32 minute read
Ajankohtaista
by Arla Oy
Kuljemme kehityksen kärjessä
SAMI KILPELÄINEN
Advertisement
Arla Suomen vähittäiskauppamyynnistä vastaava johtaja Timo Lavikainen kertoo Arlan tekevän panostuksia verkkokauppaan. – Verkkokauppaan ja asiantuntemukseen panostaminen on strateginen investointi, kertoo Lavikainen.
Arla Suomi on päättänyt tehdä myös henkilörekrytointeja, – Aiomme rekrytoida vähittäismyyntitiimiin henkilön kehittämään verkkokauppaan liittyviä toimintatapoja ja osaamista sekä kasvattamaan myyntiämme verkossa yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi digitaalisen hyllynäkyvyyden parantamista, verkkokauppakampanjoita ja tiedon analysointia. Tavoite on, että kuluttajat löytävät verkostakin tuotteemme helposti, Lavikainen kuvailee.
Rekrytointi on parhaillaan käynnissä. Lavikaisen mukaan uusi kollega liittyy osaksi Euroopan alueen verkkokauppatiimiä, mistä on etua Suomen liiketoiminnassa. – Monessa maassa verkkokauppa on pidemmällä kuin meillä, jo-
Timo Lavikainen vastaa Arla Suomen vähittäiskauppamyynnistä.
ten tiimin kautta saamme tietää parhaista käytännöistä ja uusista ratkaisuista muissa maissa, sanoo Lavikainen. – Vaikka uuden strategiamme työstäminen on vasta käynnistynyt, näemme jo nyt, että verkkokauppa on tulevaisuuden kanava. Tämän vuoksi verkkokauppa tulee olemaan tärkeä osa myös Arla Suomen strategiaa ja voimme ryhtyä investointiin jo nyt, päättää Lavikainen.
Elintarvikelain muutokset vahvistettiin
Elintarvikemarkkinalain muutos on vahvistettu Tasavallan presidentin esittelyssä 29.01.2021.
Lakiin lisättävät säädökset antavat maa- ja metsätalousministeriön mukaan kaupankäyntiin selkeät pelisäännöt ja tasapainottavat ruokajärjestelmän neuvotteluasemia. Laki antaa myös mahdollisuuden puuttua entistä tehokkaammin ruokajärjestelmässä esiintyviin epäterveisiin kauppatapoihin.
Valvontaviranomaisena Suomessa jatkaa Ruokaviraston yhteydessä toimiva elintarvikemarkkinavaltuutettu.
Muutoksilla lakiin lisätään huhtikuussa 2019 hyväksytyt EU-direktiivin (kauppatapadirektiivin) edellyttämät hyvän kauppatavan vastaiset kiellot. Samalla laissa säädetään niiden noudattamisen valvonnasta ja kieltojen rikkomisen seuraamuksista.
Lain taustalla olevalla direktiivillä yhdenmukaistetaan jäsenmaiden jo olemassa olevia kansallisia lakeja määrittelemällä suojelun vähimmäistaso koko EU-alueelle.
Muutetussa laissa kielletään muun muassa liian pitkät maksuajat, tilausten viime hetken peruutukset, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset, myyntiin liittymättömät maksut, kaupalliset kostotoimet sekä liikesalaisuuksien oikeudeton käyttö.
Myös ostettujen tuotteiden palauttamiseen, hävittämiseen, varastointiin, tuotevalikoimaan sisällyttämiseen ja tuotteiden markkinointiin liittyvien kustannusten periminen myyjältä on kiellettyä, ellei niistä ole erikseen sovittu. Ostaja ei voi myöskään kieltäytyä vahvistamasta ostosopimusta kirjallisesti myyjän sitä pyytäessä.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eli maaseutuohjelman muutosesitys on lähetetty Euroopan komission hyväksyttäväksi. Muutosesitys koskee siirtymäkauden eli rahoituskausien väliin jäävien vuosien 2021 ja 2022 maaseutuohjelman toimia.
Nämä ovat tukikelpoisia ohjelmamuutoksen komissiolle toimittamisesta eli 8.2.2021 lähtien. Maaseuturahaston elpymisvälineen lisärahoituksen osalta muutosesitys lähetetään komissiolle myöhemmin.
Manner-Suomen maaseutuohjelman ylin päättävä elin, seurantakomitea, hyväksyi esitykset maaseutuohjelmaan tehtävistä muutoksista kokouksessaan 1.12.2020.
Maaseutuohjelman toiminta jatkuu myös 2021-2022 Siirtymäkaudella jatketaan nykyisen rahoituskauden toimenpiteitä normaaliin tapaan, mutta rahoitus tulee uuden kauden rahoituskehyksestä.
Nykyisen maaseutuohjelman toimenpiteet jatkuvat, mutta ra-
Kimmo Kuorikoski jatkaa Jalostusmeijereiden liiton hallituksen puheenjohtajana. Meijereiden ja tuottajien edunvalvontaa tekevässä liitossa tapahtui vuoden lopulla myös kapulanvaihto.
Sakari Juuruksen jätettyä sivutoimiset toiminnanjohtajan tehtävät, valittiin uudeksi sihteeriksi Juha MurtoKoivisto. Murto-Koivisto hoitaa tehtävää sivutoimisena. hoitus tulee uuden kauden varoista.
Ympäristökorvaukset ja luonnonmukainen tuotanto Tänä vuonna jatketaan voimassa olevia ympäristösitoumuksia ja -sopimuksia sekä luomusitoumuksia yhdellä vuodella. Uusia, viisivuotisia kosteikkojen hoitoa ja maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevia ympäristösopimuksia sekä luomusitoumuksia voi hakea. Lisäksi on mahdollista hakea ei-tuotannollisten investointien korvausta kosteikon perustamiseen.
Ympäristösitoumusten ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämisen toimenpiteessä, voi tuensaaja aiemmasta poiketen saada korvauksen vastaanottamastaan biokaasulaitoksen mädätteestä myös tilanteessa, jossa tila luovuttaa lantaa biokaasulaitokseen.
Neuvontapalvelut Tilakohtainen enimmäisraja nostetaan siirtymäkauden takia. Neuvontakohteisiin lisätään eläinten hyvinvointisuunnitelmat.
Maatalouden investoinnit Maatalousinvestointien tukemista jatketaan siirtymäkaudella nykyisten menettelyiden mukaisesti. Biokaasuinvestointien tukitaso nostettaisiin 40 prosentista 50 prosenttiin tukikelpoisesta kustannuksesta.
Jameli järjestäytyi
Kimmo Kuorikoski (oik.) ja Juha MurtoKoivisto.
Panostamme vastuullisuuteen ja vauhdilla kasvavaan ruoan verkkokauPPaan
Suomessa kuten muissa maissa ruoan verkkokauppa otti viime vuoden aikana valtavan kasvuloikan. Pandemian vauhdittama kehitys on johtanut siihen, että yhä useammin ruoka ostetaan tietokoneiden ja kännyköiden ruuduilta, eikä myymälässä käydä kuin korkeintaan noutamassa verkosta tilatut ruoat.
SAMI KILPELÄINEN
Arla Foods on seurannut jo ennen pandemiaa alkanutta kehitystä tiiviisti ja tarttuu sen tuomiin mahdollisuuksiin nyt voimalla. Konserni on asettanut strategiseksi tavoitteekseen tulla maitotuotteiden verkkokaupan johtajaksi
Euroopassa. Koko konsernissa se tarkoittaa verkkomyynnin kaksinkertaistamista 600 miljoonaan euroon kaikkialla Euroopassa vuoteen 2025 mennessä. – Olemme arvioineet, että viime vuonna ruoan verkkokaupan vähittäismyynti Suomessa kolminkertaistui 100 miljoonasta 300 miljoonaan euroon. Uskomme, että voimakas kasvu jatkuu ja 4–5 vuodessa verkko-ostosten osuus tuplaantuu viime vuoden 1,5–2 prosentin tasosta noin 4 prosenttiin ruoan vähittäiskaupasta, Arlaa luotsaava toimitusjohtaja
Kai Gyllström avaa Suomen lukuja.
Kestävä kehitys keskiössä Arla Suomi -yhteistyöryhmä on vuoden 2020 aikana tehnyt valtavasti kestävän kehityksen toimia, millä Arla Suomi on halunnut lisätä vastuullisuutta kaikissa ketjun toiminnoissa. – Viime vuoden aikana laskimme koko Arla Suomi -yhteistyöryhmässä kaikkien maitotilojen hiilijalanjäljen. Toimme markkinaan ensimmäisenä ympärivuotiseen laidunnukseen perustuvan Lähitilan Maitoa Uudeltamaalta -maidot. Teimme kierrätyskamujen kautta pelejä lapsille ja nuorille kierrättämisen edistämiseksi ja avasimme deals appin, jolla tukkukaupat pystyvät tilaamaan nopeasti tuotteita, joiden myyntiajat muuten menisivät liian tiukoiksi, kertoo Gyllström.
Gyllström muistuttaa, että esimerkiksi hävikin pienentäminen ja uusiutuvan energian käyttöönotto ovat muutamia esimerkkejä vastuullisesta toimintatavastamme. – Rekrytoimme henkilöt sekä vastuullisuuden että verkkokaupan kehittämiseen Arla Suomessa, kertoo Gyllström.
Korona notkautti Kai Gyllströmin mukaan takana on erittäin poikkeuksellinen vuosi, ja vaikka liikevaihto notkahti, vuosi 2020 oli kuitenkin olosuhteisiin nähden pelättyä parempi huomioiden täysin ennakoimaton koronapandemia. – Olemme tehneet valtavasti töitä ja koronan tuomista haasteista huolimatta olemme onnistuneet
monissa asioissa todella hyvin. Esimerkiksi alkuvuonna koronan takia noussut hävikki on pienentynyt, mikä kertoo, että toimenpiteillämme on vaikutusta, taustoittaa Gyllström.
Toimitusvarmuus keskeistä Toimitusketju on Gyllströmin mukaan haastavassa tilanteessa onnistunut monessa asiassa erinomaisesti, muun muassa maailmanluokan toimitusvarmuudessa. – Olemme Arla Suomessa maailmanluokan toimija toimitusvarmuudellakin mitattuna, kertoo Gyllström.
Gyllströmin mukaan on erittäin tärkeää, että olemme saaneet kiitosta myös asiakkailtamme. Esimerkiksi S-ryhmä on tuonut esille, että Arla Suomi on toimitusvarmuudeltaan maailman huippua.
ENERGIATÄYDENNYSREHUT LEHMILLE
MELICA ENERGIA TRIMMI
Monipuolinen energiatäydennysrehu lypsylehmille. Sisältää glyserolia, pötsisuojattua rasvaa ja propyleeniglykolia. Lisäksi tuotteessa on pötsin pH:ta ylläpitävää natriumbikarbonaattia ja pötsin mikrobistoa ylläpitävää patentoitua Progut-hiivaa.
TEHOMELASSIGLYKOLI PLUS
Nestemäinen täydennysrehuseos lypsylehmille ketoosiriskin vähentämiseen. Sisältää veren sokeripitoisuutta kohottavia propyleeniglykolia ja glyserolia, maksan rasva-aineenvaihduntaa edesauttavaa koliinia ja pötsimikrobeille energiaa antavaa seosmelassia.
KARJAN PROPYLEENI PLUS
Märehtijöille ketoosiriskin vähentämiseen tarkoitettu propyleeniglykolivalmiste, joka kohottaa tehokkaasti veren sokeripitoisuutta ylläpitäen ruokahalua. Tuote sisältää myös mm. betaiinia ja nikotiiniamidia, jotka tehostavat maksan toimintaa. 25 KG
10 KG
230 KG
10 KG
210 KG
MaitoMäärät 2020
SAMI KILPELÄINEN
limingan osuusmeijeri
Paavolan osuusmeijeri
arla oy Pohjois-suoMi
arla oy Itä-suoMi
laaksojen maitokunta
kaustisen osuusmeijeri
häMeenlinnan osuusmeijeri
Porlammin osuusmeijeri
ruhan meijeri oy
Yhteensä
arla oy
Vuosi 2020 – erilainen vuosi
Tammi–helmikuussa 2020 kuului pikkuhiljaa voimistuvia kaikuja uudesta zoonoosista, eli eläimistä ihmisiin tarttuneesta taudista, joka oli lähtenyt liikkeelle Kiinan Wuhanista. Helmikuun lopulla ja viimein maaliskuun alussa kansainvälinen terveysjärjestö julisti pandemian. Syy oli koronavirus Covid-19.
Suomen hallitus yhdessä tasavallan presidentin kautta julisti Suomeen poikkeusolot ja kokoontumisrajoitusten ohella Uudenmaan raja suljettiin toukokuuhun asti. Elintarvikesektori tunnistettiin valtionhallinnon osalta kriittiseksi toimialaksi. Maitorekat ja työntekijät pääsivät kulkemaan rajan yli. Samoin tietysti ne maidontuottajat, joilla oli tarvetta esim. peltojen sijainnin takia ylittää raja.
Arla Suomi -yhteistyöryhmän suurin ponnistus vuoden aikana oli luonnollisesti yllä pitää tuottajien palvelut ja maidon keräily toiminnassa poikkeusoloista ja myöhemmistä rajoitteista huolimatta.
Ensi tilassa meijerit myös hyödynsivät Arlan eurooppalaisia kanavia ja paikallisia suomalaisia kanavia ja tiloille saatiin jo kevättalvella maskeja suojamaan välttämättömien kontaktien järjestämistä. Suomessa olivat maskit pääasiassa loppu.
Tilojen climate check -ilmastokartoitukset tekivät todellisen digiloikan ryhmän toimintaan. Iso osa tietojen keruusta tehtiin etänä. Lisäksi valtakunnalliset kokoukset järjestettiin etäyhteyksin ja osa meijereistä järjesti myös paikalliset kokoukset etäyhteyksin. Monen mielestä näin saatiin myös tehokkuutta ajankäyttöön, kun matkustaminen väheni. Toki sosiaalisia kohtaamisia kaivataan ja erilaisia tapoja turvallisiin tapaamisiin on jo tehty. luvat 10 yhteistyömeijeriä hankkivat maitoa yhteensä 0,8 prosenttia vuotta 2019 enemmän ja maitomäärä nousi lähes 217 miljoonaan litraan. Maitoa tuottajilta ostavat Arlan Sipoon, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hankintameijerit sekä Hämeenlinnan Osuusmeijeri, Kaustisen Osuusmeijeri, Laaksojen Maitokunta, Limingan Osuusmeijeri, Paavolan Osuusmeijeri, Porlammin Osuusmeijeri sekä Ruhan Meijeri Oy.
Keskirasva pysyi 4,35 prosentissa ja valkuainen laski sadasosalla 3,53 prosenttiin.
Maitotilojen keskikoko on kasvanut Arla Suomi -yhteistyöryhmässä 475 000 litraan tilaa kohden vuoden 2020 lopussa, kun se vuonna 2015 oli 314 766 litraa tilaa kohden. Maitomäärä on kasvanut tilaa kohden keskimäärin 50 prosenttia ja lähes 160 000 litraa per tila. Se tarkoittaa vajaata 20 lehmän keskikoon kasvua tilojen keskikoossa viidessä vuodessa.
Maito luo työtä Suurimmat tilakohtaiset maitomäärät tilaa kohden ovat yhdeksän tuottajan osuuskunnassa Paavolan Osuusmeijerissä. Vuoden 2020 lopussa tuottajia oli kuusi. Paavolassa tilakohtainen maitomäärä on yli tuplaantunut vajaasta 400 000 litrasta tilaa kohden vuonna 2015 jo huikeaan 826 123 litraan tilaa kohden vuoden 2020 lopussa.
Mistä näin huikea kehitys johtuu Paavolan osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja Jukka Karhumaa? – Lopettaneet ovat olleet pieniä karjoja. Muutamaan vuoteen ei ole rakennettu uusia navetoita, mutta jäljellä olevat ovat lisänneet tuo-
Jukka Karhumaa (ylinnä), Jorma Oesch ja Kimmo Kuorikoski.
”Ruhan tuottajat ovat yrittäjähenkistä porukkaa.”
tantoa. Olemme hyvillämme siitä, että ei ole tilakohtaisia kiintiöitä, arvioi Karhumaa tuotosmäärien kasvuun vaikuttaneita tekijöitä.
Ruhan Meijeri Oy:n maitomäärät ovat kasvaneet viidessä vuodessa noin 200 000 litralla tilaa kohden. Jo vuonna 2015 Ruhan tilojen keskikoko oli yli 500 000 litraa, mutta viime vuonna ylittyi jo 700 000 litran keskikoko?
Mitkä asiat vaikuttaneet tähän toimitusjohtaja Jorma Oesch? – Viiden vuoden aikana on lopettanut noin 20 % tuottajista, jotka ovat olleet pääsääntöisesti keskimääräistä pienempiä tuottajia. Lisäksi tänä aikana meijeriin on siirtynyt joitain uusia ”suuria” tuottajia. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin vanhoille tuottajille, jotka ovat koko ajan kehittäneet omaa tuotantoaan. Ruhan tuottajat ovat yrittäjähenkistä porukkaa, sanoo Oesch.
Myös Kaustisilla maitomäärät ovat kasvaneet 332 000 litrasta jo 610 000 litraan tilaa kohden. Kaustisen Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kuorikosken mukaan taustalla on vaikuttanut vuoden 2014 Venäjän kriisi, siitä seurannut hintojen alenema ja kiintiöiden poistuminen, johon tuottajat ovat vastanneet tuotantoa kasvattamalla: – Kaustisen Osuusmeijerin tuottajat vastasivat näihin tehostamalla tuotantoaan liikevaihdon pitämiseksi. Osa on lisännyt lehmäpaikkoja kustannusnousun kattamiseksi ja pienempiä tiloja, joilla siihen on ollut taloudellinen mahdollisuus, on lopettanut, luettelee Kuorikoski.
Säädösten täyttämiseksi osa tiloista on investoinut uusiin tiloihin. Ja esimerkiksi Kaustisilla on peltoihin ja kotoisiin rehuihin on panostettu ja se näkyy lisääntyneenä tuotoksena
Useilla ryhmän tuotantoalueilla maidontuotanto on erittäin tärkeä työllistäjä. – Alueella on työpaikkoja heikosti, joten tuottajat haluavat elää omalta tilaltaan tänä heikonkin maidon hinnan ja nousseiden tuotantokustannusten aikana, päättää Kuorikoski.
yhden tilan juuston koti on
TUOMAS KOIVUNIEMI
Arla Suomi -ryhmä lanseerasi helmikuun alussa ”Yhden tilan juuston”, minkä raaka-aine on tuotettu teuvalaisella Ranta Ayrshires Oy:n tilalla. Maatilaosakeyhtiön vetovastuussa on Koljosen perhe eli Aaro ja Mirja sekä pojat
Lauri ja Markus.
Tilan pellot ovat olleet luomutuotannossa vuodesta 1995 lähtien. Luomumaitoa on tilalla tuotettu vuodesta 2011 lähtien.
Aloite viime kesänä Koljosten tila on pitkään kuulunut Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajajoukkoon. Ajatus luomujuuston valmistuksesta ”Yhden tilan juustosta” esitettiin ryhmän suunnalta heille viime kesänä. – Ryhmässä oli tehty päätös, että he ryhtyvät tällaista luomujuustoa tekemään. Meidän tilan valintaan vaikutti ilmeisesti maidon tuotantovolyymi ja laatukriteerit. Juuston valmistuksessa on raakaaineen laatukriteerien täytyttävä, ettei kypsyminen mene mönkään, Koljosen kertovat.
Mirja Koljosen mukaan erityisen haitallisia ovat voihappoitiöt, sillä ne voivat aiheuttaa juustojen kypsytysvaiheessa kaasukuplia, mitkä tuhoavat juuston rakenteen.
Kasvot tuotteelle Mitä vaatimuksia erikoistuotteen raaka-ainetuotanto tilalle asettaa? Koljosten tilalla on sitouduttu luomutuotantoon pitemmän aikaa. Kuluttajilla on mahdollisuus seurata erikoisluomujuuston tietä tilalta meijeriin ja meijeristä kaupan hyllylle lohkoketju-teknologian avulla.
Teuvalaistilalla siis pidetään päiväkirjaa navetan tapahtumista, maito- ja eläinmääristä sekä eläinten hyvinvoinnista. – Kuluttajien suuntaan lohkoketju tuo läpinäkyvyyttä sekä on osoitus laadusta ja tuotteen turvallisuudesta. Tuottajalle se taas tarkoittaa konkreettisesti sitä, että sinä annat kasvot tälle tuotteelle, Aaro Koljonen sanoo.
hden tilan juuston koti on teuvalla
Tuomas Koivuniemi
Mirja, Aaro, Lauri ja Markus Koljonen tuottavat Teuvalla luomumaitoa, josta Yhden tilan juusto valmistetaan.
Valmistus Porlammilla ”Yhden tilan juusto” valmistetaan Arla Suomi -ryhmään kuuluvassa Porlammin meijerissä Itä-Uudellamaalla. Koljosten tilalta haetaan luomujuuston valmistukseen tarvittava raaka-aine kerran viikossa Porlammille. Luomumaito taas kuljetetaan Hämeenlinnan Osuusmeijeriin.
Teuvalaistilalla työtä kotimaisen maidontuotannon eteen tekevät Koljosen perheen lisäksi viisi vakituista työntekijää.
Uusi erikoisluomujuusto on tullut myyntiin S-ryhmän kauppoihin.
Lohkoketju käytössä Yhden tilan juustossa käytettävä maito pidetään erillään tilalta juuston pakkaukseen asti. Koljosten tilan ohella myös Tikan tilan maidosta tehdään Yhden tilan Luomu Emmental -juustoja. Tämän takia Arlan, Hämeenlinnan osuusmeijerin ja Porlammin meijerin välillä on tarkasti suunniteltu maitojen erillään pito. – Maitoautossa on kolme erillistä keräilysäiliötä ja peräkäryssä yleensä neljä. Näissä lohkoissa pidetään erillään eri tilojen maidot, etteivät ne sekoitu missään vaiheessa keskenään, taustoittaa Arlan hankinta- ja logistiikkapäällikkö Robert Sandström.
Maitojen erillään pito mahdollistaa myös tiedot maidon matkasta juustoksi asti.
Robert Sandström
Pitkän tuotekehityksen tulos Arla Oy:n markkinointijohtajan Nnenna Liljeroosin mukaan Yh-
Lauri ja Markus Koljonen ovat yhdessä vanhempiensa kanssa vetovastuussa Ranta Ayrshires Oy:n tilalla.
den tilan Emmental -tuoteajatus syntyi, kun ryhmän piirissä pohdittiin, mitä uutta luomumaidosta pystyttäisiin tarjoamaan Suomen juustomarkkinoille. – Mikä olisi se ennennäkemätön kilpailuetu juustoissa, jolla erottuisimme? Näiden pohdintojen myötä syntyi ajatus Yhden tilan Emmentalista. Lopullinen tuote on pitkän tuotekehityksen tulos, hän kertoo.
Meijeriyhtiön tavoitteena on tarjota erinomainen luomuemmental, jossa yhdistyy korkea laatu sekä jäljitettävyys. – On myös hienoa, että Arla saa pienen tauon jälkeen taas suomalaisia juustoja valikoimiinsa.
Ranta Ayrshire Oy valikoitui Yhden tilan Emmentalin raakaaineen lähteeksi, sillä se on suuri luomumaidon tuotantotila, mistä yhdellä keräilykerralla saadaan yksi kokonainen juustokattilallinen yhden tilan maitoa. – Toki näissä tuotteissa myös tilan oma tarina pääsee paremmin esiin.
Esittäkää korttelitoiveita Uutta tuotetta pystytään valmistamaan rajallinen määrä, joten alussa niitä on myynnissä vain S-ryhmän kaupoissa. Tuotetta pitäisi löytyä ainakin kaikista Prismoista ja useimmista S-marketeista. – Myös osassa pienemmistä Sryhmän myymälöissä tuotetta on saatavilla. Kannustan myös ”kort-
Juustomestari Matti Ampuja. Porlammin Osuusmeijerin toimitusjohtaja Kari Ollikainen.
telitoiveiden” tekemiseen, jos haluat nähdä tämän ainutlaatuisen juuston myös omassa S-ryhmän lähimyymälässäsi.
Markkinointijohtaja Liljeroosin mukaan kuluttajat ovat tänään entistä kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä ja tarinoista niiden takana. – Uskomme että tämän tyyppisten tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa. Väittäisin, että nyt lanseerattava Yhden tilan Emmental on Suomen, jollei koko maailman läpinäkyvin juusto, hän sanoo.
Ajatus tuottajakentältä Arla Suomi -ryhmän hankintajohtaja Sami Kilpeläinen kertoo, että idea ”Yhden tilan juustosta” tuli maidontuottajien ja ryhmän yhteistyömeijerien suunnalta. – Yhteistyöryhmän toimitusjohtajien kokouksessa tuli esille tuottajakentältä noussut ajatus, voisiko juustontuotannossa olla mahdollista samantyyppinen tuote kuin ”Yhden tilan maito” on, hän sanoo.
Kilpeläisen mukaan on hienoa, että yhteistyöryhmän kentältä nousee uusia ideoita tuotekehitykseenkin. – Iso kiitos kuuluu luonnollisesti tuottajien ohella Hämeenlinnan osuusmeijerille, Arlan markkinoinnille, tuotekehitykselle ja myynnille Porlammin meijerin kanssa tehdystä huolellisesta kehitystyöstä.
Korotetut poistot jatkuvat
Elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavalla verovelvollisella on oikeus verotuksessa vähentää kalenterivuosina 2020–2023 käyttöön ottamiensa elinkeinotoiminnan tai maatalouden käytössä olevien koneiden, kaluston tai niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenojen osalta. Tätä poikkeusta sovelletaan vain uusina hankittujen koneiden, kaluston ja vastaavan irtaimen hankintaan, toteaa
MTK:n verojohtaja Timo Sipilä.
Maataloudenharjoittajat saavat siis tehdä poistot, jotka saavat olla enintään 50 prosenttia koneen tai laitteen poistamatta olevasta hankintamenosta. Korotetun poiston saa tehdä sinä verovuonna, jona irtain käyttöomaisuus on otettu käyttöön, ja sitä seuraavina verovuosina tämän lain voimassaoloaikana. Veroilmoitusta tehdessä kannattaa laskea, miten korotettujen poistojen vähennysmahdollisuus voisi auttaa omassa verosuunnittelussa, muistuttaa Sipilä.
”Ratkaisut ovat erittäin onnistuneet ” Energiaveron kiristys ei kiristä maataloudenharjoittajan verotusta. – Viime vuoden lopulla tehty energiaveromuutos kiristi mm. polttoöljyn verotusta. Maataloudenharjoittajan verotus ei kuitenkaan kiristy, muistuttaa Timo Sipilä.
Polttoöljyn energiaveron kiristys kohdennettiin energiasisältöveroon (ei lainkaan hiilidioksidiveroon). Maataloudenharjoittajalle palautetaan maataloudessa käytetyn polttoöljyn energiasisältövero kokonaan.
– Myös sähköveron palautus maataloudelle kasvaa samalla kun teollisuuden veroluokka II lasketaan EU-minimiin, kertoo MTK:n verojohtaja Timo Sipilä.
Teollisuuden sähköveron kevennys kompensoidaan maataloudelle korottamalla vastaava määrä maataloudessa käytetyn sähkön veronpalautusta.
Hallinnollisesti tämä on Sipilän mukaan erittäin selkeä ja helppo ratkaisu, jolla päästään samalle verotasolle siirtämättä maataloutta teollisuuden veroluokkaan, josta tulisi varmasti lisäbyrokratiaa maataloudenharjoittajalle. – Nyt korjaus tehdään olemassa olevaan järjestelmään. Ratkaisut ovat erittäin onnistuneet – maataloudenharjoittajan verotus ei kiristy, summaa Sipilä.
Vuonna 2021 tehtävä energiaveron palautushakemus on jätettävä Verohallintoon viimeistään 1.3.2021.
MTK:n verojohtaja Timo Sipilä.
Arla Suomi päätti reilu vuosi sitten kartoittaa kaikkien sille maitoa tuottavien suomalaistilojen hiilijalanjäljen. Arla Climate Check -ilmastokartoitukset on nyt saatu valmiiksi. Tulokset kertovat, että maitotilojen hiilijalanjälki on keskimäärin 1,03 kg CO2 e maitokiloa kohden.
Arla Suomen toimitusjohtaja Kai Gyllström kiittelee ponnistusta, jonka Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajat, yhteistyömeijerit, meijereiden neuvojat ja laskennasta vastannut Envitecpolis tekivät koronapandemiastakin huolimatta vain reilussa vuodessa hiilipäästöjen laskemiseksi. – Kiitos kaikille upeasta työstä.
Sami Kilpeläinen, Kotipellon tilan yrittäjät Sari ja Marko Sorvisto, Sirpa Rinne ja Senja Arffman esittelivät ensimmäisen hiililaskennan tuloksia Ylivieskassa marraskuussa 2019.
On hienoa nähdä, että useilla tiloilla on jo nyt matala hiilijalanjälki. Tulokset antavat tarkan kuvan nykytilanteesta ja tiloille sekä meijereille arvokasta tietoa siitä, miten hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa.
Gyllström kertoo, että Arla haluaa tulevaisuudessa olla hiilineutraali meijeri. – Teemme jatkuvasti työtä saavuttaaksemme tavoitteen. Pienensimme viime vuonna hävikkiämme viidenneksellä. Tätä edesauttoi avaamamme Arla Deals -verkkokauppa, josta vähittäisasiakkaamme voivat ostaa tuotteita, joiden parasta ennen -päiväys on lähestymässä. Lisäksi kaikki toimipisteemme siirtyivät vuosi sitten vesivoimalla tuotettuun sähköön. Otimme myös käyttöön ensimmäisen biokaasulla kulkevan jakeluautomme. Tutkimusyhteistyössä Luken kanssa etsimme vähemmän päästöjä aiheuttavaa rehua, Gyllström listaa esimerkkejä yrityksen uusimmista hiilipäästöjä alentavista toimista maidon arvoketjussa.
Myös perheen pienimille Arla Suomi haluaa tarjota mahdollisuuden oppia ympäristöystävällisiä taitoja. Yritys lanseerasi maito- ja jogurttipurkeissa Kierrätyskamut-
pelin, jossa lapset tutustuvat hauskojen tehtävien avulla kierrätyksen maailmaan. – Hiililaskenta maitotiloilla on osa matkaamme hiilineutraaliksi. Tilakohtaisia tietoja hyödynnetään kunkin tilan toiminnan kehittämisessä kohti tavoitettamme, sanoo Gyllström.
Arla Climate Check -ilmastokartoituksissa laskettiin tarkasti kunkin maitotilan hiilidioksidipäästöjen lähteet ja suuruus. – Tämän myötä Arlasta tuli Suomen ensimmäinen meijeri, jolla on käytössään yksityiskohtainen hiililaskelma kaikilta sille maitoa tuottavilta tiloilta, hehkuttaa Gyllström.
Kaikkien Arla Suomen maitotilojen hiilijalanjälki on laskettu Laskennassa kävi ilmi, että Arla Suomen maitotilojen toiminnasta syntyvä hiilijalanjälki on keskimäärin 1,03 CO2 e maitokiloa kohden. Se on alle Suomen vuoden 2019 keskiarvon, joka on Luken mukaan 1,10 kg CO2 e. – Tulosten perusteella eniten hiilijalanjälkeen vaikuttavat tilojen tuotostaso, peltojen satotaso ja lannoitusvaste. Sen sijaan tilan koko ei yksin ratkaise hiilijalanjäljen tasoa, vaikka sillä jonkin verran vaikutusta onkin, toteaa Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen. – Tulokset osoittavat, että jokainen tila on yksilöllinen. Eri tiloilla on siten erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin, ja usein hiilijalanjälkeä pienentävät toimet parantavat todennäköisesti myös tilan kannattavuutta.
Kilpeläinen pitää erittäin merkittävänä sitä, että kaikkien yli 440 maitotilan hiilijalanjälki on nyt laskettu. – Me Arlalla ja jokaisella tilalla tiedämme nyt tarkasti hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät. Saimme faktaa fiktion sijaan, ja näemme tilakohtaisesti, miten päästöjen tasoa voidaan alentaa, painottaa Kilpeläinen.
Keinoja CO2:n pienentämiseen on monia Arla Foods -konserni kartoittaa maitotilojen hiilipäästöt Suomen lisäksi kaikissa maissa, joissa sillä on omistajamaidontuottajia. Suomessa kartoituksen teki riippumaton asiantuntija Envitecpolis Oy, joka hyödynsi laskennassa kansainvälisesti käytettyä Cool Farm Tool -laskentatyökalua.
Envitecpolisin johtavan asiantuntijan Senja Arffmanin mukaan 45 % hiilijalanjäljestä on peräisin lehmien aineenvaihdunnasta, 23 % lannasta, 19 % rehuista, 8 % energiasta, 4 % laidunnuksesta ja 1 % rahdista. – Maitotiloilla on useita keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tärkeimmät niistä ovat rehustus ja hiilidioksidin sitominen nurmeen, tuotosmäärän optimoiminen, biokaasun tekeminen lannasta ja energiatehokkuus, kertoo Arffman.
Envitecpolis oli ensimmäinen suomalaisen yritys, joka liittyi osaksi kansainvälistä Cool Farm Allianssia. Allianssin käyttämä Cool Farm Tool -työkalu on yksi kansainvälisesti käytetyimmistä mittareista hiilijalanjäljen laskemisessa. – Cool Farm Tool -työkalu huomioi IPCC:n mukaisesti maakohtaiset erot. Osana kansainvälistä yhteisöä saamme tehtyä myös kansainvälisesti vertailukelpoista aineistoa, pystymme hyödyntämään uusimmat tutkimustulokset ja myös tuomaan tietoa Suomen erityispiirteistä työkalun kehittämiseksi, toteaa Arffman.
Kilpeläinen painottaa myös neuvojien panosta tiedonkeruussa. – Tilojen tukena toimineiden ammattitaitoisten neuvojien avulla tietoa saatiin kerättyä tehokkaasti. Lisäksi tärkeää oli, että laskennan teki riippumaton taho ja että useat silmäparit ovat käyneet aineistot ja tulokset läpi, Kilpeläinen kiittelee.
Hiililaskenta on osa maitotilojen johtamisohjelmaa Arla Suomi -yhteistyöryhmällä on Suomessa yli 440 maitotilaa, jotka tuottavat vuodessa yhteensä 217 miljoonaa litraa maitoa. Hiilijalanjäljen laskenta Arlan määrittelemällä Cool Farm Tool -laskentatyökalulla sisällytettiin vuoden 2021 alusta osaksi Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitotilojen johtamisohjelmaa.
Kilpeläinen kertoo, että käytännössä se tarkoittaa, että Laatukyltti-ohjelmaan sisällytettiin työterveyshuoltoon, eläinten hyvinvointiin ja laatuun liittyvien mittareiden rinnalle hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyvät toimet. – Arla Suomi maksaa kaikille Laatukyltti-tiloille kaksi senttiä niin sanottua laatukylttilisää. Se tekee tiloille vuodessa tuhansia euroja ja suurimmille tiloille jopa yli kymmenentuhatta euroa, sanoo Kilpeläinen.
Toimitusjohtaja Kai Gyllström kertoo, että Arla haluaa tulevaisuudessa olla hiilineutraali meijeri.
Tuomas Koivuniemi
Arla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtaja Ari Hänninen uskoo ryhmän tuottajien saavuttavan tavoitteen tilakohtaisin toimin vuoteen 2025 mennessä.
TUOMAS KOIVUNIEMI
Arla Suomi yhteistyöryhmän tuottajat ja meijerit ovat asettaneet tavoitteekseen pienentää maidontuotannon hiilijalanjälkeä 30 prosenttia nykytasoon verrattuna vuoteen 2025 mennessä. Jokaisen yli 400 maitotilan hiilijalanjälki on laskettu viimeisen kahden vuoden aikana Envitecpolis Oy:n toimesta.
Ari Hänninen on yksi kiteeläisen Maitosuoni Oy:n neljästä osakkaasta. Maitosuoni oli toinen niistä tiloista, missä Arla Suomi -ryhmä pilotoi hiilijalanjäljen laskentaa kaksi vuotta sitten eli vuonna 2019. Mies toteaa, ettei hänellä ol-
Ari Hänninen (oik.) on yksi Maitosuoni Oy:n neljästä osakkaasta.
lut ajatusta esitettäessä mitään ennakkoasenteita asiaa kohtaan. – Maailmalla sitä oli jo tehty, mutta Suomessa sitä lähdettiin silloin kokeilemaan. Envitecpolis Oy:n Senja Arffman laski tilan hiilijalanjäljen, joka oli silloin 1,01. Laskelmassa otettiin huomioon pellot ja niiden maaperäkoostumus sekä lehmämäärä, Hänninen kertoo.
Keskeiset toimet co2-tason pienentämiseksi Keskeiset toimet CO2-tason pienentämiseksi
1,2 1,2
0,9 0,9
0,6 0,6
0,3 0,3 1,10
1,03
0,96 0,93 0,91 0,87
- 44 %
- 47 %
0,79
0,73
0,67
0,58 0,58
00
-0,3 -0,3 2018, LUKE 2020 Optimointi, mittaustarkkuus ja muut Uusiutuva energiaOptimointi traktori liikenteessä, polttoaine -20 %Tilarakenteen muutos Keskituotos +10 % Biokaasu- investoinnit, 15 % maidosta Rehustus Nurmen hiilensidonta 2025
Päästöt pienentyivät 14 prosentilla Maitosuoni Oy:n hiilijalanjälki laskettiin uudemman kerran tämän vuoden alussa, tammikuussa. Nyt tilan hiilijalanjälki oli 0,87 eli se oli pienentynyt kahden vuoden takaiseen ensilaskentaan verrattuna 14 prosentilla.
Mitkä asiat ovat tilalla muuttuneet? Leutojen talvien myötä lämmityskustannukset ovat olleet vähäisemmät. Myös Maitosuoni Oy:n peltoala on kasvanut sadalla hehtaarilla kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, satotasot ovat parantuneet ja ostorehumäärät pienentyneet. – Pellot ovat pääosin lähellä tuotantokeskusta eli noin 7,5 kilometrin säteellä, joten polttoainetta kuluu vähemmän. Meillä on vielä muutamia etäpeltoja, mutta niiden osalta vuokrasopimukset ovat päättymässä. Myös turvepohjaisten peltojen määrä on vähentynyt suhteessa koko pinta-alaan, hän kertoo.
Mitkä ovat keinot vähentämiseen? Tilan hiilijalanjälki pienenee sitäkin kautta, kun maidon tuotantomäärä kasvaa. Tässä mielessä eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen ovat Hännisen mukaan avaintekijöitä.
Hiilijalanjälkeä pystytään pienentämään myös siirtymällä peltojen kevytmuokkaukseen sekä käyttämällä suoja- ja kerääjäkasveja, hän sanoo.
Maitosuoni Oy:n tilalla on energiatehokkuuden parantamisen kannalta pohdittu ja laskettu aurinkopaneeli- ja biokaasuinvestointeja. Hännisen mukaan ratkaisut niiden osalta tehdään, kunhan investointeihin liittyvät ehdot ovat selvemmät.
Kiteeläistilalla jatkuu työ hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Hänninen myöntää, että toisen 14 prosentin vähentämisen eteen on tehtävä aiempaa kovemmin työtä. – Kun pari vuotta sitten tehtiin ensimmäisen kerran hiilijalanjäljen laskenta, sen jälkeen itsekin pohti eri ratkaisujen yhteydessä, miten sitä voisi pienentää. Kahdessa vuodessa on saatu 14 prosenttia pois. Ei se toisen 14 prosentin vähennys mahdottomalta tunnu, se vaatii kovaa työtä, mutta on saavutettavissa, hän toteaa.
”Vähennystavoite on realistinen” Arla Suomi -ryhmän tuottajien nokkamies uskoo siihen, että ryhmä saavuttaa hiilijalanjäljen osalta asetetun 30 prosentin tavoitteen viidessä vuodessa. – Kyllä tavoite on aivan realisti-
Maitosuoni Oy:n hiilijalanjälki on pienentynyt kahden vuoden takaiseen ensilaskentaan verrattuna 14 prosentilla.
nen, sillä jotkut tilat pystyvät tekemään tuntuviakin pudotuksia hiilijalanjälkeensä.
Hänninen muistuttaa, että maitotilat ovat aiemminkin optimoineet toimintaansa, parantaneet energiatehokkuuttaan ja mitanneet tilojen tuotoksia, mikä on ollut taloudellisesti ja ilmaston kannalta hyvä asia. – Climate Check -ilmastokartoitusten avulla voimme suunnitella kullekin tilalle parhaiten sopivat toimenpiteet ja mitata edistymistä, Hänninen päättää.
neuvojat tilojen tukena
Arla-ryhmän neuvojat keräsivät ja auttoivat tiloja tietojen keruussa yli 440 tilalla.
Arla Suomi -yhteistyöryhmässä päätettiin syksyllä 2019 kerätä kaikkien tilojen tiedot hiilijalanjälkeä kartoittavaan climate check -ilmastokartoitukseen.
Datapisteitä eli erilaisia tietoja tarvittiin keskimäärin tilalta yli 200 kappaletta, osalta tiloista paljon enemmänkin. Tilojen laskennasta vastaa Envitecpolis Oy, jolle tietojen keruussa apuna toimivat meijereiden neuvojat.
Maaperätutkimuksen tiedot, kasvilajit, kaikki tiedot kymmeniltä lohkoilta esikasveineen, satotasot, lannoitustiedot, lannan käyttö, peltojen raivaus, metsitys, siirtyminen kevytmuokkaukseen, suojakasvien käyttö, rehut, rehujen kauppanimet, rehujen sisältö, ruokinta, omien rehujen määrät, laatu, keskituotokset, eläinlajit, lannan säilytys, kuivikkeet, sähkön kulutus, sähkön laatu, polttoöljyn kulutus, biokaasun käyttö, lämmön kulutus, lämmön tuotanto, maidon pitoisuudet, eläinten elopainot, eläinmäärät, eläinten rodut…
Siinä vasta alkua kerätyistä tiedoista.
Iso ja mielenkiintoinen urakka Kaikki tämä on tehty Arla Suomi -yhteistyöryhmän neuvojien toimesta viime vuoden aikana. Kaiken kukkuraksi koronapandemia muutti vielä toimintatapoja.
Hämeenlinnan Osuusmeijeri on tuottajamäärällä mitaten suurin meijereistä. Siellä tuottajilta tietoja on uutterasti kerännyt hankinta-asiamies Esa Yrjölä.
Mitä kokemuksia tiedonkeruusta jäi päällimmäisenä mieleen, Esa? – Iso mutta mielenkiintoinen urakka, joka vaati niin itseltä kuin tuottajiltakin paljon aikaa ja paneutumista asiaan, kiittelee Esa Yrjölä.
Korona muutti tiedonkeruuta heti alkuvuodesta ja Esa kertoo tehneensä Envitecpolisin apuna tiedonkeräyksiä mahdollisuuksien mukaan etänä ja tämä osoittautui hänen mukaan kaikin puolin tehokkaaksi tavaksi toimia. – Tuottajat olivat tosi kiinnostuneita oman tilan ja työnsä onnistumisesta hiilipäästöjen kautta katsottuna. Yleisesti saaduista tuloksista näkyy, että tuottajat ovat ammattilaisia vaikka moni suomalaiseen tyyliin vähättelee omia taitoja ja tässä tapauksessa panoksia
Sipoon laatuneuvoja Heini Riipi (ylinnä) ja Arla Itä-Suomen neuvoja Taina Raerinne.
Reeta Nymanin tilalla tehtiin laskentaa.
päästöjen hallintaan, muistuttaa Yrjölä.
Ilmastokartoitukset ovat avanneet monelle jopa yllättävällä tavalla näkymiä oman tilansa toimintaan: – Samalla kun tietoja kerättiin, pääsi hyvin kiinni myös tilojen käytännön toimintastrategiaan ja eri asioiden vaikutuksista toisiinsa syntyi hyviä keskusteluita, arvioi Yrjölä.
Yhteistyötä yli meijerirajojen Sipoon tuottajapalveluissa toimiva laatuneuvoja Heini Riipi sai apua tiedonkeruuseen sekä Envitecpolisilta että Arla Itä-Suomen neuvojalta Taina Raerinteeltä. – Alkuvuodesta 2020 ennen koronarajoituksia saimme lähtötietojen keruun hyvin käyntiin, teimme noin 20 tilakäyntiä ennen maaliskuun rajoituksia, muistelee Heini Riipi poikkeuksellista vuotta.
Innokkaimmat tilat kutsuivat Heinin mukaan meijerinväen heti käymään ja keräämään tietoja, ja muissakin tuottajissa hiilijalanjälki herätti ainakin varovaista uteliaisuutta. – Korona muutti suunnitelmia sen verran, että loput tiedot kerättiin valtaosin etänä, esimerkiksi puhelimitse. Etäkeruussa tukenamme oli Envitecpolis Oy, he saivat sujuvasti jututettua tiedot osalta tuottajistamme, toteaa Riipi.
Rajoitusten vuoksi liikkuminen Ahvenanmaalle oli hankalaa, joten tietojen keruu onnistui Ahvenanmaan tuottajienkin kanssa etäyhteyksien avulla Heinin mukaan hyvin.
Hankinta-asiamies Esa Yrjölä ja Heli Tamminen.
– Täytyy todeta, että meillä on ihan mahtavat tuottajat! Yhteistyö sujui mutkattomasti, vaikka tämä on ollut maidontuottajillekin poikkeuksellista ja haastavaa aikaa, hehkuttaa Riipi.
Säästöä ajoissa ja ajassa Arla Pohjois-Suomen laatuneuvoja Kaisa Matila arvioi, että koronapandemia löi läpi uudet toimintatavat. Samalla myös säästyi ajoaikaa ja matkakilometrit vähenivät. – Meillä osa lähtötiedoista kerättiin etänä ja osa rauhallisen koronatilanteen sallimana kasvotusten joko tilalla tai meijerillä, kertoo Matila.
Pohjoisen pitkillä etäisyyksillä säästö työajassa ja ajokilometreissä oli huomattava, kun osa tiedoista saatiin kerättyä etänä. – Tietojen keräys onnistui mielestäni yhtä sujuvasti molemmilla tavoilla. Tiedon keruun sujuvuuteen vaikutti ehkä eniten se, kuinka hyvin tuottaja oli valmistautunut etukäteen, arvioi Matila.
Matila pitää suomalaisten tuottajien tietotaitoa erittäin kovana. Hän oli yllättynytkin, että tiedot tuntuivat välillä löytyvän helposti myös ilman suurempia valmisteluja. – Iso ponnistus lähtötietojen kerääminen joka tapauksessa oli sekä meiltä että tuottajilta, sanoo Matila.
Mitä keinoja kannattaa hyödyntää? Työn nopeuttamiseksi viljelijää pyydettiin etukäteen katsomaan valmiiksi tietoja eri järjestelmistä löytyvistä viljelytiedoista. Tuottajia pyydettiin myös tulostamaan uusimmat maa-analyysitiedot, joissa näkyi viljelykasvi, lohkon koko, maalaji, multavuus, pH sekä esimerkiksi katsomaan käytössä olevien rehujen kauppanimet.
Valokuvaus osoittautui oivaksi keinoksi tietojen jakamiseen. Arla Suomi -yhteistyöryhmälle koronapandemia tarkoitti todellista digiloikkaa, johon sekä tuottajilla että neuvojilla oli hyvät valmiudet.
TUIJA LINJAKUMPU
Maito on herkästi pilaantuva elintarvike, jonka laatuun vaikuttavat monet eri tekijät. Maitoon kohdistuvia riskejä voidaan pienentää huolellisuudella, mutta joskus huolellisimmallekin voi sattua vahinko ja tähän on tarjolla hyviä vakuutusratkaisuja, sanoo kehityspäällikkö agronomi MMM Teppo Raininko
LähiTapiola Palvelut Oy:stä.
Maitoon kohdistuvilta riskeiltä voi suojautua siis myös vakuutuksin. Osa vakuutuksista kattaa tuottajalle itselleen aiheutuneita, osa taas pilaantuneen maidon muille aiheuttamia vahinkoja. – Lisäksi on riskejä, joita vastaan ei voi suojautua vakuuttamalla.
Kaikissa vakuutuksissa on myös omavastuu, joten huolellisuus on edelleen parasta riskienhallintaa, toteaa Teppo Raininko.
Omat vahingot korvataan esinevakuutuksesta Maatilavakuutuksessa maito kuuluu esinevakuutuksessa maatalousirtaimiston ryhmään maataloustuotteet ja -tarvikkeet. Omaisuuslajille voi valita eri laajuisia turvia, joista suppeimmat korvaavat lähinnä palovahinkoja.
Laajan turvatason vakuutus korvaa äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Tällaisia vahinkoja ovat esimerkiksi äkillisen sähkökatkon tai teknisen vian aiheuttama maidon lämpeneminen tankissa, pesuvesien joutuminen teknisen vian tai käyttövirheen takia maidon joukkoon sekä antibioottikuurilla olevan lehmän maidon lypsäminen vahingossa tilatankkiin puhtaan maidon joukkoon.
Vakuutuksessa on omavastuu, jonka suuruus voi vaihdella muutamasta sadasta eurosta tuhansiin euroihin. Vakuutusten suojeluohjeissa saattaa olla vaatimuksia, jotka velvoittavat esimerkiksi merkitsemään lääkekuurilla olevat eläimet tai varustamaan maitosäiliön lämmönnoususta varoittavalla järjestelmällä.
maito, vahingot ja vakuuttaminen
– Vakuutusten suojeluohjeisiin tulee tutustua huolella, koska niissä kerrotaan yleensä hyvin selkeästi mitä edellytetään korvattavuudelle. Tässäkin huolellisuus ja ennakointi on parasta riskienhallintaa, toteaa Teppo Raininko LähiTapiolasta.
Laatuvirheitä ei korvata Maidossa voi olla sellaisiakin laatuvirheitä, joita mikään vakuutus ei korvaa. Esinevakuutus ei korvaa esimerkiksi ruokinnasta aiheutuneita maku- tai hajuvirheitä, vähitellen aiheutuneita vahinkoja tai vahinkoja, joiden syytä tai tapahtuma-aikaa ei voida määrittää.
Vakuutus ei myöskään korvaa laatulisien menetyksiä tai maidon hinnan alenemista esimerkiksi soluluvun, rasva- tai proteiinipitoisuuden perusteella.
Mervi Kelahaara
Tuotevastuuvakuutus korvaa muille aiheutuneita vahinkoja Lääkeaineen, pesuaineen tai muun epäpuhtauden joutuminen maidon mukana maitoautoon voi saastuttaa muilta tiloilta kerätyn maidon ja aiheuttaa maidon hävitys- ja kaluston puhdistuskuluja.
Tuottaja on vastuussa lähettämästään maidosta, ja tämä vastuu saattaa aiheuttaa korvausvastuun, vaikka kuljettaja tekeekin maidon vastaanottotarkastuksen ennen tilasäiliön tyhjennystä. Tuottajan vastuu on Arlan sopimuksissa rajattu kuitenkin enintään keräilykaluston yhdistelmään mahtuvaan maitomäärään.
Useimpiin maatilavakuutussopimuksiin on liitettynä tuotevastuuvakuutus tämän tyyppisten vahinkojen varalta. – Lääkeaineen korvattavuuden osalta voi kuitenkin olla rajoituksia. Jos ei vakuutuskirjalla ole merkintää lääkeaineiden korvattavuudesta, asia kannattaa varmistaa omasta vakuutusyhtiöstä, muistuttaa Teppo Raininko.
Korvauksen edellytykset Korvauksen edellytyksenä on, että vahinko on aiheutunut luovutetun tuotteen virheellisyydestä ja vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta. – Korvausvastuun syntyminen edellyttää tavallisesti tuottamusta, jollaisena voidaan pitää laiminlyöntiä, huolimattomuutta tai muuta virheellistä toimintaa, joka on aiheuttanut vahingon. Toisaalta vakuutus ei korvaa tietenkään tahallisesti aiheutunutta tai tahallisuuteen rinnastettavaa törkeää huolimattomuutta. Tällainen törkeä huolimattomuus voisi olla esimerkiksi toistuva ja tahallinen meijerin antamien ohjeiden laiminlyönti, toteaa Teppo Raininko.
Tuotevastuuvakuutuksessa on usein prosentuaalinen omavastuu, joka voi olla esimerkiksi 20 % vahingon määrästä.
Teppo Raininko
Tuotevastuuvakuutukseen sisältyvä tuottamus Tuotevastuuvakuutuksessa oleellista on edellä mainittu tuottamus. Jos maidontuottaja ei mitenkään olisi voinut tietää maidossa olevaa virhettä, ei synny ehdoissa mainittua korvausvelvollisuutta, ellei kyse ole ns. ankarasta vastuusta, jolloin tuotteen liikkeelle laskija on aina vastuussa tuottamuksesta riippumatta.
Ankaran vastuun alainen toiminta on erikseen laissa määritelty. Maidon tuotanto ja myynti meijeriin ei ole ankaran vastuun alaista toimintaa. Meijerin ja maidon tuottajan keskinäisissä sopimuksissa voi olla laista poikkeavia korvausvastuita, mutta ne eivät sido vakuutusyhtiötä.
Salmonellavahingoissa turvana on ryhmävakuutus – Salmonellavahinkojen korvaaminen tapahtuu epidemia- tai salmonellavakuutusten kautta. Meijerimaidon tuottaja on meijerin ottaman ryhmävakuutuksen piirissä, kertoo Teppo Raininko.
Ryhmävakuutus korvaa suoranaisia esinevahinkoja, keskeytysvahinkoja sekä salmonellan saneeraustoimista aiheutuneita vahinkoja. Esinevahinkona voidaan korvata kuolleita tai lopetettuja eläimiä tai saastuneen maidon menetyksestä ja hävittämisestä aiheutuneita kustannuksia.
Keskeytysvahinkona korvataan salmonellan aiheuttamaa katetuoton menetystä, joka voi olla seurausta myytävän maitomäärän pienentymisestä tai väistötiloissa toimimisesta aiheutuneista kustannuksista. Saneerauskustannuksina korvataan saastuneen rehun, kuivikkeen ja muun materiaalin hävittämiskuluja, siivous- ja desinfiointikuluja ja esimerkiksi maaperän kalkitsemisesta ja lannan käsittelemisestä aiheutuneita kuluja. Sen sijaan rakenteiden uusimista vakuutuksista ei korvata kuin poikkeustapauksissa.
Ryhmävakuutuksissa on yleensä prosentuaalinen omavastuu sekä sopimuskohtainen enimmäiskorvausmäärä. Sopimuskohtainen enimmäiskorvaus rajoittaa vakuutusyhtiön maksamien korvauksien yhteismäärää vakuutuskauden (vuoden) aikana.
Salmonellaryhmävakuutukset ovat vakuutuksenottajan (meijerin) ja vakuutusyhtiön välisiä sopimuksia eivätkä esimerkiksi omavastuiden ja enimmäiskorvauksien osalta nekään täysin yhdenmukaisia. Ryhmävakuutuksen ehdot, omavastuut ja enimmäiskorvausmäärät saa vakuutuksen ottajalta eli omasta meijeristä.
Oma vakuutusturva on syytä tuntea Eri vakuutusyhtiöiden tarjoamat vakuutusratkaisut poikkeavat hieman toisistaan. Saman yhtiön saman nimisissä tuotteissakin voidaan usein valita erilaajuisia turvatasoja ja erisuuruisia omavastuita. – Vakuutusyhtiö lähettää vuosittain vakuutuskirjan, josta ilmenee valittu vakuutusturvan laajuus ja omavastuu. Yllätysten välttämiseksi jokaisen on syytä tutustua omaan vakuutussopimukseensa. Omat valinnat ovat voineet unohtua tai ajatukset muuttua, jos vakuutussopimuksen tekemisestä on jo kulunut aikaa. Vakuutusehdot löytyvät yhtiön internet-sivuilta. Tarvittaessa voi aina kääntyä vakuutusyhtiön edustajan puoleen. Vakuutusyhtiön tarjoamat tuotteet ja palvelut kehittyvät koko ajan ja yhteinen tapaaminen vuosittain palvelee molempia osapuolia, tiivistää Teppo Raininko.
Tutustu tulevaisuuteen, missä robotit työntävät rehut, kolaavat lannan ja lypsävät lehmät puolestasi
Kääntyvä karjaharja kaupan päälle!
Automatisoi navettasi -kysy laitemyyjältäsi miten!
Mervi Kelahaara
Muistilista
• Tutustu vakuutuskirjaan ja suojelu ohjeisiin sekä päivitä vakuutuksesi vastaamaan maitotilasi nykytilaa.
• Tilan tärkein resurssi on henkilöstö – pidä ajan tasalla yrittäjäperheen, työntekijöiden sekä talkoolaisten vakuutusturva.
• Esinevakuutus korvaa omat vahingot.
• Tuotevastuuvakuutus korvaa muille aiheutuneita vahinkoja.
• Oma meijerisi on vakuuttanut ryhmä vakuutuksena salmonellavahingot – vakuutusehdot löytyvät omasta meijeristäsi.
• Huolellisuus ja ennakointi on parasta riskienhallintaa – myös vakuutuksissa.
WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA:
Maidon laatu:
• Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto
Taloudellisuus:
• Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä
MYYNTI
Taito Karihtala 0400 333 955
HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY
Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748
POIKIMAHALVAUSRISKIN PIENENTÄMISEEN
NOPEA VAIKUTUS
FinnHoof Calcium Bolus liukenee nopeasti ja imeytyy tehokkaasti lehmän verenkiertoon nostaen veren kalsiumpitoisuutta. Kahden kalsiumlähteen ansiosta tuote on sekä nopea että pitkävaikutteinen.
TURVALLINEN
FinnHoof Calcium Bolus on pinnoitettu rasvakalvolla, joka suojaa ruokatorvea ja etumahojen limakalvoja ärsytykseltä.
Yksi 200 g bolus sisältää
45 g kalsiumia, josta 34 g kalsiumkloridista ja 11 g kalsiumsulfaatista
TUOMAS KOIVUNIEMI
Arla Suomi -ryhmään kuuluvalle Hämeenlinnan Osuusmeijerille myönnettiin viime marraskuussa IFS Food -sertifiointi, mikä on kansainvälinen standardi elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun sekä tuotantoprosessien sertifioimiseksi. Osuusmeijerin laatu-, ympäristö- ja tuotekehityspäällikkö Anne Isokangas kertoo sertifiointiprosessin kestäneen puolitoista vuotta. – Eräs asiakkaamme esitti keväällä 2019 toiveen IFS Food -sertifioinnista. Varsinainen auditointi kesti kolme päivää ja sen toteutti Kiwa Inspecta Finland Oy syyskuun lopulla. Lopullinen auditoinnin tulos ja sertifikaattitodistus saatiin marraskuun alussa.
Mitä konkreettisia toimia sertifi-
Anne Isokangas on Hämeenlinnan Osuusmeijerin laatu-, ympäristö- ja tuotekehityspäällikkö.
ANALYYSITULOKSET NOPEASTI
Viljavuustutkimustulokset alle 3 viikossa Mikkelistä Rehut NIR-analyysinä 3 - 5 päivässä
kaatin käyttöönotto meijerille on tuonut? Isokankaan mukaan sertifioinnin myötä meijerin hygieniasääntöihin tehtiin yksityiskohtaisempia tarkennuksia sekä työvaiheisiin ja tuotteisiin liittyvää raportointia ja kirjauksia lisättiin. – Esimerkiksi käytettävien suojavarusteiden osalta on tehty ohjeisiin tarkennuksia ja nämä säännöt koskevat kaikkia tuotantotiloissa asioivia ja työskenteleviä. Myös moneen työvaiheeseen on lisätty kirjauksia tehdyistä toimenpiteistä ja toimenpiteen tekijöistä, Isokangas kertoo.
Auditointiyritys Kiwa Inspecta Finlandin mukaan sertifiointi on tärkeä Private Label -tuotteita valmistaville elintarvikeyrityksille, koska standardin vaatimukset liittyvät asiakasvaatimusten noudattamiseen. IFS Food -sertifioinnin vaatimuksissa näkyy vähittäiskaupan myötävaikutus.
Auditointiyrityksen mukaan sertifikaatti auttaa elintarvikeyrityksiä muun muassa kehittämään omia elintarviketurvallisuus- ja laatuprosessejaan, asiakastyytyväisyyttä ja tuotteiden laatua sekä lisää luottamusta ja toiminnan läpinäkyvyyttä toimitusketjussa.
KOERUOKINNOISSA ERINOMAISESTI MAITTANUT
UUTUUS!
EUROLAC MYSLI
Eurolac Myslin valmistaja on Euroopan kärkitoimijoita vasikoiden ravitsemuksessa ja ruokintatutkimuksessa. • Myslin perusraaka-aineina ovat hyvin sulavat, kypsennetyt ohra- ja maissihiutaleet. • Valkuaista mm. rapsirouheesta, maissista ja sinimailasesta. • Sisältää optimaaliset annokset vasikan terveyttä ja kehitystä tukevia vitamiineja ja hivenaineita, joten sopii hyvin vasikan ainoaksi väkirehuksi juoman lisäksi. • Voidaan käyttää täydennysrehuna ensimmäisestä elinviikosta alkaen.
Eurolac Mysli on soijaton ja GMO-vapaa FCA-sertifoitu täydennysrehu. 25 kg/säkki, 30 sk/lava.
KYSY LISÄÄ JA PYYDÄ TARJOUS
Markus Anttiroiko 0400 792 604 markus.anttiroiko @teollisuushankinta.fi
MEDIA
Maitoauton kuljettaja hoitaa työnsä säässä kuIn säässä
TUOMAS KOIVUNIEMI
AArla Pohjois-Suomen facebook-sivuilla julkaistiin jouluaattona kuusiminuuttinen video, mikä kuvaa maatalouden ja maidontuotannon sekä maitoauton kuljettajan vuotta Pohjois-Suomen maisemissa.
Videon on kuvannut ja koostanut Tuomo Kylmäaho, joka työskentelee hankintameijerin alihankkijan
Kuljetus Honka Oy:n maitoauton kuljettajana.
Hankintapäällikkö Tuija Linjakummun mukaan video- ja valokuvausta harrastavan Kylmäaho on kuvannut videota RantaHyry Oy:n maitotilalla. Tilan väeltä on ollut lupa kuvaamiseen.
Videolla on myös upeaa kuvaa Iijoen varresta ja maisemista. Sananmukaisesti sitä on kuvattu myös tuulessa ja tuiskussa, kun maitoauto etenee lumipalteisella tiellä kohti määränpäätä. – Video kuvaa hyvin maidonkeräilyn vuotta. Palaute tuottajilta on ollut myönteistä. Video kertoo, että meidän tuottajamme ja maitoautokuljettajamme hoitavat tärkeää työtään kaikenlaisissa olosuhteissa, Linjakumpu kehuu.
Video on katsottavissa osoitteessa
https://www.facebook.com/ArlaPohjoisSuomi/videos/ 811926199653561
Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!
KALSIUM-pasta
Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.
Pakkaus 4 x 390 g
Green Line KALSIUM-pasta
Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienentämiseen.
Pakkaus 6 x 380 g FOSFORI-pasta
Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.
Pakkaus 4 x 370 g
KETOOSI-pasta
Sopii myös luomutiloille! Kun lehmä ei syö!
Pakkaus 4 x 330 g
pH-Pasta
Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.
Pakkaus 4 x 430 g
HIILI-pasta
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.
Pakkaus 4 x 335 g PÖTSI-pasta
Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!
Pakkaus 4 x 330 g
MAGNESIUM-pasta
Sopii myös luomutiloille! Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.
Pakkaus 4 x 390 g
Vasikan HIILI-geeli
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.
Pakkaus 4 x 360 g
