Akavan opiskelijat harjoittelubarometri 2017 by Akava

Harjoittelubarometri 2017

â&#x20AC;&#x192; 1

www.akava.fi/opiskelijat ISBN: 978-952-7281-01-7

2â&#x20AC;&#x192;

Sisällys Kyselyn taustaa

Kyselyn otos

Tulosten raportointi

Tutkimuksen tekijät

Keskeiset tulokset

Kehittämistoiveissa korostuu ohjauksen tarve

Akavan opiskelijoiden Harjoittelusuositukset: Kohti hyvää korkeakouluharjoittelua

Taustatiedot

Korkeaopiskelijoiden demografiset tekijät

Sukupuolijakauma

Ikäjakauma

Vastaajien jakauma ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken

Yliopisto-opiskelijoiden jakauma

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden jakauma

Koulutusalat

Opiskelijakyselyn tulokset

Aiempi työkokemus

Harjoittelun suorittaminen

Harjoittelun pakollisuus

Harjoittelun palkallisuus

Harjoitteluun hakeutumisen käytännöistä

Harjoittelun tärkeimmät tekijät

Harjoittelu ulkomailla

Korkeakouluharjoittelussa

Harjoittelujaksojen määrä

Harjoittelupaikka

Harjoittelupaikat työnantajasektoreittain

Harjoittelun kesto

Harjoittelukäytännöt työpaikoilla ja harjoittelun liittyvät odotukset ja suunnitelmat

Harjoittelusopimus ja työtodistus

Odotukset harjoittelulle

Harjoittelun varmistuminen

Harjoittelun ohjaus

Harjoittelusta kertyvät opintopisteet

Arviot harjoittelukokemuksesta

Toimeentulo harjoittelun aikana

Harjoittelukokemukset omin sanoin

Harjoitteluun pääsyn vaikeudet

Yhteenveto korkeakouluopiskelijoiden tulokset

Ehdotukset harjoittelukäytäntöjen parantamiseksi

Korkeakouluhenkilöstön vastaukset

Taustatiedot

Harjoittelu osana tutkintoa

Harjoittelun rahoitus

Harjoittelun ohjaus

Tuki harjoittelupaikan löytämiseksi

Harjoittelun ohjaus harjoittelupaikassa

Työ- ja harjoittelusopimus kirjallisena

Harjoittelun pelisäännöt ja tavoitteet

Yhteydenpito harjoittelun aikana

Yhteydenpito harjoittelupaikkaan

Palautteen kerääminen

Harjoitteluvastaavien koulutus

Harjoittelun merkityksellisyys ja arviot harjoittelukäytännöistä Harjoittelun tärkeimmät tekijät

53 53

Harjoittelumahdollisuudet, harjoittelun tuki ja ohjaus, harjoittelun laatu

Yleisarvosana harjoittelukäytännöistä

Yhteenveto korkeakouluhenkilöstön vastauksista

Harjoittelukäytäntöjen kehittämisehdotukset henkilöstöltä

Johtopäätökset

Liite 1. Opiskelijakyselyn kyselyrunko

Liite 2. Korkeakoulujen henkilöstön kyselyn runko

Kyselyn taustaa Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometri kartoittaa harjoitteluolosuhteita ja -käytäntöjä suomalaisissa korkeakouluissa. Tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden ja henkilöstön kokemuksia harjoittelusta sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistosektorilla. Aineisto koottiin sähköpostikutsun kautta verkkokyselyllä kevään ja kesän 2017 aikana. Opiskelijakysely tehtiin toukokuussa, henkilöstökysely elo—syyskuussa. Vastauksia saatiin yhteensä 823 korkeakouluopiskelijalta ja 101 korkeakouluhenkilöstöön kuuluvalta ja ne olivat lähes kaikista Suomen korkeakouluista. Korkeakoulujen henkilöstölle ja opiskelijoille oli erilliset, mutta osittain yhtenevät, kyselylomakkeet. Lomakkeet ovat liitteenä (liite 1 ja 2) Opiskelijakysely lähetettiin toisen ja kolmannen vuoden ammattikorkeakouluopiskelijoille ja neljännen, viidennen ja kuudennen vuoden yliopisto-opiskelijoille. Kysely rajattiin koskemaan harjoittelukokemuksia vuonna 2016 ja sen jälkeen. Harjoittelukäytännöt ja koulutuksen rakenne vaihtelevat paljon eri koulutusalojen kesken: osalla harjoittelu on pakollista ja muodostaa kiinteän osan opintoja. Joillain aloilla harjoittelujaksoja on useita. Osalla tutkintoon ei voi sisällyttää harjoittelua vapaaehtoisenkaan. Yliopistoissa on käytössä harjoittelutuki, jonka saatavuus vaihtelee alojen kesken. Tukea ei makseta suoraan opiskelijalle, vaan sillä katetaan osa kuluista, joita työnantajalle syntyy opiskelijan palkkaamisesta.

Kyselyn otos

Harjoittelukäytännöt ja koulutuksen rakenne vaihtelevat paljon eri koulutusalojen kesken: osalla harjoittelu on pakollista ja muodostaa kiinteän osan opintoja.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden otos on tässä kyselyssä suurempi kuin yliopistoopiskelijoiden, koska AMK-kentässä opiskelijoiden vastausaktiivisuus on kyselytutkimuksissa tyypillisesti pienempi. Yliopisto-opiskelijoiden otos (Helsingin yliopiston erillisotosta lukuun ottamatta) on perusopintojen aloitusvuoden mukaan kiintiöity korkeakouluittain ositettu satunnaisotos, jossa on yliedustus pienemmiltä yliopistopaikkakunnilta. (taulukko 1) Helsingin yliopiston erillisotos täydensi yliopisto-opiskelijoiden otosta. Se oli noin 3 500 opiskelijan otos, joka tehtiin satunnaispoimintana Helsingin yliopiston opiskelijarekisteristä (31.12.2016 tilanne). Tämä liittyy Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omaan selvitystyöhön. Henkilöstökyselyn vastaajiin kuului ura- ja rekrytointipalveluiden työntekijöitä sekä koulutusohjelmien harjoitteluasioiden parissa työskenteleviä, kuten harjoitteluvastaavia.

Tulosten raportointi Tulosten raportoinnissa on tehty vertailua ammattikorkeakouluja yliopistosektorin välillä sekä joissain kohdin opintoalojen välillä, tosin alakohtaisesti pienet vastaajamäärät vaikeuttavat näitä vertailuja. Vertailua ei ole tehty eri korkeakoulujen välillä. Yhteenvedossa on mukana poimintoja Akavan opiskelijoiden harjoittelusuosituksista. Raportti jakaantuu kahteen pääosaan: korkeakouluopiskelijoiden ja korkeakoulujen henkilöstön vastausten yhteenvetoon. Akavan opiskelijat on toteuttanut harjoittelubarometrin aiemmin vuonna 2010 ja 2012. Tämä kysely vastaa osittain aiempia kyselyjä. Analyysit on tehty SPSS-ohjelmistolla.

Tutkimuksen tekijät Akavan opiskelijat on johtava opiskelijoiden työmarkkinajärjestö Suomessa. Akavan opiskelijat edustaa Akavan jäsenliittojen opiskelijajäseniä, joita on yli satatuhatta. Akavan opiskelijat edistää korkeakouluopiskelijoiden oikeuksia ja asemaa muun muassa toimimalla aktiivisena ja aloitteellisena yhteiskunnallisena keskustelijana.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus laati kyselyn sekä teki aineistonkeruun ja raportoinnin. Otus tekee kehittämislähtöistä ja monimenetelmällistä tutkimusta opiskelijoiden arjesta ja opinnoista, arvoista ja asenteista sekä työelämää ja tulevaisuutta koskevista odotuksista. Tutkimusraportti viimeisteltiin Akavassa. Tekstin muokkasi Ritva Siikamäki, kaaviot Tomi Husa ja taitto Tarja Paajonen.

Keskeiset tulokset Parhaimmillaan harjoittelu toimii urasuunnitelmia ja asiantuntijuutta vahvistavana kokemuksena. Moni vastaajista kertoi, että harjoittelu edisti heidän työllistymistään. Harjoittelu suoritettiin pääosin kotimaassa ja julkisen sektorin organisaatiossa. Suurin osa opiskelijoista ilmoitti, ettei ollut etsinyt harjoittelupaikkaa muualta kuin kotimaasta. Harjoittelu on yliopisto-opiskelijoilla tavallisimmin kolme kuukautta, ammattikorkeakouluopiskelijoilla yhdestä kahteen kuukautta. Korkeakouluopiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä harjoittelukokemukseensa ja kokevat sen vastanneen hyvin heidän odotuksiaan ja ennakkokäsityksiään. Valtaosalle opiskelijoista maksettiin harjoittelusta palkkaa. Kolmasosa ei osannut sanoa, oliko palkka alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukainen. Opiskelijoille tärkeintä harjoittelussa on kiinnostava ja motivoiva harjoittelupaikka. Tärkeänä pidettiin osaamista ja opintotaustaa vastaavia työtehtäviä, uusien verkostojen ja kontaktien luomista ja mahdollisuutta työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin. Erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijat pitävät tärkeänä mahdollisuutta työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin. Yliopisto-opiskelijat painottavat ammattikorkeakoulun vastaajia enemmän omaa osaamista ja opintotaustaa vastaavia työtehtäviä. Nämä tekijät ovat korostuneet aiemmissakin Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometreissa. Moni opiskelija ilmoitti työllistyneensä harjoittelupaikkaansa joko koko- tai osa-aikaiseksi työntekijäksi tai saaneensa harjoittelun kautta suosittelijoita ja/tai verkostoja. Työtehtävät harjoittelun aikana koettiin pääosin mielekkäiksi ja omaa osaamista kehittäviksi, mutta aineisto sisälsi tästä poikkeavia kokemuksia. Parhaimmillaan harjoittelu vahvisti kuvaa omista tulevaisuudensuunnitelmista ja asiantuntijuuden kokemuksesta.

Kehittämistoiveissa korostuu ohjauksen tarve Opiskelijat nostavat esiin kehittämiskohteena muun muassa, että harjoittelukäytäntöjä tulisi selkeyttää ja ohjaukseen panostaa enemmän. Tämä korostui yliopisto-opiskelijoiden vastauksissa. He kaipaavat korkeakouluilta lisää ohjausta harjoitteluun hakeutumisessa ja aktiivista otetta verkostojen rakentamisessa työnantajiin. Suurin osa yliopistoopiskelijoista ei tiennyt, onko heidän laitoksellaan tai yksikössään nimetty harjoitteluvastaava tai ilmoitti että tällaista ei ollut lainkaan. Ammattikorkeakouluopiskelijoista suurin osa ilmoitti, että heidän yksikössään on harjoittelusta vastaava henkilö. Erityisesti yliopistoissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että varataan riittävästi resursseja ohjata harjoitteluun hakeutumista ja opastaa opiskelija tavoitteitaan vastaavan harjoittelupaikan valintaan. Nykyisin käytännöt vaihtelevat samassa yliopistossakin laitosten välillä. Opiskelijat pitävät yhteydenpitoa korkeakoulujen ja harjoittelupaikkojen välillä vähäisenä. Heille itselleen jää suuri vastuu huolehtia siitä, että he saavat riittävää ohjausta. Kyselyn tulosten mukaan yli kolmasosa opiskelijoista suorittaa harjoittelunsa siten, että harjoittelulle nimetty ohjaaja ei ole läsnä koko harjoittelun ajan tai ohjaajaa ei ole nimetty lainkaan. Lisäksi tuloksissa nousi esiin, että työpaikalla annettavaa ohjausta tulisi parantaa.

Opiskelijoille tärkeintä harjoittelussa on kiinnostava ja motivoiva harjoittelupaikka.

Harjoittelu merkitsee joissain tapauksissa toimeentulon heikentymistä esimerkiksi toiselle paikkakunnalle muuton vuoksi. Erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijat katsoivat, että harjoittelun suorittamisen esteeksi tulee, että harjoittelupaikka sijaitsee muualla kuin arki yleensä. Lisäksi toiselle paikkakunnalle matkustamisen tai osittain muuttamisen sinne kerrottiin lisäävän tuntuvasti elinkustannuksia. Osa opiskelijoista työskentelee harjoittelujakson ohella, jolloin harjoittelu saattaa olla kuormittava kokemus. Niissä ammattikorkeakoulututkinnoissa, joissa on useita pakollisia harjoittelujatkoja, kuten eräissä sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa, tulisi kiinnittää erityistä huomioita harjoittelukäytäntöjen ja aikataulujen joustavuuteen. Yliopisto-opiskelijat toivat esiin harjoittelutukeen liittyviä huolia. Vain puolet yliopistoopiskelijoista oli hakenut harjoittelutukea. Kaikkiaan opiskelijat toivovat harjoittelukäytäntöjen selkiyttämistä ja yhtenäistämistä, mutta toisaalta myös niiden joustavuuden lisäämistä. Harjoittelusta laadittiin kirjallinen sopimus (työ- ja/tai harjoittelusopimus) hiukan alle 80 prosentissa ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitteluista ja 84:ssä prosentissa yliopisto-opiskelijoiden harjoitteluista. Tuloksista käy ilmi, että vain 31 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista sai harjoittelustaan työtodistuksen. Yliopisto-opiskelijoilla vastaava osuus on 61 prosenttia. Korkeakoulujen henkilöstön vastaukset eroavat joissain suhteissa opiskelijoiden näkemyksistä, muun muassa käsityksessä ulkomaan harjoittelumahdollisuuksista. Samoin kuin opiskelijat ilmaisivat vastauksissan, moni yliopistohenkilöstöön kuuluva vastaaja toi esiin huolen korkeakoulujen resurssien riittävyydestä laadukkaan harjoittelukokemuksen tarjoamiseksi. Ammattikorkeakoulujen henkilöstö luotti selvästi enemmän korkeakoulunsa harjoittelukäytäntöjen toimivuuteen kuin yliopistohenkilöstö.

Opiskelijat nostavat esiin kehittämiskohteena muun muassa, että harjoittelukäytäntöjä tulisi selkeyttää ja ohjaukseen panostaa enemmän.

Akavan opiskelijoiden harjoittelusuositukset IDA PIMENOFF

Kohti hyvää korkeakouluharjoittelua Ota korkeakouluharjoittelusta hyöty irti Tarkistuslista opiskelijalle • Hae harjoitteluun hyvissä ajoin. • Sinulla on oikeus saada riittävää ja monipuolista ohjausta sekä harjoittelupaikan etsimiseen että harjoitteluun. • Valitse sellainen harjoittelupaikka, joka auttaa sinua oppimaan ja kehittämään osaamistasi. • Harjoittelijana sinun työpanoksellasi ei ole tarkoitus korvata vakituista henkilökuntaa. • Harjoittelu on oppimista sekä työelämään ja alasi tehtäviin tutustumista varten. Harjoittelun tavoitteena on soveltaa opittua käytäntöön sekä tutustua ja oppia lisää oman alan työelämästä. Harjoittelulle tulee laatia oppimistavoitteet, jotka tulisi harjoittelun aikana saavuttaa • Kysy neuvoja ja ohjeita rohkeasti. Käytä ohjaajan ja kokeneempien työntekijöiden neuvoja opastusta hyväksesi. • Käytä harjoittelun tuomat mahdollisuudet verkostoitua, kokeilla ja kehittyä. • Tunne oikeutesi ja velvollisuutesi työntekijänä. Arvosta omaa, mutta muidenkin osaamista, sekä työtä. • Huolehdi työttömyysturvasta: varmista, että harjoittelustasi maksettava palkka täyttää työssäoloehdon. • Anna palautetta säännöllisesti harjoitteluohjaajallesi ja pyydä palautetta omasta toiminnastasi. Kerro harjoittelukokemuksestasi korkeakoulun harjoitteluvastaavalle harjoittelun aikana ja sen päätyttyä. • Hyödynnä harjoittelu mahdollisuutena kehittyä, jopa ylittää itsesi ja vakuuttaa työnantaja osaamisestasi. • Laadi harjoittelustasi yhteenveto, essee tai muu kooste, josta käy ilmi harjoittelun keskeiset tehtävät ja jossa arvioit harjoitteluasi. • Pyydä työtodistus harjoittelustasi. Kysy ohjaajaa tai muuta henkilöä suosittelijaksesi tulevaa työnhakua ajatellen. • Jos harjoittelussasi tulee ongelmia, ota yhteyttä harjoitteluohjaajaasi tai liittoosi.

Hyvästä harjoittelusta hyvää mainetta Tarkistuslista työpaikoille • Harjoittelu on tarkoitettu opiskelijan opintoalaa vastaaviin tehtäviin tutustumiseen, oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. • Harjoittelujaksot ja harjoittelijoiden työpanos suunnitellaan osaksi työpaikan toimintaa. Tulevista harjoitteluista tiedotetaan hyvissä ajoin henkilöstölle. • Harjoittelulla ei korvata vakituisen henkilökunnan työpanosta, kun työpaikalle rekrytoidaan korkeakouluharjoittelija. • Ennen harjoittelua määritellään selkeästi harjoittelijan työtehtävät ja tavoitteet. Harjoittelu suunnitellaan vastaamaan tutkintovaatimuksissa määriteltyjä osaamistavoitteita. • Harjoittelijan kanssa tehdään työsopimus tai kirjallinen harjoittelusopimus. • Harjoittelun alussa käydään läpi harjoittelijan ja työnantajan odotukset ja toiveet harjoittelusta. Tavoitteita voidaan harjoitteluaikana tarkentaa ja niiden perusteella annetaan palautetta. Harjoittelun lopuksi tarkastellaan harjoittelukokemusta kummankin näkökulmasta: mikä meni hyvin ja mitä olisi voinut tehdä toisin. Tämä on työpaikalle arvokasta palautetta toimintatavoista. • Harjoittelijalle nimetään ohjaaja, joka on läsnä koko harjoittelun ajan. Hän varaa työaikaa ohjaukseen ja sitoutuu harjoittelijan opastamiseen. • Harjoittelija perehdytetään yleisesti työyhteisön toimintaan sekä erityisesti tehtäviin harjoittelun aikana. Työtavat ja työturvallisuusasiat käsitellään osana perehdytystä. • Harjoittelijan perehdytyksen osana on aloitus- tai kehityskeskustelu, jossa määritellään harjoittelun tavoitteet. Niihin palataan harjoittelun päätteeksi palautekeskustelussa. • Työpaikalla panostetaan siihen, että harjoittelija saa hyödyn harjoittelusta sekä tuntee olevansa tervetullut. Vakituinen henkilöstö ottaa harjoittelijan vastaan hyvin ja suhtautuu harjoittelijaan arvostavasti ja kannustavasti. • Työsuhteeseen rinnastettavasta harjoittelusta maksetaan palkkaa, joka täyttää vähintään työssäoloehdon tai on työehtosopimuksen mukainen.

Ovet auki työelämään Tarkistuslista korkeakouluille • Kaikkiin tutkintoihin sisältyy korkeakouluharjoittelu. • Korkeakoulu tarjoaa tarvittavaa ohjausta ja työkaluja harjoittelupaikan löytämiseksi. • Korkeakoululla on selkeät säännöt harjoittelupaikkojen tarjoamisesta, kriteereistä ja valintamenettelyistä. • Alakohtaisesti on selkeät ja johdonmukaiset kriteerit sille, mikä lasketaan harjoitteluksi. Harjoittelua ei voi korvata suorituksella, johon ei sisälly työelämäkontaktia. • Opiskelijat tietävät, kuka on oman alan tai korkeakoulun yhteinen harjoitteluasioista vastaavan henkilö. He tietävät, miten toimia, jos harjoittelussa tulee ongelmia. • Harjoittelupaikkoihin ollaan yhteydessä aina uuden harjoittelun alkaessa ja varmistetaan, että harjoittelun pelisäännöt ovat selvät. • Harjoittelusta saa vähintään 5 opintopistettä harjoittelukuukautta kohti opintotuen saamisen mahdollistamiseksi. • Harjoittelun osapuolten kanssa käydään läpi harjoittelun tavoitteet ja ne on määritelty selkeästi. • Harjoitteluiden toteutumista ja laatua arvioidaan jatkuvasti opiskelijoilta ja työpaikoilta kerättävän palautteen avulla. • Harjoittelutuen myöntävä korkeakoulu edellyttää, että myös työpaikka osallistuu harjoittelun palkkakustannuksiin. • Harjoittelusta vastaavalla henkilöstöllä on riittävästi aikaa ja osaamista tukea opiskelijoita onnistuneeseen harjoitteluun.

Taustatiedot Korkeaopiskelijoiden demografiset tekijät Taulukko 1 Tutkimusotoksen rakenne, Akavan opiskelijabarometrin otos; korkeakouluopiskelijat sekä HYY:n erillisotos Otos yhteensä Aloitusvuosi (monesko opiskeluvuosi)

AMK

2011 (6. vuoden) 2012 (5. vuoden) 2013 (4. vuoden)

1750

Yliopistot (paitsi HY)

Helsingin yliopisto

Yhteensä, yliopistot

Yhteensä, kaikki

770

1029

1799

926

1231

2157

1078

1353

2431

4181

2014 (3. vuoden)

2000

2015 (2. vuoden)

2000

YHTEENSÄ

5750

2774

3613

6387

12137

Vastaajamäärät *)

388

161

267

428

823

*) Seitsemän vastaajaa ilmoitti opiskelevansa sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa.

Sukupuolijakauma Naiset olivat kiinnostuneempia vastaamaan kyselyyn sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoiden joukossa. Keskimäärin kaikista vastaajista joka kolmas oli nainen (taulukko 2 sivulla 16). Aineiston sukupuolijakauma ei ole merkityksellistä tulosten yleistettävyyden kannalta, sillä tuloksia ei ole tarkoitus tarkastella sukupuolen mukaan. Akavan opiskelijoiden aiemmissa harjoittelubarometrissä 2010 ja 2012 oli jokseenkin sama sukupuolijakauma kuin tässä selvityksessä.

Sukupuolijakauma Mies

Nainen

Muu

Yhteensä

Amk

0,3

Yliopisto

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Vastaajien jakauma ammattikorkeakouluja yliopisto-opiskelijoiden kesken

Ammattikorkeakoulu 48 % 52 %

Yliopisto

Ikäjakauma Suomessa korkeakouluopiskelijoiden keski-ikä on kansainvälisesti vertaillen melko korkea. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat tyypillisesti nuorempia kuin yliopistoopiskelijat. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma oli odotettu ottaen huomioon kohderyhmä. Opiskelijakyselyyn vastanneet olivat kolmannen, neljännen ja viidennen vuoden opiskelijoita. Suurin osa vastaajista oli 23—26-vuotiaita.

Ikäjakauma 25 %

20 %

15 %

10 %

6 5%

3 0,1

0% 1996

1995

1994

1993

1992

1991

1990

1989

1988

1987

1979 tai aiemmin

Kyselyyn vastasi yhteensä 823 opiskelijaa. Yhteensä 388 ammattikorkeaopiskelijaa vastasi kyselyyn eli 48 prosenttia aineistosta, 428 yliopisto-opiskelijaa eli 52 prosenttia. Vastaajat jakautuivat siis melko tasaisesti ammattikorkeakoulun ja yliopiston kesken. Yliopistojen vastaajissa painottui selkeästi Helsingin yliopiston vastaajien suhteellisesti suuri määrä, ja sieltä kertyi 32 prosenttia vastauksista. Ammattikorkeakoulusektorilta saatiin vastauksia tasaisemmin eri ammattikorkeakouluista. Taulukoiden yhteydessä raportoidut vastaajamäärät (N=) vaihtelevat kysymyskohtaisesti eivätkä aina vastaa esimerkiksi taulukossa 1 esitettyjä lukuja, koska kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin ja osa kysymyksistä oli tarkoitettu vain harjoittelun suorittaneille.

Yliopisto-opiskelijoiden jakauma N=

% koko aineistosta

Aalto-yliopisto

2,5

Helsingin yliopisto

267

32,4

Itä-Suomen yliopisto

4,9

Lapin yliopisto

2,3

Lappeenrannan tekn. yliopisto

0,7

Oulun yliopisto

Taideyliopisto

0,2

Tampereen tekn. yliopisto

0,7

Tampereen yliopisto

2,3

Turun yliopisto

4,1

Vaasan yliopisto

0,5

Åbo Akademi

0,5

430

52,2

Yhteensä *

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden jakauma Centria-ammattikorkeakoulu

0,4

Diakonia-ammattikorkeakoulu

1,4

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

1,9

Humanistinen ammattikorkeak.

1,2

Hämeen ammattikorkeakoulu

1,7

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

3,1

Kajaanin ammattikorkeakoulu

0,6

Karelia-ammattikorkeakoulu

1,6

Kymenlaakson ammattikorkeak.

1,2

Lapin ammattikorkeakoulu

2,6

Laurea-ammattikorkeakoulu

2,5

Metropolia Ammattikorkeakoulu

3,4

Mikkelin ammattikorkeakoulu

1,8

Oulun ammattikorkeakoulu

1,4

Saimaan ammattikorkeakoulu

2,8

Satakunnan ammattikorkeakoulu

4,1

Savonia-ammattikorkeakoulu

5,5

Tampereen ammattikorkeakoulu

4,2

Turun ammattikorkeakoulu

4,3

Vaasan ammattikorkeakoulu

1,7

Yrkeshögskolan Arcada

0,5

Yrkeshögskolan Novia

0,4

Yhteensä*)

402

48,2

*) Seitsemän vastaajaa ilmoitti opiskelevansa sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa.

Koulutusalat Vastaajien pääasialliset koulutusalat Koulutusalakohtaiset vastaajamäärät (kaavio 1 otuksen aineistossa) osoittavat, että valtaosa, 42 prosenttia ammattikorkeakoulujen vastaajista opiskeli terveysja hyvinvointialaa. Toiseksi isoin edustus, 20 prosenttia, oli tekniikan alalta. Yliopisto-opiskelijoiden joukossa vastaajat jakautuivat tasaisemmin eri koulutusaloille. Eniten vastaajia oli yhteiskunnallisilta aloilta, joilta kertyi 17 prosenttia vastauksista, toiseksi eniten humanistisilta ja taidealoilta.

Kaavio 1 Vastaajamäärät koulutusaloittain prosentteina (Yliopisto: N = 425, AMK; N =389) Ammattikorkeakoulu

Yliopisto

45 %

42 40 %

35 %

30 %

25 %

20 20 %

15 %

14 12

11 9

10 %

8 6

5 2 1 Opiskelijakyselyn tulokset 0

0% Kasvatusalat

Humanistiset ja taidealat

Yhteiskunnalliset Kauppa, hallinto alat ja oikeustieteet

Luonnontieteet

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT)

Tekniikan alat

Maa- ja metsätalousalat

Terveys- ja hyvinvointialat

Palvelualat

Muu

Opiskelijakyselyn tulokset Aiempi työkokemus Tarkasteltaessa aikaisemmin hankittua työkokemusta, joka on hankittu korkeakouluharjoittelun ulkopuolella, kartoitettiin sekä oman alan työkokemusta (kaavio 2) että oman alan ulkopuolista työkokemusta (kaavio 3). Valtaosalla vastaajista oli oman alan työkokemusta alle vuoden, hiukan yli 30 prosentilla yksi vuosi tai enemmän. Harjoittelu on suurimmalle osalle korkeakouluopiskelijoita ensimmäinen kosketus oman alan töihin ja se tarjoaa opiskelijalle ensimmäisiä mahdollisuuksia soveltaa osaamistaan käytäntöön oppilaitoksen ulkopuolella.

Kaavio 2 Työkokemus omalta koulutusalalta korkeakouluharjoittelun ulkopuolella Ammattikorkeakoulu

Yliopisto

Yhteensä

70 %

65 63 61 60 %

50 %

40 %

30 %

20 %

10 %

7 4

Alle vuosi

1-2 vuotta

3-4 vuotta

yli 4 vuotta

Kaavio 3 Muu työkokemus (oman alan ulkopuolelta) korkeakouluharjoittelun ulkopuolella Ammattikorkeakoulu

Yliopisto

Yhteensä

70 %

60 %

50 %

40 %

34 31

30 %

24 20 20 %

22 18

10 %

Alle vuosi

1-2 vuotta

3-4 vuotta

yli 4 vuotta

Harjoittelu on tärkeää ammattiidentiteetin rakentamiseksi.

Harjoittelun suorittaminen Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli suorittanut korkeakouluharjoittelun. Yhteensä 90 prosenttia vastanneista ammattikorkeakouluopiskelijoista oli joko suorittanut harjoittelun (62 prosenttia), suorittamassa harjoittelua (25 prosenttia) tai menossa suorittamaan sovittua harjoittelua (3 prosenttia). Vastanneista ammattikorkeakouluopiskelijoista vain 8 prosenttia ei ollut suorittanut harjoittelua joko henkilökohtaisen tilanteensa vuoksi (3 prosenttia) tai sen vuoksi ettei ollut saanut harjoittelupaikkaa (5 prosenttia). Yhteensä 74 prosenttia yliopisto-opiskelijoista oli joko suorittanut harjoittelunsa (50), menossa harjoitteluun (9 prosenttia) tai suoritti sitä parhaillaan (15 prosenttia). Vastaavasti yliopisto-opiskelijoista 21 prosenttia ei ollut suorittanut harjoittelua. Heistä 10 prosenttia ei ollut voinut suorittaa harjoittelua tai saanut harjoittelupaikkaa, vaikka olisivat halunneet suorittaa harjoittelun (11 prosenttia).

Kaavio 4 Harjoittelun suorittaminen koko aineiston tasolla (yo N=430, amk N=393, yht 823)

Ammattikorkeakoulu

70 %

Yliopisto

Yhteensä

Yliopistoopiskelijoista 21 prosenttia ei ollut suorittanut harjoittelua; ammattikorkeakouluopiskelijoista 8 prosenttia.

62 60 % 55 50

50 %

40 %

30 % 25 20

20 % 15

10 %

8 6

5 3

5 2

0% Kyllä, ja olen suorittanut harjoittelun

Kyllä, Kyllä, harjoittelu on Olisin halunnut, Olisin halunnut, harjoittelujakso on sovittu mutta en ole mutta en ole mutta harjoittelun käynnissä vielä aloittanut onnistunut saamaan suorittaminen ei ollut harjoittelua harjoittelupaikkaa mahdollista tilanteessani

En enkä olisi halunnut

Taulukko 2 Vastaajien jakautuminen eri koulutussektoreille harjoittelun suorittamisen mukaan % harjoittelun suorittaneista

% ei suorttaneista

Ammattikorkeakoulu

55,3 %

25,0 %

Yliopisto

44,7 %

75 %

619

204

Aineisto jakautuu suhteellisen tasaisesti ammattikorkeakoulussa opiskelevien ja yliopisto-opiskelijoiden välille tarkasteltaessa harjoittelun suorittaneita (taulukko 2). Yliopisto-opiskelijat ovat kuitenkin enemmistönä niiden vastaajien joukossa, jotka eivät olleet suorittaneet harjoittelua. Näistä peräti 75 prosenttia on yliopisto-opiskelijoita.

Harjoittelun pakollisuus Kuvio 1 Onko harjoittelu pakollinen osa tutkintoasi? 3%

Kyllä 37%

Yliopisto

En osaa sanoa 60%

Kuvio 1.1 Pitäisikö harjoittelun olla pakollinen?

16% Kyllä Ei

Yliopisto

En osaa sanoa 24%

60%

Yli kolmasosa yliopisto-opiskelijoista ilmoittaa, että harjoittelu ei ole pakollinen osa heidän tutkintoaan (kuvio 1). Yli puolella harjoittelu kuuluu tutkintoon. Kolme prosenttia ei tiennyt onko harjoittelu pakollinen. Ammattikorkeakouluissa kaikkiin tutkintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu. Kyselyssä tiedusteltiin yliopisto-opiskelijoilta myös sitä, pitäisikö harjoittelun olla pakollinen osa tutkintoa (kuvio 1.1). Noin neljäsosa kyselyyn vastanneista yliopisto-opiskelijoista katsoo, että harjoittelun ei pitäisi olla pakollinen osa tutkintoa. Harjoittelun pakollisuutta ei voi tarkastella harjoittelukohtaisesti, koska harjoittelun pakollisuudesta kysyttiin yleisesti tutkinnon tasolla, ei suhteessa tiettyyn suoritettuun harjoitteluun. (Taulukosta 3) voidaan kuitenkin todeta, että suurista koulutusaloista erottuu yleisesti pakollisen harjoittelun alojen joukko, joita ovat kasvatus-, tekniikan, terveysja hyvinvointialat sekä maa- ja metsätalousalat sekä yhteiskunnalliset alat ja kaupan, hallinnon sekä oikeustieteiden ala, joilla harjoittelu ei läheskään aina ole pakollinen. Muilta osin alakohtaiset vastaajamäärät olivat pieniä, mikä heikentää tulosten luotettavuutta.

Harjoittelu kuuluu tutkintoon yli puolella yliopistoopiskelijoista. Ammattikorkeakouluissa kaikkiin tutkintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu.

Taulukko 3 Harjoittelun pakollisuus osana tutkintoa alakohtaisena tarkasteluna Onko harjoittelu pakollisena osana tutkintoasi? Kyllä

Kaikki

En osaa sanoa

prosenttia

Kasvatusalat

98,1 %

0,0 %

1,9 %

Humanistiset ja taidealat

74,0 %

24,0 %

2,0 %

100

Yhteiskunnalliset alat

44,9 %

52,6 %

2,6 %

Kauppa, hallinto ja oikeustieteet

55,2 %

44,8 %

0,0 %

Luonnontieteet

56,9 %

39,7 %

3,4 %

Tietojenkäsitte-ly ja tietoliikenne (ICT)

76,9 %

19,2 %

3,8 %

Tekniikan alat

83,2 %

15,8 %

1,0 %

101

Maa- ja metsätalousalat

93,3 %

2,2 %

4,4 %

Terveys- ja hyvinvointialat

200

99,5 %

0,5 %

0,0 %

201

Palvelualat

100,0 %

0,0 %

Muu

82,9 %

11,4 %

5,7 %

Harjoittelun palkallisuus

Kyselyyn vastanneet opiskelijat eivät olleet täysin vakuuttuneita siitä, että harjoittelun tulisi olla aina palkallista (kuvio 2)). Yli puolet, 55 prosenttia, yliopisto-opiskelijoista, mutta vain hiukan alle 40 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista katsoi, että harjoittelun tulisi olla aina palkallista. Lähes 40 prosenttia yliopisto-opiskelijoista oli sitä mieltä, että harjoittelun tulisi olla useimmiten palkallista. Ei-palkallista harjoittelua suosi 4 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ja 5 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista.

Kuvio 2 Pitäisikö korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun olla palkallinen

Aina

25%

Ammattikorkeakoulu

38%

Useimmiten Joskus Ei

31%

Kuvio 2.1 Pitäisikö korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun olla palkallinen 4%

Yliopisto

55%

32%

Kyselyssä tiedusteltiin, missä määrin yliopisto-opiskelijoilla on mahdollista saada tai hakea taloudellista tukea harjoitteluunsa. Kuvio 3 osoittaa, että yli neljäsosalla vastanneista yliopisto-opiskelijoista oli tilanteessa, jossa tukea voi hakea, mutta sitä ei riitä kaikille. Vastaajista 17 prosenttia ilmoitti, että he eivät voi hakea tukea harjoitteluunsa. Lisäksi lähes 13 prosenttia ei osannut sanoa voiko tukea hakea vai ei.

Kuvio 3 Onko tai oliko sinulla mahdollisuus saada korkeakoulultasi tukea (harjoittelutuki) harjoittelun suorittamiseen?

Kyllä 13% 34%

Yliopisto Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea tukea, mutta se ei riitä kaikille

36% 17%

Harjoitteluun hakeutumisen käytännöistäEn osaa sanoa 18

Kaavio 5 Onko korkeakoulussasi nimetty harjoitteluvastaavaa, joka ohjaa opiskelijoiden harjoittelua? Ammattikorkeakoulu

100 %

Yliopisto

90 % 80 %

70 % 60 % 50 %

40 % 30 % 20 %

10 % 0%

Kyllä

En osaa sanoa

*) tähän osioon ohjattiin kaikki kyselyn vastaajat. Vastaajien N vaihteli kysymyskohtaisesti väillä 778—814. Opiskelijoiden tulisi saada harjoitteluun hakeutuessaan riittävästi apua, tukea ja ohjausta omalta korkeakoulultaan. Akavan opiskelijat suosittelee, että jokaiseen korkeakouluun nimettäisiin harjoittelusta vastaava henkilö. Kaavio 5 osoittaa, että ohjauskäytännöt ovat ammattikorkeakouluissa huomattavasti paremmat yliopistoissa. Ammattikorkeakouluopiskelijoista 78 prosenttia ilmoitti, että heidän yksikössään on harjoittelusta vastaava henkilö, mutta yliopisto-opiskelijoista 45 prosenttia ilmoitti, ettei osaa sanoa, onko laitoksella harjoittelusta vastaavaa henkilöä. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa tästä epätietoisten osuus oli ainoastaan 15 prosenttia. Ammattikorkeakoulussa opiskelevat käyttivät useammin henkilökunnan apua halutessaan harjoittelua koskevaa neuvontaa kuin yliopisto-opiskelijat (kaavio 6). Muiksi lähteiksi, jotka olivat tässä kysymyksenasettelussa suosituin tietolähde, opiskelijat nostivat sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa muun muassa internetin, facebookin alan keskusteluun liittyvät ryhmät, korkeakoulujen intranetit ja ainejärjestöt.

Kaavio 6 Mistä kaikista lähteistä etsit harjoittelua koskevaa tietoa. Voit valita useampia vaihtoehtoja. Ammattikorkeakoulu

Yliopisto 49

Muualta

52 33

Toisilta opiskeljoilta

30 23

Muulta opetushenkilökunnalta

Oman oppiaineeni harjoitteluvastuuhenkilölt ä

35 21

Urapalvelut 0%

3 12 10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan asteikolla 1−7 joitakin korkeakoulunsa harjoittelukäytäntöjä, jotka liittyvät harjoitteluita koskeviin valintamenettelyihin, sekä harjoittelupaikan löytämiseen liittyvään ohjaukseen ja neuvontaan. Vastaukset ovat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken varsin samansuuntaiset ja molemmissa on runsaasti

hajontaa sekä hyviä että huonoja kokemuksia edustavien vastausvaihtoehtojen välillä. Ammattikorkeakoululaiset arvioivat molempia väittämiä kuitenkin hiukan yliopistoopiskelijoita positiivisemmin.

Kaavio 7 Korkeakouluni tarjoaa riittävästi työkaluja harjoittelupaikan löytämiseksi. 1=täysin eri mieltä, 7=täysin samaa mieltä). Ammattikorkeakoulu 25 %

Yliopisto

Opiskelijoille on tärkeää saada harjoittelupaikka, joka kiinnostaa itseä ja on motivoiva.

22 21 20 %

19 17

15 %

10 10 %

5 5%

Kaavio 8 Korkeakoulullani on selkeät säännöt harjoittelupaikkojen tarjoamisesta ja valintamenettelystä (1=täysin eri mieltä, 7=täysin samaa mieltä).

Ammattikorkeakoulu

Yliopisto 23

25 % 21 19

20 %

15 %

19 15

14 10

10 % 8 5%

0% 1

Harjoittelun tärkeimmät tekijät

Vastaajille tarjottiin mahdollisuus valita kolme tärkeintä harjoitteluun liittyvää tekijää. Sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistoissa erottuu selvästi sama, neljän tärkeimmän tekijän kärki. Opiskelijoille on tärkeää saada harjoittelupaikka, joka kiinnostaa itseä ja on motivoiva. Lisäksi harjoittelussa arvostetaan työtehtäviä, jotka vastaavat osaamista ja opintotaustaa sekä mahdollistavat uusien verkostojen ja kontaktien luomisen. Erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijat painottavat mahdollisuutta työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin. Yliopisto-opiskelijat painottavat omaa osaamista ja opintotaustaa vastaavia työtehtäviä enemmän kuin ammattikorkeakoulun vastaajat. (kaavio 9)

Kaavio 9 Valitse sinulle kolme tärkeitä harjoitteluun liittyvää tekijää (AMK N=786 YO=785) Yliopisto

Enemmistö kyselyyn vastanneista opiskelijoista ei ollut hakenut harjoittelupaikkaa muualta kuin kotimaasta.

Ammattikorkeakoulu 48

Motivoiva ja kiinnostava harjoittelupaikka

60 41

Osaamista ja opintotaustaa vastaavat työtehtävät

31 34

Uusien verkostojen ja kontaktien luominen

32 30

Mahdollisuus työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin

41 10 9

Mahdollisuus tehdä opinnäytetyö tai tutkielma harjoittelupaikkaan

Harjoittelu toimii uusien työntekijöiden rekrytointikanavana

8 6

Harjoittelupaikan läheinen sijainti

15 5 5

Harjoittelusta saatavan korvauksen suuruus 0,9 1,3

Työnantajat saavat uusinta tietoa koulutuksen sisällöstä ja laadusta 0%

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

Harjoittelu ulkomailla Enemmistö kyselyyn vastanneista opiskelijoista ei ollut hakenut harjoittelupaikkaa muualta kuin kotimaasta. Näin ilmoitti ammattikorkeakouluopiskelijoista 82 prosenttia, yliopisto-opiskelijoista 63 prosenttia. Kysyttäessä olisiko ulkomaanharjoittelu ollut teoriassa mahdollinen (kaavio 10), yli puolet ilmoittaa kokevansa, että heillä olisi ollut mahdollisuus hakeutua harjoitteluun myös ulkomaille niin halutessaan. Syyt siihen, miksi harjoittelun suosio muualla kuin kotimassa on vähäinen, eivät käy ilmi tämän aineiston perusteella.

Kaavio 10 Oletko etsinyt harjoittelupaikkaa vain kotimaasta vai myös ulkomailta? Ammattikorkeakoulu 90 %

Yliopisto

80 % 70 %

60 % 50 % 40 % 25

30 % 16

20 %

10 %

0,5

1,3

0% Vain kotimaasta

Sekä kotimaasta että ulkomailta

Vain ulkomailta

En kummastakaan

Kaavio 11 Koetko, että sinulla olisi ollut riittävät mahdollisuudet suorittaaharjoittelu myös ulkomailla halutessasi Ammattikorkeakoulu 60 %

Yliopisto

50 % 40 % 30 %

27 19

20 %

10 % 0% Kyllä

En osaa sanoa

Korkeakouluharjoittelussa

Tähän osioon ohjattiin ne harjoittelijat jotka ilmoittivat sopineensa harjoittelujaksosta tai joiden harjoittelujakso oli käynnissä tai suoritettuna. Vastaajien N vaihteli kysymyskohtaisesti välillä 586—608.

Harjoittelujaksojen määrä

Harjoittelukokemuksia kartoittavat kysymykset oli kyselyssä suunnattu vain niille vastaajille, jotka olivat olleet korkeakouluharjoittelussa. Kaavio 12 osoittaa, että suurin osa, 65 prosenttia vastanneista ammattikorkeakouluopiskelijoista oli suorittanut useamman kuin yhden tutkintoonsa kuuluvista harjoitteluistaan. Yliopisto-opiskelijoista lähes kolmasosa on suorittanut useamman kuin yhden harjoittelun. Tässä analyysissä ei ole eroteltu sellaisia yliopistollisia aloja, joiden tutkintoon kuuluu pakollisena useampia harjoitteluita, kuten lääkärien tai opettajankoulutus, jotka osaltaan saattavat lisätä useamman harjoittelun suorittaneiden osuutta.

Kaavio 12 Ovatko vastaajat suorittaneet yhden vai useamman harjoittelun

70 %

Ammattikorkeakoulu

Yliopisto

60 % 50 % 40 %

30 % 20 % 10 % 0% Vain yhden

Useamman

Harjoittelupaikka Ylivoimaisesti valtaosa suorittaa harjoittelunsa kotimaassa (kaavio 13). Ulkomailla harjoittelun voi sanoa tämän aineiston perusteella olevan verrattain harvinaista.

Kaavio 13. Harjoittelun suorittaminen kotimaassa vai ulkomailla Ammattikorkeakoulu 97

100 %

Yliopisto

Yhteensä

90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 9

10 %

0% Kotimaassa

Ulkomailla

Harjoittelun suorittaminen ulkomailla ei merkittävästi laske henkilön harjoittelunaikaista toimeentuloa sen useammin kuin kotimaassa suoritettu harjoittelu (kaavio 14). Tässä kyselyssä ei ollut mahdollista tavoittaa muita taustatekijöitä, joilla voitaisiin selittää tarkemmin olosuhteita (parisuhde, asuinkunta, verkostot, muualta kuin työstä ja opintotuesta saatu taloudellinen tuki), jotka vaikuttavat harjoittelun aikaiseen toimeentuloon.

Kaavio 14 Harjoittelun suorittaminen kotimaassa tai ulkomailla suhteessa toimeentuloon Toimeentuloni parani

Toimeentuloni pysyi ennallaan

Toimeentuloni heikkeni

Yhteensä

Ammattikorkeakoulu

Yliopisto

Ulkomailla

Muu yhteisö (esim. järjestö, yhdistys, säätiö)

12 12

Koulutussektori (esim. yliopisto, ammattikorkeakoulu)

4 22 38 38 37

Julkisyhteisö (esim. valtio, kunta, seurakunta)

7 Suuri kansainvälinen yritys

9 5

Kotimaassa

26 Pieni tai keskisuuri kansainvälinen yritys

4 4 4 10 11 10

Suuri kotimainen yritys

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Pieni tai keskisuuri kotimainen yritys

26 10 0%

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

45 %

Harjoittelupaikat työnantajasektoreittain Kaavio 15 Harjoittelupaikkojen jakautuminen eri sektoreille Yhteensä

Ammattikorkeakoulu

Yliopisto

10 Muu yhteisö (esim. järjestö, yhdistys, säätiö)

9 12 12

Koulutussektori (esim. yliopisto, ammattikorkeakoulu)

4 22 38 38 37

Julkisyhteisö (esim. valtio, kunta, seurakunta)

7 Suuri kansainvälinen yritys

9 5 4 4 4

Pieni tai keskisuuri kansainvälinen yritys

10 11 10

Suuri kotimainen yritys

19 Pieni tai keskisuuri kotimainen yritys

26 10 0%

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

45 %

Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijat suorittavat tavallisimmin harjoittelunsa julkisella sektorilla, (kaavio 15). Ammattikorkeakouluopiskelijoilla julkinen sektori korostuu osin sen vuoksi, että terveysja hyvinvointialan opiskelijoita oli vastaajien joukossa paljon. Yliopisto-opiskelijoiden joukossa koulutussektori oli suosittu harjoittelukohde (22 prosenttia). Yksityisen sektorin työpaikoista painottuvat kotimaiset pienet ja keskisuuret yritykset, joilla oli yksityissektorilta eniten harjoitteluja (26 prosenttia) ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa.

Harjoittelun kesto Kaavio 16 Harjoittelun kesto Ammattikorkeakoulu

Yliopisto

Yhteensä

45 % 40 %

35 % 30 %

27 25 %

28 23

20 % 16

15 %

13 10

10 %

11 9 7

7 5

5 % 0 % 1 kuukausi

2 kuukautta

3 kuukautta

4 kuukautta

5 kuukautta

6 kuukautta tai enemmän

Kyselyn tulosten mukaan pitkät harjoittelut (yli 6 kuukautta tai enemmän) ovat harvinaisia (kaavio 16). Yliopisto-opiskelijoista suurin osa suorittaa 2−3 kuukauden harjoittelun ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 1−2 kuukauden harjoittelun. Pidemmät kuin kolmen kuukauden harjoittelut ovat yliopisto-opiskelijoiden joukossa kuitenkin yleisempiä kuin yhden kuukauden harjoittelujakso. Noin neljäsosa ammattikorkeakouluopiskelijoista suorittaa yli kolmen kuukauden harjoittelun, mutta tuloksia tulkittaessa tulee muistaa, että ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluu useita harjoittelujaksoja, jotka ovat opiskelun eri vaiheissa erimittaisia. 24

Harjoittelupaikan löytäminen Kaavio 17 Oliko harjoittelupaikan löytyminen sinulle helppoa vai vaikeaa?

Pääkaupunkiseutu

Yliopisto

Muu Suomi

Yliopisto

Pääkaupunkiseutu

Ammattikorkeakoulu

Muu Suomi

Helppoa

Ammattikorkeakoulu

Melko helppoa

Vaikeaa

30 %

40 %

50 %

20 %

10 %

Melko vaikeaa

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Kokemuksia harjoittelupaikan löytämisen helppoudesta vertailtiin korkeakoulusektorien välillä ja pääkaupunkiseudun korkeakoulujen ja muualla Suomessa sijaitsevien korkeakoulujen välillä (kaavio 17). Pääkaupunkiseudulla on runsaammin vaihtoehtoja tarjolla kuin muualla Suomessa, erityisesti valtionhallinnossa ja yritysten päätoimipisteissä. Valtaosa sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa opiskelevista ja harjoittelun suorittaneista piti harjoittelupaikan löytymistä joko helppona tai melko helppona. Ammattikorkeakoulusektorilla harjoittelupaikkojen löytäminen muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla koetaan useammin helpoksi.

Harjoittelukäytännöt työpaikoilla ja harjoitteluun liittyvät odotukset ja suunnitelmat Osion vastaajamäärä vaihteli kysymyskohtaisesti välillä 586—608.

Harjoittelusopimus ja työtodistus Vaikka suurin osa vastanneista solmi harjoittelustaan joko harjoittelusopimuksen tai työsopimuksen, ilman työ- tai harjoittelusopimusta jäi kuitenkin 17 prosenttia vastanneista yliopisto-opiskelijoista ja hiukan yli 20 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista. Työtodistuksen sai vain 31 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista, mutta 61 prosenttia yliopisto-opiskelijoista. (Kaaviot 18 ja 19)

Valtaosa sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa opiskelevista ja harjoittelun suorittaneista piti harjoittelupaikan löytymistä joko helppona tai melko helppona.

Lisäksi tarkasteltiin sopimuksia ja todistuksia harjoittelupaikan työnantajasektorin mukaan (kaaviot 21 ja 22). Erityisesti julkisyhteisöissä ja koulutussektorilla esiintyy sopimuksettomia harjoitteluita. Joka viides ammattikorkeakouluvastaaja, jonka harjoittelupaikka oli suuressa kotimaisessa yrityksessä, suoritti harjoittelun ilman sopimusta. Koulutusalakohtaisesti työ- ja harjoittelusopimuksen puute koskee erityisesti terveysja hyvinvointialan sekä kasvatusalan vastaajia (taulukko 6).

Kaavio 18 Solmittiinko harjoittelusta työ- tai harjoittelusopimus (harjoittelujakson suorittaneet ja suorittajat) Solmittiin joko työ- tai harjoittelusopimus Ei solmittu kumpaakaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 %

50 % 40 % 30 % 20 % 10 %

0% Ammattikorkeakoulu

Yliopisto

Kaavio 19 Työtodistus harjoittelusta (harjoittelujakson suorittaneet)

Ei työtodistusta

Työtodistus

100 % 90 % 31 80 % 70 %

60 % 50 % 40 % 69 30 % 20 %

10 % 0% Ammattikorkeakoulu

Yliopisto

Akavan opiskelijoiden harjoittelusuositukset painottavat, että opiskelijan kanssa tulee sopimia kirjallinen harjoittelu- tai työsopimus

Kaavio 20 Harjoittelu- tai työsopimuksen solmiminen harjoittelupaikan mukaan (harjoittelujakson suorittaneet ja suorittat) Ei solmittu kumpaakaan

Kaikki Yo

Muu yhteisö (esim. järjestö, yhdistys, säätiö)

Yliopistossa

Solmittiin joko harjoittelu- tai työsopimus

Koulutussektori (esim. yliopisto, ammattikorkeakoulu)

Julkisyhteisö (esim. valtio, kunta, seurakunta)

Suuri kansainvälinen yritys

100

Pieni tai keskisuuri kansainvälinen yritys

100

Suuri kotimainen yritys

Pieni tai keskisuuri kotimainen yritys

0 Kaikki AMK

Ammattikorkeakoulussa

Muu yhteisö (esim. järjestö, yhdistys, säätiö)

Koulutussektori (esim. yliopisto, ammattikorkeakoulu)

Julkisyhteisö (esim. valtio, kunta, seurakunta) Suuri kansainvälinen yritys

Pieni tai keskisuuri kansainvälinen yritys

100

Suuri kotimainen yritys

Pieni tai keskisuuri kotimainen yritys

8 0%

92 10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 % 100 %

Kaavio 21 Työtodistus harjoittelusta (harjoittelujakson suorittaneet) Ei työtodistusta

Kaikki Yo

Muu yhteisö (esim. järjestö, yhdistys, säätiö)

Koulutussektori (esim. yliopisto, ammattikorkeakoulu)

Yliopisto

Työtodistus

Julkisyhteisö (esim. valtio, kunta, seurakunta)

Suuri kansainvälinen yritys

Pieni tai keskisuuri kansainvälinen yritys

Suuri kotimainen yritys

83 24

Pieni tai keskisuuri kotimainen yritys

0 Kaikki AMK

Ammattikorkeakoulu

Muu yhteisö (esim. järjestö, yhdistys, säätiö)

Koulutussektori (esim. yliopisto, ammattikorkeakoulu)

Julkisyhteisö (esim. valtio, kunta, seurakunta) Suuri kansainvälinen yritys

Pieni tai keskisuuri kansainvälinen yritys

79 45

Suuri kotimainen yritys

Pieni tai keskisuuri kotimainen yritys

55 0%

10 %

20 %

30 %

45 40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Taulukko 4 Työ- ja harjoittelusopimuksen puuttuminen koulutusaloittain. Laadittiinko joko työ- tai harjoittelusopimus? Ei %

Ei N

Kyllä %

Kyllä N

Kasvatusalat

38,0 %

62,0 %

Humanistiset ja taidealat

13,3 %

86,7 %

Yhteiskunnalliset alat

12,2 %

87,8 %

Kauppa, hallinto ja oikeustieteet

6,6 %

93,4 %

Luonnontieteet

5,1 %

94,9 %

100,0 %

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) Tekniikan alat

1,3 %

98,7 %

Maa- ja metsäta-lousalat

3,6 %

96,4 %

Terveys- ja hy-vinvointialat

37,0 %

63,0 %

121

100,0 %

Palvelualat Muu

8,3 %

91,7 %

Kaikki

18,7 %

114

81,3 %

497

Odotukset harjoittelulle Taulukko 5 Ennakkokäsitysten vastaavuus suhteessa harjoittelukokemukseen

Erittäin huonosti

Ammattikorkeakoulu

Yliopisto

Yhteensä

0,9 %

2,2 %

1,5 %

Melko huonosti

5,1 %

4,9 %

5,0 %

Ei hyvin eikä huonosti

10,4 %

13,4 %

11,8 %

Melko hyvin

64,2 %

52,6 %

59,0 %

Erittäin hyvin

19,4 %

26,9 %

22,7 %

Valtaosa kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista katsoi, että harjoittelukokemus vastasi hyvin tai erittäin hyvin ennakkokäsityksiä. Erityisesti ammattikorkeakoulussa opiskelevista vain pieni vähemmistö koki harjoittelun vastanneen ennakkokäsityksiä huonosti tai melko huonosti. Akavan opiskelijoiden harjoittelusuosituksissa suositellaan, että harjoittelulle määriteltäisiin sekä työnantajan että opiskelijan puolelta tavoitteet ja sovittaisiin palautteenantotavoista ja harjoittelun lopuksi pidettäisiin palautekeskustelu. Kyselyssä kartoitettiin sitä, ovatko nämä suositukset toteutuneet. Näiden kriteerien täyttyminen on myös selkeästi yhteydessä siihen, että harjoittelukokemus koetaan ennakkokäsityksiä vastaavaksi. Hieman vähemmän merkitystä oli sillä laaditaanko harjoittelusta loppuraportti.

Valtaosa kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista katsoi, että harjoittelukokemus vastasi hyvin tai erittäin hyvin ennakkokäsityksiä.

Kaavio 22 Harjoittelun tavoitteiden ja ennakko-odotusten vastaavuus suhteutettuna harjoittelun suunnitteluun ja palautteeseen.

Oman alan työkokemuksen kartuttaminen

67 48

Motivoiva ja kiinnostava harjoittelupaikka 29

Mahdollisuus työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin

34 32

Uusien verkostojen ja kontaktien luominen Osaamista ja opintotaustaa vastaavat työtehtävät

Oman ammatti-identiteetin muodostuminen

32 31 15

Mahdollisuus tehdä opinnäytetyö tai tutkielma harjoittelupaikkaan

9 9

Harjoittelu toimii uusien työntekijöiden rekrytointikanavana

9 7

Harjoittelusta saatavan korvauksen suuruus

5 5

Työnantajat saavat uusinta tietoa koulutuksen sisällöstä ja laadusta

0,9 1,3

Yliopistossa Ammattikorkeakoulussa

Harjoittelupaikan läheinen sijainti

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Vastaajille tarjottiin mahdollisuus valita kolme tärkeintä harjoitteluun liittyvää tekijää. Sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistoissa erottuvat oman alan työkokemuksen kartuttaminen ja motivoiva ja kiinnostava harjoittelupaikka tärkeimpinä tekijöinä. Tämän jälkeen seuraavaksi tärkeimpinä tekijöinä erottuu myös molemmilla sama neljän tekijän kärki. Harjoittelussa arvostetaan työtehtäviä, jotka vastaavat osaamista ja opintotaustaa sekä mahdollistavat uusien verkostojen ja kontaktien luomisen. Opiskelijat arvostavat myös mahdollisuutta työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin sekä mahdollisuutta oman ammatti-identiteetin kehittämiseen. Erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijat painottavat mahdollisuutta työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin. Yliopisto-opiskelijat painottavat omaa osaamista ja opintotaustaa vastaavia työtehtäviä enemmän kuin ammattikorkeakoulun vastaajat.

Harjoittelun varmistuminen Kuvio 6 Kuinka paljon ennen harjoittelun alkua harjoittelupaikkasi varmistui?

Alle kuukausi ennen harjoittelua 28%

22%

1-3 kuukautta ennen harjoittelua

Ammattikorkeakoulu

3-6 kuukautta ennen harjoittelua yli 6 kuukautta ennen harjoittelua

46%

7% Alle kuukausi ennen harjoittelua

20% 34%

1-3 kuukautta ennen harjoittelua

Yliopisto

3-6 kuukautta ennen harjoittelua yli 6 kuukautta ennen harjoittelua 38%

Valtaosa harjoitteluista näyttää tulosten perusteella (kuvio 6) varmistuvan 1−3 kuukautta ennen harjoittelun alkua. Harjoittelun varmistuminen riittävän ajoissa parantaa sekä harjoittelijan että harjoittelupaikan mahdollisuuksia suunnitella harjoittelua. Kuitenkin harjoittelu varmistui vain kuukautta ennen harjoittelua lähes kolmasosalla yliopistoopiskelijoita ja yli neljäosalla ammattikorkeakouluopiskelijoit

Harjoittelun ohjaus Kuvio 7 Oliko sinulla nimetty ohjaaja harjoittelupaikassasi

Ammattikorkeakoulu Kyllä, nimetty ohjaaja oli läsnä koko harjoittelujaksoni ajan

12%

Kyllä, mutta nimetty ohjaaja ei ollut läsnä koko harjoittelujaksoani

28% 60%

Yliopisto Kyllä, nimetty ohjaaja oli läsnä koko harjoittelujaksoni ajan

15%

Kyllä, mutta nimetty ohjaaja ei ollut läsnä koko harjoittelujaksoani

21% 64%

Jotta harjoittelu onnistuisi mahdollisimman hyvin, harjoittelulle tulisi nimetä ohjaaja ja ohjauksen tulisi olla laadukasta. Yliopisto-opiskelijoista 15 prosenttia ja 12 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista kuitenkin ilmoittaa, ettei heillä ollut korkeakouluharjoittelussaan nimettyä ohjaajaa. Suurimmassa osassa korkeakouluharjoitteluita harjoittelijoilla oli nimetty ohjaaja, joka oli läsnä koko harjoittelujakson ajan.

Harjoittelusta kertyvät opintopisteet Kuvio 8 Saitko harjoittelusta opintopisteitä

Ammattikorkeakoulu 4%

0,3 %

Akavan opiskelijoidenharjoittelusuosituksissa suositellaan, että harjoittelupaikan tulee varmistua mahdollisimman ajoissa.

Kyllä En En tiedä 96%

Yliopisto 5% 6% Kyllä En En tiedä 90%

Lähes kaikki ammattikorkeakouluopiskelijat (96 prosenttia) ja valtaosa yliopisto-opiskelijoista (89 prosenttia) saa opintopisteitä harjoittelun suorittamisesta. Jotta opiskelija voi saada opintotukea harjoittelun aikana, hänen tulisi saada harjoittelustaan vähintään viisi opintopistettä harjoittelukuukautta kohden. 31

Arviot harjoittelukokemuksesta Kaavio 23 Vastaajien keskimääräiset arviot harjoittelun liittyvistä väittämistä Täysin eri mieltä = 1 ja täysin samaa mieltä= 7 Yliopisto ka.

Ammattikorkeakoulu ka. 4,2 4,0

Harjoittelukokemus muutti käsityksiäni työelämästä

4,8 4,7

Haluaisin työllistyä harjoittelupaikkaani Minulle oli jo harjoittelun alussa selvää, mitkä tulevat olemaan harjoittelun työnkuva, vaatimukset ja sisältö

4,9 4,8

Harjoittelu on vaikuttanut merkittävästi ura- ja opintosuunnitelmiini

4,8

5,8

5,2 5,1

Sain luotua suhde- ja kontaktiverkostoja työelämään

5,6

Tunsin olevani tasavertainen työyhteisön jäsen

5,1

Tunsin, että työtäni harjoittelijana arvostettiin työyhteisössä

5,4 5,3

Harjoittelut vastaavat opiskelijoiden tarpeita

5,5 5,4 5,7 5,4

Pystyin antamaan ja sain palautetta harjoittelun aikana Mielestäni harjoittelu auttaa minua työllistymään valmistumisen jälkeen ja edistää urakehitystäni

6,1 5,5 5,3 5,5

Työnkuvani oli vaihteleva ja monipuolinen 4,9

Harjoittelujakson/-jaksojen pituus oli riittävä

5,6

Pääsin soveltamaan teoriaosaamista ja taitojani käytännössä

5,9 5,7

Harjoittelu kehitti osaamistani ja valmiuksia toimia työelämässä

5,4 6,0 5,5

Harjoittelu on olennainen osa opintojani

6,4 0

Ammattikorkeakoulussa opiskelevat vastaajat kokivat selkeämmin kuin yliopisto-opiskelijat että harjoittelu on olennainen osa opintoja ja että se kehitti työelämävalmiuksia ja osaamista. Yliopisto-opiskelijat taas katsoivat ammattikorkeakouluopiskelijoita selkeämmin harjoittelun vaikuttaneen ura- ja opintosuunnitelmiin sekä valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen. Kaikkiaan vastaajat katsoivat, että esitetyt väittämät toteutuivat melko hyvin. Opiskelijat arvioivat lisäksi, että harjoittelujakso muutti heidän käsityksiään työelämästä jonkin verran.

Toimeentulo harjoittelun aikana Kuvio 9 Maksettiinko harjoittelusta palkkaa?

Ammattikorkeakoulu

29% Kyllä Ei 71%

Yliopisto

28% Kyllä Ei 72%

Suurimalla osalla kyselyyn vastanneista yliopisto-opiskelijoilla oli palkallinen harjoittelu. Ammattikorkeakouluopiskelijoista valtaosa teki harjoittelun palkattomana (kuvio 9). Pakolliset ja tutkintotavoitteisiin kiinteästi liittyvät harjoittelut ovat usein palkattomia. Terveys- ja hyvinvointiala sekä kasvatuksen ala erottuvat aloina, joilla palkattomat harjoittelut ovat yleisiä (taulukko 6). Lisäksi palkattomia harjoitteluita esiintyy paljon humanistisilla ja taidealoilla. Tekniikan alat, maa- ja metsäteollisuuden alat, luonnontieteet ja yhteiskunnalliset alat erottuvat aloina, joilla palkattomat harjoittelut ovat verraten harvinaisia.

Taulukko 6 Harjoittelun palkallisuus Maksettiinko harjoittelustasi palkkaa?

Kyllä

Kaikki

prosenttia N

prosenttia

Kasvatusalat

26,5 %

73,5 %

Humanistiset ja taidealat

44,1 %

55,9 %

Yhteiskunnalliset alat

83,3 %

16,7 %

Kauppa, hallinto ja oikeustieteet

67,2 %

32,8 %

Luonnontieteet

82,1 %

17,9 %

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT)

47,1 %

52,9 %

Tekniikan alat

85,9 %

14,1 %

Maa- ja metsätalousalat

88,5 %

11,5 %

Terveys- ja hyvinvointialat

13,8 %

162

86,2 %

188

Palvelualat

25,0 %

75,0 %

Muu

54,2 %

45,8 %

Alle puolet vastaajista ilmoittaa, että maksettu palkka oli alan työehtosopimuksen (TES) mukainen. Kolmasosa sekä yliopisto-opiskelijoista että ammattikorkeakouluopiskelijoista ilmoitti, että ei tiedä oliko maksettu palkka alalla sovellettavan TES:n mukainen (kuvio 10). Yliopisto-opiskelijoista 18,8 prosenttia ja peräti 27,2 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista ilmoitti, ettei maksettu palkka ollut TES:n edellyttämällä tasolla.

Kuvio 10 Oliko maksettu palkka alalla sovellettavan TES:n mukainen

Ammattikorkeakoulu

33% 40%

Kyllä Ei En tiedä

27%

Yliopisto

33%

Kyllä 48%

Ei En tiedä

19%

Lähes kaikkien koulutusalojen opiskelijoilla oli vaikeuksia vastata kysymykseen työehtosopimuksen täyttymisestä palkkauksessa (taulukko 7). Vähiten epätietoisia suurten koulutusalojen opiskelijoita olivat tekniikan alan opiskelijat. Tekniikan alan vastaajat erottuivat siten, että heillä työehtosopimuksen ehdot täyttyivät useimmiten ja vastaajat olivat tästä myös tietoisia. Humanististen ja taidealojen vastaajien joukossa oli vielä muidenkin koulutusalojen vastaajia enemmän epätietoisuutta työehtosopimuksen täyttymisestä.

Taulukko 7 Työehtosopimuksen mukainen palkka harjoittelussa

Oliko harjoittelustamaksettava palkka alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukainen? Kyllä

En tiedä

prosenttia

Kasvatusalat

33,3 %

25,0 %

41,7 %

Humanistiset ja taidealat

18,4 %

21,1 %

60,5 %

Yhteiskunnalliset alat

37,2 %

23,3 %

39,5 %

Kauppa, hallinto ja oikeustieteet

41,3 %

23,9 %

34,8 %

Luonnontieteet

43,2 %

24,3 %

32,4 %

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT)

30,0 %

40,0 %

30,0 %

Tekniikan alat

69,0 %

11,3 %

19,7 %

Maa- ja metsätalousalat

56,5 %

17,4 %

26,1 %

Terveys- ja hyvinvointialat

42,3 %

26 %

30,8 %

Palvelualat

60,0 %

20,0 %

Muu

53,3 %

33,3 %

13,3 %

Kuvio 11 Harjoittelutuki (yliopisto-opiskelijat) Saitko korkeakoulutasi taloudellista tukea (harjoittelutuki) harjoittelun suorittamiseen?

6% 32%

Kyllä, hain tukea ja sain sen Ei, en hakenut tukea Ei, hain tukea mutta en saanut sitä

62%

Edellyttikö harjoittelupaikkasi korkeakoulun harjoittelutukea?

19% Kyllä Ei

81%

Harjoittelutukea koskevat kysymykset osoitettiin ainoastaan yliopisto-opiskelijoille (kuvio 11). Yli puolet opiskelijoista vastasi, ettei ollut hakenut lainkaan harjoittelutukea. Hakeneista valtaosalle myönnettiin tuki. Valtaosa harjoittelupaikoista ei edellyttänyt sitä, että harjoittelijalla olisi ollut resurssina korkeakoulunsa harjoittelutuki. Vastaajille tarjottiin mahdollisuus halutessaan kertoa lisää harjoittelunaikaisesta toimeentulostaan. Vastaukset käytiin läpi teemoittelemalla ja siten tiivistämällä ne sisältölähtöisesti seitsemään eri teemaan:

Harjoittelu pakotti järjestelyihin, jotka lisäsivät elinkustannuksia

• Matkakustannukset toiselle paikkakunnalle matkustamisesta harjoittelun vuoksi • Työvuorojen aikataulujen takia oli pakko käyttää omaa autoa • Ruokailu työpaikalla • Muutto harjoittelun takia toiselle paikkakunnalle ja sen seurauksena kahden vuokran maksaminen.

Yli puolet yliopistoopiskelijoista vastasi, ettei ollut hakenut lainkaan harjoittelutukea.

Harjoittelun ohessa työssäkäynti oli mahdotonta, joten vaikutti tuloihin niitä laskevasti

• Työskentely harjoittelun ohessa oli mahdotonta, koska harjoittelupaikka oli toisella paikkakunnalla missä arki yleensä on • Työskentely harjoittelun ohessa oli mahdotonta, koska harjoittelu vei niin paljon aikaa ja/tai voimia (esim. kolmivuorotyö sairaalassa, joka tuli useammassa vastauksessa esille).

Harjoitteluaika oli raskasta, koska kävin samaan aikaan töissä

• Harjoittelussa tehdyn työviikon lisäksi oli pakko käydä myös muissa töissä toimeentulon turvaamiseksi

Harjoittelupaikka auttoi elinkustannuksissa

• Auttamalla esimerkiksi työpaikkaruokailuun liittyvissä kustannuksissa • Tarjoamalla asunnon

Toimeentuloni parani

• Esim. harjoittelusta saatava palkka ja opintopisteiden turvaama opintotuki yhdessä nostivat kuukausituloja

Palkka

• Harjoittelusta maksettava palkka koettiin liian alhaiseksi • Palkkaa ei ole ollenkaan

Toimeentulo parani

• Harjoitteluaikainen palkka tai se yhdistettynä opintotukeen nosti kuukausituloja

Vastausten määrä ei teemojen sisällä vaihdellut merkittävästi yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä. Erityisesti terveysja hyvinvointialojen ammattikorkeakouluopiskelijat pitivät hankalana harjoitteluaikaisen kolmivuorotyön yhdistämistä muuhun työntekoon, mikä heikensi toimentuloa. Tämä toistui useissa vastauksissa. Yliopisto-opiskelijat kokivat harjoittelutuen myöntämiseen liittyvät käytännöt osin epäoikeudenmukaisina. Tuloksissa nousivat esiin oppiaineiden väliset erot harjoittelutuen saatavuudessa.

Arviot odotuksista ja tarpeista kouluarvosanoin

Vastaajia pyydettiin arvioimaan saamaansa ohjausta asteikolla 1−10. Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijat olivat varsin yksimielisiä siitä, kuinka hyvin saatu ohjaus on vastannut odotuksia ja tarpeita. Molempien vastaajaryhmien mielestä ohjaus oli ollut tyydyttävällä tasolla. Yli-opisto-opiskelijat antoivat harjoittelulle kokonaisuutena hieman paremman arvosanan kuin ammatti-korkeakouluopiskelijat

Tarpeiden ja ohjauksen vastaavuus harjoittelukokemukseen nähden Missä määrin saamasi ohjaus vastasi odotuksiasi ja tarpeitasi?

7,3

7,5

Ammattikorkeakoulu

Yliopisto

Kokonaisarvosana Kokonaisarvosana harjoittelusta Harjoittelun kokonaisarvosanan keskiarvo

7,9

8.3

Ammattikorkeakoulu

Yliopisto

Harjoittelukokemukset omin sanoin Vastaajilla oli mahdollisuus halutessaan kuvailla tarkemmin harjoitteluaikaisia kokemuksiaan avovastauskentässä. Yhteensä 84 vastaajaa vastasi tähän kysymykseen. Myös näitä vastauksia lähestyttiin teemoittelemalla ne sisällöllisesti niitä parhaiten kuvaavien yläkäsitteiden alle. Lisäksi oli muutamia yksittäisiä vastauksia, jotka jäivät epäyhtenäisiksi maininnoiksi. Teemat muodostettiin sen perusteella, mitkä sisällöt toistuivat kokemuksia kuvaavissa vastauksissa.

Harjoittelu on auttanut työllistymisessä

• Harjoittelun jälkeen oli tarjottu työpaikkaa joko kokoaikaisena tai osa-aikaisena • Harjoittelusta oli saanut suosituksen ja arvion, jota on voitu käyttää myöhemmin työnhaussa • Harjoittelusta saatu osaaminen on auttanut myöhemmin työnhaussa

Harjoittelusta oli paljon hyötyä ja opin paljon

• Harjoittelussa on saanut soveltaa osaamistaan ja oppia runsaasti uutta ja hyödyllistä • Harjoittelu on vastannut odotuksia ja vahvistanut urahaaveita ja tavoitteita • Enemmistö vastauksista yliopisto-opiskelijoilta

Työtehtävien sisältöön liittyvät vastaukset

• Työtehtävät ovat olleet mielekkäitä • Osaamisen kasvaessa ja varmuuden lisääntyessä työtehtävistä tuli vastuullisempia • Työtehtävät eivät olleet riittävän monipuolisia tai haastavia • Työtehtävät olivat oman osaamisalueen ulkopuolella ja liian vaativia • Työtehtävät olivat suppeita • Työnkuva oli epämääräinen

Harjoittelu oli käytännössä hankala järjestää

• Harjoittelu toisella paikkakunnalla oli hankalaa järjestää käytännössä • Toisella paikkakunnalla tapahtuvan harjoittelun takia läheisistä erossa olo koettiin raskaaksi • Ainoastaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastauksia

Harjoittelupaikan käytäntöihin ja ohjaukseen liittyvät

• Harjoittelijoita ei arvostettu • Ei kokemusta työyhteisöön kuulumisesta • Harjoittelupaikassa oli sekavat käytännöt ja puutteellinen ohjaus

Harjoitteluun pääsyn vaikeudet Kuten vastaajien taustatietoja kartoittavassa osiossa todettiin (taulukko 2 sivulla 16) suurin osa niistä vastaajista, 75 prosenttia, jotka ei ollut suorittaneet harjoittelua (N=204), opiskeli yliopistossa. Vastaaja pyydettiin arvioimaan asteikon 1−7 (1=täysin eri mieltä, 7=täysin samaa mieltä) avulla erinäisiä syitä, jotka vaikuttivat siihen, ettei hän voinut suorittaa harjoittelujaksoaan, vaikka olisi halunnut. Kysymyksenasettelussa oletettiin, että harjoittelun suorittamisen on vastaajille ajankohtainen opintojen vaiheen perusteella (taulukko 1. sivulla 10) Kaavioon 24 (sivulla 43) on koostettu keskiarvotarkasteluna näiden syiden yhteenvedot. Kielitaitoon ja terveyteen liittyvät syyt vaikuttivat vähiten siihen, että harjoittelua ei voitu suorittaa toivotusti. Suurin yksittäinen tekijä sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoiden joukossa on kova kilpailu harjoittelupaikoista. Toimeentuloon, harjoittelun yhteensovittamiseen muun elämän kanssa sekä korkeakoulujen käytäntöihin liittyvät syyt olivat hieman yleisempiä yliopisto-opiskelijoiden kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa.

Ammattikorkeakouluopiskelijat katsoivat useammin kuin yliopisto-opiskelijat, että harjoittelun suorittamista esteenä olivat elämäntilanteeseen liittyvät seikat tai että harjoittelua varten olisi pitänyt muuttaa toiselle paikkakunnalle tai kiinnostavaa harjoittelupaikkaa ei ollut tarjolla. Vastaajilla oli mahdollisuus halutessaan kertoa tarkemmin niistä syistä, jotka vaikuttivat siihen, että harjoittelujaksoa ei voitu suorittaa. Vastauksen oli jättänyt yhteensä 16 ammattikorkeakoulun opiskelijaa ja 54 yliopisto-opiskelijaa. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastaukset koskivat elämäntilanteeseen (esim. lapset, sairausloma) liittyviä tekijöitä, lisäksi harjoittelun ajankohta mainittiin muutamassa vastauksessa. Yliopisto-opiskelijoiden vastaukset käytiin läpi teemoittelemalla ne sisällöllisesti viiteen toisistaan poikkeavaan kokonaisuuteen, jotka on taustoitettu taulukossa 11..

Taulukko 8 Teemat harjoittelun pääsyn vaikeuksiin liittyvissä yliopisto-opiskelijoiden avovastauksissa ( N=54) Kilpailu harjoittelupaikoista

• Huolimatta lukuisista hakemuksista, harjoittelupaikka oli jäänyt saamatta, johon haettiin syitä kilpailusta ja harjoittelupaikkojen vähyydestä. Toistuva teema niin yhteiskunnnallisen alan, luonnontieteellisen alan, tekniikan alan kuin kauppa, hallinto- ja oikeustieteellisen alan vastaajien joukossa.

Harjoittelutukeen liittyvät syyt

• Jäänyt ilman kilpailtua harjoittelutukea, joten ei ole voinut hakea paikkoja oli toistuva syy • Harjoittelutuen myöntämiseen liittyvät käytännöt saivat palautetta sekavuudesta, epäyhtenäisyydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Myös huonosta tiedotuksesta moitittiin.

Elämäntilanteeseen tai mielenterveyteen liittyvät syyt

• Perhetilanne, esim. lapset tai läheisen sairaus esteenä harjoittelun suorittamiselle

Ei taloudellisesti mahdollista

• Harjoittelusta maksettava korvaus on liian alhainen, jotta harjoittelun

Muu

• Omaan mielenterveyteen tai muuhun terveyteen liittyvät syyt, sairausloma • Ei mahdollista saada lomaa ansiotyöstä harjoittelua varten • Opiskelijavaihdon aikataulut sotkivat harjoittelupaikan hakemiseen liittyvät aikataulut

suorittaminen olisi ollut mahdollista • Harjoittelupaikka olisi ollut toisella paikkakunnalla eikä sieltä olisi ollut varaa v uokrata toista asuntoa • Ei olisi saanut kuin palkattomia harjoitteluita Ei sisällöllisesti aihealueeseen liittyvät vastaukset

Kaavio 24 Missä määrin seuraavat tekijät vaikuttivat siihen, ettet voinut suorittaa harjoittelujaksoa toivotusti? Yhteensä ka.

Ammattikorkeakoulu ka.

Yliopisto ka.

1,5 Kielitaitoon liittyvät syyt

1,3 1,5 2,3

Terveydentila

2,4 2,2 2,5

Toiselle paikkakunnalle muuttaminen harjoittelupaikan vuoksi

3,8 2,1 2,6

Nykyiseen työsuhteeseen liittyvät syyt

2,3 2,7 2,7

Ulkomaanharjoittelun käytännön järjestelyt*

3,4 2,5 2,9

En löytänyt kiinnostavaa harjoittelupaikkaa

3,4 2,8 3,2

Elämäntilanne (esim. lapset, parisuhde)

3,7 3,1 3,3

Korkeakoulun käytäntöihin liittyvät syyt

2,5 3,6 3,3

Toimeentuloon liittyvät syyt

2,7 3,5 3,7

Vaikeudet harjoittelun ja muiden opintojen yhteensovittamisen kanssa

3,3 3,8 4,1 4,2 4,1

Harjoittelutuen saamisen vaikeudet

5,2 Harjoittelupaikoista oli kova kilpailu

5,4 5,1 0

Yhteenveto korkeakouluopiskelijoiden vastauksista Harjoitteluun hakeutumisen käytännöistä eri korkeakouluissa ••

Yli kolmasosa yliopisto-opiskelijoista ilmoittaa, että harjoittelu ei ole pakollinen osa heidän tutkintoaan.

•• Yli puolet yliopisto-opiskelijoista, mutta vain hiukan alle 40 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista oli sitä mieltä, että harjoittelun tulisi aina olla palkallista. •• Suurin osa yliopisto-opiskelijoista ei tiennyt, onko heidän laitoksellaan tai yksikössään nimetty harjoiluvastaavaa tai sitä ei ollut lainkaan. Ammattikorkeakouluopiskelijoista suurin osa il-moitti, että heidän yksikössään on harjoittelusta vastaava henkilö. •• Opiskelijoille tärkeintä harjoittelussa on kiinnostava ja motivoiva harjoittelupaikka. Tärkeänä pidettiin myös omaa osaamista ja opintotaustaa vastaavia työtehtäviä, uusien verkostojen ja kontaktien luomista ja mahdollisuutta työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin.

Harjoittelu ulkomailla

•• Suurin osa opiskelijoista ei ole etsinyt harjoittelupaikkaa muualta kuin kotimaasta •• Valtaosa suorittaa harjoittelun kotimaassa, huolimatta esimerkiksi siitä, että ulkomailla suoritettu harjoittelu ei vaikuttanut merkittävästi henkilön harjoittelunaikaisiin tuloihin.

Korkeakouluharjoittelussa - harjoittelun suorittaneet

•• Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli suorittanut korkeakouluharjoittelun. •• Harjoittelu suoritetaan yleisimmin julkisen sektorin organisaatiossa. •• Harjoittelu kestää yliopisto-opiskelijoilla tavallisimmin kolme kuukautta, ammattikorkeakouluopiskelijolla 1-2. •• Ammattikorkeakouluissa opiskelevat kokevat, että pääkaupunkiseudulla on hieman muuta Suomea helpompaa löytää mieluinen harjoittelupaikka.

Harjoitteluun liittyvät käytännöt työpaikoilla sekä harjoitteluun liittyvät suunnitelmat ja odotukset

•• Ainoastaan 30,6 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista sai harjoittelustaan työtodistuksen.Yliopisto-opiskelijoilla vastaava osuus on 61,2 prosenttia. •• Valtaosa kyselyyn vastanneista korkeakouluopiskelijoista arvioi harjoittelun vastanneet heidän ennakko-odotuksiaan joko hyvin tai erittäin hyvin. •• Yli kolmasosa opiskelijoista suorittaa harjoittelunsa siten, että harjoittelulle nimetty ohjaaja ei ole läsnä koko harjoittelun ajan tai ohjaajaa ei ole nimetty lainkaan. ••

Ammattikorkeakoulussa opiskelevat kokivat hieman yliopisto-opiskelijoita useammin harjoittelun olevan olennainen osa heidän opintojaan ja myös kehittäneen heidän osaamistaan ja valmiuttaan toimi työelämässä.

Toimeentulo harjoittelun aikana

•• Valtaosalle niin yliopisto-opiskelijoista kuin ammattikorkeakouluopiskelijoista maksettiin harjoittelusta palkkaa. •• Kolmasosa ei osannut sanoa, oliko palkka alalla sovellettavan TES:n mukainen. •• Yliopisto-opiskelijoista yli puolet ilmoitti saaneensa hakemansa harjoittelutuen.

Yli puolet yliopistoopiskelijoista, mutta vain hiukan alle 40 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoista oli sitä mieltä, että harjoittelun tulisi aina olla palkallista.

•• Harjoittelu saattaa kuitenkin vaarantaa opiskelijan toimeentulon, mikäli tämä joutuu muuttamaan harjoittelun takia toiselle paikkakunnalle (pitkät matkat ja siitä johtuvat kustannukset tai toisen asunnon vuokraaminen) tai harjoittelun olosuhteet (kuten työpaikkaruokailu) nostavat merkittävästi elinkustannuksia harjoittelun aikana.

Kokemukset

•• Harjoittelu auttaa työllistymisessä, sillä moni opiskelija on työllistynyt harjoittelupaikkaansa joko koko- tai osa-aikaiseksi työntekijäksi, tai saanut harjoittelun kautta suosittelijoita ja/tai verkostoja. •• Työtehtävät harjoittelun aikana koettiin pääosin mielekkäiksi ja omaa osaamista kehittäviksi, mutta aineisto sisälsi myös päinvastaisia kertomuksia. •• Parhaimmillaan harjoittelu vahvisti kuvaa omista tulevaisuudensuunnitelmista ja asiantuntijuuden kokemuksesta.

Harjoitteluun pääsyn vaikeudet

•• Ammattikorkeakoulussa opiskeleville oli yliopisto-opiskelijoita yleisemmin vaikeutena tarve muuttaa toiselle paikkakunnalle harjoittelun ajaksi. •• Yliopisto-opiskelijat taas vastasivat ammattikorkeakouluopiskelij oita useammin harjoittelun liittyvän muuhun elämäntilanteeseen (toimeentulo, perhe) paikantuviin syihin. •• Aineistossa valtaosa niistä vastaajista, jotka eivät olleet suorittaneet harjoittelua vaikka olisivat halunneet, opiskelivat yliopistossa.

Käytäntöjen parantaminen

•• Opiskelijat toivovat parempaa tiedotusta tarjolla olevista harjoittelupaikoista ja että korkeakoulut rakentaisivat yhteistyöverkostoja työelämään. •• Opiskelijat toivovat myös harjoittelukäytäntöjen selkiyttämistä ja yhtenäistämistä, mutta toisaalta myös niiden joustavuuden lisäämistä. •• Ammattikorkeakoulujen henkilökunta haluaisi harjoittelua ohjaaville opettajille käyttöön enemmän resursseja tämän tehtävän hoitamiseen ja tiiviimpää yhteydenpitoa työnantajiin.

Opiskelijat toivovat, että tarjolla olevista harjoitelupaikoista tiedotetaan paremmin ja että korkeakoulut rakentaisivat yhteistyöverkostoja työelämään.

•• Yliopistojen henkilökunnan vastauksissa kiinnitettiin huomioita myös harjoittelua ohjaavien opettajien käytössä oleviin resursseihin.

Ehdotukset harjoittelukäytäntöjen parantamiseksi Kysymykseen harjoittelukäytäntöjen parantamisesta saatiin opiskelijoilta 238 avovastausta, jotka analysoitiin aineistolähtöisesti. Vastauksissa erottui neljä ylätason teemaa: •• harjoittelupaikkojen saatavuus ja laatu, •• harjoitteluprosessin tukeminen oppilaitoksen puolelta, •• harjoittelukäytäntöjen yhtenäistäminen ja selkeyttäminen sekä •• harjoittelukäytäntöjen joustavoittaminen. Lisäksi suuri osa yliopisto-opiskelijoista käsitteli harjoittelutuen riittävyyteen ja jakamiseen liittyneitä ongelmia. Alla on lueteltu opiskelijoiden tekemiä kehittämisehdotuksia. Joidenkin kohdalle on lisäksi merkitty sektori- tai alakohtainen ryhmä, joiden vastauksissa ehdotus korostui.

Harjoittelupaikkojen saatavuus ja laatu

•• Paremmat kanavat tarjolla olevista harjoittelupaikoista tiedottamiseen esimerkiksi harjoitteluportaalin kautta •• Kootusti tietoa työnantajista, joilta harjoittelupaikkaa voisi hakea itsenäisesti, mukaan lukien ”piiloharjoittelupaikat”, joita voi järjestyä, vaikka niitä ei ole erikseen ilmoitettu •• Yhteistyön rakentaminen oppilaitoksen ja kumppanityönantajien välille •• Opiskelijoiden sisäänoton mitoittaminen suhteessa tarjolla olevien harjoittelupaikkojen määrään (erityisesti terveysja hyvinvointialojen vastaajat) •• Harjoittelupaikkojen parempi kohdentaminen opiskelijan tutkinnon sisältöön •• Selkeämmät sopimukset julkisten työnantajien kanssa taatusta harjoittelupaikkojen määrästä •• Oppilaitoksen omien harjoittelupaikkojen tarjoaminen (yliopistovastaajat) •• Laaja-alaisempi, löyhemmin tutkintoon liittyvien harjoittelupaikkojen tarjonta (yliopistovastaajat) •• Enemmän yhteistyötä yksityisen sektorin työnantajien kanssa (yliopistovastaajat)

Harjoitteluprosessin tukeminen oppilaitoksen puolelta

•• Harjoittelusta tiedottaminen erityisesti niille opiskelijoille, joille se on opintojen vaiheen kannalta ajankohtaista •• Tukea harjoittelupaikan hakemiseen esimerkiksi järjestämällä erillisiä harjoitteluorientaatioita •• Tilastotiedon kerääminen ja jakaminen aiemmin suoritetuista harjoitteluista ja harjoittelupaikoista •• Yksikkökohtaisten harjoitteluvastaavien resursointi •• Tukea oppilaitoksen harjoitteluvastaavalta myös harjoittelun aikana •• Lisääntyneen tuen tarpeen huomioiminen toisella paikkakunnalla tai ulkomailla suoritettavissa harjoitteluissa •• Tukea oman osaamisen ymmärtämiseen ja konkreettiseen soveltamiseen työelämässä (yliopistovastaajat)

Harjoittelukäytäntöjen yhtenäistäminen ja selkeyttäminen

•• Selkeät valtakunnalliset ja alakohtaiset kirjalliset ohjeet harjoittelukäytännöistä •• Selkeät ohjeet harjoittelusopimusten tekoon •• Selkeät ohjeet siitä, millaiset harjoittelupaikat kelpuutetaan tutkintoon sisällytettävään harjoitteluun •• Selkeyttä harjoittelun laajuuteen, tällä hetkellä työmäärä eri harjoitteluiden välillä voi vaihdella paljon •• Vakuutusturvan selkeyttäminen esimerkiksi palkattomissa ulkomaan harjoitteluissa, joissa ei ole työnantajan ottamaa työntekijän vastuu- ja tapaturmavakuutusta

Harjoittelukäytäntöjen joustavoittaminen

•• Harjoitteluraportin suorittaminen suullisena kirjallisen sijaan •• Palkattomat harjoittelut yhteistyöyrityksissä loppuvaiheen opiskelijoille, joiden valmistuminen uhkaa viivästyä harjoittelun puuttumisen vuoksi (mutta palkattomia harjoitteluja myös vastustettiin ilmaisen työvoiman muotona) •• Harjoittelusopimuksen vaatimuksesta luopuminen silloin, kun harjoittelusta tehdään työsopimus

•• Harjoittelun mahdollistaminen myös muualla kuin oppilaitoksen lähimmällä työnantajalla (esimerkiksi terveysja hyvinvointialalla) •• Harjoittelun porrastaminen siten, etteivät kokonaiset opiskelijaryhmät hae samoja harjoittelupaikkoja samaan aikaan (terveysja hyvinvointialojen vastaajat) •• Joustavuus harjoittelujakson aikana vaadittujen muiden opintosuoritusten suhteen, ettei työtaakka paisu kohtuuttomaksi •• Joustavuus opiskelijoiden itse hankkimien harjoittelupaikkojen hyväksymisessä •• Mahdollisuus hyväksilukea aikaisempi työkokemus harjoitteluksi •• Mahdollisuus pilkkoa harjoittelujakso useisiin osiin

Harjoittelutuki (yliopistovastaajat)

•• Harjoittelutuen riittämättömyys johtaa pattitilanteisiin, kun valtaosa esimerkiksi julkisen sektorin harjoittelupaikoista edellyttää harjoittelutukea •• Harjoittelutuen myöntämisen kriteerit pitäisi saada selkeämmäksi eikä niitä tulisi muuttaa kesken prosessin •• Harjoittelutuen jakaminen enemmän tarpeen mukaan, ei arpoen tai mekanistisesti suoritettujen opintopisteiden mukaan •• Joustavuus harjoittelutuen käytössä myös muihin kuin tiiviisti pääaineeseen kytkeytyviin harjoittelupaikkoihin •• Samansuuruinen harjoittelutuki kaikille, kaikissa tiedekunnissa ja yliopistoissa •• Velvollisuus palauttaa harjoittelutuki toukokuun loppuun mennessä estää harjoittelun suorittamisen syksyllä.

Korkeakouluhenkilöstön vastaukset Taustatiedot Korkeakoulujen henkilöstöjen kyselyyn vastasi yhteensä 101 korkeakoulujen työntekijää. Kyselyllä lähestyttiin kaikkia korkeakouluja ja vastauspyynnöt kohdennettiin mahdollisuuksien mukaan suoraan sellaisille henkilöille, jotka työskentelevät korkeakouluharjoittelun parissa tai heitä pyrittiin vaih-toehtoisesti lähestymään esimerkiksi opintotoimiston kautta. Kyselyyn vastanneista korkeakouluista saatiin kyselyyn 1—9 vastausta kustakin. Kaikista korkeakouluista ei saatu vastauksia, joten kyselyn tulokset eivät kata koko korkeakoulukenttää. Vastausten määrä jäi vähäisemmäksi kuin vuonna 2012 tehdyssä kyselyssä. Vastaajista kolme neljäsosaa työskenteli ammattikorkeakoulussa ja yksi neljäsosa yliopistossa. Kaksi vastaajaa oli jättänyt ilmoittamatta edustamansa korkeakoulun. Vastaajien tehtävänimikkeistä ylivoimaisesti yleisin oli lehtori (39 vastaajaa). Muutoin tehtävänimikkeet vaihtelevat: niiden joukossa oli muun muassa asiantuntijoita, harjoittelukoordinaattoreita tai -vastaavia, koulutuspäälliköitä ja suunnittelijoita. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan yksikköänsä parhaiten kuvaava ala, tarpeen vaatiessa usealla eri vaihtoehdoilla. Eniten vastauksia saatiin terveysja hyvinvointialalta, tekniikan alalta, kauppa- hallinto- ja oikeustieteiden alalta sekä humanistisilta- ja taidealoilta. Lisäksi saatiin useita vastauksia korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelujen edustajilta.

Taulukko 9 Henkilöstölle tarkoitetun kyselyn vastaajat korkeakouluittain Korkeakoulu

% korkeakoulunsa ilmoittautuneista vastaajista

Aalto-yliopisto

2,0

Diakonia-ammattikorkeakoulu

1,0

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

2,0

Helsingin yliopisto

2,0

Hämeen ammattikorkeakoulu

1,0

Itä-Suomen yliopisto

6,1

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

7,1

Kajaanin ammattikorkeakoulu

4,0

Karelia-ammattikorkeakoulu

1,0

Lahden ammattikorkeakoulu

1,0

Lapin ammattikorkeakoulu

7,1

Lappeenrannan tekn. yliopisto

1,0

Metropolia Ammattikorkeakoulu

4,0

Oulun ammattikorkeakoulu

1,0

Oulun yliopisto

7,1

Saimaan ammattikorkeakoulu

2,0

Satakunnan ammattikorkeakoulu

9,1

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

8,1

Svenska handelshögskolan

1,0

Taideyliopisto

1,0

Tampereen ammattikorkeakoulu

9,1

Tampereen tekn. yliopisto

1,0

Tampereen yliopisto

1,0

Turun ammattikorkeakoulu

2,0

Turun yliopisto

1,0

Vaasan ammattikorkeakoulu

1,0

Vaasan yliopisto

1,0

Yrkeshögskolan Arcada

9,1

Yrkeshögskolan Novia

4,0

Åbo Akademi

2,0

Ei tietoa korkeakoulusta

2,0

Yhteensä

101

100

Ammattikorkeakoulut yhteensä

72,3

Yliopistot yhteensä

25,7

Seuraavien korkeakoulujen edustajien vastauksia ei ole mukana: Centria-ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Laurea ammattikorkeakoulu ja Savonia ammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulu ja Maanpuolustuskorkeakoulu eivät olleet mukana otannassa.

Taulukko 10 Henkilöstölle tarkoitetun kyselyn vastaajat yksikköä kuvaavan alan mukaan Henkilökuntakyselyn vastaajat yksikköä kuvaavan alanmukaan

Humanistiset ja taidealat

Kasvatusalat

Kauppa, hallinto ja oikeustieteet

Luonnontieteet

Maa- ja metsätalousalat

Palvelualat

Tekniikan alat

Terveys- ja hyvinvointialat

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT)

Ura- ja rekrytointipalvelut

Yhteiskunnalliset alat

Muu

Harjoittelu osana tutkintoa Kysymykset: 4-6, 20

Vastaajia pyydettiin kertomaan, kuuluuko harjoittelu pakollisena osana heidän edustamansa korkeakoulun tutkintoihin. Harjoittelu kuuluu pakollisena osana tutkintoa kaikkiin ammattikorkeakoulututkin-toihin ja kaikki ammattikorkeakoulujen vastaajat totesivatkin näin olevan. Yliopistohenkilöstön vastauksissa oli paljon vaihtelua. Noin joka neljäs vastaaja kertoi harjoittelun kuuluvan pakollisena osana tutkintoa kaikilla opiskelijoilla, joka viides taas ilmoitti, ettei harjoittelu kuulu kenelläkään opiskelijalla pakolliseksi osaksi tutkintoa.

Kaavio 25 Onko harjoittelu pakollisena osana korkeakouluopiskelijoiden tutkintoa? Yliopistojen henkilöstön vastaukset Kyllä, kaikilla opiskelijoilla

Yli puolella opiskelijoista

10 %

Alle puolella opiskelijoista

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

Ei kellään

En osaa sanoa

70 %

80 %

90 %

100 %

Vastaajilta kysyttiin, kuinka usein harjoitteluista myönnettiin opiskelijalle vähintään 5 opintopistettä. Tämä toteutui huomattavasti useammin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa.

Kaavio 26 Myönnetäänkö harjoittelusta opiskelijalle vähintään viisi opintopistettä harjoittelukuukautta kohti. Aina

Yliopisto

Yli puolessa harjoitteluista

En osaa sanoa

AMK

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Yliopistovastaajilta kysyttiin, pitäisikö harjoittelun olla pakollinen osa yliopisto-opiskelijoiden tutkinto-ja. Pieni enemmistö vastaajista kannatti näkemystä, mutta neljäsosa vastaajista ei ottanut kysymykseen kantaa.

Kaavio 27 Pitäisikö harjoittelun olla pakollinen osa kaikkia yliopistotutkintoja. Yliopistojen henkilstön vastaukset Kyllä

En osaa sanoa

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Vastaajilta kysyttiin, onko heidän yksikössään mahdollista korvata harjoittelu suorituksella, johon ei sisälly työelämäkontaktia. Ammattikorkeakoulujen vastaajista yhdeksän kymmenestä katsoi, että näin ei ole, yliopistovastaajista noin puolet. Lähes puolet yliopistovastaajista osannut ottaa väittee-seen kantaa.

Kaavio 28 Onko yksikössäsi mahdollista korvata harjoittelu suorituksella, johon ei sisälly työelämäkontaktia? Kyllä

Yliopisto

AMK

En osaa sanoa

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Harjoittelun rahoitus Kysymykset: 7-9

Yliopistojen vastaajilta kysyttiin, onko opiskelijoilla mahdollisuutta saada rahallista tukea harjoitte-luun. Puolet vastaajista ilmoitti, ettei harjoittelutuki riitä kaikille. Lisäksi pieni osa vastaajista kertoi, ettei harjoittelutukea ole saatavilla.

Kaavio 29 Onko opiskelijoilla yliopistossanne mahdollisuutta saada harjoittelutukea harjoitteluun? Yliopistojen henkilöstön vastaukset Kyllä

Kyllä, mutta se ei riitä kaikille

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Yliopistojen vastaajilta kysyttiin myös avovastauskentällä myönnetyn harjoittelutuen suuruudesta. Tuen suuruudeksi ilmoitettiin 433—900 euroa, ja valtaosa ilmoitti tuen olevan 600—800 euroa kuukaudessa. Yleisin vastaus oli 1 600 euron tuki, joka myönnetään vähintään kaksi kuukautta kestävästä harjoittelusta. Useimmissa vastauksissa oli maininta tuen myöntämisestä 2−3 kuukauden harjoitteluun. Yliopistojen vastaajilta kysyttiin lisäksi, onko harjoittelutuen myöntämisen edellytyksenä harjoittelupaikan osallistuminen palkkakuluihin. Neljä viidestä vastaajasta totesi näin olevan.

Kaavio 30 Mikäli olette myöntäneet opiskelijalle harjoittelutukea, edellyttääkö se opiskelijan har-joittelupalkan osallistumista palkkakuluihin? Yliopistojen henkilöstön vastaukset

79,2 %

10 %

20 %

30 %

40 % Kyllä

8,3 %

50 % Ei

60 %

70 %

80 %

12,5 %

90 %

100 %

En osaa sanoa

Sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen edustajilta kysyttiin, antaako heidän korkeakoulunsa harjoittelupalkkasuosituksia harjoittelupaikoille. Vastauksissa ei ole selkeää eroa korkeakoulusektoreittain: kolme neljästä yliopistovastaajasta vastasi, että suosituksia annetaan, myöntävästi, ammattikorkeakoulujen vastaajista reilu neljännes.

Kaavio 31 Antaako korkeakoulusi harjoittelupalkkasuosituksia harjoittelupaikoille? Kyllä

Yliopisto

En osaa sanoa

AMK

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Harjoittelun ohjaus Kysymykset: 10-18, 23

Lähes jokainen ammattikorkeakoulua edustava vastaaja kertoi, että heidän yksikössään tai koulutusohjelmassaan on nimettyjä harjoitteluvastaavia ohjaamassa opiskelijoiden harjoittelua. Samoin ilmoitti enemmistö yliopistovastaajista. Joka neljäs yliopistovastaaja kertoi harjoitteluvastaavien puuttuvan joko kokonaan tai osasta yksiköitä.

Kaavio 32 Onko korkeakoulusi yksiköissä/koulutusohjelmissa nimetyt harjoitteluvastaavat, jotka ohjaavat opiskelijoiden harjoittelua? Kyllä

Yliopisto

Ei kaikissa

En osaa sanoa

AMK

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Tuki harjoittelupaikan löytämiseksi Valtaosa vastaajista ilmoitti auttavansa opiskelijoita harjoittelupaikan löytämisessä, vähintään kysyttäessä. Yliopistojen edustajien vastauksissa erottui kuitenkin pieni joukko, joka ei näin tee, tosin kyse on hyvin pienestä vastaajamäärästä.

Kaavio 33 Autatteko opiskelijoita harjoittelupaikan löytämisessä? Kyllä

Yliopisto

Kysyttäessä

En osaa sanoa

AMK

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

1 3

80 %

90 %

100 %

Harjoittelun ohjaus harjoittelupaikassa Enemmistö sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen vastaajista ilmoitti varmistavansa, että opiskelijalla on ohjaaja harjoittelupaikassa. Tämä osuus oli selkeästi suurempi ammattikorkeakoulujen henkilöstön vastauksissa. Noin joka neljäs yliopistovastaaja ilmoitti, etteivät varmista, että harjoittelupaikassa on ohjaaja.

Kaavio 34 Varmistatteko, että opiskelijalla on ohjaaja harjoittelupaikassa? Kyllä

Yliopisto

En osaa sanoa

AMK

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Työ- ja harjoittelusopimus kirjallisena Vastaajilta kysyttiin, varmistavatko he, että opiskelijalle tehdään harjoittelupaikassa kirjallinen työ- ja harjoittelusopimus. Yleisimmin vastaajat kertoivat varmistavansa harjoittelusopimuksen, näin ilmoitti ammattikorkeakoulujen vastaajista kolme neljäsosaa ja yliopistojen vastaajista puolet. Molempien sopimusten varmistaminen oli selvästi harvinaisempaa. Neljäsosa yliopistovastaajista kertoi, ettei varmista sen enempää työkuin harjoittelusopimustakaan.

Kaavio 35 Varmistatteko, että opiskelijalle tehdään harjoittelupaikassa kirjallinen harjoitteluja työsopimus Kyllä, molemmat

Yliopisto

AMK

Kyllä, harjoittelusopimus

10 %

Kyllä, työsopimus

Emme varmista kumpaakaan

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Harjoittelun pelisäännöt ja tavoitteet Kolme neljäsosaa ammattikorkeakoulujen vastaajista ja yliopistojen vastaajista noin puolet kertoi, että yksikön edustaja on yhteydessä harjoittelupaikkaan harjoittelun pelisäännöistä ja tavoitteista ennen harjoittelun alkua.

Kaavio 36 Onko harjoitteluvastaava (tai muu yksikön edustaja) yhteydessä harjoittelupaikkaan a) harjoittelun pelisäännöistä ja b) tavoitteista ennen harjoittelun alkua? Aina

Yliopisto - yhteydessä pelisäännöistä

AMK - yhteydessä pelisäännöistä

Yliopisto - yhteydessä tavoitteista

Useimmiten

32 24

30 %

40 %

20 %

33 10 %

En osaa sanoa

AMK - yhteydessä tavoitteista

Joskus

24 50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Harjoittelun tavoitteiden läpikäyminen oli kyselyn tulosten mukaan selvästi yleisempää tutkintoon sisältyvissä harjoitteluissa. Ammattikorkeakouluissa harjoittelun tavoitteiden läpikäyminen oli selvästi yleisempää kuin yliopistoissa. Tämä koski sekä tutkintoon sisältyviä että muita harjoitteluja.

Kaavio 37 Käydäänkö opiskelijan kanssa läpi harjoittelun tavoitteet ennen harjoittelun alkua a) tutkintoon sisältyvissä, b) muissa harjoitteluissa. Aina Yliopisto - tutkintoon sisältyvät harjoittelut

Useimmiten

Joskus

AMK - tutkintoon sisältyvät harjoittelut

En osaa sanoa

Yliopisto - muut harjoittelut

AMK - muut harjoittelut

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

10 60 %

70 %

80 %

19 90 %

100 %

Yhteydenpito harjoittelun aikana Kolme neljäsosaa ammattikorkeakoulujen vastaajista kertoi, että harjoitteluvastaavat pitävät yhteyttä harjoittelijoihin harjoittelun aikana aina tai useimmiten; yliopistovastaajilla sama osuus oli vain kolmannes.

Kaavio 38 Onko korkeakoulun harjoitteluvastaava yhteydessä harjoittelijaan harjoittelun aikana tai harjoittelun jälkeen? Aina

Yliopisto

AMK

Useimmiten

Joskus

En osaa sanoa

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

4 1

90 %

100 %

Harjoittelun tavoitteiden läpikäyminen oli kyselyn tulosten mukaan selvästi yleisempää tutkintoon sisältyvissä harjoitteluissa.

Yhteydenpito harjoittelupaikkaan Yhteydenpito harjoittelupaikkaan harjoittelun aikana tai sen jälkeen toteutui selkeästi useammin ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujen henkilöstöön kuuluvista vastaajista reilusti yli puolet kertoi, että harjoitteluvastaavan on yhteydessä harjoittelupaikkaan aina tai useimmiten. Yliopistovastaajien joukossa näin vastasi vain joka kuudes vastaaja.

Kaavio 39 Onko korkeakoulun harjoitteluvastaava yhteydessä harjoittelupaikkaan harjoittelun aikana tai harjoittelun jälkeen? Aina

Yliopisto

AMK

Useimmiten

Joskus

10 %

20 %

En osaa sanoa

30 %

40 %

Ammattikorkeakouluista oltiin useammin yhteydessä harjoittelupaikkaan harjoittelun aikana.

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Palautteen kerääminen Vastausten perusteella sekä ammattikorkeakoulut että yliopistot keräävät lähes aina palautetta opiskelijalta harjoittelujakson päätyttyä. Harjoittelupaikoista palautetta kerätään harvemmin. Kuitenkin noin 40 prosenttia yliopistoissa ja 60 prosenttia ammattikorkeakouluissa työskentelevistä vastaajista kertoi, että palautetta kerätään myös harjoittelupaikoista aina tai useimmiten.

Kaavio 40 Kerätäänkö harjoittelujakson päätyttyä harjoittelujaksoista palautetta a) opiskelijoilta, b) harjoittelupaikoista? Aina

Useimmiten

Yliopisto - palautetta kerätään opiskelijoilta

AMK - palautetta kerätään harjoittelupaikoista

En osaa sanoa

AMK - palautetta kerätään opiskelijoilta

Yliopisto - palautetta kerätään harjoittelupaikoista

Joskus

3 31

10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Harjoitteluvastaavien koulutus Yliopistovastaajista vain joka neljäs vastasi, että heidän korkeakoulunsa järjestää koulutusta harjoittelijoita ohjaaville henkilöille, ammattikorkeakouluissa työskentelevistä vastaajista noin 40 prosenttia.

Kaavio 41 Järjestääkö korkeakoulusi koulutusta harjoittelijoitanne ohjaaville henkilöille? Kyllä

Yliopisto

AMK

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Harjoittelun merkityksellisyys ja arviot harjoittelukäytännöistä Kysymykset: 19, 21, 24, 25

Kyselyssä tiedusteltiin korkeakoulujen henkilöstöltä, miten he kokevat tarjolla olevien harjoittelupaikkojen vastaavan opiskelijoiden opintoalaa. Kokemus harjoittelupaikkojen vastaavuudesta opintoalaan oli molemmilla korkeakoulusektoreilla varsin hyvä, tosin pieni joukko ammattikorkeakoulujen vastaajia koki harjoittelupaikkojen vastaavan opiskelijoiden opintoalaa melko huonosti.

Kaavio 42 Tarjolla olevat harjoittelupaikat vastaavat opiskelijoiden opintoalaa. Erittäin hyvin

Yliopisto

Ei huonosti eikä hyvin

AMK

Hyvin

10 %

Melko huonosti

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

1 3

70 %

80 %

90 %

100 %

Harjoittelun tärkeimmät tekijät Selvästi eniten mainintoja harjoittelun tärkeimpänä tekijänä saivat oman alan työkokemuksen kartuttaminen sekä oman ammatti-identiteetin muodostuminen. Myös verkostojen ja kontaktien luominen sekä omaa osaamista ja opintotaustaa vastaavat työtehtävät saivat paljon mainintoja. Mahdollisuus työllistyä harjoittelupaikkaan oli selvästi suositumpi vaihtoehto ammattikorkeakouluissa työskentelevien vastaajien joukossa kuin yliopistohenkilöstöä edustavilla vastaajilla.

Korkeakoulujen henkilöstö piti harjoittelua tärkeimpänä tekijänä oman alan työnkuvan kartoittamisessa sekä ammattiidentiteetin muodostamisessa.

Kaavio 43 Harjoittelun tärkeimmät tekijät.

Oman alan työkokemuksen kartuttaminen

Oman ammatti-identiteetin muodostuminen

23 10

Osaamista ja opintotaustaa vastaavat työtehtävät

Uusien verkostojen ja kontaktien luominen Mahdollisuus työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin 3

Mahdollisuus opinnäytetyön/tutkielman tekemiseen harjoittelupaikkaan

13 5

11 Yliopisto

AMK 5 5

Motivoiva ja kiinnostava harjoittelupaikka Harjoittelu toimii uusien työntekijöiden rekrytointikanavana Työnantajat saavat uusinta tietoa koulutuksen sisällöstä ja laadusta

4 4

Harjoittelusta saatavan korvauksen suuruus Harjoittelupaikan läheinen sijainti 0%

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

Harjoittelumahdollisuudet, harjoittelun tuki ja ohjaus, harjoittelun laatu Vastaajia pyydettiin arvioimaan harjoittelua koskevia väittämiä, jotka liittyivät harjoittelumahdollisuuksiin, harjoittelun tukeen ja ohjaukseen sekä harjoittelun laatuun. Yleisellä tasolla ammattikorkeakoulujen vastaajat arvioivat harjoittelua koskevia väittämiä myönteisemmin kuin yliopistoissa työskentelevät. Sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistovastaajilla harjoittelun riittävä resursointi korkeakoululla sai heikoimman arvion, yliopistovastaajilta vielä selkeästi heikomman kuin ammattikorkeakouluvastaajilta. esitystapa

Harjoittelumahdollisuudet, harjoittelun tuki ja ohjaus, harjoittelun laatu

AMK

Yliopisto

Kaavio 44 Harjoittelua koskevien väittämien keskiarvoja asteikolla 1=täysin Yksikölläni/koulutusohjelmallani on selkeät säännöt harjoittelupaikkojen tarjoamisesta eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä ja valintamenettelystä Korkeakoululla ja harjoittelupaikoilla on yhtenäiset tavoitteet ja näkemykset harjoittelusta Olen ollut yleisesti tyytyväinen työpaikoilla opiskelijoiden saamaan ohjaukseen ja sen tasoon Korkeakoulun resurssit laadukkaan harjoittelukokemuksen tarjoamiseksi opiskelijoille ovat riittävät Opiskelijoiden mahdollisuudet harjoittelun suorittamiseksi ulkomailla ovat riittävät Opiskelijoiden työtehtävät harjoittelupaikoilla ovat olleet sopivan haastavia Yksikölläni/koulutusohjelmallani on selkeät säännöt harjoittelupaikkojen tarjoamisesta ja valintamenettelystä Korkeakoululla ja harjoittelupaikoilla on yhtenäiset tavoitteet ja näkemykset harjoittelusta Olen ollut yleisesti tyytyväinen työpaikoilla opiskelijoiden saamaan ohjaukseen ja sen tasoon Korkeakoulun resurssit laadukkaan harjoittelukokemuksen tarjoamiseksi opiskelijoille ovat riittävät Opiskelijoiden mahdollisuudet harjoittelun suorittamiseksi ulkomailla ovat riittävät Opiskelijoiden työtehtävät harjoittelupaikoilla ovat olleet sopivan haastavia

3,6 3,1 3,6

2,7 3,4 4,0 4,1 3,6 3,7 3,3 3,7 3,9 0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

Yleisarvosana harjoittelukäytännöistä Ammattikorkeakoulujen vastaajat luottivat selvästi yliopistovastaajia enemmän korkeakoulunsa harjoittelukäytäntöjen toimivuuteen.

Kaavio 45 Millaiseksi arvioisit korkeakoulusi harjoittelukäytäntöjä kokonaisuutena? Erittäin hyvä

Yliopisto

Melko hyvä

AMK

Ei hyvä eikä huono

Melko huono

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Yhteenveto korkeakouluhenkilöstön vastauksista Harjoittelu osana tutkintoa

•• Yliopisto-opiskelijoilla harjoittelun pakollisuus osana tutkintoa vaihtelee suuresti •• Ammattikorkeakoulut myöntävät opiskelijoille vähintään 5 opintopistettä harjoittelukuukautta kohti selvästi yliopistoja useammin

Harjoittelun rahoitus

•• Yli puolet yliopistovastaajista kertoi, ettei harjoittelutuki riitä kaikille tai sitä ei ole lainkaan saatavilla •• Yliopisto-opiskelijoiden harjoittelutuki on tyypillisesti 600—800 euroa kuukaudessa 2—3 kuukauden harjoitteluun •• 79% yliopistovastaajista kertoi harjoittelupaikan osallistumisen palkkakuluihin olevan edellytys harjoittelutuen myöntämiselle •• Yliopistot antavat harjoittelupalkkasuosituksia harjoittelupaikoille selvästi ammattikorkeakouluja useammin

Harjoittelun tuki

Kyselyn perusteella ammattikorkeakouluissa on yliopistoja systemaattisemmat harjoittelun tukemisen ja ohjaamisen käytännöt. Selkeitä eroja ammattikorkeakoulujen eduksi kävi ilmi •• Yksikkökohtaisissa harjoitteluvastaavissa •• Harjoittelupaikkojen ohjaajien varmistamisessa •• Työsopimuksen varmistamisessa •• Yhteydenpidossa harjoittelupaikkoihin ja harjoittelijaan (harjoittelun tavoitteiden määrittely harjoittelupaikan kanssa, yhteydenpito harjoittelijaan harjoittelun aikana, yhteydenpito harjoittelupaikkaan harjoittelun aikana, palautteen kerääminen harjoittelupaikoista harjoittelun jälkeen) •• Koulutuksen järjestämisessä harjoittelijoita työelämässä ohjaavalle henkilöstölle

Harjoittelun merkityksellisyys ja vastaajien arviot harjoittelukäytännöistä

•• Sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen vastaajat arvioivat harjoittelun tärkeimmiksi tekijöiksi oman alan työkokemuksen kartuttamisen ja oman alan ammatti-identiteetin muodostumisen. Myös uusien verkostojen ja kontaktien luominen ja omaa osaamista ja opintotaustaa vastaavat työtehtävät saivat useita mainintoja. Sektorikohtaisia eroja havaittiin oman alan työkokemuksen kartuttamisessa, joka korostui erityisesti yliopistovastaajilla, ja mahdollisuudessa työllistyä harjoittelupaikkaan, joka mainittiin ammattikorkeakouluvastaajien vastauksis-sa selvästi yliopistovastaajien vastauksia useammin. •• Moni yliopistovastaaja oli huolissaan korkeakoulujen resurssien riittävyydestä laadukkaan harjoittelukokemuksen tarjoamiseen •• Ammattikorkeakouluvastaajat luottivat selvästi yliopistovastaajia enemmän korkeakoulunsa harjoittelukäytäntöjen toimivuuteen

Harjoittelukäytäntöjen kehittämisehdotukset henkilöstöltä Korkeakoulujen henkilöstö sai kertoa avovastauksin, miten harjoittelukäytäntöjä voisi heidän mielestään parantaa. Kysymykseen saatiin 28 vastausta ammattikorkeakouluvastaajilta ja 14 vastausta yliopistovastaajilta. Vastausten määrä jäi tältä osin varsin pieneksi, joten niiden yleistettävyys on heikko. Vastauksista tunnistettiin kuitenkin aineistolähtöisesti toistuvia teemoja, jotka erosivat toisistaan ammattikorkeakouluja yliopistovastaajien välillä.

Harjoittelukäytäntöjen parantaminen: ammattikorkeakoulujen henkilökunta

Ammattikorkeakouluvastaajien vastauksissa korostuivat yhtäältä tarve harjoittelua ohjaavien opettajien työajan paremmalle resursoinnille (9 vastausta) ja toisaalta parempi yhteydenpito oppilaitoksen ja harjoittelupaikan välillä (9 vastausta). Useassa vastauksissa nämä kytkettiin toisiinsa: harjoittelua ohjaavien opettajien parempi resursointi nähtiin edellytyksenä oppilaitosten ja harjoittelupaikkojen tiiviimmälle yhteydenpidolle. Yhteydenpidon tiivistämisestä mainittiin opettajan aktiivisempi tutustuminen harjoittelupaikkaan, opettajan läsnäolo harjoittelussa sekä harjoittelupaikkojen harjoitteluohjaajien tukeminen.

Sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen henkilöstö kinnitti huomiota harjoitteluvastaavien resursseihin.

Erityisinä ratkaisuehdotuksina mainittiin, että pysyvämpiä kumppanuuksia tulisi rakentaa oppilaitosten ja harjoittelupaikkojen välille. Lisäksi esitettiin, että harjoittelun koordinointi tulisi keskittää muutamalle työntekijälle sen sijaan, että kaikki lehtorit hoitavat harjoitteluita. Harjoittelupaikkojen huono saatavuus mainittiin ongelmaksi viidessä vastauksessa. Kolmessa vastauksessa mainittiin tarve harjoittelukäytäntöjen yhtenäistämiselle, yhtäältä valtakunnallisesti (2 vastausta) toisaalta saman alan eri koulutusten välillä (1 vastaus). Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten harjoittelupaikoille maksettavista korvauksista luopumista toivoi kaksi vastaaja. Erityisesti mainittiin, että opintojensa loppuvaiheeseen ehtinyt opiskelija toimii käytännössä harjoittelussa miltei kuin tutkinnon suorittanut. Yksi vastaaja toi esiin huolen, että erityisesti matkailualan yrityksen käyttävät harjoittelijoita käytännössä ilmaisena työvoimana. Ratkaisuehdotuksena vastaaja toivoi järjestöjen yhteistä päätöstä harjoittelijoiden palkkatasosta.

Harjoittelukäytäntöjen parantaminen: yliopistojen henkilökunta Myös yliopistovastaajat kiinnittivät huomiota harjoitteluvastaavien resursseihin (4 vastausta), joita lisäämällä harjoittelunaikaista ohjausta voisi parantaa ja harjoitteluprosessia systematisoida. Yliopistovastaajien kohdalla omaksi erityisteemakseen nousi harjoittelun nykyistä tiiviimpi kytkeminen osaksi tutkintoa (4 vastausta). Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi selkeämpää oppimis- ja osaamistavoitteiden määrittelyä sekä opiskelijan syvällisempää harjoitteluun orientoitumista ja harjoittelun reflektiota.

Kaksi vastaajaa nosti esiin eron tuettujen ja tuettomien harjoittelujen välillä. Siinä missä tuettujen harjoittelujen käytännöt koettiin melko systemaattisiksi, tuettomat harjoittelut nähtiin “villinä kenttänä”. Lisäksi vastauksissa oli yleisiä mainintoja käytäntöjen selkeyttämisestä sekä pelisääntöjen ja yhteistyön kehittämisestä työnantajien kanssa.

Johtopäätökset Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometrin tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiempien harjoittelubarometrien tulokset vuosilta 2012 ja 2010. Tulokset kertovat ennen kaikkea, että harjoittelu tasoittaa opiskelijoiden tietä työelämään ja tuottaa ammattiidentiteetin ja oman osaamisen kannalta merkityksellistä kokemusta. Monelle harjoittelu on ensimmäinen kosketus omaa opintotaustaa vastaaviin töihin. Pääosin opiskelijoiden harjoittelukokemukset ovat myönteisiä, myös korkeakoulujen henkilöstö arvioi harjoittelukäytännöt hyviksi. Molemmat ryhmät ymmärtävät harjoittelujen merkityksen työelämänäkökulmasta, samoin se ymmärretään yhteiskunnassa laajemmin. Harjoittelujen antamaa kokemusta myös arvostetaan. Tulosten perusteella opiskelijat pitävät ihanteellisena harjoittelupaikkana sellaista ympäristöä, jossa heidän on mahdollista tehdä kiinnostavia, omaa osaamista vastaavia työtehtäviä ja saada uusia verkostoja myöhempää työllistymistä helpottamaan. Kyselyn tulokset osoittavat, että kehittämisen varaa on. Harjoittelukäytäntöjä on edelleen syytä selkiyttää, sillä pahimmillaan kirjavat käytännöt heikentävät opiskelijan oikeusturvaa ja estävät harjoitteluiden suorittamisen. Harjoittelun ohjausta tulee kehittää sekä korkeakouluissa että harjoittelupaikoilla. Jotta ohjaus on laadukasta, tulee varmistaa riittävät aika- ja henkilöstöresurssit. Lisäksi opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa harjoittelu ulkomailla tulee kehittää.

Harjoittelu tasoittaa opiskelijoiden tietä työelämään ja tuottaa ammattiidentiteetin ja oman osaamisen kannalta merkityksellistä kokemusta.

Akavan opiskelijat korostaa, että harjoittelun tulee lähtökohtaisesti olla palkallista. Keskeisintä on se, että harjoittelujen suorittaminen on taloudellisesti mahdollista ja yhdenvertaista opiskelualaan tai -paikkakuntaan katsomatta. Yliopistojen harjoittelulle on varattava riittävä harjoittelutuki, jotta tutkinnon valmistuminen ei viivästy harjoittelun puuttumisen takia. Harjoitteluiden kehittämisen avain on siinä, miten eri toimijoiden – opiskelijoiden, korkeakoulujen ja harjoittelupaikkojen – välinen yhteistyö saadaan entistä paremmaksi ja tiiviimmäksi. Barometrista käy ilmi, että nykyisin nämä harjoittelun kolme toimijaa jäävät usein etäisiksi toisilleen. Työelämäyhteyksien tiivistäminen helpottuu, kun korkeakoulujen henkilöstöllä on riittävästi resursseja käyttää aikaa opiskelijoiden ohjaukseen ja yhteydenpitoon harjoittelupaikkojen kanssa. Opiskelijoiden pitää olla paremmin tietoisia harjoittelujen reiluista pelisäännöistä. Harjoittelupaikoissa puolestaan kannattaa keskittyä siihen, miten harjoittelija voi hyödyntää tuoreinta tutkimustietoa tai muita koulutuksessa saamiaan oppeja työyhteisön hyväksi. Akavan opiskelijat on koonnut harjoittelusuositukset, joissa on keskeiset seikat tarkistuslistana harjoittelun eri osapuolille. Akavan opiskelijoiden mielestä kaikki hyötyvät laadukkaista harjoitteluista ja hyvästä yhteistyöstä korkeakoulujen, työelämän ja opiskelijoiden välillä. Siksi on tärkeää kerätä järjestelmällisesti tietoa harjoitteluiden merkityksestä ja toteutumisesta. Jotta tilanteen kehittymistä voidaan seurata ja verrata, Akavan opiskelijat tekee harjoittelubarometrin jatkossa kahden vuoden välein.

Liite 1. Opiskelijakyselyn kyselyrunko Tervetuloa vastaamaan Harjoittelubarometri 2017 -tutkimukseen! Kartoitamme kyselyn ensimmäisessä osassa muutaman taustatiedon opinnoistasi, ja kysely haarautuu tämän jälkeen sen mukaan, oletko suorittanut vai jäänyt vaille toivomaasi harjoittelupaikkaa. Ajattele ajanjaksoa vuoden 2016 tammikuusta tähän päivään. Oletko tänä ajanjaksona joko suorittanut tai halunnut suorittaa korkeakouluharjoittelun osana korkeakoulututkintoasi? Kyllä, ja olen suorittanut harjoittelun Kyllä, harjoittelujakso on käynnissä Kyllä, harjoittelu on sovittu mutta en ole vielä aloittanut harjoittelua Olisin halunnut, mutta en ole onnistunut saamaan harjoittelupaikkaa Olisin halunnut, mutta harjoittelun suorittaminen ei ollut mahdollista tilanteessani En enkä olisi halunnut

Taustatiedot Sukupuoli Mies Nainen Muu

Syntymävuotesi Kotitaloutesi muoto Yhden aikuisen kotitalous Useampi aikuinen, kimppakämppä Parisuhteessa Yhden aikuisen ja yhden tai useamman lapsen Parisuhteessa ja yhden tai useamman lapsen Vanhempien luona Vanhempien luona yhden tai useamman lapsen kanssa Muu Opiskeletko pääasiallisesti ammattikorkeakoulussa vai yliopistossa? Ammattikorkeakoulussa Yliopistossa Molemmissa (useampi tutkinto samanaikaisesti) A) Missä ammattikorkeakoulussa pääasiallisesti opiskelet? B) Missä yliopistossa pääasiallisesti opiskelet? Mikä on pääasiallinen koulutusala, jolla opiskelet tällä hetkellä? Arvioi muussa kuin korkeakouluharjoittelussa hankkimasi työkokemuksen määrää: Omalta koulutusalaltani Muuta työkokemusta Alle vuosi Alle vuosi 1-2 1-2 3-4 3-4 yli 4 vuotta yli 4 vuotta Onko harjoittelu pakollisena osana tutkintoasi? Kyllä Ei En osaa sanoa Pitäisikö korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun olla palkallinen? Aina Useimmiten Joskus Ei

Voit halutessasi perustella vastaustasi (avovastaus).

Harjoittelukäytännöt Pitäisikö mielestäsi harjoittelun olla pakollinen osa kaikkia yliopistotutkintoja* Kyllä Ei En osaa sanoa Onko/oliko sinulla mahdollisuus saada korkeakoulultasi taloudellista tukea (harjoittelutuki) harjoittelun suorittamiseen* Kyllä Ei Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea tukea, mutta se ei riitä kaikille En osaa sanoa *Vain yliopisto-opiskelijoille suunnattu kysymys Onko laitoksellasi/yksikössäsi/korkeakoulussasi nimetty harjoitteluvastaava, joka ohjaa opiskelijoiden harjoittelua? Kyllä Ei En osaa sanoa Mistä seuraavista lähteistä sait harjoittelua koskevaa neuvontaa? (voit valita useampia) Urapalveluista Oman oppiaineeni harjoitteluvastuuhenkilöltä Muulta opetushenkilökunnalta Toisilta opiskelijoilta Muualta, mistä? Arvioi seuraavia väittämiä korkeakoulusi harjoittelukäytäntöihin liittyen asteikolla 1-7. (1=täysin eri mieltä, 7=täysin samaa mieltä: Korkeakouluni tarjoaa riittävästi ohjausta ja työkaluja harjoittelupaikan löytämiseksi Korkeakoulullani on selkeät säännöt harjoittelupaikkojen tarjoamisesta ja valintamenettelystä Valitse seuraavista sinulle kolme tärkeintä harjoitteluun liittyvää tekijää: Osaamista ja opintotaustaa vastaavat työtehtävät Harjoittelupaikan läheinen sijainti Oman alan työkokemuksen kartuttaminen Mahdollisuus tehdä opinnäytetyö tai tutkielma harjoittelupaikkaan Harjoittelusta saatavan korvauksen suuruus Uusien verkostojen ja kontaktien luominen Harjoittelu toimii uusien työntekijöiden rekrytointikanavana Oman ammatti-identiteetin muodostuminen Motivoiva ja kiinnostava harjoittelupaikka Työnantajat saavat uusinta tietoa koulutuksen sisällöstä ja laadusta Mahdollisuus työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin Oletko etsinyt harjoittelupaikkaa vain kotimaasta vai myös ulkomailta? Vain kotimaasta Sekä kotimaasta että ulkomailta Vain ulkomailta En kummastakaan Koetko että sinulla on/olisi ollut riittävät mahdollisuudet suorittaa harjoittelu myös ulkomailla halutessasi? Kyllä Ei En osaa sanoa

Onko harjoittelun suorittaminen viivästyttänyt tutkintosi valmiiksi saattamista? Kyllä, koska en saanut ajoissa harjoittelupaikkaa

Kyllä, koska tein useita harjoitteluita Ei Voit tässä kertoa mielipiteesi, miten korkeakoulusi harjoittelukäytäntöjä voisi mielestäsi parantaa (avovastaus)

Harjoittelukokomukset (vain harjoittelun suorittaneille) Jos harjoittelujaksosi on vielä kesken, vastaa tähänastisten kokemustesi perusteella. Oletko suorittanut yhden tai useampia harjoitteluita vuodesta 2016 nykyhetkeen? Jos suoritat tällä hetkellä harjoittelua, laske se mukaan. Vain yhden Useamman, montako? Jos olet suorittanut useampia korkeakouluharjoitteluita, vastaa seuraaviin kysymyksiin viimeisintä koskien Kuinka monta kuukautta harjoittelusi kesti (viimeisin tai meneillään oleva)? Valitse vaihtoehdoista 1 kuukausi 2 kuukautta 3 kuukautta 4 kuukautta 5 kuukautta 6 kuukautta tai enemmän Harjoittelupaikkani oli/on: Pieni tai keskisuuri kotimainen yritys Suuri kotimainen yritys Pieni tai keskisuuri kansainvälinen yritys Suuri kansainvälinen yritys Julkisyhteisö (esim. valtio, kunta, seurakunta) Koulutussektori (esim. yliopisto, ammattikorkeakoulu) Muu yhteisö (esim. järjestö, yhdistys, säätiö) Suoritin harjoittelun Kotimaassa Ulkomailla Sekä kotimaassa että ulkomailla Jos suoritit harjoittelusi ulkomailla, saitko siihen Erasmus+-harjoittelutukea? Kyllä Tiesin tuesta, mutta en hakenut sitä En tiennyt tuesta Hain, mutta en saanut tukea Hankitko harjoittelupaikan itse vai järjestikö laitos tai yksikkö sen? Hankin harjoittelupaikan itsenäisesti Hankin harjoittelupaikan korkeakoulun myötävaikutuksella (esim. Jobstepin tai muun välityskanavan avulla) Laitos tai yksikkö järjesti harjoittelupaikan Kuinka kauan ennen harjoittelun alkua harjoittelupaikkasi varmistui? Alle kuukausi ennen harjoittelua 1-3 kuukautta ennen harjoittelua 3-6 kuukautta ennen harjoittelua yli 6 kuukautta ennen harjoittelua

Oliko harjoittelupaikan löytäminen sinulle helppoa? Helppoa Melko helppoa Melko vaikeaa Vaikeaa Oliko sinulla harjoittelupaikassasi nimetty harjoittelun ohjaaja? Kyllä, nimetty ohjaaja oli läsnä koko harjoittelujaksoni ajan Kyllä, mutta nimetty ohjaaja ei ollut läsnä koko harjoittelujaksoani Ei Missä määrin saamasi harjoittelun ohjaus vastasi odotuksiasi ja tarpeitasi? Harjoittelun ohjaus 0=ei lainakaan 10=täysin Saitko harjoittelusta opintopisteitä? En Kyllä, montako? En tiedä Teen parhaillaan tai tulen tekemään opinnäytetyön harjoittelupaikkaani Kyllä En Mitä seuraavia sopimuksia tai todistuksia harjoittelusta tehtiin? Harjoittelusopimus Työsopimus Työtodistus Saitko harjoittelun kautta suosittelijan tuleviin työnhakuihin? Kyllä En En osaa sanoa Mitkä seuraavista toteutuivat harjoittelussasi? Laadin harjoittelun aluksi suunnitelman harjoitteluun liittyvistä tavoitteista ja odotuksista Laadin harjoittelun lopuksi yhteenvedon ja arvioinnin harjoittelusta (esim. raportti, oppimispäiväkirja tai muu vastaava) Perehdytykseeni harjoittelupaikalla kuului aloitus- tai kehityskeskustelu, jossa määriteltiin harjoittelun tavoitteet Harjoitteluni päätteeäsi harjoittelupaikalla käytiin palautekeskustelu Maksettiinko harjoittelustasi palkkaa? Ei Kyllä, kuinka paljon (kuukaudessa bruttona, oman arviosi mukaan)? (avokenttä) Oliko harjoittelusta maksettava palkka alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukainen? Kyllä Ei En tiedä Miten harjoittelu vaikutti toimeentuloosi? Toimeentuloni parani Toimeentuloni pysyi ennallaan Toimeentuloni heikkeni Jos haluat, voit lisäksi kertoa kokemuksistasi harjoittelun aikaisesta toimeentulosta (avovastaus):

Arvioi seuraavia väittämiä harjoitteluusi liittyen? Täysin eri mieltä 1 - 7 Täysin samaa mieltä Harjoittelut vastaavat opiskelijoiden tarpeita Harjoittelujakson/-jaksojen pituus oli riittävä Harjoittelu on olennainen osa opintojani Minulle oli jo harjoittelun alussa selvää, mitkä tulevat olemaan harjoittelun työnkuva, vaatimukset ja sisältö Pystyin antamaan ja sain palautetta harjoittelun aikana Harjoittelu kehitti osaamistani ja valmiuksia toimia työelämässä Pääsin soveltamaan teoriaosaamista ja taitojani käytännössä Työnkuvani oli vaihteleva ja monipuolinen Tunsin olevani tasavertainen työyhteisön jäsen Tunsin, että työtäni harjoittelijana arvostettiin työyhteisössä Sain luotua suhde- ja kontaktiverkostoja työelämään Mielestäni harjoittelu auttaa minua työllistymään valmistumisen jälkeen ja edistää urakehitystäni Harjoittelu on vaikuttanut merkittävästi ura- ja opintosuunnitelmiini Haluaisin työllistyä harjoittelupaikkaani Harjoittelukokemus muutti käsityksiäni työelämästä Voit halutessasi tässä vielä kertoa tarkempia kokemuksiasi (avovastaus) Vastasivatko harjoittelun tavoitteet ja sisältö ennakko-odotuksiasi? Erittäin huonosti Melko huonosti Ei huonosti eikä hyvin Melko hyvin Erittäin hyvin Kaiken kaikkiaan, minkälaisen arvosanan antaisit harjoittelukokemuksestasi (asteikolla 0-10)?

Harjoitteluun pääsyn vaikeudet (ei harjoittelua suorittaneet)

Missä määrin seuraavat tekijät vaikuttivat siihen ettet voinut suorittaa harjoittelujaksoa toivotusti? Elämäntilanne (esim. lapset, parisuhde) Terveydentila Toimeentuloon liittyvät syyt Nykyiseen työsuhteeseen liittyvät syyt Vaikeudet harjoittelun ja muiden opintojen yhteensovittamisen kanssa Korkeakoulun käytäntöihin liittyvät syyt Harjoittelutuen saamisen vaikeudet Kielitaitoon liittyvät syyt En löytänyt kiinnostavaa harjoittelupaikkaa Harjoittelupaikoista oli kova kilpailu Toiselle paikkakunnalle muuttaminen harjoittelupaikan vuoksi Ulkomaanharjoittelun käytännön järjestelyt (jos olit kiinnostunut ulkomailla suoritettavasta harjoitte-lusta. Voit tässä halutessasi kuvailla tilannettasi ja kertoa kokemuksistasi, miksi harjoittelu ei kohdallasi onnistunut (avovastaus).

Liite 2. Korkeakoulujen henkilöstön kyselyn runko Korkeakoulu (listalta)

Tehtävänimike (avokenttä)

Valitse parhaiten yksikköäsi kuvaava ala (voit valita useamman vaihtoehdon) (OPH:n koulutusalaluokitus) Onko harjoittelu pakollisena osana korkeakouluopiskelijoiden tutkintoa? Kyllä, kaikilla opiskelijoilla Yli puolella opiskelijoista Alle puolella opiskelijoista Ei kellään En osaa sanoa Voit halutessasi kommentoida vastaustasi Myönnetäänkö harjoittelusta opiskelijalle vähintään viisi opintopistettä harjoittelukuukautta kohti? Aina Yli puolessa harjoitteluista Ei En osaa sanoa Harjoittelu ei ole pakollinen osa tutkintoa kaikille yliopisto-opiskelijoille. Pitäisikö mielestäsi harjoittelun olla pakollinen osa kaikkia yliopistotutkintoja?* Kyllä Ei En osaa sanoa Onko opiskelijoilla yliopistossanne mahdollisuutta saada harjoittelutukea harjoitteluun?* Kyllä Kyllä, mutta se ei riitä kaikille Ei Mikä on myöntämänne harjoittelutuen suuruus euroina yhtä harjoittelukuukautta kohti?* (avokenttä) Mikäli olette myöntäneet opiskelijalle harjoittelutukea, edellyttääkö se opiskelijan harjoittelupaikalta osallistumista palkkakuluihin?* (*vain yliopistoille suunnattu kysymys) Kyllä Ei En osaa sanoa Antaako korkeakoulusi harjoittelupalkkasuosituksia harjoittelupaikoille? Kyllä Ei En osaa sanoa Millaisia palkkasuositukset ovat?(avokenttä) Onko korkeakoulusi yksiköissä/koulutusohjelmissa nimetyt harjoitteluvastaavat, jotka ohjaavat opiskelijoiden harjoittelua? Kyllä Ei kaikissa Ei En osaa sanoa Autatteko opiskelijoita harjoittelupaikan löytämisessä? Kyllä Kysyttäessä Ei En osaa sanoa

Jos vastasitte kyllä, niin miten? Aarresaari/Jobstep Sähköpostilistat Korkeakoulun oma harjoittelupaikkaportaali Jokin muu, mikä (avokenttä) Varmistatteko, että opiskelijalla on ohjaaja harjoittelupaikassa? Kyllä Ei En osaa sanoa Varmistatteko, että opiskelijalle tehdään harjoittelupaikassa kirjallinen harjoitteluja työsopimus? Kyllä, työsopimus Kyllä, harjoittelusopimus Kyllä, molemmat Emme varmista kumpaakaan Onko harjoitteluvastaava (tai muu yksikön edustaja) yhteydessä harjoittelupaikkaan a) harjoittelun pelisäännöistä ja b) tavoitteista ennen harjoittelun alkua? a) harjoittelun pelisäännöistä b) harjoittelun tavoitteista Aina Aina Useimmiten Useimmiten Joskus Joskus Ei Ei En osaa sanoa En osaa sanoa Käydäänkö opiskelijan kanssa läpi harjoittelun tavoitteet ennen harjoittelun alkua? a) tutkintoon sisältyvissä harjoitteluissa: b) entä muissa harjoitteluissa: Aina Aina Useimmiten Useimmiten Joskus Joskus Ei Ei En osaa sanoa En osaa sanoa Onko korkeakoulun harjoitteluvastaava yhteydessä harjoittelijaan harjoittelun aikana tai harjoittelun jälkeen? Aina Useimmiten Joskus Ei En osaa sanoa Onko korkeakoulun harjoitteluvastaava yhteydessä harjoittelupaikkaan harjoittelun aikana tai harjoittelun jälkeen? Aina Useimmiten Joskus Ei En osaa sanoa Kerätäänkö harjoittelujakson päätyttyä harjoittelujaksoista palautetta: a) opiskelijoilta b) harjoittelupaikoista Aina Aina Useimmiten Useimmiten Joskus Joskus Ei Ei En osaa sanoa En osaa sanoa

Tarjolla olevat harjoittelupaikat vastaavat opiskelijoiden opintoalaa: Erittäin huonosti Melko huonosti Ei huonosti eikä hyvin Hyvin Erittäin hyvin Onko yksikössäsi mahdollista korvata harjoittelu suorituksella, johon ei sisälly työelämäkontaktia Kyllä Ei En osaa sanoa Valitse mielestäsi kolme tärkeintä harjoitteluun liittyvää tekijä Oman alan työkokemuksen kartuttaminen Oman ammatti-identiteetin muodostuminen Osaamista ja opintotaustaa vastaavat työtehtävät Uusien verkostojen ja kontaktien luominen Harjoittelupaikan läheinen sijainti Motivoiva ja kiinnostava harjoittelupaikka Mahdollisuus työllistyä harjoittelupaikkaan myöhemmin Mahdollisuus opinnäytetyön/tutkielman tekemiseen harjoittelupaikkaan Harjoittelusta saatavan korvauksen suuruus Työnantajat saavat uusinta tietoa koulutuksen sisällöstä ja laadusta Harjoittelu toimii uusien työntekijöiden rekrytointikanavana Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä). Opiskelijoiden työtehtävät harjoittelupaikoilla ovat olleet sopivan haastavia Opiskelijoiden mahdollisuudet harjoittelun suorittamiseksi ulkomailla ovat riittävät Korkeakoulun resurssit laadukkaan harjoittelukokemuksen tarjoamiseksi opiskelijoille ovat riittävät Olen ollut yleisesti tyytyväinen työpaikoilla opiskelijoiden saamaan ohjaukseen ja sen tasoon Korkeakoululla ja harjoittelupaikoilla on yhtenäiset tavoitteet ja näkemykset harjoittelusta Yksikölläni/koulutusohjelmallani on selkeät säännöt harjoittelupaikkojen tarjoamisesta ja valintame-nettelystä Perustele halutessasi vastaustasi (avovastaus) Järjestääkö korkeakoulusi koulutusta työelämässä harjoittelijoitanne ohjaaville henkilöille? Kyllä Ei Millaiseksi arvioisit korkeakoulusi harjoittelukäytäntöjä kokonaisuutena? Huono Melko huono Ei hyvä eikä huono Melko hyvä Erittäin hyvä Perustele halutessasi vastaustasi (avovastaus) Miten harjoittelukäytäntöjä voisi mielestäsi parantaa?

66â&#x20AC;&#x192;

â&#x20AC;&#x192; 67

68â&#x20AC;&#x192;