Akava ry Yleisesitys
Menestystä ja turvaa yhdessä
Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö.
Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on noin 610 000 jäsentä.
Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä antaa monenlaista turvaa, kuten työ- ja virkaehtosopimukset, neuvottelujärjestelmän, luottamusmiesverkoston sekä oikeudellisia palveluja ja urapalveluja.
Akava, sen jäsenjärjestöt ja neuvottelujärjestöt tekevät yhdessä työtä, jotta akavalaiset menestyvät ja voivat hyvin työurallaan.
Akavan puheenjohtajana toimii Sture Fjäder.
Työelämän turvaverkko Akava-yhteisö osallistuu työelämän lainsäädännön, työttömyys- ja sosiaaliturvan sekä eläkejärjestelmän valmisteluun, osana työelämän turvaverkkoa.
Työelämän turvaverkko
• Henkilöjäsenet • Opiskelijat
Jäsenjärjestöt
Akava-yhteisö osallistuu työelämän lainsäädännön, työttömyys- ja sosiaaliturvan sekä eläkejärjestelmän valmisteluun, osana työelämän turvaverkkoa.
Jäsen
Akava
• Akavalaisten yhteiset asia
• Omaa järjestöä koskevat asiat
Neuvottelu- • Sektorikohtaiset asiat järjestöt
Yhteiskunnallinen vaikuttaja kaikilla toiminta-alueillaan Yhteiskuntapolitiikka Talous- ja veropolitiikka Työelämäasiat Sosiaali- ja terveyspolitiikka Koulutuspolitiikka Työllisyyspolitiikka Elinkeinopolitiikka Järjestö- ja opiskelijatoiminta
Vaikutusvalta perustuu asiantuntijuuteen ja tutkimukseen.
Akava vaikuttaa valtakunnallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla keskusjärjestönä ja jäsenliittojensa kautta.
Tavoitteet
Suomi saa kasvua ja elinvoimaa työllisyydestä
Koulutuksen on aina oltava kannattavaa.
Työuria pidennetään parantamalla työhyvinvointia sekä kehittämällä työelämää, työntekijöiden osaamista, tasa-arvoa ja panostamalla työvoimapalveluihin.
Työn kannustavuutta lisätään alentamalla työhön kohdistuvia veroja.
Julkinen talous on saatava tasapainoon ja kuntoon, kuntalaisille on taattava uudistuksilla hyvät palvelut siten, että henkilöstö otetaan mukaan uudistuksiin. Vahva kasvu ja työllisyys mahdollistavat kestävät julkiset palvelut.
Suomen kilpailukyky rakentuu osaamisesta. Osaaminen ja sen jatkuva parantaminen on varmistettava kaikilla tasoilla. Korkeakoulujen laadullista ja rakenteellista kehittämistä on jatkettava
Organisaatio Liittokokous Työvaliokunta
Hallitus
Elinkeinopoliittinen toimikunta • Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto • Julkisen sektorin jaosto
Järjestötoimikunta Akavan opiskelijoiden valtuuskunta
Puheenjohtajisto
Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta
Sosiaali- ja terveyspoliittinen toimikunta Työelämän toimikunta • Työelämän tutkijat
• Opiskelijoiden työjaosto
Alueverkostot (15) Aluejohtoryhmät
Arvot Jäsenen asialla
Avoin yhteistyĂś Aktiivinen vaikuttaja
Perustietoa akavalaisista
Noin 610 000 jäsentä, joista 112 000 opiskelijoita, kuuluvat 35 jäsenliittoon.
Järjestäytyminen tutkintopohjaista, myös ammattikunnan tai tehtäväaseman mukaan.
Työvoimaan kuuluvien keski-ikä 42 vuotta
Yli puolet naisia
44 prosentilla jäsenistä alle 18-vuotiaita lapsia
Vakituinen työsuhde ja kokoaikatyö 85 prosentilla. Työttömyys lisääntynyt Nuoret naiset usein määräaikaisessa työsuhteessa.
Miesten kokonaisansiot keskimäärin 4 900 euroa, naisten 3 920 euroa. Akavalaiset maksavat lähes puolet valtion ansiotuloverosta.
Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2016* Agronomiliitto Akavan Erityisalat Akavan Yleinen Ryhmä AYR Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl DIFF Ingenjörerna i Finland Esimiehet ja Asiantuntijat YTY Insinööriliitto IL Kirkon Akateemiset AKI Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT KTK Tekniikan Asiantuntijat Kuntoutusalan asiantuntijat Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL Metsänhoitajaliitto Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Professoriliitto Päällystöliitto Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
* Suomen poliisijärjestöjen Liiton SPJL jäsenmäärätiedot ovat huhtikuulta 2016 Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset
5 897 28 714 757 1 803 3 226 10 264 70 119 5 810 1 155 8 928 6 299 7 720 2 459 26 795 121 621 2 462 3 923
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Suomen Ekonomit Suomen Eläinlääkäriliitto Suomen Farmasialiitto Suomen Hammaslääkäriliitto Suomen Lakimiesliitto Suomen Lääkäriliitto
2 391 52 168 2 650 7 897 7 153 16 298 25 516
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL Suomen Psykologiliitto Suomen Puheterapeuttiliitto Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL Suomen Työterveyshoitajaliitto Tekniikan akateemiset TEK Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat Tieteentekijöiden liitto Tradenomiliitto TRAL Upseeriliitto
11 104 7 027 1 550 7 344 1 705 72 020 1 243 7 056 30 450 6 178
23 314 Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL Yhteensä
12 245 4 790 608 051
Esimerkkejä akavalaisista ammateista ja tutkinnoista
lääkäri asiantuntija
meteorologi
diplomi-insinööri museomestari
toimintaterapeutti
tradenomi
opettaja
upseeriagronomi puheterapeutti
fyysikko
työterveyshoitajakirjastonhoitaja lakimies psykologi insinööri tutkija farmaseutti
palopäällikkö lastentarhanopettaja
kääntäjä ekonomi
sosiaalityöntekijä kemisti
arkkitehti
myynnin ja markkinoinnin ammattilainen terveydenhoitaja raja- ja merivartija
ympäristötarkastaja hammaslääkäri professori liikennelentäjä teknikko tuotepäällikkö poliisi metsänhoitaja mikrobiologi siivoustyönjohtaja eläinlääkäri
isännöitsijä
yrittäjä
Akavalaisten työnantajat 2016 1%
3%
7%
Valtio; 6,5 % Kunta; 34,0 % Seurakunta; 1,4 % 34%
Yksityinen; 55,0 Ammatinharjoittajat; 2,6 % Muut; 0,5 %
55%
1%
Lähde: Jäsenliittojen ilmoitukset 2016
Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenmäärät 2015 Yhteensä 2 146 000
27 %
47 %
SAK (1 008 000) STTK (550 000) Akava (589 000)
26 %
Keskusjärjestöjen jäsenmäärissä on mukana työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako
Akavan keskeiset kuntavaalitavoitteet Tulevaisuuden kunta on sivistyskunta • Tulevaisuudessa kaikilla kuntalaisilla on vähintään toisen asteen tutkinto • Laajat sivistyspalvelut ovat kuntien perustehtävä
Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi • Kuntien toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan. • Sosiaali- ja terveyspalveluiden taso, laatu ja saatavuus määritellään valtakunnallisesti. Työnteon edellytyksiä ja kuntien elinvoimaisuutta on parannettava • Kokonaisveroaste ei saa nousta. Palvelumaksut eivät saa aiheuttaa kannustinloukkuja. • Vain elinvoimaiset kunnat voivat tarjota laadukkaat palvelut. Henkilöstön hyvinvointi parantaa tuottavuutta • Henkilöstölle mahdollisuus osallistua oman työn kehittämiseen ja muutosten suunnitteluun. • Lisää henkilöstön täydennyskoulutusta ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.