Elinvoimainen kunta - Akavan kuntavaalitavoitteet by Akava

Elinvoimainen kunta – Akavan kuntavaalitavoitteet

SISÄLLYS Elinvoimainen kunta – Akavan kuntavaalitavoitteet

Akavan päätavoitteet 4 Kunnat eriytyvät – kuntien taloutta vahvistettava

1. Sivistyskunta – sivistyspalvelut kuntalaisten ulottuville 8 2. Hyvinvointipalveluiden kunta – aktiivinen ja hyvinvoiva kuntalainen 11 3. Elinvoimainen kunta – yhteistyöllä kasvua

4. Henkilöstön hyvinvointi parantaa tuottavuutta

Hyväksytty hallituksen kokouksessa 20.10.2020 ISBN: 978-952-7281-37-6

IDA PIMENOFF

Elinvoimainen kunta – Akavan kuntavaalitavoitteet Akava painottaa kuntavaalitavoitteissaan, että laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus ovat kaiken osaamisen perusta. Osaaminen ja koulutus sekä laajat sivistyspalvelut ovat jatkossakin kunnan ydintehtäviä. Myös kuntien elinvoima on tärkeä teema kuntavaaleissa.

Akavan päätavoitteet 1. Kuntatalous saatetaan kestävälle pohjalle Kuntarakennetta ja kuntien yhteistyötä kehitetään palveluiden turvaamiseksi. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita tarkastellaan kuntatalouden kestävyyden lähtökohdasta. Mahdollisten uusien tehtävien aiheuttamat kustannukset kompensoidaan kunnille.

2. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutetaan Sote-uudistuksessa varmistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden nopea saatavuus ja yhdenvertainen laatu. Tämä edellyttää monituottajuutta. Varmistetaan, että pienyrittäjillä ja ammatinharjoittajilla on mahdollisuus toimia hyvinvointipalveluiden tuottajina. Palveluiden järjestämisessä hyödynnetään palveluseteliä.

3. Koulutus ja laajat sivistys- ja hyvinvointipalvelut ovat kunnan ydintehtäviä Varhaiskasvatus ja perusopetus kunnan lakisääteisinä tehtävinä toteutetaan jatkossakin lähipalveluina. Vapaan sivistystyön ja kirjastojen toiminta turvataan. Osaamistasoa nostetaan ja jokaiselle nuorelle taataan toisen asteen tutkinto. Oppilas- ja opiskelijahuollon yhdenvertainen saatavuus koko maassa turvataan laatimalla toimintaa sitovat mitoitukset. Perheiden, nuorten ja vanhusten palveluihin ohjataan riittävästi resursseja. Näin tuetaan osallisuutta ja toimintakykyä sekä ehkäistään sosiaalisten ongelmien syntymistä ja kasautumista.

4. Työnvälitystä tehostetaan työllisyyden kuntakokeiluilla Työllisyyden hoidossa kehitetään monikanavaisten palveluiden digitalisaatiota sekä vahvistetaan sosiaalihuollon, kuntoutusalan ja mielenterveyden osaamista.

5. Kuntien elinvoimaa vahvistetaan Kuntien ja alueiden elinvoimaa, TKI-toimintaa, yrittäjyyttä ja työllisyyttä vahvistetaan kehittämällä yhteistyötä korkeakoulujen, kuntien, työelämän, järjestöjen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kesken. Hankintaosaamista lisätään. Kaupunkipolitiikassa edistetään kohtuuhintaista asumista, digitaalisten ratkaisujen kehittämistä ja hyödyntämistä, joukkoliikenne- ja laajakaistainvestointeja, innovaatioympäristöjen luomista sekä toimia kansainvälisten osaajien rekrytointien tueksi.

6. Henkilöstön ja esihenkilöiden työhyvinvointia ja työkykyä tuetaan Työterveyshuollon moniammatillisuutta ja mielenterveysosaamista vahvistetaan työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseksi. Osaamisen kehittämiseen tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia. Henkilöstön edustajien asema ja työnteon edellytykset turvataan muutoksissa ja tulevissa organisaatioissa. Henkilöstön edustajille varataan riittävästi resursseja ja aikaa tarvittavan tiedon hankkimiseksi ja valmisteluun osallistumiseksi. 4

Kunnat eriytyvät – kuntien taloutta vahvistettava Vuoden 2021 kuntavaalit käydään poikkeuksellisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Suomen talous on supistunut merkittävästi koronakriisin takia. Kriisi heikentää kuntataloutta 1,7 miljardia euroa vuonna 2021. Valtion koronakriisin tukipaketti kunnille kattoi vain osan kriisin vaikutuksista. Kuntatalouden rahoitusalijäämistä on tullut pysyviä. Kunnille ei ole kertynyt puskureita huonompien aikojen varalle. Parina viime vuonna alijäämät ovat jopa kasvaneet. Vuosi 2020 oli hyvin vaikea ja lähivuosien näkymät tuskin tuovat helpotusta kuntien talousahdinkoon. Koronakriisi on heikentänyt elinkeinorakenteeltaan monipuolistenkin kuntien taloutta. Erityisesti palvelualat ovat kärsineet. Kunnat, joiden elinvoima perustuu matkailuun, kulttuuriin, taiteisiin, urheiluun, kauppaan ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen, ovat kohdanneet suuria menetyksiä. Myös terveitä yrityksiä joutuu lopettamaan toimintansa, työpaikkoja katoaa ja kuntien verotulot laskevat.

Kuntatalouden rahoitusalijäämistä on tullut pysyviä.

Kuntakenttä eriytyy monesta syystä. Väestö ikääntyy, syntyvyys on alentunut ja Suomi kaupungistuu osaajien keskittyessä kasvukeskuksiin. Työikäisen väestön määrä suhteessa muuhun väestöön laskee. Asukkaiden koulutustaso, elinkeinorakenne ja asuntomarkkinat eriyttävät kuntia.

Manner-Suomen kuntien menot pääryhmittäin (2019) Yleishallinto 0,6 mrd. e Muut toiminnat 8,6 mrd. e

Sosiaali- ja terveystoiminta 21,1 mrd. e

YHTEENSÄ

42,36 mrd. e

Opetus- ja kulttuuritoiminta 12,0 mrd. e

Lähde: Tilastokeskus

Kuntien tehtäviä ja velvoitteita pitää tarkastella uudelleen Väestömuutokset vaikuttavat kuntien kunnallisverotuloihin ja yhteisöverotulot keskittyvät pienemmälle määrälle kuntia. Kustannus- ja tulopohjien eroa tasataan valtionosuuksilla. Tämän merkitys on kasvanut suurissa kaupungeissakin. Pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki erottuvat yhä enemmän muusta Suomesta kuntarahoitustilanteeltaan. Talouskriisin ajautuneita kuntia on yhä enemmän. Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen edellyttää mittavia rakenteellisia uudistuksia, monipuolista kehittämistä ja sopeutustoimia. Tarvitaan myös kaupunkipolitiikkaa, joka huomioi sekä kasvukeskukset että niitä ympäröivät seutukunnat. Kuntien vastuulla on suuri osa ihmisten palveluista. Kuntien taloutta joudutaan sopeuttamaan tulojen vähentyessä ja menojen kasvaessa. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita pitää tarkastella uudelleen. Kuntien kyky ottaa vastaan ja hoitaa uusia lakisääteisiä tehtäviä vaihtelee merkittävästi. Syntyvyyden lasku ja ikäluokkien pieneminen vaikeuttavat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestämistä.

Kuntien taloutta joudutaan sopeuttamaan tulojen vähentyessä ja menojen kasvaessa.

Kunta-alalla työskentelee 420 000 henkilöä, joista vuosittain siirtyy eläkkeelle 16 000 henkilöä. Tämä vaikuttaa merkittävästi palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on välttämätön, mutta se ei ratkaise kaikkia kuntatalouden ongelmia.

Kuntien henkilöstömäärä 1970–2020 421 000*

500 000 henkilöä 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0

1970

1980

* Vuoden 2020 henkilöstömäärä on arvio.

1990

2000

2010

2020 Lähde: Kuntatyönantajat

Akavan tavoitteet Akavan tavoitteena on, että kuntien talous on kestävä ja kunnat ovat elinvoimaisia ja pystyvät joko yksin tai yhdessä tarjoamaan kuntalaisille laadukkaita sivistys-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluita sekä hyvät puitteet elämiselle, työn tekemiselle ja yrittämiselle. Kunnat ovat yhteisöllisiä ja innovatiivisia. Osallistumisen mahdollisuuksia lisätään hyödyntämällä esimerkiksi digitaalisia ratkaisuja ja osaavaa kuntaviestintää. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan, jotta kuntademokratia toteutuu. •• Kuntarakenteen ja kuntien yhteistyön kehittämistä sekä sote-palveluiden uudistusta jatketaan. •• Kuntien talous on saatava kestävälle pohjalle. Niiden lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita pitää tarkastella. Mahdollisten uusien tehtävien aiheuttamat kulut kompensoidaan kunnille. •• Laitoshoidon henkilöstön sitovan vähimmäismitoituksen toteuttamista lykätään taloudellisista syistä. •• Palkansaajien ostovoima on turvattava ja ansiotuloverotusta ei tule nostaa.

1 Sivistyskunta – sivistys palvelut kuntalaisten ulot tuville Opetus- ja kulttuuritoiminnan menot Manner-Suomen kunnissa (2019) Perusopetus

5 341

Varhaiskasvatus

3 214

Liikunta ja ulkoilu

693

Lukiokoulutus

668 393

Ammatillinen koulutus

371

Esiopetus Muu toiminta

1 322 0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

menot, milj. euroa Lähde: Tilastokeskus

Kuntien on otettava pitkän aikavälin tavoitteeksi, että kaikilla kuntalaisilla olisi vähintään toisen asteen tutkinto. Koulutustason nosto tukee työllisyyttä ja osallisuutta, ehkäisee eriarvoistumista ja parantaa elämänlaatua. Koulutustasolla on vaikutusta myös syntyvyyteen. Kuntien pitää varmistaa lukio- ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen laatua on parannettava ja kehittämistyötä jatkettava. Oppilas- ja opiskelijahuollon moniammatillista sekä sote-palveluiden kanssa tehtävää yhteistyötä on kehitettävä lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi. Siihen on kohdennettava riittävät resurssit, jotta ennaltaehkäisevä työ on mahdollista. Laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen oppimista ja hyvinvointia. Yhä useamman lapsen on voitava olla mukana varhaiskasvatuksessa. Kuntien pitää mahdollistaa, että lasten oikeus osallistua varhaiskasvatukseen toteutuu. Kotihoidontuen kuntalisä ei saa muodostua esteeksi tälle. Varhaiskasvatuksen laadun perustana on henkilöstön korkea koulutustaso, varhaiskasvatussuunnitelmat ja pedagoginen osaaminen. Moniammatillisen henkilöstön ammattitaito, yhteistyö ja sitoutuneisuus vahvistavat osaltaan varhaiskasvatuksen laatua, henkilöstövaje ja nopea vaihtuvuus vaarantavat sitä. Kunnan pitää varmistaa, että korkeakoulutettuja varhaiskasvatuksen ammattilaisia on riittävästi ja parannettava henkilöstön pysyvyyttä kehittämällä alan työoloja ja johtamista. 8

Kuntien on otettava pitkän aikavälin tavoitteeksi, että kaikilla kuntalaisilla olisi vähintään toisen asteen tutkinto.

Laajat sivistyspalvelut lisäävät hyvinvointia ja elinvoimaa Laajat sivistyspalvelut, joihin kuuluvat myös vapaan sivistystyön palvelut, korostuvat kuntien tehtävissä. Ne tekevät kunnasta vetovoimaisen asuinpaikan. Kuntalaisten mahdollisuus käyttää monipuolisesti koulutus-, kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, museo-, nuoriso- ja vapaa-ajan palveluja on nostettava keskeiseksi tavoitteeksi kunnissa. Kirjastoille tulee taata mahdollisuudet vastata digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin. Kuntien on nähtävä sivistyspalvelut terveyttä ja hyvinvointia, elämänlaatua sekä kuntien elinvoimaisuutta edistävänä toimintana. Kuntien pitää varmistaa, että kaikilla 1.–2.-luokkaisilla on mahdollisuus osallistua iltapäivä- tai kerhotoimintaan. Jokaisella lapsella on oltava myös mahdollisuus harrastamiseen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa kuntien nuorisotyöllä on tärkeä merkitys. Taiteen perusopetuksen saatavuutta ja yhteyttä kouluihin on parannettava. Tavoitteena on, että nykyistä useammat lapset pääsevät osallistumaan taidekasvatukseen.

Kuntien on nähtävä sivistyspalvelut terveyttä ja hyvinvointia, elämänlaatua sekä kuntien elinvoimaisuutta edistävänä toimintana.

Maahanmuuttajien yksilölliset koulutuspolut ja heidän opiskelunsa laaja tukeminen on otettava erityiseksi painopisteeksi kaikissa kunnissa tulevalla vaalikaudella. Tukea on pyrittävä tarjoamaan maahanmuuttajan äidinkielellä.

IDA PIMENOFF

Korkeakoulujen yhteistyötä kuntien, työelämän, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa on tiivistettävä TKI-toiminnan vauhdittamiseksi ja ennakoinnin parantamiseksi. Kehittämishankkeet, soveltava tutkimus ja tuotekehitys luovat alueellista elinvoimaa. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa tukee myös työllisyyttä. Koulutuksen järjestäjän keskeisimpiä päämääriä ovat koulutuksen korkea laatu ja sen kehittäminen sekä valmistuneiden työllistyminen koulutustason mukaisesti.

Akavan tavoitteet •• Koulutus ja sivistys kuuluvat kunnan ydintehtäviin. Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat kunnan lakisääteisiä tehtäviä ja ne on toteutettava lähipalveluina. •• Kunnat takaavat, että kasvatus- ja koulutuspalvelut ovat laadukkaita. Koulutus avaa mahdollisuuksia jokaiselle, katsomatta asuinpaikkaan, äidinkieleen tai muihin taustatekijöihin. •• Tulevaisuudessa kaikilla on vähintään toisen asteen tutkinto. Koulutuspaikka taataan kaikille alle 18-vuotiaille osana oppivelvollisuuden pidentämistä. •• Oppilas- ja opiskelijahuollon moniammatillista yhteistyötä kehitetään. Sen yhdenvertainen saatavuus koko maassa turvataan laatimalla toimintaa sitovat mitoitukset. •• Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä kasvaa.Varhaiskasvatuksen korkeakoulutettujen riittävä määrä ja henkilöstön pysyvyys varmistetaan kehittämällä alan työoloja ja johtamista. •• Kasvukeskuksissa lisätään vieraskielistä varhaiskasvatusta ja perusopetusta. •• Kunnat takaavat jokaiselle maahanmuuttajalle yksilöllisen koulutuspolun. •• Laajat sivistyspalvelut ovat kuntien perustehtävä. Kuntalaisten mahdollisuus koulutus-, kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, museo-, nuoriso-, ja vapaa-ajan palveluihin sekä vapaan sivistystyön palveluihin turvataan jatkossakin. •• Kirjastojen resursseja lisätään, jotta ne vastaavat niiden laajentuneita tehtäviä ja kehittämistarpeita. •• Ammattikorkeakoulujen omistajapolitiikan tavoitteena on laadukas koulutus, korkean ammatillisen osaamisen säilyttäminen ja työllistyminen koulutusta vastaaviin tehtäviin. •• Korkeakoulujen yhteistyötä kunnan, työelämän, järjestöjen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa tiivistetään suotuisan toimintaympäristön luomiseksi yrittäjyydelle- ja innovaatioille, TKI-toiminnan vauhdittamiseksi ja työllisyyden nostamiseksi sekä ennakoinnin onnistumiseksi.

Koulutus ja sivistys kuuluvat kunnan ydintehtäviin.

Hyvinvointipalveluiden 2 kunta – aktiivinen ja hyvin voiva kuntalainen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on saatava valmiiksi. Uudistuksen toteuduttua palveluja tuotetaan tehokkaammin ja taloudellisemmin. Kuntalaiset saavat nopeammin sote-palveluja. Julkisen rahoituksen osuus on noin 80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenoista. Kunnat ovat suurin rahoittajataho. Erikoissairaanhoidon kasvavia kustannuksia ja korkeaa suhteellista osuutta sosiaali- ja terveyden-huollon kokonaiskustannuksista on hillittävä. Painopiste on perustason sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä mielenterveyspalveluissa. Kunnat turvaavat niiden toimintaedellytykset. Tavoitteena on enintään viikon odotusaika hoitoonpääsyyn ja asiakasmaksuttomat terveyskeskuspalvelut. Lisäksi perusterveydenhuoltoon kehitetään uusia digitaalisia palvelumalleja kuntien yhteistyönä. Sote-uudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävään ja monipuoli-seen palveluiden tarjontaan. Tämä edellyttää monituottajuutta. Pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien mahdollisuus toimia hyvinvointipalveluiden tuottajina pitää varmistaa. Sote-palveluiden taso, laatu ja saatavuus on määriteltävä valtakunnallisesti, jotta yhdenvertaisuus toteutuu. Sote-palvelujen pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa on tehtävä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

Sote-uudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota riittävään ja monipuoliseen palveluiden tarjontaan.

Turvataan työterveyshuollon ja YTHS:n, joka järjestää yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut, toimintaedellytykset.

Sosiaali- ja terveystoiminnan menot Manner-Suomen kunnissa (2019) Erikoissairaanhoito

7 458

Perusterveydenhuollon avohoito

2 349

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut

2 146 1 298

Kotihoito Muut vammaisten palvelut

1 112

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito

1 012

Lastensuojelun laitos- ja perhehoito

873

Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut

865

Suun terveydenhuolto

599

Muu toiminta

3 402 0

2 000

4 000

6 000 8 000 menot, milj. euroa Lähde: Tilastokeskus

Kuntien pitää vahvistaa mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyä ja hoitoa sekä moniammatillista yhteistyötä. Työikäisten ja ikääntyvien perustason mielenterveyspalveluihin kiinnitetään erityistä huomiota tulevaisuuden sotekeskusten palveluissa.

Päämääränä terveyden edistäminen ja eriarvoistumisen ehkäisy Sivistys- ja hyvinvointipalveluille varataan riittävät resurssit, jotta voidaan tukea ja edistää heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja toimintakykyä. Ennaltaehkäisevässä työssä huomioidaan toiminnallinen integraatio ja moniammatillisuus sekä uudet toimintakulttuurit. Monialaisella kuntoutuksella ja ennaltaehkäisevällä työllä on keskeinen merkitys terveyden edistämisessä sekä työ- ja toimintakyvyn palauttamisessa ja ylläpitämisessä. Lisäksi näin voidaan hillitä kustannuksia. Kuntalaisten fyysistä aktiivisuutta edistetään tarjoamalla monipuolisia arki- ja harrastusliikuntamahdollisuuksia, luomalla esteettömiä elin- ja liikuntaympäristöjä sekä hallinnonalojen ja moniammatillisella yhteistyöllä. Kuntien pitää pyrkiä vähentämään vanhusten laitoshoidon tarvetta ottamalla käyttöön hyväksi havaittuja ja vaikuttavia kuntoutuksen palveluja ja toimintamalleja, kuten kotikuntoutus. Vanhusten toimintakyvyn tukeminen on tärkeä keino hillitä terveydenhuollon kustannusten kasvua. Vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään tuetaan, mikä vaatii monipuolisia ja turvallisia asumisratkaisuja ja -vaihtoehtoja. Vanhusten tarpeet huomioidaan sekä olemassa olevan asuntokannan ja asuinympäristöjen parantamisessa että uudistuotannon ratkaisuissa.

Monialainen kuntoutus ja ennaltaehkäisevä työ on tärkeää terveyden edistämiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

LEHTIKUVA

IDA PIMENOFF

Sosiaalihuolto- ja mielenterveyspalvelujen tarve kasvaa. Voimavaroja pitää lisätä erityisesti lastensuojeluun ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Lapsiperheiden tuen ja sote-palveluiden saatavuutta, laatua ja koordinaatiota pitää parantaa. Valmistelussa ja päätöksenteossa toteutetaan myös lapsivaikutustenarviointi. Perheiden palvelut tukevat sekä perheiden hyvinvointia että työn tuottavuutta ja työkykyä. Ne myös ehkäisevät sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymistä. Kodin, koulun ja nuorisotyön yhteistyötä kehitetään, jotta voidaan vahvistaa nuorten elämänhallintataitoja. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria pyritään aktiivisesti saamaan mukaan koulutukseen ja työhön myös etsivän nuorisotyön avulla. Kuntien toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, sairauksien ennaltaehkäisyssä ja kansanterveystyössä tehostetaan. Digitalisaation mahdollistamia ratkaisuja hyödynnetään asiakaslähtöisesti ja innovatiivisesti.

Investoinnit hyvinvointiin kannattavat Kuntien hyvinvointitalouden investoinnit ennaltaehkäiseviin palveluihin maksavat itsensä takaisin pitkällä aikavälillä kuntalaisten kasvavana hyvinvointina, terveytenä ja osallisuutena. Yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä on lisättävä. Osallisuuteen tarvitaan yhteiskunnan investointeja, kuten pitkäjänteistä panostusta sosiaalipalveluihin ja tutkimuspohjaisiin menetelmiin. Hyvien käytäntöjen käyttöönotto vaatii osaavaa johtamista ja asiantuntijatietoa kuntalaisten palvelutarpeista. Hallinnolle pitää varata riittävät resurssit, jotta voidaan varmistaa julkisten palvelujen hyvä suunnittelu ja niiden tasa-arvoinen toteutus. Kaikessa päätöksenteossa huomioidaan sekä taloudellinen ja sosiaalinen että ympäristövastuu ja pyritään ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin. Kaikkien kuntien tulisi laatia suunnitelma hiilineutraalisuuteen siirtymiseksi. Ympäristöllä on keskeinen merkitys ihmisten terveydelle ja toimintamahdollisuuksille. Taloudellisesti niukkoinakin aikoina on turvattava ympäristön- ja luonnonsuojelutavoitteiden toteutuminen sekä kuntalaisten osallisuuden mahdollistavien toimintaympäristöjen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito.

Akavan tavoitteet •• Kunnat tehostavat toimintaansa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, sairauksien ennaltaehkäisemiseksi ja kansanterveystyössä. •• Kunnat pyrkivät kaikessa toiminnassaan väestön eriarvoisuuden ja terveyserojen kaventamiseen sekä osallisuuden vahvistamiseen. •• Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään digitalisaation mahdollisuuksia tehokkaammin. •• Sote-uudistusta jatketaan. Sen toteuttaminen on välttämätöntä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden taso, laatu ja saatavuus määritellään valtakunnallisin kriteerein. Monialaiset kuntoutuspalvelut toteutetaan olennaisena osana sosiaali- ja terveyspalveluja. •• Tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalveluiden nopea saatavuus ja yhdenvertaisuus. Palveluiden järjestämisessä hyödynnetään palveluseteliä. •• Otetaan järjestelmällisesti käyttöön vanhusten toimintakykyä tukevia kuntoutuspalveluja laitoshoidon ehkäisemiseksi. Samalla parannetaan heidän osallistumismahdollisuuksiaan. •• Sote-alan henkilöstön osaamista käytetään aiempaa monipuolisemmin. Heidän yhteistyötään koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kanssa tehostetaan. •• Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, koulutus-, ja kehittämistyötä lisätään. Sen toiminnallista integraatiota sekä moniammatillista yhteistyötä vahvistetaan. •• Hyvinvointia lisääviin ja syrjäytymistä ehkäiseviin nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluihin panostetaan riittävästi. Niissä hyödynnetään sektorirajat ylittävää palveluyhteistyötä. •• Perheiden palveluihin ohjataan riittävästi resursseja ja ehkäistään siten sosiaalisten ongelmien syntymistä ja kasautumista. •• Neuvolapalvelut ovat jatkossakin lähipalveluja. •• Kunnat toimivat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullisesti. Ne pyrkivät toiminnassaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ottaen huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus. •• Lisätään matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja. •• Kodin, koulun ja nuorisotyön yhteistyötä kehitetään edelleen ja varmistetaan riittävät resurssit etsivälle nuorisotyölle. •• Luodaan jokaiseen kuntaan toimintasuunnitelma, jonka avulla pyritään ehkäisemään alle 35-vuotiaiden mielenterveyssyistä alkavia työkyvyttömyyseläkkeitä.

Kunnat toimivat taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä ympäristön kannalta vastuullisesti.

3 Elinvoimainen kunta – yhteistyöllä kasvua Taloudellinen huoltosuhde kunnittain vuonna 2018 • Taloudellinen huoltosuhde mittaa kuinka monta työtöntä sekä työvoiman ulkopuolista henkilöä on sataa työllistä kohtaan. Mitä isompi luku, sitä vähemmän työllisiä on suhteessa ei-työllisiin. • Koko maan taloudellinen huoltosuhdeluku on 132,5.

Lähde: Tilastokeskus

Kuntauudistusta jatketaan. Kuntien talouden tasapainoa ja kuntien elinvoimaa rakennetaan määrätietoisella talous- ja elinkeinopolitiikalla. Tämä vaatii menokuria, mutta myös investointeja tulevaisuuteen. Investoinneissa voidaan hyödyntää muun muassa elinkaari- ja allianssimalleja. Vain elinvoimainen kunta pystyy tarjoamaan kuntalaisille laadukkaita palveluja. Tämän rinnalla turvataan kuntalaisten ostovoima. Palvelumaksut eivät saa aiheuttaa eriarvoisuutta tai kannustinloukkuja. Julkisten palvelujen perustana on hyvä hallinto. Hyvä julkinen hallinto turvaa kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun. Se on avointa, läpinäkyvää ja vaikuttavaa sekä kuuntelee ja osallistaa kansalaisia. Vain hyvällä hallinnollisella valmistelulla voidaan saavuttaa palveluilla tavoiteltuja tuloksia. Kuntapalvelujen saavutettavuus edellyttää tietoa palveluista äidinkielellä ja tehokasta kuntaviestintää.

Kuntien vahvistettava yrittäjyyden ja TKI-toiminnan edellytyksiä Kuntien elinkeinopolitiikan pitää mahdollistaa nykyistä paremmin yritystoiminta, kasvu ja uusien innovaatioiden synty, mikä tukee työllisyyttä. Kuntien, järjestöjen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä on tehostettava yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin ja toimintamallien luomiseksi ja TKI-toiminnan vauhdittamiseksi. Kehittämishankkeet, soveltava tutkimus ja tuotekehitys luovat paikallista ja alueellista elinvoimaa ja tukevat työllisyyttä.

Kuntien palveluja yrittäjyyden tueksi kehitetään. Yrittäjien neuvontaan, tukemiseen ja rahoitukseen kohdennetaan riittävät resurssit. Kaavoituksella, tonttitarjonnalla ja kohtuullisilla tilavuokrilla luodaan yrityksille suotuisat toimintaedellytykset. Kunnan hankintapolitiikalla ja -osaamisella voidaan vahvistaa paikallista yrittäjyyttä ja elinvoimaa. Julkisen sektorin ja yritysten hankintaosaamista on vahvistettava. Hankintakriteereissä pitää huomioida paikalliset vahvuudet ja sosiaalista vastuuta korostavat kriteerit. Julkisten hankintojen jakaminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi edistää kunnan pienyrittäjien mahdollisuutta päästä mukaan hankintoihin. Tämä tukee paikallista työllisyyttä ja elinvoimaa. Yksinyrittäjien verkostoitumisen mahdollisuuksia lisätään.

Kuntien roolia työllisyyden hoidossa vahvistetaan Työnvälitystä tehostetaan. Kuntien pitää yhdistää tehokkaammin työntekijä ja työ. Työhön ja koulutukseen ohjaamisen tulee perustua psykologiseen arvioon ohjattavan edellytyksistä ja kyvyistä. Tarvittaessa hänet ohjataan kuntoutukseen. Tässä otetaan käyttöön myös uusia, ennakkoluulottomia keinoja ja hyödynnetään työllisyyden kuntakokeiluja. Kuntakokeiluissa varmistetaan henkilöstön perehdytys ja siihen varataan riittävät resurssit osaamisen hyödyntämiseksi. Työllisyyden hoidossa sosiaalihuollon ammattilaisten, kuntoutusalan ja mielenterveyden asiantuntijoiden osaamista hyödynnetään vaikeasti työllistettävien henkilöiden kohdalla. Tavoitteena on sovittaa yhteen asiakkaan sosiaaliturva, palveluja ja palkkatyötä sekä arvioida työ- ja toimintakykyä ilman suuria byrokraattisia esteitä. Korkeakoulutettujen työvoimapalveluita parannetaan. Työvoiman liikkuvuutta alueiden välillä edistetään, samoin osaavan työvoiman saatavuutta. Toimivat täydennyskoulutuspolut ovat keskeinen osa työvoimapalveluita. Täydennys- ja muuntokoulutustietoa ja -osaamista sekä yhteistyötä vahvistetaan kunnissa ja kuntien omistamissa koulutusyhtiössä. Osaamisen kehittäminen parantaa tuottavuutta ja luo kasvua. Kiinteistöt ja infrastruktuuri ovat toimivien kuntapalvelujen perusta. Palvelujen kehittäminen vaatii investointeja teknisen infrastruktuurin ylläpitämiseen ja uudistamiseen. Kasvukeskusten kohtuuhintainen asuminen on tärkeää koko Suomen kilpailukyvylle. Asumisen kalleus ja rakentamisen osin heikko laatu ovat ongelmia, joihin kaivataan kunnissa käytännönläheisiä ratkaisuja, esimerkiksi kaavoituksen keinoin. Rakennetun ympäristön laatuongelmat ja korjausvelka ovat taloudellista rasite kunnille ja veronmaksajille. Joukkoliikenteen investoinnit ja jatkuva infrastruktuurin kunnossapito takaavat, että työmatkaliikenne on sujuvaa ja suuremmat työssäkäyntialueet ovat mahdollisia. Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen ja käyttö sekä toimivat laajakaistayhteydet tukevat työllisyyttä ja monipaikkaista työtä. Laadukkaat ja saavutettavat viranomaispalvelut lisäävät vakautta ja turvallisuutta kunnissa. Sisäisen turvallisuuden ylläpito vaatii riittävää viranomaiskapasiteettia ja viranomaisyhteistyön turvaamista. Demokratian toteutuminen kunnissa turvataan. Nuorten ja aliedustettujen ryhmien osallistumista kuntien päätöksentekoon lisätään. Käytetään monipuolisesti uusia osallistumisen muotoja.

Työnvälitystä tehostetaan. Kuntien pitää yhdistää tehokkaammin työntekijä ja työ.

Akavan tavoitteet •• Kuntauudistusta jatketaan. Vain elinvoimaiset kunnat voivat tarjota laadukkaita palveluja. Kuntalaisten ostovoima on turvattava. Palvelumaksut eivät saa aiheuttaa kannustinloukkuja. •• Kuntien elinkeinopolitiikan tulee mahdollistaa nykyistä paremmin yritystoiminta, kasvu ja uusien innovaatioiden syntyminen. Yritysten palveluja kehitetään. •• Kuntien ja yritysten hankintaosaamista lisätään. Julkisilla hankinnoilla tuetaan yrittäjyyttä ja paikallista elinvoimaa. •• Korkeakoulujen, kunnan, järjestöjen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä tiivistetään yrittäjyys- ja innovaatiokokonaisuuksien luomiseksi, uusien yritysten synnyttämiseksi sekä yritysten kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi. •• Työnvälitystä tehostetaan työllisyyden kuntakokeiluilla, monikanavaisilla palveluilla ja niiden digitalisaatiolla sekä vahvistamalla sosiaalihuollon ja kuntoutusalan osaamista työllisyyden hoidossa. Työttömiä ohjataan osaamisen kehittämiseen, koulutukseen tai kuntoutukseen. •• Tuetaan osatyökykyisten osallistumista työelämään. •• Kohtuuhintainen asuminen, digitaalisten ratkaisujen kehittäminen ja hyödyntäminen sekä joukkoliikenne- ja laajakaistainvestoinnit tukevat työllisyyttä ja monipaikkaista työtä. •• Viranomaispalveluiden saatavuus turvataan. •• Hallinnon riittävällä resursoinnilla varmistetaan julkisten palvelujen hyvä suunnittelu ja tasa-arvoinen toteutus. •• Huomioidaan kasvava vieraskielisen väestön määrä valtionosuusjärjestelmässä. Vahvistetaan englannin kielen asemaa asiointikielenä kasvukeskuksissa.

IDA PIMENOFF

4 Henkilöstön hyvinvointi parantaa tuottavuutta Akavalaiset palkansaajat kuntasektorilla (2018) Akavalaiset

Muut

Liike-elämän palvelut

6 %

4 %

29 %

71 %

Muut toimialat

Koulutus 49 %

Julkinen hallinto 6 %

Kuntasektorin palkansaajat (544 000 henkilöä)

Akavalaiset toimialoittain (155 000 henkilöä)

Terveys- ja sosiaalipalvelut 35 % Lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus 2018

Työhyvinvoinnilla ja osaamisella on suuri merkitys työn tuottavuudelle. Kuntien on huolehdittava henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisesta ja osaamisen kehittämisestä. Erityisesti on otettava huomioon elämänkaaren ja työuran eri vaiheet. Hyvä henkilöstöpolitiikka ja työnantajan joustavuus ovat tärkeitä kuntien henkilöstölle. Myös johtajat tarvitsevat tukea työssään. Henkilöstön ja esihenkilöiden täydennyskoulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä sekä työhyvinvoinnista ja työkyvystä huolehditaan ennakoivasti ja aktiivisesti. Työterveyshuollon moniammatillisuutta ja mielenterveysosaamista vahvistetaan. Yhteistoimintaan henkilöstön kanssa pitää kiinnittää erityistä huomiota kunnissa tapahtuvien muutosten yhteydessä. Henkilöstön edustajien asema on turvattava muutoksessa ja tulevissa organisaatioissa. Henkilöstöedustajien työhön varataan riittävästi aikaa, heitä tulee olla riittävästi ja huolehditaan, että he saavat tarvittavat tiedot. Kuntien henkilöstölle pitää tarjota luovia tapoja osallistua oman työn kehittämiseen ja muutoksen suunnitteluun. Jokaisella työntekijällä tulee olla mahdollisuus esittää ajatuksia työnsä tuottavuuden parantamiseksi. Kuntien henkilöstöpolitiikassa huomioidaan monimuotoisuus voimavarana. Laadukkaat palvelut ja korkea tuottavuus kunnissa edellyttävät korkeakoulutettuja osaajia. On tärkeää, että ammattitaidosta ja laajasta osaamisesta ei tingitä. Kuntien on varattava riittävät resurssit hallintoon ja valmisteluun.

Kuntien on huolehdittava henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisesta ja osaamisen kehittämisestä.

Akavan tavoitteet •• Kuntien henkilöstölle tarjotaan aitoja ja luovia tapoja osallistua oman työn kehittämiseen ja muutosten suunnitteluun. •• Kuntien henkilöstön täydennyskoulutusta ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen lisätään. •• Henkilöstön edustajien asema ja työnteon edellytykset turvataan muutoksissa ja tulevissa organisaatioissa. Henkilöstön edustajille varataan riittävästi resursseja ja aikaa tarvittavan tiedon hankintaan sekä valmisteluun osallistumiseksi. •• Kunnat kiinnittävät huomiota hallittuun ja hyvään henkilöstöpolitiikkaan, edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta organisaatiokulttuurissa, esihenkilötyöhön ja johtamisessa. •• Etätyömahdollisuuksia kehitetään. •• Henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä tuetaan vahvistamalla työterveyshuollon moniammatillisuutta ja osaamista. Myös johtajien ja esihenkilöiden käytettävissä on työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen toimia.

IDA PIMENOFF