Työstä kasvua Suomeen Akavan tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 by Akava

Työstä kasvua Suomeen

Akavan hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2015-2019 1

SISÄLLYS Työstä kasvua Suomeen 3 1 Julkinen talous tasapainoon ja verotus kannustavaksi

2 Työuriin pituutta työelämää kehittämällä

3 Työelämään lisää turvaa ja pysyvyyttä

4 Tasa-arvoa työpaikoille 12 5 Toimivat työmarkkinat ja tehokkaat työvoimapalvelut

6 Julkisen sektorin rakenteet uudistettava

7 Sosiaali- ja terveyspalvelujen painopiste ennaltaehkäisyyn 19 8 Uskottava eläke- ja sosiaaliturva

9 Sivistys-, koulutus- ja korkeakoulupolitiikka

10 Elinkeinopolitiikalla uusia työpaikkoja

11 Suomi Euroopassa ja maailmalla

Hyväksytty Akavan hallituksessa 5.5.2014 Piirrokset: Samuli Siirala Painopaikka: Libris, 2014 ISBN 978-952-5628-71-5

Työstä kasvua Suomeen Akavan keskeiset tavoitteet hallituskaudelle 2015–2019 Akavan mielestä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli ja julkisen talouden rahoitus voidaan turvata, jos Suomella on rohkeutta uudistaa rakenteita sekä panostaa osaamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Hyvinvointiyhteiskuntamme pelastaminen vaatii lisää työpaikkoja, lisää veronmaksajia, lisää verotettavia työtunteja sekä lisää tuottavuutta. Lähivuosien ja pidemmän aikavälin näkymät ovat haasteelliset Suomen taloudelle. Samalla väestön ikääntyminen rajoittaa työvoiman tarjontaa ja väestön hyvinvointitarpeet kasvattavat voimakkaasti julkisen sektorin menoja. Suomen työllisyysastetavoitteeksi tulee asettaa vähintään 75 prosenttia. Sen saavuttaminen edellyttää ennakkoluulottomia toimenpiteitä työurien pidentämiseksi, työssä jaksamisen parantamiseksi, osaamisen kehittämiseksi sekä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nuorten syrjäytymistä tulee ehkäistä ja erityisesti 55–65-vuotiaiden mahdollisuuksia jatkaa työssä pitää parantaa. Työurat pidentyvät, jos panostetaan hyvään johtamiseen, työelämän laatuun, ikäohjelmiin ja kaikenikäisten sekä osatyökykyisten työn arvostamiseen. Painopiste siirretään työttömyyden alkupuolelle siten, että henkilön jäädessä työttömäksi hänen palvelutarpeensa arvioidaan yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Työn tekemisen kannusteista on huolehdittava ja on varmistettava, että verotus tukee työllistymistä ja elinkeinoelämän vahvistamista.

Suomen kilpailukyky rakentuu jatkossakin osaamisesta. Jokaisen suomalaisen on saatava tasavertaiset mahdollisuudet oppia ja hyötyä osaamisestaan läpi työuran ja elämän. Suomen osaamistason on jatkuvasti noustava julkisen talouden tilanteeseen katsomatta. Hallitus valmistelee työlainsäädäntöön, työelämän kehittämiseen ja työelämän sosiaalivakuutukseen liittyvät linjaukset ja lainsäädäntömuutosesitykset kolmikantaisesti työmarkkinaosapuolten kanssa.

Suomen kilpailukyky rakentuu osaamisesta.

Akavan keskeiset tavoitteet vuosille 2015–2019 1 Julkinen talous saatetaan tasapainoon ja talous kasvuun. 2 Työn kannustavuutta lisätään alentamalla työhön kohdistuvia veroja. 3 Suomalaisten osaamistason jatkuva parantuminen varmistetaan kaikilla tasoilla. Jatketaan korkeakoulujen laadullista ja rakenteellista kehittämistä. 4 Kansallisten t&k-panostusten osuus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, jotta kansantalous voidaan tasapainottaa osaamispohjaisen viennin lisäyksellä. 5 Yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan, yritystukijärjestelmää uudistetaan ja infrastruktuurin toiminta turvataan. 6 Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus toteutetaan ja kuntauudistusta jatketaan vähentämällä kuntien määrää. Valtion aluehallinto uudistetaan. 7 Työuria pidennetään parantamalla työhyvinvointia ja turvaamalla työterveyshuollon ja opiskelijaterveydenhuollon toimintaedellytykset. Erityishuomiota kiinnitetään ennaltaehkäiseviin toimiin. 8 Ammattiliitoille säädetään kanneoikeus työelämäasioissa ja lisätään voitollisten yritysten vastuuta irtisanottavista.

1 Julkinen talous tasa painoon ja verotus kannustavaksi Julkinen talous saatetaan tasapainoon ja talouskasvu vakaalle pohjalle. Julkisen talouden sopeuttamista jatketaan tulevalla vaalikaudella tukemalla osaamiseen perustuvaa talouskasvua ja työllisyyttä turvaten julkisten palveluiden riittävä saavutettavuus ja laatu. Julkisen talouden tasapainottamiseksi tehdään edelleen rakenteellisia uudistuksia. Julkisen talouden kestävyys varmistetaan kasvulla ja työllisyydellä, vahvistamalla julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä tehtävien priorisoinnilla.

Kannustava verotus

Verotusta kehitetään ensisijaisesti kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Ansiotuloverotusta lasketaan asteittain EU-15 -maiden tasolle kaikissa tuloluokissa. Ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste lasketaan 50 prosenttiin. Ansiotuloverotuksen veroperusteisiin tehdään inflaatiotarkistuksia yleistä ansiokehitystä vastaavasti kaikissa tuloluokissa. Väliaikaiseksi tarkoitettu ns. solidaarisuusveroporras poistetaan vuonna 2016. Jatketaan kannustinloukkujen purkamista. Asumistukea kehitetään yhdessä ansiotulovähennyksen ja työtulovähennyksen kanssa tavoitteena purkaa kannustinloukkuja nykyistä kustannustehokkaammin. Työtulovähennys valtion verotuksessa porrastetaan huollettavien lasten lukumäärän mukaan siten, että korotettua vähennystä saisi pienempituloinen puoliso. Näin lievennetään yksinhuoltajien kannustinloukkuja ja edistetään äitien työssäkäyntiä. Yhteisöverotuksen kilpailukyky suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme varmistetaan. Selvitetään mahdollisuudet kehittää yhteisöverotusta siten, että jatkuvasti työllisten määrää lisäävien yritysten voittoja verotettaisiin kannustavasti verrattuna voiton nostamiseen ulos yrityksestä. Yritysten voittojen kanavoiminen työllistäviin investointeihin auttaisi rakentamaan uutta talouskasvua. Kulutus- ja haittaveroja korotetaan tarvittaessa maltillisesti samalla kun ansiotuloverotusta kevennetään. Kulutusverojen korotukset kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan haittaveroihin, kuten alkoholi- ja tupakkavero sekä ympäristöveroihin. Kotitalousvähennys palautetaan vuoden 2011 tasolle. Vähennyskelpoista olisi 60 prosenttia työkustannuksista ja vähennyksen enimmäismäärä 3000 euroa. Kotitalousvähennystä kehitetään niin, että siivous-, hoito- ja hoivapalveluiden käyttö lisääntyy.

Työssäkäyvän mahdollisuuksia järjestää alentuneen toimintakyvyn omaavan omaisen hoitoa parannetaan erityisellä omaishoitovähennyksellä verotuksessa. Vähennyksellä korvataan ostettua hoito- ja hoivatyötä, joka tehdään ikääntyneiden vanhempien, vaikeasti sairaiden lasten tai puolison hyväksi. Harmaan talouden torjumiselle laaditaan jatko-ohjelma, jossa vuosittaisten verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen sekä takaisinsaatujen rikoshyötyjen tavoitemäärä kaksinkertaistetaan nykyisestä tasosta (300–400 miljoonaa euroa). Resursseja lisätään sekä verotarkastuksiin että harmaan talouden seurantayksikköön. Lisäksi luodaan ilmiantajien suojelujärjestelmä ja kovennetaan sakkoja harmaan talouden toimijoille. Verotuksen toimeenpanoa parannetaan, mikä tehostaa samalla harmaan talouden torjuntaa. Korvauksettomia ylitöitä käsitellään jatkossa osana harmaata taloutta.

Vahva kasvu ja työllisyys luovat kestävän julkisen talouden.

Työuriin pituutta

työelämää kehittämällä

Työuria pidennetään monilla eri toimenpidekokonaisuuksilla. Ammattitaitoa ylläpidetään ja vahvistetaan koko työuran ajan.

Työaikojen vastattava työelämän tarpeita

Käynnistetään selvitys työaikalain toimivuudesta asiantuntijatyössä. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa keinoja, joiden avulla kaikki työtai virkasuhteessa tehtävä asiantuntijatyö tulee samanarvoiseen asemaan, siihen katsomatta, missä ja milloin työ fyysisesti tehdään. Lisäk-

si varmistetaan, että työntekijällä on riittävä palautumismahdollisuus kaikessa työnantajan lukuun tehtävässä työssä ja matkustamisessa. Työaikajoustojen ehtojen ja edellytysten turvaamiseksi työaikapankkijärjestelmän pääpiirteet, säästetyn vapaan käyttöoikeus ja siihen liittyvät muut työaikasuojelun vähimmäisehdot kirjataan lakiin. Lainsäädännöllä edistetään muidenkin joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönottoa, toimivuutta ja seurantaa. Työnantajan on vuosittain selvitettävä henkilöstölle, kuinka työajan seuranta on järjestetty ja varmistettava, että se kattaa kaikki työntekijät – katsomatta siihen, missä ja milloin työ tehdään.

Osittaisen työkyvyn hyödyntämiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi säädetään työntekijän oikeudesta osa-aikatyöhön terveydellisillä ja sosiaalisilla syillä. Kriteereissä huomioidaan työuran pituus ja mahdollisuudet muokata työtä.

Työterveyshuoltoa vahvistetaan ja psykososiaalisen työsuojelun valvontaa parannetaan

Työterveyshuollon ja opiskelijaterveydenhuollon asema ja rahoitus turvataan sote-uudistuksessa. Opiskelijaterveydenhuolto nähdään osana työurien pidentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. YTHS-malli laajennetaan kattamaan ammattikorkeakouluopiskelijat. Opiskeluterveydenhuollon rahoitus siirretään sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksesta työtulovakuutukseen. Työkykyä uhkaaviin tekijöihin, kuten liiallinen työsidonnaisuus, informaatiotulva, kiire sekä jatkuvat kehittymis- ja muutospaineet, kehitetään lainsäädännöllisiä, työsuojeluvalvontaan liittyviä ja työpaikkakohtaisia ratkaisuja, joiden tukena on riittävästi tutkittua tietoa. Psykososiaalisen kuormituksen ja sen ennaltaehkäisyn tutkimukseen kohdennetaan resursseja lisäämällä Työterveyslaitoksen pitkäkestoisia tutkimusohjelmia. Kaikkien henkilöstöryhmien oikeus olla mukana työsuojeluyhteistyössä ja valita heitä edustava työsuojeluvaltuutettu turvataan laissa. Henkilöstöryhmien määrittelyn on tapahduttava työsuojeluyhteistyössä vastaavalla tavalla kuin työpaikan muussa yhteistoiminnassa. Työnantajan velvoitteita puuttua työssä kiusaamiseen, häirintään ja muuhun psyykkiseen väkivaltaan samoin kuin fyysiseen väkivaltaan täsmennetään lainsäädännössä. Sama koskee väkivaltatilanteiden tilastointia ja jälkihoitoa. Työelämä 2020 -hanketta jatketaan toimiala-, alue- ja työpaikkakohtaisen työhyvinvointi-, johtamis- ja muun kehittämistyön tueksi. Tavoitteena on, että työpaikkojen saatavilla on ajantasaisia ja mahdollisimman konkreettisia asiantuntijapalveluja, erityisesti johtamisen ja esimiestyön tueksi. Työpaikan kosteusvauriomikrobien aiheuttamat terveysongelmat saatetaan tapaturmavakuutus- ja ammattitautilaissa säädetyn turvan piiriin. Kosteusvaurioista aiheutuvien terveyshaittojen tutkimusta ja hoitoa varten perustetaan yliopistosairaaloiden yhteyteen osaamiskeskuksia, jota vastaavat myös koulutuksesta.

Kaikilla henkilöstöryhmillä pitää olla oikeus valita työsuojeluvaltuutettu, joka edustaa heitä.

3 Työelämään lisää turvaa ja pysyvyyttä Lainsäädäntöä täydennetään siten, että työnantajan vastuu muutosturvan rahoituksesta lisääntyy tilanteissa, joissa voitolliset yritykset irtisanovat tuotannollistaloudellisin perustein. Irtisanominen on työnantajalle nyt liian helppo ja halpa tapa reagoida muutoksiin ja siirtää liiketoimintariskiä työntekijöiden kannettavaksi.

Ammattiliitoille kanneoikeus työelämäasioihin

Harmaaseen talouteen puuttumiseksi ja työntekijöiden taloudellisen ja oikeudenkäyntiriskin pienentämiseksi säädetään laki työelämän ryhmäkanteesta, jossa ammattiliitto voi laittaa kanteen vireille henkilön puolesta.

Palkansaajan asemaa vahvistetaan kaikissa työsuhdemuodoissa

Säädetään irtisanoutumismahdollisuus yli kuusi kuukautta kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin, jotta työntekijällä on parempi mahdollisuus rakentaa eheää työuraa ja tarvittaessa vaihtaa työpaikkaa. Työsuhteen määritelmää laajennetaan myös niihin, jotka työskentelevät toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa. Työpaikanvaihto ei saa hankaloitua kilpailukieltosopimuksen tai vastaavan rajoituksen vuoksi. Lainsäädäntöä muutetaan siten, että kilpailukieltosopimuksen käyttömahdollisuus työ- ja virkasuhteiden sekä niihin rinnastettavien palvelussuhteiden jälkeisenä aikana poistuu. Aloitetaan lainsäädäntöhanke, jossa tavoitteena on, että kaikki työtai virkasuhteessa tehtävä työ on samanarvoisessa asemassa siihen katsomatta, missä työ tehdään.

Kilpailukieltosopimukset eivät saa hankaloittaa työpaikan vaihtoa.

4 Tasa-arvoa työpaikoille Vanhempainvapaajärjestelmää uudistetaan ottamalla käyttöön nk. 6+6+6 -malli. Vanhempien yhteinen 6 kuukauden jakso voidaan käyttää osa-aikaiseenkin työntekoon, myös jaksotetusti kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Lisäksi säädetään perhevapaalta palaavan työntekijän jälkisuojasta.

Täsmätoimia perusteettomien palkkaerojen kitkemiseksi

Tasa-arvolain perusteella kielletyn syrjinnän poistamiseksi tasa-arvovaltuutetulle säädetään oikeus nostaa kanne syrjityn puolesta. Lisäksi otetaan käyttöön vapaaehtoinen sovittelumenettely. Valmistellaan palkkaohjelma, joka parantaa koulutettujen, naisvaltaisilla aloilla työskentelevien naisten palkkausta. Samapalkkaohjelmaa jatketaan ja sen resursseja kohdennetaan uudelleen. Aiempien ohjelmien rahoituksella toteutettujen tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia ja niiden tuottamaa osaamista viedään työpaikoille luomalla yhden luukun palvelupiste, josta henkilöstön edustajat, työpaikat, palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestöt saavat maksutonta neuvontaa oman toimintansa kehittämiseksi. Tasa-arvopolitiikan koordinaatiota vahvistetaan. Hajanaiset ja päällekkäiset toiminnot eri ministeriöissä ja laitoksissa kootaan yhteen tasaarvoasioita koordinoivaksi kolmikantaiseksi neuvottelukunnaksi. Pörssiyritysten hallitusten sukupuolikiintiöistä säädetään lailla, mikäli itsesääntely ei tuota tuloksia vuoteen 2018 mennessä.

Perhevapaiden 6+6+6-malli parantaa tasa-arvoa ja tuo joustavuutta perheiden arkeen.

â&#x20AC;&#x192; 13

Toimivat työmarkkinat ja tehokkaat työvoima palvelut

Nuorten syrjäytyminen estettävä

Nuorten putoaminen koulutuksesta perusasteen jälkeen ja syrjäytyminen vaativat ennalta ehkäiseviä toimia. Nuorille tulee velvollisuus osallistua koulutukseen tai koulutukseen valmentavaan toimintaan 18 ikävuoteen asti. Varmistetaan riittävästi monipuolisia koulutuspaikkoja opintojen suorittamiseen sekä oppilaitoksen tarjoama riittävä pedagoginen tuki. Tuki- ja ohjaustoimille taataan riittävät resurssit. Nuoren tuki ja ohjaus yhden luukun periaatteella varmistetaan, jolloin päävastuutaho on määritelty selkeästi.

Ammatinvalinnan ohjausta kehitetään ja tehostetaan. Lisäksi varmistetaan, että nuoret saavat kesätyö- ja harjoittelupaikkoja.

Parempia työvoimapalveluita korkeakoulutetuille

Varmistetaan, että kaikissa TE-toimistoissa on nimetty vastuuhenkilö, joka perehtyy korkeasti koulutettuun asiakaskuntaan ja heidän palvelutarpeisiinsa. Korkeakouluille taataan kattavat ja laadukkaat ura- ja rekrytointipalvelut, joiden avulla sujuvoitetaan nuorten siirtymistä työelämään ja vahvistetaan ammatti-identiteettiä. Yhteistyötä korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelujen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tiivistetään luomalla korkeakoulutettujen ohjaus- ja neuvontapalveluista vastaaville tiivis keskinäinen yhteydenpitofoorumi ja hyvät mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen.

Korkeasti koulutettujen työttömien työvoimapalveluja tehostetaan.

Julkisissa työvoimapalveluissa lisätään korkeasti koulutetuille työttömille työnhakijoille tarjolla olevien laadukkaiden henkilökohtaisten palveluiden käyttöä työmahdollisuuksista tiedottamisessa, työnväli-

tyksessä, valmennuksissa, koulutuksissa sekä osana palvelutarpeen arviointia. Palvelut voivat olla yksityisesti tai julkisesti tuotettuja. Ostopalveluilla tavoitellaan tuloksellisuutta, mikä on otettava huomioon myös hinnoittelussa. Julkisten työvoimapalveluiden kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan, varsinkin ostopalveluissa, esimerkiksi tulokseen eikä niinkään suorittamiseen perustuvalla palkitsemisella.

Laatua ja läpinäkyvyyttä ennakointityöhön

Nuorten ikäluokkien sekä aikuisväestön koulutuksen ennakointijärjestelmistä muodostetaan yhteensopiva ja kokonaisuuden huomioonottava järjestelmä. Saatu ennakointitieto hyödynnetään tehokkaammin päätöksenteossa. Varmistetaan, että ennakointitiedon käyttö on läpinäkyvää koulutustarpeen määrittelyssä niin, että ulkopuoliset tahot pystyvät havainnoimaan täsmälliset syy- ja seuraussuhteet sekä ennakoinnin lopputulokseen vaikuttaneet tekijät. Ennakointijärjestelmään vakiinnutetaan skenaariotyöskentelyn vaihe, jossa työvoimatarvetta arvioidaan monipuolisesti toimialojen ja koulutuksen laadullisen kehittymisen, työmarkkinoiden kehittämisen ja koulutuspoliittisten tavoitteiden näkökulmasta. Työhön otetaan sidosryhmät laajasti mukaan.

Maahanmuuttajien osallistamiseen panostuksia

Maassa pysyväisluontoisesti asuvien maahanmuuttajien osaamis- ja koulutustasoa nostetaan nykyistä järjestelmällisemmin. Heidän työllistymistään edistetään ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymisen esteitä raivataan. Kiinnitetään huomio niihin ryhmiin, joilla on suurin riski jäädä koulutusta vaille. Tuetaan maahanmuuttajien tasa-arvoisen kohtelun lisääntymistä ja varmistetaan, että heillä on samat työsuhteen ehdot kuin muilla.

Koulutuksen ennakointijärjestelmän laatua ja läpinäkyvyyttä kehitetään.

6 Julkisen sektorin rakenteet uudistettava Kuntauudistusta jatkettava

Meneillään olevaa kuntauudistusta jatketaan ja tehostetaan. Kuntien määrää vähennetään edelleen. Laadukkaammat koulutus-, kaavoitus-, ja elinkeinopalvelut edellyttävät vahvoja peruskuntia, jotka selviytyvät pitkäjänteisesti velvoitteistaan. Kunnan on selvitettävä kuntien yhdistymistä, jos kasvatus- ja opetuspalveluiden saavutettavuus jää kunnassa alle maan keskiarvon. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja mukanaoloa lisätään muutosprosesseissa. Kuntien lakisääteisten tehtävien määrää vähennetään, jotta tulevaisuudessa voimavarat riittävät keskeisten tehtävien hoitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluiden palvelukokonaisuus ja niiden saavutettavuus määritellään lainsäädännössä. Samalla määritellään taso- ja laatukriteerit. Myös palveluiden toteuttamistapoja ja vastuukysymyksiä arvioidaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen toteutus varmistetaan

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus toteutetaan viiden sote-alueen mallin pohjalta, jossa yhdistetään perus- ja erikoistason sosiaalija terveyspalveluiden järjestäminen ja rahoittaminen. Palveluiden järjestäminen, rahoittaminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan niin, että sama organisaatio vastaa sekä palveluiden rahoituksesta että niiden laadullisesta ja tehokkaasta järjestämisestä koko vastuuväestölle. Palveluja tuottavat edelleen kunnat, kuntayhtymät, yksityiset tuottajat, järjestöt, säätiöt ja valtio. Uudistuksessa parannetaan yksityisen sektorin mahdollisuuksia tulla mukaan julkisen järjestämisvastuun alaiseksi tuottajaksi, jolloin asiakkaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja raha seuraa potilasta vaikuttavammin kuin nykyjärjestelmässä. Vaikuttavuuden arvioinnissa huomioidaan yhteiskunnan ja veronmaksajien kokonaisetu esimerkiksi verokertymän ja toimintavarmuuden osalta. Rakenneuudistus kytketään rahoituksen uudistamiseen niin, että rahoituslähteet säilytetään edelleen monikanavaisina, jolloin rahoitus tulee jatkossakin verotuloina, työnantajilta, työntekijöiltä, opiskelijoilta sekä asiakasmaksuina. Kuntien ja valtion rahoitusvastuut selkeytetään. Uudistuksen yhteydessä selvitetään muitakin vastuunsiirtoja sote-alueille, kuten esimerkiksi matkakorvausten ja lääkinnällisen kuntoutuksen osalta.

Henkilöstö otetaan mukaan julkisen sektorin rakenteiden uudistamiseen.

Valtionhallintoa ja aluehallintoa uudistetaan

Ministeriöt yhdistetään yhteisen valtioneuvoston kanslian alaisiksi osastoiksi. Henkilöstöä ei saa kuitenkaan siirtää vasten tahtoaan ja palkkausjärjestelmästä tehdään oikeudenmukainen.

Valtionhallinnossa otetaan käyttöön päätösten vaikutusten arviointi eri lähtökohdista. Näin saadaan eri uudistusten ja päätösten todelliset vaikutukset esille. Tavoitteena on laadukkaampi valmistelu ja päätöksenteko. Maakuntajaosta tehdään perusjako aluehallinnolle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia ja aluehallintovirastoja yhdistetään. Kaikista ELY:istä tehdään täyden palvelujen ELY:jä ja niiden määrää vähennetään. Valtionhallinnon palvelujen keskittämisessä huolehditaan saatavuudesta ja kattavuudesta. Aluehallintoa uudistetaan asiakkaan ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta. Kansalaisen kannalta on selkeintä, että valtion aluehallinto noudattaisi eri palveluissaan samoja rajoja, esimerkiksi jaottelu turvallisuuteen liittyviin sekä elinkeino- ja työllisyyspalveluihin. Suomeen perustetaan Euroopan neuvoston suosituksen mukainen riippumaton tuomioistuinvirasto, joka vastaa tuomioistuinten resursoinnista ja hallinnosta. Tavoitteena on turvata tuomioistuinten riippumattomuus ja saattaa tilanne muiden Pohjoismaiden tasolle. Tuomioistuimet ovat ainoa oikeuslaitoksen osa-alue, jolla ei ole itsenäistä keskushallintoviranomaista. Oikeudenhoidon uudistamista varten asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea suunnittelemaan oikeusvaltion tulevaisuutta ja siihen vaadittavia uudistuksia. Parlamentaarisen komitean avulla saadaan suunnitelmallisuutta sekä vaali- ja hallintokausien ylittävää jatkuvuutta oikeudenhoitoon tarvittaviin määrärahoihin.

Valtion aluehallinnon rakenteita uudistetaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen painopiste ennaltaehkäisyyn

Terveyspolitiikan painopiste siirretään ennaltaehkäisyyn ja väestön terveyden edistämiseen. Tavoitteeksi asetetaan, että Suomesta tulee ennaltaehkäisevän terveydenhuollon mallimaa. Tarvittavat resurssit saadaan nostamalla koko terveydenhuollon tuottavuutta sekä ennalta ehkäisevien toimenpiteiden kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, erityisesti huomioiden terveyden sosiaalisen epätasa-arvon poistaminen, otetaan osaksi yhteiskuntapolitiikan päätöksentekokulttuuria kaikilla hallinnonaloilla ja päätöksenteon tasoilla. Potilaan pääsy hoitoon ilman aiheetonta viivettä edistää terveyden palautumista, toimintakykyä ja hyvinvointia.

Suomesta tehdään ennaltaehkäisevän terveydenhuollon mallimaa.

Koko väestölle turvataan yhdenvertainen mahdollisuus sosiaalista hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukeviin ja sosiaalisia ongelmia ja sairauksia ehkäiseviin palveluihin. Ikääntyvän väestön palvelujen painotus siirretään laitoshoidosta avohuollon palveluihin kehittämällä sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja palveluohjausta. Lapsiperheille tarkoitetut moniammatillisen tuen ja lastensuojelun ehkäisevät palvelut koordinoidaan nykyistä tehokkaammin. Näitä ovat esimerkiksi neuvolapalvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, lapsiperheiden kotipalvelu, neuvolapsykologin ja neuvolan perhetyöntekijän palvelut ja aikuisten päihdehoitopalvelut. Turvataan kuntien lapsi- ja nuorisotyön resurssit ja kehitetään kolmannen sektorin ja kansalaisjärjestöjen täydentäviä palveluita. Nyt sijoitetut resurssit vähentävät sosiaalisten ongelmien kustannuksia tulevaisuudessa. Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle nuorelle turvataan alueellisesti kattava ja yhdenvertainen opiskeluterveydenhuolto.

8 Uskottava eläke- ja sosiaaliturva Eläkejärjestelmään tehtävät muutokset valmistellaan jatkossakin kolmikantaisesti. Valmistelussa kiinnitetään huomiota säännösten ja eläkejärjestelmän pitkäjänteisyyteen. Huolehditaan siitä, että työeläkkeitä varten kerättyjä varoja käytetään ainoastaan työeläkelainsäädännössä määriteltyihin tarkoituksiin. Työeläkevarat tulee edelleen sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti myös valmisteltavana olevassa työeläkelaitosten vakavaraisuusuudistuksessa. Eläkelaitosten tehokkuuden lisäämiseksi kehitetään järkevää kilpailua eläkelaitosten välillä. Kilpailu ei kuitenkaan saa haitata eläkejärjestelmän ydintehtävien hoitamista vakuutettujen kannalta. Kilpailun tarkoituksena ei myöskään saa olla hajautetun järjestelmämme toimijoiden vähentäminen. Yhdistetään vakuutuskassa- ja eläkesäätiölaki yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.

Sosiaaliturvaa kehitetään

Painopiste siirretään pitkäaikaistyöttömyyden tukitoimista työttömyyden alkupuolelle siten, että henkilön jäädessä työttömäksi hänen palvelutarpeensa arvioidaan yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös yksityisen sektorin osaamista. Työnteko on ensisijainen keino turvata toimeentuloa. Sosiaaliturva takaa riittävän toimeentulon työnteon katkoksissa ja yhdessä sosiaalija terveydenhuolto- sekä työvoimapalvelujen kanssa tukee työhön paluuta. Lähtökohtaisesti työnteon tulee aina olla sosiaaliturvalla elämiseen verrattuna taloudellisesti kannattavampaa. Työttömyysturvan rahoitus ylläpidetään etuudet turvaavalla tasolla ja nykyinen kassajärjestelmä säilytetään. Työttömyysturvaa kehitetään edelleen aktiivisuutta suosivaan suuntaan. Erityisesti tulee tarkastella omaehtoisen kouluttautumisen vaikutusta työttömyysetuuteen. Järjestelmässä tulee karsia elementit, jotka turhaan aiheuttavat etuuden menetyksen tilanteissa, joissa vakuutettu pyrkii kouluttautumalla parantamaan työmarkkina-asemaansa.

Työnteko on ensisijainen keino turvata toimeentuloa.

9 Sivistys-, koulutus- ja korkeakoulupolitiikka Koulutus ja tutkimus nähdään keskeisenä investointina Suomen tulevaisuuteen. Laadukkaasta koulutusketjusta varhaiskasvatuksesta alkaen on huolehdittava. Koulutusjärjestelmän kehittämistä koskevissa ratkaisuissa varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus nostaa omaa koulutustasoaan ja osaamistaan läpi työuran ja elämän – asuinpaikastaan ja varallisuudestaan riippumatta. Koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmä kannustaa parantamaan koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta.

Koulutus on tärkeä sijoitus tulevaisuuteen.

Käynnistetään kehittämis- ja tutkimushanke digitalisaation vaatimusten huomioimiseksi koulutusjärjestelmässä, tutkimuksessa sekä aikuis- ja täydennyskoulutuksessa. Suomalaisten työmarkkinoiden jakoa miesten ja naisten aloihin puretaan koulutuspolitiikan keinoin. Lapsille on annettava tasa-arvokasvatusta jo varhaiskasvatuksesta alkaen. Tämä edellyttää muun muassa opetustehtävissä toimivien täydennyskoulutusta sekä eri oppimismenetelmien ja oppimateriaalin sukupuolivaikutusten kehittämistä. Lukiokoulutuksen kehittämisessä varmistetaan sekä laaja että syvä yleissivistävyys keskeisimmissä aineissa. Lukiokoulutuksen osaamistavoitteita ja pedagogiikkaa kehitetään sen omista lähtökohdista. Toisen asteen sisäistä yhteistyötä lisätään mahdollisuuksien mukaan edellä mainittujen reunaehtojen puitteissa.

Laatua ja vaikuttavuutta korkeakoulutukseen

Korkeakouluopintoja varten luodaan osa-aikaisen opiskelijan status, jonka opintososiaaliset edut poikkeavat kokopäiväisen opiskelijan eduista. Tavoitteena on taata joustavat opiskelumahdollisuudet erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Muutos huomioidaan korkeakoulujen rahoituksessa ja toimintaedellytyksissä. Tavoitteeksi asetetaan, että, vuonna 2019 kaikista korkeakouluopiskelijoista 80 prosenttia valmistuu tavoiteajassa ja että kaikki suorittavat ainakin alemman korkeakoulututkinnon. Jokaisella kandidaattitutkinnon suorittaneella on oikeus palata suorittamaan ylempi korkeakoulututkinto 2–4 vuoden kuluessa alemman korkeakoulututkinnon suorittamisesta. Korkeakoulutuksen rahoitus palautetaan viime vuosina tehtyjä leikkauksia edeltävälle tasolle ja rahoitusindeksit toteutetaan jatkossa täysmääräisinä. Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteellisesti. Korkeakoulutuksen tehokkuuden lisäämisestä säästyvät varat käytetään koulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämiseen. Korkeakoulutuksen rahoituspohjaa laajennetaan antamalla korkea-

kouluille oikeus periä lukukausimaksuja EU-ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta ja lisäämällä täydennyskoulutuksen myyntiä. Hallituskauden aikana tarkastellaan kokonaisvaltaisesti koulutuksen rahoituspohjan kestävyyttä ja tehdään selvitys, miten voidaan turvata koulutusjärjestelmän kestävä rahoitus kasvavien osaamistarpeiden toimintaympäristössä. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen duaalimallirakenne säilytetään nykyisellään. Yhteistyötä lisätään sekä korkeakoulusektorien sisällä että niiden välillä nykyisen korkeakoululainsäädännön puitteissa. Yhteistyötä tiivistetään alueilla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä tukipalveluissa. Hyödynnetään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön infrastruktuurien yhteiskäyttöä ja yhteistyömahdollisuuksia. Yksittäisiä lainsäädännöllisiä ja esimerkiksi verotukseen liittyviä yhteistyön esteitä selvitetään ja poistetaan. Yliopistot jatkavat toimintansa voimakasta profilointia.

Kannustetaan osaamisen kehittämiseen

Suunnitteilla olevat erikoistumiskoulutukset toteutetaan kaikilla aloilla. Kohtuuhintaiset koulutukset perustuvat työelämän tarpeisiin. Konsortioiden kokoonpanot laaditaan niin, että varmistetaan työelämän tarpeiden välittyminen. Omaehtoisen täydennyskoulutuksen menot säädetään henkilöverotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoiseksi menoksi. Työntekijä voi vähentää verotuksessa työtuloistaan itse maksamansa ammattitaitoa ylläpitävän ja kehittävän koulutuksen kustannukset. Myöskään työantajan kustantamaa osaamisen kehittämistä ei lasketa työntekijälle verotettavaksi tuloksi. Yksilön mahdollisuuksia osallistua maksulliseen täydennyskoulutukseen vahvistetaan sopimalla kolmikantaisesta rahoitusmallista, joka tukee koulutuksen kehittämistä kysynnän mukaan.

Sivistykselliset palvelut kuuluvat kaikille

Vapaan sivistystyön tehtävää vahvistetaan erityisesti työelämän ulkopuolella olevien ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutuksellisten ja sivistyksellisten tarpeiden hoitamisessa. Aloitetaan valtakunnallinen kirjastojen kehittämishanke, jonka avulla varmistetaan kirjastojen kehittyminen ajan vaatimusten mukaiseksi. Kirjastojen ja museoiden palvelut päivitetään digitaaliselle aikakaudelle kaikkialla Suomessa. Taiteen perusopetuksen ja kulttuurikasvatuksen saatavuus taataan koko maassa. Kulttuuriosaaminen hyödynnetään paremmin vahvistamaan liiketoimintaosaamista, tuotteistamista ja osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämistä.

Työntekijöitä kannustetaan kehittämään osaamistaan myös omaehtoisesti.

Elinkeinopolitiikalla 10 uusia työpaikkoja Vahvistetaan tutkimusinfrastruktuuria ja t&k-panostuksia

Kansallisten t&k-panostusten osuus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta niin, että yksityisen sektorin osuus säilyy vähintään nykytasolla. Tavoitteen saavuttamiseksi innovaatiopolitiikkaa uudistetaan entistä markkinaehtoisempaan suuntaan kohdentamalla julkiset t&k-panostukset uudella tavalla. Uudistetaan tutkimusjärjestelmän rakenteita siten, että parannetaan vaikuttavuutta ja luodaan uusia siltoja tutkimustulosten siirtämiseksi tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Aluepolitiikka ei saa olla kriteeri innovaatiopolitiikkaan liittyvissä päätöksissä. Julkisten t&k-panostusten määrällinen osuus saatetaan takaisin tavoitetasolle eli yli yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti elinkeinorakenteen muutosta tukeviin kohteisiin. Kehitetään tutkimusinfrastruktuuria pitkäjänteisesti.

Suomen tutkimus- ja kehityspanostukset nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Kasvatetaan erityisesti Tekesin t&k-tukien myöntämisvaltuuksien määrää. Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaedellytykset turvataan. Elinkeinorakenteen uudistamisen vauhdittamiseksi ja osaamisintensiivisen kasvun tukemiseksi otetaan käyttöön aineettomien oikeuksien verokannustin. Tehdään pk-yritysten immateriaalioikeuksien hakemisesta aiheutuvien kustannusten tukijärjestelmästä mahdollisimman yksinkertainen. Selvitetään määräaikaisen t&k verokannustimen vaikutukset ja varaudutaan jatkamaan sen voimassaoloa. Yritystukijärjestelmää uudistetaan siten, että osaamisperustaiseen kasvuun ja työllisyyteen heikosti vaikuttavia tukia karsitaan ja painopistettä siirretään tukemaan yritysten investointeja, innovaatioiden tuotteistamista, kasvua, uudistumista sekä tervettä kansainvälistymistä. Lisätään tukea innovaatioiden markkinointipanostuksille kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. Suomalaisten yritysten palveluliiketoiminnan kansainvälistymiskehitystä tuetaan entistä voimakkaammin. Markkinointiosaamisen kehittämiseksi luodaan laaja toimenpideohjelma.

Korkeakoulujen uudistaminen tukee elinkeinopolitiikkaa

Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseksi kehitetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia edelleen painottamalla toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja strategista kehittämistä käsittäen muun muassa tutkimustulosten kaupallistamisen, sekä yrittäjyyden, laadullisen työllistymisen ja elinkeinoelämän yhteydet. Kaikkiin korkeakoulujen koulutusohjelmiin on lisättävä mahdollisuus osallistua yrittäjäkoulutukseen tai valmennukseen. Lisätään

korkeakoulujen yhteydessä toimivien yrityshautomoiden määrää ja lisätään yrityshautomoiden ulkopuolista rahoitusta.

Yrittäjyys ja yrittäjyyden kannusteet

Vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen roolia perusopetuksessa ja toisella asteella. Korkeakouluissa yrittäjyysopintoja tarjotaan kaikissa koulutusohjelmissa. Yrittäjien kokonaisverorasitusta alennetaan. Listaamattomien osakeyhtiöiden nettovarallisuuden laskentaa muutetaan siten, että se pitää sisällään myös henkilöstön palkkaukseen kohdistuneet investoinnit tilikaudella. Pienyrittäjän työttömyysturva saatetaan lähemmäksi palkansaajien työttömyysturvan tasoa. Yrittäjän ja palkansaajan välistä raja-aitaa madalletaan. Työttömyysturvaa kehitetään niissä työsuhteen muodoissa, joissa työntekijä on välillä palkansaaja ja välillä itsenäinen yrittäjä, jotta sosiaaliturva ei katkea aseman muuttuessa. Yrittäjäeläkkeen määräytymistapaa ja yhteyttä uudistetaan muuhun yrittäjän sosiaaliturvaan. Yrittäjän ylivelkaantumistilanteita helpotetaan kehittämällä maksukyvyttömyyssääntelyä niin, että yrittäjät saatetaan tasavertaiseen asemaan muiden velallisten kanssa.

Työllisyys kasvuun uudella teollisuuspolitiikalla

Uudella teollisuuspolitiikalla vahvistetaan kauppatasetta, monipuolistetaan elinkeinorakennetta ja kehitetään teollisuutta ja palveluita. Talousmallia uudistetaan kestäväksi, sosiaaliseksi, tietoperusteiseksi ja tehokkaaksi. Tavoitteena on teollisten työpaikkojen synnyttäminen ja hyvän yritysympäristön luominen, jotta Suomeen houkutellaan uusia investointeja ja parannetaan suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Valtion omistajapolitiikka on aktiivista, mikä tarkoittaa, että omistuksia myydään ja ostetaan markkinatilanteen niin salliessa. Omaisuuden myyntitulot käytetään uusien kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrkivien yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Valtiolla on myös strategisia omistuksia, joista ei pidä luopua.

Pääomamarkkinoista tukea kasvulle

Pääomasijoitustoimintaa kehitetään niin, että yksityishenkilöiden pääomasijoitusten verovapautta laajennetaan muun muassa laskemalla verovapauteen oikeuttavan sijoituksen alarajaa ja parantamalla yksityishenkilöiden mahdollisuuksia sijoitustoimintaan. Vahvistetaan Tekesin yhteyteen perustetun pääomasijoitusohjelman resursseja ja vahvistetaan Teollisuussijoitus Oy:n pääomaa ja toimintamahdollisuuksia. Madalletaan listautumiskynnystä pörssiin, erityisesti monenkeskiselle kauppapaikalle.

Yrittäjän ja palkansaajan välistä raja-aitaa madalletaan.

Selvitetään mahdollisuudet markkinaehtoisesti löytää uusia rahoitusvälineitä ja viime kädessä julkisen vallan toimin taataan toimiva rahoitus pk-yritysten kasvulle. Suurimpia kasvun esteitä on tällä hetkellä pk-yritysten korkeat rahoituskustannukset ja vaadittavat vakuudet.

Julkisilla hankinnoilla parannetaan tuottavuutta

Kilpailua kotimarkkinoilla lisätään parantamalla kilpailulainsäädännön toimivuutta ja purkamalla kilpailun esteitä. Lisätään kilpailua julkisten palvelujen tuottamisessa parantamalla yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia osallistua palveluntuotantoon. Kehitetään julkisia hankintoja, niin että ne tukevat pienten yritysten osallistumista mm. siten, että vähennetään pakollisten viranomaistodistusten ja -ilmoitusten määrää sekä korotetaan selvästi hankintojen kansallisia kynnysarvoja. Julkisen sektorin roolia osaamispohjaisen kasvun vauhdittamisessa tehostetaan lisäämällä olennaisesti innovaatioiden painoarvoa julkisissa hankinnoissa.

Luodaan pienille yrityksille mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintoihin.

Kuluttajien oikeusturvan varmistamiseksi käynnistetään ryhmäkannelainsäädännön uudistus, jonka tavoitteena on soveltamisalaltaan laaja ryhmäkannemahdollisuus. Kanneoikeus on viranomaisten ja vahinkoa kärsineiden lisäksi oltava myös järjestöillä ja muilla edunvalvontaorganisaatioilla.

Toimiva infrastruktuuri turvaa elinkeinoelämän toimintaedellytykset

Varmistetaan toimiva infrastruktuuri niin, että kansalaisille ja elinkeinoelämälle tärkeät logistiikkaketjut ja tietoverkot toimivat tehokkaasti, turvallisesti ja luotettavasti. Varmistetaan toimivat logistiikkaketjut tietoverkoissa, maalla, merellä ja ilmassa. Parannetaan liikenneinfrastruktuurin suunnitelmallisuutta luomalla uusia toimintamalleja liikenteen perusinfrastruktuurin kehittämiseksi vastaamaan kansainvälistyvän teollisuuden tarpeita, erityisesti liikenteen solmukohdissa. Julkisen infraomaisuuden korjausvelkaan puututaan riittävän aikaisella kunnossapidolla, jolla pidennetään infrarakenteiden ikää kustannustehokkaasti. Huolehditaan olemassa olevasta ja kasvun kannalta tarvittavasta infrastruktuurista riittävällä rahoituksella. Digitaalitalouden kasvun alustaksi julkinen sektori vauhdittaa yhtenäisen kansallisen IT-palveluarkkitehtuurin rakentamista organisaatiorajojen yli tapahtuvan palvelutuotannon helpottamiseksi.

Energiantuotannon monipuolisuus ja ilmastotoimet ovat kilpailukykytekijä

Perusenergian tuotannossa tavoitellaan omavaraisuutta ja energiantuotannon monipuolisuutta ja huolehditaan energian kohtuullisesta hintatasosta. Energiatehokkuuden lisäämiseen kannustetaan poikkihallinnollisella ohjelmalla. Luodaan toimenpideohjelma vähähiilisten energiaratkaisujen lisäämiseksi. Metsäpohjaisen biomassan käyttöä lisätään ja korvataan sillä etenkin kivihiilen käyttöä. Vaikutetaan siihen, että Euroopan unionin hyväksyttävyyskriteerit puupohjaiselle biomassalle ovat Suomelle suotuisat. Edistetään toisen sukupolven biopolttoaineiden lisäämistä kansallisesti ja EU:ssa. Käynnistetään kehittämisohjelma hiilen talteenoton ja varastoinnin tekniikoiden kehittämiseksi. Suomi toimii aktiivisesti osana Euroopan unionia edistääkseen kattavan ilmastosopimuksen syntymistä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Suomi sitoutuu omalta osaltaan ilmastonmuutosta pysäyttäviin

Suomi sitoutuu ilmastonmuutosta pysäyttäviin toimiin.

toimiin, kuten EU:n tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Päästökauppaa markkinaehtoisena mekanismina tulee vahvistaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Päästökaupan huutokauppatulojen käyttö voi olla hyvä instrumentti ilmastotutkimuksen ja tuotekehityksen tukemiseksi. Mikäli EU luopuu sitovista maakohtaisista tavoitteista uusiutuvan energian lisäämisessä, Suomi pyrkii kansallisesti nostamaan omien uusiutuvien energiamuotojen osuuttaan. Suomalaista energiasta riippuvaista teollisuutta tuetaan kehittämällä teollisuuden energiatehokkuutta tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla sekä varmistamalla kohtuullinen ja kilpailukykyinen energian hintataso.

Asuntopolitiikka

Lisätään toimia, joilla asumisesta tehdään kohtuuhintaista. Järkeistetään sekä suoria asumisen ja rakentamisen tukia että välillisiä verotuksen kautta annettavia tukia. Asumisen verotuksen rakennetta kehitetään asteittain työvoimaliikkuvuuden näkökulmasta. Asuntokaupasta kerätty varainsiirtovero voidaan korvata muilla asumiseen kohdistuvilla veromuodoilla. Asunnottomuus poistetaan Suomesta. Nostetaan rakentamattoman maan kiinteistöveroa kannustimena saada asuntotuotantoa vauhtiin. Sidotaan pääkaupunkiseudun suuret raideratkaisut maankäytön tiivistämiseen ja asuntotuotannon lisäämiseen raideliikenteen varrella.

Suomi Euroopassa ja 11 maailmalla Euroopassa

Euroopan unioni on tarpeellinen Suomelle, mutta sen toimintaa tulee parantaa. EU:sta on tehtävä nykyistä aloitteellisempi työelämän kysymyksissä, vahvempi taloudeltaan ja läheisempi kansalaisille. EU:n sääntöjä ja päätöksiä on noudatettava. EU:n tulee olla aktiivinen työelämän toimija. Jäsenvaltioiden tulee olla aktiivisia työelämätoimijoita EU:n suuntaan. Työaikadirektiivi on uudistettava siten, että se antaa kaikille työntekijöille työaikasuojan ja niin, ettei se luo työ- ja vapaa-ajan väliin harmaata vyöhykettä aktiivisen työajan käsitteellä. Ammattijärjestöjen kanneoikeudesta tulee saada direktiivi. Tarvitaan työsuojelustrategia, jossa on mukana muun muassa henkinen työsuojelu ja työergonomiadirektiivi. EU:n tulee valmistella vanhempainvapaadirektiivi 6+6+6 -mallin mukaiseksi. EU:n tulee toimia vahvasti kansainvälisten pääomamarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja spekulatiivisten pääomansiirtojen rajoittamiseksi.

Euroopan unioni on aktiivinen työelämän toimija.

Vahva, toimiva ja kestävä eurooppalainen talous edellyttää monia toimenpiteitä. Suomi edesauttaa verounionin kehittämistä, jossa veroparatiisit kielletään, luodaan sisämarkkinoiden toimintaa lähellä oleviin verotusmuotoihin vähimmäistasoja ja toteutetaan kattava verotietojen vaihto. EU:n budjetin koulutus- ja tutkimusmäärärahojen osuutta on nostettava olennaisesti ml. panostukset puhtaaseen teknologiaan. Eurooppa 2020-strategia on toteutettava, sisämarkkinoita kehitettävä muun muassa digitalisoinnilla. Euroalueen toimivuuden varmistamiseksi kunkin maan on vastattava omista veloistaan ja toteutettava uudistuksia, pankkiunioni tulee viedä loppuun ja EU:n talouspoliittista yhteistyötä on tiivistettävä. Yhteiskuntavastuun seurannan vahvistamiseksi tulee saada sitovat säännöt henkilöstö- ja ympäristötietojen julkaisemisesta vuosikertomuksissa Pohjoismaisessa yhteistyössä Suomi keskittyy kansalaisia koskettaviin käytännön kysymyksiin, kuten työntekijöiden liikkuvuuden helpottamiseen. Suomen Venäjä-suhteissa nojaudutaan EU:n yhteisiin, muun muassa kansainvälistä oikeutta kunnioittaviin linjauksiin, vaikkakin ylläpidetään myös toimivaa kahdenvälistä yhteistyötä.

Maailmalla

Globalisaation hallintaa tulee vahvistaa sopimuksin, vankentamalla kansainvälisten järjestö-jen asemaa ja ulottamalla yhteistyötä uusille alueille. Vapaakaupasta tulee tehdä nykyistä yhteiskuntavastuullisempi ja työelämän perusoikeuksia kunnioittava. Sekä monenkeskisten että EU:n kahdenvälisten kauppasopimusten tulee korostaa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n asemaa ja luoda kauppasopimuksiin kestävän

kehityksen seurantajärjestelmä. Investointisuojasopimusjärjestelmä on uusittava. Suomi tukee ILO:n toimintaa, jotta kaikille työntekijöille taataan vähimmäistason työehdot sekä vapaa neuvottelu- ja järjestäytymisoikeus. Näitä tarvitaan tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi, mutta myös työehtojen polkemisen aiheuttaman kilpailun vääristymisen vuok-si, joka on Suomelle haitallista. Suomi edistää ILO-sopimusten kansallista ratifiointia. EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kauppasopimuksen pitää vahvistaa ILO:n ja sen sopimusten asemaa. Suomen kehitysyhteistyövaroista käytetään jatkossakin osa demokratian ja ammattiyhdistysoikeuksien parantamiseen sekä työelämän kehittämiseen, kuten lapsityövoiman poistamisen puolesta tehtävään työhön.