu paikallinen toimija, esimerkiksi oppilaitos. Puheenjohtajana toimii TE-toimiston johtaja.

Suomeen perustettiin 74 työllisyyden edistämistoimikuntaa.

Akavalla on edustajansa jokaisessa toimikunnassa.

Toimikuntien ensimmäinen kolmivuotiskausi on loppusuoralla ja uudet toimikunnat nimetään vuoden vaihteessa. Akava järjesti tänä keväänä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia omille toimikuntaedustajilleen. Tilaisuuksissa saatiin arvokasta tietoa siitä, mikä työllisyyden edistämistoimikunnissa on toiminut ja mikä ei.

kunta on pystynyt vaikuttamaan muun muassa työvoimapolitiikan toimeenpanoon eli TE-toimiston tarjoamiin palveluihin keskustelemalla esimerkiksi siitä, millaista työvoimakoulutusta pitäisi olla saatavilla.

Suunnitelmallisuutta ja vastuunjakoa kehitettävä

Kokemukset osoittavat, että työllisyyden edistämistoimikuntien toiminnassa on monia selkeitä kehittämiskohtia. Työministeriön

Toimikunnat muutospaineiden kohteena Työllisyyden edistämistoimikuntien ensimmäiset vuodet ovat olleet opettavaisia.

Comma Image

Onnistunut toimikuntatyö johtaa tuloksiin

Kuten jo toimikuntia perustettaessa ennakoitiin, puheenjohtajan merkitys on toiminnalle erittäin keskeinen. Aktiivinen puheenjohtaja, joka havaitsee toimikunnan potentiaalin, voi saada siitä runsaasti tukea varsinaiseen työhönsä TE-toimiston johtajana.

Myös jokaisen toimikunnan jäsenen aktiivisuus ja panos toimikuntatyöskentelyyn ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Joillakin alueilla paikallinen yhteistyö on lisääntynyt selvästi työllisyyden edistämistoimikunnan perustamisen myötä. Toimi-

ja ELY-keskuksien tuki toimikunnille on koettu olemattomaksi, ja vastuu toiminnasta on jäänyt pelkästään TE-toimistoille.

Toiminnan suunnitelmallisuutta tulee kehittää ottamalla käyttöön vuosisuunnitelmat ja säännölliset kokoontumiset eri osapuolten välillä. Myös kokouskäytäntöjä halutaan kehittää: kokousten painotus tulisi siirtää raportoinnista toiminnan suunnitteluun. Lisäksi suunnitelmien toteuttamista tulee tehostaa ja varata siihen riittävästi resursseja.

Toimikuntien lukumäärä tulevaisuudessa on vielä avoin kysymys.

Ministeriössä on meneillään palveluverkkouudistus, joka vähentää itsenäisten TE-toimistojen määrää Suomessa. Tällä perusteella myös työllisyyden edistämistoimikuntiin kohdistuu vähentämispaineita, mutta työmarkkinakeskusjärjestöjen piirissä ei merkittäviin vähennyksiin olla valmiita. Toimikuntien toiminta perustuu nimenomaan hyvään paikallistuntemukseen. Mikäli toiminta-alue merkittävästi laajenee, tämä vahvuus menetetään.

Työllisyyden edistämistoimikuntiin kohdistuu siis kahdelta suunnalta muutospaineita. Yhtäältä ministeriön suunnitelmat TE-toimistoverkon kehittämisestä vaikuttavat toimikuntien määrään ja toisaalta kokemukset toimikuntien ensimmäiseltä toimikaudelta osoittavat selkeitä tarpeita niiden toiminnan kehittämiseen ja kenties rakenteellisiinkin uudistuksiin.

Heikki Taulu työvoimapoliittinen asiamies Akavalainen 4 | 2011

17

Kestävää tuloksellisuutta kuntiin Kunnissa vierastetaan kapeaa tuottavuusajattelua. Monitasoiset kuntapalvelut eivät taivu yksinkertaiseen panos-tuotos -mittarointiin.

Kustannusten rinnalle halutaan nostaa ennen muuta se, vaikuttavatko palvelut oikeasti kuntalaisten hyvinvointiin.

V

altiolla on huonomaineinen tuottavuusohjelmansa, jonka kaavamaista panos-tuotos -näkökulmaa ei haluta kopioida kuntasektorille.

Kunnissa painotetaan sen sijaan tuloksellisuutta, jossa näkökulma on paljon laajempi. Tuloksellisuudessa otetaan huomioon palvelun vaikuttavuus kuntalaisten hyvinvointiin, laatukysymykset ja henkilöstönäkökulma. Taloudellisuus on tärkeä kriteeri muiden joukossa.

Tämä tuloksellisuuden määritelmä on kirjattu parin vuoden takaiseen kunta-alan tuloksellisuussuositukseen. Sen linjaukset ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan, sillä kuntapalvelujen tuottavuuden parantaminen on nostettu

kansantalouden kestävyysvajeen keskeiseksi korjauskeinoksi.

Kuntatyönantaja ja palkansaajajärjestöt laativat suosituksen yhdessä vuonna 2008. Tänä syksynä tuloksellisuustyötä tuetaan myös yhteisellä kampanjalla.

Henkilöstö nousee arvoonsa

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja muut kunta-alan palkansaajajärjestöt ovat tuloksellisuustyössä innokkaasti mukana. Tuloksellisuuden edistäminen on ollut palkankorotusten edellytyksenä kuntasopimuksissa, ja on tärkeää, että palkansaajapuoli on määrittelemässä mitä tuloksellisuudella tarkoitetaan.

Henkilöstö on kuntapalvelujen tärkein resurssi, ja palkansaajat

korostavat erityisesti henkilöstön työhyvinvoinnin keskeistä asemaa tuloksellisuustyössä.

Laadun vaatimus sinänsä nostaa henkilöstön arvoonsa, sillä vain osaava ja motivoitunut pystyy laadukkaaseen työhön. Laatua korostavat mittarit kirittävät työnantajaa panostamaan henkilöstöön paremman esimiestyön ja palkitsemisen avulla.

Se, että työntekijät saavat mahdollisuuden tehdä laadukasta ja vaikuttavaa työtä, saa jo itsessään väen viihtymään paremmin työssä. Kun työnantajan toimet vielä vaikuttavat samaan suuntaan, on todella mahdollista, että sairausja työkyvyttömyyspäivät vähenevät ja työurat pitenevät.

Mittarilla on väliä että

tasoisiin asiakastarpeisiin ja pal-

vai-

kaikki puhuvat periaatteessa sa-

veluodotukset vain lisääntyvät.

tuloksel-

masta: simppeli panos-tuotos -

Palvelujen

sukunäköisiä

mittari ei riitä kuntapalvelujen on-

yleensä kustannusten nousuna ja

käsitteitä. Eri puolille hajaantu-

nistumisen kuvaajaksi, vaan voi

siten tuottavuuden heikentymise-

nut tutkijoiden ja kehittäjien jouk-

viedä todella hakoteille. Kuntien

nä.

ko myöntää, että pitäisi jo päästä

palvelukirjo ja -haasteet ovat suu-

Pelkkä tuottavuus ei siis ker-

yhteiseen käsitteistöön.

ret. Kuntapalveluita on monen-

ro, vastaako toiminta asetettuja

n Tuloksellisuus, tuottavuus, hyvinvointituottavuus, kuttavuus… lisuustyö

18

Akavalainen 4 | 2011

laatu,

Kuntien

vilisee

Pääasia

kuitenkin

on,

kehittyminen

näkyy

Lehtikuva

Olipa kerran… …hoitokoti, jossa oli tilastoitu vain hoitopäivien käyttöastetta suhteessa hintaan. Mittari oli helppo ja selkeä, mutta se ei kertonut paljoakaan siitä, oliko toiminta tuloksellista tavoitteen eli hyvän hoivan näkökulmasta.

Niinpä päätettiin ruveta mittaamaan myös vanhusten toimintakykyä.

Hoitokodin tuloksellisuus siis parantuisi uuden mittarin mukaan, jos asiakkaana oleva vanhus sai elää pitempään vireänä.

Uusi ”vireysmittari” kiritti hoitokotia panostamaan palveluihin, jotka tukivat vanhuksia pysymään omilla jaloillaan, virkeästi ajattelevina ja sosiaalisina. Hyvän sairaanhoidon ohella ykkösasiaksi nousi sairauksien ennaltaehkäisy ja ”tulosparannusta” etsittiin luovasti esimerkiksi toimintaterapias-

ta, liikunnasta, kulttuurivirikkeistä tai maittavasta ruuasta.

Toimintaterapeutti auttoi vanhuksen omatoimiseksi, fysioterapeutti vuodepotilaan jaloilleen, musiikkiterapeutti masentuneen mielen virkeämmäksi – ja kokonaisvaltaisemman vanhustenhoidon vaikuttavuus koheni selvästi.

Kun vanhuksilta itseltään tai heidän sukulaisiltaan kysyttiin uudistuksesta, myönteinen palaute oli ylitsevuotava. Saivathan vanhukset näin lisää elämisenarvoisia päiviä.

Kuntoutuksen huomattiin myös tulevan huomattavasti halvemmaksi kuin sen, että vanhukset taantuivat nopeasti vuoteenomiksi. Esimerkiksi vuodepotilaan kylvetykseen tarvittiin kaksi hoitajaa, kun omin jaloin suihkussa käyvä pärjäsi yhden hoitajan turvin.

Osaava henkilökuntakin viihtyi tässä hoitokodissa, sillä siellä se sai tehdä inhimillisesti kestävää ja asiantuntijuutta arvostavaa työtä.

Työntekijöiden sairauspoissaolot ja vaihtuvuus vähenivät selvästi.

Uudistusten myötä palvelu tuotettiin ”entistä taloudellisemmin vaikuttavuuden, palvelun laadun sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn suhteen”. Voi siis sanoa, että tässä vanhustentalossa parannettiin tuloksellisuutta.

Sen pituinen se.

Anna Joutsenniemi

Tuloksellisuutta yhteistyöllä KT Kuntatyönantajat ja kuntaalan pääsopijajärjestöt toteuttavat vuosina 2011–2014 yhteisen tuloksellisuuskampanjan. Sen tavoitteena on on turvata kunta-

tavoitteita. Tavoite sinänsä on sel-

palvelun? Miten prosessi sujui it-

keä: riittävät ja laadukkaat palve-

sessään ja kokonaisuuden kan-

lut, jotka parantavat kuntalaisten

nalta? Eihän palvelua vain tuotet-

hyvinvointia.

tu henkilöstön selkänahasta?

Rahakysymysten lisäksi pitäisi pohtia ainakin sitä, miten palvelut vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin. Entä miten asiakas kokee

palvelujen kilpailukyky ja laatu.

JUKOn yhteyshenkilöt tuloksellisuustyössä ovat neuvottelupäällikkö Simo Kekki, simo.kekki@juko.fi ja asiamies Jaakko Korpisaari, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi Akavalainen 4 | 2011

19

Täyttä tehoa etätyössä Asenteet etätyötä kohtaan ovat vanhanaikaisia.

Toimivalla johtamisella etätyö on joustava ja tehokas työnteon muoto.

E

tätyötä tehdään työelämässä edelleen vähän, vaikka siitä on jo puhuttu kauan.

Etätyöllä on monia hyviä puolia.

Etätyöpäivänä on mahdollisuus syventyä työhön ilman työpaikan, esimerkiksi toimistoympäristön, häiriötekijöitä. Varsinkin keskittymistä tai luovaa ajattelua vaativissa töissä työnteko on etänä taatusti tehokkaampaa ja tuottoisampaa kuin työpaikan hälinässä. Työmatkoihin ei kulu aikaa, ja säästyneen ajan voi käyttää virkistäytymiseen tai kunnon ylläpitämiseen. Ympäristökin kiittää – hiilijalanjälki on olennaisesti pienempi etätyöpäivänä.

Nykytekniikalla ja -tietoliikenneyhteyksillä yhä useammat työtehtävät voi hoitaa mistä vain.

Asian etenemistä ei jarruta ainakaan työntekijöiden kiinnostuksen puute. Etätyö sopii erityisesti asiantuntijatyöhön; korkeasti koulutetut asiantuntijat tekevät enemmän etätyötä kuin muut palkansaajat.

ten pitäisi olla ratkaisevia – siihen katsomatta, missä paikassa työ on tehty.

Etätyö on oiva haaste johtamiselle. Se panee johtajan tai esimiehen pohtimaan sitä, mitä työn tuloksena pitäisi syntyä. Kun etätyöläisen läsnäoloa ei voi johtaa, työlle on asetettava tavoitteet ja päivän aikaansaannoksia arvioitava niiden saavuttamisen perusteella.

Toinen syy etätyön verkkaiseen etenemiseen saattaa olla työelämäämme vaivaava kaikki- tai -ei-mitään -ajattelu. Etätyöläinen mielletään helposti ihmiseksi, joka tekee aina työtään etänä, esimerkiksi kotitoimistossa. Kokoaikainen etätyö sopii kuitenkin vain harvoihin töihin. Niissäkin tehtävissä, jotka voisi edes periaatteessa hoitaa kokonaan etätyönä, työpaikalla olemisella on lisäarvoa.

Ihmisten välisessä kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa syntyy jotain sellaista, mitä ei tavoiteta sähköpostilla, puhelimessa tai verkossa.

Asenteet jääneet ajastaan

Etätyöpäiville selvät tavoitteet

Mikä jarruttaa etätyön yleistymistä? Etätyön vähäisyyttä selittää ainakin luutunut johtamisajattelu.

Suomalaisten työyhteisöjen työntekokulttuurit ovat edelleen aika perinteisiä. Läsnäolo työpaikalla on edelleen yleinen työn tekemisen mittari, vaikka se ei sinällään tarkoita tuottavuutta. Työn tulos20

Akavalainen 4 | 2011

Moni asiantuntijatehtävissä toimiva voi hyödyntää etätyön edut helposti tekemällä välillä etätyöpäiviä. Riittää, kun sopii etätyöpäivän pitämisestä esimiehen kanssa ja luottamuksen varmistamiseksi sopii samalla siitä, mikä on päivän ”asialista” ja tavoite.

Myös työkavereille on hyvä ilmoittaa asiasta, jotta kenenkään ei tarvitse epäillä, vietetäänkö etätyöpäivä golf-kentällä tai television ääressä. Lisäksi on tietysti hyvä, jos työpaikalla on sovittu yhteisesti ja selkeästi etätyön pelisäännöistä. Esimerkiksi on hyvä määritellä, kuinka usein ja millaisissa tilanteissa etätyöpäiviä voi pitää sekä millaisia työjärjestelyjä tarvitaan. Läpinäkyvyys poistaa mahdolliset epäluulot ja etätyöläinen saa tehdä työtään vailla huonoa omaatuntoa siitä, että on poissa työpaikalta.

Lisää joustavia työnteon malleja

Suomalaiseen työelämään pitää saada lisää joustavia työn tekemisen muotoja. Ne auttavat tehostamaan työntekoa, mutta myös lisäävät luovuutta, parantavat työntekijöiden työssä jaksamista ja edesauttavat työurien pidentymistä. Joustavia malleja on jo olemassa, mutta niitä ei osata käyttää. Etätyön hyödyntämisen voi aloittaa pohtimalla työpaikalla, mihin töihin ja millä tavalla toteutettuna etätyö voisi sopia.

Etätyön yleistyminen hyödyttää työntekijää, työnantajaa, perhettä ja ympäristöä.

Minna Helle edunvalvontajohtaja

Harri Tahvanainen /Gorilla

Etätyön hyödyt työntekijälle

Etätyön edut työnantajalle

n

Työaika joustaa ja rytmittyy

n

Työteho ja työn tuottavuus

omien tarpeiden mukaan

paranevat

n

Työrauha ja keskittyminen

n

Työurat pitenevät paremman

lisääntyvät

jaksamisen myötä

n

Työtyytyväisyys ja työteho

n

Toimitilojen kustannukset

paranevat

pienenevät

n

Työmatkoihin käytetty aika ja

n

Lisää työpaikan houkuttele-

raha säästyvät

vuutta ja on rekrytointivaltti

n

Työtä ja perhe-elämää on

n

Vähentää työmatkaliikennettä

joustavampaa sovittaa

n

Parantaa ympäristövastuulli-

yhteen

suutta

n

Asuinpaikan voi valita muilla

n

Edistää ilmastopolitiikan

perusteilla kuin työn sijainti-

tavoitteiden toteutumista

paikan perusteella

n

Työnteolle voi valita tarkoi-

tuksenmukaisen paikan

n

Vajaakuntoisilla on mahdolli-

suus osallistua työelämään

n

Työskentely poikkeustilan-

teissa on mahdollista

(liikenne-este, huono keli)

Lähde: www.etatyopaiva.fi

Ensimmäinen kansallinen etätyöpäivä n Suomen ensimmäistä kansallista etätyöpäivää vietettiin perjantaina 16. syyskuuta 2011, ja päivää vietetään myös tulevina vuosina. Etätyöpäivän tavoitteena on vaikuttaa etätyöhön liittyviin näkemyksiin ja asenteisiin sekä tuoda esille etätyön myönteisiä vaikutuksia. Samalla halutaan rohkaista työnantajia, jotta he tarjoaisivat työtekijöille mahdollisuuden kokeilla etätyötä kansallisena etätyöpäivänä.

Ensimmäisen kansallisen etätyöpäivän viralliset kumppanit olivat Suomen ympäristökeskus ja Microsoft Oy. Akava on mukana etätyöpäivän kampanjaverkostossa.

Lisätietoa kampanjasta: www.etatyopaiva.fi

Akavalainen 4 | 2011

21

Lehtikuva

Yli 50-vuotiaiden työelämän suurimpia uhkatekijöitä ovat asenteet ja organisaatioiden syrjivä työllistämispolitiikka.

Akavan mielestä ikäsyrjintä on täyttä tuhlausta: työurien pidentäminen on julkisten palvelujen ylläpitämisen edellytys tulevaisuudessa.

Vaarallisesti viisissäkymmenissä Työmarkkinoilla vallitsee kummallinen ristiriita: työuria pitäisi pidentää, mutta kukaan ei halua viisikymppisiä töihin.

A

loitetaan arvoituksella: Hän kuntoilee, syö terveellisesti ja noudattaa tasaista arkirytmiä. Potee lentsun kerran vuodessa, mutta on muuten terve ja hyvinvoiva. Hän osallistuu innokkaana ammatilliseen lisäkoulutukseen. Nauttii haasteista ja siitä, että voi keskittyä työhön täysipainoisesti. Kuntosalille kävellessään hän muistelee ruuhkavuosia, jolloin arki-iltoina ei ehtinyt muuta kuin kuskata lapsia harrastuksesta toiseen.

Arvasit oikein. Hän on viisikymppinen kollegasi, jonka tekemisessä kokemuksen tuoma 22

Akavalainen 4 | 2011

tehokkuus yhdistyy vahvaan motivaatioon ja intoon oppia uutta.

Riskinä syrjäytyminen

Vaikka hän on ammattilainen parhaasta päästä, juuri hänet työnantaja pistää ensimmäisten joukossa pellolle, jos firmassa aletaan irtisanoa porukkaa. Ja kun konkari

”Vanha on ihminen, joka ei ole innostunut työstään, ei ole motivoitunut eikä välitä oppia uutta.”

Anna Pärnänen, tutkija

ryhtyy hakemaan uutta työpaikkaa, haastattelukutsua ei koskaan kuulu.

– Tutkimissani organisaatioissa irtisanomiset painottuivat yli 50vuotiaisiin, erityisesti heihin, jotka voitiin ohjata työeläkeputkeen.

Uusia ihmisiä palkattaessa valinta kohdistui nuoriin. Ei siis ihme, että viisikymppisen työnhakijan on vaikea työllistyä, toteaa Anna Pärnänen, joka väitteli viime keväänä Jyväskylän yliopistossa työelämän ikäsyrjinnästä.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan heinäkuun lopussa työtä vailla oli 94 000 50–54-vuotiasta

eli 1 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 55-vuotiaita oli työttömänä 66 100, mikä on 1 400 enemmän kuin vuosi sitten.

Keskimääräinen, kaikenikäisten työnhakijoiden työttömyysjakson pituus oli 38 viikkoa, kun se yli 50-vuotiailla oli 64 viikkoa.

Asenteet suosivat nuoria

Akavan Erityisalojen parin vuoden takainen kysely osoitti, että 49-vuotiaiden unelmien eläkeikä on 63 vuotta, mutta moni jatkaisi mielellään pitempäänkin. Irtisanomiset, kiusaaminen ja työilmapiirin huononeminen kohdistuivat vastaajien mukaan vanhimpiin työntekijöihin enemmän kuin muihin ikäryhmiin.

Noin joka viides kertoi myös, että työpaikalla oli suositeltu siirtymistä eläkeputkeen, johon sai vielä muutama vuosi sitten laittaa 55-vuotiaita. Ikärajan nostaminen 57 vuoteen vuonna 2005 on vähentänyt tämän automaatin käyttöä.

Akavan lakimies Jarmo Pätärin mielestä viisikymppisten vieroksunta perustuu pitkälti asenteisiin.

– Meillä vallitsee yleinen trendi, jossa nuoruutta ihaillaan ja nuoria pidetään itsestäänselvästi tehokkaampina kuin vanhoja.

Joillakin työpaikoilla voi olla myös kysymys sisäisestä ilmapiiristä. Kun pitkään talossa olleet

konkarit nousevat pomoiksi, syntyy kitkaa, ja he alkavat savustaa muita.

Anna Pärnäsen tutkimuksessa kävi ilmi, että nuorten suosiminen johtuu organisaatioiden ikäpolitiikasta. Yrityksissä oltiin huolissaan väen harmaantumisesta ja haluttiin varmistaa osaamisen siirtyminen nuoremmille ennen suurten ikäluokkien eläköitymistä.

Viiskytplus ja virtaa riittää

Kallis lasku yhteiskunnalle

Työllä on tärkeä merkitys yksilölle, mutta Akavan mielestä työurien pidentämisen kansantaloudellista puolta ei tule väheksyä: suomalaisten työuria on pidennettävä, jotta julkisten palvelujen rahoituspohja voidaan turvata ja verorasitus pitää kohtuullisena.

”Työurat pitenevät vain, jos työntekijöillä on intoa jatkaa työssä, hyvä terveys ja työnantaja, joka pitää työntekijöistään kiinni.”

Minna Helle, edunvalvontajohtaja, Akava

Akavan tavoitteena on, että palkansaajat siirtyvät eläkkeelle keskimäärin kolme vuotta nykyistä myöhemmin vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2010 joka kolmas työssä ollut suomalainen siir-

Lopetetaan turha tuhlaus n

Suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 59,6-vuotiaina.

Erityisesti työkyvyttömyyseläkkeet painavat keskiarvoa alas.

n

Yhdessä menetetyssä työvuodessa haaskataan kolme

miljardia euroa.

n

Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet nostamaan eläköitymisen

keski-iän vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä.

n

Akava vaatii, että työnantajien on otettava lisää vastuuta

irtisanotun uudelleen kouluttamisesta ja työllistymisestä.

n

Akavan mielestä työpaikoilla on panostettava työhyvinvointiin,

hyvään johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työura- ja työaika-

joustoihin.

n

Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä

vähintään 63-vuotiaaksi.

n

Yli 50-vuotiaita työikäisiä on

Suomessa 1,1 miljoonaa.

n

Mielenterveyden häiriöitä

52-vuotiailla on vähemmän

kuin muunikäisillä.

n

Sairauspäiviä 52-vuotiailla on

vähemmän kuin nuoremmilla.

n

Sekä työnantajat että työn-

tekijät katsovat työnsaannin

vaikeutuvan 52 vuoden

jälkeen.

Lähde: työterveyslääkäri Tanja Vuorela, Työterveystalo

tyi eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi keskimäärin 52-vuotiaana, ja työssä olevat 50–54-vuotiaat jatkavat töissä keskimäärin 3,9 vuotta tulevan viiden vuoden aikana.

Työterveyslaitoksen mukaan vajaat työssäolovuodet aiheuttavat vuosittain noin 25 miljardin euron kustannukset, joista ennenaikaisten eläkkeiden osuus on 21 miljardia.

Kannusteita ja sanktioita

– Työurat voivat pidentyä vain, jos ikäsyrjintä loppuu. Nyt irtisanomiset ja lomautukset painottuvat iäkkäisiin työntekijöihin, vaikka heillä olisi intoa ja halua sekä kykyä jatkaa työssä. Ikääntyneitä arvostetaan juhlapuheissa, mutta työelämän arki on heille karu, sanoo Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle.

Helteen mielestä ikäsyrjinnän estämiseen on etsittävä keinoja kannusteista, mutta jos muu ei auta, myös sanktioista.

– On lisättävä työnantajan vastuuta irtisanotun työllistämiseksi.

Nyt uudelleenkouluttamisen ja muiden työllistymistä edesauttavien toimenpiteiden kustannukset jäävät yhteiskunnan harteille.

Paula Launonen Akavalainen 4 | 2011

23

Siirtyykö Suomen osaaminen eläkkeelle?

Eläkkeelle jäävien työntekijöiden hiljainen tieto halutaan saada talteen.

S

Åke Nyqvist / Gorilla

uomessa siirtyy eläkkeelle enemmän työntekijöitä kuin koskaan aikaisemmin.

Yhä useammat vanhuuseläkkeelle siirtyvistä työntekijöistä toimivat asiantuntijatehtävissä. Vaarana on, että heidän mukanaan katoaa suuri määrä sellaista osaamista ja hiljaista tietoa, joka on organisaatioiden toiminnan kannalta tärkeää tai jopa kriittistä.

– On tuhlausta, ettei eläkkeelle siirtyvien asiantuntemusta pyritä järjestelmällisemmin säilyttämään organisaatioiden ”kollektiivisessa muistissa”, Akavan tutkija Ulla Aitta sanoo. Aitta edustaa Akavaa työmarkkinajärjestöjen Tuottavuuden pyöreän pöydän sihteeristössä.

24

Akavalainen 4 | 2011

Eläköitymisen aiheuttamaa osaamisriskiä tutkitaan parhaillaan Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksella. ELSA-tutkimusprojektissa (Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt) selvitetään, miten vanhuuseläkkeelle jäävien asiantuntijoiden tietoa ja osaamista voidaan säilyttää organisaatioissa.

Olennaista tietoa on vaikea tunnistaa

ELSA-projektilla on kaksi keskeistä tavoitetta. Tutkimuksella selvitetään, kuinka organisaatioissa voidaan tunnistaa säilyttämistä vaativa kokemusperäinen asiantuntijatieto ja osaaminen asiantuntijan jäädessä eläkkeelle. Lisäksi valitaan tai kehitetään sopivia

menetelmiä, joilla tietoa pystytään säilyttämään.

Jotta organisaation toiminnan kannalta keskeistä tietoa voidaan suunnitelmallisesti säilyttää, on se ensin tunnistettava.

– Osaamisriskin määritteleminen on organisaatioissa usein haastava tehtävä. Arkityössä eläkkeelle jäävän henkilön erityisosaaminen ymmärretään ja havaitaan, mutta sen tietoinen määrittely ei olekaan enää yksinkertainen tehtävä, projektipäällikkö, tekniikan tohtori Eerikki Mäki Aalto-yliopistosta toteaa.

ELSA-projektissa on tunnistettu asiantuntijatyön yleisiä osaamisalueita. Näitä ovat yhteisten tietosisältöjen hallinta, sosiaaliset verkostot, päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutaidot, tietoproses-

sit sekä kokonaisuuksien hallinta.

Jokaisessa asiantuntijatehtävässä tarvitaan lisäksi omaa erityisosaamista.

Organisaatioilla on Mäen mukaan käytössään toistaiseksi vähän työkaluja olennaisen osaamisen määrittelyyn. Tärkein virallinen käytäntö osaamisen tunnistamisessa on kehityskeskustelu. Tämän lisäksi osaamistietoa tallennetaan usein henkilöstö- ja osaamistietokantoihin.

– Haasteensa tuovat jatkuvat muutokset, jotka vaikeuttavat olennaisen tiedon tunnistamista.

Organisaation ja toimintaympäristön muuttuessa myös toiminnan kannalta olennainen tieto muuttuu, Mäki sanoo.

Eläkkeelle jäävällä iso rooli tiedon jakamisessa

Kun katoamisuhan alla oleva erityisosaaminen on määritelty, seuraava vaihe on miettiä, miten tietoa pystytään säilyttämään organisaatiossa.

– Käytetyimpiä tapoja on tietojen dokumentointi, joka on helppoa. Vaikeampaa on kokemusperäisen tiedon eli hiljaisen tiedon säilyttäminen. Sitä ei voi tallentaa muistitikulle, Mäki huomauttaa.

Ihmisten välinen vuorovaikutus on olennaista kokemukseen perustuvan osaamisen jakamises-

sa. Mäen mielestä eläkkeelle jäävän työntekijän ja hänen seuraajansa työparityöskentely on yksi parhaista tiedon jakamisen keinoista. Monissa organisaatioissa ei ole kuitenkaan varaa pitää kahta työntekijää yhtä aikaa. Myös esimerkiksi lähtökeskustelut, tiimityö, ennakoiva henkilöstösuunnittelu, senioriroolit ja mentorointi auttavat tiedon säilyttämisessä.

– Jokainen eläkkeelle jääminen on ainutlaatuinen tapaus ja osaamisen säilymiseen vaikuttavat monet yksilö- ja organisaatiotason seikat. Selvää on, että tärkein merkitys tiedon siirtymisessä on eläkkeelle jäävällä henkilöllä itsellään, Mäki korostaa.

Tiedon säilyttämisessä on tärkeää, että tiedon jakaminen on suunnitelmallista ja siihen on varattu riittävästi aikaa. Myös roolit ja vastuut tulee määritellä.

– Kysymys kuuluukin, kenen tehtävä organisaatiossa on huolehtia katoamassa olevan tiedon tunnistamisesta ja säilyttämisestä.

Onko se henkilöstöhallinnon, esimiesten vai johdon vastuulla?

Eläköitymisen ennakoiminen usein vaikeaa

Yleinen ongelma työpaikoilla on, ettei päätöksiä eläkkeelle jäämisestä tiedetä riittävän ajoissa.

– Monessa organisaatiossa eläkkeelle jäämistä on vaikea asia

ottaa esille, vaikka esimies haluaisi tiedon asiasta ajoissa. Asia kannattaa ottaa säännönmukaisesti esille tietyn ikäisten ihmisten kanssa esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä, Mäki kehottaa.

Osaamisriskit osa organisaation riskianalyysia

Mäki muistuttaa, että joillekin organisaatioille eläköityminen voi olla myös uudistumisen paikka. Muun muassa teknologisen ja markkinatilanteen kehityksen vuoksi eläköitymisen aiheuttama osaamisriski ei ole aina yhtä dramaattinen.

– On todella paljon toimialasta, organisaatiosta, tehtävästä ja henkilöstä itsestään kiinni, millainen merkitys hänen eläköitymisellään on.

Eläköitymisen lisäksi myös muu henkilöstön vaihtuvuus aiheuttaa organisaatioille osaamisriskejä. Organisaation riskianalyysin osana kuuluu arvioida, miten osaaminen on jakaantunut ja onko organisaation osaaminen esimerkiksi vain muutaman yksittäisen henkilön varassa.

–Tähän haemme vastauksia ELSA-projektin jälkeen käynnistyvässä tutkimusprojektissa, Mäki lupaa.

Jaana Parkkola

ELSA-tutkimusprojekti Tutkimusprojektiin osallistuu 20 erityyppistä asiantuntijaorganisaatiota, joissa tutkitaan kaikkiaan 60 eläköitymistapausta. Kunkin tapauksen yhteydessä haastatellaan eläkkeelle jäävää työntekijää, hänen esimiestään, seuraajaa ja henkilöstöhallinnon edustajaa. ELSA-tutkimusprojektin loppuraportti valmistuu helmikuussa 2012. Tutkimusprojektin rahoittajat ovat Työsuojelurahasto, tutkimuksen osallistuvat asiantuntijaorganisaatiot ja Aalto-yliopisto.

Akavalainen 4 | 2011

25

Delany Brendan/Comma

Työhönpaluuta voidaan tukea useilla keinoilla.

Oleellista on, että periaatteista sovitaan työpaikoilla yhdessä.

Räätälöity työ kuntouttaa

Y

ksi keino tukea työhönpaluuta on työkokeilu, jossa työhön tullaan ensin osa-aikaisesti ja työaikaa lisätään vähitellen kunnes se on normaali. Kevan kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroosin mukaan työkokeilujen määrät ammatillisessa kuntoutuksessa ovat julkisella puolella lisääntyneet.

Työkokeilua voidaan käyttää, kun henkilö palaa työhönsä pitkän sairausloman jälkeen tai kun hän siirtyy uusiin tehtäviin. Työtä voidaan helpottaa esimerkiksi vastuuta, asiakaskontakteja tai fyysisesti rasittavia osuuksia vähentämällä. Yleensä työkokeilu kestää kolmesta kuuteen kuukauteen.

Osa-aikainen sairausloma

Yksi joustava työhönpaluun keino on osasairauspäiväraha, jota voidaan myöntää 12–72 päiväksi ja jota voidaan käyttää silloin, kun henkilö palaa omaan työhönsä.

Myös osasairauspäivärahan suosio on lisääntynyt vuoden 2010 alusta voimaantulleen uudistuksen jälkeen.

Osasairauspäivärahakautta tai työkokeilua edeltävässä työhönpaluukeskustelussa ovat mukana työterveyshuolto, esimies ja työhön palaaja. Usein siihen osallistuu myös luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu.

26

Akavalainen 4 | 2011

– Esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu tuntee työturvallisuutta ja työterveyttä koskevat säännökset ja voi näin olla neuvotteluissa palaajan tukena, sanoo Akavan lakimies Paula Ilveskivi.

Kevennettyä työtä

Työterveyslääkäreiden kouluttaja Leena Ala-Mursula Oulun yliopistosta on sitä mieltä, että erilaiset työnteon tukemisen muodot auttavat kuntoutumisessa.

Pitkittyessään sairauslomat voivat tutkitusti heikentää toipumista ja johtaa syrjäytymiseen.

Joskus työkyvyn tukeminen on tarpeen, vaikka pitkiä sairauslomia ei ole vielä tarvittu. Työn keventäminen saattaa olla paikallaan esimerkiksi silloin, kun työntekijä jonottaa leikkaukseen polvi- tai olkapäävaivan takia.

– Yksinkertaiset työn tilapäiskevennykset voivat onnistua hyvin esimiehen hyväksynnällä ja työpaikan sisäisin järjestelyin.

Käytännön haaste on, miten esimies toimii silloin, kun yhden tukeminen vaikuttaa muiden työhön. Tasapuolisuuden ja tietosuojan pitää toteutua.

kuitenkin korostaa, että varhainen työhön paluu edellyttää, että hoitosuhde työterveyshuoltoon on hyvä. Hoitoketju erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä ei saa katketa missään vaiheessa.

– Kevennetyn työn onnistumiseksi tarvitaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyötä ja yhteisymmärrystä.

Erityisen tärkeää on se, että esimiehet läpi linjaorganisaation on valmennettu käsittelemään tällaisia asioita.

Työkuorman vähentämisessä on pidettävä huoli siitä, että työ oikeasti kevenee, mutta työn mielekkyys säilyy.

– Asiantuntijatyössä nämä ovat oleellisia asioita. Työn muutos ei saa aiheuttaa sitä, että palaaja alkaa voida huonosti, Ilveskivi sanoo.

Päivi Haavisto

www.mastdo.fi Sivustolle www.mastdo.fi on kerätty tietoa konkreettisista keinoista, joiden avulla työpaikoilla voidaan tukea työssä jatka-

Esimiehet valmennettava

mista ja työhön paluuta sairaus-

Paula Ilveskivi toteaa, että työ voi olla parantava tekijä esimerkiksi masennuksesta toipuvalle. Hän

loman jälkeen. Sivulla on tietoa työntekijöille, esimiehille ja työnantajille.

EU suuntaa katseen tulevaisuuteen Esitys EU:n budjetiksi lähivuosille sisältää merkittävät tasokorotukset koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Suunta on juuri päinvastainen kuin Suomessa.

Osaamiseen kannattaa EU-linjan mukaan panostaa vaikeinakin aikoina, sillä se luo eväät uudelle nousulle.

Koulutustoiminnalle oma ohjelma

Komission esityksen mukaan koulutustoiminnalle luotaisiin ohjelma nimeltään ”Education Europe”, jonka rahoitus olisi kyseisenä ajanjaksona noin 15 miljardia euroa. Tämän ohella rakennerahastot tukevat koulutusta. Uudessa koulutusohjelmassa olisi kolme päälinjaa: liikkuvuus eli opiskelija- ja tutkijavaihto, oppilaitosten ja työelämän yhteistyö sekä opetuspolitiikka.

Ilahduttavaa on lisäksi se, että kulttuurialoille ja luoville aloille on suunnitteilla oma ohjelman.

Näiden alojen yhä tärkeämpi merkitys myös teollisuudelle on pantu merkille EU:ssa.

Aluekohtaisia rahastoratkaisuja

Rakennerahastot jatkaisivat komission esityksen mukaan toimintaansa, mutta osin uudenlai-

Opiskelijat ovat Suomessakin marssineet opintojen maksuttomuuden puolesta.

Tulevaisuuden osaamisesta ei kannata säästää.

Lehtikuva

K

omissio, joka vastaa EU:n aloitetoiminnasta, julkaisi kesällä ehdotuksensa unionin budjetiksi vuosille 2014– 2020. Sen päälinja osaamisen vahvistamisesta on juuri Akavan toivomusten suuntainen. Akava on ehdottanut kyseisille vuosille vähintään näiden varojen tuplaamista EU-tasolla.

Kaikkiaan tutkimukseen ja innovointiin laitettaisiin EU:n kassasta noin 80 miljardia euroa.

Lisäksi tutkimus- ja innovointitoimintaa rahoitetaan rakennerahastoista lähes yhtä suurella summalla.

selta pohjalta. Jäsenmaiden alueet jaetaan esityksessä muutos-, siirtymä- ja kilpailukykyseutuihin.

Työllistämishankkeisiin panostavalle sosiaalirahastolle tulisi vähimmäiskiintiöt kullekin alueelle. Sosiaalirahastosta sallittaisiin uutuutena myös tuki ”sosiaalisen ja inhimillisen pääoman välineistöön”, mikä tarkoittanee esimerkiksi uuden teknologian hankkimista.

Lisäksi toimintaansa jatkaisi niin sanottu globalisaatiorahasto, jolla tuetaan maailmanlaajuisista rakennemuutoksista kärsineitä työntekijöitä. Akava on kannattanut näiden työntekijöiden auttamista, mutta ei ole ymmärtänyt, miksi tarvitaan erillinen rahasto.

Se lisää byrokratiaa ja samat toimenpiteet voitaisiin rahoittaa sosiaalirahastosta.

Transaktiovero EU:n tulonlähteenä

Unionin budjetti on tähän asti ollut noin yksi prosentti jäsen-

maiden bruttokansantuotteesta.

Esityksen mukaan tämä osuus ei juuri muuttuisi ja EU olisi edelleen eräänlainen ”prosenttiliike”. Komissio ehdottaa kuitenkin budjetin tulopuoleen suuria muutoksia. Tähänastinen järjestelmä on perustunut pitkälti jäsenmaiden kansantulon ja arvonlisäveron pohjalta syntyviin tuloihin.

Komissio esittää, että käyttöön otettaisiin EU-tasoinen varainsiirtovero, niin sanottu transaktiovero. Esimerkiksi suurille arvopaperikaupoille määrättäisiin 0,01 prosentin vero, josta kertyneet tulot ohjattaisiin EU:n kassaan.

Jäsenmailta unionille ohjautuvia maksuja voitaisiin vastaavasti pienentää. Akava on kannattanut kansainvälistä varainsiirtoveroa, mutta maailmanlaajuisen järjestelmän sijasta sen toteuttaminen EU-tasoisena nähdään hankalana.

Markus Penttinen kansainvälisten asioiden päällikkö Akavalainen 4 | 2011

27

Murhia, pidätyksiä, toiminnan estämistä.

Ammattiyhdistysaktiivien kohtalo on joissakin maissa raadollinen.

Ammattiyhdistystoimintaa hengen kaupalla

P

alkansaajien maailman kattojärjestö ITUC julkaisi kesäkuussa vuosiraporttinsa ammattiyhdistysoikeuksien tilasta eri puolilla maailmaa. Raportti käsittää tällä kertaa 143 maan tilanteen ja muodostaa kattavimman ja luotettavimman lähdeaineiston eri maiden lainsäädännöstä sekä käytännöstä.

Raportti valottaa maailmanlaajuisia trendejä kuten puutteellista työlakien toimeenpanoa, työsuojelun riittämätöntä rahoitusta, siirtotyöntekijöiden hyväksikäyttöä ja naisvaltaisen työvoiman huonoa kohtelua erityistalousalueilla. Vuonna 2010 murhattiin 90 ammattiyhdistysaktiivia, 75 henkeä uhattiin, vähintään 2500 pidätettiin ja ainakin 5000 sai potkut ammattiyhdistystoimintansa vuoksi.

Talouskriisi heikentää työntekijöiden tilannetta Euroopassa

Euroopassa talouskriisi ja säästötoimenpiteet julkisen velan vähentämiseksi heikensivät työntekijöiden tilannetta monissa maissa. On yhä tavallisempaa, että työntekijät eivät uskalla raportoida oikeuksi28

Akavalainen 4 | 2011

en rikkomisesta työpaikan menettämisen pelossa. Julkisen sektorin työntekijöiden neuvottelu- ja lakko-oikeus ovat usein hyvin rajoitettuja. ILO:n ja Euroopan neuvoston sopimusten vastaisesti esimerkiksi Virossa julkisella sektorilla ei ole lakko-oikeutta lainkaan.

Monessa Itä-Euroopan maassa ja entisessä neuvostotasavallassa ammattiyhdistysoikeuksien tila on heikentynyt. Ääritapaus on Valko-Venäjä, missä 90 prosenttia työntekijöistä on määräaikaisessa työsuhteessa. Tämä pitää ammattiliittojen toiminnan heikolla tasolla. Naapurissamme Venäjällä ammattiyhdistysten painostus ja jopa väkivalta on niin yleistä, että maan ammattijärjestöt ovat tehneet virallisen kantelun ILO:lle.

Aasiassa kuohuttavat itsemurhat

Lähi-idässä hallitukset sortavat kansojaan, jotka yrittävät parantaa elämänsä taloudellisia edellytyksiä ammattiliittojen, parempien palkkojen ja työehtosopimusneuvotteluiden avulla. Afrikassa tilanne on käytännössä kautta linjan vaikea.

Aasiassa kohua ovat herättäneet erityisesti työntekijöiden itsemurhat Kiinassa ja Intiassa. Lyhyet työsopimukset ovat kasvava ongelma erityisesti Aasian tekstiiliteollisuudessa. Kiinassa toimii puolueen jatkeena ainoa sallittu ammattijärjestö. Sen ulkopuolelle on syntynyt ruohonjuuritason liikehdintää, joka paikoitellen on nostanut työntekijöiden palkkoja.

Latinalaisessa Amerikassa väkivalta yleistä

Amerikan manner on puolestaan vaarallisin manner ammattiyhdistysaktiiveille, ja väkivalta Latinalaisen Amerikan maissa on yleistä. Yhdysvalloissa työnantajapuoli käyttää jopa ammattimaisia ammattiliittojen hajottajia. Kanadassa provinssit eivät ole muuttaneet lakejaan, jotka rajoittavat useiden korkeasti koulutettujen ryhmien järjestäytymisvapautta maan korkeimman oikeuden päätöksestä huolimatta.

Koko raportti ja maakohtaiset huomiot ovat ITUC:in sivuilla http://survey.ituc-csi.org Liisa Folkersma kansainvälisten asioiden asiamies

Sata vuotta kansainvälistä työelämän kehittämistä

Kansainvälinen työjärjestö ILO sai kesäkuussa aikaan merkittävän sopimuksen, kun ensimmäinen kotitaloustyöntekijöitä koskeva sopimus hyväksyttiin. Myös työtä globaalin perusturva-aloitteen eteen jatketaan.

Lyhyet työsopimukset ovat kasvava ongelma erityisesti Aasian tekstiiliteollisuudessa.

K

ansainvälisen työjärjestö ILO:n työkonferenssi kokoontui sadannen kerran kesäkuussa Genevessä. ILO onkin vanhin ja ainoa kolmikantainen YK-järjestö. Konferenssin avausistunnossa nähtiin kunniapuhujana tasavallan presidentti Tarja Halonen. Päätösviikolla valtiopäämiehet Putinista Merkeliin pitivät puheita ILO:n merkityksestä.

ILO:n sopimukset ja suositukset ovat pitkälti myös Suomen työlainsäädännön pohjana. ILO:n työssä näkyy luonnollisesti sen globaali ulottuvuus ja tärkein painotus on perinteisesti ollut työelämän perusoikeuksissa. Toisaalta uusimmat sopimukset esimerkiksi työsuojelusta ovat olleet akavalaisestakin näkökulmasta merkittäviä. Lisäksi Suomen kansainväliset sitoumukset esimerkiksi työtaisteluoikeudesta antavat tarpeen vaatiessa mahdollisuuden vedota maan ulkopuolisiin tahoihin.

Uusi sopimus tuo työoikeudet kotitaloustyöntekijöille

Tuhansia delegaatteja ja neuvonantajia ympäri maailmaa keränneessä työkonferenssissa saatiin useamman vuoden työn tuloksena

hyväksyttyä ensimmäinen kotitaloustyöntekijöitä koskeva kansainvälinen sopimus ja sitä täydentävä suositus. Sopimuksessa määrätään muun muassa työajoista, työsopimuksesta, korvauksesta ja asumisjärjestelyistä.

Globaalisti sopimus on merkittävä askel kymmenille miljoonille naisille, jotka työskentelevät kotitalouksissa usein kaiken säätelyn ja valvonnan ulkopuolella. Myös useissa EU-maissa kotitaloustyöntekijöiden määrä on merkittävä.

Vasta aika näyttää moniko maa ratifioi sopimuksen, mutta sen uskotaan joka tapauksessa asettavan kansainväliset normit kotitaloustyöntekijöiden työehdoille.

Sopimusten rikkojat kuultavina

ILO:n sopimusten toimeenpanoa käsitellään vuosittain komiteassa, jonka listalla oli jälleen 25 sopimusten velvoitteita rikkonutta maata. Työnantaja- ja työntekijäryhmät päättävät ILO:n vuosittain julkaiseman laajan raportin pohjalta, mitkä maat ja sopimukset otetaan käsittelyyn.

Näkemyksensä raportin sisällöstä esittävät istunnossa sekä eri

maiden hallitukset että työntekijä- ja työnantajapuolet. Käsittelyn pohjalta päätetään jatkotoimenpiteistä.

Tänä vuonna muun muassa Kanadan hallitus joutui selittelemään asbestin käyttöä, Valko-Venäjän hallitus laajoja ay-aktiivien pidätyksiä sekä häirintää ja Saudi-Arabia työsuojelutarkastusten puutetta. Kokonaan oman istuntonsa sai jälleen Burma, jota on jo pitkään syytetty pakkotyövoiman käytöstä.

Globaali perusturva-aloite etenee

YK-järjestöt käynnistivät vuonna 2009 globaalin perusturva-aloitteen laatimisen, jossa ILO vastaa sosiaaliturvajärjestelmien kehittämisestä. Genevessä käytiinkin läpi nykyiset sosiaaliturvaa säätelevät kansainväliset sopimukset ja suositukset sekä etsittiin vaihtoehtoja niiden todellisen vaikuttavuuden parantamiseksi. Ensi vuonna työtä jatketaan valmistelemalla suositus vähimmäissosiaaliturvasta, joka soveltuu eri kehitysasteiden maihin.

Liisa Folkersma kansainvälisten asioiden asiamies Akavalainen 4 | 2011

29

Aikuisten PISA tukee suomalaisen osaamisen kehittämistä Kansainvälinen PIAAC-tutkimus tuottaa ainutlaatuista tietoa perustaidoista, joita aikuisväestö tarvitsee eri elämänalueilla.

Tulokset tarjoavat pohjan tulevaisuuden koulutus- ja työvoimapolitiikan suunnittelulle.

Riitta Supperi /Gorilla

– PIAAC-tutkimuksen tiedot ovat erityisen tärkeitä Suomelle ja Akavalle. Suomen kansallinen menestyminen perustuu korkeasti koulutettujen suureen määrään ja heidän laajaan osaamiseensa, jota tulisi pitää yllä ja kehittää koko työuran ajan. Tiedot ovat äärimmäisen tärkeitä myös työurien pidentämisen kannalta, toteaa Akavan koulutuspoliittinen asiamies Ida Mielityinen.

– Tutkimuksen tuloksia pitää Suomessa käyttää monipuolisesti aikuiskoulutuksen ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden valmistelussa, Mielityinen korostaa.

Osaamisen riskitekijät ilmi

S

uomi osallistuu OECD:n organisoimaan kansainväliseen PIAAC-aikuistutkimukseen. Programme for the International Assessment of Adult Competencies (PIAAC), eli tuttavallisemmin ”aikuisten PISA”, on kaikkien aikojen laajin tutkimus aikuisten perustaidoista. Tutkimukseen osallistuu 25 maata.

Tutkimus tuottaa tietoa aikuisten tietoyhteiskunnassa tarvitsemista perustaidoista ja niiden merkityksestä. Tutkimuksella lisätään ymmärrystä koulutusjärjestelmän ja elinikäinen oppimisen yhteydestä työllistymiseen ja työmarkkinoilla menestymiseen.

Tiedot auttavat kehittämään koulutuksen ja työmarkkinoiden tarpeiden kohtaavuutta.

30

Akavalainen 4 | 2011

PIAAC-aineisto on kiinnostava sekä kansainvälisestä että kansallisesta näkökulmasta. Tutkimus tuottaa tietoa 25 hyvin erilaisen maan koulutusjärjestelmien kyvystä kehittää työelämässä ja jokapäiväisessä elämässä tarpeellisia perustaitoja. Tutkimustuloksia peilataan myös kunkin maan taloudelliseen ja sosiaalisen menestykseen.

– Tutkimuksessa tarkastellaan lukuisia taustamuuttujia. Tämä mahdollistaa sen, että osaamisen riskitekijöitä voidaan tunnistaa ja analysoida. Juuri tätä tietoa Suomi tarvitsee osaamisen kehittämisjärjestelmän rakentamiseen, Mielityinen arvioi.

– Tutkimuksesta saatavat työpaikkatiedot antavat eväitä osaamisen edistämiseen ja työt-

tömyyden ennaltaehkäisyyn.

Kiinnostavaa on myös tutkimustieto siitä, miten työnantajat tarjoavat tukea koulutuksen kustannuksiin työajan tai rahan muodossa eri aloilla ja erikokoisilla työpaikoilla.

Osallistuminen tärkeää

PIAAC-tutkimuksessa selvitetään aikuisväestön eri elämänalueilla tarvitsemia perustaitoja ja niiden käyttöä. Keskeisiä aiheita ovat lukutaito, numeeriset taidot ja orgelmanratkaisutaidot tietoteknisessä ympäristössä. Tutkimus toteutetaan haastattelututkimuksena ja siihen osallistuu tuhansia aikuisia eri puolilta Suomea.

– On tärkeää, että mahdollisimman moni tutkimukseen valituiksi tulleista osallistuu, jotta saamme kansainvälisesti vertailukelpoiset aineistot ja luotettavaa tietoa kehittämistyön pohjaksi, Mielityinen muistuttaa.

PIAAC-tutkimuksen toteuttaa Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö rahoittavat tutkimuksen. Tiedonkeruu aloitettiin syyskuun alussa, ja ensimmäiset tutkimustulokset julkaistaan vuonna 2013.

Lisätietoa PIAAC-tutkimuksesta: www.piaac.fi Jaana Parkkola

Akava Camp taas tien päällä Akavalaisten liittojen opiskelijatoimijat jalkautuvat jo viidentenä syksynä peräkkäin korkeakouluihin ympäri Suomea välittämään työelämätietoa. Odotettu, hyödyllinen ja iloinen Akava Camp kiertää jälleen!

A

kava Camp vierailee syksyn aikana 30 korkeakoulussa eri puolilla Suomea. Lisäksi marras–joulukuun vaihteessa käydään Studia-messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Edessä – ja lehden ilmestyessä jo osittain takana – on huima rutistus kiertämistä ja ständihommia.

Kiertueen tavoitteena on tarjota opiskelijoille tietoa työelämästä ja järjestäytymisen eduista. Akava Campin infopiste on paikka, jonne opiskelijan on helppo tulla esittämään mieltään askarruttavia kysymyksiä. Niihin ovat vastaamassa akavalaisten liittojen opiskelijatoimijat, joista monet ovat pitkän kiertueen ajan mukana likimain jokaisella paikkakunnalla.

Tänä vuonna kiertueella on mukana 20 akavalaista liittoa.

Se on paljon, mutta kaikki on sujunut yllättävän mutkattomasti ja hyvällä yhteishengellä. Parhaimmillaan Akava Camp on juuri yhdessä tekemistä ja uusiin ihmisiin tutustumista.

Ehkä parasta antia verkostoitumiselle ovat Campin iltatilaisuudet, Kreisi-illat. Niihin kutsutaan kiertuepaikkakuntien opiskelijavaikuttajat keskustelemaan opiskelijoiden ajankohtaisista haasteista.

Akava Camp näkyy myös verkossa

Lisätietoja kiertueesta: www.akavacamp.fi Jaakko Poikonen opiskelijatoiminnan kenttäasiamies

kuvat: Jaakko Poikonen

Varsinaisten kiertuetapahtumien lisäksi Akava Camp on näyttävästi esillä myös verkossa. Akava Camp -verkkosivuilla tarjotaan opiskelijoille ajantasaista työelämätietoa ja autetaan opiskelijoita löytämään itselleen sopiva liitto. Kiertuetunnelmat välittyvät hauskasti ständeillä otetuista valokuvista ja kenttäasiamiehen blogi välittää lukijoille kiertueen tuoreimmat tunnelmat.

Facebookissa Akava Camp -ryhmä sekä tutut hahmomme Aada ja Aapo Akavalainen kertovat kiertuekuulumisia, antavat työelämätietoa ja vastaavat opiskelijoiden kysymyksiin koko kiertueen ajan. Lisäksi käynnissä on Suomen paras opiskelijakaupunki -kilpailu, jossa korkeakoulupaikkakunnat kisaavat parhaan ja aktiivisimman opiskelijakaupungin arvonimestä muun muassa keräämällä osallistujia Facebook-tapahtumiin.

Akavan jäsenliittojen lisäksi kiertueella ovat mukana yhteistyökumppanit If Vahinkovakuutusyhtiö Oy ja Työeläkevakuuttajat TELA ry.

Akava Camp starttasi elokuun lopussa Helsingistä.

Kuvat Arcadan (ylh.), Diakonian ja HaagaHelian ammattikorkeakouluista Akavalainen 4 | 2011

31

Tutkittua Avotoimistojen meluhaittoihin uusia ratkaisuja n Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työtehokkuus avotoimistossa heikkenee vähintään 10 prosenttia, jos toimiston puheäänet erottuvat hyvin verrattuna tilanteeseen, jossa puheäänet erottuvat huonosti tai eivät lainkaan.

Tutkimus tehtiin avotoi-

mistoympäristössä, joka vastaa todellisuutta.

Puheäänistä koituva keskittymishaitta ja puheyksityisyyden puutteet nousevat pääongelmaksi lähes kaikissa avotoimistoissa, jos akustiikka ei ole kunnossa. Avotoimistojen akustiikassa pitää huolehtia sekä tehokkaas-

ta äänen vaimennuksesta että sopivasta puheen peiteäänestä. Vaimennus toteutetaan kattoon, seiniin ja kalusteisiin sijoitetuilla vaimennusmateriaaleilla sekä korotetuilla sermeillä. Vaimennusta tulee sijoittaa myös pystypinnoille eikä ainoastaan kattoon.

Puheenpeittojärjestelmällä tuotettavan peiteäänen tarkoitus on korottaa hieman tilan taustaääntä, jotta puhe ei erotu niin selvästi. Peiteääni ja vaimennus tulee toteuttaa yhtä aikaa. Muuten investoinnit valuvat hukkaan.

Yritysten panostus työurien pidentämiseen laski selvästi n Excenta Oy ja Työterveyslaitos toteuttivat Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2011 -tutkimuksen, johon vastasivat 368 yrityksen edustajat seitsemältä eri toimialalta. Tutkimus osoitti, että yritykset käyttävät työntekijöiden hyvinvointiin enemmän rahaa kuin vuonna 2010, mutta työurien pidentämiseen panostetaan vähemmän.

Vuonna 2011 työnantajat käyttävät strategisen hyvinvoinnin kehittämiseen 2,1 miljardia euroa.

Hyvinvointiin investoidaan keskimäärin 861 euroa henkilöä kohden vuodessa. Tästä 327 euroa käytetään koulutukseen ja 293 euroa työterveydenhuoltoon.

Tutkimuksen mukaan hyvinvoinnin johtamisen peruselementit

eli määritetyt tavoitteet sekä niiden mittarit ovat yleistyneet pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, mutta suurissa yrityksissä tilanne on hieman heikentynyt. Kyselyyn vastanneiden mukaan hyvinvoinnin johtamiseen ei ole riittävästi henkilöresursseja.

Yli puolet vastaajista arvioi, että työurien pidentämiseen panostetaan

aktiivisesti neljällä osaalueella. Nämä ovat esimiestyön parantaminen, työolosuhteiden kehittäminen, johtamisen kehittäminen ja osaamisen kehittäminen. Kuitenkin näihin osa-alueisiin panostetaan lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2010.

Mielenterveyden häiriö ei yksinään vie työkykyä n Työterveyslaitoksen tuore seurantatutkimus osoittaa, että vain pieni osa niistä työntekijöistä, joilla on mielenterveyden häiriö, jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvät todennäköisimmin henkilöt, joilla on

yhtäaikaisesti useita mielenterveyshäiriöitä, fyysinen sairaus tai ylikuormitusta työssä. Myös korkea ikä ja matala peruskoulutus vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Ter-

veyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Siihen osallistui 3164 suomalaista vuosina 2000–2001. Tiedot myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä poimittiin Eläketurvakeskuksen rekisteristä vuosilta 2000–2007.

Mielenterveyden häiriöt ovat yleinen syy suomalaisten ennenaikaisille eläkkeille. Kolmannes uusista työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveyden häiriöiden perusteella.

Työttömyys tarttuu naapurista n Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on julkaissut yhdessä kollegaprofessorien Matti Kortteinen ja Timo. M. Kauppinen kanssa artikkelin asuin32

Akavalainen 4 | 2011

alueen yhteydestä työllistymiseen. Artikkelin taustalla oleva tutkimus todistaa ensi kertaa, että alueellinen eriytyminen heikentää “huonojen alueiden” asukkaiden asemaan. Tutkimuksessa on

seurattu 1990-luvun lamassa työttömäksi joutuneita, joista korkean työttömyyden alueilla asuneista harvempi pääsi elämässään eteenpäin, kun taas pienemmän työttömyyden alueilla

työpaikka löytyi ja tulot kasvoivat. Tarkastelujakso ulottui 2000-luvulle saakka. Kehitys oli riippumaton asukkaiden koulutustaustasta, äidinkielestä, sukupuolesta tai perheellisyydestä.

Ajankohtaista Timangi 2011 – Suomenmestaruuskilpailu nuorille yrittäjille n Työ- ja elinkeinoministeriön Timangi 2011 -kilpailu palkitsee nuoria yrittäjiä ja yrittäjätiimejä, jotka innovatiivisella ja rohkealla toiminnallaan ovat nostaneet yrityksensä kasvuun. Tavoitteena on saada näkyvyyttä nuorten yrittäjien menestystarinoille ja tuoda

yrittäjyys esille yhtenä uravaihtoehtona. Lisäksi kilpailu välittää tietoa yrittäjyydestä ja kannustaa yrityksen perustamiseen. Kilpailuun voi osallistua 30.9.2011 saakka.

Lisätietoja www.tem.fi/timangi

Suomen parasta kesätyönantajaa ehtii vielä ehdottaa n Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn Suomen paras kesätyönantaja -kilpailuun ehtii vielä antaa ehdotuksia. Sekä kesätyöntekijät että -työnantajat voivat

ehdottaa vuoden 2011 parasta kesätyönantajaa syyskuun loppuun saakka. AOVA haluaa kilpailulla kiinnittää huomiota työpaikkojen hyviin käytäntöihin

sekä välittää opiskelijoille tietoa työelämään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Sähköiset kilpailulomakkeet ovat osoitteessa www.paraskesatyonantaja.fi

Ehdota Vuoden Välkkyä n Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto TJS jakaa Vuoden Välkky -palkinnon esimerkillisestä ammattiyhdistyksen toiminnasta tai

ideasta. Palkinnon tavoitteena on osoittaa arvostusta akavalaisten ja STTK:laisten yhdistysten toimijoille ja toiminnalle sekä tuoda

esiin uusia ideoita ja toimintamalleja. Lähetä ehdotus perusteluineen 30.9. mennessä osoitteella inka.ukkola@tjs-opintokeskus.fi

Katso Kuntoremonttikohteet ja hae lomalle

www.a-lomat.fi

Kunnon syyslomalle Rentouttava ja aktiivinen Kuntoremontti on irtiotto arjesta. Syksyllä 2011 on tarjolla laadukkaita lomia terveyskylpylöissä, kuntoutumiskeskuksissa tai urheiluopistoissa. Valittavana on myös teemakuntoremonttilomia. :: Lomalla testataan fyysinen kunto, kartoitetaan liikuntaja ravintotottumukset sekä liikutaan yhdessä. Aikaa on myös lepoon ja hoitoihin. :: Kahden vuorokauden Terveystreffeillä tarkistetaan onnistuiko Kuntoremontti. :: Kuntoremontille voidaan myöntää lomatukea 340 euroa ja terveystreffien tuki on 150 euroa.

A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi

33

Akavan opiskelijat mukana Helsinki Pridessa

Elina Havu

n Akavan opiskelijat olivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana Helsinki Pridessa, joka järjestettiin 2. heinäkuuta. Helsinki Pride on jokavuotinen tapahtuma, joka pyrkii lisäämään avoimuutta ja moninaisuuden arvostamista yhteiskunnassa. Tänä

vuonna Helsinki Priden teemana oli rakkaus. Akavan opiskelijoiden mukaan tunnelma kulkueessa oli lähes riehakas, hymy oli monella korvissa asti ja kulkuetta seuraavat ihmiset olivat tunnelmassa hienosti mukana. Ensi vuonna uudelleen!

Vakavaa 20 vuotta

n Akavan talouspoliittisen yksikön johtaja Pekka Immeli jää eläkkeelle syyskuun lopussa. Seuraajan valinta on meneillään.

Elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman on siirtynyt ministeriryhmän erityisavustajaksi puolustusministeriöön. Hänen työvapaansa ajalle etsitään parhaillaan sijaista.

n Vakavan 20-vuotisjuhlia vietettiin 31. elokuuta Akava-talon valopihalla. Seitsemän akavalaista liittoa perustivat Vakava-nimisen yhdistyksen vuonna 1991. Tällä hetkellä jäsenjärjestöjä on 14. Uusimpia tulijoita ovat Päällystöliitto, Suomen Työterveyshoitajaliitto ja Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto. Vakava ajaa jäsenjärjestöjensä jäsenten etuja palkkoja ja palvelusuhteen ehtoja koskevassa neuvottelu- ja sopimustoiminnassa.

Risto Kauppinen

Henkilöstöasiaa

n Akavan tiedottajana ja Akavalainen-lehden toimitussihteerinä on aloittanut elokuussa filosofian maisteri Jaana Parkkola. Hänen tehtävänsä on vuoden pituinen vuorotteluvapaan sijaisuus. Lakimies Paula Ilveskivi on vuorotteluvapaalla heinäkuun 2012 loppuun saakka. Hänen sijaisenaan toimii Akavan tiedottaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Tarja Arkio. n Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon neuvottelupäällikkö Arja Vehmas, joka vastasi ensisijaisesti yliopistosektorin sopimus- ja neuvottelutoiminnasta, on jäänyt eläkkeelle syyskuun alussa. Tehtävään haetaan parhaillaan uutta henkilöä. Lisäksi toimistosihteeri Tuula Pönni Jukosta on jäämässä eläkkeelle, ja hänen seuraajanaan Jukossa aloitti Anu Huttunen elokuussa.

34

Akavalainen 4 | 2011

Maisterit mopin varressa Suomi Areenalla n Akava järjesti heinäkuussa Porin Suomi Areenalla yleisötilaisuuden Maisterit mopin varressa – korkeasti koulutetut ulkomaalaiset Suomen työmarkkinoilla.

Keskustelussa olivat mukana Vuo-

den Pakolaisnainen 2010 Nazima Razmyar, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, EK:n työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Riitta Wärn sekä diplomiinsinööri Yuan Karppanen.

Nytt från Akava Regeringsprogrammet både ger och tar n Även om regeringsprogrammet innehåller många av de mål som Akava arbetat för, behandlas många viktiga ärenden på ett synnerligen allmänt plan. Intressebevakningen kommer därför att kräva mycket arbete av centralorganisationerna och medlemsförbunden under denna regeringsperiod.

Regeringen skärper inte beskattningen av löntagarnas inkomster, men i praktiken minskar löntagarnas realinkomster eftersom

socialskyddsavgifterna stiger och det finns risk för att kommunalskatten höjs. Regeringen är redo att stödja arbetsmarknadslösningarna med metoder som främjar konkurrenskraften, köpkraften och sysselsättningen. Det är Akavas ambition att under hösten få till stånd en stabiliseringslösning som borgar för att löntagarnas köpkraft utvecklas positivt.

De noteringar om arbetslivet som ingår i regeringsprogrammet svarar långt mot Akavas mål. Det

anges i programmet att ärenden som gäller arbetslagstiftningen, utvecklandet av arbetslivet och socialförsäkringen ska beredas i samråd med arbetslivsparterna och trepartssamarbetet kommer därför att ha stor betydelse under denna regeringsperiod.

Också många av målen för Akavas utbildningspolitik finns med i regeringsprogrammet, men å andra sidan undergräver nedskärningarna inom utbildningssektorn möjligheterna att nå målen.

Grå ekonomi bekämpas med en kampanj grå ekonomin och den ekonomiska brottsligheten har på samhället samt om konsekvenserna för individen.

I samband med kampanjen tar Akava upp oavlönat övertidsarbete, det så kallade gråa övertidsarbete, som är vanligt bland de högutbildade. Akava poängterar att grått övertidsarbete kan betraktas som del av den grå ekonomi. För grått övertidsarbete tjänar man

Kommun- och servicereformen – ett hot och en möjlighet n Enligt regeringsprogrammet genomför regeringen en landsomfattande kommunreform med målsättningen att få en kommunstruktur som utgörs av starka enskilda enheter. Kommunen består av naturliga arbetskraftsområden och är tillräckligt stora för att självständigt producera grundservice.

Kommunernas ekonomiska kunnande förbättras för att få fram de reella enhetskostnaderna för producerade tjänster. Målet är på detta sätt kunna förbättra serviceproduktionen och öka kostnadsmedvetenheten.

Vidare förnyas social- och hälsovårdens servicestrukturer i samband med kommunreformen.

För Akava är reformerna ett hot men även en stor möjlighet. Tredjedel av alla Akavamedlemmar arbetar inom kommunsektorn i lednings-, förmans- och specialistuppgifter. Jag tror att Akavamedlemmarna kommer att vara den största gruppen i framtidens kommunstrukturer. Det är klart att kommunernas serviceproduktion kommer att förändras på sikt. Kommunerna kommer att ha

varken in lön, social trygghet, pensionsskydd eller skatteinkomster. Det är en direkt löneöverföring till arbetsgivaren och innebär dessutom en risk för överbelastning. Nya jobbtillfällen uteblir om behovet av arbetskraft täcks med grått övertidsarbete.

Ytterligare uppgifter (på finska) finns på webbplatsen www.mustatulevaisuus.fi

Ordföranden

ansvaret för upprätthållandet av servicen, men produktionen kommer att skötas av den part som är bäst “på marknaden”. Men en del service kommer även att handhas av kommunen själv.

Då befolkningen föråldras måste kommunernas produktivitet förbättras. Detta får dock inte ske så att alls rivs ur Akavamedlemmarnas ryggskinn, utan nytt ledarskap, nya arbetsrutiner och ny teknik möjliggör ökad produktivitet. Samtidigt som produktiviteten höjs är det möjligt att styra en del av nyttan till de som genomför förändringen. Detta möjliggör en höjning av den offentliga sektorns löner för Akavamedlemmarnas del, för de är den grupp som genomför förändringarna. Kommunreformen är en stor möjlighet för Akavas medlemmar – låt oss alltså gripa tag i utmaningen och göra kommunsektorn till en konkurrenskraftig arbetsmarknad.

Laura Oja

n Akava deltar i en kampanj mot grå ekonomi och ekonomisk brottslighet som arrangeras av polisen. Ett flertal intressegrupper och andra myndigheter som bekämpar ekonomisk brottslighet deltar i kampanjen med temat Grå ekonomi – en svart framtid.

I kampanjen betonas att den grå ekonomin stjäl av oss alla.

Syftet är att informera ungdomar om de verkningar som den

Sture Fjäder Akavalainen 4 | 2011

35

Akava Camp 2011 Akava Camp -korkeakoulukiertue kiertää jälleen syksyn ajan Suomea.

Luvassa tuhti paketti työelämäasiaa ja rentoa meininkiä, tule mukaan!

Kiertuepaikkakunnat s s s s s s s s s s s

Kuopio 27.–28.9.

Mikkeli 29.9.

Seinäjoki 5.10.

Vaasa 6.10.

Jyväskylä 11.–12.10.

Hämeenlinna 13.10.

Tampere 25.–27.10.

Turku 1.–3.11.

Espoo 8.11., 10.11.

Vantaa 9.11.

Helsinki 22.–24.11.

Lisätietoa kiertueesta www.akavacamp.fi

Seuraa kiertuetunnelmia Facebookissa www.facebook.com/AkavaCamp