Jousiampuja 3/2013 by Archery Finland

Suomen Jousiampujain Liiton j채senlehti

3/2013

Para-ampujien mitalijuhlat jatkuvat

Turkkilainen tuulikisa! Ammuntalasit esittelyss채

Pääkirjoitus

tuumAstA toimeen

änä päivänä on muotia puhua siitä, miten urheilija on toiminnan keskiössä. On kuitenkin muistettava, että lajiliiton näkökulmasta tavallisen urheilijan asemaa monesti auttaa parhaiten se, että häntä lähellä olevalla urheiluseuralla on hyvät edellytykset laadukkaaseen toimintaan. Urheilijan oleminen keskiössä ei siis tarkoita aina sitä, että liiton toimenpiteet kannattaisi kohdistaa suoraan yksittäiseen urheilijaan. Erityisen keskeistä on, että seuralla on riittävästi ammattitaitoisia valmentajia ja ohjaajia sekä asianmukaiset tilat harjoitteluun. Uudistetulla valmentajakoulutuksella SJAL pyrkii tukemaan valmentajien osaamisen lisäksi ennen kaikkea heidän kehittymistään valmentajan polulla. Jousiammuntaa voi harrastaa myös valmentamalla jousiampujia. Valmentajallakin saa olla tavoitteita. Valmentajaksi ei kuitenkaan synnytä yhdessä yössä, vaan matkaa taitetaan hiljalleen – opetellen ja omaksuen. Seurojen harjoittelutilojen osalta liitto voi esimerkiksi tukea neuvotteluissa kuntien liikuntatoi-

Kansikuva

Kuvassa: Jere Forsberg, Jean-Pierre Antonios Kuva: Suomen Jousiampujain Liitto Radiokatu 20, SLU-talo 00240 Helsinki fax 09 224 402 e-mail: tiedotus@jousiampujainliitto.fi www.jousiampujainliitto.fi Ilmestyminen 3 kertaa 2013, joista yksi painettuna. Päätoimittaja: Anne Lantee Lehtiryhmä: Juhana Rüster, Elina Syrjänen, Janne Sumusalo, Sussu Makkonen Ulkoasu ja taitto: Sussu Makkonen Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa 2013 Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 200€ 4-värisenä, 150€ mv 1/2 sivua 150€ 4-värisenä, 75€ mv 1/4 sivua 75€ 4-värisenä, 50€ mv Kilpailuilmoitukset seuroille: 1/4 sivua veloituksetta ISSN 0356-3286

men kanssa tai konsultoida vaikkapa maastoammuntaradan rakentamisessa. Seurojen ei kuitenkaan kannata odottaa, että joku tulee ovelle tuomaan sopivia resursseja. Niitä saadakseen seuran täytyy itse olla aktiivinen. Pelkästään rahallisiakin tukimuotoja on useita. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän seuratuen hakuaika on parhaillaan käynnissä ja jatkuu 10.1.2014 asti. Toivottavasti seurat hakevat aktiivisesti seuratukea mutta myös panostavat hakuun. Hakemus ei synny yhdessä illassa vaan vaatii huolellista suunnittelua tuettavan hankkeen ja ylipäätään seuran toiminnan osalta, jotta lopputuloksena on realistinen ja toteuttamiskelpoinen hanke, jolla on myös realistinen kustannusarvio. Sparrausapua hakemuksille saa liiton toimistosta. Tarjolla on myös EU-rahoitteisia tukimuotoja ja ELY-keskusten tukea. Unohtaa ei kannata myöskään Urheilun Unelma-arpaa, jota myymällä seurat voivat tienata toimintarahaa. Seurojen kannattaa olla aktiivisia myös muis-

sa kuin rahallisissa tarpeissaan. Liitossa kuullaan mielellään asioista, joita seurat toivoisivat liiton kehittävän tai järjestävän. Näin toimintaa osataan suunnata oikein. Liikunnan aluejärjestöt järjestävät paikallisesti runsaasti erilaisia seuratoimintaan liittyviä koulutuksia, joihin kannattaa osallistua. Sporttisaitilla syntyy seuralle kotisivut halvimmillaan ilmaiseksi. Seuratoiminnan kehittäminen on ensi vuonna yhtenä liiton painopistealueista. Tähän tuli selkeä viesti liittokokoukselta, jossa seurat budjetoivat aiempaa huomattavasti enemmän varoja seuratoiminnan kehittämiseen. Yksi asia kannattaa joka tapauksessa aina pitää mielessä. Muistakaa kiittää niitä lukuisia aktiiveja, jotka uhraavat vapaa-aikaansa seuratoimintaan.

Anne Lantee Päätoimittaja

Sisällysluettelo Para-ampujien mitallijuhlat jatkuvat Tuumasta toimeen Seuratoiminnan iloja Uusi maailman antidopingsäännöstö hyväksyttiin SJAL:lle uusi antidopingohjelma Antoniokselle täysosuma parajousiammunnan MM-kisoista Pillalta jousiampujille suunnitellut lasit Turkin MM-kisoista ennennäkemätön tuulikisa Jousiammuntaa elokuvissa Nymfien näyttelijät jousiammuntaopissa Nuorten MM-kilpailut Kiinassa Kuulumisia World Archeryn kongressista Liikuntamaa-messuilla innokkaita kokeilijoita Suomeen kaksi maanosatason tuomaria Palstat Nokitus • Kolumni Nosto • Lyhyet uutiset Veto • Alueen/tapahtuman esittely Ankkurointi • Juniorit Tähtäys • Henkilöhaastattelu Laukaisu • Gallub Jälkipito • Pilapiirros JousiampuJa

1 3 4 7 7 8 8 10 11 12 13 14 17 18 18 4 4 6 14 16 19 19 3/2013

NOKITUS

Puheenvuoro

Kolumni

seuRAtoiminnAn iloJA

oisin kirjoittaa seuratoiminnan iloista ja suruista, mutta näin syksyn tultua ja sisäradoille siirryttyä on parempi keskittyä johonkin myönteiseen. Siksipä muistuttelen seuratoiminnan positiivisista puolista. Mitä sinä olet saanut seuratoiminnasta? Kerronpa tässä ensin, mitä minä olen saanut: järkevää tekemistä vapaa-aikana, mahdollisuuden oppia ampumaan jousella (jolloin esteenä ovat ainoastaan omat rajani), huipputason ohjausta, tarkoituksenmukaiset tilat ja hienot kentät, neuvoja silloin kun eniten tarvitsee, mahdollisuuden kilpailla, hauskoja kilpailumatkoja kimppakyydeillä, opastusta ja lukuisia vinkkejä varusteisiin liittyen, tukea ja rohkaisua silloin, kun motivaatio on kadoksissa, mahdollisuuden osallistua mielenkiintoisten urheilutapahtumien järjestämiseen, tilaisuuden opettaa jousiammunnan alkeita aloittelijoille ja välittää näin itsekin hienon lajin henkeä eteenpäin, uusia ystäviä, hauskoja hetkiä

muuten vaan, ystävällismielistä suun soittoa… Olisi muuten hirvittävää ampua ilman seurakavereita. Itse en oikein ymmärrä niitä, jotka harjoittelevat jossakin piilossa, omissa oloissaan, eivätkä koskaan ilmaannu muiden jousiammuntaihmisten ilmoille. Ymmärrän kyllä, että joskus tulee tilanteita, jolloin aktiivinen toiminta seurassa on mahdotonta, elämässä kun sattuu kaikenlaista. Kunpa kaikki ymmärtäisivät, kuinka arvokasta työtä seurojen aktiivit tekevät, kun he viikosta ja kuukaudesta toiseen jaksavat innostua ja tarjota osaamistaan seuran jäsenille monissa eri tehtävissä, palkatta. Näiden ystävällismielisten aktiivien on kyllä syytä osata asettaa itselleen jonkinlaiset rajat, sillä muutoin tekevien ja osaavien ihmisten niskaan lankeaa yhä enemmän velvollisuuksia. Talkootyö kun ei nauti nykyään kovinkaan suurta suosiota noin ylipäätään. Tämä näkyy kaikkialla, eikä suinkaan koske pelkästään urheiluseuroja. Mutta asiaan. Oletteko ajatelleet, miten hyvää

palvelua seurojen jäsenet saavat hyvin organisoitujen kisojen muodossa, valmennuksessa, junioritoiminnassa, kentän ylläpidossa ja välineiden huollossa, vain muutamia osa-alueita mainitakseni? Jousiammuntaseuroihin on kertynyt valtava määrä tietoa ja taitoa. Ja itse kukin pääsee halutessaan mukaan järjestämään hienoja kilpailuja, oppimaan kaikenlaista yhdistystoiminnasta ja kokoustekniikastakin. Se saattaa olla joillekin tärkeä läksy oppia ja sitä saattaa tarvita myös työelämässä. Muistetaan siis kaikki seurojemme aktiivisia toimijoita, jotka pistävät itsensä likoon. Ja mitä enemmän yksittäiset jäsenet ovat valmiita toimimaan yhteiseksi hyväksi, yhdessä, sitä hienompia tuloksia seuroissa saavutetaan. Esimerkkejä on! Hyvää joulunodotusta, Cecilia Putkinotko

N O S TO Lyhyet uutiset

Liiton syyskokous pidettiin Seinäjoella

iiton syyskokouksessa 27.10.2013 päätettiin ensi vuoden talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta sekä henkilövalinnoista hallitukseen ja puheenjohtajaksi. Liiton puheenjohtajana kaksivuotiskaudella 2014–2015 jatkaa Andres Gross, joka ei saanut vastaehdokkaita. Liittohallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle Petteri Alahuhta, Sari Uitto sekä jatkokaudelle äänestetyt Miika Kataja ja Kari Mäenpää. Liittokokous päätti nostaa jäsenseurojen jäsenmaksuja viidellä eurolla sekä aikuis- että juniorijäseniltä. Aikuisten jäsenmaksu on ensi vuonna 28 euroa ja juniorien 16 euroa. Korotus oli selvästi suurempi kuin hallituksen esittämä korotus, mikä kertoo seurojen tahtotilasta yhteisen strategian toteuttamiseen. Samalla seuratoiminnan kehittämiseen budjetoitiin aiempaa selvästi enemmän rahaa. Liittokokous muokkasi hallituksen esittämää budjettia siirtämällä erityisesti huippu-urheilun ja juniorien kansainvälisiin kilpailumatkoihin aiottua tukea seuratoimintaan ja valmennukseen. Kokouksen hyväksymä talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2014 löytyvät liiton nettisivujen seuraosiosta. Syyskokoukseen osallistui 13 seuraa.

Tason 1 valmentajakoulutus pidettiin Kuortaneella

nsimmäinen uuden valmentajakoulutusjärjestelmän mukainen tason 1 valmentajakoulutuksen lajiosa järjestettiin 2.11.2013 Kuortaneen urheiluopistolla. Kurssille osallistui liki kolmekymmentä innokasta, enemmän ja vähemmän kokenutta valmentajaa. Yhteen päivään tiivistetty koulutus kesti aamusta iltaan ja käsitteli tähtäin- ja taljajousiammunnan sekä maastoammunnan perusteita. Lisäksi moninkertainen arvokisamitalisti Jari Lipponen kertoi valmentautumisesta urheilijan näkökulmasta. Kurssin sisältö ja järjestelyt saivat osallistujilta verraten hyvää palautetta, vaikka aikataulu todettiinkin tiiviiksi. Seuraavan kerran tason 1 lajiosa järjestettäneen huhtikuussa 2014. Tarkkuuslajien (jousiammunta, ammunta, golf, curling, keilailu) yhteinen tason 1 valmentajakoulutus käynnistyy ensi syksynä, jolloin yleisen osan voi suorittaa kahden viikonlopun aikana. Yleisen osan moduulit voi edelleen suorittaa myös liikunnan aluejärjestöissä nykyiseen tapaan.

Tarkkuuslajien huippu-urheilijat tapasivat Kisakalliossa

lympiakomitean huippu-urheiluyksikön tarkkuuslajien lajiryhmän A-maajoukkueurheilijat kokoontuivat ensimmäiseen yhteiseen urheilijatapaamiseen Kisakallion urheiluopistolle Lohjalle marraskuun puolivälissä. Jousiampujien lisäksi paikalle oli kutsuttu maajoukkueen huippu-urheilijat ammunnasta, golfista, curlingista ja keilailusta. Kaikkiaan mukana oli yli 40 urheilijaa. Kaksipäiväisen tapaamisen ohjelmaan mahtui huippu-urheilijoiden tarinoita omasta matkastaan huipulle, asiantuntijaluentoja ravitsemuksesta, psyykkisestä valmennuksesta ja näkemisestä sekä runsaasti verkostoitumista ja ajatusten vaihtoa muiden urheilijoiden kanssa pelailun, saunomisen ja illanvieton lomassa.

Näköfysiologi Juha Päällysaho kertoi urheilijoille näkökykyyn vaikuttavista tekijöistä tarkkuuslajeissa.

JousiampuJa

3/2013

PuHeenJoHtAJAltA U

rheilun kehitys kokonaisuudessa koskettaa jousiammuntaa kuten muitakin lajeja. Urheilu on ajanvietto- ja harrastustoiminnasta kehittynyt merkittäväksi taloudelliseksi tekijäksi ja yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi, jolla on jopa poliittinen ulottuvuus. Ihmisten tarve menestyä, saavuttaa aina enemmän ja todistaa paremmuutta testaamalla rajoja on urheilussa liikkeelle paneva voima, mutta samalla se voima on muuttanut myös urheilun luonnetta. Luonteen muutos ei ole välttämättä ainoastaan positiivinen, vaikkakin ilmeisesti ohitse pääsemätön, asia. Urheilun kansanläheisyys ja sen antama mahdollisuus tasavertaisista lähtökohdista nousta tavoitteellisen harjoittelun kautta sankarin ja voittajan asemaan on viime aikoina kärsinyt. Urheilun kehityksessä on tapahtunut tietynlainen kaksijakoisuus – yhtenä suuntana on ehdottomaan parhaimmuuteen tähtäävä tuloskeskeinen, ammattimainen huippu-urheilu ja toisena on urheilijoiden terveyden, työkyvyn sekä elämänlaadun parantamiseen tähtäävä urheiluharrastus. Vaikka innokas harrastustoiminta voi lähestyä huippu-urheilua, vaatii nykymaailmassa kansainvälisellä tasolla kilpailumenestys urheilijan oman panostuksen lisäksi tehokkaan ja ammattimaisen koneiston tuen. Luultavasti monetkin urheiluystävistä kaipaavat aikoja, jolloin urheilijan into, asenne, harjoittelu ja kyvykkyys mahdollistivat urheilijan nousun kansainväliseen huippu-urheilijoiden kaartiin. Kilpailutulokset huipputasolla ovat kuitenkin nousseet ihmiskykyjen rajojen lähelle ja johdonmukaisen menestyksen edellytyksenä on urheilijan ja tukitiimin yhteistyö, mihin tarvitaan myös taloudellista panostusta. Rahaa tarvitaan urheilijan yksilölliseen valmennukseen, sen jäsentelyyn ja suunnitteluun, tukitiimiin (valmentaja, fysioterapeutti), leireihin, kilpailumatkoihin, välineisiin etc. Raha tuo aina mukaansa rahamaailman säännöt – sijoitukselta odotetaan voittoa. Rahan mukaantulo myös koventaa kilpailua entisestään. Tästä kehityksestä voi olla monta mieltä, mutta voittaa voi vain olemalla pelissä mukana. Jousiammunnassa ammattimaiseen valmennukseen on meillä toistaiseksi ollut mahdollisuuksia vuosien varrella varsin rajoitetusti. Harrastustoiminta on menneiden vuosien menestyneiden huippuampujien kohdalla ollut käytännössä ammattimaista ja silloin se riitti kansainväliseen huippuun asti. Kansainvälisiin huipputuloksiin kuitenkin nykypäivänä johdonmukaisesti voidaan päästä taas todennäköisesti vain valmennuksen merkittävän kehittämisen kautta. Tauluammunnassa on jouduttu toteamaan jo vuosia, että huipputulokset karkaavat meidän parhaista tuloksista ja saattaa

olla, että myös maastoammunnassa meidän on valmennusta kehitettävä pysyäksemme hyvällä tasolla mukana. Para-ammunnassa on valmentautuminen ollut ilmeisen ammattimaisempaa, käytössä olevat taloudelliset resurssit per ampuja suuremmat ja tulokset ovat vastaavasti loistavat. Se ei vähennä mitenkään menestyvien urheilijoiden osuutta saavutuksissa. Jean-Pierre ja Jere ovat osoittaneet, että ahkera ja periksi antamaton suomalainen urheilija saavuttaa järjestelmän tukemana ja varsin kohtuullisten taloudellisten resurssien turvaamana menestyksen kansainvälisellä huipputasolla. Jousiammunnan tilanne Suomessa on todennäköisesti murrosvaiheessa. SJAL:n strategia on kirjoitettu ja tavoitteet asetettu. Tavoitteiden saavuttaminen huippu-urheilun osalta vaatii Kiinan tiikerinloikan tapaista muutosta. Urheilijoiden panoksen lisäksi tarvitaan ammattimaista valmennusta, tukea antava jousiammuntayhteisöä ja riittäviä taloudellisia resursseja. Nykyisten resurssien jakoa voi tehdä toki jonkin verran eri tavalla, mutta tauluammunnassa huipputason saavuttamiseksi tarvitaan merkittävää kokonaisbudjetin kasvua, että meidän huippuampujillamme olisi mahdollisuus menestyä kansainvälisellä huipputasolla järjestelmällisesti. Kansainvälinen kilpataso tauluammunnassa on viime vuosien aikana kasvanut vauhdilla, jossa me emme ole nyt mukana. Myöskään harvinaisen lahjakkaan ampujan löytyminen ei enää nykyisin välttämättä riittäisi kansainväliseen menestykseen ilman ammattimaista valmennusta. Miten pitäisi asetta painopisteet toteuttaakseen tavoitteemme nuorisotyön, seuratoiminnan ja huippu-urheilun osalta, on hankala yhtälö, jossa muuttujat ovat kaikki riippuvaisia toisistaan. Sekä SJAL:ssa että myös Valon tasolla on nuoriso- ja seuratyön tärkeyttä korostettu ja kaiken logiikan mukaan ovat juuri nämä toiminnat pidemmällä tähtäimellä urheilun kehityksen perustana.

Kilpaileminen on taas urheilun motivaatiolähde, julkikuva ja tarinan luoja.

Kuva: Sussu Makkonen

Meidän mahdollisuutemme on toimia nykyresurssien puitteissa, keskittyä nuorisotyöhön ja seuratoimintaan jättäen kansainvälisen huipun tavoittelu odottamaan vauraampia aikoja. Toinen mahdollisuus on hankkia lisää resursseja ja tehdä kaikkea kolmea. On ilmiselvä, että raha ei takaa menestystä, mutta olen aivan vakuuttunut, että Suomessa löytyy varmasti periksi antamattomia, kyvykkäitä, jääräpäisiä, voittoa janoavia ja ahkeria jousiampujia, jotka ammattimaisen tuen turvin tulevat näyttämään myös Suomen ulkopuolella, miten ammutaan taulun keskelle. Liittomme pieneksi tehtäväksi jää sen ammattimaisen koneiston rakentaminen. Hyvää saapuvaa Joulua kaikille!

Andres Gross

Kansallisella tasolla Suomessa jousiammuntakilpailuista ei tässä vaiheessa ole puutetta ja siihen meillä on resursseja. Myös kansallinen kilpaileminen ja menestyminen SM-kisoissa voisi motivoida nuoria mukaan jousiammuntaan. Asennemuutokselle siinä olisi paikka, koska urheilumedian antamien viestien pohjalta jää helposti vaikutelma, että varsinaisesti yhteiskunnassa arvostetaan lähinnä olympiaja MM-kultamitaleita ja kaikki muu on jotenkin epäonnistumista tai siis vähäpätöistä.

JousiampuJa

3/2013

Teksti ja kuva: Anne Lantee

V E TO

Palstalla esitellään alueryhmiä ja erilaisia jousiammuntatapahtumia

sJAl:lle uusi

Teksti: Teemu Lunden, Sussu Makkonen Kuva: Sari Lehtinen

antidopingohjelma Suomen Jousiampujain Liiton hallitus hyväksyi lokakuussa käyttöön liiton antidopingohjelman.

uomen Jousiampujain Liitto ei hyväksy dopingin käyttöä – jousiammunta on puhtaan kympin laji. SJAL:n tavoitteena on taata kaikille jousiampujille oikeus reiluun ja puhtaaseen liikuntaan ja urheiluun. SJAL:n antidopingohjelman tavoitteena on sitouttaa liiton ja sen jäsenseurojen toiminnassa mukana olevat henkilöt, urheilijat ja heidän taustajoukkonsa antidopingtyöhön ja vaikuttaa lajin piirissä vallitsevaan arvopohjaan ja asenteisiin. Tavoitteena on harjoittaa ennaltaehkäisevää, avointa ja säännöllistä koulutusta ja viestintää antidopingasioista ja ehkäistä väärinkäsityksiä parantamalla ja ylläpitämällä jousiammunnan piirissä toimivien henkilöiden ajantasaisia tietoja antidopingasioista. Antidopingohjelmassa määritellään antidopingtoiminnan tehtävät ja vastuualueet. Se sisältää myös paljon antidopingtietoutta urheilijoille ja kilpailujen järjestäjille. SJAL:n antidopingohjelma löytyy liiton nettisivuilta materiaalipankista. Se tulee myöhemmin myös Suomen Antidopingtoimikunta ADT:n sivuille.

Innokkaita junioreita, (vasemmalta) Jussi, Essi, Kaarle, Osiiris, Konsta.

Junnutunti

uusi mAAilmAn

WT:n tapaan

Wilhelm Tellin uusi innokas junnutunti starttasi talvella 2012.

upesimme pitämään neljän vetäjän voimin junnuille omaa junnutunti-nimistä tuntia keskiviikkoiltaisin, paikalle saapui ensimmäisenä talvena 12 innnokasta ampujanalkua.

Leiri kisakalliossa Keväällä 2013 pidetyllä Wilhelm Tellin perinteisellä Kisakallion leirillä pidettiin erityinen junioripäivä, jossa kävi Kyösti Laasonen ohjaamassa ja antamassa neuvoja. Kokemukset olivat niin hyvät, että sama tullaan uusimaan myös kevään 2014 leirillä. Wilhelm Tellissä koetaan junioritoiminnan kehittäminen tärkeäksi asiaksi. Se näkyy myös siinä, että yksi Tellin hallituksen painopiste vuonna

JousiampuJa

3/2013

2014 on junioritoiminnan kehittäminen ja kannustaminen osallistumaan kilpailuihin. Hallituksen taholta on tehty päätöksiä, joilla pienentää kynnystä osallistua kilpailuihin. Toivomme, että näemme mahdollisimman monta Tellin junioria vuoden 2014 kilpailuissa. Wilhelm Tell on myös pyrkinyt tukemaan nuorisojärjestöjä heidän tuodessa nuoria kokeilemaan jousiammuntaa. Wilhelm Tell järjetää vain juniroireille pidettävän kilpailun 25.1.2014, johon myös Tellin junioreita osallistuu ensimmäistä kertaa.

Syksy 2013 Nyt syksyllä jatkoimme jälleen harjoituksia, joihin saapui edellistalven innokkaimmat junnut heti ensimmäisestä kerrasta alkaen. Saimme myös mukaan kaksi uutta poikaa ryhmäämme syksyn kuluessa sekä yhden tytön vielä joulkuun alussa-

Teksti: ADT

antidopingsäännöstö hyväksyttiin

kin. Tähtäimenämme on valmentaa innokkaita ja aktiivisia ampujia nuorista, ja mahdollisia kilpailijoita tulevaisuuden jousiammunta kentillemme edustamaan Wilhelm Telliä. Vakiovetäjillämme, joilla on vetovastuu tässä pienessä mutta sinnikässä ryhmässä, on tavoitteena luotsata heitä kohti kilpailuja mukavan harrastuksen parissa. Olemme kilpailleet harjoituksissamme jopa tuoreiden omenien ammuntaa, jotka roikkuivat ilmassa narujen varassa. Osumasta sai syödä omenan, jos halusi, ja innokkaitahan löytyi, niin että omenat loppuivat kesken. Wilhelm Tellissä on myös satsattu vuokrajousiin, joilla voi aloittaa harrastuksen kohtuukustannuksin. Vuokraamme jousipakettia kolmen kuukauden erissä aktiivisesti harjoituksissa käyville junnuille, jolloin heidän ei heti tarvitse investoida suuria summia oman jousen ostoon, ja näin jousi on vain vuokraajan henkilöäkohtaisessa käytössä.

Uusi maailman antidopingsäännöstö hyväksyttiin 15.11. Maailman Antidopingtoimisto WADAn maailman antidopingkongressissa Johannesburgissa Etelä-Afrikassa.

uoden 2015 alussa voimaan tulevan säännöstön merkittävin uudistus on rangaistusten koveneminen. Ensimmäisestä dopingrikkomuksesta urheilija saa nykyisen kahden vuoden sijasta neljän vuoden toimintakiellon, mikä sulkee hänet pois esimerkiksi olympialaisista tai paralympialaisista. Myös urheilijan olinpaikkatietojärjestelmää ja erivapauskäytäntöjä muokattiin. Uuden säännöstön mukaan esimerkiksi Suomen Antidopingtoimikunta ADT:n myöntämä erivapaus pysyy voimassa käsittelyprosessin ajan, vaikka kansainvälinen lajiliitto ei hyväksyisi sitä heti ja pyytäisi siihen täydennyksiä. Olinpaikkatietojen rikkomusmerkinnät vanhenevat tulevaisuudessa 12 kuukauden aikana nykyisen 18 kuukauden sijaan. Edelleen

kolmesta olinpaikkatietojen laiminlyönnistä seuraa sanktio. ”Uudessa säännöstössä puhdas urheilija voittaa. Rikkomuksista tulee tuntuva rangaistus. Säännöstö sisältää sopivasti joustavuutta ja ottaa huomioon rikkomuksen tahallisuuden ja vakavuuden. Esimerkiksi olinpaikkatietojen laiminlyöntien sanktio on nyt lievempi”, ADT:n pääsihteeri Pirjo Ruutu toteaa. Kongressin yli tuhat osallistujaa edusti valtioita, kansainvälisiä lajiliittoja, Kansainvälistä Olympiaja Paralympiakomiteaa sekä kansallisia antidopingtoimistoja. Ruudun mukaan kattava osallistujapohja sitouttaa uuteen säännöstöön niin eri lajit kuin valtiot. ADT on ollut vahvasti mukana yhdessä opetus-

ja kulttuuriministeriön kanssa vaikuttamassa säännöstöön eurooppalaisella tasolla. Molemmat tahot ovat painottaneet urheilijoiden oikeusturvan ja kohtuullisuuden periaatteen ottamista huomioon säännöstössä. Yhteistyökumppanit ovat tyytyväisiä lopputulokseen. ADT aloittaa Suomen antidopingsäännöstön työstämisen vuoden 2014 alussa yhteistyössä suomalaisten urheilutoimijoiden kanssa. Suomen säännöstö tulee sisältämään maailman antidopingsäännöstön asettamat vaatimukset kansallisille antidopingsäännöstöille. Molemmat, maailman ja Suomen antidopingsäännöstöt tulevat voimaan 1.1.2015.

JousiampuJa

3/2013

Antoniokselle täysosuma

parajousiammunnan MM-kisoista

Kuva: Anne Lantee

Teksti: Anne Lantee Kuva: Aulis Humalajoki

Jean-Pierre Antonios voitti miesten taljajousen W1luokan maailmanmestaruuden parajousiammunnan MMkisoissa Bangkokissa marraskuun alussa. Erinomaisen suomalaismenestyksen täydensi Jere Forsberg miesten avoimen taljaluokan MM-hopealla.

arajousiammunnan MM-kilpailut järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisen myöhään eli vasta marraskuun alussa Thaimaan Bangkokissa. Suomalaisille tämä aiheutti luonnollisesti haasteita, sillä ulkokauden jatkaminen kylmissä ja sateisissa olosuhteissa lokakuun loppuun ei ole ideaalitilanne. Bangkokissa olosuhteet olivat jokseenkin päinvastaiset kotimaahan verrattuna, sillä lämpöä riitti. Suomalaisia tämä ei kuitenkaan hetkauttanut, vaan kisoista tuli menestyksekkäät. Jo alkukilpailussa turkulainen Jean-Pierre Antonios osoitti olevansa kunnossa sijoittumalla kakkoseksi heti maailmanennätyksen ampuneen Yhdysvaltojen Jeff Fabryn jälkeen. Antonios pääsi sijoituksensa perusteella aloittamaan pudotuskilpailut vasta puolivälieristä. Italian Fabio Azzolinin kukistuttua selvällä erolla oli puolivälierävastustajana John Cavanagh Iso-Britanniasta. Hänkin joutui taipumaan, kun Antonios raivasi tiensä kultaotteluun. Finaalista kehkeytyi todellinen jännitysnäytelmä. Vastustaja Fabry oli odotetusti kova mutta ei lopulta mahtanut mitään suomalaisen rynnistykselle viimeisellä sarjalla. Fabry oli pisteen johtoasemassa ennen viimeistä sarjaa, jolla hän sai kokoon 27 pistettä. Antonios paukutti tauluun 29 pistettä ja vei näin maailmanmestaruuden. Itseluottamusta uhkunut ja hyvin kisaan latautunut Antonios uskoi kultaan koko ottelun ajan, vaikka Fabry avasikin täydellä 30 pisteen sarjalla. ”Tosi hyvät fiilikset oli, ja koko ajan tuntui, että on varmaa, että ammunta kulkee – vaikka hän oli edellä. Koko ajan oli sellainen fiilis, että se [mestaruus] on minun, viimeiseen nuoleen asti”, Antonios kertoo. MM-kulta oli hänelle ensimmäinen henkilökohtainen maailmanmestaruus, vaikka muita arvokisamitaleja onkin palkintokaappiin kertynyt kunnioitettava määrä.

Forsberg hopealle Jere Forsberg sijoittui miesten avoimessa taljajousiluokassa alkukilpailun seitsemänneksi. 1/16-kierrokselta alkaen hän pudotteli vastustajia toisensa jälkeen ja eteni tiukkojen ottelujen jälkeen kultaotteluun. Semifinaalin voitto Italian Gianpaolo Cancellista tuli pisteellä. Finaalissa Iso-Britannian John Stubbs osoittautui kuitenkin ratkaisevan yhden pisteen paremmaksi ja vei kullan Forsbergin nenän edestä. Voittoa tavoitelleelle Forsbergille hopea oli heti tuoreeltaan pettymys, eikä muutama viikko kisan mieli ole muuttunut. ”Finaali oli kuitenkin täysin voitettavissa”, Forsberg toteaa. Mitali oli hänelle kuitenkin vasta ensimmäinen MM-kilpailuista. Viime vuonna tuntemattomuudesta ponkaissut Forsberg voitti paralympiakultaa Lontoossa. Suomen kaksi muuta edustajaa avoimessa taljaluokassa, Jukka Petäjä ja Keijo Kallunki, sijoittuivat molemmat sijalle 33. Joukkuekilpailussa Suomi oli kuudes.

Jousiampuja 3/2013

Jere Forsberg ampui Turkissa vammattomien MM-kisoissa sijalle 57.

Jere Forsbergilla kolmen MM-kisan syksy

Jean-Pierre Antonios (keskellä) iloitsi maailmanmestaruudestaan yhdessä hopeamitalisti Jeff Fabryn ja pronssimitalisti David Drahoninsky kanssa.

Tuloksia parajousiammunnan MM-kilpailuista Miehet taljajousi W1

1) Jean-Pierre Antonios FIN 2) Jeff Fabry USA 3) David Drahoninsky CZE

Miehet taljajousi avoin

1) John Stubbs GBR 2) Jere Forsberg FIN 3) Cancelli Gianpaolo ITA 33) Keijo Kallunki FIN 33) Jukka Petäjä FIN Joukkuekilpailu: 1) Iso-Britannia 2) Italia 3) Slovakia … 6) Suomi

Naiset taljajousi avoin

Miehet tähtäinjousi W2 1) Hanreuchai Netsiri THA 2) Paul Browne GBR 3) Lung Hui Tseng TPE

Naiset tähtäinjousi W2 1) Zahra Nemati IRI 2) Yanhong Xiao CHN 3) Mi Hyang Lee KOR

Miehet tähtäinjousi Standing 1) Timur Tuchinov RUS 2) Yuriy Kopiy UKR 3) Vaclav Kostal CZE

Naiset tähtäinjousi Standing 1) Brigitte Duboc FRA 2) Qiurong Liang CHN 3) Milena Olszewska POL

1) Burcu Dag TUR 2) Danielle Brown GBR 3) Mel Clarke GBR

Miehet tähtäinjousi avoin, joukkue 1) Venäjä 2) Ranska 3) Iso-Britannia

Joukkuekilpailu: 1) Venäjä 2) Yhdysvallat 3) Japani

Naiset tähtäinjousi avoin, joukkue

Parikilpailu: 1) Turkki 2) Iso-Britannia 3) Italia

ere Forsberg oli syksyllä kiireinen mies. Hän ei joutanut viettämään aikaa Suomessa, kun MM-kilpailut kuljettivat Turkissa, Kiinassa ja Thaimaassa. Kisaputki alkoi vammattomien MM-kilpailuista Turkista syys- ja lokakuun vaihteessa. Miesten taljajousessa kisajoukkueeseen oli Suomessa kova karsinta, josta Forsberg lunasti paikkansa kisoihin. Turkissa kotkalaisen sijoitus oli 57:s. Muutaman Suomessa vietetyn päivän jälkeen Forsberg suuntasi Kiinaan nuorten MM-kilpailuihin. 17. sija ei ollut hänen tavoitteidensa mukainen, ”Aikuisten kisoissa taso oli kyllä todella kova. Tosin itse lähdin kyseisiin kisoihin asenteella, että tämä on ns. “opintomatka”, jossa näkee, missä oma taso on. Junioreiden puolella mahdollisuuksia menestymiseen olisi ollut, mutta huonosti ammuttu alkukilpailu pilasi sen mahdollisuuden”, Forsberg toteaa. Niinpä hampaankolossa oli paljon, kun kauden pääkilpailu parajousiammunnan MM-kisa alkoi viikkoa myöhemmin Thaimaassa, jonne Forsberg jatkoi suoraan Kiinasta. Valmistautuminen kansainvälisiin kisoihin ei Forsbergin mukaan eronnut mitenkään aiemmista vuosista. Paralympiavoiton tuomia menestymispaineita hän ei ottanut tämän vuoden kisoihin. ”En tosiasissa edes miettinyt asiaa, sillä omassa mielessä paralympia voitto oli jo unohdettu. Tietenkin Bangkokin mentäessä lievää paineen tuntua oli, koska olin etenkin junioreiden MM-kisoissa ampunut huonosti.” Forsbergin ensi kauden päätavoite on parajousiammunnan EM-kilpailut, jonne hän lähtee voitto mielessä. Lisäksi hän tavoittelee paikkaa vammattomien EM-kilpailuissa. Valmistautumista haittaa nilkkaleikkaus, josta toipumiseen menee ensi vuoden alkupuoli, joten paluu ampumisen pariin tapahtunee vasta ulkokaudella.

1) Kiina 2) Thaimaa 3) Etelä-Korea Parikilpailu: 1) Puola 2) Ukraina 3) Iran

Jousiampuja 3/2013

tuRkin mm-kisoistA

Välineet

ennennäkemätön tuulikisa

Teksti: Anne Lantee Kuvat: Pilla Performance Eyewear

Lokakuun alussa Turkissa järjestetyt tauluammunnan MM-kilpailut jäävät varmasti jokaisen kisoihin osallistuneen ampujan mieleen. Kovimmat kritisoijat moittivat kisoja lottoarvonnaksi, sillä etenkin taljajousiampujia haittasi kova tuuli.

PillAltA

jousiampujille suunnitellut lasit

Pilla Performance Eyewear toi markkinoille ensimmäiset jousiampujille suunnitellut lasit. Linssiteknologia lupaa parempaa näköä kuin mitä jousiampujalla paljain silmin olisi, eivätkä nenätyynytkään enää tule tielle tähdätessä.

illa ei tupsahtanut jousiammuntamarkkinoille aivan sattumalta, sillä yritys on erikoistunut urheilijoiden näkökykyä erilaisissa valaistusolosuhteissa parantavaan linssiteknologiaan. Ampumaurheilussa amerikkalainen Pilla on ollut mukana menestyksellisesti pitkälle toistakymmentä vuotta. Jousiammuntaan suunniteltuja laseja Pilla on kehittänyt taljajousihuippujen Martin Damsbon ja Braden Gellenthienin kanssa saatuaan useita yhteydenottoja sopivia laseja etsiviltä jousiampujilta. Jousiammuntalasien markkinointi otti aimo harppauksen eteenpäin, kun herrat kohtasivat maailmancupin finaalissa Pariisissa syyskuussa. Tanskalainen Damsbo voitti kultaottelun sopivasti vielä malliston kalleimmat Magneto-lasit nenällään. ”Olosuhteet olivat kirkkaat, etenkin kun aurinko heijastui suihkulähteen vedestä, mutta lasit estivät häikäisyn kokonaan ja auttoivat silmiä tarkentumaan”, Damsbo kertoi voitokkaan finaalin jälkeen.

Hänen mukaansa polykarbonaattilinssien ja halvempien aurinkolasien ongelmana ovat visuaaliset vääristymät, jotka aiheuttavat silmän väsymistä ja terävän näkökyvyn puutetta.

Zeissilta laatua linsseihin

Keskeistä Pillan linsseissä on valon hallinta. Jos valoa tulee silmiin liikaa tai liian vähän, silmän on vaikea tarkentaa tauluun ja se väsyy. Pillalla on kolme eri linssiä erilaisiin valaistusolosuhteisiin. Kirkkaassa auringonpaisteessa käytettävän linssin sävy eroaa heikompiin valaistusolosuhteisiin suunnitellusta linssistä. Valaistusolosuhteiden muuttuessa linssit saa vaihdettua helposti lennossa. Kahdessa halvemmassa kehysmallissa linssit napsautetaan pikakiinnitykseen, kalleimmassa mallissa linssit kiinnittyvät magneeteilla kehykseen.

Pillan linssiteknologia nojaa kolmeen keskeiseen kulmakiveen: visuaaliseen kirkkauteen, värien muokkaamiseen ja valon hallintaan. Pillan linssien luvataan olevan optiselta kirkkaudeltaan tuplasti parempia verrattuna tavallisiin polykarbonaatista tehtyihin urheilulaseihin. Linssien valmistuksessa Pilla hyödyntää Zeissin insinööritaitoa ja liki 170-vuotista kokemusta. Zeiss valmistaa linssit Italiassa ja myös tarkistaa yksitellen jokaisen linssin laadun. ”Jousiampujan, kuten ampujankin silmän täytyy pystyä tarkentamaan täysin virheettömästi. Kun linssi on kristallinkirkas ilman visuaalisia vääristymiä, silmä näkee täydellisesti pysyen kuitenkin samalla rentona”, kertoo Pilla Performance Eyewearin toimitusjohtaja Philip Pilla.

JousiampuJa

3/2013

Teksti: Anne Lantee Kuvat: Pyry Ekholm

Kontrastia ja syväterävyyttä Linssien värien avulla Pilla on pyrkinyt parantamaan jousiampujan tähtäinkuvaa syventämällä taulun värejä. Tällä saadaan ensinnäkin kontrastia paremmaksi, kun värit erottuvat selkeästi toisistaan. Myös näön syväterävyys paranee, kun silmä ei jää ihmettelemään materiaalia, jonka läpi sen pitäisi nähdä.

Valo haltuun

Esteetön tähtäyslinja Monella ampujalla nenätyyny tai kehyksen reuna on tullut tähtäyslinjan tielle tavallisilla aurinkolaseilla, jolloin lasien kanssa ei ole voinut ampua.

Jos taas on ottanut aurinkolasit ammunnan ajaksi pois, silmät ovat saaneet shokkihoitoa äkillisessä kirkkaudessa. Keskeistä Pillan jousiammuntaan suunnitelluissa laseissa onkin se, että niissä ei ole lainkaan nenätyynyjä tai muutakaan nenäkappaletta, joka haittaisi näkyvyyttä pään ollessa hieman vinottain taulua kohti. Kehysten muotoilulla on siirretty painoa pois edestä ja näin varmistettu se, että lasit eivät kuitenkaan paina nenällä. Tästä syystä sangoissa on omintakeinen, haarautuva muotoilu.

Vahvuudetkin mahdollisia Silmälaseja käyttävät jousiampujat tietävät, että vahvuudet linssissä aiheuttavat vääristymää linssin reunassa, josta normaaleilla silmälaseilla joutuu tähtäämään. Näin ollen pään pitäminen tismalleen samassa asennossa on kriittistä, jotta sivusuunnassa ei synny hajontaa. Pillan laseihin on mahdollista lisätä vahvuudet niille, jotka normaalisti käyttävät silmälaseja tai piilolinssejä. Vahvuudet voi teettää Pillalla suoraan linsseihin tai vaihtoehtoisesti hyödyntää laseissa linssien sisäpuolella olevia kiinnikkeitä, joihin Pilla tai oma optikko Suomessa sitten tekee sopivilla vahvuuksilla varustetut kirkkaat linssit. Tällöin laseissa on ikään kuin kahdet lasit päällekkäin samoissa kehyksissä. Etu normaaleihin vahvuuksin varustettuihin urheilulaseihin verrattuna löytyy kehysten geometriasta. Näönkorjauksen sisältävät linssit ovat lähellä toisiaan ja tulevat normaalia lähemmäs silmää, jolloin ampujan näkökentässä tähtäysasennossa – siis lähellä nenänvartta – on enemmän korjaavaa linssiä näkyvissä. Pillan jousiammuntamallistoon kuuluu kolme eri mallia. Lasien hinnat vaihtelevat yrityksen omassa verkkokaupassa 299 dollarista 1500 dollariin mallista riippuen. Suomalaisittain lähin valtuutettu jälleenmyyjä löytyy tällä hetkellä Tukholmasta.

iesmuistiin ei ole nähty kisoja, joissa olisi ollut yhtä paljon ohi ammuttuja nuolia kuin Turkin MM-kilpailujen pudotuskierroksilla. Esimerkiksi naisten taljajousen semifinaalissa Kroatian Ivana Buden ampui kolme nuolta ohi, mutta hänen onnekseen vastustaja Gerda Roux Etelä-Afrikasta ampui neljä pummia. Buden pääsi kultaotteluun pistein 88-79. Toisessa välieräparissa Kroatian Maja Orlic hävisi kahden pummin myötä Saksan Kristina Bergerille, joka ampui vain yhden ohi, pistein 105107. Orlic oli 17 pistettä parempi kuin Buden, joka kuitenkin pääsi finaaliin. Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa kokemattomammille lukijoille, että taljajousen pudotusottelussa ammutaan 15 nuolta ja maksimipisteet ovat näin 150. Etäisyys tauluun on 50 metriä ja taulun pistealueen halkaisija 48 cm.

dettyä nipin napin osumat taulussa, mutta hävisi silti ottelunsa yhden pummin ampuneelle ranskalaiselle 112-121. ”Edellinen kunnon tuulikisa oli Ateenassa vuonna 2006, mutta silloin taljallakin ammuttiin vielä 70 metriltä ja isoon, 122-senttiseen tauluun. Taljajousi on tosi kiikkerä ampuja tuulessa, joten ongelmat kyllä korostuvat, kun käytössä on pieni taulu”, Ateenassa EM-hopeaa ampunut Lantee toteaa. ”Kyllähän täällä ensimmäisellä pudotussarjalla tuli kauhu, että en ehdi ampua kaikkia nuolia, kun tuuli ravisteli enkä meinannut millään saada ammuttua ensimmäistä nuolta. Ei tällä hirveästi ollut tekemistä jousiammunnan kanssa, mutta eiköhän ne parhaat jousiampujat ole hyviä myös tuulessa. Alkukilpailussa hyvin ampuneet korealaiset talja-

ampujat tippuivat kyllä nopeasti tuulen alettua”, Lantee pohdiskelee. Lantee oli 17:nnellä sijallaan paras suomalainen Turkissa. Mikko Juutilainen oli miesten taljajousessa sijalla 33, Pekka Loitokari ja Jere Forsberg sijalla 57. Miesten tähtäinjousessa niukan uusintatappion kokenut Samuli Piippo ja Antti Tekoniemi olivat sijalla 57 ja arvokisojen ensikertalainen Pyry Ekholm sijalla 126. Finaalipäivinä hieman kevyemmässä tuulessa maailmanmestareiksi nousivat taljajousessa Alankomaiden Mike Schloesser ja Saksan Kristina Berger. Tähtäinjousessa Tanskan Maja Jagerin voitto ilahdutti poikkeuksena perinteiseen Aasian hallintaan. Miesten voitto menikin sitten Etelä-Koreaan Lee Seungyunille.

Painoreput selässä Kova tuuli kiusasi erityisesti pudotuskierroksia 1/16-kierrokselta alkaen sekä joukkuekilpailua. Joukkuekilpailussa nähtiinkin kummallisuuksia, kun naisten taljajousen voittoon lopulta yltänyt Kolumbian joukkue ampui täysillä vesipulloilla täytettyjen selkäreppujen kanssa yrittäen näin pysyä paremmin paikallaan tuulessa. Suomalaisista Anne Lantee joutui niin ikään tuuleen 1/16-kierroksen pudotusottelussaan Ranskan Pascale Lebecque’iä vastaan. Lantee sai pi-

Anne Lantee oli parhaana suomalaisena 17:s.

Mikko Juutilainen kamppaili ranskan Dominique Genetin kanssa, mutta joutui taipumaan sijalle 33.

Tauluammunnan MM-kilpailut, lopputulokset: Tähtäinjousi, miehet: 1) Lee Seungyun KOR Joukkue:

Tähtäinjousi, naiset: Joukkue: Parikilpailu:

Taljajousi, miehet: Joukkue:

Taljajousi, naiset:

Joukkue: Parikilpailu:

57) Samuli Piippo 1) Yhdysvallat 1) Maja Jager DEN 1) Etelä-Korea 1) Etelä-Korea 1) Mike Schloesser NED 33) Mikko Juutilainen 1) Tanska 1) Kristina Berger GER 17) Anne Lantee 1) Kolumbia 1) Italia 29) Suomi

2) Oh Jin Hyek KOR 3) Crispin Duenas CAN 57) Antti Tekoniemi 126) Pyry Ekholm 2) Alankomaat 3) Ranska 27) Suomi 2) Xu Jing CHN 3) Yun Ok Hee KOR 2) Valko-Venäjä 3) Tanska 2) Yhdysvallat 3) Taiwan 2) Pierre Julien Deloche FRA 3) Alexander Dambaev RUS 57) Jere Forsberg 57) Pekka Loitokari 2) Etelä-Afrikka 3) Ranska 21) Suomi 2) Ivana Buden CRO 3) Gerda Roux RSA 2) Alankomaat 2) Venäjä

3) Ranska 3) Yhdysvallat

Pekka Loitokari (vas.) osallistui ensimmäisiin tauluammunnan arvokisoihinsa yhdessä konkari Antti Tekoniemen kanssa. JousiampuJa

3/2013

Jousiammuntaa

elokuvissa

Robin Hood – kaikkien jousiampujasankareiden esi-isä? Yksi kuuluisimmista jousiammunta-aiheisista tarinoista on eittämättä Robin Hoodin legenda. Häntä ovat elokuvissa esittäneet muun muassa 1930-luvun sankariroolien näyttelijä Errol Flynn, Sean Connery 1970-luvulla, Kevin Costner 1990-luvulla sekä Russell Crowe vuonna 2010. Robin Hoodin legenda sisältää monia eri teemoja, mutta nimenomaan jousiammunnalla on ta-

Jousiampuja 3/2013

rinassa keskeinen osa, olihan Robin Hood mestarillinen jousiampuja, jolle ei löytynyt vertaista. Legendassa esiintyvä jousiammuntakamppailu on klassikko. Siinä Hood ampuu oman nuolensa vastustajan napakympissä olevaan nuoleen, halkaisee sen ja voittaa kilvan. Kuuluisin Hollywoodin Robin Hood -elokuvista lienee, ainakin vanhemman jousiampujaväen keskuudessa, vuonna 1938 valmistunut Robin Hoodin seikkailut, The Adventures of Robin Hood, jonka nimiosaa näytteli Errol Flynn. Elokuvassa nähtiin laadukasta jousiammuntaa, jolle on vaikeaa löytää vertaista myöhemmistä elokuvista. Myös jousiammuntakilpailukohtaus oli näyttävästi kuvattu ja muodosti yhden tarinan keskeisimmistä tapahtumista. Elokuvassa oli jousiammunnan ohjaajana ja itsekin ampumassa Howard Hill, mies, joka sai aikanaan epävirallisen lisänimen ”Maailman paras jousiampuja”.

Kuva: Archery Hall of Fame & Museum, Inc.

lokuvan historia juontaa juurensa jo yli sadan vuoden taakse, ja aikojen kuluessa lukuisissa elokuvissa ja TV-sarjoissa on ammuttu jousella. Uusimpia tuttavuuksia ovat Nälkäpeli-kirjojen filmatisoinnit, joissa jousiammunnan opettajana on ollut menestyksekäs, olympialaisissakin viidesti ampunut Khatuna Lorig. Suomellakin on nyt oma Khatunansa, sillä Anne Lantee opetti ensi vuoden puolella alkavan Nymfit-sarjan näyttelijöitä jousella ampumisen taidossa. Robin Hoodin seikkailujen sekä monen muunkin Hollywood-elokuvan jousiammuntakohtausten laadusta 193050 luvuilla vastasi amerikkalainen jousiampuja Howard Hill. Suositut elokuvat ovat nostaneet jousiammuntaa esiin, kun elokuvan sankarit ovat niitä mestarillisia ampujia, jotka selviytyvät jousensa avulla kiperistä tilanteista. Yhdysvalloissa jousiammunnasta on viime aikoina tullut nuorten uusi trendiharrastus harrastajamäärien noustessa. Suosion taustalla nähdään elokuvat Nälkäpeli, Urhea ja Avatar. Nälkäpeli-kirjasarjan kirjoittaja Suzanne Collins lienee siis tehnyt jousiammunnalle eräänlaisen palveluksen. Tarinan päähenkilö, 16-vuotias Katniss Everdeen joutuu turvautumaan jouseensa tuon tuosta selvitäkseen hengissä. Jokunen jousiampuja lienee aikanaan aloittanut harrastuksensa myös Taru sormusten herrasta -elokuvien Legolaksen innoittamana.

Teksti: Elina Syrjänen Kuvat: Copyright Fisher King Production

”Maailman paras jousiampuja” opetti Hollywood-tähtiä Howard Hill (1899 - 1975) oli jousiammunnan lisäksi taitava myös baseballissa, koripallossa, jalkapallossa ja golfissa. Hän voitti lukuisia jousiammuntakilpailuja ja menestyi niin maastojousiammunnassa, kenttäkisoissa kuin pituusjousiammunnassakin, jossa hän saavutti kahdesti kansallisen mestaruuden. Hill on ainoa jousiampuja, joka on voittanut 196 maastojousiammuntakilpailua peräkkäin. Hän kirjoitti myös ensimmäiset jousiammuntagolfin säännöt vuonna 1928 ja voitti seitsemän kansallista jousiammuntagolfturnausta. Mutta ei tässä vielä kaikki: hän oli lisäksi showampuja, joka järjesti erilaisia jousiammuntanäytöksiä ja esiintyi myös viidessä Villin lännen show’ssa. Hän teki jousiammuntadokumentteja ja lyhytelokuvia, joissa hän suoritti mitä mielikuvituksellisimpia temppuja, muun muassa ampui ome-

Nymfien näyttelijät

jousiammuntaopissa Jousiammunta vilahtelee tulevana keväänä myös suomalaisessa TV-sarjassa, kun MTV3-kanavalla nähdään kotimainen Nymfit. Moninkertainen jousiammunnan arvokisamitalisti Anne Lantee opetti näyttelijöitä ampumaan jousella.

reikkalaiseen tarustoon perustuvassa Nymfit-sarjassa kauniit ja kuolemattomat nymfit elävät nykypäivän Helsingissä. Sarjan päänymfeillä on jokaisella omat erikoisvoimansa vahvuuksineen ja heikkouksineen. Fisher King Productionin tuottaman sarjan jakeluoikeudet on myyty ennakkoon jo noin 50 maahan, ja siitä odotetaankin menestystä. Tulossa on myös Gummeruksen julkaisema kirja Nymfeistä. Nymfien roolihahmoista kahdella on jousiammuntakytköksiä. Rebecca Viitalan näyttelemä nymfi omaa pitkäjousitaustan, mutta suurempi jousiammuntaosuus on Malla Malmivaaran näyttelemällä Fridalla, joka ampuu sarjassa taljajousella. Malmivaara ja Viitala kävivät ennen kuvausten alkua syksyllä 2012 opettelemassa jousiammuntaa Ruskeasuon kentällä Helsingissä. Viitala tutustui pitkäjousen saloihin ja Malmivaara taljajou-

nan miehen pään päältä Wilhelm Tellin tarinaa mukaillen. Erityisesti Hill muistetaan taitavana jousimetsästäjänä, joka matkusti metsästysretkille 12 eri maahan. Elokuvassa Robin Hoodin seikkailut Howard Hillillä oli kolme tehtävää. Hän toimi jousiammunnan ohjaajana, stunttina sekä kuuluisassa jousiammuntakilpailukohtauksessa Owen Walesilaisen roolissa, Robin Hoodin kilpavastustajana. Hill ampui elokuvassa topattuja sijaisnäyttelijöitä ja avustajia, joiden kerrotaan saaneen palkkaa 150 dollaria kultakin vastaanotetulta nuolelta. Hill esiintyi myös esimerkiksi elokuvissa He

seen. Espoolaisseura Robin Hood lainasi kuvauksiin saman taljajousen, jolla Malmivaara myös harjoitteli. ”Molemmat oppivat nopeasti. Malla kävi useammalla jousiammuntatunnilla, sillä hänen roolihahmollaan jousiammunta on tärkeämmässä osassa. Selkeästi kyllä näki, että näyttelijä ei ole turhaan käynyt tanssitunneilla ja treenannut muuten kehonhallintaa, sillä hänet oli helppo saada oikeaan asentoon”, Anne Lantee kertoo. ”Toivottavasti opit olivat mielessä vielä sarjan kuvauksissakin”, hän nauraa. Malmivaara harjoitteli myös alamäkeen ampumista, sillä sarjassa hän ampuu muun muassa ikkunasta alas kadulle. ”Aikataulujen sovittamisessa oli kiireisten näyttelijöiden kanssa omat haasteensa, mutta molemmat olivat tosi innokkaita oppimaan. Ja ainakin Mallalle jäi kytemään pieni jousiammuntakipinä tästä”, Lantee hymyilee.

kuolivat saappaat jalassa (1941) ja Buffalo Bill (1944), joissa hän työskenteli stunttina, jälkimmäisessä myös jousiammunta-asiantuntijana. Howard Hill kirjoitti kaksi jousiammunta-aiheista kirjaa, Hunting The Hard Way (1953), josta tuli bestseller, sekä Wild Adventure (1954). Hillin toiminta lienee aikanaan innostanut monia jousiammunnan pariin. Hän oli siinä määrin suuri tähti, että hän herätti hysteriaakin: vuonna 1941 Chicagossa yleisö repi paidan hänen päältään ja otti muistoksi hänen nuolensa, jousensa ja nuolikotelonsa. Hill ampui mieluiten 80–90-paunaisella jou-

sella. Vielä 62-vuotiaanakin hän pystyi helposti ampumaan 75-paunaisella jousella, jolla hän harjoitteli kaksi tai kolme kertaa viikossa 30–90 minuuttia ja ampui tällöin 110–150 nuolta. Hill ja hänen ystävänsä perustivat yrityksen nimeltä Howard Hill Archery, joka valmistaa puisia pitkäjousia. Tehdas sijaitsee nykyään Hamiltonissa Montanassa. Howard Hillin suorittamia jousiammuntatemppuja löytyy jousiampujien iloksi netistä. Yksi riemastuttavimmista on vajaan 10 minuuttia kestävä lyhytelokuva Cavalcade of Archery (1946), jota voi katsoa muun muassa Youtubessa.

Jousiampuja 3/2013

ANKKUROINTI

Where can I buy postcards?

Teksti ja Kuvat: Sanna Kanerva

Juniorien oma palsta

nuoRten mm-kilPAilut

Kiinassa

Kymmenen suomalaista kadetti- tai juniori-ikäistä nuorta jousiampujaa lähti lokakuussa Kiinan Wuxiin ratkomaan paremmuuksia maailman muiden nuorten jousiampujien kesken. Lisäjännitystä kisoihin toi karsinta nuorten olympialaisiin, jotka järjestetään ensi vuonna niin ikään Kiinassa.

itkän yölennon pökerryttämä joukkue laskeutui Shanghain lämpöön varhain perjantaiaamuna. Joukkueeseen kuului Atte Jauhiainen, Eero Mäenpää, Oskar Kåll, Jere Forsberg, Markus Nikkanen, Noora Saarinen, Toni Juusola, Mirjam Tuokkola, Anna-Soﬁa Aaltonen, Julianna Heikkilä, huoltajina Sami Forsberg, Timo Saarinen ja Sanna Kanerva sekä joukkueenjohtajana Ari Tuokkola. Reippaimmat olivat valvoneet läpi koko yön, mutta bussin kolistellessa ja hyppelehtiessä kohti määränpäätä silmiä alkoi painaa. Hotellimme Wuxissa oli Landison Plaza, joka olikin upea suihkulähteineen, kristallikruunuineen ja samettiseinäisine hisseineen. Lauantaina kaikki olivat innoissaan lähdössä tutustumaan harjoituskenttään. Kenttä oli noin parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä hotellilta. Harjoituskenttänä ennen kisojen alkua oli oikea kisakenttä, joten kaikki pääsivät ampumaan ja tutustumaan kisapaikkaan ihan kunnolla. Keli oli lämmin, joten kentän vapaaehtoistyöntekijöillä riitti puuhaa, kun haimme vesipullotäydennyksiä joukkueelle.

Junioriampujat pääsivät tositoimiin ensimmäisinä. Atte, Eero ja Oskar aloittivat kisansa maanantaina. Kadetit olivat vuorossa tiistaina – Markus, Mirjam, Anna-Sofia, Julianna. Taljoissa kisasivat Noora ja Juuso sekä Jere. Kisapäivät olivat keliolosuhteiltaan kovin erilaiset. Juniorit hikoilivat helteisessä kelissä ja kadetit ampuivat pyörteilevän tuulisessa, viileässä säässä. Alkukilpailujen jälkeen oli pudotusotteluiden vuoro. Tiukkoja matseja käytiin, jokainen vuorollaan. Taljoissa Toni ja Noora pääsivät parikilpailussa niin pitkälle, että sijoitus oli lopulta hienosti viides! Joukkue kannusti kentällä toinen toisiaan ja kävi seuraamassa, mitä kavereille kuuluu kentän toisella laidalla. Koettiin onnistumisia, pettymyksiä, hyviä suorituksia, jännittäviä hetkiä – ja kaikki olisivat mielellään kisanneet vielä vähän lisää! Harjoituskenttä oli ahkerassa käytössä joka päivä omien kisojen päätyttyä. Aktiivisimmat kävivät myös hotellin punttisalilla jousiammunnan lisäksi. Kisaviikon loppupuolelle sijoittui vielä olympiakarsinta ensi vuoden nuorten olympialaisiin. Meidän joukkueesta sopivan ikäisiä ampujia olivat vain Anna-Sofia ja Mirjam, joten he osallistuivat karsintaan. Karsintamenettelynä olivat pudotusottelut alkukilpailun pisteiden perusteella poislukien ne ampujat, joiden ikä ei sovellu olympialaisiin. Näin saatiin otteluparit. Jännitystä ilmassa ja tarkkaa keskittymistä tytöillä – olympiapaikka jäi tällä kerralla kuitenkin haaveeksi. Kentällä viikon aikana toisten maiden kilpailijat tulivat juttelemaan, vaihtamaan pinssejä ja varsin suosittua oli ottaa valokuvia, etenkin meidän joukkueen pojat olivat kuvattu kohde! Vapaaehtoistyöntekijät olivat ystävällisiä, avuliaita ja puhuivat kaikki hyvää englantia muuten niin kiinalaisessa Wuxissa.

Postikorttien ostaminen osoittautui haastavimmaksi tehtäväksi Wuxissa. Olimme yhden iltapäivän aikana vaellelleet ostosalueella kaupungin sydämessä eikä vastaan tullut yhtään kojua, liikettä, paperikauppaa tai matkamuistomyymälää, josta olisi voinut ostaa postikortteja koti-Suomeen lähetettäväksi. Lopulta päätimme mennä turisti-infoon kyselemään asiaa. ”Do You speak English?” ”YesYes” ”Myydäänkö täällä postikortteja?” ”YesNo” ”Tiedätkö missä täällä myytäisiin postikortteja?” ”NoYes” ”Tiedätkö mistä voi ostaa postimerkkejä?” ”NoNo” Niin jäivät siis postikortit ostamatta ja lähettämättä… Loppuhuipennus Finaaleja ammuttiin erikseen rakennetulla finaaliradalla. Katsomona toimivat ne samaiset portaat, joita pitkin meidän olisi pitänyt kiivetä katsomaan avajaisia viikon alussa. Paikalla oli useita TV- kameroita, suuri näyttö, josta oli hyvä seurata osumia, sekä juontaja, joka myös hauskuutti yleisöä väliajoilla. Pienet kauko-ohjattavat autot huristelivat nuoliputkien kanssa edestakaisin kentällä palauttaen kilpailijoiden nuolet taululta. Taljat aloittivat lauantaina omilla otteluillaan, niin joukkue-, parikilpailu- kuin yksilöfinaaleilla. Sunnuntaina olivat vuorossa tähtäinjousen vastaavat finaalit. Dramaattisia käänteitä ja hienoja yksilösuorituksia nähtiin useissa sarjoissa, joten yleisö eli mukana myötätuntoisena ja innoissaan koko finaalin ajan. Yleisölle oli jaettu vielä puhallettavat putkilot, joita yhteen taputtamalla syntyi kimakka ääni, joka kantoi varmasti kilpakentälle asti. Finaalit päättyivät vasta illan jo hämärtyessä kumpanakin päivänä. Viimeisenä iltana meidän hotellilla brittiampujien voitonjuhlat jatkuivat myöhään yöhön, lähes siihen asti, kunnes meidän paluumatkamme alkoi hotellin aulasta klo 03.00.

Seremoniaan sai osallistua joukkueesta viisi urheilijaa, joten yhdessä tehtiin päätös, että kisojen ensikertalaiset – Markus, Noora, Julianna, Toni ja Anna-Sofia ovat mukana kulkueessa. Me muut olisimme sitten katsomossa vilkuttamassa – kunhan ensin pääsisimme sinne asti. Avajaiset olivat sisähallissa ja halliin johti portaikko, joka muistutti lähinnä eduskuntatalon portaita. Jereä ei jätetä, ja niinpä meitä johdattava vapaaehtoistyöntekijä johdatti meidät hallin taakse ”invasisäänkäynnille”, jossa oli enää neljä porrasta. Täältä meidät vietiin pujotellen takakautta sisään. Esitykset olivat vauhdikkaita kiinalaisen musiikin tahdissa, puheet lyhyitä ja kannustavia. Lopuksi nähtiin, miten paikalliset kaupungin merkkihenkilöt ampuivat yhden nuolen kukin kohti lähellä olevaa taulua - ei ollut helppoa 8, 7 ja M. Kulkue poistui ryhdikkäänä jatkamaan päivän harjoituksia.

JousiampuJa

3/2013

1) Robin Ramaekers BEL 2) Kacper Sierakowski POL 3) Vitaliy Komonyuk UKR 33) Atte Jauhiainen FIN 57) Oskar Kåll FIN 57) Eero Mäenpää FIN Joukkuekilpailu: 1) Venäjä 2) Yhdysvallat 3) Alankomaat 18) Suomi

Tähtäinjousi, juniorinaiset

1) Sungeun Jeon KOR 2) Yeji Sim KOR 3) Heeseon Lim KOR Joukkuekilpailu: 1) Ukraina 2) Etelä-Korea 3) Kiina Parikilpailu: 1) Etelä-Korea 2) Espanja 3) Venäjä

Taljajousi, juniorimiehet

1) Stephan Hansen DEN 2) Rajat Chauhan IND 3) Jignas Chittibomma IND 17) Jere Forsberg FIN Joukkuekilpailu: 1) Meksiko 2) Yhdysvallat 3) Intia

Taljajousi, juniorinaiset

1) Sara Lopez COL 2) Janine Meissner GER 3) Kailey Johnston USA Joukkuekilpailu: 1) Yhdysvallat 2) Venäjä 3) Intia Parikilpailu: 1) Kolumbia 2) Yhdysvallat 3) Intia

Tähtäinjousi, kadettimiehet (17-vuotiaat)

1) Patrick Huston GBR 2) Sanzhar Mussayev KAZ 3) Luis Esteban Infante MEX 33) Markus Nikkanen FIN Joukkuekilpailu: 1) Ranska 2) Turkki 3) Taiwan

Tähtäinjousi, kadettinaiset

Taljajousi, kadettimiehet

1) Domagoj Buden CRO 2) Reunaud Domanski BEL 3) Mario Vavro CRO 17) Toni Juusola FIN Joukkuekilpailu: 1) Turkki 2) Kanada 3) Meksiko

Taljajousi, kadettinaiset

Kentän tunnelmia

Tähtäinjousi, juniorimiehet (20-vuotiaat)

1) Yuri Jeong KOR 2) Jiaxin Wu CHN 3) Hyeseon Lee KOR … 57) Anna-Soﬁa Aaltonen FIN 57) Julianna Heikkilä FIN 57) Mirjam Tuokkola FIN Joukkuekilpailu: 1) Ranska 2) Etelä-Korea 3) Kiina 20) Suomi Parikilpailu: 1) Iso-Britannia 2) Ranska 3) EteläKorea 19) Suomi

Avajaisseremoniat

Ennen kisoja kentällä käytiin valokuvattavana kisapassia varten. Välinetarkastus oli myös hoidettava ajallaan kentällä kaikuvien kuulutusten tahtiin.

Lopputulokset nuorten MM-kisoista

Kisareissu kesti 11 päivää. Osa Suomen joukkueesta, Toni Juusola (vas.), Noora Saarinen, Ari Tuokkola, Timo Saarinen, Mirjam Tuokkola, Sanna Kanerva, Anna-Soﬁa Aaltonen, Julianna Heikkilä ja Markus Nikkanen Wuxissa.

1) Alexandra Savenkova RUS 2) Sonia Taniguchi USA 3) Maja Orlic CRO 17) Noora Saarinen FIN Joukkuekilpailu: 1) Yhdysvallat 2) Venäjä 3) IsoBritannia Parikilpailu: 1) Venäjä 2) Kroatia 3) Meksiko 5) Suomi (Saarinen, Juusola)

JousiampuJa

3/2013

TÄ H TÄY S

Tällä palstalla haastatellaan henkilöä jousiammunnan parista

Teksti ja kuva: Petteri Alahuhta

Samuli Piippo

Nimi: Samuli Piippo Ikä:

33 vuotta

Seura, jota edustat: Oulun Jousimiehet Välineet, joilla ammut: Varsin kirjava joukko eri valmistajien välineitä: Hoyt GMX, MK Korea Vera @47#, Beiter stabit ja plunger, Sibuya Ultima RC, kesällä X10 450 nuolet ja nyt kokeilussa X7 2212 sisänuolet luonnonsulilla.

Teksti, kuva: Samuli Piippo,

Kauanko olet harrastanut jousiammuntaa? Riippuu hieman miten lasketaan. Ensimmäinen kerran aloitin jousiammunnan vuonna 2004, mutta opiskelu- ja työkiireiden takia innostusta riitti vain vuoden verran. Sen jälkeen välineet keräsivät pölyä seuran kaapissa kauemman aikaa. Toisen kerran aloitin jouluna 2010, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Miten aloitit jousiammunnan? Ensimmäiset jousikokeilut olivat OJM:n tiistain opastusilloissa. Valmentajasi ja tukijoukot: En ole vielä löytänyt sopivaa valmentajaa, joten olen pitkälti luottanut seurakavereiden neuvoihin ja opastuksiin. Lisäksi muutamia henkilöitä on löytynyt kilpailujen myötä eri puolilta Suomea, jotka ovat opastaneet eteenpäin. Onko sinulla esikuvia, ”idoleita” tai seuraatko aktiivisesti jonkun uraa? Ei oikeastaan. Mitä muita harrastuksia sinulla on? Kovin aktiivisesti en muita harrastuksia ehdi, mutta silloin tällöin ohjelmaan kuuluu uinti, seinäkiipeily ja laskuvarjohypyt. Mitä oheisharjoittelua teet? Kotosalla tulee tehtyä jonkin sortin kuntopiiriä, enimmäkseen omalla painolla. Lisäksi alkulämmittely ammuntatreeneihin hoituu pyöräilemällä. Mitä arkielämän, työn ja kilpaurheilun yhdistäminen vaatii? Olen ollut varsin onnekas työpaikan suhteen, sillä työnantaja on ollut mukana omalla panoksellaan. Lisäksi liukuva työaika mahdollistaa tarvittaessa aikataulujen järjestämisen. Työpäivän ja illan treenien päälle ei hirveästi muuta mahdu, joten työviikolla pitää olla valmiit suunnitelmat, mitä milloin tekee. Löit itsesi läpi ja vakiinnutit paikkasi tänä vuonna arvokisoissa maajoukkueessa. Kommentoi hieman ﬁiliksiä kaudesta. Kolmet arvokisat tuli tänä vuonna käytyä läpi ja päällimmäisenä niistä jäi mukava fiilis. Kilpauran ensimmäiset kisat sisä-EM:ssä eivät menneet vielä ollenkaan hyvin, mutta kesän kisoissa oli jo mukavia onnistumisia. Teitkö edellisiin kausiin verrattuna jotain muutoksia harjoitteluun tai tekniikkaan? Harjoitusmäärät on kokoajan olleet hieman kasvussa ja harjoitusten laatu on samalla myös parantunut. Tekniikassa on jatkuvasti ollut pieniä

muutoksia, mutta tänä vuonna se on selkeästi ruvennut vakiintumaan. Mitä hyvien tuloksien taustalta löytyy? Omalla kohdalla sanoisin, että tarpeellinen määrä ammuttuja nuolia vakiintuneella tekniikalla, joka sopii itselle. Miten valmentaudut henkisesti? Varsinaista henkistä valmentautumista en ole vielä ainakaan ottanut mukaan, mutta jonkin verran olen käyttänyt mielikuvaharjoituksia treenien aikana. Erityisesti pyrkiessä eroon niistä vapisevista käsistä, jotka ilmestyvät välillä kriittisissä tilanteissa. Mitä tavoitteita sinulla on ensi kaudelle? Arvokisoista ainakin Nimesin sisä-MM-kisat ja kesän EM-kisat olisi tarkoitus katsastaa. Sen tarkemmin sijoitustavoitteita en ole itselle asettanut. Kotimaassa olisi SM-sijoituksia tarkoitus parantaa yhden sijan verran ja kirkastaa tämän vuoden kaksi hopeaa sisä- ja ulkokisoista. Entä mitkä ovat pidemmän ajanjakson tavoitteesi? Ammunnantaso on noussut sen verran nopeasti, etten oikeastaan ole ehtinyt kovin pitkiä tavoitteita itselle vielä asettaakaan. Jos ammunta kehittyy jatkossakin, niin Rion 2016 kisat ovat varmasti suunnitelmissa. Kuinka monta leiri- ja kisamatkapäivää sinulla kertyy vuodessa? Tänä vuonna tuli 6 leiripäivää Eerikkilän ja Kuortaneen urheiluopistoilla, ulkomaan reissupäiviä 22 ja lisäksi parisenkymmentä kotimaan kisaa eri puolilla Suomea. Kun kisamatkoilla on myös välipäiviä, jolloin ei kilpailla, mitä teet vapaapäivinä matkoilla? Mahdollisuuksien mukaan olen käyttänyt ne harjoittelemalla, olin sitten jatkossa tai ei. Puolassa tuli myös hieman kierreltyä kaupungin nähtävyyksiä katselemassa, kun taas Turkissa nähtävyyden katselu rajoittui hotellin alueeseen. Kuinka tärkeää yksilöurheilijalle on hyvä seura-/ joukkuehenki? Hyvä seurahenki kannusta tulemaan hallille, vaikkei aina niin jaksaisikaan, ja harjoitukset sujuvat paljon mukavammin, kun sen tekee porukalla. Kisaviivalla ollaan yksin, mutta muuten yhtenäinen porukka on vain eduksi.

kuulumisiA WoRlD ARCHeRyn konGRessistA W

orld Archeryn (WA) kongressissa Turkin Belekissä MM-kisojen alla päätettiin henkilövalinnoista ja sääntöuudistuksista, joista saimmekin jo lukea edellisestä Jousiampuja-lehdestä. Lisäksi kongressissa kuultiin ajankohtaisia asioita ja osallistuttiin työpajoihin. WA:n presidentti Ugur Erdener raportoi kongressin alussa WA:n viimeaikaisesta kehityksestä. WA on rakentamassa Lausanneen olympic training centreä. Laji on saanut hyvää palautetta kansainväliseltä olympiakomitealta ja lajin luokitus olympialajien joukossa on parantunut mm. hyvin toteutettujen televisiointien ansiosta. Jousiammunta oli olympialaisissa hyvin suosittu TV-laji. Myös Archery TV:n YouTube-kanava on ollut erittäin suosittu. Pääsihteeri Tom Dielen kertoi, että Ranskan ja Iso-Britannian liittojen jäsenmäärän kasvu viimeisten 5 vuoden aikana on ollut n. 25 prosenttia. USA:ssa jousiammunnan suosion kasvu on ollut nopeinta nuorten naisten ja tyttöjunioreiden joukossa. Syyksi arvellaan mm. Hunger games ja Avenger-elokuvien sekä Brave-animaatioiden aikaansaamaa innostusta mainitussa kohderyhmässä. Dielen raportoi tarkemmin lajin suosion kasvusta YouTubessa, jossa ArcheryTV:n videot ovat toiseksi suosituimpia kansainvälisten urheilujärjestöjen joukossa. Myös World Archeryn näkyminen sosiaalisessa mediassa on kasvattanut lajin näkyvyyttä huomattavasti. WA:n jäseneksi hyväksyttiin 13 maata ja viiden maan jäsenyys irtisanottiin toistuvien jäsenmaksujen laiminlyönnin takia. Jäsenliittoja on tällä hetkellä 156.

Event Toolbox helpottamaan televisiointeja

Sosiaalisen median hyödyntämiseen rohkaistiin

Kongressin kumpanakin päivänä osallistujat jaettiin neljään eri työpajaan, jossa kuultiin toimenpiteistä World Archeryn kehittämistoiminnan eri osa-alueita ja osittain ideoitiin, miten näitä opetuksia voitaisiin ottaa käyttöön jäsenliitoissa. Event Toolbox -työpajassa esiteltiin integroitua laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuutta, jonka avulla Youtuben ArcheryTV:oon voidaan välittää korkeatasoinen videokuva jousiammuntatapahtumasta. Teknisesti lähetys on niin tasokas, että mm. Eurosport käyttää tätä livestriimiä sellaisenaan. Laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuus sisältää finaalin ammunnanohjauslaitteiston, osumien tulosmerkitsemisohjelmiston (tv-kuvaan / selostukseen), TV-kuvan ohjaamiseen liittyvät ohjelmistot, TV-kuvaan menevät grafiikat, robottikameroiden ohjauslaitteistot ja -ohjelmistot sekä liitynnän ylimääräiselle medialähteelle vaikka mainosvideoita varten. WA kehittää järjestelmää yhdessä hollantilaisen yrityksen kanssa. Järjestelmä saadaan valmiiksi arviolta kevääseen 2014 mennessä ja sen jälkeen järjestelmää tarjotaan käyttöön erilaisilla malleilla: laitteiston voi hankkia itselleen (n. 25 000 €), laitteistoa tai sen osia voi vuokrata tapahtumia varten tai joku yritys tai WA:n toimihenkilöt voivat käydä pyörittämässä tapahtuman televisioinnin palveluna. Kahdessa jälkimmäisessä mallissa hinta on vielä auki. Event Toolboxin avulla kuka tahansa voi tuottaa kohtuullisella rahalla jousiammuntatapahtumasta ammattimaisen televisioinnin, lähinnä Youtubeen, myös livenä.

Sosiaalisen median hyödyntämistä pidettiin erittäin tärkeänä halutun kohderyhmän tavoittamisessa. Keskeiset kanavat WA:lla ovat Facebook ja Twitter. Useimmissa tapauksissa sosiaaliseen median postaukset ovat kuvia lyhyillä kommenteilla varustettuna. Tällaisten viestien välittämiseen suositeltiin Instagram-tiliä, jonka avulla asioiden julkaiseminen sekä Facebookiin että Twitteriin onnistuu kätevästi. Työpajassa esiteltiin myös Facebook Pages-toiminnallisuutta ja sitä, miten sen avulla sivun ylläpitäjä voi seurata hyvin, minkälaista liikennettä facebook-sivuilla tapahtuu ja kuinka laajalle viestit leviävät. Strategisen suunnittelun työpajassa esiteltiin yleiseen strategiakirjallisuuteen pohjautuva malli jäsenliitojen strategian päivittämiseen ja kehitysohjelmien luontiin. Esitelty malli noudatti melko tyypillisiä liikkeenjohdon kehitysohjelmia. Olympic solidarity-työpajassa kerrottiin mahdollisuudesta saada rahoitusta Olympic solidarity -ohjelmasta. Ohjelmaa esitellyt WA:n henkilö kertoi, että rahoitusta voivat saada minkä tahansa maan urheilijat tarkoituksiin, jotka on ohjelman yhteydessä esitelty. Tärkeimmät ohjeet olivat, että hakuohjeet kannattaa lukea, ja että hakemus lähetetään kansalliseen olympiakomiteaan ja tiedoksi myös WA:lle, joka voi omia reittejään selvitellä rahoitusmahdollisuuksia ja kenties auttaa hakemuksen läpimenossa.

Event toolboxin laitteistoa.

JousiampuJa

3/2013

Teksti ja kuvat: Anne Lantee

liikuntAmAA-messuillA

Virpi Honkanen / IJA

innokkaita kokeilijoita

Liikuntamaa- ja Apuväline-messut vetivät Tampereen Messu- ja urheilukeskukseen kolmen päivän aikana yhteensä 12 500 messukävijää. Vammaisurheilun integraation myötä Suomen Jousiampujain Liitto oli ensimmäistä kertaa mukana Liikuntamaamessuilla. Jousiammuntapisteellä riitti vilskettä koko messujen ajan.

uomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n isännöimät Liikuntamaa-messut esittelivät vammaisliikunnan lajikirjoa ja liikuntaan sopivia apuvälineitä ja sovelluksia 7.-9.11.2013 Tampereen Messu- ja urheilukeskuksen upouudessa E-hallissa. Viereisessä hallissa Apuväline-messut esittelivät alan uutuuksia ja kuntoutuksen ajankohtaisia aiheita vammaisille, ikääntyneille ja heidän perheilleen sekä kuntoutus-, hoiva-, esteettömyysja apuvälinealojen ammattilaisille.

noin nelivuotias ja vanhimmat eläkeiässä. Valtaosa kokeilijoista oli kuitenkin nuoria. Joukkoon mahtui myös tulevia jousiammunnan harrastajia, jotka olivat jo etukäteen miettineet sopivaa lajia vammautumisen tai liikkumista vaikeuttavan sairastumisen jälkeen. Heidän kanssaan tuli pohdittua myös suomalaisten jousiammuntaseurojen harjoitustilojen esteettömyyttä. Kaikkialle ei tänä päivänä pääse pyörätuolilla ainakaan ilman avustajaa.

Satoja kokeilijoita

Kävijöitä loppuun saakka

Jousiammunnan kokeilijoita Liikuntamaa-messuilla riitti laidasta laitaan. Eri tavoin vammaisten kokeilijoiden lisäksi suuri joukko vammattomia testasi taitojaan jousiammunnassa. Nuorin kokeilija oli

VAUsta oli etukäteen varoiteltu, että lauantai on messupäivistä hiljaisin, kun koululais- ja muita ryhmiä ei ole liikkeellä. Aamun ensimmäisen puolen tunnin ajan näyttikin hetken siltä, että päivästä tu-

lee rauhallinen. Pian kuitenkin väkeä alkoi kertyä ja kokeilijoita jonoutua, kun aamu-unisemmatkin olivat päässeet liikkeelle. Jousiammuntapisteellä riitti lopulta kiinnostuneita aivan messujen sulkemiseen saakka. Ohjaajille ei liiennyt suuremmalti hengähdystaukoa, vaikka apua jousiammunnankin messuosastolle saatiin kahtena päivänä myös Tampereen ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijoilta. Messuosasto toteutettiin yhteistyössä SJAL:n, Tampereen Jousiampujien ja VAUn kanssa. Liikuntamaa-messut järjestetään kahden vuoden välein Tampereella.

1. Kyllä osallistun aktiivisesti seuran pitämiin kilpailuihin pulla- ja kahvijoukoissa, eli pidän yllä kanttiinia kisoissa. Osallistun myös kesäisin kirkonkylällä pidettävään kesäkahvilapäiviin. Kesäkahvilan saa kukin seura varata itselleen kolmeksi päiväksi seuralleen ja myydä siellä tuotteitaan, esimerkiksi leivonnaisia ja käsitöitä. Tuotto kahvilasta menee kokonaisuudessaan seuran toimintaan. Myös kisoissa olevat arpajaiset ovat kuuluneet minun ohjelmaani. 2. En osallistu jousiammunan ohjaamiseen.

Riitta Tolsa /Piili 1. Olen mukana toiminnassa passiivisesti, en ole hallituksessa, harrastusmielessa kilpailen ja osallistun seura- ja kisatalkoisiin, seuraan sillai yleisesti toimintaa. Olen myös tuomarina kilpailuissa. 2. Seuralla on tällä hetkellä vähän junnuja, kerran vuodessa järjestetään alkeiskurssi, jossa on kaksi vakiovetäjää. 3. Meillä on kaksi kertaa viikossa ohjattu harjoitusvuoro, muuten vuoroilla on omatoimista harjoittelua 5 kertaa viikossa.

Kinnukisa on perinteisesti ennen joulua, sekä kuukausikilapilu kaikille halukkaille. Seuran ydinjoukko on pieni, tarvittaisiin enemmän me-henkeä tekemiseen.

Johanna Aho /JJA 1. En osallistu, valitettavasti aikani ei oikein riitä osallistumiseen tällä hetkellä. 2. Junnuryhmää ei JJA:lla ole, mutta torstain alkeisvuoro kyllä on. 3. Ammuntavuoroja on runsaasti, kukava ja kannustava ilmapiiri, ammattitaitoinen ohjaus aloittelijoille ja muille ampujille.

Arja Lehto /IJA 1. Olen ollut Iitin Jousiampujien hallituksessa vuodesta 1991 saakka. Olen mukana myös kahvila- ja kesäkahvilatoiminnassa, kilpailujen järjestämisen lomassa. Hoidan myös seuran Sporttirekisterin ylläpidon. Käyn parhaillaan VOK1-tason ohjaajakoulutusta sekä osallistun lajiesittelyiden vetämiseen. 2. Alkeisryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa, vakiovetäjien ohjaamana. Heillä on apunaan kiertävät apuvetäjät. Heitä on viisi parhaillaan, ja he

LAUKAISU Gallub Jousiampuja-lehti kysyi neljältä seuratoimijalta mielipiteitä seuraaviin kysymyksiin: 1) Oletko seuratoiminnassa aktiivisesti mukana tai oletko ajatellut osallistua siihen tulevaisuudessa? 2) Onko seurallanne junioriryhmää tai muunlaista alkeisammuntaryhmää? Millaisella aikataululla ne kokoontuvat? Onko niissä erillistä toiminnan vetäjää nimetty? 3) Miten seurassanne toimitaa pidetään aktiivisena ja saadaan uudet ihmiset mukaan kuvioihin?

kaikki käyvät VOK1-koulutusta. 3. Yhteinen tekeminen luo ympärilleen me-henkeä. Seurassamme tietoisesti satsataan tähän toimintaan. Joulua ennen seurassa pidetään puurojuhla, johon osallistuvat jäsenet perheineen. Kaikkien jäsenten tasapuolinen kohtelu ja huomioon ottaminen on keskeistä. Lisäksi muistetaan huomioida ja palkita seura-aktiiviset henkilöt vuosittain.

suomeen kAksi

maanosatason tuomaria

Teksti: Pyry Ekholm Kuva: Jean Martens

Sussu 2013

J Ä L K I P I TO

Syysruskaisessa Wiesbadenissa Saksassa järjestettiin World Archery Europen (WAE) tuomarikoulutusseminaari. Kolmipäiväisen seminaarin tarkoitus oli kouluttaa ja akreditoida kansallisen tason tuomareita continental eli maanosatason tuomareiksi. Maanosatuomareilla on oikeudet toimia tuomareina WAE:n järjestämissä kisoissa, joita ovat EM-kilpailut ja Euroopan GP:t. Suomesta Wiesbadeniin lähtivät allekirjoittanut Pyry Ekholm ja Niko Ylipelkonen.

limme molemmat mukana Tampereella järjestetyssä tuomarikoulutuksessa, jossa koulutettiin ensimmäiset SJAL:n nykyisen kaksitasoisen järjestelmän päätuomarit. Kouluttajana Tampereella oli WA:n kansainvälisen tason tuomari Ringa Baltrusaite. Ajatus lähettää suomalaisia maanosatason koulutukseen lähti liikkeelle tuolloin. Maanosatason tuomari voisi toimia yhteyshenkilönä maailmalle ja pitää kansalliset tuomarit ajan tasalla sekä toimia kouluttajana. Lokakuun lopun viikonloppuna Saksan ammuntaliiton talossa nähtiin 18 osanottajaa 11 eri maasta. Mukana oli Itävalta, Saksa, Tsekki, Slovenia, Turkki, Israel, Italia, Ukraina, Hollanti, Kroatia ja Suomi kahdella osanottajalla. Kouluttajina toimivat Jean Martens, Pol Ney ja Henk Wagemakers, kaikki nykyisiä tai entisiä WA:n kansainvälisen tason tuomareita, ja heiltä löytyi

JousiampuJa

3/2013

kokemusta olympiatasolta asti. Seminaarissa käytiin läpi sääntökohdat kaikista osa-alueista 3D-ammunnasta tauluammuntaan ja mm. ammunnanohjaajan ja päätuomarin tehtäviä isomman kansainvälisen kilpailun näkökulmasta. 3D oli seminaarissa vahvasti mukana ensimmäistä kertaa. Hakemuskaavakkeet WAE:n kisoihin saimme jo ennen lounasta ensimmäisenä seminaaripäivänä, joten ainakin luottamus kokelaisiin oli kohdallaan. Perjantain ja lauantain seminaaripäivät venyivät liki 10-tuntisiksi. Kielimuuri vaivasi jonkin verran, ja välillä keskustelu yritti lähteä useampaan suuntaan yhtä aikaa, mutta lopulta kuitenkin asiat oli saatu puitua. Lauantai-iltana hotellilla nähtiin vielä pontevaa sääntökertausta parin pöydän ympärillä. Ringalta saadut vanhat kokeet ja hotellin perisaksalai-

nen sauna toimivat itseluottamuksen rakentajina minulle ja Nikolle. Seminaarin päätteeksi sunnuntaina pidettiin 9 sivun mittainen koe. Koe ei ollut kovin vaikea, ja suurin osa selvitti sen noin tunnissa. Pienen terveellisen jännityksen takaamiseksi tuloksista ei kerrottu mitään, ja WAE:n nimityspäätös tulisi vasta kuukauden päästä. Nimitykset onneksi julkaistiinkin jo 9.11.2013 – 15 kokelasta oli päässyt läpi, onnellisten joukossa ovat sekä Pyry että Niko. Tuomisina kahden nimityksen lisäksi on paljon materiaalia tuomarikoulutuksiin ja ideoita tuomaritoiminnan kehittämiseen. Kokemuksen karttuessa EM-kentiltä jaamme ideat muille tuomareille ja kisajärjestäjille.

Menestyksellistä Uutta Vuotta 2014 toivottaa Jousiampuja-lehden toimitus! JousiampuJa

3/2013