Akavan vuosikertomus 2007

Vuosikertomus 2007

Sisältö

Puheenjohtajan katsaus ................................... 3 Edunvalvonta- ja neuvottelutoiminta ................ 5 Tulo-, talous- ja veropolitiikka ........................... 8 Koulutuspolitiikka .............................................. 9 Työvoimapolitiikka .......................................... 11 Sosiaalipolitiikka ............................................. 13 Elinkeinopolitiikka ja yrittäjyys ....................... 14 Kansainvälinen toiminta .................................. 15 Aluetoiminta .................................................. 17 Opiskelijatoiminta ........................................... 18 Järjestötoiminta .............................................. 20 Tutkimus ........................................................ 21 Viestintä ......................................................... 23 Talous ............................................................ 25

2

Puheenjohtajan katsaus

Vuotta 2007 voidaan kutsua neuvottelujen vuodeksi.

Alkuvuodesta valmistuivat laajan järjestötyön avulla Akavalaiset tavoitteet -asiakirja, joka jaettiin eduskuntaan pyrkiville. Tavoitteena oli saada akavalaisille tärkeät asiat – koulutuksen laatu ja työssä jaksaminen – mukaan tulevaisuuden suunnitelmiin. Hallitusohjelmaan tulikin kirjattua moni Akavalle keskeinen kysymys, kuten koulutettujen naisten aseman parantaminen.

Myös palkansaajan tuloverotuksen laskeminen on selkeästi kirjattu hallitusohjelmaan. Haasteena on kuitenkin saada tuloverotus vanhojen EU-maiden tasolle.

Muita hallitusohjelmaan kirjattuja, Akavan ajamia hankkeita ovat korkeakoulujen ja yliopistolain uudistukset ja sosiaalipolitiikan kokonaistarkastelu. Nämä antavat Akavalle erinomaisen mahdollisuuden vaikuttaa asioihin.

Vuosi 2007 oli myös suuri työmarkkinavuosi. Työnantajien tahdosta varsin varhaisessa vaiheessa kierroksesta muodostui liittokierros. Vaikuttaa siltä, että tällainen hajautunut neuvottelumalli hyvin eri pituisine sopimusratkaisuineen voi johtaa sellaiseen tilanteeseen, että keskitetty tupokierros ei enää lähiaikoina ole mahdollinen. Ilmeisesti vain kansantalouden kriisit voisivat vaikuttaa niin, että keskitetty neuvottelumalli otettaisiin uudelleen käyttöön.

Kunta-alan sopimustilanne toteutui akavalaisten kannalta erinomaisesti. Niin sanottua akavalaista koulutuspalkkaerää ja erityisesti naisvaltaisten alojen palkkausta pystyttiin aiempiin malleihin ja sopimuskierroksiin nähden moninkertaisesti parantamaan. Hallitus toteutti historiallisen 150 miljoonan euron lisäyksen nimenomaan tähän palkkakuoppaan.

YTN:n osalta neuvottelukierros oli hyvin vaativa.

Pankkialaa koskevien sopimusten solmiminen alkoi jo keväällä ja sitä seurasivat kemianteollisuus ja teknologiateollisuus. Näiden kolmen osalta neuvottelut käytiin suhteellisen hyvässä yhteisymmärryksessä. Suunnittelualalla koettiin ensimmäinen ns. YTN:n alainen työtaistelutoimenpide, jonka lopputulosta voi pitää tyydyttävänä. Merkittävä YTN:n päänavaus toteutettiin matka-ajan palkkauksen korvaamisesta.

Farmasia-alan erittäin vaikea työtaistelu saatiin myös kunnialla päätökseen ja toivoa sopii, että farmasian alalla neuvottelusuhteisiin saadaan selkeä korjaus tulevaisuutta varten.

Kaiken kaikkiaan on todettava, että akavalaisiin tavoitteisiin sitouduttiin varsin vahvasti ja tavoitteista haluttiin pitää kiinni. Näin on tehtävä myös tulevaisuudessa, sillä todellisen sitoutumisen avulla on mahdollista myös saavuttaa tuloksia.

Koulutuspolitiikan rooli Akavassa on luonnollisesti hyvin merkittävä. Opetusministeriö alkoi syksyllä valmistella korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoja, jotka ovat pääsääntöisesti hyväksyttäviä Akavan kannalta. On toivottavaa, että koulutusta pohditaan kokonaisvaltaisesti varhaiskasvatuksesta yliopisto-opetukseen asti. Perustan on oltava vahva ja toimiva, jotta korkeampaa opetusta voidaan omaksua.

Yliopistolain uudistus ja korkeakoulujen rakennemuutokset ovat niin ikään erittäin työllistäviä ja haastavia.

Keskeinen asia akavalaisesta näkökulmasta on opetuksen laadun ja siihen liittyvän resursoinnin turvaaminen.

Akavan on pyrittävä vahvistamaan kansainvälistä toimintaansa niin EU:n kuin pohjoismaisen ja Itämeren alueen yhteistyön kautta. Muutokset EU:n hallinnon ja päätöksenteon rakenteissa johtavat siihen, että entistä suurempaa yhteistyökykyisyyttä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston avulla pystymme sekä saamaan paremmin tietoa että välittämään sitä. Tärkeää on ennakoiva toiminta, sillä vain sen avulla voimme saada tuloksia aikaan.

Itämeren alueen merkittävyys kasvaa entisestään ja siksi yhteistyön vahvistaminen alueella on tärkeää myös Akavalle. Toivoa sopiikin, että Akava ja sen jäsenliitot ottavat ”kummitoimintaan” Eestin TALOa vastaavan organisaation jäsenliittoineen. Mitä enemmän pystymme luomaan Itämeren alueella yhdensuuntaisia tavoitteita, sitä tuloksekkaampaa on koko EU-toiminta myös akavalaisten kannalta.

Päätös työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta oli merkittävä ja tervetullut hallintoratkaisu. Ratkaisu sinänsä näyttää varsin modernilta, mutta haasteena on varmasti opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välisten suhteiden rakentuminen.

Tulevaisuuden suuria kysymyksiä ovat ilman muuta ilmasto- ja energiakysymykset. EU antoi tammikuussa 2008 raportin toimenpiteistä, jotka Suomessakin pitää toteuttaa. Tämä vaatii syvällistä pohdintaa myös aka-

3

valaisessa ympäristössä: mitä voimme tehdä ja millaisia luovia ratkaisuja löydämme ongelman voittamiseksi?

Jokaisen itseään kunnioittavan organisaation täytyy kehittää toimintaansa. Kehitystyöllä on kaksi ulottuvuutta, sisäinen ja ulkoinen. Akava-yhteisössä sisäisen ulottuvuuden johtotähtenä on tutkittu tieto siitä, mitä jäsenkunta haluaa ja minkälaiset mahdollisuudet toiveita on toteuttaa. Tasapainon saavuttaminen jäsenten toiveiden ja liittojen resurssien välillä vaatii herkkyyttä sisäisessä kehitystyössä.

Ulkoinen ulottuvuus puolestaan on sidoksissa koko toimintaympäristöön aina EU:ta myöten. Akava-yhteisön on kyettävä jatkuvasti peilaamaan suomalaisen yhteiskunnan ja koko maailman kehitystä ja oltava itse luova ajaakseen mahdollisimman hyvin jäsenkunnan etuja.

Vain näin pystymme toteuttamaan Akavan missiota Menestystä ja turvaa yhdessä.

Akavassa tehtiin vuoden 2007 aikana erittäin laaja strategiatyö, josta on lausuttava työssä mukana olleille kiitos aktiivisesta, myönteisestä käsittelytavasta.

Strategiatyön jalkauttaminen ja sisäistäminen kaikilla

4

toiminnan tasoilla ja kaikissa yksiköissä on tärkeää.

Siinä on tehtävää jokaiselle akavalaiselle.

Akavan puheenjohtaja vaihtui toukokuussa 2007, kun elämäntyönsä Akavassa tehnyt Risto Piekka jättäytyi puheenjohtajan tehtävästä. Piekan työ ansaitsee lämpimän kiitoksen, sillä Akava kasvoi ja vakiinnutti asemansa työmarkkinaorganisaationa hänen toimintakautenaan. Nyt on pidettävä huoli siitä, että kasvu jatkuu ja akavalainen vaikuttavuus sen myötä kasvaa.

Akava onnistuu, kun sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin vahvistuu. Yhdessä olemme aina enemmän. Akavan missio, menestystä ja turvaa yhdessä, olkoon toimintamme ohjenuorana.

Matti Viljanen Akavan puheenjohtaja

Edunvalvonta- ja neuvottelutoiminta

Tuposta liittokierrokseen Jo keväällä 2007 kävi ilmeiseksi, että historiallista neljättä perättäistä tulopoliittista sopimusta ei edes aleta tunnustella. Akavassa arvioitiin yleisesti, ettei tämä aiheuta muutoksia neuvottelutavoitteissa. Yleiset ja yhteiset tavoitteet todettiin ja keskusjärjestö sai roolin neuvottelujen koordinoijana ja tiedonvälittäjänä.

Akavalaisten sopimusneuvottelujen yleistavoitteena olivat prosentuaaliset yleiskorotukset ilman erityisiä solidaarisuuseriä. Työaikakysymykset ja vapaa-aikana matkustamisen korvaaminen edellyttivät sopimusmuutoksia. Myös paikallisen sopimisen kehittämisen edellytyksenä oli henkilöstön edustajien aseman ja toimintavalmiuksien parantaminen. Akavan hallitus hyväksyi yleiset työelämän kehittämistavoitteet maaliskuussa 2007 ja kesäkuussa yhteistoiminnan periaatteet liittokierroksella.

Työtaisteluihin liittyvät Akavan sisäiset pelisäännöt hyväksyttiin hallituksessa lokakuussa ennen akavalaisia työtaisteluja.

Sekä neuvottelujärjestöt JUKO, YTN ja KTN että akavalaiset jäsenjärjestöt saivat uudet työ- ja virkaehtosopimuksensa voimaan pääsääntöisesti syksyn 2007 aikana.

Akavalaisten sopimusten kattavuus on lähes sataprosenttinen. Akavalaisten sopimusten piirissä on noin 330 000 henkeä. Sen sijaan eräitä palkkapöytäkirjoja ja talokohtaisia sopimuksia ei saatu sovittua vuoden 2007 aikana. Mitään yleistä palkkapöytäkirjaa ei kuitenkaan EK:n ja YTN:n välillä syntynyt työnantajien vedotessa siihen, ettei mitään yleistä linjaa ole. Sopimuskaudet vaihtelevat kahden ja neljän vuoden välillä.

Kokonaisuutena arvioiden akavalaiset saavuttivat keskeiset neuvottelutavoitteensa. Ilman työtaisteluja ei kuitenkaan selvitty. Akavalaiset liitot joutuivat turvautumaan järjestöllisiin toimenpiteisiin yksityisellä sektorilla suunnittelualalla ja yksityisissä apteekeissa.

Lakoilla saavutettiin merkittäviä tuloksia sekä sopimusten sisällössä että palkkatasossa.

Työehtosopimusten soveltamisrajariidat vaikeuttivat neuvotteluja. Akavalaisittain nämä koskivat erityisesti YTN:n ja STTK:laisen Toimihenkilöunionin välisiä riitoja ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden välisestä rajasta. Nämä riidat ovat johtaneet vapaaeh-

toisen sovittelujärjestelmän kehittämiseen. Keskusjärjestöjen yhteinen työryhmä on pohtinut tätä ongelmaa toimintavuoden aikana.

Kunta-ala toimi julkisen sektorin päänavaajana syksyllä 2007. Neuvotteluja vaikeutti Tehy, joka ei joukkoirtisanoutumisuhkauksenkaan voimin saanut akavalaisia parempia palkankorotuksia.

Keskusjärjestöjen sopimuspoliittisesta roolista käytiin linjakeskusteluja sekä neuvottelujen aikana että myöhemmin. Sellaisia kolmikantaisia hankkeita, joista tupojen yhteydessä sovittiin valtion edustajien kanssa, ei liittokierroksen yhteydessä ollut. Hallitus toteuttaa ohjelmaansa ja jatkaa kolmikantaisen valmistelun periaatteen mukaisesti yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tähän toimintalinjaan ei ole syksyn aikana ollut huomauttamista, mutta erityisesti akavalaisille tärkeät verotuksen keventämispäätökset ovat siirtyneet.

Liittokierroksen 2007 palkankorotusten kustannusvaikutukset, % * Muut korotuserät yht. **

Yleiskorotus Yksityinen yhteensä

Akava Kaikki

4,4

– teollisuus

Akava

4,2

Kaikki

4,2

Akava

4,7

Kaikki

4,6

Akava

4,9

Kaikki

4,9

Akava

4,7

Kaikki

4,8

Akava

4,3

Kaikki

4,4

– muu yksityinen

Valtio

Kunta (keskim.)

Kirkko

4,4

1,7

Tupo 2005–07 0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

*) Alustava arvio **) Järjestelyvara, paikallinen/yrityskohtainen erä, samapalkkaisuusohjelma, tasa-arvoerät tms.

5

Hallitusohjelmassa paljon akavalaisia esityksiä

Hallituksen kolme politiikkaohjelmaa

Eduskuntavaalien jälkeen muodostettu hallitus otti ohjelmaansa monia akavalaisia esityksiä. Hallitusohjelman mukaisesti asetettiin sosiaaliturvakomitea, jonka tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Komitean asettaminen oli Akavan hallitusohjelmatavoitteissa. Nyt tarkastellaan sosiaaliturvaamme kokonaisvaltaisesti, jotta tuloloukut voidaan poistaa ja kannustavuutta lisätä.

Kansalaisten ikärakenteen muutokset, verotus ja sosiaaliturvan rahoitus tulevat selvitettäviksi komitean työssä. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan jo vuonna 2008, vaikka komitealle asetettu määräaika päättyy vuoden 2009 lopussa.

Työmarkkinajärjestöt olivat kuultavana, kun työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaa valmisteltiin.

Ohjelma lupaa uutta suomalaista mallia, jolla pyritään löytämään nykyistä paremmin yhteys työelämän turvallisuuden ja joustavuuden välille. Palkansaajat ovat olleet varsin varovaisia työelämän lisäjoustoille, jos se tarkoittaa työntekijöiden suojeluperiaatteen unohtamista työelämän lainsäädännössä.

Huolen aiheeksi näytti nousevan edellä mainitun ohjelman päällekkäisyys monien muiden, muun muassa kohtaanto-ongelman ratkaisun ja koulutuspolitiikan kanssa.

Hallituksella on kaksi muutakin ohjelmaa: terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, joiden työhön Akava osallistuu.

Samapalkkaisuusohjelma jatkaa Edellisen hallituksen aikana aloitettu samapalkkaisuusohjelma jatkaa työtään, ja työmarkkinajärjestöt ovat siinä mukana. Samapalkkaisuusohjelman päätavoitteena on kaventaa miesten ja naisten välisiä palkkaeroja viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi tavoitteena on vähentää työmarkkinoiden eriytymistä ja edistää samapalkkaisuutta muun muassa kehittämällä palkkausjärjestelmiä ja tilastojärjestelmiä. Ohjelma koostuu yli 30 tutkimus- ja kehittämishankkeesta, koulutusohjelmasta ja tiedotuskampanjasta. Akava on osallistunut muiden keskeisten työmarkkinaosapuolten kanssa samapalkkaisuusohjelman tavoitteiden toteuttamiseen ja seurantaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen Historian laajimmaksi hallinnolliseksi uudistukseksi nimettiin kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön yhdistäminen. Uusi ministeriö aloitti vuoden 2008 alusta. Akavalla ja JUKOlla on edustus eri työ- ja seurantaryhmissä. Akava on pitänyt hyvänä tavoitteena Akava julkaisi keskeiset työelämän tavoitteensa painettuna.

6

työelämän ja yritysmaailman yhteistyötä, jotta esimerkiksi koulutusmäärät ja -suunnat voisivat vastata työelämän tarpeisiin. Toisaalta valtion tulisi näyttää esimerkkiä henkilöstön kannalta asiallisesti toteutetulla hallinnonuudistuksella.

Määräaikaisten asemaa parannettiin Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien ja valtion virkamiesten asemaa parannettiin lakimuutoksin, jotka tulivat voimaan vuoden 2008 alussa. Työnantajan on annettava rangaistuksen uhalla työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Selvitysvelvollisuus koskee myös määräaikaisuuden perustetta. Työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia määräaikaisten työsuhteiden valvonnassa laajennettiin. Virkasuhteen määräaikaisuuden peruste on merkittävä nimityskirjaan ja nimityksen on oltava kestoltaan koko määräajan pituinen.

Toimintavuonna käynnistettiin myös tutkimus, jolla selvitetään määräaikaisten työsopimusten ketjuuntumisen syitä niillä aloilla, joilla se on tyypillistä.

Henkilöstön edustajien toimivaltuuksia vuokratyösuhteissa lisättiin Vuokratyöongelmaa pohtineen työryhmän marraskuussa annetun ehdotuksen mukaan käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajalla on oikeus saada vuokratyöntekijän työsuhteessa esiintyvän ongelman selvittämiseksi tarvittavat tiedot vuokratyöntekijän työnantajalta sekä edustaa vuokratyöntekijää. Työryhmä esitti myös koeajan käytön rajoittamista vuokratyösuhteissa. Muutoksia valmistellaan tilaajavastuulakiin ja työsopimuslakiin.

Yhteistoimintalain valvonta remonttiin Yhteistoimintalain uudistuksen yhteydessä päätettiin uudistaa myös henkilöstön osallistumisoikeuksien valvonta, sillä nykyiset valvontasäännökset eivät toimi.

Valmistelu aloitettiin syksyllä ja esitys on tarkoitus saada valmiiksi toukokuun 2008 loppuun mennessä.

Akava pitää viranomaisvalvonnan lisäksi kehittämisen arvoisena valvontakeinona työmarkkinajärjestöjen toimivallan lisäämistä yhteistoiminta-asioissa.

Tuporyhmät päättivät työnsä Lähes kaikki vuosien 2005–2007 tupotyöryhmät saivat työnsä päätökseen. Työaikatyöryhmä raportoi laajasti joustavista työajoista, työaikapankkeja edistettiin ja viimeinen niitä koskeva lainsäädännöllinen ongelma työttömyysturvan osalta ratkaistiin uudella lailla.

Tupossa sovittu laaja paikallisen sopimisen tutkimus, joka tehdään Turun yliopiston johdolla, saadaan päätökseen ja raportoitavaksi alkuvuodesta 2008.

Tuotannollis-taloudellisten irtisanomisperusteiden juridiikkaselvitystyöryhmä sai työnsä päätökseen kauden päätyttyä vuoden 2007 lopussa. Työryhmän selvityksessä kartoitettiin eri sektoreiden oikeuskäytäntöä tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa sekä niihin liittyviä uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuuksia. Työryhmä päätti yksimielisesti jättää oikeuskäytännön analysoimisen selvityksen ulkopuolelle.

Akava piti esityksiä kannatettavina ja ajoitukseltaan hyvinä, sillä räikeimmät vuokratyöongelmat eivät ole päässeet yleistymään akavalaisessa kentässä.

7

Tulo-, talous- ja veropolitiikka

Palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohonneen vuonna 2007 noin 3 prosenttia. Kuluttajahinnat nousivat noin 2,5 prosenttia. Akavan oman ansiokehitysseurannan mukaan (Akavalaisten ansiotasoindeksi Akava ATI) akavalaisten ansioiden nousu 2006 seurasi yleistä ansiotason kehitystä. Saman suunnan arvioidaan jatkuneen myös vuonna 2007.

Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen arvioidaan kasvaneen nopeammin kuin vuonna 2006.

Palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohonneen vuonna 2007 noin 3 prosenttia ja kuluttajahinnat nousivat noin 2,5 prosenttia. Tässä tilanteessa palkansaajien ostovoiman kasvu perustui lisääntyneeseen työllisyyteen sekä 2007 toteutuneeseen valtion tuloverotuksen kevenemiseen. Tulot eivät lisäänny merkittävästi kulutusta nopeammin, jolloin kotitalouksien velkaantuminen jatkuu. Tosin korkojen nousu on hidastanut lainanottoa.

8

Korkeasuhdanne, parantunut työllisyys, kohonneet inflaatio-odotukset sekä palkkojen viimeisistä sopimuskorotuksista kulunut pitkä aika asettivat palkansaajien vaatimukset korkeammalle kuin aikaisemmin. Alustavien arvioiden mukaan bruttopalkkojen nousuvauhti on 2008 noin viisi prosenttia. Hallitus mitoitti veroperusteiden muutokset ”neutraaleiksi” eli nettopalkat kasvavat saman verran kuin bruttopalkat. Inflaation odotetaan olevan kolmen prosentin tuntumassa. Näin ollen työllisten palkansaajien ostovoima kasvaa vajaat 2,5 % eli samaa vauhtia kuin menneen tupokauden aikana.

Koko kansantalouden tasolla ostovoiman kehitys riippuu työllisyyskehityksestä, joka taloussuhdanteiden kääntyessä ja nimellisansioiden kohotessa ripeästi voi jäädä aiempaa vaatimattomammaksi.

Koulutuspolitiikka

Hallitusohjelmaan akavalaisia linjauksia Syksyllä 2006 linjatuista Akavan hallitusohjelmatavoitteista suuri osa päätyi hallitusohjelman koulutuspolitiikkaosioon. Akava näki hallitusohjelman peruslinjan koulutuspolitiikassa hyvänä, erityisesti sen, että korkean osaamisen merkitys Suomen menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta oli hallitusohjelman keskeinen ajatus.

Akava oli tyytyväinen siihen, että koulutusjärjestelmää halutaan kehittää kokonaisuutena ja että kaikilla koulutuksen tasoilla ryhdytään toimiin koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi. Kritisoitavaa löytyi siitä, että hallitusohjelman rahoitusinstrumentit olivat liian vaatimattomat ja ohjelman kehyspäätöksien varassa ei ole mahdollista toteuttaa kaikkia ohjelman tavoitteita.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007–2012 Valtioneuvoston joulukuussa 2007 hyväksymä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma oli keskeinen vaikuttamistyön kohde. Akava totesi, että kehittämissuunnitelma sisältää paljon hyviä ja kunnianhimoisia tavoitteita, mutta toteuttamisen resursointia epäiltiin. Lisäksi kehittämissuunnitelmassa ei ollut aikataulutettu eikä priorisoitu kehittämiskohteita, mikä olisi erittäin tärkeää niukoin resurssein toimittaessa.

Akava totesi, että kehittämissuunnitelman toteuttaminen vaatii lisäresursseja. Erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehittäminen esitetyn mukaisesti on mahdotonta nykyisen tasoisella, riittämättömällä perusrahoituksella. Myös sitä kritisoitiin, että kehittämissuunnitelmassa käsitellään vain opetusministeriön hallinnonalan koulutusta. Myös työministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalojen (jatkossa työ- ja elinkeinoministeriön) koulutus olisi saatava samaan, valtioneuvostotasoiseen suunnitelmaan.

Ennakointijärjestelmä haluttiin uudistaa. Akava piti nurinkurisena sitä, että järjestelmä tuottaa vuodesta toiseen joillain aloilla ylisuuria aloittajatavoitteita, jotka

kasvattavat kohtaanto-ongelmaa. Olemassa olevaa ennakointitietoa pitäisi Akavan näkemyksen mukaan hyödyntää nykyistä paremmin. Myös korkeakoulut pitää velvoittaa seuraamaan valmistuneiden opiskelijoidensa laadullista sijoittumista työmarkkinoille.

Akava näki positiivisena sen, että kehittämissuunnitelmassa sitouduttiin nostamaan koulutuksen laatu painopisteeksi. Sen sijaan koulutusaikojen lyhentämistä ei pidetty keinona parantaa koulutuksen laatua, vaan huomio tulee kiinnittää koulutuksen läpäisyasteeseen.

Työmarkkinoiden kannalta koulutuksen lähtökohtana on kaavamaisen koulutustason nostamisen sijaan oltava yksilön tarve kouluttautua parantaakseen työmarkkinaasemaansa.

Akava oli sitä mieltä, että korkeakoulutuksen duaalimalliin on sitouduttava nykyistä vahvemmin. Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä ja profiloitumista haluttiin lisätä ja edistää kaikin keinoin korkeakoulujen kansainvälistymistä. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu nähtiin positiivisena asiana. Kokeilu on toteutettava niin kattavasti, että siitä saadaan oikeasti vertailtavia tuloksia.

Akava on lukuisissa yhteyksissä esittänyt sidosryhmäyhteistyön tiivistämistä koulutuksen kehittämisessä. Esimerkkinä tiiviistä sidosryhmäyhteistyöstä tekniikan alalla käynnistyi Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin johdolla opetusministeriön tukemana työ teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen strategian luomiseksi.

Yhteistyöryhmässä ovat edustettuina kaikki teknillisen korkeakoulutuksen keskeiset sidosryhmät.

Aikuiskoulutuksen haluttiin perustuvan nykyistä enemmän työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tarvitaan laadun, osuvuuden ja tehokkuuden parantamista ja aikuiskoulutuksen asemaa osana korkeakoulujen, erityisesti yliopistojen, tehtävää on vahvistettava. Yliopistollinen täydennyskoulutus haluttiin samalle viivalle muiden aikuiskoulutusmuotojen kanssa.

9

Yliopistolaitoksen uudistuminen Opetusministeriö julkaisi elokuussa yliopistolaitoksen uudistamisen suuntaviivat, jotka perustuivat suurelta osin aiemmin tehtyihin selvityksiin. Suuntaviivoissa ehdotettiin muun muassa taloudellisen autonomian lisäämistä muodostamalla yliopistoista joko julkisoikeudellisia yhteisöjä tai yksityisoikeudellisia säätiöitä ja irrottamalla ne valtion tilivirastokytkennästä. Akava piti näitä uudistuksia toivottavina, mutta totesi, ettei hallinnollisen mallin uudistaminen tuo sinänsä yhtään lisäeuroa yliopistojen toimintaan, joten yliopistojen perusrahoitusta on kohennettava. Akava esitti kannattavansa innovaatioyliopistohankkeen toteuttamista kansallisen kilpailukyvyn edistämiseksi.

Taloudellisen autonomian lisääntyminen nähtiin haasteena yliopistojen johtamisjärjestelmille, jotka on uusittava. Akava näki tärkeänä, että kaikki tiedeyhteisön jäsenryhmät ovat kiinteästi mukana uudistusten valmistelussa. Ylioppilaskuntien automaattisen jäsenyyden säilyttämistä ja ylioppilaskuntien tehtävien kirjaamista yliopistolakiin tuettiin.

Akava piti uudistuksen aikataulua tiukkana, mutta toteuttamiskelpoisena. Lainsäädäntö tulee valmistella sellaiseksi, ettei sitä tarvitse muutaman vuoden kuluttua avata uudestaan. Tehtävän vaatiman osaamisen on näyttävä nykyistä paremmin henkilöstön valintatilanteissa ja esimerkiksi tehtävissä, jotka sisältävät opetusvelvollisuutta, on tehtävään valittavan henkilön opetukselliset ja pedagogiset taidot huomioitava nykyistä laajemmin.

Yliopistojen on järjestäydyttävä kullekin tarkoituksenmukaisella tavalla työnantajayhteisöihin, jotka solmivat kollektiivisopimukset henkilöstöjärjestöjen kanssa.

Ammatillisesti suuntautunut aikuiskoulutus uudistuu Vanhasen II hallitusohjelmassa linjattiin, että ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen hajanainen hallinto, rahoitus, etuudet ja koulutustarjonta selkiytetään.

Tätä varten käynnistettiin syksyllä 2007 ammatillisesti Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta.

Kuva: Ida Pimenoff.

10

suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, jonka johtoryhmässä on myös Akavan edustaja.

Akavan keskeinen tavoite ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksessa on parantaa korkeakoulutettujen erityisesti yliopistollista täydennyskoulutusta siten, että osaamisen päivittäminen olisi mahdollista myös omaehtoisesti. Täydennyskoulutuksesta tulee tehdä osa yliopistojen perustehtävää ja yliopistollinen täydennyskoulutus on saatava rahoituksellisesti tasa-arvoiseen asemaan muiden aikuiskoulutusmuotojen kanssa.

Työvoimapolitiikka

Talouskasvu jatkui vahvana myös vuonna 2007 ja niinpä myös yleinen työllisyyden kasvu ja työttömyyden vähentyminen jatkuivat nopeana. Työttömiä työnhakijoita on kuitenkin edelleen runsaasti, vaikka myös avoinna olevien työpaikkojen lukumäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Tämä kohtaanto-ongelma esiintyi lukuisissa tutkimuksissa, raporteissa ja julkisuudessa. Sen ratkaisemiseksi perustettiin työministeriöön (sittemmin työ- ja elinkeinoministeriö) korkean tason niin sanottu kohtaantotyöryhmä, jossa Akava on edustettuna.

Myös korkeasti koulutettujen työttömien lukumäärä oli laskusuunnassa, vaikkakin lasku on hitaampaa kuin muiden koulutusalojen työttömien keskimäärin.

Epätarkoituksenmukainen työllistyminen aiheutti kuitenkin edelleen huolta: joillakin korkeasti koulutettujen aloilla merkittävä osa tutkinnon suorittaneista työllistyi tehtäviin, jotka eivät vaatimustasoltaan vastanneet saatua koulutusta. Akava korosti työllisyyden laadun seurannan tärkeyttä työllisyyden määrän seurannan rinnalla. Tutkimusyhteistyö korkeakoulujen Aarresaariverkoston kanssa poiki tähän liittyen uutta tutkimustietoa hiljattain valmistuneiden laadullisesta ja määrällisestä työllisyystilanteesta.

Maan uusi hallitus muutti ohjelmassaan työvoimapolitiikan painopistettä: työllisyysmäärärahoja päätettiin siirtää avoimien työmarkkinoiden suuntaan, työvoimakoulutusta päätettiin toteuttaa aiempaa yrityslähtöisemmin ja enemmän yhteishankinnan avulla ja aktivointiastetavoitteesta luovuttiin. Muutos oli akavalaisesta näkökulmasta pääosin hyvä, sillä toimenpiteiden vaikuttavuus todennäköisesti kasvaa ja kohdistuu aiempaa paremmin korkeasti koulutettuihin. Työnvälitystyön tehostamiseen jää kuitenkin monilla alueilla edelleen parantamisen varaa. Akava oli mukana työryhmässä, jossa pohdittiin muutoksen hallintaan keskittyneen proaktiivisen ja verkostomaisen työvoimakoulutuksen mallin kehittämiskeinoja varsinkin pk-sektorin tarpeiden näkökulmasta.

Muutosturvaa tarvittiin myös kuluneena vuonna suurten irtisanomisten yhteydessä, joissa myös monet korkeasti koulutetut saivat kokea globalisaation konkreettisia vaikutuksia. Muutosturvasta alettiin kehittää Tanskan mallin hengessä eräänlaista Suomen mallia, kansallista versiota joustoturvasta. Akava on mukana korkean tason työryhmässä, jossa kehitystyötä tehdään.

Akava osallistui myös työministeriön muutosturvasta teettämän tutkimuksen ohjausryhmän työskentelyyn.

Väestön ikääntyminen ja sen myötä työvoiman tarjonnan vähentyminen koetaan vakavaksi uhaksi tulevaisuudessa. Ratkaisukeinoina odotettavissa olevaan työvoimapulaan pidetään esimerkiksi työuran pidentämistä molemmista päistä ja ulkomaisen työvoiman houkuttelemista Suomeen. Akava on tuonut esille huolensa siitä, että varsinkin Suomen syrjäseuduilla, taantuvilla alueilla, demografinen muutos aiheuttaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä vakavia ongelmia, ellei asiaan puututa ajoissa.

Koulutustarjonta 2012 -projekti sai työnsä valmiiksi alkuvuodesta. Akava oli mukana projektissa alusta alkaen sekä sen rinnalla toimineessa Työvoima 2025 -työryhmässä. Projekteissa pyrittiin ennakoimaan työvoiman kysyntää ja siitä johdettua ammatillisen nuorisoasteen koulutuksen tarvetta. Akava kritisoi ennakointimenetelmää ja toi myös liittojensa kautta esille ehdotuksia sen parantamiseksi. Esimerkiksi Vanhasen hallitusohjelmassa ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007–2012 mainittiin koulutustarjonnan ennakoinnin kehittämistarpeista. Akava toi voimakkaasti esille ennakointijärjestelmän kehittämisen tarvetta. Menetelmän kehittäminen jatkuu.

Akava laajensi työmarkkinoiden tilastollista seurantaa.

Useita vuosia on seurattu työttömien työnhakijoiden lukumääriä työministeriön työnvälitystilastosta kuukausittain saatavan tilastoaineiston perusteella. Tilastokoosteissa tarkastellaan keskeisimpiä akavalaisia tutkintoja.

11

Uudeksi seurattavaksi kohteeksi otettiin työministeriön avoimien työpaikkojen ammattiluokittainen tilasto, joka Akavan teettämän laskentamallin avulla muutettiin koulutusluokittaiseksi. Kuukausiseurantaan saatiin näin myös avoimien työpaikkojen koulutusasteittainen ja -aloittainen kehitys. Toisena uutuutena aloitettiin kuluttajabarometrin alueellisten koulutusasteittaisten tietojen hyödyntäminen. Nyt voimme seurata, millai-

sena akavalaisten luottamus talouden ja työttömyyden muutoksiin näyttäytyy eri alueilla ja verrattuna alemman koulutuksen saaneisiin.

Koulutus- ja työvoimapolitiikan alueellista koordinaatiota vahvistamaan perustettiin Akavaan kyseisten alojen aluetyöryhmä, jossa on edustajia koulutus- ja työvoimapoliittisesta toimikunnasta ja Akavan aluetoimijoista.

Työttömät ilman lomautettuja eräillä akavalaisilla aloilla 2007 (keskimäärin kuukautta kohden) Muutos Keskiedelmäärin/kk lisestä 2007 vuodesta

Koulutusala tai tutkinto

helmikuu 29.2.2008 Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit) Insinööri (ml.amk&ra Filosofian maist.(hum.)

Filosofian maist.(hu Kauppatiet. koul. (ylempi&vanh. ekon.)

Kauppatiet. koul. (y Tradenomi Tradenomi Filosofian maist. (luonnont.ala) Filosofian maist. (l Diplomi-insinööri Diplomi-insinööri Valtiot./yhteiskuntatiet. maist.

Valtiot./yhteiskunta Kasvatustieteiden maist.

Kasvatustieteiden ma Sosionomi, sosiaalialan AMK Sosionomi, sosiaalia Tutkijakoulutus Tutkijakoulutus Tutkijakoulutus Tutkijakoulutus (ylempi TaideaineetTaideaineet (ylempi korkeakoul.tutk.)

Humanististen Humanististen tieteidentietei kand.

Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja Oikeustieteen Oikeustieteenkand. kand.

Luonnontieteiden kan Luonnontieteiden kand.

Agronomi, me Agronomi, maa- ja maametsät.jamaist.

Teologian koulutus ( Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.)

Akateeminen siht., k Akateeminen siht., kirjeenvaihtaja Diplomikielenkääntäj Diplomikielenkääntäjä Arkkitehti Arkkitehti Lääkärit Lääkärit Farmaseutti Farmaseutti Hammaslääkärit Hammaslääkärit

3 213 1 627 1 383 1 379 1 066 1 045 845 735 668 624 624 523 477 367 309 223 197 127 120 114 97 70 57 17

-500

Vähennys Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 25.2.2008

12

0

500

Lisäys

1000

1500

2000

2500

3000

-588 -73 -186 -254 -62 -145 -89 23 -110 -22 -22 -74 -37 -59 -29 -43 -26 4 -15 -24 -21 -8 3 -4

Sosiaalipolitiikka Eläkelainsäädännön kolmikantainen valmistelu Toimintavuonna jatkettiin edelleen lisäeläkedirektiiviin liittyvän lainsäädännön valmistelua. Tarkoitus on kirjoittaa uusi lisäeläkerahastolaki, joka mahdollistaisi myös nykyisille eläkekassoille ja -säätiöille maksuperusteisten eläkkeiden tarjoamisen. Tällä hetkellä tämä mahdollisuus on vain henkivakuutusyhtiöillä. Lisäksi kirjoitetaan eläkerahastolaki lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa varten. Näillä kahdella lailla pidetään vapaaehtoinen ja lakisääteinen vakuuttaminen rahoituksen ja hallinnon osalta erillään toisistaan, mikä on tärkeää muun muassa Suomen EU-liittymissopimuksen niin sanotun TEL-poikkeuksen takia.

Apurahatutkijoiden eläketurvan järjestämisestä on käyty alustavia keskusteluja eläkevakuuttajasta, tarvittavasta lainsäädännöstä sekä säätiöiden ja valtion roolista eläketurvan järjestämiseen liittyen, mutta varsinainen lainsäädäntötyö jää vuoden 2008 puolelle.

Käytiin myös neuvotteluja yrittäjien eläkelain yrittäjämääritelmän muuttamiseksi siten, että yrittäjäksi olisi katsottu henkilö, joka omistaa 30 % yrityksestä nykyisen 50 %:n sijaan. Neuvottelut päättyivät kuitenkin erimielisinä eikä asia ole toistaiseksi noussut uudelleen neuvottelujen kohteeksi.

Työttömyysturva ja sairausvakuutus Eläketurvakeskuksesta (ETK) annettua lakia muutettiin siten, että mahdollistettiin julkisen sektorin eläkevakuuttajien Kuntien eläkevakuutuksen ja Valtiokonttorin kiinteämpi mukaantulo ETK:n työhön vuoden 2008 alusta. Tästä johtuen myös ETK:n hallituksen kokoonpanoa muutettiin. Kuntien eläkevakuutus ja Valtiokonttori saivat omat hallituspaikkansa ja samalla myös Akava sai pitkään tavoittelemansa hallituspaikan ETK:n hallitukseen.

Työttömyysturvan isot linjaukset tehdään kesällä 2007 toimintansa aloittaneessa sosiaaliturvakomiteassa. Apurahansaajien työttömyysturvaetuuksiin liittyviä ongelmia on toimintavuoden aikana selvitetty ja Akava on antanut lausuntonsa selvitysmiehen raportista.

Sairausvakuutuksen päivärahan määräytymisperusteita muutettiin siten, että muun muassa hallintoelinten jäsenyydestä saadut palkkiot jäivät pois päivärahan perusteena olevan palkan määrittelystä. Akava vastusti tehtyä muutosta.

13

Elinkeinopolitiikka ja yrittäjyys

Akavalainen itsensä työllistäminen on pienimuotoista, mutta varsin heterogeenistä ammatinharjoittamista ja pienyrittäjyyttä. Vuonna 2007 akavalaisia pää- tai sivutoimisia yrittäjiä oli jäsenjärjestöjen ilmoitusten mukaan noin 16 000. Luvusta puuttuu edelleen useita palkansaajan asemassa olevia sivutoimisia yrittäjiä, sillä kaikki jäsenjärjestöt eivät heitä tilastoi.

Elinkeinopolitiikassa uusia avauksia Elinkeinopoliittinen toimikunta (EPO) vastaa elinkeinopoliittisista linjauksista ja muista hallituksen toimeksiannoista. Elinkeinopoliittisen toimikunnan asettamat Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto (AYJ) sekä Julkisen sektorin jaosto (JSJ) ovat paneutuneet koulutettujen yrittäjien sekä julkiselle sektorille palveluitaan myyvien yrittäjien toimintaedellytyksiin.

Hallitusohjelmaan sisältyy monta EPO:n esittämää ehdotusta, niin veropolitiikassa kuin sosiaaliturvassakin.

Toimikunta on seurannut läheisesti valtionhallinnon uudistamisprojekteja, muun muassa työministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhdistämistä. Myös aluehallinnon uudistamista on seurattu, lähinnä TEkeskusten tulevaisuutta.

AYJ on aktiivisesti ottanut kantaa moniin yrittäjyyteen liittyviin ongelmiin sekä järjestänyt yhteisiä keskustelutilaisuuksia akavalaisten kesken. JSJ:n tärkein hanke oli hankintalaki, joka astui voimaan kesäkuussa.

Akavalaista yrittäjätoimintaa vahvistettiin Yrittäjätoiminnassa panostettiin yhteistyön edistämiseen. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto AYJ järjesti maaliskuussa keskustelutilaisuuden yhdessä jäsenjärjestöjen yrittäjävaliokuntien kanssa. Keskusteluissa nousivat esille yrittäjien huolet arvonlisä- ja sosiaaliturvalainsäädännössä.

Akava ja Perheyritysten liitto päättivät keväällä tiivistää yhteistyötään. Tuloksena syntyi yhteinen kannanotto, jossa otettiin kantaa työllistyvään yritystoimintaan, omistajuuteen ja osaavaan työvoimaan hyvinvoinnin turvaajana.

AYJ:n esityksestä EPO hyväksyi joulukuussa ehdotuksen akavalaisesta yrittäjäpalkinnosta. Palkinto ehdotetaan annettavaksi vuosittain ansiokkaalle yrittäjänä toimivalle Akavan jäsenelle tai henkilölle, joka on edistänyt yrittäjyyttä Suomessa. Akavan hallitus saa EPO:n esityksen asiasta keväällä 2008.

Työministeriöstä tuli syksyllä ehdotus starttirahajärjestelmän vakinaistamiseksi. Akava tuki lausunnossaan ehdotusta, mutta huomautti, että tuen taso on monille koulutetuille alhaisempi kuin ansiosidonnainen työttömyysturva.

Keväällä päätettiin valmistaa energia- ja ilmastopoliittinen kannanotto vastaamaan EU-tasolla käytyjä keskusteluja. Akavan kannanotto oli suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen keskuudessa ensimmäinen.

14

Kansainvälinen toiminta

Eurooppalaiset palkansaajalinjaukset Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUC piti kongressinsa toukokuussa Espanjan Sevillassa. Kokouksessa linjattiin eurooppalaisten palkansaajien tavoitteet seuraaville neljälle vuodelle eli ikään kuin ay-liikkeen ”hallitusohjelma”. Aloitteellisuus ja vaikuttaminen esimerkiksi globalisaatioon ovat ohjelman kantavana perusajatuksena. Työelämän asioissa painotetaan muun muassa työntekijöiden kuulemisen tärkeyttä ja kohtuullisia työaikoja. Koulutus- ja tutkimuspanostukset ovat elintärkeitä, kuten myös koulutuksen laatu. Yhä merkittävämmässä osassa palkansaajille on ilmastonmuutoksen torjuminen, jossa ETUC on ollut koko ajan kärkijoukoissa. Akavan näkökulmasta ETUC:n ”hallitusohjelma” oli kohtuullisen tyydyttävä.

Jäsenmääriin ja jäsenhankintaan kiinnitettiin suurta huomiota. Jäsenmäärät ovat yleisesti tyydyttävällä, tosin lievästi laskevalla tasolla entisen Länsi-Euroopan puolella. Itäisessä Euroopassa ay-toiminnan perusrakenteet ovat kehittyneet, mutta vielä on paljon työtä jäljellä.

Vuoden 2007 aikana perustettiin myös ETUC:n ja itäisen Euroopan maiden (esim. Venäjä ja Ukraina) yhteinen elin PERC, Pan European Regional Council.

Se toimii palkansaajien maailmanjärjestön ITUC:n alaisuudessa ja tarjoaa pysyvän kohtaamispaikan koko maanosaa kattaville ammattiyhdistyskysymyksille.

Direktiivejä ja joustoturvaa Vuoden eurooppalainen työelämän keskustelunaihe oli niin sanottu joustoturva eli työmarkkinoiden joustavuuden ja turvallisuuden yhdistäminen. Komission joustoturvasta antama keskustelunaloite ei tyydyttänyt palkansaajaosapuolta, sillä sen katsottiin painottavan liikaa joustonäkökulmia työntekijöiden turvallisuuden kustannuksella. Akava korosti paljon esimerkiksi pysyvien työsuhteiden merkitystä. EU-tason työmarkkinaosapuolet saivat aiheesta aikaiseksi kuitenkin yhteisen kannanoton, joka oli omalla alallaan uraa uurtava.

Euroopan neuvosto vahvisti joulukuussa yhteiset joustoturvaperiaatteet, joita noudattaen jäsenmaiden on tehtävä omat kansalliset työelämää koskevat ratkaisunsa.

Akavan kannalta molemmissa asiakirjoissa on keskeistä koulutuksen ja elinikäisen oppimisen korostaminen sekä työlainsäädännön ja sosiaaliturvan kytkeminen tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.

EU:n komissio esitteli uudistetun työsuojelustrategiansa, joka pitää sisällään linjaukset lähivuosiksi. Se oli pettymys palkansaajajärjestöille, sillä se sisälsi vain vähän käytännön tason hankkeita, kuten uutta lainsäädäntöä työsuojelusta. Keskustelut työsuojelustrategiasta jatkuvat kuitenkin edelleen.

Keskeiset työelämän direktiivihankkeet jäissä Puheenjohtajamaiden ponnisteluista huolimatta työaika- ja vuokratyödirektiivejä ei saatu edelleenkään uusittua, vaikka etenkin työaikadirektiivin uusimispaineita kasvatti komission jäsenmaita kohtaan käynnistämä valvonta.

Työaika- ja vuokratyödirektiiveissä keskeisimpinä haasteina ovat ylempien toimihenkilöiden saaminen työaikasuojelun piiriin ja vuokratyösuhteisiin sovellettavien kynnysaikojen pitäminen mahdollisimman lyhyinä.

EWC-direktiivin uusimisessa pääpaino on tiedottamis- ja kuulemisvelvoitteen sisällössä, ulottuvuudessa ja järjestelmän toimivuudessa.

Merkittäviä ennakkoratkaisuja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimesta Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi loppuvuodesta työtaisteluoikeuden ja yhteisön perustamissopimuksen mukaisten perusvapauksien välistä suhdetta koskevat ennakkoratkaisut. Toisessa tapauksessa kantajana oli 15

Viking Line ja toisessa Laval, jotka molemmat kokivat ammattiliittojen toimien loukkaavan perusvapauksiaan. Akavan mielestä ratkaisut selkiyttävät epäselvää tilannetta, mutta pitävät kansainvälisten työtaistelujen laillisen käyttöalan sangen rajoitettuna.

Pohjoismaiset korkeakoulutettujen järjestöt koolla Islannissa Pohjoismaiden korkeasti koulutettujen järjestöillä on kolmen vuoden välein yhteinen tapaaminen Nordisk Akademikerforum. Vuonna 2007 tapaaminen järjestettiin Reykjavikissa ja sitä isännöi Islannin Bandalag háskólamanna (BHM). Elokuun lopulla pidetyn foorumin pääaiheita olivat koulutus ja koulutuksen laatu Pohjoismaissa.

Foorumin muita aiheita olivat työhyvinvointi sekä työn ja perheen yhdistämisen haasteet korkeakoulutetuilla aloilla. Foorumissa oli esillä myös korkeakulutettujen yrittäjyys ja sen tukeminen järjestöissä. Yrittäjyydestä päätettiin tehdä yksi pohjoismaisten korkeakoulutettujen järjestöjen yhteistyöalue.

Lähialueyhteistyö Viron sisarjärjestön TALO:n kanssa yhteistyö jatkui.

Tallinnassa pidetyssä tapaamisessa lokakuussa 2007 keskusteltiin järjestöjen välisen yhteistyön kehittämisestä ja mahdollisista konkreettisista toimenpiteistä.

Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön PAY:n Itämeriverkosto BASTUN piti syyskuussa kokouksen Riiassa, Latviassa. BASTUNin toiminnan kehittämiseksi päätettiin asettaa työryhmä, jonka tehtävänä on analysoida verkoston toiminnan ja sen toimintaympäristön tilaa

16

sekä antaa suosituksia toiminnan kehittämiseksi.

Maahanmuuttopolitiikan kehittäminen jatkui Maahanmuuttopolitiikassa jatkui uudistuksiin pyrkiminen edellisvuoden tapaan. Akava seurasi tiiviisti maahanmuuttopolitiikan kehittymistä ja osallistui sen käsittelyyn eri tahoilla.

Huhtikuussa hyväksytyssä uudessa hallitusohjelmassa tehtiin selkeitä maahanmuuttopoliittisia linjauksia, joiden tavoitteena on muun muassa edistää työperusteista maahanmuuttoa ottaen huomioon Suomen ja EU:n väestökehitys ja siitä aiheutuva työvoimantarve.

Lokakuussa maahanmuuttoministeri Thors asetti työntekijän oleskelulupajärjestelmän kehittämistä koskevan hankkeen. Kehittämishankkeen tarkoituksena on selkiyttää oleskelulupajärjestelmää muun muassa siten, että oleskelulupaan sisältyy työnteko- ja opiskeluoikeus.

Syksyllä kehittämishankkeen esivalmistelu tapahtui virkamiesvoimin. Laajempi käsittely, johon työmarkkinaosapuolet kutsutaan mukaan, alkaa keväällä 2008.

Uuden hallitusohjelman kirjaukset sekä sen mukainen kehittämishanke ovat Akavan mielestä tavoitteiltaan hyviä.

Maahanmuuttoon liittyviä hankkeita käynnistyi myös EU:n tasolla. Lokakuussa komissio antoi direktiiviehdotuksen, joka koskee koulutetun työvoiman ja korkean pätevyyden saavuttaneiden osaajien nopeutettua maahantulojärjestelmää EU:n ulkopuolelta. Akava osallistui syksyllä aktiivisesti direktiiviehdotuksen kommentointiin ja sen käsittelyyn niin kansallisella kuin Euroopan tasolla.

Aluetoiminta

Akavan alueellisesta edunvalvonnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta vastasi vuonna 2007 kaikkiaan 15 aluetoimikuntaa, joista uusimpana vuoden alusta perustettu Etelä-Pohjanmaan aluetoimikunta. Mukana toiminnassa oli yhteensä noin 400 aktiivia, jotka edustivat Akavan 28 jäsenliittoa.

Toimikauden vaihtuessa Akava järjesti tammi-helmikuussa aluetoimikuntien uusille jäsenille perehdytystilaisuuksia Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa sekä Oulussa. Kaikkiaan 137 uudesta jäsenestä 121 osallistui tilaisuuksiin. Perehdytyskierros oli Akavassa ensimmäinen lajiaan.

Yhteiskunnallisten vaikuttamis- ja edunvalvontatehtävien ohella aluetoimikunnat ovat huolehtineet myös Akavan näkyvyydestä omalla alueellaan lehtiartikkelein ja järjestämällä teemakohtaisia suurehkoja yleisötilaisuuksia ajankohtaisista, akavalaista jäsenkuntaa kiinnostavista aiheista.

Aluetoimikuntien toiminnan painopisteitä ovat olleet työllisyys- ja innovaatiotoiminta sekä työelämän laadullinen kehittäminen. Toimikauden 2007–2009 työelämän kehittämisen alueellisiksi tavoitteiksi valittiin henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen työorganisaatioiden kehittämisessä, henkisen ja fyysisen väkivallan ehkäiseminen työpaikoilla sekä työn henkisen kuormittavuuden vähentäminen. Akavalaisia näkemyksiä ja painotuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi akavalaisille tyypillisessä asiantuntijatyössä tuotiin esille työsuojelupiirien työsuojelulautakunnissa ja työterveyslaitoksen alueellisissa neuvottelukunnissa, joissa Akavalla on edustus. Aluetoimikunnat järjestivät lisäksi aihetta käsitteleviä seminaareja ja välittivät viestiä Akavan uusitusta työelämän tavoiteasiakirjasta ”Asiantuntijuudella tuloksellisuutta ja hyvinvointia työelämään” alueen kansanedustajille, akavalaisille luottamusmiehille ja muille keskeisille akavalaistoimijoille.

Jäsenkunnan työllistyvyyden edistämiseksi alueelliset painopisteet löytyivät erityisesti korkeasti koulutettujen aikuiskoulutusmahdollisuuksien kehittämisen parista, joka on jäsenten työmarkkinakelpoisuuden parantamisen ohella samalla myös akavalainen vastaus muun muassa kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Näissä kysymyksissä alueellisia vaikuttamisfoorumeita olivat TE-keskusten neuvottelukunnat, joissa muun muassa

linjataan alueen työvoimapolitiikkaa ja sen toteuttamista. Yhteistyöelimiä olivat myös työvoimapoliittisia aikuiskoulutustarpeita ja aikuisten ammatillisia lisäkoulutustarpeita kartoittavat ja TE-keskusten alaisuudessa toimivat ennakointi- ja hankintatoimikunnat. Maakunnan yhteistyöryhmissä valmistauduttiin puolestaan aluekehittämiskysymysten ohella myös EU:n uuteen rakennerahastokauteen, jolla Suomi kuuluu kokonaisuudessaan Työllisyys- ja kilpailukyky -tavoitteen piiriin.

Edellä mainituissa yhteistyöelimissä Akavalla on edustus muiden työmarkkinajärjestöjen tapaan. Erityisesti loppuvuodesta puhuttikin kysymys siitä, miten Akava voi jatkossa varmistaa vaikuttamiskanavansa valtion aluehallinnon uudistamishankkeessa. Tämä semminkin, kun uudistukset tullevat koskemaan erityisesti TE-keskuksia työ- ja elinkeinoministeriön alueellisina hallintoeliminä.

Koulutus- ja työelämäkysymykset puhuttavat alueilla Yhteistyössä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa Akava järjesti huhti-toukokuun aikana aluetoimikunnissa toimiville jäsenilleen viisi Aluevaikuttaja 2007 -seminaaria, joihin oli kutsuttu edustajamme maakuntien yhteistyöryhmissä sekä TE-keskusten toimielimissä.

Paikkakuntia olivat Helsinki, Turku, Ähtäri, Varkaus ja Oulu. Tilaisuuksissa käsiteltiin alueelliseen toimintaympäristöön liittyviä kysymyksiä sekä palkansaajajärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia maakuntien liittojen ja TE-keskusten yhteistyö- ja neuvotteluelimissä.

Tilaisuuksissa osallistujia puhuttivat erityisesti koulutuskysymykset ja koulutuksen työelämävastaavuus sekä osaamisen kehittäminen. Erityisesti aikuiskoulutuksessa pidettiin tärkeänä myös kouluttajien tieto/ taitojen ja osaamisen päivittäminen työelämän tarpeita vastaavaksi.

Marraskuussa pidettiin perinteinen aluetoiminnan syysseminaari, jossa käsiteltiin sekä työelämän laadulliseen kehittämiseen että koulutukseen ja työvoimapolitiikkaan liittyviä kysymyksiä.

17

Opiskelijatoiminta

Vuoden 2007 lopussa Akavalla oli 100 000 opiskelijajäsentä. Akavassa opiskelijoita edustaa Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA. Sen puheenjohtajana toimi vuoden 2007 Antti Lehtoranta (Suomen Ekonomiliitto). AOVAssa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunnan kokous, toimeenpanovaltaa käyttävät työjaosto sekä puheenjohtajisto yhteistyössä Akavan opiskelijaasiamiehen kanssa.

AOVAn opintososiaalisten etujen parantamista koskevat tavoitteet toteutuvat täysimääräisesti ja sen tavoite duaalimallin säilyttämisestä kirjattiin hallitusohjelmaan.

Toinen tärkeä tavoite oli opiskelijamarkkinoinnin kehittäminen. Akava Camp -korkeakoulukierroskonsepti kehitettiin parantamaan Akavan näkyvyyttä ja samalla Akava Camp -kiertueesta kehitettiin brändi, jota jatketaan ja kehitetään tulevina vuosina. Akava Camp sai aiempien vuosien kierroksiin verrattuna huomattavasti enemmän näkyvyyttä tiedotusvälineissä.

2007 tavoitteiden täyttymisen vuosi Akavan opiskelijatoiminnan keskeisenä tavoitteena vuonna 2007 oli hallitusohjelmatavoitteiden edistäminen. Tässä tavoitteessa onnistuttiin erinomaisesti.

Akavalaisten opiskelijoiden kannanotot saivat näkyvyyttä niin paikallisissa kuin valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Toimintavuoden suurena haasteena oli viedä läpi AOVAn strategiaprosessi, jossa laadittiin uudet pitkäaikaiset suuntaviivat ja kehitettiin toimintatapoja.

Vuonna 2007 otettiin kantaa muun muassa valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan niiden valmistelun eri vaiheissa. Vaikuttamistyötä tehtiin niin Akavan sisällä kuin sen ulkopuolellakin.

Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa AOVA on noudattanut AOVAn Painopisteet 2007 -asiakirjan linjauksia onnistuneesti. Toimintavuoden lopulla käynnistettiin AOVAn 25:nnen juhlavuoden (2008) valmistelut.

AOVAn työjaosto kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Kokouksissa käsiteltiin varsinaisten päätösasioiden lisäksi runsaasti jäsenliittojen toimintaan, markkinointiin ja edunvalvontaan liittyviä asioita.

Työjaosto toimii AOVAn kokousten valmistelijana ja päätösten toimeenpanijana. Työjaosto osallistui tiiviisti sidosryhmäyhteistyöhön muun muassa tapaamalla valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen edustajia. Hallitusohjelmatavoitteita edistettiin muun muassa tapaamalla nuoria kansanedustajia.

Puheenjohtaja Viljanen ja Akavan 100 000. opiskelijajäsen Johanna Hytönen. Kuva: Jorma Ursin.

18

Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin enemmän kuin koskaan AOVAn toiminnan aikana. Yhteistyötä tehtiin Eurocadresin ja Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestö ETUC:n kanssa sekä Pohjoismaisen nuoriso- ja opiskelijayhteistyön merkeissä. Akavalla jatkui syyskuun loppuun saakka edustus ETUC:n nuorisohallituksessa, jossa Jenni Arnkil (OAJ/AOVA) edusti kaikkia pohjoismaisia ammattiliittoja. Akava/AOVA osallistui ja oli mukana järjestämässä Euroopan komission rahoittamia yhteistyöseminaareja, joita järjestettiin ympäri vuoden.

Yhteistyö Ruotsin akateemisten keskusjärjestön Sacon kanssa tiivistyi yhteisten seminaarien ja vierailuiden sekä yhteisen kannanoton muodossa. Seminaareihin osallistui AOVAn työjaoston edustajia sekä Akavan opiskelija-asiamies.

Akavalaiset opiskelijat näkyivät ympäri Suomen

Akava Campin tavoitteet olivat samat kuin aiempina vuosina, eli opiskelijoiden työelämätietouden lisääminen ja uusien jäsenten hankkiminen akavalaisille liitoille. Syksyn 2007 erityisenä painopisteenä oli työn ja opiskelun yhteensovittaminen, mikä herätti myös median kiinnostuksen.

Akava Camp kiersi Suomen korkeakouluja yhteensä 20 kaupungissa ja 30 korkeakoulussa, joista puolet oli ammattikorkeakouluja ja puolet yliopistoja tai tiedekorkeakouluja. Korkeakouluilla Camp näkyi vilkasliikenteisissä aulatiloissa teltan ympärille rakennettuna ständitorina. Kiertueella olivat mukana lähes kaikki ne akavalaiset liitot, joilla on säännöllistä ja organisoitua opiskelijatoimintaa. Kiertueen aikana projektiasiamies ja opiskelija-asiamies tapasivat ylioppilas- ja opiskelijakuntien edustajia. Akava Camp ja muut tapahtumat tavoittivat yli 20 000 opiskelijaa.

Vuoden aikana järjestettiin kaksi ammattikorkeakouluihin sekä yliopistoihin suunnattua kenttäkierrosta: lyhyt kierros keväällä ja pidempi syksyllä (Akava Camp).

Akavan opiskelijatoiminta esittäytyi vuoden aikana myös yli 20 eri messutapahtumassa, kuten korkeakoulujen ja niiden opiskelijoiden järjestämillä järjestö-/ rekrytointimessuilla ja STUDIA 2007 -tapahtumassa.

Toimintavuoden aikana avattiin järjestäydy.fi-sivusto, jonka tarkoituksena on helpottaa oikean akavalaisen jäsenliiton löytymistä.

Akava Camp Jo vuosia eri tavoin järjestettyä Akavan korkeakoulukierrosta kehitettiin syksyllä 2007 markkinahenkisempään suuntaan. Uudenlaisen, Akava Camp -nimellä järjestetyn kiertueen mahdollisti pääyhteistyökumppani IF Vahinkovakuutusyhtiö. Yhteistyökumppani mahdollisti ohjelmatoimiston käyttämisen kiertueen tuottamiseen. Ohjelmatoimisto Nordic Producersin vastuulla oli korkeakouluilla järjestettyjen ständien ulkoasun suunnittelu, logistiikka, yhteydenpito kaupallisiin yhteistyökumppaneihin sekä esimerkiksi kiertueen verkkosivujen toteuttaminen.

Akava Camp -kiertueen tunnus.

19

Järjestötoiminta

Akavan järjestötoiminnalla koordinoidaan ja kehitetään keskusjärjestön, neuvottelujärjestöjen ja jäsenjärjestöjen yhteistyötä, yhteistoimintaa sekä yhteisen edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimintaedellytyksiä kaikilla toiminnan tasoilla.

Akavan jäsenjärjestöjen lukumäärä 31 pysyi ennallaan, mutta henkilöjäsenten määrä jatkoi kasvuaan. Vuoden 2007 lopussa akavalaisissa liitoissa oli yhteensä 497 514 jäsentä, joka on lähes 12 000 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kevätliittokokous valitsi Akavalle yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi Uuden Insinööriliiton puheenjohtajana toimineen insinöörineuvos Matti Viljasen. Kokous asetti myös vaalivaliokunnan, joka teki esityksen syysliittokokoukselle Akavan uudeksi hallitukseksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle.

Hallituksen alainen järjestötoimikunta valmisteli toimintavuonna hallituksen suositukset rinnakkaisjärjestäytymisestä Akavassa sekä uusitun ansiomerkkiohjesäännön. Nämä hyväksyttiin hallituksessa. Marraskuun liittokokous hyväksyi Akavan toiminnan suuntaviivat vuosille 2008–2011, joihin sisältyivät myös uusi järjestövisio ja -strategia.

20

Toimintavuonna aloitettiin säännölliset jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajien verkostotapaamiset. Tämän TOPverkoston lisäksi muita järjestötoiminnan toimivia verkostoja olivat jäsenhankkijoiden ja koulutusvastaavien verkostot. Syyskaudella kokoontui myös työtaistelukoordinaatioryhmä.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyö jatkui muun muassa säännöllisin tapaamisin. Tammikuussa järjestettiin Finlandia-talossa yhteinen vaalipaneeli suurimpien puolueiden puheenjohtajille. Keväällä tehtiin perinteinen yhteinen työmarkkinailmastotutkimus TNS Gallupin kanssa.

Yhteistyösopimukset Suomen Journalistiliiton ja Suomen Lukiolaisten Liiton kanssa uudistettiin.

Syksyksi valmistui akavalaisen yhdistystoiminnan opas yhteistyönä TJS-opintokeskuksen kanssa.

Akavan toimiston järjestö- ja talousyksikkö muuttui toimintavuoden aikana järjestöyksiköksi. Talousyksiköstä tuli puheenjohtajan alainen oma yksikkönsä.

Tutkimus

Akavan talouspoliittinen yksikkö teetti ja teki itse tutkimuksia, selvityksiä, tilastoja ja laskelmia yhteiskunnallisen edunvalvonnan tueksi. Vuonna 2007 luotiin perustaa uudenlaiseen tiedonhallintaan ja analysointiin.

Toimintaa tehostetaan käyttämällä mahdollisimman paljon viranomaistahojen tai eri organisaatioiden keräämiä aineistoja. Osana toimintatavan muutosta yksikkö on ottanut käyttöön yhteisen tilastoanalyysityökalun SPSS:n.

Edunvalvonnan tietotarpeiden tyydyttämiseksi paremmin ja monipuolisemmin talouspoliittisen yksikön käyttöön hankittiin simulaatiomalli, jonka avulla pystytään arvioimaan palkanmuodostuksen, verotuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen yhteisvaikutuksia talouskasvuun, työllisyyteen ja julkistalouteen.

Vuonna 2007 julkaistiin edellisen vuoden kyselyn tuloksista laadittu Akavan työmarkkinatutkimus 2006 -raportti. Tutkimuksen erillisinä aihealueina tutkittiin akavalaisten alueellista liikkuvuutta sekä konflikteja akavalaisten työpaikoilla. Viimeksi mainitusta laadittiin raportti ”Syrjintä ja konfliktit akavalaisten työpaikoilla”. Liikkuvuusosion tuloksista ei julkaistu erillistä tutkimusraporttia, vaan sen tuloksia käytettiin erilliskysymysten argumentoinnin tukena esimerkiksi kakkosasunnon verovähennysoikeuskeskustelussa.

Keskusjärjestön toimintaa, edunvalvonnan tulevaisuuden odotuksia sekä järjestäytymisperusteita on mitattu neljän vuoden välein jäsenkyselyn avulla. Marraskuussa 2006 tehdyn kyselyn tuloksista laadittu raportti ”Akavan järjestötutkimus 2006” julkistettiin ennen Akavan kevätliittokokousta.

Akavalaiset työmarkkinat 2007 -julkaisu käsitteli yleisimpien akavalaisten ammattien perustutkintoja, opiskelupaikkoja ja opiskelujen kestoa, palkkausta, työllisyyttä ja sijoittumista työmarkkinoille. Tiedot perustuvat jäsenjärjestöiltä saatuihin tietoihin.

Akavalaiset työmarkkinat 2007 -julkaisu käsittelee muun muassa akavalaisten ammattien perustutkintoja, palkkausta ja työllisyyttä.

Vuoden 2007 kesällä selvitettiin akavalaisten eläkeasenteita käyttäen TNS Gallup Oy:n Forum-nettikyselypalvelua. Tuloksia verrattiin TELAn koko kansalle tehtyyn vastaavaan tutkimukseen.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyönä teetettiin neljännen kerran TNS Gallupilla työmarkkinoiden ulkoista kuvaa kansalaisten silmin mittaava mielipidetutkimus Työmarkkinailmasto 2007. Omassa osiossaan Akava esitti kysymyksiä ammattitaitoa kehittävästä aikuiskoulutustarpeesta.

Akavalaisten työhyvinvointi työelämän tutkimuksen painopisteenä Työelämän tutkimuksen painopisteitä olivat korkeasti koulutettujen työolot, työajat, työhyvinvointi sekä työn 21

ja perheen yhteensovittaminen. Akavan Työmarkkinatutkimuksen 2006 tuloksia palvelussuhteiden määräaikaisuudesta, työaikojen pituudesta sekä työhyvinvoinnista raportoitiin useissa eri julkaisuissa ja lehtiartikkeleissa. Erityisen suurta kiinnostusta tiedotusvälineissä herättivät ne Työmarkkinatutkimuksen tulokset, jotka koskivat henkisen ja fyysisen väkivallan riskejä akavalaisilla työpaikoilla. Tuloksia käsiteltiin lukuisissa jäsenjärjestöjen, neuvottelujärjestöjen ja aluetoiminnan seminaari- ja koulutustilaisuuksissa.

Akavan edustaja osallistui Tilastokeskuksen Työolotutkimus 2008 -hanketta suunnittelevan työryhmän työhön. Työolotutkimukseen kerättävän, kaikkia palkansaajia koskevan aineiston avulla voidaan tarkastella korkeasti koulutettujen ammattiryhmien työolojen, työterveyden ja -hyvinvoinnin kehittymistä vuodesta 1997 lähtien ja verrata kehitystä muihin palkansaajaryhmiin.

Työttömyys, ansiot ja verot seurannassa Akavalaisten ryhmien työttömyystiedot päivitettiin Akavan kotisivuille kuukausittain. Tiedot perustuvat pääosin työministeriön työttömyystilastoihin. Avoimien työpaikkojen lukumäärän tilastollista seurantaa jatkettiin.

Talouspoliittisen yksikön käyttöön ostettiin Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston vuoden 2005 palveluaineisto.

Tulonjakoaineistosta arvioitiin muun muassa akavalaisten ja kaikkien palkansaajien tuloja ja järjestäytymistä.

Aiemmin mainittu simulaatiomalli käyttää hyväksi tulonjakotilaston palveluaineistoa.

Akavalaisten ryhmien ansiotasoindeksi (AKAVA ATI 2000–2006) päivitettiin työnantajasektoreittain vuoden 2006 bruttopalkkatiedoilla ja jaettiin neuvottelujärjestöjen käyttöön.

22

Verkostoitumisella ja yhteistyöllä lisäarvoa Akavan työelämän toimikunnan asettama tutkimusjaos käsitteli ja koordinoi keskusjärjestön ja jäsenjärjestöjen tutkimustoimintaa. Akavan työelämän tutkimusjaos, ekonomistiryhmä ja talouspoliittinen yksikkö järjestivät koulutus- ja seminaaritilaisuuksia, joihin osallistui myös ulkopuolisia luennoitsijoita.

Yksikkö osallistui tulopoliittiseen sopimukseen 2005–2007 sisältyneiden tutkimushankkeiden ohjausryhmiin. Näitä olivat muun muassa paikallisen sopimisen kehittämistä selvittävän laajan tutkimushankkeen ohjausryhmä. Palkansaajakeskusjärjestöjen tutkimusvastaavat järjestivät yhteisen paikallista sopimista ja luottamushenkilöiden asemaa käsittelevän seminaarin lokakuussa 2007.

Akavalaiselle edunvalvonnalle keskeisiä työelämän tutkimuksen ja kehittämisen teemoja pidettiin esillä työministeriön (Tykes) sekä Työsuojelurahaston rahoittamissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

Akavalla oli puheenjohtajuus neljän tutkimuslaitoksen laajassa tutkimushankkeessa Perhevapaavalinnat ja perhevapaiden kustannukset sukupuolten välisen tasaarvon jarruina työelämässä. ESR-rahoitetun hankkeen toteuttivat Palkansaajien tutkimuslaitos, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Työterveyslaitos ja Kansaneläkelaitos. Akavan edustaja osallistui myös Stakesin työn ja perheen yhteensovittamista koskevan tutkimushankkeen ohjausryhmään.

Työelämän laadun ja työn tuottavuuden samanaikainen kehittäminen oli esillä monella foorumilla. Talouspoliittinen yksikkö osallistui muun muassa työministeriön Työelämän kehittämistyöryhmä Tyken työhön sekä hallitusohjelmaan sisältyvän Työn, yrittämisen ja työelämän laadun poikkihallinnolliseen ohjelmaan. Sama teema oli keskeisesti esillä EU:n talous- ja sosiaalikomitean työhön liittyvässä raportissa Kestävän tuottavuuden edistäminen eurooppalaisilla työpaikoilla.

Viestintä

Alkuvuonna 2007 viestinnässä ryhdyttiin valmistautumaan syksyn sopimuskierrokseen. Kun melko aikaisin selvisi, että neuvottelut siirtyvät liittotasolle, vastuu neuvottelukierroksen viestinnästä siirtyi neuvottelujärjestöille ja liitoille.

sähköinen uutiskirje lähetettiin liittokokouspäivänä, ja kaikkiaan se ilmestyi viisi kertaa vuonna 2007. Uutiskirje tehtiin Multiedition-monijulkaisuohjelmiston avulla, jota käytettiin yksiköissä myös sähköisten ja painettujen kutsujen tekemiseen sekä tilaisuuksiin ilmoittautumiseen.

Sisäinen viestintä Toukokuussa pidetty suuri liittokokous puheenjohtajavaaleineen työllisti myös viestintää. Liittokokouksesta alkaneelle nelivuotiselle toimintakaudelle valittiin tunnus Akava-yhteisössä järjestetyllä kilpailulla, johon tuli yli 70 ehdotusta. Voittaneen ehdotuksen Akava takoo tulevaa teki Opettaja-lehden toimittaja Tiina Tikkanen. Ulkoasun tunnukselle suunnitteli graafikko Erkki Kiiski.

Akavalaisten tiedottajien ja lehtien toimittajien aamiaistapaamisia järjestettiin kymmenen. Niissä kuultiin sekä yhteisön tiedottajien että ulkopuolisten esitelmiä ammatillisesti kiinnostavista aiheista, kuten semanttisesta webistä, messutiedottamisesta, viestintästrategiasta ja neuvottelukierroksen viestinnästä. Kävimme myös Telan ja Eläketurvakeskuksen vieraina. Tiedottajaverkosto toimii tiedonvälityskanavana ja tiedottajien vertaisryhmänä, ja sen toiminta on koettu tarpeelliseksi.

Syksyllä liittojen neuvottelijoille ja tiedottajille järjestettiin tapaamisia jopa viikoittain. Niissä käsiteltiin ajankohtaista neuvottelutilannetta.

Tunnuksessa oleva kiehkura kuvaa Akavan virallisessa merkissä olevaa joonialaisen pylvään kapiteelia. Siinä voi myös nähdä kasvua symboloivan spiraalin. Merkki muistuttaa myös takorautaisten käyttöesineiden muotoja ja siten yhdistää merkin tunnukseen.

Akavalainen ilmestyi viisi kertaa vuonna 2007. Se toimitettiin viestinnän omin voimin aina taittoa myöten.

Esittelijät kirjoittivat ahkerasti omista erityisaloistaan.

Lehden toimituskunnassa oli edustajia niin toimiston eri yksiköistä kuin neuvottelujärjestöistäkin. Lehden taittoa uusittiin hieman syksyn ensimmäisestä lehdestä alkaen.

Lehden painosmäärä oli 11 000. Lehti postitettiin muun muassa luottamusmiehille, Akavan toimielinten jäsenille sekä liittojen valtuustojen ja hallitusten jäsenille.

Akavalaisen lukijoille ryhdyttiin lähettämään uutiskirjettä sähköpostitse. Tavoitteena oli parantaa tiedotusta lehden ilmestymiskertojen välissä. Ensimmäinen

Aluetoimikuntien viestintävastaaville järjestettiin päivän mittainen viestintäkoulutus, jossa keskityttiin lehdistötiedottamiseen.

Ulkoinen viestintä Akava järjesti vuoden aikana kuusi tiedotustilaisuutta.

Huhtikuussa julkistettiin Akavan työelämän tavoitteet neuvottelukierrosta ajatellen. Elokuussa pidetty tiedotustilaisuus syrjinnästä ja konflikteista työpaikoilla sai paljon julkisuutta. Koulutustoimittajat kutsuttiin taidemuseo EMMAan kuulemaan aikuiskoulutuksesta ja yliopistojen uudistamisesta. Myös muille toimittajille ja toimituksille järjestettiin taustatilaisuuksia ja tapaamisia vuoden aikana. Liittokokousten yhteydessä järjestettiin niin ikään perinteiset lehdistölounaat.

Työmarkkinatoimittajat kutsuttiin työmarkkinaseminaariin Porvooseen syyskuussa, jolloin kunnan sopi23

musneuvottelut olivat erittäin kiinnostavassa vaiheessa.

Mukana olivat tälläkin kertaa neuvottelujärjestöjen puheenjohtajat.

Lehdistötiedotteita vuoden aikana syntyi kaikkiaan 113, mukaan lukien opiskelijoiden tiedotteet. Tiedotteet käsittelivät esimerkiksi ilmastonmuutosta, sähköisen viestinnän tietosuojaa, korkeakoulujen perusrahoitusta, yhteispohjoismaista täydennyskoulutusta, innovaatioyliopistoa, palkkasyrjintää, vuorotteluvapaata, yrittäjyyttä ja tietysti tulopolitiikkaa.

Yhteisiä PSKJ-tiedotustilaisuuksia oli kaksi: toinen vuosittaisesta työmarkkinailmapiiritutkimuksesta ja toinen ETUC:n neljän vuoden välein järjestettävästä kongressista. Itse Sevillassa pidettyyn kongressiin kutsuttiin yhdessä viisi suomalaista työmarkkinatoimittajaa.

Joko palkansaajakeskusjärjestöjen tai kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistiedotteita tehtiin 18 kpl.

PSKJ-tiedotteita kirjoitettiin etenkin kansainvälisistä asioista, kuten EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta.

Palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöt pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden, kun järjestöjen työaikatyöryhmä julkisti raporttinsa toukokuussa. Ulkomaalaiset työntekijät tervetuloa! -kampanja tiedotustilaisuuksineen ja seminaareineen pidettiin tammikuussa kuudella paikkakunnalla.

Akavan suomen- ja ruotsinkielinen yleisesite uusittiin keväällä. Akavan nimen englanninnoksen muututtua

Akavan yleisesite selvittää lyhyesti, mitä Akava on ja mitä se tekee.

24

myös englanninkielinen esite uusittiin. Viestintä julkaisi myös Akava-kalenterin ja puhelinmuistion. Akavan asemasta median tietolähteenä teetettiin pro gradu -työ.

Toimintavuonna Akavan esittelijät ja puheenjohtaja kirjoittivat jälleen ajankohtaisartikkeleja, kolumneja ja mielipidekirjoituksia eri lehtiin. Myös liittolehdet saivat vuoden mittaan Akavalta 43 valmista artikkelia vapaasti julkaistavakseen.

Akavan nettisivuilla julkaistiin edelleen mediaseurantaa, joka tilattiin M-Brain Oy:ltä. Lisäksi toimistossa koottiin päivittäin monistettu lehdistöseuranta ja seurattiin STT:n uutisvirtaa.

Talous

Vuoden 2007 tilinpäätös osoittaa tilikauden alijäämää 89.723,99 euroa. Kaluston ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistoja on tehty yhteensä 104.932,53 euroa.

Varsinaisen toiminnan kulut ylittivät budjetin 143.869,71 eurolla. Kulut kasvoivat vuoteen 2006 verrattuna 523.140,09 eurolla.

Jäsenmaksutuottoja kertyi 4.513.372,68 euroa eli 25.372,68 euroa yli budjetoidun. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 243.268,96 euroa. Sijoitustoiminnan tuotto ylitti budjetoidun 39.873,35 eurolla.

Taseen loppusumma laski 54.678,69 eurolla 4.511.770,13 euroon. Pitkäaikaista velkaa Akavalla ei ole. Lyhytaikainen velka koostuu normaaleista tilinpäätösjaksotuksista. Maksuvalmius on hyvä.

Akavan tilintarkastajat Akavan tilintarkastajina ovat toimineet Sirpa Eriksson KHT ja varalla Mikko Laitinen KHT.

Henkilöstö Akavan palveluksessa Viljanen Matti Aitta Ulla Arkio Tarja Ervasti Outi

puheenjohtaja 29.5.2007 alkaen tutkija tiedottaja,virkavapaa 31.12.08 saakka elinkeinopoliittinen asiamies asti 4.6.2007 Fyhrberg Merja järjestösihteeri Hahl Kirsti viestintäyksikön sihteerin sijainen 23.7.2007 alkaen Hanwell Emma toimistovirkailija 23.5.–21.6.2007 välisen ajan Harinen Marketta tiedottaja 30.5.2007 asti Heinänen Salla kv – asiamies, äitiyslomalla 15.8.2007 alkaen Helander Hannamaija johtaja, viestintäyksikön esimies Hytönen Synnöve toimistosihteeri (aluetoimintasihteeri) Hyyppä Kosti opiskelijatoiminnan projektiasiamies 8.6.–31.12.2007 Ilveskivi Paula lakimies

Immeli Pekka

johtaja, talouspoliittisen yksikön esimies Joivio Arja edunvalvontayksikön sihteeri Kallinen Helena talouspoliittisen yksikön sihteeri Kataja Seija toimistovirkailija 30.7.2007 alkaen Katajainen Jussi talouspäällikkö Kauppinen Risto johtaja, järjestöyksikön esimies Knuuttila Päivi tutkija Koev Eugen tutkimuspäällikkö Kuisma Susanna taloussihteeri Lapilainen Solja järjestöyksikön sihteeri Lehmusoksa Ritva toimistosihteeri Lehtoranta Antti AOVAn puheenjohtaja Lemmetty Markku johtaja, puheenjohtajan varamies, edunvalvontayksikön esimies Löfgren Maria lakimies Malm Leena edunvalvontayksikön sihteeri Meklin Jaana lakimies 24.9.2007 alkaen Mustakorpi Hannele toimistovirkailija 20.5.2007 asti Mäkinen Arja puheenjohtajan assistentti, toimistopalveluyksikön esimies Nyman Mats elinkeinopoliittinen asiamies 1.10.2007 alkaen Ovaskainen Sally edunvalvontayksikön sihteeri, eläkkeelle 10.8.2007 Paajonen Tarja viestintäyksikön sihteeri, vuorotteluvapaalla 4.8.2007–8.8.08 Parkkola Jukka opiskelija-asiamies Pauni Sirkka pääkirjanpitäjä Penttinen Markus kv-päällikkö yksikön johtajan varamies, kv) Piekka Risto puheenjohtaja 29.5.2007 asti Pätäri Jarmo lakimies Pöyhönen Simo koulutuspoliittinen asiamies Rikalainen Noora kv-asiamiehen sijainen 1.8.2007 alkaen Seppänen Airi toimistovirkailija, tekstinkäsittelijä 11.9.2007 alkaen Tamminen Kirsi tiedottajan sijainen 9.5.2007 alkaen Taulu Heikki työvoimapoliittinen asiamies

Yhteensä

43 henkilöä koko vuoden ajalla, 36 henkilöä 31.12.2007 25

Hallinto

Akavan päätösvaltaa käyttää kaksi kertaa vuodessa kokoontuva liittokokous ja toiminnasta vastaa hallitus.

Hallitus toteuttaa vastuutaan valitsemansa toimielinorganisaation avulla. Näin ohjataan toimintaa kansainvälisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla.

Hallituksen ja valmisteluelinten kokoonpano

Kevään varsinaisessa liittokokouksessa, joka pidettiin toukokuun 29. päivänä, käsiteltiin sääntömääräisinä asioina edellisen vuoden tilinpäätös ja pidettiin puheenjohtajan vaali. Akavan puheenjohtajaksi valittiin Matti Viljanen Insinööriliitosta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Veli-Matti Töyrylä Ekonomiliitosta

Varapuheenjohtajat Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi, Opetusalan Ammattijärjestö Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, Tekniikan Akateemisten Liitto Toiminnanjohtaja Heikki Pälve, Suomen Lääkäriliitto Puheenjohtaja Tuomo Tikkanen, Suomen Pyskologiliitto

Syksyn varsinaisessa liittokokouksessa, joka pidettiin marraskuun 26. päivänä, päätettiin vuoden 2008 toiminnan päälinjat ja vahvistettiin talousarvio. Kokouksen puheenjohtajana toimi Päivi Koppanen OAJ:stä.

Kokousten lukumäärä Liittokokous Hallitus Puheenjohtajisto Työvaliokunta Järjestötoimikunta Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta Työelämän toimikunta Elinkeinopoliittinen toimikunta - ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto - julkisen sektorin jaosto Sosiaalipoliittinen toimikunta Akavan opiskelijavaltuuskunta Akavan opiskelijavaltuuskunnan työjaosto Eläketyöryhmä

2 12 13 14 8 11 9 5 6 2 9 4 10 4

Hallitus Puheenjohtaja VTM Risto Piekka 29.5. saakka Insinööri Matti Viljanen 29.5. alkaen

Jäsenet Neuvottelujohtaja Sture Fjäder varalla toiminnanjohtaja Jukka Kouri Insinööri Vesa Haakana varalla insinööri Erkki Mattila Vanhempi lehtori Jarmo Juupaluoma varalla työmarkkina-asiamies Simo Kekki Neuvottelupäällikkö Juha Jäske varalla puheenjohtaja Tuula Hirvonen Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi varalla puheenjohtaja Inka Puumalainen Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi varalla viestintäjohtaja Ari Åberg 29.5. saakka varalla yksikönjohtaja Ralf Forsén 29.5. alkaen 1. varapuheenjohtaja Anne Kolehmainen varalla luokanopettaja Eija Pajari 2. varapuheenjohtaja Päivi Koppanen varalla opettaja Jouko Paljakka Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki varalla lakimies Helena Lamponen 29.5. saakka varalla asiamies Kalevi Juntunen 29.5. alkaen

26

Puheenjohtaja Eila Malmström varalla 3. varapuheenjohtaja Soile Oleander Yksikönjohtaja Jukka Mäkelä 29.5. saakka Yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki 29.5. alkaen varalla toiminnanjohtaja Arja Varis Toiminnanjohtaja Heikki Pälve varalla varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen Toiminnanjohtaja Eeva Rantala varalla toiminnanjohtaja Tapio Hankala Varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi varalla neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 29.5. saakka varalla yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 29.5. alkaen Johtaja Liisa Souri 29.5. saakka Johtaja Anders Rusk 29.5. alkaen varalla järjestöyksikön johtaja Anders Rusk 29.5. saakka varalla kehittämispäällikkö Matti Lahtinen 29.5. alkaen Neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen varalla yksikönjohtaja Joel Salminen Puheenjohtaja Tuomo Tikkanen varalla toiminnanjohtaja Jyrki Wallin Toiminnanjohtaja Jorma Tilander varalla toiminnanjohtaja Urpo Hakala Puheenjohtaja Veli-Matti Töyrylä varalla asiamies Riikka Mykkänen (ent. Rönkkö) Puheenjohtaja Matti Viljanen 29.5. saakka Neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 29.5. alkaen varalla varapuheenjohtaja Seppo Mäkiranta Puhe- ja läsnäolo-oikeus neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew (YTN) neuvottelujohtaja Pekka Hemmilä (JUKO) 7.8. saakka neuvottelujohtaja Risto Kangas (JUKO) 7.8. alkaen puheenjohtaja Antti Lehtoranta (AOVA)

Akavan valiokunnat, neuvottelukunnat ja jaostot 2007 Puheenjohtajisto Puheenjohtaja: puheenjohtaja Risto Piekka 29.5. saakka, puheenjohtaja Matti Viljanen 29.5. alkaen puheenjohtaja Erkki Kangasniemi toiminnanjohtaja Heikki Kauppi toiminnanjohtaja Heikki Pälve puheenjohtaja Tuomo Tikkanen Sihteeri: johtaja Markku Lemmetty Työvaliokunta Puheenjohtaja: puheenjohtaja Risto Piekka 5.6. saakka, puheenjohtaja Matti Viljanen 5.6. alkaen Varsinaiset jäsenet: neuvottelujohtaja Sture Fjäder, puheenjohtaja Erkki Kangasniemi, toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, puheenjohtaja Eila Malmström, toiminnanjohtaja Heikki Pälve, johtaja Liisa Souri 5.6. saakka, neuvottelupäällikkö Juha Jäske 5.6. alkaen, puheenjohtaja Tuomo Tikkanen, puheenjohtaja Matti Viljanen 5.6. saakka, neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 5.6. alkaen.

Yleisvarajäsenet: neuvottelupäällikkö Juha Jäske 5.6. saakka, johtaja Anders Rusk 5.6. alkaen, toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja Eeva Rantala, neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen.

Sihteeri: johtaja Markku Lemmetty Järjestötoimikunta Puheenjohtaja: johtaja Anders Rusk Varsinaiset jäsenet: järjestöpäällikkö Kari Haapanen, yksikönjohtaja Ari Impivaara, järjestöpäällikkö Mikko Jäkälä 14.8. saakka, toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki 14.8. alkaen, asiamies Riikka Mykkänen (ent. Rönkkö), järjestösihteeri Olli Niemi, johtaja Anders Rusk, yksikönjohtaja Joel Salminen, yhteyspäällikkö Janne Seppälä, järjestöasiamies Pekka Silkosuo, asiamies Mika Silvennoinen 5.6. saakka, koulutussihteeri Ulla Hiipakka 5.6. alkaen, järjestösihteeri Mirkka Tilander 8.5. saakka, järjestöpäällikkö Riitta Keskitalo 8.5. alkaen.

27

Varajäsenet: asiamies Raija Pyykkö, koulutussihteeri Ulla Hiipakka 5.6. saakka, järjestöasiamies Kimmo Kumlander 5.6. alkaen, asiamies Erik Sartorisio, toiminnanjohtaja Mika Leppinen, alue- ja opiskelijavastaava Anu Tilander, asiamies Jarmo Ainasoja 8.5. saakka, asiamies Riikka Sipilä 8.5. alkaen, verksamhetsledare Erik Karlberg, organisationssekreterare Iris Aalto, asiamies Seppo Järvenpää, järjestösihteeri Leena Kemppainen, opiskelija-asiamies Jenni Arnkil (ent. Tanner) 6.11. saakka, järjestöasiamies Mira Arffmann 6.11. alkaen.

Läsnäolo-oikeus: Tomi Heinilä (AOVA), varalla UllaMari Pasala (ent. Tiainen) (AOVA) 5.6. saakka, Pekka Hongell (AOVA) 5.6. alkaen Sihteeri: johtaja Risto Kauppinen Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta Puheenjohtaja: johtaja Liisa Souri 5.6. saakka, kehittämispäällikkö Matti Lahtinen 5.6. alkaen Varsinaiset jäsenet: koulutusjohtaja Hannu Halila, toiminnanjohtaja Tapio Hankala, viestintäpäällikkö Aleksi Henttonen, erityisasiantuntija Airi Jaro, kehittämispäällikkö Matti Lahtinen 5.6. saakka, kehittämispäällikkö Olli Luukkainen 5.6. alkaen, yksikönjohtaja Jukka Mäkelä 8.5. saakka, yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki 8.5. alkaen, koulutuspoliittinen asiamies Minna Nieminen, koulutuspoliittinen asiamies Sami Nieminen, yksikönjohtaja Hannu Saarikangas, koulutusasiainsihteeri Mervi Tolonen.

Varajäsenet: koulutussihteeri Ulla Anttila, asiamies Riku Matilainen, järjestösihteeri Nuutti Pursiainen, erityisasiantuntija Olavi Arra, yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki 8.5. saakka, projektiasiamies Sanna Allt 8.5. alkaen, erityisasiantuntija Tuovi Manninen, järjestösihteeri Tuula Nordström, järjestösihteeri Tanja Raappana, koulutuspoliittinen asiamies Juha Oksanen, teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari, farmaseuttinen johtaja Harri Ovaskainen.

Läsnäolo-oikeus: Jenni Arnkil (ent. Tanner) (AOVA) 11.9. saakka, Ville Väärälä (AOVA) 11.9. alkaen, varalla Mirva Sihvonen (AOVA)

28

Sihteeri: koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen Sosiaalipoliittinen toimikunta Puheenjohtaja: neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen Varsinaiset jäsenet: varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen, apulaistoiminnanjohtaja Annamari Jokinen, johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras, työmarkkina-asiamies Kai Kullaa, työelämäasiamies Marjatta Pitkänen, apulaisosastopäällikkö Markku Poutala, järjestösihteeri Nuutti Pursiainen, kehittämispäällikkö Tero Ristimäki, neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen, lakimies Tuire Torvela, kehitysjohtaja Anja Uljas.

Varajäsenet: varatoiminnanjohtaja Anja Eerola, järjestösihteeri Eva Tilander, neuvottelupäällikkö Mika Varjonen, työmarkkina-asiamies Kristiina Tuhkiainen, erityisasiantuntija Seija Mutikainen, asiamies Erkki Mustonen, työsuhdelakimies Sanna Knuuti, koulutusasiainsihteeri Mervi Tolonen, asiamies Teemu Hankamäki, Marjatta Peurala, toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski.

Läsnäolo-oikeus: Maria Saarikoski (AOVA), varalla Mirva Sihvonen (AOVA) Sihteeri: lakimies Jarmo Pätäri Työelämän toimikunta Puheenjohtaja: neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew Varsinaiset jäsenet: yksikönjohtaja Ralf Forsén, edunvalvontajohtaja Markku Kojo, lakimies Helena Lamponen 17.4. saakka, lakimies Tuire Torvela 17.4. alkaen, työmarkkinalakimies Hanna Lehtimäki, lakimies Heikki Meskanen, työmarkkina-asiamies Erkki Mustonen, työelämäasiamies Marjatta Pitkänen, neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew, työmarkkina-asiamies Kristiina Tuhkiainen, lakimies Paula Tuomola, lakimies Taru Turunen.

Varajäsenet: asiamies Juha Teerimäki, toiminnanjohtaja Mika Leppinen, asiamies Suvi Päivinen, asiamies Lotta Savinko, työmarkkina-asiamies Lauri Liusvaara, työmarkkinaasiamies Kai Kullaa, työsuhdelakimies Anssi Heiliö, työsuhdelakimies Sanna Knuuti, apulaisosastopäällikkö Markku Poutala, neuvottelupäällikkö Antero Lahikai-

nen, järjestösihteeri Petri Toiviainen.

Läsnäolo-oikeus: Ulla-Mari Pasala (ent. Tiainen) (AOVA) 5.6. saakka, Juha-Pekka Onnela (AOVA) 5.6. alkaen, varalla Juha-Pekka Onnela (AOVA) 5.6. saakka, Pekka Hongell (AOVA) 5.6. alkaen Sihteeri: lakimies Maria Löfgren Elinkeinopoliittinen toimikunta Puheenjohtaja: neuvottelujohtaja Sture Fjäder Varsinaiset jäsenet: neuvottelujohtaja Sture Fjäder, teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari, erityisasiantuntija Airi Jaro, toiminnanjohtaja Ismo Kokko, erityisasiantuntija Merja Laamo, toiminnanjohtaja Jari Lehto, erityisasiantuntija Tuovi Manninen, yksikönjohtaja Pekka Pellinen, toiminnanjohtaja Matti Pöyry, järjestösihteeri Tanja Raappana, toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.

Varajäsenet: asiamies Juha Oksanen, asiamies Pertti Porokari, kehittämispäällikkö Matti Lahtinen, tiedottaja Anu Väätäjä (ent. Pulkkinen), työmarkkina-asiamies Visa Pohjola, puheenjohtaja Tuula Natunen, erityisasiantuntija Kaarlo Vihinen, asiamies Martti Kivioja, lakimies Kati Lehtonen, järjestösihteeri Tuomo Nenonen 8.5. saakka, Marjatta Peurala 8.5. alkaen, liittosihteeri Jukka Sippola.

Läsnäolo-oikeus: Sanni Grahn (AOVA) 11.9. saakka, Heikki Siljamäki (AOVA) 11.9. alkaen, varalla Vesa Engström (AOVA) Sihteerit: elinkeinopoliittinen asiamies Outi Ervasti, elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto Puheenjohtaja: Martti Similä Varsinaiset jäsenet: Timo Alatalo, Heli Isohookana, lakimies Heikki Kuusela, lakimies Kati Lehtonen, Sari Lehtonen, Veikko Mäkipaja, yksikönjohtaja Pekka Pellinen, asiamies Tommi Rainerma, asianajaja Timo Salminen, insinööri Martti Similä, puheenjohtaja Tuomo Tikkanen, lakimies Tuire Torvela.

Varajäsenet: lakimies Anneli Nieminen, lakimies Pirjo Koivisto,

lakimies Taisto Rautpalo, apulaispääsihteeri Tuula Paalimäki, asiamies Juha Teerimäki, eläinlääkäri Maarit Luukkainen-Soilu, pääsihteeri Riitta Saikkonen-Heinonen, lakimies Taru Turunen, työsuhdelakimies Riku Salokannel, insinööri Timo Auvinen, Merja Isotalo.

Sihteerit: elinkeinopoliittinen asiamies Outi Ervasti, elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman Akavan julkinen jaosto Puheenjohtaja: puheenjohtaja Outi Mäki Jäsenet: lakimies Kati Lehtonen, puheenjohtaja Outi Mäki, lakimies Anneli Nieminen, apulaispääsihteeri Tuula Paalimäki, pääsihteeri Riitta Saikkonen-Heinonen, puheenjohtaja Tuomo Tikkanen, toiminnanjohtaja Ulla Vehkaperä, Eija Yli-Viikari.

Sihteerit: elinkeinopoliittinen asiamies Outi Ervasti, elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA 2007 Vuonna 2007 Akavan AOVAssa toimivat

opiskelijavaltuuskunta

Puheenjohtaja: Antti Lehtoranta (SEFE) Sihteeri: opiskelija-asiamies Jukka Parkkola Agronomiliitto Anna Rintala varalla Kaisa Laalahti Akavan Erityisalat Minna Ahola varalla Juha Isotalo Akavan kirkolliset ammattiliitot Vesa Engström varalla Riikka Haapamäki Diakoniatyöntekijöiden Liitto Mika Siltala

29

Driftingenjörsförbundet i Finland Björn Wiberg varalla Petter Bodman

Suomen Psykologiliitto Lotta Heiskanen varalla Aino Yliranta

Luonnontieteiden akateemisten liitto Markus Oja varalla Riikka Suutari

Suomen Puheterapeuttiliitto Johanna Rae varalla Maria Peltonen

Metsänhoitajaliitto Mikko Höykinpuro varalla Eveliina Kotamaa

Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto Sanni Grahn, Heikki Siljamäki varalla Jukka-Pekka Rantakokko

Opetusalan Ammattijärjestö Mira Arffman, Susanna Kahelin, Pasi Pesonen, Jenni Arnkil (ent. Tanner), Heidi Handolin, Gretel Ruuskanen, Johanna Ylinen, Ville Väärälä varalla Heidi Handolin, Susanna Huuskonen

Tekniikan Akateemisten Liitto Juha-Pekka Onnela, Jaska Viherkari, Aleksi Päiväläinen, Mari Toukola varalla Tuomas Meriniemi

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Kirsi Nurme varalla Anna Rautiainen Suomen Ekonomiliitto Eeva Heinonen, Antti Lehtoranta, Miika Lipiäinen, Maria Saarikoski, Jenni Laakso, Tessa Viinanen varalla Satu Hakola, Joel Ritamäki Suomen Eläinlääkäriliitto Suvi Mikkonen varalla Tero Ahonen Suomen Farmasialiitto Anna Grigs varalla Henri Leinonen Suomen Hammaslääkäriliitto Antti Koskenranta varalla Katri Hyvärinen Suomen Lakimiesliitto Mirva Sihvonen varalla Tarmo Nikkilä Suomen Lääkäriliitto Petja Orre varalla Tuomas Mäntykoski 30

Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat Eva Tilander Tieteentekijöiden liitto Tuuli Vänskä, Mia Weckman varalla Pia Hilden, Tuuli Vänskä Tradenomiliitto Elina Halkola, Tomi Heinilä, Janne Kaistinen, Saara Mustonen, Juha Pekkarinen varalla Saara Mustonen, Anna Aalto Upseeriliitto Pekka Koskinen Uusi Insinööriliitto Ulla-Mari Pasala (ent. Tiainen), Pekka Hongell, Mikko Torvela, Tapio Alaviiri, Heikki Huotari varalla Pekka Hongell, Marjo Nykänen Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Minna Salonen, Tuomas Aivelo varalla Tuukka Mäki-Torkko, Tero Toivonen

Akavan aluetoimikunnat 2007 1.

Akava Uusimaa-Nyland puheenjohtaja: Jarmo Hietanen

9.

Akava Pohjois-Karjala puheenjohtaja: Hannu Laukkanen

2.

Akava Varsinais-Suomi puheenjohtaja: Eero Kuparinen

10.

Akava Keski-Suomi puheenjohtaja: Tuula Peltonen

3.

Akava Satakunta puheenjohtaja: Paavo Valtanen

11.

Akava Pohjanmaa puheenjohtaja: Jouko Nurmi

4.

Akava Häme puheenjohtaja: Markku Pelkkikangas

12.

Akava Pohjois-Pohjanmaa puheenjohtaja: Anu-Leena Arola (ent. Annala)

5.

Akava Pirkanmaa puheenjohtaja: Hanna Ahonen

13.

Akava Lappi puheenjohtaja: Tellervo Alanärä

6.

Akava Kaakkois-Suomi puheenjohtaja: Erkki Vallenius

14.

Akava Kainuu puheenjohtaja: Esko Pääskylä

7.

Akava Etelä-Savo puheenjohtaja: Esa Tuupanen

15.

Akava Etelä-Pohjanmaa puheenjohtaja: Seppo Pihlaja

8.

Akava Pohjois-Savo puheenjohtaja: Timo Auvinen

31

Akavan antamat lausunnot 2007 Valtiovarainministeriö Komennustyöryhmän muistiosta 25.1.2007.

Sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutusyhtiölaki 2005 -työryhmän mietinnöstä 2.2.2007.

Opetusministeriö Ammatillisten tutkintojen kehittämisperiaatteista ja asemasta koulutusjärjestelmässä 5.2.2007.

Valtiovarainministeriö PSKJ:n yhteinen lausunto Säädösvalmistelun vakuutusarvioinnin asiantuntijapalveluista 13.2.2007.

Opetushallitus Työryhmän ehdotus maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmasuositukseksi 21.2.2007.

Verohallitus Luonnoksesta verohallituksen ohjeeksi verotusmenettelyn muutoksista 21.2.2007.

Sosiaali- ja terveysministeriö Työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteista; selvityshenkilön raportti 1.3.2007.

Opetusministeriö Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta 1.3.2007.

Oikeusministeriö PSKJ:n yhteinen lausunto Rajat ylittävien sulautumisien ja jakautumisien yhtiöoikeudellinen sääntely -työryhmän mietintö (OM 2006:23) 8.3.2007.

Työministeriö ILOn konsultaatioasiakirjaan Social security for all 12.3.2007.

32

Oikeusministeriö PSKJ:n yhteinen lausunto U-kirjelmäluonnos 3. ja 6. yhtiöoikeudellisen direktiivin muutosehdotuksesta 20.3.2007.

Opetusministeriö Aiemmin suoritettujen opintojen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta korkeakouluissa 26.3.2007.

Sosiaali- ja terveysministeriö Ehdotukset muutoksiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annettuun lakiin 3.4.2007.

Opetusministeriö Yliopistojen tutkimustulosten 5.4.2007.

hyödyntämisestä

Kauppa- ja teollisuusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriön ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 18.4.2007.

Oikeusministeriö Yhdistyslain muutostarpeesta 15.5.2007.

Opetusministeriö Oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä 21.5.2007.

Sosiaali- ja terveysministeriö Eläketurvakeskuksesta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 22.5.2007.

Opetusministeriö Koulutuksen arviointijärjestelmän kehittämisestä 1.6.2007.

Valtiovarainvaliokunnalle Valtiontalouden kehyksistä vuosille 2008–2011 13.6.2007.

Valtiovarainministeriö Luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi verohallinnosta ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain sekä eräiden lakien muuttamisesta 15.6.2007.

Sosiaali- ja terveysministeriö Hallituksen esityksestä laiksi työntekijän eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa 4.9.2007.

Työministeriö PSKJ:n yhteinen lausunto ILO:n yleissopimus nro 187, joka koskee työturvallisuuden ja -työterveyden edistämistä sekä sitä täydentävä, samaa aihetta koskeva suositus nro 197 25.6.2007.

Puolustusministeriö Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnasta 6.9.2007.

Työministeriö Työlupatyöryhmän ehdotusten eteenpäin viemisestä 27.6.2007.

Itä-Suomen työsuojelupiiri Tarkastajan viran täyttämisestä 31.7.2007.

Opetusministeriö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta 2007–2012 14.9.2007.

Opetusministeriö Luonnoksesta hallituksen esitykseksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta 19.9.2007.

Työministeriö ILO:lle vuonna 2007 annettavat raportit ratifioitujen sopimusten soveltamisesta 7.8.2007.

Sisäasiainministeriö PSKJ:n yhteinen lausunto Luonnoksesta laiksi ulkorajayhteistyön hallinnosta 20.9.2007.

Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikennelaitoksen yhtiöittämisestä 9.8.2007.

Akava yhtyy Uusi Insinööriliitto UIL:n lausuntoon.

Opetusministeriö Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista –raportista 5.10.2007.

Liikenne- ja viestintäministeriö PSKJ:n yhteinen lausunto Luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 13.8.2007.

Ulkoasiainministeriö Luonnoksesta uudeksi kehityspoliittiseksi ohjelmaksi 9.10.2007.

Ulkoasiainministeriö Uuden kehityspoliittisen ohjelman valmistelusta, kehityspolitiikan tavoitteista ja toteuttamisesta 30.8.2007.

Sisäasiainministeriö PSKJ:n yhteinen lausunto Hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta; direktiivi kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten (tutkijadirektiivi) 31.8.2007.

Kauppa- ja teollisuusministeriö Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Olkiluoto 4-ydinvoimalaitosyksikölle 31.8.2007.

Opetusministeriö Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta 12.10.2007.

Sosiaali- ja terveysministeriö Kansaneläkelaitoksen hallinnon 17.10.2007.

uudistamisesta

Opetusministeriö OPM:n työryhmämuistiosta 2007:43 Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta 23.10.2007.

Opetusministeriö Yliopistolaitoksen 26.10.2007.

uudistamisen

suuntaviivoista

33

Ansiomerkit 2007 Kauppa- ja teollisuusministeriö Kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvien asetusten valmistelusta 29.10.2007.

Verohallitus Luonnoksesta verohallituksen päätökseksi matkakuluvähennyksen määrästä vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa 29.10.2007.

Verohallitus Vuonna 2008 ennakkoverotuksessa käytettävistä tuloista ja vähennyksistä 29.10.2007.

Valtioneuvoston kanslia Teollis- ja tekijänoikeusselvityksestä 5.11.2007.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Eduskunnalle laiksi potilasturvallisuuden varmistamisesta 9.11.2007.

Työministeriö Selvitysmies Pasi Järvisen raportista tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvan parantamisen edellytyksistä 14.11.2007.

Työministeriö STTK:n ja Akavan yhteinen lausunto Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman ohjausryhmän ehdotuksesta toimintasuunnitelman tarkistamiseksi 20.11.2007.

Verohallitus Luontoisetujen laskentaperusteista 23.11.2007.

Opetusministeriö Opetushallituksen asema, rooli ja tehtävät sekä koulutustoimialan ohjaus muuttuvassa toimintaympäristössä 30.11.2007.

Verohallitus Yhtenäistämisohjeista koskien vuoden 2007 verotusta 18.12.2007.

34

Hopeinen ansiomerkki Fant Björn Tieteentekijöiden Liitto Haakana Vesa Uusi Insinööriliitto Haapanen Kari Upseeriliitto Halila Heikki Suomen Lakimiesliitto Hankala Tapio Metsänhoitajaliitto Kolehmainen Anne Opetusalan Ammattijärjestö Mäkiranta Seppo Uusi Insinööriliitto Ovaskainen Harri Suomen Farmasialiitto Rautakorpi Ari Uusi Insinööriliitto Westerlund Harri Upseeriliitto Ansiomerkki hopeisin Arpalahti Tomi Arve Ilkka Bergman Ilse Crusell Solveig Drotár Margit Esala Jussi Haga Sune Harjula Heli Hartikainen Helinä Heikkinen Eero Hirvelä-Koski Varpu Hirvonen Niilo Huusko Soile Hyyppä Olli Jalonen Leena Kankkunen Lasse Karasmäki Timo Karjalainen Matti Karlsson Harry Kattelus Katariina Keltanen Hannele

lehvin Akavan Erityisalat Suomen Hammaslääkäriliitto Suomen Psykologiliitto Akavan Erityisalat Suomen Lääkäriliitto Agronomiliitto Metsänhoitajaliitto Opetusalan Ammattijärjestö Agronomiliitto Upseeriliitto Suomen Eläinlääkäriliitto Opetusalan Ammattijärjestö Suomen Hammaslääkäriliitto Suomen Hammaslääkäriliitto Opetusalan Ammattijärjestö Opetusalan Ammattijärjestö Uusi Insinööriliitto Suomen Lääkäriliitto Upseeriliitto Opetusalan Ammattijärjestö Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Kemppainen Marjo Suomen Puheterapeuttiliitto Kemppainen Seija Suomen Lakimiesliitto Kervinen Rauno Suomen Lääkäriliitto Keskitalo Riitta Suomen Lääkäriliitto Kivikkokangas-Sandgren Ritva Tieteentekijöiden Liitto Konki Kari Suomen Hammaslääkäriliitto Kosonen Veli Opetusalan Ammattijärjestö Kotilainen Seppo Opetusalan Ammattijärjestö

Kottonen Annariitta Kouri Raija Kuivas Jorma Kurunmäki Harri Kärkkäinen Riitta Laakso Erkki Laaksonen Keijo Lahdes Kimmo Lahti Tellervo Laine Heikki Lehtimäki Erkki Leskinen Heli Lindeman Jorma Makkonen Markku Malkamäki Hannu

Suomen Hammaslääkäriliitto Suomen Hammaslääkäriliitto Suomen Arkkitehtiliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Hammaslääkäriliitto Suomen Lääkäriliitto Opetusalan Ammattijärjestö Suomen Lääkäriliitto Akavan Erityisalat Suomen Lääkäriliitto Uusi Insinööriliitto Suomen Farmasialiitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Lääkäriliitto Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Marjamäki Rauno Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat Martikainen Kari Opetusalan Ammattijärjestö Mattila Väinö Suomen Lääkäriliitto Mustola Seppo Suomen Lääkäriliitto Niemelä Raija Suomen Lääkäriliitto Niemistö Pekka Tekniikan Akateemisten Liitto Nukari Helena Suomen Lääkäriliitto Nyberg-Kork Aila Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Palmgren Hannu Upseeriliitto Palmu Ulla Suomen Lääkäriliitto Parviainen Seppo Suomen Lääkäriliitto Peltonen Tapio Suomen Lääkäriliitto Pertovaara Hannu Suomen Lääkäriliitto Piilola Lauri Opetusalan Ammattijärjestö Pitkänen Reino Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Pöyry Aki Uusi Insinööriliitto Remes Hannu Opetusalan Ammattijärjestö Riita Tytti Suomen Psykologiliitto Rokkonen Matti Uusi Insinööriliitto Räikkä-Laine Satu Suomen Lääkäriliitto Rönnholm Ragna Tieteentekijöiden Liitto Saarela Janne Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Saarijärvi Jarmo Uusi Insinööriliitto Salmela-Mattila Taina Suomen Lääkäriliitto Sankala Juhani Suomen Lääkäriliitto Sarparanta-Olander Tiina Suomen Lääkäriliitto

Sipilä Hannu Untamo Upseeriliitto Sipola Lauri Suomen Lääkäriliitto Siro Pirkko Suomen Lääkäriliitto Toivola Maarit Suomen Lääkäriliitto Vanhanen Mauri Suomen Lääkäriliitto Varis Pauli Opetusalan Ammattijärjestö Vepsäläinen Marja-Leena Opetusalan Ammattijärjestö Westerinen Hannu Suomen Lääkäriliitto Wilenius-Isotalo Kirsi Suomen Ekonomiliitto Virtanen Kimmo Suomen Lääkäriliitto Virtanen Timo Suomen Lääkäriliitto Voutilainen Maija Suomen Ekonomiliitto Yliniemi Tapani Suomen Hammaslääkäriliitto Åberg-Reinke Leena-Maija Tieteentekijöiden Liitto Äärynen Päivi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Örmark Vesa Suomen Lääkäriliitto Akavan ansiomerkki Ahonen Hanna

Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto Anttila Jarmo Suomen Lääkäriliitto Anttonen Hannu Suomen Lääkäriliitto Avela Risto Suomen Lääkäriliitto Backman Harri Suomen Lääkäriliitto Halonen Urpo Suomen Lääkäriliitto Harju Maritta Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Harle Säde Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto Heng Kai Suomen Arkkitehtiliitto Hämeenaho Henriette Suomen Psykologiliitto Kangas Eija Uusi Insinööriliitto Kankaanpää Aino Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Keränen Arto Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Ketola Kaisu Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Koponen Pirjo Akavan Yleinen Ryhmä Koskinen Keijo Tieteentekijöiden Liitto Kosonen Lauri Suomen Hammaslääkäriliitto Kurikkala Anu Suomen Lääkäriliitto Köngäs-Saviaro Päivi Suomen Lääkäriliitto Manninen Marjukka Suomen Ekonomiliitto Maukonen Liisa Akavan Yleinen Ryhmä 35

Myöhänen Paavo Mäenpää Harri Mäkinen Antti Orava Jukka Palojärvi Pentti Parkatti Ter

Suomen Ekonomiliitto Uusi Insinööriliitto Akavan Erityisalat Tekniikan Akateemisten Liitto Suomen Hammaslääkäriliitto Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Parviainen Eila Opetusalan Ammattijärjestö Pietilä Pekka Tieteentekijöiden Liitto Rapakko Astrid Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto Riikonen Pauli Suomen Lääkäriliitto Saloheimo Olli Suomen Hammaslääkäriliitto Sippel Henrik Suomen Hammaslääkäriliitto Sundman Eila Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Suntio Liisa Suomen Hammaslääkäriliitto Timgren Elina Suomen Hammaslääkäriliitto Toivonen Rita Suomen Hammaslääkäriliitto Turpeinen Aune Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto Tuunila Ritva Tieteentekijöiden Liitto Valve Unnukka Opetusalan Ammattijärjestö Varama Marko Upseeriliitto Varesmaa-Korhonen Leena Suomen Lääkäriliitto Vartiainen Pirjo Opetusalan Ammattijärjestö Venäläinen Eija-Riitta Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Vesala Olli Suomen Lääkäriliitto Widomski Sirpa Suomen Ekonomiliitto Viinamäki Timo Metsänhoitajaliitto Vilkki Tuula Suomen Ekonomiliitto Yliniemi Pirjo Suomen Hammaslääkäriliitto

36

Akavan jäsenjärjestöt 31.12.2007

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Uusi Insinööriliitto UIL Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Suomen Ekonomiliitto SEFE Tradenomiliitto TRAL Suomen Lääkäriliitto Akavan Erityisalat Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Suomen Lakimiesliitto Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL Suomen Farmasialiitto YTY & Valmentajat Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL Tieteentekijöiden Liitto Suomen Hammaslääkäriliitto Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI Upseeriliitto Suomen Psykologiliitto Agronomiliitto Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Driftingenjörsförbundet i Finland Metsänhoitajaliitto Professoriliitto Suomen Työterveyshoitajaliitto Suomen Eläinlääkäriliitto Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL Suomen Puheterapeuttiliitto Akavan Yleinen Ryhmä AYR Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV

117 448 72 631 68 051 46 087 21 904 21 409 21 204 19 367 15 231 9 713 9 189 7 558 6 970 6 789 6 451 5 796 5 652 5 595 5 573 3 977 3 669 3 190 2 608 2 251 2 142 2 007 1 950 1 198 920 851 133

Yhteensä

497 514

37

AKAVA

Rautatiel채isenkatu 6 00520 Helsinki puh. 020 7489 400 faksi (09) 142 595 www.akava.fi

2