Akavalainen 3/2011

Akavalainen 3 | 2011

Paikallinen sopiminen onnistuu yhteisell채 tahdolla Fj채der: Akavasta aktiivisempi vaikuttaja Syrjint채 on osaamisen haaskausta

Akavalainen 3 | 2011

Ritva Siikamäki

”On inhimillisesti väärin ja kansantaloudellisesti haaskausta, etteivät erilaisia vähemmistöjä edustavat voi toimia työelämässä osaamisensa ja pätevyytensä mukaan.” vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet

sivu 20

4

Comma

20

Rodeo

28 Akavalainen Järjestö- ja tiedotuslehti, jonka osoitteellinen jakelu kattaa keskusjärjestö Akavan hallinnon ja aluetoimijat, akavalaiset luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut, akavalaisten liittojen hallitusten ja hallinnon jäsenet sekä Akavan yhteistyökumppanit ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuvat intressipiirit.

Painos 11 000 kpl Lehti verkkojulkaisuna: www.digipaper.fi/akavalainen

Akavalainen 3 | 2011

4

Paikallisen sopimisen kulttuuri vaatii lisäoppia puolin ja toisin

8

Lyhyet

11

Tulevaisuuden työelämä pohditutti liittokokouksessa

12

Puheenjohtaja Sture Fjäder haluaa selkiyttää työnjakoa Akava-yhteisössä

14

Talouslinjaukset polttelevat Euroopan palkansaajia

15

LakiWoman

16

Akavalaiset luottavat edunvalvontaansa ja sen tulevaisuuteen

18

Ulkomaalaisille opiskelijoille paremmat yhteydet työelämään

20

Syrjintä työelämässä koskee korkeasti koulutettujakin

24

Kanneoikeudella kiinni naisten perusteettomiin pätkätöihin

27

Laatu ja tuloksellisuus saatava korkeakoulujen rahoitusperusteisiin

28

Työntekijöiden protestihenki nousee Intiassa

30

Taidealan korkeakoulutus teemana Turun Floora-juhlassa

31

Työn iloa jäljitettiin työhyvinvointiseminaarissa Seinäjoella

32

Tutkittua

33

Ajankohtaista

35

Nytt från Akava

Julkaisija ja kustantaja Akava ry Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki puhelin 020 7489 400 etunimi.sukunimi@akava.fi www.akava.fi

Päätoimittaja Hannamaija Helander Toimitussihteeri Maria Salminen Toimituksen sihteeri Tarja Paajonen Taitto Aija Aalto

Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka Kirjapaino PunaMusta ISSN 0789-6263 Ilmestymispäivä: 17.6.2011 Seuraava lehti ilmestyy: 23.9.2011 Kannen kuva: Kimmo Torkkeli Kuvassa: Kalle Kiili

Pääkirjoitus Liian harmaata

M

Ida Pimenoff

aan talous kasvoi koko 2000-luvun, mutta kasvu perustui kulutukseen, jonka moottorina oli holtiton lainanotto.

Siihen syyllistyivät sekä valtio että kansalaiset.

Maan hallinto on byrokraattinen ja korruptoitunut. Terveydenhoito on kallista ja tehotonta ja koulutusjärjestelmä kehno.

Kuntia on liikaa ja ne ovat velkaisia. Maa ei ole houkutellut investointeja. Koska nuorisotyöttömyys on noussut 40 prosenttiin, koulutetut nuoret suuntaavat ulkomaille.

Neljännes maan työvoimasta kuutamourakoi ja kolmannes maan taloudesta on harmaata. Pimeää työvoimaa on mistä ammentaa: työttömien lisäksi maassa on miljoona laitonta maahanmuuttajaa. Ainoa kukoistava bisnes on kuittibisnes.

Tulevaisuuden uhkakuva? Ei, vaan nykyKreikka.

Tilastot konkretisoituivat, kun kävin Euroopan palkansaajajärjestöjen kongres-

sissa Ateenassa. Matkalla lentokentältä hotellille taksia ajoi Englannissa opiskellut keski-ikäinen diplomi-insinööri. Hän oli työttömäksi jäätyään ollut taksikuskina vajaan vuoden eikä uskonut enää pääsevänsä koulutustaan vastaavaan työhön. Taksimatkaa ei voinut maksaa luottokortilla. Kuitin sai vain pyytämällä – haluamalleen summalle.

Kreikka on varoittava esimerkki siitä, miten harmaa talous nakertaa vuosien saatossa talouden perustan. Voisiko samoin käydä Suomessa? Tuskin, mutta meilläkin harmaan talouden suitsiminen on tarpeen, sillä valtio menettää sen takia verotuloja jopa 5 miljardia euroa vuodessa. Ei ole tuiki harvinaista, että Suomessa joutuu todistamaan kuititonta kaupankäyntiä tai sen yritystä.

Rehellisyys maan perii. Muut maat perivät Kreikan.

Hannamaija Helander

Puheenjohtajan palsta Tulevaisuus tehdään yhdessä ätä kirjoittaessani hallitusohjelmaneuvottelut ovat kesken. Akava, sen jäsenjärjestöt ja neuvottelujärjestöt ovat jo yli vuoden ajan tehneet työtä saadakseen omat tavoitteensa seuraavaan hallitusohjelmaan.

Uskon, että hallitusohjelma on myönteinen akavalaisille ja luo hyvän pohjan Akavayhteisön tulevaisuuden vaikuttamistyölle.

Akava on uudistamassa strategiaansa tämän vuoden aikana. Akavan omistajat eli jäsenjärjestöt päättävät, mitkä ovat Akavan tehtävät, tavoitteet ja suunta. Haluan, että strategiaprosessin myötä Akavasta tulee aiempaa yhteisöllisempi ja osallistavampi.

Jo nyt on selvää, että tulevaisuudessa Akava keskittyy yhä enemmän yhteiskuntapolitiikkaan kuitenkaan unohtamatta työelämään liittyviä asioita. Akava on juuriltaan työmarkkinajärjestö ja on sitä vastakin.

Kiitokset kaikille toimijoille, jotka ovat yhdessä tehneet ansiokkaasti työtä akavalaisten tavoitteiden puolesta, oli työ sitten yhteiskuntapoliittista vaikuttamista tai yksittäisten akavalaisten edunvalvontaa työpaikoilla.

Haluan myös uutena puheenjohtajana kiittää siitä, että minulle lankesi tämä tehtävä palvella akavalaisia jäseniä ja heidän jäsenjärjestöjään. Muut puheenjohtajaehdokkaat tekivät puheenjohtajakisan aikana Akavan kehittämisestä hyviä ehdotuksia, jotka aion ottaa huomioon. Akavan puheenjohtajuus tekee nöyräksi, mutta uskon yhteistyön ja yhdessä tekemisen voimaan.

Laura Oja

T

Rentouttavaa kesälomaa!

Sture Fjäder Akavalainen 3 | 2011

– Kun on sopimisen kulttuuri ja tahtoa sopia, sopu löytyy joka asiassa, luottamusmies Kalle Kiili painottaa.

K

alle Kiili toimii YTN:n luottamusmiehenä Nokian Tampereen yksikössä, jossa hänen oma tehtävänsä on Senior Engineerin työ luotettavuustestauksessa. Hän edustaa noin 900 ylempää toimihenkilöä.

Kiilillä on tiuhaan Espoon-päiviä ja kokouksia pääkonttorissa yrityksen uuden strategian ja ytneuvottelujen myötä.

– On aika rallia tämä kevät, semmoinen sataviisikymmentä prosenttia työajasta menee luottamusmiehen hommiin. Toimintaa piisaa, mutta se sopii minulle.

Tässä näkee koko yrityksen kentän. Se tekee luottamusmiehen tehtävästä kiinnostavan ja palkitsevan.

Reissuamisessa on puolensa ja tekniikka antaisi myöten moniin uusin kokouskäytäntöihin, mutta tärkeät neuvottelut on paras käydä kasvokkain.

– Toisen näkemykset on helppo torjua tai jättää huomiotta, jos ei tarvitse katsoa silmiin. On oleellista, että on läsnä eikä lähde mihinkään ennen kuin asia on selvä.

Kimmo Torkkeli

Kahvikuppi kaikille yhtä kallis

Nokiassa paikallisella sopimisella määritetään lähinnä palkankorotuksia. Viimeksi tehtiin syksyllä sopimus ylempien toimihenki

Akavalainen 3 | 2011

Paikallinen sopiminen:

Tahto, osaaminen ja luottamus tarpeen – Kun molemmilla osapuolilla on tahtoa löytää ratkaisu, sopimus syntyy tiukassakin tilanteessa, painottaa Kalle Kiili.

löiden palkankorotuksista yrityskohtaisena sopimuksena. Vaikeat neuvottelut ajautuivat pattitilanteeseen, joka kuitenkin ratkesi yhteisellä tahdolla.

Ratkaisuksi tuli neliosainen palkankorotusmalli, jossa osa alan 1,5 prosentin korotuksesta maksettiin euromääräisenä eränä, osa suoritusarvioon perustuvana. Lisäksi kuoppakorotuksilla saatiin nostettua palkkoja, jotka olivat palkkaikkunan alarajalla tai ulkopuolella.

– Euromääräinen korotus ei tehnyt eroa pieni- ja isompituloisen välille, mutta samalla laillahan ne hinnat nousevat kaikille. Tällaiset inflaatiota pienemmät korotustasot ovat maailmanmitassa vähän erikoisia, sillä kovimmassa vedossa olevissa yrityksissä on kovat palkankorotukset.

Siinä on se juju, että pitää esittää vaihtoehtoja ja neuvotella. Selkeät raamit liittotasolta on hyvä pohja, joka helpottaa neuvottelemista.

Silti on hyvä, että toimialan ja yrityksen tilanne voidaan ottaa huomioon paikallisessa sopimisessa.

Aito sopiminen hyödyttää molempia osapuolia

Kiili korostaa, että kaikki on suhteellista ja mittaristoja on moneen lähtöön. Isona haasteena on asettaa selkeät mittaristot korotustavoitteille ja -tasolle, kun työehtosopimuksen ehdoista poiketaan paikallisesti sopien.

Sovituista asioista ja perusteista pitää viestiä ymmärrettävästi.

Kiilin edustettavat ovat olleet tyytyväisiä paikalliseen sopimiseen, tuoreimpaankin sopimukseen.

– Kun oikein yritetään ja haetaan yhdessä ratkaisua, johon molemmat osapuolet voivat olla tyytyväisiä, sopimus kyllä syntyy. Kaikkien pitäisi vähän voittaa. Tarvitaan luottamusta, ei voi katsella semmoisten lasien läpi, että onkohan tuolla ketunhäntä kainalossa.

– Sanotaan, ettei tarvitse olla kummoinen, että toista moittii.

Joustavuus vaatii vastavuoroisuutta

Esimerkiksi joustavat työaikajärjestelyt toimivat niin kauan kuin molemmat osapuolet katsovat hyötyvänsä järjestelystä. Harvan asiantuntijan työtulos syntyy olemalla tietyssä paikassa tiettynä aikana.

– Ajatuksia tupsahtelee missä vaan ja milloin vaan. Ylisääntely tai numerojohtaminen ei sovi tällaiseen työhön.

Harvempi asia mustavalkoinen

Arvostelevia äänenpainoja on tullut talon ulkopuolelta, jos jostain.

Nokiassa ei ole pitkälle menevää yksilöllisyyttä paikallisessa sopimisessa, sillä kokonaisuuden hallitseminen vaatii tietyt mallit ja vakiokäytännöt. Luottamusmiehen työ olisi mahdotonta, jos isolla edustettavien joukolla olisi yksilölliset sopimukset. Lakien määrittämää suojaa ei voi tietenkään heikentää paikallisella sopimisella, vaan se kuuluu kaikille työntekijöille ja aloille.

Sopimisen kulttuuri tärkeä

Nokia on niin iso tekijä teknologiateollisuudessa, että se vaikuttaa alan työehtosopimusten kehitykseen. Paikallinen sopiminen puolustaa silti paikkaansa. Henkilöstöasioissa Nokialla on vastuullinen ja asiallinen linja. Pulmakohtana Kiili mainitsee vapaa-ajalla tapahtuvan matkustamisen, vaikka siitä on ”vanha sopimus”. Hän katsoo, että tilanne korjaantuu vasta työehtosopimuskirjauksella.

– Yrityksen koko ei ratkaise, toimiiko paikallinen sopiminen, vaan tahto. Johdon pitää ymmärtää, että paikallinen sopiminen on mahdollisuus edesauttaa liiketoimintaa, toteaa Kiili.

Ritva Siikamäki

Akavalainen 3 | 2011

Itellassa pitkälle menevää paikallista sopimista

T

yösuhdejohtaja Pekka Kähkönen on ollut kehittämässä Itellassa mittavaa palkka- ja työaikamalliuudistusta, joka toteutettiin vuosina 2004–2005. Tuottavuuden jakoon pohjautuva malli palkittiin innovatiivisuudestaan Itellan Innomoves-tunnustuksella vuonna 2009 ja se on herättänyt kiinnostusta kansainvälisestikin.

Iso asennemuutos ja haaste

Itellan juuret ovat postilaitoksen virkamieshenkisessä ajattelussa, jota leimasivat elämänmittaiset urat samassa talossa. Uuden palkkausjärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto vaati melkoista muutosta ajattelussa – samoin paikallisen sopimisen käyttöönotto. Nyt Itellassa on jopa paikallisen sopimisen valtakunnallinen pääluottamusmies.

Kähkösen mukaan Itellan eri toimialoilla on omia erityispiirteitään, jopa kulttuureita. Yrityskaupat ovat tuoneet oman mausteensa. Koko yrityksen kattava

paikallinen sopimus olisi mahdoton monista syistä. Käytössä on satoja paikallisia sopimuksia, joiden kulmakivenä ovat tarkat arviointikäytännöt. Esimerkiksi kuljetustoimialalle on kuitenkin mahdotonta viedä tuottavuuspalkkamallia lakisääteisten seikkojen takia. Rahoitusalan tehtävissä on käytössä palkkakeskustelumalli.

Itellassa tuottavuuden jakoon pohjautuva palkkamalli on nähty tärkeänä keinona kannustaa. Lisäksi työaikamalli auttaa mukauttamaan toimintaa kausivaihtelujen mukaan.

Maailmantalouden romahdus toi takapakkia

– Tuottavuuspalkkamallin kanssa jouduttiin valitettavasti ottamaan askel taaksepäin toimialan jouduttua taantuman myllerryksiin. Maailmantalouden voimakas arvaamattomuus on hankala elementti palkkausjärjestelmässä.

Volyymien pienentyessä tuloksellisuuteen perustuva mittaristo ei tuottanut merkittävästi jaettavaa,

joten edunvalvontatavoitteiden edistäminen kävi vaikeaksi molemmille osapuolille. Ratkaisua jouduttiin hakemaan valtakunnansovittelijalta ja Itellassa siirryttiin tavoitepalkkamalliin, joka on aiempaa yksinkertaisempi.

Ylempien tes melko tuore

Ylempien toimihenkilöiden kentässä tuloksellisuuden mittariston määrittäminen on haastavaa, ja paikallinen sopiminen on Itellan ylempien toimihenkilöiden kohdalla nuorempi ilmiö kuin muissa työntekijäryhmissä. Ylempien toimihenkilöiden ensimmäinen työehtosopimus, jonka piirissä on noin tuhat henkilöä, tehtiin Itellassa viitisen vuotta sitten, ja heidän kentässään on käytössä tulospalkkiojärjestelmä. Yhteinen harjaantumattomuus on vaikuttanut varovaiseen etenemiseen paikallisessa sopimisessa ylempien henkilöstöryhmässä, mutta yhteistyö on hyvää ja paikallisen sopimisen kehittämiseen on tahtoa.

YTN:ssä ristiriitaisia kokemuksia Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n puheenjohtaja Heikki Kauppi sanoo, että paikallinen sopiminen toimii hyvin – kun se on todellista sopimista.

Osaamista tarvitaan Paikallinen sopiminen -käsitettä käytetään välillä laajasti, välillä kapeasti määritellen. Kauppi rajaa yksilöllisen sopimisen pois käsitteestä ja erottelee työehtosopimuksissa sovittujen

Akavalainen 3 | 2011

paikallisten erien jakamisen ja muun paikallisen sopimisen, sillä kokemukset näistä ovat keskenään erisuuntaisia.

– Tes-tasolla sovituista paikallisista eristä on YTN:ssä voittopuolisesti kielteisiä kokemuksia. Se on työläs tapa jakaa pieniä summia.

Mutta muu paikallinen sopiminen on hyvä juttu, kunhan pöydän kummallakin puolella on osaava osa-

puoli, jolla on valtuudet päättää asioista.

– Jos tes-tasolla määritetään paikallisesti sovittavien erien vähimmäis- ja enimmäistasot, voidaan huomioida yritysten ja toimialan olosuhteita. Pulmia syntyy kuitenkin, jos palkansaajan vähimmäistaso onkin työnantajan enimmäistaso tai jos työnantaja tulkitsee koko korotuksen olevan paikallista

– Paikallinen sopiminen edellyttää osaamista ja luottamusta, työsuhdejohtaja Pekka Kähkönen Itellasta korostaa.

Julkisen sektorin puolella pitkät perinteet Julkisella puolella paikallista sopimista on tehty jo pitkään. Neuvottelujohtaja Risto Kangas Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukosta arvioi, että paikallinen sopiminen korostuu ja monipuolistuu yhä julkisella sektorilla.

Ritva Siikamäki

Ikävä kaiku alkuvaiheissa – Kuntasektorilla paikallinen sopiminen alkoi huonojen tähtimerkkien alla, kun paikallisen sopimisen erin toteutettiin lama-aikana erilaisia säästöratkaisuja. Tilanne on muuttunut. JUKO ei tee leikkaussopimuksia.

Sopimisen kulttuuri on vakiintunut ja osapuolet ovat oppineet toimimaan uudella tavalla. Parannettavaa on toki edelleen.

Tyypillisiä ongelmia ovat tulkintaerimielisyydet palkankorotusten kohdentamisesta, esimerkiksi järjestelyeriä kohdennetaan väärin perustein ja sovittuja asioita jätetään joskus huomioimatta.

erää. Esimerkiksi 0,2 prosenttia ei ole kovin kummoisen keskustelun väärti.

Jotta paikallinen sopiminen voi toimia, luottamusmiesten on saatava tarpeelliset tiedot mm. tehtävien vaativuusluokituksista ja tuloksellisuusmittareista. Jos luottamusmies edustaa kovin isoa joukkoa, tietojen merkitys korostuu. Osaamiseen liittyviä puutteita on Kaupin mukaan

varsinkin pienissä yrityksissä ja työpaikoissa – puolin ja toisin.

Suhdannealtis malli Hankaluutena on, että paikallinen sopimus on irtisanottavissa työrauhan vallitessa. Se on siis herkkä heikentymään. Johdon vaihdokset ja taantumatilanteet tahtovat viedä paikallisen sopimuksen vaaravyöhykkeeseen.

– Organisaatiouudistukset, esimerkiksi kuntaliitokset, tuovat palkkojen ja palkkausjärjestelmien harmonisointipulmia, joita hoidetaan paikallisesti. Tehy-pöytäkirjan kaikuina on ollut myös hämminkiä paikallisten erien kohdentamisessa.

Luottamusmiehet tärkeä voimavara – Valveutunut, koulutettu luottamusmiesporukka on avainasemassa, kun sovitaan paikallisesti. Luottamusmiesten ajankäyttö- ja palkkiosopimusten on oltava kunnossa. Jatkuvuus luottamusmiestoiminnassa olisi toivottavaa. On hyvä, että individualismin keskellä on vielä innostusta yhteisten etujen puolustamiseen.

– Ay-liikkeen pitää arvostaa luottamusmiesten työtä. On tärkeää, että asiat hoituvat mallikelpoisesti paikallistasolla. Luottamusmiehet tuovat kentän äänen – sitä kannattaa kuunnella liitoissa, neuvottelujärjestöissä ja keskusjärjestöissä.

Ritva Siikamäki

Akavalainen 3 | 2011

Lyhyet

Plugi

Kesäduunitietoa neuvontapuhelimesta

n Kesätyöntekijöille tarkoitettu Kesäduuni-info on maksuton neuvontapalvelu, joka aloitti päi-

vystyksen toukokuun alussa numerossa 0800 179 279 ja jatkaa elokuun puoliväliin asti.

Puhelinpalvelu on avoinna arkipäivinä klo 9–15. Neuvontaa annetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kesätyöntekijöille on tarjolla apua myös verkossa osoitteessa www.kesaduuni-info.fi.

Nettisivuilta löytyy muun muassa kesäduunarin muistilista.

Neuvontapalvelun tarjoavat palkansaajakeskusjärjestöt Akava, SAK ja STTK. – Toukokuun loppuun mennessä on tullut kaikkiaan sata yhteydenottoa. Kesätyössä askarruttavia asioita ovat olleet esimerkiksi oikea palkkataso, oikeudet erilaisiin työehtosopimusten mukaisiin lisiin ja vuosilomalain mukaisten lomakorvausten saamisoikeus.

Lisäksi kysyjät ovat tiedustelleet työsopimuksista muun muassa sitä, vaaditaanko työsopimukselta määrämuotoa, voiko määräaikaisen työsopimuksen saattaa päättymään jotenkin, ja sovelletaanko työsuhteeseen koeaikaa, Kesäduunipuhelimen neuvoja Joonas Tutti kertoo.

Neuvojen saamiseksi ei vaadita ammattiliiton jäsenyyttä. Palveluun voi soittaa myös nimettömänä.

Tämänvuotiset AMK-päivät Seinäjoella n Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n järjestämiä AMK-päiviä vietettiin 11.–12. toukokuuta Seinäjoen ammattikorkeakoululla. Ammattikorkeakoulukentän arviointiin ja kehittämiseen keskittyvien AMKpäivien pääteemana oli se, miten hyvinvointia voidaan edistää ammattikorkeakoulujen toiminnalla.

Lisäksi keskusteltiin ammattikorkeakoulujen rahoituksen uudistamisesta ja korkeakouluverkoston supistamisesta.

Akavalainen 3 | 2011

Avajaispuheessaan ARENEn puheenjohtaja Vesa Saarikoski korosti ammattikorkeakoulujen olevan mainettaan parempia ja toivoi, että tämä otettaisiin paremmin huomioon ammattikorkeakouluverkostoa arvioitaessa.

Hän totesi, että ammattikorkeakoulututkinto työllistää usein paremmin kuin yliopistotutkinto. Saarikoski esitteli tilastotietoja, joiden mukaan esimerkiksi tutkintoja yhtä opettajaa kohti valmistuu ammattikorkeakou-

lussa enemmän kuin yliopistossa.

Saarikoski katsoi, että ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet rahoitus- ja hallintomalliuudistukseen ja pyrkivät lisäämään muun muassa laadun huomioon ottamista. Työ kuitenkin vaatii Saarikosken mukaan lisää resursseja.

Ensi vuonna Helsingissä järjestettäviä AMK-päiviä isännöi ammattikorkeakoulu Arcada.

Lyhyet Menestyksekkäälle YTN Summit -seminaarille kaavaillaan jatkoa misesta ja yleisimmistä työsuhdeongelmista.

Ensi kertaa järjestetty, koko YTN-kentän edustajille suunnattu yhteistapahtuma oli menestys, ja osallistujat kiittivät laajalti sen tarjoamaa mahdollisuutta tavata väkeä YTN:n eri taustaryhmistä ja aloilta. YTN suunnittelee vastaavaa seminaaritapahtumaa muutaman vuoden päähän.

Antonin Halas

n Ylemmät Toimihenkilöt YTN järjesti huhtikuussa luottamusmiehille, yritysyhdistystoimijoille ja työsuojeluvaltuutetuille Summit-seminaarin, joka keräsi kaikkiaan 300 osallistujaa. Seminaaripäivänä kuultiin korkeatasoisen asiantuntijakaartin ajankohtaisia puheenvuoroja työelämästä, ja työpajoissa vaihdettiin ajatuksia erilaisista työelämäkysymyksistä, muun muassa matka-ajan korvaa-

Kysy työttömyysturvasta Suomi24:ssä n Työ- ja elinkeinoministeriö, Kela ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ kokeilevat yhteistä neuvontapalvelua Suomi24keskustelupalstalla.

Kysy työttömyysturvasta asiantuntijoilta -palstalla vastaavat Teppo Työkkäristä, Kirsi Kelasta ja Tiina Työttömyyskassasta.

Nimimerkkien takana on joukko työttömyysturva-asiantuntijoita eri puolilta Suomea. Kohderyhmänä ovat erityisesti työttömäksi joutumassa olevat tai vasta työttömäksi jääneet henkilöt.

Huhtikuun alussa avattu keskustelupalsta on avoinna kesäkuun loppuun. Kokeilun pohjal-

ta harkitaan vastaavan palvelun tarjoamista jatkossakin. Kysyntää vaikuttaisi olevan: toukokuun lopussa palstalle oli lähetetty jo yli kaksi tuhatta viestiä. www.suomi24.fi/kysytyöttömyysturvasta

Vakuutusalan asiantuntijat ja esimiehet voivat valita luottamusvaltuutetun Ville-Veikko Rantamaula kertoo taustaa.

YTN pitää tärkeänä, että vakuutusalalla toimivat korkeasti koulutetut käyttäisivät oikeuttaan valita itselleen oma, ylempiä toimihenkilöitä edustava luottamusvaltuutettu. Ilman omaa luottamusvaltuutettua asiantuntijoille ja esimiehille on tarjolla vain sivustakatsojan rooli vakuutusalan edunvalvonnassa.

– Tapiola-ryhmässä ollaan valitsemassa luottamusvaltuutettuja kolmeen yhtiöön, Vahinko-Tapiolaan, Henki-Tapiolaan ja EläkeTapiolaan. YTN:llä on jokaiseen oma ehdokas, ja valinnan tuloksia odotetaan kesäkuussa, sanoo Rantamaula.

Rodeo

n Vakuutusalan asiantuntija- ja esimiestehtävissä työskentelevillä ylemmillä toimihenkilöillä ei ole omaa työehtosopimusta. Siksi heillä ei myöskään ole TESin mukaista luottamusmiestä.

– Aiemmin lähdettiin siitä, että vakuutusalan henkilöstöä edustaa STTK:hon kuuluvan Vakuutusväen Liiton luottamusmies neuvotteluissa. VvL:n työehtosopimuksen soveltamisalaan kuitenkin kuuluvat vain jäsenet.

Lain mukaan työntekijät, joilla ei ole työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä, voivat henkilöstöryhmittäin valita edustajakseen luottamusvaltuutetun, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n finanssialan asiamies

Akavalainen 3 | 2011

Lyhyet Uudessa eduskunnassa aiempaa vähemmän korkeasti koulutettuja n Eduskunnassa on akavalaisten liittojen toimittamien tietojen mukaan 65 akavalaista eri puolueiden edustajina. Yhteensä 93

kansanedustajalla on ylempi korkeakoulututkinto, mikä on hieman vähemmän kuin edellisessä eduskunnassa (104). Suuria ryh-

miä ovat opettajataustaiset ja yhteiskuntatieteellisen tutkinnon suorittaneet kansanedustajat.

Paras kesätyönantaja -kilpailu käynnissä n Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA järjestää tänäkin vuonna Suomen paras kesätyönantaja -kilpailun. AOVA haluaa kilpailulla kiinnittää huomiota työpaikkojen hyviin käytäntöihin sekä välittää

opiskelijoille tietoa työelämään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

Sekä kesätyöntekijät että työnantajat voivat jättää ehdotuksia vuoden 2011 parhaak-

si kesätyönantajaksi syyskuun loppuun saakka. Sähköiset kilpailulomakkeet ovat osoitteessa www.paraskesatyonantaja.fi

Plugi

Kuntoremontti uudistuu

n Palkansaajalomajärjestöt A-lomat, SAL ja T-lomat ovat perustamassa uutta organisaatiota, jonka keskeisenä tehtävänä on kehittää työikäisille suunnattua kuntoremonttitoimintaa. Uudistamisella halutaan vastata yhteiskunnan 10

Akavalainen 3 | 2011

ja työelämän muutoksiin sekä työurien pidentämisen tarpeeseen.

Kuntoremonttitoiminnan kehittäminen on aloitettu Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana hankkeena, jonka ohjausryhmään

kuuluvat palkansaajalomajärjestöjen ohella RAY, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Mallia uuteen kuntoremonttiin haetaan kuudessa kohteessa eri puolilla maata järjestettävillä pilottijaksoilla, joille voi hakea www.kuntoremontti.fi -verkkosivuston kautta. Pilottijaksot ovat matkakuluja lukuun ottamatta osallistujille maksuttomia.

A-lomat tarjoaa edelleen tänä vuonna akavalaisille entisen mallin mukaisesti tuettuja kuntoremonttilomia, joita järjestetään kesän ja syksyn 2011 aikana.

A-lomat jatkaa muuta toimintaansa entisellään. Akavalaisten liittojen jäsenet voivat edelleen vuokrata lomaosakkeita ja -mökkejä entiseen tapaan. Tiedot mökeistä ja varauskalenteri ovat osoitteessa www.a-lomat.fi > Mökit.

Lisäksi A-lomien kautta voi hakea tuetuille perhelomille. Perheet voivat hakea syksyn perhelomille 12.8.2011 mennessä.

Liittokokous suuntasi tulevaan Akavan kevätliittokokouksen avajaisteemana oli tulevaisuuden työelämä. Varsinaisessa liittokokouksessa katseet kohdistuivat seuraavaan nelivuotiskauteen ja äänestykseen uudesta puheenjohtajasta.

Liittokokousavajaisten juontaja Maisteri Frangén antoi riehakkaassa niksishow’ssaan käytännönläheisiä selviytymisvinkkejä kuvat: Laura Oja

tulevaisuuden työelämän tyrskyihin.

Puheenjohtaja Matti Viljanen osoitti pitkän työmarkkinauransa päätteeksi kiitokset Akavan liittokokoukselle, akavalaisille toimijoille ja Akavan henkilöstölle.

Puheenjohtajaehdokkaat Heikki Pälve (vas.), Salla Luomanmäki,

Liittokokouksen puheenjohtajavaali ratkesi

Heikki Kauppi ja Sture Fjäder esittäytyivät Akavan liittokokoukselle

ensimmäisellä äänestyskierroksella Sture

sekä paneelikeskustelussa että omilla puheenvuoroillaan.

Fjäderin hyväksi.

Akavalainen 3 | 2011

11

Laaja oppimäärä Akavaa Sture Fjäder luonnehtii työuraansa 25 viime vuodelta akavalaiseksi korkeakouluksi. Syventävät opinnot alkoivat toukokuussa, kun liittokokous äänesti Fjäderin Akavan puheenjohtajaksi.

S

ture Fjäder aloittaa uudet tehtävät rauhallisin mielin. Laaja kokemus antaa itseluottamusta, ja tulokkaan kelpaa jatkaa työtä Matti Viljasen tekemältä pohjalta. Työtehtävät ovat tuttuja, työpaikka samoin.

Hän ei myönnä, että Akavan puheenjohtajuus olisi ollut hänelle pitkäaikainen haave. Hommaan ei toki pääse, jos sitä ei itse halua.

– Tiedän, mihin olen ryhtynyt. Akavan 34 jäsenjärjestön näkemysten kokoaminen yhteiseksi tahdoksi saattaa olla mutkainenkin tie. Julkisuudessa on saatava ääni kuuluviin päivittäisessä kilpailussa satojen muiden toimijoiden kanssa. On huolehdittava yhteyksistä eri tehtävissä toimivien yhteiskunnallisten vaikuttajien suuntaan. Työtä riittää, ja sehän minulle sopii, tuumii Fjäder.

Kaikki tuttua ja kuitenkin uutta.

Kevätliittokokouksen päätyttyä Sture Fjäder suuntasi Akavatalolle ensi kertaa puheenjohtajana.

12

Akavalainen 3 | 2011

Laura Oja

Työnjako kirkastettava

Fjäder korostaa, ettei puheenjohtajuus ole yhden miehen show. Hän toivoo keskustelua Akava-yhteisön työskentelytapojen uudistamisesta. Meneillään oleva Akavan strategiaprosessi on tehtävä ripeästi valmiiksi ja esiteltäväksi marraskuun liittokokoukselle.

– Työnjako Akavan keskusjärjestön, neuvottelujärjestöjen ja jäsenjärjestöjen välillä ei ole mielestäni tarpeeksi kirkas. Akavan tehtävät on määriteltävä selkeämmin, ja sitten on aika arvioida resurssipuolta. Jos nykyresursseilla jatketaan, toimintaa on nähdäkseni fokusoitava yhä enemmän.

Fjäder aikoo selvittää, voitaisiinko joitakin Akavan toimiston hoitamia mandaatteja siirtää myös neuvottelujärjestöjen kontolle.

Asiaa täytyy ruotia myös jäsenjärjestöjen kanssa. Keskusjärjestön ja jäsenliittojen kannattaa tehdä yhdessä vaikuttamistyötä silloin, kun intressit ovat yhteiset. Usein ne ovat.

– Toimintamallien uudistamiseen tarvitaan Akava-yhteisöltä keskinäistä luottamusta.

Itse luotan täysin siihen, että tuleepa akavalainen asiantuntija sitten keskusjärjestön tai jonkin jäsenliiton taholta, hän tekee parhaansa kaikkien akavalaisten eteen – ei vain oman järjestönsä puolesta. Akavalaiset työelämäasiat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ovat hyvin pitkälti samoja: esimerkiksi työajat, työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet, työlainsäädännön rikkomukset ja määräaikaisuuksiin liittyvät kysymykset.

Asiantuntijankin syytä tunnustaa väriä

Akavan kehitystä pitkään seuranneena Fjäder on perillä keskusjärjestön vahvuuksista ja tietää henkilöstön olevan asiantuntevaa ja sitoutunutta. Hän mainitsee esimerkkinä Akavan laajan asiantuntemuksen monilla yhteiskuntapolitiikan alueilla, kuten työelämä- ja koulutuskysymyksissä. Hän arvostaa muun muassa Akavan tutkimustoimintaa, jonka tuloksia on saatu hyvin esiin julkisessa keskustelussa.

Fjäder haluaa saada Akavan toimimaan proaktiivisemmin politiikkaan ja poliitikkoihin päin.

Hänen mukaansa Akavan on tähän asti yleensä ollut tapana toimia etäisemmässä asiantuntijaroolissa ja ilmoittaa kantansa sitten, kun sitä kysytään. Nyt on omaksuttava suora vaikuttaminen.

– Akavan tulee aina olla puoluepoliittisesti sitoutumaton. Siitä huolimatta Akavan vaikuttamistyötä tekemään tarvitaan enemmän ihmisiä, joilla on poliittista

taustaa ja omia sidosryhmiä puolueissa. Kovan luokan asiantuntijakin hyötyy siitä, että hän on osa poliittista apparaattia: häntä kuunnellaan siellä, missä päätökset todella tehdään. Puoluekannalla ei ole väliä, Akava tarvitsee yhteyksiä joka suuntaan.

Fjäderin oma verkosto eri tehtävissä toimiviin yhteiskunnallisiin vaikuttajiin on laaja. Sen vaalimiseen hän omistaa aikaansa puheenjohtajanakin.

Kolmikanta pitää pintansa

Fjäder aloittaa tehtävässään samaan aikaan, kun hallitusneuvottelut ovat vielä kesken. Puheenjohtaja on joka tapauksessa vakuuttunut, että kolmikannalla on kysyntää uudellakin hallituskaudella. Esimerkiksi työura-asiat palaavat laajempaan kolmikantavalmisteluun, ja työmarkkinajärjestöillä on siinä vastuullinen paikka. Tuloksia on tultava.

Akava on mukana palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyössä Fjäderinkin johdolla. Hän muistuttaa, että Akavan pitää olla yhteistyössä aloitteellinen ja esittää uusia vaihtoehtoja palkansaajien etujen ajamiseksi.

– Suomalainen ay-liike on saanut vähän perusteettomasti ei-liikkeen leimaa. Vaikkapa työurakeskustelussa palkansaajakeskusjärjestöt ovat olleet aloitteellisempia kuin työnantajataho.

Käsitykset ahneesta, vain omien jäsentensä hyväksi toimivasta ayliikkeestä mietityttävät Fjäderiä.

– Akavan on tässä oltava valppaana, sillä tarvitsemme hyväksyntää koko yhteiskunnassa.

Meidän olisi löydettävä ratkaisuja parantamaan myös niiden ihmisten tilannetta, jotka eivät ole osa edunvalvontakoneistoamme ja joilla ei todellakaan mene hyvin. Akavan sisäiseen olemukseen kuuluvat oikeudenmukaiset ja humaanit arvot, Fjäder sanoo.

Hän katsoo, että Akavan ja jäsenjärjestöjen pitää avata entistäkin paremmin sitä, mitä ne oikeasti tekevät jäsenen hyväksi.

– Korkeasti koulutetuille on sinnikkäästi vietävä viestiä, että omassa ammattiliitossa on tuki ja turva, kun eturistiriitoja kuitenkin väistämättä tulee.

Hengähdyspaikkana Hanko

Työssään Fjäder toteaa olevansa nopea ja ratkaisukeskeinen. Kärsivällisyys ei riitä, jos ongelman ympärillä pyöritään toista tuntia sen sijaan, että ryhdyttäisiin etsimään siihen ratkaisua.

– Tarvitsen ympärilleni ihmisiä, jotka hillitsevät vauhtia ja kehottavat harkitsemaan asiaa vielä kertaalleen. Haluan tehdä töitä avoimessa ilmapiirissä, jossa jokainen uskaltaa sparrata ja kyseenalaistaa sekä ideoida vaihtoehtoja.

Haluan kannustaa ja olla alaisteni tuki loppuun saakka. Uskallan luottaa, ja odotan muilta vastineeksi luotettavuutta.

Seurallinen ja puhelias mies näyttää viihtyvän järjestötyön pyörteissä kuin kala vedessä. Hän kuvaa työtään elämäntavaksi, joka vie monet ilta- ja viikonloppuvapaat. Omalla ajalla kallisarvoista on rauha ja hiljaisuus.

– Vaikka en erakko olekaan, on mieluisinta päästä vapaa-ajan asunnolle Hankoon, käydä merellä, tehdä pihatöitä – olla vaan.

Hanko on aina vain rakkaampi.

Siellä ovat juureni jo monen sukupolven takaa, Fjäder herkistyy.

Kotiseuturakkauteen yhdistyy myös keräilyharrastus. Fjäderin kokoelmassa on muun muassa tuhansia Hanko-aiheisia postikortteja toista maailmansotaa edeltävältä ajalta sekä Hanko–Hyvinkää -rautatiehen ja Hangon satamaan liittyviä postilähetyksiä leimoineen.

Tänä kesänä hän keskittyy kunnon kohottamiseen. Vuosi sitten polvensa pahoin loukannut Fjäder suuntaa tarmonsa pyöräilyyn, kun juokseminen ja pallopelit eivät lääkärin mukaan tule kyseeseen. Vaihdepyörä jää varastoon, sillä Fjäder taittaa lenkkinsä Jopolla – tietysti Hangossa valmistetulla menopelillä.

Maria Salminen Akavalainen 3 | 2011

13

Daniele Melli/ETUC

Euroopan palkansaajien keskusjärjestö linjasi huippukokouksessaan Ateenassa lähivuosien tavoitteita.

Talouspolitiikkaan liittyvä keskustelu korosti eroja porskuttavan pohjoisen ja rapautuvan etelän välillä. Akava vaati EU:lta lisää panostuksia osaamismenoihin.

Euroopan palkansaajille talouslinjaukset kiperä kysymys

Ateenassa jäätiin poteroihin

E

uroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUC linjasi toukokuun kongressissaan tärkeimmät tavoitteensa seuraavalle nelivuotiskaudelle.

Linjauksissa heijastuu vahvasti monien maiden vaikea nuorisotyöttömyys. Nuorten vaikeudet löytää koulutusta vastaavaa työtä ovat yleinen ongelma Euroopassa.

Järjestö puoltaa nuorille takuuta koulutukseen tai töihin.

Maahanmuuttajien tilanne herättää yhtä lailla huolta. Useissa maissa kahdet työmarkkinat ovat jo tosiasia, ja Suomessakin on samoja viitteitä. Sekä nuoret että maahanmuuttajat ovat ay-järjestäytymisen näkökulmasta haastavia ryhmiä.

Kunnon työolosuhteiden osalta ETUC ottaa esille erityisesti työajat, joita koskevaa direktiiviä yritetään uudistaa EUtason työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa. Muita toiminnan painopisteitä ovat muun muassa stressin ja työpaikkakiusaamisen ehkäiseminen sekä työergonomian edistäminen.

Vihreät ja vähähiiliset työpaikat ovat suuri kysymys tulevaisuudessa. ETUC korostaa tutkimuksen ja innovaatioiden merkitystä, jotta ilmastonmuutosta pystytään torjumaan. Eurooppa ei saisi jäädä tällä rintamalla kovaa vauhtia etenevän Kiinan jälkeen.

Kiinan lisäksi Intia, Brasilia ja muut nousevat talousmah-

dit asettavat muitakin haasteita eurooppalaisille työntekijöille.

Globalisaatiota halutaan saada reilummaksi, mutta protektionismia ja eristäytymistä ei Ateenassa vaadittu. Myös arabimaat ja Itä-Eurooppa painottuvat ETUCin ulkosuhteissa lähivuosina. Venäjän ay-järjestön puheenjohtaja oli yksi Ateenan kongressin pääpuhujista.

Talouslinjauksissa vielä etsikkoaika

Monissa kysymyksissä palkansaajien eurooppalaista keskusjärjestöä voi pitää asioiden edistäjänä. Talouspolitiikkaan läheisesti liittyvissä kysymyksissä järjestö sen sijaan vetäytyi Ateenassa puolustusasemiin.

Ségol eurooppalaisen ay-liikkeen ykköstehtävään ETUCin uudeksi pääsihteeriksi kongressissa valittiin ranskalainen Bernadette Ségol. Palvelualojen eurooppalaisesta liitosta UNI-Europasta ETUCiin siirtyvä Ségol on ensimmäinen nainen sihteeristön johdossa.

ETUCin hallituksen puheenjohtajana ruotsalaista Wanja Lundby-Wediniä seuraa Ignacio Fernández Toxo Espanjan CCOO:sta.

Vuonna 1973 perustettuun ETUCiin kuuluu 83 eurooppalaista työntekijäkeskusjärjestöä 36 maasta sekä 12 sektorikohtaista eurooppalaista liittoa. Suomalaiset jäsenjärjestöt ovat Akava, SAK ja STTK.

14

Akavalainen 3 | 2011

ETUC-kongressiin Ateenassa 16.–19.5.2011 osallistui kaikkiaan tuhatkunta kokousvierasta.

Sen mielestä julkiseen sektoriin ei saa koskea valtion- ja paikallishallintojen budjettivajeiden takia.

Eläkkeitä on suojeltava. Parhaillaan vahvistettavaa EU:n talouspolitiikkaa pitäisi ETUCin mukaan oikeastaan heikentää. Suomessa ja monissa muissa maissa keskeistä kysymystä työurien pidentämisestä ei otettu tavoitteisiin.

Kongressin valmistelujen aikana Akava korosti sitä, ettei pelkkä torjunta-asenne ilman omia realistisia vaihtoehtoehdotuksia vie asioita eteenpäin. Todellisia vaihtoehtoja ei kuitenkaan tahdottu saada aikaan. Taustalla piilee

vaikea tilanne monessa ETUCin jäsenjärjestön maassa. EU-Eurooppa on jakautunut vahvana porskuttavaan pohjoiseen ja rapautuvaan etelään. Jälkimmäistä piinaavat sekä kotimaisten uudistusten puute että kilpailukyvyttömyys maailmantalouteen kytkeytymisessä.

Akava painotti osaamispanostuksia

Akava korosti Ateenan kongressissa, että korkea osaaminen on eräs tärkeimmistä lääkkeistä työpaikkojen saamiseksi ja Euroopan selviytymiseksi globaalitaloudessa.

Akava vaati EU:n budjetin osaamismenojen tuplaamista lähivuosien aikana. Koulutus-, tutkimusja innovaatiotoiminnat ovat vain kymmenesosa EU:n budjetista.

Kansalliset tutkimustavoitteet on myös reivattava uudelle tasolle.

EU:n virallinen taso tutkimusmenoille on 3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tähän on yltänyt vain pari jäsenmaata, kun taas esimerkiksi Kiina lisää tutkimusmenojaan valtavaa tahtia, ja EteläKoreassa osuus bruttokansantuotteesta lähestyy neljää prosenttia.

EU-maat eivät saa riittävästi irti panostuksistaan osaamiseen.

Nyt tutkimus- ja kehitysresurssien käyttö on sekä EU-maiden välillä että niiden sisällä liian hajanaista, esimerkiksi päällekkäistä työtä tehdään luvattoman paljon.

Markus Penttinen kansainvälisten asioiden päällikkö

Akavalainen 3 | 2011

15

Akavalaiset yhä tyytyväise

Uusi järjestötutkimus osoittaa, että Akava yhdessä jäsenja neuvottelujärjestöjensä kanssa on jäsenistön mielestä menestynyt edunvalvonnassa neljän viime vuoden aikana huomattavasti aikaisempaa paremmin.

A

kavan järjestötutkimuksessa 2011 lähes puolet akavalaisten liittojen jäsenistä katsoo, että Akava on onnistunut hyvin tai kiitettävästi edunvalvonnassa. Vuonna 2006 tätä mieltä oli joka viides.

– Etujensa ajamiseen ovat tyytyväisimpiä alle 35-vuotiaat akavalaiset ja yksityisellä sektorilla työskentelevät. Akavalle hyvän tai kiitettävän arvosanan antoivat useammin naiset kuin miehet, Akavan järjestöyksikön johtaja Risto Kauppinen kertoo.

Hän arvioi, että myönteinen kehitys voi olla tulosta Akavan entistä aktiivisemmasta tavasta ajaa korkeasti koulutettujen asiaa omilla kannanotoilla. Tupo-kauden päättyminen lienee tuonut edunvalvonnan konkreettisemmin lähelle jäsenkuntaa. Se on antanut Akavalle paremman mahdollisuuden viedä eteenpäin korkeasti koulutettujen erityiskysymyksiä, ja Akavan asiantuntemus on päässyt paremmin esille.

16

Akavalainen 3 | 2011

Vaikuttavuuden kasvuun uskotaan

Akavalaisten lukumäärä kasvaa, ja heidän merkityksensä Suomen menestyksen rakentamiselle on suuri, koska he työskentelevät työelämän avainpaikoilla. Tämän joukon näkemyksiä on yhä vaikeampi ohittaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, toteaa Kauppinen.

Tärkeimpänä Akavan työmarkkinapoliittisena tehtävänä akavalaiset pitävät palkkausjärjestelmien kehittämistä siten, että palkkataso heijastaa paremmin

Neljännes akavalaisista uskoo oman keskusjärjestönsä vaikutusvallan kasvuun lähivuosina. Luottamus Akavan kasvavaan vaikuttavuuteen on vankistunut, sillä edellisessä järjestötutkimuksessa näin ajatteli 18 prosenttia vastaajista.

– Oma jäsenkunta luottaa Akavan vaikuttavuuden lisääntymiseen enemmän kuin muiden palkansaajakeskusjärjestöjen.

Akavalaisten edunvalvonnan onnistuminen jäsenten mielestä

2011

46 %

2006

19 %

2002

18 % 0

20 Kiitettävä tai hyvä

44 %

11 %

49 %

32 %

48 %

34 %

40

60 Tyydyttävä

80 Heikko

100

empiä edunvalvontaansa työn vaatimaa osaamista ja vastuuta sekä työn tuloksia. Naiset painottavat palkkausjärjestelmien kehittämistä, perusteettomien palkkaerojen poistamista ja tasa-arvon edistämistä työelämässä enemmän kuin miehet. Yksityisellä sektorilla työskenteleville ostovoiman kasvattaminen on tärkeämpää kuin palkkausjärjestelmien kehittäminen.

Koulutuspolitiikassa jäsenistö odottaa Akavalta toimintaa ennen kaikkea koulutuksen laadun parantamisen puolesta. Akavan talouspoliittisena päätavoitteena he pitävät julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämän rahoituksen varmistamista.

Järjestäytyminen merkitsee turvaa

Risto Kauppisen mukaan uusi järjestötutkimus vahvistaa aiempien selvitysten tuloksia siitä, että palkka- ja työsuhdeturva yhdessä ansiosidonnaisen työttömyysturvan

kanssa ovat jäsenistölle merkittävimmät syyt kuulua akavalaiseen liittoon. Lähes yhtä tärkeänä vaikuttimena jäsenyydelle pidetään sitä, että se antaa yleistä turvaa.

Työnantajien ja työntekijöiden väliset erimielisyydet ovat tehokkaimmin ratkaistavissa työpaikoilla neuvotellen, uskoo kaksi kolmesta akavalaisesta. Joka viides kannattaa valvontakeinojen lisäämistä ammattiliitoille. Nykyiset oikeudelliset keinot eivät ole toimivia, mistä kertoo sekin, että vain yksi sadasta akavalaisesta pitää tuomioistuimeen lähtemistä itselleen mahdollisena vaihtoehtona.

Työpaikkatason neuvotteluja mutkistaa esimerkiksi se, että vastaajista reilun neljäsosan työpaikalla ei ole luottamusmiestä tai vastaavaa henkilöstön edustajaa.

Näiden vastaajien osuus oli lähes sama vuoden 2006 järjestötutkimuksessa. Tilanne on huonoin yksityisen sektorin palvelualoilla.

Akavan järjestötutkimus 2011: www.akava.fi/jarjestotutkimus

Näillä aloilla joka toisen vastaajan työpaikalla ei ole luottamusmiestä.

Tuloksista pohjaa suunnitteluun

Akavan järjestötutkimus selvittää akavalaisten liittojen jäsenkunnan näkemyksiä työelämästä, työmarkkinoista ja akavalaisesta järjestötoiminnasta sekä niihin kohdistuvia odotuksia. Tutkimustuloksia käytetään Akavan toiminnan arvioinnissa ja suunnittelussa.

Vuoden 2011 järjestötutkimus pohjautuu tammikuussa tehtyyn kyselyyn. Kysely lähetettiin työvoimaan kuuluville Akavan jäsenjärjestöjen jäsenille, joita oli yhteensä 3 800. Vastanneiden osuus tästä joukosta oli 25 prosenttia.

Maria Salminen

Akavan lähivuosien tärkeimmät tehtävät jäsenkunnan mielestä Työmarkkinoilla: Palkkaus vastaamaan paremmin osaamista, vastuuta ja työn tuloksia

48 % 51 % 46 %

Työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen edistäminen Eläke-etuuksien säilyttäminen

Koulutuspolitiikassa:

34 % 31 % 33 %

Koulutusmäärien ennakoinnin parantaminen Koulutuksen laadun parantaminen Korkeasti koulutettujen koulutusmahdollisuuksien kehittäminen

30 % 23 % 21 %

41 % 44 % 38 %

34 % 35 % 25 %

34 % 32 % 38 %

Talouspolitiikassa: Julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämän rahoituksen varmistaminen Huolehtiminen siitä, ettei palkansaajien tuloverotus kiristy Huolehtiminen talouden kasvun ja työllisyyden nopeasta noususta

0 Erittäin tärkeä

20

40

60

80

100

Melko tärkeä

Akavalainen 3 | 2011

17

Työnhakijan suomalaisuus voi usein olla yliarvostettu meriitti

Jos ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisestä Suomessa ei pidetä parempaa huolta, suomalaisen yhteiskunnan kustannuksella koulutetut osaajat menetetään muiden maiden työmarkkinoille. Helsingin yliopiston VALOAhanke on osaltaan hakemassa tilanteeseen tolkkua.

T

ällä hetkellä Suomen korkeakouluissa opiskelee noin 13 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa.

Vuonna 2008 suomalaisissa korkeakouluissa oli 275 englanninkielistä koulutusohjelmaa.

Korkeakouluissa kannetaan huolta ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden taloudellisesta pärjäämisestä, koska heidän on vaikeampaa löytää edes hanttihommia rahoittamaan opintojaan. He eivät myöskään kuulu suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Lisäksi harjoittelupaikkojen saaminen on erityisen hankalaa, mikä taas uhkaa viivästyttää opintoja.

Merkittäviä työllistymisen esteitä ovat paikallisten työelämäkontaktien, verkostojen ja työelämätuntemuksen puute.

Työelämän pelisääntöjä on vaikea oppia, jos ei pääse mukaan peliin.

Lisää ulkomaalaisia tutkintoopiskelijoita tavoitellaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö on korkeakoulujen kansainvälis18

tymisstrategiassaan asettanut tavoitteeksi, että korkeakouluissa opiskelevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kasvaa 20 000:een vuoteen 2015 mennessä. Korkeakoulujen kansainvälistymisen katsotaan edistävän

Valtakunnallinen ESR-osarahoitteinen VALOA-hanke käynnistyi syksyllä 2009 tukemaan Suomessa opiskelevien kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden

teena on edistää korkeakoulujen sekä työnantajien välistä yhteistyötä,

edistää

kansainvälisten

tutkinto-opiskelijoiden tunnettavuutta työelämässä sekä tuottaa menetelmiä ja malleja kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaukseen ja palveluihin.

VALOA-hanke

etsii

yhteistyö-

kumppaneita ensi syksynä alkavaan markkinointikampanjaan. www.valoa-hanke.fi

Akavalainen 3 | 2011

työllisty-

mistä Suomeen. Hankkeen tavoit-

yhteiskunnan ja elinkeinoelämän monipuolistumista, kansainvälistä verkostoitumista, kilpailu- ja innovaatiokykyä sekä kansalaisten hyvinvointia, osaamista ja sivistystä.

Helsingin yliopiston urapalveluiden koordinoima valtakunnallinen VALOA-hanke haastaa organisaatiot rohkeaan rekrytointiin ja tukee Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä Suomeen.

Kielikoulutus ja rekrytoinnin kehittäminen tarpeen

Tutkimusten mukaan opiskelijat ovat halukkaita ja motivoituneita jäämään Suomeen, jos sopivaa työtä tai jatko-opiskelumahdollisuuksia on tarjolla.

Kielitaidon on todettu tukevan maahanmuuttajien työllistymistä, joskin suomen kielen osaamistarpeet korkeasti koulutettujen työmarkkinoilla ovat hyvin alakohtaisia. Korkeakouluissa ei kuitenkaan järjestetä riittävästi työelämässä vaadittavaan kielitaitoon tähtääviä suomen kielen opintoja.

VALOA-hankkeen järjestämässä työpajassa työnantajat ovat keskustelleet työtehtäväkohtaisista kielitaitovaatimuksista. Heidän mukaansa organisaatioissa menestymiseen tarvitaan muutakin kuin suomalaisuutta ja suomen kieltä. Kyse on enemmänkin rekrytointiprosessien kehittämisestä ja työyhteisöjen asenteiden muuttamisesta. Jos työnantaja käyttää rekrytoinnissaan aina samoja valintakriteerejä ja liian tiukkoja kielitaitovaatimuksia, se kaventaa ajattelua ja rajoittaa mahdollisuuksia löytää uusia, entistä parempia toimintamalleja.

Vuorovaikutusta lisättävä ja tuettava

Suomessa nyt käyttämättä. Tulisi luoda pysyviä rakenteita, jotta työnantajien työvoimatarpeet ja oikeanlainen asiantuntijuus saataisiin kohtaamaan helpommin.

Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat on opittava näkemään asiantuntijoina ja osaajapotentiaalina kansainvälistyvässä yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa.

Heille on erittäin tärkeää saada ensimmäinen kontakti työelämään jo opintojen aikana. Korkeakoulujen on panostettava enemmän opiskelijoiden opintojen aikaiseen ohjaukseen ja tulevaisuudensuunnitteluun. Lisäksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä työnantajien ja korkeakoulujen välille.

Suomessa tarvitaan näkyvää kampanjointia, jolla tuetaan rehellistä ja oikeudenmukaista rekrytointia.

Työnantajat eivät välttämättä tiedosta, miten paljon laajaa osaamista ja kulttuurista pääomaa jää

Heidi Layne suunnittelija/kouluttaja, Helsingin yliopiston urapalvelut/ VALOA-hanke

“The thing we always worry while we are studying here: they give you good education but there’s no job. Especially for foreigners who want to compete for some professional jobs it is not that easy. And Finnish language is the first requirement. You must speak or at least understand.

But I don’t think they are that ready to give us a job. Once I got their education they need to have some confidence: they should try me. I feel like there’s no place for me. They let me finish my education and then I have to look for other countries. Then what’s the benefit?”

– vastaajakommentti VALOA-hankkeen tuottamassa Beyond Study Struggles and Opportunities -selvityksessä

Akava SuomiAreenalla Porissa 13.–15.7.2011 Maisterit mopin varressa perjantaina 15.7.2011 klo 10.30–11.45, Porin kaupungintalon piha Millaista on korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työelämä Suomessa? Ajatuksia ja kokemuksia aiheesta jakavat Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, työministeri, kansanedustajan avustaja Nasima Razmyar ja diplomiinsinööri Yuan Karppanen.

Karin Smeds/Gorilla

Piipahda myös Akavan ständillä Eetunaukiolla 13.–15.7. klo 10–17.

Tervetuloa!

Akavalainen 3 | 2011

19

Syrjintä ei katso koulutusta

Comma

Perustuslain mukaan Suomessa ei saa syrjiä ketään. Pykäliä poljetaan joka päivä lukuisilla työpaikoilla, eikä esimerkiksi korkea koulutus takaa suojaa syrjintää vastaan.

N

imesi on Mohammed, joten et saa kutsua työhaastatteluun. Työnantaja kieltäytyy palkkaamasta sinua, koska toimistossa pitäisi tehdä erityisjärjestelyjä näkövammasi vuoksi.

Kukaan ei tiedä, kuinka yleistä työelämän syrjintä on, sillä vain osa tapauksista tulee viranomaisten tietoon.

– Syrjintä rikkoo tietysti oikeustajuamme ja lakejamme, mutta on myös inhimillisesti väärin ja kansantaloudellisesti haaskausta, etteivät erilaisia vähemmistöjä edustavat voi toimia työelämässä 20

Akavalainen 3 | 2011

osaamisensa ja pätevyytensä mukaan. Suomella ei ole varaa tällaisiin asenteisiin, sanoo vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet.

Vähemmistövaltuutetun toimistoon tulee vuosittain noin tuhat yhteydenottoa. Vähemmistövaltuutetun mandaatti ei kuitenkaan ulotu työsuhteeseen liittyvään syrjintään. Valtuutettu ei voi puuttua myöskään seksuaalivähemmistöjen tai vammaisten syrjintätapauksiin.

Vähemmistövaltuutetun vastuulla on vain etniseen alkuperään liittyvä, muualla kuin työssä tapahtuva syrjintä.

Vähemmistöt nippuun

Biaudet’n mukaan nykyinen lainsäädännön hajanaisuus hankaloittaa yhdenvertaisuuden edistämistä työelämässä. Hänen mielestään vähemmistövaltuutetun tulisi voida käsitellä myös työelämän kanteluja, ja muitakin kuin etniseen taustaan liittyviä. Mallia voisi ottaa muista Pohjoismaista, joissa lakeja on yhdistetty ja valvontaa yhtenäistetty viime vuosina.

– Ehdotus uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi on jätetty oikeusministeriöön odottamaan seuraavaa hallitusta. Toivottavasti uusi hal-

Yhdenvertaisuus on monen pykälän alla

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet kummastelee Suomeen pesiytynyttä erilaisuuden pelkoa.

Työelämän tasa-arvo

Valvonta on haaste

Akavan lakimies Paula Ilveskivi arvioi, että yhdenvertaisuustoimikunnan laatima lakiehdotus vaatii vielä huolellista jatkovalmistelua. Hän viittaa loppuraporttiin, johon lakiehdotusta valmistelleet tahot jättivät lukuisia eriäviä mielipiteitä.

Muiden työmarkkinajärjestöjen tavoin Akava haluaa säilyttää rajan työsuojeluviranomaisten ja lakiehdotuksessa määritellyn yhdenvertaisuusvaltuutetun tonttien välillä.

– Valvonta on haaste, koska syrjinnän muodot ovat moninaisia ja toteen näyttäminen voi olla hankalaa. Tapaus voi kuulua esimerkiksi työsopimuslain, tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain piiriin, Ilveskivi perustelee.

Valvonnan haastavuutta lisää se, että Suomessa on noin 240 000 työpaikkaa.

– Jos työelämän valvonta siirtyisi työsuojeluviranomaisilta yhdenvertaisuusvaltuutetulle, valtuutetun toimistoon pitäisi saada huomattavat resurssit, katsoo Ilveskivi.

Yleistyksen riskit

Ilveskivi korostaa, ettei lainsäädännön yksinkertaistaminen tai

kuuluu usean eri lain piiriin.

Virtaviivaistamisehdotus jäi pöydälle viime syksynä.

Lehtikuva

litus ottaa ehdotuksen käsittelyyn ja pohtii nykyistä tarkoituksenmukaisempaa mandaattia, Biaudet patistelee.

Biaudet’n linjoilla on myös Setan pääsihteeri Aija Salo. Hän toivoo Suomeen yhdenvertaisuusvaltuutettua, jolle annetaan valtuudet puuttua seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviin syrjintätapauksiin työelämässä.

– Lakiin on kirjattava syrjintäkielto sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.

Tällä hetkellä sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja on puutteellinen, Salo täsmentää.

valvonnan yhtenäistäminen saa olla itsetarkoitus.

– Käytännön ongelmia voi syntyä, jos erilaisia työelämän ilmiöitä pyritään ottamaan haltuun tulkinnanvaraisin yleislain säännöksin.

Yhdenvertaisuustoimikunnassa työmarkkinajärjestöjen yhteinen kanta oli, ettei valtuutetulla pitäisi olla oikeutta käydä keskusteluja yhdenvertaisuuslain vapaaehtoisesta noudattamisesta. Sen sijaan yhdenvertaisuusvaltuutetulla voisi olla mahdollisuus keskustella työpaikoilla silloin, kun hän osallistuu asiantuntijana työsuojeluviranomaisten tarkastukseen.

– Työmarkkinajärjestöt eivät kannata valtuutetulle rinnakkaista roolia työsuojeluviranomaisten kanssa. Tästä aiheutuisi turhaa päällekkäisyyttä. Työsuojeluviranomaisilla on myös laajat kontaktit ja asiantuntemus, joita ei pidä lakiuudistuksen yhteydessä hävittää, Ilveskivi toteaa.

Arkijärkeä vaatimuksiin

Akavan kansainvälisten asioiden asiamies Liisa Folkersma on huolissaan muualta Suomeen tulleiden korkeasti koulutettujen tilanteesta.

– Työelämä avautuu vaikeasti ulkomaalaiselle, vaikka muista maista tulleiden opiskelijoiden määrä kasvaa jatkuvasti. Kun Suomi kuitenkin haluaa menestyä globaalissa kilpailussa ja olla kan-

n Yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Työsopimuslaissa kielletään työntekijöiden ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan asettaminen iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

Sukupuolten välisestä tasa-arvosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (tasa-arvolaki). Yhdenvertaisuuslain ja työlainsäädännön noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset.

Tasa-arvolain noudattamista valvoo tasa-arvovaltuutettu.

Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistusta valmisteltiin lähes neljän vuoden ajan. Oikeusministeriö totesi viime syksynä, että uudistuksen toteuttaminen jää odottamaan uutta hallituskautta.

Uudella lainsäädännöllä halutaan tehostaa syrjinnän vastaista työtä ja laajentaa yhdenvertaisuuslain soveltamisalaa sekä muuttaa nykyisin pelkästään etnistä syrjintää käsittelevän vähemmistövaltuutetun virka kaikenlaista syrjintää käsitteleväksi yhdenvertaisuusvaltuutetun viraksi.

Yhdenvertaisuuslain noudattamisen valvonta työelämässä kuuluisi edelleen työsuojeluviranomaisille ja sukupuolisyrjinnän valvonta tasaarvovaltuutetulle. Nykyiset tasa-arvolautakunta ja syrjintälautakunta yhdistettäisiin yhdenvertaisuuslautakunnaksi.

Lähteet: oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö

Akavalainen 3 | 2011

21

sainvälinen, pitäisi tätä resurssia osata hyödyntää.

Folkersman mielestä esimerkiksi kielitaitovaatimuksia pitäisi tarkastella kriittisesti.

– Totta kai lääkäri tarvitsee hyvää käytännön suomen taitoa, mutta it-firmassa pärjää varmasti englannillakin. Perusteettoman tiukkoja kielitaitovaatimuksia ei tule käyttää syrjinnän välineenä.

Täydellistä suomen kirjakielen hallintaa ei kaikilla aloilla tarvita.

On myös hyvä huomioida muiden kielten ja kulttuurien tuntemus.

Folkersma huomauttaa, että jos kielitaitoa edellytetään, pitää myös tarjota opiskelumahdollisuuksia. Tällä hetkellä suomen kielen kursseja ja ammatillista täydennyskoulutusta järjestetään vähemmän kuin olisi tulijoita.

– Koulutukseen kannattaisi satsata, koska yhteiskunnan näkökulmasta kaikkein kallein vaihtoehto on pitää akateemiset osaajat joko työelämän ulkopuolella tai vähäistä koulutusta edellyttävissä töissä.

Nollatoleranssi kouluun

Eva Biaudet muistelee maaliskuista alkuperäiskansojen kokousta Kanadassa. Hän kertoo Ottawan integraatiota edistävän järjestön johtajasta, joka Suomessa käydessään oli ihmetellyt kaduilla kuulemiaan rasistisia huutoja ja haukkumista.

– Kyllä minua hävetti. Torjuva ilmapiiri ja aggressiiviset asenteet ovat niin yleisiä, että ulkomaalainen törmää niihin jo parin päivän vierailulla!

Vähemmistövaltuutetun mielestä suvaitsevaan ilmapiiriin kasvattaminen on myös koulun tehtävä. Hän suosittelee, että jokaiseen kouluun laaditaan yhdenvertaisuussuunnitelma.

– Suunnitelmaan kirjataan nollatoleranssi – ketään ei saa syrjiä mistään syystä, ja kaikkiin tapauksiin puututaan. Kouluissa on puhuttava nykyistä enemmän ihmisoikeuksista.

Miksi erilainen pelottaa?

Biaudet ihmettelee, mistä Suomeen pesiytynyt erilaisuuden pelko kumpuaa. Hänestä on kummallista, että jotkut kokevat esimerkiksi maahanmuuttajat uhkaksi, vaikka heitä on alle kolme prosenttia koko väestöstä.

– Maahanmuuttajilta vaaditaan nopeaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta kansalaisena oleminen voi olla käytännössä mahdotonta.

Biaudet’n mukaan Suomessa on pakolaisia, jotka eivät voi saada pankkitiliä, koska heillä ei ole alkuperäistä henkilöllisyystodistusta. Pankkitilin puute taas on konkreettinen este työssäkäynnille, sillä laillisesti toimiva työnantaja tuskin maksaa palkan käteisellä.

Paula Launonen

Työsuojelupiiri ja akavalainen ammattiliittosi auttavat Mikäli koet työpaikallasi syrjintää, ilmoita siitä esimiehellesi. Mikäli syrjivä taho on esimiehesi, ota yhteyttä hänen esimieheensä.

Jos ratkaisua ei löydy, käänny työpaikkasi työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen puoleen. Mikäli asia ei ratkea työpaikalla, ota yhteyttä työsuojelupiiriin tai omaan ammattiliittoosi.

22

Lisätietoa Tietopaketti yhdenvertaisuudesta, mukana myös suunnitteluopas työpaikoille sekä syrjinnästä vapaa alue -julistautumislomake: www.yhdenvertaisuus.fi Ehdotus

uudeksi

yhdenvertai-

suuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Lausuntotiivistelmä yhdenvertaisuustoimikun-

Lisätietoa:

nan mietinnöstä:

www.tyosuojelu.fi/fi/syrjintaselvitys

www.om.fi/1274105530751

Akavalainen 3 | 2011

Etninen tausta, uskonnollinen vakaumus, seksuaalinen suuntautuneisuus tai vamma voi kaataa urasuunnitelman.

Tiedottaja Isra Lehtinen, Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry

”Muhammed ei pääse haastatteluun” ”Osa korkeasti koulutetuista muslimeista on työssä, joka ei vastaa heidän koulutustasoaan. Koulutustaan vastaavan työn saaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin niin sanotun valtaväestön edustajalla.

Syrjintää esiintyy huivia käyttäviä naisia kohtaan, muualta muuttaneita kohtaan ja niitä kohtaan, joiden nimi kertoo heidän olevan muslimi. Suomen kielen hyvä osaaminen on usein tarpeen koulutetuilla aloilla, mutta toisaalta osa koulutetuista on kansainvälisissä yrityksissä, joissa englanti on työkieli. Siksi pelkkä puutteellinen suomen kieli ei välttämättä estä työtehtävästä suoriutumista.

Tarvitaan lainmuutos, jolla kielletään kaikenlainen syrjintä eri syrjintäperusteilla missä tahansa tilanteessa. Lain lisäksi tarvitaan valvonta- ja muita keinoja, jotta laki toteutuu.”

Ismo Helén

Fredrika Biström

Erilaisuus on iso este

Puheenjohtaja Riku Virtanen, Kynnys ry:

Pääsihteeri Aija Salo, Seta ry:

”Työnantaja ei halua mukauttaa”

”Esimies voi tehdä paljon”

”Vammaisten työllistyminen on muuhun väestöön verrattuna haasteellisempaa ja työttömyysprosentti on selvästi korkeampi.

Työnantaja voi sanoa suoraan, että emme ota sinua, koska et pääse kulkemaan työpaikalle.

Lainsäädäntö asettaa työnantajalle velvoitteen tehdä kohtuullisia mukautuksia, mutta tätä velvoitetta ei ole sanktioitu, joten sen noudattaminen on melko olematonta. Toisaalta muutkaan tahot eivät tee mukautuksia, sillä edellä mainitun näennäisvelvoitteen vuoksi ensisijainen vastuu on työnantajalla.

Yhdenvertaisuuslakia tulisi muuttaa eduskunnassa, mutta lakihanke on juuttunut työryhmävaiheeseen. Tiedotusta on vuosia tarjottu, ja sitä tarjotaan edelleen.

Erilaisia selvityshenkilöitä liittyen vammaisten ihmisten työllistymiseen on vuosien mittaan ollut lukemattomia, mutta hyöty on ollut marginaalinen.”

”Onneksi vain osa seksuaalivähemmistöön kuuluvista eli homoista, lesboista ja biseksuaaleista kokee suoraa syrjintää esimerkiksi työhönotossa tai urakehityksessä.

Virallisesti tapauksia on vähän, koska työntekijät eivät aina uskalla tuoda kokemuksiaan esiin, eivät tunne oikeuksiaan tai eivät tiedä, keneen ottaa yhteyttä.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset (muun muassa transsukupuoliset, transvestiitit ja intersukupuoliset) kohtaavat työelämässä samantyyppisiä ennakkoluuloja. Lisäksi he törmäävät esteisiin esimerkiksi työnhaussa.

Sukupuolenkorjauksen läpikäyneiden on joskus vaikeaa saada entisiltä työnantajilta työtodistusta uudella nimellä, vaikka se voi olla hyvin tärkeää uuden työn hakemisessa.

Hyvän ilmapiirin luomisessa auttaa, jos edes yksi työntekijä tai esimies osaa puhua seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen

moninaisuudesta luontevasti ja puuttua esimerkiksi asiattomaan vitsailuun. Monella työpaikalla seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu on otettu mukaan yhdenvertaisuussuunnitelmaan.”

Puheenjohtaja Antti Karanki, Trasek ry:

”Lapin yliopisto huomioi transihmiset” ”Lainsäädännössä ei huomioida transihmisiä, eikä heitä näin ollen hoksata ottaa mukaan, kun työpaikoilla tehdään yhdenvertaisuussuunnitelmia.

Myönteinen poikkeus on esimerkiksi Lapin yliopiston syrjinnän vastainen suunnitelma, jossa transsukupuoliset ihmiset on huomioitu.

Syrjinnän vakavuus vaihtelee epäasiallisuudesta vakavimpiin tapauksiin työpaikasta ”ulossavustamiseen” tai jopa laittomiin irtisanomisiin. Osa työnantajista voi kokea transsukupuolisen tai sukupuolen korjauksessa olevan henkilön riskiksi ja rekrytoi mieluiten jonkun toisen, vaikka transhenkilö olisi jopa paras hakija.

Ammattiliittojen ja ammattiyhdistysten pitäisi ottaa ohjelmaansa sukupuolivähemmistöjen ja transihmisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen.”

Paula Launonen Akavalainen 3 | 2011

23

Iloiset perhetapahtumat tuovat usein naiselle murheita työuralla. Eräs pätkätyö- ja palkkaepäkohtia kohdanneista korkeasti koulutetuista naisista on Reija.

Hän sai tarpeekseen epäoikeudenmukaisuuksista ja ryhtyi hakemaan oikeutta.

Nyt riitti!

– Entinen työnantajani on asiantuntijaorganisaatio, jonka menestys perustuu henkilöstön ammattitaitoon ja hyvinvointiin. Siksi minäkin odotin osaamiseni arvostamista ja palkitsemista toistaiseksi voimassa olevalla työsuhteella sekä edes työehtosopimuksen mukaisella vähimmäispalkalla. En olisi jäänyt tekemään alipalkattuja lyhyitä pätkiä, jos olisin tiennyt, etten tule niidenkään jälkeen vakinaistetuksi.

Näin toteaa Reija, joka on haastanut entisen työnantajansa käräjäoikeuteen perusteettomasta määräaikaisuuksien ketjuttamisesta ja irtisanomisesta sekä työehtosopimusta alhaisemman palkan maksamisesta. Työnantaja kiistää syyllistyneensä mihinkään edellä mainituista.

Reija työskenteli Suomen suurimman ammattikorkeakoulun koulutussihteerinä neljässä määräaikaisessa työsuhteessa, jotka pisimmillään olivat vuoden mittaisia. Kahta viimeistä työsopimusta tehtäessä oli puhetta työsuhteen mahdollisesta vakinaistamisesta määräajan jälkeen.

24

Akavalainen 3 | 2011

Pätkät perusteltiin toiminnan vakiintumattomuudella

Toisin kävi. Viimeinen määräaikaisuus päättyi heinäkuuhun 2010, jolloin Reija oli kahdeksannella kuulla raskaana. Hänen käsityksensä on, että raskaus vaikutti työnantajan päätökseen olla jatkamatta ja vakinaistamatta työsuhdetta.

– Osaamiseni on monipuolista ja myös entisen työnantajani tunnustamaa. Neljän palvelusvuoden jälkeen tunsin hyvin organisaation ja sen prosessit. Työtä olisi varmasti riittänyt tehtäväksi jollakin työnantajan monista koulutusaloista tai tukipalveluissa. Ammattikorkeakoululaissa säädetty avoimen ammattikorkeakoulun toiminta jatkuu edelleen, ja ne koulutusohjelmat, joiden parissa työskentelin, ovat yhä olemassa.

Hoitamiini tehtäviin tarvitaan edelleen tekijöitä.

Reija lisää, että työnantaja perusteli hänen määräaikaisuuksiaan toiminnan epävarmuudella, vaikka tosiasiassa kyse on pysyväisluonteisesta, yleiseen hallintoon liittyvästä työstä.

Reija oli jäänyt työnantajansa palveluksesta äitiysvapaalle kerran aiemminkin, ensimmäisen määräaikaisuutensa aikana. Tuolloin hänelle palkattiin sijainen määräaikaisella työsopimuksella, jota työnantaja perusteli Reijan äitiysloman sijaisuudella vaikka määritteli sen puoli vuotta pidemmäksi kuin Reijan määräaikainen työsuhde olisi edellyttänyt. Reijaa avustavat lakiasiantuntijat pitävät muun muassa tätä seikkaa osoituksena tehtävän pysyvästä luonteesta.

Liitolta upea tuki

Pätkätyö oli jatkuvaa epätietoisuudessa oloa. Lukuvuoden päättäjäisten aikaan jännitys työpaikalla tiheni: lomille lähtöä tekeviltä esimiehiltä odotettiin tietoa, onko uutta työsuhdetta tarjolla taas elokuussa.

Reija sai alempaa palkkaa kuin työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka olisi ollut. Hän haki palkankorotuspyynnölleen tukea työpaikan jukolaisilta luottamusmiehiltä ja ammattiliitoltaan. Työnantaja

Rodeo

Mistä mahtaa johtua, että alle 35-vuotiaista akavalaisista naisista peräti 25 prosenttia työskenteli määräaikaisissa palvelussuhteissa viime vuonna, kun kaikkien palkansaajien joukosta määräaikaisten osuus oli 13 prosenttia?

Kuvan henkilöt eivät liity haastattelussa kerrottuun tapaukseen.

vetosi omiin palkkaluokituksiinsa eikä nähnyt perusteita korotukselle. Yksi esimiehistä moitti Reijaa ”ulkopuolisten” sotkemisesta asiaan.

Reija on ollut opiskeluajoistaan lähtien Tradenomiliiton jäsen ja kiittää liittoaan ja erityisesti sen lakimiespalveluja hienosta tuesta.

Syksyllä 2010 TRAL ohjasi Reijan tapauksen asianajotoimiston hoidettavaksi. Asianajaja tiedusteli työnantajan halukkuutta sopia tapaus kohtuullisin korvauksin, mutta halukkuutta ei ollut. Niinpä Reija asianajajineen päätyi nostamaan kanteen. Oikeuskäsittelyn ajankohdasta ei ole toukokuuhun 2011 mennessä tullut tietoa.

Osaamisen arvostus – katin kontit!

Reija arvostelee työnantajia korkeasti koulutettujen naisten osaamisen väheksymisestä. Pätkätöitä tarjotaan perusteettomasti, palkkataso on paikoin naurettavan matala, ja samalla toimenkuvat saattavat olla käsittämättömän laajoja.

– Kaltaiseni ”vain” ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut nainen näyttää olevan työnantajasektorin mielestä alikoulutettu kaikkeen vähänkään vaikuttamisja päätöksentekomahdollisuuksia sisältävään työhön, vaikka opinnot kuinka olisivat johtamispainotteiset kuten minulla.

Reijan mielestä on turhaa kauhistella, että korkeasti koulutetut suomalaisnaiset syyllistyvät tuottavan työvoiman haaskaukseen ja jättäytyvät työttömyysloukkuun hoitaessaan lapsiaan kotona kotihoidon tuella. Naisten työttömyyden syynä ovat ennen kaikkea perusteettomat pätkätyöt ja irtisanomiset sekä raskauden ja vanhemmuuden vuoksi syrjiminen – ei kotihoidon tuki.

– Jos työnantajat toimisivat kuten niiden kuuluisi, kotoa työmarkkinoille palaavilla äideillä olisi työpaikka, johon tulla.

Maria Salminen Akavalainen 3 | 2011

25

Pätkätöiden käyttöön kuria kanneoikeudella Akava vaatii järjestöille kanneoikeutta, jotta ammattiliitot voivat nykyistä tehokkaammin puuttua työmarkkinoiden laittomuuksiin, kuten laittomiin määräaikaisuuksiin. Järjestökanteessa taloudellinen riski jää liitolle eikä työntekijä leimaudu etujensa ajamisen vuoksi. Työntekijän riski jäädä kokonaan vaille työtä ja suuret oikeudenkäyntikulut pakottavat nykyisellään sietämään työnantajan laitonta pykälätulkintaa.

Lain mukaan määräaikaisten palvelussuhteiden käyttö on sidottu perustellun syyn vaatimukseen.

Kaikista palkansaajista 13 prosenttia työskenteli määräaikaisissa palvelussuhteissa vuonna 2010. Akavalaisista 12 prosenttia teki määräaikaistyötä. Akavalaisista alle 35-vuotiaista naisista vastaava osuus vuonna 2010 oli peräti 25 prosenttia. Lähellekään vastaavia eroja ei ole muissa ikäryhmissä tai miehillä. Näin suuri ero ei selity sillä, että tähän ryhmään kohdistuisi tavallista enemmän perusteltuja syitä.

Akavan käsityksen mukaan nuorten naisten ajautuminen määräaikaisuuksiin johtuu pitkälti siitä, ettei työnantaja halua sitoutua työntekijöihin, jotka todennäköisesti tulevat jossain vaiheessa raskaaksi, jäävät perhevapaalle ja hoitavat sairasta lasta kotona. Näin toimiessaan työnantaja syyllistyy sukupuoliseen syrjintään.

Tasa-arvoisuuden vaatimus esiintyy lähes kaikkien eturyhmien juhlapuheissa perusarvona. Keinot sen toteuttamiseksi ovat jääneet valitettavan latteiksi. Akavan mielestä nuorten naisten laittomien määräaikaisuuksien karsimiseksi ei riitä yleinen tasa-arvovelvoite, vaan tarvitaan juuri tähän tarkoitukseen kohdennettuja toimia. Tällainen olisi esimerkiksi Akavan vaatima 6+6+6 -perhevapaamalli, jossa vain isille kohdennettuja perhevapaita lisättäisiin.

Kohdennetut toimet eivät kuitenkaan saa johtaa siihen, että myös isät olisivat vaarassa joutua syrjinnän kohteeksi. Työnantajan riski jäädä kiinni laittomuuksista järjestön nostaman kanteen vuoksi estäisi tämän

26

Akavalainen 3 | 2011

ja ohjaisi jo ennalta työnantajaa käyttämään määräaikaisuuksia tilanteissa, joissa niille on perusteltu syy.

Yhteistoiminta työpaikalla ratkaisevaa Lainsäädännöllä on kiistatta suuri merkitys työpaikkojen moraalisten normien kehittymisessä ja niihin sitoutumisessa. Vaikka laki ohjaa toimintakulttuuria tehokkaimmin, perusteettomien määräaikaisuuksien karsimiseksi tarvitaan myös pehmeämpiä keinoja. Tällöin avainasemassa ovat jatkuva kollektiivinen vuoropuhelu ja yhteistoiminta työnantajan ja henkilöstön välillä.

Määräaikaisuuksien käyttöä ja työvoiman tarpeen vaihteluita on mahdollista oppia arvioimaan ja suunnittelemaan jo ennalta, kunhan työpaikan toimintatavat ovat avoimia ja läpinäkyviä ja perustuvat riittävän kattaviin työpaikkaa koskeviin tietoihin. Tämä edellyttää myös ajantasaista ja perusteiltaan yhdenmukaista määräaikaisuuksien käytön seurantaa. Akavan vaatimus on, että määräaikaisuuksien ennakoinnin ja seurannan vaikuttavuutta parannetaan täsmentämällä yhteistoimintalainsäädäntöä.

Lain edellyttämät toimintatavat kuuluisivat myös niille työpaikoille, joissa määräaikaisuuksia käytetään räikeästi väärin. Ne työpaikat, joissa väärinkäytöksiä ei ole, ovat todennäköisesti jo omaksuneet oikeat toimintatavat tai pystyvät ne helposti omaksumaan.

Maria Löfgren lakimies

David Trood/Gorilla

n

Korkeakoulujen on kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että vastavalmistuneiden osaaminen vastaa työmarkkinoiden tarpeita ja että opiskelijat ylipäätään valmistuvat. Korkeakoulujen toimintaa voidaan ohjata tähän suuntaan rahoituksen avulla.

E

dellinen hallituskausi toi yliopistoille runsaasti lisää autonomiaa. Samalla kasvoi paine asettaa yliopistojen toiminnalle tavoitteita ja mitata tavoitteiden saavuttamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti viime keväänä ryhmän kehittämään mallia, jonka pohjalta valtion budjettirahoitus jaetaan yliopistojen kesken. Ryhmä koostuu virkamiehistä ja yliopistojen edustajista. Eduskunnan hyväksyttyä uutta rahanjakomallia koskevan asetuksen malli otetaan käyttöön vuonna 2013.

Korkeakoulujen rahoitus:

Laatua saa, kun laadusta maksaa Myös työelämän asiantuntemusta tarvitaan, kun korkeakoulujen rahoitukseen etsitään keinoja, joilla taata koulutuksen laatu ja koulutettujen parempi työllisyys.

Korkeakoulujen laadukas tutkimusja opetustyö on edellytys Suomen menestykselle.

Akava valmis antamaan panoksensa työhön

Korkeakoulut eivät toimi irrallisina saarekkeina, vaan ne ovat syvällisesti ja monipuolisesti vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Rahoitusmalli on eräs keskeisimmistä tavoista ohjata korkeakoulujen toimintaa.

Se myös merkittävä arvokannanotto siihen, mistä korkeakoulujen pitää kantaa vastuuta ja mistä niitä tulee palkita.

On käsittämätöntä, että tätä oleellisen tärkeää kehittämistyötä on ryhdytty tekemään ilman työmarkkinajärjestöjä. Työurien pidentämiskeinoja pohtineen Ahtelan ryhmän suositukset nimenomaan velvoittivat OKM:ää ottamaan työmarkkinatoimijat rahoitusmallivalmisteluun mukaan.

hoitusmallin uudistamista. Korkeakoulujen kehittäminen eri koulutusaloilla ja maakunnissa edellyttää korkeakoulusektorin sisäisen yhteistyön tiivistämistä ja tarkempaa koordinaatiota. Tiivis yhteistyö olisi pohja selvälle työnjaolle ja tutkintojen erilaisille sisällöille ja tavoitteille.

Akavan mielestä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien perusperiaatteet pitäisi yhdenmukaistaa erityisesti siinä, kuinka suuri osuus rahasta jaettaisiin laadun, sen kehittämisen ja tuloksellisuuden perusteella. Rahoitusmallin on palkittava paitsi niitä, jotka toimivat jo erinomaisesti, myös niitä, jotka kehittävät ja parantavat toimintaansa erityisen hyvin.

Opintoaikojen lyhentäminen on nähty eräänä keinona pi-

Yhtenäiset linjat yliopistoja AMK-rahoitukselle

Akavan kannanotto korkeakoulu-

Nyt perustettu työryhmä käsittelee ainoastaan yliopistojen ra-

män uudistamisesta 2013 eteen-

jen rahoitus- ja ohjausjärjestelpäin: www.akava.fi/linjaukset

dentää työuria. Rahoitusmallin avulla korkeakoulut saadaan kehittämään esimerkiksi opiskelijavalintojaan ja opintoprosessejaan.

Vankat perusvalmiudet auttavat työllistymään

Korkeakoulujen on kannettava entistä enemmän vastuuta opiskelijoiden työllistymisestä. Rahanjakokriteereiksi on otettava valmistuneiden työllistyminen ylipäätään ja lisäksi se, miten hyvin he työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Työllistymisongelmat koskevat eri aloja eri tavoin. Korkeakoulujen pitää tunnistaa vastuunsa markkinoidessaan koulutusta.

Opetussuunnitelmien kehittämisen keskeiseksi tavoitteeksi on asetettava se, että kaikissa korkeakoulututkinnoissa opiskelijat saavat alansa substanssitiedon lisäksi erittäin laajat perusvalmiudet toimia monenlaisissa asiantuntijatehtävissä.

Ida Mielityinen koulutuspoliittinen asiamies Akavalainen 3 | 2011

27

Alihankintaketjun päätepisteessä

Mitta täynnä loputonta joustamista Intiassa alhaiset palkat, pitkät työpäivät ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet nostavat työntekijöiden protestihenkeä, ja ay-toiminta hakee uomaansa.

Toimivimpana ay-mallina pidetään demokraattisesti valittavia työpaikkakohtaisia ammattiliittoja, jotka työnantaja tunnustaa.

G

lobaalit tuotantoketjut, kansainvälinen työnjako ja yritysten sijoittuminen painottuvat yhä useammin Intiaan kuin Kiinaan. Intian vahvan kasvupotentiaalin kääntöpuolena ovat koulutuksen ja infrastruktuurin valtavat puutteet, laajalle levittäytynyt korruptio, hyväksytyt tuloerot sekä epätasaarvo.

Maan 1,2 miljardista asukkaasta puolet elää alle kahdella dollarilla päivässä. Työvoimasta lähes 60 prosenttia työskentelee maataloudessa. Lukutaitoisia on 65 prosenttia ja kymmenesosa osaa englantia.

Toisaalta joka kymmenes viime vuosien opiskelijaikäluokkien nuorista opiskelee korkeakoulussa. Pelkästään insinöörejä valmistuu Intiassa vuosittain 300 000.

Bangalore – koko maailman it-keskus

Intian bruttokansantuotteesta 5 prosenttia tulee informaatiotekniikan alalta. Alan keskus on kymmenen miljoonan asukkaan Bangalore, joka on ollut 1990-luvulta lähtien sekä kansainvälisen ulkoistamiskehityksen että maan sisäisen muuttoliikkeen polttopisteessä. It-ala työllistää Bangaloressa suoraan satoja tuhansia työntekijöitä, välillisesti jopa miljoonia.

Kaupungissa on 17 000 it-yritystä, joista suuria on vain 100.

28

Akavalainen 3 | 2011

Pienet yritykset luovivat globalisaation pyörteissä luottaen pitkiin asiakassuhteisiin. Intialaistyöpaikoilla joustavuus ja ulkoistaminen on viety äärimmilleen, usein yksittäiseen työntekijään saakka.

Monet yritykset työllistävät pysyvillä työsuhteilla vain 30–40 prosenttia työntekijöistä ja loput henkilöstöstä työskentelee joko välitysyrityksen kautta tai ”konsultteina”. It-alalla erityisesti naiset tekevät työtä usein kotoa kä-

sin, mutta välitysyritys saattaa silti viedä kolmanneksen palkasta.

Koulutetun parempi asema suhteellinen juttu

Korkeasti koulutetun työntekijän palkka takaa intialaisittain vähintään keskiluokkaisen elämäntavan. Työviikot ovat kuitenkin pitkiä ja tulostavoitteet korkealla.

Usein jopa puolet palkasta määräytyy yrityksen voiton mukaan.

Huonoina aikoina työntekijöi-

Comma

Vuonna 1991 käynnistettyjen mittavien talousuudistusten jälkeen Intian talouskasvu on ollut nopeaa alhaisten työvoimakustannusten, kasvavien kotimarkkinoiden, globalisaation ja teknologisen kehityksen ansiosta. It-vallankumous on parantanut elintasoa lähinnä suurissa kaupungeissa. Maatalous puolestaan työllistää lähes 60 prosenttia työvoimasta, mutta tuottaa vain 15 prosenttia Intian bruttokansantuotteesta.

valtiossa”, joissa monet lait eivät päde ja tuotteet on pitkälti vapautettu veroista. Intian poliisilla ei ole pääsyä alueille, työsuojelutarkastajista puhumattakaan.

Comma

Protesteja nousee

den palkat joustavat. Työnantajat katsovat yleisesti, ettei palkka- tai työehtoneuvotteluita tarvita, kun lainmukaiset minimiehdot täytetään. Säännöllisiä viikkotyötunteja on periaatteessa 48, mutta kukaan ei valvo itsensä työllistävien työaikoja.

Valtaosa monikansallisista yrityksistä toimii Intiassa erityistalousalueilla. Alueilla on erityisesti elektroniikka- ja tekstiiliteollisuutta. Ne ovat juridisesti ”valtioita

Intian työelämään ennustetaan jatkossa lisää levottomuuksia ja väkivaltaa. Intian virallinen investointipolitiikka ja erityistalousalueiden suosiminen aiheuttaa eripuraa.

Erityisesti hiljattain maahan tulleet monikansalliset yritykset yrittävät usein toimia ilman am-

Akavalla, sen viidellä jäsenjärjestöllä ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKilla on käynnissä Intiassa toimivien yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvä hanke. Akavan ja jäsenjärjestöjen edustajat vierailivat kevään opinto- ja tarkastusmatkallaan Intiassa useilla työpaikoilla. Hankkeen tutkimusraportti julkaistaan syksyllä 2011.

mattiliittoja, kun taas intialaiset ja pidempään maassa toimineet yritykset yleensä hyväksyvät yhteistyön. Niillä työpaikoilla, jotka kieltäytyvät tunnustamasta ammattiliittoja ja kieltävät henkilöstöedustajavaalien järjestämisen, toimii tavallisesti useita hajanaisia ja populistisia ammattiliittoja.

Lakkoja ja protesteja on vaikeaa ratkaista, kun työntekijöitä edustavaa virallista neuvotteluosapuolta ei ole keskustelemaan työnantajan kanssa.

Työn tuottavuuden ja työntekijöiden sitoutumisen kannata toimivimmaksi malliksi on todettu työpaikan vaaleissa demokraattisesti valittavat ammattiliitot, jotka työpaikan johto tunnustaa.

Työntekijöitä edustavan vahvan liiton perustaminen tukee paikallisyhteisöä ja toteuttaa mitä parhaimmalla tavalla yrityksen yhteiskuntavastuuta. Tähän on ylletty esimerkiksi Intian länsirannikon kaupungin Punen monissa yrityksissä.

Liisa Folkersma kansainvälisten asioiden asiamies Akavalainen 3 | 2011

29

Keskustelijoina Turun Flooran päivän tilaisuudessa olivat Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve (vas.), ohjaaja Juha Malmivaara, kuvataiteen koulutuspäällikkö Taina Erävaara, valokuvauksen opiskelija Hertta Kiiski Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta, kirjailija-toimittaja Roope Lipasti sekä kirjailija Niina Repo.

Jere Lahti

Yliopistouudistus myllertää myös ylintä taideopetusta.

Turun Flooran päivän juhlassa pohdittiin taiteilijoiden koulutukseen liittyviä kysymyksiä.

Koulutus ei tee taiteilijaa, mutta antaa tekemiselle väylän

A

kava Varsinais-Suomi -aluetoimikunta juhlisti 13.5.2011 kevättä Flooran päivän tilaisuudessaan, jonka teemana oli taidealan korkeakoulutus.

Varsinais-Suomi on perinteisesti ollut monipuolisen ja vahvan taidealan ja humanistisen koulutuksen aluetta. Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat monialaisia humanistisia yliopistoja. Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia tarjoaa taiteilija-ammatteihin valmistavaa koulutusta.

Flooran päivän keskusteluaiheena oli tällä kertaa taide: ”Taiteilijaksi korkeakoulututkinnolla?” Varsinais-Suomen taidetoimikunnan pääsihteeri Henri Terho pohti kysymystä yhdessä Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arven, ohjaaja Juha Malmivaaran, kirjailija-toimittaja Roope Lipastin, kirjailija Niina Revon, kuvataiteen koulutuspäällikkö Taina Erävaaran ja valokuvauksen opiskelija Hertta Kiisken kanssa.

Koulutus tukee taiteen tekemistä

Useimmilla taiteenaloilla on mahdollisuus suorittaa korkeakoulu30

Akavalainen 3 | 2011

tutkinto, yhtenä poikkeuksena on kirjoittaminen. Repo totesi, että koulutus ei tee ihmisestä taiteilijaa. Lipasti taas piti yliopistossa opiskeluaan erittäin tärkeänä pohjana omalle työlleen. Malmivaaran mielestä oppi ei mene koskaan hukkaan, vaikka ei pääsisikään toteuttamaan juuri taiteilijana koulutustaan. Koulutus on väylä taiteen tekemiselle, sanoi Erävaara.

Taiteen ammattikoulutuksen kysyntä on suuri. Koulutuksen määrä suhteessa työmarkkinoihin on kuitenkin vaikeasti määriteltävissä. Taiteilijakoulutukseen on tullut uusia koulutusohjelmia ja koulutuslaitoksia. Taiteilijoiden koulutustaso on kasvanut, muodollisen tutkinnon merkitys lisääntynyt sekä koulutus laajentunut määrällisesti ja sisällöllisesti.

Erävaaran mielestä Taideakatemiaan tarvitaankin jatkokoulutusta.

Kiiski totesi, että taidealalle hakeutuvilla on motivaatio kohdallaan, he ovat optimistisia työmahdollisuuksien suhteen ja haluavat toteuttaa itseään taiteen kautta. Taiteilijaksi tullaan työnteon myötä.

Uraauurtava lahjoitusprofessuuri

Turun kaupunki on tehnyt lahjoituksen professuurista, jonka tarkoituksena on kouluttaa kulttuurin ja hyvinvoinnin tutkimuksen sekä terveyden edistämisen asiantuntijoita työyhteisöihin, joissa tarvitaan monipuolista ammatillista osaamista. Kyseessä on ainutlaatuinen professorin tehtävä Suomessa, ja Euroopassakin vastaavia on vain muutama. Kulttuurinen terveystutkimus toimii monella tieteenalalla ja soveltaa useita menetelmiä.

Erävaara painotti, että taide on merkityksellistä. Taiteen tulisi kulkea mukana läpi elämän päiväkodista vanhainkotiin, tällöin opittaisiin käyttämään kulttuuria, lisäsi Repo.

Hän muistutti taiteen kuuluvan kaikille, ja näin se toisi lisää töitä taiteilijoille. Malmivaara lainasi ohjaaja Jouko Turkkaa loppukaneetissaan: ”Naiset kulkisivat pitkissä mustissa hameissa, jollei Teatterikorkeakoulua olisi.”

Erja-Maija Roine, Akava Varsinais-Suomi

Työn iloa tartuttamaan Hyvä työ on sellaista, josta lähtiessä on enemmän energiaa kuin sinne mennessä.

T

ämä teologi, kirjailija Martti Lindqvistiltä lainattu kiteytys todettiin osuvaksi Akava Pohjanmaa- ja Etelä-Pohjanmaa -aluetoimikuntien työhyvinvointiseminaarissa toukokuussa. Henkilöstövalmentaja, psykoterapeutti ja työnohjaaja Riitta Malkamäen johdolla käydyssä keskustelussa pohdittiin onnellisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmia monelta kantilta.

Onnellisia ihmisiä eri puolilla maailmaa yhdistävät yllättävän samankaltaiset tekijät, jotka eivät ole riippuvaisia yhteiskunnan rakenteista tai yksilön asemasta.

Korkealle nousevat yhteisöllisyys, auttavaisuus, kiitollisuuden taidot, ongelmanratkaisutaidot sekä

arvot ja elämänikäiset päämäärät.

Myös optimismi tai kyky nähdä vaihtoehtoja ja kokea flow-elämyksiä ovat tärkeitä voiman lähteitä.

Työyhteisössä johtaminen on se tekijä, joka voi tehdä työn ilon mahdolliseksi. Itsensä ja organisaation johtaminen on palvelutehtävä, jonka tarkoituksena on auttaa jokaista onnistumaan omassa työssään ja yltämään tavoitteisiinsa. Tähän palvelutehtävään kuuluu toisinaan hankaliakin asioita, joihin joutuu puuttumaan. Onnistumisen mahdollistaminen sisältää esimerkiksi resursseja, osaamista ja toimivaa tiimityötä. Kun kaikki työyhteisössä pitävät huolta omasta osuudestaan onnistumi-

sen mahdollistavassa yhteispelissä, työn ilon ainekset ovat koossa.

– En ole pitkän urani aikana vielä kohdannut ihmistä, joka ei pohjimmiltaan haluaisi tehdä työtään hyvin. Usein esteitä vain on kovin paljon. Työn ilo syntyy onnistumisesta. Hyvä olo, hyvinvointi ja hymy tarttuvat ympäristössään laajemmallekin. Työelämässä on realiteetteja ja rajoitteita, mutta me ihmiset olemme ne luoneet ja voimme niihin myös vaikuttaa, sanoo Riitta Malkamäki.

Kiireiden puristuksessa -työhyvinvointiseminaari järjestettiin 21.5.2011 Seinäjoen Halkosaaressa.

III pohjoismainen konferenssi korkeasti koulutetuista yrittäjistä 27. syyskuuta 2011 Hanasaaren kulttuurikeskus Hanasaarenranta 5, Espoo

Korkeasti koulutettujen pohjoismaiset keskusjärjestöt järjestävät kolmannen kerran konferenssin tietointensiivisestä yrittäjyydestä. Tavoitteena on keskustella ja vaihtaa kokemuksia tietointensiivisten yritysten määrän kasvattamisesta Pohjoismaissa.

Ei osallistumismaksua, seminaaripäivän tarjoilut ovat maksuttomia.

Seminaarissa työkielenä skandinaaviska ja suomi (tulkkaus suomeksi ja ruotsiksi).

Ilmoittautuminen seminaariin: www.akava.fi/nordisktseminarium Konferenssi järjestetään Pohjoismaisen ministerineuvoston tuella.

korjattu110601_Akavalainen3_2011_III pohjoismainen konferenssi.indd 1

Akavalainen 6/1/2011 11:27:52 AM

3 | 2011

31

Tutkittua Esimiehillä avaimet työurien pidentämiseen n Työterveyslääkäri Marjo Sinokki tarkasteli väitöstyössään työpaikan sosiaalisen tuen vaikutusta työntekijöiden terveyteen sekä työilmapiirin vaikutusta mielenterveyteen. Tutkimuksen mukaan vähäinen sosiaalinen tuki ja huono työilmapiiri vaikuttivat haitallisesti

terveyteen. Työpaikan sosiaalisiin tekijöihin tulee siksi kiinnittää erityistä huomiota, kun pyritään parantamaan työntekijöiden terveyttä.

Unihäiriöt lisääntyivät työntekijöillä, jotka saivat niukasti tukea työpaikalla. Todennäköisyys joutua jopa työkyvyttö-

myyseläkkeelle lisääntyi, jos esimies ei tukenut alaisiaan. Alkoholinkäyttösairaudet eivät kuitenkaan näyttäneet lisääntyvän huonon työilmapiirin takia. Sosiaalisen tuen puute ja huono ilmapiiri työpaikalla lisäsivät mielialalääkkeiden ja unilääkkeiden käytön

todennäköisyyttä. Huono työilmapiiri lisäsi sekä masennuksen että ahdistuneisuushäiriöiden todennäköisyyttä.

Tutkimuksessa käytettiin kansallisesti edustavaa Terveys 2000 -aineistoa 30–64 -vuotiaista työssäkäyvistä suomalaisista.

Osaaminen ja eteneminen tärkeää nuorille esimiehille n Katriina Hyvösen psykologian väitös osoitti, että nuorten esimiesten tyypillisimmät henkilökohtaiset työtavoitteet olivat ammatillinen osaaminen, uralla eteneminen, työssä jaksaminen ja viihtyminen sekä uusi

työ tai yrittäjyys. Sen sijaan työn jatkuvuutta, organisaation menestystä tai palkkaa kuvattiin harvemmin tärkeimpänä työtavoitteena.

Työstä saadut palkkiot, kuten palkka, työn jatkuvuus, etenemismah-

dollisuudet ja työstä saatu arvostus sekä niiden parantuminen, edistivät organisaation menestymiseen liittyviä henkilökohtaisia työtavoitteita.

Myös ammatillisen osaamisen kehittämistavoitteet lisääntyivät palkkioi-

den kohenemisen myötä.

Kokemukset riittämättömistä palkkioista työhön kohdistettuihin ponnisteluihin nähden suuntasivat uuden työn etsimiseen tai yrittäjyyteen.

Ulkomaan työmatkat koettelevat työntekijän yksityiselämää ja jaksamista, mutta tuovat mielekkyyttä n Työterveyslaitoksen tuore tutkimus Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset osoitti ulkomaan työmatkojen olevan sekä kuormittava tekijä että voimavaratekijä. Mitä useammin työntekijä matkustaa työmatkalle ulkomaille, sitä suurempana hän kokee työnsä vaatimukset ja työstä ko-

tiin kantautuvan ristiriidan. Työpäiviä venyttävät matkat koettelevat perheelämää ja suhteita ystäviin. Ulkomaan työmatkoihin liittyy kuitenkin voimavaratekijöitäkin, kuten työn kehittävyys ja omaan työhön liittyvä päätäntävalta.

Mitä enemmän työntekijä oli tehnyt ulkomaan työmatkoja edellisvuoden aikana, sitä

enemmän hän kärsi stressistä, uupumusasteisesta väsymyksestä ja vaillinaisesta palautumisesta. Matkojen lisääntyessä työn määrälliset ja laadulliset vaatimukset kasvoivat. Matkat toivat muun muassa aikapainetta ja lisäsivät työmäärää.

Työmatkoilla työpäivien pituus oli keskimäärin 10,3 tuntia. Yli 12 tunnin työpäivät eivät olleet

harvinaisia. Ulkomailla paljon matkustavat tekivät usein myös pidempää työpäivää Suomessa.

Tutkimuksessa seurattiin työssään matkustavia työntekijöitä vuoden ajan kolmella kyselyllä puolen vuoden välein. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 1 516 työntekijää ja viimeiseen 1 046. Tulokset koskevat ensimmäisen kyselyn vastauksia.

Maistereiden työurista laaja tutkimus n Yliopistojen Aarresaari-verkosto on julkaissut tutkimuksen ja teoksen Kunhan kuluu viisi vuotta - ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat (toim. Antero Puhakka ja Visa Tuominen).

32

Akavalainen 3 | 2011

Maisterit sijoittuvat työmarkkinoille pääsääntöisesti hyvin. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen vain kaksi prosenttia oli työttömänä. Noin kolmannes oli kokenut työttömyyttä valmistumisen jälkeen. Määräaikaiset

palvelussuhteet ovat etenkin naisten ongelma. Vakituinen työsuhde oli viisi vuotta valmistumisen jälkeen 79 prosentilla miehistä, 66 prosentilla naisista.

Tutkimus perustuu valtakunnalliseen kyse-

lyyn, joka suunnattiin vuonna 2003 valmistuneille viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Siihen vastasi 6 692 henkeä, yli puolet (54 prosenttia) kaikista vuonna 2003 valmistuneista.

Ajankohtaista Akava myönsi vuoden 2011 ansiomerkit n Akavan hallitus on myöntänyt vuoden 2011 Akavan ansiomerkit tunnustuksena Akavan, Akavayhteisön ja yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä. Akavan talouspoliittisen yksikön johtaja Pekka Immeli sai hopeisen ansiomerkin kultaisin lehvin. Hopeisten ansiomerkkien saajat ovat kehittämispäällikkö Ari Impivaara, Uusi

Insinööriliitto UIL, puheenjohtaja Olli Luukkainen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, puheenjohtaja Pertti Porokari, Uusi Insinööriliitto UIL ja johtaja Hannu Saarikangas, Uusi Insinööriliitto UIL. Akavan järjestötoimikunta myönsi maaliskuun kokouksessaan vuoden 2011 pronssiset

ansiomerkit ja pronssiset ansiomerkit hopeisin lehvin. Jäsenliitot tai aluetoimikunnat luovuttavat nämä ansiomerkit saajilleen omien tilaisuuksien yhteydessä keväällä. Akavan pronssisten ansiomerkkien saajat vuonna 2011: www.akava.fi/ajankohtaista

n Kunta-alan yhteistoiminta- ja kehittämisseminaari järjestetään 18.–19.8.2011 Lappeenrannassa.

Seminaarin keskeiset teemat liittyvät hyvinvointivaltion perusteisiin ja tulevaisuuteen, Y-sukupolven tulemiseen työmarkkinoille ja siihen, miten nämä asiat heijastuvat kunnallisiin työyhteisöihin, johtamiseen ja työelämän kehittämiseen. Käytännön esimerkein käsitellään sitä, miten vastata tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun haasteisiin.

Seminaari on tarkoitettu kuntien henkilöstöhallinnon, johtamisen ja yhteistoiminnan kehittäjille, päättäjille ja tekijöille.

Tapahtumaan odotetaan satoja työnantajan edustajia, luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja sekä muita yhteistoimintaelimien jäseniä.

Lappeenrannan kaupunki/Raimo Suomela

Kunta-alan Lappeenranta-seminaari elokuussa

Lisätiedot tapahtumasta Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilta: www.lappeenranta.fi

Kunta-alan tuloksellisuusyhteistyö tiivistyy n KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat jatkaneet tuloksellisuusyhteistyötä seuranta- ja asiantuntijaryhmissä.

Yhteistyön merkeissä järjestetään 17.8.2011 Helsingin Kuntatalossa asiantuntijaseminaari, jonka teemoina ovat kunta-alan talouskysymykset ja tuottavuuden mittaaminen.

Lisäksi seminaarissa tarkastellaan palkitsemisen kannustetta-

vuutta pyrittäessä tulokselliseen toimintaan. Seminaarin alustajina toimivat alan asiantuntijat Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta, Tampereen yliopistosta ja teknillisestä yliopistosta, Aalto-yliopistosta sekä Kuntaliitosta.

Lisäksi lokakuussa pidetään korkean tason seminaari, jonka lopullinen ohjelma valmistuu elokuussa.

Nimityksiä SEFElle uusi puheenjohtaja n Suomen Ekonomiliitto SEFEn kevätliittokokous valitsi liiton puheenjohtajaksi hallituksen jäsenen, KTM Esa Vilhosen hallituksen loppukaudelle 21.5.— 31.12.2011.

Akavalainen 3 | 2011

33

Ajankohtaista

Akava Helsinki Pride 2011 -tapahtumassa Homona töitä Pitääkö työelämässä jaksaa yksin? Tule apuun luottamusmies!

Keskiviikkona 29.6. klo 17–21 Le Bonk -ravintolassa, Yrjönkatu 24, Helsinki - Tutkija, YTT Tuula Juvonen: Mitä on elää kaapissa/avoimena suuntautumisestaan - Paneelikeskustelu: Miten ay-liike voi edistää seksuaalivähemmistöjen oikeuksia työelämässä?

Rodeo

Keskustelua vetää pääluottamusmies Sinikka Torkkola, Tieteentekijöiden liitto.

Ehdota Akavan ensimmäisen ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon saajaa Akavan hallitus on perustanut Akavan ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinnon, joka oli tarkoitus myöntää ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Aikataulusyistä palkinnon myöntäminen siirtyi kuitenkin vuodelle 2011. Palkintotyöryhmä hakee nyt ehdotuksia palkinnon saajaksi. Vuonna 2010 toimitetut ehdotukset otetaan huomioon ilman erillistä ilmoitusta.

Palkinnon tavoite on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä akavalaisille ja akavalaisen yrittäjyyden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Akava toimii myös korkeasti koulutettujen yrittäjien ja ammatinharjoittajien edunvalvojana.

Palkinnon saaja voi olla akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai poikkeuksellisesti muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta yrittäjyydestä, toimimisesta akavalaisen korkeasti koulutetun ammatinharjoittamisen ja yrittäjyyden hyväksi tai niiden toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

Akavan jäsenjärjestöt tai niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta jaostoineen voivat tehdä ehdotuksia palkinnon saajista.

34

Akavalainen 3 | 2011

Ehdotuksesta tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat seikat: n Millä tavalla ehdotettu ammatinharjoittaja tai yrittäjä on ansioitunut yrittäjyydessä ja/tai toimimisessa akavalaisen yrittäjyyden tai sen toimintaedellytysten hyväksi? n Minkä akavalaisen liiton jäsen ehdotettu ammatinharjoittaja tai yrittäjä on? n Palkittavaksi ehdotetun yhteystiedot, mahdol linen verkkosivuosoite ja y-tunnus, mahdollisuuk sien mukaan ansioluettelo sekä yhteystiedot henkilöstä, joka antaa asiassa lisätietoja.

Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen pyydetään toimittamaan Akavan yrittäjäpalkintotyöryhmän sihteerille Jaana Meklinille 9.9.2011 mennessä joko sähköpostilla jaana.meklin@akava.fi tai kirjeitse osoitteeseen Akava ry, Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki.

Palkinnoksi on valittu suomalaista taidetta. Akava julkistaa palkinnon saajan liittokokouksensa yhteydessä 30.11.2011.

Palkinnon ohjesääntö sisältää tarkemmat tiedot, minkälaisiin seikkoihin palkinnon saajaa valittaessa erityisesti kiinnitetään huomiota. Ohjesääntö: www.akava.fi/yrittajapalkinto

Nytt från Akava Lokala avtal kräver kompetens och förtroende n – Om båda parter vill hitta en lösning får man till stånd ett avtal även i ansträngda lägen, poängterar Kalle Kiili. Han är förtroendeman för De Högre Tjänstemännen YTN vid Nokias Tammerforsenhet. Våren är en hektisk tid för Kiili tack vare samarbetsförhandlingarna, men han trivs med att vara med där det händer och att ha många järn i elden. På Nokia ingås detaljerade lokala avtal främst om löneförhöjningar, om vilka man gör upp på

basis av de ramar som slagits fast på förbundsnivå. Enligt Kiili är det bra att läget inom branschen och företaget kan tas i beaktande med hjälp av avtal på lokal nivå, även om Nokia naturligtvis har inflytande när det gäller de stora dragen i teknologiindustrins kollektivavtal. För att uppnå ett avtal krävs förtroende och kompetens på bägge sidor.

Betydelsen av kompetens och förtroende för att lokala avtal verkligen ska bottna i sam-

förstånd understryks också av anställningschef Pekka Kähkönen på Itella, ordförande för YTN Heikki Kauppi och förhandlingsdirektör Risto Kangas på Förhandlingsorganisationen för offentliga sektorns utbildade FOSU. Enligt Kangas har lokala avtal redan länge förekommit på den offentliga sidan. Han bedömer att lokala avtal inom den offentliga sektorn kommer att få fortsatt ökad betydelse och bli mångsidigare.

Akavamedlemmarna mycket nöjdare med intressebevakningen än tidigare tande kommer att växa har ökat eftersom endast 18 procent av respondenterna delade denna uppfattning i föregående enkät.

Förbundets medlemmar anser att Akavas viktigaste arbetsmarknadspolitiska uppgift är att utveckla lönesystemen så att lönenivån bättre återspeglar den kompetens och det ansvar som arbetet kräver samt arbetets resultat.

Inom utbildningspolitiken vill

man framför allt att Akava arbetar för att förbättra utbildningens kvalitet. I fråga om Akavas huvudsakliga ekonomipolitiska mål lyfte respondenterna fram vikten av att säkerställa finansieringen av den offentliga servicen och kvaliteten på den.

Organisationsenkäten 2011 besvarades av 3 800 Akavamedlemmar i januari.

Ordföranden

Framtiden skapas tillsammans n I skrivande stund är förhandlingarna om regeringsprogrammet i full gång. Akava samt dess medlemsorganisationer och förhandlingsorganisationer har redan i ett års tid arbetat för att få med sina egna mål i regeringsprogrammet. Jag tror att regeringsprogrammet kommer att bli gynnsamt för Akavamedlemmarna och skapa en god grund för det kommande arbetet inom Akavasamfundet.

Akava kommer att revidera sin strategi senare i år. Akavas ägare, dvs. medlemsorganisationerna fastställer Akavas uppgifter, målsättningar och inriktning. Jag vill att Akava i och med strategiprocessen ska bli alltmer inriktat på samarbete och delaktighet.

Redan nu står det klart att Akava i framtiden kommer att fokusera allt mer på samhällspolitiken, dock utan att glömma

de arbetslivsrelaterade frågorna. Akava är i grunden en arbetsmarknadsorganisation och kommer att vara det även framöver.

Ett stort tack till alla aktörer som tillsammans har gjort ett förtjänstfullt arbete för våra gemensamma mål, vare sig det har gällt samhällspolitisk påverkan eller bevakning av enskilda Akavamedlemmars intressen på arbetsplatserna.

Som ny ordförande vill jag också tacka för att uppgiften att betjäna Akavas medlemmar och dess medlemsorganisationer föll på just mig. Under valkampanjen kom de övriga kandidaterna med goda förslag om hur Akava ska utvecklas som jag tänker ta fasta på. Att vara ordförande för Akava gör en ödmjuk, men jag tror på samarbete och gemensamma insatser.

Ha en skön semester!

Laura Oja

n I Akavas organisationsenkät 2011 ansåg nästan hälften av förbundets medlemmar att Akava har lyckats bra eller berömligt i sin bevakning av medlemmarnas intressen. År 2006 var endast var femte av den åsikten.

En fjärdedel av Akavamedlemmarna tror att deras centralorganisation kommer att få ökat inflytande under de närmaste åren.

Förtroendet för att Akavas infly-

Sture Fjäder Akavalainen 3 | 2011

35

Olet liian nuori murehtimaan eläkkeestäsi.

Tänään on paras päivä hoitaa asia kuntoon.

Tehdään yhdessä eläketoiveitasi vastaava säästösuunnitelma. Tutustu mahdollisuuksiin ja sovi aika tapaamiseen osoitteessa op.fi/paraspaiva.

Kysy lisää Osuuspankista tai soita 0100 0500.

Yhdessä hyvä tulee.