Akavan vuosikertomus 2008

Vuosikertomus 2008

Sisältö

Puheenjohtajan katsaus

3

Toimintaympäristön haasteet ja muutokset

5

Edunvalvonta Neuvottelutoiminta

Tulo-, talous- ja veropolitiikka Koulutuspolitiikka Työelämän linjaukset Työvoimapolitiikka Sosiaalipolitiikka Elinkeinopolitiikka Opiskelijoiden edunvalvonta Kansainvälinen edunvalvonta

6 7 8 8 9 11 12 12 14

Järjestötoiminta Opiskelijoiden järjestötoiminta Alueellinen järjestötoiminta

16 16

Viestintä Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä

19 19

Tiedon hankinta ja analysointi Mittarit akavalaisten työttömyydestä ja ostovoimasta Tutkimustiedolla tukea työelämän edunvalvontaan

21 21 21

Talous ja hallinto Henkilöstö

22 23

Liitteet

24 24 25 28 29 31 33

Hallinnon kokoukset Hallitus ja hallituksen alaiset toimielimet Akavan aluetoimikunnat Akavan antamat lausunnot Ansiomerkit 2008 Jäsenjärjestöt 31.12.2008

Hyväksytty liittokokouksessa 27.5.2009 ISBN 978-952-5628-21-0 2

Puheenjohtajan katsaus Taantuman häämöttäessä

Vuosi 2008 alkoi valoisien näkymien merkeissä: ennakoitiin työvoimapulaa ja pelättiin jopa ylikuumenemista joillakin toimialoilla. Talousnäkymät kuitenkin synkkenivät yllättävän nopeasti syksyä kohti, ja joulukuussa 2008 olimme jo selvästi laskusuhdanteessa. Keväällä 2009 voi todeta taantuman olevan jyrkempi kuin kukaan osasi ennustaa loppuvuonna 2008.

Kiristyvän talouden häämöttäessä tulevaisuudennäkymät synkentyivät, joten työmarkkinaosapuolet ja maan hallitus ryhtyivät ennakoiviin toimiin vuoden 2008 loppupuolella.

Muuttunut taloustilanne vaikutti vahvasti hallitusohjelmaan liittyvien työryhmien työskentelyyn; syntyi paineita tehdä nopeampia ja syvemmälle luotaavia ratkaisuja kuin alkuvuoden näkymät antoivat ymmärtää. Erityisesti on mainittava sosiaaliturvarakenteen kokonaisuudistusta valmistelevan SATA-komitean työ, jota synkkenevät talousnäkymät hankaloittivat – varsin ymmärrettävästi.

Kuntapuolella tapahtui vuonna 2008 varsin voimakkaita liikkeitä kuntien yhdistymisen myötä ja kuntien palvelurakenteen kehittämistoiminnan, ns Paras-hankkeen, myötä.

Valtiovalta osin painostaa kuntia näihin tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisen nimissä. Kuntien henkilökunta joutuu varsin lujille: vaatimukset kasvavat, mutta talousnäkymät heikkenevät. Kuntien palvelut ovat lähinnä kansalaisia ja kuntien palvelurakenteeseen kuuluu monia oleellisia peruspalveluja, varhaiskasvatuksen, koulutuksen,

Samanaikaisesti oli meneillään aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, joka on erittäin tervetullut kaikkien osapuolten näkökulmasta. Se kuitenkin vaatinee erityistä huomiota akavalaisten jatko- ja täydennyskoulutukseen, sillä koulutetun väestönosan suhteellinen määrä kasvaa jatkuvasti ja kilpailutilanne kiristyy edelleen globalisaation voimistumisen myötä. Näissä oloissa tarvitaan jatkuvaa opiskelua ja tiedon päivitystä osaamisen tason varmistamiseksi, jotta kilpailukykymme säilyisi ja ennen kaikkea vahvistuisi tulevaisuutta ajatellen.

Samaan yhteyteen ja ajankohtaan liittyi yliopistolakiuudistus, joka koskettaa akavalaista yhteisöä monella tavalla: opetushenkilöstön, opiskelijoiden ja yliopistosta valmistuvien näkökulmasta. Uudistus on saanut aikaan varsin laajaa ja värikästäkin keskustelua Akava-yhteisössä.

On selvästi nähtävillä eri lähestymistapoja muun muassa sen mukaan, puhutaanko henkilöstön asemasta, yliopistojen hallinnoinnista vai rahoituksesta ja niin edelleen.

Lisäksi opiskelijoiden asema uudessa hallintomallissa on ollut vahvasti esillä. Laki tultaneen käsittelemään vuoden 2009 keväällä. Toivoa sopii, että uudistuva laki luo uutta intoa ja osaamisen vahvistumista, joka on hyödyksi koko kansakunnalle.

3

sosiaalitoimen, terveydenhuollon, kuntatekniikan ja turvallisuuden näkökulmasta. On syntynyt ilmeistä painetta valtiovallan taloudellisen tuen kasvattamiseen. Monien kuntien taloustilanne on todella uhkaava, mikä vaatii vahvaa tukitoimintaa kansalaisten parhaaksi.

Valtion aluehallintouudistus eteni toimintavuonna varsin pitkälle, mutta monet toimet vaativat yhä vahvaa kehittämistä. Työ- ja elinkeinokeskusten, TE-keskusten, tehtävämuutos ja työvoimahallinnon palvelumalli, joka mitoitettiin työvoimapulan tarpeen mukaan, tulivat kuitenkin nopeasti kyseenalaistetuiksi taloudellisen taantuman myötä. Valtion tuottavuusohjelma henkilöstösupistuksineen ei kuitenkaan tahdo millään muotoa sopia yhteen palvelutarpeiden kanssa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, joka vaikeuttaa sinänsä tervetulleitakin uudistuksia.

Vuoden 2008 kehitys nosti esiin erityisen huolen akavalaisten asemasta: suuri koulutuettujen määrä johti jo pitkään jatkuneen korkeasuhdanteen aikana kasvavaan työttömyyteen. Tämä osoittaa selkeästi, että koulutuspolitiikan ohjausjärjestelmä ei onnistunut mitoittamaan oikein, millaisiin opinto-ohjelmiin ja kuinka paljon väkeä koulutetaan. Nykymalli, jota on pidettävä erittäin heikkona kolmikantaisestikin tarkasteltuna, ei ole johtanut kestävään toimintamalliin tai tuloksiin.

Kun TE-keskusten uuteen toimenkuvaan liitettiin myös koulutuspolitiikan tarkastelu, on pelättävissä vaikeita ratkaisuja. Ohjausjärjestelmän tulisi olla tehostetummin ja vakaammin hallittu, myös nuorison näkökulmasta.

Erityistä huolta on kannettava nuorison työllisyyden, vastavalmistuneiden ja opiskelijoiden näkökulmasta. Yhteisenä haasteenamme on ratkaista, miten tuetaan nuorten työllistymistä ja miten hallitaan opiskeluun liittyvää työharjoittelua. Kun huolehdimme nuorisosta, huolehdimme tulevaisuudesta.

4

Akavalainen järjestäytyminen ja jäsenmäärä on vahvassa kasvussa – mielihyvin voi todeta, että toimintamme tavoitteet ja virallinen politiikka on saanut laajempaa hyväksyntää ja että mielenkiinto Akavaa kohtaan lisääntyy. Toivoa sopii, että koko Akava-yhteisö suhtautuu myönteisesti kasvuun, sillä kasvulla on suuri merkitys myös ulkoiselle vaikuttavuudelle. Akava on suuri ja moni-ilmeinen organisaatio. Meille mahtuu yhteisen edunvalvonnan piiriin hyvinkin erilaisten tutkintojen kautta tulevia ihmisiä.

Tärkeää on huolehtia yhtenäisyydestä ja löytää sellaiset tavoitteet, joihin jokainen akavalainen on valmis sitoutumaan ja joiden puolesta hän on valmis toimimaan. Tälle luotiin pohjaa, kun loppuvuodesta hyväksyttiin Akavan arvot. Ne ovat äärimmäisen tärkeä kulttuuriside, joka ohjaa Akavan toimintaa. Ne luovat myönteisiä mielikuvia, jotka edistävät Akavan yhtenäisyyttä, sisäistä vahvistumista ja vaikuttavuutta, mutta myös erilaisuuden sietämistä.

On vääjäämätön tosiasia, että myönteisillä asioilla on myönteinen lopputulos. Hyvä ilmapiiri luo valoisaa ja voimakasta sisäistä järjestökuvaa. Se on omiaan ohjaamaan energiaa ristiriitaisuuksista yhtenäisyyteen ja yhteiseen vaikuttamiseen, joista tulokset syntyvät. Toivonkin, että jokainen akavalainen pohtii arvojen merkitystä vaikuttaessaan Akava-yhteisössä tai sen ulkopuolella. Yhdessä olemme enemmän!

Matti Viljanen Puheenjohtaja

Toimintaympäristön haasteet ja muutokset Akava osallistui yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen muutokseen järjestämällä mm liittokokousten yhteydessä korkeatasoiset seminaarit ajankohtaisista aiheista. Kevään talouspoliittisen foorumin teemana oli ”Voidaanko työmarkkinapolitiikalla pelastaa pohjoismainen hyvinvointivaltio?” Alustajina toimivat toimitusjohtaja Sixten Korkman, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, johtaja Juhana Vartiainen, Konjunkturinstitut ja ekonomisti Håkan Regnér, Sveriges akademikers centralorganisation SACO. Syysliittokokouksen seminaari käsitteli taloutta ja verotusta. Alustajina olivat pääjohtaja Erkki Liikanen, Suomen Pankki ja toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, Veronmaksajain Keskusliitto.

Akavan syysliittokokouksessa vahvistettiin Akavan arvot ja jäsenyysstrategia. Nämä vahvistivat Akavan strategista kehittämistyötä. Arvot ovat se energisoiva, tunnepohjainen voima, jolla lisätään yhtenäisyyttä ja sisäistä vahvuutta ulkoisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.

Akavassa ja muissa palkansaajakeskusjärjestöissä todettiin, että seuraavaa neuvottelukierrosta valmistellaan yhteistyössä. Tämän mukaisesti pidettiin loppuvuodesta historiallinen Akavan, SAK:n ja STTK:n työvaliokuntien yhteisseminaari. Seminaarissa pohdittiin, millaisia haasteita nousee työnantajien uusista linjauksista keskusjärjestöille ja liitoille. Seminaarissa todettiin, että yhteistyötä erityisesti liittotasolla on tarpeen kehittää. Taloustilanteen heikentyminen muutti kuitenkin ajattelua ja työmarkkinakeskusjärjestöt antoivat joulukuussa 2008 valtiovallalle yhteisiä esityksiä elvytystoimenpiteiksi.

Akavan liittokokouksen vahvistamat arvot ovat: s *ØSENEN ASIALLA s 9HTENØINEN JA YKSIL LLINEN s !SIANTUNTEVA EDELLØKØVIJØ Jäsenyysstrategia tähtää henkilöjäsenen koko jäsenyydenaikaiseen hyvään edunvalvontaan, korkeaan järjestäytymisasteeseen sekä Akava-yhteisön vahvuuteen, vaikuttavuuteen ja sisäiseen yhtenäisyyteen. Onnistuminen edellyttää muun muassa vahvaa arvoihin sitoutumista ja niiden mukaista toimintaa ja yhteisön toimintaperiaatteiden sisäistämistä.

Strategiassa painotetaan markkinoinnin ja uusien viestintäkanavien hyödyntämistä.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen seurueineen vieraili Akavassa lokakuussa. Lämminhenkisessä tapaamisessa käsiteltiin ajankohtaisia asioita mm työllisyyttä, koulutusta ja ympäristöhaasteita.

Vuoden 2007 liittokierroksen seurauksena Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) teki uudet linjaukset ja ilmoitti, että se katsoo keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen eli tupojen aikakauden olevan ohi. EK vahvisti tätä linjaustaan vuoden 2008 aikana jatkuvasti.

5

Edunvalvonta Neuvottelutoiminta

Työmarkkinajärjestöjen EU-tason yhteistyö uudistui Työmarkkinajärjestöjen Euroopan unionin tason yhteistyö neuvottelu- ja sopimustoimintoineen sai alkunsa jo 1990-luvulla alkunsa, mutta se oli vaikeuksissa alkuvuoteen 2008 saakka. Työnantajat käytännössä kieltäytyivät EU-tason keskitetystä sopimustoiminnasta. Kevätkaudella 2008 tapahtui kuitenkin käänne, jonka myötä yhteistyö saatiin uudestaan liikkeelle ja vielä useilla rintamilla.

EU-tason työmarkkinajärjestöt, joissa Akava on mukana, valmistelivat uuden monivuotisen toimintaohjelman.

Tavanomaisen työmarkkinatoiminnan lisäksi se sisältää tulevina yhteishankkeina maahanmuuton, innovaatiotoiminnan ja ilmastonmuutoksen käsittelyn. Järjestöt saivat aikaan yhteisen näkemyksen työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemisdirektiivin (EWC) uusimisesta ja aloittivat neuvottelut vanhempainlomasopimuksen uusimisesta.

Työmarkkinatoiminnan painopisteenä kolmikantavalmistelu Työ- ja virkaehtosopimukset solmittiin pääosin vuoden 2007 aikana. Akavan painopisteenä oli maan hallituksen työelämään liittyvät hankkeet, joita oli kymmeniä sekä osallistuminen lainsäädännön valmisteluun. Akava toi esille korkeasti koulutettujen näkökulmaa. Taantumaan jouduttaessa Akava korosti erityisesti, että 1990-luvun lamaan liittyneet elvytystoimet eivät päde nykyisessä tilanteessa työelämän ja yritysten henkilöstörakenteessa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Konsiliaattorit nimettiin Järjestörakenteissa tapahtuu jatkuvia muutoksia kohti suurempia neuvottelukokonaisuuksia. Järjestöjen välillä on ollut jatkuvaa kitkaa, mikä on saattanut olla taustasyynä mm. useisiin työtaisteluihin. Valtakunnansovittelija kiinnitti tähän erityistä huomiota, koska sovittelutoimella ei ole mahdollisuuksia toimia täysipainoisesti näissä tilanteissa. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat ja saavuttivat sopimuksen vapaaehtoisen sovittelutoimen kehittämisestä.

STTK jäi sopimuksen ulkopuolelle. Muut keskusjärjestöt kehittivät sovittelutointa ja nimesivät riitatilanteita varten ensimmäiset konsiliaattorit. Akavan konsiliaattoreiksi nimettiin OTK Liisa Souri ja OTK Pentti Itkonen sekä varalle OTK Esko T Aro.

6

Valtakunnansovittelijan työn ja sovittelutoiminnan uudistaminen valmisteltiin vuoden 2008 aikana ja lopulliset ehdotukset johtavat lainsäädäntöuudistukseen vuoden 20009 aikana.

Tulo-, talous- ja veropolitiikka Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilta alkanut maailmantalouden kriisi heijastui Suomeen nopeasti vuoden 2008 jälkipuoliskolla. Vielä elokuussa vuoden 2008 talouskasvuksi arvioitiin 2,8 %, mutta arvio painui 1,7 %:iin vuoden loppuun mennessä. Valtion vuoden 2009 budjetti rakennettiin 1,8 %:in kasvun varaan, mutta loppuvuodesta kasvun ennakoitiin painuvan miinusmerkkiseksi.

Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi vuonna 2008 edellisestä vuodesta 5,5 %. Kuluttajahinnat nousivat 4,1 prosenttia. Akavan oman ansiokehitysseurannan mukaan (Akavalaisten ansiotasoindeksi Akava ATI) akavalaisten ansiot nousivat vuonna 2007 yhtä paljon kuin muiden palkansaajien ja saman kehityksen arvioidaan jatkuneen myös vuonna 2008.

Koska palkansaajien verotusta tarkistettiin vain ansiotason nousulla, nettopalkat nousivat kuten bruttopalkat. Korkean inflaation vuoksi työssä olevien palkansaajien ostovoima kasvoi vuonna 2008 vain 1,5 % edellisestä vuodesta, joka oli myös akavalaisten ostovoiman kasvu.

Valtioneuvoston kanslia asetti 22. lokakuuta 2008 tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan neljäksi vuodeksi. Sen edeltäjä on Tulopoliittinen selvitystoimikunta (TUPOSETO). Toimikunta laatii taloudellisia selvityksiä ja laskelmia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja sekä päätöksentekoa varten. Toimikunta seuraa työmarkkinaratkaisujen toteutumista ja arvioi niiden vaikutuksia – ottamalla myös huomioon euroalueen vaatimukset sekä työmarkkinoiden vakauden ja toimivuuden. Lisäksi toimikunta toimii keskustelufoorumina, joka arvioi palkanmuodostuksen ja sopimustoiminnan mahdollisuuksia tukea työmarkkinoiden toimivuutta ja työllisyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kuvio 2 Arvio brutto- ja nettopalkkojen sekä ostovoiman muutoksista 2007 - 2009, % Bruttopalkka 2007, e/kk

2007->2008 Brutto

Netto

2008->2009

Ostovoima 2

Brutto

Netto

2007->2009

Ostovoima 2

Brutto

Netto

Ostovoima 2

1 600

5,5

5,8

1,6

5,0

6,2

4,6

10,8

12,3

6,3

2 000

5,5

5,4

1,3

5,0

6,2

4,6

10,8

11,9

6,0

2 500

5,5

5,6

1,5

5,0

6,2

4,6

10,8

12,2

6,2

3 000

5,5

5,4

1,3

5,0

6,1

4,6

10,8

11,9

5,9

3 500

5,5

5,6

1,4

5,0

6,2

4,7

10,8

12,2

6,2

4000 1

5,5

5,7

1,5

5,0

6,3

4,8

10,8

12,4

6,4

4 500

5,5

5,8

1,6

5,0

6,4

4,8

10,8

12,6

6,5

5 100

5,5

5,7

1,5

5,0

6,3

4,8

10,8

12,4

6,3

5 500

5,5

5,5

1,3

5,0

6,3

4,8

10,8

12,1

6,1

6 500

5,5

5,7

1,5

5,0

6,3

4,8

10,8

12,4

6,4

7 500

5,5

5,9

1,7

5,0

6,5

4,9

10,8

12,8

6,7

8 100

5,5

6,0

1,8

5,0

6,5

4,9

10,8

12,9

6,9

1) Akavalainen 2) Ostovoimassa huomioitu inflaatio 2008 4,1 % ja 2009 1,5 % 15.1.2009 talouspoliittinen yksikkĂś

7

Koulutuspolitiikka Yliopistouudistus eteni vauhdikkaasti Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistaminen eteni Vanhasen II hallitusohjelmassa linjatun suuntaisesti. Akava osallistui keskusteluun ja vaikutti lain sisältöön ja otti asiaan kantaa useaan eri otteeseen. Lakiluonnoksesta järjestetyllä lausuntokierroksella Akava totesi uudistuksen periaatteiden olevan oikeansuuntaisia, mutta yliopistojen toimintaedellytysten parantamisen kannalta riittämättömiä.

Keskeisimpiä uudistuksen tavoitteina Akavalle olivat yliopistojen perusrahoituksen jälkeenjääneen tason korottaminen ja elinikäisen oppimisen sekä täydennyskoulutuksen säätäminen osaksi yliopistojen perustehtävää. Ilman lisäresursseja uudistuksen tavoitteiden nähtiin kuitenkin vaarantuvan. Merkittävänä uudistuksen kannalta pidettiin myös sitä, miten uudistuksen työ jalkautuisi yliopistojen laitostasolle. Koko uudistuksen olennaisimpana tavoitteena ei nähty hallinnon näkökulmaa vaan se, että tiedeyhteisö voi keskittyä laadukkaan tieteen tekemiseen ja korkeatasoiseen opetukseen hallinnoinnin sijaan.

Osana yliopistouudistusta uudistetaan myös niiden rahoitus- ja ohjausmallia. Akava kommentoi loppuvuodesta esille tullutta yliopistojen uutta ohjaus- ja rahoitusmallia, ja totesi sen olevan oikeansuuntainen. Akava katsoi, että yliopistoja tulisi jatkossa palkita nykyistä enemmän laadukkaasta ja tuloksellisesta toiminnasta, joten se edellytti, että tulosten on korostuttava rahanjaossa esitettyä enemmän. Akavan mukaan voimassa ollut malli keskittyi liiaksi tutkintotavoitteisiin, mikä johtaa pahimmillaan mm. ylikoulutukseen. Hyvänä nähtiin nykyistä pidempi aikajänne toiminnan suunnittelussa, mikä vahvistaa yliopistojen profiloitumista.

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta (AKKU) jatkettiin. Työ jaettiin johtoryhmätasolta työryhmiin, jotka pohtivat rahoitusta, tarjontaa, maahanmuuttajakysymyksiä, aluehallintoa ja aikuiskoulutusetuuksia. Lisäksi opetusministeri Sari Sarkomaa asetti erillisen työryhmän pohtimaan korkeakoulujen 8

aikuiskoulutuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Akava toimi AKKU-työskentelyn ja sen eri osien osapuolena. Erityisenä painopisteenä Akavan kannalta oli korkeakoulujen aikuiskoulutustarjonta. Aikuiskoulutustarjontaa pohtinut työryhmä päätyi esittämään oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen toteuttamista korkeakouluissa ja ns. erityispätevyyksien luomista osaksi korkeakoulujen aikuiskoulutustarjontaa.

Akava kantoi huolta erityisesti yliopistojen aikuiskoulutustarjonnan surkeasta tilasta. Akava kannatti ajatusta erityispätevyyksien, jotka ovat noin vuoden mittaisia opintokokonaisuuksia, tuomisesta yliopistoihin ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintojen rinnalle. Tämä haluttiin kuitenkin resursoitavan lisämäärärahoin. Suuri osa lyhytaikaisesta, taantuman mukanaan tuomasta koulutustarpeesta ja -malleista jäi ratkaistavaksi tammikuussa 2009 valtioneuvoston lisäbudjettikäsittelyssä.

Työelämän linjaukset Työelämän lainsäädännössä ”suvantovaihe” Yhteistoimintalain valvontaa esitettiin tehostettavaksi perustamalla työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen uusi yhteistoiminta-asiamiehen tehtävä. Valvontaa täydentää työsuojeluviranomaisten ilmoitusvelvollisuus asiamiehelle yhteistoiminta-asioiden rikkomuksista. Akava tuki esitystä tältä osin, mutta vaatii muiden palkansaajakeskusjärjestöjen tavoin yhteistä kolmikantaista neuvottelukuntaa yhteistoiminta-asiamiehen toiminnan tueksi.

Henkilöstörahastolain kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä pyrkii yksinkertaistamaan henkilöstörahastojen perustamista ja toimintaa. Työryhmän toimeksianto jatkuu vielä kevään 2009 ajan. Omaishoitajien hoitovapaata koskeva lakihanke käynnistettiin, mutta yksimielisyyttä sen toteuttamistavasta ei saavutettu.

Vaikka ns. työsuhdeolettamaa, jota kaavaillaan tekijänoikeuslakiin, vaikuttaa suoraan työsuhteen ehtoihin, asiaa valmisteltiin kolmikantaisen lainsäädäntömenettelyn ulkopuolella. Akava vastusti jyrkästi olettamasäännöstä ja jatkaa vastatoimia yhdessä muiden etujärjestöjen kanssa.

Vuokratyöntekijöiden asemaan saatiin parannuksia: koeajan käyttömahdollisuuksia kavennettiin ja vahvistettiin käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajan toimivaltuuksia edustaa vuokratyöntekijää ja saada häntä koskevia tietoja.

tusmateriaalia. Tilaisuudet olivat onnistuneita. Kampanja tavoitti alueellisesti sekä työntekijöiden ja työnantajien edustajia että paikallista mediaa. Hanke liittyi EU-tason työmarkkinaosapuolten työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen kansalliseen toimenpanoon.

Maanpuolustusvelvollisten työsuhdeturvaa parannettiin.

Vapaaehtoista palvelusta suorittavien naisten ja siviilipalveluksessa olevien työsuhdeturva on nyt yhdenvertainen muiden maanpuolustajien kanssa.

Häirintää ja väkivaltaa koskevan EU-tason puitesopimuksen implementointi aloitettiin toimintavuonna. Sopimuksesta saatiin neuvoteltua käännös englannista suomeksi.

Akava osallistuu aktiivisesti implementointityöhön, joka jatkuu edelleen.

Työlainsäädännön toimivuutta arvioimaan perustettiin työelämän sääntely -työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida työmarkkinoiden toimivuuteen vaikuttavaa lainsäädäntöä.

Toimeksianto liittyy kansallisen joustoturvamallin kehittämiseen. Arvioinnissa keskitytään työvoiman käyttötapoihin, työaikasääntelyyn, yritystoiminnan muutosten hallintaan ja paikalliseen sopimiseen. Akavalle on tärkeää estää työmarkkinoiden segmentoituminen ja parantaa työntekijän mahdollisuuksia työn ja perhe-elämä yhteensovittamiseksi. Tässä yhteydessä jatketaan neuvotteluja omaishoitajien hoitovapaaoikeudesta.

Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamiseksi asetettiin toimikunta oikeusministeriössä. Työelämän osalta valmistelu eriytettiin työelämäjaostoon, joka toimii Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Toimikunnan tavoitteena on saattaa yhdenvertaisuutta koskeva kansallinen lainsäädäntö vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia.

Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli myös arvioida yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain yhdistämistä, mikä kuitenkin kaatui työmarkkinaosapuolten vastustukseen.

Akava on ollut mukana sekä oikeusministeriön johdolla toimivassa toimikunnassa että Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toimivassa työelämäjaostossa.

Akava osallistui aktiivisesti hallituksen samapalkkaisuusohjelman toteuttamiseen. Työmarkkinaosapuolten yhteistyöelin Tasa-arvon pyöreä pöytä juhli kymmenvuotistaivaltaan seminaarilla, jonka järjestämisestä Akava vastasi.

Työsuojelussa työmarkkinaosapuolet yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa toteuttivat yhteisen stressikampanjan. Kampanjaan sisältyi seminaari kuudella eri paikkakunnalla ja kampanjan myötä toteutettiin koulu-

Työsuojelua koskeva aineellinen lainsäädäntö on vastikään uudistettu. Toimintavuonna käynnistyivät sosiaali- ja terveysministeriön johdolla hankkeet kosteusvauriomikrobien aiheuttamien terveysongelmien hallitsemiseksi työsuojelun keinoin. Samoin käynnistyi hanke väkivallan ehkäisemiseksi työelämässä. Akavan tavoitteena on saada hallintaan kosteusvauriomikrobien aiheuttamien terveysvaarojen poistaminen ja hallitseminen sekä turvata jäsenistölle oikeus turvalliseen, väkivallattomaan työympäristöön.

Akavan tavoitteena on tehostaa lainsäädäntöä siten, että työnantaja aktiivisesti turvaa työntekijöille turvallisen työympäristön.

Työvoimapolitiikka Monivuotinen talouden nousukausi päättyi syksyllä kuin betoniseinään. Finanssimarkkinoilta alkanut kriisi levisi reaalitalouteen nopeasti ja hyvä työllisyyskehitys lakkasi vuoden loppuun mennessä. Lomautettujen määrä nousi nopeasti melkein 50 000 henkilöön. Sanat ”työvoimapula” ja ”kohtaanto-ongelma” katosivat työmarkkinatilannetta käsittelevistä puheista lähes täysin. Niiden sijaan keskustelu siirtyi ”yt-neuvotteluihin” ja ”elvytykseen”. Työmarkkinoiden tilannekuva kääntyi siis syksyn aikana kertaväännöllä ylösalaisin.

Akavalaisten ryhmien työllisyyskehitys oli hieman etuajassa yleiseen työllisyyskehitykseen nähden: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien lukumäärä kääntyi nousuun jo kesällä, kun kaikkien työttömien lukumäärä alkoi kasvaa vasta vuodenvaihteessa. Tähän tosin vaikutti yliopistojen tutkinnonuudistuksen siirtymäajan päättyminen, jonka seurauksena työmarkkinoille tulvi 9

touko-heinäkuussa tuhansittain ”ylimääräisiä” maistereita.

Vuonna 2008 yliopistoista valmistui noin 8 000 maisteria enemmän kuin viime vuosina keskimäärin, joten puhuttiin ns. maisterisumasta.

Alemman korkeakouluasteen työttömien lukumäärä kääntyi nousuun vasta marraskuussa – suunnilleen yleisen työttömyyskehityksen mukaisesti. Tutkija-asteen koulutuksen, lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon, suorittaneiden työttömien lukumäärä nousi myös vuonna 2008; se on Suomessa vähentynyt koko 2000-luvulla ainoastaan vuosina 2001 ja 2007.

Akava toi jälleen koko vuoden ajan voimakkaasti esille tarvetta uudistaa koulutuksen ennakointijärjestelmää ja suhtautua kriittisesti joidenkin korkeakouluasteen koulutusalojen opiskelupaikkojen määriin. Takavuosien ylikoulutus näkyi edelleen selvästi sekä korkeana työttömien määränä että epätarkoituksenmukaisena työllistymisenä.

Jälkimmäiseen saatiin tukevasti lisävalaisua ”Kitkaa ja kasautuvia vaikeuksia” -tutkimuksesta, joka osoitti, että useilla akavalaisilla koulutusaloilla on koulutusta vastaamattoman työllistymisen ongelma. Tutkimuksen julkaisu elokuun alussa aiheutti laajan julkisen keskustelun televisiossa, radiossa, lehdistössä sekä internetin keskustelupalstoilla. Korkeasti koulutettujen työttömyysongelma pysyi lähes kestoaiheena koko loppuvuoden ajan.

Kolmikantainen Siirtymät työmarkkinoilla -työryhmä aloitti syksyllä toimintansa. Se on yksi kolmesta Joustoturvatyöryhmän alaisista työryhmistä, jonka puheenjohtajana toimi työministeri. Ryhmä otti ensimmäisenä työlistalleen muutosturvan toimintamallin kehittämisen ja työnvälitystyön vahvan alun kehittämisen, mutta työryhmän työ oli vuoden 2008 lopussa vasta alussa. Muutosturvaa kehitettiin vuoden 2008 lopussa myös monissa muissa työryhmissä.

Akava alkoi vuoden lopussa julkaista kuukausittain Akavan työttömyyskatsaus -nimellä työttömyystilastoihin perustuvaa yhteenvetoa. Katsauksessa kuvaillaan keskeisiä seikkoja korkeasti koulutettujen työttömyystilanteesta ja esitetään työttömyydestä myös pidemmän aikavälin rakenteellisia ilmiöitä.

10

Työvoimatoimikunnat, jotka toimivat työvoimatoimistojen yhteydessä, lakkautettiin vuoden 2008 lopussa.

Niiden tilalle perustettiin työ- ja elinkeinotoimistojen yhteydessä toimivat työllisyyden edistämistoimikunnat, joiden tehtävänä on paikallisten työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen, muutostilanteisiin varautuminen ja yhteistyön lisääminen paikallisten toimijoiden kesken.

Akava osallistui työryhmän jäsenenä uusien työllisyyden edistämistoimikuntien kehittämistyöhön. Toimikunnissa ovat paikallisesti edustettuina TE-toimisto, palkansaaja- ja työnantajajärjestöt, kunta ja eräitä muita yhteistyötahoja.

Akava sai vuoden lopussa toteutetussa nimitysruljanssissa varsin hyvän tuloksen: vain kaksi toimikuntaa 74 perustettavasta toimikunnasta jäi ilman akavalaista edustusta.

Tässä oli huomattava parannus päättyneeseen toimikuntakauteen verrattuna.

Valtion aluehallinnon uudistus eteni Aluehallinnon uudistamishankkeessa vahvistetaan maakunnan liittojen toimivaltaa aluekehittämistyön kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena. Valtion aluehallinnon tehtävät järjestetään kahteen uuteen viranomaiseen, joihin kootaan ja uudelleen organisoidaan tehtävät valtion nykyisistä kuudesta viranomaisesta: lääninhallitukset, TE-keskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, työsuojelupiirit ja tiepiirit. Uudet viranomaiset ovat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Aluehallintovirasto. Uudistuksen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tuloksellisesti ja tehokkaasti toimiva aluehallinto. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2010 alussa.

Aluehallinnon uudistamishanke luovutti väliraporttinsa huhtikuussa hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle.

Väliraportista ei pyydetty lausuntoja. Akava piti hanketta kuitenkin niin merkittävänä, että se antoi asiasta oman lausuntonsa. Siinä Akava kantoi huolta muun muassa viranomaisissa tarvittavasta asiantuntemuksen tasosta, palveluiden saatavuudesta, koulutuspolitiikan valtakunnallisesta koordinaatiosta ja opetusministeriön roolista sekä työsuojelun itsenäisen aseman ja resurssien säilymisestä sekä henkilöstön asemasta. Akava seurasi aluehallintouudistuksen etenemistä myös työryhmätyöskentelyn aikana ja osallistui kuulemistilaisuuksiin. Uudistuksen valmistelu jatkuu vuonna 2009.

Akava antoi omat kuntatavoitteensa Vuoden 2008 lokakuussa oli kuntavaalit. Kuntien merkitys kansalaisten hyvinvoinnin turvaajana on ratkaiseva. Akava halusi evästää tulevia kuntien päättäjiä tekemään viisaita ratkaisuja asioista, jotka koskevat kaikkia kuntalaisia, joten Akava julkaisi huhtikuussa omat kuntatavoitteensa vuosille 2009–2012.

tehdyt määräaikaiset muutokset eläkelaitosten sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta koskeviin säännöksiin, jotka ovat vuoteen 2011 asti voimassa. Lisäksi valmistelu jatkuu edelleen muun muassa viimeistä eläkelaitosta koskevien muutosten osalta sekä sosiaaliturvakomitean toimeksiantona tulleen työkyvyttömyyseläkkeellä olevan töihinpaluun helpottamista koskevien säännösten osalta.

Akava katsoo, että kunnallisten hyvinvointipalveluiden järjestäminen ja niiden laadukkuudesta huolehtiminen pitää edelleenkin säilyttää kunnilla. Kuntien ei kuitenkaan tarvitse tuottaa kaikkia palveluita itse. Eri kuntien palvelutarve ja rakenne vaihtelevat suuresti, koska niiden väestörakennekin vaihtelee. Hyvin toimivat kunnat luovat kuntalaisilleen turvallisen elin-, asuin- ja työskentelyympäristön.

Maksuperusteisia lisäeläkejärjestelyjä koskevassa laissa määritellään kyseinen eläke, järjestelyyn liittyvät muut käsitteet ja sen vähimmäisvaatimukset. Laki tuli voimaan vuoden 2009 alusta. Se mahdollistaa nyt myös eläkesäätiöille ja -kassoille maksuperusteisten lisäeläkkeiden tarjoamisen, joka aiemmin on ollut mahdollista vain henkivakuutusyhtiöille.

Kuntatavoitteissaan Akava tarkasteli kunnan toimintaa eri roolien kautta: kunta hyvinvoinnin turvaajana, kunta elinkeinopoliittisena toimijana, kunta työnantajana ja kunta hallinnon ja yhteistyön kehittäjänä. Lisäksi tarkasteltiin valtion roolia vastuun kantajana.

Sosiaalipolitiikka SATA-komitea Sosiaaliturvaa uudistava SATA-komitea asetettiin vuonna 2007 ja se jatkoi työtään toimintavuoden aikana. Komitea teki erilaisia selvityksiä ja sellaisia esityksiä, joilla ei yleensä ollut kustannusvaikutuksia. Akavan tavoitteena oli ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kehittäminen, työntekoon kannustaminen ja kannustinloukkujen purkaminen.

Komitea ei saanut yleislinjauksiaan valmiiksi toimintavuoden aikana. Eri osapuolten näkemykset olivat erityisesti työttömyysturvan kehittämisessä kaukana toisistaan.

Tämän johdosta maan hallitus antoi komitealle jatkoaikaa linjausten tekemiseen alkuvuodelle 2009.

Eläkelainsäädäntö Toimintavuonna valmisteltiin kolmikantaisesti useita työeläkelainsäädäntöön liittyviä muutoksia. Tärkeimpiä valmisteltavia muutoksia olivat maksuperusteisten lisäeläkejärjestelyjen mahdollistaminen eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa, apurahansaajien eläke- ja muun sosiaaliturvan järjestäminen sekä rahoitusmarkkinakriisin johdosta

Apurahansaajien eläke- ja muun sosiaaliturvan järjestäminen on pitkään ollut Akavan tavoitteena ja se toteutettiin vuoden 2009 alusta lukien. Säännökset on kirjoitettu maatalousyrittäjien eläkelakiin ja eläkkeiden toimeenpanosta vastaa maatalousyrittäjien eläkelaitos.

Kelarahoitus ja sairausvakuutus Kansaneläkelaitoksen rahoitusta uudistettiin vuoden 2009 alusta voimaantulleella lailla. Tavoitteena oli selkeyttää rahoitusosuuksia, kohdentaa toimeenpanokulut tarkemmin eri etuuksien osalta ja ylipäätään tehdä rahoitusjärjestelmästä läpinäkyvämpi. Tarkoituksena on mm. vähentää tulevaisuudessa valtion takuusuoritusten tarvetta.

Sairausvakuutusmaksuun liittyen väljennettiin sairausvakuutusrahaston ali- ja ylijäämän vaihteluväliä, jonka pitäisi vähentää maksun korotus- ja alennusvaihtelua.

Lisäksi maksu määrätään jatkossa vuosittain lain sijasta asetuksella.

Tapaturmavakuutuslainsäädännön kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä sai työnsä päätökseen. Työryhmän muistio sisälsi monia yhteisesti hyväksyttyjä kannanottoja vanhentuneen lainsäädännön uudistamiseksi. Kuitenkin monia tärkeitä kysymyksiä jäi erimieliseksi. Uudistustyön eteneminen oli epäselvää toimintavuoden lopussa ja työmarkkinaosapuolet tahoillaan esittivät epäilyjä hankkeen jatkumisesta.

11

Elinkeinopolitiikka Akavalaisen elinkeinopolitiikan painopiste vuoden 2008 aikana oli yrittäjyys-, energia- ja elvytyspolitiikassa.

Akavassa on yli 20 000 ammatinharjoittajaa ja yrittäjää.

Suuri osa toimii yksin yrittäjinä ja kaksi kolmasosaa toimii sosiaali- ja terveysalalla.

Elinkeinopolitiikka oli kattavasti esillä Akavan kuntavaalitavoitteissa, joissa esitettiin muun muassa, että kuntien on laadittava elinkeinorakenteen riskikartoitus ja luotava edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle ja suotuisa toimintaympäristö yrittäjyydelle. Lisäksi esitettiin, että päätöksenteon on oltava nopeaa elinkeinoelämän lupa- ja tukiasioissa ja että kuntalaisten hyvinvoinnin perustana tulisi olla kestävän kehityksen periaatteet.

Energiapolitiikassa alkoi uusi ajanjakso sen jälkeen, kun Euroopan unionin komissio tammikuussa esitti näkemyksensä siitä, miten kunkin jäsenmaan tulisi leikata kasvihuonepäästöjään ja lisätä uusiutuvan energian tuotantomäärää.

Akava piti vaatimuksia haasteellisina, mutta mahdollisina, samoin Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ja Suomen hallitus.

Ydinvoiman lisärakentaminen tuli taas ajankohtaiseksi, kun kolme eri tahoa jätti ympäristöselvityksensä tai periaatehakemuksensa työ- ja elinkeinoministeriöön. Akava päätti olla ottamatta yksityiskohtaisesti kantaa minkään hakemuksen puolesta, vaan antoi lausunnon ydinvoiman lisärakentamisesta periaatteellisella tasolla. Akavan mukaan sähköntuotannon omavaraisuuden nostaminen on energiapolitiikan tärkeimpiä tavoitteita.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto hyväksyi joulukuussa kannanoton yrittäjien sosiaaliturvan parantamisesta. Aihe on ajankohtainen, sillä virkamiestyöryhmä valmistelee asian tiimoilta ehdotuksia kevääseen 2009 mennessä. Julkisen sektorin jaosto on seurannut hallituksen selonteon valmistelua hankintalain toimivuudesta. Se linjasi kantansa kevään aikana ja saattoi ne valmisteluryhmän tietoon. Eduskunnalle annetussa selonteossa on kiitettävästi huomioitu Akavan esittämä kritiikki siitä, että hankintamenettely ei käytännössä toimi toivutulla tavalla.

12

Akavan elinkeinopoliittinen seminaari järjestettiin toukokuussa ja se käsitteli valtioneuvoston antamaa innovaatiostrategiaa. Ulkopuolisina puhujina olivat innovaatiostrategian ohjausryhmän puheenjohtaja Esko Aho ja TEM:in innovaatio-osaston päällikkö Petri Peltonen.

Yrittäjätoiminnassa järjestettiin erilaisia keskustelutilaisuuksia ja seminaareja. Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman johtaja Rauno Vanhanen vieraili Akavassa kesällä. Akavan yrittäjäseminaari 2008 järjestettiin lokakuussa ja siinä käsiteltiin kahta teemaa: yrittäjän sosiaaliturvaa ja yrittäjän haasteita 2020-luvulla.

Akava osallistui yhtenä tahona Perheyritysten liiton ja palkansaajajärjestöjen foorumiin. Yhteistyön aloittamiseksi päätettiin kirjoittaa yhteinen kannanotto, joka valmistuu 2009 keväällä. Eettinen Foorumi 2008 järjestettiin Akavan isännöimänä syyskuussa. Teemana oli kuluttajan vastuu.

Akava teetti seminaaria varten kyselyn kuluttajien mielipiteistä. Tulosten mukaan akavalainen kuluttaja suosii kotimaisia tuotteita.

Akavan elinkeinopoliittisessa edunvalvonnassa painopiste on ollut niissä kymmenissä kolmikantatyöryhmissä, joissa Akavalla on ollut edustus. Työryhmähankkeet ovat liittyneet muun muassa yrittäjyyskoulutukseen, yrittäjyystoiminnan byrokratian ja kilpailuesteiden vähentämiseen, energiatehokkuuteen sekä EU:n yrittäjyys- ja kilpailukykypolitiikkaan.

Opiskelijoiden edunvalvonta Vuonna 2008 keskeisiä asioita opiskelijoiden edunvalvonnassa olivat korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelut, yliopistolakiuudistus, sosiaaliturvan kokonaisuudistus opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden näkökulmasta sekä työelämätietouden parantaminen. Muutoskisa-kampanjan yhteydessä AOVAn puheenjohtaja tapasi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreita.

Yksi toimintavuoden keskeisistä edunvalvonnallisista projekteista oli Harjoittelumanifesti-kiertue, jonka Akava toteutti yhteistyössä kahdeksan jäsenliiton kanssa. Kiertueella vierailtiin Suomen kaikissa monialayliopistoissa

pitämässä näyttelyosastoa ja tapaamassa opetuksesta vastaavia vararehtoreita ja harjoitteluista vastaavia henkilöitä.

Harjoittelumanifesti sai erittäin hyvää palautetta sekä opiskelijoilta että yliopistojen henkilökunnalta. Kiertueen konkreettisina saavutuksina voidaan pitää, että joissain yliopistoissa korotettiin harjoittelijoiden palkkioita työssäoloehtoa kartuttavalle tasolle, kuten kiertueen viestinnässä vaadittiin.

Akava Camp -kiertue teki Akavaa ja sen jäsenliittoja tunnetuksi korkeakouluissa sekä välitti opiskelijoille työelämätietoutta. Kiertuetapahtumia järjestettiin syksyllä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Helsingissä, Vaasassa, Porissa, Oulussa, Tampereella, Kuopiossa ja Turussa.

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA järjesti helmikuussa ”Loppuun palanut jo syttyessään” -seminaarin yhteistyössä

SYL:n ja SAMOK:n kanssa. Seminaarin aiheena oli opiskelijoiden fyysinen ja henkinen hyvinvointi. Puhujana oli muun muassa ministeri Sari Sarkomaa.

Monien edellisten vaalien tapaan AOVA laati kunnallisvaaleja silmälläpitäen omat tavoitteensa, joita vietiin voimakkaasti eteenpäin muiden opiskelijajärjestöjen kanssa.

Ennen kunnallisvaaleja opiskelijajärjestöt tekivät myös Valta nuorille -kampanjan, jonka tavoitteena oli parantaa nuorten äänestysaktiivisuutta kunnallisvaaleissa.

Paras kesätyönantaja -kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2008. Sen tavoitteena on kiinnittää huomiota hyviin käytäntöihin, jotka tekevät kesätyöstä onnistuneen kokemuksen sekä kesätyöntekijälle että -työnantajalle.

Palkinto luovutettiin marraskuussa Pöyry Civil Oyj:lle, joka on toiminut esimerkillisenä kesätyönantajana.

akava

CAMP 2008

Paljonko ke sätöistä kan nattaa pyytää palk kaa?

Millaiset ura näkymät opiskelualalla ni on?

Saanko palk kaa, jos sair astun?

Kehen otan yhteyttä, jo s työpaikalla ilmenee ong elmia?

Kuka ajaa et ujani työpaik alla?

Vastauksia se kä Akava Cam p kiertueaikata ulu osoittees ta www.akava camp.

13

Kansainvälinen edunvalvonta Työelämän direktiivit Työelämän direktiivien käsittely saatiin vuoden 2008 aikana uudelle alulle. Akava ja muut palkansaajajärjestöt olivat vaatineet uusia esityksiä työelämän säädöksiksi ja päätöksiä niistä. Aloitteentekijä komissio antoi niin sanotun sosiaaliagendan, jolla virkistettiin sen esitystoimintaa. Komissio väläytti aloitemahdollisuutta esimerkiksi puitteiden luomiseksi ylikansalliselle työehtosopimustoiminnalle.

Loppuvuonna – monen vuoden kiistojen jälkeen – saatiin hyväksyttyä vuokratyösäädös ja EWC-direktiivin uudistus, joita Akavakin oli vaatinut. Työelämän tasa-arvon ja työsuojelun kysymyksissä ei kuitenkaan saavutettu vastaavia läpimurtoja. Lisäksi hyväksyttiin korkeakoulutettujen maahanmuuttodirektiivi, ns. Blue Card -direktiivi, vaikka Akava ei arvioinutkaan sitä kovin hyödylliseksi.

Euroopan parlamentti tuki työaikadirektiivin muuttamista palkansaajille edullisempaan suuntaan, mutta parlamentti ja jäsenmaiden hallitukset eivät vielä saavuttaneet yhteistä kantaa.

Lähialueyhteistyö Itämeren ay-verkoston BASTUNin toimintaa kehitettiin aktiivisesti. Verkostoon kuuluu Akava mukaan lukien 22 palkansaajakeskusjärjestöä Itämeren alueen maista. Syyskokouksessa Kööpenhaminassa hyväksyttiin kannanotot komission valmisteilla olevaan Itämeristrategiaan, työvoiman liikkuvuuteen Itämeren alueella ja Valko-Venäjän vapaan ay-liikkeen asemaan. Tärkein saavutus oli kolmivuotisen EU-rahoitteisen Baltic Sea Labour Network -hankkeen hyväksyntä ja aloitus loppusyksystä. Lisäksi BASTUN on vaikuttanut aktiivisesti komission Itämeristrategian valmisteluun ja Ruotsin EU-puheenjohtajuuskauden painopisteisiin.

Venäjä Syyskuussa Akava, SAK ja STTK tekivät yhteisen puheenjohtajatason vierailun Moskovaan, jossa tavattiin paikallisten keskusjärjestöjen edustajia ja vierailtiin Suomen suurlähetystössä. Joulukuussa valmistui Akavan laajempi selvitys Venäjän työmarkkinoista ja palkansaajista. Selvityksen suositusten mukaan myös palkansaajajärjestöjen 14

on syytä seurata Venäjän kehitystä. Toimivia yhteistyösuhteita kannattaa kehittää, vaikka yhteistyö on paikoitellen haastavaa.

Kiina Akavaa ja muita palkansaajajärjestöjä askarruttivat suhtautuminen Kiinaan, sen nousuun maailmanvallaksi ja maailman "konepajaksi" sekä suhteiden järjestäminen maan yksipuoluejärjestelmään kuuluvaan ay-järjestöön. Kiinan keskusjärjestö ACFTU oli myös palaamassa valtatekijäksi ILO:on. Aiheesta laadittiin selvitys, jossa oli mukana myös akavalaisia järjestöjä. Akava vieraili Kiinan keskusjärjestössä SAK:n ja STTK:n kanssa. Johtopäätöksenä oli, että on syytä seurata, mitä Kiinassa tapahtuu ja olla eristämättä sen paremmin maata kuin sen yksipuoluepalkansaajajärjestöä. Toisaalta kiinalaisten kanssa on otettava esiin vapaa järjestäytymis- ja lakko-oikeus sekä uudenlaisia näkökulmia ay-toimintaan.

Maailmantaso Akava seurasi talouskriisiä ja kauppapolitiikkaa osallistumalla muun muassa ulkoasiainministeriön työryhmiin ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan. OECD:n ayliikkeen neuvoa-antava komitea TUAC toimi aktiivisesti yhdessä palkansaajien maailman kattojärjestö ITUC:n kanssa ja laati suosituksien kriisin ratkaisemiseksi. Akava kuuluu molempiin järjestöihin, joiden työryhmiin ja toimintaan se osallistui.

Palkansaajajärjestöjen mukaan pelkät suhdannetoimenpiteet eivät riitä. Ne vaativat talousjärjestelmän laaja-alaista uudistamista ja korostivat, että tarvitaan ennen muuta parempaa säätelyä. Lisäksi spekulaatiotalouden on loputtava ja elvytystoimia on suunnattava kysyntäpuolelle tarjontapuolen lisäksi. Tavoitteena oli saada palkansaajajärjestöjen edustajat mukaan kriisiä käsitteleviin työryhmiin, sillä näkökulmia tarvitaan myös finanssialan ulkopuolelta.

Asialistalla olivat myös veroparatiisien sulkeminen ja kolmikantaan perustuvan kansainvälisen työjärjestön ILO:n roolin nostaminen.

Kansainvälinen työjärjestö ILO:n työkonferenssi pidettiin kesäkuussa Genevessä. Konferenssin merkittävin tulos oli yhteinen globalisaatiojulistus, jonka pohjalta työtä jatketaan. Lisäksi keskusteltiin osaamisen ja ammattitai-

don yhteydestä tuottavuuteen. Kunnon työ -tematiikkaa tuotiin esille voimakkaasti mm. Pekingin olympialaisten yhteydessä. Suomessa Akava osallistui säännöllisesti ILOneuvottelukunnan toimintaan.

Maahanmuuttopolitiikka Akava osallistui Etnisten suhteiden neuvottelukunnan toimintaan ja maahanmuuttoon liittyvien projektien ohjausryhmiin. Akavalainen painopiste on ollut korkeasti koulutetuissa maahanmuuttajissa. Akavan visiossa edellytetään, että Suomen on oltava houkutteleva maa elää ja työskennellä sekä suomalaisille että ulkomaisille osaajille.

Sisäasiainministeriössä oli vuoden kuluessa lukuisia kehityshankkeita ja -ryhmiä, joissa tavoitteena oli uudistaa maahanmuuton lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Akavalla oli muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen tapaan edustus kolmikantaisissa työryhmissä. Kehitystyön keskeisin lähtökohta oli pyrkimys työperäisen maahanmuuton lisäämiseen, joka on kirjattu maan hallitusohjelmaankin.

Tällä tavoitteella pyritään osaltaan vastaamaan väestön ikääntymisen ja työikäisen väestön vähenemisen tuomiin ongelmiin.

Järjestöllinen edunvalvonta Akavalla on yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa ollut vuodesta 1995 alkaen oma edustusto Brysselissä. Toimiston toisena johtajana on TEK:n johtaja Ari Åberg. Toimisto työskentelee sekä tiedonvälittäjänä että lobbausyksikkönä, joka edustaa suomalaisia palkansaajia.

Akava on osallistunut aktiivisesti kansainvälisten järjestöjen toimintaan tuoden esille koulutettujen ryhmien edunvalvontaa. Näihin kuuluvat Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY, Pohjolan ammatillinen yhteistyöjärjestö PAY, Koulutettujen ryhmien ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunta EUROCADRES ja palkansaajajärjestöjen maailmanliitto ITUC. Akavan edustaja on osallistunut Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työhön. Komitean 50-vuotisjuhlaa vietettiin muun muassa Helsingissä järjestetyssä EU-Venäjä -seminaarissa toukokuussa.

Työntekijän oleskelulupajärjestelmän kehittämistä koskeva hanke alkoi keväällä. Alusta alkaen oli selvää, että hankkeen tavoitteena oli paitsi lupajärjestelmän yksinkertaistaminen myös työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen lupakäsittelystä. Tältä osin palkansaajakeskusjärjestöjen tärkein yhteinen tavoite oli maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työehtojen ennakko- ja jälkivalvonnan parantaminen, jota pidettiin ehdottomana ehtona saatavuusharkinnan poistamiselle.

Akava osallistui työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman valmisteluun sen ohjausryhmän jäsenenä, joka aloitti työnsä keväällä. Toimenpideohjelman loppuraportti saatiin lähes valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Se vaikutti olevan akavalaisesta näkökulmasta hyväksyttävä kokonaisuus. Keskeiseksi kysymykseksi tässäkin nousi valvonnan toteuttaminen ja erityisesti sen resursointi. Akava ja muut palkansaajakeskusjärjestöt olivat sitä mieltä, että maininnat riittävistä resursseista ovat vain sanahelinää, mikäli samalla resursseja tosiasiassa vähennetään tuottavuusohjelman ja muiden tehostamistoimenpiteiden myötä.

15

Järjestötoiminta

Keväällä valmistui selvitys Akava-kelpoisten järjestäytymisestä. Se antoi pohjaa selvittää ja tavoitella liittokohtaisesti uusia potentiaalisia jäseniä.

Akava sai kolme jäsenhakemusta. Hallitus hyväksyi Akavan uusiksi jäsenjärjestöiksi (1.1.2009 alkaen) Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ:n, Päällystöliiton ja Kuntien Tekniset KTK:n. Akavan pienin jäsenjärjestö Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV erosi suorasta jäsenyydestä ja liittyi Akavan Erityisalojen jäseneksi. Akavan henkilöjäsenten lukumäärä kasvoi lähes 40.000 uudella jäsenellä. Jäsenmäärä vuoden 2009 alussa oli lähes 540 000.

Akavan verkostot toiminnanjohtajien ovaali pöytä (TOP), jäsenhankintavastaavat ja koulutusvastaavat, jatkoivat toimintaansa. Niiden kautta ylläpidettiin ja kehitettiin yhteistyötä, vuorovaikutusta ja viestintää Akavan ja sen jäsenjärjestöjen kesken. Vuoden aikana jatkettiin uuden koulutusohjelman Akava-akatemian suunnittelua, jonka tavoitteena on kehittää Akava-yhteisön toimijoiden osaamista.

Akava osallistui toukokuussa messuosastolla Vasemmistoliiton kuntavaaliristeilylle. Syksyllä käytiin tapaamassa eri puolueiden eduskuntaryhmiä eduskunnassa.

Marraskuussa järjestettiin ensimmäinen akavalaisten kansanedustajien tapaaminen luonnontieteen museon kahvilassa. Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili kansliansa kanssa Akavassa lokakuussa.

Akava jatkoi yhteistyötä palkansaajakeskusjärjestöjen järjestötoimijoiden kanssa. Keväällä ilmestyi palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Työmarkkinailmasto-tutkimus.

Pitkään neuvoteltua yhteistä muotoa ”Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiset linjaukset työtaistelutilanteissa” päivitykselle ei löytynyt. Akavan hallitus kuitenkin päivitti kesäkuussa ”Akava-yhteisön yhteiset periaatteet työtaistelutilanteissa” -asiakirjaa. Päivitys kuuluu: työtaistelutoimenpiteet pyritään rajaamaan siten, etteivät työtaistelutoimet aiheuta hengen- tai terveydenvaaraa.

Akava seurasi oikeusministeriössä vireillä olevaa yhdistyslain uudistamista sekä järjestötoimikunnassa että Patenttija rekisterihallituksen yhdistysasiain neuvottelukunnassa.

16

Joulukuussa Akava jätti uudistuksesta oikeusministeriölle lausuntonsa.

Opiskelijoiden järjestötoiminta Vuoden 2008 alussa Akavalla oli 100 000 opiskelijajäsentä.

Opiskelijoita Akavassa edustaa Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA. Sen puheenjohtajana vuonna 2008 toimi Heidi Handolin (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ).

AOVAssa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunnan kokous, toimeenpanovaltaa käyttävät työjaosto sekä puheenjohtajisto yhteistyössä Akavan opiskelija-asiamiehen kanssa.

Akavan opiskelijavaltuuskunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kokoontumisten yhteydessä järjestettiin koulutusta työelämäasioista ja korkeakouluopiskelijoille ajankohtaisista asioista. Vuoden toisessa seminaarissa, joka pidettiin Ylläksellä, keskityttiin eri liittojen toiminnasta keskustelemiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Siinä käynnistettiin myös aluetoimikuntien opiskelijaedustajien oppaan valmistelu. AOVAn kolmannessa kokouksessa hyväksyttiin AOVAn viestintäsuunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa AOVAn viestintää.

Maaliskuussa Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA juhli 25-vuotista taivaltaan vuosijuhlilla ja juhlajulkaisulla. Vuosijuhlat keräsivät aktiivitoimijoiden lisäksi suuren määrän vanhoja aktiiveja sekä sidosryhmien edustajia. AOVAn juhlajulkaisua jaettiin vuoden molemmilla korkeakoulukiertueilla (Harjoittelumanifesti ja Akava Camp), mikä oli osaltaan parantamassa AOVAn tunnettuutta opiskelijoiden keskuudessa.

Keskustoimiston ja jäsenjärjestöjen yhteinen ponnistus Akava Camp oli jälleen mittava jalkautuminen opiskelijoiden keskuuteen. Se käsitti yli kolmekymmentä tapahtumaa yliopistoissa, korkeakouluilla ja ammattikorkeakouluilla.

Kampanjalle oli palkattuna projektiasiamies. Kiertueen pääyhteistyökumppanina toimi Vakuutusyhtiö If.

Alueellinen järjestötoiminta Akavalla on 15 aluetoimikuntaa, joiden maantieteellinen aluejako noudattaa TE-keskusten aluejakoa. Kussakin aluetoimikunnassa toimii 25 järjestötoimikunnan nimeä-

50 000

58 100

54 300

60 000

51 300

70 000

49 000

80 000

64 100

101 300

95 700

87 900

85 900

90 000

70 200

100 000

80 400

110 000

91 200

1000 jäsentä

98 700

Akavan opiskelijamäärän kehitys 1996-2008

40 000 30 000 20 000 10 000 0

1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Lähde: Akavan tutkimus/Päivi Knuuttila.19.2.2008

Akavan opiskelijatoiminta palvelee jäsenliittoja ja jäseniä julkaisemalla oppaita.

Löydä oma liittosi:

www.järjestäydy.fi 17

mää jäsentä ja kaksi AOVAn nimeämää jäsentä. Aluetoimikuntien toimikausi on kolme vuotta. Vuosi 2008 oli meneillään olevan toimikauden toinen vuosi.

Aluetoimikuntien toiminnan painopisteitä ovat olleet työllisyys- ja innovaatiotoiminta sekä työelämän laadullinen kehittäminen. Ensin mainitun toiminnan tarkoituksena on edistää jäsenkunnan työllistymistä ja sen edellytyksiä alueella ja jälkimmäisen puolestaan jäsenten työhyvinvointia ja työssä jaksamista.

Aluetoimikunnat järjestivät omien kokoustensa lisäksi alueellisia tilaisuuksia ja vaikuttajatapaamisia. Keskustoimisto järjesti aluetoimikuntien puheenjohtajien tapaamisia.

Muutoskisa-kampanja Syys–lokakuussa järjestettiin Muutoskisa-kampanjan tapahtuma kuudella paikkakunnalla. Kampanja käsitteli työelämän muutoksia ja niihin varautumista. Paikkakunnat olivat Helsinki, Turku, Tampere, Jyväskylä Kuopio ja Oulu. Kampanja käsitteli koulutusta ja elinikäistä oppimista, esimiestyötä ja johtamista, työhyvinvoinnin merkityksen kasvua, työn ja muun elämän tasapainoa, työn kansainvälistymistä ja monikulttuurisuutta sekä ilmastonmuutoksen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia jäsenkunnalle.

18

Akavan johto kiersi maakuntia ja tapasi kampanjapäivien aikana kullakin paikkakunnalla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreita. Lisäksi se tapasi vieraili akavalaisten työpaikoilla kunta- ja valtiosektorilla ja yrityksissä tapaamassa niiden johtoa ja luottamusmiehiä. Kullakin kampanjapaikkakunnalla pidettiin lehdistötilaisuus lukuun ottamatta Tamperetta, jonka päivämäärä ajoittui heti maata kuohuttaneen Kauhajoki-murhenäytelmän jälkeen. Kampanjan avulla lisättiin Akavan näkyvyyttä toivotulla tavalla. Myös työpaikkavierailuissa ja rehtoreiden tapaamisissa vastaanotto oli hyvin myönteinen ja keskustelunaiheita riitti pitemmäksikin aikaa.

Akavan viestintästrategia valmistui vuoden 2008 aikana.

Siinä viestinnälle on määritelty kolme missiota. Ensinnäkin viestinnän tehtävänä on rakentaa vuorovaikutuksellista Akava-yhteisöä. Toiseksi se on keskeinen osa edunvalvontaa neuvottelutoiminnan ja lobbauksen ohella. Kolmanneksi viestintä on johdon strateginen kumppani. Tämä tarkoittaa sitä, että viestintä nähdään Akavan johdossa strategisena menestystekijänä.

Viestintä

Sisäinen viestintä Akavalainen-lehti Akavalainen-lehti ilmestyi poikkeuksellisesti kuusi kertaa vuonna 2008, sillä maaliskuussa julkaistiin ylimääräinen numero, AOVAn 25-vuotisjuhlanumero. Akavalainen tehtiin AOVAn juhlanumeroa lukuun ottamatta edelleen toimiston omin voimin, valokuvia ja muutamia ulkoa ostettuja juttuja lukuun ottamatta.

Syksyllä tehtiin lehden lukijatutkimus. Lukijatutkimukseen vastanneista 84 % ilmoitti haluavansa lehden jatkossakin. Lehden taiton ja vakiopalstojen uudistamista ryhdyttiin suunnittelemaan tavoitteena, että vuoden 2009 ensimmäisestä numerosta alkaen lehti olisi uudenlainen.

Lehden toimituskunnassa oli edustajia Akavan toimiston eri yksiköistä ja neuvottelujärjestöistä.

Lehden painosmäärä oli 11 000. Lehti postitettiin muun muassa luottamusmiehille, Akavan toimielinten jäsenille sekä liittojen valtuustojen ja hallitusten jäsenille.

Lehtien ilmestymiskertojen välillä lähetettiin muutama sähköinen uutiskirje, jonka jakelu on sama kuin Akavalainen-lehdellä. Viestintä julkaisi myös Akava-kalenterin ja puhelinmuistion.

Verkostot Akavalaisten tiedottajien ja lehtien toimittajien aamiaistapaamisia järjestettiin kuukausittain kesää lukuun ottamatta. Tapaamisissa kuultiin sekä Akava-yhteisön viestintäihmisten että ulkopuolisten esitelmiä ammatillisesti kiinnostavista aiheista, kuten elokuvan käytöstä viestinnän työvälineenä ja visuaalisen ilmeen uudistamisesta. Tiedottajat kävivät myös tutustumassa Ylen uutistoimitukseen.

Tiedottajaverkosto toimii tiedonvälityskanavana ja tiedottajien vertaisryhmänä, ja sen toiminta on koettu tarpeelliseksi.

Aamiaistapaamisen ohella Akava järjesti liittojen tiedottajille kaksipäiväisen opintomatkan Brysseliin kesäkuun alussa. Tiivistahtiselle matkalle osallistui 18 henkeä.

Jokaisesta hallituksen kokouksesta tehtiin sähköinen uutiskirje Puheenjohtajan lastut, jolla liittojen johdolle

tiedotettiin ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta ja hallituksen päätöksistä. Liittolehdet saivat vuoden mittaan Akavalta lähes viisikymmentä valmista artikkelia vapaasti julkaistavakseen.

Ulkoinen viestintä Tiedotustilaisuudet Viestintäyksikkö järjesti vuoden aikana Helsingissä seitsemän tiedotustilaisuutta, joista kaksi oli liittokokousten yhteydessä. Akavan kuntatavoitteet esiteltiin lehdistölle huhtikuussa. Paljon julkista keskustelua virisi Akavan tilaamasta ja elokuussa julkistamasta tutkimuksesta, joka käsitteli akateemisten työuran alkua hankaloittavia tekijöitä. Myös korkeasti koulutettujen yrittäjyyttä käsitelleestä selvityksestä järjestettiin tiedotustilaisuus. Työmarkkinatoimittajat kutsuttiin työmarkkinaseminaariin Bodominjärvelle syyskuussa. Toimittajille ja toimituksille järjestettiin myös muita taustatilaisuuksia ja tapaamisia.

Viestintä oli mukana järjestämässä syksyn Muutoskisakiertuetta. Viestintä vastasi kierroksen materiaaleista, visuaalisesta ilmeestä ja kuudesta lehdistötilaisuudesta.

Yhteistyökumppanina oli mainostoimisto Rauta.

Vuoden aikana julkaistiin kaikkiaan 48 lehdistötiedotetta.

Tiedotteet käsittelivät muun muassa palkkakartoitusten tekoa, työaikoja, työsuojelun romuttamista, yliopistojen rahoitusta ja paikallista sopimista.

Akavan asiantuntijat kirjoittivat ajankohtaisartikkeleja, kolumneja ja mielipidekirjoituksia eri lehtiin. Puheenjohtajan Suomen Kuvalehdessä tekemä ehdotus muutamien korkeakoulujen lakkauttamisesta sai aikaan paljon keskustelua Akavan sisällä, mutta myös tiedotusvälineissä.

Akavan nettisivuilla julkaistiin edelleen mediaseurantaa, joka tilattiin M-Brain Oy:ltä. Perinteinen lehtileikekooste, jota on koottu ja monistettu toimistossa päivittäin lehdistöseurantaa varten, lopetettiin kesäkuun alussa.

Viestintä kuitenkin tekee edelleen seurantaa liittolehtien ja muutamien aikakauslehtien artikkeleista, jotka kootaan monisteeksi noin kerran viikossa. STT:n uutisvirtaa seurattiin päivittäin.

19

Viestintäyhteistyö Vuoden aikana tehtiin parikymmentä yhteistä tiedotetta yhteistyössä työmarkkinakeskusjärjestöjen tai palkansaajajärjestöjen kesken.

Akava, SAK ja STTK järjestivät syksyllä ensimmäisen Työmarkkina-akatemian, jonka idea tuli Akavan viestinnästä.

Kurssi oli tarkoitettu hiljattain alalle tulleille politiikkaa, taloutta tai työmarkkinoita seuraaville toimittajille. Koulutus pidettiin kaksipäiväisenä kurssina Haikon kartanossa ja sille osallistui 15 toimittajaa. Kurssi sai osallistujilta erinomaiset arviot.

SAK:n ja STTK:n kanssa järjestettiin yhteinen tiedotustilaisuus työmarkkinapoliittisen ilmaston muutoksista, joka on vuosittain toistettava tutkimus. Palkansaajakeskusjärjestöt järjestivät jälleen yhteiset pikkujoulut työmarkkinatoimittajille.

Syksyllä oli Työturvallisuuskeskuksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen Työstressi hallintaan -kiertue, johon kuului myös tiedotustilaisuuksia maakunnissa.

Verkkopalvelu Akavan verkkopalvelu-uudistus käynnistyi alkuvuonna tarvemäärittelyllä, järjestelmätoimittajien kilpailutuksella ja sisällön suunnittelulla. Järjestelmän toimittajaksi valittiin Poutapilvi Oy. Uutta sivustoa ei saatu julkaistua vielä vuonna 2008. Akavan viestintään saatiin lisää työvoimaa, kun verkkotiedottajan paikka täytettiin marraskuun lopussa.

Ilme Akava otti käyttöön uuden logon. Akavalla on nyt käytössään kaksi logoa, joista toinen on tarkoitettu arki- ja markkinointikäyttöön ja toinen juhlavaan käyttöön.

Uuden logon kiehkura kuvaa virallisessa merkissä olevaa joonialaisen pylvään kapiteelia. Merkissä voi nähdä myös Akavan kasvua symboloivan spiraalin.

Ilmeen uudistuksessa yksinkertaistettiin hieman myös virallista logoa, joka koostuu pylväästä ja seppeleestä. Sitä käytetään vain erityisen arvokkaissa yhteyksissä. Uuden logon kiehkura on peräisin vuoden 2007 liittokokouksesta, jossa se kuvitti AKAVA takoo tulevaa -slogania. Kiehkuramerkin on suunnitellut graafikko Erkki Kiiski. Virallisen

20

merkin uudistus on graafikko Aija Aallon käsialaa.

Myös Akavan graafinen ohjeistus päivitettiin.

Tiedon hankinta ja analysointi

Akavan talouspoliittinen yksikkö teetti ja teki itse tutkimuksia, selvityksiä, tilastoja ja laskelmia yhteiskunnallisen ja järjestöllisen edunvalvonnan tueksi. Vuonna 2008 siirryttiin uudenlaiseen tiedonhallintaan ja analysointiin, jossa käytetään hyväksi mahdollisimman paljon eri tahojen keräämiä valmiita aineistoja ja sovelluksia. Toisaalta jatkettiin yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

kuvaa kansalaisten silmin mittaava mielipidetutkimus Työmarkkinailmasto 2008. Omassa osiossaan Akava esitti kysymyksen eettisestä kuluttamisesta.

Talouspoliittisen yksikön tuottamien tutkimusten ja selvitysten pohjalta järjestettiin tiedotustilaisuuksia Akavayhteisölle ja ulkoiselle medialle ja kirjoitettiin artikkeleita sekä kolumneja. Yksikön tuottamaa materiaalia käytettiin luottamusmies- ja alueellisissa koulutustilaisuuksissa. Materiaalia päivitettiin Akavan kotisivuille ja tutkijaverkoston omille sivuille.

Akavan ja yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkoston yhteistyönä teetettiin tutkimus Kitkaa ja kasautuvia vaikeuksia − akateemisten työuran alkua hankaloittavia tekijöitä. Tutkimuksen pohjatietona käytettiin aineistoa, joka oli saatu viisi vuotta aiemmin (2001) valmistuneille lähetetystä kyselystä. Vastaajilta kysyttiin syksyllä 2006 tietoja sekä valmistumishetken että vastaamishetken tilanteesta. Tutkimuksella selvitettiin kuinka valmistumisajankohdan työllisyystilanne vaikuttaa siihen, minkälaiseksi työura muodostuu. Tutkimuksen teki tutkija Juha Sainio yhdessä Akavan asiantuntijoiden kanssa.

Tilastokeskuksen tuoreimmista aineistoista selvitettiin akavalaisten ja kaikkien palkansaajien palkkausta, työelämään sijoittumista, työaikoja, ylitöitä, etätöitä sekä Akavakelpoisten järjestäytymistä koskien vuotta 2007.

Talouspoliittinen yksikkö vertaili eri maissa yksityisellä sektorilla työtä tekevien palkkoja ja niiden ostovoimaa vuonna 2008. Turun yliopiston kanssa aloitettiin hanke EU-maita koskevan ostovoimavertailun tekemisestä.

Korkeasti koulutettujen yrittäjien mielipiteitä ja asenteita mitattiin ja verrattiin muihin yrittäjiin tai palkansaajiin.

Selvityksessä käytettiin hyväksi Sampopankin suurta yrittäjätutkimusaineistoa vuodelta 2007.

Talouspoliittinen yksikkö laati laskelmia palkanmuodostuksen, verotuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen yhteisvaikutuksista talouskasvuun, työllisyyteen ja julkistalouteen JUTTA-simulaatiomallin ja Tilastokeskuksen tulonjakotilaston palveluaineiston avulla.

Talouspoliittinen yksikkö tuotti tutkimusmateriaalia Akavan muutoskisakampanjan tilaisuuksiin ja avusti kiertueen jälkiarvioinnissa.

Talouspoliittinen yksikkö avusti Akavalainen-lehden lukijatutkimuksen tekemisessä. Vuonna 2008 toistettiin tasa-arvosuunnitelmien laatimista koskeva kysely julkisen ja yksityisen sektorin luottamusmiehille. Tutkimuksessa selvitettiin tasa-arvosuunnitelmien sisältöä erityisesti palkkakartoituksien osalta. Tavoitteena oli mitata sukupuolten välisten perusteettomien palkkaerojen yleisyyttä.

Akavalaiset työmarkkinat 2008 -julkaisu käsitteli yleisimpien akavalaisten ammattien perustutkintoja, opiskelupaikkoja ja opiskelujen kestoa, palkkausta, työllisyyttä ja sijoittumista työmarkkinoille. Tiedot perustuvat jäsenjärjestöiltä saatuihin tietoihin.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyönä teetettiin viidennen kerran TNS Gallupilla työmarkkinoiden ulkoista

Yksikön tuottamista tuoreimmista ja ajankohtaisimmista tiedoista koottiin painotuotteeksi kooste ”AKAVAAKA tietoa akavalaisista työelämässä”, jota jatkossa päivitetään ja painatetaan aina keväisin ja syksyisin.

Mittarit akavalaisten työttömyydestä ja ostovoimasta Akavalaisten ryhmien työttömyystiedot päivitettiin Akavan kotisivuille kuukausittain. Tiedot perustuvat pääosin työministeriön työttömyystilastoihin. Avoimien työpaikkojen lukumäärän tilastollista seurantaa jatkettiin.

Akavalaisten ryhmien ansiotasoindeksi (AKAVA ATI 2000–2007) päivitettiin työnantajasektoreittain vuoden 2007 brutto- ja nettopalkkatiedoilla ja jaettiin neuvottelujärjestöjen käyttöön.

21

Talouspoliittisessa yksikössä tehtiin laskelmia ostovoiman muutoksista, jotka johtuivat liittokierroksella sovituista palkankorotuksista, palkansaajien verotuksessa tapahtuneista muutoksista sekä kuluttajahintojen noususta.

Talouspoliittinen yksikkö piti yllä verotukseen liittyvää tilastografiikkaa.

Tutkimustiedolla tukea työelämän edunvalvontaan Työelämän tutkimuksella tuettiin työelämän kehittämiseen liittyvää edunvalvontaa Akavan toiminnan suuntaviivat 2008-2011 asiakirjan mukaisesti. Tutkimuksen painopisteitä olivat korkeasti koulutettujen työolot, työajat, työhyvinvointi sekä työn ja perheen yhteensovittaminen.

Tutkimustietoja hankittiin Palkansaajien Tutkimuslaitoksen, Tilastokeskuksen, Työterveyslaitoksen ja muiden tutkimustahojen valmiista aineistoista. Talouspoliittinen yksikkö hankki Tilastokeskuksen Työolotutkimus 2008 -aineiston käyttöönsä. Aineisto antaa mahdollisuuden vertailla akavalaisten palkansaajien työolojen kehitystä aiempiin, vuoden 1997 ja 2003 aineistoihin.

Aktiivista yhteistyötä ja verkostoja Akavan työelämän toimikunnan asettama tutkimusjaos käsitteli ja koordinoi keskusjärjestön ja jäsenjärjestöjen tutkimustoimintaa. Akavan työelämän tutkimusjaos, ekonomistiryhmä ja talouspoliittinen yksikkö järjestivät koulutus- ja seminaaritilaisuuksia, joihin osallistui myös ulkopuolisia luennoitsijoita. Akavalaisten tutkijoiden perinteinen tutkimusseminaari pidettiin syyskuussa 2008.

Talouspoliittinen yksikkö osallistui useisiin työmarkkinaosapuolten sopimuksilla käynnistettyjen tutkimushankkeiden ohjausryhmiin. Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmän toteuttama laaja, eri työnantajasektorit kattava paikallista sopimista selvittävä tutkimushanke valmistui keväällä 2008.

Akavan talouspoliittisen yksikön edustaja toimi myös ohjausryhmän puheenjohtajana perhevapaavalintoja ja niiden kustannuksia koskeneessa tutkimushankkeessa, joka valmistui tammikuussa 2008. Kyseessä oli Palkansaajien Tutkimuslaitoksen, Etlan, Työterveyslaitoksen ja Kelan yhteistyöhanke, joka toteutettiin Euroopan sosiaalirahas22

ton ESR rahoituksella. Tutkimusyksikkö osallistui myös Stakesin Perhevapaat ja työelämän tasa-arvo -hankkeen ohjausryhmään. Hankkeen loppuseminaari pidettiin joulukuussa 2008.

Akavan talouspolitiikan edustaja oli myös seuraavissa ohjausryhmissä: ESR:n ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Tilastokeskuksen, Etlan ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteishanke ”Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot” sekä Etlan, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Työsuojelurahaston tukema hanke, jossa analysoitiin suomalaista palkkarakennetta ja sen pitkän aikavälin kehitystä.

Panostusta tuottavuuden ja innovatiivisten työyhteisöjen kehittämiseen Työelämän laadun ja työn tuottavuuden samanaikainen kehittäminen oli esillä monilla foorumeilla. Talouspoliittinen yksikkö osallistui muun muassa hallitusohjelmaan sisältyvän Työn, yrittämisen ja työelämän laadun poikkihallinnolliseen ohjelmaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämän Joustoturvahankkeen Työelämän laatu -työryhmän työhön. Yksikkö panosti myös paljon Työelämän kehittämisohjelma Tykesin siirtoon Tekesiin. Siirto edistää työelämän laadun huomioon ottamista teknologian kehittämisen rinnalle.

Talous ja hallinto Vuoden 2008 tilinpäätös osoittaa tilikauden alijäämää 473 310,24 euroa. Kaluston ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistoja on tehty yhteensä 51 016,22 euroa.

Varsinaisen toiminnan kulut ylittivät budjetin 175 858,44 eurolla. Kulujäämä kasvoi vuoteen 2007 verrattuna 386 065,40 eurolla.

Jäsenmaksutuottoja kertyi 4 632 697,00 euroa eli 42 697,00 euroa yli budjetoidun. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 119 324,32 euroa. Sijoitustoiminnan tuotto ylitti budjetoidun 16 828,77 eurolla. mutta kokonaistuotto jäi 38 288,80 budjetoidusta johtuen kirjatuista arvonalennuksista (43 037,79 euroa).

Taseen loppusumma laski 568 926,76 eurolla 3 942 843,37 euroon. Pitkäaikaista velkaa Akavalla ei ole. Lyhytaikainen velka koostuu normaaleista tilinpäätösjaksotuksista. Maksuvalmius on hyvä.

Henkilöstö Vuonna 2008 Akavan palveluksessa oli seuraavat henkilöt: Viljanen Matti Aitta Ulla Arkio Tarja Asikainen Sini Folkersma Liisa

Fyhrberg Merja Hahl Kirsti Halonen Ulla Handolin Heidi Heinänen Salla

Helander Hannamaija Hytönen Synnöve Hyyppä Kosti Ilveskivi Paula Immeli Pekka Joivio Arja Kallinen Helena Kataja Seija Katajainen Jussi

puheenjohtaja tutkija tiedottaja, virkavapaalla 12.9.2007–31.12.2008 toimistovirkailija 4.8.2008 alkaen kansainvälisten asioiden asiamiehen sijainen 21.4.2008 alkaen järjestösihteeri viestintäyksikön sihteerin sijainen 30.9.2008 asti pääkirjanpitäjä 18.8.2008 alkaen AOVAn puheenjohtaja 1.1.2008 alkaen kansainvälisten asioiden asiamies, äitiysloma 27.6.2008 asti, hoitovapaa 1.9.2008 alkaen johtaja, viestintäyksikön esimies toimistosihteeri (aluetoimintasihteeri) opiskelijatoiminnan projektiasiamies 29.3.–31.12.2008 lakimies johtaja, talouspoliittisen yksikön esimies edunvalvontayksikön sihteeri talouspoliittisen yksikön sihteeri toimistovirkailija 31.7.2008 asti talouspäällikkö, yksikön esimies

Kauppinen Risto Knuuttila Päivi Koev Eugen Kuisma Susanna Lapilainen Solja Lehmusoksa Ritva Lemmetty Markku

Löfgren Maria Malm Leena Meklin Jaana Mäkinen Arja Nyman Mats Paajonen Tarja

Parkkola Jukka Pauni Sirkka Penttinen Markus

Pätäri Jarmo Pöyhönen Simo Rikalainen Noora

Seppänen Airi

Siikamäki Ritva Tamminen Kirsi Taulu Heikki

johtaja, järjestöyksikön esimies tutkija tutkimuspäällikkö taloussihteeri järjestöyksikön sihteeri toimistosihteeri johtaja (puheenjohtajan varamies), edunvalvontayksikön esimies lakimies sihteeri lakimies puheenjohtajan assistentti, toimistopalveluyksikön esimies elinkeinopoliittinen asiamies viestintäyksikön sihteeri, vuorotteluvapaalla 4.8.2007– 24.7.2008 opiskelija-asiamies 31.12.2008 asti pääkirjanpitäjä 31.12.2008 asti (loma 10.9.–31.12.2008) kansainvälisten asioiden päällikkö (yksikön johtajan varamies) lakimies koulutuspoliittinen asiamies kansainvälisten asioiden asiamiehen sijainen 2.5.2008 asti toimistovirkailija, tekstinkäsittelijä 31.8.2008 asti verkkotiedottaja 24.11.2008 alkaen tiedottajan sijainen 31.12.2008 asti työvoimapoliittinen asiamies

Henkilöstöön kuului yhteensä 42 henkilöä vuoden 2008 aikana. Vuoden lopussa Akavan palveluksessa oli 34 henkilöä (31.12.2008).

Akavan tilintarkastajana toimi Sirpa Eriksson KHT, varalla Mikko Laitinen KHT. 23

Liitteet Hallinto Akavan päätösvaltaa käyttää kaksi kertaa vuodessa kokoontuva liittokokous ja toiminnasta vastaa hallitus. Hallitus toteuttaa vastuutaan valitsemansa toimielinelinorganisaation avulla. Täten ohjataan toimintaa kansainvälisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla.

Kevään varsinaisessa liittokokouksessa, joka pidettiin toukokuun 20. päivänä, käsiteltiin sääntömääräisenä asiana edellisen vuoden tilinpäätös. Kokouksen puheenjohtajana toimi Heikki Kauppi , Tekniikan Akateemisten Liitto TEK. Syksyn varsinaisessa liittokokouksessa, joka pidettiin marraskuun 30. päivänä, päätettiin Akavan arvot, jäsenyysstrategia, vuoden 2009 toiminnan päälinjat ja vahvistettiin talousarvio. Kokouksen puheenjohtajana toimi Eila Malmström, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.

Hallinnon kokousten lukumäärä Liittokokoukset Puheenjohtajisto Hallitus Työvaliokunta Järjestötoimikunta Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta Työelämän toimikunta Sosiaalipoliittinen toimikunta Elinkeinopoliittinen toimikunta Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA Akavan opiskelijavaltuuskunnan työjaosto Akalex Eläketyöryhmä Työelämän tutkimusjaos

2 10 10 11 9 11 10 10 7 5 4 11 4 5 1

Hallitus ja hallituksen alaiset toimielimet Hallitus Puheenjohtaja insinöörineuvos Matti Viljanen Varapuheenjohtajat Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi, Opetusalan Ammattijärjestö Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi Tekniikan Akateemisten Liitto Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisalat Puheenjohtaja Tuomo Tikkanen Suomen Psykologiliitto Jäsenet Neuvottelujohtaja Sture Fjäder, varalla koulutusasiain päällikkö Sami Nieminen, 20.5. saakka varalla asiamies Lotta Savinko, 20.5. alkaen Puheenjohtaja Keijo Houhala varalla aluetoimikunnan puheenjohtaja Timo Auvinen Neuvottelupäällikkö Juha Jäske, varalla puheenjohtaja Tuula Hirvonen Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi varalla apulaisrehtori Niilo Hirvonen 24

Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi varalla yksikönjohtaja Ralf Forsén

Akavan valiokunnat, neuvottelukunnat ja jaostot 2008

Luokanopettaja, rehtori Anne Kolehmainen varalla puheenjohtaja Soile Oleander

Puheenjohtajisto Puheenjohtaja: puheenjohtaja Matti Viljanen puheenjohtaja Erkki Kangasniemi toiminnanjohtaja Heikki Kauppi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki puheenjohtaja Tuomo Tikkanen Sihteeri: johtaja Markku Lemmetty

Lehtori Päivi Koppanen varalla koulutussuunnittelija Jouko Paljakka Yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki varalla edunvalvontapäällikkö Arja Varis Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki varalla järjestöpäällikkö Ismo Airinen Puheenjohtaja Eila Malmström, 9.12. saakka Puheenjohtaja Tero Ristimäki, 9.12. alkaen varalla vanhempi lehtori Jarmo Juupaluoma Varapuheenjohtaja Matti Ollila varalla neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew, 27.11. saakka varalla työsuhdelakimies Ari Kiiras, 27.11. alkaen Puheenjohtaja Pertti Porokari varalla aluetoimikunnan puheenjohtaja Anu-Leena Arola

Työvaliokunta Puheenjohtaja: puheenjohtaja Matti Viljanen Varsinaiset jäsenet neuvottelujohtaja Sture Fjäder, neuvottelupäällikkö Juha Jäske, puheenjohtaja Erkki Kangasniemi, toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, puheenjohtaja Eila Malmström 9.12. saakka, puheenjohtaja Tero Ristimäki 9.12. alkaen, puheenjohtaja Pertti Porokari, toiminnanjohtaja Heikki Pälve, puheenjohtaja Tuomo Tikkanen

Toiminnanjohtaja Eeva Rantala, varalla toiminnanjohtaja Jari Lehto

Yleisvarajäsenet toiminnanjohtaja Ismo Kokko, toiminnanjohtaja Eeva Rantala, johtaja Anders Rusk toiminnanjohtaja Jorma Tilander Sihteeri: johtaja Markku Lemmetty

Varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi varalla yksikönjohtaja Ari Impivaara

Järjestötoimikunta Puheenjohtaja johtaja Anders Rusk

Toiminnanjohtaja Heikki Pälve varalla varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen

Johtaja Anders Rusk varalla koulutusasiain päällikkö Matti Lahtinen Neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen varalla yksikönjohtaja Joel Salminen Puheenjohtaja Tuomo Tikkanen varalla toiminnanjohtaja Jyrki Wallin Toiminnanjohtaja Jorma Tilander varalla toiminnanjohtaja Urpo Hakala Puheenjohtaja Veli-Matti Töyrylä varalla toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja Puhe- ja läsnäolo-oikeus neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew (YTN) neuvottelujohtaja Risto Kangas (JUKO) puheenjohtaja Heidi Handolin (AOVA) Sihteerit: johtaja Markku Lemmetty, johtaja Risto Kauppinen

Varsinaiset jäsenet: järjestöpäällikkö Ismo Airinen, järjestöpäällikkö Kari Haapanen, yksikönjohtaja Ari Impivaara, järjestöpäällikkö Riitta Keskitalo, toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski, järjestöpäällikkö Olli Niemi, asiamies Ville-Veikko Rantamaula, johtaja Anders Rusk, yksikönjohtaja Joel Salminen, yhteyspäällikkö Janne Seppälä, järjestöasiamies Pekka Silkosuo Varajäsenet: opiskelijavastaava Anu Tilander, asiamies Raija Pyykkö, järjestökoordinaattori Kari Tirronen, toiminnanjohtaja Mika Leppinen, asiamies Ira Laitakari-Svärd, järjestösihteeri Hanna Meriluoto, marknadsföringschef Anne Granat, järjestöasiamies Ulla Hiipakka, asiamies Seppo Järvenpää, järjestösihteeri Leena Kemppainen, järjestöasiamies Kimmo Kumlander Läsnäolo-oikeus: Tomi Heinilä (AOVA) varalla Juha-Pekka Onnela (AOVA) Sihteeri: johtaja Risto Kauppinen 25

Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta Puheenjohtaja koulutusasian päällikkö Matti Lahtinen Varsinaiset jäsenet: koulutusjohtaja Hannu Halila, toiminnanjohtaja Tapio Hankala, viestintäpäällikkö Aleksi Henttonen, erityisasiantuntija Airi Jaro 28.10. saakka, erityisasiantuntija Tuovi Manninen 28.10 alkaen, yksikönjohtaja Kati KorhonenYrjänheikki, koulutusasian päällikkö Matti Lahtinen, koulutuspoliittinen asiamies Sami Nieminen 3.6. saakka, Eeva Salmenpohja 3.6. alkaen, kehittämispäällikkö Olli Luukkainen, yksikönjohtaja Hannu Saarikangas, erityisasiantuntija Mervi Tolonen, viestintäpäällikkö Anu Väätäjä 28.10. saakka, asiamies Jouni Pitkänen 28.10 alkaen Varajäsenet: koulutussihteeri Ulla Anttila, asiamies Riku Matilainen, asiamies Nuutti Pursiainen, erityisasiantuntija Tuovi Manninen 28.10. saakka, erityisasiantuntija Hannele Louhelainen 28.10. alkaen, asiamies Sanna Allt 9.12. saakka, projektiasiamies Ida Mielityinen 9.12. alkaen, erityisasiantuntija Olavi Arra, erityisasiantuntija Merja Laamo, teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari, opiskelija-asiamies Maria Saarikoski, farmaseuttinen johtaja Harri Ovaskainen, toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Läsnäolo-oikeus: Ville Väärälä (AOVA) 26.8. saakka, Pasi Pesonen (AOVA) 26.8. alkaen varalla Vesa Engström (AOVA) Sihteerit: koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen, työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu Sosiaalipoliittinen toimikunta Puheenjohtaja: neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen Varsinaiset jäsenet: työsuhdelakimies Kati Hallikainen, asiamies Anu Aspila (ent. Hirvonen), asiamies Markus Vähä-Piikkiö 3.6. saakka, asiamies Johanna Hämäläinen 3.6. alkaen, varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen, työmarkkinaasiamies Kari Kullaa, palkkaussihteeri Marjatta Pitkänen, apulaisosastopäällikkö Markku Poutala, asiamies Nuutti Pursiainen, kehittämispäällikkö Tero Ristimäki, neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen, asiamies Mia Weckman 26.8. saakka, asiamies Tuuli Vänskä 26.8.alkaen

26

Varajäsenet: johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras, lakimies Seppo Rautiainen, työsuhdelakimies Sanna Knuuti, Marjatta Peurala, työmarkkina-asiamies Kristiina Tuhkiainen, erityisasiantuntija Seija Mutikainen, työmarkkinaasiamies Nina Lahtinen, lakimies Tommi Rainerma, erityisasiantuntija Mervi Tolonen, yksikönjohtaja Ralf Forsén, järjestösihteeri Eva Tilander Läsnäolo-oikeus: Maria Saarikoski (AOVA) varalla Mirva Sihvonen (AOVA) Sihteerit: lakimies Paula Ilveskivi, lakimies Jarmo Pätäri Työelämän toimikunta Puheenjohtaja: neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew Varsinaiset jäsenet: yksikönjohtaja Ralf Forsén, edunvalvontajohtaja Markku Kojo, lakimies Tuire Torvela 22.4. saakka, lakimies Helena Lamponen 22.4. alkaen, toiminnanjohtaja Jari Lehto 28.10. saakka, asiamies Suvi Liikanen 28.10 alkaen, työmarkkina-asiamies Erkki Mustonen, Pekka Paaerma 28.10. saakka, työmarkkinalakimies Hanna Lehtimäki 28.10 alkaen, työelämäasiamies Marjatta Pitkänen, asiamies Lotta Savinko, neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew, johtava lakimies Paula Tuomola, asiamies Taru Turunen Varajäsenet: työsuhdelakimies Juha Teerimäki 11.3. saakka, asiamies Jan Degerlund 11.3. alkaen, toiminnanjohtaja Mika Leppinen, neuvottelupäällikkö Mika Varjonen, puheenjohtaja Tuula Natunen, työmarkkina-asiamies Kristiina Tuhkiainen, lakimies Heikki Meskanen, työmarkkina-asiamies Nina Lahtinen, työsuhdelakimies Anna Lavikkala, toimialajohtaja Jari Järvi, neuvottelupäällikkö Antero Lahikainen, lakimies Petri Toiviainen Läsnäolo-oikeus: Pekka Hongell 26.8. saakka, UllaMari Pasala 26.8. alkaen (AOVA), varalla Juha-Pekka Onnela (AOVA) Sihteeri: lakimies Maria Löfgren Elinkeinopoliittinen toimikunta Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Katrina HarjuhahtoMadetoja Varsinaiset jäsenet palvelupäällikkö Meli Eriksson, toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja, teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari, erityisasiantuntija Airi Jaro

28.10. saakka, erityisasiantuntija Hannele Louhelainen 28.10. alkaen, toiminnanjohtaja Jari Lehto, erityisasiantuntija Tuovi Manninen, työsuhdeasiamies Sirpa Pasula, yksikönjohtaja Pekka Pellinen, toiminnanjohtaja Matti Pöyry, järjestöpäällikkö Ismo Airinen 1.4. saakka, työmarkkina-asiamies Riikka Sipilä 1.4. alkaen, toiminnanjohtaja Jyrki Wallin

Varajäsenet: toimialajohtaja Jari Järvi, lakimies Esa Schön, Eija Yli-Viikari, asiamies Mari Raininko, pääsihteeri Riitta Saikkonen-Heinonen, kehittämispäällikkö Tero Ristimäki Sihteeri: elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA 2008

Varajäsenet viestintäpäällikkö Anu Väätäjä, tutkimuspäällikkö Juha Oksanen, asiamies Tomi Seppä, erityisasiantuntija Merja Laamo,varatoiminnanjohtaja Anja Eerola, kehittämispäällikkö Olli Luukkainen, verksamhetsledare Erik Karlberg, asiamies Martti Kivioja, lakimies Kati Lehtonen, työmarkkina-asiamies Riikka Sipilä 1.4. saakka, Marjatta Peurala 3.6. alkaen, järjestöpäällikkö Jukka Sippola Läsnäolo-oikeus: Heikki Siljamäki (AOVA), varalla Ville Väärälä 26.8. saakka, Pasi Pesonen 26.8. alkaen (AOVA Sihteeri: elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto Puheenjohtaja: Matti Mononen Varsinaiset jäsenet: Timo Alatalo, Heli Isohookana, yksityissektorin asiamies Iivari Järvinen, lakimies Heikki Kuusela, lakimies Kati Lehtonen, Matti Mononen, puheenjohtaja Outi Mäki, arkkitehti Sari Nieminen, yksikönjohtaja Pekka Pellinen, pääsihteeri Riitta Saikkonen-Heinonen, asianajaja Timo Salminen, lakimies Tuire Torvela Varajäsenet: lakimies Anneli Nieminen, työsuhdelakimies Riku Salokannel, eläinlääkäri Maarit Luukkainen-Soilu, lakimies Pirjo Koivisto, lakimies Esa Schön, insinööri Timo Auvinen, Eija Yli-Viikari, lakimies Satu Tähkäpää, puheenjohtaja Tuomo Tikkanen, Merja Isotalo Sihteeri: elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman Akavan julkisen sektorin jaosto Puheenjohtaja: puheenjohtaja Keijo Houhala Varsinaiset jäsenet puheenjohtaja Keijo Houhala, arkkitehti Heini Korpelainen, lakimies Kati Lehtonen, puheenjohtaja Outi Mäki, lakimies Anneli Nieminen, puheenjohtaja Tuomo Tikkanen, Ulla Vehkaperä, erityisasiantuntija Mervi Tolonen, toiminnanjohtaja Arja Kivi

Vuonna 2008 Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAssa toimivat Puheenjohtaja: Heidi Handolin Sihteeri: opiskelija-asiamies Jukka Parkkola Jäsenliittojen edustajat: Agronomiliitto: Anna Rintala, Elina Laitinen varalla Kaisa Laalahti Akavan Erityisalat: Ahola Minna varalla Juha Isotalo Akavan kirkolliset ammattiliitot: Vesa Engström varalla Riikka Haapamäki, Henna Ala-Mikkula Diakoniatyöntekijöiden Liitto: Mika Siltala Driftingenjörsförbundet i Finland: Björn Wiberg varalla Petter Bodman Luonnontieteiden akateemisten liitto: Markus Oja varalla Hannu Jaakola Metsänhoitajaliitto: Mikko Höykinpuro, Mikko Nivala varalla Eveliina Kotamaa, Jenni Kokkarinen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ: Johanna Ylinen Heidi Handolin, Gretel Ruuskanen, Ville Väärälä, Pasi Pesonen, Kaisa Viitanen varalla Susanna Huuskonen Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia: Kirsi Nurme varalla Kristiina Ruuskanen Suomen Ekonomiliitto: Jenni Laakso, Miika Lipiäinen, Maria Saarikoski, Tessa Viinanen, Viivi Haonperä varalla Joel Ritamäki Suomen Eläinlääkäriliitto: Suvi Mikkonen varalla Tero Ahonen Suomen Farmasialiitto: Anna Grigs varalla Henri Leinonen

27

Suomen Hammaslääkäriliitto: Antti Koskenranta varalla Katri Hyvärinen Suomen Lakimiesliitto: Mirva Sihvonen varalla Tarmo Nikkilä Suomen Lääkäriliitto: Petja Orre varalla Tuomas Mäntykoski Suomen Psykologiliitto: Lotta Heiskanen varalla Teemu Savolainen Suomen Puheterapeuttiliitto: Johanna Rae, Maria Peltonen, varalla Elvira Kaiser Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto: Heikki Siljamäki varalla Maria Ojakoski Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat TAJA: Eva Tilander Tieteentekijöiden liitto: Mia Weckman varalla Tuuli Vänskä Tekniikan Akateemisten Liitto TEK: Juha-Pekka Onnela, Jaska Viherkari, Aleksi Päiväläinen, Mari Toukola varalla Tuomas Meriniemi Tradenomiliitto: Tomi Heinilä, Saara Mustonen, Juha Pekkarinen varalla Anna Aalto Upseeriliitto: Henry Rautio, varalla Pekka Koskinen Uusi Insinööriliitto: Pekka Hongell, Joonas Suominen, Tapio Alaviiri, Ulla-Mari Pasala varalla Marjo Nykänen Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto: Tuomas Aivelo varallaTero Toivonen

Akavan aluetoimikunnat Kauden 2007–2009 aluetoimikunnat ja niiden puheenjohtajat ovat: Akava Uusimaa Puheenjohtaja Jarmo Hietanen, SEFE varapuheenjohtaja Marjatta Vasara, OAJ Akava Varsinais-Suomi Puheenjohtaja Eero Kuparinen, TTL varapuheenjohtaja Ulla Knifsund, SEFE 28

Akava Satakunta Puheenjohtaja Paavo Valtanen, OAJ varapuheenjohtaja Ari Anttila, TEK Akava Häme Puheenjohtaja Markku Pelkkikangas, TEK varapuheenjohtaja Kirsti Suoranta, OAJ Akava Pirkanmaa Puheenjohtaja Hanna Ahonen, SVAL varapuheenjohtaja Kalle Ohma, OAJ Akava Kaakkois-Suomi Puheenjohtaja Erkki Vallenius, OAJ varapuheenjohtaja Matti Palmqvist, UIL Akava Etelä-Savo Puheenjohtaja Esa Tuupanen, OAJ varapuheenjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen, SVAL Akava Pohjois-Savo Puheenjohtaja Timo Auvinen, UIL varapuheenjohtaja Tapio Vainio, OAJ Akava Pohjois-Karjala Puheenjohtaja Hannu Laukkanen, MHL varapuheenjohtaja Pentti Jormanainen, AE Akava Keski-Suomi Puheenjohtaja Tuula Peltonen, OAJ varapuheenjohtaja Tapio Peltomäki, YTY Akava Pohjanmaa Puheenjohtaja Jouko Nurmi, SLML varapuheenjohtaja Christina Gustafsson, TTL Akava Pohjois-Pohjanmaa Puheenjohtaja Anu-Leena Arola, UIL varapuheenjohtaja Katariina Kattelus, OAJ Akava Lappi Puheenjohtaja Tellervo Alanärä, UIL varapuheenjohtaja Leena Suopajärvi, TTL Akava Kainuu Puheenjohtaja Esko Pääskylä, Akavan Erityisalat varapuheenjohtaja Helena Kahl, OAJ Akava Etelä-Pohjanmaa Puheenjohtaja Seppo Pihlaja, UIL varapuheenjohtaja Katriina Honkala, OAJ

Akavan antamat lausunnot Verohallitus Työasuntovähennys – lomake ja asiakastiedote 18.1.2008 Sosiaali- ja terveysministeriö Direktiivien täytäntöönpanoa koskevat jäsenvaltioiden toisen vaiheen kertomukset 18.1.2008.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen lausunto Työ- ja elinkeinoministeriö Luottotietotyöryhmän muistiosta 18.1.2008 Ympäristöministeriö Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 31.1.2008 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten voimavarojen uudelleen suuntaamisesta 31.1.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen esitysluonnoksesta työ- ja elinkeinokeskuksista ja niiden paikallishallinnosta annettavaksi laiksi 8.2.2008 Valtiovarainministeriö Hallituksen esitys laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 §:n muuttamisesta 15.2.2008 Valtiovarainministeriö Akavan näkemyksiä aluehallinnon uudistamishankkeesta 7.3.2008 Ympäristöministeriö Kestävät hankinnat toimintaohjelmaehdotuksesta 12.3.2008 Ulkoasiainministeriö Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen 3. määräaikaisraportista 13.3.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen esitysluonnoksesta Tekes-teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta annettavaksi laiksi 14.3.2008 Oikeusministeriö Arvomuistiosta koskien EU:n osakkeenomistajan eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä annetun direktiivin (2007/36/EY) aiheuttamaa muutostarvetta Suomen lainsäädäntöön 18.3.2008

Sisäasiainministeriö Luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi viranomaisten välisestä yhteistyöstä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa 20.3.2008 Valtiovarainministeriö Hallituksen esitys finanssivalvonnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 31.3.2008 Oikeusministeriö Yhdenvertaisuustoimikunnan välimietinnöstä 31.3.2008 Ympäristöministeriö Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeelle 4.4.2008 Sosiaali- ja terveysministeriö Luonnoksesta esitykseksi vakuutusedustuksesta annetun lain muuttamiseksi. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen lausunto 8.4.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 10.4.2008 Opetusministeriö Ammattiosaajan työkykypassista 7.5.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö Valkoinen kirja yhteisön kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvista vahingonkorvauskanteista.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen lausunto 15.5.2008 Liikenne- ja viestintäministeriö Tekniset reunaehdot analogisilta televisiolähetyksiltä vapautuneiden taajuuksien käyttömahdollisuuksille 16.5.2008 Valtiovarainministeriö Valtion aluehallinnon uudistamishankkeen väliraportista 16.5.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma-asiakirjasta 21.5.2008 Sosiaali- ja terveysministeriö Luonnoksesta hallituksen esitykseksi sairausvakuutuslain ja lääkelain muuttamisesta 26.5.2008

29

Oikeusministeriö Sähköisen kuulemisen kehittämisestä valtionhallinnossa.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen lausunto 10.6.2008 Sisäasiainministeriö Maahanmuuttohallinnon ja maahanmuuttoviraston kehittämisestä 13.6.2008

Sosiaali- ja terveysministeriö Palvelusetelityöryhmän ehdotuksista 1.9.2008

Sisäasiainministeriö Luonnoksesta hallituksen esitykseksi rajavartiolain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 16.6.2008

Opetusministeriö Selvityksestä työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin 3.9.2008

Sosiaali- ja terveysministeriö Laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen lausunto 16.6.2008

Opetusministeriö Luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi yliopistolainsäädännöksi 14.10.2008

Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristövaikutusten arviointiselostus Fortumin Loviisa 3-ydinvoimalaitosyksiköstä 16.6.2008 Oikeusministeriö Komission ehdotus asetukseksi eurooppalaisesta yksityisestä yhtiöstä. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen lausunto 26.6.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiselle 30.7.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö ILO:lle vuonna 2008 annettavista vuosiraporteista 30.7.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö Luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi yhteiskuntavastuun neuvottelukunnasta 8.8.2008 Sisäasiainministeriö Luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 3 §:n muuttamiseksi. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen lausunto 8.8.2008 Oikeusministeriö Perheen sisäistä adoptiota rekisteröiden parin perheessä koskevasta työryhmämietinnöstä.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen lausunto 27.8.2008 Sosiaali- ja terveysministeriö Hallituksen esityksestä sairausvakuutuslain muuttamisesta 28.8.2008 30

Sosiaali- ja terveysministeriö Hallituksen esityksestä laiksi työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa 29.8.2008

Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydenhuoltolakityöryhmän muistiosta 30.10.2008 Oikeusministeriö EU:n osakkeenomistajan eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä annetun direktiivin (200736EY) täytäntöönpanosta Suomessa 4.11.2008 Verohallitus Vuonna 2009 ennakkoverotuksessa käytettävistä tuloista ja vähennyksistä 5.11.2008 Verohallitus Matkakuluvähennyksen määrä vuodelta 2008 toimitettavassa verotuksessa Työ- ja elinkeinoministeriö Teollisuuden Voima Oyj:n uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamista koskevasta periaatepäätöshakemuksesta (Olkiluoto 4) 6.11.2008 Verohallitus Luontoisetujen verotusta koskevasta ohjeesta 7.11.2008 Opetusministeriö Ammattikorkeakoululain muuttamisesta 7.11.2008 Opetusministeriö Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiasta 2009– 2015 17.11.2008 Verohallitus Luonnoksesta verohallituksen päätökseksi vuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista 20.11.2008 Sosiaali- ja terveysministeriö

Hallituksen esityksestä sairausvakuutuslain muuttamiseksi 3.12.2008 Sosiaali- ja terveysministeriö Laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen lausunto 12.12.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö YT-lain valvontatyöryhmän ehdotuksesta 15.12.2008 Verohallitus Luonnoksesta verohallituksen päätökseksi ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista 17.12.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeesta ja ydinpolttoaineen loppusijoituksen laajentamisesta 18.12.2008 Oikeusministeriö Yhdistyslain tarkistamisesta 19.12.2008 Oikeusministeriö Julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän uudistamista koskevasta periaatemietinnöstä 19.12.2008

Ansiomerkit 2008

Hopeinen ansiomerkki Lehto Jari, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Lehtonen Raimo, Uusi Insinööriliitto Pronssinen ansiomerkki hopeisin lehvin Ansio Timo, Uusi Insinööriliitto Ares Pauli, Uusi Insinööriliitto Candelin-Koskela Jaana, Suomen Hammaslääkäriliitto Haapakoski Ari, Upseeriliitto Haavisto Risto, Uusi Insinööriliitto Hallanoro Ruuth, Suomen Lääkäriliitto Heinonen Hannu, Upseeriliitto Helén Maarit, Akavan Erityisalat Hirvelä Tapio, Uusi Insinööriliitto Hirvonen Katriina, Akavan Erityisalat Honkala Katriina, Opetusalan Ammattijärjestö Houhala Keijo, Uusi Insinööriliitto Huikko Aulis, Uusi Insinööriliitto Jormanainen Pentti, Akavan Erityisalat Järvenpää Markku, Uusi Insinööriliitto Järvinen Tarmo, Uusi Insinööriliitto Karumaa Marja-Leena, Suomen Hammaslääkäriliitto Kaurimo Martti, Uusi Insinööriliitto Kortelainen Ukko, Uusi Insinööriliitto Kuparinen Eero, Tieteentekijöiden liitto Lahti Jarmo, Suomen Hammaslääkäriliitto Laisi Sakari, Suomen Hammaslääkäriliitto Lehto Juhani, Suomen Lääkäriliitto Liinanki Sirkka-Liisa, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Malinen Päivi, Opetusalan Ammattijärjestö Mustonen Pekka, Uusi Insinööriliitto Naumanen Maritta, Akavan Erityisalat Neuvonen Taimi, Opetusalan Ammattijärjestö Niemi Riitta-Liisa, Uusi Insinööriliitto Niemi Tomi, Suomen Hammaslääkäriliitto Nurmela Jukka, Suomen Hammaslääkäriliitto Nyberg-Tuominen Sari, Opetusalan Ammattijärjestö Ojanperä Risto, Opetusalan Ammattijärjestö Pihlaja Seppo, Opetusalan Ammattijärjestö Piiroinen Aira, Suomen Työterveyshoitajaliitto Pitkänen Matti, Opetusalan Ammattijärjestö Prusti Juhani, Uusi Insinööriliitto Ranta Jukka, Opetusalan Ammattijärjestö Rinne Harri, Uusi Insinööriliitto Sandholm Leena-Maija, Suomen Hammaslääkäriliitto 31

Sippola Matti, Opetusalan Ammattijärjestö Valtanen Paavo, Opetusalan Ammattijärjestö Virta Markku, Uusi Insinööriliitto Pronssinen ansiomerkki Aikio Marjut, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Autio Ulla, Suomen Ekonomiliitto Auvinen Timo, Uusi Insinööriliitto Backman Tiina, Suomen Lääkäriliitto Bogdanoff Agne, Tekniikan Akateemisten Liitto Filpus Kari, Opetusalan Ammattijärjestö Gröhn Marja-Leena, Suomen Hammaslääkäriliitto Haapaniemi Leena, Suomen Hammaslääkäriliitto Harmaala Riitta, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Hatakka Anssi, Upseeriliitto Hautala Veikko, Suomen Lääkäriliitto Heiskala Raija, Suomen Hammaslääkäriliitto Hellberg Jari, Upseeriliitto Hukkanen Arja, Suomen Ekonomiliitto, Opetusalan Ammattijärjestö Hyytiä-Hallenberg Sirpa, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Hämäläinen Pasi, Suomen Hammaslääkäriliitto Jalkanen Jyrki, Suomen Lääkäriliitto Jalonen-Hyytiä Sirkku, Opetusalan Ammattijärjestö Janhonen Ari, Suomen Hammaslääkäriliitto Jokinen Veijo, Upseeriliitto Kaapro Ilkka, Upseeriliitto Kajanmaa Petteri, Upseeriliitto Kiiskinen Päivi, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto Kinnunen Jukka, Upseeriliitto Kouri Jukka, Suomen Ekonomiliitto Koskela Tuula, Suomen Hammaslääkäriliitto Koskinen Filip, Suomen Lääkäriliitto Kärki Marja-Terttu, Suomen Hammaslääkäriliitto Laakso Jukka, Upseeriliitto Laihorinne Teuvo, Suomen Hammaslääkäriliitto Laine Merja, Suomen Lääkäriliitto Laitila Marja Suomen Hammaslääkäriliitto Lehto Juha, Upseeriliitto Lindblom Peter, Upseeriliitto Maaluoto Marko, Upseeriliitto Mikkola Erkki, Upseeriliitto Mustonen Tarja, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Mäkelä Reino, Uusi Insinööriliitto Mäkinen Merja, Suomen Ekonomiliitto Nousiainen Kari, Upseeriliitto

32

Nyholm Lilian, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Oksanen Aino, Suomen Lääkäriliitto Olsonen Ilpo, Suomen Lääkäriliitto Paasto Päivi, Tieteentekijöiden Liitto Pietilä Liisa, Suomen Lääkäriliitto Poropudas Anne, Suomen Lääkäriliitto Rantala Jari, Upseeriliitto Rasimus Jouni, Akavan Erityisalat Rasmussen Jyrki, Suomen Hammaslääkäriliitto Repo Tero, Upseeriliitto Rud Nielsen Ole, Tieteentekijöiden Liitto Ruskela Jari, Upseeriliitto Saarela Krista, Akavan Yleinen Ryhmä Saarijärvi Keijo, Upseeriliitto Salo Ari, Upseeriliitto Saranka Tomi, Tekniikan Akateemisten Liitto Savola Jaakko, Tekniikan Akateemisten Liitto Siltala Eeva, Akavan Erityisalat Sorasto Juha, Suomen Lääkäriliitto Söderholm Sirpa, Suomen Hammaslääkäriliitto Toivakka Risto, Suomen Lääkäriliitto Tulppala Jyrki, Upseeriliitto Tuomisto Helinä, Suomen Hammaslääkäriliitto Vainikainen Teuvo, Uusi Insinööriliitto Vainio Tapio, Opetusalan Ammattijärjestö Varjola Paavo, Upseeriliitto Viitanen Heikki, Upseeriliitto Vilhonen Esa, Suomen Ekonomiliitto Väänänen Pentti, Upseeriliitto Vuori Juhani, Uusi Insinööriliitto Westerlund Erkka, YTY & Valmentajat Ylisiurua Mikko, Upseeriliitto Åkerman Kari, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto

Jäsenjärjestöt 31.12.2008 Jäsenmäärä Agronomiliitto Akavan Erityisalat Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI Akavan Yleinen Ryhmä AYR

5 573 21 204 5 796 920

Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL

1 950

Driftingenjörsförbundet i Finland

3 190

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL

6 970

Metsänhoitajaliitto

2 608

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Professoriliitto

117 448 2 251

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia 19 367 Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

3 669

Suomen Ekonomiliitto SEFE

46 087

Suomen Eläinlääkäriliitto

2 007

Suomen Farmasialiitto

9 189

Suomen Hammaslääkäriliitto

6 451

Suomen Lakimiesliitto

15 231

Suomen Lääkäriliitto

21 409

Suomen Psykologiliitto

5 595

Suomen Puheterapeuttiliitto

1 198

Suomen Työterveyshoitajaliitto

2 142

Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL

9 713

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat

68 051 851

Tieteentekijöiden Liitto

6 789

Tradenomiliitto TRAL

21 904

Upseeriliitto

5 652

Uusi Insinööriliitto UIL

72 631

Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV

133

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL

3 977

YTY & Valmentajat

7 558

Yhteensä

497 514

33

AKAVA

Rautatiel채isenkatu 6 00520 Helsinki puh. 020 7489 400 faksi (09) 142 595 www.akava.fi

34

2