IHMISOIKEUKSISTA LUONNON OIKEUKSIIN

VOLUME 1, ISSUE 1

Punaisen Torpan

ajatusverstas

2023

VOIKO LUONNOLLA OLLA OIKEUKSIA?

VeikkoHuovisenkirjoittamassaPuukansantarinassapuukansa,metsä,joutuutulen tuhoamaksi,muttasitkeydelläänsesynnyttääjakasvattaauudenpuukansan sukupolven.Kunnes...

"Sittentulimetsänhoito-konduktöörijamuitakäypäläisiä,erämiehiäja pakolaisiakin.Jakunvoimistuvasahateollisuustarvitsi järeääpuuta,tulivatmetsänleimaajat. Puukansaolivaitelias,aivankuinvähänylpeäkin. Sitäkoeteltaisiin,vaanseeisortuisi."

Huovisenteosononnistunutkuvaussiitä,millainensuhteemmemetsäänjaluontoonon aikoinaan ollut sekä siitä, kuinka se on vähitellen muovautunut etäisemmäksi ja välineellisemmäksi. Kirjan tarina elää vahvana vielä tänäkin päivänä ja tässä ajassa, jossa epätoivoisesti yritämme etsiä ratkaisua tasapainon löytämiseksi ihmisen ja luonnonvälille.

Puukansan tarina sisältää kieltä, jossa on paljon yhtäläisyyttä ihmisoikeuspuheeseen. Ylpeä metsä ei sorru vihollisen edessä ja puolustajia löytyy. Mikä on oikeudenmukaisuutta? Sitä ja ahneutta pohditaan kirjassa ikivanhan mäntymetsän kautta. Metsäpirtin Jeremias Haverinen hyödyntää ympäröivää metsäluontoa pienimuotoisesti omiin tarpeisiin. Metsänhoitaja Adiel Sukeva päättää luottaa kompromissiin pohjautuvaan puiden leimaustapaansa, jonka tarkoitus on toistaiseksi säilyttää nuo erinomaisen komeat männiköt. Leimaustapaansa hän nimittää "ikisalon säilytysasennoksi" ja "ahneuden torjumisasennoksi". Puunjalostusteollisuuden kollegoille metsä on vain runkolukuja, kuutiojalkoja ja -metrejä, kuljetuskustannuksia, korkojajakuoletuksia.

Tämäjulkaisuonsyntynythalustaniherättääajatuksiasiitä,millaisenaseman haluammeantaaluonnolleelämässämmesekäsiitä,voisikoluonnollaollaoikeuksia samaantapaankuinmeilläihmisilläonihmisoikeuksia.Toisaaltapohdinlyhyesti, voisivatkoluonnonoikeudetauttaaviemääneteenpäinkestäväätalousjärjestelmää, jossaihminen,luontojatalouseläisivätaidommintasa-arvoisinajatasapainossa toistensakanssa.Julkaisuonlyhytjaraapaiseevainpintaa-moniakysymyksiäjääsiis vieläpohdittavaksi.

Kirjoitelmanajatuksetvarmastiherättävätkritiikkiä,muttasilloinkehotantarttumaan Huovisenteokseenjapohtimaansenpohjalta,annammekoluonnolletänäpäivänäsen ansaitsemanoikeudenolemassaoloonsa.Mitäonoikeudenmukaisuusajasaamme?

"Puuteivätpuhu.Jajospuhuvatkin,niinhiljaa.Metsällä,puilla, onkuitenkinäänensä.Jametsälläontarinansa."

1. MAAILMAN YHTEINEN ASIALISTA

VUOTEEN 2030 MENNESSÄ

KOSKEE MAAILMAN

KAIKKIA MAITA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET

Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet globaalisti varsin merkityksellisiä kestävän kehityksen edistämisen kannalta. Vuonna

2015 YK:n jäsenvaltiot sopivat kestävän kehityksen tavoitteista eli Agenda 2030ohjelmasta, joka ohjaa kestävän kehityksen työtä maailmassa vuoteen 2030 asti. Tavoitteiden avulla pyritään äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja kestävään kehitykseen, jossa talous, ympäristö ja ihminen otetaan huomioon tasaverstaisesti.

Tasavertaisuuden ajatus on merkittävä ajattelutavan muutos aikaisempaan näkemykseen, jossa kestävästä kehityksestä puhuttaessa ympäristöä usein tarkasteltiin joko ihmisten tarpeiden tai mahdollisuuksien näkökulmasta. Nykyisen tulkinnan mukaan ympäristöä, ihmistä ja taloutta ei nähdä irrallisina osina vaan toisistaan riippuvaisina: niiden väliset yhteydet tulee huomioida, jotta kestävä kehitys olisi mahdollista maapalolla.

2. KESTÄVÄ KEHITYS JA IHMISOIKEUDET

Agenda2030-ohjelmajaihmisoikeudetkulkevatrinnakkain.Edistyskestävänkehityksen tavoitteissavieeteenpäinmyösihmisoikeuksia.

Valtioilla on päävastuu ihmisoikeussopimusten kuten myös Agenda 2030 -ohjelman

toimeenpanostajaseurannasta.Kestävänkehityksentavoitteidenjaihmisoikeuksien toteutumineneikuitenkaanonnistuilmaneritahojenyhteistyötä.Kolmassektorija kansalaisjärjestöt ovat perinteisesti toimineet valtioiden rinnalla erilaisten ihmisoikeusteemojen edistäjinä. Viimeisen vuosikymmenen aikana toimijoiden määrä ihmisoikeuskentälläonkuitenkinmonipuolistunutjaviimeisimpänämukaanonkutsuttuelinkeinoelämäjayritykset

IHMISOIKEUDET KUULUVAT KAIKILLE

Ihmisoikeuksillatarkoitetaanperustavanlaatuisia eli erityisen tärkeitä oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia eli kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä ja toisistaanriippuvaisia.

Ihmisoikeuksiavoidaanpitäämyösmoraalisena selkärankanamme ja yhteisinä arvoina, jotka ohjaavattoimintaamme.

Ihmisoikeudet on turvattu kansainvälisissä sopimuksissa.Kunvaltioratifioielihyväksyyja laittaa voimaan ihmisoikeussopimuksen, siitä tulee oikeudellisesti sitova. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja ohjeistukset luovat yleisetraamitihmisoikeuspohjaiselletyölle

IHMISOIKEUSJULISTUS

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen

julistus syntyi toisen

maailmansodan jälkeen

1948, jotta vastaavat

julmuudet voitaisiin

välttää tulevaisuudessa.

Julistuksella on ollut

tärkeä merkitys

nykyisen

ihmisoikeusjärjestelmän muodostumisessa. Sen

pohjalta ovat syntyneet

lähes sata YK:ssa

hyväksyttyä

ihmisoikeusopimusta, julistusta ja muuta asiakirjaa.

2.1 IHMISOIKEUDET JA YMPÄRISTÖKYSYMYKSET

Osa Agenda 2030 -ohjelman tavoitteista on määritelty niin, että niiden yhteys ihmisoikeuksiintuleeselkeästiesille.Selvästiihmisoikeuspohjaisiaovatesimerkiksi tasa-arvoa, koulutusta ja terveyttä edistävät tavoitteet. Ihmisoikeudet itsessään perustuvat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteille, joiden mukaan ihmiset ovatsamanarvoisiakeskenään.

IHMISOIKEUSSOPIMUKSIA

Taloudellisten, sosiaalisten ja

sivistyksellisten

oikeuksien sopimus

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia

oikeuksia koskeva

yleissopimus

Rotusyrjinnän

vastainen

yleissopimus

Lasten oikeuksien

sopimus

Naisten oikeuksien

sopimus

Kidutuksen

vastainen

yleissopimus

Vammaisten

henkilöiden

ihmisoikeussopimus

Siirtotyöläisten ja

heidän

perheenjäsentensä

oikeuksien sopimus

ILO:n sopimukset

Lasten oikeus koulutukseen tunnustetaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, jossa vaaditaan ilmaista ja pakollista peruskoulutusta. Lapsen oikeuksien sopimus vaatii lisäksi, että maiden on annettava kaikille mahdollisuus korkeamman asteen koulutukseen.

Toisaalta Agenda 2030 painottaa, että koulutusta myös kestävästä kehityksestäonoltavatarjolla.

Ympäristökysymysten yhteys ihmisoikeuksiin tulee erityisesti esiin terveyttä ja hyvinvointia edistäväntavoitekolmenkautta.Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa sopimusvaltiot tunnustavat jokaiselle oikeuden nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä. Heinäkuussa 2022 järjestetyn YK:n yleiskokouksen päätöslauselmassa vahvistettiin edelleen kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien välistä yhteyttä. Päätöslauselmassa todetaan, että kaikilla ihmisillä tuleeollaoikeusterveelliseenympäristöön.

Mitä on sitten terveellinen ympäristö? Ympäristö, jossa elämme, vaikuttaa hyvinvointiimme ja terveyteemme. Saasteet, kemikaalit, melu ja ihmisten aikaansaamat muutokset luonnossa ja ympäristössä lisäävät tutkitusti sairauksia ja kuolleisuutta. Parantamalla ympäristön laatua voimme siis ehkäistä sairauksia ja lisätä hyvinvointiamme ja elämänlaatua.

2.2IHMISOIKEUDET, TALOUSJAYMPÄRISTÖ

Taloudellinen toiminta - tuotanto ja kulutus - vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka maapallon rajallisia luonnonvaroja käytetään ja kuinka, luonto ja ympäristö huomioidaan tarpeidemme tyydyttämiseksi. Tämä seikka painottuu myös Agenda 2030-ohjelmassa. Kun katsoo kestävän kehityksen tavoitteita, huomaa, että taloudellisilla toimijoilla kuten yrityksillä on tärkeä rooli niiden saavuttamisessa. Samoin on monien ihmisoikeuksien kohdalla: ilman yritysten halua suojella ja kunnioittaa ihmisoikeuksia, oikeuksien toteutumista on hankala taata.

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet on luotu kaikille yrityksille koskemaan kaikkea niiden toimintaa riippumatta toimialasta, yrityksen koosta tai muista seikoista. Periaatteet rakentuvat kolmelle pilarille: ihmisoikeuksien suojelemiselle, kunnioittamiselle ja ihmisoikeusloukkausten hyvittämiselle.

YK:n Global Compact, jota kuvataan maailman suurimmaksi yritysvastuualoitteeksi, perustettiin yli 20 vuotta sitten. Kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelman sekä ihmisoikeus & liiketoiminta -ajattelun siivittämänä siitä on kasvanut merkittäväsuunnannannäyttäjä vastuulliselle liiketoiminnalle globaalisti.

TänävuonnaSuomenGlobal Compact-verkostonsivuillaon tuotuvahvastiesille luontoteemaa.Koulutuksia biodiversiteetistämainostetaan sloganin"kaikkilähteeluonnosta” avullajaniissäviitataan luontopositiiviseen liiketoimintaan.

YK:lla on myös 'Harmony with Nature' -ohjelma, jossa antroposentrisen eli ihmiskeskeisen maailmankatsomuksen tilalle ehdotetaan luonnon oikeuksiin perustuvaa näkökulmaa, jonka mukaan tavoitteenamme tulisi olla tilanne, jossa luonto ja ihminen voisivat elää rinnakkain tasa-arvoisesti maapalolla. Olisiko aika antaa tälle oikeusfilosofiselle näkemykselle enemmän tilaa talous- ja vastuullisuuspuheessa ja -teoissa?

3. MITÄ IHMETTÄ, LUONNON OIKEUDET?!

LUONNON

MONIMUOTOISUUS

LUONNON MONIMUOTOISUUS

TARKOITTAAMAAPALLON KASVI-JAELÄINLAJIENJA

ELIÖYHTEISÖJENKIRJOA IHMISENTOIMINNAN VAIKUTUKSESTA

LUONNON

MONIMUOTOISUUTTA

UHKAADRAMAATTINEN

KÖYHTYMINEN.SETAAS

UHKAAMEIDÄNKAIKKIEN ELÄMÄNEDELLYTYKSIÄ MAAPALLOLLA.

TOIMIMALLANYT,VOIMME VIELÄPYSÄYTTÄÄ LUONNON

MONIMUOTOISUUDEN HÄVIÄMISEN

Vastuu luonnosta ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta kuuluu meille kaikille. Ihmisoikeusnäkökulmasta valtion on turvattava kaikille oikeus puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön.

Koska ihmisillä on vastuu luonnosta ja sen suojelusta, voisiko siis luonnolla ja sen ekosysteemeillä olla vastavuoroisesti oikeuksia?

Kysymyksen tarkastelua voidaan jatkaa ihmisoikeuksien näkökulmasta. Oikeusfilosofisen näkemyksen mukaan ihmisoikeudet juontavat ihmisen synnynnäisestä arvosta ja oikeuksista. Samaan tapaan kuin ihmisoikeudet perustuvat siis ihmisenä olemiseen myös luonnon oikeudet perustuvat luonnon omaanolemassaoloon.

Valistusajan filosofi Immanuel Kantin kehotus: ”kohtele ihmisyyttä itsessäsi ja muissa ihmisissä aina päämääränä sinänsä, älä koskaan pelkästään välineenä”, sopii yhtälaillaluonnonkohteluun.

Käytännönläheisemmän näkemyksen mukaan ihmisten selviytyminen riippuu hyvinvoivasta luonnosta ja terveistä ekosysteemeistä. Siten luonnon oikeuksien turvaaminen edistää myös ihmisoikeuksia ja hyvinvointia. Tähän pohjautui myös vuonna 2022 järjestetyn YK:n yleiskokouksen päätös, että kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus terveelliseen ympäristöön.

3.1 MIKSI LUONTO TARVITSEE OIKEUKSIA?

EIKÖ YMPÄRISTÖ-

LAINSÄÄDÄNTÖ

RIITÄ?

EI YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNTÖ MAHDOLLISTAA

YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNT ÖJASUOMENLAKI

HAITALLISEN TOIMINNAN

LAISSA MÄÄRITELLYILLÄ

EHDOILLA, JOITA TAAS

MÄÄRITTÄVÄT PITKÄLLE

TALOUDEN ARVOT JA

JOILLA PYRITÄÄN USEIN

MINIMOIMAAN HAITAT

YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNTÖMME KOOSTUU YMPÄRISTÖNSUOJELULAISTA, LUONNONSUOJELULAISTA, JA ERILLISISTÄ LAEISTA

KUTEN KAIVOSLAISTA JA

METSÄLAISTA. LUONNON

OIKEUDET TUNNUSTAVA

LAKI SEN SIJAAN LUO

PERUSPERIAATTEET, JOIDEN PUITTEISSA MUITA

LAKEJA SOVELLETAAN

NIIN, ETTÄ LUONNON

OIKEUDET TULEVAT

SUOJELLUIKSI

Nykypäivänä tarkastelemme luontoa usein itsestämme erillisenä kohteena, jota voimme hyödyntää ja muokata omiin tarkoituksiimme Kohtelemme luontoa siis välineenä omien päämääriemme saavuttamiseksi. Olemmeko kadottaneet yhteyden luontoon ja samalla kyvyn toimialuonnonehdoilla?

Kaksi suurta ilmiötä - ilmastonmuutos ja luontokato - uhkaavat elämää maapallolla. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan joka yhdeksäs lajimme on vaarassa kuolla sukupuuttoonjajokatoinenlajienelinympäristö on jo uhanlainen. Myös kansallinen ylpeytemme, metsämme,köyhtyvätvauhdilla.

Ympäristölainsäädäntö tarjoaa toki keinoja säännellä ihmisen suhdetta ympäristöönsä. Se pyrkii löytämään tasapainon ympäristön hyödyntämisen ja suojelun välille. Ympäristölainsäädäntö kehittyy jatkuvasti tiedon lisääntymisen myötä. Harmillisen usein sen kehittäminen tapahtuu kuitenkin talouden ehdoilla, joita määrittävät ihmisten luomat tarpeetjakysyntä.

Luonnon näkeminen oikeuden haltijana nostaa esille uuden näkökulman ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Jos luonnolla olisi oikeuksia, meillä olisi velvollisuus kunnioittaa ja suojella niitä riippumatta siitä, millaisia omat tarpeemmeovat.

Ihmisoikeuksiin perustuvassa lähestymistavassa luonnonsuojelu saa lisäarvoa siitä, että suojelun kautta mahdollistetaan myös ihmisoikeuksien toteutuminen.

Luonnon oikeuksiin pohjautuvassa näkökulmassa luonto itsessään on niin arvokas, että se tarvitsee oikeuksia (ilman, että sitä tarvitsee oikeuttaa muiden oikeuksien kautta). Ihmisoikeudet ja luonnon oikeudet voivat kulkea rinta rinnan täydentäen toisiaan. Kumpikaan ei sulje toista pois.

3.2 KENELLÄ ON OIKEUS OLEMASSAOLOON?

ILMASTONMUUTOS

ILMASTONMUUTOS

ILMASTOLÄMPENEE

IHMISENTOIMINNAN

SEURAUKSENAJASE

VAIKUTTAAKIELTEISESTI

LUONTOONJAIHMISTEN

ELÄMÄÄN ILMASTON

LÄMPENEMISESSÄON

KYSEKASVIHUONEILMIÖSTÄ:ILMAKEHÄIMEE

MAAPALLONPINNALTA

HEIJASTUVAA

LÄMPÖSÄTEILYÄEIKÄ

KAIKKILÄMPÖKARKAA

AVARUUTEEN TÄMÄ

LÄMPÖ MAHDOLLISTAA

ELÄMÄNMAAPALLOLLA.

IHMISENTOIMESTA

LÄMMÖNKARKAAMISTA

ESTÄVÄTKAASUT

KUITENKINLISÄÄNTYVÄT

VAUHDILLAJA

ILMASTOMMELÄMPENEE

SUURIMMANOSAN

KASVIHUONE-PÄÄSTÖISTÄ

AIHEUTTVATFOSSIILISET

POLTTOAINEET.

Luonnon näkeminen oikeuksien haltijana, jolla on ihmisen rinnalla yhtä lailla oikeus olemassaoloon, hyvinvointiin sekä oikeus suojaan riistolta ja hyväksikäytöltä voi tuntua aluksi absurdilta. Ihmisoikeuksien syntykään ei ollut suoraviivaista ja mutkatonta varsinkaan aikoina, jolloin eriarvoisuus oli näkyvä ja vakiintunut osa yhteiskuntaa. Ihmisoikeuksien synty on vähitellen mullistanut ajattelutapaamme siitä, että kaikki yksilöt ovat ihmisoikeuksien arvoisia.

Eriarvoisuus ei ole toki kokonaan kadonnut maailmasta, mutta ihmisoikeuksien pohjalta voimme rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Suomessa perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen

Luonnon näkeminen oikeuksien haltijana vaatii muutosta ajattelutavassamme, jossa luonto nähdään passiivisena tarpeidemme hyödyntämisen kohteena tai luonnon olemassaolo oikeutetaan sillä perusteella, että ihmiselämä ei ole mahdollista ilman tervettäluontoajaympäristöä

Luontoeiolepassiivinenjahiljaa,vaankuten olemmehuomanneetselähettääjatkuvasti viestejätilastaan.Mevoimmepäättää,miten niihinvastaamme.

3.3LUONTO,IHMINENJATALOUS TASAPAINOSSA

Palataan vielä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kuten aikaisemmin todettiin Agenda 2030 -ohjelmalla pyritään kestävään kehitykseen, jossa talous, ympäristö ja ihminen otetaan huomioon tasavertaisesti. Monet tavoitteista liittyvät joko suoraan tai epäsuoraan taloudelliseen toimintaan. Tavoite 8 ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, tavoite 9 kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja sekä tavoite 12 vastuullista kuluttamista ovat esimerkkejä tavoitteista, joilla pyritään suoraan ohjaamaan taloudellista toimintaa kestävän kehityksen mukaiseksi.

Jos tarkoitus on aidosti pyrkiä huomioimaan talous, ihminen ja ympäristö tasavertaisesti, taloudellisen toiminnan nykymuodossaan on taivuttava luonnon oikeuksien edessä. Meidän on pakko sopeuttaa taloudellista toimintaa luonnon kantokyvyn rajoihin ja muihin luonnon hyvinvoinnin osatekijöihin.

Kuluttajina joutuisimme luopumaan jostakin, koska nykyinen tuotantotapamme, joka perustuu kysynnän ja tarjonnan lakeihin, ei olisi enää mahdollista. Toisaalta toimivan talouden vahvuus on se, että se sopeutuu muuttuviin olosuhteisiin ja toimintaympäristöihin: yrityksille tämä tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia liiketoiminnan muotoja, jotka olisivat myös kestäviä niin maapallon kuin ihmisenkin kannalta eivätkä pohjautusi materiankuluttamisellesamassamäärinkuintänäpäivänä.

Voisivatko luonnon oikeudet tuoda luontoa tasavertaisempaan asemaan suhteessa ihmiseen ja ihmisen toimintaan? Ihmisoikeudet ovat jo nousseet yritysvastuun ytimeen. Samoin luonnon oikeuksien esiin nostaminen saattaisi houkutella vastuullisuuteen panostavia yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa luonnon elinvoimaisuuden ja sen oikeuksien ehdoilla. Kukaties saisimme tilalle aidosti tasavertaisuuteen pyrkivän kestävän kehityksen järjestelmän-kukoistavanluonnon,elämänedellytystensäilymisen maapallollajatalouden,jokaloisityötäjahyvinvointiakestävältäpohjalta.

LÄHTEET JA LISÄTIETOJA

Can nature get it right? A Study on Rights of Nature in the European Context. Policy Department for Citizens’ Rights and Constitutional Affairs DirectorateGeneral for Internal Policies, 2021. PE 689.328.

Chapron, G., Epstein,Y. and López-Bao, J. 2019. A rights revolution for nature. Introduction of legal rights for nature could protect natural systems from destruction. Science Volume 363, Issue 6434. 1392-1393

Global Compact Network Finland. https://www.globalcompact.fi/

Huovinen, V. 2008. Puukansan tarina. Keuruu. Otava

Ihmisoikeudet net

Taloudellisten,

Oksa, J. 2005. Antihumanismista antroposentrismiin. Ympäristöfilosofia ja ihmisen maailmassa oleminen. Tampereen yliopisto. Aluetieteen Pro-Gradututkielma.

Stilt, K. 2021. Rights of Nature, Rights of Animals. Harward Law Review 134.

276

Suomen YK liitto. https://www.ykliitto.fi/

THL: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys

UN Harmony with Nature.

http://www.harmonywithnatureun.org/rightsOfNaturePolicies/

Tämä ensimmäinen Punaisen Torpan julkaisu syntyi ensimmäisen koronavuoden pohdintojeni pohjalta. Korona antoi minulle mahdollisuuden palata lapsuutenimaisemiinEtelä-SavonmetsiinjaSaimaan rannalle kokonaiseksi puoleksi vuodeksi ja samalla löytämään luontosuhteeni uudestaan. Voisin sanoa, että luonto puhutteli minua. Toivon, että julkaisuni herättääsinussakinajatuksialuonnonpuolesta.

Anna Piskonen

Punaisen Torpan ajatusverstas

www.punainentorppa.fi