Akavan vuosikertomus 2011 by Akava

Vuosikertomus 2011

Sisältö

Puheenjohtajan katsaus............................................................... 4 Talous-, työmarkkina- ja veropolitiikka....................................... 6 Koulutuspolitiikka......................................................................... 9 Työllisyyspolitiikka..................................................................... 10 Elinkeinopolitiikka....................................................................... 11 Työelämän kehittäminen ja lainsäädäntö................................. 13 Sosiaalipolitiikka......................................................................... 14 Kulttuuripolitiikka........................................................................ 15 Alueellinen edunvalvonta ja vaikuttamistyö............................ 15 Kansanvälinen toiminta............................................................. 17 Järjestötoiminta.......................................................................... 19 Opiskelijan Akava....................................................................... 20 Viestintä....................................................................................... 23 Talous.......................................................................................... 26 Hallinto........................................................................................ 26 Henkilöstö.................................................................................... 27

Liitteet ............................................................... 29

Hyväksytty hallituksen kokouksessa 7.5.2012 Hyväksytty liittokokouksessa 29.5.2012 ISBN 978-952-5628-56-2; pdf 3

Puheenjohtajan katsaus

Oman puheenjohtajan katsauksen viime vuodesta olisi voinut kirjoittaa kaksi henkilöä, koska kevään liittokokouksessa vaihtui puheenjohtaja. Toukokuuhun asti puheenjohtajana toimi Matti Viljanen ja siitä eteenpäin allekirjoittanut. Alkuvuoden keskeisin vaikuttamiskohde oli maan hallitusohjelma. Eduskuntavaalit pidettiin uusitussa aikataulussa huhtikuussa ja maa sai uuden hallituksen vaalituloksesta seuranneiden pitkittyneiden hallitusneuvotteluiden seurauksena vasta juhannuksen alla. Näin ollen keskusjärjestön touko- ja kesäkuu olivat työntäyteisiä liittokokouksen ja muiden kiireiden ohessa. Akava-yhteisössä kevääseen loivat kierroksia puheenjohtajavaalit ja uuden strategian valmistelutyö. Akavan tulevista painopisteistä, toimintatavoista ja järjestöllisestä kehittämisestä keskusteltiin vilkkaasti. Uusi strategia saatiin valmiiksi syksyn liittokokouksessa. Siinä Akavan toiminnan painopistettä siirrettiin entistä vahvemmin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lisäksi määriteltiin keskusjärjestön toiminta-alueet ja toiminnan arvopohja. Strategiset tavoitteet ryhmiteltiin yhteiskunnallisen, työelämän sekä järjestö- ja mainevisioiden mukaisesti. Selkeä strategia antaa tulevalle vaikuttamistyölle vahvan pohjan. Syksyn liittokokouksessa vahvistettiin kaikkien jäsenjärjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia vireillä oleviin asioihin. Strategian jalkauttaminen aloitettiin heti. Akavan toimiston organisaatiota uudistettiin joulukuussa. Henkilöstövajaus hidasti etenemistä jonkin verran, sillä yhteiskuntapoliittisen yksikön johtajan rekrytointiprosessi pitkittyi. Palkansaajakeskusjärjestöjen raamineuvottelut puolestaan sähköistivät syksyn. Niiden lopputuloksena työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät syksyllä keskitetyn työmarkkinaratkaisun pitkän tauon jälkeen. Euroopan ja maailmantalouden tulevan kehityksen vaikea ennustettavuus sekä työntekijäjärjestöjen ja maan hallituksen vahva tahto saivat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n omaksumaan pragmaattisen linjan ja tekemään Akavan, SAK:n ja STTK:n kanssa uudentyyppisen sopimuksen palkoista seuraavien kahden vuoden aikana. Akava arvioi, että raamiratkaisu tuo mahdollisimman monelle akavalaiselle alalle paremman tuloksen kuin liittokierros. Ratkaisu tukee palkansaajien ostovoiman suotuisaa kehitystä vaikeina aikoina. Lisäksi se takaa työrauhan sekä parantaa yritysten toimintaympäristön ennustettavuutta ja siten mahdollisuutta huolehtia työllisyydestä. Keskitetyn ratkaisun rakenne vastaa ”pottimallia”, jota Akava esitti 2000-luvun alussa.

Akavan toimintavuosi 2011oli muutoinkin vilkas. Tämä vuosikertomus osoittaa kuinka laajaa yhteiskunnallista vaikuttamista teemme ja kuinka tärkeää on, että saavutamme tuloksia kaikissa akavalaisille tärkeissä kysymyksissä. Vaikuttavuus lähtee akavalaisten tarpeiden ymmärtämisestä, yhteisön sisäisestä yhtenäisyydestä, ammattitaitoisesta vaikuttamistyöstä ja hyvästä verkostojen hallinnasta. Haluan kiittää Akavan toimiston henkilöstöä ammattitaitoisesta ja hyvästä työstä kovienkin paineiden keskellä. Sture Fjäder puheenjohtaja

Talous-, työmarkkina- ja veropolitiikka Vuosi 2011 alkoi varsin myönteisissä merkeissä. Suomen talouden toipuminen vuoden 2008 finanssikriisistä oli päässyt hyvään vauhtiin, työllisyys kasvoi ja työttömyys aleni. Hyvä kehitys hidastui keväällä, kun epäilyt Euroopan ja Yhdysvaltojen talouskasvun kestävyydestä vahvistuivat, euroalueen valtioiden velkakriisi laajentui ja luottamuspula Euroopan finanssijärjestelmään voimistui uudestaan. Epävarmuus tulevasta kasvoi voimakkaasti eri puolilla Eurooppaa, mikä lisäsi yritysten ja kotitalouksien varovaisuutta ja vähensi yksityistä kysyntää. Velka- ja alijäämäongelmissa olevat valtiot joutuivat leikkaamaan julkista kysyntää. Näistä syistä talouskasvu oli Euroopassa loppuvuonna 2011 vähintäänkin pysähtynyt. Pienenä vientivetoisena taloutena Suomi on voimakkaasti riippuvainen ympäröivän maailman talouskehityksestä. Tästä syystä talouskasvu pysähtyi viime vuoden lopussa myös Suomessa.

Inflaatio söi työllisen palkansaajan ostovoiman Valtiovarainministeriön arvion mukaan ansiotasoindeksi koheni 2,7 prosenttia vuonna 2011. Tuloveroperusteiden muutoksilla kompensoitiin ansiotason nousun progressiota ja sosiaalivakuutusmaksujen nousua. Näin ollen keskivertopalkansaajan nettoansiot nousivat hieman enemmän kuin bruttoansiot, vajaat kolme prosenttia. Inflaatio oli vuonna 2011 alustavien arvioiden mukaan 3,4 prosenttia. Vuonna 2011 koko ajan työssä olleiden palkansaajien reaaliansiot ovat siten heikentyneet keskimäärin puolen prosentin verran. Sen sijaan työllisyys parani: työllisten määrä kasvoi prosentin verran. Työllisyyden kasvu parantaa palkansaajien ostovoimaa kokonaisuudessaan, sillä työllistyminen merkitsee korkeampaa tulotasoa kuin työttömänä tai työvoiman ulkopuolella oleminen. Valtiovarainministeriön Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan eli Tukuseton arvion mukaan palkansaajien yhteenlasketut tulot verojen ja tulonsiirtojen jälkeen kasvoivat kaikkiaan 4,5 prosenttia vuonna 2011, joten ostovoima kasvoi kokonaisuudessaan prosentin verran.

Uuden hallituksen talouspoliittinen linja oikea Akavan talouspoliittisessa vaikuttamisessa vuosi 2011 oli tapahtumarikas. Akava esitteli talous- ja veropolitiikkatavoitteitaan eduskuntavaalien alla, hallitusneuvotteluissa ja vuoden 2012 budjettineuvotteluissa. Akava piti perusteltuna, että Jyrki Kataisen hallitus asetti itselleen kunniahimoiset talouspoliittiset tavoitteet. Hallitus haluaa saavuttaa vaalikaudellaan 72 prosentin työllisyysasteen ja painaa työttömyysasteen viiteen prosenttiin. Akavan kannalta on erittäin tärkeää, että finanssi- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittaminen nähtiin hallitusohjelmassa keskeisenä keinona näiden päämäärien saavuttamiseksi.

Uusi hallitus on sitoutunut kääntämään julkisen talouden velkasuhteen laskuun ja rajaamaan valtiontalouden alijäämän yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Akava piti hallitusohjelmassa sovittuja 2,5 miljardin sopeutumistoimia – puolet veronkorotuksia ja puolet menoleikkauksia – välttämättöminä, mutta todennäköisesti alimitoitettuina. Päätös seurata talouden kehitystä vuosittain ja päättää tarvittaessa lisätoimista oli Akavan näkökulmasta kannatettava. Akavassa petyttiin siihen, että hallitusohjelmassa kohdistettiin yli 200 miljoonan euron säästöt kaikkeen perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja tutkimukseen. Tämä päätös oli selkeässä ristiriidassa kasvuhakuisen talouspolitiikan kanssa.

Akavalaisten verotus pysyy kutakuinkin ennallaan Akavan pääviesti veropolitiikassa oli, että vaikka julkisen talouden tasapainottaminen edellyttäisi veronkorotuksia, palkansaajien verotusta ei saa kiristää millään tulotasolla. Hallitusohjelmaan kirjattiin, että ansiotuloverotukseen tehdään vaalikauden ajan vuosittainen tarkistus, jolla estetään työn verotuksen kiristyminen kaikilla tulotasoilla inflaation ja ansiotason nousun vuoksi. Sen sijaan sosiaaliturvamaksujen kompensointia ei otettu ohjelmaan. Hallitus päätti kuitenkin tukea työmarkkinajärjestöjen raamiratkaisua ja jätti palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun ennalleen sekä kompensoi 0,2 prosenttia vastaavan osuuden eläkemaksun korotuksesta valtion ansiotuloverotusta alentamalla. Kaiken kaikkiaan akavalaisten verotus pysyy vuonna 2012 kutakuinkin ennallaan. Jos palkkatulot kasvavat valtiovarainministeriön arvion mukaisesti 3,3 prosenttia, tyypillisillä akavalaisilla palkkatasoilla veroaste nousisi noin 0,1 prosenttiyksikköä. Perusvähennyksen ja työtulovähennyksen kasvattamisen seurauksena pientuloisten palkansaajien ja sosiaaliturvan varassa olevien verotus kevenee. Hallitusohjelmassa sovitut veronkiristykset kohdistuvat pääosin kulutus- ja haittaveroihin, mikä vastaa Akavan verolinjauksia. Akava kritisoi päätöstä pienentää kotitalousvähennystä, sillä kotitalousvähennys on sekä hyvää työllisyyspolitiikka että erinomainen harmaan talouden torjuntakeino.

Raamisopimus lisää talouden vakautta ja ennustettavuutta Työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät syksyllä keskitetyn työmarkkinaratkaisun pitkän tauon jälkeen. Epävarmuus Euroopan ja maailmantalouden tulevasta kehityksestä sekä työntekijäjärjestöjen ja maan hallituksen vahva tahto saivat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n omaksumaan pragmaattisen linjan ja tekemään Akavan, SAK:n ja STTK:n kanssa uudentyyppisen sopimuksen palkoista seuraavien kahden vuoden aikana.

Keskitetyn ratkaisun rakenne vastaa ”pottimallia”, jota Akava esitti 2000-luvun alussa. Keskusjärjestötasolla sovittiin ainoastaan prosentuaalisesta kustannusvaikutuksesta, joka oli kaikille sopimusaloille sama. Työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa osapuolet saivat vapaasti päättää, miten palkankorotukset toteutetaan ja kuinka paljon rahaa jaetaan paikallisesti. Raamisopimuksen ainoa euromääräinen elementti oli 150 euron kertaerä. Kataisen hallitus tuki keskitettyä sopimista veroratkaisuin. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua ei korotettu. Lisäksi 0,2 prosenttia vastaava eläkemaksun korotus kompensoitiin verotuksella. Akava arvioi, että ratkaisu tuo mahdollisimman monelle akavalaiselle alalle paremman tuloksen kuin liittokierros. Ratkaisu tukee palkansaajien ostovoiman suotuisaa kehitystä vaikeina aikoina. Lisäksi se takaa työrauhan sekä parantaa yritysten toimintaympäristön ennustettavuutta ja siten mahdollisuutta huolehtia työllisyydestä. n

Raamiratkaisun sopimuskorotus 2,4 % + 150 e kertaerä

Bruttopalkka

bruttopalkan muutos

nettopalkan

muutos

vuonna 2011 e/kk

euro/kk

1500

3,2

4,5

2000

3,0

3,2

2500

2,9

3,0

3000

2,8

3500

2,7

2,8

4000

108

2,7

4500

120

2,7

2,6

5000

132

2,6

5500

144

2,6

2,5

6000

156

2,6

7000

180

2,6

104

2,6

8000

204

2,6

112

2,5

KUVIO: Arvio raamiratkaisun ja veroperusteiden muutosten vaikutuksesta brutto- ja nettoansioiden muutokseen 2012

Koulutuspolitiikka Eduskuntavaalit ja hallituksen vaihtuminen leimasivat koulutuspolitiikkaa vuonna 2011. Alkuvuodesta Akavan koulutuspoliittinen vaikuttaminen keskittyi hallitusohjelmavaikuttamiseen. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat yhteisistä tavoitteista, ja koulutus-, työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikassa saatiin aikaan yhteinen tavoitekokonaisuus. Moni edellisellä hallituskaudella alkanut uudistusprosessi päätyi lausuntokierrokselle vuoden 2011 alkupuolella. Akavassa valmisteltiin kannanottoja laajasti koulutuspolitiikan eri teemoista, kuten perusasteesta, ammatillisen toisen asteen koulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta, lukioiden kehittämisen suunnasta, opiskelijavalinnoista, opintotuesta, ammattikorkeakoulujen uudistamisesta ja yliopistojen rahoitusmallista. Ennakoivaa vaikuttamista tehtiin alkuvuonna erityisesti ylipistojen rahoitusmalliin, josta opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän teki loppuvuodesta esityksen. Akava oli tyytyväinen uudistuksen suuntaan, mutta oli huolissaan rahoitusmallin vaikutuksista koulutuksen laadulle. Uudessa hallitusohjelmassa sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (Kesu) oli tavoitteena lisätä tuntuvasti koulutuksen tasa-arvoa. Korkeakoulutuksen ennakoinnissa hallitus painotti selvästi koulutusmääriä. Akava puolestaan korosti useissa lausunnoissaan ja linjauksissaan koulutuksen laadun, läpäisyn, vetovoiman ja työllistymisen merkitystä koulutusmäärien mitoituksessa. Loppuvuonna Akava puolusti koulutuksen määrärahoja suunnitelluilta budjettileikkauksilta. Raamisopimusneuvottelujen yhteydessä koulutuspolitiikassa keskityttiin työuranaikaiseen osaamisen kehittämiseen, joka on Akavan koulutuspolitiikan painopistealue. Raamisopimuksen lisäksi monet hallitusohjelman ja Kesun linjaukset mahdollistavat voimakkaan vaikuttamistyön osaamisen kehittämisen eri osa-alueilla. Raamisopimuksen niin sanottu kolmen päivän koulutusoikeuskirjaus, koulutusrahaston uudistaminen ja koulutustiliselvitys edistivät keskustelua siitä, mitkä ovat eri tahojen vastuut järjestelmällisen osaamisen kehittämisen edellytyksistä. Ammattikorkeakoulut olivat Akavan koulutuspolitiikan keskeinen painopisteale vuonna 2011. Alkuvuodesta julkaistiin selvitysmiesten ehdotus ammattikorkeakoulu-uudistuksen suuntaviivoista. Akava suhtautui esityksiin pääosin myönteisesti, mutta oli uudistuksen edellytyksistä huolissaan, koska samanaikaisesti ammattikorkeakouluihin kohdistui voimakkaita säästöpaineita. Erityisesti rahoituksen ja hallinnon uudistus kohtasi loppuvuodesta haasteita, kun aiottu rahoituksen siirto valtiolle ei onnistunutkaan rahanpuutteen vuoksi. Akava vahvisti yhteistyötä erityisesti ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kanssa järjestämällä yhteisen seminaarin ja solmimalla yhteistyösopimuksen vuoden 2012 AMK-päivistä. Euroopan unionissa valmisteltiin ammattipätevyysdirektiivin uudistamista ja komissio julkaisi aiheesta vihreän kirjan keskustelun avaukseksi. Akava antoi lausunnon sen sisältämistä esityksistä. Komissio antoi asiasta direktiiviehdotuksen joulukuussa. 9

Akava vaikutti direktiivin valmisteluun aktiivisesti sekä kansallisella että EU-tasolla. Erityisen huolestuttavaa oli direktiivin eteneminen sisämarkkina-asiana, mikä tarkoittaa, että koulutuspolitiikan näkökulmat olivat jääneet valmistelussa taka-alalle. Direktiiviehdotuksessa on runsaasti osia, joihin Akava haluaa muutoksia ja selkeyttä. Muita tärkeitä asioita EU-koulutuspolitiikassa olivat EU:n uuden rahoituskauden ohjelmahankkeet ja Euroopan innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi tehtävät toimenpiteet. Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Kaikille avoimia seminaareja ja työpajoja järjestettiin kolme kertaa. Toimikuntatyöskentelyn lisäksi rahoitusmallikysymyksiä ja ammattikorkeakouluedunvalvontaa työstettiin pienemmissä ryhmissä. Toimikunnan lisäksi perustettiin KopoExtra, johon pääsivät mukaan kaikki ne liitot, joilla ei ollut varsinaista edustajaa koulutus- ja työvoimapoliittisessa toimikunnassa. KopoExtralle järjestettiin omia kokouksia ja kaikki välitettävissä ollut informaatio toimitettiin sen jäsenille. n

Työllisyyspolitiikka Edellisvuoteen verrattuna korkeasti koulutettujen työttömien lukumäärä vähentyi lähes koko vuoden 2011 ajan. Työttömyyden lasku kuitenkin hidastui voimakkaasti vuoden loppua kohti. Joulukuussa korkeasti koulutettujen työttömien määrä oli jo samalla tasolla kuin edellisvuoden vastaavana kuukautena. Toisin kuin muilla koulutustasoilla, tutkijakoulutuksen suorittaneiden työttömien määrä lisääntyi käytännössä koko vuoden ajan. Kun kausivaihtelu otetaan huomioon, se oli vuoden lopussa korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin. Muutoinkin taloudellinen epävarmuus lisääntyi huomattavasti vuoden lopussa varsinkin Euroopassa ja loi uhkakuvia tulevaisuuteen. Akavan työvoimapoliittisten tavoitteiden edistäminen huipentui hallitusohjelmaneuvotteluihin. Hallitusohjelmaan saatiin tärkeitä kirjauksia muun muassa työ- ja elinkeinotoimistojen palvelujen kehittämisestä, oppilaitosyhteistyön tehostamisesta sekä työvoimakoulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamisesta. Hallitusohjelmassa päätettiin nuorten yhteiskuntatakuuhankkeen aloittamisesta ja työvoimapalveluiden laatukriteereiden määrittämisestä. Akavassa asetettiin nuorten yhteiskuntatakuulle kolme päätavoitetta: toisen asteen koulutustarjonnan riittävyys ja järkevä alueellinen jakautuminen koulutustakuun toteuttamiseksi, työ- ja elinkeinotoimistojen korkeakouluneuvojien verkoston ja työvoimakoulutustarjonnan parantaminen sekä syrjäytymistä ja koulupudokkuutta ennaltaehkäisevien toimien korostaminen koulutusketjussa. Syksyllä alkaneessa yhteiskuntatakuuhankkeessa Akava toi aktiivisesti esille tavoitteitaan, joiden edistäminen jatkuu koko hallituskauden ajan. Vuoden aikana julkistettiin Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (Kesu), johon sisältyy koulutuksen määrälliset tavoitteet eli suunnitelmat tulevien vuosien aloittajapaikkamääristä eri kouluasteilla ja -aloilla. Akava otti muun ke-

hittämissuunnitelmaan liittyneen kommentoinnin ohella kantaa koulutusmääriin jäsenliittojen näkemysten mukaisesti. Akava esitti kuulemistilaisuuksissa ja lausunnossaan, että korkeakoulusektorin koulutustarjontaa tulisi kokonaisuudessaan supistaa suunniteltua enemmän ja että vähennysten tulisi painottua ammattikorkeakoulusektorille. Joillakin koulutusaloilla nähtiin tarvetta lisätä aloituspaikkamääriä. Akava oli muutamien jäsenliittojensa kanssa mukana työ- ja elinkeinoministeriön johtamassa Korkeasti koulutettujen palvelujen kehittäminen -ryhmässä, joka on kokoontunut vuodesta 2009 alkaen. Sen tehtävänä on hahmottaa korkeasti koulutettujen palvelujen kokonaistilanne ja tehdä ehdotuksia erityisesti työvoimahallinnon toiminnan kehittämiseksi. Ryhmä oli mukana toteuttamassa valtakunnallista Urapolulla eteenpäin -työpajatapahtumaa maaliskuussa 2011. Lisäksi se valmisteli kehittämisehdotuksistaan raportin työ- ja elinkeinoministeriölle vuoden lopulla. Ryhmän työlle on kaavailtu jatkoa myös vuoden 2011 jälkeen. Vuoden loppupuolella aloitettiin keskustelut alueellisten työllisyyden edistämistoimikuntien toiminnan kehittämisestä. Niiden toimikausi oli päättymässä vuoden lopussa ja toimikuntien toiminnassa oli kauden aikana havaittu monenlaisia puutteita. Akava oli mukana päättämässä, että toimikuntien toimintamahdollisuuksia pyritään parantamaan työ- ja elinkeinotoimistoverkon uudelleenorganisoinnin yhteydessä vuoden 2013 alusta alkaen. Akava esitti useassa yhteydessä näkemyksiään valmisteilla olleesta työ- ja elinkeinotoimistoverkoston uudistamishankkeesta. Kantavana teemana pidettiin sitä, että korkeasti koulutetut tarvitsevat erityistilannettaan ja -ongelmiaan tuntevaa palvelua, jonka tarjoamisessa pitäisi hyödyntää yhteistyötä muun muassa oppilaitosten vastaavien palveluiden kanssa. n

Elinkeinopolitiikka Akava pyrki aktiivisella vaikuttamisella toteuttamaan omiin hallitusohjelmatavoitteisiinsa kirjattuja elinkeinopoliittisia tavoitteita kevään hallitusneuvotteluissa ja hallituskauden alkutaipaleella. Akavan elinkeinopoliittiset tavoitteet toteutuivatkin hallitusohjelmassa kiitettävästi. Akavan hallitusohjelmatavoitteisiin sisältyi kuntauudistukseen liittyviä tavoitteita. Kun kuntauudistuksen valmistelu aloitettiin valtiovarainministeriössä, Akava alkoi valmistella ja täsmentää omia tavoitteitaan uudistukselle. Yrittäjyyteen liittyvässä edunvalvonnassa jatkettiin yrittäjien sosiaaliturvaan, yrittäjäkoulutukseen ja verotukseen liittyvien asioiden esilletuomista. Lisäksi vaikutettiin hankintamenettelyjen yksinkertaistamiseen ja hankintaosaamisen parantamiseen. Akava osallistui aktiivisesti työ- ja elinkeinoministeriön Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan työskentelyyn. Yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä koskeva toiminta jatkui vuonna 2011 ja Akava osallistui siihen ohjausryhmän jäsenenä.

Syyskuussa järjestettiin kolmas pohjoismainen konferenssi korkeasti koulutettujen tietointensiivisestä yrittäjyydestä. Korkeasti koulutettujen pohjoismaiset keskusjärjestöt järjestivät konferenssin yhteistyössä, ja Akava oli tällä kertaa päävastuussa järjestelyistä. Tavoitteena oli keskustella ja vaihtaa kokemuksia tietointensiivisten yritysten määrän kasvattamisesta Pohjoismaissa. Samassa yhteydessä järjestettiin järjestöilta, jossa pohjoismaisten järjestöjen edustajat saivat vapaamuotoisesti vaihtaa kuulumisia akateemisesta yrittäjyydestä. Seminaarin järjestämiseen saatiin rahoitusta Pohjoismaiselta ministerineuvostolta. Akavan ensimmäinen yrittäjäpalkinto luovutettiin Akavan syysliittokokouksen yhteydessä marraskuussa 2011. Palkinto myönnettiin diplomi-insinööri Pekka Jussilalle. n

Työelämän kehittäminen ja lainsäädäntö Akavan työelämän edunvalvonnan painopisteenä oli parantaa korkeasti koulutettujen työoloja, ehkäistä työkyvyttömyyttä ja samalla vaikuttaa työurien pidentymiseen. Akava korosti työaikasuojelua ja henkistä työsuojelua, läpi työuran jatkuvaa osaamisen kehittämistä, työn ja perheen yhteensovittamista sekä laittomien määräaikaisuuksien karsimista. Useat Akavan tavoitteista saatiin mukaan keväällä hallitusohjelmaan ja syksyllä työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimukseen. Akava painotti korkeasti koulutettujen ammattiryhmien tarpeita työelämän laadun, työn tuottavuuden ja innovatiivisuuden kehittämishankkeissa. Näitä hankkeita olivat muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön työelämän strategian valmistelu, Tekesin työelämän kehittämisohjelma, Työsuojelurahaston tutkimushankkeet, työmarkkinakeskusjärjestöjen Tuottavuuden pyöreä pöytä sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean Innovative workplaces -työryhmä. Työlainsäädäntövalmistelu oli alkuvuodesta sangen vähäistä eduskuntavaalien ja hallitusvaihdoksen vuoksi. Syksyllä aloitettiin kolmikantainen työelämän yhdenvertaisuutta koskevan lainsäädännön uudistaminen. Lainsäädäntötyön pohjaksi käynnistettiin työvoiman käyttötapojen ja sen muutostrendien selvityshanke. Akava sai raamisopimuksessa läpi esityksen, jonka mukaan työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä täsmennetään niin, että työaikojen kuormitustekijät ja niiden vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen selvitetään ennakkoon. Valmistelu käynnistyi vuoden lopulla sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Raamisopimuksessa sovittiin myös isyysvapaan pidentämisestä 54 päivään. Muut raamisopimuksen toimeksiannot käynnistyvät vuonna 2012. Akava osallistui työelämän tasa-arvon edistämiseksi aktiivisesti maan hallituksen samapalkkaisuusohjelman valmisteluun ja käynnistämiseen. Työmarkkinakeskusjärjestöjen tasa-arvon pyöreässä pöydässä aloitettiin työn ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevan suosituksen valmistelu. Vuokratyödirektiivin edellyttämien lainsäädäntömuutosten tavoitteena oli parantaa vuokratyöntekijän asemaa. Työaikadirektiivin uusimiseksi käynnistyivät EU-tason työmarkkinaosapuolten neuvottelut. Työsuojelun vastuualueiden runkosopimuksessa vuosille 2012–2015 määriteltiin yhdeksi painopistealueeksi akavalaisille tärkeä työn psykososiaalisen kuormituksen valvonta ja valvontakeinojen kehittäminen. Lisäksi Akava osallistui työsuojeluvalvonnan resurssiselvityksen ohjausryhmän työhön. Akavan työelämän tutkimus tuki työelämän edunvalvontaa. Akavan ja sen jäsenjärjestöjen tutkimusyhteistyötä kehitettiin työelämän tutkimusjaoksessa ja perinteinen seminaari pidettiin syksyllä. Akava osallistui lisäksi monien ulkopuolisten tutkimushankkeiden ohjaukseen. n

Sosiaalipolitiikka Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kokonaisuudistuksen valmistelu jatkui vuonna 2011, mutta asia eteni hitaasti. Valmistelu jatkuu edelleen. Hallituksen esitys on tarkoitus saada eduskuntaan keväällä 2013, mutta aikataulu vaikuttaa haasteelliselta. Sairausvakuutuslakiin valmisteltiin päivärahan maksamisedellytyksiä ja jäljellä olevan työkyvyn selvittämistä koskeva muutos, jolla on tarkoitus puuttua pitkittyviin työkyvyttömyyspoissaoloihin. Akava pitää esityksen tavoitteita kannatettavina, mutta niiden käytännön toteutuminen ja työterveysyhteistyön toimivuus vaatii seurantaa. Työntekijän eläkelain muutoksia valmisteltiin lähinnä eläkkeen toimeenpanoon liittyen. Sen sijaan eläketurvan sisältömuutoksissa ei edetty. Merkittävimmät muutokset kohdistuivat osa-aikaeläkkeeseen ja niin sanottuihin viimeistä eläkelaitosta koskeviin säännöksiin. Julkisen sektorin eläkevalmistelu siirrettiin valtiovarainministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön, ja samalla sovittiin tarvittavista lisäresursseista. Syksyllä jatkettiin keskusteluja työurien pidentämisestä kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Uutena asiana oli varmistaa myös julkisen puolen eläkkeiden rahoituksen kestävyys. Pääosin neuvotteluja käydään ja niitä jatketaan vuonna 2012 Eläketurvakeskuksen Rantalan johtamassa eläkeneuvotteluryhmässä, jota on täydennetty valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kevan edustajilla. Syksyllä valmisteltiin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa koskevat säännökset, joilla muutettiin lautakunnan kokoonpanoa. Muutos johtui käytännön syistä, sillä lautakuntaan tulleiden valitusten määrä on vähentynyt. Alkuvuodesta valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä työttömyysturvalain karensseja koskeva osauudistus. Akava piti uudistusta lakia selkeyttävänä, mutta edellyttää lisämuutoksia, jotta karenssit saadaan keskenään oikeudenmukaiseen suhteeseen. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriössä aloitettiin hallitusohjelman mukaisesti työttömyysturvalain selkeyttämistyö, jota tehdään kolmikantaisesti niin sanotussa Salon työryhmässä. Esillä olivat työttömyysturvan keskeiset elementit: päivärahan määrittäminen, taso, kesto ja omavastuuaika. Työttömyysturvalain selkeyttämistyö keskeytyi, kun työryhmä alkoi loppuvuodesta työstää säännöksiä, joilla työttömyysvakuutusmaksujen perintä siirrettään tapaturmavakuutuslaitoksilta työttömyysvakuutusrahastolle. Tämä hallitusohjelmaan perustuva työ jatkuu vuonna 2012, minkä jälkeen työryhmän on tarkoitus jatkaa työttömyysturvan selkeyttämistyötä. Syksyllä Akava osallistui työ- ja elinkeinoministeriössä neuvotteluihin vuorotteluvapaakorvauksesta. Palkansaajapuoli vastusti esitettyjä heikennyksiä, joista hallitus luopui raamisopimuksen kylkiäisenä lokakuussa. n 14

Kulttuuripolitiikka Akava käynnisti vaikuttamistyön kulttuurin ja luovien alojen merkityksen edistämiseksi ja julkaisi keväällä kulttuuripoliittisen ohjelman. Ohjelman seurantaryhmä järjesti syksyllä 2011 seminaarin luovuuden johtamisesta. Tilaisuus nosti esiin luovuuden johtamisen haasteet akavalaisilla aloilla julkisen hallinnon virkamiestehtävistä peliteollisuuteen. n

Alueellinen edunvalvonta ja vaikuttamistyö Alueellisessa toiminnassa keskityttiin korkeasti koulutettujen työllistymisen edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen monin eri keinoin, jotka osaltaan vaikuttavat työurien pitenemiseenkin. Toimintavuotta leimasivat eduskuntavaalit. Aluetoimikunnat järjestivät useita eduskuntavaalipaneeleja, osan Akavan tilaisuuksina ja osan yhteistyössä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa. Lisäksi Akava Uusimaa järjesti yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen aluetoimijoiden kanssa presidentinvaalipaneelin vuoden lopulla.

Korkeasti koulutettujen työllistymistä edistettiin Alueiden työllisyyttä pyrittiin edistämään keskittymällä erityisesti aikuiskoulutusjärjestelmän kehittämiseen, jotta se palvelisi paremmin korkeasti koulutettujen tarpeita. Muun muassa koulutuksen tarjoajien kanssa tehtiin toimivaa yhteistyötä. 15

Korkeasti koulutettujen tarpeita tuotiin esiin maakuntien yhteistyöryhmissä, ELYkeskusten neuvottelukunnissa, ennakointi- ja hankintatoimikunnissa sekä työllisyyden edistämistoimikunnissa. Toimintavuonna vaikutettiin maakuntaliittojen yhteistyöelinten kautta opetus- ja kulttuuriministeriölle Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta annettuun lausuntoon maakunnan koulutusmäärätarpeista. Koulutustarpeet ja -määrät vaikuttavat merkittävästi maakuntien työllisyystilanteeseen. Työllisyyden edistämistoimikuntien kautta vaikutettiin muun muassa TE-toimistojen palvelujen kehittämiseen. Uudellamaalla huolestutti erityisesti Helsingissä sijaitsevan korkeasti koulutettujen palvelemiseen erikoistuneen Kluuvin TE-toimiston tilanne. Toimisto on lopettamisuhan alla vuonna 2013. Täydennys- ja muuntokoulutusta työttömyyskorvauksella tehtiin tunnetuksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen käyttöä edistettiin. Hanke on toistaiseksi kokeilu, mutta jatkomahdollisuuksia selvitellään opetus- ja kulttuuriministeriössä. Akavalaiset aluetoimijat ovat esittäneet ELY-keskuksille ja maakuntaliitoille yhteishankintakoulutusta ja pk-yritysten kehittämiskoulutusta. Valtakunnallista Opin Ovi -hankekokonaisuutta on jatkettu useissa alueellisissa hankkeissa eri puolilla maata ESR-rahoituksella. Varsinais-Suomen aluetoimijoiden aloitteesta syntyneestä yhteistyöstä on poikinut lukuisia projekti-ideoita, joita viranomaiset ovat lähteneet toteuttamaan. Yhteistyökumppaneina ovat olleet EK, Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Turku Science Park, ELY-keskus, Varsinais-Suomen Yrittäjät, Taloudellinen tiedotustoimisto, Boost, Protomo ja Yrityssalo. Ryhmä totesi korkeasti koulutettujen työllistymisen esteiksi maakunnassa pääasiassa: 1) opiskelijavetoisten, työelämälähtöisten ja yrittäjyyttä painottavien oppimis- ja opetusmenetelmien vähäisyys korkea-asteen koulutuksessa 2) korkeasti koulutettujen työllistymistä edistävien innovatiivisten työllistämisratkaisujen puute 3) korkeakoulutuksen aloituspaikkojen suuntaamisen oikeellisuus sekä 4) sosiaalipoliittiset esteet palkkatyön ja yrittäjyyden välillä liikkumisessa. Ratkaisuvaihtoehtoja etsittiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja ELY-keskuksen UraOvi-hankkeella ja sen alahankkeilla, kuten Turun ammattikorkeakoulun hallinnoima Varsinais-Suomen Rikastava yhteisö, Turun yliopiston hallinnoima Projektiässät-hanke sekä Turku innovoi -hankeaihio, jota Turun Seudun Kehittämiskeskus rahoittaa. Kaakkois-Suomen aluetoimijat ovat käynnistämässä Innoriihitoimintaa samasta aihepiiristä yhteistyössä Lappeenrannan yliopiston kanssa. Etelä-Savon alueella vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työllistymistä tuettiin työvoimahallinnon rahoittamalla DraiviDiili-valmennuksella yhdessä yritysten kanssa. Myös kokeneiden työntekijöiden täydennyskoulutustarvetta korostettiin. Pohjanmaalla vaikutettiin Opinpolku-projektiin ja siitä syntyneeseen verkostoon, joka tuottaa koulutusohjausta sekä tuki-, tieto- ja neuvontapalveluita. Pohjois-Pohjanmaalla jatkettiin maakuntaliitossa ja sen yhteistyöryhmässä innovaatiotoimintaan ja korkeatasoiseen koulutukseen pohjautuvan elinkeinotoiminnan vahvistamista 16

Euroopan aluekehitysrahaston avulla. Akava Lappi on ollut mukana valmistelemassa Lapin aikuiskoulutusstrategiaa.

Työelämän laatutekijöitä tuotiin esiin Henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia lisääviä henkilöstösuunnitelmia tehtiin tutuksi aluetilaisuuksissa, joissa oli mukana akavalaisia luottamusmiehiä ja heidän työnantajiaan. Pirkanmaan aluetoimijat järjestivät tapahtuman, jossa tuotiin esille sallivan ja arvostavan vuoropuhelun merkitystä työntekijöiden ja johdon välillä. Työn henkinen kuormittavuus on tyypillinen riskitekijä, jota voidaan pienentää töiden oikealla organisoinnilla, joustavin työaikajärjestelyin ja etätyöllä. Akavan edustajat toivat näitä seikkoja esille työsuojelulautakunnissa ja Työterveyslaitoksen alueellisissa neuvottelukunnissa. Akavalaisiin ammattiryhmiin kohdistuvan fyysisen ja psyykkisen väkivallan poistaminen työpaikoilta oli yhtenä alueellisena tavoitteena. Viranomaistyöhön vaikuttamisen ohella aluetoimijat järjestivät tapahtumia näistä aiheista ja välittivät muun muassa TJS Opintokeskuksen Reilu Peli -aineistojen avulla tietoa, miten työpaikoilla tulee menetellä, kun havaitaan väkivaltaa tai muuta epäasiallista käytöstä. Lisäksi alueilla on vaikutettu siihen, että työaikalain valvonta pysyy työsuojeluviranomaisten toimintasuunnitelmissa ja sille on varattu riittävät resurssit.

Kansanvälinen toiminta Lähialueyhteistyö Akava osallistui Itämeren ay-verkoston BASTUNin toimintaan sekä verkostohanke BSLN:ään. Näissä käsiteltiin alueen ajankohtaisia edunvalvontakysymyksiä, kuten järjestäytymisoikeutta ja harmaata taloutta. Suunnittelussa oli myös Itämeren alueen kolmikantainen foorumi. Loppuvuonna Akava arvioi Itämeriyhteistyön tilaa ja tuloksellisuutta sekä valmisteli toiminnan parannusesityksiä.

Pohjoismaat Akava oli yhteydessä muiden pohjoismaisten korkeasti koulutettuja edustavien keskusjärjestöjen kanssa. Tietojenvaihdolla saatiin arvokasta tietoa esimerkiksi työllisyyteen ja koulutukseen liittyvistä asioista. Pohjoismaisten palkansaajajärjestöjen yhteiselimen PAY:n toiminnan suurimpia kysymyksiä olivat vähimmäispalkat ja työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmä. Akava ei täysin vierastanut eurooppalaisia ratkaisuja vähimmäispalkkakysymyksessä, kun taas joillekin pohjoismaisille järjestöille ratkaisut olivat mahdottomia. Akava oli vähimmäispalkka-asiassa samoilla linjoilla kuin eurooppalaisten palkansaajajärjestöjen enemmistö.

Euroopan unioni Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUC linjasi toimintaansa Ateenan toukokuisessa kongressissa. Valtaosa linjauksista sopi Akavalle vähintään kohtuullisesti. Esimerkiksi työelämäasioissa ETUCin näkemykset ovat usein hyvinkin lähellä akavalaisia ajatuksia. Työmarkkinajärjestön EU-tason yhteistyössä vuosi 2011 oli merkittävä. Järjestöt aloittivat neuvottelut tähän asti ehkä kaikkein painavimmasta aiheesta eli työajoista. Neuvotteluihin lähdettäessä osapuolten näkemykset erosivat merkittävästi, mutta henki ja tahto tuloksien aikaansaamiseksi oli hyvä. Pääkysymyksiä olivat muun muassa päivystysajat, itsenäiset työntekijät ja viikkotyöajan enimmäismäärä. Myös järjestöjen yhteistyön toimintaohjelmaa valmisteltiin. EU:n päätöksentekokoneistossa oli tavanomaiseen tapaan melkoinen määrä akavalaista jäsenistöä koskevia direktiivejä. Esimerkiksi erityisosaajien maahanmuutto, työsuojelustrategian valmistelu ja ammattipätevyysdirektiivin uusiminen olivat vaikuttamiskohteina. Talouspolitiikka oli silti eniten aikaa vaatinut aihe, josta palkansaajakeskusjärjestöjen ekonomistit laativat keskusteluasiakirjan. Koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunta Eurocadres laati vaikuttamislinjauksia muun muassa EU:n budjetin uusimisesta. Komission esitys koulutus-, tutkimus- ja innovaatiomäärärahojen voimakkaasta kasvattamisesta sopi täysin järjestön näkökantoihin. Koulutusohjelmassa painotettiin liikkuvuuden edistämistä ja tutkimusohjelmaa haluttiin yksinkertaistaa.

Maailmantaso Maailmantason palkansaajakeskusjärjestö ITUC jatkoi toimintansa kehittämistä ja panosti esimerkiksi kansainvälisten rahoituslaitosten ja G20-maiden kokouksiin vaikuttamiseen. Tavoitteina olivat esimerkiksi rahamarkkinoiden säätelyn lisääminen ja rahamarkkinaveron aikaansaaminen. Lisäksi G20-maiden ay-edustajista perustettiin Labour 20 -ryhmä, joka nosti esille palkansaajien näkökohtia. Kansainvälinen työjärjestö ILO jatkoi vakaata perustoimintaansa. Akava osallistui ILOn kansalliseen neuvottelukuntaan, sopimusseurantaan ja jokavuotiseen kolmikantaiseen työkonferenssiin. Jälkimmäisessä solmittiin sopimus kotitaloustyöstä. ILO panosti myös esimerkiksi Suomen lähialueiden perusoikeuksien edistämiseen, jossa Akava oli tukena. Maailmantason kysymyksistä akavalaisia koskivat esimerkiksi EU:n ja sen ulkopuolisten alueiden kauppasopimukset. Niissä vaikutetaan entistä enemmän korkeasti koulutettujen liikkuvuuteen, työehtoihin, pätevyyksiin ja kestävään kehitykseen. Ilmastonmuutoksen torjunta työmarkkinavaikutuksineen eteni jossain määrin Durbanin huippukokouksessa, jossa mukana ollut palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisedustaja toimi myös Akavan edustajana. n

Järjestötoiminta Vuosi 2011 oli järjestötoiminnassa merkittävä. Uutta strategiaa alettiin valmistella hallituksen seminaarikokouksessa heti vuoden alussa. Akavalle valittiin uusi puheenjohtaja kevään liittokokouksessa toukokuussa. Äänestyksessä puheenjohtajaksi kaudelle 2011–2015 valittiin Sture Fjäder. Syksyn liittokokous valitsi seuraavalle kaksivuotiskaudelle uuden hallituksen ja hyväksyi Akavan strategian vuosiksi 2012–2019 sekä toiminnan suuntaviivat 2012–2015. Akavalaisen yhteistoiminnan periaatteet -asiakirjan päivittäminen siirtyi vuodelle 2012. Kehitys- ja strategiatyön tueksi tehtiin laaja järjestötutkimus, jolla selvitettiin akavalaisten mielipiteitä keskusjärjestön toiminnasta. Keväällä päivitettiin selvitys Akavakelpoisten järjestäytymisestä sekä kartoitettiin jäsenjärjestöjen jäsenhankintarajojen päällekkäisyyksiä. Keskustelu jäsenhankinnan pelisäännöistä jatkuu edelleen. Järjestötoiminnan kehittämistä ja kokemusten vaihtoa jatkettiin järjestötoimikunnassa ja järjestötoiminnan verkostoissa. Liittojen edustajat pääsivät vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja löytämään kumppaneita yhteisille hankkeille jäsenhankkijoiden verkostossa, toiminnanjohtajien TOP-verkostossa sekä koulutusvastaavien verkostossa. Myös Akavan senioriverkosto kokoontui kaksi kertaa. Akava-yhteisön toimijoiden osaamista, verkottumista ja koko yhteisön toiminnan samansuuntaisuutta tuettiin Akava-akatemian kurssitarjonnalla, verkostotapaamisilla ja aktiivisella yhteistyöllä TJS Opintokeskuksen kanssa. Akava-akatemian palvelut ovat tarkoitettu jäsenjärjestöjen koko henkilöstölle ja luottamusjohdolle. Yhteistyötä Akavan ammattikorkeakoulutettujen liittojen kanssa tiivistettiin AMKvaikuttamistyön tehostamiseksi sekä akavalaisuuden painoarvon kasvattamiseksi AMK-sektorilla. Yhteistyön tuloksena syntyi muun muassa Ammattikorkeakoulujen Akava -esite. Akava osallistui Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen kesäpäivien ohjelman sisällön tuottamiseen. Yhteistyö Arenen kanssa tiivistyi ja lisäksi sovittiin vuoden 2012 AMK-päivien yhteistyöstä. Akava järjesti yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa puoluejohtajien vaalipaneelin ennen eduskuntavaaleja.

Akava osallistui heinäkuussa Porin SuomiAreenaan, jossa Akavalla oli keskustelutilaisuus ”maisterit mopin varressa” -teemalla ja yhteinen esittelypiste tapahtumatorilla muutamien jäsenjärjestöjen kanssa. Lisäksi järjestettiin Akavan cocktail-tilaisuus ja tavattiin yhteiskunnallisia päättäjiä.

Keskustelussa olivat mukana Vuoden pakolaisnainen 2010 Nazima Razmyar, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, EK:n työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Riitta Wärn sekä diplomi-insinööri Yan Karppanen. Akavalla oli 34 jäsenjärjestöä vuonna 2011. Syksyllä Suomen Terveydenhoitajaliitto haki hallituksen ennakkokantaa mahdolliseen tulevaan jäsenhakemukseen. Hallituksella ei ollut tiedossa mitään syytä vastustaa liiton mahdollista jäsenyyttä Akavassa. Jäsenjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä kasvoi 13 388 jäsenellä ja oli vuodenvaihteessa 566 201. Akava ohitti maksavien jäsenten lukumäärässä ensikertaa STTK:n.

Opiskelijan Akava Vuoden 2011 alussa Akavan jäsenjärjestöillä oli noin 102 000 opiskelijajäsentä. Akavan opiskelijoiden edunvalvonnasta vastaa Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA. Akavan opiskelijatoiminta otti Akavan opiskelijat -logon käyttöön vuoden 2011 alussa. Lisäksi päätettiin, että Akavan opiskelijatoiminnasta ja AOVAsta ryhdytään käyttämään nimitystä Akavan opiskelijat ulkoisen viestinnän selkeyttämiseksi. Opiskelijoiden työelämää koskevat kysymykset olivat merkittävässä asemassa Akavan opiskelijoiden edunvalvonnassa vuonna 2011. Akavan opiskelijat toivat esiin, että työmarkkinajärjestöt, korkeakoulujärjestelmä, työnantajat ja valtiovalta tarjoavat yhdessä korkeakouluopiskelijoille valmiuksia ja tukea työelämässä. Edunvalvonnassa korostettiin muun muassa opiskelijoiden asemaa työelämässä ja harjoittelussa. Opiskelijat seurasivat tiiviisti ammattikorkeakoulukentän muutosta ja muuttunutta yliopistolakia sekä osallistuivat aktiivisesti keskusteluun. Akavan opiskelijoiden

näkyvyyteen panostettiin erityisesti ammattikorkeakouluissa. Akavan opiskelijatoiminta oli muun muassa mukana kokoamassa Ammattikorkeakoulujen Akava -esitettä.

AOVA julkaisi omat eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteensa ”Kohti kestävää, tasaarvoista työuraa”. Opiskelijat pyrkivät eduskuntavaalien yhteydessä nostamaan esiin muun muassa opintojen aikaiseen työntekoon, riittäviin uraohjauksen resursseihin, perhevapaisiin sekä aloituspaikkamääriin liittyviä teemoja. Lisäksi AOVA oli mukana opintotuki-indeksiä koskevassa kannanotossa muiden valtakunnallisten opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa. Kannanotossa vaadittiin opintotuen sitomista kansaneläkeindeksiin. Vetoomuksen vaatimus toteutui, kun opintotuki sidotaan hallitusohjelman mukaisesti indeksiin 1.9.2014. Akavan opiskelijat nostivat edunvalvonnassa esille nuorten aseman ay-toiminnassa. Akavalainen opiskelijatoiminta otti vuonna 2011 kiitettävän edistysaskeleen opiskelijoiden aseman vahvistamiseksi Akava-yhteisössä, kun AOVAn puheenjohtajalle myönnettiin puhe- ja läsnäolo-oikeus Akavan työvaliokunnan kokouksiin. AOVA hyväksyi syyskuussa 2011 ympäristöohjelman. Akavan opiskelijat haluavat omalla toiminnallaan osoittaa, että ympäristönsuojelu voi olla osa ammattiliittojen perustehtävää. Opiskelijatoiminta osallistui Järjestäydy.fi -palvelun uudistushankkeeseen, joka eteni vuoden lopussa toteutusvaiheeseen. Akava oli ensikertaa mukana Kesäduuni-info -neuvontapalvelussa kesän ajan yhdessä SAK:n ja STTK:n kanssa. Akavan opiskelijat panostivat vuoden aikana yhteistyöhön ylioppilaskuntien, opiskelijakuntien sekä poliittisten opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa. Yhteistyötä tehtiin erityisesti Suomen Ylioppilaskuntien Liitto SYL:n, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK:n ja Suomen Lukiolaisten Liitto SLL:n kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin Kreisiryhmässä, joka on valtakunnallinen Suomen suurimmista opiskelijajärjestöistä koostuva keskustelun ja tiedonvaihdon kanava. Akavan opiskelijat järjestivät AOVAn syysseminaarikokouksen yhteydessä Syyssiiderit-sidosryhmätilaisuuden. Lisäksi opiskelijat järjestivät sidosryhmille perinteisen VarjoJazz-tilaisuuden SuomiAreenan yhteydessä heinäkuussa.

Vuoden 2011 Suomen parhaaksi kesätyönantajaksi valittiin tamperelaisen Uuden Tehtaan konehuone Demola. Uuden Tehtaan toiminnasta vastaa innovaatioyhtiö Hermia Oy. Voittajan valitsi korkeakouluopiskelijoiden ja kesätyönantajien ehdotusten pohjalta Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn raati, jonka puheenjohtajana toimi työministeri Lauri Ihalainen. Akavan opiskelijat jatkoivat aktiivista osallistumista kansainväliseen toimintaan. Akavan opiskelijoilla oli vuonna 2011 edustus ETUC Youthissa ja pohjoismaisessa NordVision-verkostossa. AOVA osallistui vuoden aikana EUROCADRES:n konferenssiin ja ETUCin konferenssiin. Lisäksi ruotsalaisen sisarjärjestön Saco Studentrådin ja Akavan opiskelijoiden välistä yhteistyötä syvennettiin. Akava, STTK ja SAK järjestivät yhdessä tempauksen Kunnon työn päivänä (World Day for Decent Work) lokakuussa. Tapahtuman toteuttajana toimi Mediatalo Opiskelupaikka. Päivän aikana juhlittiin hyvää työkaveria jakamalla Hyvä työkaveri -pinssejä työmatkalaisille Helsingin keskustassa ja virtuaalisena Facebookissa. Lisäksi päivän aikana järjestettiin Kunnon työtä nuorille -paneelikeskustelu.

Työelämätietoutta kiertueilla Opiskelijatoiminnan korkeakoulukiertueet ovat opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työelämätietouden kohentaja sekä järjestäytymisen edistäjä. Akava Camp -korkeakoulukiertue kiersi korkeakoulujen kampuksia syksyllä viidettä kertaa. Kevätkiertue kiersi ensimmäistä kertaa Työelämäkiertue-nimellä. Kiertueet kiersivät korkeakouluja yhteensä lähes 60 päivän ajan. Akava Camp -kiertueen yhteistyökumppaneina toimivat IF vahinkovakuutus ja Työeläkevakuuttajat TELA. Lisäksi korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelut olivat mukana osalla paikkakunnista. Viestinnän yhteistyökumppanina oli Mediatalo Opiskelupaikka. Kiertueeseen osallistui 21 akavalaista liittoa. Kiertueella järjestettiin Unelmien työpaikka -kilpailu, johon osallistui yli 5000 opiskelijaa. Kiertueen yhteydessä kiertuepaikkakunnilla järjestettiin iltaohjelmaa Kreisi-ilta -nimellä. Iltatilaisuudet järjestettiin yhteistyössä Työeläkevakuuttajat TELA:n kanssa. Kevään työelämäkiertue järjestettiin yhteistyössä Työeläkevakuuttajat TELA:n kanssa. Kiertuetta varten koottiin Akavan kesätyöopas.n

Viestintä Viestintävuotta hallitsivat keväällä hallitusohjelmaan vaikuttaminen ja Akavan puheenjohtajavaalit. Palkansaajakeskusjärjestöjen raamineuvottelut puolestaan sähköistivät syksyn. Työurien pidentäminen ja eläkekysymykset olivat vuoden aikana esillä. Tammikuussa julkistettiin selvitys yrittäjyydestä, työstä ja hyvinvoinnista korkeasti koulutettujen keskuudessa. Helmikuussa julkistettiin Akavan kulttuuripoliittinen ohjelma. Toukokuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa Akavan puheenjohtajaehdokkaiden vaalipaneeli avoimena tilaisuutena. Paikalla oli satakunta kuulijaa, jotka saivat myös tehdä kysymyksiä ehdokkaille. Paneelin veti toimittaja Marketta Mattila. Euroopan ay-keskusjärjestön ETUCin kongressi pidettiin toukokuun lopussa Ateenassa, joka oli Kreikan talouskriisin takia mielenkiintoinen kohde. Palkansaajakeskusjärjestöt kutsuivat kokoukseen yhdessä pari suomalaista toimittajaa. Työmarkkinatoimittajille järjestettiin seminaarimatka Kööpenhaminaan Tanskan valtiopäivävaalien äänestyspäivänä syyskuussa. Akademikernes Centralorganisation AC:ssa pidetyssä seminaarissa käsiteltiin Tanskan työllistämismallia ja sen sopivuutta Suomeen. Syksyllä Akava oli mukana harmaan talouden torjuntakampanjassa ja kansallisen etätyöpäivä -teemapäivässä ja sen viestinnässä. Vuoden aikana julkaistiin nelisenkymmentä lehdistötiedotetta. Ne käsittelivät muun muassa yliopistojen rahoitusmallia, nuorten työllistymistä, valtion budjettia, vanhempainvapaita, kuntalain uudistusta ja pörssiyhtiöiden johtajien palkkioita. Koulutustoimittajat tavattiin vuoden aikana kahdesti. Toimittajille ja toimituksille järjestettiin myös lukuisia muita taustatilaisuuksia ja tapaamisia. Akavan asiantuntijat kirjoittivat ajankohtaisartikkeleja, kolumneja ja mielipidekirjoituksia eri lehtiin, kuten Helsingin Sanomiin, Talouselämään, Uutispäivä Demariin ja liittolehtiin. Mediaseurannan perusteella Akavan näkyvyys kasvoi syksyllä. Osa mediahuomiosta selittyy raamisopimusneuvotteluilla ja osa uudella puheenjohtajalla. Etenkin ruotsinkielinen media on haastatellut Akavan puheenjohtajaa aiempaa enemmän. Mediaseurantaa julkaistiin Akavan verkkosivustolla. Palvelu on tilattu M-Brainiltä. Laajempi mediaseuranta lähetettiin sähköpostitse hallinnossa toimiville ja liittojen viestintäihmisille. Akavan viestintä seuraa itse liittolehtien ja muutamien aikakauslehtien kirjoittelua ja kokoaa kiinnostavat artikkelit monisteeksi noin kerran viikossa. STT:n uutisvirtaa seurattiin päivittäin. Toimintavuonna alettiin käyttää STT:n Amon-seurantatyökalua, jolla voidaan kartoittaa sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kirjoittelua.

Viestintä Akava-yhteisössä Toimintavuonna tehdyn järjestötutkimuksen mukaan akavalaisista aktiiveista 76 prosenttia ilmoitti saavansa Akavaa koskevaa tietoa hyvin tai melko hyvin. Riviakavalaisista osuus oli 42 prosenttia. Heistä joka neljäs katsoi saavansa tietoa huonosti tai melko huonosti. Parhaiten

tietoa rivijäsenet saavat oman liiton lehdestä, mutta myös median, Akavan ja oman liiton verkkosivujen kautta. Uutiskirjeestä ja työpaikan luottamusmieheltä haluttaisiin saada nykyistä enemmän tietoa Akavasta. Akavalaisten tiedottajien ja lehtien toimittajien aamiaistapaamisia järjestettiin kahdeksan kertaa. Viestijäverkoston tapaamiset toimivat sekä tiedonvälityskanavana että koulutustilaisuuksina. Tapaamisin osallistuu yleensä noin 20 henkeä eri liitoista. Verkoston toiminta on vilkasta ja tarpeellista. Verkosto kävi vierailulla Aikakauslehtien liitossa, jossa kuultiin muun muassa verkkoviestinnän haasteista aikakaus- ja järjestölehdille. Viestintätoimisto AC-Sanaforissa opittiin lisää kriisiviestinnästä ja -hallinnasta. Kesällä tutustuttiin STTLehtikuvaan, jossa käytiin läpi työmarkkinajournalismin toimintatapoja. Syksyllä pohdittiin, onko blogien pitäminen vaivan väärti. MCI-Pressin aamiaisella kuultiin, miten akavalaisten liitolehtien ulkoistaminen on onnistunut. Vuoden päätteeksi tutustuttiin YTN-liittojen tes-kampanjoihin. Verkkoviestintäväen verkosto kokoontui erikseen useamman kerran vuoden aikana. Akava-akatemian viestinnän toinen jatkokurssi pidettiin helmikuussa. Kurssin tavoitteena oli lisätä ymmärrystä viestinnän merkityksestä edunvalvonnalle ja jäsenpalvelussa. Se suunnattiin etenkin liittojen johdolle ja asiamiehille sekä oto-viestijöille. Suurin osa yli 20 osallistujasta oli viestinnän tekijöitä. Aamupäivän mittaisen kurssin kouluttajina Akavasta toimivat Hannamaija Helander ja Ritva Siikamäki sekä Anna Joutsenniemi Akavan Erityisaloista. Maaliskuussa suomen kielen ja kirjoittamisen kouluttaja Marsa Luukkonen piti akavalaisille viestijöille kielenhuoltokoulutusta muun muassa hyvästä asiakielestä.

Viestintäyhteistyö Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisiä tiedotteita tehtiin vuoden aikana seitsemän muun muassa Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteesta ja Durbanin ilmastokokouksesta. Palkansaajakeskusjärjestöt järjestivät jälleen yhteiset pikkujoulut työmarkkinatoimittajille. Lisäksi EK:n ja palkansaajakeskusjärjestöjen viestintävastaavat pitivät marraskuussa seminaarin Tirvassa.

Akavalainen ja uutiskirjeet Akavalainen-lehti ilmestyi edellisten vuosien tavoin viisi kertaa. Lehden artikkelit kirjoitettiin pääosin viestintäyksikön ja toimiston esittelijöiden voimin. Taitto teetettiin ulkopuolella. Myös pääosa valokuvista ostettiin ulkoa. Lehden taiton päivitystä suunniteltiin vuoden lopussa, jotta uusittu taitto näkyisi vuoden 2012 ensimmäisessä lehdessä. Lehden toimitusneuvosto kokoontui viisi kertaa aina lehden ilmestyttyä. Toimitusneuvostoon kuuluivat viestintäyksikön lisäksi neuvottelupäällikkö Simo Kekki, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, järjestösihteeri Raili Pimiä, Vakava,

viestintäpäällikkö Kari Tirronen, KTK Tekniikan Asiantuntijat ja asiamies Björn Wiemers, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Akavan toimistosta toimitusneuvostoon kuuluivat johtaja Risto Kauppinen, johtaja Maria Löfgren ja työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu. Viestintäpäällikkö Anna Joutsenniemi Akavan Erityisaloista oli mukana toimitusneuvostossa 3/2011 lehteen saakka ja päätoimittaja Kirsti Sintonen Acatiimi-lehdestä siitä eteenpäin. Akavalaisen painosmäärä oli 11 000 kappaletta. Lehti postitettiin muun muassa luottamusmiehille, Akavan toimielinten jäsenille sekä liittojen valtuustojen ja hallitusten jäsenille. Lehden jakeluosoitteet pyydettiin liitoista. Lehden ilmestymiskertojen välillä lähetettiin yhdeksän sähköistä uutiskirjettä, jonka jakelu on pitkälti sama kuin Akavalainen-lehdellä. Lisäksi lähetettiin neljä Akavayhteisön sisäistä uutiskirjettä, joiden pääasiallinen tavoite oli Akavan hallitusohjelmatavoitteiden viestiminen kevään aikana. Jokaisen hallituksen kokouksen päätöksistä koottiin Puheenjohtajan lastut -uutiskirje, jolla liittojen johdolle tiedotettiin ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta ja hallituksen päätöksistä. Liittolehdet saivat vuoden mittaan Akavalta 45 valmista artikkelia vapaasti julkaistavakseen. Akava julkaisi aiempien vuosien tapaan Akava-kalenterin, jonka painosmäärä oli 160 000. Puhelinmuistio ilmestyi myös painettuna, vaikka tiedot löytyvät myös nettisivujen henkilöhakemistosta.

Verkkoviestintä Akavan verkkopalveluun kuuluu julkinen verkkopalvelu, opiskelijasivut alisivustoineen ja extranet-osio Akaverkko. Vuoden lopussa Akaverkon käyttäjien määrä oli noin 830 henkilöä. Verkkopalvelun kehittämistä jatkettiin. Puheenjohtajavaalille rakennettiin oma osio, johon kuuluivat esittelyjen lisäksi ehdokkaiden blogit. Puheenjohtajavaalin yhteydessä toteutettiin tiedotustilaisuus verkkolähetyksenä. Strategian työstämisessä ja kommentoinnissa käytettiin keskustelualustaa Akaverkossa. Tohtori Ilkka Levän kirjoittaman Akavan historiakatsaus julkaistiin verkossa. Erilaisia julkaisuja, kuten esitteet, Akavalainen-lehti ja muita asiakirjoja, julkaistiin verkkojulkaisuina. Verkkotiedottaja osallistui TJS Opintokeskuksen koordinoiman Reilu peli -verkoston toimintaan, jossa tutkittiin sosiaalisen median käyttöä muun muassa työsuojeluvaltuutetun työn tukena. Akavalaisten liittojen verkkoviestintäväen verkoston kokoontumisia ja yhteydenpitoa jatkettiin. Verkkotiedottaja osallistui uuden Järjestäydy.fi-palvelun määrittelytyöhön ja ylläpiti ”vanhaa” hakupalvelua. Uudistushankkeeseen kuuluu Akavalaiset työmarkkinat -julkaisun sisällyttäminen hakupalveluun. Akavan Facebook-yhteisösivun käyttöä kehitettiin ja sitä käytettiin muun muassa tapahtumatiedottamisen ja kampanjoiden tukena. n

Talous Vuoden 2011 tilinpäätös osoittaa tilikaudelta ylijäämää 305 747,93 euroa. Kaluston ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistoja on tehty yhteensä 32 671,23 euroa. Varsinaisen toiminnan kulujäämä alitti budjetin 267 471,84 eurolla. Kulujäämä kasvoi vuoteen 2010 verrattuna 266 558,34 eurolla. Jäsenmaksutuottoja kertyi 5 398 851,25 euroa eli 18 855,25 euroa yli budjetoidun. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 84 917,82 euroa. Sijoitustoiminnan tuotto ylitti budjetoidun 19 420,61 eurolla. Taseen loppusumma kasvoi 266 308,72 eurolla 5 057 255,01 euroon. Akavalla ei ole pitkäaikaista velkaa. Lyhytaikainen velka koostuu normaaleista tilinpäätösjaksotuksista. Maksuvalmius on hyvä. Vuoden aikana vapautui kaksi johtajatasoista tointa, jotka molemmat täytettiin viiveellä. Henkilöstövaihdoksien takia henkilöstökulut, samoin kuin matka-, kokous- ja neuvottelukulut alittuivat budjetoidun. Palkkiot ylittyivät arvioidusta syksyllä 2011 aloitetun työmarkkinoita koskevan järjestöselvityshankkeen seurauksena. Projekti jatkuu huhtikuuhun 2012 asti. Toimistokuluja kertyi budjetoitua enemmän, koska toimistotarvike- ja ATK-hankinnoissa oli nousua. Toimitilojen vuokrakulut jäivät ennakoitua pienemmiksi keväällä 2011 poistetun remonttivastikkeen ansiosta. Huoneistokulut alittuivat budjetoidusta suunniteltujen korjausten jäätyä tekemättä johtuen koko Akavataloa koskevan remontin suunnittelun aloittamisesta.

Hallinto Akavan päätösvaltaa käyttää kaksi kertaa vuodessa kokoontuva liittokokous ja toiminnasta vastaa hallitus. Hallitus toteuttaa vastuutaan valitsemansa toimielinelinorganisaation avulla. Näin ohjataan toimintaa kansainvälisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla. Kevään varsinaisessa liittokokouksessa, joka pidettiin toukokuun 25. päivänä, käsiteltiin sääntömääräisenä asiana edellisen vuoden tilinpäätös ja puheenjohtajan valinta. Kevään liittokokous valitsi Akavalle uuden puheenjohtajan. Kokouksen puheenjohtajana toimi Veli-Pekka Nurmi (Tekniikan Akateemisten Liito TEK). Syksyn varsinaisessa liittokokouksessa, joka pidettiin marraskuun 30. päivänä, päätettiin vuoden 2012 toiminnan päälinjat ja vahvistettiin talousarvio sekä uusi strategia ja toiminnan suuntaviivat. Myös uusi hallitus valittiin seuraavalle kahdelle vuodelle. Kokouksen puheenjohtajana toimi Raimo Lehtonen (KTK).

Henkilöstö Akavan palveluksessa Viljanen Matti

puheenjohtaja 25.5. asti, työvelvoite 26.5.2011 - 31.8.2011

Fjäder Sture

puheenjohtaja 25.5.2011 alkaen

Aitta Ulla

tutkija

Arkio Tarja

tiedottaja, 8.8.2011 vs. asiamies 24.7.2012 asti

Asikainen Sini

toimistovirkailija

Folkersma Liisa

kansainvälisten asioiden asiamies

Fyhrberg Merja

järjestösihteeri

Halonen Ulla

pääkirjanpitäjä

Havu Elina

opiskelija–asiamies 1.1.2011 alkaen, määräaikainen 31.12.2012 asti

Helander Hannamaija viestintäjohtaja Helle Minna

johtaja (puheenjohtajan varamies), edunvalvontayksikkö, 7.11. asti

Hytönen Synnöve

toimistosihteeri

Ilveskivi Paula

lakimies, vuorotteluvapaalla 1.8.2011 alkaen 24.7.2012 asti

Immeli Pekka

johtaja, talouspoliittinen yksikkö, eläkkeellä 1.10.2011 alkaen

Joivio Arja

yksikön sihteeri

Kallinen Helena

yksikön sihteeri

Katajainen Jussi

talouspäällikkö

Kauppinen Risto

johtaja

Koev Eugen

ekonomisti

Lapilainen Solja

yksikön sihteeri

Lehmusoksa Ritva

toimistosihteeri

Luhtalampi Susanna taloussihteeri Löfgren Maria

lakimies, työelämäasiat, johtaja 15.11.2011 alkaen

Malm Leena

yksikön sihteeri

Meklin Jaana

lakimies

Mielityinen Ida

koulutuspoliittinen asiamies 21.2.2011 alkaen

Mäkinen Arja

puheenjohtajan assistentti, toimistopalveluyksikön esimies

Nyman Mats

elinkeinopoliittinen asiamies, virkavapaalla 31.7.2011 alkaen

Paajonen Tarja

yksikön sihteeri

Parkkola Jaana

vs. tiedottaja 2.8.2011 alkaen 1.8.2012 asti

Penttinen Markus

kansainvälisten asioiden päällikkö

Piekka Risto, pj

työvelvoitteellinen 1.12.2007 eteenpäin, toukokuu 2011 asti

Poikonen Jaakko

kenttäasiamies 1.1.2011 alkaen, määräaikainen 31.12.2011 asti

Pätäri Jarmo

lakimies 27

Ranta Maria

opiskelija–asiamies 31.1.2011 asti

Salminen Maria

tiedottajan äitiyslomasijainen 14.8.2011 asti

Siikamäki Ritva

verkkotiedottaja

Soikkeli Päivi

tutkija

Taulu Heikki

työvoimapoliittinen asiamies

Vuorenkoski Vesa

vs. elinkeinopoliittinen asiamies 1.10.2011 alkaen

Yhteensä

33 henkilöä 31.12.2011

Akavan tilintarkastajat KHT Sirpa Eriksson ja KHT Mikko Laitinen

Liitteet

Hallituksen ja valmisteluelinten kokoonpano 2011

Neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen varalla yksikönjohtaja Joel Salminen

Hallitus

Toiminnanjohtaja Jorma Tilander varalla toimitusjohtaja Leena Tervonen 25.5. saakka toiminnanjohtaja Eija Orpana 25.5. alkaen

Puheenjohtaja: Sture Fjäder 25.5. alkaen

Ekonomi Veli-Matti Töyrylä varalla KTM Maria Bäck

Puheenjohtaja: insinöörineuvos Matti Viljanen 25.5. saakka Varapuheenjohtajat: Puheenjohtaja Olli Luukkainen, Opetusalan Ammattijärjestö Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat Puheenjohtaja Pertti Porokari, Uusi Insinööriliitto UIL Toiminnanjohtaja Eeva Rantala, Tieteentekijöiden liitto Jäsenet: Neuvottelujohtaja Sture Fjäder 25.5. saakka varalla työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko 25.5. saakka Työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko 25.5. alkaen varalla toiminnanjohtaja Aija Bärlund 25.5. alkaen Puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen varalla yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju NeuvottelujohtajaJuha Jäske varalla puheenjohtaja Tuula Hirvonen

Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin varalla puheenjohtaja Tuomo Tikkanen Puhe- ja läsnäolo-oikeus: Neuvottelujohtaja Risto Kangas (JUKO) Puheenjohtaja Tuomas Meriniemi 8.2. saakka Ted Apter 8.2. alkaen (AOVA) Puheenjohtaja Keijo Houhala (KTN) Sihteerit: johtaja Minna Helle, järjestöjohtaja Risto Kauppinen, lakimies Jaana Meklin

Akavan valiokunnat, toimikunnat ja jaostot Puheenjohtajisto

Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi varalla yksikönjohtaja Ralf Forsén

Puheenjohtaja: puheenjohtaja Matti Viljanen 25.5. saakka Puheenjohtaja: puheenjohtaja Sture Fjäder 25.5. alkaen

Neuvottelujohtaja Ismo Kokko varalla johtaja Hannu Saarikangas

Jäsenet:

Erityisluokanopettaja Kari Kinnunen varalla lehtori Anne Lehtinen

puheenjohtaja Olli Luukkainen, toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, puheenjohtaja Pertti Porokari, toiminnanjohtaja Eeva Rantala

Lehtori Päivi Koppanen varalla lehtori Tuija Salminen

Sihteeri: johtaja Minna Helle

Yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki varalla toiminnanjohtaja Pekka Ihalainen

Työvaliokunta

Järjestöpäällikkö Petri Lindroos varalla lehtori Pekka Lempiäinen

Puheenjohtaja: puheenjohtaja Sture Fjäder 25.5. alkaen

Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki varalla edunvalvontapäällikkö Kari Eskola Puheenjohtaja Olli Luukkainen varalla työmarkkinalakimies Nina Lahtinen 25.5. saakka koulutusasiain päällikkö Heljä Misukka 25.5. alkaen Puheenjohtaja Pertti Porokari varalla johtaja Ari Impivaara 25.5. saakka järjestöjohtaja Mikko Wikstedt 25.5. alkaen

Puheenjohtaja: puheenjohtaja Matti Viljanen 25.5. saakka Varsinaiset jäsenet: neuvottelujohtaja Sture Fjäder 25.5. saakka, työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko 25.5. alkaen, neuvottelujohtaja Juha Jäske, puheenjohtaja Olli Luukkainen, toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja Eeva Rantala, puheenjohtaja Tero Ristimäki, puheenjohtaja Pertti Porokari, toiminnanjohtaja Heikki Pälve Yleisvarajäsenet:

Asiamies Nuutti Pursiainen varalla puheenjohtaja Niko Aaltonen

järjestöpäällikkö Petri Lindroos, asiamies Nuutti Pursiainen, toiminnanjohtaja Jorma Tilander, toiminnanjohtaja Jyrki Wallin

Toiminnanjohtaja Heikki Pälve varalla varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen

Puhe- ja läsnäolo-oikeus:

Toiminnanjohtaja Eeva Rantala varalla toiminnanjohtaja Jari Lehto

neuvottelujohtaja Risto Kangas (JUKO), puheenjohtaja Keijo Houhala (KTN), puheenjohtaja Ted Apter (AOVA) 16.8. alkaen

Puheenjohtaja Tero Ristimäki varalla puheenjohtaja Anne Liimola

Sihteerit: johtaja Minna Helle, järjestöjohtaja Risto Kauppinen, lakimies Jaana Meklin

Järjestötoimikunta

Sosiaalipoliittinen toimikunta

Puheenjohtaja: johtaja Ari Impivaara

Puheenjohtaja: puheenjohtaja Tero Ristimäki

Varsinaiset jäsenet:

järjestöpäällikkö Kari Haapanen, johtaja Ari Impivaara, toiminnanjohtaja Vesa Jussila 17.3. saakka, toiminnanjohtaja Juha Häkkinen 17.3. alkaen, kehittämispäällikkö Kimmo Kumlander, asiamies Ira Laitakari-Svärd, toiminnanjohtaja Mika Leppinen, järjestöpäällikkö Petri Lindroos, asiamies Aki Reinimäki, yksikönjohtaja Joel Salminen, yhteyspäällikkö Janne Seppälä, järjestöasiamies Pekka Silkosuo

työmarkkinalakimies Krista Kalske 20.9. saakka, työmarkkinalakimies Hanna Lehtimäki 20.9. alkaen, johtava lakimies Kati Hallikainen, asiamies Johanna Hämäläinen, varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen, toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski 8.2. saakka, asiamies Anu Aspiala 8.2. alkaen, työmarkkinaasiamies Kai Kullaa, apulaisosastopäällikkö Eija Mali, puheenjohtaja Tero Ristimäki, asiamies Nuutti Pursiainen, asiamies Riikka Tella, asiamies Mia Weckman

Varajäsenet: asiamies Raija Pyykkö, järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksä 17.3. saakka, yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju 17.3. alkaen, asiamies Ville-Veikko Rantamaula, asiamies Kosti Hyyppä, järjestöpäällikkö Riitta Keskitalo, opiskelija-asiamies Pasi Pesonen, järjestöpäällikkö Olli Niemi, asiamies Seppo Järvenpää, järjestöasiantuntija Leena Kemppainen, järjestöasiamies Ulla Siimes Läsnäolo-oikeus: Vesa Engström 14.6. saakka, Elina Halkola 14.6. alkaen (AOVA), varalla Marjo Nykänen 17.3. saakka, Elina Halkola 17.3. alkaen 16.4. saakka, Riina Koivunen 16.4. alkaen 30.11. saakka, Piritta Jokelainen 30.11. alkaen (AOVA)

Varajäsenet: edunvalvontapäällikkö Kari Eskola, asiamies Juha Särkkä, asiamies Johanna Lähteenmäki, varatoiminnanjohtaja Anja Eerola, lakimies, lakimies Heikki Meskanen 8.2. saakka, toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski 8.2. alkaen, kehittämispäällikkö Nina Lahtinen, työelämäasiamies Marjatta Pitkänen, erityisasiantuntija Päivi Mäkinen, toiminnanjohtaja Jorma Tilander, yksikönjohtaja Joel Salminen, järjestösihteeri Eva Tilander Läsnäolo-oikeus: Kirsi Nurme 17.3. saakka, Enni Räisänen 17.3. alkaen (AOVA), varalla Katri Haakana 30.11. saakka, Tanja Hankia 30.11. alkaen (AOVA)

Sihteeri: järjestöjohtaja Risto Kauppinen

Sihteerit: lakimies Paula Ilveskivi, lakimies Jaana Meklin, lakimies Jarmo Pätäri

Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta

Työelämän toimikunta

Varsinaiset jäsenet:

Puheenjohtaja: koulutusasiain päällikkö Heljä Misukka koulutusjohtaja Hannu Halila, toiminnanjohtaja Tapio Hankala, viestintäpäällikkö Juhana Harju, erityisasiantuntija Tuovi Manninen, yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki, kehittämispäällikkö Kimmo Kumlander, erityisasiantuntija Hannele Louhiainen, koulutusasiain päällikkö Heljä Misukka, johtaja Hannu Saarikangas, asiamies Eeva Salmenpohja, erityisasiantuntija Mervi Tolonen Varajäsenet: tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä, asiamies Riku Matilainen, asiamies Aki Reinimäki, erityisasiantuntija Lauri Kurvonen, projektiasiamies Ida Mielityinen 8.2. saakka, asiamies Juhani Nokela 8.2. alkaen, asiamies Johanna Tuovinen, kehittämispäällikkö Nina Lahtinen, työmarkkina-asiamies Hanna Tanskanen, työmarkkina-asiamies Anu Kaasalainen, koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen, erityisasiantuntija Marjo Varsa

Puheenjohtaja: neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen toimialajohtaja Jari Järvi, edunvalvontajohtaja Markku Kojo, neuvottelujohtaja Ismo Kokko, edunvalvontapäällikkö Kari Eskola, asiamies Suvi Liikkanen 25.8. saakka, asiamies Anna Hellén 25.8. alkaen, lakimies Heikki Meskanen, työmarkkinaasiamies Erkki Mustonen, työelämäasiamies Marjatta Pitkänen, asiamies Lotta Savinko 20.9. saakka, työelämäasioiden päällikkö Johanna Hämäläinen 20.9. alkaen, neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen, asiamies Taru Turunen Varajäsenet:

Läsnäolo-oikeus:

viestintäpäällikkö Kari Tirronen, neuvottelupäällikkö Ritva Ahti 12.4. saakka, neuvottelupäällikkö Lotta Harjunpää 12.4. alkaen, lakimies Juha Teerimäki, neuvottelupäällikkö Mika Varjonen, puheenjohtaja Tuula Natunen, toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski 8.2. saakka, asiamies Anu Aspiala 8.2. alkaen, työmarkkina-asiamies Kristiina Tuhkiainen, työmarkkinaasiamies Eija Mali, työsuhdelakimies Anna Lavikkala, yksikönjohtaja Ralf Forsén, lakimies Petri Toiviainen

Anna Pitkäkoski (AOVA), varalla Elina Halkola (AOVA)

Läsnäolo-oikeus:

Sihteerit: koulutuspoliittinen asiamies Ida Mielityinen, työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu

Kari Hankia (AOVA), varalla Elina Halkola 17.3. saakka, Eero Blåfield 17.3. alkaen 20.9. saakka, Matilda Merenmies 20.9. alkaen (AOVA) Sihteeri: lakimies Maria Löfgren

Elinkeinopoliittinen toimikunta

Puheenjohtaja: puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen Varsinaiset jäsenet: teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari, puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen, kulttuuritutkija / yrittäjä Merja Isotalo, erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, erityisasiantuntija Tuovi Manninen, asiamies Elina Das Bhowmik 25.8. saakka, asiamies Riikka Mykkänen 25.8. alkaen, puheenjohtaja Tuula Natunen, yksikönjohtaja Pekka Pellinen, asiamies Johanna Tuovinen, toiminnanjohtaja Matti Pöyry, toiminnanjohtaja Jyrki Wallin Varajäsenet: verksamhetsledare Kristina Moberg, toiminnanjohtaja Vesa Jussila 17.3. saakka, toiminnanjohtaja Juha Häkkinen 17.3. alkaen, toimitusjohtaja Leena Tervonen, erityisasiantuntija Inkeri Toikka, erityisasiantuntija Lauri Kurvonen, verkkosuunnittelija Jaakko Haikonen, järjestöpäällikkö Jukka Sippola, asiamies Martti Kivioja, toiminnanjohtaja Jorma Tilander, lakimies Kati Lehtonen, puheenjohtaja Mikael Jern

Varsinaiset jäsenet: puheenjohtaja Keijo Houhala, varapuheenjohtaja Aulis Huikko, toiminnanjohtaja Katri Ignatius 17.10. saakka, puheterapeutti Minna Sjöberg 17.10. alkaen, yksityissektorin lakimies Iivari Järvinen, lakimies Kati Lehtonen, erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, toiminnanjohtaja Leila Mäkelä, lakimies Anneli Nieminen, varapuheenjohtaja Timo Saranpää, puheenjohtaja Tuomo Tikkanen, erityisasiantuntija Mervi Tolonen Varajäsenet: puheenjohtaja Elisa Heikkinen 17.10. saakka, toiminnanjohtaja Ville Tolvanen 17.10. alkaen, eläinlääkäri Maarit Luukkainen-Soilu, lakimies Hannele Pöyry, erityisasiantuntija Tuovi Manninen, toimintaterapeutti Tarja Nieminen, asiamies Mari Raininko, yrittäjä Petri Manu, pääsihteeri Riitta SaikkonenHeinonen, erityisasiantuntija Päivi Mäkinen Sihteeri: elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman, elinkeinopoliittinen asiamies Vesa Vuorenkoski

Läsnäolo-oikeus:

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA

Matti Mononen (AYJ) asianajaja Timo Salminen (AYJ), puheenjohtaja Keijo Houhala (JSJ), erityisasiantuntija Mervi Tolonen (JSJ), Eero Blåfield 17.3. saakka, Juha Manu 17.3. alkaen (AOVA), varalla Kari Hankia (AOVA)

1. varapuheenjohtaja: Tiina Lehto, 2. varapuheenjohtaja Tero Rinne

Puheenjohtaja: Tuomas Meriniemi 5.2. saakka, Ted Apter 5.2. alkaen

Sihteeri: elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman, elinkeinopoliittinen asiamies Vesa Vuorenkoski

Sihteeri: opiskelija-asiamies Maria Ranta, opiskelija-asiamies Elina Havu

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto

Agronomiliitto Noora Oikarainen, varalla Merja Määttä

Puheenjohtaja: Matti Mononen, varapuheenjohtaja: asianajaja Timo Salminen

Akavan Erityisalat Mika Kesseli, varalla Riina Koivunen

Varsinaiset jäsenet:

Akavan kirkolliset ammattiliitot Anssi Pyykkönen, Johanna Savola, varalla Vesa Engström, Anssi Pyykkönen

Timo Alatalo, toiminnanjohtaja Katri Ignatius 17.10. saakka, puheterapeutti Minna Sjöberg 17.10. alkaen, yksityissektorin lakimies Iivari Järvinen, Jukka Kokkonen, lakimies Heikki Kuusela, lakimies Kati Lehtonen, Matti Mononen, yksikönjohtaja Pekka Pellinen, pääsihteeri Riitta Saikkonen-Heinonen, asianajaja Timo Salminen, erityisasiantuntija Mervi Tolonen, lakimies Tuire Torvela, yrittäjäneuvottelukunnan puheenjohtaja Rauli Johansson 20.6. alkaen Varajäsenet: lakimies Anneli Nieminen, puheenjohtaja Elisa Heikkinen 17.10. saakka, toiminnanjohtaja Ville Tolvanen 17.10. alkaen, eläinlääkäri Maarit Luukkainen-Soilu, Matti Metso, lakimies Hannele Pöyry, lakimies Satu Tähkäpää, puheenjohtaja Tuomo Tikkanen, asiamies Taru Turunen, erityisasiantuntija Päivi Mäkinen, kulttuuritutkija / yrittäjä Merja Isotalo, työsuhdelakimies Riku Salokannel Sihteeri: elinkeinopoliittinen asiamies Mats Nyman, elinkeinopoliittinen asiamies Vesa Vuorenkoski

Julkisen sektorin jaosto

Puheenjohtaja: puheenjohtaja Keijo Houhala, varapuheenjohtaja: erityisasiantuntija Mervi Tolonen

Diakoniatyöntekijöiden Liitto Eeva Louhela, varalla Mari Lehtinen Kirkon nuorisotyöntekijöiden liitto KNT Laura Aronen, varalla Johanna Kahila Luonnontieteiden akateemisten liitto Anna Mäkipää, varalla Salla Niemonen Metsänhoitajaliitto Laura Kakkonen, varalla Salla Rantanen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Risto-Matti Alanko, Minna Oksa, Anna-Kaisa Huotari, Anna Pitkäkoski, Julia Petäjä, varalla Petra Junno, Mira Salminen Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Enni Räisänen, varalla Antti Piispanen Suomen Arkkitehtiliitto Elina Tenho Suomen Ekonomiliitto Katriina Haakana, Tanja Hankia, Janne Lehtonen, Jouni Markkanen, Antti Johansson, varalla Daniel Lahti

Suomen Eläinlääkäriliitto Raisa Kiimamaa, Eini Saaranen, varalla Maria Koskinen Suomen Farmasialiitto Antti Kukkonen, varalla Laura Saarelainen

Ansiomerkit Hopeinen ansiomerkki kultaisin lehvin myönnetty 25.5.2011

Suomen Hammaslääkäriliitto Katja Inhilä, varalla Antti Koskenranta

Immeli Pekka, johtaja Akava

Suomen Lakimiesliitto Eero Blåfield, Matilda Merenmies, varalla Ted Apter, Jenna Tirkkonen

Hopeinen ansiomerkki

Suomen Lääkäriliitto Ninja Savonius Suomen Psykologiliitto Teemu Pauha, Lauri Östman, varalla Lauri Östman, Ville Ritola Suomen Puheterapeuttiliitto Laura Mustonen, varalla Laura Vikkula Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto Heini Wiik, varalla Piritta Jokelainen

myönnetty Akavan hallituksessa 12.4.2011 Impivaara Ari , kehittämispäällikkö Uusi Insinööriliitto Luukkainen Olli, puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö Porokari Pertti, puheenjohtaja Uusi Insinööriliitto Saarikangas Hannu, johtaja Uusi Insinööriliitto Pronssinen ansiomerkki hopeisin lehvin

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Kari Hankia, Paavo Leinonen, Sampo Saarenpää, Anna Keskinen, varalla Juhana Repo

myönnetty järjestötoimikunnassa 18.3.2011

Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat TAJA Eva Tilander

Aralinna Virpi, TtM, toimintaterapeutti Akavan Erityisalat

Tieteentekijöiden liitto Jani Koskela, varalla Mia Weckman

Aro Leena, laboratoriopäällikkö Luonnontieteiden Akateemisten Liitto

Tradenomiliitto

Dahlbom Kalevi, hallintopäällikkö Suomen Ekonomiliitto

Elina Halkola, Jouni Korhonen, Jan Hoffman, varalla Mika Haapsaari, Samu Kotilahti Upseeriliitto Alexander Grandin Uusi Insinööriliitto Sami Lehtinen, Mikko Tuomivirta, Tero Rinne, Olli Vanhoja, Juha Manu, varalla Ville Välimäki Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Inka Vesala, Miiro Jääskeläinen, varalla Miiro Jääskeläinen, Tuula Pietinen

Alaja Jaana, erityisluokanopettaja, KM Opetusalan Ammattijärjestö

Gripenberg Martin, sivistystoimentarkastaja Akavan Erityisalat Grönroos Pirkko, HLL Suomen Hammaslääkäriliitto Heinonen Panu, HLL Suomen Hammaslääkäriliitto Hellberg Jari, majuri Upseeriliitto Jaarva Kaisa, HLL Suomen Hammaslääkäriliitto Jokinen Veijo, majuri Upseeriliitto Kaunonen Timo, lehtori Opetusalan Ammattijärjestö Kivinen Tauno, lehtori Opetusalan Ammattijärjestö Knifsund Ulla, controller Suomen Ekonomiliitto Kotikoivu Kaisa, HLL Suomen Hammaslääkäriliitto Latva-Lusa Jarmo, hallimestari KTK Tekniikan Asiantuntijat

Lempiäinen Pekka, lehtori, TM Opetusalan Ammattijärjestö

Ikonen Sirpa, HLL Suomen Hammaslääkäriliitto

Mylläri Seppo, HLL Suomen Hammaslääkäriliitto

Järvinen Jyrki, terveyskeskuslääkäri Suomen Lääkäriliitto

Nummi Raimo, insinööri Uusi Insinööriliitto

Kantoluoto Virpi, kauppatieteiden maisteri Suomen Ekonomiliitto

Paukkala Erja, VTK Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto

Koivusilta Matti, suunnittelupäällikkö YTY & Valmentajat

Pelttari Sirpa, EHSA-asiantuntija Luonnontieteiden Akateemisten Liitto

Koski Tuija, lastentarhanopettaja Opetusalan Ammattijärjestö

Piipponen Yrjö, lehtori Opetusalan Ammattijärjestö

Koskinen Jouni, kapteeni Upseeriliitto

Rantala Jari, everstiluutnantti, pt luottamusmies Upseeriliitto

Kujala Rauni, erikoislääkäri Suomen Lääkäriliitto

Rissanen Tapio; YTM, tutkija Tieteentekijöiden Liitto

Lehtiniemi, Pasitradenomi, Managing Director Tradenomiliitto

Salmivaara Timo, HLL Suomen Hammaslääkäriliitto

Mattsson Jan, päivähoidon johtaja Talentia

Savola Jaakko, DI Tekniikan Akateemisten Liitto

Moisio Elina, VTM

Seppänen Reijo, lehtori Opetusalan Ammattijärjestö

Myller Pekka, HLL Suomen Hammaslääkäriliitto

Simpanen Matti, VTM Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto Uusitalo Markku, insinööri Uusi Insinööriliitto Vauhkala Vesa, projektipäällikkö Uusi Insinööriliitto Vilhonen Esa, yksikön päällikkö Suomen Ekonomiliitto Pronssinen ansiomerkki Koulutus on tärkeä sijoitus tulevaisuuteen

Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto

Mäkelä Antti, sosiaalityöntekijä Talentia Nupponen Jari, majuri Upseeriliitto Onali Markku, erikoislääkäri Suomen Lääkäriliitto Partanen Markku, tradenomi, tulliylitarkastaja Tradenomiliitto Piela Pasi, YTM Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto

myönnetty järjestötoimikunnassa 18.3.2011

Randell Jukka; erikoislääkäri Suomen Lääkäriliitto

Airola Jyrki, sosiaalityöntekijä Talentia

Rekola Hilkka; HLL Suomen Hammaslääkäriliitto

Alanne Reijo, everstiluutnantti Upseeriliitto

Riikonen Tuomas, filosofian maisteri Opetusalan Ammattijärjestö

Arponen Aki, konservaattori Akavan Erityisalat

Rimpiläinen Ilpo, erikoislääkäri Suomen Lääkäriliitto

Backman Anne, tradenomi, Key Account Manager Tradenomiliitto

Rinne-Ketonen Tuija, laatuinsinööri Uusi Insinööriliitto

Heinilä Juuso, asiakkuusjohtaja Suomen Ekonomiliitto

Rintala Pekka, rahoitusjohtaja Suomen Ekonomiliitto

Hiltunen Seija, sosiaalityöntekijä Talentia

Sihvonen Juhani, majuri Upseeriliitto

Huhtamo Pertti, insinööri AMK Uusi Insinööriliitto

Tasala Sinikka, sosiaalityöntekijä Talentia

Uotila Anuliisa, taitoluisteluvalmentaja YTY & Valmentajat Vakkila Jukka, valmentaja, kouluttaja YTY & Valmentajat Valtanen Mikko, majuri Upseeriliitto Vartiainen Juha; yliopistonopettaja Opetusalan Ammattijärjestö Vettenranta Sirpa, HLL Suomen Hammaslääkäriliitto Virtaranta-Levo Tuula, lastentarhanopettaja Opetusalan Ammattijärjestö Ylitolonen Kalevi, erikoislääkäri Suomen Lääkäriliitto Äyräväinen Timo, HLL Suomen Hammaslääkäriliitto

Vuoden 2011 stipendit Opiskelijastipendi á 600 euroa myönnettiin Akavan järjestötoimikunnassa 31.10.2011 seuraaville henkilöille: Grandin Alexander (Upseeriliitto) Haavisto Joona (Uusi Insinööriliitto UIL) Hakkarainen Jyri (Uusi Insinööriliitto UIL) Jokelainen Piritta (Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL) Korhonen Jouni (Tradenomiliitto TRAL) Oksa Minna (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ) Piispanen Antti (Talentia) Suominen Minna (Uusi Insinööriliitto UIL) Wiik Heini (Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL) Öblom Matias (Upseeriliitto) Akavan hallitus on vuosittain jakanut yhteistyössä vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa Pohjolan rahoittamia tutkimusstipendejä (=Pohjola-stipendit), jotka yhtiö on tarkoittanut akavalaisten tutkimustueksi. Vuonna 2011 Pohjola-stipendi myönnettiin Nea Leinoselle (Agronomiliitto) 2000 euroa ja Anna Hartikaiselle (Suomen Ekonomiliitto SEFE) 2000 euroa. Leinosen pro gradu-tutkimuksessa tarkastellaan etenkin palkitsemisen vaikutusta wordof-mouth -viestintään. Hartikaisen pro gradussa tutkitaan työnantajien panostuksia ja asenteita ekonomien täydentävään koulutukseen ja ammatillisen osaamisen ylläpitoon.

AKAVA Rautatiel채isenkatu 6 00520 Helsinki puh. 020 7489 400 faksi 09 142 595 www.akava.fi 36