Akavan vuosikertomus 2010

Vuosikertomus 2010

Sisältö

Puheenjohtajan katsaus......................................................................... 4 Työmarkkina- ja talouspolitiikka.......................................................... 6 Palkansaajien ostovoima kasvoi hyvin.......................................................... 6 Tulevaisuuden työmarkkinamalli nousi keskusteluihin............................ 6 Heikko työllisyys vaarantaa julkisen sektorin rahoituksen kestävyyden.... 6 Akavan verolinjaukset viestittiin tehokkaasti . ......................................... 6 Sopimus- ja työrauhajärjestelmän uudistustyölle takaisku........................ 7 Hallitusohjelmavaikuttaminen.............................................................. 7 Työurien pidentäminen......................................................................... 7 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma pohjustaa tulevaa hallitusohjelmaa........................................................... 7 Koulutuspolitiikka................................................................................ 8 Esitys opiskelijavalintojen yhtenäistämisestä kannatettava........................ 8 Perusopetuksen kehittäminen uuden tuntijaon pohjalta esillä.................. 8 Ammatillisten opettajien kelpoisuus tärkeä kysymys................................ 9 Koulutustoimikunnille aiempaa enemmän osaamistarpeiden ennakointia.................................................................. 9 Työvoimapolitiikka............................................................................. 10 Hallitusohjelmatavoitteena korkeasti koulutettujen työvoimapalvelujen parantaminen......................................................... 10 Yhteisprojekti kehittää korkeasti koulutettujen palveluja TE-toimistoissa....................................................................... 10 Työelämän lainsäädäntö...................................................................... 11 Yhdenvertaisuuden ja sopimusjärjestelmän suhdetta selvitetään kolmikantaisesti.................................................................... 11 Sosiaalipolitiikka................................................................................. 12 Työsuojelu............................................................................................ 12

Hyväksytty hallituksen kokouksessa 12.4.2011 Hyväksytty liittokokouksessa 25.5.2011 2

Elinkeinopolitiikka.............................................................................. 13 Akavan yrittäjyystutkimus valmistui...................................................... 13 Julkiset hankinnat puhuttivat EU-politiikassa....................................... 13 Opiskelijoiden edunvalvonta............................................................... 14 Tietoutta opiskelijoille kiertueilla ......................................................... 15 Paras kesätyönantaja valittiin kolmatta kertaa........................................ 16 Yhteistyötä kansainvälisellä tasolla......................................................... 16 Kansainvälinen edunvalvonta.............................................................. 17 Lähialueyhteistyö...................................................................................... 17 Pohjoismaat..................................................................................... 17 Euroopan unioni....................................................................................... 17 Maailmantaso....................................................................................... 17 Maahanmuuttopolitiikka..................................................................... 18 Alueellinen edunvalvonta.................................................................... 18 Tehokkaampaa työllistymistä ja parempia työllistymispalveluita............ 18 Panostusta työhyvinvointiin ja työurien pitenemiseen........................... 19 Järjestötoiminta................................................................................... 19 Aluetoiminta............................................................................................. 21 Opiskelijatoiminta ja Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA .................... 21 Viestintä............................................................................................... 22 Tiedon hankinta ja analysointi talouspoliittisessa yksikössä............... 25 Työmarkkinailmasto ja akavalaisten eläkeasenteet tutkimuskohteina..... 25 Mittarit akavalaisten työttömyydestä ja ostovoimasta............................ 25 Aktiivista yhteistyötä ja verkostoja......................................................... 26 Talous.................................................................................................. 26 Hallinto............................................................................................... 26 Liitteet ................................................................................................ 28

3

Puheenjohtajan katsaus

Akavan viimeaikainen kehitys on ollut vahvaa. Akavalle luotiin vajaat neljä vuotta sitten kattava strategiaohjelma, jonka onnistuminen on ollut keskeinen tekijä Akavan toiminnan vahvistumisessa. Akavan toiminnan suuntaviivojen 2008–2011 puolivälitarkastelu tehtiin alkuvuonna. Akavan myönteinen jäsenmääräkehitys on viestinyt akavalaisen kulttuurin ja toimintapolitiikan hyväksymisestä. Jäsenmäärä on painava asia työmarkkinajärjestelmässä, joka perustuu voimapoliittiseen ajatteluun. Tämän rinnalla myös Akavan vaikuttavuus ja yhtenäisyys ovat kehittyneet. Akava-yhteisön sitoutuneisuus on tehnyt harppauksen eteenpäin, kun avoimuutta on lisätty. Konkreettisena osoituksena yhteisöllisyydestä oli vilkas osallistuminen Akavan toiminnan 60-vuotisjuhlallisuuksiin 14.12.2010.

Ulkoisen vaikuttavuuden lujittaminen on luonnollisesti vaatinut aktiivista osallistumista ja näkyvyyttä. Muun muassa Akavan hallitusohjelmatavoitteiden määrittelyssä, viestinnässä ja siihen liittyvässä vaikuttamistyössä käytettiin vuonna 2010 tehokkaasti Akavan ja Akava-yhteisön asiantuntemusta ja voimavaroja. Laajalla yhteistyöllä on viety eteenpäin tavoitteita, joilla voidaan vaikuttaa yhteiskunnan ja työelämän kehitykseen sekä palkansaajien asemaan.

Kun tulopolitiikan kausi on takana, nykymalli on laajalle hajautettu ja eriaikaisten neuvottelukierrosten rytmittämä. Tämä ei kuitenkaan ole kansantalouden kannalta paras mahdollinen malli. Sopimus- ja työrauhajärjestelmien kehittämistyötä tehtiin vuonna 2010, mutta siihen tähdännyt keskusjärjestöjen neuvotteluprosessi pysähtyi kokonaan loppusyksyllä 2010. Akava oli valmis jatkamaan neuvotteluja järjestelmän kehittämiseksi, mutta ei rajoittamaan lakko-oikeutta.

Suomessa on suuria kehitystarpeita osaamisen varmistamisessa, mikä liittyy erityisesti ajankohtaiseen ja laajaan työurakeskusteluun. Haasteeseen on tartuttu ja työuriin liittyvä työskentely jatkui toimintavuonna useissa työryhmissä, joiden ehdotukset koottiin syksyllä Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaksi. Ohjelmaan kuului ehdotuksia tuottavuuden lisäämisestä, julkisen sektorin kehittämisestä, työttömyyden ehkäisystä, ostovoiman säilyttämisestä sekä työttömyysturvan rahoituksen turvaamisesta.

4

Koulutuspolitiikan hallinta on suuri kysymys koko Akava-yhteisölle. Ennätyskorkea korkeasti koulutettujen työttömyys nosti osaltaan koulutuspoliittiset kysymykset voimakkaasti julkiseen keskusteluun: vuonna 2010 korkeasti koulutettujen työttömien lukumäärä nousi ennätyslukuihin. Lisäksi koulutuspoliittista keskustelua leimasi työurien pidentäminen vaatimus: työurien pidentämisen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työuran aloittamista varhaisemmin. Tämän edistämiseksi on uudistettava koulutuspolitiikkaa, joka nyt perustuu voimakkaasti aluepolitiikkaan. Nykyjärjestelmä ohjaa monet nuoret hankkimaan useita tutkintoja, mikä lykkää työuran alkua. Jatkossa on nostettava työmarkkinoiden tarpeet ja työllistymismahdollisuudet koulutuspolitiikan lähtökohdaksi. Lisäksi on varmistettava,

että resurssit tulevat oikein hyödynnetyiksi laadukkaissa ja tehokkaissa koulutusyksiköissä, jotta kyetään luomaan huippuosaamista.

riittäviä panostuksia. Akavan jäsenliittoineen pitää olla mukana vaikuttamassa vahvasti nuorten mahdollisuuksiin kouluttautua ja työllistyä.

Työhyvinvoinnin edistäminen oli myös yksi keskeinen teema työurakeskustelussa. Muun muassa tuottavuuden pyöreä pöytä -yhteistoimintaelin on korostanut tuottavuuden ja työelämän laadun välistä yhteyttä ja niiden edistämistä. Tärkeitä työkaluja työhyvinvoinnin edistämiseen on saatu myös Masto-hankkeesta, joka jatkui vuonna 2010. Hanke pyrki osaltaan vaikuttamaan työurien pidentämiseen ehkäisemällä ennenaikaista eläköitymistä. On ensiarvoisen tärkeää, että Akavan jäsenjärjestöt ottavat kehitetyt toimenpiteet omikseen ja vievät niitä työyhteisöihin.

Kun tätä vuosikertomusta käsitellään toukokuussa 2011, olen jättämässä Akavan puheenjohtajan tehtävää. Tulin vuonna 1976 mukaan akavalaiseen järjestötoimintaan Insinööriliiton valtuuston puheenjohtajan tehtävässä.

Kun Akava perusti muutamaa vuotta myöhemmin aluetoimikunnan Satakuntaan, toiminta vei entistä enemmän mukanaan. Pitkän taipaleen eri vaiheiden muistelemisessa on ripaus haikeutta, mutta ennen kaikkea paljon kiitollisuutta ja iloa akavalaisesta toiminnasta. Haluan tässä yhteydessä kiittää lämpimästi koko Akava-yhteisöä sekä Akavan henkilöstöä vahvasta yhteistyöstä menneinä vuosina.

Akava aloitti strategiatyön pohjustamisen vuoden 2010 lopulla, sillä uudet strategialinjaukset määritetään vuonna 2011. Strategian tulee olla sellainen, että jokainen jäsenjärjestö voi siihen sitoutua. Strategiapohdintojen taustalla on syytä muistaa Akavan ja sen jäsenliittojen vahvuudet, merkitys ja erityispiirteet. Akavan sisällä on vahvoja ”omia” sopimusaloja, joista osaa voi luonnehtia pieniksi, mutta joilla akavalaisilla liitoilla on vahva ote. Esimerkiksi kirkon sektori on tällainen vahva sopimusalue, samoin kuntatekniikan ala. Akavalaista, yhteiskunnallisesti merkittävää kenttää ovat myös monet muut toimialat, kuten oikeuslaitos ja puolustusvoimat.

Lisäksi haluan toivottaa menestystä sekä seuraajalleni että koko Akava-yhteisölle!

Matti Viljanen Puheenjohtaja

Perinteisiä vahvoja akavalaisia aloja unohtamatta on strategiapohdinnoissa otettava huomioon lisäksi, että yhteiskunnan ja työelämän muutokset korostavat useiden akavalaisten alojen merkitystä – esimerkiksi sosiaalialan ja työhyvinvointiin liittyvien ammattien ja tehtävien painoarvo kasvaa tulevina vuosina. Akavalaiset ovat keskeisessä asemassa koulutusjärjestelmän ja opetustoimen kehityksessä. Lisäksi eri alojen liitot tuntevat alojensa erityiskysymykset, joten niiden on saatava mahdollisuus vaikuttaa strategian osana määriteltäviin koulutuspoliittisiin linjauksiin. Tässä yhteydessä Akavassa on syytä käydä arvopohjainen keskustelu toiminnan linjauksista.

Tulevaisuuden haasteet edellyttävät vireää otetta Akavan toiminnan ja työmarkkinajärjestelmän kehittämiseen.

Tehtyjen linjausten tueksi on varmistettava resurssit.

Tärkeä seikka toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä on aktiivinen opiskelijatoiminta, joka vaatii sekä Akavan että sen jäsenliittojen vahvaa otetta ja 5

Työmarkkina- ja talouspolitiikka Suomen talous on toipunut taantumasta. Vuoden 2010 bruttokansantuotteen kasvuksi ennustettiin 3,2 prosenttia joulukuussa 2010. Talous kasvaa vuosina 2011 ja 2012 laajapohjaisesti, kun kotimainen ja ulkomainen kysyntä vilkastuvat. Kotimaista kysyntää lisäävät sekä yksityinen kulutus että investoinnit.

Suurimmat riskit Suomen talouden myönteiselle kehitykselle ovat euromaiden velkaongelmat sekä raaka-aineiden hintojen nousut.

Palkansaajien ostovoima kasvoi hyvin Työllisyys säilyi laman aikana odotettua parempana, ja työttömyysaste jäi viime vuonna alle 8,5 prosentin.

Vuonna 2011 työllisyyden odotetaan paranevan. Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan lama ei myöskään katkaissut myönteistä kehitystä eläkkeellesiirtymisiän nousussa. Keskeisenä huolena ovat työttömyyden voimakas nousu nuorison ja korkeasti koulutettujen keskuudessa sekä työttömyyden pitkittyminen.

Vaikka työllisyys laski vuosina 2009 ja 2010, työllisten palkansaajien ostovoiman erittäin hyvä kehitys piti yllä kotimaista kysyntää. Palkannousuvauhti vuonna 2010 oli keskimäärin alle 2 prosenttia ja hintataso laski noin prosentilla, joten työllinen ostovoima kasvoi noin 3 prosenttia. Vuonna 2011 palkansaajien ostovoimaa sen sijaan nostaa työllisyyden paraneminen. Työllisen palkansaajan ostovoima ei kuitenkaan kasva.

Tulevaisuuden työmarkkinamalli nousi keskusteluihin Keskusjärjestö Akavalla ei ollut toimintavuoden aikana roolia työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelutoiminnassa. Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen, tupojen, loppumisen jälkeen neuvottelujärjestöt ja jäsenliitot käyvät neuvotteluja, ja keskusjärjestön tehtävät liittyvät lähinnä yleiseen tietojenvaihtoon sekä palkkakehityksen seurantaan.

Keskusteluja käytiin tulevaisuuden työmarkkinamallis6

ta, mutta mitään liikahduksia ei tapahtunut. Elinkeinoelämän keskusliitto EK jatkoi tiukkaa koordinaatiotaan ja yritti sitoa kaikkien alojen palkkakehityksen palkkaankkurimalliin. Akavassa aloitettiin syksyllä oma sisäinen keskustelu sopimus- ja neuvottelutoiminnan tulevaisuuden malleista. Loppuvuodesta asia päätettiin kytkeä osaksi Akavan strategian ja toiminnanohjausjärjestelmän uudistamista sekä keskusjärjestön ja neuvottelujärjestöjen sekä jäsenliittojen työnjaon selvittämistyötä.

Heikko työllisyys vaarantaa julkisen sektorin rahoituksen kestävyyden Hyvästä kasvusta ja hyvistä talousnäkymistä huolimatta julkisen sektorin, erityisesti valtion, rahoitustilanne pysyi kireänä.

Talouspolitiikassa Akavan lähtökohtana oli, että suurin riski julkisen sektorin rahoituksen kestävyydelle on pitkään jatkuva heikko työllisyys. Korkeana pysyvä työttömyys ei rohkaise nuoria valmistumaan ja pyrkimään työelämään, eikä se kannusta ikääntyneitä pysymään työelämässä. Työllistävä kasvu on perusedellytys rakenteellisten muutosten – työurien pidentämisen ja julkisten palvelujen tuottavuuden lisäämisen – läpiviennille.

Akavalaisen talouspolitiikan keskeisin tavoite on ollut tukea kasvua ja työllisyyttä sekä lyhyellä että etenkin pitkällä aikavälillä. Työllisyyden ja kasvun edistämispyrkimyksiä ei saa jarruttaa tarpeettoman suurilla ja väärin kohdennetuilla julkisen talouden leikkauksilla.

Akavan verolinjaukset viestittiin tehokkaasti Työllistävä kasvu edellyttää, että Suomessa tuotetaan jatkossa enemmän osaamisintensiivisiä, teollisuuteen liittyviä palveluita, kuten esimerkiksi tuotesuunnittelua ja testausta. Näissäkään palveluissa työn tuottavuus ei kasva niin nopeasti kuin perinteisessä teollisuustuotannossa, mutta tuotannon lisäarvo, palkat ja yleinen elintaso pysyvät korkeina ja veropohja vahvana.

Akavan verolinjauksena on työn verotuksen saattaminen EU-15 -tasolle kaikissa tuloluokissa ja ylimmän rajaveroasteen alentaminen 50 prosenttiin. Työn verotuksen alentamisen vastapainona Akava voi hyväksyä muiden verojen, erityisesti kulutus- ja haittaverojen korotuksia.

Akavan vero- ja talouspoliittisia linjauksia tuotiin määrätietoisesti päättäjien ja yleisön tietoisuuteen. Ne otettiin hyvin huomioon kolmikantaisesti valmistellussa Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmassa. Verotuksen kehittämistyöryhmän (ns. Hetemäen työryhmän) loppuraportin linjaukset palkkaverotuksen kehittämisestä vastasivat Akavan näkemyksiä.

Sopimus- ja työrauhajärjestelmän uudistustyölle takaisku Sopimus- ja työrauhajärjestelmien kehittämiseen tähdännyt keskusjärjestöjen neuvotteluprosessi pysähtyi kokonaan loppusyksyllä 2010. Kehittämistoimenpiteitä oli valmisteltu pitkään keskusjärjestöjen työryhmässä, joka sai valmiiksi yksimielisen neuvottelutuloksen kesäkuussa 2010. Järjestöt sopivat tuolloin osana sopimus- ja neuvottelutoiminnan kehittämisen kokonaisuutta, että sekä laki työriitojen sovittelusta että virka- ja työehtosopimuslait uusitaan.

Lakien uudistamisesta laadittiin yhteinen toimeksiantoteksti EK:n ja palkansaajakeskusjärjestöjen neuvottelijoiden välillä. SAK:n hallitus kuitenkin kaatoi neuvottelutuloksen, vaikka se perustui kesäkuussa hyväksyttyyn asiakirjaan. STTK seurasi SAK:ta. Akava sen sijaan olisi ollut valmis sopimus- ja työrauhajärjestelmien uudistamistyöhön. Akavakaan ei ollut valmis lakko-oikeuden rajoittamiseen. Akava sen sijaan piti tärkeänä, että uudistustyössä löydetään keinoja, joilla työrauhaongelmien syitä voidaan ehkäistä. Työn kariuduttua näihinkään ongelmiin ei päästy käsiksi.

Hallitusohjelmavaikuttaminen Akava ryhtyi valmistautumaan kevään 2011 eduskuntavaaleihin ja niitä seuraaviin hallitusneuvotteluihin jo vuoden 2009 lopussa, jolloin hallitusohjelmatavoitteiden valmistelu alkoi. Laajan valmistelun jälkeen Akavan hallitus hyväksyi hallitusohjelmatavoitteet toukokuussa 2010.

Niistä valittiin seitsemän kärkitavoitetta, joiden viemiseksi eteenpäin laadittiin erillinen viestintäsuunnitelma kuukausittaisine teemoineen. Hallitusohjelmatavoitteita lobattiin päättäjille aktiivisesti toukokuun lopusta lähtien. Vaikuttamistyö suunnattiin kaikkiin puolueisiin.

Työurien pidentäminen Alkuvuonna 2009 käynnistynyt työurien pidentämi-

seen tähtäävä prosessi jatkui läpi koko toimintavuoden.

Vuonna 2009 asetettiin kaksi työryhmää valmistelemaan työurien pidentämiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia. Nämä olivat työmarkkinajärjestöjen työelämäryhmä (ns. Ahtelan työryhmä) sekä kolmikantainen eläkeryhmä (ns. Rantalan työryhmä). Ryhmien tehtävänä oli valmistella toimenpidekokonaisuus, joilla keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä saadaan nousemaan 62,4 vuoteen viimeistään vuonna 2025.

Ahtelan työryhmän työ valmistui 1.2.2010 ja se sisälsi kymmeniä ehdotuksia työurien pidentämiseksi. Toimenpide-ehdotukset koskivat työurien alkupäätä, työhyvinvointia sekä työkyvyn edistämistä. Työryhmä arvioi, että ehdotusten toteuttaminen pidentäisi työuria noin vuodella. Rantalan eläkeryhmä sen sijaan jäi erimieliseksi, eikä lopputulosta saatu. Neuvottelut kilpistyivät siihen, ettei palkansaajapuoli katsonut vanhuuseläkeiän nostamista tehokkaaksi työurien pidentämiskeinoksi, vaan työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvät toimet nähtiin tärkeämmiksi. Myöskään työttömyysputkesta ei pystytty löytämään ratkaisua. Keskustelu eläkeiän nostamisesta jatkui neuvottelujen kariuduttua läpi koko vuoden, vaikkakin palkansaajajärjestöt saivat neuvottelujen fokusta käännettyä kohti muita, työurien pidentämisen kannalta vaikuttavampia toimia. Akavan mielestä tehokkaimmat keinot pidentää työuria ovat vastavalmistuneiden työllistymisen turvaaminen, työhyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehtiminen, työkyvyttömyyden vähentäminen sekä ikääntyneiden ikäsyrjinnän lopettaminen.

Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma pohjustaa tulevaa hallitusohjelmaa Maan hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat maaliskuussa Ahtelan työryhmän esittämien toimien valmistelusta. Jatkotyötä varten asetettiin sosiaali- ja terveysministeriöön sekä työ- ja elinkeinoministeriöön kolme työryhmää, joiden määräajaksi sovittiin 31.1.2011.

Opetus- ja kulttuuriministeriön osalta Ahtelan työryhmän esitysten valmistelu jäi avoimeksi, eikä se edennyt toivotulla tavalla.

Lisäksi hallitus ja työmarkkinajärjestöt totesivat keväällä 2010, että toimenpiteitä on laajennettava myös työllisyyden parantamiseen ja tulevaisuuden kasvun edellytysten 7

turvaamiseen. Myös julkissektorin rakenteiden kehittäminen on välttämätöntä, sillä työurien pidentämisen tarve johtuu ennen kaikkea verotulojen lisäämisen tarpeesta, ei eläkejärjestelmästä sinällään. Julkisen talouden kestävyysvaje oli osoittautunut vuonna 2009 arvioitua suuremmaksi ja sen katsottiin vaativan lisätoimenpiteitä.

Toimenpiteitä valmistelemaan asetettiin viisi kolmikantaista työryhmää valmistelemaan ehdotuksia tuottavuuden lisäämisestä, julkisen sektorin kehittämisestä, työttömyyden ehkäisystä, ostovoiman säilyttämisestä sekä työttömyysturvan rahoituksen turvaamisesta. Ehdotukset koottiin syksyllä Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaksi, jonka arvioitiin luovan hyvän pohjan myös seuraavaa hallitusohjelmaa ajatellen.

Työurien pidentämistä ja eläkepolitiikkaa koskevaa jatkotyötä varten asetettiin kolmikantainen työuraryhmä, jonka vetäjänä toimi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Työryhmän toimeksianto sovittiin osana Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaa, mutta työn aikataulu erotettiin muusta ohjelmasta. Työuraryhmän tehtäväksi tuli kartoittaa kehittämisehdotuksia, joilla eläkkeellesiirtymisikää voidaan myöhentää, eläketurvan taso turvata ja eläkemaksut pitää kohtuullisella tasolla. Selvitysten oli tarkoituksena toimia pohjana työeläkejärjestelmän uudistamistyölle. Työryhmän työ oli toimintavuoden lopussa vielä kesken. Tavoitteena oli saada työ valmiiksi alkuvuoden 2011 aikana. n

Koulutuspolitiikka Koulutuspoliittista keskustelua leimasi tarve työurien pidentämiseen myös niiden alkupäästä. Nuorten nopeampaa siirtymistä opintoihin ja opintojen nopeuttamista varten perustettiin Opetus- ja kulttuuriministeriöön johtaja Anita Lehikoisen johtama työryhmä, joka luovutti raporttinsa keväällä opetusministerille. Ryhmä ehdotti mm. sekä koko korkeakoulukentän hakujärjestelmän yhtenäistämistä että korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamista siten, että opiskelijat valittaisiin jatkossa pääosin ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon arvosanojen perusteella. Työryhmä esitti myös, että haku korkeakouluihin tapahtuisi laajempiin kokonaisuuksiin kuin aiemmin. Lisäksi tuloksellisuutta ja tehokkuutta haluttiin korostaa korkeakoulujen rahoituksen perusteena ja opinto-ohjausta parantaa mm. tekemällä lukion jälkeisestä jatko-opintosuunnitelmasta pakollinen.

Esitys opiskelijavalintojen yhtenäistämisestä kannatettava Akava kannatti työryhmän ehdotuksia opiskelijavalintojen yhtenäistämisestä, mutta piti ylioppilastutkinnon laajamittaista käyttöä valintojen perusteena osittain ongelmallisena. Ylioppilaskirjoitusten painoarvon nousu saattaa pitkittää lukio-opintoja, ja lisäksi eri aineiden yhteismitallisuuteen voi liittyä ongelmia. Akava piti kuitenkin laajempia hakukokonaisuuksia ja suurempia kokonaisuuksia sinänsä hyvänä kehityssuuntana.

Opintojen mitoittaminen siten, että ne ylipäätään on mahdollista suorittaa tavoiteajassa, nähtiin keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Samalla käytiin paljon keskustelua kandidaatin tutkinnon asemasta koulutuksessa. Akavan kanta oli, että kandidaatin tutkinnon olisi oltava nykyistä yleisempi, jotta joustava siirtyminen alojen välillä mahdollistuisi. Työelämässä tarvittavan korkean osaamisen turvaamiseksi maisteritason yleisestä tutkintotasosta ja erityisesti koulutuksen laadusta on huolehdittava.

Puutteita nähtiin edelleen korkeakoulujen työelämäyhteyksissä. Akava esitti, että työllisyyden laatu on otettava osaksi korkeakoulutuksen tuloksellisuusrahoituskriteereitä. Koulutuksenohjauksessa on lisättävä työmarkkinoiden ja työllistymisen painoarvoa mm. resursoimalla korkeakouluharjoittelua nykyistä paremmin, paranta-

8

malla työelämävalmiuksia ja sisällyttämällä työelämätietoutta osaksi tutkintojen osaamistavoitteita. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaavaa roolia korostettiin toiminnan onnistumisen kannalta.

Perusopetuksen kehittäminen uuden tuntijaon pohjalta esillä Toimintavuonna tehtiin ehdotus uudeksi perusopetuksen tuntijaoksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä ehdotti yleisesti valinnaisuuden voimakasta lisäämistä ja mm. draaman ottamista uudeksi oppiaineeksi. Lisäksi esitettiin, että kielten opetus alkaisi entistä aiemmin perusopetuksen osana.

Akava korosti luovuutta, mielikuvitusta ja kädentaitoja kehittäviä opetusmenetelmiä kaikissa aineissa, muttei pitänyt erillisen oppiaineen perustamista tarpeellisena.

Uudistamisen lähtökohtana tuli olla se, kuinka yksilön ja yhteiskunnan tarvitsemat valmiudet voidaan saavuttaa, minkä myötä eri oppiaineiden osaamistavoitteita oli tarkasteltava kokonaisuutena. Esitetyn valinnaisuuden määrän toteuttamismahdollisuuksia pienissä kouluissa epäiltiin ja valinnaisuuden epäiltiin resurssien niukkuuden takia myös kaventavan koulutuksen laatua. Opettajien pedagogista osaamista ja ammattitaitoa sekä osaamisen ylläpitoa korostettiin keskeisenä osana tavoitteiden toteutumismahdollisuuksia. Resurssikysymykset jäivät esityksessä avoimeksi ja loppuvuodesta kävi ilmi, että esitys jäänee tältä vaalikaudelta pöydälle.

Ammatillisten opettajien kelpoisuus tärkeä kysymys Ammatillisten opettajien kelpoisuusvaatimuksia esitettiin muutettavaksi siten, että mahdollisuus päästä aiempaa alemmilla tutkinnoilla opettajaksi laajenisi. Esitetyssä muodossa olisi mahdollista palkata epäpätevä opettaja kolmeksi vuodeksi aiemman vuoden palvelussuhteen sijasta. Akava piti erikoisena sitä, että samalla kun ammatillisen koulutuksen toimintakentän muutosten myötä vaatimukset opettajien osaamiselle ovat kasvaneet ja opiskelijakunnan heterogeenisempi rakenne kasvattaa opettajien osaamistarpeita, opettajien kelpoisuusvaatimuksia laajamittaisesti alennettaisiin.

märtämistä opetussuunnitelman kokonaisuuden osina ja alalla vaadittavien suoritteiden teknistä ja teoreettista osaamista. Myös mahdollisuutta pedagogisiin opintoihin työn ohessa pidettiin tärkeänä. Tämä tarkoittaa, että opettajat sitoutetaan kyseisten opintojen suorittamiseen, eikä sitä, että kuka tahansa hakija palkataan opettajaksi ilman asianmukaista koulutusta.

Akavan mielestä hyvä lähtökohta kelpoisuudelle oli, että opettajalla on pääsääntöisesti opettamaansa tutkintoa vähintään yhtä tasoa korkeampi tutkinto. Tällöin ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa yleinen kelpoisuuden tuottava tutkinto voisi olla soveltuva korkeakoulututkinto. Tämän lisäksi opettajalla olisi oltava pedagoginen pätevyys, joka tarkoittaisi käytännössä pedagogisten opintojen suorittamista.

Koulutustoimikunnille aiempaa enemmän osaamistarpeiden ennakointia Koulutustoimikuntajärjestelmää uudistanut, laajapohjainen työryhmä kehitti järjestelmää vuoden 2010 aikana toimikaudelle 1.1.2011–31.12.2013. Lopulta päätettiin uudistaa järjestelmä siten, että se koostuisi jatkossa ohjausryhmästä, koulutustoimikunnista sekä mahdollisista toimialarajat ylittävistä asiantuntijaryhmistä. Toimikuntien määrää vähennettiin samalla 34:stä 26:een, mitä jotkut tahot pitivät riittämättömänä toiminnan tehostamiseksi.

Koulutustoimikuntien tehtäviä muutettiin enemmän osaamistarpeiden ennakoinnin suuntaan. Samalla tehtäväkenttä laajeni jo aiemmalta asemaltaan vahvan toisen asteen ammatillisen koulutuksen lisäksi kattamaan aidosti myös korkeakoulutuksen. Toimikuntien tehtäväksi tuli seurata, arvioida ja ennakoida koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä eri toimialoilla ja kaikilla koulutusasteilla. Vahvemman korkeakoulupainotuksen myötä Akavan suhteellinen edustus järjestelmässä lisääntyi. n

Ammatillisen opettajan työn katsottiin keskeisesti sisältävän vahvaa sisältöosaamista, opetettavien asioiden ym9

Työvoimapolitiikka Vuonna 2010 korkeasti koulutettujen työttömien lukumäärä nousi ennennäkemättömäksi. Työttömyyden kasvu jatkui edellisvuodesta, vaikka lähtötaso oli jo valmiiksi korkea. Työttömyyden kasvu näkyi eniten teknis-taloudellisilla aloilla sekä tradenomien, insinöörien, kauppatieteilijöiden ja diplomi-insinöörien joukossa. Varsinkin viime mainittujen työttömien lukumäärää lisäsi entisestään se, että diplomi-insinööreiksi valmistuneita oli huomattavasti tavallista suurempi joukko, koska tutkinnonuudistuksen siirtymäaika päättyi heinäkuun lopussa.

Korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu päättyi ja kääntyi lievään laskuun aivan vuoden lopussa, joitakin kuukausia yleisen työttömyyskehityksen jäljessä. Tiedotusvälineissä korkeasti koulutettujen työttömyys oli runsaasti esillä.

Hallitusohjelmatavoitteena korkeasti koulutettujen työvoimapalvelujen parantaminen Akavan työvoimapoliittiset hallitusohjelmatavoitteet sisältävät keskeisinä työ- ja elinkeinotoimistojen ohjaus- ja neuvontapalvelujen laadun parantamisen, työllistämistoimenpiteiden vaikuttavuuden parantamisen sekä työvoimakoulutuksen tarjonnan kehittämisen yksilöllisempään ja laatua korostavampaan suuntaan. Lisäksi Akava korostaa julkisen työvoimapalvelun organisointia alueellisesti tasa-arvoisesti ja riittävää resursointia myös korkeasti koulutettujen palveluun.

Yhteisprojekti kehittää korkeasti koulutettujen palveluja TE-toimistoissa Kestävän kasvun ja työllisyyden ohjelmaan kuuluva työllisyysasteen nostamista ja työttömyyden torjuntaa valmisteleva ryhmä sai loppuraporttinsa valmiiksi syyskuussa. Akava oli mukana ryhmän työssä ja sai raporttiin mukaan tärkeitä linjauksia mm. työvoimapoliittisen koulutuksen laadun kehittämisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriön, Akavan jäsenliittojen ja keskusjärjestön sekä korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelujen yhteinen projekti korkeasti koulutettujen

10

palvelujen kehittämiseksi TE-toimistoissa järjesti vuoden alussa yhteistyötapaamisen sekä valmisteli ministeriölle luettelon toimenpiteistä, joilla palvelua voidaan parantaa.

Yhteistyötä pidettiin hyvin onnistuneena, joten epävirallisesti kokoontunut ryhmä päätettiin virallistaa ja jatkaa sen toimintaa.

Työvoima- ja koulutustarpeen määrällisen ennakoinnin järjestelmä muuttui vuoden aikana. Uudistus oli varsin pitkälti Akavan näkemysten mukainen, mutta kehittämisen varaa jäi vielä erityisesti laadullisen ennakoinnin puolelle.

Akava oli mukana osallistavat työmarkkinat -ryhmässä.

Sen tehtävänä on etsiä keinoja ja ratkaisuja, joilla erityisiä työllistymisen esteitä kohtaavat ryhmät saataisiin paremmin osallisiksi työmarkkinoille. Akava osallistui myös Suomen työmarkkinoiden joustoturvamallin kehittämiseen, jota tehtiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla useassa työryhmässä. n

Työelämän lainsäädäntö Työlainsäädännön uudistukset jäivät vähäisiksi, koska poliittisia paineita lakimuutoksiin ei ollut. Periaatteellisesti merkittävä uudistus oli kuitenkin määräaikaisten asemaa parantava työsopimuslain muutos, jonka valmistelun työministeri käynnisti palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisestä vaatimuksesta.

Vaatimuksen taustalla oli Korkeimman oikeuden ennakkopäätös, jossa määräaikaisuuksien ketjutustilanteita linjattiin vallinneen tulkintakäytännön vastaisesti. Lakimuutoksen tarkoituksena on estää uuden, työntekijöille vahingollisen tulkinnan leviäminen ja rajoittaa toistuvien tai perättäisten määräaikaisuuksien perusteetonta käyttöä.

Eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevan direktiivin kansallinen voimaansaattaminen käynnistettiin kolmikantaisessa työryhmässä. Direktiivin tarkoituksena on selkeyttää ylikansalliseen konserniyhteistoimintaan liittyvien tiedottamisen ja kuulemisen periaatteita sekä ylikansallisuuden määritelmää ja vauhdittaa yritysneuvostojen perustamista. Myös sanktioiden tehokkuutta tullaan lisäämään direktiivin vaatimusten mukaistesti. Vuoden lopussa näytti siltä, että direktiivin vaikutukset pystytään yhteisymmärryksessä ottamaan huomioon kansallisessa ns. konserniyhteistyölaissa, mutta lopullinen muotoilu jäi tehtäväksi vuoden 2011 alussa.

Oikeusministeriössä valmisteltiin turvallisuusselvityksistä annetun lainsäädännön kokonaisuudistusta työryhmässä, jossa Akava yksinään edusti kaikkia palkansaajakeskusjärjestöjä. Työ oli vuoden lopussa vielä kesken. n

Työministeriössä valmisteltiin omaishoitajien hoitovapaata koskevan kansanedustajien lakialoitteen pohjalta esitys poissaolosta perheenjäsenen hoitamiseksi. Ajatuksena oli, että työnantajalla olisi velvollisuus selvittää, voiko se myöntää vapaata työntekijän pyynnöstä. Esityksellä ei kuitenkaan ole työnantajan harkintavaltaa rajoittavaa vaikutusta. Tämä vuoksi Akava pitää vapaaoikeuden toteuttamistapaa täysin riittämättömänä. Esitystä käsiteltiin kolminkantaisesti, mutta esitys ei saanut työmarkkinaosapuolten tukea.

Yhdenvertaisuuden ja sopimusjärjestelmän suhdetta selvitetään kolmikantaisesti Työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän ja yksilön yhdenvertaisuuden välistä suhdetta jouduttiin pohtimaan vakavasti, kun apulaisoikeuskansleri vaati työministeriöltä selvitystä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädännön mahdollistaman ns. järjestöehdon pätevyydestä. Asian selvittämiseksi päädyttiin käynnistämään laaja kolmikantainen toimeksianto, jonka tarkoituksena on selvittää nykytilanteen oikeudellinen asema. Lisäksi siinä on tarkoitus tehdä mahdolliset muutosesitykset yhdenvertaisuusvaatimuksen ja sopimusjärjestelmää koskevan lainsäädännön yhteensovittamiseksi ja oikeussuojan parantamiseksi. Toimeksiannossa ovat mukana myös valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

11

Sosiaalipolitiikka Maaliskuussa 2010 hallitus ja työmarkkinajärjestöt päättivät yhdessä jatkovalmistelusta Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman laatimiseksi. Valmistelua varten perustetuista kuudesta kolmikantaisesta työryhmästä kaksi käsitteli selvästi sosiaalipoliittisia kysymyksiä: työurien pidentämistä selvittävä työryhmä sekä Työttömyysvakuutusrahaston taloutta selvittänyt työryhmä.

Työttömyysvakuutuksen rahoitusta selvittänyt työryhmä päätti työnsä heinäkuussa ja esitti mm. Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin enimmäismäärää korotettavaksi 3,6 prosentista 5 prosentin työttömyysastetta vastaavien menojen määrään.

Lisäksi esitettiin, että vakuutusmaksu säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella, jos sen määrä ei ylitä vaihteluväliä 1,5–3,3 prosenttia. Muussa tapauksessa maksusta olisi säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunta katsoi kuitenkin, että maksun määräytyminen esitetyllä tavalla ei vastaa perustuslaissa veron määräämisen perusteita vaan jättää liikaa harkintavaltaa maksua määrättäessä. Lopputuloksena esitystä muutettiin siten, että maksu määrätään vuosittain lailla Työttömyysvakuutusrahaston hallituksen esityksestä.

Työttömyysturvan osalta jatkettiin määräaikaislakia koskien lähinnä teknologiateollisuuden lomautettujen poikkeavaa kohtelua verrattuna normaalia soviteltua päivärahaa saaviin henkilöihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Ahtelan työryhmän jatkotyötä varten maaliskuussa kolmikantaisen työhyvinvointityöryhmän, jonka pääasiallisena tehtävänä oli kehittää ja tehdä ehdotukset varhaiseen puuttumiseen erityisesti pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa. Tehtävänä oli myös selvittää tarve säädellä työeläkelaitosten harjoittamaa työhyvinvointitoimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriöön asetettiin lisäksi toinen työryhmä valmistelemaan Ahtelan työelämäryhmän työterveyshuoltoon liittyviä ehdotuksia. Molempien työryhmien työ eteni aikataulussa ja niiden oli määrä jättää raporttinsa vuoden 2011 alussa.

Toinen kolmikantainen ryhmä asetettiin marraskuussa 2010 selvittämään osatyökykyisten työllistymisen esteitä, ja sen oli määrä jättää raporttinsa vuoden 2011 alussa.

12

Eläkepoliittista valmistelua ja keskustelua käytiin ennen kaikkea työurien pidentämistä koskevien neuvottelujen yhteydessä. Eläkelainsäädännössä valmisteltiin lakiesityksiä, joilla tehtiin lainsäädäntöön pienehköjä teknisluonteisia korjauksia ilman mainittavia vaikutuksia eläkkeensaajaan etuihin. Useita SATA-komitean ehdotuksia valmisteltiin lakiesityksiksi eduskuntakäsittelyä varten.

Sosiaali- ja terveysministeriöön asetettu vanhempainvapaatyöryhmä valmisteli linjauksia vanhempainvapaajärjestelmän uudistamiseksi. Työn oli tarkoitus toimia pohjana seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Akava ajoi työryhmässä eteenpäin vanhempainvapaiden 6+6+6 -mallia, joka oli yksi Akavan keskeisiä hallitusohjelmatavoitteita. Työn oli määrä valmistua vuoden 2011 alussa.

Työsuojelu Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto ja työmarkkinaosapuolet toteuttivat yhteistyössä koulutuskiertueen ”Väkivallan uhka työpaikoilla”, jonka tavoitteena oli edistää väkivallan uhkaan varautumista työpaikoilla ja kerätä tietoa, jonka pohjalta voitaisiin arvioida lainmuutostarpeita.

Työmarkkinaosapuolten ja Työturvallisuuskeskuksen yhteistyönä toteutettiin koulutuskiertue ”Hyvä käytös sallittu”, jonka tavoitteena oli herättää tietoisuutta, jotta häirintää ja epäasiallista käytöstä työpaikoilla voidaan ennaltaehkäistä, sekä jakaa tietoa välineistä, joilla tällaisiin tilanteisiin voidaan puuttua. Kiertue oli osa kansallisia toimia, joilla toteutettiin EU- tason puitesopimus häirinnästä ja väkivallasta työpaikoilla.

Työhyvinvointikorttia koskevan koulutuksen valmistelu toteutettiin nopealla aikataululla Työturvallisuuskeskuksessa, ja työ saatiin valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Asiasta oli sovittu Ahtelan työelämäryhmässä työurien pidentämiseen liittyen.

Masennuksen ja mielenterveysongelmien vähentämiseen tähtäävä Masto-hanke jatkui koko toimintavuoden. Loppuraportin oli määrä valmistua maaliskuussa 2011. n

Elinkeinopolitiikka Yrittäjyyteen liittyvässä edunvalvonnassa jatkettiin yrittäjien sosiaaliturvaan, yrittäjäkoulutukseen ja verotukseen liittyvien asioiden esilletuomista. Yrittäjien sosiaaliturvatyöryhmän ehdotusten toteutumista tuettiin siltä osin kuin ne vastasivat akavalaisia tavoitteita. Hetemäen verotyöryhmän esityksiä arvioitiin myös akavalaisten yrittäjien kannalta. Seurattiin Työ- ja elinkeinoministeriön yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallia selvittävän työryhmän työskentelyä, ja julkisen sektorin jaosto antoi kyseistä yritysmuotoa koskevan kannanoton.

mihin suuntaan?!”. Pääpuhujina olivat Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila sekä Tekesin johtaja Jussi Kivikoski.

Yhteistyössä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa toteutettiin yrittäjyystutkimus ”Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa”. Tutkimuksen tulosten mukaan akavalaiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat ovat tyytyväisempiä sekä yksityis- että työelämäänsä kuin akavalaiset palkansaajat. Yrittäjyystutkimuksen yhteydessä uudistettiin Akavan yrittäjäesite.

Akava osallistui aktiivisesti Työ- ja elinkeinoministeriön yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan työskentelyyn. Akavalaisista linjauksista keskusteltiin elinkeinopoliittisessa toimikunnassa. Akava osallistui myös Työja elinkeinoministeriön Aluestrategia 2020 -työryhmän työskentelyyn, ja työryhmä luovutti keväällä raporttinsa elinkeinoministerille. Yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä koskeva valmistelutyö jatkui vuonna 2010 ja Akava osallistui siihen ohjausryhmän jäsenyyden kautta.

Akavan yrittäjyystutkimus valmistui Akava järjesti elinkeinopoliittinen seminaarin syyskuussa teemalla ”Innovaatiopolitiikassa seuraava askel – mutta

Akavan hallitus asetti yrittäjäpalkintotyöryhmän, joka aloitti Akavan ensimmäisen yrittäjäpalkinnon saajan etsimisen. Palkinnon jakaminen siirtyi kuitenkin aikataulusyistä vuodelle 2011.

Akavan ensimmäisen Kulttuuripoliittisen ohjelman valmistelu aloitettiin keväällä järjestämällä kulttuuripoliittinen seminaari ”Luovuudella etumatkaa: työtä ja hyvinvointia”. Tämä seminaari korvasi Akavan perinteisen yrittäjäseminaarin. Kulttuuripoliittinen ohjelma hyväksyttiin Akavan hallituksen juhlakokouksessa 14.12.2010, mutta julkistaminen tapahtui vuoden 2011 puolella.

Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa

Julkiset hankinnat puhuttivat EUpolitiikassa Kansallisessa ja kansainvälisessä keskustelussa ilmastonmuutoksesta Akava ajoi päästöjen vähentämistä, energiaomavaraisuuden kohentamista ja energiatehokkuutta.

YK:n ilmastokokouksessa Meksikossa ei valitettavasti päästy palkansaajien toivomiin tavoitteisiin. Energia- ja 13

ilmastopolitiikka oli vahvasti esillä eduskunnassa, jossa hyväksyttiin tulevaisuusselonteko, syöttötariffilaki sekä ydinvoiman lisärakentaminen.

EU-politiikassa seurattiin lähinnä sisämarkkinapaketin, patenttijärjestelmän ja paremman sääntelyn sekä julkisiin palveluihin liittyvän keskustelun etenemistä. Akava toimitti näkemyksensä myös EU:n julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön evaluointia varten.

Akava osallistui työmarkkinakeskusjärjestöjen Tuottavuuden pyöreän pöydän (TPP) ja sen sihteeristön toimintaan. TPP:llä on käynnissä Palje-ohjelma, joka täydentää muuta ohjelmallista työelämän kehittämistä. Ohjelma valmisteltiin vuoden 2010 aikana, mutta hankkeiden tuloksia valmistuu vuoteen 2013 saakka. n

Opiskelijoiden edunvalvonta Akavan opiskelijatoiminta piti vuonna 2010 tiiviisti yhteyttä ylioppilas- ja opiskelijakuntiin sekä poliittisiin opiskelija- ja nuorisojärjestöihin. Erityisesti yhteistyötä tehtiin Suomen Ylioppilaskuntien Liiton SYL ry:n, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n sekä Suomen Lukiolaisten Liiton SLL:n kanssa.

Työurien pidentäminen oli tärkeä aihealue korkeakouluopiskelijoiden edunvalvonnassa. Teemaa pohdittiin yhteistyössä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa muun muassa ns. Kreisiryhmässä, johon Akava kokosi Suomen suurimpia opiskelijajärjestöjä työstämään yhteisiä linjauksia työurien pidentämiseksi. Helmikuussa 2010 ryhmä julkaisi julkilausuman ”Välivuodet puoliksi ja muita hyviä keinoja työurien pidentämiseksi alkupäästä” sekä järjesti aiheesta seminaarisarjan. AOVA ja STTK-opiskelijat järjestivät huhtikuussa avausseminaarin teemalla ”Tiedolla ja kokemuksella työelämään”. Loppuvuodesta Kreisiryhmä alkoi suunnitella yhteistä eduskuntavaalitapahtumaa.

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA nosti edunvalvontatyössään esille nuorisotyöttömyyden nousun sekä hankalan kesätyötilanteen. Se julkaisi keväällä kannanoton vallitsevasta kesätyötilanteesta. Akavan opiskelijavaltuuskunta oli myös mukana Opiskelijan kesä 2010 -seminaarissa, joka järjestettiin yhdessä SYL:n, SAMOK:n ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS:n kanssa.

Akavan opiskelijatoiminta järjesti sidosryhmätilaisuuden teemalla Syyssiiderit 30.8. Akavatalon aulassa. Tilaisuus kokosi noin 60 yhteistyökumppania akavalaisista liitoista, valtakunnallisista opiskelijajärjestöistä sekä poliittisista opiskelija- ja nuorisojärjestöistä.

Akavan opiskelijavastaavien verkosto AOVV valmisteli ja teetti harjoittelubarometrin yhteistyössä Mediatalo Opiskelupaikan kanssa. Tällä mittaristolla vertaillaan suomalaisten korkeakoulujen harjoitteluolosuhteita kyselyllä, jonka kohderyhmänä ovat opiskelijat ja korkeakoulujen henkilöstö edustajat. Barometri valmistui vuoden 2010 loppupuolella.

14

Akavan opiskelijatoiminnassa pyrittiin tavoittamaan ammattikorkeakoulujen opiskelijoita tehokkaammin. Opiskelijatoimijat olivat aktiivisesti mukana ammattikorkeakoulujen AMK-päivillä toukokuun alussa Helsingissä.

He järjestivät päiväohjelman yhteydessä paneelin aiheesta ”Mitä tehdä, kun urapolku ei ole valmis?” sekä iltaohjelman yhteydessä kokoontumisen nimellä ”salakapakka”.

Tietoutta opiskelijoille kiertueilla Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työelämätietoutta pyrittiin kohentamaan Työelämätalkoot-kiertueen ja Akava Camp -korkeakoulukiertueen avulla. Kiertueet olivat esillä korkeakouluissa yhteensä lähes 50 päivän Kevätkiertueen Työelämätalkoot-nimellä pyrittiin haastamaan opiskelijat, järjestöt, yritykset ja valtio mukaan tekemään opiskelijan työelämästä parempi. Kiertue oli onnistui hyvin, ja sen visuaalinen ilme, esitteiden menekki ja medianäkyvyys saivat kiitosta.

Akava Camp kiersi syksyllä korkeakoulukampuksia neljättä kertaa; kevätkiertue järjestettiin ensimmäistä kertaa Työelämätalkoot-nimisenä.

Akava Camp -korkeakoulukiertueessa oli mukana 21 akavalaista liittoa. Se järjestettiin syksyllä 2010 toista kertaa ilman ohjelmatoimistoa, ja järjestelyistä vastasi kenttäasiamies. Kiertueen yhteistyökumppaneina toimivat If vahinkovakuutus ja TELA. Lisäksi Mediatalo Opiskelupaikka teki Akava Campille viestintäkonseptin ja oli osittain myös toteuttamassa sitä.

Työelämätalkoot kiertue maaliskuussa Viikissä (Helsinki).

Akava Camp välitti opiskelijoille tietoa työelämästä, akavalaisista liitoista sekä järjestäytymisen merkityksestä 17 paikkakunnalla, 24 korkeakoulussa ja lähes 40 infopisteessä. Kierroksen päätti kaksi messupäivää Studia-messuilla. Akava Camp -kiertueen viestintää ja markkinointia kehitettiin vuonna 2010. Uutena kiertueella olivat Kreisiryhmän hengessä järjestetyt tapaamiset Kreisi-illat, jotka keräsivät illanviettoon eri organisaatioiden opiskelijavaikuttajia.

15

man, jonka toteuttajana toimi Mediatalo Opiskelupaikka. Tapahtumalle avattiin muun muassa Potkut huonolle duunille -Facebook-ryhmä, joka keräsi nopeasti yllättävän paljon faneja.

Akavan opiskelijatoiminnalla oli vuonna 2010 edustus ETUC Youthissa, Eurocadresin Start Prossa ja pohjoismaisessa NordVision-verkostossa. Akavan opiskelijatoimijat isännöivät NordVision-tapaamista huhtikuussa 2010. n

Akava Camp kiertueen materiaalia.

Opiskelijatoiminta osallistui järjestäydy.fi -palvelun ja Akavalaiset työmarkkinat -julkaisun kehittämistyöhön.

Paras kesätyönantaja valittiin kolmatta kertaa Suomen paras kesätyönantaja -kilpailun 2010 voittajaksi valittiin Asianajotoimisto Castrén & Snellman. Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA teki valinnan yhdessä työministeri Anni Sinnemäen kanssa korkeakouluopiskelijoiden ja kesätyöantajien ehdotusten pohjalta. Voittajatyöpaikka sai kiitosta muun muassa yksilölähtöisestä ja joustavasta graduohjelmastaan, johon kesätyöntekijöillä oli mahdollisuus hakea. Raati myönsi myös kaksi kunniamainintaa: Vaisala Oyj ja Neste Jacobs palkittiin rohkeudesta pitää yllä laadukkaita kesätyöohjelmia myös vaikeampina aikoina.

Yhteistyötä kansainvälisellä tasolla Akavan opiskelijatoiminta jatkoi aktiivista osallistumista kansainväliseen toimintaan. Opiskelijatoiminta osallistui Eurocadresin Start Pro -verkoston ”Intrapreneurship and Innovation” -projektin loppuunsaattamiseen muiden pohjoismaisten opiskelijatoimijoiden kanssa. Projektin päätöstilaisuus järjestettiin helmikuussa 2010. Keväällä Akavan opiskelijatoimijat lähettivät oman ehdotuksensa uuden projektin aiheista.

Akava, STTK ja SAK järjestivät Kunnon työn päivänä (World Day for Decent Work) 7.10. yhteisen tapahtu-

16

Kansainvälinen edunvalvonta Lähialueyhteistyö Akava osallistui aktiivisesti Itämeren ay-verkoston BASTUNin toimintaan. Se tuki Venäjän palkansaajakeskusjärjestöjen valitusta ay-oikeuksien loukkauksista kansainväliseen työjärjestö ILO:on. Itämeren alueen Baltic Sea Labour Network -hanke eteni hyvin. Akava on partnerina mukana tässä kolmivuotisessa EU-rahoitteisessa hankkeessa. Sen puolivälikonferenssissa, joka järjestettiin Vilnassa, suunniteltiin kolmikantafoorumin perustamista Itämeren alueelle.

Pohjoismaat Pohjoismaiden korkeasti koulutettujen keskusjärjestöjen Akademikerforum-kokous pidettiin kesäkuussa 2010 Norjassa. Kokouksessa oli lukuisia edustajia Akavasta.

Aiheina olivat laadullinen työllisyys, tietotyöntekijöiden johtaminen, palkanmuodostus ja korkeakoulujen rooli yhteiskunnassa. Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestö PAY:n tulevaisuuden linjaukset hyväksyttiin syksyllä, mutta järjestön uudistaminen ei edelleenkään toteutunut. Jatkossa pohjoismaista yhteistyötä kehitetään, ja Itämeriyhteistyön merkitys Pohjoismaille korostuu myös.

Euroopan unioni Euroopan unionissa keskusteluja hallitsivat talouskriisi ja perinteiseen tapaan lukuisat direktiivi- ja vastaavat hankkeet. Akava on jo pitkään ajanut eurooppalaiset talouspolitiikan vahvistamista, joka kriisin myötä etenikin, vaikka alueella ollaan vasta alussa. Useilla mailla oli edessään pakkotilanne uudistusten tekemiseksi, mikä oli kuitenkin vaikeaa monille ay-järjestöille. Tämä ristiriita heijastui myös työhön Euroopan palkansaajajärjestöjen keskusjärjestö ETUC:issa. Se ei saanut määritettyä taloudellisesti kestävää ja uskottavaa vaihtoehtoista linjaa uudistuksille, vaan lähinnä keskittyi arvostelemaan EU:n esityksiä kriisin korjaamiseksi.

Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluiden päätyttyä osin epäonnistumiseen unioni haki koko vuoden uutta suuntaa omille ilmastopoliittisille tavoitteilleen. Perustavaa

linjamuutosta ei kuitenkaan tehty eikä eurooppalainen ay-liike sellaista vaatinutkaan.

Sisämarkkinoiden uudistaminen lähti liikkeelle niin sanotun Monti-raportin pohjalta, joka sisälsi lukuisia ehdotuksia ammattipätevyyksistä, palveluista ja työntekijöiden oikeuksista. Akava piti raportin tasapanoista lähestymistapaa hyvänä: siinä nähdään sisämarkkinoilla yhtä painavina taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökulmat.

Euroopan unionissa valmisteltiin useita liikkuvuuteen liittyviä direktiivejä, joihin Akava vaikutti aktiivisesti sekä kotimaassa että EU-tasolla. Vaikka komission tavoitteet maahanmuuttosäädösten yksinkertaistamiseksi ja yhtenäistämiseksi olivat kannatettavia, direktiiviehdotuksissa oli monia ongelmia. Ns. puitedirektiivistä, joka koskee kolmansista maista tulevien perusoikeuksia, oli rajattu useita ryhmiä pois. Lisäksi erityisesti korkeasti koulutettuja koskeva esitys yritysten sisäisistä siirroista ei olisi turvannut yhtäläistä palkkaa tai työehtoja.

Koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunta Eurocadres laati kannanoton EU:n globalisaatiopolitiikasta ensimmäisenä eurooppalaisena palkansaajajärjestönä. Se korosti, että globalisaation yhä suurempi merkitys työntekijöille ja toisaalta unionin hiipuva vaikutusvalta maailmalla edellyttävät EU:n uudelta ulkoasiainhallinnolta aktiivista toimintaa.

Maailmantaso Akava uudisti maailmantason tavoitteensa ja julkaisi keväällä globalisaatiolinjaukset palkansaajien maailman kattojärjestön ITUC:in kesäkuisen kongressin alla. Linjauksissa korostetaan maailmantalouden yhteisten, reilujen sääntöjen merkitystä ja kestävää kehitystä, sekä työntekijöiden oikeuksia ja osaamisen merkitystä.

ITUC:in kongressissa vaadittiin globaalin talouden sääntelemistä, jotta vastaavilta kriiseiltä vältyttäisiin. Akava korosti kongressissa osaamisen ja koulutuksen merkitystä globalisaatiossa. ITUC:in tuleviksi painopisteiksi linjattiin terveydenhuolto ja laadukkaat julkiset palvelut, kunnon työ kaikille, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus työmarkkinoilla, säännellyt rahamarkkinat, kestävä matalahiilinen talous, uusi kehitysmalli, globalisaation hallinta ja koulutus.

17

Enemmän, mutta parempaa globalisaatiota

Akava osallistui palkansaajien kasvavaan yhteistyöhön reilun kaupan edistämiseksi sekä kotimaassa että ulkomailla eri järjestöissä ja työryhmissä. EU:n kauppapoliittisissa neuvotteluissa olivat esillä laajasti myös korkeasti koulutettuja ryhmiä koskevat sopimukset Intian ja Kanadan kanssa. Tavoitteena on saada sopimukset, joissa myös palkansaajien intressit ja kestävä kehitys on otettu laajasti huomioon.

Akavan globalisaatiolinjaukset

Maahanmuuttopolitiikka Akava osallistui myös Etnisten suhteiden neuvottelukunnan toimintaan sekä maahanmuuttoon liittyvien projektien ohjausryhmiin. Akavalainen painopiste on ollut korkeasti koulutetuissa maahanmuuttajissa.

Useita tilaisuuksia ja hankkeita järjestettiin kotouttamisesta, joihin Akava vaikutti aktiivisesti vuoden mittaan.

Kehittämisehdotukset olivat usein hyviä, mutta ongelmana toteutuksessa on resurssien puute ja kotouttamistoimien hajanaisuus. Akava piti erityisesti esillä korkeasti koulutettujen tarvetta täsmällisempiin ammattikohtaisiin kielikoulutuksiin sekä neuvonta-, ohjaus- ja koulutuspalveluihin, joka on noussut esiin eri tutkimuksissakin. n 1

Akava osallistui Kansainvälinen työjärjestö ILO:n työkonferenssiin kesäkuussa Genevessä. Siinä arvioitiin ILO:n keskeisten työllisyyssopimusten ja -suositusten toimivuutta ja kehitystarpeita globaalin työllisyyskriisin varjossa. Konferenssissa käsiteltiin 25 sopimusten rikkomistapausta eri puolilta maailmaa, muun muassa järjestäytymisvapauden rajoittaminen useilta korkeasti koulutetuilta ryhmiltä Kanadassa. Konferenssissa määriteltiin historiallisesti merkittävää kotitaloustyöntekijöitä koskevaa yleissopimusta ja suositusta. Työkonferenssin lisäksi Akava osallistui säännöllisesti Suomen ILO-neuvottelukunnan toimintaan.

Kansainvälinen työjärjestö ILO pitää tärkeimmillä globaaleille foorumeilla esillä työpaikkojen ja niiden laadun merkitystä talouskriisistä toipumisessa. ILO:n työllisyyssopimus on ollut laajalti esillä esimerkiksi G20-kokouksissa.

18

Alueellinen edunvalvonta Elinkeinoelämän jatkuvan rakennemuutoksen ja laman vuoksi korkeasti koulutettujenkin työttömyys on lisääntynyt, myös pitkäaikaistyöttömyys. Keskusjärjestön alueellisen edunvalvontatoiminnan painopisteiksi on jo aiemmin – varsin osuvasti – valittu korkeasti koulutettujen työllistymisen edistäminen sekä työhyvinvoinnin parantaminen.

Tehokkaampaa työllistymistä ja parempia työllistymispalveluita Työllistymisen edistämiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi aluetoiminnassa keskityttiin muun muassa vaikuttamaan aikuiskoulutusjärjestelmän parempaan hyödyntämiseen ja järjestelmän kehittämiseen palvelemaan tehokkaammin korkeasti koulutettuja. Yhteistyötä pyrittiin lisäämään työvoimapalveluita tarjoavien TE-toimistojen ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten), yliopistojen ja niiden täydennyskoulutuskeskusten sekä ammattikorkeakoulujen välillä.

Alueilla eri puolilla Suomea kartoitettiin parhaita käytäntöjä ja levitettiin tietoa niistä maanlaajuisesti. Esimerkiksi ns. Lappeenrannan mallissa julkiset työvoimapalvelut ja yliopisto tarjoavat työttömyysturvalla opiskelumahdollisuuksia yliopistolla eripituisina kursseina. Uusi suomalainen ”innovaatioaparaatti” Protomo mahdollistaa tuotteiden, palvelujen ja liikeideoiden prototyyppien kehittämisen ilman välitöntä yrittäjäriskiä. Mallia on toteutettu Tampereella, Jyväskylässä, Salossa, Kouvolassa, Espoossa ja Turussa. Rahoittajina ovat SITRA, kaupungit ja ELY-keskukset. Lisäksi OpinOvi-hankekokonaisuuden puitteissa toimii 30 alueellista projektia eri puolilla maata. Se kuuluu Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinjaan 3: ”Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen”. Hankkeen tarkoituksena on tukea ja edistää aikuiskoulutuksen pariin hakeutumista.

Työvoimapoliittisen koulutuksen saaminen korkeasti koulutettujen ulottuville oli tärkeä osa vaikuttamistoimintaa. Lisäksi on vaikutettu siihen, että TE-toimistoihin saadaan tarkoituksenmukaiset ja tehokkaat työllistymispalvelut korkeasti koulutetuille ja tämän asiakasryhmän

palvelemiseen erikoistunutta henkilöstöä. Näitä teemoja tuotiin esille työskentelyssä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden koulutustahojen kanssa sekä työllisyyden edistämistoimikunnissa ja ELY-keskusten kolmikantaisissa yhteistyö- ja neuvotteluelimissä. Toistaiseksi tavoite on toteutunut muutamalla isoimmalla paikkakunnalla.

Aluetoimikunnat järjestivät useita jäsentilaisuuksia. Niissä on käsitelty edellä mainittuja aiheita ja kerrottu aikuiskoulutusjärjestelmän tarjoamista mahdollisuuksista korkeasti koulutetuille sekä rahoitusmuodoista.

Panostusta työhyvinvointiin ja työurien pitenemiseen Työurien pidentämisen tavoitetta on edistetty alueilla pyrkimällä kehittämään työelämää muutamilla toimenpiteillä. Yksi näistä on ollut henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen työorganisaatioiden kehittämisessä, jotta työorganisaatiot ottavat henkilöstösuunnitelmat aidoiksi organisaation kehittämistyökaluiksi ja osaksi organisaation strategiatyötä. Tavoitteena on ollut lisätä sekä johdon että akavalaisten työntekijöiden tietoisuutta työpaikoilla tästä organisaation toiminnan kehittämismahdollisuudesta.

Lisäksi on korostettu työn kuormituksen tasapainottamista, erityisesti henkisen kuormittavuuden vähentämistä. Se on pyritty saamaan alueellisten työsuojelu- ja työterveyshuollon viranomaisten vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin ja budjetteihin. Lisäksi tavoitteena on ollut saada psyykkisen ja fyysisen väkivallan ehkäiseminen osaksi työsuojelun toimintaohjelmaa jokaisella työpaikalla. Alueilla on vaikutettu siihen, että väkivallan ehkäisy kuuluisi alueellisten työsuojelu- ja työterveyshuollon viranomaisten vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin ja budjetteihin. Lisäksi on pyritty varmistamaan, että työaikalain noudattamisen valvonta pysyy alueellisten työsuojeluviranomaisten toimintasuunnitelmissa riittävin resurssein. Myös työaikalain noudattamista on käsitelty useissa seminaareissa, joissa on samalla esitelty asiantuntijatyöhön sopivia työaikajärjestelymalleja.Monissa aluetoimikuntien järjestämissä työhyvinvointiseminaareissa ja -tilaisuuksissa ympäri maata on esitelty lisäksi Työsuojelurahaston ja TEKES:in TYKE-ohjelman työelämän kehittämiseen liittyvien hankkeiden rahoitusmahdollisuuksia, joita työpaikat voivat hakea. n

19

Hallituksen juhlakokouksessa 14.12. nostettiin malja Akavan toiminnalle. Juhlakokouksessa oli läsnä väkeä kaikista Akavan jäsenliitosta.

Järjestötoiminta Vuoden alussa käynnistyi Akavan uuden hallituksen ja sen alaisten toimikuntien kaksivuotiskauden ensimmäinen toimintavuosi. Myös uudet aluetoimikunnat käynnistivät kolmivuotisen kautensa ensimmäisen toimintavuoden. Aluetoiminnan uuden ohjesäännön mukaan aluetoimikunnissa on 20 varsinaista jäsentä, joista kaksi on opiskelijajäseniä.

Helmikuussa järjestettiin uusien toimijoiden perehdyttämistilaisuutena järjestöjohdon seminaaripäivä. Seminaarissa esiteltiin Akavan strategiatavoitteet ja raportoitiin toiminnan suuntaviivojen 2008–2011 puolen välin tarkastelu.

Hallitus piti seminaarin huhtikuussa Imatralla. Seminaarissa muun muassa valmisteltiin Akavan hallitusohjelmatavoitteita, jotka saatiin valmiiksi kesäkuussa. Akavan tavoitteiden lobbauksessa päästiin liikkeelle hyvissä ajoin.

Kärkitavoitteiden lanseeraus aikataulutettiin eri kuukausille ja koko yhteisön viestintäkoneisto otettiin mukaan vaikuttamistyöhön. Tärkeiden sidosryhmien tapaamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota.

Akavan 60-vuotista toimintaa juhlistettiin syntymäpäivänä 14. joulukuuta, jolloin järjestettiin juhlaseminaari Kiasmassa sidosryhmille ja hallituksen juhlakokous Valopihalla. Kaikilla jäsenjärjestöillä oli mahdollisuus lähettää edustajansa puhe- ja läsnäolo-oikeudella juhlakokoukseen. Lisäksi Akava-yhteisölle pidettiin vastaanotto Akavatalossa sekä yhteiset pikkujoulut ravintola Kaarle 20

XII:ssa. Vastaanotto ja pikkujoulut saavuttivat suuren suosion ja kokosivat Akavasta ja sen jäsenliitoista yli 500 osallistujaa. Juhlavuoden merkeissä koottiin myös historiatietoa Akavan toiminnasta. Tohtori Ilkka Levä teki ja tallensi 50 vaikuttajan haastattelut myöhempää historian kirjoitusta varten.

Palkansaajakeskusjärjestön yhteinen työmarkkinailmastotutkimus toteutettiin keväällä. Tutkimus, joka se tehdään kahden vuoden välein, tilattiin TNS Gallupilta. Valtaosa suomalaisista, 88 prosenttia, ja peräti 94 prosenttia akavalaisista, pitää ammatillista järjestäytymistä nykyaikana vähintäänkin melko tarpeellisena. Tärkeimmät syyt ammattiliiton jäsenyyteen ovat ennallaan. Vastaajista 53

prosentille on tärkeintä palkka- ja työsuhdeturva, 26 prosentille ansiosidonnainen työttömyysturva ja 7 prosentille jäsenyyden tuoma yleinen turvallisuus elämässä.

Vastaajilta kysyttiin kantaa myös siihen, tulisiko palkansaajien keskusjärjestöt yhdistää yhdeksi keskusjärjestöksi.

Kaikista vastaajista 41 prosenttia kannatti sitä ainakin jossain määrin. Akavalaisista 76 prosenttia oli torjuvalla kannalla, kun vastaavat luvut SAK:n ja STTK:n jäsenistössä olivat 54 ja 53 prosenttia.

Jäsenhankkijoiden verkoston työpajaseminaareissa määritettiin hyvän jäsensuhteen hoitomalli. Se perustuu liittojen jäsenkunnan segmentointiin ja näiden erilaisten palvelutarpeiden ymmärtämiselle. Syksyllä valmistui selvitys korkeasti koulutettujen järjestäytymisestä. Sillä tuetaan potentiaalisten jäsenten ja jäsenryhmien saamista Akava-yhteisöön. Akavan kasvu jatkui vuonna 2010: henkilöjäsenten lukumäärä kasvoi noin 6000:lla.

Akava-akatemian ensimmäinen täysi toimintavuosi onnistui hyvin. Peruskurssit ja syventävät kurssit löysivät paikkansa Akava-yhteisön toimijoiden osaamisen kehittämisessä. Osallistujamäärät ja palaute rohkaisevat jatkamaan tämäntyyppisen koulutuksen järjestämistä.

Koulutusasioissa yhteistyö TJS Opintokeskuksen kanssa on myös syventynyt. TJS Opintokeskuksen edustaja osallistuu esim. Akavan koulutusvastaavien verkoston tapaamisiin.

Uutena toimintamuotona käynnistyi senioriverkosto, joka kokoontui kaksi kertaa varsin kiitettävällä osallistujamäärällä. Sen kanssa tehtiin myös laajahko selvitys Akavan jäsenjärjestöjen senioritoiminnasta. Toiminnanjohtajille suunnattu TOP-verkosto jatkoi tapaamisiaan, mutta osallistujamäärät olivat laskussa. Akavan ammattikorkeakoulupohjaisten ns. amk-liittojen kanssa tiivistettiin yhteistyötä. Tavoitteen on tehostaa vaikuttamista ammattikorkeakoulujen päättäjien suuntaan sekä kasvattaa akavalaisuuden painoarvoa ammattikorkeakoulusek-

21

torilla. Järjestöllistä yhteistyötä pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa jatkettiin.

Aluetoiminta Akavan alueellisesta edunvalvonnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta vastasivat aluetoimikunnat. Akavan 15 aluetoimikuntaa aloitti 1.1.2010 uuden kautensa.

Alueellisessa toiminnassa oli kaikkiaan lähes 400 aktiivia, kun mukaan luetaan kaikki Akavaa edustaneet jäsenet sektoriministeriöiden sekä maakuntien kolmikantaisissa alueellisissa ja paikallisissa yhteistyöelimissä.

Tammi- ja helmikuun aikana Akava perehdytti järjestäytymiskokousten yhteydessä uudet toimijat Akavan alueelliseen toimintaan. Lisäksi järjestettiin aluetoimikuntien puheenjohtajapäivät tammi- ja syyskuussa sekä loka-marraskuun vaihteessa. Teemoina oli keväällä uusien puheenjohtajien perehdytyksen lisäksi Akavan strategian toteuttaminen alueellisessa toiminnassa ja syksyllä Akavan hallitusohjelmatavoitteet, verkkoviestintä sekä lobbaus- ja vuorovaikutustaidot. Lähes kaikki aluetoimikunnat lobbasivat Akavan tavoitteita maan hallitusohjelmaksi tapaamalla nykyisiä ja mahdollisesti tulevia kansaedustajia. Lisäksi Akavan hallitusohjelmatavoitteita tehtiin akavalaisille tutuiksi aluetoimikuntien tilaisuuksissa eri puolilla maata.

Opiskelijatoiminta ja Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA Vuonna 2010 Akavan opiskelijatoiminnassa jatkettiin organisaation kehittämistä. Kehitystyön tavoitteena oli luoda nykyistä selkeämpi jako luottamustoimisten ja työsuhteisten opiskelijatoimijoiden välille ja tehostaa luottamustoimisten osallistumista Akava-yhteisön toimintaan.

Uudistuksen tavoitteena oli lisäksi antaa lisäresursseja opiskelijoiden edunvalvontaan ja opiskelijatoiminnan näkyvyyden kehittämiseen. Organisaatiorakenteen uudistamisen vuoksi AOVAn ohjesääntöä muutettiin. Uusi ohjesääntö hyväksyttiin Akavan hallituksessa syksyllä 2010.

Vuoden 2010 alussa Akavalla oli noin 101 400 opiskelijajäsentä. Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA edustaa akavalaisia opiskelijoita Akavassa ja yhteiskunnassa. Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA kokoontui vuoden 2010 aikana neljä kertaa ja toimeenpaneva AOVAn työ22

jaosto 17 kertaa. Akavalaisten liittojen opiskelijatoiminnasta vastaavien verkosto AOVV tapasi seitsemän kertaa.

Kolme tapaamista oli Akava Camp -kiertueen koulutusja infotilaisuuksia.

Vuosi 2010 oli Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn kaksivuotisen toimikauden toinen. Ensimmäisessä seminaarikokouksessa hyväksyttiin uudistetut toiminnan painopisteet vuodelle 2010 ja AOVAn työelämäohjelma vuosille 2010–2011. Toukokuun seminaarissa pohdittiin muun muassa millainen vaikuttaja AOVA on ja miten viestinnällä voi vaikuttaa. Seminaari vei eteenpäin organisaation kehittämistä sekä kokosi yhteiset tavoitteet eduskuntavaaleihin. Kolmas seminaarikokous paneutui opiskelijoiden kansainvälistymiseen sekä hyväksyi AOVAn sääntömuutoksen. Opiskelijavaltuuskunnan kauden 2009–2010 viimeinen seminaarikokous keskittyi siirtämään asioita seuraavalle valtuuskunnalle ja valmisteli ehdotuksen toiminnan painopisteiksi vuodelle 2011.

Kokouksessa annettiin kaksi pontta, joista toinen koski AOVAn ympäristöohjelman toteuttamista sekä toinen koulutuksen laatua osana korkeakoulujen rahoitusta.

Akavan aluetoimikuntien opiskelijaedustajat osallistuivat Akavan opiskelijavaltuuskunnan seminaarin 1/2010 yhteydessä järjestettyyn koulutusseminaariin. Alueiden opiskelija toimijat päätettiin kevään seminaarikokouksessa kutsua kaikkiin AOVAn seminaarikokouksiin. Opiskelijaedustajien vastuu kasvoi vuonna 2010 kun heistä tuli aluetoimikuntien varsinaisia jäseniä.

Akavan jäsenjärjestöt tekivät syksyn aikana esityksen edustajistaan Akavan opiskelijavaltuuskuntaan kaudelle 2011–2012, joka aloitti 1.1.2011. n

Viestintä Akavan hallitusohjelmatavoitteiden edistämiseksi tehtiin lobbausviestintäsuunnitelma. Syyskuusta alkaen pidettiin kuukausittain esillä yhtä teemaa kuudesta hallitusohjelmatavoitteiden pääteemasta. Tavoitteiden viestinnässä käytettiin sisäisiä ja ulkoisia sähköisiä uutiskirjeitä, verkkopalvelua, Akaverkkoa, Akavalainen-lehteä, tiedotustilaisuuksia ja henkilökohtaisia tapaamisia.

Toimitusneuvostoon kuuluivat viestintäyksikön lisäksi: viestintäpäällikkö Anna Joutsenniemi, Akavan Erityisalat; asiamies Seppo Järvenpää, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, YTN; neuvottelujohtaja Risto Kangas, JUKO; johtaja Risto Kauppinen, Akavan järjestöyksikkö; lakimies Maria Löfgren, Akavan edunvalvontayksikkö; järjestösihteeri Raili Pimiä, Vakava ja työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu, Akavan talouspoliittinen yksikkö. Toimitusneuvosto kokoontui viisi kertaa. Kussakin kokouksessa arvioitiin tuoreimman lehden sisältöä ja ulkoasua sekä ideoitiin tulevaa numeroa.

Akavalainen-lehden painosmäärä oli 11 000. Lehti postitettiin muun muassa luottamusmiehille, Akavan toimielinten jäsenille sekä liittojen valtuustojen ja hallitusten jäsenille. Lehden jakelu tapahtui Akavan rekisterien ja liittojen toimittamien osoitteiden pohjalta.

Lehden ilmestymisen välillä lähetettiin sähköistä uutiskirjettä, jonka jakelu on pääosin sama kuin Akavalainenlehdellä. Lisäksi uutiskirjeen voi tilata verkkopalvelun kautta. Viestintä julkaisi myös Akava-kalenterin ja puhelinmuistion.

Jokaisesta hallituksen kokouksen yhteenvetona lähetettiin sähköinen uutiskirje Puheenjohtajan lastut. Sen avulla liittojen johdolle tiedotettiin ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta ja hallituksen päätöksistä. Liittolehdet saivat käyttöönsä Akavalta yli 50 kiertoartikkelia vuoden mittaan.

Verkostot

Akavan hallitusohjelmatavoitteet

Kohti uutta kasvua ja hyvinvointia 1

Akavalainen-lehti Akavalainen-lehti ilmestyi vuoden aikana tavanomaiset viisi kertaa. Viestintäyksikön henkilöstö ja toimiston esittelijät kirjoittivat pääosin lehden artikkelit. Valokuvia ja muuta kuvitusta hankittiin ulkopuolisilta yhteistyökumppaneilta.

Akavalaisten liittojen tiedottajien ja lehtien toimittajien aamiaistapaamisia järjestettiin kuukausittain kesää lukuun ottamatta. Tiedottajaverkosto toimii tiedonvälityskanavana ja tiedottajien vertaisryhmänä. Tapaamisin osallistuu noin 20 henkeä eri liitoista. Verkoston toiminta on vilkasta ja sitä pidetään tarpeellisena.

Tapaamisissa kuultiin esityksiä muun muassa sosiaalisesta mediasta, jäsenhankinnasta ja nettivideoista. Lehtiklinikalla jokainen sai kollegoiltaan palautetta omasta liittolehdestään. Verkosto vieraili Yleisradiossa ja työ- ja elinkeinoministeriön TEM:n viestinnässä. Lisäksi verkostolle järjestettiin koulutus sosiaalisesta mediasta ja kielenhuollon tiiviskurssi. Tammikuussa kokoonnuttiin aamusaunan merkeissä.

23

Verkkoviestintäväen verkosto kokoontui vielä erikseen useita kertoja vuoden aikana. Se käsitteli ajankohtaisia verkkoviestinnän asioita.

Turvaa ja tasapainoa työhön

Akava-akatemian ensimmäinen viestinnän jatkokurssi pidettiin maaliskuussa. Kurssin tavoitteena oli ymmärryksen lisääminen viestinnän roolista edunvalvonnassa ja jäsenpalvelussa. Kohderyhmänä oli etenkin liittojen johto ja asiamiehet sekä oman toimen ohella viestintätehtäviä tekevät. Suurin osa osallistujista kuitenkin oli viestinnän tekijöitä. Aamupäivän mittaisen kurssin kouluttajina toimivat Hannamaija Helander ja Ritva Siikamäki Akavasta sekä Anna Joutsenniemi Akavan Erityisaloista.

Ulkoinen viestintä Vuonna 2010 julkisuudessa oli useita Akavan esiin nostamia aiheita, kuten akateeminen työttömyys, perhevapaat ja kuntauudistus. Tiedotusvälineet seurasivat tarkkaan myös eläke- ja työelämätyöryhmien työtä ja Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman työstämistä.

Vuoden aikana julkaistiin viitisenkymmentä lehdistötiedotetta. Ne käsittelivät muun muassa työrauhalainsäädäntöä, valtion tuottavuusohjelmaa ja järjestöjen kanneoikeutta.

Akava Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki puh. 020 7489 400 www.akava.fi

Työmarkkinatoimittajille järjestettiin seminaarimatka Tukholmaan syyskuun alussa juuri Ruotsin valtiopäivävaalien alla. Ruotsin korkeakoulutettujen keskusjärjestö Sacossa pidetyssä seminaarissa käsiteltiin vaalien lisäksi paikallista sopimista, palkkaneuvotteluja ja tasa-arvon edistämistä. Toimittajille esiteltiin Akavan hallitusohjelmatavoitteiden tasa-arvotavoitteet. Seminaarimatka oli ensimmäinen toimittajille tarkoitettu ulkomaanmatka sitten vuoden 2004.

Koulutustoimittajat tavattiin kahdessa tilaisuudessa, kerran keväällä ja toistamiseen lokakuussa, jolloin koulutustoimittajat kutsuttiin Aalto-yliopiston taideteolliseen korkeakouluun kuulemaan Akavan koulutuspoliittisia hallitusohjelmatavoitteita.

Varsinaisten lehdistötilaisuuksien lisäksi toimittajille ja toimituksille järjestettiin myös lukuisia muita taustatilaisuuksia ja tapaamisia.

Akavan asiantuntijat kirjoittivat ajankohtaisartikkeleja, kolumneja ja mielipidekirjoituksia eri lehtiin, kuten Hel

24

Akavan työelämän tavoitteet1 Akavan työelämän tavoitteet -asiakirja julkistettiin tammikuussa lehdistötilaisuudessa.

singin Sanomiin, Kalevaan ja Kauppalehteen sekä liittolehtiin.

Akavan verkkopalvelussa julkaistiin mediaseurantaa, joka tilattiin M-Brain Oy:ltä. Laajempi mediaseuranta lähetettiin sähköpostitse hallinnossa toimiville ja liittojen viestintäihmisille. Lisäksi Akavan viestintä seuraa liittolehtien ja muutamien aikakauslehtien kirjoittelua ja kokoaa kiinnostavat artikkelit monisteeksi noin kerran viikossa. STT:n uutisvirtaa seurattiin päivittäin.

Viestintä oli aktiivisesti mukana myös Flooran päivän tilaisuuden sekä Akavan 60-vuotisjuhlien järjestelyissä.

Akavalle teetettiin uusi lippu, jonka suunnitteli graafikko Aija Aalto. Se oli ensimmäistä kertaa käytössä 14.12.

60-vuotisjuhlapäivänä.

Viestintäyhteistyö Viestintäyhteistyö jatkui työmarkkinakeskusjärjestöjen ja palkansaajakeskusjärjestöjen kesken. Työmarkkinakeskusjärjestöt ja palkansaajajärjestöt julkaisivat toistakymmentä yhteistä tiedotetta. Akava, EK, SAK ja STTK lähettivät yhteisen tiedotteen muun muassa savuttomien työpaikkojen puolesta, nuorten kesätöiden ja harjoittelupaikkojen järjestämisestä ja harmaan talouden torjunnasta.

Akavan verkkoviestintästrategia hyväksyttiin alkuvuonna.

Se täydentää Akavan viestintästrategiaa verkkoviestinnän näkökulmasta. Verkkotiedottaja teki myös suosituksen sosiaalisessa mediassa toimimisesta Akavan henkilökunnalle ja Akava-yhteisössä toimiville. Lisäksi hän koulutti aluetoimikuntien verkkoviestintävastaavia ja puheenjohtajia sekä hoiti järjestäydy.fi-palvelun päivittämistä ja osallistui palvelun kehitystyöhön.

Tuottavuusyhteistyöseminaarin yhteydessä pidettiin työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen lehdistölounas.

Palkansaajakeskusjärjestöt järjestivät yhteisen tiedotustilaisuuden työmarkkinailmasto-tutkimuksesta. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen tiedote julkaistiin muun muassa hallituksen budjettiriihen ja Cancúnin ilmastokokouksen alla.

Akavan viestintä vastasi syyskuussa pidetyn Työmarkkina-akatemian järjestelyistä. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen, järjestyksessä toinen kurssi oli tarkoitettu hiljattain alalle tulleille toimittajille, jotka seuraavat politiikkaa, taloutta tai työmarkkinoita. Koulutus järjestettiin Haikon kartanossa kaksipäiväisenä ja siihen osallistui 17 toimittajaa. Kurssi sai osallistujilta erinomaiset arviot.

Palkansaajakeskusjärjestöt järjestivät yhteiset pikkujoulut työmarkkinatoimittajille.

Akavalle perustettiin loppuvuodesta Facebook-yhteisösivu, jonka päivittäminen ja johon osallistuminen jäi toistaiseksi verkkotiedottajan varaan. Akavan toimiston väelle järjestettiin Facebook-koulutusta. n

Akavan viestintäyksikön henkilöstö osallistui alansa yhteistyöverkostoihin ja -hankkeisiin, esimerkiksi TJS Opintokeskuksen Pärjätään pätkätyössä -julkaisuhankkeen ohjausryhmässä ja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka selvitti yleissitovien työehtosopimusten ruotsintamista.

Verkkoviestintä Akavan verkkopalveluun kuuluu julkinen verkkopalvelu, opiskelijasivut ja extranet-osio Akaverkko. Osaksi Akaverkkoa rakennettiin Akavan toimiston intranet-osio toimintavuoden aikana. Akava Camp -kiertueen alisivusto uudistettiin kesällä rakenteeltaan, ulkoasultaan ja sisällöltään. Verkkopalvelun kehittämistä jatkettiin muun muassa lisäämällä blogi-toiminto osaksi järjestelmää.

Esitteet, Akavalainen-lehti ja muita asiakirjoja julkaistiin verkkojulkaisuina.

25

Tiedon hankinta ja analysointi talouspoliittisessa yksikössä Akavan talouspoliittinen yksikkö hankki tietoa yhteiskunnan kaikilta keskeisiltä osa-alueilta, joilla on merkitystä akavalaisessa edunvalvonnassa. Yksikkö hyödynsi tiedonhallinnassa ja analysoinnissa mahdollisimman paljon eri tahojen keräämiä valmiita aineistoja ja sovelluksia. Yhteistyötä jatkettiin Tilastokeskuksen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Talouspoliittisen yksikön tuottamien tutkimusten ja selvitysten pohjalta järjestettiin tiedotustilaisuuksia Akavayhteisölle ja ulkoiselle medialle sekä laadittiin artikkeleita sanoma- ja jäsenjärjestölehtiin. Yksikön tuottamaa tutkimusmateriaalia esiteltiin lukuisissa luottamusmiehille ja alueellisen toiminnan edustajille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa sekä jäsenjärjestöjen ja ulkopuolisten tahojen järjestämissä seminaareissa.

Tilastokeskuksen tuoreimmista aineistoista selvitettiin akavalaisten ja kaikkien palkansaajien palkkausta, työelämään sijoittumista, työaikoja, ylitöitä, etätöitä sekä työhyvinvointia. Eläkepoliittisten neuvottelujen tueksi selvitettiin akavalaisten ja muiden palkansaajien työurien pituutta ja eläköitymissuunnitelmia. Tässä hyödynnettiin muun muassa Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen tutkimusaineistoja.

Talouspoliittinen yksikkö vertaili eri maissa yksityisellä sektorilla työtä tekevien palkkoja ja niiden ostovoimaa vuonna 2010.

Talouspoliittinen yksikkö laati laskelmia palkanmuodostuksen, verotuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen yhteisvaikutuksista talouskasvuun, työllisyyteen ja julkistalouteen JUTTA-simulaatiomallin ja Tilastokeskuksen tulonjakotilaston palveluaineiston avulla.

Yhteistyötä Turun yliopiston kanssa jatkettiin ja toteutettiin tutkimus akavalaisista yrittäjistä ja palkansaajista.

Raportti ”Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa” julkistettiin vuoden 2011 alussa.

Tilastokeskuksen ja omien aineistojen pohjalta päivi-

26

tettiin selvitys ”Järjestäytyminen akavalaisessa kentässä 2009”.

Työmarkkinailmasto ja akavalaisten eläkeasenteet tutkimuskohteina Palkansaajakeskusjärjestöt teettivät yhteistyönä TNS Gallup Oy:n toteuttaman tutkimuksen ”Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2010”, joka tarkasteli kansalaisten näkemyksiä työmarkkinakysymyksistä.

Lisäksi TNS Gallup Oy toteutti Akavan toimeksiannosta kyselyn akavalaisten eläkeasenteista. Yhteistyöhankkeena Työeläkevakuuttajat TELAn kanssa tehdyssä kyselyssä kysymysten asettelu oli osittain sama kuin TELAn omassa tutkimuksessa ”Työeläkeasenteet 2010”.

Yksikön tuottamista tuoreimmista ja ajankohtaisimmista tiedoista laadittiin keväällä ja syksyllä painotuotteet ”Akavaaka - tietoa akavalaisista työelämässä”, jota myös jatkossa päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Akavaakajulkaisusta käännätettiin valikoima tilastoja englanniksi, joka julkaistiin painotuotteena ”A Glance at Akava – Representing the highly educated in the Finnish labour market”.

Akava valmistautui vuoden 2011 eduskuntavaaleihin työstämällä tavoitteitaan seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Valmistautuminen aloitettiin loppuvuodesta 2009 teettämällä TNS Gallupilla nettikysely akavalaiselle jäsenkunnalle. Kyselyssä tiedusteltiin mm. julkishallinnon keinoja selviytyä nykyisestä taloudellisesta tilanteesta.

Osittain samansisältöinen kysely tehtiin Akavan aktiivijäsenille vuoden 2010 alussa. Hallitusohjelmabarometrissa tiedusteltiin lisäksi mielipiteitä mm. korkeakoulujärjestelmästä, työvoimapolitiikasta, tasa-arvosta, työsuojelusta, maahanmuuttajien kouluttamisesta ja ammatinharjoittajien edunvalvonnasta.

Mittarit akavalaisten työttömyydestä ja ostovoimasta Akavalaisten ryhmien työttömyyttä kartoitettiin monipuolisesti, ja tiedot päivitettiin Akavan kotisivuille kuukausittain. Tiedot perustuvat pääosin työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastoihin. Avoimien työpaikkojen lukumäärän tilastollista seurantaa jatkettiin. Selvitettiin myös työttömyyden kohdistuminen eri ikäryhmiin sekä työttömyyden kestot koulutusasteittain.

Akavalaisten ryhmien ansiotasoindeksi (AKAVA ATI 2000–2009) päivitettiin työnantajasektoreittain vuoden 2009 brutto- ja nettopalkkatiedoilla ja jaettiin neuvottelujärjestöjen käyttöön.

Talouspoliittisessa yksikössä seurattiin ostovoiman muutoksia, jotka johtuivat palkankorotuksista, palkansaajien verotuksessa tapahtuneista muutoksista sekä kuluttajahintojen noususta. Yksikössä arvioitiin mm. Hetemäen työryhmän esitysten vaikutuksia akavalaisten verotukseen ja ostovoimaan.

Tutkimustiedolla tukea työelämän edunvalvontaan Työelämän tutkimuksella tuettiin työelämän kehittämiseen liittyvää edunvalvontaa asiakirjojen ”Akavan toiminnan suuntaviivat 2008–2011” sekä ”Akavan työelämän tavoitteet” mukaisesti. Tutkimuksen painopisteitä olivat korkeasti koulutettujen työolot, työurien pituus, työajat, työhyvinvointi sekä työn ja perheen yhteensovittaminen.

Tutkimustietoa hyödynnettiin laadittaessa Akavan hallitusohjelmatavoitteita. Tutkimustietoa käytettiin myös Akavan aluetoiminnan työelämän työryhmien työskentelyn tukena. Tilastoja ja tutkimustietoja esiteltiin lukuisissa Akavan omissa ja ulkopuolisten tahojen järjestämissä koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa.

teemana oli akateemisesti koulutettujen asiantuntijoiden johtaminen.

Panostusta työelämän laadun, tuottavuuden ja innovatiivisten työyhteisöjen kehittämiseen Työelämän laadun, työn tuottavuuden ja innovatiivisuuden samanaikainen kehittäminen oli esillä monilla foorumeilla. Talouspoliittinen yksikkö osallistui muun muassa hallitusohjelmaan sisältyvän Työn, yrittämisen ja työelämän laadun poikkihallinnolliseen ohjelmaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämän Joustoturvahankkeen Työelämän laatu -työryhmän työhön.

Yksikkö panosti myös työelämän kehittämisohjelman (Tyke) kehittämiseen Tekesin puitteissa. Samoin korostettiin rahoituksen suuntaamisen tärkeyttä erityisesti korkeasti koulutettujen ammattiryhmien työolojen ja työterveyden ja työhyvinvoinnin tutkimukseen Työsuojelurahaston puitteissa. Talouspoliittinen yksikkö lähti myös mukaan syksyllä 2010 käynnistyneen EU:n Talous- ja sosiaalikomitean puitteissa toimivan työryhmän ”Innovative Workplaces” työskentelyyn. n

Aktiivista yhteistyötä ja verkostoja Akavan työelämän toimikunnan asettama tutkimusjaos käsitteli ja koordinoi keskusjärjestön ja jäsenjärjestöjen tutkimustoimintaa. Akavan työelämän tutkimusjaos, ekonomistiryhmä ja talouspoliittinen yksikkö järjestivät koulutus- ja seminaaritilaisuuksia, joihin osallistui myös ulkopuolisia luennoitsijoita. Akavalaisten tutkimusvastaavien ja ekonomistien perinteinen tutkimusseminaari pidettiin syyskuussa 2010.

Talouspoliittinen yksikkö osallistui moniin Tilastokeskuksen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Työterveyslaitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla käynnissä olevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden ohjausryhmiin.

Pohjoismaista yhteistyötä työelämän kysymyksissä edistettiin osallistumalla Nordiska Akademikerforumin konferenssiin ja sitä valmistelleeseen noin vuoden kestäneeseen työryhmätyöskentelyyn. Työelämätyöryhmän 27

Talous

Vuoden 2010 tilinpäätös osoittaa tilikauden ylijäämää 460 841,74 euroa. Kaluston ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistoja on tehty yhteensä 40 593,27 euroa. Varsinaisen toiminnan kulujäämä alitti budjetin 363 171,26 eurolla. Kulujäämä kasvoi vuoteen 2009 verrattuna 69 645,43 eurolla.

Jäsenmaksutuottoja kertyi 5 313 933,43 euroa eli 103 929,43 euroa yli budjetoidun. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 229 644,50 euroa. Sijoitustoiminnan tuotto alitti budjetoidun 6 258,95 eurolla. Taseen loppusumma kasvoi 493 468,29 eurolla 4 790 946,29 euroon.

Pitkäaikaista velkaa Akavalla ei ole. Lyhytaikainen velka koostuu normaaleista tilinpäätösjaksotuksista. Maksuvalmius on hyvä.

Hallinto

Akavan päätösvaltaa käyttää kaksi kertaa vuodessa kokoontuva liittokokous ja toiminnasta vastaa hallitus.

Hallitus toteuttaa vastuutaan valitsemansa toimielinelinorganisaation avulla. Täten ohjataan toimintaa kansainvälisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla. Kevään varsinaisessa liittokokouksessa, joka pidettiin toukokuun 26. päivänä, käsiteltiin sääntömääräisenä asiana edellisen vuoden tilinpäätös. Kokouksen puheenjohtajana toimi Jorma Rihto (Akavan Erityisalat). Syksyn varsinaisessa liittokokouksessa, joka pidettiin marraskuun 22. päivänä, päätettiin vuoden 2011 toiminnan päälinjat ja vahvistettiin talousarvio. Kokouksen puheenjohtajan toimi Erkki Kangasniemi (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ).

Henkilöstö Akavan palveluksessa

28

Viljanen Matti

puheenjohtaja

Aitta Ulla Arkio Tarja Asikainen Sini Folkersma Liisa

Fyhrberg Merja Halonen Ulla Havu Elina

tutkija hoitovapaalla toimistovirkailija kansainvälisten asioiden asiamiehen sijainen, 1.4.2010 lähtien kansainvälisten asioiden asiamies järjestösihteeri pääkirjanpitäjä projektiopiskelija-asiamies

Heinänen Salla kansainvälisten asioiden asiamies

31.3.2010 asti Helander Hannamaija johtaja, viestintäyksikön esimies Helle Minna johtaja (puheenjohtajan varamies)

edunvalvontayksikön esimies Hytönen Synnöve toimistosihteeri

(aluetoimintasihteeri) Ilveskivi Paula lakimies Immeli Pekka johtaja, talouspoliittisen yksikön

esimies Joivio Arja edunvalvontayksikön sihteeri Kallinen Helena talouspoliittisen yksikön sihteeri Katajainen Jussi talouspäällikkö, talousyksikön

esimies Kauppinen Risto johtaja, järjestöyksikön esimies Koev Eugen tutkimuspäällikkö Lapilainen Solja järjestöyksikön sihteeri Lehmusoksa Ritva toimistosihteeri Luhtalampi Susanna taloussihteeri Löfgren Maria lakimies Malm Leena yksikö sihteeri Meklin Jaana lakimies Meriniemi Tuomas AOVA:n puheenjohtaja Mäkinen Arja puheenjohtajan assistentti,

toimistopalveluyksikön esimies Nyman Mats elinkeinopoliittinen asiamies Paajonen Tarja viestintäyksikön sihteeri Penttinen Markus kansainvälisten asioiden päällikkö

(yksikön johtajan varamies) Piekka Risto, pj 29.5.2007 asti, työvelvoitteellinen

1.12.2007 eteenpäin Pätäri Jarmo lakimies Pöyhönen Simo koulutuspoliittinen asiamies

30.11.2010 asti Ranta Maria opiskelija–asiamies Salminen Maria tiedottajan äitiyslomasijainen Siikamäki Ritva verkkotiedottaja Soikkeli Päivi tutkija Taulu Heikki työvoimapoliittinen asiamies Yhteensä 37 henkilöä 1.1.2010

Akavan tilintarkastajat Sirpa Eriksson KHT ja varalla ekonomi Mikko Laitinen KHT.

Liitteet Hallituksen ja valmisteluelinten kokoonpano

Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi 22.11. saakka Järjestöpäällikkö Petri Lindroos 22.11. alkaen varalla lehtori Pekka Lempiäinen

Hallinnon kokousten lukumäärät

Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi varalla yksikönjohtaja Ralf Forsén

Liittokokoukset

2

Puheenjohtajisto

13

Hallitus

12

Työvaliokunta

9

Järjestötoimikunta Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta

7

Työelämän toimikunta

10

Sosiaalipoliittinen toimikunta

9

Elinkeinopoliittinen toimikunta

4

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto

5

Julkisen sektorin jaosto

3

Akavan opiskelijavaltuustakunta

3

Akavan opiskelijavaltuukunnan työjaosto

12

Akalex

1

Eläketyöryhmä

5

Työelämän tutkimusjaos

2

10

Neuvottelujohtaja Ismo Kokko varalla johtaja Hannu Saarikangas Luokanopettaja, rehtori Anne Kolehmainen 22.11. saakka, Erityisluokanopettaja Kari Kinnunen 22.11. alkaen, varalla vanhempi lehtori Jarmo Juupaluoma 22.11. saakka, lehtori Anne Lehtinen 22.11. alkaen Lehtori Päivi Koppanen varalla lehtori Tuija Salminen Yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki varalla toiminnanjohtaja Pekka Ihalainen Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki varalla lakimies Helena Lamponen 22.11. saakka edunvalvontapäällikkö Kari Eskola 22.11. alkaen Puheenjohtaja Olli Luukkainen varalla järjestöpäällikkö Petri Lindroos 22.11. saakka työmarkkinalakimies Nina Lahtinen 22.11. alkaen Puheenjohtaja Pertti Porokari varalla johtaja Ari Impivaara Toiminnanjohtaja Heikki Pälve varalla varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen Toiminnanjohtaja Eeva Rantala varalla toiminnanjohtaja Jari Lehto

Hallitus

Puheenjohtaja Tero Ristimäki varalla puheenjohtaja Anne Liimola

Puheenjohtaja insinöörineuvos Matti Viljanen

Neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen varalla yksikönjohtaja Joel Salminen

Varapuheenjohtajat Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi

Toiminnanjohtaja Jorma Tilander varalla toimitusjohtaja Leena Tervonen

Puheenjohtaja Olli Luukkainen Opetusalan Ammattijärjestö 26.8. alkaen

Ekonomi Veli-Matti Töyrylä varalla toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja 22.11. saakka, KTM Maria Bäck 22.11. alkaen

Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisalat

Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin varalla puheenjohtaja Tuomo Tikkanen

Opetusalan Ammattijärjestö 26.8. saakka

Puheenjohtaja Pertti Porokari, Uusi Insinööriliitto UIL Toiminnanjohtaja Eeva Rantala Tieteentekijöiden liitto Jäsenet

Puhe- ja läsnäolo-oikeus

Neuvottelujohtaja Risto Kangas (JUKO) Puheenjohtaja Tuomas Meriniemi (AOVA) Puheenjohtaja Keijo Houhala (KTN) Sihteerit: johtaja Minna Helle, johtaja Risto Kauppinen

Puheenjohtaja Niko Aaltonen varalla asiamies Nuutti Pursiainen Neuvottelujohtaja Sture Fjäder varalla asiamies Lotta Savinko Puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen varalla toiminnanjohtaja Vesa Jussila 26.5. saakka yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju 26.5. alkaen Neuvottelupäällikkö Juha Jäske varalla puheenjohtaja Tuula Hirvonen

29

Akavan valiokunnat, neuvottelukunnat ja jaostot Puheenjohtajisto

Puheenjohtaja: puheenjohtaja Matti Viljanen puheenjohtaja Erkki Kangasniemi 26.8. saakka puheenjohtaja Olli Luukkainen 26.8. alkaen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki puheenjohtaja Pertti Porokari toiminnanjohtaja Eeva Rantala Sihteeri: johtaja Minna Helle

Työvaliokunta

Puheenjohtaja: puheenjohtaja Matti Viljanen Varsinaiset jäsenet: neuvottelujohtaja Sture Fjäder, neuvottelupäällikkö Juha Jäske, puheenjohtaja Erkki Kangasniemi 26.8. saakka, puheenjohtaja Olli Luukkainen 26.8. alkaen, toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja Eeva Rantala, puheenjohtaja Tero Ristimäki, puheenjohtaja Pertti Porokari, toiminnanjohtaja Heikki Pälve Yleisvarajäsenet: puheenjohtaja Olli Luukkainen 26.8. saakka, puheenjohtaja Erkki Kangasniemi 26.8. alkaen 14.12. saakka, järjestöpäällikkö Petri Lindroos 14.12. alkaen, asiamies Nuutti Pursiainen, toiminnanjohtaja Jorma Tilander, toiminnanjohtaja Jyrki Wallin Puhe- ja läsnäolo-oikeus: puheenjohtaja Keijo Houhala (KTN) Sihteeri: johtaja Minna Helle

Järjestötoimikunta

Puheenjohtaja: johtaja Ari Impivaara Varsinaiset jäsenet: järjestöpäällikkö Kari Haapanen, johtaja Ari Impivaara, toiminnanjohtaja Vesa Jussila, alue- ja koulutusvastaava Seija Kuronen 16.2. saakka, kehittämispäällikkö Kimmo Kumlander 16.2. alkaen, asiamies Ira Laitakari-Svärd, toiminnanjohtaja Mika Leppinen, Järjestöpäällikkö Petri Lindroos, asiamies Aki Reinimäki, yksikönjohtaja Joel Salminen, yhteyspäällikkö Janne Seppälä, Järjestöasiamies Pekka Silkosuo Varajäsenet: asiamies Raija Pyykkö, asiamies Erik Sartorisio, koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä, asiamies Ville-Veikko Rantamaula, asiamies Kosti Hyyppä, järjestöpäällikkö Riitta Keskitalo, opiskelija-asiamies Pasi Pesonen, järjestöpäällikkö Olli Niemi, asiamies Seppo Järvenpää, järjestöasiantuntija Leena Kemppainen, järjestöasiamies Ulla Siimes Läsnäolo-oikeus: Ulla-Mari Pasala 8.5. saakka, Vesa Engström 8.5. alkaen (AOVA), varalla Vesa Engström 8.5. saakka, Marjo Nykänen 8.5. alkaen (AOVA)

30

Sihteeri: johtaja Risto Kauppinen

Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta

Puheenjohtaja: puheenjohtaja Olli Luukkainen 14.12. saakka, koulutusasiain päällikkö Heljä Misukka 14.12. alkaen Varsinaiset jäsenet: koulutusjohtaja Hannu Halila, toiminnanjohtaja Tapio Hankala, viestintäpäällikkö Aleksi Kalenius 14.12. saakka, viestintäpäällikkö Juhana Harju 14.12. alkaen, erityisasiantuntija Tuovi Manninen, yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki, erityisasiantuntija Hannele Louhiainen, puheenjohtaja Olli Luukkainen 14.12. saakka, koulutusasiain päällikkö Heljä Misukka 14.12. alkaen, johtaja Hannu Saarikangas, asiamies Eeva Salmenpohja, erityisasiantuntija Mervi Tolonen, asiamies Jouni Pitkänen 21.9. saakka, asiamies Johanna Tuovinen 21.9. alkaen Varajäsenet: tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä, asiamies Riku Matilainen, asiamies Aki Reinimäki, erityisasiantuntija Inkeri Toikka 14.12. saakka, erityisasiantuntija Lauri Kurvonen 14.12. alkaen, projektiasiamies Ida Mielityinen, työmarkkina-asiamies Kai Kullaa 15.6. saakka, erityisasiantuntija Lauri Kurvonen 15.6. alkaen 14.12. saakka, erityisasiantuntija Nina Lahtinen 14.12. alkaen, erityisasiantuntija Olavi Arra 15.6. saakka, erityisasiantuntija Nina Lahtinen 15.6. alkaen 14.12.saakka, työmarkkina-asiamies Hanna Tanskanen 14.12. alkaen, työmarkkinaasiamies Anu Kaasalainen, koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen, erityisasiantuntija Marjo Varsa, opiskelija-asiamies Minna Ahola Läsnäolo-oikeus: Anna Pitkäkoski (AOVA), varalla Elina Halkola (AOVA) Sihteerit: koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen, työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu

Sosiaalipoliittinen toimikunta

Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja 14.12. saakka, puheenjohtaja Tero Ristimäki 14. 12. alkaen Varsinaiset jäsenet: työmarkkinalakimies Kaisu Ahtola 18.3. saakka, työmarkkinalakimies Tuulikki Vainio 18.3. alkaen 14.12. saakka, työmarkkinalakimies Krista Kalske 14.12. alkaen, johtava lakimies Kati Hallikainen, toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja 14.12. saakka, asiamies Johanna Hämäläinen 14.12. alkaen, varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen, toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski, työmarkkina-asiamies Kai Kullaa, apulaisosastopäällikkö Eija Mali, erityisasiantuntija Päivi Mäkinen 14.12. saakka, puheenjohtaja Tero Ristimäki 14. 12. alkaen, asiamies Nuutti Pursiainen, asiamies Riikka Tella, asiamies Mia Weckman Varajäsenet: edunvalvontapäällikkö Kari Eskola, asiamies Juha Särkkä, asiamies Johanna Hämäläinen 14.12. saakka, asiamies Johanna Lähteenmäki 14.12. alkaen, varatoiminnanjohtaja Anja Eerola, lakimies, lakimies Heikki Meskanen, työmarkkina-asiamies

Nina Lahtinen, työelämäasiamies Marjatta Pitkänen, erityisasiantuntija Marja Varsa 14.12. saakka, erityisasiantuntija Päivi Mäkinen 14.12. alkaen, toiminnanjohtaja Jorma Tilander, yksikönjohtaja Joel Salminen, järjestösihteeri Eva Tilander Läsnäolo-oikeus: Kirsi Nurme (AOVA), varalla Tanja Haapasalo 25.9.saakka, Katri Haakana 25.9.alkaen (AOVA) Sihteerit: lakimies Paula Ilveskivi, lakimies Jarmo Pätäri

Työelämän toimikunta

Puheenjohtaja: neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen Varsinaiset jäsenet: toimialajohtaja Jari Järvi, edunvalvontajohtaja Markku Kojo, neuvottelujohtaja Ismo Kokko, lakimies Helena Lamponen 26.8. saakka, edunvalvontapäällikkö Kari Eskola 26.8. alkaen, asiamies Suvi Liikkanen, lakimies Heikki Meskanen, työmarkkina-asiamies Erkki Mustonen, työelämäasiamies Marjatta Pitkänen, asiamies Lotta Savinko, neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen, asiamies Taru Turunen Varajäsenet: koulutuspäällikkö Kyösti Käki, neuvottelupäällikkö Ritva Ahti, työsuhdelakimies Hanne Salonen 15.6. saakka, lakimies Juha Teerimäki 15.6. alkaen, neuvottelupäällikkö Mika Varjonen, puheenjohtaja Tuula Natunen, toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski, työmarkkina-asiamies Kristiina Tuhkiainen, työmarkkinaasiamies Eija Mali, työsuhdelakimies Anna Lavikkala, yksikönjohtaja Ralf Forsén, työmarkkinalakimies Kaisu Ahtola 18.3. saakka, lakimies Petri Toiviainen 18.3. alkaen Läsnäolo-oikeus: Kari Hankia (AOVA), varalla Elina Halkola (AOVA) Sihteeri: lakimies Maria Löfgren

Elinkeinopoliittinen toimikunta

Puheenjohtaja: puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen Varsinaiset jäsenet: teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari, puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen, kulttuuritutkija / yrittäjä Merja Isotalo, erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, erityisasiantuntija Tuovi Manninen, asiamies Riikka Mykkänen 15.6. saakka, asiamies Elina Das Bhowmik 15.6. alkaen, puheenjohtaja Tuula Natunen, yksikönjohtaja Pekka Pellinen, asiamies Jouni Pitkänen 21.9. saakka, asiamies Johanna Tuovinen 21.9.alkaen, toiminnanjohtaja Matti Pöyry, toiminnanjohtaja Jyrki Wallin Varajäsenet: verksamhetsledare Kristina Moberg, toiminnanjohtaja Vesa Jussila, toimitusjohtaja Leena Tervonen, erityisasiantuntija Inkeri Toikka, kehittämispäällikkö Olli Luukkainen 15.6. saakka, erityisasiantuntija Lauri Kurvonen 15.6. alkaen, verkkosuunnittelija Jaakko Haikonen, järjestöpäällikkö Jukka Sippola, asiamies Martti Kivioja, toiminnanjohtaja Jorma Tilander, lakimies Kati Lehtonen, puheenjohtaja Mikael Jern Läsnäolo-oikeus: Matti Mononen (AYJ) asianajaja Timo Salminen (AYJ), puheenjohtaja Keijo Houhala (JSJ), erityisasiantuntija Mervi Tolonen (JSJ), Eero Blåfield (AOVA), Kari Hankia (AOVA)

Sihteeri: elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto

Puheenjohtaja: Matti Mononen, varapuheenjohtaja: asianajaja Timo Salminen Varsinaiset jäsenet: Timo Alatalo, toiminnanjohtaja Maarit Huhtaniemi-Avellan 15.9. saakka, toiminnanjohtaja Katri Ignatius 15.9. alkaen, yksityissektorin lakimies Iivari Järvinen, Jukka Kokkonen, lakimies Heikki Kuusela, lakimies Kati Lehtonen, Matti Mononen, yksikönjohtaja Pekka Pellinen, pääsihteeri Riitta Saikkonen-Heinonen, asianajaja Timo Salminen, erityisasiantuntija Mervi Tolonen, lakimies Tuire Torvela Varajäsenet: lakimies Anneli Nieminen, puheenjohtaja Elisa Heikkinen, eläinlääkäri Maarit Luukkainen-Soilu, Matti Metso, lakimies Hannele Pöyry, lakimies Satu Tähkäpää, puheenjohtaja Tuomo Tikkanen, asiamies Taru Turunen, erityisasiantuntija Päivi Mäkinen, kulttuuritutkija / yrittäjä Merja Isotalo, työsuhdelakimies Riku Salokannel Sihteeri: elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman

Julkisen sektorin jaosto

Puheenjohtaja: puheenjohtaja Keijo Houhala, varapuheenjohtaja: erityisasiantuntija Mervi Tolonen Varsinaiset jäsenet: puheenjohtaja Keijo Houhala, varapuheenjohtaja Aulis Huikko, toiminnanjohtaja Maarit Huhtaniemi-Avellan 15.9. saakka, toiminnanjohtaja Katri Ignatius 15.9. alkaen, yksityissektorin lakimies Iivari Järvinen, lakimies Kati Lehtonen, erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, toiminnanjohtaja Leila Mäkelä, lakimies Anneli Nieminen, varapuheenjohtaja Timo Saranpää, puheenjohtaja Tuomo Tikkanen, erityisasiantuntija Mervi Tolonen Varajäsenet: puheenjohtaja Elisa Heikkinen, eläinlääkäri Maarit Luukkainen-Soilu, lakimies Hannele Pöyry, erityisasiantuntija Tuovi Manninen, toimintaterapeutti Tarja Nieminen, asiamies Mari Raininko, yrittäjä Petri Manu, pääsihteeri Riitta SaikkonenHeinonen, erityisasiantuntija Päivi Mäkinen Sihteeri: elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA

Vuonna 2010 Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAssa toimivat Puheenjohtaja: Tuomas Meriniemi Sihteeri: opiskelija-asiamies Maria Ranta Agronomiliitto Veera Alanen, varalla Nea Leinonen Akavan Erityisalat Ahola Minna, varalla Mikko Lehtonen Akavan kirkolliset ammattiliitot Marcus Lundqvist, varalla Vesa Engström

31

Diakoniatyöntekijöiden Liitto Heli Tenhunen, varalla Sanna Laaksonen

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Tero Toivonen, varalla Teemu Halttunen

Driftingenjörsförbundet i Finland Jonas Rautelius, varalla Emil Raappana Luonnontieteiden akateemisten liitto Hannu Jaakkola, varalla Jason McKee Metsänhoitajaliitto Satu Leppänen, varalla Johanna Haapala Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Antti Rantakokko, varalla Jussi Nikamaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Risto-Matti Alanko, Minna Oksa, Iina Myllymäki, AnnaKaisa Huotatri, Anna Pitkäkoski, varalla Anna-Maria Fischer, Petra Junno Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Kirsi Nurme, varalla Tiina Lehto, Petra Salovaara Suomen Ekonomiliitto Tanja Haapasalo, Katariina Kyckling, Lauri Vaisto, Ilkka Meriläinen, Katriina Haakana, Sini Jokinen, Eetu Simpanen, varalla Viivi Haonperä Suomen Eläinlääkäriliitto Tomas Häggvik, varalla Maria Polso Suomen Farmasialiitto Ulla Niskala, varalla Anna Grigs, Disa Långström Suomen Hammaslääkäriliitto Maiju Welling, varalla Antti Koskenranta Suomen Lakimiesliitto Eero Blåfield, varalla Kiti Karvinen Suomen Lääkäriliitto Kari Heinonen, varalla Henni Tamminen Suomen Psykologiliitto Teemu Pauha, varalla Jarno Tuominen Suomen Puheterapeuttiliitto Elsa Horila Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto Elina Havu, Heini Wiik, varalla Markus Siltanen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Leeni Knight, Tuomas Telkkä, Tuomas Meriniemi, Kari Hankia, varalla Kimmo O. Virtanen Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat TAJA Eva Tilander Tieteentekijöiden liitto Jani Koskela Tradenomiliitto Veikka Kuusisto, Elina Halkola, Jouni Korhonen, varalla Milla Hokkila Upseeriliitto Mikko Salminen, varalla Henry Rautio Uusi Insinööriliitto Joona Haavisto, Tero Rinne, Jenni Huhtapelto, Ulla-Mari Pasala, Marjo Nykänen, varalla Marjo Nykänen, Ville Välimäki

32

Akavan aluetoimikunnat Akava Uusimaa Puheenjohtaja Otso Nykänen, Suomen Lakimiesliitto varapuheenjohtaja Timo Mäkilä, Uusi Insinööriliitto UIL Akava Varsinais-Suomi Puheenjohtaja Heimo Valkama, Suomen Lääkäriliitto varapuheenjohtaja Sirpa Suomi, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Akava Satakunta Puheenjohtaja Paavo Valtanen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ varapuheenjohtaja Ari Anttila, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Akava Häme Puheenjohtaja Markku Pelkkikangas, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK varapuheenjohtaja Kirsti Suoranta, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Akava Pirkanmaa Puheenjohtaja Sirkka Saarikoski, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ varapuheenjohtaja Petri Partanen, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Akava Kaakkois-Suomi Puheenjohtaja Tuomas Riikonen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ varapuheenjohtaja Urpo Moisio, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Akava Etelä-Savo Puheenjohtaja Esa Tuupanen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ varapuheenjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto Akava Pohjois-Savo Puheenjohtaja Kimmo Koskinen, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK varapuheenjohtaja Timo Auvinen, Uusi Insinööriliitto UIL Akava Pohjois-Karjala Puheenjohtaja Katja Tanskanen, Suomen Farmasialiitto varapuheenjohtaja Hannu Laukkanen, Metsänhoitajaliitto Akava Keski-Suomi Puheenjohtaja Tuula Peltonen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ varapuheenjohtaja Olli Backman, Uusi Insinööriliitto UIL

Akava Pohjanmaa Puheenjohtaja Jouko Nurmi, Suomen Lakimiesliitto varapuheenjohtaja Tarja Hautamäki, Akavan Erityisalat Akava Pohjois-Pohjanmaa Puheenjohtaja Auli Satokangas, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ varapuheenjohtaja Jukka Orava, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK

Akavan antamat lausunnot 15.1.2010. Oikeusministeriö Ehdotus HE lahjontaa koskevan Euroopan Neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehtyjen varaumien peruttamisen hyväksymisestä jne 2.2.2010. Opetusministeriö Opintotuen rakenteen kehittäminen –muistio

Akava Lappi Puheenjohtaja Jaana Koskela, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto Varapuheenjohtaja – alkaen 1.12.2010 Aarre Aapaoja, Uusi Insinööriliitto UIL varapuheenjohtaja – 30.11.2010 saakka Kimmo Hannukainen, Uusi Insinööriliitto UIL

5.2.2010. Oikeusministeriö Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuus ja valvonta; lausuntopyyntö työryhmämietinnöstä 8.2.2010 mennessä

Akava Kainuu Puheenjohtaja Esko Pääskylä, Akavan Erityisalat varapuheenjohtaja Timo Vierto, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

11.3.2010. Työ- ja elinkeinoministeriö Julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän kehittämistä koskeva loppumietintö

Akava Etelä-Pohjanmaa Puheenjohtaja Seppo Pihlaja, Uusi Insinööriliitto UIL varapuheenjohtaja Katriina Honkala, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

28.2.2010. Sosiaali- ja terveysministeriö Luonnos HE Eduskunnalle laiksi eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain muuttamisesta.

19.3.2010. Työ- ja elinkeinoministeriö Ryhmälomautusmenettelyn kehittäminen tai siitä luopuminen 26.3.2010. Opetusministeriö Kulttuuri - tulevaisuuden voima 29.3.2010. Sosiaali- ja terveysministeriö Luonnos HE laiksi sairausvakuutuslain 13 luvun 5 §:n muuttamisesta (ennalta ehkäisevän työterveyshuollon korvaustaso) 29.3.2010. Sosiaali- ja terveysministeriö Luonnos HE laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta 31.3.2010. Työ- ja elinkeinoministeriö Syöttötariffia koskeva hallituksen esitys 31.3.2010. Opetusministeriö Ammatillisten opintojen opettajien ja rehtoreiden kelpoisuusvaatimustyöryhmän esitys 9.4.2010 Keskusjärjestöt antaneet yhteisen lausunnon Oikeusministeriö Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskeva toimikunnan mietintö 15.4.2010. Oikeusministeriö Syytteestä sopiminen 16.4.2010. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Draft International basic standards for protection against ionizing radiation and for the safety of radiation sources 28.4.2010. Opetusministeriö Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio ”Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep” 28.4.2010. Opetusministeriö Luonnos HE eräiden koulutusta koskevien lakien ja rikosrekisterilain 6 §:n muuttamisesta; lausuntopyyntö 28.4.2010 mennessä 30.4.2010. Opetusministeriö Tekijänoikeustoimikunnan mietintö - Tekijänoikeuslain 3.

33

luvun muutostarpeiden kartoittaminen ja Luonnos tekijänoikeuslain tekniseksi uudistamiseksi

luvun muuttamisesta (SATA-komitean tekemä ehdotus työttömyysetuushakemusten käsittelytakuusta

5.5.2010. Verohallitus Pitkäaikaissäästämisen ja vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotus

20.10.2010.Verohallinto Vuonna 2011 ennakkoverotuksessa käytettävät tulot ja vähennykset

19.5.2010 PSKJ antanut yhteisen lausunnon Sosiaali- ja terveysministeriö Vakavaraisuussääntelyn uudistamista selvittäneen asiantuntijatyöryhmän selvitys

1.11.2010.Työ- ja elinkeinoministeriö Decent work for domestic workers; lausuntopyyntö ILO:n raportista

8.6.2010.Opetus- ja kulttuuriministeriö HE Eduskunnalle laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä 17.6.2010. Oikeusministeriö Sovitteludirektiivin täytäntöönpanoa koskeva työryhmämietintö 18.6.2010.Työ- ja elinkeinoministeriö Uusiutuvan energian tuotantotukia koskeva hallituksen esitys 24.6.2010. Sisäasiainministeriö HE eduskunnalle kotouttamislain uudistamiseksi 24.6.2010. Sosiaali- ja terveysministeriö Luonnos valtioneuvoston asetukseksi sairausvakuutuslain 2 luvun 4 ja 5 §:ssä tarkoitettujen korvaustaksojen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 luvun muuttaminen 30.6.2010.Oikeusministeriö Lasten suojeleminen seksuaaliselta riistolta ja hyväksikäytöltä; työryhmämietintö 2.7.2010 PSKJ antanut yhteisen lausunnon yleissopimuksista 81 ja 187.

5.7.2010 Akava antanut lausunnon Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ILO:lle vuonna 2010 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta 9.8.2010 Sosiaali- ja terveysministeriö Opiskeluterveydenhuollon kustannukset ja järjestämistapaehdotukset - työryhmän ehdotukset 30.8.2010 Akava yhtyy Suomen Psykologiliiton lausuntoon Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Henkilö- ja henkilöstöpalveluiden toteuttaminen; arvioinnin käytännöt ja menetelmät työ- ja organisaatioympäristössä.

Osa 1 vaatimukset palveluntuottajille ja osa 2 vaatimukset toimeksiantajalle.

3.9.2010.Oikeusministeriö Kansallisen ihmisoikeusinstituution perustaminen 15.9.2010.Valtiovarainministeriö/VATT Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti 17.9.2010.Oikeusministeriö Säätiölainsäädännön kehittämistä koskeva arviomuistio 6.10.2010. Valtiovarainministeriö HE Eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta 15.10.2010.Sosiaali- ja terveysministeriö Luonnos HE eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11

34

8.11.2010 Oikeusministeriö Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskeva selvitys 11.11.2010 Verohallinto Luonnos verohallinnon päätökseksi matkakuluvähennysten määrästä vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa 19.11.2010 Sisäasiainministeriö Luonnos valtioneuvoston asetukseksi pelastustoimesta 22.11.2010 Akava lähettänyt lausuntonaan SMKJ:n lausunnon Verohallinto Luonnos verohallinnon päätökseksi vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista 26.11.2010.Ulkoasiainministeriö Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamista valmistelevan työryhmän mietintö 10.12.2010 Akava viittaa lausuntonaan Suomen Psykologiliiton ja Suomen Lääkäriliiton lausuntoihin Sosiaali- ja terveysministeriö Valtioneuvoston asetus kuntoutuspsykoterapian korvaustasosta 13.12.2010 PSKJ antanut yhteisen lausunnon Sosiaali- ja terveysministeriö Yksityisten alojen työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyn uudistamista selvittäneen asiantuntijatyöryhmän selvitys (STM 2010:14) 16.12.2010. Verohallinto Luonnos Verohallinnon päätökseksi ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista

Myönnetyt Akavan ansiomerkit Pronssinen ansiomerkki

Myönnetty järjestötoimikunnassa 16.3.2010 Tarja Antila Aarre Anttila

Virpi Aralinna Päivi Ekholm Jorma Harju EeroHuolman Tapani Kaakkuriniemi Sirkka Kettunen

Hannu Kormi Jari Kultanen Jukka Kuosma Pälvi Laine Kaija Leisma

Päivi Linnansaari Keijo Metso Merja Oja-Aaltonen Eila Palojärvi Inka Puumalainen Jukka Rönkä Hanna Saarinen

Jukka Sirén Helena Sundberg Jaana Tyynelä Aulis Töyli Heta Vilén Veli Vähämäki Heino Vänskä

Uusi Insinööriliitto UIL Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY Akavan Erityisalat Tieteentekijöiden liitto Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Uusi Insinööriliitto UIL Tieteentekijöiden liitto Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Suomen Hammaslääkäriliitto Uusi Insinööriliitto UIL Tradenomiliitto Akavan Erityisalat Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Suomen Hammaslääkäriliitto Suomen Hammaslääkäriliitto KTK Tekniikan Asiantuntijat Suomen Farmasialiitto Suomen Lääkäriliitto Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY Suomen Lääkäriliitto Akavan Erityisalat Suomen Farmasialiitto Suomen Ekonomiliitto SEFE Tradenomiliitto Tradenomiliitto Tieteentekijöiden liitto

Asko Palin Terhi Palomäki Mervi Pihakari Timo Rajaniemi Seppo Repo Jarmo Rihtniemi Antero Teittinen Raija Vartiainen Sirkka Veijonaho

Heikki Vuorinen Unto Äijö

Uusi Insinööriliitto UIL Suomen Hammaslääkäriliitto Suomen Hammaslääkäriliitto Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Metsänhoitajaliitto Suomen Hammaslääkäriliitto Uusi Insinööriliitto UIL Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Metsänhoitajaliitto KTK Tekniikan Asiantuntijat

Hopeinen ansiomerkki Myönnetty Akavan hallituksessa 14.4.2010 Keijo Houhala KTK Tekniikan Asiantuntijat Mauri Hyytiä Metsänhoitajaliitto Kati Korhonen-Yrjänheikki Tekniikan Akateemisten Liitto

TEK

Pronssinen ansiomerkki hopeisin lehvin Myönnetty järjestötoimikunnassa 16.3.2010 Armi Ahola Tellervo Alanärä Tommi Grönholm Vesa Harju Sirpa Jukarainen

Riitta Kahra KimmoKaihovaara Jarmo Kangas Hannu Kivivuori Hannu Laukkanen Markku Lettoranta

Sinikka Malmiaho

Markku Mattila

Tapio Mikkola Aarne Palin

Suomen Hammaslääkäriliitto Uusi Insinööriliitto UIL Uusi Insinööriliitto UIL Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY Suomen Hammaslääkäriliitto Suomen Hammaslääkäriliitto KTK Tekniikan Asiantuntijat Suomen Hammaslääkäriliitto Metsänhoitajaliitto Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY

35

AKAVA / 29.4.2011

Akavan jäsenjärjestöt 31.12.2010 Agronomiliitto Akavan Erityisalat Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI Akavan Yleinen Ryhmä AYR Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL Driftingenjörsförbundet i Finland Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT KTK Tekniikan Asiantuntijat Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL Metsänhoitajaliitto Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Professoriliitto Päällystöliitto Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Suomen Ekonomiliitto SEFE Suomen Eläinlääkäriliitto Suomen Farmasialiitto Suomen Hammaslääkäriliitto Suomen Lakimiesliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Psykologiliitto Suomen Puheterapeuttiliitto Suomen Työterveyshoitajaliitto Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat Tieteentekijöiden Liitto Tradenomiliitto TRAL Upseeriliitto Uusi Insinööriliitto UIL Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL YTY & Valmentajat Yhteensä

36

Akava 29.4.2011

5 933 25 761 5 686 837 1 905 3 220 1 030 9 929 7 397 2 621 26 202 119 564 2 306 4 566 21 657 2 692 47 200 2 251 8 524 6 732 15 423 23 154 6 105 1 332 1 882 10 843 73 438 1 024 6 755 26 394 5 838 61 810 4 531 8 271 552 813

37

AKAVA Rautatiel채isenkatu 6 00520 Helsinki puh. 020 7489 400 faksi 09 142 595 www.akava.fi 38