Akavalainen 4/2012 by Akava

Akavalainen 4 | 2012

Kuntien talous kuntoon Tiedätkö miten palkkasi muodostuu?

Yrittäjä punoo turvaverkkonsa itse

Akavalainen 4| 2012 “Muutosvastarintaa heikkenee, kun henkilöstö kokee päässeensä vaikuttamaan.” Paula Johansson, JUKOn pääluottamusmies, Turku

Kuntapalvelut arvioitava uudelleen

Kolme vastausta

Lyhyet

Palkan rakentumisen perusteet pitää tietää

Hyvä työ luo pidempiä työuria

Keskitetty sopiminen edistää työelämän laatua

Korkeasti koulutettujen työttömyys ennätyslukemissa

Valtio etsii tuloksellisuutta

Kolumni: Viestinnän uudet säännöt pitää elää todeksi

Biokemisti uudella uralla yrittäjänä

Tee turvallisesti etätöitä

Täällä Akava, kuuleeko Bryssel?

Uusi viestintäjohtaja haluaa Akavalle näkyvyyttä

Opiskelijoiden työnteko hyödyttää kaikkia

Opiskelijat: Mieluummin töitä kuin velkaa

Akava Camp tien päällä

Tapahtumat

Tutkittua

Nytt från Akava

Luku

Akavan jäsenistä ei osallistunut työnantajan kustantamaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen vuonna 2011. Kolmanneksella koulutukseen osallistuneista koulutuspäiviä kertyi vuoden aikana alle kolme päivää.

22 Akavalainen Järjestö- ja tiedotuslehti, jonka osoitteellinen jakelu kattaa keskusjärjestö Akavan hallinnon ja aluetoimijat, akavalaiset luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut, akavalaisten liittojen hallitusten ja hallinnon jäsenet sekä Akavan yhteistyökumppanit ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuvat intressipiirit. Painos 11 000 kpl Lehti verkkojulkaisuna: www.digipaper.fi/akavalainen

Akavalainen 4 | 2012

Lähde: Akavan TNS-gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kyselytutkimus. Lisätietoa akavalaisten kouluttautumisesta Akavaaka-julkaisusta: www.akava.fi/akavaaka

Julkaisija ja kustantaja Akava ry Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki puhelin 020 7489 400 etunimi.sukunimi@akava.fi www.akava.fi

Päätoimittaja Marjo Ollikainen Toimituspäällikkö Jaana Parkkola Toimituksen sihteeri Tarja Paajonen Taitto Grafiaalto / Aija Aalto

Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka Kirjapaino PunaMusta ISSN-L 1795-8822, ISSN 1795-8822 (painettu) ISSN 2242-0983 (verkkolehti) Ilmestymispäivä: 28.9.2012 Seuraava lehti ilmestyy: 14.12.2012 Kannen kuva: Johanna Kannasmaa Kuvassa: Leena Valmu

Puheenjohtajalta

Päätoimittajalta

Tulevaisuuden kunnon johtajat Viisivuotias tyttäreni ei halua koskaan kasvaa teiniksi. Teinit kun tekevät kaikkea ”peeloa”. Skeittaavat leikkipuiston altaassa juuri silloin, kun hän haluaisi ajaa siellä pyörällä, pussailevat kiipeilytelineen huipulla ja hokevat sitä sanaa, jota ei saa sanoa. Muutaman ohikiitävän vuoden kuluttua tytär on teini. Uskaltaako hän silloin kasvaa nuoreksi aikuiseksi? Nekin kun tekevät kaiken ihan väärin. Jos eivät heti alkuunsa syrjäydy koulusta, työstä ja yhteiskunnasta, lorvailevat liian kauan tutkintojensa kanssa. Sitten ne vaativat heti vakituisia työsuhteita, lainmukaisia työaikoja ja palkkoja. Valittavat eläkemaksuista, vaikka eivät aio edes olla työelämässä 68-vuotiaiksi. Tällaisia ne tuntuvat julkisen keskustelun perusteella olevan. Ne nuoret. Onko siis ihme, että he ovat huolissaan omasta ja kotimaansa tulevaisuudesta? Näin kertoo Kansallinen nuorisotutkimus 2012. Saman tutkimuksen mukaan nuoret ovat erittäin velvollisuudentuntoisia ja arvostavat sitä, että sovituista asioista pidetään kiinni. Oppivatko he työpaikoilla, että sovituista asioista pidetään kiinni? Nuorten työelämän arjessa tämä oppi voi olla koetuksella. Työsuhde voi katketa milloin tahansa, määräaikaisia työsopimuksia ketjutetaan, sitoutumista on osoitettava esimerkiksi jatkuvilla ylitöillä ja epätasa-arvoisiin palkkoihin pitää tyytyä. Akava, SAK ja STTK kampanjoivat nuorten työelämäoikeuksien puolesta 5. päivä lokakuuta, jolloin Suomessa vietetään Kansainvälistä kunnon työn päivää. Meidän työelämän konkarien tehtävänä on näyttää nuorille, millaisia kunnon johtajia, päälliköitä ja esimiehiä he voisivat lähitulevaisuudessa olla. Minkä nuorena oppii, sen vanhanakin taitaa. Marjo Ollikainen

Nyt jos koskaan pitää akavalaisten äänen kuulua Demokratia on tärkeä arvo, jota pitää vaalia kaikin keinoin. Suomi on demokraattinen maa, jossa voi äänestämällä yhä aidosti vaikuttaa omiin ja yhteisiin asioihin. Kunnallisvaaleissa sunnuntaina 28. lokakuuta ratkaistaan, mihin suuntaan kuntia viedään seuraavat neljä vuotta. Nämä ovat erityisen tärkeät vaalit: kunta- ja palvelurakenneuudistus on ovella, ja kuntien talous miinusmerkkinen. Ei siis ole yhdentekevää, miten vaaleissa käy. Akavalle on tärkeää, että taloutta ja palvelutuotantoa tehostetaan. Terve talous turvaa tulevaisuuden palvelut. Kuntien ja valtion jatkuva velkaantuminen on saatava poikki. Jotta nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatteet ja palvelut voidaan turvata, työllisyysasteen on noustava kymmenellä prosentilla nykyisestä 67 prosentista. Sataa työllistä kohden huolletaan tällä hetkellä 50 työelämän ulkopuolella olevaa henkilöä. Kolmentoista vuoden kuluttua sadalla työllisellä on 75 huollettavaa. Emme pysty kantamaan tällaista taakkaa, jos muutoksia ei saada aikaiseksi. Huononevissa talouden ja kantokyvyn oloissa meidän on huolehdittava osaamisesta ja sivistyksestä. Kuntien tärkeimpiä ydintehtäviä on korkeatasoisesta koulutuksesta huolehtiminen. Ilman osaamista Suomi taantuu, ja pohja kaikelle kehitykselle tehdään perusopetuksessa. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan hyviä puolia on puolustettava. Akava on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, ja nyt meidän äänemme pitää kuulua. Toivon, että kaikki akavalaiset käyttävät tänä syksynä äänioikeuttaan ja ovat mukana vaikuttamassa kuntiemme tulevaisuuteen. Demokratia säilyy vain, jos kansa äänestää. Demokratian näivettyminen ei ole Suomen tai akavalaisten etu. Sture Fjäder

Akavalainen 4 | 2012

Akavan mielestä kuntien perustehtävistä on käytävä avointa keskustelua. Toimintamalleja on pakko uudistaa, jotta kuntien talous kestää tulevaisuuden menopaineet.

Teksti: Jaana Parkkola n Kuva: Lehtikuva

Kuntien tulevai

Kuntien palveluvelvoitteille löydettävä katto Akavan mielestä valtion on vastedes liitettävä jokaiseen kunnille annettavaan uuteen velvoitteeseen myös arvio siitä, miten ne rahoittavat kyseisen palvelun.

– Menettely jäntevöittäisi talouspolitiikan vastuullisuutta. Meillä ei ole varaa palkkaveron korotuksiin, joten on pakko harkita vanhojen tehtävien karsimista. Kuntien palveluvelvoitteille on löydettävä katto, Fjäder vaatii. Fjäderin mukaan julkisen sektorin tehtävistä on keskusteltava kriittisesti: mitä lakisääteisiä tehtäviä kuntien on pakko hoitaa ja mitkä palvelut ne saisivat hoitaa vapaaehtoisesti, tarpeen mukaan. Lisäksi on määriteltävä tarkoin, mitkä palvelut ovat lähipalveluja ja missä palveluissa keskittäminen on tarkoituksenmukaista. – Julkisen sektorin tehtäviä on jatkuvasti lisätty, mutta mistään ei ole koskaan luovuttu. Tämä meno ei voi enää jatkua, Fjäder sanoo.

kava painottaa kuntavaalitavoitteissaan kuntien talouden tervehdyttämistä sekä puolustaa laadukasta opetusta ja koulutusta. Akavan mielestä kaikkialla Suomessa on tarjottava laadukkaat palvelut sekä terveellinen ja turvallinen asuinympäristö. Tämä edellyttää kuntakoon kasvua. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kannustaa avoimeen ja ennakkoluulottomaan keskusteluun kuntien perustehtävistä ja niiden rahoituksesta kunnallisvaalien alla. Palvelujen järkeistäminen on Fjäderin mukaan väistämättä edessä. – Väestörakenteen muutokset ovat karu tosiasia, joka panee huoltosuhteen koville. Kuntien on pakko hakea uusia toimintamalleja kaikkialla Suomessa, Fjäder sanoo.

Akavalainen 4 | 2012

Akavan mielestä nykyisen palveluvelvoitteen tasoja laatukriteeriton on selkiytettävä ja arvioitva resurssien riittävyys niiden saavuttamiseksi. – Valtion ja hallituksen on tehtävä priorisointilinjaukset, mutta tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa asiantuntijoita ja kuntien työntekijöitä kuunnellen, Fjäder painottaa. Velkaantuminen saatava kuriin Akava painottaa kuntavaalitavoitteissaan, etteivät kunnat voi jatkossa elää velkarahan varassa. – Velkaantuminen vaarantaa palvelut sekä julkisen talouden kestävyyden. Vaakalaudalla on tulevien sukupolvien hyvinvointi. Tämä on myös sukupolvien välisen tasa-arvon kannalta tärkeä kysymys, Fjäder muistuttaa.

isuus päätetään nyt Nyt on aika vaikuttaa, mitä kunta on tulevaisuudessa.

Laadukas kasvatus ja koulutus turvaavat tulevaisuutta Fjäder korostaa, että varhaiskasvatuksen ja koulutuksen laadusta ei voi tinkiä. – Korkealaatuiset kasvatus- ja koulutuspalvelut on asetettava etusijalle kunnissa taloudellisesti niukkoinakin aikoina, koska niiden varaan rakentuu koko tulevaisuutemme.

Henkilöstön osaaminen käyttöön muutoksen suunnittelussa – Koko henkilöstö on otettava mukaan muutosten suunnitteluun ja toteutukseen kunnissa. Tämän rinnalla on kehitettävä tuottavuutta ja sen mittaamista kunnissa, Fjäder muistuttaa. Tuottavuudesta on tultava Fjäderin mielestä arkipäivää julkisella puolella: yhdellä eurolla on saatava enemmän aikaiseksi. – Tuottavuutta ei voida silti ottaa aina kuntahenkilöstön selkänahasta. Tarvitaan johdonmukaista esimiestyön ja johtamisen kehittämistä. Lisäksi henkilöstön palkitsemisjärjestelmät kaipaavat Fjäderin mielestä nykyaikaistamista. – Myös yksilön suoritusta pitää voida palkita.

Aika tehdä muutos Fjäder kannustaa aktiivi-ikäisiä ja erityisesti nuoria mukaan kuntapolitiikkaan. Sukupolvien välinen vastakkainasettelu voidaan hänen mielestään parhaiten välttää, kun eri-ikäiset ovat mukana päättämässä yhteisistä asioista. – Kunnallisvaaleissa on pelissä kuntien tulevaisuus. Nyt on aika vaikuttaa, mitä kunta on tulevaisuudessa. Kuntien tulevaisuus on akavalaisille tärkeä asia – sekä työntekijöinä että veronmaksajina mutta myös palveluiden käyttäjinä.

Akavalainen 4 | 2012

Akavan kuntavaalitavoitteet miseen. Koko henkilöstö on otettava mukaan muutosten suunnitteluun ja toteutukseen. Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö on keskeinen muutosvoima. Johtamisen on oltava ammattitaitoista ja inhimillistä.

1. Kuntien taloutta vahvistettava ja palvelutuotantoa tehostettava Terve talous turvaa kuntien palvelut tulevaisuudessa. Kuntien jatkuva velkaantuminen vaarantaa palvelut ja koko julkisen talouden kestävyyden sekä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Laadukkaat palvelut edellyttävät vahvoja peruskuntia, joissa on osaava ja palvelutarpeeseen nähden riittävä henkilöstö. Toimiva tehtävien jako ja rahoitusmalli kuntien ja valtion välillä on varmistettava. Palvelutuotantoon tarvitaan monipuoliset toteuttajat: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori muodostavat yhdessä toisiaan tukevan palvelukokonaisuuden. 2. Kunnissa huolehdittava työnteon ja yrittämisen edellytyksistä Kuntien on tuettava työnteon edellytyksiä mahdollistamalla kohtuuhintainen asuminen, kilpailukykyinen ja toimiva joukkoliikenne sekä lasten tarpeisiin vastaava päivähoito. Yrittäjämyönteistä ilmapiiriä tulee kunnissa vahvistaa. Julkisia palveluita on tuotettava myös yksityisenä palvelutuotantona ja näin parantaa yrittämisen edellytyksiä palvelusektorilla. 3. Opetuksen ja koulutuksen laatua kehitettävä Korkealaatuiset kasvatus- ja koulutuspalvelut on asetettava etusijalle kunnissa taloudellisesti niukkoinakin aikoina, sillä niiden varaan rakentuu koko tulevaisuutemme. Perusopetukseen kohdistuvia leikkauksia tai säästöjä tulee välttää ja kehittämistyön tulee lähteä koulutuksen laadun parantamisen näkökulmasta. Laadukkaan koulutuksen saatavuus on turvattava joka puolella Suomea. 4. Sosiaali- ja terveyspalvelut turvattava kaikille taloudellisesti kestävällä tavalla Potilaan hoidon takaamiseksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tulee muodostaa sekä toiminnallisesti, hallinnollisesti että taloudellisesti nykyistä tehokkaampi kokonaisuus. Ennaltaehkäisevä kansanterveystyö, sosiaalihuolto ja varhainen puuttuminen sekä nopea palveluiden saatavuus ovat keskeisiä kehittämiskohteita ja oikeansuuntaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Valinnanmahdollisuudet parantavat palveluiden laatua.

Akavalainen 4 | 2012

7. Metropolialueen oltava kansainvälisesti kilpailukykyisempi Metropolialueen suotuisa kehitys on keskeistä koko Suomen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille. Alueen kansainvälinen vetovoima ja uusien työpaikkojen syntyminen ovat kansallisesti tärkeitä kysymyksiä. Metropolialueelle tulee kehittää toimintamalli, joka vastaa nykyistä paremmin esimerkiksi maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön kasvaviin haasteisiin.

5. Kulttuuri ja liikunta elinvoiman lähteenä Kirjastot, museot, kulttuuri- ja taidelaitokset, taiteen perusopetus sekä kansalaisja työväenopistot ovat keskeisiä palveluita henkiselle pääomalle. Liikuntapalvelut ovat merkittäviä elämänlaadun ja terveyden edistämisessä. Nuorisotoimen toimintamahdollisuuksia on kehitettävä. 6. Henkilöstö mukaan muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen Kuntien henkilöstöllä on oltava mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittä-

8. Kunnanvaltuustojen roolia päätöksenteossa vahvistettava Vastuun ja vallan tulee olla demokraattisesti valituilla valtuustoilla. Kun kuntakoko kasvaa, voidaan lakkauttaa epätarkoituksenmukaisia kuntayhtymiä ja palauttaa tehtävät takaisin peruskuntiin kunnallisen demokratian piiriin. Kuntakoon kasvu edellyttää lähidemokratian kehittämistä uusien osallistumis- ja vaikuttamiskeinojen avulla.

Lisätietoa Akavan kuntavaalitavoitteista: www.akava.fi/kuntavaalit Nettisivuilla voit katsoa myös kuntavaaliaiheiset videokommentit ja lukea Akavan asiantuntijoiden Kunnostusta-blogia.

Kuntavaalit esillä Akava-päivillä Akava-päivien teemana on tänä syksynä kuntavaalit. Järjestämme lokakuussa Kuopiossa ja Tampereella paneelikeskustelun, jossa paikalliset poliitikot esittävät näkemyksiään ajankohtaisista kunta-aiheista. Jyväskylässä tilaisuuden aiheena on työyhteisöviestintä. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder esittelee kaikkien tilaisuuksien alussa Akavan kuntavaalitavoitteet. Tilaisuudet alkavat kaikilla paikkakunnilla kello 17 ja päättyvät noin kello 19. Tilaisuudet ovat avoimia yleisötilaisuuksia. Ilmoittaudu mukaan! n 2.10. Jyväskylä, Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35 n 11.10. Kuopio, ravintola Oliva, Viestikatu 3 n 25.10. Tampere, Tampereen ammattikorkeakoulu, Kuntokatu 4

Lisätietoa: www.akava.fi/akava-paivat

Akavan kuntavaalitavoitteet pääluottamusmiesten syynissä Teksti n Jaana Parkkola Kysyimme kolmelta kuntien pääluottamusmieheltä näkemyksiä Akavan kuntavaalitavoitteista. Luottamusmiesten mielestä Akavan tavoitteet ja keinot kuntien tuloksellisuuden parantamiseksi ovat oikean suuntaisia: rakenteissa ja prosesseissa on paljon kehitettävää, ja tuloksellisuuden kasvun on tunnuttava henkilöstön kukkarossa.

– Samaan aikaa on kuitenkin muistettava, ettei kunta ole yritys, sanoo Turun kaupungin pääluottamusmies, JUKOlainen Paula Johansson. Tulosta ei synny ilman motivaatiota Johansson muistuttaa, että työmotivaatio vaikuttaa olennaisesti henkilöstön tuloksellisuuteen. – Työmotivaatiota voidaan parantaa ottamalla henkilöstö aidosti mukaan työn suunnitteluun ja muutosten toteuttamiseen. Organisaatioita, laatikoita ja prosesseja pyöritellään usein konsulttien johdolla, ja oman työnsä asiantuntijoiden kuuntelu ja muutosten arkipäivän jalkauttaminen unohtuu helposti, Johansson kertoo.

elu a Katt

iin Katar

son

s Johan Paula

Pekka

ri Kupa

Oulun JUKOn pääluottamusmiehen Katariina Katteluksen mielestä tuloksellisuus ei parane, jos henkilöstö kokee, että tuloksellisuus otetaan vain heidän selkärangastaan. – Ehkä tässä yritetään haukata liian iso pala kerralla. Tuloksellisuutta pitäisi kehittää ensin pienimuotoisemmin. Isot tuloksellisuushankkeet sortuvat omaan mahdottomuuteensa.

Esimiehet tarvitsevat koulutusta Pääluottamusmiesten mielestä kunnissa on kiinnitettävä huomiota järjestelmälliseen esimieskoulutukseen. Johansson huomauttaa, että esimiestaitoihin tulisi kiinnittää huomiota jo rekrytointivaiheessa. – Pelkkä substanssiasiantuntemus ei riitä, vaan johtajien ja esimiehien on kyettävä sujuvaan vuorovaikutukseen työntekijöiden kanssa. Jyväskylän KTN:n pääluottamusmiehen Pekka Kuparin mielestä kuntien johtamista voitaisiin tehostaa väliportaan hallintoa vähentämällä. – Myös poliittisen- ja virkamiesjohdon yhteistyötä voitaisiin tiivistää, Kupari lisää. Henkilöstö mukaan muutoksen suunnitteluun Luottamusmiesten kokemuksen mukaan kunnissa on halua ottaa henkilöstön mukaan muutosten suunnitteluun. Käytännössä keinot kuitenkin puuttuvat. – Erityisesti kunnan ylin johto korostaa, että nimenomaan henkilöstö on kehittämistyön ydin. Moniportaisessa organisaatiossa viesti asiakasrajapinnassa olevan henkilöstön ja ylimmän johdon välillä kuitenkin valitettavasti hukkuu, Kattelus sanoo. Johanssonin mukaan välillä tuntuu siltä, että muutosvastarinnan pelossa henkilöstö muistetaan vasta muutosten loppuvaiheissa – silloin kun asioihin ei enää voi vaikuttaa. – Tulisi muistaa, että muutosvastarintaa heikkenee, kun henkilöstö kokee päässeensä vaikuttamaan. Kupari on huolissaan, että muutoksessa huomio kiinnittyy liiaksi suunnitelmien tekemiseen, eikä aikaa jää ”oikeisiin töihin”. – Nykypäivänä tuntuu siltä, että mikään muu ei ole pysyvää kuin muutos. Se tuntuu myös työntekijöiden arjessa, ja välillä jää varsinainen työ tämän takia vähän sivurooliin.

Kyllä vai ei kuntaliitoksille?

Jussi Pajunen, kaupunginjohtaja, Helsinki

Suurempi kuntakoko on valtakunnallisesti yksinkertaisin ja tehokkain tapa turvata suomalaisen hyvinvointimallin tulevaisuus. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhdistäminen yhdeksi kaupungiksi katkaisee parhaiten uhkaavan kuntien välisen segregaatiokehityksen. Yksi kunta takaa aidon yhteisen demokraattisen vastuunkannon ja päätöksenteon.

Tapani Tölli, kansanedustaja, Keskusta

Ei pakkoliitoksille. Vapaaehtoisille, perustelluille liitoksille kyllä. Mikään tutkimus, selvitys, analyysi tai kansainvälinen vertailu ei tue näkemystä, että suurkuntien avulla pystyttäisiin tuottamaan palvelut tehokkaimmin ja toimivimmin. Kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan kaikissa tapauksissa.

Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kyllä vapaaehtoisille kuntaliitoksille, vahvemmille peruskunnille. Niillä alueilla, joissa niitä ei vapaaehtoisesti synny, tarvitsemme kuntien yhteistyön tiivistämistä. Tarvitsemme kaikkialla palvelutuotantotapojen uudistamista. Nykyisillä rakenteilla ja toimintatavoilla emme pärjää. Uudistukset on tehtävä tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa siten, että keskeiset kuntatoimijat sitoutuvat muutoksiin. Akavalainen 4 | 2012

Lyhyet

Inka Ukkola

Osaaminen näkyväksi työtodistukseen

Uusi julkaisu: Osaaminen näkyväksi työtodistukseen TJS Opintokeskus on julkaissut uuden oppaan Osaaminen näkyväksi työtodistukseen. Inka Ukkolan toimittama julkaisu opastaa kuvaamaan osaamista ja työkokemusta työtodistuksessa. Lisäksi opas neuvoo tunnistamaan omaa osaamista ja tuomaan sitä esiin. Tästä on hyötyä esimerkiksi kehityskeskustelussa, työnhaussa, opiskelun tai lisäopintojen yhteydessä. Julkaisu on osa ESR-hanketta Unelmia uudesta työstä, jolla toimihenkilöjärjestöt tukevat muussa kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia jäseniä. Lyhyitä työsuhteita tekevät ja itsensä työllistävät hakevat töitä usein, joten heille on erityisen tärkeää pystyä tunnistamaan ja osoittamaan oma osaaminen. Tilaa maksuton julkaisu osoitteessa www.tjs-opintokeskus.fi/aineistot n

Lainattua ”Parhaita esimiehiä ja johtajia ovat ne, jotka osaavat olla läsnä silloinkin, kun aikaa on vain kolme minuuttia. Läsnäolo on iso palaute.” Helena Åhman, YTY-lehti 3/2012 ”Töissä ei tarvitse olla ’älyttömän kivaa’, kunhan siellä on suhteellisen mukavaa siedettävän usein.” Marja Kokkonen, myynti & markkinointi -lehti 5/2012 ”Varsinkin kiltit ihmiset kuormittuvat ristiriidoista.” Kristiina Toivola, Lääkärilehti 36/2012

Akavalainen 4 | 2012

Koulutusneuvontaa Facebookissa Koulutusneuvonnan Facebook-sivusto auttaa käytännönläheisesti ja rennosti koulutukseen liittyvissä asioissa. Se antaa tietoa muun muassa opiskelumahdollisuuksista ja koulutukseen hakeutumisesta, opintojen rahoittamisesta sekä eri aloista ja ammateista. Sivustolla voi esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluun. Työlinjan koulutusneuvojat ja TE-toimistojen nuorten neuvojat päivittävät sivustoa ja vastaavat kysymyksiin. www.facebook.com/Koulutusneuvonta n

Linkkivinkki www.tasa-arvovaalit.fi Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on avannut sivuston, joka tarjoaa tietoa kuntapolitiikasta sekä äänestäjille että ehdokkaille. Ne esittelevät esimerkiksi perusopetusta, sosiaalitoimen tehtäviä ja kunnan henkilöstöpolitiikkaa sukupuolinäkökulmasta.

Lyhyet

Työttömyysvakuutusmaksujen perintä Työttömyysvakuutusrahastolle Työttömyysvakuutusrahasto (TVR) vastaa vuoden 2013 alusta työttömyysvakuutusmaksuasioista, mikä tehostaa valvontaa ja helpottaa harmaan talouden torjuntaa. Lisäksi Työttömyysvakuutusrahasto säästää toimintamenoissaan noin 10 miljoonaa euroa vuosittain. Vuotta 2013 ja sitä myöhempiä vuosia koskevat työttömyysvakuutusmaksuasiat keskitetään Työttömyysvakuutusrahastolle. Se hoitaa jatkossa neuvonnan, perinnän ja valvonnan, jotka ovat aiemmin olleet tapaturmavakuutuslaitosten vastuulla. Lisätietoa: www.tvr.fi n

Uudelle Akavatalolle tonttivaraus Akavan työvaliokunta ja hallitus ovat asettaneet selvitysryhmän selvittämään eri vaihtoehtoja uudeksi yhteiseksi toimitalohankkeeksi. Tämän rinnalla selvitetään ja suunnitellaan nykyisen Akavatalon peruskorjausta. Akavan jäsenliitoista 27 on ilmoittanut ilman sitoumuksia olevansa kiinnostunut hankkeesta. Selvityksen alla on ollut kaksi vaihtoehtoa Pasilan alueella, joista toinen on Keski-Pasilaan rakennettavat tornitalot ja toinen on Aleksis Kiven kadulla sijaitseva toimistotalolle kaavoitettu tontti, joka on Pasilan aseman lähistöllä Teollisuuskadun päässä. Akava on tehnyt Helsingin kaupungille tontinvarauspyynnön Aleksis Kiven katu 29:n tonttiin 31.12.2013 asti. Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta käsittelee tontinvarauspyynnön lähiaikoina. n

Kaipaatko tietoa akavalaisista ammateista tai uravaihtoehdoista? Entä etsitkö sopivaa liittoa? Tutustu palveluumme www.akavalaisetammatit.fi

Tarkista työeläkeotteesi Kunta-alan, valtion, evankelisluterilaisen kirkon ja Kelan työntekijät saavat työeläkeotteen Kevasta syksystä alkaen. Otteelta selviävät työeläkettäsi kartuttavat julkisen ja yksityisen alan työsuhteet sekä etuudet. Otteen tiedot kannattaa tarkistaa, sillä tuleva eläkkeesi pohjautuu näihin tietoihin. Lähetysaikataulun voit katsoa sivuiltamme www.keva.fi

Akavalainen 4 | 2012 Akavalainen42012_Akava_akavalaisetammatit_94x132_1_4 sivu.indd 1

9/13/2012 12:50:15 PM

Palkasta pitää puhua Palkan rakentuminen tunnetaan suomalaisilla työpaikoilla heikosti.

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu n Kuva: Johanna Kannasmaa

oka kolmas suomalainen palkansaaja ei tiedä, miksi hänen tehtävänsä on sijoitettu nykyiselle vaatimustasolle. Puolelle suomalaisista on epäselvää, miten heidän työsuorituksensa vaikuttaa palkkatasoon. Asia paljastui Palkkatietämys Suomessa -tutkimushankkeessa. Siihen osallistui kaikkiaan 5 200 työntekijää 20 organisaatiosta eri sektoreilta ja eri toimialoilta. Niissä on käytössä yhteensä 31 erilaista palkkausjärjestelmää. – Mitä paremmin työntekijä tietää, miten hänen palkkansa rakentuu, sitä tyytyväisempi hän on, sanoo tutkija Elina Moisio. Moisio kertoo, että palkkatietämys vaikuttaa paitsi palkkatyytyväisyyteen myös sitoutumiseen, työhyvinvointiin, työilmapiiriin ja suoritukseen. Oma toiminta vaikuttaa Moisio huomauttaa, että miltei kaikilla työpaikoilla palkat perustuvat jollain tavalla tehtävien arviointiin ja henkilön suoriutumiseen. – Aiemmin palkat olivat taulukkopalkkoja tai puhtaasti työnantajan harkinnassa. Nyt palkkausjärjestelmät kannustavat ihmisiä toimimaan tietyllä tavalla. Kannustavuus jää heikoksi, jos ihminen ei tiedä, mikä hänen palkkaansa vaikuttaa, Moisio toteaa. – Palkkatietämyksellä tarkoitetaan sitä, että ihminen ymmärtää palkan perusteet, prosessit ja sen, miten hänen oma toimintansa vaikuttaa palkkaan. Pelkkä työtovereiden palkan tietäminen saattaa johtaa tyytymättömyyteen, jos ei tiedetä, miksi palkka on tietyn suuruinen.

Akavalainen 4 | 2012

Esimies on avainasemassa Perustuipa palkkausjärjestelmä työehtosopimukseen tai yrityskohtaiseen sopimukseen, tulisi työnantajan kertoa palkkakriteereistä työntekijöille. – Isossa organisaatiossa esimies tulkitsee, mitä kriteerit tarkoittavat henkilön työtehtävässä, Moisio toteaa.

Mitä paremmin työntekijä tietää, miten hänen palkkansa rakentuu, sitä tyytyväisempi hän on.

Vaikka suomalaisten palkkatietämyksessä on rutkasti kehitettävää, suoritustietämys ja tulospalkkaustietämys ovat paremmalla tolalla. Kolme neljästä uskoi tuntevansa tulospalkkiomittarit, ylemmät toimihenkilöt useammin kuin muut. Tutkija Anu Hakonen kertoo, että nykyisin tulospalkkiojärjestelmistä keskustellaan työpaikoilla ja henkilöstö pääsee vaikuttamaan niiden perusteisiin. – Näyttää siltä, että esimiehen asema on hyvin keskeinen. Jos esimies jaksaa keskustella tuloksellisuudesta useaan otteeseen vuoden mittaan ja ohjaa suoritusta oikein, järjestelmät vaikuttavat suoritukseen.

Mitä likemmin tulospalkkiotavoitteet liittyvät työhön, sitä selvemmin ne vaikuttavat suoritukseen. Mikäli tavoitteet ovat hyvin yleisluontoiset, kuten yrityksen voitto, järjestelmä helposti unohtuu, eikä ohjaa jokapäiväistä työskentelyä. – Tulospalkkion selkeä kytkös yrityksen strategiaan lisää sen hyväksyttävyyttä, Hakonen muistuttaa. – Esimerkiksi kuntaliitoksissa uuden strategian suuntaa voi ohjata tulospalkkiolla, koska palkkausjärjestelmien yhteen sovittaminen vie aikaa. Moisio tähdentää, etteivät peruspalkan ja tulospalkkion perusteet saisi olla keskenään ristiriidassa. – Kummankin pitäisi ohjata samaan suuntaan. Joskus peruspalkan suoritusarviointikriteerit eivät vastaa enää yrityksen tarpeita ja tulospalkkiolla kannustetaan johonkin muuhun. Kokonaispalkkakin on avattavissa Myös kokonaispalkassa tai sopimuspalkassa on usein tehtävään ja suoritukseen liittyviä kriteerejä. – Kriteereistä ei ehkä keskustella avoimesti. Yritykset vielä hakevat linjaa, missä määrin niistä pitäisi puhua. Palkan kannustavuus on heikko, jos kriteerejä ei tunneta, Moisio sanoo. On toki tilanteita, joissa on vaikea toimia avoimesti. Yritysfuusioiden jälkeen käytössä voi olla samanaikaisesti useampi palkkausjärjestelmä. Tällöin työnantajan etu on varata aikaa palkkausjärjestelmien muuttamiseen. Henkilöstön luottamus toiminnan oikeudenmukaisuuteen on tärkeää.

Tieto työpaikan palkkaperusteista lisää henkilöstön sitoutumista ja työhyvinvointia, sanovat tutkijat Elina Moisio (vas.) ja Anu Hakonen.

Palkkausjärjestelmistä kerrottava avoimesti Ekonomit eivät juuri puhu palkoista työpaikoillaan, tietää Suomen Ekonomiliiton SEFEn edunvalvontajohtaja Lotta Savinko. – Ensisijaisesti välitetään siitä, paljonko maksetaan. Palkan rakentuminen on sivuseikka. Provisiopalkkalaisilla asia on tietysti toisin. Savingon mielestä palkkausjärjestelmien avoimuudessa on paljon parannettavaa. Yrityksen kaikkien työntekijöiden tulisi tietää, miten palkat rakentuvat, miten palkkaan voi itse vaikuttaa ja millä perustein palkkoja korotetaan. – Palkanosista, kuten ylitöiden ja matka-ajan korvattavuudesta ei monesti ole sovittu, vaikka ylitöistä on selkeät kirjaukset työaikalaissa. Joissakin yrityksissä palkkausjärjestelmä on “vain yhden henkilön päässä”. Osa palkkausjärjestelmistä on puolestaan ymmärrettäviä ja avoimia. Savinko huomauttaa, että sekään ei takaa, että järjestelmiä käytettäisiin suunnitellulla tavalla. – On kaikkien kannalta turhauttavaa, että luodaan järjestelmiä, jotka jäävät pölyttymään ylälaatikkoon. Savinko kertoo, että peruspalkasta sovitaan yleensä yhdessä, mutta tulospalkkaus on tavallisesti työnantajan luoma järjestelmä. – Oleellisinta on, että tulospalkka ei ole palkan isoin osa. Kokonaispalkalla olevien on pidettävä itse huoli palkkakehityksestä. Jollei esimies kerro kehittymistarpeita, niistä on Savingon mukaan kysyttävä. Palkkakeskustelu olisi käytävä joko kehitys- tai palautekeskustelussa tai sitten erillisenä keskusteluna.

– Se ennakoi hyvin henkilöstön sitoutumista. Systeemi ja suoritusarviointi pitää tuntea, samoin se, kuinka suuria korotuksia on odotettavissa. Moisio huomauttaa, että esimiesten tulee käyttää palkankorotuksiin yhtenäisiä kriteerejä. Henkilöstölläkin on Moision mukaan vastuunsa. Tietoa palkkausjärjestelmistä on usein saatavilla, kunhan näkee jonkin verran vaivaa. Anu Hakonen antaa vinkin, että esimerkiksi kehityskeskustelussa kannattaa kysyä, mitä voi tehdä toisin, jotta palkka nousisi. Tällä tavoin yrityksen strategia ja palkkauksen perusteet tulevat näkyviksi. – Suomessa ollaan turhan häveliäitä puhumaan palkasta. Palkasta keskustelemiseen pitää luoda omia foorumeita. Lisätietoa: - Palkkatietämys Suomessa -tutkimushanke 2010–2012, Aaltoyliopisto, Perustieteiden korkeakoulu, Työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä. - Anu Hakonen: Ei ainoastaan rahaa - Ryhmäperusteisten tulospalkkioiden merkitykset reflektioteorian näkökulmasta. Aalto-yliopisto. Helsinki 2012.

– Tavoitteiden tulee olla selvät molemmilla osapuolille. Lisäksi olisi sovittava, milloin palkasta neuvotellaan seuraavan kerran.

Tasa-arvosuunnitelmasta apua Samanarvoisesta työstä ei vieläkään makseta naisille ja miehille samaa palkkaa. Nais- ja miesekonomien välillä on 12,5 prosentin selittämätön palkkaero. Kaiken kaikkiaan yksityissektorilla työskentelevillä ylemmillä toimihenkilöillä on naisten ja miesten välillä suurempi palkkaero kuin muilla henkilöstöryhmillä. Savinko sanoo, että huolella tehdystä tasa-arvosuunnitelmasta voi olla hyötyä. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää tietoa työpaikan tilanteesta ja toimenpiteet, joilla epäkohtia pyritään korjaamaan. – Suuri askel olisi jo se, että tasa-arvosuunnitelmat ylipäätään tehtäisiin kaikilla työpaikoilla ja ilmenneisiin ongelmiin puututtaisiin, Savinko muistuttaa.

Akavalainen 4 | 2012

Työhyvinvoinnin suunnannäyttäjät Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke on saanut tunnustusta ulkomaita myöten. Teksti: Jaana Parkkola n Kuvat: Anniina Salminen-Carrera ja Jari Härkönen

ästä voisi ottaa oppia: työnantaja- ja työntekijäpuoli neuvottelevat samassa pöydässä työhyvinvointiin liittyvistä asioista ja vielä niin, että mukana ovat kaikki henkilöstöryhmät. Yhteistyö näyttää kaiken lisäksi tuottavan tuloksia. Teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteinen työhyvinvointihanke Hyvä työ – Pidempi työura on otettu yrityksissä hyvin vastaan. Hanke on herättänyt kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. – Esimerkiksi Euroopan komissio on lisännyt hankkeen työkalupakkiin, johon kerätään hyviä eurooppalaisia käytäntöjä työhyvinvoinnin edistämiseksi. On kansainvälisestikin poikkeuksellista, että työntekijät ja työnantajat tekevät tämäntasoista yhteistyötä ja kykenevät sopimuskaudet ylittävään yhteisprojektiin, huomauttaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n asiamies Elina Das Bhowmik.

Johdon läsnäolo on erittäin tärkeää henkilöstön sitoutumisen kannalta.

Vielä ehtii mukaan Hyvä työ – Pidempi työura -hanke sai lähtölaukauksen vuonna 2009 teknologiateollisuuden työehtosopimuksista. Kolmevuotinen hanke aloitettiin vuonna 2011 vuoden mittaisella pilottikokeilulla. Nyt hankkeessa on mukana 50 teknologia-alan yritystä kansainvälisistä pörssiyhtiöistä pk-yrityksiin, ja mukaan voi edelleen liittyä. Projektipäällikkö Tiina Hartikaisen mukaan hankkeen tavoitteena on kehittää työhyvinvointia, pidentää työuria ja edistää yhdessä tekemistä yrityksissä. – Kun yrityksestä otetaan meihin yhteyttä, katsomme ensin mitä yrityksessä on aiemmin tehty, mitä hanke voisi heille antaa ja miten projekti etenee. Mukana olevat yritykset voivat itse valita, missä tahdissa kehittämishanke toteutetaan, Hartikainen kertoo. Johdon esimerkki ratkaisee Kehittämishanke alkaa yrityksessä projektiryhmän perustamisesta. Hartikaisen mukaan perusedellytys on, että projektiryhmässä on mukana edustajat kaikista henkilöstöryhmistä, johdosta, työsuojelusta ja työterveyshuollosta. – Johdon läsnäolo on erittäin tärkeää henkilöstön sitoutumisen kannalta. Hartikainen kertoo, että yhteistoiminta johdon ja eri henkilöstöryhmien välillä on parantunut yrityksissä selvästi kehitysprojektien aikana. – Työpaikoilla on ymmärretty, että työhyvinvoinnin kehittäminen

Akavalainen 4 | 2012

on kaikkien asia. Toki paljon on vielä petrattavaa siinä, miten koko henkilöstö käytännössä saadaan mukaan. Innostaminen, keskusteleminen ja vastuun jakaminen on tärkeää. Tutka näyttää kehityskohteet Hankkeeseen mukaan tulevan yrityksen tilanne kartoitetaan Tutka-kyselyllä. Tutkan sijaan tai rinnalla yritys voi hyödyntää omia, olemassa olevia tutkimuksiaan. – Tutkan tuloksia tarkastellaan henkilöstöryhmittäin, jolloin niistä saa paljon konkreettista tietoa ja apua kehittämiskohteiden valintaan. Laaja vastauspankki toimii lisäksi hyödyllisenä vertailuaineistona, Hartikainen sanoo. Tämän jälkeen projektiryhmä istuu tulosten kanssa alas ja valitsee menetelmän mukaisesti tärkeimmät kehityskohteet. Tutka-kyselyä voi testata maksutta hankkeen nettisivuilla www.tyohyvinvointi.info. Henkilökohtaisia tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi kehityskeskusteluissa tai ne voi ottaa

puheeksi tarvittaessa työterveyslääkärin kanssa. – Jos työkalun haluaa yrityksen käyttöön, se edellyttää rekisteröitymistä. Yritys saa työkalun näin käyttöönsä ja voi miettiä, miten liittää sen osaksi työhyvinvointityötä. Motivaatio ja luottamus ovat lisääntyneet Das Bhowmik muistuttaa, että ylempien toimihenkilöiden työhyvinvoinnissa korostuvat henkisen puolen jaksamiskysymykset. –Ylempien toimihenkilöiden työhyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat monisyisiä ja ne liittyvät jaksamisen ohella vuorovaikutukseen ja arvostuksen tunteen kokemiseen. Muutokset toimintatavoissa eivät tapahdu nopeasti, vaan vaativat aikaa. Siksi on hienoa huomata, että hankkeen aikana myös ylempien toimihenkilöiden arviot esimiehen ja työyhteisön tuesta sekä työmotivaatiosta ovat parantuneet jonkin verran. Das Bhowmikin mielestä hankkeen yksi tärkeimmistä saavutuksista on se, että henkilöstön motivaatio ja luottamus työnantajaa kohtaan ovat lisääntyneet mukana olevissa yrityksissä. – Kun esimiehen ja työyhteisön tuki lisääntyy, tulee tunne yhteen hiileen puhaltamisesta. Ylemmille toimihenkilöille tärkeitä työhyvinvoinnin tekijöitä ovat Das Bhowmikin mukaan itsensä kehittäminen, hyvä johtaminen ja työstä saatu palaute. – Ylipäätään vuorovaikutuksen kehittäminen, oli se sitten kehityskeskustelujen tai palaverikäytäntöjen uudistamista, vahvistaa tunnetta, että esimies kuuntelee. Aina ei ole tärkeintä, että oma mielipide menee edes läpi. Usein riittää, että tulee kuulluksi. Das Bhowmik muistuttaa, että ylempien toimihenkilöiden työhyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi myös osaamiseen ja koulutukseen liittyvät asiat. – Hankkeessa on noussut esiin, että ihmisillä on kova halu jatkaa töissä eläkeikään asti. Samaan aikaan koulutuksen riittävyys ja oman osaamisen kehittäminen huolettavat monia. Lisätietoa: www.tyohyvinvointi.info

Usein riittää, että tulee kuulluksi.

Hankkeesta opittua: pienet askelet kannattavat Outotec ja Normet ovat olleet mukana Hyvä työ – Pidempi työura hankkeessa pilottivaiheesta saakka. Molemmissa yrityksissä ollaan tyytyväisiä hankkeen tuomaan vetoapuun. Outotecin Work/Life Coach Sinikka Karhula kertoo, että heidän tärkein kehityskohteensa varmistui Tutka-kyselyn perusteella. – Valitsimme painopistealueeksi esimiestyön kehittämisen, jota on lähdetty toteuttamaan kaksivuotisella O’leader-valmennuksella. Karhulan mukaan selkeitä tuloksia on nähtävissä jo nyt. – Esimiehiltä saatu palaute on myönteistä. Työkalut ja kollegaverkosto tuovat varmuutta ja tukea esimiesten toimintaan. Karhula myöntää, että kehittämishanke aloitettiin Outotecissä ehkä turhankin kunnianhimoisesti: massiivisen esimiesvalmennuksen sijaan olisi voinut lähteä liikkeelle pienemmillä projekteilla. – Kehittämistyö on edennyt hitaasti, mutta isosti. Pienemmillä, useampia henkilöstöryhmiä koskevilla projekteilla olisimme saaneet hankkeelle paremmin näkyvyyttä yrityksen sisällä. Seuraavaksi hankkeeseen halutaankin Outotecissä liittää niin sanottuja työhyvinvoinnin kevyempiä osa-alueita, kuten fyysisen aktiivisuuden lisäämistä. Normet-konsernin henkilöstöjohtaja Annu Tuominen jakaa Karhulan ajatuksen, että pienten askelten politiikka kannattaa. – Asioita on hyvä pitää jatkuvasti esillä, jotta ihmiset huomaavat, että ne etenevät ja että jokaisella on velvollisuus ja oikeus saada tukea työssä jaksamiseen. Normetin työhyvinvoinnin tärkeimmät kehityskohteet eivät tulleet Tuomiselle suurena yllätyksenä. – Normetin kaltaisessa voimakkaasti kasvavassa yrityksessä päivittäisen työn organisointi on yksi suurimmista haasteista. Erityisesti ylemmät toimihenkilöt, jotka työskentelevät itseohjautuvissa asiantuntijatehtävissä, saattavat hukkua matriisiorganisaation projektisyövereihin. Toinen ylempien toimihenkilöiden kehityskohde on Tuomisen mukaan työnimu, joka on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta liian kova imu voi olla riski omalle jaksamiselle. Tuomisen mielestä työhyvinvointihanke on auttanut Normetin henkilöstöä miettimään, mikä auttaa jaksamaan ja voimaan työssä hyvin. – Olisimme varmasti ilman erillistä projektiakin nostaneet samat asiat esiin, mutta hanke on tuonut uutta näkökulmaa työssäjaksamisen kehittämiseen.

Akavalainen 4 | 2012

Keskitetty sopiminen edistää työelämän laatua Raamisopimuksen hankkeilla halutaan tuoda joustoa akavalaisten arkeen.

Teksti: Maria Löfgren, johtaja n Kuva: Rodeo

iime syksyn raamisopimus katkaisi vuosien hiljaiselon ja varovaisuuden työelämän kehittämisessä. Vaikka useat työelämän kehittämishankkeet ovat vielä kesken, puolivälitarkastelun perusteella näyttää työelämän laadun kehittäminen etenevän vaikuttavammin kuin vuosina 2007–2011. Jotta akavalaisten työhyvinvointi lisääntyy, keskitettyä sopimista tarvitaan jatkossakin. Raamisopimuksen perusteella on meneillään kymmenkunta työelämän kehittämishanketta. Lisäksi palkansaajien asemaa edistävät vuorotteluvapaan leikkausten peruminen, työttömyysturvan lomautuspäivärahojen osittainen valtionrahoitus ja parannukset soviteltuun päivärahaan. Lomakorvaus ei enää ensi vuoden alusta siirrä työttömyyskorvauksen saamista. Työaikasuojelu tehostuu Monia Akavalle tärkeitä asioita on työn alla. Ylipitkät työajat, korvaamattomat ylityöt ja omalla ajalla tehtävät työmatkat sekä jatkuva tavoitettavissa olemisen velvoite ovat uhka akavalaisten jaksamiselle ja vaikeuttavat yhteistä tavoitetta työurien pidentämisestä. Näihin ongelmiin puuttumista vahvistetaan työaikojen kuormitustekijöitä koskevassa lainsäädäntöhankkeessa. Työsuojelullinen lakimuutos hyödyttää työaikalain ulkopuolisissakin tehtävissä olevia. Työ on loppusuoralla sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa neuvottelukunnassa, ja hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle vielä syksyn kuluessa. Akavaa on neuvotteluissa edustanut asiantuntija Tarja Arkio.

Akavalainen 4 | 2012

Keskusjärjestöt selvittävät lisäksi yhdessä jäsenliittojensa ja neuvottelujärjestöjensä kanssa työaikapankkeja koskevia sopimuskäytäntöjä. Akava haluaa edistää yksilöllisen elämäntilanteen ja joustavuuden huomioonottamista erityisesti asiantuntija- ja esimiestyötä koskevissa työaikajärjestelyissä. Vuoden 2013 aikana työaikapankkijärjestelmän käytön periaatteita ja lainsäädännön muutostarpeita aletaan selvittää myös kolmikantaisesti. Vastaava lakimies Jaana Meklin on ryhmässä Akavan edustajana. Tukea henkilöstösuunnitteluun ja lisää joustavuutta Keskusjärjestöt laativat henkilöstösuunnittelumallin, jolla kehitetään henkilöstön ja työnantajan välistä yhteistoimintaa. Mallia voidaan käyttää alakohtaisissakin ratkaisuissa ja se viedään myöhemmin yhteistoimintalainsäädäntöön. Tavoitteena on muun muassa tehdä määräaikaisuuksien käytöstä läpinäkyvämpää ja parantaa joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönottoa työpaikan yhteisellä suunnittelulla. Hanke on osittain kytköksissä raamisopimuksen koulutusoikeusneuvotteluihin. Akavaa edustaa neuvotteluissa toiminnanjohtaja Mika Varjonen Tradenomiliitosta. Isän perhevapaita lisätään Isälle tarkoitettuja perhevapaita lisätään yhteensä 54 arkipäivään, mikä kehittää perhevapaajärjestelmää Akavan tavoittelemaan suuntaan. Jatkossakin isä voisi pitää 18 isyysvapaapäivää yhtä aikaa äidin vapaan kanssa. Loput 36 päivää voitaisiin jakaa enintään kahteen jak-

soon ja pitää ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2013. Akavan edustajana neuvotteluissa toimi Tarja Arkio. Koulutusoikeuden eteneminen jäissä Idea kolmen päivän koulutusoikeudesta ja sitä vastaava työnantajan taloudellinen kannustin olivat ratkaisevia keskitetyn sopimuksen syntymisessä. Henkisen pääoman kasvattaminen ja osaamisen kehittäminen parantavat merkittävästi työelämän laatua, mikä ymmärretään hyvin työnantaja- ja palkansaajajärjestöissä sekä maan hallituksessa. Tätä kirjoitettaessa neuvottelut ovat jäissä. Akavan neuvottelija on johtaja Maria Löfgren. Tilanteen jumiutuminen ei ole työmarkkinaneuvotteluissa poikkeuksellista, mutta tällä kertaa se oli sangen yllättävää. Periaatteelliset ratkaisut etenivät alkukesästä lähtien neuvottelupöydissä linjakkaasti. Ratkaisu rakennettiin työpaikan yhteistoiminnallisen osaamissuunnittelun ja työntekijän omaehtoisen kouluttautumisvapaan varaan. Koulutukseen panostaville työnantajille oli tulossa ylimääräinen verokannustin tai sitä vastaava taloudellinen kannustin. 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden osalta kannustin olisi voinut koskea myös työhyvinvointia lisääviä kehittämistoimia. Raamisopimuksen jonkun osan toteuttamatta jääminen ei käy Akavalle, joka on edelleen valmis hakemaan yhteistä ratkaisua. Aikuiskoulutusta koskeva toimeksianto saatiin sovittua työn ohessa tapahtuvaa aikuisopiskelua edistävästi. Aikuiskoulutustuen suuruuteen vai-

Raamisopimuksen työryhmät ja Akavan edustajat työryhmissä n Ikäohjelmamallin laativa työryhmä:

Karoliina Haggren, Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat n Työttömyysturvajärjestelmän yksin-

kertaistamista ja selkeyttämistä valmisteleva työryhmä: Jarmo Pätäri n Työsuojelua koskevan lainsäädän-

nön täsmentäminen niin, että työaikojen kuormitustekijät ja niiden vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen selvitetään etukäteen: Tarja Arkio n Työaikapankkien käyttö: Jaana

Meklin n Tasa-arvoon liittyvät raamisopimuk-

sen kirjaukset käsitellään tasa-arvon pyöreän pöydän alaisessa tasa-arvoasiantuntijaryhmässä, uusia työryhmiä ei perusteta: Tarja Arkio n Aikuiskoulutustuki/koulutusrahasto

-työryhmä: Ida Mielityinen n Määräaikaisten työsopimusten

käyttäminen vuokratyössä sekä ns. 0-työsopimusten työaikoihin liittyvät mahdolliset muutostarpeet: Jaana Meklin n Henkilöstösuunnitelmien kehittämi-

nen: Mika Varjonen, Tradenomiliitto TRAL n Luottamusta lisäävät toimet työ-

kuttavien ansiotulojen alarajaa ja aikuiskoulutustuen kestoa nostetaan. Lisäksi ensimmäistä ammatillista tutkintoaan suorittaville tulee 450 euron suuruinen ammattitutkintostipendi. Raamisopimuksessa on myös muita, vielä keskeneräisiä työryhmiä. Osittaista työkykyä, ikäohjelmia ja sukupuolten palkkatasa-arvoa koskevat hankkeet etenevät tahoillaan. Miten luottamusta lisätään? Raamisopimusosapuolten tavoitteena on lisätä luottamusta ja yhteisiin etuihin perustuvaa rakentavaa yhteistoimintaa työmarkkinoilla ja talouspolitiikassa. Tätä varten pitää poistaa työmarkkinoita vaivaavia luottamusongelmia sekä liitto- että keskusjärjestötasoilla. Koulutusoikeusneuvottelujen jumiuduttua on luottamuksen lisäämi-

nen työmarkkinaosapuolten välillä entistä haastavampaa. Neuvottelukulttuuria koskevien ohjelmien oheen tarvitaan sopimusalojen jatkuvaa keskinäistä vuoropuhelua. Ostovoimakehitys, veroratkaisut, sosiaaliturvamaksut sekä talous- ja työllisyystilanne vaikuttavat järkevien neuvottelutavoitteiden asettamiseen sekä palkkaratkaisuissa että työelämän laadullisissa kysymyksissä. Näitä tietoja kerätään ja niitä on mahdollista analysoida objektiivisesti. Yhteinen näkemys toimintaympäristöä koskevista tosiasioista edistää alakohtaisten ja keskitettyjen neuvottelujen käymistä. Yhteisymmärrys faktoista parantaa myös neuvottelukumppanin kykyä ymmärtää tavoitteita pöydän toisella puolella. Tämä on Akavalle tärkeä asia luottamusta lisäävien toimien ohjelmassa.

markkinoilla: Maria Löfgren n Koulutusvähennystyöryhmä: Maria

Löfgren n Koonnos menettelytavoista, joita on

hyvä noudattaa yritysjärjestelyissä (ei Akavan edustusta, mukana Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Kuntatyönantajat) n Toimintaohjelma osatyökykyisten

työmarkkinoiden kehittämiseksi: Riina Länsikallio, OAJ ja Laura Lindeberg, Talentia

Akavalainen 4 | 2012

Ennätys, jolle ei hurrata Korkeasti koulutettuja on työttömänä enemmän kuin koskaan. Talouden alamäki osuu rajuimmin vastavalmistuneisiin.

Teksti: Heikki Taulu, ekonomisti n Kuva: Rodeo

orkeasti koulutetut ovat viime vuosina kunnostautuneet Suomessa monilla alueilla. On opetettu peruskoululaisista PISA-menestyjiä, on kehitetty uusia puhelinmalleja, tehty tietokonepelejä, parannettu sairauksia, pyöritetty byrokratiaa, tähyilty avaruuteen, tutkittu, selvitetty, hoidettu. Valitettavasti viime kesänä rikkoutui myös sellainen ennätys, jolle ei paljon eläköötä tai hurraata huudettu. Korkeasti koulutettuja on nimittäin nyt työttömänä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tilastot tarkassa syynissä Työttömien lukumäärää seurataan Suomessa kahdella tavalla: Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksella sekä työ- ja

Akavalainen 4 | 2012

elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen perusteella. Työnvälitystilasto on ajantasainen ja yksityiskohtainen aineisto, jonka havainnot kerätään työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneista työnhakijoista ja kootaan ministeriössä tilastoiksi eri tarpeita var-

Korkeasti koulutettujen määrä on kasvanut työmarkkinoiden tarvetta enemmän.

ten. Akavassa seurataan kuukausittain erityisesti työttömien työnhakijoiden määrää koulutuksen mukaan jaoteltuna. Heinäkuun lopussa 36 220 korkeasti koulutettua oli ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi johonkin Suomen TE-toimistoista. Korkeasti koulutetulla tarkoitetaan tässä yhteydessä vähintään korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä eli tutkinto on suoritettu ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita oli työttömistä noin 17 600 ja ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita samaten noin 17 600. Tutkija-asteen suorittaneita eli valtaosin tohtoreita tai lisensiaatteja oli joukossa melkein 1 100 henkilöä.

Työttömien määrä kasvanut nopeasti Ylemmän korkeakouluasteen työttömien lukumäärä on melkein kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Erityisen nopeaa kasvu on ollut viiden viime vuoden aikana. Alemmalla korkeakouluasteella työttömyyden kasvu on ollut hieman maltillisempaa ja työttömien määrä onkin lisääntynyt ”vain” vajaalla puolella vuosituhannen vaihteesta. Tutkija-asteen työttömien määrän kasvu on ollut kaikista nopeinta, sillä vuosituhannen alkuun verrattuna työttömien määrä on nyt yli kaksinkertainen. Kasvuluvut vaikuttavat suurilta, mutta täsmällisemmän käsityksen muutoksen suuruusluokasta saa, kun sitä vertaa työmarkkinoiden kehitykseen muilla koulutusasteilla. Kuten oheinen kaavio havainnollistaa, samaan aikaan kun korkeasti koulutettujen työttömien määrä kokonaisuudessaan on melkein kaksinkertaistunut, vähemmän koulutettujen työttömien määrä on vähentynyt melkein kolmanneksella. Korkea koulutus ei enää takaa työllistymistä Työmarkkinoilla työvoiman ylitarjonta suhteessa työvoiman kysyntään näkyy parhaiten työttömyyden kasvuna. Kun verrataan eri koulutusasteiden keskimääräisiä työttömyysasteita toisiinsa, voidaan havaita, että koulutuksen tuoma suhteellinen etu on kaventunut vuosien ja vuosikymmenien myötä. Ilmiötä voidaan yrittää selittää lukuisilla eri tavoilla, mutta matemaattinen tosiasia on, että työväestön koulutustason nousu lähentää väistämättä korkeasti koulutettujen työttömyysastetta koko työväestön koulutusasteen kanssa. Jos työvoiman kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa eri koulutusasteilla mitataan työttömien määrällä, joudutaan väistämättä tekemään johtopäätös, että korkeasti koulutettujen määrä on tällä vuosituhannella kasvanut työmarkkinoiden tarvetta enemmän. Koulutusrakenteen muutos ja työmarkkinoiden reagointi tähän muutokseen ovat jatkuneet samankaltaisena jo parinkymmenen vuoden ajan ja on vaikea uskoa, että merkittävää käännettä tapahtuu jatkossakaan. Voidaan siis olettaa, että eri koulutusasteiden keskimääräiset työttömyysriskit jatkavat lähentymistään myös tulevaisuudessa, ja korkean koulutuksen tuoma suhteellinen etu vähenee edelleen.

muutokset näkyvät nopeiten. Nuoret ja vastavalmistuneet toimivat työmarkkinoilla suhdannepuskurina.

Nuoret ja vastavalmistuneet toimivat työmarkkinoilla suhdannepuskurina.

Vähemmän koulutettujen työttömyysaste laskee nopeammin tai nousee hitaammin kuin korkeasti koulutettujen. Muutokset vaikuttavat ensimmäisenä nuoriin Vastavalmistuneiden eli alle vuosi sitten korkeakoulusta valmistuneiden työttömyyskehitys noudattaa samoja talouden lainalaisuuksia kuin muunkin työvoiman eli työllisyystilanteen muutokset seurailevat talouden nousu- ja laskusuhdanteita. Muutokset ovat kuitenkin usein jyrkempiä kuin muilla, sillä vastavalmistuneet sijoittuvat muita useammin esimerkiksi määräaikaisiin tehtäviin, joissa työllisyystilanteen

Tulevaisuuteen panostettava nyt Työllistymistä ja osaamisen kehittymistä voidaan tukea erilaisin keinoin, kuten esimerkiksi vuoden alusta voimaantulevalla nuorisotakuulla. Takuu tarjoaa palkkatukea, joka laskee yrityksen kynnystä työllistää työtön työnhakija. Nämä keinot eivät valitettavasti paranna työllisyyttä kokonaisuudessaan kuin hivenen. Riittävän nopea talouskasvu on ylivoimaisesti tärkein työllisyyden edistäjä, ja sen kiihdyttämiseen Suomella ei juuri ole yksinään mahdollisuuksia. Vaikka työllistymisen ja osaamisen kehittämisen tukeminen eivät ratkaise tämän hetken työllisyystilannetta, tukitoimilla on iso merkitys Suomen tulevaisuuden kannalta. Työvoiman on oltava valmis kansainvälisesti kilpailukykyiseen työhön, kun talouskasvu joskus hamassa tulevaisuudessa koittaa. Lisäksi kotimaista työvoiman kysyntää täytyy edesauttaa, jotta akuutti työttömyysongelma helpottaisi. Paljon puhuttu työvoimapula ei ole käsillä vielä vuosikausiin, mutta siihen on varauduttava hyvissä ajoin.

Työttömät työnhakijat koulutustason mukaan Korkeasti koulutetut yht.

Muut kuin kork. koulutetut yht. 500 000

40 000

450 000

35 000

400 000 30 000

350 000

25 000

300 000 250 000

20 000

200 000

15 000

150 000 10 000

100 000

5 000

50 000 0

0 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Lukumäärät eivät sisällä lomautettuja. Korkeasti koulutetut = alempi ja ylempi korkeakouluaste + tutkija-aste; alempi korkeakouluaste mukana vuodesta 2001 alkaen. Aikasarjojen ”piikikkyys” johtuu kausivaihtelusta. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto ja Akavan omat laskelmat

Akavalainen 4 | 2012

Valtio etsii nyt tuloksellisuutta Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman säästötavoitteet tehdään rahaperustein. Entisen tuottavuusohjelman tavoitteesta vähentää työntekijöitä on luovuttu. Teksti n Mika Peltonen, UP-uutispalvelu

aikuttavuus- ja tuottavuusohjelmassa on neljä näkökulmaa. – Vaikuttavuus, palvelukyky suhteessa kansalaisiin ja yrityksiin, henkilöstön osaamiseen liittyvä aikaansaannoskyky sekä perinteiset taloudellisuus ja tehokkuus, luettelee valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori valtiovarainministeriöstä.

– Tavoitteita ja rakenteitakin pitää miettiä yli hallinnonalojen yhdessä henkilöstön kanssa. Toimenpiteillä halutaan vaikuttaa henkilöstön osaamiseen, työkykyyn, motivaatioon ja esimiestyöhön. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman yläkäsite on Santamäki-Vuoren mukaan sama kuin kuntapuolella: tuloksellisuus, ei enää tuottavuus.

arko O

riö/M

iniste

arainm

v Valtio

Nyt on lupa avoimesti pohtia isompia asioita, vaikka ne vaatisivat lainsäädäntömuutoksia.

Tuire Santamäki-Vuori kehottaa virastojen henkilöstöä kertomaan reippaasti omia näkemyksiään.

ki Tuulik ainen Holop

Markku Niemisen mielestä osa toteutuneista säästöistä tulisi käyttää henkilöstön tulospalkkioihin.

Akavalainen 4 | 2012

Henkilöstöltä halutaan reippaita ehdotuksia Kun tuottavuusohjelmassa sitouduttiin henkilötyövuosien vähentämiseen, tehtiin Santamäki-Vuoren mukaan tavoitteen toteuttamiseksi asioita, joita ei muuten olisi ollut perusteltua tehdä. – Nyt koetetaan etsiä fiksumpia tapoja toimia ja pyydetään henkilöstöä tekemään reippaasti esityksiä. Poliittinen järjestelmä sitten arvioi, mitkä niistä ovat mahdollisia toteuttaa. Santamäki-Vuori muistuttaa, että valtionhallinnossa työskentelevillä virkamiehillä on näkemystä omalta hallinnonalaltaan ja siitä, mitä ehkä voitaisiin tehdä. – Nyt on lupa avoimesti pohtia isompia asioita, vaikka ne vaatisivat lainsäädäntömuutoksia. Virastot arvioivat itse toimintaansa Jokainen valtion virasto joutuu lokakuun loppuun mennessä tekemään ydintoiminta-analyysin ja kertomaan ideansa omalle ministeriölleen. Jukon neuvottelujohtajan Markku Niemisen mukaan virastot analysoivat

toimintaansa ja miettivät, onko sellaisia toimintoja, joista virasto voisi luopua kokonaan. Samalla selvitetään tehtäviä, jotka ovat samoja jonkin toisen hallinnonalan kanssa ja pohditaan, voitaisiinko niitä yhdistää. – Tehtäviä voidaan siirtää pois yhdeltä virastolta ja antaa koko kokonaisuus toiselle virastolle hoidettavaksi. Niemisen mielestä pitäisi selvittää yhdessä paikassa kerralla, mitkä tehtävät ovat välttämättömiä. – Nyt monessa virastossa selvitetään jotakin pientä osaa kokonaisuudesta. Santamäki-Vuori kehottaa tekemään ydintoiminta-analyysissä mielikuvaharjoituksia. – Mitä tekisit ja mitä pitäisi uudistaa, jos resurssit supistuisivat kymmenellä prosentilla? Entä jos sinulle tulisi uusia velvoitteita, jotka veisivät nykyisistä resursseistasi kymmenen prosenttia? Eläköityminen helpottaa irtisanomispaineita Viime hallituskaudella tuottavuusohjelma tarkoitti yt-neuvotteluja ja irtisanomisia. Henkilötyövuosia ei enää yritetä vähentää, mutta tosiasia on, että monen viraston budjetista 80 prosenttia menee henkilöstömenoihin. Niemisen mukaan ohjelman säästötavoitteet ovat tästä syystä lähellä vanhan tuottavuusohjelman tavoitteita. – Nyt käytetään kuitenkin henkilöstöpoliittisesti pehmeämpiä keinoja kuin tuottavuusohjelmassa. Nieminen kertoo, että ensin yritetään katsoa, löytyykö ihmiseltä kelpoisuutta ja osaamista avoimiin tehtäviin tai valmiutta siirtyä muihin tehtäviin pienellä koulutuksella. Valtiolta eläköityy vuosittain yli 4 000 ihmistä. Tämä saattaa Niemisen mielestä helpottaa tuloksellisuusohjelman tuomia irtisanomispaineita. – Joka vuosi täytetään 3 000 avointa työpaikkaa. Paikkoja ei saa panna julkisesti auki ennen kuin sisäinen

haku on ollut käynnissä seitsemän vuorokautta. Santamäki-Vuori muistuttaa, että määrärahojen pienentyessä ei pystytä toimimaan niin, ettei henkilöstöä vähennettäisi. Säästöistä rahaa tulospalkkioihin? Niemisen mukaan työntekijät pelkäävät, että ohjelmassa yritetään taas siivota henkilöstöä pois. – Pitäisi miettiä, kuinka voimme tehdä työtä tehokkaammin ajattelematta vähennystarpeita. Ei pidä ajatella, että nämä ja nämä tehtävät tulevat nyt välittömästi tai ajan kanssa tarpeettomiksi. Nieminen pitää ongelmana, miten henkilöstö saadaan ohjelmaan aidosti mukaan ja miten henkilöstöä voitaisiin kannustaa. – Olen yrittänyt tuoda hankkeen ohjausryhmässä esiin, että osa toteutuneista säästöistä käytettäisiin henkilöstön tulospalkkioihin. Nieminen on tyytyväinen, että hänen ajatuksensa on otettu ohjausryhmässä hyvin vastaan. – Virastojen henkilöstöjohto on innostunut. Kansliapäälliköt ja viraston korkein johto ovat avainasemassa tämän onnistumisessa. Ohjelman heikkoutena Nieminen pitää myös sitä, että mukaan on tunkemassa jo meneillään olevia hankkeita. Tällaisia ovat esimerkiksi tietotekniikkahankkeet. – Niiden säästövaikutuksia ei ole määritelty mitenkään.

Ohjelma etenee pala kerrallaan n Valtion virastot tekevät parhaillaan ydintoiminta-analyysia. Tuloksista kerrotaan ministeriöille lokakuun loppuun mennessä. n Ministeriöt kokoavat virastojen esitykset yhteen ja valitsevat ohjelmaan sopivat hankkeet. n Ensi vuoden alussa ministeriöt vertailevat hankkeita ja valitsevat niistä parhaat. n Hallitus ottaa hankkeisiin kantaa maalis-kesäkuussa. n Varsinainen prosessi alkaa hallituksen päätösten jälkeen ja kestänee loppuvuoden.

Kolumni Anja Alasilta

Viestinnän uudet säännöt pitää elää todeksi Vieläkö muistat päivän, jolloin sait työpöydällesi tietokoneen tai nettiyhteyden? Milloin lähetit tai sait ensimmäisen sähköpostiviestin? Mitä mielessäsi liikkui, kun aloit käyttää Facebookia? Internet alkoi ilmestyä suomalaisille työpaikoille 1990-luvun puolivälissä. Sähköpostia oli käytetty jonkin verran jo aiemmin. Vasta parina viime vuonna on ymmärretty, että sosiaalisella medialla saattaa olla merkitystä yrityksille ja yhteisöillekin. Viestinnän mullistus on ollut valtava – eikä kysymys ole vain teknologiasta. Jopa lukuja kirjoitustaito vaatisi välttämättä päivitystä – ainakin, jos tietoja viestintäteknologiasta halutaan saada täysi hyöty. Hyvin harvat hyödyntävät esimerkiksi syötteitä, vaikka ne tehostaisivat olennaisesti esimerkiksi oman ammattialan seurantaa. Turhan monet työnantajat olettavat, että henkilöstö hallitsee automaattisesti uuden viestinnän vaatimat taidot. Oletus on väärä, ja se tulee kalliiksi. Henkilöstö saa rauhassa lähetellä melkein millaisia meilejä hyvänsä ja murentaa esimerkiksi mainonnalla rakennettua brändiä. Jo pitkään on pääpiirtein tiedetty, millainen sisältö toimii nettisivuilla. Silti nettikirjoittamisen periaatteita rikotaan jatkuvasti. Hintavat sivustouudistukset nykyaikaistavat teknisen alustan ja visuaalisen ilmeen, mutta sisältö jää pääpiirtein ennalleen – kerran toisensa jälkeen. Yhä useammat yritykset ja yhteisöt ovat päättäneet lähteä liput hulmuten sosiaaliseen mediaan. Suuret odotukset eivät ole täyttyneet, koska taas sisällöntuottajat on jätetty liian yksin. Heiltä on puuttunut sekä osaamista että käytännönläheisiä pelisääntöjä. Kunnon ohjeet ovat henkilöstön oikeus. Missään ei kuitenkaan ole sanottu, että ohjeet pitää kirjata ikäviksi tekstimassoiksi. Viestinnän pelisäännöt eivät myöskään välttämättä toteudu, vaikka henkilöstö osaisi ne ulkoa. Säännöt pitää elää todeksi. Ohjeillakin voi parantaa viestintää, jos ne toteuttaa taiten. Kirjalliset ohjeet pitää koota yhdessä henkilöstön kanssa, kirjoittaa innostavasti ja höystää esimerkeillä. Ne voi korvata osin vaikka videoilla. Viestintä on kustannustehokkain tapa tehostaa toimintaa ja parantaa laatua. Taitava viestintä saa ihmiset voimaan paremmin ja jaksamaan enemmän. Miksi ei sitten huolehdita siitä, että viestintävalmiudet ovat ajan tasolla? Miksi yritetään aina mennä yli aidan matalimmasta kohdasta? En tiedä vastausta, mutta jotain aavistelen. Viestintätapojen muuttaminen on epämukavaa. Johdon ja esimiesten on helpompi viestiä vanhaan tapaan kuin myöntää, että nyt kaivattaisiin uusia oppeja ja ohjeita. Kirjoittaja toimii kirjoitetun ja verkkoviestinnän kouluttajana ja konsulttina.

Akavalainen 4 | 2012

Biokemisti kirjoittaa lapsille ja kouluttaa aikuisia Leena Valmu ei luopunut ansiosidonnaisesta sairauspäivärahasta, työttömyyskassasta eikä työterveyshuollosta, kun hän siirtyi palkansaajasta yrittäjäksi.

Teksti: Paula Launonen n Kuvat: Johanna Kannasmaa

iokemisti Leena Valmu päätti viime keväänä sanoa hyvästit tilipäivälle. Vuonna 2010 esikoisromaaninsa julkaissut akavalainen filosofian tohtori ja dosentti oli vähitellen tullut siihen tulokseen, että hän pystyy parhaiten hyödyntämään osaamistaan yrittäjänä. Valmun vastikään perustama Biova Oy tarjoaa biolääketieteen asiantuntijapalveluita ja tuottaa fiktiivisiä kertomuksia. – Kolme päivää viikossa arvioin biologisten lääkkeiden käytettävyyttä,

neuvon bioanalytiikan osaajia, konsultoin ja koulutan sekä popularisoin tiedettä. Kahtena päivänä kirjoitan lasten- ja nuortenkirjoja, Valmu kertoo. Selvitä kannattavuus Kuulostaa kadehdittavalle – lahjakas nainen toteuttaa itseään monipuolisesti oman aikataulunsa ja innostuksensa mukaan. Mutta eikö yhtään hirvitä? Mitä jos bisnes ei alakaan vetää? Valmu luottaa erikoisosaamiseensa. Hän sanoo, että kantasolu- ja proteii-

nihoitojen kehittyessä ja menetelmien monimutkaistuessa viranomaiset, rahoittajat ja hoitolaitokset tarvitsevat monenlaisia arvioita ja selvityksiä. – Kun epäröin lopullista päätöstä, päätin selvittää, olisiko palveluilleni tarvetta. Soitin viidelle potentiaaliselle asiakkaalle ja kerroin suunnitelmistani. Kysyin, ostaisivatko he palveluitani. Neljä vastasi kyllä, ja kolmen kanssa homma on jo sovittu, Valmu hymyilee. Bisnesidean kantavuus oli varmistettu ja ensimmäiset toimeksiannot

Leena Valmu aikoo pysyä Luonnontieteiden Akateemisten Liiton jäsenenä. Yksi syy on se, että yrittäjänä hän tarvitsee oman alan verkostoja.

Akavalainen 4 | 2012

Tuumasta toimeen Kun Valmu aloitti ensimmäisen virallisen työpäivänsä yrittäjänä, hän oli työttömyyskassan jäsen, työterveyshuollon asiakas ja maksoi YEL-vakuutusta summalla, joka takaa kohtuullisen toimeentulon sekä sairauspäivinä että aikanaan eläkkeellä. Yrittäjyyttä harkitsevia akavalaisia Valmu kannustaa ryhtymään tuumasta toimeen. Jos polte on kova ja visio vahva, hyvää ideaa ei kannata hylätä palkkatyöhön liittyvän turvan menettämisen vuoksi. – Ei yrittäjä putoa turvaverkosta. Hänen on vain osattava itse punoa verkko vahvaksi. Yrittäjällä kun ei ole työnantajaa, joka tekisi asiat hänen puolestaan.

allekirjoitettu, joten yrittäjän ei tarvinnut nähdä painajaisia tyhjistä tilauskirjoista. Etsi tietoa ja sparrausapua Helsingin yliopiston ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun tehtävissä 26 vuotta työskennellyt Valmu on tottunut säännöllisiin tuloihin ja työterveyshuoltoon. Hänen ei ole myöskään tarvinnut miettiä työttömyysturvaa tai eläkkeen karttumista, kun työnantaja on hoitanut maksut hänen puolestaan. – Muutos mietitytti, koska mieskin on yrittäjä ja työskentelee graafikkona. Tähän asti on tuntunut tärkeältä, että perheessä on yksi, jolla on vakituinen työpaikka. Hankkimalla tietoa ja perehtymällä asioihin olen kuitenkin päässyt peloista. Yleistä yrittäjätietoutta Valmu on ammentanut Naisyrittäjyyskeskuksen akateemisille naisille räätälöidystä InnoLady Camp -valmennuksesta. Yrittäjänalut sparrailivat neljällä viikonloppuleirillä toistensa liiketoimintasuunnitelmia ja tutkailivat mahdollisia synergioita. – Yhden viikonlopun teemana oli yrittäjän sosiaaliturva ja henkilökohtainen talous, mutta olin jo siihen mennessä ehtinyt selvitellä asioita omatoimisesti.

Aloittavan yrittäjän muistilista 1. Akavalainen liittosi palvelee myös yrittäjiä, joten pysy liitossa. Saat liitoltasi neuvonta- ja lakimiespalveluita. 2. Liity ammatinharjoittajien ja -yrittäjien työttömyyskassaan. Saat ansiosidonnaista päivärahaa, jos joudut sulkemaan putiikin. 3. Kun otat lakisääteisen yrittäjäeläkevakuutuksen (YEL), määritä vakuutusmaksusi todelliselle tulotasollesi. YEL on sosiaaliturvasi peruspilari, jonka mukaan sinulle maksetaan eläke sekä vanhempain-, sairaus- ja työkyvyttömyyskausien päivärahat. 4. Ota vapaaehtoinen yrittäjän tapaturmavakuutus, jotta saat turvan työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Selvitä muiden mahdollisten vapaaehtoisten vakuutusten tarve. 6. Tee työterveyshuoltosopimus kunnallisen terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman kanssa.

Valmun seinällä roikkuvat rintarinnan tohtorinmiekka ja pipetti.

Huolehdi turvaverkosta Perustiedot yrittäjän sosiaaliturvasta Valmu sanoo keränneensä viime keväänä Oma Yritys -messujen ständeiltä. – Monet tahot tuottavat tietoa aloittavalle yrittäjälle, hän toteaa. Valmua neuvottiin muun muassa määrittelemään lakisääteisen yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) taso riittävän korkeaksi, koska sen perusteella määräytyy muu sosiaaliturva, kuten sairausajan päiväraha. Lisäksi Valmu haluaa yrittäjänä hyötyä työterveyshuollon palveluista, joihin hän palkkatyösuhteissaan on tottunut. – Sain tietää, että Kela osallistuu yrittäjän työterveyshuollon kustannuksiin ja verottaja hyväksyy siitä aiheutuvia kuluja vähennyksiksi. Selvitin, minkälainen paketti palvelisi minua parhaiten ja kilpailutin palveluntarjoajat. Toiminnanjohtaja Jari Lehto Luonnontieteiden Akateemisten Liitosta korostaa, että järkevä yrittäjä pitää huolen työttömyysturvastaan. – Suosittelemme liittymistä Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassaan. Mikäli yrityksen toiminta loppuu puolentoista vuoden sisällä, voi yrittäjä saada aikaisempiin palkkatuloihinsa suhteutettua ansiosidonnaista päivärahaa täydet 500 päivää.

Valkokaulusväki yrittää Akavalaisten liittojen jäsenistä 24 000 toimii yrittäjinä tai ammatinharjoittajina. Tutkimuksen mukaan he ovat tyytyväisempiä kuin samojen jäsenliittojen palkansaajat. n Yli puolet akavalaisista yrittäjistä toimii sosiaali- ja terveyssektorilla: lääkäreinä, hammas- tai eläinlääkäreinä, psykologeina, puhe- ja toimintaterapeutteina sekä sosiaalityöntekijöinä. n Neljänneksellä on kaupallinen tai yhteiskuntatieteellinen koulutus. He voivat olla osakkaina esimerkiksi asianajo-, laki- tai tilitoimistoissa. n Taide- ja kulttuurialan yrittäjyys on kasvussa. n Suurin osa on kokopäiväisiä yksinyrittäjiä. Joka kolmas on myös työnantaja. n Kannustimia ovat tekemisen mielekkyys ja laatu sekä palkkatyötä paremmat ansiot. n Lähes puolet on naisia. n Akavan mielestä yrittäjyyden kynnystä pitäisi madaltaa parantamalla työttömyys- ja sairausturvaa sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollisuuksia. Lähteet: Yrittäjän Akava -julkaisu, Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi -raportti, www.akava.fi/yrittajyys

Akavalainen 4 | 2012

Tee turvallisesti etätöitä Työturvallisuutta koskeva opastus ja ohjeistus korostuvat erityisesti etätyössä.

Teksti: Ritva Siikamäki, Akava ja Sanna Sinkkilä, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto n Kuva: Lehtikuva

yönantajalla on vastuu työntekijän turvallisuudesta myös etätöissä. – Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädäntö, muu työlainsäädäntö sekä tapaturmavakuutuslaki eivät katso työnteon paikkaa tai muotoa, vaan niitä sovelletaan myös liikkuvaan työhön ja etätyöhön. Työnantajalla on rajallinen mahdollisuus valvoa työolosuhteita tai seurata kuormitusta etätyössä, mutta vastuu ei katoa, korostaa asiantuntija Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta. Etätyö on yksi liikkuvan työn muoto Mobiili tai liikkuva työ vie työntekijän sinne, missä asiakas on. Etätyö on yksi liikkuvan työn tai monipaikkaisen työn muoto. Tyypillisesti etätyö tapahtuu kotona, kakkosasunnolla tai etätyökeskuksessa. – Riski- ja vaativuustekijöiden tunnistaminen on aina tärkeää. Työnantajan ja työntekijän pitää käydä yhdessä asiat läpi ja sopia niihin varautumisesta etätyössäkin. Kotitoimistolle ei voi tehdä työsuojelutarkastusta ilman erityistä syytä, huomauttaa Rauramo. Ergonomiaa ja pelisäännöt kotitoimistollekin Työnantaja voi ohjeistaa kotitoimiston järjestelyä niin, että työnteko on tur-

Akavalainen 4 | 2012

vallista ja ergonomista. Vastuu toteutuksesta jää etätyöntekijälle. Hänen kannattaa olla itse valpas työolojensa suhteen. Mikä tahansa pöydänkulma ja kannettava eivät riitä pidemmän päälle, vaan ergonomiasta on pidettävä huolta. Työaikoja ei voi venyttää määrättömästi eikä taukoja saa unohtaa etätyössäkään. Rauramo muistuttaa avointen pelisääntöjen merkityksestä. Etätyölle on hyvä laatia selkeät, perustellut ja yhtenäiset pelisäännöt, erityisesti silloin, kun etätyön tekeminen on tavallinen järjestely. Olennaista on täsmentää yksilöllisetkin etätyöjärjestelyt, kuten

Etätyö ja liikkuva työ edellyttävät esimieheltä uudenlaista johtamista ja työn suunnittelua.

työtehtävät, työnteon paikka sekä työvälineitä ja työaikaseurantaa koskevat käytännöt. Etätyöntekijöitä ei saa unohtaa Etätyö antaa keskittymisrauhaa, tuo joustoa elämään ja vähentää liikennöimisen tarvetta. Pahassa kelissä on turvallisempaa jäädä kotitoimistolle kuin matkata työpaikalle. Säännöllisesti etätyötä tekevä voi kuitenkin tuntea jäävänsä syrjään työyhteisöstä. Erilaisin verkon ja sosiaalisen median välinein sekä yhteisillä toimintatavoilla voidaan tuoda työyhteisöä lähemmäs etätyöntekijääkin ja ehkäistä eriarvoisuuden kokemusta sekä tukea työyhteisön yhteenkuuluvuutta. – Henkilökohtaisia kohtaamisia tarvitaan työnteon tapojen moninaistuessakin. Etätyö ja liikkuva työ edellyttävät esimieheltä uudenlaista johtamista ja työn suunnittelua, painottaa Rauramo. Etätyössäkin työtapaturmavakuutuksen piirissä Tapaturmavakuutuslaki koskee kaikkea työsuhteessa tehtävää työtä, myös etätyötä. Lakisääteinen työtapaturmavakuutus on voimassa etätöissäkin. Jos etätyössä tapahtuu tapaturma, sen korvausperiaatteet voidaan johtaa tapaturmavakuutuslain neljännen pykälän yleisestä tulkinnasta. Sen mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan

tapaturmaa, joka aiheutuu työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla asunnosta työhön tai päinvastoin, tai työntekijän ollessa työnantajan asioilla. Lisäksi tämän pykälän mukaan korvataan tapaturma, joka aiheutuu työntekijälle, kun hän yrittää varjella tai pelastaa työnantajansa omaisuutta tai ihmishenkiä. Kotona tehtävän etätyön vakuutusturva on työtilaan sidotumpaa kuin työpaikalla, kertoo Tapaturmavakuutuslaitosten liiton lakimies Kirsi Salo etätyön vakuutusturvasta. Etätyössä työtapaturmiksi katsotaan vain sellaiset tapaturmat, jotka tapahtuvat työntekijän etätyöksi sovitun työn välittömästi liittyvän toiminnan yhteydessä. Toiminnalla tulee olla pääasiallinen ja olennainen yhteys työhön. Työtilan ulkopuolella sattuneet tapaturmat korvataan vain, jos toiminnalla on syy-yhteys työhön. Tapaturmakorvauksissa etätyötä koskevia rajoituksia Etätyössä ruokaillaan usein kotona töiden teon lomassa. Ruokailuun tai muihin taukoihin liittyvässä toiminnassa sattuneet tapaturmat eivät kuitenkaan kuulu vakuutusturvan piiriin etätöissä. Kun etätöitä kotona tehtäessä ei ole työmatkoja, vakuutusturva ei ole voimassa matkoilla, jotka tavanomaisesti kuuluisivat työmatkaan. – Jos kotona etätyöpäivänä liukastuu esimerkiksi hakiessaan lasta päivähoidosta, tätä ei korvata työtapaturmavakuutuksesta. Vastaava liukastuminen korvattaisiin työmatkatapaturmana tietyin edellytyksin, jos työntekijä olisi ollut matkalla töistä kotiinsa päiväkodin kautta, jatkaa Salo etätyön vakuutusturvasta. Jos työntekijä tekee töiden lomassa välillä kotitöitä, niiden yhteydessä sattuvia tapaturmia ei korvata työtapaturmina. Tällöin ei ole kyse työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa sattuneesta tapaturmasta. Lisätietoa: Mobiili työ – Työhyvinvointi liikkuvassa ja monipaikkaisessa tietotyössä, Johanna Koroma, Ursula Hyrkkänen, Päivi Rauramo, Työturvallisuuskeskus, 2011.

Työtapaturmavakuutus ei korvaa etätyöpäivän taukojen aikana tapahtuneita vahinkoja.

Esimerkkejä ei-korvattavista tapaturmista etätöissä: ”Vahingoittunut liukastui etätöissä ulkona tauolla ollessaan, kaatui ja mursi vasemman ranteensa.” ”Vahingoittunut jätti kätensä pesukoneen luukun väliin ottaessaan pyykkejä pesukoneesta ollessaan etätöissä kotona.”

Esimerkkejä korvattavista työtapaturmista etätöissä: ”Nousi työpöydän äärestä hakeakseen printteriltä kirjeen ja kolhaisi polvensa pöydän kulmaan.” ”Työpapereita postiin viedessään liukastui ja nyrjäytti nilkkansa.”

Akavalainen 4 | 2012

Täällä Akava, kuuleeko Bryssel? EU-lobbarit painavat pitkää päivää palkansaajien puolesta. Tiedonkulku Suomen ja Brysselin välillä ratkaisee lopputuloksen.

Teksti: Markus Penttinen ja Jaana Parkkola n Kuva: Rodeo

urolobbarilla ei ole ”standardipäivää”. Tätä mieltä on Euroopan palkansaajien keskusjärjestön ETUCin liittosihteeri Judith Kirton-Darling, joka lobbaa eurooppalaisten palkansaajien asiaa EU-päättäjille. – Aiheet, tavattavat ihmiset ja yhteistyökumppanit vaihtuvat päivästä toiseen, Kirton-Darling kertoo.

Esimerkki EU-lobbauksesta: Henkisen työsuojelun edistäminen

Akavalainen 4 | 2012

Liittosihteerin työssä painottuvat tällä hetkellä työllisyys, talouspolitiikka ja työsuojelu. Kirton-Darlingin mukaan europarlamentissa, komissiossa tai jäsenvaltioiden hallituksia edustavassa ministerineuvostossa ei ole automaattista enemmistöä palkansaajien puolella. Töitä on tehtävä lujasti joka asian puolesta. – Tavoitteiden saavuttamiseksi teemme tiivistä yhteistyötä viiden eu-

Vuoden 2011 loppu: Esitys henkisen työsuojelun kannanoton tekemisestä Eurocadresin puheenjohtajiston kokouksessa. Valmisteluvastuu Akavalle.

rooppalaisen tason poliittisen puolueen eli konservatiivien EPP:n, liberaalien ALDE:n, sosialistien, vihreiden ja vasemmistoryhmän kanssa. Akavan kansainvälisten asioiden päällikön Markus Penttisen mielestä monen Euroopan maan palkansaajajärjestöllä on hankaluuksia suhtautua perussuomalaisten kaltaisiin puolueisiin, mikä näkyy myös ETUCissa.

Maaliskuu 2012: Luonnosvalmistelu Akavan työelämän toimikunnassa.

Huhtikuu 2012: Lähetekeskustelu Eurocadresin hallituksessa. Kirjallinen lausuntokierros.

– Suomalaiset ovat tässä suhteessa ennakkoluulottomia. Kutsuimme Timo Soinin ensimmäisenä Akavaan palkansaajien yhteiseen keskustelutilaisuuteen, kun uudet europarlamentaarikot valittiin, Penttinen toteaa. Lobbausvoimaa yhteistyöstä Kirton-Darling pitää tärkeänä, että kansalliset palkansaajajärjestöt ovat EU-lobbaushankkeissa vahvasti mukana. – Palveludirektiivi, työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemisdirektiivi sekä työaikadirektiivi ovat esimerkkejä Brysselin tason ja kansallisen tason menestyksekkäästä yhteisestä edunvalvonnasta. Nämä kaksi tasoa ovat KirtonDarlingin mukaan usein liian erillään toisistaan, mikä näkyy muun muassa heikkona tiedonkulkuna. Hän kehottaakin kansallisia ay-järjestöjä esimerkiksi pitämään osan hallitusten kokouksista Brysselissä. Ajoitus ratkaisee Penttinen nostaa yhtenä esimerkkinä esiin henkisen työsuojelun, jonka EUtason edistämisessä Akavalla on ollut merkittävä rooli. Akava teki viime keväänä Euroopan korkeakoulutettujen neuvottelukunnassa Eurocadresissa esityksen henkisen työsuojelun edistämisestä. Esityksen ”pääarkkitehti”, Akavan asiantuntija Tarja Arkio toteaa, että henkisen työsuojelun näkökulma otettiin Eurocadresissa hyvin vastaa. – Huoli korkeasti koulutettujen jaksamisesta on yhteinen. Erityisesti työaikoihin, digitaaliseen työympäristöön ja esimiesten jaksamiseen halutaan kiinnittää huomiota. Lisäksi pelkona on, että työnantajilla ja työsuojelutarkastajilla ei ole riittävästi tietoa korkeasti koulutettujen kokemista turvallisuus- ja terveyshaitoista, Arkio kertaa Eurocadresissa käytyä keskustelua. Arkion mielestä henkinen työsuojelu ja sitä parantavat konkreettiset toimet on nostettava yhdeksi

Toukokuu 2012: Kannanoton hyväksyminen Eurocadresin puheenjohtajistossa.

EU:n työsuojelustrategian kärkiteemaksi. – Kun koulutustaso nousee globaalisti, EU voi olla suunnannäyttäjä henkisen työhyvinvoinnin kehittämisessä. Henkisestä hyvinvoinnista hyötyvät työntekijät ja työnantajat; mitä paremmin työntekijät voivat, sitä korkeampi tuottavuus. Eurocadres lähetti kannanoton komissioon ja europarlamentin työvaliokuntaan. Kannanotto päätyi Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaan, joka valmistelee parhaillaan mietintöä henkisestä työsuojelusta. Akavan tekemän esityksen ajoitus osui siis nappiin. – Kannanotto toimitettiin komitean mietinnön kirjoittajalle ja taustaryhmälle kesän aikana. Lisäksi mietintövalmisteluun yritetään saada mukaan suomalaisasiantuntemusta Eurocadresin nimissä, kertoo sekä Eurocadresissa että komiteassa Akavan edustajana istuva Penttinen. Rohkeasti oman piirin ulkopuolelle Marianne Muona vetää Brysselissä suomalaisten palkansaajajärjestöjen EU-edustustoa FinUnionsia. Hänen mielestä suomalaisen edunvalvonnan on hakeuduttava nykyistä rohkeammin kotimaisten piirien ulkopuolelle. – Palkansaajajärjestöjemme laaja jäsenpohja, vankka asema ja toimivat yhteydet kotimaan päättäjiin sekä kolmikantayhteistyö helpottavat edunvalvontaa Brysselissä. Vahvaa kolmikantaa tarvittaisiin myös EU-tasolla, Muona painottaa. Penttinen on samaa mieltä, ettei vaikuttaminen saa jäädä suomalaisympyröihin. – Kaikesta huolimatta on muistettava, että europarlamentin yli seitsemästäsadasta mepistä vain tusina on suomalaisia ja Suomen hallituksella on matemaattisesti laskien parisen prosentin osuus EU:n päätösvallasta, Penttinen laskee. Edunvalvonnan kannalta on tärkeää, että Suomen tavoitteet on määritelty riittävän ajoissa. Tässä on Muonan mukaan vielä kehitettävää.

Kesäkuu 2012: Kannanoton lähetys komissioon ja europarlamentaarikoille.

– Tavoitteet pitäisi olla katsottuna jo reilusti ennen kuin komissio antaa oman ehdotuksensa. Kilpailu Brysselin tuhansien lobbareiden välillä on kovaa. Päätöksentekojärjestelmä, oikeat ihmiset ja käyttäytymissäännöt on tunnettava läpikotaisesti. FinUnionsin viestintäassistentti Matleene Virkkunen muistuttaa, että kansainvälisessä toimintaympäristössä henkilökohtainen ja kasvokkain tapahtuva yhteydenpito on paljon tärkeämpää kuin Suomessa. – Pohjoismaalaiset ovat yleensä aika suorasukaisia, mutta samanlainen lähestymistapa ei sovi vaikkapa espanjalaisten ja italialaisten kanssa toimiessa. Sen sijaan saksalaisten kanssa pitää pysyä tiukasti asiassa. Kansainväliset viestintätaidot kehittyvät vain kantapään kautta, Virkkunen myöntää. Paine pysyy Brysselissä Muona ja Virkkunen muistuttavat viestinnän tärkeydestä Suomen ja Brysselin välillä. Heidän mielestä Suomen palkansaajajärjestöissä on valtavasti osaamista, mutta sitä ei vielä osata hyödyntää Brysselin päässä riittävän tehokkaasti. Penttisen huomauttaa, että EU:n meneillään oleva murroskausi on asettanut palkansaajien Brysselin toimiston melkoisiin paineisiin. – FinUnionsin nykyinen kehittävä ote on ollut suureksi eduksi suomalaisille palkansaajajärjestöille, Penttinen kiittelee. Lobbaamiselle ei näy loppua Brysselissä. – Edunvalvonnan painopiste siirtyy entistä enemmän Brysseliin, kun EU:n rooli poliittisena unionina vahvistuu eurokriisin jälkeen, Muona arvioi. Penttinen puolestaan suhtautuu aavistuksen epäilevämmin euron tulevaisuuteen ja sen myötä poliittisten unionien syntyyn. – Toisaalta kävi niin tai näin, eurokriisi on peruuttamattomasti herätellyt kansallisia tasoja EU-kysymyksiin.

Heinäkuu 2012: Talous- ja sosiaalikomitean henkisen työsuojelun mietintöryhmän lobbaus.

Lobbaus jatkuu: Esim. lokakuussa työsuojelutilaisuus pohjoismaisille mepeille.

Akavalainen 4 | 2012

Akava pois paitsiosta Akavan uusi viestintäjohtaja Marjo Ollikainen haluaa Akavalle näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Teksti: Jaana Parkkola n Kuva: Ida Pimenoff

Aloitit Akavan viestintäjohtajana elokuun 13. päivä. Miltä ensimmäinen kuukausi on tuntunut? Kova sutina on ollut ja viikot ovat menneet nopeasti, ja olen tosi innoissani. Täällä on ihan mahtavia työkavereita ja aiheet ovat kiinnostavia. Olin viime talvena haistavinani, että Akavassa puhaltavat uudet raikkaat tuulet, ja on ollut ihanaa havaita, että niin todellakin on. Erityisesti olen tykännyt siitä, että täällä ihmiset kunnioittavat toistensa asiantuntemusta ja antavat aidosti toisilleen tilaa. Miksi Akavaan? Miksi ei? Pitkälti juuri siksi, että Akava on selvästi nostanut profiiliaan akavalaisten edunvalvonnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Lisäksi täällä ei tule kahta samanlaista päivää, käsiteltävien aiheiden kirjo on niin laaja. Tunnen myös, että täällä pystyn ja saan käyttää hyväkseni 20-vuotista journalistista osaamistani. Missä olet työskennellyt aiemmin? Olen työskennellyt toimittajana maakuntalehdissä ja radiossa. Työskentelin 16 viime vuotta erilaisissa tehtävissä Helsingin Sanomissa, pääasiassa työmarkkinoita seuraavana politiikan toimittajana. Tunnen toimittajat ja tiedän, millaisessa maailmassa ja olosuhteissa he työtään tekevät. Tästä jos mistä on viestinnässä hyötyä. Miten haluat kehittää Akavan viestintää? Entistä avoimemmaksi ja ulospäin suuntautuneemmaksi, Akava on ollut ainakin mediaan päin vähän paitsiossa. Pyrimme olemaan entistä aktiivisempia ja vaikuttamaan viestinnällä siihen, että Akavalla on nykyistä enemmän näkyvyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Myös verkkoviestintä ja sosiaalinen media vaativat täysin erilaiset toimintatavat kuin perinteinen viestintä, niihin eivät päde ne totutut lainalaisuudet. Tämä on meille tosi iso haaste. Millaisena näet Akavan tulevaisuuden? Ehdottomasti hyvään suuntaan ollaan menossa. Akavalla on edunvalvonnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa uusi ja entistä aktiivisempi ote. Miten palaudut töistä? Minulla on 3- ja 5-vuotiaat tyttäret, joten palautuminen tapahtuu automaattisäädöllä. Myös rivakka kävelylenkki syksyisen meren rannalla on aika tehokas tapa tuulettaa aivoja.

Akavalainen 4 | 2012

Osallistu keskusteluun! Viestintintäjohtaja Marjo Ollikainen muistuttaa, että Akavalaisen lukijat voivat antaa palautetta lehdestä Akavan nettisivuilla olevalla lomakkeella. Lisäksi Ollikainen kannustaa kommentoimaan ja osallistumaan keskusteluun Akavan Facebook-sivuilla. Myös Twitterin kautta voi olla yhteydessä. – Avaamme kuntavaalien alla Akavan Twitter-tilin, jossa kerromme tuoreeltaan esimerkiksi näkemyksiä ja fiiliksiä syksyn Akava-päiviltä. Akalainen-lehden palautelomake: www.akava.fi/lehdenpalaute Akava Facebookissa: www.facebook.com/AkavaRy Akava Twitterissä: www.twitter.com/AkavaRy

Keskivertoakavalainen on säilynyt hyvin Keskivertoakavalainen on pääpiirteittäin pysynyt samankaltaisena kymmenen viime vuotta: hän on edelleen keski-ikäinen nainen, joka asuu Etelä-Suomessa ja työskentelee yksityissektorilla. Teksti n Ritva Siikamäki

kava on kartoittanut perinteisesti noin kerran vuodessa tietoja Akavan jäsenliiton jäsenkunnasta. Tietolähteet ovat muuttuneet, samoin tarkasteltavat muuttujat, joten kaikilta osin ei ole käytettävissä vertailukelpoisia lukuja. Akava keräsi tietoja 2000-luvun alussa vielä niin sanotulla työmarkkinatutkimuksella. Viime vuosina Akava ei ole enää lähestynyt tällaisilla kyselyillä jäsenkuntaansa, vaan tiedot on koottu Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksesta. Sen sijaan Akavan jäsenliitot kokoavat kyselyillä tietoa muun muassa jäsentensä asemasta työmarkkinoilla. Vuoden nuorempi Vertailun iloinen yllätys on, että keskivertoakavalainen ei ole vanhentunut kymmenessä vuodessa. Päinvastoin, vuoden 2012 keskimääräinen akavalainen on vuoden nuorempi kuin vuoden 2001 kollegansa. Naisten osuus on hiukan lisääntynyt, ja yli puolet Akavan jäsenkunnasta on nyt naisia. Koulutusastejakauma on lähes ennallaan, tosin keskiasteen suorittaneiden määrä on lisääntynyt vuoden 2002 kahdesta prosentista kahdeksaan prosenttiin vuonna 2011. Pääkaupunkiseutu on yhä pop Joka toinen akavalainen asui EteläSuomen läänissä jo vuonna 2001, pääkaupunkiseudulla joka kolmas. Tilanne on pysynyt jokseenkin ennallaan. Entistä tiuhemmin on pakkaannuttu Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle, jolla asui 40,6 prosenttia akavalaisista vuonna 2011. Julkisen sektorin leivissä entistä harvempi Valtiolla ja kunnissa työskentelevien osuus on laskenut, yksityinen sektori työllistää nykyisin entistä useamman akavalaisen, vuonna 2011 yli puolet (56 %). Yrittäjyyden suosio on ennal-

laan: kolme prosenttia akavalaisista toimii yrittäjänä tai ammatinharjoittajana vuonna 2012. Työsuhteen muodossa ei ole tapahtunut merkittäviä mullistuksia. Osa-aikatyö oli vuonna 2011 hiukan yleisempää kuin vuonna 2001. Lyhempi viikkotyöaika – tai sitten ei Keskimääräinen viikkotyöaika näyttää lyhentyneen, mutta täysin vertailukelpoista tietoa ei ole käytettävissä. Vuonna 2002 akavalainen teki keskimäärin 42,2 tuntia töitä viikossa, kun vuonna 2011 vastaavaksi luvuksi kirjattiin 40,7 tuntia. On hyvä kysymys, onko viikkotyöaika todella lyhentynyt vai olisikohan harmaa ylityö sittenkin entistä tavallisempaa. Vuonna 2011 kokoaikatyössä olevista akavalaisista 7 prosenttia ilmoitti tehneensä korvaamatonta ylityötä ja 13 prosenttia paiskoi yli 48 tuntia töitä viikossa. Lisää liksaa keskimäärin tonni Kokoaikatyössä olevien akavalaisten keskiansiot olivat 3100 e (18 420 mk)

Syksyn 2012 Akavaaka on ilmestynyt. Julkaisu tarjoaa monipuolista tietoa korkeasti koulutettujen asemasta Suomessa. Lisätietoa: www.akava.fi/akavaaka

kuukaudessa vuonna 2002. Vuonna 2011 keskimääräinen kuukausipalkka oli 4100 euroa. Matemaattisesti suuntautuneet akavalaiset voivat laskeskella, mikä on inflaation, verotuksen ja indeksien ynnä muiden väliin tulevien muuttujien merkitys ja paljonko enemmän keskivertoakavalaiselle jäi käteen vuonna 2011 kuin 2001. Jos ottaa huomioon korvaamattomien ylitöiden määrän, melko monen akavalaisen tuntipalkka taitaa junnata paikallaan.

2001

2002

2011

2012

409 000

424 000

566 000

573 000

Valtio

Akavan jäsenmäärä Keski-ikä Työnantajasektori, %

Kunta

Kirkon sektori

Yksityinen

Ammatinharjoittajat

Työsuhteen muoto Kokoaikatyö

Määräaik. kokoaikatyö

42,4

40,7

Osa-aikatyö Keskim viikkotyöaika

Akavalainen 4 | 2012

Opiskelijoiden työnteosta hyötyvät kaikki Silta työelämään on rakennettava jo opiskelujen aikana. Teksti: Ted Apter, puheenjohtaja, Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA n Kuva: Rodeo

yössäkäynti opintojen aikana vaikuttaa ratkaisevasti valmistumisen jälkeiseen laadulliseen työllistymiseen eli koulutusta vastaavan työn saamiseen. Etenkin sellaisilla koulutusaloilla, joista ei valmistuta tiettyyn ammattiin, opintojen aikana hankitulla työkokemuksella ja verkostoilla on keskeinen merkitys työuran kannalta. Opiskelujen aikaisesta työnteosta on hyötyä myös yhteiskunnalle. Opiskelijoiden työssäkäynnin yhteiskunnallinen merkitys käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa julkaisemasta tutkimusraportista, jossa arvioidaan, että pelkästään yliopistoopiskelijoiden vuosittain tekemä työ vastaa noin 85 000:ta henkilötyövuotta. Raportti Opiskeluaikainen työssäkäynti ja sen vaikutukset osoittaa, että opiskeluaikaisen työnteon hyödyt yhteiskunnalle ovat kokonaisuudessaan haittoja suuremmat.

Akavalainen 4 | 2012

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn mielestä onkin tärkeää tunnistaa, että työura alkaa ensimmäisestä työsuhteesta, eikä vasta valmistumisen jälkeisestä ensimmäisestä työsuhteesta. Opiskelijat pitävät työkokemusta tärkeänä Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan 74 prosenttia opiskelijoista kokee, että työnteko on välttämätöntä toimeentulon kannalta. Kuitenkin 64 prosenttia vastaajista olisi tehnyt töitä opiskelujen ohella, vaikka se ei olisi ollut toimeentulon kannalta välttämätöntä. Lähes kolme neljäsosaa pitää työssäkäyntiä ammattitaidon ja osaamisen kehittymisen kannalta hyödyllisenä ja 59 prosenttia toteaa työssäkäynnin lisänneen opiskelumotivaatiota. Huolimatta siitä, että opintojenaikainen työssäkäynti hidastaa ainakin

jonkin verran opiskeluita, työssäkäynnistä on merkittävästi hyötyä opiskelijan työuran kannalta, sillä opiskeluaikainen työkokemus helpottaa työelämään siirtymistä ja pienentää työttömyyden riskiä. Lisäksi runsaasti työkokemusta omaavat opiskelijat saavuttavat selvästi paremman tulotason ainakin työuran alkuvaiheessa kuin vähemmän työkokemusta omaavat opiskelijat, opintomenestykseen katsomatta. Akavan opiskelijoiden tänä syksynä julkaiseman jäsentutkimuksen mukaan opiskelijat pitävät työkokemusta tärkeänä työllistymiseen vaikuttavana tekijänä. Työkokemuksen puute arvioitiin suurimmaksi esteeksi valmistumisen jälkeiselle työllistymiselle.

Opiskelijoiden työntekoa ei saa rajoittaa Akavan opiskelijavaltuuskunta tyrmää ehdotukset, joilla halutaan rajoittaa korkeakouluopiskelijoiden työntekoa. Muun muassa opintotuen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä on esitetty opintotukimalleja, joissa opiskelijoiden työssäkäyntiä rajoitettaisiin. Akavan opiskelijavaltuuskunnan mielestä opintotuen tulorajoja pitäisi sen sijaan nostaa. On väärin rangaista opiskelijaa, joka kykenee samanaikaisesti edistämään opintojaan ja tekemään töitä. Mikäli opintoja halutaan nopeuttaa, on puututtava korkeakoulujen kurssi- ja tenttitarjonnan pullonkauloihin.

Maailman osaavin kansa tarvitsee työkokemusta Osmo Kivisen ja Jouni Nurmen tutkimuksessa Opiskelun nopeus ja työmarkkinarelevanssi − korkeakoulupolitiikan dilemma? vertaillaan yliopisto-opiskelijoiden työuria 12:ssa Euroopan maassa. Tutkimus paljastaa huomattavia eroja valmistumisen jälkeisessä siirtymisessä koulutusta vastaaviin tehtäviin. Norjassa ja Suomessa tähän kuluu runsas vuosi, kun taas kaikissa muissa maissa aikaa tarvitaan kolmesta kymmeneen vuotta. Työkokemus ja opintojen työmarkkinarelevanssi eli vastaavuus työmarkkinoiden kysynnän kanssa olivat pääsyyt nopeaan laadulliseen työllistymiseen Norjassa ja Suomessa. Suomen hallitusohjelman tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Opiskelijoiden työnteon rajoittaminen vaikeuttaisi tämän tavoitteen saavuttamista. Työnteon rajoittaminen opintojen aikana pakottaisi vastavalmistuneet tekemään ensin muita kuin koulutustaan vastaavia tehtäviä, jotta he saisivat kerrytettyä vaadittavaa työkokemusta. Onkin selvää, että opintojen hidastuminen työnteon takia maksaa itsensä myöhemmin moninkertaisesti takaisin laadullisen työllistymisen muodossa. Suomen Yrittäjien tämän vuoden pk-yritysbarometrin mukaan nuorten työelämävalmiuksien puute on suurin este nuorten työllistämiselle. Myös

tästä syystä olisi vastuutonta heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia kerryttää työkokemusta opintojen ohessa. Sen sijaan yleisiä työelämätaitoja harjaannuttavia kursseja pitäisi pikemminkin lisätä kaikkiin korkeakoulututkintoihin. Opiskelijat joustavana työvoimana Opiskelijoille on työmarkkinoilla etua siitä, että he kykenevät vastaanottamaan työtä melko joustavasti. Asialla on kääntöpuolensa. Opiskelijoiden heilahtelevaa työmarkkina-asemaa havainnollistaa hyvin dosentti Anna-Maija Lehdon artikkeli Arvoa nuorten työvoimalle (Tieto & Trendit -lehti 1/2011), jossa hän kuvaa, miten vuonna 2008 alkaneen taloudellisen taantuman aikana merkittävä osa työllisyyden vähentymisestä oli opiskelijoiden työllisyyden tilapäistä vähentymistä. Lehdon artikkeli perustuu Tilastokeskuksen Työvoimatutkimukseen, jonka mukaan työllisten määrä väheni vuosien 2008 ja 2010 välillä yhteensä 87 000:lla. Samana ajankohtana opiskelujen ohessa työssä olevien määrä väheni 39 000:lla. Osuus on merkittävä, etenkin kun otetaan huomioon, että opiskelijatyöllisten osuus kaikista työllisistä on noin 11 prosenttia.

Akavalainen 4 | 2012

Työnteko maistuu opiskelijoille Opiskelijat toivovat korkeakouluilta joustavuutta ja kannustimia opintojen jouduttamiseksi.

Teksti: Elina Havu, opiskelija-asiamies n Kuva: Rodeo

kavan opiskelijoiden jäsentutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijat ovat tyytyväisiä opintojen antamiin työelämässä tarvittaviin valmiuksiin. Sen sijaan opiskelijat toivovat opintojen nopeuttamiseksi korkeakouluilta byrokratian vähentämistä sekä joustavuutta kohdata erilaiset elämäntilanteet. Vastaajat kokivat, että yksi opintoja hidasta tekijä on opiskelumotivaation laskeminen. Akavan opiskelijavaltuuskunnan AOVAn mielestä opintojen ohjausta tulisi korkeakouluissa lisätä, jotta opiskelijoiden motivaatiota opintojen suorittamiseen voitaisiin parantaa. – Korkeakoulujen uraja rekrytointipalvelujen resurssit ovat Akavan opiskelijoiden tekemän selvityksen mukaan pääasiassa heikkoja. Suurimmassa osassa korkeakouluja opiskelijoille ei pystytä tarjoamaan riittävästi tukipalveluja. Opintojen nopeuttamisen ja työurakeskustelun yhteydessä tulisi rajoitusten sijaan pohtia, miten korkeakoulut voisivat tukea opiskelijoita opinnoissaan, vaatii AOVAn puheenjohtaja Ted Apter. Tutkimuksen mukaan opiskelijat ovat luottavaisia valmistumisen jälkeiseen tulevaisuuteen: suurin osa uskoo löytävänsä omalta alaltaan pysyvän ja mielekkään työpaikan. Akavalaiset opiskelijat eivät pidä työttömyyttä todennäköisenä vaihtoehtona valmistumisen jälkeen. Selvä enemmistö vastaajista olisi valmis ottamaan

Akavalainen 4 | 2012

vastaan muuta kuin oman alan työtä, mikäli omaa alaa vastaavaa työtä ei löytyisi. Mieluummin töitä kuin velkaa Suomalaiset korkeakouluopiskelijat työskentelevät kansainvälisesti verrattuna paljon opintojensa ohella. Akavan opiskelijoiden tutkimukseen vastanneista yli puolet työskenteli keväällä 2012 joko osa-aikaisesti tai päätoimisesti. Vaikka korkeakouluopiskelijat käyvät opintojen ohella töissä, kyselyn tulosten mukaan opinnot viivästyvät kuitenkin vasta opintojen loppuvaiheessa. Suurin osa vastaajista kertoi käyvänsä töissä taloudellisen toimeentulon takaamisen ja työkokemuksen vuoksi. Opintolainan ottaminen oli monelle vastaajalle periaatekysymys: monet opiskelijat kokivat velaksi elämisen kielteisenä. Työkokemusta saatava jo opintojen aikana Ted Apter iloitsee, että suurin osa vastaajista on ehtinyt saada oman alan työkokemusta opintojen aikana. Tähän on Apterin mielestä kannustettava entistä määrätietoisemmin. – Oman alan työkokemuksella on suuri merkitys ammatillisen osaamisen ja

asiantuntijuuden kehittymisessä sekä valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä, Apter painottaa. Tutkimuksen perusteella opiskelijat pitävät työkokemuksen puutetta yhtenä merkittävimpänä valmistumisen jälkeisen työllistymisen esteenä. Lisäksi suhdeverkoston puuttumisen nähtiin hidastavan omalle alalle työllistymistä. Mielikuva välivuosista hauskanpitona paljastuu myytiksi Akavan opiskelijoiden tutkimukseen vastanneista yli 40 prosenttia oli siirtynyt korkeakouluun suoraan toisen asteen opinnoista. Yli puolet vastanneista oli pitänyt yhden välivuoden ennen korkeakouluopintoihin siirtymistä. Neljä viidestä vastaajasta siirtyi jatkoopintoihin viimeistään kahden vuoden kuluttua ja noin joka kymmenes piti neljä välivuotta tai enemmän. Yleisimmin välivuosi vietettiin joko töissä tai asepalveluksessa. Lisäksi välivuosia vietettiin esimerkiksi avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa opiskellen. Välivuosien pitäjistä selvä vähemmistö vietti aikaansa joko matkustellen tai työttömänä, joten ainakin akavalaisten opiskelijoiden parissa mielikuva toimettomista välivuosista ei saa vahvistusta. – Nuorten asenteet työelämää ja jatko-opintoja kohtaan ovat herättäneet runsaasti keskustelua viime aikoina. Akavan opiskelijoiden teettämä jäsentutkimus osoittaa, että nuoret tuntevat oman vastuunsa sekä omasta että yhteiskunnan tulevaisuudesta, Apter sanoo. Lisätietoa Akavan opiskelijoiden jäsentutkimuksesta: www.akava.fi/opiskelijat/ jasentutkimus

Opiskelijoiden ääni kuuluviin kuntavaaleissa

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA Kunnallisvaalitavoitteet 2012

Teksti n Elina Havu, opiskelija-asiamies

kavan opiskelijavaltuuskunta AOVA on julkaissut omat kuntavaalitavoitteensa. AOVAn mielestä jokaisen kunnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että ne onnistuvat houkuttelemaan korkeakouluopiskelijoita sekä asuin- ja opiskelupaikkana että työnantajana. Esimerkiksi työ- ja harjoittelupaikkoja tarjoamalla kunnat saavat nuoria korkeakoulutettuja sitoutumaan kuntiin työnantajina jo opiskeluaikana. Lisäksi AOVA kannustaa kuntia kehittämään korkeakoulututkintojen ja korkeakoulujärjestelmän tuntemusta, sillä siitä on apua esimerkiksi kuntien peruspalveluiden ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Lisätietoa Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn kuntavaalitavoitteista: www.akava.fi/AOVA/kunnallisvaalit n

Akava Camp takoo tähtiä Akavan ja akavalaisten liittojen opiskelijatoimijat kiertävät jo kuudentena syksynä peräkkäin korkeakouluja ympäri Suomen. Teksti: Veikka Kuusisto, kampanjasuunnittelija n Kuva: Jaana Parkkola

kava Camp vierailee yli 30 kiertuepäivän aikana korkeakouluissa eri puolilla Suomea. Akava Camp- pisteeltä opiskelijat saavat tietoa työelämäasioista, mahdollisuuden tutustua Akavan opiskelijatoimintaan ja liittyä akavalaiseen ammattiliittoon. Lisäksi kiertueen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden oman alan identiteettiä ja tehdä heistä oman alansa tähtiä. Varsinaisten kiertuetapahtumien lisäksi Akava Camp on esillä verkossa. Facebookissa Akava Camp -sivu sekä tutut hahmomme Aada ja Aapo Akavalainen kertovat kiertuekuulumisia, antavat työelämätietoa ja vastaavat opiskelijoiden kysymyksiin koko kiertueen ajan. Tänä vuonna kiertueella on mukana lähes 20 akavalaista liittoa. Kiertueen yhteistyökumppani on If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Akavan kampanjasuunnittelija Veikka Kuusisto takoo syksyn aikana tähtiä.

Katso aikataulu ja lisätietoja kiertueesta: www.akavacamp.fi n Akavalainen 4 | 2012

Tapahtumat Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työhyvinvointi esillä SuomiAreenalla Akava tapasi jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan Porin SuomiAreenalla heinäkuussa. Akava järjesti paneelikeskustelun, jossa pohdittiin eri-ikäisten asemaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja työelämässä. Keskustelussa korostettiin muun muassa töiden tärkeyttä nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Esillä oli myös eläketurvan oikeudenmukaisuus. Lisäksi Akava, Akavan Erityisalat, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ, Suomen Työterveyshoitajaliitto ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia esittäytyivät Kansalaistorilla. Kävijät saivat kertoa, mitä työhyvinvointi tarkoittaa heille. Vastaukseksi kertyi laaja kirjo näkemyksiä, esimerkiksi lyhyesti ja ytimekkäästi Elämää, Nukkumista, Yhteishenkeä ja Vähemmän kokouksia. Lisää näkemyksiä osoitteessa www.akava.fi/tyohyvinvoinnin_maaritelmia n

Kunnon työn päivänä 5.10. kampanjoidaan nuorten puolesta Suomessa vietetään Kunnon työn päivää 5. lokakuuta. Akava, SAK, STTK ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK kampanjoivat tuolloin nuorten työolojen puolesta. Vastuullinen sukupolvi -kampanjassa korostetaan, että nuorille työntekijöille kuuluvat samat työehdot kuin muillekin. Nuorten työelämässä tyypillisesti kohtaamia ongelmia ovat alipalkkaus, pirstaleiset työsuhteet ja harjoittelujen ketjuttaminen. Pätkätyöt sekä työssäoppimis- ja harjoittelujaksot ovat hyviä tapoja tutustua oman alan töihin, mutta nuorten työsuhteissa ja harjoitteluissa esiintyy myös huolestuttavan paljon väärinkäytöksiä. Kampanja on osa vuosittaista Kansainvälistä kunnon työn päivää. Kansainvälistä kunnon työn päivää vietetään maailmalla virallisesti 7. lokakuuta. Suomessa teemapäivään otetaan tänä vuonna varaslähtö, ja päivää vietetään jo perjantaina 5. lokakuuta. n

Nuorisotakuu tunnetuksi Vuoden 2013 alusta toteutuvaa nuorten yhteiskuntakuuta eli nuorisotakuuta tehdään tunnetuksi 15 paikkakunnalla syys– lokakuussa. Nuorten asialle jalkautuu viisi ministeriä. Tarkoitus on sitouttaa paikalliset toimijat nuorisotakuun tavoitteisiin ja saada tarvittavat toimet alueilla rivakasti käyntiin. Lisätietoa: www.tem.fi n

Työurasopimusseminaarit jatkuvat Työeläkevakuuttajat TELA järjestää yhdessä Akavan, SAK:n ja STTK:n kanssa syksyllä kolme alueellista seminaaria, joissa aiheena on työurasopimus. Seminaarit on tarkoitettu ammattiliittojen kunkin alueen luottamushenkilöille, hallinnossa toimiville ja liittojen toimihenkilöille.

Sää suosi Porin kaupungintalon pihalla pidettyä tilaisuutta.

Seminaariaikataulu: Rovaniemi, 2.10. Lappeenranta, 9.10. Jyväskylä, 17.10.

n n n

Kuvaaja: Jaana Parkkola

Lisätietoa: www.tela.fi/tyoura n

Akavan paneelikeskustelun juonsi Tuomas Enbuske. Keskustelussa olivat mukana Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder…

Akavalainen 4 | 2012

… Funny Filmsin toimitusjohtaja Osku Pajamäki, eläkeläinen, psykologi Pirkko Lahti ja Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen.

Tutkittua Työeläkekuntoutus tehoaa entistä paremmin Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työeläkekuntoutus on osoittautunut yhä tehokkaammaksi keinoksi vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä. Viime vuonna kuntoutukseen osallistui lähes 11 000 henkilöä. Määrä on kasvanut tasaisesti 90-luvun alusta saakka. Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä puolestaan alitti tämän vuoden huhtikuussa 200 000 rajapyykin. Vuonna 2011 työeläkekuntoutuksen päättäneistä 64 prosenttia oli kuntoutuksen päättyessä työssä, 8 prosenttia muuten kuntoutuneena työmarkkinoiden käytettävissä ja 7 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeellä eli osin työssä. Yhteensä 79 prosenttia kuntoutuksista päättyi siis onnistuneesti. Työeläkekuntoutus on lakisääteistä ammatillista kuntoutusta, joka voi sisältää esimerkiksi neuvontaa, valmennusta, työkokeilua ja täydennys- tai uudelleenkoulutusta. Sen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työn tekemisen mahdollisuuksia silloin, kun henkilö ei enää terveydentilansa vuoksi voi jatkaa entisessä työssään. Työeläkevakuuttajat järjestävät ja kustantavat työeläkekuntoutuksen. n

Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen määrä on laskenut vuodesta 2006 kaikissa muissa ryhmissä paitsi asbestisairauksissa, jossa tapausmäärät ovat edelleen suuret. Melu on yleisin ammattitaudin tai ammattitautiepäilyn aiheuttaja. Valtaosassa tapauksia meluvamman haitta jäi alle korvattavan tason. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin vuodelta 2010 yhteensä 5 839 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä eli 24 tapausta 10 000 työllistä työntekijää kohden. n

Työssä uupuminen kuluttaa elimistöä Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että vakava-asteiseen työperäiseen väsymykseen saattaa liittyä muutoksia solutasolla. Solun perintöaineksen sisältävien kromosomien päät lyhenevät jokaisen solunjakautumisen yhteydessä. Kun kromosomit ovat tarpeeksi monta kertaa lyhentyneet, ne alkavat menettää toimintaominaisuuksiaan. Vastaavaa lyhenemistä tapahtuu normaalin ikääntymisen myötä. On mahdollista, että työssä uupuminen nopeuttaa elimistön vanhenemista. Työoloja seuraamalla ja kehittämällä voidaan huolehtia, ettei työkuormitus muodostu liialliseksi. Työterveyslaitos on koonnut esimiesten avuksi Tue työkykyä -oppaan. Lisätietoa: www.ttl.fi/tuetyokykya n

Rodeo

Ammattitautien määrä on vähenemässä

Melu nakertaa avotoimistotyöläisen tyytyväisyyttä Avotoimistossa työskentelevien tyytyväisyys työympäristöön on Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan voimakkaimmin yhteydessä meluun ja työrauhan puutteeseen. Mitä vähemmän meluhaittoja ja keskeytyksiä avotoimistossa työskentelevät kokevat, sitä tyytyväisempiä he ovat työympäristöönsä. Akustiikan merkitystä ei pidä unohtaa avotoimistoja suunniteltaessa tai parannettaessa. Tilojen tulisi olla monimuotoisempia, jotta vaihtuville työtehtäville löytyy sopivin paikka. Tutkimus perustui kyselytutkimuksiin kolmessa avotoimistossa, jossa työolosuhteiden kokemista kartoitettiin ennen ja jälkeen toimiston remontin. Lisäksi mitattiin avotoimistolaboratoriossa koehenkilöiden suoriutumista yksilötehtävistä. Tutkimuksen mukaan taustalla kuuluvat puheäänet lisäsivät ajattelutoimintoihin liittyvää kuormitusta. Tämä ilmeni muun muassa virheiden lisääntymisenä keskittymistä vaativissa tehtävissä verrattuna tilanteeseen, jossa puhetta ei kuulunut. Keskittymisvaikeudet ja väsymys ovat avotoimistoissa tavallisempia kuin omissa työhuoneissa työskenneltäessä. n

Akavalainen 4 | 2012

Ordföranden

Nytt från Akava Löner måste diskuteras

Nu om någonsin ska vår röst höras Demokrati är ett viktigt värde som vi måste värna om på alla sätt. Finland är ett demokratiskt land där man genom att rösta alltjämt kan påverka sina egna och gemensamma frågor. I kommunalvalet söndagen den 28 oktober avgörs i vilken riktning kommunerna lotsas under de följande fyra åren. Det här är ett särskilt viktigt val: en kommun- och servicestrukturreform står för dörren och kommunernas ekonomi visar minus. Det är alltså inte egalt hur det går i valet. För Akava är det viktigt att ekonomin och serviceproduktionen effektiviseras. En sund ekonomi tryggar framtidens service. Vi måste få ett stopp för kommunernas och statens fortsatta skuldsättning. För att välfärdssamhällets principer och tjänster ska kunna tryggas måste sysselsättningen öka med 10 procent från nuvarande 67 procent. På 100 sysselsatta går det för närvarande 50 icke-sysselsatta. Om 13 år har 100 sysselsatta 75 personer att försörja. En sådan börda är omöjlig att bära om inte ändringar fås till stånd. Med en allt sämre ekonomi och bärkraft måste vi sörja för kompetensen och bildningen. Till kommunernas viktigaste kärnuppgifter hör att sörja för en högklassig utbildning. Utan kompetens stagnerar Finland, och grunden för all utveckling läggs i den grundläggande utbildningen. De goda sidorna av vårt nordiska välfärdssamhälle måste försvaras. Akava är en betydande samhällelig påverkare, och nu måste vi göra vår röst hörd. Jag hoppas att Akavas alla medlemmar utnyttjar sin rösträtt i höst och är med om att påverka våra kommuners framtid. Demokratin bevaras endast om folket röstar. En tynande demokrati gagnar varken Finland eller Akavas medlemmar. Sture Fjäder

Akavalainen 4 | 2012

Lönesättningen är tämligen okänd på de finländska arbetsplatserna. Var tredje löntagare vet inte varför hans eller hennes befattning placerats på den gällande kravnivån. För hälften av finländarna är det oklart hur deras arbetsprestation inverkar på lönen. Detta framgick av ett forskningsprojekt kring finländarnas lönekunskaper som omfattade totalt 5 200 anställda i 20 organisationer inom olika sektorer och branscher. – Ju bättre de anställda känner till hur deras lön är uppbyggd, desto nöjdare är de, säger forskare Elina Moisio. Moisio berättar att lönekunskaper inte bara påverkar hur nöjd man är med lönen utan också engagemanget, arbetshälsan, arbetsklimatet och prestationen. Med lönekunskaper avses att man förstår grunderna för lönen, löneprocesserna och hur ens eget arbete påverkar lönen. – Att bara veta vad en arbetskamrat får i lön kan leda till missnöje, om man inte vet varför lönen ligger på denna nivå. Forskare Anu Hakonen tipsar om att man till exempel under utvecklingssamtal kan fråga vad man kunde göra annorlunda för att få högre lön. På så sätt öppnar sig företagets strategi och lönegrunder för den anställda. – I Finland undviker vi alldeles i onödan att tala om löner. Det måste skapas särskilda forum för lönediskussioner, föreslår Hakonen. Lotta Savinko, intressebevakningsdirektör vid Finlands Ekonomförbund SEFE, påpekar att kvinnor och män fortfarande inte får samma lön för samma arbete. Till exempel mellan kvinnliga och manliga ekonomer förekommer en oförklarlig löneskillnad på 12,5 procent. Enligt Savinko kan man ha nytta av en omsorgsfullt utarbetad jämställdhetsplan. – Ett stort steg i rätt riktning är redan att alla arbetsplatser överhuvudtaget utarbetar jämställdhetsplaner och åtgärdar de problem som uppdagas, påminner Savinko. n

Checklista för nya företagare En ny företagare finslipar sin businessplan, trimmar sina inkomstoch utgiftsberäkningar, skaffar kunder och planerar sin marknadsföring. Samtidigt som man lägger grunden till företaget är det viktigt att trygga den personliga ekonomin. Följande checklista är till hjälp när du ska knyta ditt skyddsnät: 1. Ditt Akavaförbund betjänar också företagare, så stanna kvar i förbundet. Där får du rådgivning och juridiska tjänster vid behov. 2. Anslut dig till yrkesutövarnas och företagarnas arbetslös hetskassa. Om du måste sätta lapp på luckan får du inkomst relaterad dagpenning. 3. När du tecknar den lagstadgade företagarpensionsförsäkring en (FöPL) ska du ange försäkringsavgifterna utifrån din verkliga inkomstnivå. FöPL är grunden för din sociala trygghet, och din pension, föräldra-, sjuk- och invalidpenning betalas på basis av den. 4. Teckna en frivillig olycksfallsförsäkring för företagare för att ha skydd vid olycksfall i arbetet och yrkessjukdom. Utred behovet av eventuella andra frivilliga försäkringar. 5. Ingå ett företagshälsovårdsavtal med den kommunala hälsovårdscentralen eller en privat läkarstation. n

Akavalainen 4 | 2012

UUTTA!

ILMOITUS

Nyt huomattavia etuja Turvasta.

Turva tuntee palkansaajien ja ammattiliittojen jäsenten vakuutustarpeet. Olemme tehneet jo pitkään menestyksekästä yhteistyötä suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kanssa ja olemme ammattiliittojen luotettava ja osaava yhteistyökumppani. Nyt akavalaisten liittojen jäsenille merkittäviä etuja

kaiden yksityiskäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen liikennevakuutuksista.

Ammattiliiton jäsenenä saat meiltä jatkuvan 9 % alennuksen sekä kotivakuutukseen että vapaaehtoisiin auto- ja henkilövakuutuksiin. Lisäksi liiton jäsenenä saat 5 % omistaja-asiakasalennuksen heti ensimmäisestä vakuutuskaudesta alkaen, mikäli otat Turvasta kotivakuutuksen tai liikennevakuutuksen. Omistaja-asiakkuuden jatkuttua viisi vuotta olet oikeutettu 7 % omistaja-asiakasalennukseen ja kymmenen vuoden asiakkuuden jälkeen alennus on 10 %. Omistaja-asiakasalennus on mahdollista liittää myös lakisääteiseen liikennevakuutukseen.

Vain ammattiliittojen jäsenille räätälöityjä tuotteita:

Alennusta liikennevakuutuksesta Turva myöntää lakisääteisestä liikennevakuutuksesta 3 % jatkuvan alennuksen. Myönnämme alennuksen yksityisasiak-

Saisiko olla hyvä henkivakuutus? Turvan Henkikulta on erikoishinnoiteltu henkivakuutus perheesi taloudellisen tulevaisuuden turvaksi. Testaa henkikultasi osoitteessa www.henkikulta.fi

Liittokasko Turvan Liittokasko on mainio autovakuutus. Se sisältää erinomaisen bonusedun: kun olet ajanut kolme vuotta ilman törttöilyjä, bonuksesi ei putoa vahingon sattuessa. Lue lisää täältä: turva.fi/liittokasko

Ota yhteyttä, hoidetaan vakuutuksesi kerralla kuntoon.

Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti liittojen kanssa yhteistyötä tekevä vakuutusyhtiö. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä osoitteessa www.turva.fi/akava

Meiltä s tutkitusaat ti parasta palvelu a. EP Asiakasty

SI Rating ytyväisy ys 2011