Akavan EU-tavoitteet 2009-2014

Osaajien Eurooppa Akavan EU-tavoitteet 2009–2014

Sisältö Esipuhe........................................................................................3 1. Uusia pelisääntöjä työmarkkinoille ......................................4 Rahastoihin tehoa.....................................................................5 Laatua työsuojeluun..................................................................5 Tasa-arvosta voimavara.............................................................6 EU-tason kolmikantaa vahvistettava.........................................6 2. Osaaminen ja kestävä kehitys menestyksen avaimet ........7 Unionille uudet koulutustavoitteet ...........................................7 Viherkaulustyöpaikoista kilpailuvaltti.........................................8 3. Talous kuntoon........................................................................9 Verokeinottelu kuriin.................................................................9 Elinkeinopolitiikkaan puhtia..................................................... 10 Yleishyödylliset palvelut turvattava......................................... 10 Lissabonin strategia uudistettava........................................... 11 4. Liikkuvuus korostuu.............................................................. 12 5. EU:sta ulkosuhteiden suunnannäyttäjä.............................. 13 6. Unionin kehittäminen........................................................... 14

ISBN 978-952-5628-19-7

Akava on edistänyt oman jäsenkuntansa etuja EU-tasolla aina Suomen jäsenyyden valmistelusta asti. Se haluaa olla mukana vaikuttamassa myös tulevaisuudessa, ja on siksi linjannut omat EUtavoitteensa vuosiksi 2009–2014.

Tieto, ymmärrys ja osaaminen luovat perustan näiden tärkeiden tavoitteiden saavuttamiselle.

Rakennamme osaajien Eurooppaa

Akava suhtautuu myönteisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Euroopan unioni on Suomen tärkein viiteryhmä, globalisaatioon vaikuttamiskanava ja yhteistyökumppani. Unionin toiminta on ratkaisevaa Suomenkin menestymiselle.

Toinen painopiste on eurooppalaisten osaamistason nostaminen.

Se on avain sekä lamasta nousemiseen että työntekijöiden ja EUmaiden kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Siksi tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatiotoimintaan varattujen määrärahojen osuus tulisi vähintään kaksinkertaistaa EU:n budjetissa.

Euroopan parlamentin vaalit ovat seuraava tärkeä virstanpylväs unionin toiminnassa. Vuosien 2009–2014 vaalikaudesta on tulossa haastava. Ratkaisuja haetaan lamasta selviytymiseen, globalisaation hallintaan, ilmasto- ja ympäristökysymyksiin, väestön ikääntymisen haasteisiin ja osaamistason parantamiseen.

Kolmanneksi EU:n tulee edistää viherkaulustyömarkkinoiden kehitystä, sillä ilmasto- ja ympäristöongelmat kärjistyvät yhä voimallisemmin. Tämä edellyttää, että kaikki työpaikat perustuvat kestävään kehitykseen. Unionin on luotava oma toimenpidepaketti, joka huomioi kestävät lamaelvytyksen keinot, energiatehokkaat työpaikat ja globaalit ilmastoratkaisut.

Jotta näistä haasteista selvitään, Akava vaatii EU:lta toimenpiteitä neljällä rintamalla: työelämän laatua on parannettava, eurooppalaisten osaamistasoa on nostettava, uusien viherkaulustyöpaikkojen syntyä on edistettävä ja talous on saatava kestävälle kasvu-uralle.

Työelämän laadun parantamiseksi Akava haluaa työmarkkinoille lisää eurooppalaisia vähimmäistasoja luovia pelisääntöjä, jotka koskevat työoikeutta, työsuojelua ja työelämän tasa-arvoa. Vähimmäistasot ovat välttämättömiä yhteisillä sisä- ja työmarkkinoilla, jotta kilpailu jäsenmaiden välillä ei vääristy esimerkiksi työehtoja polkemalla. EU:n luomat pelisäännöt takaavat sen, että myös työntekijät hyötyvät suoraan unionista.

Neljänneksi unioni tarvitsee määrätietoisia talouden elvytystoimia lamasta selviytymiseen. Reilu ja kestävään kehitykseen perustuva, mutta avoin talous on ehdoton edellytys työpaikoille.

Unionin tulee myös tiivistää yhteistyötään vero- ja talouspolitiikan kysymyksissä.

Akavan EU-tavoitteiden perustana on ajatus siitä, että unionin perimmäinen tavoite on yksittäisen ihmisen ja työntekijän hyvinvoinnin parantaminen.

Matti Viljanen Akavan puheenjohtaja

1. Uusia pelisääntöjä työmarkkinoille

Työelämän kysymyksissä tarvitaan vähimmäistason säätelyä EU:n yhteisten sisä- ja työmarkkinoiden vuoksi. Sääntelyn tavoitteena on oltava joustavuuden ja turvallisuuden tasapaino.

Unionin on varmistettava, että työaikadirektiivi takaa työaikasuojelun kaikille työntekijöille, kaikki työtehtäviin liittyvä työaika luetaan työajaksi ja enimmäisviikkotyöajat säilyvät kohtuullisina. Direktiivin toimeenpanossa on myös korostettava työehtosopimusten asemaa alakohtaisten erityispiirteiden huomioon ottamisessa.

Lisäksi työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemisdirektiivejä on yhtenäistettävä ja vahvistettava. Komission on myös tehtävä aloite, jolla luodaan puitteet ylikansalliselle työehtosopimustoiminnalle.

Unionin on lisäksi huolehdittava siitä, että • ylikansallinen lakko-oikeus turvataan • vapaata liikkuvuutta estäviä ja suhteettomia työntekijöiden kilpailurajoitussopimuksia rajoitetaan • lähetettyjen työntekijöiden direktiivi uudistetaan, jotta se takaa tasavertaiset työsuhteiden ehdot • työntekijöiden irtisanomissuojaa yhtenäistetään ja vahvistetaan direktiivillä, jotta työntekijöitä ei irtisanota erilaisten säännösten vuoksi • työntekijöiden yksityisyyden suojan vähimmäistaso turvataan työntekijöiden tietosuojaa koskevalla direktiivillä • työntekijät ovat tasavertaisia työsuhteen muotoon katsomatta • ylikansallinen tilaajavastuu toteutuu.

EU:n oltava aktiivinen työelämän toimija!

Rahastoihin tehoa

Laatua työsuojeluun

EU voi myötävaikuttaa työttömyyden torjumiseen sosiaali- ja globalisaatiorahastoillaan. Niiden on huomioitava erityisesti vastavalmistuneiden ja ikääntyneiden työntekijöiden ongelmat.

Päällekäisesti toimivat rahastot pitää yhdistää ja rahoitettavissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon työntekijöiden kohoava koulutustaso.

EU:n tulee myötävaikuttaa hyvään työsuojeluun. Viihtyisät ja vaarattomat työympäristöt ovat myös tuottavia ja kilpailukykyisiä. Olemassa olevaa unionin työsuojelulainsäädäntöä on jatkuvasti päivitettävä jo teknisen kehityksen vuoksi.

Jotta EU:n työllisyystrategia toimisi tehokkaammin, on parhaita käytäntöjä hyödynnettävä ja levitettävä tehokkaammin muun muassa • työaikakysymyksissä, jotta työurat pitenevät ja työaikajoustojen käyttö helpottuu • työn tuottavuuden kasvattamiseksi osaamista ja työelämän laatua parantamalla • työuupumuksen ehkäisemiseksi ja työssä jaksamisen edistämiseksi sekä työhyvinvoinnin parantamiseksi ja ikäjohtamisen tehostamiseksi • ilmasto-, ympäristö- ja energiakysymysten työmarkkinavaikutusten selvittämiseksi • ammattitaitojen kehittämiseksi ja henkilöstön osaamisen parantamiseksi niin, että työnantajan vastuu otetaan huomioon • työmarkkinoiden muutosten ennakoimiseksi sosiaalisesti vastuullisella tavalla.

Unionin tulee erityisesti • painottaa henkistä työsuojelua tapaturmien ehkäisyn lisäksi • käsitellä työsuojelukysymyksiä myös esimiesten näkökulmasta • säätää työpaikkaväkivallan ja –häirinnän estävää EU-lainsäädäntöä • valmistella työergonomiadirektiivi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ehkäisemisestä • säätää tupakkatuotteiden käytön työpaikoilla kieltävä direktiivi • edesauttaa homeongelman poistamisessa • korostaa hyvän etukäteissuunnittelun merkitystä työhyvinvoinnille ja –turvallisuudelle.

Tasa-arvosta voimavara

EU-tason kolmikantaa vahvistettava

• EU:n pitää edistää miesten ja naisten tasa-arvoa sekä syrjimättömyyttä. Tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat paitsi oikeuksia, myös voimavaroja yhteiskunnille ja työpaikoille. Unionin on toimeenpantava miesten ja naisten tasa-arvoa edistävää lainsäädäntöä nykyistä tehokkaammin.

Työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelulla ja EU-tason kolmikannalla on tärkeä rooli erityisesti työelämän kysymyksissä. Yhteistyön takaamiseksi komission tulee antaa järjestöjen neuvoteltavaksi lisää työelämää koskevia aiheita.

Unionin on myös • luotava direktiivi, joka parantaa vanhempainlomaoikeuksia • puututtava työmarkkinoiden lohkoutumiseen miesten ja naisten töihin • nostettava yhdeksi painopisteeksi miesten tasa-arvokysymykset ja –ongelmat sekä laadittava EU:n ensimmäinen miesten tasa-arvo-ohjelma • edistettävä samapalkkaisuutta – sama palkka samanarvoisesta työstä – ja kiinnitettävä huomiota koulutukseensa nähden alipalkattuihin ryhmiin • tehostettava syrjimättömyysdirektiivien toimeenpanoa ja seurantaa

Tämän lisäksi • komission on automaattisesti tehtävä lainsäädäntöaloite, mikäli työmarkkinajärjestöt eivät pääse sopuun kulloisestakin käsiteltävästä asiasta • työmarkkinajärjestöjen kaksikantaisten sopimusten tulee olla sitovia, itse sopimusmenettelyä on selkiinnytettävä sekä on luotava riitojenratkaisumenettely työmarkkinajärjestöjen EU-tason sopimusten tulkintaa varten • Euroopan keskuspankin ja työmarkkinajärjestöjen makrotaloudellista vuoropuhelua on tiivistettävä.

Työelämästä tasa-arvoisempaa myös miehille!

2. Osaaminen ja kestävä kehitys menestyksen avaimet

Osaaminen sekä luovuuden ja innovaatioiden edistäminen ovat tärkeimmät keinot parantaa työllisyyttä ja unionin kilpailukykyä globaalissa taloudessa. Ne ovat myös ratkaisevia lamasta toipumiselle.

Tiedon ja huippuosaamisen takaamiseksi • tutkimus-, koulutus- ja innovaatiomäärärahat on ainakin kaksinkertaistettava. Nykyisin niiden osuus on vain 10 % koko unionin budjetista.

• tutkimuksen osuus jäsenmaiden bruttokansantuotteesta on nostettava kolmesta prosentista neljään • rakennerahastoja pitää suunnata aikaisempaa osaamispainotteisimmiksi ja myös yrittäjyyttä tukeviksi • unionin on turvattava Euroopan teknologia- ja innovaatioinstituutille riittävät voimavarat ja perustettava tulevaisuudessa sen kaltaisia osaamisen verkostoitumiskeskuksia muillekin aloille, kuten lääketieteeseen.

Unionille uudet koulutustavoitteet EU:n on asetettava uudet koulutustavoitteet vuodelle 2020. Vaatimuksena tulee olla, että jäsenmaat käyttävät vähintään kaksi prosenttia BKT:sta korkeakoulutukseen, ja vähintään 80 % oppilaista opiskelee ainakin kahta vierasta kieltä. Myös opettajien koulutustasoa on parannettava. Lisäksi on edistettävä elinikäistä oppimista sekä kehitettävä ammatillista osaamista.

Jos EU-tasoiseen korkeakoulujen ranking-listaukseen päädytään, tulee arvioinnin kohteiden olla monipuolisia. Mittareina on käytettävä esimerkiksi oppimistulosten arviointia ja laadullista työllistymistä. Indikaattoreiden laatimisessa on toimittava yhteistyössä OECD:n korkeakoulutusta arvioivan AHELO-hankkeen kanssa.

Lisäksi unionin on ennakoitava uusia osaamistarpeita ja mahdollisia osaamisvajeita.

Luovuuden ja innovaatioiden edistämiseksi on myös parannettava tekijänoikeuden, lähioikeuksien ja muun henkisen omaisuuden suojaa ja tekijän oikeutta teokseensa.

EU:n koulutus- ja tutkimusvarat tuplattava!

Viherkaulustyöpaikoista kilpailuvaltti Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja ympäristökysymyksissä EU:n on oltava edelläkävijä. Sen on toimillaan vahvistettava kestävää kehitystä, johon kuuluvat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Toimimattomuus koituu kalliiksi ja haitalliseksi ihmisille ja ympäristölle.

Tavoitteeksi on asetettava EU:n työmarkkinoiden muuttaminen kestävän kehityksen periaatteita noudattavaksi viherkaulustyöpaikkojen alueeksi.

Tämä edellyttää, että • energiansäästöä ja energiatehokkuutta parannetaan siten, että vuonna 2020 kulutus on vähintään 20 % nykyistä pienempää • EU tekee kaikkensa, jotta USA, Kiina ja Intia saadaan mukaan Kioton ilmastosopimukseen

• Kööpenhaminan ilmastokokouksessa saavutetaan kunnianhimoiset tavoitteet • ilmasto-, ympäristö- ja energia-alojen tutkimus- ja innovointitoiminta moninkertaistetaan ja hyödynnetään teknologian luomat mahdollisuudet täysimittaisesti • talouden elvytystoimenpiteet suunnataan kestävää kasvua tukevasti • ilmastoratkaisuissa otetaan huomioon maiden erityisolosuhteet, puun käytön lisääminen kestävällä tavalla ja se, ettei saastuttavia työpaikkoja vain siirretä unionin ulkopuolisiin maihin • Kestävän kehityksen periaatteet nivotaan nykyistä paremmin osaksi EU:n talous-, teollisuus- ja muita politiikka-alueita.

Kierrätys, energiansäästö ja ympäristöystävälliset toimintatavat työpaikoille!

3. Talous kuntoon

Unionin talous- ja rahapolitiikka on osoittanut laman yhteydessä vahvuutensa, mutta myös heikkoutensa. Esimerkiksi eurovaluutta on suojannut Euroalueen maiden talouksia taantuman keskellä. Toisaalta jäsenmaiden talouspolitiikan ja lamantorjuntatoimenpiteiden yhteensovittaminen on ollut puutteellista. Taloudellista yhteistyötä on tiivistettävä.

Verokeinottelu kuriin

Tämä edellyttää, että • elvytyspaketit sovitetaan yhteen nykyistä paremmin • vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä kunnioitetaan, jo sen vuoksi että talouden pitkäaikainen kestävyys turvataan • Euroopan keskuspankin itsenäisyyttä ei vaaranneta ja sille annetaan oikeudet pankkivalvontaan • eurovaluutan liittymisehdot pidetään nykyisellään eikä niitä löysennetä, ja uusimpia itäisiä EU:n jäsenvaltioita autetaan muilla tavoin • EU luo johdon palkitsemisjärjestelmille säännöt, jotka kannustavat yrityksen pitkäaikaiseen kehittämistoimintaan, eivät kvartaalikapitalismiin • EU tunnustaa yleiseurooppalaisen palkkajäädytyksen ja palkanalennusten vaarat. Makrotaloudellisesti ei ole järkevää, jos kehitys Euroopassa putoaa keskimäärin alle inflaatiotavoitteen.

Tällä alalla on • luotava lisää vähimmäistasoja etenkin energia- ja ympäristöverotukseen • määriteltävä vähimmäistaso yritysverotukselle, jonka pohjaa on yhtenäistettävä • kiellettävä veroparatiisitoiminta EU:n alueella ja ryhdyttävä tehokkaisiin painostustoimiin alueensa ulkopuolisia veroparatiiseja vastaan • estettävä veronkierto mm. säästödirektiiviä tehostamalla.

EU:lla on oma, asiakohtaisesti merkittävä rooli ja toimivaltaa verotuskysymyksissä. Jo kilpailun vääristymisen poistamiseksi on vahvistettava unionin roolia sisämarkkinoihin liittyvissä verotuskysymyksissä.

Ei kvartaalikapitalismille!

Elinkeinopolitiikkaan puhtia

Yleishyödylliset palvelut turvattava

Lamasta nouseminen, kilpailukyvyn ylläpitäminen ja työpaikkojen lisääminen edellyttää unionilta tehokasta elinkeinopolitiikkaa ja yrittäjyyden edistämistä. Tärkein toimi elinkeinopolitiikan saralla on nykyisten saavutusten puolustaminen. Uusiakin aloitteita tarvitaan.

Yleishyödyllisten yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen turvaamiseksi tarvitaan lainsäädäntöä. Palvelujen turvaamisesta voidaan tehdä joko puitelaki tai alakohtaisia ratkaisuja. Kilpailu- ja sisämarkkinapolitiikan sekä toisaalta yleishyödyllisten palvelujen suhdetta tulee selventää.

Toimissaan unionin on varmistettava, että protektionismin uhka niin sisämarkkinoilla kuin kauppapolitiikassa torjutaan. Kotimaisten tuotteiden suosiminen unionimaissa tyrehdyttää ulkomaisten tuotteiden kysyntää. Unionin tulee toimia avoimuuden puolesta rajamuurien pysyttämistä vastaan.

EU:n tulee • selvittää yleishyödyllisten palvelujen puitedirektiivin tai alakohtaisten ratkaisujen paremmuus ja vastauksen perusteella komission on laadittava asiassa aloite • selventää erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä toisaalta sisämarkkina- ja kilpailupolitiikan rajakysymyksiä.

Lisäksi EU:n on • säilytettävä kilpailupolitiikka vahvana niin, että se tukee yhdenvertaisia toimintaolosuhteita • vähennettävä voimakkaasti kilpailupolitiikan määritelmien mukaisia valtiontukia.

Protektionismi uhka työpaikoille!

10

Lissabonin strategia uudistettava Lissabonin kilpailukykystrategia on osoittautunut puutteistaan huolimatta hyödylliseksi. Se tulee uudistaa, mutta säilyttää entinen perustavoite, jonka mukaan EU on osaamiseen perustuva maailman kilpailukykyisin talous.

Uudistuksessa on huomioitava, että • tasapaino sosiaalisen, ympäristö- ja kilpailukykynäkökulmien välillä säilyy, näkökulmat pitää sovittaa yhteen • jäsenmaiden tavoitesuorituksia seurataan tehokkaasti ja valtioista laaditaan julkisia paremmuuslistoja • Suomen kansalliseen Lissabonin strategian maaraporttiin sisältyy uusia poliittisia avauksia eikä se ole hallinnollinen tilannekatsaus, kuten tähän asti.

EU= osaamiseen perustuva maailman kilpailukykyisin talous

11

4. Liikkuvuus korostuu

Vapaa liikkuvuus on yksi kansalaisten perusoikeuksista, jotka EU on luonut. Käytännön tasolla maasta toiseen liikkuvat työntekijät, opiskelijat, tutkijat ja muut vastaavat ryhmät kohtaavat kuitenkin edelleen esteitä ja ongelmia.

Unionin tulisi • edistää ammattipätevyyksien tunnustamista ja kehittää niitä koskevaa puitedirektiiviä sisällyttäen siihen tarvittaessa uusia ammatteja • panostaa osaamisen liikkumisvapauden edistämiseen • lisätä tutkija-, opettaja-, opiskelija-, harjoittelijavaihto-ohjelmien rahoitusta sekä näiden ryhmien verkostoitumismahdollisuuksia • hyväksyä potilasliikkuvuusdirektiivi potilasturvallisuuden ja – oikeuksien parantamiseksi.

12

Maahanmuuttajien ja monikulttuuristen työyhteisöjen määrä kasvaa. EU:n on edistettävä maahanmuuttajien tasavertaista kohtelua.

Tämän vuoksi unionin pitää edistää • yhdenvertaisia työolosuhteita • syrjimättömyyttä • rotusyrjinnän torjumista • käytännön toimenpiteitä monikulttuuristen työyhteisöjen hyväksi • kotouttamistoimenpiteiden tärkeyttä erityisesti koulutuksessa ja työllisyydessä sekä rakennerahastojen apua kotouttamiselle.

Lisäksi EU:n on selvitettävä, mitä hyötyä YK:n siirtolaisuussopimukseen liittyminen toisi. On myös arvioitava, pitääkö kolmansien maiden kansalaisten oikeuksista EU:ssa säätää direktiivi.

Opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille aidot mahdollisuudet liikkua unionissa!

5. EU:sta ulkosuhteiden suunnannäyttäjä

EU:n on otettava suunnannäyttäjän asema maailmantason kysymyksissä. Sen on ajettava globalisaation hallinnan olennaista vahvistamista.

Venäjän ja EU:n suhteita on lähennettävä ja yhteistyötä lisättävä.

Tavoitteena on oltava yhteiset sisämarkkinat, syvennetty yhteistyö mm. tutkimuksen alueella sekä työmarkkina-asioissa.

Tähän kuuluu muun muassa • YK:n vahvistaminen ja talousneuvoston perustaminen sen osaksi • tuki kansainväliselle työjärjestö ILO:lle ja EU:n liittyminen sen yleissopimuksiin • kansainvälisten rahamarkkinoiden riittävä sääntely ja niiden toiminnan avoimuuden turvaaminen • maailman tärkeimpien keskuspankkien yhteistyön kehittäminen ja maailmantason rahoituslaitosten uudistaminen • suuntaa näyttävän lainsäädännön laatiminen mm. sisämarkkina- ja työelämän kysymyksissä • kunnon työn (decent work), yhteiskuntavastuun ja perusoikeuksien edistäminen; EU:n on tuettava myös palkansaajajärjestöjen ja työnantajien välisiä raamisopimuksia perusoikeuksista • monenkeskisen kauppajärjestelmän ja WTO:n aseman vahvistaminen; ILO:n saatava neuvoa antava asema WTO:ssa.

EU:n tulevasta Itämeristrategiasta on luotava esikuva unionin uudelle makroaluepolitiikalle. Itämeren alueesta on tehtävä todellinen sisämeri, jossa työntekijät, osaaminen ja taloustoimijat liikkuvat vapaasti ja ongelmitta. Tavoitteena tulee olla kukoistava, sivistynyt ja puhdas merialue. Itämeren maiden palkansaajaverkosto BASTUN toimii esikuvana muiden järjestöjen verkostoitumiselle tällä alueella.

13

Unionista hallitun globalisaation veturi!

6. Unionin kehittäminen

Uusi perustamissopimus eli Lissabonin sopimus on edistysaskel, joka voimaan tullessaan tehostaa unionin toimintaa, lisää kansalaisten valitseman Euroopan parlamentin valtaa ja muuttaa perusoikeudet oikeudellisesti sitoviksi. Sopimuksen hyväksyminen ansaitsee täyden tuen ja on ehdottomasti parempi kuin nykytila.

14

Pitkällä tähtäimellä Lissabonin sopimus ei kuitenkaan takaa EU:lle parhaita mahdollisia toimintaedellytyksiä. Siksi • yksimielisestä päätöksenteosta on siirryttävä laajasti määräenemmistöpäätöksiin etenkin työelämän ja verotuksen kysymyksissä • sopimusta on yksinkertaistettava, koska se on edelleen liian monimutkainen • unionin toimivaltaa on lisättävä esimerkiksi talouspolitiikassa, rajat ylittävissä terveyskysymyksissä ja energia-asioissa • Euroopan parlamentin valtaa suhteessa neuvostoon on kasvatettava edelleen • työmarkkinajärjestöille on annettava vähintään lausunnonanto-oikeus Euroopan yhteisön tuomioistuimessa käsittelyssä oleviin tapauksiin • demokratian ja avoimuuden edistämiseksi komissaarit ja neuvoston puheenjohtaja eli EU:n presidentti on valittava vaaleilla Euroopan parlamentin jäsenten lisäksi.

Lisäksi unionin on varmistettava, että yhteisiä päätöksiä myös toimeenpannaan ja noudatetaan tehokkaasti. Mikäli jokin jäsenmaa ei noudata yhteisiä päätöksiä, on unionin oltava valmis ryhtymään toimenpiteisiin.

Komissaarit ja EU-presidentti valittava vaaleilla!

15 Hyv채ksytty Akavan hallituksessa 14.4.2009.

Akava Rautatiel채isenkatu 6 00520 Helsinki puh. 020 7489 400 www.akava.fi