Kampanjakuulumisia

K a m p a n j a k u u l u m i s i a K a m p a n j a k u u l u m i s i a

Onko Animalialla virkaa koronan aikaan?

animalia vaatii, että koronakriisin torjuminen tehdään eläinten oikeuksia kunnioittaen.

Animalia siirtyi koko maailman kanssa uuteen aikaan maaliskuussa, kun voimakkaat eristystoimenpiteet sulkivat toimistomme ja keskeyttivät normaalin kampanjatyömme. Hetken oli vaikeaa orientoitua tilanteeseen, jossa kaikki pysähtyi. Nousimme kuitenkin jaloillemme nopeasti. Työ eläinten asian eteen jatkuu myös poikkeusoloissa, ja olemme siirtäneet toimintamme verkkoon.

Poikkeusoloissa herää kysymys, onko mitään mieltä jatkaa normaalia vaikuttamistyötä. Moni ala kärsii merkityskriisistä tällä hetkellä, kun uutisten, poliitikkojen tai tavallisten ihmisten päällimmäinen huolenaihe on yksi ja sama. Voiko Animalia siis perustella toimintansa jatkamista?

Vastaus on yksinkertainen: Niin kauan kuin eläinten hyväksikäyttö jatkuu, jatkuu myös työmme sen torjumiseksi.

Juuri nyt Suomessa tehdään suuria linjauksia siitä, mitä aloja tuetaan koronan aiheuttaman shokin alkaessa kunnolla vaikuttaa. Haluammeko tukea henkitoreissaan olevaa turkistarhausta vai mieluummin tarhaajien siirtymistä kestävämpiin elinkeinoihin? Onko nyt aika varmistaa tehotuotannon jatkuvuus vai ennemmin investoida kestävään kasviproteiinin tuotantoon?

Kaikissa näissä kysymyksissä Animalian ääntä tarvitaan. Me olemme kestävän tulevaisuuden puolella emmekä hyväksy, että biodiversiteetin tuhoaminen ja eläinten kärsimys jatkuvat koronaviruksen varjollakaan.

Eläintuotanto on kestämätöntä Yksi suuri kysymys on myös epidemioiden alkuperä. Vaikka emme tiedä vielä tarpeeksi tästä nimenomaisesta koronaviruksesta, tiedämme, että intensiivinen eläintuotanto lisää pandemioiden todennäköisyyttä ainakin kahdella tavalla.

Käyttämällä geneettisesti yhdenmukaisia eläimiä, kuten broilerihybridejä, se mahdollistaa virusten nopean leviämisen tuotantoeläinpopulaatioiden läpi ja edelleen ihmisiin. Toisaalta teollinen eläintuotanto vaatii valtavia maa-aloja ja työntää näin ollen ihmisasutuksia lähemmäs aiemmin ihmisestä erillään olleita ekosysteemeitä. Näillä alueilla piilee tartuntatauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin. Tämä asia on tärkeää pitää mielessä, kun pohdimme tulevaisuuden ruokapolitiikkaa. Kotimainen tehotuotanto ei siis ole positiivinen omavarainen ratkaisu ruuan tuotantoon, vaan myös osa valtavaa globaalia ongelmaa.

Niin kauan kuin eläinten hyväksikäyttö jatkuu, jatkuu myös työmme sen torjumiseksi.

Animalian työ on yllättävänkin ajankohtaista koronakriisin aikaan. Olemme pitkään korostaneet, että eläintuotanto on kestämätöntä eläineettisesti, ekologisesti ja usein myös työolojen kannalta. Epidemioita ja ilmastokatastrofia, riippumatta siitä, johtuuko tämä nimenomainen koronaepidemia juuri eläintuotannosta, onkin ajateltava kokonaisvaltaisesti. Ne osoittavat, että emme hallitse ympäristöämme ja siihen sisältyviä riskejä, että olemme riippuvaisia toisistamme ja että meidän on muutettava tapoja, joilla olemme suhteessa muihin lajeihin.

Olemme pitkään suhtautuneet ympäristöön pelkkänä resurssivarantona ja samalla tuottaneet osin peruuttamattomia epätasapainotiloja maailman ekosysteemeihin. Nyt on muutoksen aika.

Eläinkokeita vastaan jo lähes 60 vuotta Huhtikuussa vietettiin kansainvälistä koe-eläinpäivää. Eläinkokeet ovat yksi esimerkki tavastamme suhtautua muihin lajeihin resurssivarantona. Animalian koko toiminta onkin käynnistynyt eläinkokeiden kritiikistä lähes 60 vuotta sitten. Tässä työssä tärkeintä ovat nopeiden voittojen sijaan suuret kehityskulut ja vaihtoehtoisten menetelmien prosentuaalinen kasvattaminen.

Vaihtoehtoja eläinkokeille on tärkeää pitää esillä myös koronaepidemian aikana. Monet eläinkokeet eivät nimittäin ole ainoastaan julmia, vaan myös epätarkkoja. Koska hiiri ja ihminen ovat biologisesti erilaisia, ei hiiren elimistön toiminta vastaa koskaan täysin ihmisen elimistön toimintaa. Eläinkokeita vastustaakseen ei siis tarvitse vastustaa tiedettä tai levitellä käsiään tulevaisuuden epidemioiden edessä. Pitää ainoastaan haluta tarkempaa ja eettisesti kestävämpää tutkimusta.

Suomi on sitoutunut muiden EU-maiden kanssa siirtymään asteittain eläinkokeista kohti eläinkokeettomia tutkimusmenetelmillä. Tämän takia vaadimme hallitusta turvaamaan riittävän rahoituksen laadukkaalle eläinkokeettomien menetelmien tutkimukselle Suomessa. Sitä harjoittaa Tampereella toimiva FICAMkeskus.

Voit allekirjoittaa vetoomuksen FICAMin riittävän rahoituksen puolesta osoitteessa tiny.cc/elainkokeeton.

K a m p a n j a k u u l u m i s i a K a m p a n j a k u u l u m i s i a