Ihminen tuhoaa elinympäristöjä

luonnon monimuotoisuus, eli biodiversiteetti, köyhtyy ripeästi. wwf:n living planet 2018 -raportti pitää tilannetta kriittisenä, ja samaa viestiä välittävät monet muut ympäristöjärjestöt.

teksti er ja laakko nen • kuvat david clode / unsplash

Maapallolla on käynnissä sukupuuttoaalto. Se ei ole ensimmäinen, mutta se poikkeaa merkittävällä tavalla aiemmista. Kun muut sukupuuttoaallot ovat johtuneet muun muassa asteroidien törmäyksistä ja muista luonnonmullistuksista, nykyisen, eli kuudennen, sukupuuttoaallon aiheuttaja on ihminen. Lisäksi poikkeuksellista on tuhon nopeus: 1900-luvun alusta alkaen vauhti on ollut ennätyksellinen. Esimerkiksi selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 60 prosenttia vuosien 1970 ja 2014 välillä.

Sukupuuton syistä keskeisin on elinympäristöjen häviäminen tai niiden muuttuminen elinkelvottomiksi. Monet eläinlajit ovat riippuvaisia juuri tietynlaisista olosuhteista, ravintokasveista ja muista elinympäristötekijöistä.

Maatalous ajaa lajeja ahtaalle Ihmisen toiminta ulottuu käytännössä kaikkialle maapallolla. Tehometsätalous ja metsien raivaaminen pelloiksi tuhoavat elinympäristöjä. Näiden suorien ja selvästi havaittavien haittojen ohella saasteet, lannoitteet ja torjunta-aineet aiheuttavat monille lajeille vaikeuksia. Myrkylliseksi muuttunut ympäristö sairastuttaa tai tappaa. Ilmaston ja merivesien lämpeneminen pilaa elinympäristöjä, ja lisäksi näillä muutoksilla on omat, hyvinkin arvaamattomat seurauksensa.

WWF nostaa raportissaan keskiöön maatalouden levittäytymisen. Erityisesti sademetsien hakkaaminen soija- ja palmuöljyviljelmien vuoksi on herättänyt paljon huolta. Lisäksi metsiä raivataan laidunmaiksi. Samantyyppisiä ongelmia löydämme lähempääkin, pohjoiselta havumetsävyöhykkeeltä. Avohakkuut heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Myös salametsästys ja ylikalastus ovat globaaleja ongelmia, ja hyönteiset kärsivät torjunta-aineista joka puolella maapalloa.

Myös kasvissyöjän on hyvä huomioida, kuinka lannoitteet ja torjunta-aineet vaikuttavat ympäristöön. Kuitenkin kasviperäinen ruokavalio on tehokas keino auttaa luonnonvaraisia eläimiä. Kasvisruuan tuottaminen vaatii vähemmän maapinta-alaa kuin eläinperäisen ruuan tuottaminen. Valtavat rehuviljapellot edustavat monokulttuuria, jossa luonnon biodiversiteetti kärsii.

WWF:n raportti löytyy osoitteesta: wwf.fi/uhat/living-planet-raportti/