Akavan järjestÜtutkimus 2011
2
Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, 2011 ISBN 978 978-952-5628-46-3 952 5628 46 3 Kannen kuva: Kuvatoimisto Comma
Akavan järjestÜtutkimus 2011
3
Akavan jjärjestötutkimus j 2011 Sivunumero
Sisältö: Akavan järjestötutkimuksen 2011 taustoja Etujärjestöjen onnistuminen edunvalvonnassa sekä arvio vaikutusvallan muutoksista lähivuosina
4
Järjestäytymisperusteet
10
Tiedon välittyminen keskusjärjestö Akavan toiminnasta
19
Akavan työmarkkinapoliittisten tehtävien tärkeys
23
Akavan koulutuspoliittisten tehtävien tärkeys
27
Ak Akavan ttalouspoliittisten l liitti t ttehtävien htä i tä tärkeys k
31
Suomen julkisen talouden tasapainottaminen
35
Työnantajien ja työntekijöiden väliset erimielisyydet ja luottamusmiehet työpaikoilla
39
Akavan alueellisten painopisteiden tärkeys
43
Yrittäjyys, ammatinharjoittaminen tai itsensä työllistäminen
45
5
Liitteet Vastaajien j p profiili ((liitetaulukot 1 jja 2))
49
Akavan järjestötutkimus 2011
4
Akavan jjärjestötutkimuksen j 2011 taustoja j
Akava on korkeasti koulutettujen palkansaajien ja ammatinharjoittajien keskusjärjestö, johon kuuluu 34 jjäsenliiton kautta 553 000 jjäsentä.
Akava toimii jäsentensä edunvalvojana ja yhteiskunnallisena puolestapuhujana.
Akava tekee neljän vuoden välein järjestötutkimuksen. Edellinen tutkimus on lokakuulta 2006.
Tutkimustulokset auttavat Akavan edeltävien vuosien toiminnan arvioinnissa ja toisaalta ohjaavat tulevan nelivuotiskauden suunnittelussa.
Vuoden 2011 tutkimuksen kyselyajankohta oli tammikuu 2011.
Järjestötutkimus koostui kahdesta erillisestä osittain samansisältöisestä kyselystä, joista toinen suunnattiin Akava-yhteisössä aktiivisesti vaikuttaville ryhmille ja toinen liittojen jäsenille. Tähän julkaisuun on koottu tulokset ns. rivijäsenten vastauksista.
Sähköpostikysely lähetettiin yhdelle prosentille jäsenjärjestöjen työvoimaan kuuluvista jäsenistä. Kyselyn sai 3 800 akavalaista, vastausaste oli yhden muistutuskierroksen jälkeen 25 %. Vastausmahdollisuus oli suomeksi tai ruotsiksi. Vastaajien kesken arvottiin risteilylahjakortti.
Tulokset on painotettu liittojen jäsenten työvoimaan kuuluvien lukumäärillä. Vastaajien taustatietojen jakaumat vastaavat hyvin tiedossa olevia perusjoukon jakaumia.
Saatesanoissa vastaajia muistutettiin, että Akavalla tarkoitetaan koko Akava-yhteisöä, keskusjärjestön lisäksi myös jäsen- ja neuvottelujärjestöjä. Tämä pitää muistaa tulosten tulkinnassa.
Akavan järjestötutkimus 2011
5
Etujärjestöjen j j j onnistuminen edunvalvonnassa sekä arvio vaikutusvallan muutoksista lähivuosina
Akavan onnistuminen jäsenkunnan edunvalvonnassa on parantunut verrattaessa aiempiin tutkimuksiin.
Lähes puolet (46 %) akavalaisesta työvoimasta on sitä mieltä, että Akava on onnistunut hyvin tai kiitettävästi edunvalvonnassa. Neljä vuotta aiemmin tätä mieltä oli joka viides. Nuoret tai yksityisellä k it i llä sektorilla kt ill ttyötä ötä ttekevät k ät ovatt ttyytyväisimpiä. t äi i iä
Rivijäsenten antama yleisarvosana Akavalle on hienokseltaan noussut ja oli vuonna 2011 tasan 7. Vuonna 2002 Akava sai jäsenkunnalta arvosanan 6,8 ja vuonna 2006 6,9.
Akavalaisten usko oman keskusjärjestön vaikutusvallan lisääntymiseen on parantunut edellisiin tutkimuksiin nähden. Jäsenkunta luottaa Akavan vaikuttavuuden lisääntymiseen enemmän kuin muiden palkansaajakeskusjärjestöjen.
Muista palkansaajajärjestöistä erityisesti SAK:n painoarvon ennustetaan vähenevän. Työnantajapuolella EK:n vallan uskotaan kasvavan. Suomen Yrittäjien lähitulevaisuus arvioidaan EK:n tavoin merkitykseltään kasvavana. Akavalaisten on vaikea ottaa kantaa eri etujärjestöjen vaikutusvallan kehittymiseen, 24–33 % on vastannut ”ei ei osaa sanoa” sanoa tai jättänyt kokonaan vastaamatta vastaamatta.
Akavan järjestötutkimus 2011
6
Palkansaajakeskusjärjestöjen j j j j onnistuminen etujen j ajamisessa j viime vuosina akavalaisten mielestä; tilanteet 2002, 2006 ja 2011 Heikosti
Tyydyttävästi
Kiitettävästi tai hyvin
Akavan onnistuminen* 2011
11
44
2006
46
32
2002
49
34
19
48
18
SAK:n onnistuminen 2011
8
2006
7
2002
32
60
31
4
62
25
71
STTK:n onnistuminen 2011
6
38
2006
10
2002
8 0
56 51
39
45 10
20
30
47 40
50
60
70
80
90
100
%
”Ei osaa sanoa” -vaihtoehdon valinneet eivät ole laskennassa mukana. Vuosina 2002 ja 2006 vastaajat arvioivat keskusjärjestön toimintaa, vuonna 2011 tutkimuksen saatteessa kerrottiin, että Akavalla tarkoitetaan myös jäsenliittoja ja neuvottelujärjestöjä. Akavan järjestötutkimus 2011
7
Akavan onnistuminen etujen j ajamisessa j viime vuosina Heikosti Kaikki
Tyydyttävästi
11
Miehet
Kiitettävästi
44
14
Naiset
Hyvin 38
44
8
44
Alle 35
9
43
35–50
9
8
33
9
42
6
Ikäryhmä
Yli 50
40
45 15
9
40 42
6
34
9
Työnantajasektori Julkinen
12
Yksityinen
47
8 0
35
42 10
20
30
6
41 40
50
Akavan järjestötutkimus 2011
60
70
9 80
90
100
%
8
Kuinka Akavan vaikutusvalta kehittyy lähivuosina akavalaisten mielestä. Vastaukset 2002, 2006 ja 2011 Vähenee
2011
Pysyy ennallaan
14
2006
61
25
20
2002
62
18
0
Lisääntyy
10
18
58
20
30
40
24
50
60
Mukana mielipiteensä ilmoittaneet. Akavan järjestötutkimus 2011
70
80
90
100 %
9
Arvio etujärjestöjen j j j vaikutusvallan kehittymisestä lähivuosina Vähenee
Pysyy ennallaan
Lisääntyy
Eos/tunt.
Palkansaajien keskusjärjestöt Akava
11
52
SAK
26
STTK
21 38
15
15
13
43
24
12
30
Työnantajien keskusjärjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto EK
3
Valtion Työmarkkinalaitos, VTML
26
43
11
KT Kuntatyönantajat
27
48
14
9
44
Kirkon työmarkkinalaitos; KiT
33
14
30
34
29
36
28
3
33
Muut Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto, MTK Suomen yrittäjät, SY
4 0
34 10
20
7
27
35 30
Akavan järjestötutkimus 2011
40
50
28 60
70
80
90
100
%
10
Järjestäytymisperusteet
Ansiosidonnainen työttömyysturva ja palkka- ja työsuhdeturva ovat merkittävimmät tekijät siihen, että kuulutaan akavalaiseen liittoon. Noin y yhdeksän kymmenestä y nimeää nämä vähintäänkin jonkin j verran merkitykselliseksi syyksi järjestäytymiselleen. Kokemus siitä, että jäsenyys antaa yleistä turvaa on lähes yhtä tärkeä tekijä.
Kaikkein tärkeimmäksi nousee ansiosidonnainen työttömyysturva, jos on valittavana vain yksi syy. Näin on etenkin yksityisellä sektorilla työskentelevien tai alle 35 35-vuotiaiden vuotiaiden mielestä. mielestä Julkisen seksek torin vastaajat tai yli 50-vuotiaat ovat valinneet palkka- ja työsuhdeturvan tärkeimmäksi syyksi järjestäytyä. Järjestäytyminen nähdään vakuutusluonteisena tekijänä, jolla turvataan työ ja toimeentulo.
Joka toinen oli saanut tiedon nykyisestä liitostaan aktiivisen opiskelijatoiminnan seurauksena. Muita tärkeitä rekrytointikanavia olivat työtoverit sekä luottamusmiehet. Luottamusmiestoiminta oli julkisella sektorilla tässä mielessä aktiivisempaa kuin yksityisellä. Nuorten kohdalla nousivat liittojen nettisivut toiseksi tärkeimmäksi kanavaksi opiskelijatoiminnan jälkeen tavoittaa mahdolliset jäsenet.
Koulutus- jja ammattiperusteinen p jjärjestäytyminen j yy näyttäytyivät y yy selvästi,, kun kysyttiin y y millä perusteella vastaaja oli valinnut juuri nykyisen ammattiliittonsa. Vastaajista 71 % ilmoitti, että liitto oli koulutukseen sopivin ja 49 % ilmoitti, että liitto oli ammattiin sopivin. Vastaajalla oli mahdollisuus valita kolme tärkeintä syytä.
Nuorten kohdalla suoritettu tutkinto ohjaa omaan liittoon liittoon. Heille merkitsee muita ikäryhmiä enemenem män myös se, että liitto antaa henkilökohtaista apua mahdollisissa työelämän ongelmatilanteissa.
Enemmistön mielestä ammattiliiton merkitys heidän elämässään tulee säilymään ennallaan. Näin ajattelee seitsemän kymmenestä. Alle 50-vuotiailla ammattiliiton merkitys tullee kasvamaan useamman kohdalla verrattuna siihen, että merkitys vähenisi.
Akavan järjestötutkimus 2011
11
Mitkä tekijät j vaikuttavat siihen,, että kuulutaan Akavan jäsenjärjestöön Merkitsee jonkin verran
Ansiosidonnainen työttömyysturva
Merkitsee erittäin paljon
17
Palkka- ja työsuhdeturva
73
28
Jäsenyys antaa yleistä turvaa
61
36
Koulutettujen on pidettävä yhtä
49
39
Jäsenjärjestön jäsenedut ja -palvelut
34
51
Järjestöön on tapana kuulua
21
34
Ammatillinen kehittyminen
30
42
Ammatillinen järjestötoiminta
20
34
11 %
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Vastaajat arvioivat annettujen vaihtoehtojen merkittävyyttä asteikolla 1–3 siten, että 1=ei merkitystä, 2=merkitsee jonkin verran ja 3=merkitsee erittäin paljon (4=ei osaa sanoa). Kuviossa mukana mielipiteensä ilmoittaneiden osuudet niistä, jotka olivat valinneet vaihtoehdon 2 tai 3. Akavan järjestötutkimus 2011
12
Tärkein syy yy siihen,, että kuulutaan Akavan jäsenjärjestöön Ansiosidonnainen työttömyysturva
35
Palkka- ja työsuhdeturva
31
Jä Jäsenyys antaa t yleistä l i tä tturvaa
10
Ammatillinen kehittyminen
8
Järjestöön on tapana kuulua
7
Koulutettujen on pidettävä yhtä
4
Jäsenjärjestön jäsenedut ja -palvelut
3
Ammatillinen järjestötoiminta
2
Muu syy
1 0
5
10
15
Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista tärkein. Akavan järjestötutkimus 2011
20
25
30
35
40
%
13
Tärkein syy yy siihen,, että kuulutaan Akavan jjäsenjärjestöön j j sukupuolen, iän ja työnantajasektorin mukaan Sukupuoli
Ikäryhmä
Työnantajasektori
Kaikki
Miehet
Naiset
Alle 35
35 50 35–50
Yli 50
Ansiosidonnainen työttömyysturva
35 %
36 %
34 %
48 %
33 %
27 %
23 %
45 %
Palkka- ja työsuhdeturva
31 %
27 %
34 %
21 %
32 %
36 %
38 %
25 %
Jäsenyys antaa yleistä turvaa
10 %
10 %
10 %
11 %
9%
9%
13 %
7%
Ammatillinen kehittyminen
8%
6%
9%
7%
8%
7%
9%
6%
Järjestöön j on tapana p kuulua
7%
8%
6%
4%
6%
10 %
9%
5%
Koulutettujen on pidettävä yhtä
4%
4%
3%
3%
3%
4%
3%
3%
Jäsenjärjestön jäsenedut ja -palvelut
3%
4%
3%
3%
4%
3%
3%
4%
Ammatillinen järjestötoiminta
2%
3%
1%
0%
2%
3%
1%
3%
Muu syy
1%
2%
1%
1%
2%
1%
1%
2%
Yhteensä
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
N
377 800
181 500
196 300
92 700
167 500
117 400
171 700
183 100
Akavan järjestötutkimus 2011
Julkinen Yksityinen
14
Miten sai tietää nykyisestä y y ammattiliitostaan? Liitto esitteli itsensä aktiivisesti opiskeluaikana
51
Työtoveri työpaikalla kertoi
15
Luottamusmies tai yhdistyksen edustaja työpaikalla kertoi
12
Tutustui oman alan ammattiliiton nettisivuihin
9
Liitosta otettiin yhteyttä heti valmistuttua
7
Perhe tai ystävät kertoivat
5
Tutustui oman alan ammattiliiton lehteen
4
Liitosta otettiin yhteyttä postitse
3
Työnantaja työpaikalla kertoi
1
Liiton mediakampanja (tv, lehti tms.)
1
Liiton ura- ja rekrytointipalvelut
1
Muuten
6
Ei osaa sanoa
7 0
10
Vastaajilla oli mahdollisuus valita usea vaihtoehto. Akavan järjestötutkimus 2011
20
30
40
50
60
%
15
Miten sai tietää nykyisestä y y ammattiliitostaan sukupuolen, iän ja työnantajasektorin mukaan Sukupuoli
Ikäryhmä
Työnantajasektori
Kaikki
Miehet
Naiset
Alle 35
35–50
Yli 50
Julkinen
Yksityinen
Liitto esitteli itsensä aktiivisesti opiskeluaikana
51 %
50 %
52 %
72 %
52 %
33 %
49 %
53 %
Työtoveri työpaikalla kertoi
15 %
14 %
16 %
7%
17 %
18 %
13 %
17 %
Luottamusmies tai yhdistyksen edustaja työpaikalla kertoi
12 %
12 %
12 %
4%
15 %
14 %
20 %
5%
Tutustui oman alan ammattiliiton nettisivuihin
9%
7%
11 %
17 %
7%
4%
9%
9%
Liitosta otettiin yhteyttä heti valmistuttua
7%
7%
8%
9%
6%
7%
8%
6%
Perhe tai ystävät kertoivat
5%
5%
4%
9%
4%
2%
3%
5%
Tutustui oman alan ammattiliiton lehteen
4%
4%
4%
5%
2%
5%
5%
2%
Liitosta otettiin yhteyttä postitse
3%
2%
3%
5%
2%
2%
4%
2%
Työnantaja työpaikalla kertoi
1%
2%
1%
2%
1%
1%
1%
2%
Liiton mediakampanja (tv, lehti tms.)
1%
1%
0%
1%
1%
1%
1%
1%
Liiton ura- ja rekrytointipalvelut
1%
1%
0%
1%
0%
1%
0%
0%
Muuten
6%
6%
6%
4%
3%
10 %
4%
8%
Ei osaa sanoa
7%
5%
8%
2%
4%
15 %
7%
7%
Kaikki
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
N
393 300
189 500
203 800
99 600
172 600
120 800
176 900
192 900
Vastaajilla oli mahdollisuus valita usea vaihtoehto. Akavan järjestötutkimus 2011
16
Nykyisen y y ammattiliiton valintaperusteet p Koulutukseen sopivin
71
Ammattiin sopivin
49
Vastaajaan soveltuvan työehtosopimuksen sopija
19
Henkilökohtaista apua työelämän ongelmatilanteissa
16
Lehdet ja alan kirjallisuus
13
Työtoverit kuuluvat samaan liittoon
11
Sopivia vakuutuksia, ostoetuja ja alennuksia
7
Jäsenmaksun edullisuus
6
Liiton tarjoama palkinto liittymisen yhteydessä
0
Muu syy
3
Ei osaa sanoa
2 0
10
20
Vastaajilla oli mahdollisuus valita kolme tärkeintä perustetta. Akavan järjestötutkimus 2011
30
40
50
60
70
%
17
Millä perusteella liittyi juuri nykyiseen ammattiliittoon sukupuolen, iän ja työnantajasektorin mukaan Sukupuoli
Ikäryhmä
Työnantajasektori
Kaikki
Miehet
Naiset
Alle 35
35–50 35 50
Yli 50
Koulutukseen sopivin
71 %
69 %
73 %
80 %
70 %
64 %
70 %
72 %
Ammattiin sopivin
49 %
43 %
54 %
41 %
56 %
46 %
62 %
41 %
V t j Vastaajaan soveltuvan lt ttyöehtosopimuksen ö ht i k sopija ij
19 %
17 %
20 %
13 %
19 %
23 %
27 %
12 %
Henkilökohtaista apua työelämän ongelmatilanteissa
16 %
12 %
20 %
22 %
15 %
12 %
16 %
16 %
Lehdet ja alan kirjallisuus
13 %
13 %
14 %
13 %
12 %
16 %
13 %
13 %
Työtoverit kuuluvat samaan liittoon
11 %
12 %
11 %
8%
15 %
9%
16 %
8%
Sopivia vakuutuksia, ostoetuja ja alennuksia
7%
8%
6%
6%
7%
8%
6%
7%
Jäsenmaksun edullisuus
6%
7%
4%
7%
6%
4%
4%
7%
Liiton tarjoama palkinto liittymisen yhteydessä
0%
0%
0%
0%
0%
0%
0%
0%
Muu syy
3%
4%
2%
2%
3%
4%
3%
3%
Ei osaa sanoa
2%
2%
3%
2%
1%
4%
1%
3%
Kaikki
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
N
392 500
189 000
203 500
99 600
172 700
119 900
175 500
193 500
Vastaajilla oli mahdollisuus valita kolme tärkeintä perustetta. Akavan järjestötutkimus 2011
Julkinen Yksityinen
18
Ammattiliiton merkitys y itselle tulevaisuudessa Lisääntyy Kaikki
Pysyy ennallaan
Vähenee
12
Miehet
69
10
Naiset
Eos/tunt. 15
67
21
3
3
14
72
10
4
13
73
10
4
71
11
4
Ikä Alle 35 35–50
14
Yli 50
8
65
26
1
Työnantajasektori Julkinen
13
Yksityinen
68
11 0
15
72 10
20
30
40
14 50
Akavan järjestötutkimus 2011
60
70
80
90
3
3 100
%
19
Tiedon välittyminen y keskusjärjestö j j Akavan toiminnasta
Jäsenkunnasta 42 % ilmoitti, että saa keskusjärjestö Akavaa koskevaa tietoa hyvin tai melko hyvin. y Joka neljäs j rivijäsen j raportoi, p , että saa melko huonosti tai huonosti tietoa.
Rivijäsenet pitävät parhaana tietolähteenä oman liiton lehteä ja jatkossakin toivotaan tätä kautta tiedon kulkevan.
Mediaa, Akavan ja oman liiton verkkosivuja pidetään myös yleisinä tiedon kanavina rivijäsenien keskuudessa.
Verkkosivuihin kannattaa jatkossakin panostaa. Akavan uutiskirjettä haluttaisiin lukea ahkerammin.
Luottamusmiehiltä toivotaan nykyistä enemmän tietoa Akavasta. Akavasta
Akavan sisäinen tiedotus sai hyvää palautetta, sillä 76 % aktiivivastaajista kertoi, että saa hyvin tai melko hyvin tietoa Akavasta.
Akavan verkkosivut ja Akavalainen Akavalainen-lehti lehti tavoittivat aktiivivastaajat kaikkein parhaiten.
Akavan järjestötutkimus 2011
20
Miten saa tietoa keskusjärjestö j j Akavan toiminnasta?
Hyvin tai melko y hyvin 42 % Eos 5% Huonosti tai melko huonosti 25 %
Ei hyvin eikä huonosti 28 %
Akavan järjestötutkimus 2011
21
Mistä rivijäsenet j saavat/haluaisivat saada keskusjärjestöä koskevaa tietoa? 60
Oman liiton lehdestä
59 33
Mediasta (lehdet, radio, tv ja niiden verkkosivut)
22 33
Akavan verkkosivuilta
30 28
Oman liiton verkkosivuilta tai uutiskirjeistä
31 14
Akavan uutiskirjeestä
24 10
Työpaikan luottamusmieheltä
16
Mistä saa tietoa Mistä haluaa saada tietoa
9
Akavan esitteistä ja muista julkaisuista
7 7
Työtovereilta
6 3
Tilaisuuksista ja seminaareista
7 2
Sosiaalisesta mediasta
5 1
Akavan aluetoimikunnilta
4 3
Muualta
2 %
0
10
20
Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon. Akavan järjestötutkimus 2011
30
40
50
60
22
Mistä rivijäsenet saavat/haluaisivat saada tietoa keskusjärjestö Akavasta iän mukaan? Tiedon lähteet:
Alle 35-vuotiaat Saa Haluaa
35–50-vuotiaat Saa Haluaa
Yli 50-vuotiaat Saa Haluaa
Oman liiton lehti
48 %
53 %
62 %
62 %
65 %
59 %
Media (lehdet, radio, tv ja niiden verkkosivut)
30 %
26 %
33 %
20 %
34 %
21 %
Akavan verkkosivut
38 %
29 %
29 %
29 %
33 %
33 %
Oman liiton verkkosivut tai uutiskirje
29 %
29 %
27 %
32 %
29 %
32 %
Akavan uutiskirje
13 %
25 %
12 %
27 %
16 %
20 %
Työpaikan luottamusmies
7%
18 %
12 %
15 %
10 %
16 %
Akavan esitteet ja muut julkaisut
10 %
6%
8%
7%
10 %
9%
Työtoverit
6%
9%
6%
3%
8%
6%
Tilaisuudet ja seminaarit
3%
10 %
3%
5%
4%
8%
Sosiaalinen media
3%
9%
2%
5%
2%
2%
Akavan aluetoimikunnat
0%
4%
1%
6%
2%
2%
Muu lähde
2%
1%
3%
1%
3%
3%
Vastaaja sai valita useamman vaihtoehdon. Akavan järjestötutkimus 2011
23
Akavan työmarkkinapoliittisten y p tehtävien tärkeys y
Vastaajat saivat arvioida, kuinka tärkeinä he pitivät 14 valittua Akavan työmarkkinapoliittista edunvalvontaan liittyvää y tehtävää. Lisäksi heitä pyydettiin pyy kertomaan,, mikä vaihtoehdoista on heidän mielestään tärkein. Odotetusti kaikki annetut tehtävät koettiin tärkeiksi.
Kun sai valita vain yhden vaihtoehdon, tärkeimmiksi vastaajat rankkasivat ”palkkausjärjestelmien kehittämisen siten, että palkkataso heijastaa nykyistä paremmin työn edellyttämää y osaamista,, vastuuta ja j työn y tuloksia” sekä ”ostovoiman kasvattamista” edistävät edunvalvontatehtävät. Kysymyksessä muistutettiin, että ostovoima muodostuu palkoista, palkkaveroista, työllisyydestä ja inflaatiosta.
Työkyvyn ylläpitäminen ja työhyvinvointi koettiin myös hyvin tärkeiksi Akavan edunvalvontatehtäviksi.
Vastaajien taustat vaikuttivat ymmärrettävästi tärkeysjärjestykseen.
Naisten mielestä palkkausjärjestelmien kehittäminen, perusteettomien palkkaerojen poistaminen ja tasa-arvon edistäminen työelämässä olivat tärkeämpiä kuin miehille.
Yksityisellä Yk it i llä sektorilla kt ill työtä t ötä tekevät t k ät valitsivat lit i t ostovoiman t i kkasvattamisen tt i tä tärkeämmäksi k ä äk i kkuin i palkkausjärjestelmien kehittämisen.
Eri-ikäisten vastaukset eivät poikenneet suuresti toisistaan. Yli 50-vuotiaat pitivät eläkeetuuksien säilyttämistä tärkeämpänä kuin muut ikäryhmät.
Muistettakoon, että vastaajat ottivat kantaa koko Akavan, mukaan lukien järjestöjen ja neuvottelujärjestöjen, edunvalvontaan.
Akavan järjestötutkimus 2011
24
Akavan työmarkkinapoliittisten y p tehtävien tärkeys y lähivuosina Jokseenkin tärkeä Palkkausjärjestelmien kehittäminen siten, ettäettä palkkataso nykyistä Palkkausjärjestelmien kehittäminen siten, palkkatasoheijastaa heijastaa nykyistä paremmin työn edellyttämää osaamista, vastuuta paremmin työn p y edellyttämää y osaamista,, vastuuta jja työn y tuloksia TyökyvynTyökyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen edistäminen ylläpitäminen ja työssä jaksamisen edistäminenmm. mm.parantamalla parantamalla työympäristöä ja työoloja työympäristöä ja työoloja
Erittäin tärkeä
34
48
31
Eläke-etuuksiensäilyttäminen säilyttäminen Eläke-etuuksien
51
33
Palkansaajien ostovoiman kasvattaminen (ostovoima muodostuu palkoista, Palkansaajien ostovoiman kasvattaminen palkkaveroista, työllisyydestä ja inflaatiosta)
46
37
Miesten Miesten ja naisten välisten perusteettomien palkkaerojen ja naisten välisten perusteettomien palkkaerojenpoistaminen poistaminen
39
26
49
Korkeasti koulutettujen työllisyyden Korkeasti koulutettujen työllisyydenedistäminen edistäminen
41
Työttömyysturvaetuuksien Työttömyysturvaetuuksiensäilyttäminen säilyttäminen
32
36
Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen työelämässä työelämässä
37 42
Yksilöllisen elämäntilanteen huomioon ottavien ja vapaavapaaYksilöllisen elämäntilanteen huomioon ottavientyöaikatyöaika- ja aikajärjestelyjenaikajärjestelyjen edistäminen edistäminen
37
Ikääntyneiden aseman parantaminen irtisanomistilanteissa Ikääntyneiden aseman parantaminen irtisanomistilanteissa
37
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Sukupuolten tasa-arvon edistäminen työelämässä työelämässä
27 32 28
30
32
Määrä- Määrä ja osa-aikaisten yhdenvertaisuuden parantaminen verrattuna Määräja osa-aikaisten osa aikaisten yhdenvertaisuuden parantaminen verrattuna vakituisiin työ- ja virkasuhteisiin vakituisiin työ- ja virkasuhteisiin
35
Määräaikaisuuksien perusteiden Määräaikaisuuksien perusteiden tiukentaminen tiukentaminen
33
Palkansaajan oikeussuojan parantaminen Palkansaajan oikeussuojan parantaminenesim. esim. ryhmäkanne ryhmäkanne
28 28
35 0
10
20
21 30
40
50
60
70
80
Vastaajat arvioivat annettujen vaihtoehtojen tärkeyttä asteikolla 1-5 siten, että 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä (6=ei osaa sanoa). Kuviossa mukana mielipiteensä ilmoittaneiden osuudet niistä, jotka olivat valinneet vaihtoehdon 4 tai 5. Akavan järjestötutkimus 2011
90 %
25
Akavan tärkein työmarkkinapoliittinen y p tehtävä lähivuosina Palkkausjärjestelmien kehittäminen siten, ettäsiten, palkkataso heijastaa nykyistä Palkkausjärjestelmien kehittäminen että palkkataso heijastaa paremmin työn edellyttämää osaamista, vastuuta nykyistä paremmin työn edellyttämää osaamista, vastuuta ja työn tuloksia P lk Palkansaajien ji ostovoiman t i kkasvattaminen tt i ((ostovoima t i muodostuu d t palkoista, lk i t Palkansaajien ostovoiman kasvattaminen palkkaveroista, työllisyydestä ja inflaatiosta)
29 27
Työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen parantamalla Työkyvyn ylläpitäminen ja työssäedistäminen jaksamisenmm. edistäminen mm. työympäristöä ja työoloja parantamalla työympäristöä ja työoloja
11
Eläke-etuuksien säilyttäminen Eläke-etuuksien säilyttäminen
6
Yksilöllisen elämäntilanteen Yksilöllisen elämäntilanteenhuomioon huomioonottavien ottavientyöaikatyöaika-jajavapaavapaaaikajärjestelyjen edistäminen aikajärjestelyjen edistäminen
6 5
Korkeastikoulutettujen koulutettujen työllisyyden Korkeasti työllisyydenedistäminen edistäminen Määrä- ja osa-aikaisten yhdenvertaisuuden parantaminen verrattuna vakituisiin Määrä- ja osa-aikaisten yhdenvertaisuuden parantaminen verrattuna työ- ja virkasuhteisiin vakituisiin työ- ja virkasuhteisiin
4
Työttömyysturvaetuuksien säilyttäminen Työttömyysturvaetuuksien säilyttäminen
3
Miestenjajanaisten naisten välisten perusteettomien perusteettomien palkkaerojen Miesten palkkaerojenpoistaminen poistaminen
3 2
Määräaikaisuuksien perusteiden Määräaikaisuuksien perusteidentiukentaminen tiukentaminen Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Sukupuolten edistäminentyöelämässä työelämässä
1
Ikääntyneidenaseman aseman parantaminen irtisanomistilanteissa Ikääntyneiden irtisanomistilanteissa
1
Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminentyöelämässä työelämässä
1
Palkansaajan parantaminenesim. esim.ryhmäkanne ryhmäkanne 0 Palkansaajan oikeussuojan oikeussuojan parantaminen Muu Muu 0
1 5
Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista tärkein. Akavan järjestötutkimus 2011
10
15
20
25
30
35
%
26
Akavan tärkein työmarkkinapoliittinen tehtävä lähivuosina sukupuolen, iän ja työnantajan mukaan Kaikki
Sukupuoli Miehet Naiset
Alle 35
Ikäryhmä 35–50 Yli 50
Työnantajasektori Julkinen Yksityinen
Palkkausjärjestelmien kehittäminen siten siten, että palkkataso heijastaa nykyistä paremmin työn edellyttämää osaamista, vastuuta ja työn tuloksia
29 %
22 %
34 %
27 %
29 %
29 %
36 %
24 %
Palkansaajien ostovoiman kasvattaminen
27 %
35 %
20 %
28 %
29 %
23 %
23 %
31 %
Työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksamisen edistäminen mm. parantamalla työympäristöä ja -oloja oloja
11 %
11 %
11 %
11 %
14 %
7%
11 %
10 %
Eläke-etuuksien säilyttäminen
6%
8%
5%
3%
4%
12 %
5%
8%
Yksilöllisen elämäntilanteen huomioon ottavien työaika- ja vapaaaikajärjestelyjen edistäminen
6%
5%
6%
6%
6%
5%
4%
6%
Korkeasti koulutettujen työllisyyden edistäminen
5%
5%
5%
7%
4%
4%
5%
5%
Määrä- ja osa-aikaisten yhdenvertaisuuden parantaminen verrattuna vakituisiin työ- ja virkasuhteisiin
4%
2%
5%
6%
3%
4%
4%
3%
Työttömyysturvaetuuksien säilyttäminen
3%
4%
3%
1%
3%
5%
3%
4%
Miesten ja naisten välisten perusteettomien palkkaerojen poistaminen
3%
2%
5%
6%
3%
2%
2%
5%
Määräaikaisuuksien perusteiden tiukentaminen
2%
2%
3%
3%
3%
1%
4%
1%
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen työelämässä
1%
0%
2%
1%
1%
2%
1%
1%
Ikääntyneiden aseman parantaminen irtisanomistilanteissa
1%
1%
0%
0%
0%
3%
0%
1%
Osaamisen kehittäminen työelämässä
1%
1%
1%
1%
0%
1%
0%
1%
Palkansaajan oikeussuojan parantaminen esim. ryhmäkanne
0%
0%
0%
0%
0%
1%
0%
0%
Muu
1%
2%
0%
1%
0%
2%
1%
1%
Yhteensä Yht ä N
100 %
100 %
100 %
100 % 100 % 100 %
100 %
100 %
374 000
179 200
194 800
92 300
167 700
183 500
Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista tärkein. Akavan järjestötutkimus 2011
166 600 114 900
27
Akavan a a koulutuspoliittisten ou utuspo tt ste te tehtävien tä e tä tärkeys eys
Vastaajilla oli arvioitavana kuusi koulutukseen liittyvää tehtävää, joita Akava haluaa edistää suomalaisessa koulutuspolitiikassa lähivuosina. Kysymystavasta riippuen koulutusmäärien ennakoinnin parantaminen sekä suomalaisen koulutuksen laadun parantaminen ovat akavalaisten mielestä tärkeimmät koulutuspoliittiset tehtävät . Korkeasti koulutettujen lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksien kehittämistä pidetään myös tärkeänä. tärkeänä Kun vastaajilla oli valittavana vain yksi vaihtoehto, nousi suomalaisen koulutuksen laatu tärkeimmäksi koulutuspoliittiseksi edunvalvontatehtäväksi. Laadun korostuminen kertoo työllisyystilanteen huononemisesta ja kiristyneestä kilpailusta työpaikoista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Akavan edunvalvonnassa koulutuksen laadun parantaminen on keskeisellä sijalla. Sitä tavoitellaan monin eri tavoin mm. vaatimalla koulutuksen ennakointityön parantamista ja korkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän kehittämistä siten, että se kannustaa korkeakouluja kehittämään laatuaan. Erityisesti Akava on vaatinut työllistymisen nostamista erääksi rahoituskriteeriksi, että se korostaisi korkeakoulujen vastuuta opiskelijoidensa työllistymisestä koulutustasoa vastaavasti. Lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksien merkitys on akavalaisille erittäin tärkeä teema. Pitkät työurat y edellyttävät y oman ammatillisen osaamisen systemaattista y kehittämistä läpi p työuran. y Se tarkoittaa uran eri vaiheissa osaamisen päivittämistä, laajentamista, syventämistä ja välillä jopa kokonaan uudelleen suuntaamista. Korkeakoulutettujen osaamisen kehittäminen on myös edellytys, että Suomi pärjää kovassa kansainvälisessä kilpailussa korkean osaamisen työpaikoista. Nyt korkeasti koulutetut ovat erittäin eriarvoisessa asemassa keskenään jja p pitkälti riippuvaisia pp työnantajansa ymmärryksestä ja maksukyvystä asian tärkeyden suhteen. Akavan järjestötutkimus 2011
28
Akavan koulutuspoliittisten tehtävien tärkeys lähivuosina Jokseenkin tärkeä
Koulutusmäärien ennakoinnin parantaminen Koulutusmäärien ennakoinnin parantaminen
Erittäin tärkeä
41
parantaminen p Koulutuksen laadun Koulutuksen laadun parantaminen
30
44
Korkeasti koulutettujen koulutusmahdollisuuksien Korkeastikoulutettujen koulutusmahd. kehittäminen kehittäminen
23
38
Koulutuksen ajan toimeentulon kehittäminen Koulutuksen ajan toimeentulon kehittäminen
36
Lisä- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen heikosti Lisä- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen heikosti koulutetuille koulutetuille
35
21
20
18
33
rakenteen kehittäminen Korkeakouluverkon K k k l k Korkeakouluverkon rakenteen k t kehittäminen k hittä i
0
10
15
20
30
40
50
60
70
80
Vastaajat arvioivat annettujen vaihtoehtojen tärkeyttä asteikolla 1-5 siten, että 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä (6=ei osaa sanoa). Kuviossa mukana mielipiteensä ilmoittaneiden osuudet niistä, jotka olivat valinneet vaihtoehdon 4 tai 5. Akavan järjestötutkimus 2011
%
29
Akavan tärkein koulutuspoliittinen tehtävä
Suomalaisen koulutuksen parantaminen p Suomalaisen koulutuksen laadunlaadun parantaminen
27
Koulutusmäärien ennakoinnin parantaminen Koulutusmäärien ennakoinnin parantaminen
24
Korkeasti koulutettujen lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksien kehittäminen
22
Korkeasti koulutettujen lisä- ja täydennyskoul.mahdollisuuksien keh.
Koulutuksen ajan toimeentulon kehittäminen Koulutuksen ajan toimeentulon kehittäminen
13
Lisä- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen heikosti koulutetuille
7
Lisä- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen heikosti koulutetuille
Korkeakouluverkon rakenteen kehittäminen Korkeakouluverkon rakenteen kehittäminen
5
Muu Muu
1 0
5
10
Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista tärkein. Akavan järjestötutkimus 2011
15
20
25
30
35
%
30
Akavan tärkein koulutuspoliittinen tehtävä sukupuolen, iän ja työnantajan mukaan Sukupuoli Kaikki
Miehet
Naiset
Ikäryhmä Alle 35
35–50
Työnantajasektori Yli 50
Julkinen Yksityinen
Suomalaisen koulutuksen laadun parantaminen
27 %
37 %
19 %
26 %
28 %
27 %
27 %
28 %
parantaminen Koulutusmäärien ennakoinnin p
24 %
21 %
27 %
24 %
25 %
23 %
25 %
23 %
Korkeasti koulutettujen lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksien kehittäminen
22 %
18 %
26 %
24 %
19 %
25 %
23 %
22 %
Koulutuksen ajan toimeentulon kehittäminen
13 %
10 %
15 %
18 %
10 %
13 %
13 %
13 %
Lisä- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen heikosti koulutetuille
7%
7%
7%
3%
11 %
5%
5%
8%
Korkeakouluverkon rakenteen kehittäminen
5%
5%
5%
4%
5%
6%
6%
4%
Muu
1%
2%
1%
1%
1%
2%
2%
1%
Yhteensä
100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %
100 %
N
363 100 173 700 189 300
177 900
Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista tärkein. Akavan järjestötutkimus 2011
89 200
162 800
110 900 162 600
31
Akavan a a ta talouspoliittisten ouspo tt ste tehtävien te tä e tä tärkeys eys
Vastaajille annettiin arvioitavaksi kuusi Akavan tulevien vuosien talouspoliittista tehtävää. Koetaanko kyseiset tavoitteet tärkeiksi ja mikä vaihtoehdoista olisi tärkein.
Kaikkia annettuja vaihtoehtoja pidettiin tärkeinä edunvalvontatehtävinä. Joka toinen akavalainen arvioi tehtävät vähintäänkin jokseenkin tärkeiksi.
Vastaukset tärkeimmän tehtävän suhteen eivät keskittyneet tiettyyn yhteen vaihtoehtoon vaan tavoitteista neljä sai kannatusta riippuen vastaajan taustasta taustasta.
Tärkeimmäksi talouspoliittiseksi tavoitteeksi valikoitui julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämä rahoituksen varmistaminen. Rivijäsenistä 28 % oli tätä mieltä.
Keskenään es e ää yyhtä ä tärkeiksi ä e s valittiin a pa palkansaajien a saaj e tuloverotuksen u o e o u se kiristämisen s ä se es estäminen ä e ((22 %) sekä talouden kasvun sekä työllisyyden nopea nousu (22 %).
Vastaajista 16 prosenttia oli sitä mieltä, että Akavan tärkein talouspoliittinen tehtävä on vaikuttaa siihen, että palkansaajien tuloverotus kevenee vanhojen EU-maiden keskitasolle myös ylemmissä tuloluokissa tuloluokissa. Tämän toteutuminen pitäisi sisällään ylimmän marginaaliveron rajaamisen 50 prosenttiin.
Miehille talouskasvu ja työllisyys olivat tärkeimpiä, naisille julkiset palvelut.
Nuoret akavalaiset eivät halua palkansaajien tuloverotuksen kiristämistä. Julkisen sektorin työntekijät vaalivat luonnollisesti julkisia palveluja, kuten myös vanhemmat vastaajat.
Yksityisellä sektorilla työtä tekevät korostavat talouden ja työllisyyden nopeaa nousua. He edellyttävät muita vastaajaryhmiä useammin myös verotuksen keventämistä ylemmissä tuloluokissa tuloluokissa.
Akavan järjestötutkimus 2011
32
Akavan talouspoliittisten p tehtävien tärkeys y Jokseenkin tärkeä
Julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämä rahoituksen Julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämä rahoituksen varmistaminen varmistaminen
Erittäin tärkeä
34
Huolehtiminen siitä, että palkansaajien tuloverotus ei eikiristy Huolehtiminen siitä, että palkansaajien tuloverotus kiristy
34
32
Huolehtiminen talouden kasvuntalouden jja työllisyyden y kasvun yyjja työllisyyden y nopeasta yy p nopeasta p noususta noususta Huolehtiminen
35
38
sektorin velanhallinta Julkisen Julkisen sektorin velanhallinta
25
33
Palkansaajien tuloverotuksen keventäminen vanhojen EU-maiden Palkansaajien tuloverotuksen keventäminen vanhojen EU-maiden keskitasolle myös ylemmissä tuloluokissa keskitasolle myös ylemmissä tuloluokissa
23
28
Talous- ja elinkeinotoiminnan ympäristöhaittojen vähentäminen Talous- ja elinkeinotoiminnan ympäristöhaittojen vähentäminen
21
32
0
10
17
20
30
40
50
60
70
80
90
Vastaajat arvioivat annettujen vaihtoehtojen tärkeyttä asteikolla 1-5 siten, että 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä (6=ei osaa sanoa). Kuviossa mukana mielipiteensä ilmoittaneiden osuudet niistä, jotka olivat valinneet vaihtoehdon 4 tai 5. Akavan järjestötutkimus 2011
%
33
Akavan tärkein talouspoliittinen tehtävä
Julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämä Julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämä rahoituksen varmistaminen
28
rahoituksen varmistaminen HuolehtiminenHuolehtiminen siitä, ettäsiitä, palkansaajien ei että palkansaajientuloverotus tuloverotus ei kiristy kiristy
22
Huolehtiminen talouden janopeasta työllisyyden Huolehtiminen talouden kasvun jakasvun työllisyyden noususta nopeasta noususta
22
Palkansaajien tuloverotuksen keventäminen vanhojen EU-maiden keskitasolle myös Palkansaajien tuloverotuksen keventäminen vanhojen ylemmissä tuloluokissa
16
EU-maiden keskitasolle myös ylemmissä tuloluokissa
6
Julkisen sektorin velanhallinta
Julkisen sektorin velanhallinta
Talous-Talousja elinkeinotoiminnan ympäristöhaittojen ja elinkeinotoiminnan ympäristöhaittojen vähentäminen vähentäminen
5
1
Muu Muu
0
5
10
Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista tärkein. Akavan järjestötutkimus 2011
15
20
25
30
35
%
34
Akavan tärkein talouspoliittinen p tehtävä sukupuolen, iän ja työnantajan mukaan Sukupuoli
Ikäryhmä
Työnantajasektori
Kaikki
Miehet
Naiset
Alle 35
35 50 35–50
Yli 50
Julkinen
Yksityinen
Julkisten palvelujen laadun ja tason edellyttämä rahoituksen varmistaminen
28 %
19 %
36 %
23 %
27 %
33 %
36 %
21 %
Huolehtiminen siitä, että palkansaajien tuloverotus ei kiristy
22 %
20 %
25 %
25 %
22 %
21 %
26 %
21 %
Huolehtiminen talouden kasvun ja työllisyyden nopeasta noususta
22 %
29 %
16 %
23 %
22 %
21 %
14 %
28 %
Palkansaajien tuloverotuksen keventäminen vanhojen EU-maiden keskitasolle myös ylemmissä tuloluokissa
16 %
20 %
12 %
13 %
19 %
13 %
11 %
20 %
Julkisen sektorin velanhallinta
6%
7%
4%
9%
4%
6%
6%
5%
Talous- ja elinkeinotoiminnan ympäristöhaittojen vähentäminen
5%
3%
7%
5%
5%
4%
4%
4%
Muu
1%
2%
1%
2%
1%
1%
2%
1%
Yhteensä
100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %
100 %
100 %
N
362 700 175 600 187 100
162 900
177 500
Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista tärkein. Akavan järjestötutkimus 2011
90 100
161 900
110 500
35
Suomen Suo e julkisen ju se ta talouden oude tasapainottaminen tasapa otta e
Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka Suomen julkista taloutta voitaisiin tasapainottaa. Julkisella taloudella tarkoitettiin valtiota valtiota, kuntia ja eläkejärjestelmää eläkejärjestelmää.
Vastaajille annettiin viisi keinoa, joista piti valita mikä vaihtoehto olisi vastaajille sopivin ja mikä vaihtoehto huonoin. Kasvun ja työllisyyden parantaminen oli tarkoituksella jätetty vaihtoehdoista pois.
Vaihtoehdot eivät olleet helppoja: 1. lakisääteistä alinta eläkeikää nostetaan kahdella vuodella 2. maksettaisiin huomattavasti enemmän veroja 3 lakisääteinen eläke pienenisi 3. 4. julkisten palvelujen tasossa ja laadussa tingittäisiin 5. julkisten palveluiden käyttämisestä perittäisiin korkeampia omavastuumaksuja.
Huonoimman vaihtoehdon valinta oli haasteellista ja vastaukset jakautuivat melko tasaisesti. Kuitenkin tinkimistä julkisten palvelujen laadusta ja tasosta vastustettiin eniten.
Omavastuumaksujen periminen julkisista palveluista nousi ykköseksi, kun piti valita sopivin keino. Joka toinen oli tätä mieltä.
Akavan järjestötutkimus 2011
36
Keinoja j julkisen j talouden tasapainottamiseksi p Akavalaisten mielestä sopisi parhaiten:
Huonoin keino:
Julkisista peritään Julkistenpalveluista palveluiden käyttämisestä peritään korkeampia omavastuumaksuja korkeampia omavastuumaksuja
Julkisista palveluista peritään korkeampia 50 omavastuumaksuja
Lakisääteistä alinta eläkeikärajaa Lakisääteistä alinta eläkeikärajaa (pääsääntöisesti 63 vuotta) korotetaan kahdella vuodella korotetaan kahdella vuodella
Lakisääteistä alinta eläkeikärajaa korotetaan 25 kahdella vuodella
Maksettaisiin huomattavasti enemmän erilaisia Maksettaisiin huomattavasti veroja enemmän erilaisia veroja
4
18
Maksettaisiin huomattavasti enemmän erilaisia veroja
27
15
Julkisten ja Julkistenpalveluiden palveluiden tasossa jatasossa laadussa tingitään laadussa tingitään
Julkisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitään
6
0
19
Lakisääteinen eläke pienenisi
3
Lakisääteinen eläke pienenisi
Lakisääteinen eläke pienenisi
32
10
20
30
40
50
Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista sopivin ja huonoin vaihtoehto. Akavan järjestötutkimus 2011
%
0
10
20
30
40
50
%
37
Julkisen talouden tasapainottaminen. p Mikä olisi sopivin vaihtoehto sukupuolen, iän ja työnantajan mukaan
Kaikki
Miehet
Naiset
Alle 35
Ikäryhmä 35–50
Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään korkeampia omavastuumaksuja
50 %
47 %
54 %
45 %
53 %
50 %
49 %
51 %
L ki äät i tä alinta Lakisääteistä li t eläkeikärajaa läk ikä j kkorotetaan t t kahdella vuodella
25 %
26 %
25 %
27 %
26 %
23 %
27 %
24 %
Maksettaisiin huomattavasti enemmän j erilaisia veroja
15 %
14 %
17 %
20 %
12 %
16 %
16 %
15 %
Julkisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitään
6%
10 %
3%
6%
5%
8%
5%
8%
Lakisääteinen eläke pienenisi
3%
4%
2%
1%
4%
3%
3%
3%
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
Yhteensä
Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista vain yksi. Akavan järjestötutkimus 2011
Yli 50
Työnantajasektori Julkinen Yksityinen
38
Julkisen talouden tasapainottaminen. p Mikä olisi huonoin vaihtoehto sukupuolen, iän ja työnantajan mukaan
Kaikki
Miehet
Naiset
Alle 35
Ikäryhmä 35–50 35 50
Julkisten palveluiden tasossa ja laadussa tingitään
32 %
26 %
38 %
41 %
30 %
28 %
36 %
28 %
Maksettaisiin h huomattavasti omatta asti enemmän erilaisia veroja
27 %
35 %
19 %
30 %
31 %
19 %
21 %
31 %
Lakisääteinen eläke pienenisi
19 %
15 %
22 %
17 %
15 %
25 %
19 %
19 %
Lakisääteistä alinta eläkeikärajaa korotetaan kahdella vuodella
18 %
20 %
17 %
8%
19 %
26 %
21 %
18 %
Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään korkeampia omavastuumaksuja
4%
4%
4%
4%
5%
3%
3%
5%
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
Yhteensä
Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista vain yksi. Akavan järjestötutkimus 2011
Yli 50
Työnantajasektori Julkinen Yksityinen
39
Työnantajien ja työntekijöiden väliset erimielisyydet i i li d t ja j luottamusmiehet l tt i h t työpaikoilla t ö ik ill
Kaksi kolmesta rivijäsenestä luottaa siihen, että työntekijöiden ja työnantajan väliset erimielisyydet ratkaistaan työpaikoilla y p neuvotellen.
Joka viides lisäisi ammattiliittojen valvontaa.
Tuomioistuimeen lähtisi vain yksi sadasta, vaikka oikeudellisten keinojen uhka lisää työnantajan neuvotteluhalukkuutta. Nykyiset oikeudelliset keinot eivät ole toimivia. Toisaalta
reilu neljännes (27 %) vastaajista raportoi, että työpaikalla ei ole luottamusmiestä tai vastaavaa henkilöstön edustajaa. j Joka kymmenennellä y ei ollut tietoa asiasta.
Osuudet ovat suunnilleen samat kuin vuonna 2006.
Yksityisen sektorin palvelualoilla tilanne on huonoin. Siellä joka toisen (54%) vastaajan työpaikalla ei ollut luottamusmiestä.
Mitä pienemmästä työpaikasta henkilömäärällä mitattuna oli kyse, sitä harvemmin siellä oli akavalaisia edustava oma luottamusmies tai vastaava.
Joka viides alle 35-vuotiaista ei tiedä onko työpaikalla luottamusmiestä.
Ristiriitatilanteiden selvittelyn tai paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että kaikilla akavalaisilla on oma edustaja ja kattava työehtosopimus työpaikalla. Ilman näitä ei ammattiliittojen valvontaa voida lisätä.
Työehtosopimusten ulkopuolisten neuvottelumahdollisuuksien parantamiseksi on lisättävä ammattiliittojen keinoja puuttua lainrikkomuksista johtuviin erimielisyyksiin. Akavan järjestötutkimus 2011
40
Tehokkain keino ratkaista työpaikalla y p työnantajan y j ja j työntekijöiden väliset erimielisyydet Työpaikkatason neuvottelut
64
Ammattiliittojen valvontakeinojen lisääminen
19
Viranomaisvalvonnan lisääminen (esim. työsuojelupiirit)
7
Joukkovoiman käyttö esim. ulosmarssit
3
Oikeudelliset keinot (oikeusprosessi)
1
Jokin muu keino
1
Ei osaa sanoa
5 0
10
Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista mielestään tehokkain. Akavan järjestötutkimus 2011
20
30
40
50
60
70
%
41
Tehokkain keino ratkaista työpaikalla y p työnantajan y j ja j työntekijöiden y j väliset erimielisyydet sukupuolen, iän ja työnantajasektorin mukaan Ikäryhmä
Työnantajasektori
Kaikki
Miehet
Naiset
Alle 35
35–50
Yli 50
Julkinen
Yksityinen
Työpaikkatason neuvottelut
64 %
69 %
60 %
63 %
63 %
67 %
63 %
64 %
A Ammattiliittojen ttiliitt j valvontakeinojen l t k i j lilisääminen ää i
19 %
18 %
20 %
19 %
20 %
18 %
21 %
17 %
Viranomaisvalvonnan lisääminen (esim. työsuojelupiirit)
7%
3%
12 %
7%
10 %
5%
7%
8%
Joukkovoiman käyttö esim esim. ulosmarssit tai muut mielenilmaukset
3%
4%
2%
4%
3%
2%
3%
3%
Oikeudelliset keinot (oikeusprosessi)
1%
2%
0%
2%
0%
1%
0%
1%
Jokin muu keino
1%
1%
1%
1%
1%
2%
1%
1%
Ei osaa sanoa
5%
4%
5%
4%
4%
5%
5%
5%
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
394 500
190 100
204 400
99 600
173 200
121 300
177 400
193 500
Yhteensä N
Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista mielestään tehokkain. Akavan järjestötutkimus 2011
42
Onko työpaikalla y p luottamusmies tai vastaava henkilöstön edustaja? Kyllä Kaikki 2011
Ei
Ei tiedä
61
Kaikki 2006
27
63
11
26
Julkinen sektori 2011
10
75
Julkinen sektori 2006
17
73
Yksityinen sektori 2011
53
Yksityinen sektori 2006
52
8
18
9
34
13
34
14
Henkilöstön lukumäärä 2011 Alle 30
36
30–49
55
9
63
50–99
26
68
100–249
26
73
250 499 250–499
10
16 82
500–999
12 84
Yli 3000 10
20
30
16 40
50
Akavan järjestötutkimus 2011
60
70
6 12
7
63 0
12 12
76
1000–2999
6
9
21 80
90
100
%
43
Akavan alueellisten p painopisteiden p tärkeys y
Akava pyrkii alueellisella toiminnallaan edistämään jäsenkuntansa hyvää työllisyyttä sekä työhyvinvointia. y y Akavan valitsemat alueelliset toimikunnat jja toimijat j hoitavat näitä tehtäviä.
Akavan järjestötutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan yllä mainittuihin asiakokonaisuuksiin liittyviä painopisteitä ja niiden tärkeyttä alueellisessa edunvalvonnassa.
Akavalaisten mielestä työhyvinvointiin liittyviä asioita pidettiin tärkeimpänä. Joka toinen vastaaja piti erittäin tärkeänä työn henkisen kuormittavuuden vähentämistä. Lähes puolet vastaajista raportoi myös, että psyykkisen ja fyysisen väkivallan poistaminen työpaikoilta on erittäin tärkeää. Työaikalain noudattaminen on niinikään erittäin tärkeää. Myös henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä työorganisaation toiminnan kehittämiseksi pidettiin tärkeänä.
Keskeisiä keinoja yllä olevien tavoitteiden edistämiseksi alueellisessa työssä on vaikuttaminen työsuojelu- ja työterveyshuollon viranomaisten kautta näiden lakisääteisissä toimielimissä, jotta asiat saavat riittävän painoarvon viranomaistyössä ja jalkautuvat myös sitä kautta työpaikoille. Tärkeätä on myös y tiedon jjakaminen jja levittäminen akavalaisten jja heidän työnantajiensa y j keskuuteen.
Tärkeänä vastaajat pitivät myös korkeasti koulutetuille suunnattavia aikuiskoulutusmahdollisuuksia ja niiden kehittämistä. Näin turvataan jäsenille hyvä ja laadukas työllistyminen työuran aikana. aikana
Keskeisiä keinoja hyvän ja laadukkaan työllistyvyyden saavuttamisessa on vaikuttaminen päätöksentekoon lakisääteisissä alueellisissa ja paikallisissa toimielimissä elinkeino-, liikenne- ja ympäristö(ELY)-keskuksissa, työ- ja elinkeino(TE)-toimistoissa ja maakuntaliitoissa, joissa Akavalla on edustus muiden työmarkkinajärjestöjen tapaan. Olennaista on myös yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Akavan järjestötutkimus 2011
44
Alueellisten p painopisteiden p tärkeys y Jokseenkin tärkeää Työn henkistä kuormittavuutta tulee vähentää siten, ettävähentää työt ja niiden resurssointi ovat Työn henkistä kuormittavuutta tulee siten, että työt ja tasapainossa
Erittäin tärkeää
32
niiden resurssointi ovat tasapainossa
Psyykkinen ja fyysinen väkivalta poistaa työpaikoilta Psyykkinen ja fyysinen väkivalta tuleetulee poistaa työpaikoilta
51
29
yöaniiden a aakavalaisten a tulee u ee noudattaa ouda aa niiden dekohdalla, a akavalaisten a ajoita a s laki e Työaikalakia Työaikalakia tulee noudattaa ammattiryhmien koskee ammattiryhmien kohdalla, joita laki koskee
47
34
40
Henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia työorganisaatioiden kehittämisessä tulee parantaa
nkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia työorganisaatioiden kehittämisessä tulee parantaa
42
28
Ak Akavalaisten l i t ttyössä ö ä pysyminen i jja ttyöura ö ttulee l varmistaa i t
Akavalaisten työssä pysyminen ja työura tulee varmistaa korkeasti koulutettujen tarpeita korkeasti koulutettujen tarpeita vastaavalla täydennys- ym. vastaavalla täydennys- ym. aikuiskoulutuksella
41
21
aikuiskoulutuksella Työvoimapoliittinen Työvoimapoliittinen koulutus on tehtävä käytännössä myös korkeasti koulutusmahdollliseksi on tehtävä käytännössä koulutetuille
35
21
TE-toimistoihin onTE-toimistoihin alueilla saatava tarkoituksenmukaiset ja tehokkaat työllistymispalvelut on alueilla saatava tarkoituksenmukaiset ja korkeasti koulutetuille
34
21
mahdollliseksi myös korkeasti koulutetuille
tehokkaat työllistymispalvelut korkeasti koulutetuille
Korkeasti työttömyysaikaa lyhentää orkeasti k ti koulutettujen k l t tt j ttyöttömyysaikaa öttö ikkoulutettujen tulee t l lyhentää l h tää merkittävästi kittä ä ti nykyiseen k tulee i verrattuna tt
32
merkittävästi nykyiseen verrattuna Työllisyystoimenpiteiden rahoitusta tulee alueilla ohjata korkeasti koulutettujen hyväksi
20
27
Työllisyystoimenpiteiden rahoitusta tulee alueilla ohjata korkeasti koulutettujen hyväksi
0
10
9 20
30
40
50
60
70
80
90
Vastaajat arvioivat annettujen vaihtoehtojen tärkeyttä asteikolla 1-5 siten, että 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä (6=ei osaa sanoa). Kuviossa mukana mielipiteensä ilmoittaneiden osuudet niistä, jotka olivat valinneet vaihtoehdon 4 tai 5. Akavan järjestötutkimus 2011
%
45
Yrittäjyys, jyy , ammatinharjoittaminen j tai itsensä työllistäminen
Akavalaisista kuusi prosenttia ilmoitti olevansa kyselyhetkellä joko pääpää tai sivutoiminen yrittäjä yrittäjä. Tämä vastaa noin 24 000 akavalaista. Viimeisen vuoden aikana 29 % on harkinnut yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi ryhtymistä.
Eniten ”yrittäjyyttä” ovat harkinneet alle 50-vuotiaat (34–37 %) tai yksityisellä sektorilla työtä t k ät (38 %) tekevät %).
Lähes puolet asiaa harkinneista ryhtyisi yrittäjäksi päätoimisesti. Sivutoimista yrittäjyyttä harkitsee 37 % ja loput 17 % eivät osanneet kertoa.
Yrittäjyydessä kiinnostaisi eniten itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen toteutuminen. Naisille merkitsee hiukan enemmän unelmien toteutuminen kuin miehille, miehille merkitsevät paremmat tulomahdollisuudet enemmän kuin naisille.
Miksei yrittäjyys ole omalla kohdalla mahdollista? Suurimmat syyt ovat taloudelliseen t i toimeentuloon t l liittyviä, liitt iä kuten k t heikko h ikk perusturva t sekä kä pelko lk ttaloudellisesta l d lli t epäonnistumisesta. ä i t i t Eikä juuri vähempiä mainintoja saaneet vaihtoehdot ”yritysidean puuttuminen” tai ”oman työn myymisen vaikeus”.
Naisille kaikki annetut syyt yy merkitsivät enemmän kuin miehille.
Annetut vaihtoehdot korostuvat kun tarkastellaan vastaajan ikää. Nuoret kertovat muita useammin, että heiltä ”puuttuu yritysidea”, ”joutuu tekemään liikaa töitä” tai ”ei tiedä kuinka yritys perustetaan”. Keski-ikäisillä (35–50-vuotiailla) talouteen liittyvät tekijät ovat merkityksellisimpiä.
Akavan järjestötutkimus 2011
46
Onko harkinnut ryhtymistä y y y yrittäjäksi j tai ammatinharjoittajaksi j j viimeisen viiden vuoden aikana? Kyllä
Ei
Kaikki
Tuntematon
On nykyisin pää- tai sivutoiminen
29
Miehet
64 35
Naiset
1 6
56
24
1
8
70
1 4
Ikäryhmä Alle 35
37
35–50
60
34
Yli 50
04
59
16
1 5
74
1
8
Työnantaja Julkinen
20
Yksityinen
74
1 5
38
57
13
Toimiasema Johto ja esimiestehtävät Johto-
34
Asiantuntijatehtävät
34
Opetus- ja kasvatustehtävät
62 58
17
M t tehtävät Muut t htä ät
76 25
0
10
14
70 20
30
40
50
Akavan järjestötutkimus 2011
60
1
7
1
7 2 3
70
80
90
100
%
47
Mikä yrittäjyydessä kiinnostaa? Ne, jotka ovat harkinneet yrittäjyyttä (31% akavalaisista palkansaajista): Kiinnostaa jonkin verran
Itsenäinen työ
Kiinnostaa erittäin paljon
27
Omien unelmien toteutuminen
56
22
P Paremmat t tulomahdollisuudet t l hd lli d t
50
27
Ura-askel eteenpäin
29
22
0
10
21
20
30
40
50
60
70
80
90
%
Vastaajat arvioivat annettujen vaihtoehtojen kiinnostavuutta asteikolla 1-5 siten, että 1=ei merkitystä, 5=kiinnostaa erittäin paljon (6=ei osaa sanoa). Kuviossa mukana mielipiteensä ilmoittaneiden osuudet niistä, jotka olivat valinneet vaihtoehdon 4 tai 5. Akavan järjestötutkimus 2011
48
Miksei y yrittäjyys jyy ole mahdollinen vaihtoehto? (68 % akavalaisista palkansaajista ei ollut harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä) Merkitsee jonkin verran Epävarma perusturva
Merkitsee erittäin paljon
25
Pelko taloudellisesta epäonnistumisesta
48
27
Puuttuu hyvä yritysidea
46
17
52
Oman työn myymisen vaikeus
34
Ei ole yrittäjähenkinen
24
Tulot heikkenisivät alussa verrattuna nykyiseen y y tulotasoon
25
Joutuu tekemään liikaa töitä
34
34
25
21
Hyvien työntekijöiden löytäminen voi olla hankalaa
22
25
Ei tiedä kuinka yritys perustetaan käytännössä
16 0
10
16
13 20
30
40
50
60
70
80
90
%
Vastaajat arvioivat annettujen vaihtoehtojen merkitystä asteikolla 1-5 siten, että 1=ei merkitystä, 5=merkitsee erittäin paljon (6=ei osaa sanoa). Kuviossa mukana mielipiteensä ilmoittaneiden osuudet niistä, jotka olivat valinneet vaihtoehdon 4 tai 5. Akavan järjestötutkimus 2011
49
Vastaajien astaaj e p profiili o (liitteet ( tteet 1 ja 2))
Tutkimukseen vastanneista 52 % on naisia, 48 % miehiä. Vastaajat ovat keskimäärin 43 43,6 6-vuotiaita vuotiaita. Joka neljäs oli alle 34-vuotias 34 vuotias ja joka neljäs oli yli 5353 vuotias. Reilusti joka kolmas (37 %) asui Uudellamaalla. Kolme neljästä oli pysyvässä kokoaikatyössä, joka kymmenes määräaikaisessa kokoaikatyössä. O Osa-aikatyötä ik t ötä teki t ki 5 % vastaajista. t ji t Työttömänä T öttö ä ä olili kyselyhetkellä k l h tk llä 3 % %. V Vanhemmuuteen h t liitt liittyvällä ällä vapaalla tai vuorotteluvapaalla oli 4 % vastaajista. Puolet tähän kyselyyn vastanneista akavalaisista teki työtä yksityisen sektorin palveluksessa, 45 prosenttia julkisella sektorilla ja 2 prosenttia oli ammatinharjoittajia tai yrittäjiä. Puolet vastaajista ilmoitti, että oman toimipaikan henkilöstön määrä oli alle 100 työntekijää. Asiantuntijatehtävissä teki töitä 44 % vastaajista. Johto- tai esimiestehtävissä toimi 23 % ja opetus- ja kasvatustehtävissä 22 %. Akavan jäsenjärjestön jäseninä vastaajat olivat olleet keskimäärin 15 vuotta vuotta. Yllä olevat tiedot perustuvat jäsenjärjestöjen työvoimaan kuuluvien jäsenten määrillä painotettuihin tuloksiin. Tulokset vastaavat hyvin tiedossa olevia perusjoukon vastaavia tietoja.
Akavan järjestötutkimus 2011
50
Liite 1
Taustatietoja j Akavan järjestötutkimukseen j j vastanneista työvoimaan y kuuluvista jäsenistä tammikuussa 2011 Vastaajien lukumäärä ei painotettu 830
Arvio perusjoukosta, järjestö-paino 394 455
Jaukauma, % (painotettu) 100 %
387 443
190 061 204 394
48 % 52 %
Ikä (keskimäärin 43,6 vuotta) Alle 35 35–50 Yli 50 Tunt.
242 345 239 4
99 645 173 232 121 341 237
25 % 44 % 31 % 0%
Jäsenyysaika (keskimäärin 15 vuotta) Alle 5 5–9 10–19 20Tunt.
142 227 172 266 14
61273 101096 87353 134275 6756
16 % 26 % 22 % 34 % 2%
603 109 40 12 26 31 9
291 308 44 499 21 366 5 937 13 395 14 059 3 893
74 % 11 % 5% 2% 3% 4% 1%
Kaikki Sukupuoli Miehet Naiset
Päätoimi
Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen/tilapäinen kokoaikatyö Osa-aikatyö (osa-aikaeläke, ositt. hoitovapaa tms.) Yrittäjä Työtön, työvoimapoliittinen koulutus tms., lomautettu Muu (vanhemmuuteen liittyvä vapaa, vuorottelu tms.) Tunt.
Akavan järjestötutkimus 2011
51
Liite 2
Taustatietoja j Akavan järjestötutkimukseen j j vastanneista työvoimaan y kuuluvista jäsenistä tammikuussa 2011 Työnantaja Julkinen yhteensä Kunta Valtio Seurakunta Yksityinen yhteensä Yksityinen teollisuus Yksityinen, Yksityinen, palvelut Yliopisto Muu yksityinen Ammatinharjoittaja Muu/tuntematon Työpaikan koko Alle 30 30–49 50–99 100–249 250–499 500–999 1000–2999 Yli 3000 Tunt Toimiasema Asiantuntijatehtävät Johto- ja esimiestehtävät Opetus-ja kasvatustehtävät Muut tehtävät Tuntematon
Vastaajien lukumäärä ei painotettu
Arvio perusjoukosta, järjestö-paino
Jaukauma, % (painotettu)
401 253 128 20 381 150 136 49 46 13 35
177 415 117 073 53 503 6 840 193 528 79 371 68 219 24 632 21 306 7 958 15 554
45 % 30 % 14 % 2% 49 % 20 % 17 % 6% 5% 2% 4%
200 91 105 122 70 71 67 46 55
103 407 42 107 47 827 63 508 32 228 29 839 29 094 19 956 25 056
26 % 11 % 12 % 16 % 8% 8% 7% 5% 6%
374 184 182 76 14
174 986 88 836 88 408 37 232 4 993
44 % 23 % 22 % 9% 1%
Akavan järjestötutkimus 2011
52
Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenmäärät 1 1.1.2011 1 2011 Agronomiliitto
5 933
Ak Akavan Erityisalat E it i l t
25 761
Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI
5 686
Akavan Yleinen Ryhmä AYR
837
Suomen Eläinlääkäriliitto
2 251
S Suomen Farmasialiitto F i liitt
8 524
Suomen Hammaslääkäriliitto
6 732
Suomen Lakimiesliitto
15 423 23 154
Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL
1 905
Suomen Lääkäriliitto
Driftingenjörsförbundet i Finland
3 220
Suomen Psykologiliitto
6 105
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT
1 030
Suomen Puheterapeuttiliitto
1 332
KTK Tekniikan Asiantuntijat
9 929
Suomen Työterveyshoitajaliitto
1 882
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL
7 397
Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL
10 843
Metsänhoitajaliitto
2 621
Tekniikan Akateemisten Liitto TEK
73 438
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ
26 202
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
119 564
Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat
1 024
Tieteentekijöiden Liitto
6 755
Professoriliitto
2 306
Tradenomiliitto TRAL
Päällystöliitto
4 566
Upseeriliitto
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
21 657
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
2 692
Suomen Ekonomiliitto SEFE
47 200
Uusi Insinööriliitto UIL
26 394 5 838 61 810
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL
4 531
YTY & Valmentajat
8 271
Yhteensä 18.2.2011
Akavan järjestötutkimus 2011
552 813